Embed Size (px)
Citation preview
TURUN SEUDUNkansalliset ja kansainväliset osaajavirrat
SISÄLTÖ
1. ALUE- JA VÄESTÖNKEHITYKSEN TILANNEKUVA KOKO MAAN JA TURUN SEUDUN NÄKÖKULMASTA 2020-LUVUN VAIHTEESSA
2. TURUN SEUDUN MUUTTAJA- JA OSAAJAVIRRAT MAAN SISÄISESSÄ LIIKKUVUUDESSA
3. KANSAINVÄLISET MUUTTAJA-, OSAAJA- JA OPISKELIJAVAIHTOVIRRAT ULKOMAISESSA LIIKKUVUUDESSA
4. MUUTTOLIIKKEEN KOKONAISNETTOMUUTTO KOULUTUSASTEEN MUKAAN VUOSINA 2010-2018
5. YHTEENVETO
Rawpixel / Unsplash
1.ALUE- JA
VÄESTÖNKEHITYKSEN
TILANNEKUVA KOKO
MAAN JA TURUN SEUDUN
NÄKÖKULMASTA 2020-
LUVUN VAIHTEESSA
Lähde: Googlen Scholar ja Turun yliopiston Primo –tietokantojen sekä ARTO-hakukannan megatrendeihin liittyvät lähteet vuosina 2014-2018 julkaistuista vertaisarvioiduista tieteellisistä artikkeleista sekä kansainvälisten instituutioiden (OECD, Maailmanpankki, YK, EU) strategiset asiakirjat
GLOBAALIT JA KANSALLISET MUUTOSTRENDIT VAIKUTTAVAT KAIKKIEN ALUEIDEN KEHITYKSEEN SIJAINNISTA JA KOOSTA RIIPPUMATTA
1.
Kaupungistuminen ja keskittyminen
2.
Liikenne ja saavutettavuus, nopeat ja sujuvat yhteydet
3.
ALUELIIKKUVUUS (muuttoliike, pendelöinti
ja työasialiikkuvuus)
4.
Väestöllinen eli demografinen muutos
5.
Alueellinen eriytyminen ja erilaistuminen
6.
Sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys
7.
Globaali ja lokaali monipaikkaisuus
8.
Digitalisaatio, automatisaatio ja
robotisaatio
9.
Villit kortit
SUOMEN ALUE- JA VÄESTÖNKEHITYKSEN MUUTOSTRENDIT 2020-LUVUN VAIHTEESSA
ALUE- JA VÄESTÖNKEHITYKSEN TILANNEKUVA 2020-LUVUN VAIHTEESSA
1. Väestö- ja aluerakenne muotoutuu uudelleen samanaikaisen aluei-
den keskittymis-, supistumis- ja tyhjenemiskehityksen vuoksi
2. Alueet erilaistuvat, eriytyvät ja etääntyvät toisistaan
3. Väestö- ja työpaikkakehityksen keskinäisriippuvuus murtuu: osaa-van työvoiman saatavuus ja rekrytointihaasteet lisääntyvät kaikilla alueilla
4. Väestö- ja ikärakenteen voimakas muutos vaikuttaa kaikkiin alu-eisiin niiden sijainnista ja koosta riippumatta
5. Sijainti, saavutettavuus ja sujuvat liikenneyhteydet sekä koulu-tuksen, osaamisen ja TKI-toiminnan merkitys korostuu kaikessa ja kaikkialla
6. Kaupunkien ja kaupunkialueiden merkitys ja painoarvo kasvaa
7. Alueiden välinen kilpailu kiihtyy ja kiristyy resursseista, osaa-jista, työvoimasta, näkyvyydestä, huomioarvosta jne., jonka seu-rauksena alueet jakautuvat voittajiin, sinnittelijöihin ja häviäjiin
Lähde: Tilastokeskus, ruutuaineisto Viualisointi: Rasmus Aro 2019
Kasvaneita ruutuja 21 %
Supistuneita ruutuja 71,9 %
Ei muutosta 7,1 %
Merkittäviä henkilöjunaratayhteyksiä
Väestönkehitys 5 km x 5 km ruuduissa vuosina 2010-2018
Kartassa on kuvattu väestönkehityksen ja eräiden ratayhteyksien välistä yhteyttä vuosina 2010-2018. Kartassa on sinisellä
kasvaneet ruudut (21 %) ja punaisella supistuneet ruudut (71,9 %). Väestö on kasvanut yli 500 henkilöllä 103 ruudussa ja
vähentynyt yli -500 henkilöllä 19 ruuduissa. Väestöruutuja on yhteensä noin 10 300. Varsinais-Suomessa kasvu on keskittynyt
pääosin Turun ydinkaupunkiseudulle tai sen välittömään läheisyyteen.
KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTO 2010-2018
SIJOITUS KUNTA KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTO 2010-2018
1. Helsinki 27958
2. Tampere 13941
3. Turku 8483
4. Espoo 8269
5. Vantaa 6619
6. Oulu 5165
7. Jyväskylä 4272
8. Kuopio 4158
9. Seinäjoki 2892
10. Järvenpää 2358
11. Lahti 2055
12. Sipoo 1997
13. Joensuu 1883
14. Lempäälä 1667
15. Pirkkala 1460
16. Kaarina 1429
17. Nokia 1147
18. Lieto 1115
19. Kangasala 1082
20. Ylöjärvi 1014
SIJOITUS KUNTA KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTO 2010-2018
1. Kustavi 14,1
2. Sipoo 11,5
3. Kauniainen 9,2
4. Pirkkala 8,7
5. Lempäälä 8,4
6. Tampere 6,9
7. Lieto 6,5
8. Järvenpää 6,4
9. Muurame 6,3
10. Uurainen 5,8
11. Seinäjoki 5,3
12. Turku 5,1
13. Helsinki 5,0
14. Kaarina 4,9
15. Kempele 4,4
16. Kuopio 4,0
17. Kangasala 3,9
17. Nokia 3,9
19. Jyväskylä 3,5
19. Ylöjärvi 3,5
19. Vantaa 3,5
19. Espoo 3,5
TOP 20-KUNNAT MÄÄRÄLLISESTI TOP 20-KUNNAT SUHTEELLISESTI (%o
Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike Graafit ja luokittelu: Timo Aro 2019
* Kartalla ja graafeissa Manner-Suomen kunnat
NETTOMAAHANMUUTTO 2010-2018
Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike Graafit ja luokittelu: Timo Aro 2019
SIJOITUS KUNTA NETTOMAAHANMUUTTO 2010-2018
1. Helsinki 22823
2. Espoo 13458
3. Vantaa 12078
4. Turku 6302
5. Tampere 5037
6. Oulu 4330
7. Vaasa 2895
8. Kotka 2840
9. Jyväskylä 2772
10. Lappeenranta 2686
11. Lahti 2656
12. Kuopio 2178
13. Joensuu 1841
14. Rovaniemi 1816
15. Hämeenlinna 1795
16. Kouvola 1653
17. Rauma 1643
18. Pori 1497
19. Kajaani 1436
20. Pietarsaari 1300
SIJOITUS KUNTA NETTOMAAHANMUUTTO 2010-2018
1. Kristiinankaupunki 17,5
2. Vöyri 12,8
3. Siikajoki 9,7
4. Punkalaidun 9,6
5. Pudasjärvi 9,1
6. Lappajärvi 7,5
7. Pietarsaari 7,4
8. Närpiö 7,0
9. Vantaa 6,3
10. Lieksa 6,2
11. Kemi 5,9
12. Korsnäs 5,9
13. Kotka 5,8
14. Laitila 5,7
15. Oripää 5,7
16. Espoo 5,6
17. Ruovesi 5,3
18. Honkajoki 5,3
19. Uusikaarlepyy 5,0
20. Pertunmaa 4,9
TOP 20-KUNNAT MÄÄRÄLLISESTI TOP 20-KUNNAT SUHTEELLISESTI (%o
* Kartalla ja graafeissa Manner-Suomen kunnat
TURUN SEUTUKUNTA
Lähde: Tilastokeskus; väestö; muuttoliike
• Turun seutukunta sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa. Turun seutuun
kuuluvat kunnat ovat Kaarina, Lieto, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiai-
nen, Paimio, Raisio, Rusko, Sauvo ja Turku.
• Turun seudun väkiluku kasvoi joka vuosi 2010-2019 välillä. Lokakuun lopus-sa
2019 seudun väkiluku oli yhteensä 332 328 henkilöä. Turun seutu on koko
maan kolmanneksi suurin kaupunkiseutu asukas- ja työpaikkamäärällä.
2966 4732 6322 7656 9531 1085019290 19943 24067
33822
193149
0
20000
40000
60000
80000
100000
120000
140000
160000
180000
200000
Turun seudun kuntien väkiluku 10/2010
• Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus yli 15 vuotta
täyttäneistä on kasvanut 2010-luvulla Turun seudulla joka
vuosi. Vuonna 2017 korkea-asteen tutkinnon suorittaneita oli
33,2 % väestöstä, kun vuonna 2010 korkea-asteen tutkinnon
suorittaneita oli 29,9 %.
• Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus oli vuonna
2017 hieman korkeampi kuin koko maassa keskimäärin (31,0
%).
Lähde: Tilastokeskus; kuntien avainluvut
KORKEA-ASTEEN
TUTKINNON SUORITTANEET
29,9 30,230,7
31,331,8
32,232,6
33,2
24,0
26,0
28,0
30,0
32,0
34,0
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
%
Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus Turun seudulla
Turun seutukunta Koko maa
TURUN SEUDUN BRUTTOKANSAN-
TUOTE ASUKASTA KOHDEN
• Bruttokansantuote asukasta kohden (BKTA) on kasvanut Turun seudulla
erityisesti vuoden 2016 jälkeen. BKTA kasvoi noin kolmanneksella eli
30,3% vuosien 2010-2017 välillä.
• Vuonna 201 BKTA oli seutukunnassa 42 169 euroa, joka ylittää noin
1200 eurolla asukasta kohden koko maan keskiarvon (40 991 €). Turun
seudun BKTA asukasta on kohden on 7:nneksi korkein 70 koko maan
seutukunnan joukossa.
3237234816
37754 37701 38156 3809339971
42169
10000
15000
20000
25000
30000
35000
40000
45000
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
BKTA asukasta kohden Turun seudulla vuosina 2010-2017
Turun seutu Koko maa
TURUN SEUDUN VÄESTÖNLISÄYS
• Turun seudun väestönlisäys oli yhteensä 23 253 henkilöä vuosina
2010-2019/9. Väestönlisäys on ollut vaihtelevaa 2010-luvulla, mutta
selkeästi positiivista.
• Väestönlisäys oli suurimmillaan vuonna 2017, jolloin se oli 2 839
henkilöä. Alimmillaan väestönlisäys on ollut vuonna 2014, jolloin se
oli 2 040 henkilöä. Vuoden 2019 tammi-syyskuun väestönlisäys oli
yhteensä 2 092 henkilöä
• Turun seudun luonnollinen väestönlisäys oli yhteensä +2 916 henkilöä
vuosina 2010-2019/9. Trendi on ollut selvästi laskeva ja kääntyi
negatiiviseksi vuonna 2018.
• Turun seudun kuntien välinen nettomuutto oli yhteensä +12 098 hen-
kilöä vuosina 2010-2019/9. Turun seutu sai muuttovoittoa maan sisältä
joka vuosi 2010-luvulla.
• Turun seudun nettomaahanmuutto oli yhteensä +8 239 henkilöä vuo-
sina 2010-2019/9. Nettomaahanmuutto on ollut vahvasti positiivinen
koko 2010-luvun ajan. .
Lähde: Tilastokeskus; väestö; muuttoliike
VÄESTÖNMUUTOKSEN OSATEKIJÄT
21852333 2390
2634
2040
2492
2134
2839
2114 2092
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019*
Turun seudun väestönlisäys 2010-2019/9
693 594 430 388 486 48431 123
-188 -125
718 870 1034 1228688
1224
1252
1963
1610 1511
774 869 9261018
866
784
851
753
692 706
-500
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019*
Turun seudun väestönkehitys osatekijöittäin 2010-2019/9
Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto
Lähde: Tilastokeskus; väestöruutuaineisto 2010 ja 2017
• Graafissa on tarkasteltu paikkatiedon avulla Turun seudun
väestönlisäystä 5 km x 5 km ruuduissa vuosina 2010-2017.
Jokaiseen ruutuun on laskettu väestömäärän absoluuttinen
muutos vuosien 2010 ja 2017 välillä.
• Turun seudulla näkyy samankaltainen väestön keskittymiseen
liittyvä piirre kuin muilla suurilla kaupunkiseuduilla: väestö
keskittyy kasvavillakin kaupunkiseuduilla lähemmäksi ydin-
kaupunkia ja sen läheisyydessä oleville alueille sekä keskeisten
liikenneväylien varrelle tai solmupisteisiin. Mikrosijainnin
merkitys kaupunkirakenteessa korostuu.
• Turun seudulla väestö on vähentynyt 80 ruudussa ja kasvanut
64 ruudussa.
• Väestön määrän kasvu painottuu erityisesti Turun ydinkau-
punkialueelle eli Turkuun, Kaarinaan ja Lietoon
TURUN SEUDUN VÄESTÖNKEHITYS
5 KM X 5 KM RUUDUISSA VUOSINA
2010-2017
• Graafissa on tarkasteltu Turun seudun sisäistä väestönkehitystä
1 km x 1 km ruuduissa vuosina 2010-2018. Siniset ruudut
kuvaavat kasvua ja punaiset supistumista.
• Turun seudulla väestökasvu keskittyi Turkuun ja Turun
välittömässä läheisyydessä olevalle ydinkaupunkiseudulle.
Väestön-lisäys oli määrällisesti suurinta Turussa ja suhteellisesti
suurinta Kaarinassa ja Liedossa. Väestönlisäys jäi negatiiviseksi
neljässä seudun kunnassa vuosina 2010-2018
• Paikkatietoon perustuva ruututarkastelu osoittaa, että kaikkien
Turun seudun kuntien sisältä löytyy sekä kasvavia että supis-
tuvia ruutuja. Väestö kasvoi ruututasolla tarkasteltuna eniten
Turun kantakaupungissa, Kaarinassa ja Liedossa.
• Väestö supistui eniten seudun pohjoisosissa Mynämäellä ja
Nousiaisissa sekä Sauvossa. Supistuvallakin alueilla väestön
väheneminen oli kuitenkin hyvin maltillista.
TURUN SEUDUN VÄESTÖNKEHITYS
1 KM X 1 KM RUUDUISSA VUOSINA
2010-2018
TURUN SEUDUN VÄESTÖNTIHEYS 5
KM X 5 KM RUUDUISSA VUONNA
2018
• Graafissa on tarkasteltu paikkatiedon avulla Turun seudun
väestöntiheyttä 5 km x 5 km ruuduissa vuonna 2018. Mitä
tummenpi on kartan väri, sitä suurempi on kyseisen ruudun
väestöntiheys
• Koko maan väestöntiheys oli keskimäärin 18,2 asukasta
neliökilometrillä vuonna 2018. Varsinais-Suomen maakunnan
väestöntiheys (44,9) neliökilometrillä on yli kaksi kertaa
suurempi kuin koko maan ja Turun seudun (128,8) noin seit-
semän kertaa suurempi
• Turun seudun sisällä väestöntiheys neliökilometrillä on korkein
Turussa (778,8), Raisiossa (495,9) ja Kaarinassa (222,1).
• 25 neliömetrin ruuduissa tarkasteltuna väestöntiheyden hot-
spotit painottuvat Turun, Raision ja Kaarinan alueelle: kuu-
dessa ruudussa on yli 10 000 asukasta 25 neliökilometrin
alueella
TURUN SEUDUN IKÄJAKAUMA
• Turun seudun väestö ikääntyy muiden seutujen tavoin. Lasten eli
alle 15-vuotiaiden osuus aleni hieman 2010-luvun aikana. Yli 64-
vuotiaiden osuus väestöstä kasvoi 3,4 %-yksikköä vuosien 2010-
2017 välillä. Yli 64-vuotiaita oli vuonna 2010 yhteensä 17,2 %
väestöstä ja vuonna 2017 yhteensä 20,6 % väestöstä.
• Väestön keski-ikä oli Turun seudulla 42,1 vuotta vuonna 2017,
mikä on lähes sama kuin keski-ikä koko maassa samana vuonna
(42,7 vuotta).
16,815,116,517,620,4
14,915,817,215,116,8
16,2
62,564,364,560,3
64,559,8
64,064,4
62,666,6
62,5
20,720,619,0
22,115,1
25,320,218,3
22,316,6
21,4
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Vaasan seutukunta
Tampereen seutukunta
Oulun seutukunta
Kuopion seutukunta
Joensuun seutukunta
Seutukuntien ikäjakauma vuonna 2017
Alle 15-vuotiaat 15-64 -vuotiaat Yli 64-vuotiaat
Lähde: Tilastokeskus; kuntien avainluvut
VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE
• Väestöllinen huoltosuhde heikentynyt Turun seudulla jokaisena
vuotena vuosina 2010-2018. Vuonna 2010 se oli 48,8 ja 56,0
vuonna 2018.
• Turun seudun väestöllinen huoltosuhde on ollut alempi eli
kilpailukykyisempi kuin koko maan keskiarvo jokaisena vuotena
vuosien 2010-2018 välisenä aikana. Vuonna 2018 koko maan
väestöllinen huoltosuhde oli 60,8.
48,8 50,1 51,2 52,4 53,4 54,3 54,8 55,6 56,0
0,0
10,0
20,0
30,0
40,0
50,0
60,0
70,0
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018
Turun seudun väestöllinen huoltosuhde 2010-2018
Turun seutu Koko maa
TURUN SEUDUN
VANHUSHUOLTOSUHDE
• Turun seudun vanhushuoltosuhde on heikentynyt voimakkaasti
2010-luvulla muiden seutujen ja koko maan tavoin. Turun seudun
vanhushuoltosuhde oli 25,6 vuonna 2010, kun taas vuonna 2017
vanhushuoltosuhde oli 32,1.
• Turun vanhushuoltosuhde on hieman koko maan tasoa alhaisem-
pi. Koko maan vanhushuoltosuhde oli 34,2 vuonna 2017.
• Taloudellinen huoltosuhde heikentyi Turun seudulla koko maan
tavoin 2010-luvulla, mutta kääntyi laskuun vuodesta 2016
alkaen. Turun seudun taloudellinen huoltosuhde oli 129,0
vuonna 2017.
• Turun seudun taloudellinen huoltosuhde on ollut kilpailukykyi-
sempi kuin muualla maassa koko ajanjakson ajan. Koko maan
taloudellinen huoltosuhde oli 136,8 vuonna 2017
Lähde: Tilastokeskus; väestöllisiä tunnuslukuja alueittain
TALOUDELLINEN HUOLTOSUHDE
25,6 26,8 27,9 29,0 29,9 30,8 31,4 32,1
10,0
13,0
16,0
19,0
22,0
25,0
28,0
31,0
34,0
37,0
40,0
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
Turun seudun vanhushuoltosuhde
Turun seutukunta Koko maa
126,2123,7
126,2
131,6
136,3138,1
135,6
129,0
110,0
115,0
120,0
125,0
130,0
135,0
140,0
145,0
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
Turun seudun taloudellinen huoltosuhde 2010-2017
Turun seutu Koko maa
TURUN, TAMPEREEN JA HELSINGIN AIKAETÄISYYTEEN
PERUSTUVAT VAIKUTUS-ALUEET
• Kartassa on kuvattu 30, 60 ja 90 minuutin vaikutus-
alueet Turusta, Tampereelta ja Helsingistä käsin
vaikutusalueelle sekä olemassa oleva moottoritie- ja
rataverkko
• Kasvukolmion vaikutusalue ulottuu yhteensä
seitsemän maakunnan ja noin 100 kunnan eli joka
kolmannen koko maan kunnan alueelle.
• Kasvukolmion alueella asuu noin kaksi kolmesta
suomalaisesta ja sijaitsee kaksi kolmesta
työpaikasta
• Turun 90 minuutin vaikutusalueella asuu noin 900
000 asukasta ja tunnin vyöhykkeellä noin 440 000
asukasta. Tunnin vyöhykkeellä Turusta kaksi kolmesta
asukkaasta on 15-64-vuotiasta työikäistä väestöä
TURUN VAIKUTUSALUE PENDELÖINNIN
NÄKÖKULMASTA
• Kartassa on kuvattu Turkuun suuntautuvia
työssäkäynti eli pendelöintivirtoja vaikutus-
alueella tai pendelöintivyöhykkeellä olevista
kunnista vuonna 2016
• Karttaan on väritetty kaikki ne kunnat, joista
suuntautuu Turkuun yli 10 % kunnan työllisten
kaikista pendelöintimatkoista. Rajaa pidetään
yleisesti yhtenäisen työssäkäyntialueen rajana
• Varsinais-Suomen kaikesta pendelöinnistä
suuntautuu 42 % Turkuun: noin 33 000 työllistä
pendelöi päivittäin Turkuun
• Yli puolet Kaarinan ja Ruskon pendelöinnistä
suuntautuu Turkuun
• Turun pendelöintialue ulottuu hieman alle
100 kilometrin etäisyydelle Turusta
Rawpixel / Unsplash
2.TURUN SEUDUN
MUUTTAJA- JA OSAAJA-
VIRRAT MAAN SISÄISESSÄ
LIIKKUVUUDESSA
Lähde: Tilastokeskus, väestö, muuttoliike; Luokittelu ja analyysi: Timo Aro 2019Datavisualisointi: Timo Widbom 2019
TURUN SEUTU SAA MAAN SISÄISTÄ MUUTTOVIRROISTA ENITEN
MUUTTOVOITTOA LÄHIALUEILTA JA KOKO MAASTA 2015-2017
• GIF-animaatioon on kuvattu koko maan TOP 20-kuntaa,
joista Turun seutu sai eniten muuttovoittoa maan
sisäisestä muuttoliikkeestä vuosien 2015-2017 välisenä
aikana
• Kartassa vinoviiva on sitä suurempi ja leveämpi,
mitä enemmän Turun seutu saa muuttovoittoa
kyseiseltä alueelta
• Turun seutu sai määrällisesti eniten muuttovoittoa
Salon (+882), Rauman (+785), Porin (+640), Vakka-
Suomen (+326), Raaseporin (+260) ja Oulun seuduilta
(+232). Turun seutu sai muuttovoittoa lähes kaikilta
Suomen seuduilta ml. Tampereen seutu
• Turun seutu kärsi muuttotappiota de facto ainoastaan
Helsingin seudulle vuosina 2015-2017
TURUN SEUDUN TULO-, LÄHTÖ-JA NETTOMUUTTO 2010-2018
GRAAFISSA KUVATAAN TURUN SEUDUN MAAN SISÄISTÄ ELI KUNTIEN VÄLISTÄ TULO-, LÄHTÖ- JA NETTOMUUTTOA VUOSINA 2010-2018:
• Turun seudulla ja seudulle tehtiin yhteensä 170 000 tulomuut-
toa vuosina 2010-2018, joista noin puolet (48,5 %) oli seudun
sisäisiä muuttoja ja loput (51,5 %) Turun seudun ulkopuolelta.
Turun seudun ulkopuolelta tulleista tulomuutoista noin
kolmannes (29 %) tuli Uudeltamaalta, noin viidennes (22 %)
muualta Varsinais-Suomesta, joka kymmenes Satakunnasta
(11 %) tai Pirkanmaalta (9 %).
• Turun seudulta ja seudulla lähtömuutti yhteensä 162 000
henkilöä, joista hieman yli puolet (52 %) muutti Turun seudun
sisällä ja hieman alle puolet (48 %) Turun seudun ulkopuolelle.
Turun seudun ulkopuolelle muutti yhteensä 78 000 henkilöä,
joista yli kolmannes (36,6 %) muutti Uudellemaalle, viidennes
(20,9 %) muualle Varsinais-Suomeen ja noin joka kymmenes
joko Satakuntaan (9,3 %) tai Pirkanmaalle (8,8 %).
• Turun seutu sai 10 600 henkilöä muuttovoittoa maan sisältä
vuosina 2010-2018. Turun seudun tulo- ja lähtömuuttojen sekä
muuttovoittojen määrä on kasvanut 2010-luvun kuluessa.
718 870 1034 1228688
1224 12521963 1610
0
2000
4000
6000
8000
10000
12000
14000
16000
18000
20000
22000
24000
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018
Kuntien välinen nettomuutto Kuntien välinen tulomuutto
Kuntien välinen lähtömuutto
Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike
TURUN SEUDUN NETTOMUUTTO IKÄRYHMITTÄIN 2010-2018
Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike
GRAAFISSA KUVATAAN TURUN SEUDUN NETTOMUUTTOA IKÄRYHMITTÄIN VUOSINA 2010-2018:
• Turun seudun muuttovoitot muualta Suomesta perustuvat täysin nuorista 15-24-vuotiaista saatuihin muuttovoittoihin: seutu sai yhteensä 13 100 henkilöä muuttovoittoa vuosina 2010-2018. Nuorten muuttovoitot ovat kasvaneet vuoden 2014 jälkeen
• Turun seudun nuorten muuttovoitosta hieman yli puolet (52 %) oli opiskelijoita, yli kolmannes (37 %) työllisiä ja alle joka kymmenes (7 %) työttömiä. Työllisten muuttovoitot ovat kasvaneet 2010-luvun kuluessa
• Turun seutu kärsii suurimmat muuttotappiot 25-34-vuotiaiden nuorten aikuisten ryhmässä (noin -3 700 henkilöä vuosina 2010-2018), joista pääosa oli muuttajien avainryhmää eli työllisiä.
• Turun seutu sai muuttovoittoa yli 50-vuotiaiden ikäryhmistä 2010-luvulla
-90
13130
-3699 -82607 721
-5000
0
5000
10000
15000
Alle 15 15-24 25-34 35-49 50-64 Yli 65
Nettomuutto maan sisällä ikäryhmittäin 2010-2018
-1000
-500
0
500
1000
1500
2000
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018
15-24- ja 25-34 vuotiaiden nettomuutto 2010-2018
15-24 25-34
TURUN SEUDUN NETTOMUUTTO NUORTEN 15-24-VUOTIAIDEN
IKÄRYHMÄSSÄ 2010-2018KARTASSA KUVATAAN TURUN SEUDUN NETTOMUUTTOA SEUDUITTAIN NUORTEN 15-24-VUOTIAIDEN RYHMÄSSÄ:
• Turun seutu sai hieman yli 13 000 henkilöä muuttovoittoa 15-
24 –vuotiaista nuorista muuttajista vuosien 2010-2018 aikana.
Turun seutu sai muuttovoittoa kaikista Manner-Suomen
seutukunnista!
• Turun seutu sai määrällisesti eniten muuttovoittoa muilta
Varsinais-Suomen seuduilta. Turun seutu sai lisäksi merkittä-
viä muuttovoittoja nuorista Rauman ja Porin seuduilta.
• Turun seudun kannalta kiinnostava erityispiirre on se, että
seutu sai yli 600 henkilöä muuttovoittoa nuorista myös
Helsingin seudulta toisin kuin esimerkiksi Tampereen
seutu.
• Turun seutu sai lisäksi nuorista muuttovoittoa myös muilta
suurilta tai keskisuurilta korkeakouluseuduilta: esimerkiksi
266 nuorta Tampereen seudulta.
Seutu Nettomuutto 2010-2018
Salon 1483
Rauman 996
Loimaan 944
Porin 913
Vakka-Suomen 809
Helsingin 638
Raaseporin 623
Forssan 456
Åboland-Turunmaan 454
Mariehamns stads -7
Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike ja väestönmuutokset
TURUN SEUDUN NETTOMUUTTO 25-34-VUOTIAIDEN NUORTEN AIKUIS-
TEN IKÄRYHMÄSSÄ 2010-2018
Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike ja väestönmuutokset
KARTASSA KUVATAAN TURUN SEUDUN 25-34-VUOTIAIDEN NUOR-TEN AIKUISTEN NETTOMUUTTOA SEUDUITTAIN 2010-2018:
• Turun seutu kärsi nuorten aikuisten ryhmässä yhteensä
3700 henkilöä muuttotappiota. Turun seutu kärsi muutto-
tappiota 35 seudulle, mutta merkittäviä määrällisiä
muuttotappiota seutu kärsi lähinnä viidelle seudulle.
• Turun seutu menettää ylivoimaisesti eniten nuoria aikuisia
Helsingin seudulle: muuttotappio oli yhteensä -4 300
henkilöä vuosina 2010-2018. Ilman Helsingin seudulle kärsit-
tyjä muuttotappioita Turun seutu olisi saanut muuttovoittoa
myös 25-34-vuotiaiden nuorten aikuisten ryhmästä. Turun
seutu menettää Helsingin seudulle erityisesti vastavalmis-
tuneita, työllisiä ja koulutettuja.
• Lisäksi Turun seutu kärsi nuorista aikuisista muuttotappiota
Loimaan (-308 henkilöä), Tampereen (-178 henkilöä) ja Tu-
runmaan seudulle (-139 henkilöä). Muille seuduille kärsityt
muuttotappiot jäivät vähäisiksi.
• Turun seutu sai merkittäviä muuttovoittoja nuorista aikuisista
Rauman, Salon, Porin ja Vaasan seuduilta.
Seutu Nettomuutto 2010-2018
Rauman 267
Salon 248
Porin 148
Vaasan 118
Åbo-Turunmaan -139
Tampereen -178
Loimaan -308
Helsingin -4302
TURUN SEUDUN TYÖIKÄISEN VÄESTÖN NETTOMUUTTO TYÖMARKKINA-ASEMAN MUKAAN VUOSINA 2010-2017
Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot-tietokanta
GRAAFISSA KUVATAAN TURUN SEUDUN 15-64-VUOTIAAN TYÖIKÄISEN VÄESTÖN NETTOMUUTTOA TYÖMARKKINA-ASEMAN MUKAAN VUOSINA 2010-2017:
• Turun seutu sai työikäisistä muuttovoittoa kaikista
ryhmistä työmarkkina-aseman mukaan: seutu sai määräl-
lisesti ylivoimaisesti eniten muuttovoittoa opiskelijoista
• Turun seutu sai lisäksi merkittävää muuttovoittoa sekä työt-
tömistä työnhakijoista että työllisistä muuttajista 2010-
luvulla.
• Työttömien muuttovoitot keskittyvät tyypillisesti suuriin
kaupunkeihin ja alueen keskuskaupunkeihin.
• Turun seudun kannalta positiivinen merkki oli työllisten
muuttovoitot. Työllisten muuttovoitot olivat kaksijakoiset
ikäryhmittäin tarkasteltuna: seutu sai muuttovoittoa
erityisesti 15-24-vuotiaista nuorista työllisistä, mutta kärsi
muuttotappiota 25-34-vuotiaista työllisistä.
878 942
6274
127248
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
7000
Työllinen Työtön Opiskelija Eläkeläinen Muu työvoimanulkopuolinen
TURUN SEUDUN 15-64-VUOTIAIDEN TYÖLLISTEN, TYÖTTÖMIEN JA
OPISKELIJOIDEN NETTOMUUTTO VUOSINA 2010-2017
Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot-tietokanta
GRAAFISSA KUVATAAN TURUN SEUDUN 15-64-VUOTIAAN TYÖIKÄISEN VÄESTÖN NETTOMUUTTOA TYÖMARKKINA-ASEMAN MUKAAN VUOSITTAIN 2010-LUVULLA:
• Turun seutu saa merkittävää muuttovoittoa opiskelijoista,
joista saadut muuttovoitot ovat kasvaneet asteittain 2010-
luvun aikana.
• Turun seudun muuttoliikkeen merkittävin positiivinen
käänne liittyy työllisten nettomuuttoon: seutu on kärsinyt
pitkään työllisistä muuttotappiota, mutta vuoden 2015
jälkeen tilanne on kääntynyt positiiviseksi, jonka jälkeen
seudun muuttovoitot ovat kasvaneet tasaisesti. Muutos on
merkittävä ja synnyttää muita positiivisia kerrannaisvaiku-
tuksia. Turun seudun kehitys poikkeaa edukseen esimer-
kiksi Tampereen, Oulun tai Jyväskylän seudun
kehityksestä
• Turun seutu on saanut muuttovoittoa keskuskaupunkina
työttömistä joka vuosi 2010-luvun aikana. Työttömien
muuttovoitot painottuvat ikärakenteen mukaan tarkas-
teltuna erityisesti 15-24-vuotiaisiin nuoriin työttömiin.
-300
-200
-100
0
100
200
300
400
500
600
700
800
900
1000
1100
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
Työllinen Työtön Opiskelija
TURUN SEUDUN TYÖLLISTEN NETTOMUUTTO TOIMIALAN MUKAAN
VUOSINA 2014-2017
Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot-tietokanta
GRAAFISSA KUVATAAN TURUN SEUDUN TYÖLLISTEN NETTO-MUUTTOA TOIMIALAN MUKAAN (TOL-LUOKITUS 2008) VUOSINA 2014-2017:
• Turun seutu sai työllisistä muuttovoittoa yhteensä 799
henkilöä vuosien 2014-2017 välisenä aikana
• Työllisistä saadut muuttovoitot ja –tappiot erosivat
toimialoittain tarkasteltuna.
• Turun seutu sai määrällisesti eniten muuttovoittoa tukku- ja
vähittäiskaupasta, hallinto- ja tukipalveluista, teollisuudesta
ja majoitus- ja ravitsemustoiminnasta
• Turun seutu kärsi määrällisesti eniten muuttotappiota
toimialoittain tarkasteltuna osaamisintensiivisistä
toimialoista: suurimmat muuttotappiot kohdistuivat
ammatillinen, tieteellinen ja teknillinen toimialaan, infor-
maatioon ja viestintään sekä koulutukseen.-400
-300
-200
-100
0
100
200
300
400
500
600
Tu
kku
-ja
vä
hit
täis
kau
pp
a
Hal
lin
to-j
a tu
kip
alve
luto
imin
ta
Te
oll
isu
us
Maj
oit
us-
ja r
avit
sem
isto
imin
ta
Te
rve
ys-j
a so
siaa
lipal
velu
t
Ku
lje
tus
ja v
ara
sto
inti
Tai
tee
t, v
iih
de
ja v
irki
stys
Rak
en
tam
inen
Kii
nte
istö
alan
to
imin
ta
Ko
tita
lou
ksie
n t
oim
inta
työ
nan
taji
na
Ma
a-ja
me
tsät
alo
us
Kan
sain
välis
et o
rgan
isaa
tio
t
Säh
kö-,
ka
asu
-ja
läm
pö
hu
olt
o
Kai
vost
oim
inta
Ve
si-j
a vi
em
ärih
uo
lto
Mu
u p
alve
luto
imin
ta
To
imia
la t
un
tem
ato
n
Ra
ho
itu
s-ja
va
kuu
tust
oim
inta
Julk
ine
n h
alli
nto
ja m
aan
pu
olu
stu
s; …
Ko
ulu
tus
Info
rmaa
tio
ja v
iest
intä
Am
mat
illin
en, t
iete
elli
nen
ja t
ekn
ine
n
TURUN SEUDUN TYÖLLISTEN NETTOMUUTTO KAHDELLA
TOIMIALALLA VUOSINA 2014-2017
Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot-tietokanta
GRAAFISSA KUVATAAN TURUN SEUDUN TYÖLLISTEN NETTO-MUUTTOA TEOLLISUUDEN SEKÄ AMMATILLINEN, TIETEELLINEN JA TEKNILLINEN TOIMIALOILLA (TOL-LUOKITUS 2008) VUOSINA 2014-2017:
• Turun seutu sai teollisuuden toimialalla työskentelevistä
työllisistä muuttovoittoa +280 henkilöä vuosina 2014-2017.
Teollisuuden työllisten tulo- ja lähtömuutot kasvoivat
koko ajanjakson ajan. Vuonna 2017 teollisuuden toimialan
työllisten tulomuuttajien määrä oli merkittävästi korkeampi
kuin vuonna 2014.
• Ammatillinen, tieteellinen ja teknillinen –toimialalla on
asiantuntija-, tieto- ja osaamisvetoisia ammatteja. Turun
seutu kärsi -286 henkilöä muuttotappiota toimialan
työllisten muutoissa vuosina 2014-2017. Osaamisintensiivi-
sen toimialan tulo- ja lähtömuutot kasvoivat ajanjakson
aikana.
880 9331053
1389
911 914 973
1217
0
200
400
600
800
1000
1200
1400
1600
2014 2015 2016 2017
Teollisuus
tulomuutto lähtömuutto
510556
604673
566666 694 703
0100200300400500600700800
2014 201 2016 2017
Ammatillinen, tieteellinen ja teknillinen toimiala
tulomuutto lähtömuutto
TURUN SEUDUN NETTOMUUTTO KOULUTUSASTEEN MUKAAN VUOSINA
2010-2018
GRAAFISSA KUVATAAN MAAN SISÄISTÄ NETTOMUUTTOA MUUTTAJIEN KOULUTUSASTEEN MUKAAN VUOSINA 2010-2018:
• Turun seutu on yksi kansallisista korkeakoulukeskittymistä eli
alueella on runsaasti ammatti- ja tiedekorkeakoulujen koulu-
tuspaikkoja. Tämä ilmenee siinä, että seudulle suuntautuu
runsaasti toisen asteen suorittaneiden koulutusvirtoja, joista
osa valmistuttuaan hakeutuu pois alueelta.
• Turun seutu saa merkittävää muuttovoittoa perusasteen ja
toisen asteen, lähinnä lukiokoulutuksen, suorittaneista,
mutta kärsii muuttotappiota alemman ja ylemmän
korkeakoulututkinnon suorittaneista vastavalmistuneista.
• Turun seudun kaltainen tilanne on tyypillinen kaikille suuren
koulutusvarannon omaaville alueille lukuun ottamatta pää-
kaupunkiseutua. Pääkaupunkiseutu saa muuttovoittoa alem-
man ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista, koska
alueelle muuttaa runsaasti vastavalmistuneita muilta suurilta
ja keskisuurilta korkeakouluseuduilta
1881
11753
426
-1353-2000
-121
-4000
-2000
0
2000
4000
6000
8000
10000
12000
14000
Lähde: Tilastokeskus, muuttoliikkeen erillisaineisto
TURUN SEUDUN PERUS- JA KESKI-ASTEEN TUTKINNON SUORITTANEIDEN
NETTOMUUTTO VUOSITTAIN 2010-2018
Lähde: Tilastokeskus, muuttoliikkeen erillisaineisto
GRAAFISSA KUVATAAN PERUS- JA KESKIASTEEN SUORITTANEIDEN NETTOMUUTTOA TURUN SEUDULLA VUOSINA 2010-2018:
• Turun seutu sai vaihtelevia muuttovoittoja perusasteen
suorittaneista vuosina 2010-2018: muuttovoitot vaihtelivat
vuosittain 50-500 henkilön välillä. Perusasteen muuttajista
saadut muuttovoitot ovat kasvaneet asteittain vuoden 2014
jälkeen. Ryhmässä on sekä toisen asteen koulutuksen peräs-
sä muuttaneita että työttömiä työnhakijoita.
• Turun seudun muuttovoitot keskiasteen eli toisen asteen
suorittaneista ovat olleet määrällisesti suuret koko 2010-
luvun ajan. Muuttovoitot ovat vaihdelleet vuosittain noin
900-1800 henkilön välillä. Muuttovoitot ovat kasvaneet as-
teittain perusasteen muuttajien tavoin vuoden 2014 jäl-
keen. Ryhmässä on hieman yli puolet (53 %) korkeakoulu-
tuksen perässä muuttaneita opiskelijoita ja yli kolmannes
(37 %) työllisiä. 0
100
200
300
400
500
600
700
800
900
1000
1100
1200
1300
1400
1500
1600
1700
1800
1900
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018
Vain perusaste Keskiaste
TURUN SEUDUN KORKEA-ASTEEN TUTKINNON SUORITTANEIDEN TULO-, LÄHTÖ- JA NETTOMUUTTO 2010-2018
Lähde: Tilastokeskus, muuttoliikkeen erillisaineisto
GRAAFISSA KUVATAAN KORKEA-ASTEEN SUORITTANEIDEN NETTOMUUTTOA TURUN SEUDULLA VUOSINA 2010-2017*:
• Turun seutu on kärsinyt muuttotappiota korkea-asteen
tutkinnon suorittaneista 2010-luvulla muiden suurten
opiskelija- ja korkeakouluseutujen tavoin pääkaupunkiseutua
lukuun ottamatta.
• Turun seudun koulutettujen tulo- ja lähtömuutot ovat
kasvaneet vuoden 2014 jälkeen: tulo- ja lähtömuuttojen
määrä on kasvanut noin tuhannella henkilöllä vuosien 2014-
2017 välisenä aikana
• Turun seudun koulutettujen muuttotappiot ovat
vaihdelleet noin 300-400 henkilön välillä vuosittain 2010-
luvulla. Koulutettujen tulomuutot ovat kasvaneet hieman
2010-luvun kuluessa.
• Koulutettujen muuttotappiot liittyvät pääosin työllisistä
kärsittyihin muuttotappioihin. Turun seutu ei ole saanut
työttömistä korkea-asteen tutkinnon suorittaneista muutto-
voittoa toisin kuin esimerkiksi Tampereen seutu
-401 -428 -375 -402 -425-307 -319 -348
-1000
-500
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
3500
4000
4500
5000
5500
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
Nettomuutto Tulomuutto Lähtömuutto
*Tiedot perustuvat eri aineistoon, kuin aiemmin esitetyt muuttoliiketiedot koulutuksen perusteella, illä vuoden 2018 tietoa ei ole vielä saatavilla
TURUN SEUDUN ALEMMAN KORKEA-ASTEEN SUORITTANEIDEN NETTO-
MUUTTO 2010-2018
Lähde: Tilastokeskus, muuttoliikkeen erillisaineisto
GRAAFISSA KUVATAAN ALIMMAN KORKEA-ASTEEN JA ALEMMAN KORKEAKOULUTUTKINNON SUORITTANEIDEN NETTOMUUTTOA TURUN SEUDULLA VUOSINA 2010-2018:
• Turun seutu sai lähes koko 2010-luvun ajan vuosittain mal-
tillisia muuttovoittoja alimman korkea-asteen suoritta-
neista muuttajista: muuttovoitot olivat suurimmillaan noin
70 henkilöä vuodessa.
• Turun seutu kärsi noin 1350 henkilöä muuttotappiota alem-
man korkeakouluasteen eli ammattikorkeakoulututkinnon
suorittaneista vuosina 2010-2018. Seutu kärsi joka vuosi
muuttotappiota tästä ryhmästä. Muuttotappiot vaihtelivat
vuositasolla noin 100-200 henkilön välillä.
-250
-200
-150
-100
-50
0
50
100
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018
Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste
TURUN SEUDUN YLEMMÄN KORKEA-KOULUTUTKINNON JA TUTKIJA-KOULUTUKSEN SUORITTANEIDEN
NETTOMUUTTO 2010-2018
Lähde: Tilastokeskus, muuttoliikkeen erillisaineisto
GRAAFISSA KUVATAAN YLEMMÄN KORKEAKOULUTUTKINNON JA TUTKIJANKOULUTUKSEN SUORITTANEIDEN NETTOMUUTTOA TURUN SEUDULLA VUOSIEN 2010-2018 AIKANA:
• Turun seutu kärsi yhteensä noin 2 000 henkilön muutto-
tappion ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden
ryhmästä vuosina 2010-2018: muuttotappiot perustuvat
etenkin vastavalmistuneisiin, jotka hakeutuivat työn perässä
muille seuduille.
• Maakuntatason käytettävissä olevan datan perusteella
maisteritutkinnon suorittaneiden muuttotappiot perustuvat
käytännössä Uudellemaalle eli toisin sanoen Helsingin
seudulle kärsittyihin muuttotappioihin. Turun seudun kan-
nalta positiivinen trendi on se, että ylemmän korkeakoulu-
tutkinnon suorittaneiden muuttotappiot ovat alentuneet
vuoden 2014 jälkeen huolimatta siitä, että valmistuneiden
määrä on samanaikaisesti kasvanut
• Turun seutu kärsi koko ajanjakson aikana määrällisesti
vähäistä muuttotappiota tutkijankoulutuksen suorittaneista
-350
-300
-250
-200
-150
-100
-50
0
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018
Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutus
Rawpixel / Unsplash
3.TURUN SEUDUN
MUUTTAJA-, OSAA-A- JA
OPISKELIJAVAIHTO-
VIRRAT KANSAINVÄLI-
SESSÄ LIIKKUVUUDESSA
AMMATTIKORKEAKOULUJEN OPISKELIJAVAIHDOT VUOSINA 2010-2018
Lähde: Vipunen, kansainvälisyys
GRAAFISSA ON KUVATTU TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN TULEVIA OPISKELIJAVAIHTOJA (TULO) JA LÄHTEVIÄ OPISKELIJA VAIHTOJA (LÄHTÖ) VUOSIEN 2010-2018 AIKANA.
• Turun ammattikorkeakoulusta lähti vaihtoon yhteensä
3549 henkilöä 2010-luvun aikana eli keskimäärin 394
henkilöä vuodessa. Vaihtoon lähteneiden trendi on ollut
laskeva 2010-luvun aikana. Kaksi kolmesta (65 %) Turun
ammattikorkeakoulusta opiskelijasta lähti Eurooppaan
vuosina 2010-2018. Eniten vaihtoon lähdettiin Saksaan,
Espanjaan, Alankomaihin ja Isoon-Britanniaan. Aasia oli
toiseksi merkittävin kohde (18,3%). Aasiasta oli vetovoimai-
simpia Thaimaa, Japani ja Etelä-Korea.
• Turun ammattikorkeakouluun tuli opiskelijavaihtoon yh-
teensä 3 006 henkilöä eli keskimäärin 334 henkilöä vuo-
dessa. Vaihtoon tulleiden trendi on ollut laskeva 2010-
luvulla. Enemmän kuin neljä viidestä (84 %) tuli Euroopasta.
Opiskelijavaihtoon tultiin eniten Saksasta, Espanjasta, Alan-
komaista ja Ranskasta.
•
200
220
240
260
280
300
320
340
360
380
400
420
440
460
480
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018
Tulo Lähtö
TURUN YLIOPISTON JA ÅBO AKADEMIN OPISKELIJAVAIHDOT 2010-2018
Lähde: Vipunen, kansainvälisyys
GRAAFISSA ON KUVATTU TURUN YLIOPISTON JA ÅBO AKADEMIN TULEVIA VAIHTOJA (TULO) JA LÄHTEVIÄ VAIHTOJA (LÄHTÖ) VUOSIEN 2010-2018 AIKANA.
• Turun yliopistosta ja Åbo Akademista lähti vaihtoon
yhteensä 7 371 vaihto-opiskelijaa 2010-luvun aikana eli
keskimäärin 819 opiskelijaa vuodessa. Turun yli-opiston
osuus vaihtoon lähteneistä oli noin 80 % ja Åbo Akademin 20
%. Noin 70 prosenttia lähdöistä kohdistui Eurooppaan.
Merkittävimmät vaihtokohteet olivat Ruotsi, Saksa, Espanja,
Ranska ja Iso-Britannia. Ruotsin osuus korostui erityisesti
Åbo-Akademin vaihdoissa. Euroopan lisäksi vaihtoja
suuntautui merkittävästi Yhdysvaltoihin.
• Turun yliopistoon ja Åbo Akademiin tuli yhteensä 7 396
vaihto-opiskelijaa 2010-luvun aikana eli keskimäärin 822
opiskelijaa vuodessa. Kaksi kolmesta tuli Turun yliopistoon
ja yksi kolmesta Åbo Akademiin. Noin 80 % opiskelijavaih-
toon tulevista tuli Euroopasta. Eniten opiskelijoita tuli
Saksasta, mutta myös Ranskan ja Espanjan osuus oli merkit-
tävä. Åbo Akademiin tuli selvästi eniten opiskelijoita Ruot-
sista.
400
450
500
550
600
650
700
750
800
850
900
950
1000
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018
Tulo Lähtö
KANSAINVÄLISEN MUUTTOLIIKKEEN TULO-, LÄHTÖ- JA NETTOMUUTTO
VUOSINA 2010-2018
Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike
774869
9261018
866784
851753
692
0
200
400
600
800
1000
1200
1400
1600
1800
2000
2200
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018
Nettomaahanmuutto Maahanmuutto Suomeen
Maastamuutto Suomesta
GRAAFISSA KUVATAAN TURUN SEUDUN KANSAINVÄLISEN MUUTTOLIIKKEEN TULO-, LÄHTÖ- JA NETTOMUUTTOA 2010-LUVULLA:
• Kansainvälisen muuttoliikkeen muuttovirrat ovat volyymiltään
merkittävästi vähäisimpiä kuin maan sisäisen muuttoliikkeen
virrat. Muuttovirtojen vähäisestä määrästä huolimatta maa-
hanmuuttovirrat ovat Turun seudun väestönkehityksen kan-
nalta lähes yhtä merkittävä tekijä kuin maan sisäiset muutto-
virrat
• Turun seudulle tulomuutti vajaa 16 000 henkilöä Suomen
rajojen ulkopuolelta vuosina 2010-2018. Maahanmuuttojen
määrä kasvoi asteittain 2010-luvulla.
• Turun seudulta lähtömuutti noin 8 400 henkilöä ulkomaille
vuosina 2010-2018. Maastamuuttojen määrä on kasvanut
merkittävästi 2010-luvun kuluessa.
• Turun seutu sai yhteensä noin 7 500 henkilöä muuttovoit-
toa kansainvälisestä muuttoliikkeestä vuosina 2010-2018.
Muuttovoittojen määrä on kuitenkin laskenut vuodesta 2013
alkaen, kun maahan-muuttojen määrä on alentunut ja
maastamuuttojen määrä vastaavasti kasvanut
KANSAINVÄLISEN MUUTTOLIIKKEEN NETTOMUUTTO IKÄRYHMITTÄIN
VUOSINA 2010-2018
Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike
GRAAFISSA KUVATAAN TURUN SEUDUN KANSAINVÄLISEN MUUTTOLIIKKEEN NETTOMUUTTOA IKÄLUOKITTAIN VUOSIEN 2010-2018 AIKANA:
• Turun seutu sai muuttovoittoa maahanmuuttajista kaikissa
ikäryhmissä vuosina 2010-2018.
• Turun seutu saa määrällisesti eniten muuttovoittoa 25-34-
vuotiaista maahanmuuttajista. Yli kolmasosa seudun
kansainvälisen muuttoliikkeen muuttovoitosta tulee em.
ikäryhmästä, jossa on eniten työmarkkina-asemaltaan
työllisiä, mutta myös paljon työttömiä ja opiskelijoita.
• Turun seutu sai merkittäviä muuttovoittoja myös 15-24-vuo-
tiaiden nuorten muuttajien ryhmästä, jossa muuttajien työ-
markkina-asema jakautuu melko tasaisesti työllisiin, opiskeli-
joihin ja työttömiin.
• Turun seutu saa kansainvälisestä muuttoliikkeestä kohtuul-
lisen paljon muuttovoittoa myös 35-49-vuotiaan aikuisväes-
tön ryhmästä.
•
1441
1934
2658
1258
15686
0
300
600
900
1200
1500
1800
2100
2400
2700
3000
Alle 15 15-24 25-34 35-49 50-64 Yli 65
TURUN SEUDUN MAAHANMUUTTO MAANOSAN MUKAAN VUOSINA 2010-
2018
Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike
GRAAFISSA KUVATAAN TURUN SEUDULLE ULKOMAILTA MUUTTA-NEITA MAANOSAN MUKAAN VUOSINA 2010-2018:
• Turun seudulle muutettiin eniten muista EU-maista: noin
puolet kaikista tulomuuttajista eli noin 7 500 henkilöä
tuli muiden EU-maiden alueelta. Tulomuuttojen määrässä
ei ollut suurta vuosittaista vaihtelua.
• Noin neljännes tulijoista tuli Aasiasta (ml. Lähi-Itä), josta
muutti noin 3 800 henkilöä Turun seudulle vuosina 2010-
2018. Muuttojen määrä kasvoi hieman 2010-luvun kuluessa
vuoteen 2016 saakka.
• Noin joka kymmenes maahanmuuttaja eli noin 2 000
henkilöä tuli EU-maiden ulkopuolisesta Euroopasta.
Tulomuuttojen määrässä ei ollut merkittävää vuosittaista
vaihtelua
• Turun seudulle muutti Afrikasta noin 1 200 henkilöä sekä
Pohjois- ja Etelä-Amerikasta noin 800 henkilöä vuosina
2010-2018. Tulomuuttojen määrässä ei ole tapahtunut
merkittäviä muutoksia 2010-luvun aikana
Aasia:24,2 %
Afrikka:7,8 %
Amerikka:5,1 %
Eu-maat: 47,2 %
Muu:2,1 %
Muu Eurooppa: 12,8 %
Oseania:0,7 %
Maahanmuutto 2010-2018
TURUN SEUDUN MAASTAMUUTTO MAANOSAN MUKAAN 2010-2018
Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike
GRAAFISSA KUVATAAN TURUN SEUDULTA ULKOMAILLE MUUTTANEITA MAANOSAN MUKAAN VUOSIEN 2010-2018 AIKANA:
• Turun seudulta maastamuutettiin selvästi eniten muihin EU-
maihin: enemmän kuin kaksi kolmesta maastamuutosta suun-
tautui muihin EU-maihin vuosina 2010-2018. Turun seudulta
lähtömuutti noin 5 600 henkilöä EU:n alueelle. Muuttojen määrä
on kasvanut huomattavan paljon 2010-luvun kuluessa: 2010-luvun
alussa maastamuuttojen määrä oli noin 500 henkilöä ja viime
vuosina jo noin 800 henkilöä
• Maastamuutoissa koroistuivat maahanmuuttoa enemmän Pohjois-
ja Etelä-Amerikka: noin 620 henkilöä muutti Amerikan
mantereelle 2010-luvun aikana. Muuttojen määrä on ollut
tasainen koko 2010-luvun ajan.
• Toiseksi merkittävin maastamuuton kohde oli EU:n ulkopuolella
olevat muut Euroopan maat, joihin muutti noin joka kymmenes
eli noin 800 henkilöä. Muuttojen määrä vähentyi 2010-luvun
aikana.
• Aasiaan ja Afrikkaan tehtyjen maastamuuttojen määrä on
huomattavan vähäinen maahanmuuttoon verrattuna: taustalla on
humanitaariseen maahanmuuttoon liittyvät tekijät.
Aasia:7,7 % Afrikka:
1,9 %
Amerikka:7,4 %
Eu-maat:67,6 %
Muu:3,8 %
Muu Eurooppa: 9,9 %
Oseania:1,8 %
Maastamuutto 2010-2018
TURUN SEUDUN KANSAINVÄLISEN MUUTTOLIIKKEEN NETTOMUUTTO MAANOSAN MUKAAN 2010-2018
Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike
GRAAFISSA KUVATAAN TURUN SEUDUN KANSAINVÄLISEN MUUTTOLIIKKEEN NETTOMUUTTOA MAANOSAN MUKAAN VUOSINA 2010-2018:
• Turun seutu sai eniten muuttovoittoa Aasiasta: noin
neljäsosa muuttovoitosta tuli Aasian alueelta. Selittävänä
tekijänä on Turun seudulta Aasiaan tehtävien maastamuut-
tojen erittäin pieni määrä suhteessa maahanmuuttojen
määrään. Turun seutu sai koko ajanjakson ajan muutto-
voittoa Aasiasta.
• Turun seutu sai toiseksi eniten muuttovoittoa muista EU-
maista. Vuoden 2014 jälkeen muuttovoittojen määrä on
selvästi vähentynyt 2010-luvun alkuun verrattuna.
• Turun seutu sai yli tuhat henkilöä muuttovoittoa myös EU:n
ulkopuolisesta Euroopasta ja Afrikasta. Muusta Euroopasta
saatujen muuttovoittojen määrä on kasvanut 2010-luvun
kuluessa.
3207
1081
187
1855
24
1209
-30
-500
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
3500
Aasia Afrikka Amerikka Eu-maat Muu MuuEurooppa
Oseania
TURUN SEUDUN KANSAINVÄLISEN MUUTTOLIIKKEEN TYÖIKÄISEN VÄESTÖN NETTOMUUTTO TYÖMARKKINA-ASEMAN
MUKAAN 2010-2018
Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike
GRAAFISSA KUVATAAN TURUN SEUDUN TYÖIKÄISEN VÄESTÖN KANSAINVÄLISTÄ NETTOMUUTTOA TYÖMARKKINA-ASEMAN MUKAAN VUOSINA 2010-2018:
• Turun seutu sai kansainvälisestä muuttoliikkeestä eniten
muuttovoittoa työllisistä muuttajista: työllisten osuus oli yli
kolmannes (35 %) muuttovoitosta. Huomionarvoista on se,
että Turun seutu sai ulkomailta työllisistä enemmän
muuttovoittoa kuin maan sisältä.
• Turun seutu sai myös paljon muuttovoittoa työttömistä
maahanmuuttajista. Työttömien muuttovoitot ulkomailta
olivat huomattavasti suuremmat kuin työttömien muutto-
voitot maan sisältä. Työttömien nettolukuja kasvatti erityi-
sesti se, että työttömien maastamuuttajien määrä oli
vähäinen.
• Turun seutu sai merkittävää muuttovoittoa myös opiskeli-
joista vuosina 2010-2018. Eläkeläiset olivat ainoa ryhmä
työmarkkina-aseman mukaan tarkasteltuna, josta seutu
kärsi vähäisen muuttotappion.
1957
1542
1292
-12
764
-500
0
500
1000
1500
2000
2500
Työllinen Työtön Opiskelija Eläkeläinen Muu työvoimaankuulumaton
TURUN SEUDUN TYÖLLISTEN, TYÖTTÖMIEN JA OPISKELIJOIDEN
NETTOMUUTTO VUOSINA 2010-2018
Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike
GRAAFISSA KUVATAAN TYÖLLISTEN, TYÖTTÖMIEN JA OPISKE-LIJOIDEN NETTOSIIRTOLAISUUTTA VUOSITTAIN VUOSINA 2010-2018:
• Turun seutu on saanut työllisistä maahanmuuttajista mer-
kittävää muuttovoittoa koko 2010-luvun ajan. Muutto-
voitot ovat vaihdelleet vuosittain 170-290 henkilön välillä.
Työllisten maahanmuutto Turun seudulle on kasvanut 2010-
luvun aikana.
• Turun seutu on saanut muuttovoittoa myös työttömistä
maahanmuuttajista keskimäärin 193 henkilöä vuodessa 2010-
luvulla. Muuttovoitot kasvoivat vuoteen 2014 asti, jonka
jälkeen muuttovoitot ovat vähentyneet merkittävästi. Taus-
talla on työttömien maastamuuttajien määrän voimakas
kasvu.
• Turun seutu on saanut tasaista muuttovoittoa opiskelijoista
2010-luvun aikana. Muuttovoitot ovat vaihdelleet 115-215
henkilön välillä. Opiskelijoiden maahan- ja maastamuutto
on kasvanut voimakkaasti 2010-luvun kuluessa.
0
25
50
75
100
125
150
175
200
225
250
275
300
325
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
Työllinen Työtön Opiskelija
TURUN SEUDUN KANSAINVÄLISEN MUUTTOLIIKKEEN NETTOMUUTTO
KOULUTUSTASON MUKAAN 2010-2018
Lähde: Tilastokeskus, maahanmuuton erillisaineisto
GRAAFISSA KUVATAAN TURUN SEUDUN NETTOSIIRTOLAISUUT-TA VUOSIEN 2010-2018 AIKANA MUUTTAJIEN KOULUTUSTA-SON MUKAAN:
• Turun seudun kansainvälisen muuttoliikkeen muuttovoitot
painottuivat vain perusasteen suorittaneisiin henkilöihin ja
koulutustasoltaan tuntemattomiin. Turun seutu sai vain
perusasteen suorittaneista 8 500 henkilöä muuttovoittoa
vuosina 2010-2018. Huomionarvoista on, että vain perus-
asteen suorittaneiden ryhmä sisältää yhteensä noin 1 500
alle lasta (alle 15-vuotiaat).
• Turun seutu kärsi muuttotappiota toisen asteen ja korkea-
asteen suorittaneista 2010-luvun aikana. Muuttotappiot
painottuivat keskiasteen/toisen asteen suorittaneisiin
muuttajiin. Korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden
muuttotappiot olivat myös kohtuullisen korkeat. Vuonna
2018 Turku sai kuitenkin ensimmäistä kertaa koko ajan-
jakson aikana muuttovoittoja korkea-asteen suorittaneista
muuttajista.
8523
-39730
-167 -286 -170
-2000
0
2000
4000
6000
8000
10000
Vain perusaste /tuntematon
Toinen aste Alin korkea-aste Alempikorkeakouluaste
Ylempikorkeakouluaste
Tutkijakoulutus
Nettosiirtolaisuus 2010-2018
767 808969 975
11411037
11531025
648
21 49
-2
44
-115 -118 -115 -125-36
-23 -5 -45-18
-145 -137 -187 -145
82
-400
-200
0
200
400
600
800
1000
1200
1400
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018
Vain perusaste / tuntematon Toinen aste Korkea-aste
ALIMMAN KORKEA-ASTEEN TUTKINNON SUORITTANEIDEN TULO-, LÄHTÖ- JA NETTOMUUTTO VUOSINA 2010-2018
Lähde: Tilastokeskus, maahanmuuton erillisaineisto
GRAAFISSA KUVATAAN ALIMMAN KORKEA-ASTEEN TUTKINNON SUORITTA-NEIDEN TULO-, LÄHTÖ- JA NETTOMUUTTOA VUOSIEN 2010-2018 AIKANA:
• Alimman korkea-asteen suorittaneiden kansainvälinen
muuttoliike oli vähäistä koulutusryhmän pienen koon vuoksi.
• Turun seudulle muutti vuosien 2010-2018 aikana yhteensä 316
alimman korkea-asteen suorittanutta. Alimman korkea-asteen
suorittaneiden muutot vähentyivät merkittävästi 2010-luvun
aikana.
• Turun seudulta muutti yhteensä 286 alimman korkea-asteen
suorittanutta vuosien 2010-2018 aikana. Myös alimman korkea-
asteen maastamuutto on vähentynyt 2010-luvun aikana.
• Turun seutu sai pieniä muuttovoittoja 2010-luvun alussa
alimman korkea-asteen suorittaneista, mutta 2010-luvun
loppupuolella muuttotase on tasapainossa
9
17
4
17
-15
20
-2 -2
-20
-10
0
10
20
30
40
50
60
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018
Nettosiirtolaisuus Maahanmuutto Maastamuutto
ALIMMAN KORKEA-ASTEEN TUTKINNON SUORITTANEIDEN IKÄRAKENNE VUOSINA
2010-2018
Lähde: Tilastokeskus, maahanmuuton erillisaineisto
GRAAFISSA ON KUVATTU TURUN SEUDUN ALIMMAN KORKEA-ASTEEN SUORITTANEIDEN KANSAINVÄLISEN MUUTTOLIIKKEEN IKÄRAKENNETTA VUOSINA 2010-2018:
• Alimman korkea-asteen suorittaneissa maahanmuuttajista
hieman alle puolet oli 35-54-vuotiasta aikuisväestöä. 25-34 –
vuotiaiden nuorten aikuisten osuus alimman korkea-asteen
suorittaneista jäi vähäiseksi.
• Maastamuuttaneista alimman korkea-asteen suorittaneista yli
kuusi kymmenestä oli iältään 35-54-vuotiaita. Alle 35-
vuotiaiden osuus jäi alle 10 %:iin vuosien 2010-2018 aikana.
• Turun seutu sai maltillista muuttovoittoa alle 35-vuotiais-
taja yli 55-vuotiaista alimman korkea-asteen suorittaneis-
ta. Sen sijaan 35-54-vuotiaiden ryhmässä Turun seutu kärsi
taas pieniä muuttotappiota.
15-24; 24 hlö
25-34; 51 hlö
35-54; 150hlö
Muut ikäryhmät; 91hlö
Maahanmuutto
15-24; 5hlö
25-34; 21hlö
35-54; 176 hlö
Muut ikäryhmät; 84 hlö
Maastamuutto
-15
-10
-5
0
5
10
15
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018
Nettosiirtolaisuus
15-24 25-34 35-54 Muut ikäryhmät
ALEMMAN KORKEAKOULUTUTKINNON SUORITTANEIDEN TULO-, LÄHTÖ- JA NETTOMUUTTO VUOSINA 2010-2018
Lähde: Tilastokeskus, maahanmuuton erillisaineisto
GRAAFISSA KUVATAAN ALEMMAN KORKEAKOULUTUTKINNON SUORITTANEIDEN TULO-, LÄHTÖ- JA NETTOMUUTTOA VUOSIEN 2010-2018 AIKANA:
• Alemman korkeakoulututkinnon (lähinnä ammattikorkeakou-
lututkinnot) kansainvälinen muuttoliike on merkittävästi
vilkkaampaa kuin alimman korkea-asteen suorittaneiden
muuttoliike
• Turun seudulle muutti ulkomailta yhteensä 874 alemman
korkea-koulututkinnon suorittanutta henkilöä. Tulomuutta-
jien määrä vaihteli vuosittain 60-180 henkilön välillä.
• Turun seudulta muutti ulkomaille yhteensä 1 040 alemman
korkeakoulututkinnon suorittanutta vuosien 2010-2018
aikana
• Alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden lähtömuut-
tojen määrä on kasvanut 2010-luvun aikana, joka on kääntä-
nyt Turun seudun kyseisen koulutusasteen muuttoliikkeen
negatiiviseksi. Turun seutu kärsi -167 henkilön muuttotappi-
on alemman korkea-koulututkinnon suorittaneista vuosina
2010-2018.
11 126 5
-48 -45
-93
-47
32
-150
-100
-50
0
50
100
150
200
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018
Nettosiirtolaisuus Maahanmuutto Maastamuutto
ALEMMAN KORKEAKOULUTUTKINNON SUORITTANEIDEN IKÄRAKENNE VUOSINA
2010-2018
Lähde: Tilastokeskus, maahanmuuton erillisaineisto
GRAAFISSA ON KUVATTU TURUN SEUDUN ALEMMAN KORKEAKOU-LUTUTKINNON SUORITTANEIDEN KANSAINVÄLISEN MUUTTOLIIK-KEEN IKÄRAKENNETTA SEKÄ TULO-, LÄHTÖ- JA NETTOMUUTTOA IÄN PERUSTEELLA:
• Turun seudulla noin puolet alemman korkeakoulututkinnon
suorittaneista maahanmuuttajista oli 25-34-vuotiaita nuoria
aikuisia. 34-54-vuotiaiden aikuisten osuus oli hieman alle
30 % ja nuorten 15-24-vuotiaiden osuus 14,4 %
• Turun seudulta maastamuuttaneista puolet alemman
korkeakoulututkinnon suorittaneista oli 25-34-vuotiaita ja
keskimäärin noin joka viides 35-54-vuotias. Alle 25-vuoti-
aiden osuus jäi 16,4 prosenttiin.
• Turun seutu kärsi -134 henkilöä muuttotappiota alemman
korkeakoulututkinnon suorittaneista 25-34-vuotiaiden
ikäryhmässä ja maltillista muuttotappiota nuorten 15-24-
vuotiaiden ryhmässä. Yli 35-vuotiaiden ikäryhmissä seutu
sai muuttovoittoa vuosina 2010-2018. Positiivinen merkki
on se, että nuorten aikuisten muuttotase kääntyi positii-
viseksi vuosien 2016-2018 aikana.
15-24; 122 hlö
25-34; 442 hlö
35-54; 244…
Muut ikäryhmät; 66hlö
Maahanmuutto
15-24; 186 hlö
25-34; 576 hlö
35-54; 226…
Muut ikäryhmät; 53hlö
Maastamuutto
-80
-60
-40
-20
0
20
40
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018
Nettosiirtolaisuus
15-24 25-34 35-54 Muut ikäryhmät
YLEMMÄN KORKEAKOULUTUTKINNON SUORITTANEIDEN TULO-, LÄHTÖ- JA NETTOMUUTTO VUOSINA 2010-2018
Lähde: Tilastokeskus, maahanmuuton erillisaineisto
GRAAFISSA KUVATAAN YLEMMÄN KORKEAKOULUTUTKINNON SUORITTANEIDEN TULO-, LÄHTÖ- JA NETTOMUUTTOA VUOSIEN 2010-2018 AIKANA:
• Turun seudulle muutti yhteensä 850 ylemmän korkeakoulu-
tutkinnon suorittanutta tulomuuttajaa ulkomailta vuosien 2010-
2018 aikana. Tulomuuttojen määrä vaihteli vuosittain 60-100
välillä, mutta vuonna 2018 tulomuuttojen määrä lähes
kaksinkertaistui 184 henkilöön.
• Turun seudulta lähtömuutti yhteensä 1 134 ylemmän korkea-
koulututkinnon suorittanutta henkilöä vuosien 2010-2018 aikana.
• Turun seutu kärsi kohtuullisia muuttotappiota ylemmän
korkeakoulututkinnon suorittaneista-286 henkilöä vuosien 2010-
2018. Vuosi 2018 oli ensimmäinen vuosi, jolloin Turun seutu
sai muuttovoittoa ylemmän korkeakoulututkinnon suoritta-
neista 2010-luvulla.
-19 -15-21 -24
-59 -64 -64-74
54
-100
-50
0
50
100
150
200
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018
Nettosiirtolaisuus Maahanmuutto Maastamuutto
YLEMMÄN KORKEAKOULUTUTKINNON SUORITTANEIDEN NETTOMUUTTO JA IKÄRAKENNE VUOSINA 2010-2018
Lähde: Tilastokeskus, maahanmuuton erillisaineisto
GRAAFISSA ON KUVATTU TURUN SEUDUN YLEMMÄN KORKEAKOULU-TUTKINNON SUORITTANEIDEN KANSAINVÄLISEN MUUTTOLIIKKEEN IKÄRAKENNETTA JA NETTOMUUTTOA IÄN PERUSTEELLA VUOSINA 2010-2018:
• Hieman yli puolet ylemmän korkeakoulututkinnon suorit-
taneista maahanmuuttajista oli nuoria aikuisia (25-34-vuoti-
aita). Toiseksi suurin maahanmuuttajien ikäryhmä oli 35-54-
vuotiaat (36,9 %). Muiden ikäryhmien osuus maahanmuut-
tajista oli vähäinen.
• Turun seudulta maastamuuttaneiden ryhmässä 25-34-vuotiai-
den osuus oli hieman korkeampi (57,3 %). Hieman yli kolman-
nes oli 35-54-vuotiaita. Muiden ikäryhmien merkitys jäi
vähäiseksi.
• Turun seutu sai vähäistä muuttovoittoa 15-24-vuotiaista
ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista muuttajista,
mutta kärsi kaikissa muissa ikäryhmissä muuttotappiota.
Muuttotappiot olivat suurimmat 25-34-vuotiaiden nuorten
aikuisten ryhmässä. Vuosi 2018 oli positiivinen poikkeus,
sillä seutu sai muutovoittoa kaikista ikäryhmistä.
15-24; 47 hlö
25-34; 418 hlö
35-54; 313hlö
Muut ikäryhmät; 70hlö
Maahanmuutto
15-24; 35 hlö
25-34; 650 hlö
35-54; 370…
Muut ikäryhmät; 79hlö
Maastamuutto
-60
-40
-20
0
20
40
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018
Nettosiirtolaisuus 2010-2018
15-24 25-34 35-54 Muut ikäryhmät
TUTKIJAKOULUTUKSEN SUORITTANEIDEN TULO-, LÄHTÖ- JA NETTOMUUTTO
VUOSINA 2010-2018
Lähde: Tilastokeskus, maahanmuuton erillisaineisto
GRAAFISSA ON KUVATTU TURUN SEUDUN TUTKIJANKOULUTUKSEN SUORITTANEIDEN KANSAINVÄLISTÄ MUUTTOLIIKETTÄ 2010-LUVULLA:
• Turun seutu kärsi -170 henkilöä muuttotappiota tutkijankou-
lu-tuksen suorittaneiden muuttoliikkeestä vuosina 2010-
2018. Tutkijakoulutuksen suorittaneista tuli joka vuosi
vähäistä muuttotappiota lukuun ottamatta vuotta 2013 (+1
hlö).
• Turun seudulta muutti ulkomaille keskimäärin 39 ja ulko-
mailta Turun seudulle keskimäärin 20 tutkijankoulutuksen
suorittanutta henkilöä vuosina 2010-2018. Tutkijankoulu-
tuksen suorittaneiden muuttotase oli tasapainossa vuonna
2013 ja lähellä tasapainoa vuonna 2018.
• Tutkijakoulutuksen suorittaneista maahanmuuttajista
noin 60 prosenttia tuli muista EU maista, 15 prosenttia
Pohjois- tai Etelä-Amerikasta ja 12 prosenttia muista
Euroopan maista kuin EU-maista. Maastamuuttaneista
tutkijoista EU-maiden ja Pohjois-Amerikan osuus oli hieman
ylikorostunut ja muun Euroopan osuus alikorostunut.
-80
-70
-60
-50
-40
-30
-20
-10
0
10
20
30
40
50
60
70
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018
Maahanmuutto Maastamuutto Nettosiirtolaisuus
TUTKIJAKOULUTUKSEN SUORITTANEIDEN NETTOMUUTTO JA IKÄRAKENNE VUOSINA 2010-2018
Lähde: Tilastokeskus, maahanmuuton erillisaineisto
GRAAFISSA ON KUVATTU TURUN SEUDUN TUTKIJANKOULUTUKSEN SUORITTANEIDEN KANSAINVÄLISEN MUUTTOLIIKKEEN IKÄRAKEN-NETTA JA NETTOMUUTTOA IÄN PERUSTEELLA VUOSINA 2010-2018:
• Tutkijankoulutuksen suorittaneista maahanmuuttajista noin
40 prosenttia oli 25-34-vuotiaita nuoria aikuisia ja noin
puolet 34-54-vuotiasta aikuisväestöä.
• Tutkijankoulutuksen suorittaneista maastamuuttajista lähes
kaikki olivat 25-54-vuotiaita: 25-34-vuotiaiden nuorten
aikuisten osuus oli 46,1 % ja 35-54-vuotiaiden osuus lähes 50
%.
• Turun seutu kärsi -171 henkilöä muuttotappiota tutkijakou-
lutuksen suorittaneista vuosina 2010-2018. Muuttotappiot
keskittyivät, kuten olettaa saattaa, aktiivi-ikäisten 25-54-
vuotiaiden ikäryhmiin.
25-34; 69 hlö
35-54; 92 hlö
Muut ikäryhmät; …
Maahanmuutto
25-34; 163hlö
35-54; 172 hlö
Muut ikäryhmät; 16
hlö
Maastamuutto
-30
-20
-10
0
10
20
30
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018
Nettosiirtolaisuus 2010-2018
15-24 25-34 35-54 Muut ikäryhmät
Rawpixel / Unsplash
4.MUUTTOLIIKKEN
KOKONAISNETTOMUUTTO
KOULUTUSASTEEN
MUKAAN VUOSINA 2010-
2018
TURUN SEUDUN KOULUTUS-PERUSTAINEN KOKONAISNETTOMUUTTO
VUOSINA 2010-2018
Lähde: Tilastokeskus, muuttoliikkeen erillisaineisto
GRAAFISSA KUVATAAN TURUN SEUDUN 2010-LUVUN KOKONAISNETTO-MUUTTOA MUUTTAJIEN KOULUTUKSEN PERUSTEELLA. KOKONISNETTO-MUUTOLLA TARKOITETAAN MAAHAN- JA MAASTAMUUTON YHTEENLAS-KETTUA NETTOMUUTTOA:
• Turun seutu sai noin 10 400 henkilöä muuttovoittoa perusas-
teen koulutuksen varassa olevista vuosien 2010-2018 aikana.
Maahanmuutto selittää pääosan Turun seudun perusasteen kou-
lutuksen suorittaneiden muuttovoitoista.
• Turun seutu sai noin 11 400 henkilöä muuttovoittoa keskias-
teen tai toisen asteen tutkinnon suorittaneista. Muuttovoitot
perustuivat lähes kokonaan maan sisäiseen muuttoliikkeeseen,
sillä kansainvälisestä muuttoliikkeessä seutu kärsii maltillisia
muuttotappiota vuosina 2010-2018.
• Turun seutu kärsi korkea-asteen tutkinnon suorittaneista noin
3 600 henkilöä muuttotappiota 2010-luvulla. Turun seutu sai
vähäistä muuttovoittoa alimman korkea-asteen suorittaneiden
ryhmässä, mutta kärsii muuttotappiota muista korkea-asteen
ryhmistä. Yli neljä viidesosaa (85 %) muuttotappioista aiheutui-
vat maan sisäisestä muuttoliikkeestä.
8523
-39730
-167 -286 -170
1881
11753
426
-1353-2000 -121
-4000
-2000
0
2000
4000
6000
8000
10000
12000
14000
Maahanmuutto Maassamuutto
TURUN SEUDUN ALIMMAN KORKEA-ASTEEN KOKONAISNETTOMUUTTO
VUOSINA 2010-2018
Lähde: Tilastokeskus, muuttoliikkeen erillisaineisto
GRAAFISSA KUVATAAN TURUN SEUDUN ALIMMAN KORKEA-ASTEEN TUTKINNON SUORITTANEIDEN KOKONAISNETTO-MUUTTOA VUOSITTAIN 2010-2018:
• Turun seutu sai 453 henkilöä muuttovoittoa alimman kor-
kea-asteen tutkinnon suorittaneista 2010-luvulla. Tämä oli
ainoa korkeakoulutettujen ryhmä, josta Turun seutu sai
muutto-voittoa
• Turun seudun muuttovoitot alimman korkea-asteen suorit-
taneiden ryhmästä perustuivat lähinnä maan sisäiseen muut-
toliikkeeseen, joka selitti 93,4 prosenttia Turun seudun
saamista muuttovoitoista.
• Maahanmuuton vaikutus alimman korkea-asteen kokonais-
nettomuuttoon oli vähäinen 2010-luvulla
9
17
4
17
-15
2 0-2 -2
50
-1
7055
55
22
61
69
45
-20
-10
0
10
20
30
40
50
60
70
80
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018
Alimman korkea-asteen kokonaisnettomuutto
Maahanmuutto Maassamuutto
TURUN SEUDUN ALEMMAN KORKEA-KOULUTUTKINNON SUORITTANEIDEN KOKONAISNETTOMUUTTO 2010-2018
Lähde: Tilastokeskus, muuttoliikkeen erillisaineisto
GRAAFISSA KUVATAAN TURUN SEUDUN ALEMMAN KORKEAKOU-LUTUTKINNON ELI LÄHINNÄ AMMATTIKORKEAKOULUTUTKIN-NON SUORITTANEIDEN KOKONAISNETTOMUUTTOA VUOSIEN 2010-2018 AIKANA.
• Turun seutu kärsi noin 1 500 henkilöä muuttotappiota alem-
man korkeakoulututkinnon suorittaneista muille seuduille
Suomessa ja ulkomaille vuosina 2010-2018.
• Noin 90 % Turun seudun muuttotappioista alemman korkea-
koulututkinnon suorittaneista tuli maan sisäisestä muutto-
liikkeestä ja noin 10 % ulkomaisesta muuttoliikkeestä. Turun
seudun muuttotappiot muille Suomen seuduille vaihtelivat 125-
200 henkilön välillä vuositasolla
• Turku sai kansainvälisestä muuttoliikkeestä vähäistä muutto-
voittoa vuosina 2010-2013, mutta sen jälkeen alemman
korkeakoulututkinnon suorittaneiden muuttotase kääntyi
negatiiviseksi lukuun ottamatta vuotta 2018.
1112 6 5
-48 -45
-93
-47
32
-176-174
-125
-182
-123-95
-110
-168
-200
-250
-200
-150
-100
-50
0
50
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018
Alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokonaisnettomuutto
Maahanmuutto Maassamuutto
TURUN SEUDUN YLEMMÄN KORKEA-KOULUTUTKINNON SUORITTANEIDEN KOKONAISNETTOMUUTTO 2010-2018
Lähde: Tilastokeskus, muuttoliikkeen erillisaineisto
GRAAFISSA KUVATAAN TURUN SEUDUN YLEMMÄN KORKEA-KOULUTUTKINNON SUORITTANEIDEN KOKONAISNETTOMUUT-TOA VUOSIEN 2010-2018 AIKANA:
• Turun seutu kärsi ylemmän korkeakoulututkinnon suorit-
taneista noin 2 300 henkilöä muuttotappiota muille seu-
duille Suomessa ja ulkomaille vuosina 2010-2018. Turun
seudun yliopistoista valmistuu runsaasti tutkinnon suorit-
taneita, joista osa hakeutuu valmistumisen jälkeen etenkin
pääkaupunkiseudulle, muille seuduille Suomessa ja ulkomail-
le.
• Turun seudun ylemmän korkeakoulututkinnon muuttotap-
pioista noin 85 % kohdistuu maan sisälle ja noin 15 % ulko-
maille. Turun seutu kärsi koko ajanjakson ajan muuttotap-
piota ylemmän korkea-asteen suorittaneissa maan sisällä.
• Turun seudun kannalta huomionarvoinen piirre on se, että
seutu sai muuttovoittoa ylemmän korkeakoulututkinnon
suorittaneiden osalta kansainvälisestä muuttoliikkeestä
ensimmäisen kerran vuonna 2018
-19 -15 -21 -24
-59 -64 -64-74
54
-232 -222
-256
-206
-295
-184 -218-176
-211
-400
-350
-300
-250
-200
-150
-100
-50
0
50
100
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018
Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokonaisnettomuutto
Maahanmuutto Maassamuutto
TURUN SEUDUN TUTKIJAKOULUTUKSEN SUORITTANEIDEN KOKONAISNETTO-
MUUTTO 2010-2018
Lähde: Tilastokeskus, muuttoliikkeen erillisaineisto
GRAAFISSA KUVATAAN TURUN SEUDUN TUTKIJAKOULUTUKSEN SUORITTANEIDEN KOKONAISNETTOMUUTTOA VUOSIEN 2010-2018 AIKANA:
• Turun seutu kärsi noin 300 henkilöä muuttotappiota tutki-
ja-koulutuksen suorittaneista vuosina 2010-2018.
• Turun seutu kärsi tutkijakoulutuksen muuttotappioista noin 60
% ulkomaille ja noin 40 % maan sisälle muille alueille. Tutkija-
koulutuksen suorittaneet olivat ainoa korkea-asteen ryhmä,
jossa aivovuoto ulkomaille ylitti vuodon muille alueille
Suomessa.
• Tutkijankoulutuksen muuttotappiot olivat määrällisesti
vähäisiä vuositasolla, mutta merkitys ja kerrannaisvaikutukset
ovat suuremmat inhimillisen pääoman menettämisen
seurausten vuoksi.
-15
-2
-30
1
-38
-28 -30-24
-4
-18
-3
-19
-36
-4
-29
-6
0
-6
-60
-50
-40
-30
-20
-10
0
10
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018
Tutkijankoulutuksen suorittaneiden kokonaisnettomuutto
Maahanmuutto Maassamuutto
Rawpixel / Unsplash
5.YHTEENVETO
YHTEENVETO 1 (4)1. ALUE- JA VÄESTÖNKEHITYKSEN MUUTOSTRENDIT VAHVISTAVAT
TURUN SEUDUN KALTAISIA SUURIA JA MONIPUOLISIA KORKEA-KOULUSEUTUJA: Alue- ja väestönkehityksen muutostrendit vahvistavat alueiden välistä eriytymistä ja erilaistumista. Alueellinen eriytyminen ilmenee sekä maan eri osien ja maakuntien että maakuntien ja kaupunkiseutujen sisäisenä eriytymisenä. Kasvavienkin kaupunkiseutujen sisällä mikrosijainnin merkitys korostuu aiempaa enemmän. Väestö keskittyy kantakaupunkeihin ja niiden läheisyyteen sekä keskeisten liikenneväylien varrelle tai solmupisteisiin. Alue- ja väestönkehityksen käynnissä olevat muutostrendit vahvistavat Turun seudun kaltaisen suuren ja monipuolisen kaupunkiseudun asemaa ja vetovoimaa alueiden välisessä kilpailussa. On nähtävissä, että alueiden välinen kilpailu edelleen kiihtyy ja kiristyy resursseista, osaajista, työvoimasta, näkyvyydestä, huomioarvosta, edunajamisesta jne. Turun seudun positio on vahva sekä väestönkehityksen että muuttaja- ja osaajavirtojen näkökulmasta. Turun seudun väestö kasvoi noin 23 200 henkilöllä vuosien 2010-2019 (1-9) aikana. Turun seudun määrällinen väestön-lisäys oli 70 seudun joukossa neljänneksi suurin Helsingin, Tampereen ja Oulun seudun jälkeen. Turun seutu sai yhteensä noin 20 000 henkilöä muuttovoittoa vuosina 2010-2018, josta maan sisäisen muuttoliikkeen osuus oli noin 60 % ja kansainvälisen muuttoliikkeen 40 %. Turun seudun muuttovetovoima oli kolmanneksi korkein kaikista 70 seudusta vuosina 2010-2018.
2. TURUN VAIKUTUSALUE ULOTTUU NOIN 100 KILOMETRIN KILOMETRI-ETÄISYYDELLE JA TUNNIN AIKAETÄISYYDELLE TURUSTA: Turun seutu sijaitsee niin sanotun Kasvukolmion alueen yhdessä kasvukärjessä. Kasvu-kolmion kolmen keskuskaupungin, Turun, Tampereen ja Helsingin, vaiku-tusalue ulottuu yhteensä seitsemän maakunnan ja noin sadan kunnan alueelle. Kasvukolmion keskuskaupunkien 90 minuutin vaikutusalueella asuu noin kaksi kolmesta koko maan asukkaasta ja sijaitsee noin kaksi kolmesta työpaikasta. Turun 90 minuutin vaikutusalueella asuu noin 900 000 asukasta ja tunnin vyöhykkeellä noin 440 000 asukasta. Turun pen-delöintialue ulottuu noin 100 kilometrin etäisyydelle Turusta. Tunnin vyöhykkeen sisällä kuntien pendelöintiaste suhteessa Turkuun vaihtelee 10-51 %:in välillä kaikista kunnan pendelöijistä. Varsinais-Suomen kai-kesta pendelöinnistä suuntautuu 42 % Turkuun: noin 33 000 työllistä pendelöi päivittäin Turkuun. Turun seutu saa työssäkäyntivirtojen lisäksi tasaisesti muuttovirtoja käytännössä koko maasta. Turun seutu saa määrällisesti eniten muuttovoittoa lähialueiltaan (Salon, Rauman, Porin, Vakka-Suomen ja Raaseporin seudut) sekä pienempiä muuttovirtoja muu-alta maasta (mm. Oulun ja Tampereen seuduilta). Turun seudun muutto-virrat ovat negatiiviset käytännössä vain Helsingin seudulle.
YHTEENVETO 2 (4)3. TURUN MUUTTAJIEN RAKENNE KAKSIJAKOINEN IÄN JA TYÖMARKKINA-
ASEMAN MUKAAN: Turun seudun kasvu perustuu vahvasti maan sisältä tuleviin muuttovoittoihin. Turun seudun muuttovoitot muualta Suomes-ta perustuvat käytännössä lähes täysin nuorista 15-24-vuotiaista saatuihin muuttovoittoihin. Turun seutu sai yhteensä 13 100 henkilöä muuttovoittoa nuorista vuosina 2010-2018. Nuorten muuttovoitot ovat kasvaneet vuoden 2014 jälkeen. Seutu sai muuttovoittoa kaikista Manner-Suomen seutukunnista. Kiinnostava erityispiirre on se, että Turun seutu sai yli 600 henkilöä muuttovoittoa nuorista myös Helsingin seudulta toisin kuin esimerkiksi Tampereen seutu. Turun seudun tilanteen kaksijakoi-suutta kuvaa se, että seutu kärsi suurimmat muuttotappiot 25-34-vuo-tiaiden nuorten aikuisten ryhmässä (noin -3 700 henkilöä vuosina 2010-2018). Turun seutu menettää eniten nuoria aikuisia Helsingin seudulle (-4300 hlöä). Ilman Helsingin seudulle kärsittyjä muuttotappioita Turun seutu olisi saanut muuttovoittoa myös 25-34-vuotiaiden ryhmästä. Turun seutu menettää Helsingin seudulle vastavalmistuneita, työllisiä ja kou-lutettuja. Turun seutu sai työikäisestä väestöstä muuttovoittoa kaikista ryhmistä työmarkkina-aseman mukaan 2010-luvulla. Positiivinen merkki oli erityisesti työllisistä saadut muuttovoitot. Turun seutu sai muutto-voittoa erityisesti 15-24-vuotiaista nuorista työllisistä, mutta kärsi muut-totappiota 25-34-vuotiaista työllisistä. Turun seudun muuttoliikkeen tärkein käänne liittyy juuri työllisten nettomuuttoon: seutu kärsi pitkään työllisistä muuttotappiota, mutta vuoden 2015 jälkeen tilanne on kääntynyt muuttovoitoiksi . Positiivinen kehitys ei kuitenkaan näy toistaiseksi merkittävässä määrin korkeakoulutettujen muuttoliikkeessä, sillä muuttotappiot koulutettujen osalta ovat pysyneet lähes vastaavina koko 2010-luvun ajan.
4. TURUN SEUDUN MUUTTAJAVOLYYMIT OVAT SUURET KAIKKIEN KOULUTUASTEIDEN OSALTA: Turun seutu on yksi kansallisista osaamis- ja korkeakoulukeskittymistä eli alueella on runsaasti kaikkien koulutusasteiden opiskelupaikkoja, erityisesti kansallisessa kontekstissa ammatti- ja tiede-korkeakoulujen opiskelupaikkoja. Turun seudulle suuntautuu paljon toisen asteen suorittaneiden koulutusvirtoja, joista osa valmistuttuaan hakeutuu pois alueelta. Turun seutu saa merkittävää muuttovoittoa perusasteen ja toisen asteen, lähinnä lukiokoulutuksen, suorittaneista, mutta kärsii muuttotappiota alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista vastavalmistu-neista. Turun seudun kaltainen tilanne on tyypillinen kaikille suuren koulutusvarannon omaaville alueille lukuun ottamatta pääkaupunkiseutua, joka saa muuttovoittoa alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista. Opiskelijamuuttojen suuri osuus heijastuu lähtömuuttojen suureen määrään valmistumisen jälkeen. Alemman ja ylemmän korkeakoulu-tutkinnon suorittaneiden lähtömuutot suuntautuvat erityisesti pääkaupunki-seudulle: ryhmän lähtömuuttajat ovat pääosin työllisiä 25-39-vuotiaita nuoria aikuisia. Yli 40-vuotiaiden ikäryhmistä Turun seutu saa muuttovoittoa korkea-asteen tutkinnon suorittaneista
5. KORKEA-ASTEEN MUUTTOLIIKE KAKSIJAKOINEN TURUN SEUDUN KANNALTA: Turku kärsii merkittäviä muuttotappioita korkeakoulu-tettujen muuttoliikkeessä suurten virtojen vuoksi, mutta hyötyy alueelle sijoittuneesta osaamisrakenteesta. Noin 50 prosenttia yliopistosta ja 75 prosenttia ammattikorkeasta valmistuneista asui yhä Varsinais-Suomessa viisi vuotta valmistumisen jälkeen. Turun muuttovoitot maan sisältä perustuvat täysin perusasteen ja etenkin keskiasteen tutkinnon suorittaneiden muuttoon. Turku sai vajaa 2 000 henkilöä muuttovoittoa perusasteen suorittaneista ja vajaa 12 000 henkilöä muuttovoittoa keskiasteen suorittaneista, joista suurin osa muutti korkeakoulutuksen perässä Turun seudulle. Turun seutu sai pieniä muuttovoittoja alimman korkea-asteen suorittaneista, mutta kärsii muuttotappiota muista korkea-asteen ryhmissä, mutta trendi on kuitenkin ollut laskeva 2010-luvulla. Maakuntatason tiedoista voidaan päätellä, että Turun seutu kärsii korkeakoulutettujen ryhmässä lähinnä Uudellemaalle eli käytännössä pääkaupunkiseudulle. Turun koulutettujen ”aivovuoto” tapahtuu pääosin maan sisällä pääkaupunkiseudulle ja vähimmässä määrin ulkomaille. Tutkijankoulutuksen suorittaneista kärsityt muuttotappiot kansainvälisessä muuttoliikkeessä olivat kuitenkin huomattavat ryhmän koko huomioiden. Turun seutu kärsii tutkijoista muuttotappiota enem-män ulkomaille kuin muulle Suomelle toisin kuin muiden korkea-asteen ryhmien osalta. .
6. TURUN SEUTU SAA MERKITTÄVÄÄ MUUTTOVOITTOA KANSAINVÄLI-SESTÄ MUUTTOLIIKKEESTÄ: Turun seutu sai yhteensä 8 400 henkilöä muuttovoittoa kansainvälisestä muuttoliikkeestä. Muuttovoittoa tuli kaikista ikäryhmistä, erityisesti alle 35-vuotiaiden ikäryhmistä. Turun seutu sai muuttovoittoa työllisistä muuttajista. Kiinnostava yksityiskohta on, että työllisten muuttovoitot olivat määrällisesti suuremmat ulko-mailta kuin maan sisältä. Turun seutu sai lisäksi merkittävää muutto-voittoa opiskelijoista ja työttömistä työnhakijoista. Työttömistä saadut määrälliset muuttovoitot ulkomailta olivat suuremmat kuin kotimaasta. Turun seudulle muuttaneista puolet tulivat muista EU-maista. Turun seudulta muutettiin lähinnä muihin EU-maihin, joskin myös Amerikan merkitys oli korostunut maahanmuuttoon verrattuna. Turun seudulta muihin EU-maihin tehtyjen muuttojen määrä on kasvanut voimakkaasti 2010-luvun aikana. Tämä on vähentänyt Turun seudun saamia muutto-voittoja kansainvälisestä muuttoliikkeestä. Kansainvälisen muuttoliik-keen rakenne on koulutuksen näkökulmasta haastava ja epäedullinen: Turun seutu saa erittäin suuria muuttovoittoja vain perusasteen suo-rittaneista muuttajista ja kärsii useimmissa muissa koulutusryhmissä maltillisia muuttotappioita. Turun seutu kärsi korkeakoulutettujen ryhmässä noin 600 henkilöä muuttotappioita vuosien 2010-2018 aikana. Turun seutu sai pieniä muuttovoittoja alimman korkea-asteen suoritta-neista, mutta kärsi kaikissa muissa korkeakoulutettujen muuttajien ryh-mässä muuttotappioita. Vuonna 2018 on kuitenkin nähtävissä merkkejä positiivisesta käänteestä.
YHTEENVETO 3 (4)
7. KORKEAKOULUJEN OPISKELIJAVAIHTOJEN VOLYYMIT OVAT MERKITTÄVÄT:
Korkeakoulujen opiskelijavaihdon tulo- ja lähtövirtoja tarkasteltiin Turun ammat-tikorkeakoulun, Turun yliopiston ja Åbo Akademin näkökulmista.
Turun ammattikorkeakoulusta lähti vaihtoon yhteensä 3549 henkilöä eli keskimäärin 394 henkilöä vuodessa. Vaihtoon lähteneiden trendi on ollut laskeva 2010-luvun aikana. Kaksi kolmesta (65 %) Turun ammattikorkeakoulusta opiskelijasta lähti EU-maihin vuosina 2010-2018. Eniten vaihtoon lähdettiin Saksaan, Espanjaan, Alankomaihin ja Isoon-Britanniaan. Aasia oli toiseksi merkittävin kohde (18,3%). Aasiasta oli vetovoimaisimpia Thaimaa, Japani ja Etelä-Korea. Turun ammattikorkeakouluun tuli opiskelijavaihtoon yhteensä 3 006 henkilöä eli keskimäärin 334 henkilöä vuodessa. Vaihtoon tulleiden trendi on ollut laskeva 2010-luvulla. Enemmän kuin neljä viidestä (84 %) tuli EU-maista. Opiskelijavaihtoon tultiin eniten Saksasta, Espanjasta, Alankomaista ja Ranskasta.
Turun yliopistosta ja Åbo Akademista lähti vaihtoon yhteensä 7 371 vaihto-opiskelijaa 2010-luvun aikana eli keskimäärin 819 opiskelijaa vuodessa. Turun yli-opiston osuus vaihtoon lähteneistä oli noin 80 % ja Åbo Akademin 20 %. Noin 70 prosenttia lähdöistä kohdistui EU-maihin. Volyymeiltään suurimmat vaihtokohteet olivat Ruotsi, Saksa, Espanja, Ranska ja Iso-Britannia. Ruotsin osuus korostui erityisesti Åbo Akademin vaihdoissa. Euroopan lisäksi vaihtoja suuntautui merkittävässä määrin Yhdysvaltoihin.
luvun aikana eli keskimäärin 822 opiskelijaa vuodessa. Kaksi kolmesta tuli Turun yliopistoon ja yksi kolmesta Åbo Akademiin. Noin 80 % opiskelijavaihtoon tulevista tuli Euroopasta. Eniten opiskelijoita tuli Saksasta, mutta myös Ranskan ja Espanjan osuus oli merkittävä. Åbo Akademiin tuli selvästi eniten opiskelijoita Ruotsista.
8. HELSINGIN SEUTU ON KRIITTINEN TEKIJÄ TURUN MUUTTAJA- JA OSAAJA-
VIRTOJEN NÄKÖKULMASTA: Turun seudun asema on vahvistunut 2010-luvun kuluessa väestönlisäyksen ja muuttovetovoiman näkökulmasta. Turun seutu on vetovoimainen koko maan virtojen osalta lukuun ottamatta Helsingin seutua ja erityisesti pääkaupunkiseutua. Turun seutu kärsii muiden korkeakouluseutujen tavoin muuttotappiota Helsingin seudulle. Muuttotappiot ovat rakenteellisesti katsoen raskaammat mitä numerot osoittavat, sillä tappiot kohdistuvat vastaval-mistuneisiin, alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneisiin, aktiivi-ikäisiin ja osaamisintensiivisten toimialojen työllisiin. Ilman Helsingin seudulle kär-sittyjä muuttotappiota, Turun seutu saisi muuttovoittoa sekä korkeakoulututkin-on suorittaneista että osaamisintensiivisten toimialojen työllisistä. Helsingin seudun suhteellinen vetovoima muuttaja- ja osaajavirtojen suhteen on edelleen kasvanut 2010-luvun kuluessa. Turun seudun tulevan kehityksen ja vetovoiman kannalta Helsingin seutu on avainroolissa: jos vastavalmistuneiden lähtömuut-toja ja osaamisintensiivisten toimialojen työllisten virtoja Helsingin seudulle onnistutaan edes osittain patoamaan, Turun seudun positio ja vetovoima vahvistuu. Kriittisin ikäryhmä on 25-44-vuotiaat, jossa on runsaasti sekä vasta-valmistuneita että työmarkkinoilla parempaan positioon siirtyviä.
YHTEENVETO 4 (4)
MDI.FI /MDIFRIENDS @MDIFRIENDS ALUEKEHITTÄMISEN
KONSULTTITOIMISTO MDI
