Puolustusministeriön hallinnonalan toiminta- ja ... · ja myös Suomen kannalta tarkasteltuna entistä moniulotteisempi. Suomen turvallisuuteen vaikuttavat yhä enemmän paitsi sotilaallinen

Puolustusministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelmaTTS 2008 - 2011

Eteläinen Makasiinikatu 8

PL 31, 00131 Helsinki

www.defmin.fi

Kuvalähteet: Puolustusvoimat, Puolustushallinnon rakennuslaitos

Taitto: Tiina Takala/puolustusministeriö

Paino: Kirjapaino Keili Oy

ISBN-10: 951-25-1737-X

ISBN-13: 978-951-25-1737-4

TTS 2008 - 2011

Sisällysluettelo

1 JOHDANTO .................................................................................................................. 1

2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYS .................................................................................. 4

3 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN OHJAUS SEKÄ KESKEISET TOIMINTALINJAT JA TOIMINNAN PAINOPISTEET 2008-2011 (27. PÄÄLUOKKA) ............................................. 6 3.1 Puolustusministeriön hallinnonalan tavoitetila 2025 ........................................................6

3.2 Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko 2004 ja

selonteon toimeenpano .................................................................................................7

3.3 Puolustusministeriön hallinnonalan yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet 2008-2011 ..9

3.4 Puolustusministeriön hallinnonalan toiminnalliset tulostavoitteet 2008-2011 .................10

3.5 Resurssit tavoitteiden saavuttamiseksi ...........................................................................11

4 PUOLUSTUSPOLITIIKKA JA HALLINTO ........................................................................... 12 4.1 Puolustusministeriön toiminnan painopisteet 2008-2011 ...............................................12

4.2 Puolustusministeriön yhteiskunnalliset vaikuttavuus tavoitteet .........................................13

4.3 Puolustusministeriön tärkeimmät toiminnalliset tulostavoitteet suunnittelukaudella ........14

5 SOTILAALLINEN MAANPUOLUSTUS (27.10) ................................................................... 15 5.1 Puolustusvoimien toiminnan painopisteet 2008–2011 ...................................................15

5.2 Puolustusvoimien yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet suunnittelukaudella ...............17

5.3 Puolustusvoimien tärkeimmät toiminnalliset tulostavoitteet suunnittelukaudella .............18

5.4 Sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskykyjen kehittäminen ........................................19

5.5 Sotilaallisen maanpuolustuksen resurssitarpeet .............................................................22

6 SOTILAALLINEN KRIISINHALLINTA (27.30) ..................................................................... 25 6.1 Sotilaallisen kriisinhallinnan painopisteet 2008 – 2011 ..................................................25

6.2 Sotilaallisen kriisinhallinnan yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet suunnittelukaudella 26

6.3 Sotilaallisen kriisinhallinnan suorituskykyjen käyttö ja toiminnalliset tulostavoitteet.........26

7 PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS ........................................................................28 7.1 Puolustushallinnon Rakennuslaitoksen visio ja toiminta-ajatus ........................................... 28

7.2 Puolustushallinnon Rakennuslaitoksen toiminnan painopisteet 2008 – 2011 ..................28

7.3 Rakennuslaitoksen toiminnalliset tulostavoitteet ja kehittämishankkeet

suunnittelukaudella .......................................................................................................30

8 PERUSLASKELMA JA KEHYSEHDOTUS........................................................................... 33

9 HENKILÖSTÖMÄÄRÄARVIO ......................................................................................... 34 9.1 Puolustusministeriön hallinnonalan henkilöstöjärjestelmän kehittäminen ........................34

9.2 Puolustusministeriö .......................................................................................................36

9.3 Puolustusvoimat ............................................................................................................37

10 ALUE, TOIMITILA JA YMPÄRISTÖN HALLINTA ................................................................ 39

LIITTEETLiite 1 Puolustusministeriön alustavat toiminnalliset tulostavoitteet vuosina 2008-2011 ..........41

Liite 1 Puolustusvoimien alustavat toiminnalliset tulostavoitteet vuosina 2008-2011 ................47

TTS 2008 - 2011

1

1 JOHDANTO

Toiminnan ja talouden tasapainottaminen vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon mukaisesti

Puolustusministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelma 2008-2011 rakentuu

valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa 2004, hallitusohjelmas-

sa sekä puolustusministeriön hallinnonalan strategisessa suunnitelmassa 2025 esitettyjen

linjausten ja tavoitteiden pohjalle.

Turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon mukaisesti puolustuksen kehittämisessä

tarvittavien resurssien ja toimintamenosäästöjen luomiseksi toteutetaan johtamis- ja hallin-

torakenteen uudistus ja jatketaan rakennemuutosta. Koska rakenteelliset toimenpiteet alka-

vat vaikuttaa täysipainoisesti vasta vuodesta 2008 lähtien, vähennetään puolustusvoimien

toimintamenojen kasvupaineita vuosina 2005–2007 hallinnonalan sisäisillä toimenpiteillä

toimintoja painopisteyttämällä ja rakennemuutosta jatkamalla. Vuosina 2008-2012 on ra-

kenteellisilla toimenpiteillä tavoitteena saattaa toimintamenot vuoden 2004 tasolle keski-

määrin 50 miljoonan euron vuotuisilla säästöillä, jotka kohdennetaan kehittämishankkeisiin.

Tämä edellyttää pysyviä säästöjä henkilöstö- ja kiinteistömenoista.

Turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa puolustusvoimien tavoitteeksi ase-

tettu 50 miljoonan euron vuotuinen säästötarve kehittämishankkeiden rahoittamisessa on

aikaansaatu lakkauttamalla kaksi varuskuntaa, vähentämällä palkattua henkilöstöä ja koh-

dentamalla kehittämisohjelmien tukemiseen 500 henkilötyövuotta. Lisäksi on luovuttu tar-

peettomaksi käyneistä kiinteistöstä ja maa-alueista, ulkoistettu tukitoimintoja strategisten

kumppanuuksien avulla, vähennetty esikuntia sekä uudistettu puolustusvoimien johtamis- ja

hallintojärjestelmä.

Valtioneuvoston vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta selonteosta käyn-

nistynyt puolustusvoimien rakennemuutos ja sen toimeenpano ovat edenneet pääosin ase-

tettujen tavoitteiden ja suunniteltujen aikataulujen mukaisesti. Pääosa puolustusvoimien

rakennemuutokseen liittyvästä toimista saadaan valmiiksi vuoden 2008 alkuun mennessä.

Edellä kuvatusta aikataulusta johtuen rakennemuutoksen tuottamat taloudelliset säästöt

pystytään hyödyntämään asteittain toiminta- ja taloussuunnitelman suunnittelukauden

2008-2011 aikana. Tähän asti toimeenpantujen rationalisointitoimien perusteella ja suun-

nitelmien tarkentumisen ansiosta voidaan jo nyt arvioida, että osaa toiminnan ja talouden

tasapainottamiselle asetetuista säästötavoitteista ei saavuteta suunnitellussa laajuudessa.

TTS 2008 - 2011

2

Suunnittelukauteen 2008-2011 vaikuttavat keskeiset tavoitelinjaukset

Suunnittelukauteen 2008-2011 vaikuttavat keskeiset turvallisuus- ja puolustuspoliittisen

selonteon 2004 tavoitelinjaukset voidaan suorituskykyjen ylläpitämisen ja toimintavalmiu-

den kehittämisen osalta kiteyttää kolmeen osakokonaisuuteen:

Suomen puolustuskyky mitoitetaan siten, että koko maata puolustetaan. Tätä varten

ylläpidetään yleistä asevelvollisuutta ja puolustus rakennetaan alueellisen puolustusjär-

jestelmän pohjalle.

Kansallisessa varautumisessa ja maanpuolustuksen kehittämisessä otetaan huomioon

myös uudenlaiset riskit ja uhat. Kykyä antaa virka-apua muille viranomaisille ja yhteistoi-

mintaa viranomaisten välillä kehitetään edelleen.

Sotilaallista kriisinhallintakykyä kehitetään kansainvälisten sitoumusten ja toimintaym-

päristön muutosten mukaisesti. Tämä edellyttää uusien toimintamuotojen omaksumista,

nykyistä monipuolisempien ja suorituskykyisempien sotilaallisten voimavarojen kehittä-

mistä ja aktiivista osallistumista monikansalliseen harjoitustoimintaan.

Ydintoimintoihin keskittymistä ja puolustusvoimien rakennemuutosta jatketaan suunnit-

telukaudella 2008-2011 valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa

2004 määritettyjen linjausten mukaisesti. Puolustusministeriön hallinnonalan keskeisenä ta-

voitteena on palauttaa vuodesta 2008 alkaen puolustusvoimien toiminnan taso takaisin raken-

neuudistusta edeltäneelle vuoden 2005 tavoitetasolle reserviläiskoulutuksessa sekä alus- ja

lentotoiminnassa. Toiminnan tason palauttamisella on erittäin suuri merkitys puolustusvoimi-

en tehtävien edellyttämän suorituskyvyn ja toimintavalmiuden ylläpitämisen kannalta.

•

•

•

TTS 2008 - 2011

3

Suunnittelukauden 2008-2011 keskeiset haasteet

Edellä esitettyjen tehtävien täyttämiseen nähden suunnittelukauden 2008-2011 keskei-

seksi huolenaiheeksi on muodostunut taloudellisten resurssien riittävyys. Tehdyistä ratio-

nalisointitoimenpiteistä ja saavutetuista säästöistä huolimatta hallinnonalan toiminnan ja

talouden tasapainottamiseen tähdänneillä toimilla ei ole saavutettu kaikilta osin riittävää

vaikutusta, jonka avulla resurssien riittävyys suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ja tehtä-

viin olisi kyetty varmistamaan.

Syyt resurssien riittämättömyyteen aiheutuvat vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustus-

poliittisen selonteon mukaisten suorituskykyvaatimusten ja käytettävissä olevien voima-

varojen välisestä kuilusta, kustannustason noususta sekä puolustusvoimien kehittämisen

kumulatiivisesta jälkeenjääneisyydestä, jonka pitkän aikavälin rahoituksellinen vaje on ai-

heuttanut. Hallinnonalan henkilöstön määrä ja infrastruktuurin volyymi on varautumisen

ja toiminnan ylläpitovelvoitteiden vuoksi huomattavan suuri moneen muuhun hallinnona-

laan verrattuna. Tästä syystä pienilläkin yksikköhinnan muutoksilla on suuret kerrannais-

vaikutukset hallinnonalan toimintaan. Puolustusministeriön hallinnonalalle on osoitettu

kompensaatiota hintojen nousun kattamiseen, mutta kompensaation avulla on kyetty kat-

tamaan ainoastaan osa kokonaistarpeesta. Puuttuva osa joudutaan näin ollen kattamaan

hallinnonalalle osoitetusta rahoituskehyksestä, mikä tarkoittaa sitä, että muista tavoitteis-

ta ja toiminnan sisällöstä on tingittävä.

Edellä kuvattujen osatekijöiden lisäksi paine rahoittaa puolustusvoimien materiaalin

hankintaa ja ylläpitoa kasvaa merkittävästi tulevina vuosina, koska puolustusmateriaalin

kustannustaso nousee enemmän kuin yleinen hintataso. Tämä johtuu siitä, että puolus-

tusmateriaalin elinjakso lyhentyy ja uuden materiaalin ylläpitokustannukset kasvavat. Puo-

lustusvoimien sodan ajan joukkojen ylläpito ja vanhenevan suorituskyvyn korvaaminen

edellyttävät huomattavaa tasokorotusta puolustusmateriaalihankintamäärärahoihin ja toi-

mintamenoihin.

Toteutetut säästötoimet ovat aiheuttaneet viime vuosikymmenen aikana puolustusjärjes-

telmän suorituskyvyn kehittämisen ja ylläpidon kumulatiivista jälkeenjääneisyyttä. Toiminnan

ja talouden tasapainottamiseksi puolustusvoimat on leikannut merkittävällä tavalla materi-

aalisen suorituskyvyn rakentamishankkeita vuosilta 2005-2011 ja supistanut ajoneuvohan-

kintojen toteuttamista sekä vaatetuksen uusimista. Käytettävissä olevat resurssit eivät tällä

hetkellä mahdollista resurssien osoittamista puolustusvoimien koko maan puolustamisesta

vastuussa olevien alueellisten joukkojen kehittämiseen.

Mikäli suunnittelukauden rahoituskehykset jäävät merkittävästi reaalisen kehitystason

alapuolelle, hallinnonalalla ei kyetä ylläpitämään tehtävien edellyttämää tavoitetasoa. Edellä

mainittujen syiden perusteella puolustusministeriön hallinnonalan resurssien riittävyys tulisi

varmistaa vuodesta 2008 alkaen riittävällä tasokorotuksella, joka ottaa huomioon menopai-

neiden lisääntymisen siten, että kyky toteuttaa hallinnonalalle asetetut tehtävät ei vaarannu.

TTS 2008 - 2011

4

2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYS

Suomen lähialueiden vakaus on vahvistunut Euroopan unionin ja Naton laajentumisen sekä

EU:n integraation syvenemisen ansiosta. Samalla kansainvälinen tilanne on yleisesti ottaen

ja myös Suomen kannalta tarkasteltuna entistä moniulotteisempi. Suomen turvallisuuteen

vaikuttavat yhä enemmän paitsi sotilaallinen myös taloudellinen ja poliittinen kehitys Euroo-

passa ja lähialueillamme sekä maailmanlaajuisesti.

EU on Suomelle jatkossakin tärkein viitekehys. EU-maiden keskinäinen solidaarisuus vah-

vistaa Euroopan vakautta ja Suomen turvallisuuspoliittista asemaa. Tämä edellyttää myös

Suomelta solidaarisuutta muita jäsenmaita kohtaan ja täysimääräistä panostusta yhteisen

turvallisuus- ja puolustuspolitiikkan kehittämiseen.

Toimintaympäristömme säilynee vakaana. Vaikka lähitulevaisuudessa maatamme vastaan

ei kohdistune välitöntä sotilaallista uhkaa, Venäjä ylläpitää lähiympäristössämme edelleen

merkittävää sotilaallista potentiaalia, joka on laadullisesti kehittynyt viime vuosina. Tämä

edellyttää Suomen sotilaallisen puolustuskyvyn ylläpitämistä ja pitkäjänteistä kehittämistä.

Puolustushallinnon keskeisimmäksi haasteeksi on noussut hallinnonalalla käytössä ole-

vien resurssien riittävyys. Suomen puolustuksen uskottavuuden ja riittävän puolustuskyvyn

ylläpitäminen ja kehittäminen käyvät puolustushallinnon nykyresursseilla yhä vaikeammiksi.

Tällöin on keskityttävä lisääntyvässä määrin valtakunnan toiminnan kannalta keskeisten toi-

mintojen, alueiden ja kohteiden sotilaalliseen puolustukseen.

Erityisesti EU.n taisteluosastot vaikuttavat siihen, että sotilaallisen kriisinhallinnan vaa-

tivuus kasvaa. Haasteena ovat nopeaa liikkeellelähtöä edellyttävät, sotilaallisesti vaativat

ja kaukana Euroopasta toteutettavat tehtävät. Sotilas- ja siviilitoimijoiden yhteistyö krii-

sinhallinnassa lisääntyy. Tarve yhteistoimintakyvyn ja uusien suorituskykyjen kehittämiseen

kasvaa, mikä edellyttää panostamista korkeaan teknologiaan, laatuun ja erikoisosaamisalu-

eiden hallitsemiseen.

Yhä useammat kansalliset strategiset turvallisuusedut eivät ole sidottuja valtion alu-

eeseen. Euroopan maiden puolustusratkaisut perustuvat tiivistyvään monikansalliseen

yhteistyöhön, lisääntyvään ammattimaisuuteen, pieneneviin joukkomääriin ja moderniin

sotateknologiaan. Painopiste on siirtymässä kansallisesta puolustuksesta kansainväliseen

kriisinhallintaan. Yhä syvenevällä kansainvälisellä yhteistyöllä tuetaan puolustusvoimien

suorituskyvyn kehittämistä.

Kokonaismaanpuolustuksen ja yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen pai-

noarvo ja samalla hallinnonalojen välisen yhteistyön merkitys kasvavat. Laaja-alaisten tur-

vallisuusuhkien vuoksi puolustusvoimien sotilaallisia suorituskykyjä on kyettävä käyttämään

myös muiden viranomaisten tukemiseen ei-sotilaallisten uhkien ennaltaehkäisyssä ja torjun-

nassa sekä niiden seurausten hallinnassa ja jälkihoidossa kotimaassa tai tarvittaessa myös

maan rajojen ulkopuolella. Puolustushallinnon on kyettävä tiiviiseen yhteiskunnalliseen vuo-

rovaikutukseen ja yhteistoimintaan muiden viranomaisten kanssa hallinnon eri tasoilla. Puo-

lustusvoimien tärkeimpänä tehtävänä säilyy edelleen Suomen sotilaallinen puolustaminen.

Suomessa julkisen ja yksityisen sektorin roolit ovat murroksessa. Julkisessa hallinnossa

keskitytään lähivuosina yhä enemmän ydintoimintojen toteuttamiseen. Puolustushallinnon

kehittymisen tulee seurata yhteiskuntaa kohtaavia muutoksia ajantasaisesti ja yhteiskunnan

tavoitteita tukien. Myös puolustushallinto joutuu tarkastelemaan toimintojaan kriittisesti ja

etsimään uusia toimintatapoja, joissa korostuu yhteiskunnan eri toimijoiden erikoistumisen

ja osaamisen monipuolinen hyödyntäminen.

TTS 2008 - 2011

5

Suomessa on käynnissä merkittävä väestörakenteen muutos: suomalaisten määrä kään-

tyy laskuun, ja väestö vanhenee. Väestörakenteen muutos vaikuttaa talouskehitykseen sekä

työllisyyteen. Sillä on myös mittavia julkistaloudellisia seurauksia. Varusmiespalvelukseen

tulevien 20-vuotiaiden miespuolisten ikäluokkien koossa merkittävimmät muutokset ovat

jo tapahtuneet. Kutsuntoihin tulevan miespuolisen ikäluokan koko kasvaa lievästi vuosina

2007-2012 (v. 2012 noin 34 000). Tämän jälkeen 20-vuotiaiden miespuolisten ikäluokkien

koko alenee tasolle 28 000-29 000 vuoteen 2030 saakka.

Puolustushallinnon on kyettävä houkuttelemaan ja pitämään palveluksessaan sekä tar-

joamaan kehittymismahdollisuuksia osaavalle henkilöstölle tietoyhteiskunnan kiristyvässä

työvoimakilpailussa, joka johtuu väestön ikääntymisestä. Tämän vuoksi on huolehdittava

hyvän työnantajan menettelytavoin yleisestä työnantajakuvasta, tehtävien houkuttelevuu-

desta, kannustavien palkkausjärjestelmien kehittämisestä ja toimivuudesta sekä hyvästä

työilmapiiristä.

Hyvinvointivaltion säilyttäminen myös tulevaisuudessa on suomalaisen yhteiskunnan

keskeinen tavoite. Valtiontalouden tasapaino edellyttää hyvin toimivaa ja tehokasta julkista

sektoria. Tämä vaatii myös puolustushallinnon toiminnalta kustannustehokkuutta. Valtion-

talouden kehysmenettely ja koko vaalikautta koskevat sitovat kehykset asettavat suunnitte-

lukaudella tiukat vaatimukset toiminnan ja talouden suunnittelulle.

Puolustusvoimien kriisivalmiuden varmistaminen edellyttää kansallisia ja kansainvälisiä

huoltovarmuuteen liittyviä sopimuksia ja järjestelyjä, sillä pelkästään kansallisin toimenpi-

tein ei kyetä turvaamaan maamme huoltovarmuutta.

Suomalaisten maanpuolustustahdon säilyminen korkeana ei ole itsestään selvää. His-

torialliset tekijät vaikuttavat yhä, mutta kansalaisten suhtautuminen muuttuu, sillä sodan

kokemuksista on jo vuosikymmeniä aikaa. Puolustusministeriön hallinnonalan on tuettava

kansalaisten maanpuolustustahdon ylläpitämistä ja varauduttava ennakoivasti maanpuolus-

tustahtoon vaikuttaviin muutoksiin. Avoimella, oikea-aikaisella ja totuudenmukaisella vies-

tinnällä ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittämisellä on tärkeä rooli korkean maan-

puolustustahdon ylläpitämisessä.

Näihin keskeisimpiin tulevaisuuden haasteisiin vastaaminen edellyttää hallinnonalalta

ennakoivampaa ohjausta, joustavaa ja vaihtoehtoista suunnittelua sekä tutkimuksen integ-

roimista johtamiseen, suunnitteluun ja kehittämistoimintaan.

Suomen huoltovarmuus on tulevaisuudessa yhä enemmän riippuvainen kansainvälisistä

markkinoista ja häiriöttömistä logistiikkaketjuista.

TTS 2008 - 2011

6

3 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLIN-NONALAN OHJAUS SEKÄ KESKEISET TOIMINTALINJAT JA TOIMINNAN PAINOPISTEET 2008-2011 (27. PÄÄLUOKKA)

3.1 Puolustusministeriön hallinnonalan tavoitetila 2025

Sotilaallisella maanpuolustuksella tulee olla uskottava suorituskyky ennaltaehkäistä ja torjua

Suomeen kohdistuvia sotilaallisia uhkia 2020-luvun turvallisuusympäristössä. Suomi kehit-

tää puolustustaan sotilaallisesti liittoutumattomana mutta tiiviissä kansainvälisessä yhteis-

työssä tai sotilaallisesti liittoutuneena. Puolustusvoimien tulee kyetä muun yhteiskunnan ja

viranomaisten tukemiseen laaja-alaisten turvallisuusuhkien ennalta ehkäisemiseksi, torju-

miseksi sekä niiden jälkiseurausten rajoittamiseksi. Puolustusministeriö ja puolustusvoimat

syventävät ja kehittävät kykyään kansainväliseen yhteistoimintaan ja sotilaalliseen kriisin-

hallintaan valtiojohdon päätösten mukaisesti. Puolustusministeriön tavoitteena on tulevina

vuosikymmeninä vahvistaa asemaansa valtiojohdon luotettavana asiantuntijana ja valtion-

hallinnon merkittävänä vaikuttajana turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa. Puolustusministe-

riön asemaa kokonaismaanpuolustuksen toimien yhteensovittamisessa kehitetään ja siihen

liittyvää avointa ja kiinteää vuorovaikutusta muun valtionhallinnon ja muiden toimijoiden

kanssa lisätään.

Tavoitetilan saavuttamisen edellytyksenä on, että:

puolustusvoimien suorituskykyä lakisääteisten tehtäviensä hoitamiseksi ylläpidetään ja

kehitetään pitkäjänteisellä resurssoinnilla turvallisuusympäristön asettamien vaatimus-

ten mukaisesti

toiminnan kriittiset menestystekijät määritetään sekä niiden edellyttämä osaava henki-

löstö rekrytoidaan ja koulutetaan

puolustusvoimien tehtäviä ja toimintoja rationalisoimalla turvataan kriittisten menestys-

tekijöiden edellyttämät voimavarat

puolustuksen kehittämisessä otetaan huomioon, ettei käytännön esteitä muodostu Suo-

men mahdollisuudelle hakea Nato-jäsenyyttä ja osallistua EU:ssa mahdollisesti kehitty-

vään yhteiseen puolustukseen

puolustusministeriötä kehitetään strategisen tason suunnittelijana, ohjaajana ja toteut-

tajana

suhteita kansallisiin ja kansainvälisiin yhteistoimintatahoihin kehitetään

Perusta säilyy, muutos jatkuu:

sotilaallisesta maanpuolustuksesta tulee huolehtia myös tulevaisuudessa

Puolustusvoimien tehtäviä ylläpidetään ja kehitetään turvallisuusympäristön muutoksen

ja teknologian kehityksen mukaisesti voimavarojen puitteissa

•

•

•

•

•

•

•

•

TTS 2008 - 2011

7

puolustusministeriön ja puolustusvoimien toiminta perustuu kansalaisten luottamukseen

ja hyväksyntään

Puolustusministeriö vastaa valtioneuvoston osana ja hallinnonalansa ohjaajana kansalli-

sesta puolustuspolitiikasta. Puolustuspolitiikan valmistelun ja toimeenpanon lisäksi puolus-

tusministeriö vastaa sotilaallisen maanpuolustuksen voimavaroista ja muista toimintaedelly-

tyksistä, kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittamisesta ja kansainväliseen sotilaalliseen

kriisinhallintaan osallistumisesta. Kyky näiden tehtävien toteuttamiseen yhdessä kansalais-

ten hyväksynnän, yleisen asevelvollisuuden, korkean maanpuolustustahdon ja vapaaehtoi-

sen maanpuolustustyön kanssa muodostavat perustan puolustusministeriön hallinnonalan

tulevaisuudelle.

Sotilaallisen maanpuolustuksen keinoin tuotetaan riittävä kyky ennaltaehkäistä ja tarvit-

taessa torjua Suomeen kohdistuvia sotilaallisia uhkia sekä tukea muuta yhteiskuntaa ja vi-

ranomaisia muiden laaja-alaisten turvallisuusuhkien torjunnassa. Puolustusministeriön rooli

kokonaismaanpuolustuksen toimien yhteensovittajana pohjautuu avoimeen ja kiinteään

vuorovaikutukseen valtionhallinnon, elinkeinoelämän ja kansalaisjärjestöjen kesken.

Tulevaisuudessa puolustusvoimien päätehtävät ovat Suomen sotilaallinen puolustami-

nen, yhteiskunnan ja muiden viranomaisten tukeminen sekä kansainvälinen sotilaallinen

kriisinhallinta. Tehtävät tukevat toisiaan, ja niistä kyetään suoriutumaan sotilaallisilla kyvyil-

lä, joita ylläpidetään ensisijaisesti Suomen puolustamisen tarpeisiin. Suomelle luodaan kyky

osallistua aiempaa vaativampiin sotilaallisen kriisinhallinnan operaatioihin. Kansainvälisessä

yhteistoiminnassa ja sotilaallisessa kriisinhallinnassa on kyettävä vastaamaan valtiojohdon

asettamiin tavoitteisiin ja päätöksiin.

3.2 Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko 2004 ja selonteon toimeenpano

Turvallisuus- ja puolustuspolitiikan peruslinjaus on vahvistettu valtioneuvoston eduskunnalle

24.9.2004 antamassa ja eduskunnan 21.12.2004 hyväksymässä selonteossa. Siinä asete-

taan periaatteet ja tavoitteet Suomen toimintalinjalle sekä tarjotaan kansainvälisen toimin-

taympäristön arvioinnin pohjalta kehys selonteon toimeenpanolle eri sektoreilla. Valtioneu-

vosto toimii näiden peruslinjausten toimeenpanemiseksi eduskunnan lausumat huomioon

ottaen.

Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittinen toimintalinja tähtää maan itsenäisyyden

ja demokraattisten perusarvojen turvaamiseen sekä kansalaisten turvallisuuden ja hyvin-

voinnin edistämiseen. Toimintalinja perustuu johdonmukaiseen ulkopolitiikkaan, vahvaan

kansainväliseen asemaan ja aktiiviseen toimintaan Euroopan unionin jäsenenä sekä uskot-

tavaan kansalliseen puolustukseen ja yhteiskunnan toiminnan turvaamiseen kokonaismaan-

puolustuksen konseptin avulla. Toimintalinjaan kuuluu vastuun kantaminen kansainvälisestä

turvallisuudesta ja vakaudesta sekä rauhanomaisesta muutoksesta yhteisten arvojen ja pe-

riaatteiden mukaisesti.

Suomi osallistuu aloitteellisesti ja täysimääräisesti unionin yhteisen ulko- ja turvallisuus-

politiikan sekä turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämiseen ja toimeenpanoon. Unionin

yhtenäisyys, keskinäinen yhteisvastuu ja yhteiset sitoumukset tälläkin alalla lisäävät Suo-

men turvallisuutta.

•

TTS 2008 - 2011

8

Suomi ylläpitää ja kehittää sotilaallista puolustuskykyään turvallisuusympäristönsä vaati-

musten mukaisesti. Sotilaallisesti liittoutumattoman Suomen puolustusratkaisu perustuu us-

kottavaan kansalliseen puolustuskykyyn, jolla pyritään ennalta ehkäisemään turvallisuusuhkien

muodostuminen Suomen aluetta kohtaan. Sotilaallista yhteensopivuutta kehittämällä jatketaan

valmiuksien luomista kansainväliseen sotilaalliseen yhteistyöhön eri kriisitilanteissa. Suomen

puolustuskyky mitoitetaan siten, että koko maata puolustetaan. Tätä varten ylläpidetään yleistä

asevelvollisuutta ja puolustus rakennetaan alueellisen puolustusjärjestelmän pohjalle.

Puolustusvoimia kehitetään turvallisuus- ja puolustuspoliittisten selontekojen mukaises-

ti. Puolustuksen kehittäminen valtioneuvoston selonteossa 2004 kuvatulla tavalla edellyttää

johtamis- ja hallintorakenteen uudistamista ja rakennemuutoksen jatkamista sekä puolus-

tusministeriön hallinnonalan määrärahojen säilyttämistä nykytasolla selonteon linjausten

mukaisesti. Uskottavan kansallisen puolustuskyvyn ylläpitämiseksi puolustusbudjetista noin

kolmannes on käytettävä puolustusmateriaalihankintoihin.

Kansallisessa varautumisessa ja maanpuolustuksen kehittämisessä otetaan huomioon myös

uudenlaiset riskit ja uhat. Suunnittelussa ja kehittämisessä painotetaan muun muassa huolto-

varmuuden, väestönsuojelun, tietojärjestelmien suojaamisen ja viestinnän valmiuksia. Myös ym-

päristötuhot ja muut suuronnettomuusuhat otetaan huomioon varautumisessa. Yhteistoimintaa

viranomaisten välillä ja kykyä antaa virka-apua muille viranomaisille kehitetään edelleen.

Kansallisen turvallisuuden edellyttämää suorituskykyä kehitetään ja ylläpidetään yhteis-

kunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategian mukaisesti. Lähivuosina hallinnon-

alojen tähän toimintaan liittyvien suorituskykyjen ylläpitämisen ja kehittämisen painopiste on

valtion johtamisessa tarvittavan tilannekuvan muodostamisessa, vakavan rikollisuuden, ml.

terrorismin paljastavassa tiedustelutoiminnassa, sähköisten tieto- ja viestijärjestelmien toimi-

vuuden turvaamisessa ja terveydensuojelussa. Valtioneuvoston marraskuussa 2003 tehty pe-

riaatepäätös yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisesta ja siihen liittyvä strategia

tarkistettiin turvallisuus- ja puolustusasiain komitean valmistelemana vuonna 2006.

Suomi osallistuu kansainväliseen kriisinhallintaan. Suomi kehittää ja laajentaa osallistu-

mistaan siviilikriisinhallintaan erityisesti Euroopan unionin mutta myös muiden järjestöjen ja

toimintamuotojen puitteissa. Kansallisia voimavaroja kehitetään laaja-alaisesti. Sotilaallista

kriisinhallintakykyä kehitetään kansainvälisten sitoumusten ja toimintaympäristön muutos-

ten mukaisesti. Tämä edellyttää uusien toimintamuotojen omaksumista, nykyistä monipuo-

lisempien ja suorituskykyisempien sotilaallisten voimavarojen kehittämistä ja osallistumista

aktiivisesti monikansalliseen harjoitustoimintaan.

Suomen osallistuminen sotilaalliseen kriisinhallintaan säilyy vähintään nykytasolla. Lisä-

vaatimuksia tuovana uutena osallistumismuotona on toiminta kahdessa EU:n monikansalli-

sessa taisteluosastossa. Suomen osallistuminen Naton rauhankumppanuusohjelmaan vah-

vistaa kansainvälistä yhteistoimintakykyä ja tukee kansallisen puolustuskyvyn kehittämistä.

Hallitus noudattaa asevientipolitiikassa Euroopan unionin yhteistä säännöstöä. Suo-

men omaa puolustusvälineteollisuutta, sen teknologista osaamista ja työllistämisvaiku-

tuksia tuetaan.

TTS 2008 - 2011

9

3.3 Puolustusministeriön hallinnonalan yhteiskunnalliset vaikut-tavuustavoitteet 2008-2011

Puolustusministeriön hallinnonalalle asetetaan vuosille 2008-2011 alustavasti seuraavat

yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet:

A. Puolustuspolitiikka ja sotilaallinen maanpuolustus

Uskottavan puolustuskyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen, sotilaallisten turvalli-

suusuhkien ennaltaehkäisy ja -torjuntakyky sekä yhteistoimintakyky muiden yh-

teiskunnan turvallisuusviranomaisten kanssa.

B. Kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittaminen

Luodaan edellytykset yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiselle kai-

kissa tilanteissa sovittamalla yhteen julkisen sektorin eli valtioneuvoston, valtion

viranomaisten ja kuntien sekä yksityisen sektorin toimenpiteet ja kansalaisten va-

paaehtoinen toiminta.

C. Sotilaallinen kriisinhallinta

Ylläpidetään ja kehitetään toimintaympäristön muutosta vastaavaa kriisinhallin-

takykyä.

TTS 2008 - 2011

10

3.4 Puolustusministeriön hallinnonalan toiminnalliset tulosta-voitteet 2008-2011

Suomen puolustuksen päämääränä on kaikissa tilanteissa taata maan itsenäisyys sekä tur-

vata kansalaisten elinmahdollisuudet ja valtionjohdon toimintavapaus. Suomen puolustus-

kyky mitoitetaan siten, että koko maata puolustetaan. Tätä varten ylläpidetään yleistä ase-

velvollisuutta, ja puolustus rakentuu alueellisen puolustusjärjestelmän pohjalle. Kehittämällä

sotilaallista yhteensopivuutta jatketaan valmiuksien luomista kansainväliseen sotilaalliseen

yhteistyöhön erilaisissa kriisitilanteissa. Puolustuksen kehittämisen lähtökohtana on kansal-

linen puolustus, joka mahdollistaa liittoutumisen.

Vuosien 2008-2011 keskeisimmät tavoitteet voidaan kiteyttää kolmeen kokonaisuuteen.

Ensimmäisenä keskeisimpänä tavoitteena on kansallisen puolustuksen ylläpitäminen ja

kehittäminen niin, että se vastaa muuttuvan turvallisuusympäristön vaatimuksiin. Puolustus-

järjestelmää kehitetään siten, että toiminnan tuottavuus ja kustannustehokkuus paranevat.

Tavoitteena on, että puolustusjärjestelmän kehittäminen, toiminta ja resurssit saadaan ta-

sapainoon pitkällä aikavälillä niin, että Suomen puolustuksen uskottavuus kyetään ylläpitä-

mään ja riittävä liikkumavara muutoksiin säilyttämään.

Tavoitteena on VNS2004:n mukaisten linjausten huomioon ottaminen ja tavoitteiden

saavuttaminen käytössä olevilla rajallisilla resursseilla sekä näihin liittyvän puolustusvoi-

mien perustellun ja pitkäjänteisen rakennemuutoksen toimeenpano. Puolustusvoimien

toiminnan ja talouden tasapainottaminen asetettujen suorituskykyjen rahoittamiseksi on

mittava haaste lähivuosina.

Toisena keskeisenä tavoitteena on kehittää puolustusministeriön hallinnonalan yh-

teistoimintaa ja vuorovaikutusta muun yhteiskunnan ja viranomaisten kanssa hallinnon

eri tasoilla yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen ja kohteiden turvaamiseksi. Puolus-

tusvoimien kykyä antaa virka-apua muille turvallisuusviranomaisille parannetaan kaikkien

laaja-alaisten turvallisuusuhkien ennaltaehkäisyssä, torjunnassa ja kriisin jälkihoidossa

sekä kotimaassa että ulkomailla. Puolustussuunnittelussa otetaan huomioon varautumi-

nen muiden viranomaisten tukemiseen myös EU:n yhteisvastuulausekkeen edellyttämällä

tavalla. Suunnittelukaudella kehitetään ministeriön edellytyksiä kokonaismaanpuolustuk-

sen yhteensovittamistehtävässä.

Kolmantena keskeisenä tavoitteena on kehittää kykyä kansainväliseen yhteistoimintaan

ja kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan. Sotilaallista kriisinhallintakykyä kehitetään

kansainvälisten sitoumusten ja toimintaympäristön muutosten mukaisesti. Painopiste soti-

laallisessa kriisinhallinnassa on EU:n taisteluosastoihin osallistumisessa.

Kansainvälinen sotilaallinen yhteistyö on oleellinen osa Suomen puolustus- ja turval-

lisuuspolitiikkaa, ja se tukee Suomen omaa puolustusta. Sotilaallista puolustusta kehite-

tään niin, että Suomi voi toimia aktiivisena jäsenenä Euroopan unionin muodostamassa

turvallisuusyhteisössä ja osoittaa tarvittavat sotilaalliset voimavarat unionin velvoitteiden

edellyttämiin toimiin. Syvenevällä kansainvälisellä yhteistoiminnalla tuetaan puolustusvoi-

mien suorituskyvyn kehittämistä. Kansainvälisen sotilaallisen yhteistoiminnan mahdollis-

tamiseksi kehitetään puolustusvoimien toiminnallista ja materiaalista yhteensopivuutta

TTS 2008 - 2011

11

Nato-standardien ja -normien mukaisesti. Asevalvonnan uutena painopistealueena ovat

joukkotuhoaseiden leviämisen estämiseen liittyvät toimet.

Suomen osallistuminen sotilaalliseen kriisinhallintaan säilyy vähintään nykytasolla. Uu-

tena lisävaatimuksia tuovana osallistumismuotona on toiminta kahdessa EU:n monikansal-

lisessa taisteluosastossa. Osallistuminen Naton rauhankumppanuusohjelmaan vahvistaa

kansainvälistä yhteistoimintakykyä ja tukee kansallisen puolustuskyvyn kehittämistä.

3.5 Resurssit tavoitteiden saavuttamiseksi

VNS 6/2004 mukaisesti puolustusministeriön hallinnonalan määrärahat mitoitetaan vuosi-

en 2005-2008 menokehyksen mukaisesti. Sama reaalinen taso säilytetään vuosina 2009-

2012. Puolustuksen kehittämisessä tarvittavien resurssien ja toimintamenosäästöjen luo-

miseksi toteutetaan puolustusvoimissa johtamis- ja hallintorakenteen uudistus ja jatketaan

rakennemuutosta. Johtamis- ja hallintojärjestelmän uudistamisen ja rationalisoimistoimenpi-

teiden myötä tavoitteena on vähentää noin 1 860 henkilötyövuotta vuoden 2011 loppuun

mennessä. Samanaikaisesti tavoitteena on kohdentaa puolustusvoimien kehittämisohjel-

miin nykyisistä tehtävistä vähintään 500 henkilötyövuotta.

Vuosien 2006-2009 kehyspäätös sisälsi alkuvuosille yhteensä 40 miljoonan euron lisäleik-

kaukset vuoden 2004 selonteon edellyttämästä rahoitustasosta. Tämä merkitsee käytännös-

sä sitä, että vuosina 2006 ja 2007 ei tehdä lainkaan hinta- ja kustannustason tarkistusta.

Vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon tavoitteita ei saavuteta, mi-

käli selonteon ja valtionhallinnon tuottavuusohjelman edellyttämistä rationalisointitoimen-

piteistä (1860 htv) syntyviä hyötyjä ei saada täysimääräisesti hallinnonalan käyttöön.

Mikäli puolustusministeriön hallinnonalalle kohdennetaan suunnittelukauden aikana

uusia kehysleikkauksia sekä kustannusten nousua ei kyetä kompensoimaan, niin puolus-

tushallinnossa ajaudutaan väistämättä koko puolustusjärjestelmän rakenteellisen sisällön ja

yleisen asevelvollisuuden uudelleen tarkasteluun.

Käytännössä ainoa keino säästöjen saavuttamiseksi on joukko-osastojen lisälakkauttaminen

suunnittelukaudella (2+2:n lisäksi), mikä sekin tuottaisi hyötyjä vasta muutaman vuoden kulut-

tua päätöksestä. Tämä ei mahdollistaisi tavoitteena olevan koko miespuolisen varusmiesikäluo-

kan kouluttamista ja johtaisi siten samalla siirtymiseen valikoivaan asevelvollisuuteen.

Mikäli suunnittelujaksolla 2008-2012 velvoitetaan uusia henkilöstön vähentämistavoitteita,

ei niitä ole mahdollista ilman joukko-osastojen lakkauttamisia ja henkilöstön irtisanomisia.

Toisaalta mahdollisesti tukitoimintoihin kohdistettavat henkilöstön vähentämista-

voitteet aiheuttavat palvelujen ostosta vähintään vastaavat kustannukset keskipitkällä

aikavälillä, jolloin mahdollisia tuottavuushyötyjä hankkeista kertyy käytännössä vasta

vuodesta 2011 alkaen.

Vuosina 2006–2012 on rakenteellisilla toimilla, kuten johtamis- ja hallintojärjestelmän

uudistamisella, varuskuntarakenteen kehittämisellä, varikko- ja varastokentän supistami-

sella, joukko-osastojen lakkauttamisella sekä tuottavuuden parantamisella ja toimintoja

painopisteyttämällä saavutettava keskimäärin noin 60 milj. euron vuotuinen rahoitusmah-

dollisuus asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Puolustusministeriö on tuonut esille muutosehdotukset hallinnonalan kehysehdo-

tuksessaan.

TTS 2008 - 2011

12

4 PUOLUSTUSPOLITIIKKA JA HALLINTO

4.1 Puolustusministeriön toiminnan painopisteet 2008-2011

Puolustusministeriön hallinnonalalla toteutetaan TTS–kaudella 2008–2011 merkittävää

muutosprosessia puolustusjärjestelmässämme, jonka tavoite on pitää puolustusvoimat suo-

rituskykyisenä päätehtäväänsä ja 2010–luvun vaatimuksiin nähden.

Puolustusministeriö poliittisen päätöksenteon valmistelijana ja hallinnonalansa ohjaajana on

asettanut TTS–kaudella 2008–2011 seuraavat toimintalinjat ja painopisteet:

Puolustusministeriön rooli suhteessa toimintaympäristöön

Kehitetään yhteistoimintaa ja vuorovaikutusta muiden hallinnonalojen kanssa kokonais-

maanpuolustuksen toimintamallin mukaisesti yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen

turvaamiseksi kaikissa tilanteissa.

Puolustusministeriö vahvistaa asemaansa valtionjohdon luotettavana asiantuntijana ja

valtionhallinnon merkittävänä vaikuttajana turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa.

Toimitaan kaikilla tasoilla rakentavasti yhteistyössä puolustusministeriön keskeisten kan-

sainvälisten ja kansallisten yhteistyötahojen kanssa ja edistetään hallinnonalan intressi-

en huomioon ottamista.

Hallinnonalan ohjaus

Varmistetaan, että puolustushallinnon strategisessa ohjauksessa on huomioitu hallitusoh-

jelmassa sekä muissa hallituksen ja eduskunnan ohjausasiakirjoissa tehdyt linjaukset.

Ohjataan puolustusjärjestelmän kehittämistä, kansainvälistä yhteistoimintaa ja osallistu-

mista sotilaalliseen kriisinhallintaan valtiojohdon päätösten, turvallisuus- ja puolustus-

poliittisen selonteon linjausten ja puolustusministeriön strategisen suunnittelun mukai-

sesti.

•

•

•

•

•

TTS 2008 - 2011

13

Kehitetään puolustushallinnon kykyä tukea ympäröivää yhteiskuntaa kansallisesti ja kan-

sainvälisesti.

Saatetaan tasapainoon puolustusjärjestelmän kehittäminen, toiminta ja resurssit niin,

että Suomen puolustuksen uskottavuus kyetään ylläpitämään ja säilytetään samalla riit-

tävä liikkumavara muutoksiin.

Kehitetään hallinnonalan toiminnan tuottavuutta ja kustannustehokkuutta siten, että

saavutettu tuottavuushyöty kohdennetaan hallinnonalalle.

Selvitetään ja kehitetään puolustushallinnon palvelukeskuksien ja kumppanuuksien roo-

lia puolustusministeriön hallinnonalalla.

Ministeriön sisäinen kehittäminen

Kehitetään osana valtioneuvostoa puolustusministeriön toimintaa ja osaamista ministe-

riön ohjausroolin ja kansainvälistyvän toimintaympäristön edellyttämällä tavalla.

Varmistetaan ministeriön toimintavalmius normaaliolojen häiriötilanteissa sekä poikke-

usoloissa.

4.2 Puolustusministeriön yhteiskunnalliset vaikuttavuus-tavoitteet

Puolustusministeriö asettaa vuosille 2008-2011 alustavasti seuraavat yhteiskunnalliset vai-

kuttavuustavoitteet:



suusuhkien ennaltaehkäisy- ja torjuntakyky sekä yhteistoimintakyky muiden tur-

vallisuusviranomaisten kanssa.

Tavoite edellyttää:

ennakoivaa ja ajantasaista hallinnonalan strategiaa, jossa varmistetaan turvallisuusym-

päristön kehityksen, maanpuolustusta koskevan päätöksenteon ja tehtävien, suoritusky-

kyjen sekä resurssien välinen tasapaino

maanpuolustuksen tehtäviä ja yleisjärjestelyjä koskevaa valmistelua, päätöksentekoa ja

poliittista ohjausta

laadultaan ja määrältään riittävää rauhan ja sodan ajan henkilöstöä ja yhteiskunnan kou-

lutusjärjestelmään sopivaa koulutusjärjestelmää

kykyä säädellä puolustusvalmiutta tilanteen edellyttämällä tavalla

määrällisesti ja laadullisesti riittävää ajanmukaista sotavarustusta

uhkia vastaavaa tiedustelu-, aluevalvonta - ja johtamiskykyä

valmiutta kansainväliseen yhteistyöhön kriisitilanteissa

kykyä antaa vaativaa virka-apua muille turvallisuusviranomaisille

sotilaallisen huoltovarmuuden turvaamista

•

•

•

•

•

•

•

•

•

•

•

•

•

•

•

TTS 2008 - 2011

14

kotimaisen puolustusmateriaaliteollisuuden tuotantoedellytysten ja tutkimusyhteisön

tutkimusedellytysten ylläpitoa

integroitumista eurooppalaiseen puolustusmateriaaliyhteistyöhön ja materiaalin kan-

sainvälistä yhteistoimintakelpoisuutta

olemassa olevan sotavarustuksen ylläpitokykyä

keskeisen sotilaallisen maanpuolustuksen lainsäädännön sekä puolustushallinnon teh-

tävien ja hallintojärjestelmän ajanmukaisuutta

sotilaallisen maanpuolustuksen yleistä hyväksyttävyyttä ja kestävää maanpuolustustahtoa

kansalaisten kestävän maanpuolustustahdon ylläpitämistä siten, että kansalaisis-

ta vähintään 77% katsoo, että mikäli Suomeen hyökättäisiin, suomalaisten olisi

puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta

(MTS, vuonna 2005 luku oli 77 %)







Ylläpidetään ja kehitetään toimintaympäristön muutosta vastaavaa kriisinhallin-

takykyä.


Kykyä osallistua sekä EU:n että muiden puolustushallinnon alan toimijoiden kanssa kan-

sainväliseen yhteistoimintaan. Kyky osallistua sotilaallisen kriisinhallintaan on tästä osa.

Siihen osallistuminen ja sen kehittäminen perustuvat laaja-alaiseen kansainväliseen yh-

teistyöhön, jossa korostuu sotilas- ja siviilikriisinhallinnan muodostama kokonaisuus.

Kansallisella tasolla tavoitteena on rakentaa sellaiset sotilaallisen kriisinhallinnan toi-

mintaedellytykset, yleisjärjestelyt ja keskeiset toimintaperiaatteet, jotka mahdollistavat

Suomen osallistumisen kriisinhallintaan.

Nopeaa valmiutta osallistua kriisinhallinnan operaatioihin

Monipuolisia ja suorituskykyisiä joukkoja

4.3 Puolustusministeriön tärkeimmät toiminnalliset tulostavoit-teet suunnittelukaudella

Puolustusministeriön tärkeimmät toiminnalliset tulostavoitteet ovat esitetty tämän asiakir-

jan liitteenä (LIITE 1).

•

•

•

•

•

•

•

•

•

TTS 2008 - 2011

15

5 SOTILAALLINEN MAANPUOLUSTUS (27.10)

5.1 Puolustusvoimien toiminnan painopisteet 2008–2011

Valtioneuvoston selonteko toimeenpannaan puolustusvoimien pitkän aikavälin suunnitel-

malla, jolla ylläpidetään ja parannetaan sekä suorituskykyä että toimintaa.

Suomen sotilaallisen puolustamisen tavoitteena on ennalta ehkäistä Suomen joutumi-

nen sotilaallisen hyökkäyksen kohteeksi. Suunnittelukaudella ylläpidetään turvallisuusympä-

ristöön suhteutettu sotilaallisen voimankäytön ennaltaehkäisy- ja torjuntakyky. Kehittämisen

painopiste on strategisen iskun ennaltaehkäisy- ja torjuntakyvyssä. Valmiuden säätelykyky

ja alueellisen koskemattomuuden valvonnan ja turvaamisen kyky ylläpidetään nykytasolla.

Muita viranomaisia tuetaan Suomen sotilaalliseen puolustamiseen kehitetyillä suori-

tuskyvyillä hallinnonalalle osoitettujen virka-apu- ja muiden tukipyyntöjen perusteella, kun

muiden viranomaisten omat voimavarat ovat tilanteeseen nähden riittämättömät. Puolus-

tusvoimat osallistuu aktiivisesti viranomaisyhteistyön kehittämiseen. Suunnittelukaudella

kehitetään puolustusvoimien kykyä antaa nykyistä tehokkaammin erikoisosaamistaan ja

materiaaliaan muiden viranomaisten tukemiseksi.

Kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan osallistutaan nykytasolla. Suunnittelukau-

della parannetaan puolustusvoimien kykyä osallistua sisällöltään nykyistä vaativampiin ja

nopeammin käynnistettäviin kriisinhallintaoperaatioihin.

Puolustusvoimien johtamiskyvyn osalta suunnittelukaudella parannetaan operaatioiden

johtamiskykyä muun muassa verkostopuolustuksen avulla. Suunnittelukauden painopiste on

yhteisen tilannetietoisuuden ja yhteisten palvelujen varmennetussa lyhytviiveisessä jakami-

sessa aina taktisen tasan joukoille ja järjestelmille.

Puolustusvoimien tiedustelu- ja valvontakykyä kehitetään suunnittelukaudella lyhytviivei-

sen ja luotettavan tilannekuvan tuottamiseksi. Kehittämisen painopiste on tarvittavien tie-

dustelu- ja valvontatietojen lyhytviiveisessä hankkimisessa, analysoinnissa ja jakamisessa.

Puolustusvoimien vaikuttamiskykyä kehitetään suunnittelukaudella yhteisen kaukovai-

kutteisen tulenkäytön kokonaisuuden aikaansaamiseksi.

Puolustusvoimien logistiikan kehittämisen painopiste on valmiuden kohottamiskyvyn

parantamisessa, standardoidun täydennysjär jestelmän luomisessa tärkeimmille joukoille ja

materiaalin hajauttamiskyvyssä.

TTS 2008 - 2011

16

Maavoimien kehittämisen painopiste on suunnittelukaudella syvän taistelun kyvyn kehit-

tämisessä sekä operatiivisten joukkojen liikkuvuuden ja tulivoiman kehittämisessä. Alueellis-

ten joukkojen suorituskyky ylläpidetään.

Ilmavoimien kehittämisen painopiste on Hornet–järjestelmän suorituskyvyn ylläpitämi-

sessä sekä ilmasta maahan -kyvyn kehittämisessä.

Merivoimien kehittämisen painopiste on meriyhteyksien turvaamisen kehittämisessä.

Suunnittelukaudella aloitetaan uusien miinantorjunta-aluksien rakentaminen.

Hallinnon kehittämisen keskeisenä tavoitteena on vapauttaa resursseja rauhan ajan hal-

linnollisesta työstä suorituskyvyn kannalta keskeisille aloille. Tämä toteutetaan prosesseja

selkeyttäen sekä tietoteknisiä järjestelmiä hyödyntäen. Hallintorakenteen tulee perustua

ensisijaisesti poikkeusolojen toiminnan asettamiin vaatimuksiin.

Tukitoimintoja eriytetään ydintoiminnoista silloin, kun se on puolustusvoimien kokonais-

toiminnan kannalta kustannustehokasta ja tarkoituksenmukaista. Palvelutuotantoa siirre-

tään keskitetysti johdettuihin palvelukeskuksiin tai ulkopuolisille toimijoille silloin, kun se

ei vaaranna puolustusvoimien lakisääteisten tehtävien toteuttamista. Kumppanuuksista ja

ulkoistamisesta ei saa aiheutua kustannuspaineita tai kriittisiä toiminnallisia riskejä, joilla on

vaikutusta operatiiviseen toimintaan.

Tietohallinnon ja tiedon hallinnan kehittämisen keskeisenä ajatuksena on ohjata tieto-

järjestelmäpalveluiden kehittämistä ja palvelutuotantoa. Tietojärjestelmien kehittämistä oh-

jataan siten, että kehitettävät järjestelmät ovat yhteensopivia ja että ne tuottavat yhteisiä

palveluita puolustushallinnolle. Päällekkäisiä tietojärjestelmiä ei kehitetä.

Henkilöstö- ja koulutusjärjestelmän kehittämisen keskeisenä ajatuksena on osaavan

henkilöstön tuottaminen sodan ajan suorituskykyjen vaatimusten mukaisesti siten, että

puolustusjärjestelmän suorituskykyjä osataan käyttää yhtenäisenä operatiivisena kokonai-

suutena. Toiminnan taso palautetaan vuodesta 2008 alkaen vuoden 2005 tasolle reservi-

läiskoulutuksessa sekä lento- ja alustoiminnassa.

Henkilöstön määrä, rakenne ja osaaminen mukautetaan palvelemaan sodan ajan joukko-

jen tarvetta ja puolustusvoimien johtamis- ja hallintojärjestelmän 2008 tehtäviä sekä puo-

lustusjärjestelmän pitkäjänteistä kehittämistä. Puolustusvoimien henkilöstöä vähennetään

noin 1 500 henkilötyövuotta vuoden 2011 loppuun mennessä. Samanaikaisesti kohdenne-

taan 500 henkilötyövuotta kehittämisohjelmien mukaisten puolustusvoimien suorituskyky-

jen käyttöön. Sotilashenkilöstössä siirrytään vaiheittain kolmiportaiseen rakenteeseen, joka

muodostuu upseeristosta, aliupseeristosta ja miehistöstä. Siviilihenkilöstöä suunnataan sy-

vällistä erityisosaamista vaativiin tehtäviin.

Vapaaehtoisella maanpuolustuskoulutuksella lisätään tärkeimpien alueellisten joukko-

jen suorituskykyä sekä puolustusvoimien kykyä tukea yhteiskuntaa ja muita viranomaisia.

Maakuntajoukkojärjestelmä aloittaa toimintansa vuonna 2008. Maakuntajoukkojen merkitys

korostuu tulevaisuudessa osana sodan ajan puolustusjärjestelmäämme ja niiden avulla pyri-

tään parantamaan puolustusjärjestelmämme kattavuutta koko maan alueella.

Puolustusmateriaalihankkeissa haetaan kustannustehokkuutta pitäytymällä testatuissa

eurooppalaisissa vaatimuksissa, noudattamalla Naton standardeja sekä hakeutumalla aitoon

puolustusmateriaali- ja laatuyhteistyöhön muiden Euroopan maiden kanssa. Aktiivisella ja

päämäärätietoisella osallistumisella Euroopan puolustusviraston (EDA) toimintaan luodaan

edellytyksiä eurooppalaiselle yhteistoimintakyvylle sekä puolustusteollisuusyhteistyölle. Toi-

minnalla kyetään osittain kompensoimaan teknisen kallistumisen aiheuttamia vaikutuksia.

Infrastruktuurin kehittämisen keskeisenä ohjaavana ajatuksena on kokonaiskustannus-

ten hallinta ja toiminnan rationalisointi. Tarvittavat muutokset toteutetaan luopumisen, tar-

TTS 2008 - 2011

17

koituksenmukaisen tason ja keskittämisen kautta. Infrastruktuuria hallitaan, ylläpidetään ja

kehitetään valtion kiinteistöstrategian mukaisesti. Poikkeusolojen toiminta on ensisijainen

peruste infrastruktuurin rakenteelle. Lähtökohtaisesti kehitettävät toimipaikat ovat poikke-

usolojen johtamisen ja valmiuden kohottamisen avainkohteita. Alueista tai tiloista luovutta-

essa luovutaan kokonaisuuksista.

Yhteistoimintakyvyn ja yhteensopivuuden keskeisenä ohjaavana ajatuksena on ulkopuo-

lisen sotilaallisen avun kytkeminen tarkoituksenmukaisella tavalla puolustusjärjestelmään.

Lisäksi varmistetaan suomalaisten joukkojen ja järjestelmien kyky toimia kansainvälisissä

operaatioissa. Yhteistoimintakyky luodaan pääsääntöisesti yhteisillä toimintatavoilla ja sa-

mankaltaisella materiaalilla, jotka mahdollistavat tehtävien toteuttamisen aiheuttamatta

vaikeuksia muille. Järjestelmien ja kaluston yhteensopivuus perustuu standardisointiin, jonka

ansiosta järjestelmien yhteistoimintakyky, vaihdettavuus ja yhtenevyys paranevat.

Yhteensopivuuden kehittämisellä pyritään lisäämään kansallisten järjestelmien huolto-

varmuutta ja hankintojen kustannustehokkuutta. Yhteensopivuuden materiaalinen kehittä-

minen on tehtävä pitkäjänteisesti niin, että se käsittää järjestelmien koko elinjakson suun-

nittelun. Kehitettäessä monikansallista yhteensopivuutta on varmistettava, että kansallisten

järjestelmien ja joukkojen operatiivinen toimintakyky säilyy ja kehittyy.

5.2 Puolustusvoimien yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet suunnittelukaudella

Puolustusvoimille asetetaan vuosille 2008-2011 alustavasti seuraavat yhteiskunnalliset vai-

kuttavuustavoitteet:



suusuhkien ennaltaehkäisy- ja torjuntakyky sekä yhteistoimintakyky muiden yh-

teiskunnan turvallisuusviranomaisten kanssa.


laadultaan ja määrältään riittävää rauhan- ja sodan ajan henkilöstöä ja yhteiskunnan

koulutusjärjestelmään sopivaa koulutusjärjestelmää

kykyä säädellä puolustusvalmiutta tilanteen edellyttämällä tavalla

määrällisesti ja laadullisesti riittävää ajanmukaista sotavarustusta

uhkia vastaavaa tiedustelu-, aluevalvonta - ja johtamiskykyä

valmiutta kansainväliseen yhteistyöhön kriisitilanteissa

vaativan virka-avun antokykyä muille turvallisuusviranomaisille

sotilaallisen huoltovarmuuden turvaamista

kotimaisen puolustusmateriaaliteollisuuden tuotantoedellytysten ja tutkimusyhteisön

tutkimusedellytysten ylläpitoa

integroitumista eurooppalaiseen puolustusmateriaaliyhteistyöhön ja materiaalin kan-

sainvälistä yhteistoimintakelpoisuutta

olemassa olevan sotavarustuksen ylläpitokykyä

sotilaallisen maanpuolustuksen yleistä hyväksyttävyyttä ja kestävää maanpuolustustahtoa

•

•

•

•

•

•

•

•

•

•

•

TTS 2008 - 2011

18

Vuonna 2008 puolustusvoimien kokonaisvahvuus on 350 000 ja tärkeimmät joukot ovat:

Maavoimat Merivoimat Ilmavoimat

kokonaisvahvuus 285 000

operatiiviset joukot

(60 000); painopisteenä

3 valmiusprikaatia

alueelliset joukot

(225 000); mukaan lukien

maakuntajoukot

»»

»


alusyksiköt; painopistee-

nä kaksi ohjuslaivuetta,

miinantorjuntalaivueet ja

miinalaivat

rannikkojoukot; liikkuvat

rannikkojoukot

»»

»


4 hävittäjälaivuetta

»»







yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseen tarvittavien suorituskykyjen raken-

tamista ja ylläpitoa

valmistautumista suuntaamaan yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseen

rakennettua suorituskykyä muiden viranomaisten tukemiseksi

valmistautumista vastaanottamaan muiden viranomaisten tarjoamaa suorituskykyä


Kriisinhallinnan yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet puolustusvoimien osalta

käsitellään tämän julkaisun 6.luvussa: Sotilaallinen kriisinhallinta.

5.3 Puolustusvoimien tärkeimmät toiminnalliset tulostavoitteet suunnittelukaudella

Puolustusvoimien tärkeimmät toiminnalliset tulostavoitteet ovat esitetty tämän asiakirjan

liitteenä (LIITE 2).

•

•

•

TTS 2008 - 2011

19

5.4 Sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskykyjen kehittäminen

Puolustusvoimien kehittämisohjelman toteuttaminen ja pitkän aikavälin suorituskyvyn ylläpi-

to edellyttävät, että noin kolmasosa budjetista käytetään puolustusmateriaalihankintoihin.

Toiminnan ja talouden tasapainottamisen vuoksi on puolustusvoimien kehittämisohjel-

man jouduttu tarkistamaan vuosille 2008–2012. Useita hankkeita on jouduttu siirtämään

pois suunnittelujaksolta, ajoittamaan uudelleen tai muuttamaan resursointia. Keskeytetty-

jen hankkeiden uudelleen käynnistäminen ratkaistaan joko puolustusvoimien kehittämisoh-

jelman 2009–2020 tai Valtioneuvoston vuoden 2008 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen

selonteon laatimisen yhteydessä.

Suorituskyvyn kehittäminen ja ylläpitäminen on haasteellista, koska puolustusmateriaalin

hintojen nousu on ollut merkittävästi infl aatiota nopeampaa ja uuden teknologian hankinta

on entistä kalliimpaa. Vuosittainen hintojen nousu on ollut keskimäärin 7 - 10 %.

Puolustusmateriaalihankintaprosessia tehostavien ja selkeyttävien toimenpiteiden käyt-

töönottoa jatketaan.

Kehitettävää suorituskykyä valmistaudutaan käyttämään muiden viranomaisten ja muun

yhteiskunnan tukemiseen lainsäädännön ja yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaa-

misen strategian mukaisesti.

Tiedustelu, valvonta ja johtaminen

Puolustusvoimien tietohallinto rationalisoidaan suunnittelukaudella. Rationalisointi kattaa

tietohallinnon uudelleen organisoinnin, tietohallinnon päätöksentekomenettelyn ja rahoi-

tusrakenteen keskittämisen sekä kattavan tietoteknisen integraation. Hallinnollisissa tieto-

palveluissa lisätään asteittain sekä valtionhallinnon keskinäistä yhteistoimintaa että muita

kumppanuusratkaisuja. Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntämistä laajennetaan erillis-

selvitysten pohjalta. Rationalisoinnin tärkeimpänä tavoitteena on kustannustehokkuuden

parantaminen.

Tietohallinnossa otetaan käyttöön uuteen arkkitehtuuriin perustuvia operatiivisen johta-

misen tietojärjestelmäkokonaisuuden palveluita. Samalla henkilöstövoimavaroja keskitetään

ja siirretään hallinnollisista tietopalvelutehtävistä operatiivisen tietojenkäsittely-ympäristön

tehtäviin.

Puolustusvoimien 2010-luvun tarpeita vastaavan kaikkien puolustushaarojen yhteisen

tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmän arkkitehtuurin luomista jatketaan. Järjestel-

män on mahdollistettava sähköinen tietojen ja tilannekuvan vaihto myös EU:n ja Naton käy-

tössä olevien järjestelmien kanssa. Tavoitteena on, että uusi järjestelmä on käytössä vuonna

2010. Nyt käytössä olevista, vanhoista järjestelmistä luovutaan.

Puolustusvoimien tiedustelun ja valvonnan kehittämisen painopiste on operatiivis-tak-

tisen kyvyn kehittäminen. Tärkeimpiä hankkeita ovat puolustusvoimien yhteisen maaliti-

lannekuvan luomiseen tähtäävän MST- hankkeen toteuttaminen sekä ilmasta tapahtuvan

tiedustelu- ja valvontakyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen strategisen tason lisäksi opera-

tiivis-taktiselle tasolle. Ennakkovaroituskykyä parannetaan kehittämällä järjestelmän analy-

sointikykyä.

TTS 2008 - 2011

20

Maavoimat

Maavoimien valmiusprikaatit saadaan valmiiksi vuoteen 2010 mennessä. Maavoimien kol-

men valmiusprikaatin operatiivis-taktista johtamista, suojaa ja liikkuvuutta kehitetään vas-

taamaan niille asetettuja tavoitteita vuoteen 2008 mennessä. Vuoteen 2010 mennessä val-

miusprikaatien tulivoimaa kehitetään muun muassa kotimaisilla ampumatarvikehankinnoilla

ja täydentämällä valmiusprikaatien materiaalitavoitevahvuuteensa. Maavoimien kehittämi-

sen painopisteitä tulevat olemaan myös erikoisjääkäripataljoona ja helikopteripataljoona.

Suunnittelukauden aikana kehitetään maavoimien suojelukykyä ja maavoimien johtami-

sen tietojärjestelmiä. Vuodesta 2008 alkaen kehitetään turvallisuusvalvontaa. Lisäksi lähi-

panssarintorjunta-aseistuksen uusimista valmistellaan.

Iskukykyä kehitetään hankkimalla raskaita raketinheittimiä. Jalkaväkimiinojen suoritusky-

vyn korvaaminen valmistellaan siten, että korvaavien asejärjestelmien hankinnat aloitetaan

vuonna 2009.

Merivoimat

Merivoimien keskeisenä tehtävänä on suojata meriyhteydet sekä valmistautua torjumaan

mereltä tuleva hyökkäysuhka. Suunnittelukauden aikana Merivoimien tavoitteena on paran-

taa kykyä meritilannekuvan muodostamiseen, alueellisen koskemattomuuden valvontaan,

alueloukkausten torjumiseen sekä meriyhteyksien suojaamiseen ja meritse tapahtuvien

hyökkäysten torjuntaan yhteistoiminnassa muiden puolustushaarojen kanssa.

Suunnittelukaudella merivoimien kehittämisen painopiste on meriyhteyksien suo-

jaamis- ja miinantorjuntakyvyn parantamisessa sekä liikkuvien rannikkojoukkojen kehit-

tämisessä. Pintatorjuntakyky ylläpidetään nykytasolla. Merivoimat kykenevät muiden vi-

ranomaisten tukemiseen muun muassa öljyntorjunta-aluksin, meripioneeriyksiköin sekä

kuljetus- ja taistelualuksin.

Ensi vuosikymmenen alkuun mennessä merivoimat luopuu vanhenevista ohjusveneis-

tä ja miinanraivaajista. Liikkuvasta rannikkotykistöstä luovutaan pääosin. Kiinteää ran-

nikkotykistöä puolestaan vähennetään. TTS- kaudella aloitetaan uuden miinantorjunta-

aluksen rakentaminen.

Ilmavoimat

Ilmavoimien kehittämisen painopisteenä on Hornet- torjuntahävittäjien taistelukyvyn ja tu-

keutumisedellytysten parantaminen.

Suunnittelukauden aikana ilmavoimat kehittää suorituskykyään:

luomalla Hornet -torjuntahävittäjille ilmasta – maahan – vaikuttamiskyvyn

parantamalla ilmavoimien ilmatilannekuvan muodostamis- ja ylläpitämiskykyä,

parantamalla alueellisen koskemattomuuden valvonta ja alueloukkausten torjuntakykyä

parantamalla ilmahyökkäysten torjumiskykyä yhteistoiminnassa muiden puolustushaa-

rojen kanssa

parantamalla ilmapuolustuksen tulenkäytön johtamista

parantamalla ilmatilan käytön koordinointia

parantamalla lentokuljetuskykyä.

•

•

•

•

•

•

•

TTS 2008 - 2011

21

Ilmatorjunta

Ilmatorjunnan kehittämisen painopisteinä ovat vuosina 2006 - 2008 johtamisjärjestelmän

modernisointi sekä valmiusprikaatien ilmatorjunnan kehittäminen. Suunnittelukauden lo-

pulla aloitetaan pääkaupunkiseudun ja ilmavoimien tukikohtien ilmatorjuntajärjestelmien

kehittäminen.

Logistiikka ja huoltojärjestelmä

Puolustusvoimien logistiikka- ja huoltojärjestelmä suunnitellaan vastaamaan puolustus-

voimien sodan ajan joukkorakenteita, johtamisjärjestelmää ja elinkeinoelämän sekä teol-

lisuuden kehitystä.

Johtamis- ja hallintojärjestelmän uudistukseen liittyen maavoimien huoltojärjestelmä tar-

kistetaan. Huolto mitoitetaan kriisiajan vahvuuden ja sotavarustuksen vähenemisen mu-

kaiseksi. Perustettavilla neljällä huoltorykmentillä luodaan maavoimien huoltojärjestelmän

runko, johon merivoimat ja ilmavoimat tukeutuvat.

Puolustushaarojen huoltojärjestelmät integroidaan yhä tiiviimmin kansainvälistyvän elin-

keinoelämän kanssa yhteensopivaksi. Materiaalihankkeiden toteuttamista yhdenmukaiste-

taan puolustushaarojen kesken. Strategista kumppanuutta kehitetään parantamaan kriisi-

ajan huoltovarmuutta ja edistämään toiminnan taloudellisuutta.

Puolustusministeriön räjähdepäätöksen (PRP) mukainen varastointijärjestelmä on valmis

vuoden 2012 kuluessa.

TTS 2008 - 2011

22

5.5 Sotilaallisen maanpuolustuksen resurssitarpeet

Selonteon toimeenpanon rahoittamiseksi lento- ja alustoiminnan sekä kertausharjoitusten

määriä on viime vuosien aikana jouduttu pitämään tavoitetasoa huomattavasti alhaisem-

malla tasolla. Suunnittelukaudella 2008 -2011 eräänä keskeisenä tavoitteena on toiminnan

tason palauttaminen rakennemuutosta edeltäneelle vuoden 2005 tasolle kertausharjoitus-

ten sekä lento- ja alustoiminnan osalta.

Suunnittelukauden alussa vakiinnutetaan uusi ja käyttöönotettava johtamis- ja hallinto-

järjestelmä sekä uusi operatiivinen suunnitelma. Lisäksi viimeistellään puolustusvoimien ke-

hittämisohjelma 2009–2016, jonka perusteella osallistutaan vuoden 2008 turvallisuus- ja

puolustuspoliittisen selonteon valmisteluun. Suunnittelukauden aikana Puolustusvoimissa

valmistaudutaan toteuttamaan vuoden 2008 selonteon edellyttämät muutokset. Tutkimustoi-

minnalla tuetaan sekä strategista suunnittelua että kehittämisohjelman laatimista ja toteut-

tamista.

Vuodesta 2008 alkaen vuosittain koulutettavien reserviläisten määrä nostetaan 25 000 re-

serviläisen tasolle. Vapaaehtoisella maanpuolustuskoulutuksella tuetaan sodan ajan joukkojen

suorituskyvyn rakentamista sekä puolustusvoimien kykyä tukea muuta yhteiskuntaa. Varus-

miesten koulutusta parannetaan järjestämällä vuosina 2006 ja 2007 säästösyistä lakkautetut,

valtakunnalliset harjoitukset. Koulutettavien reserviläisten määrän lisääminen sekä siirtyminen

samalla uuteen hallintojärjestelmään muodostaa suuren haasteen koko organisaatiolle. Tulos-

tavoitteen saavuttaminen edellyttää muutosesityksen hyväksymistä rahoituksen osalta.

Puolustusmateriaalin ylläpito- ja käyttökustannusten nousu ei mahdollista nykyisen

kaluston ylläpitoa. Resurssien kohdentuessa uuden materiaalin ylläpitoon kasvaa samal-

la varaosien vaje vaikka samalla luovutaan etupainotteisesti vanhenevasta materiaalista.

Toiminnan ja talouden säästötoimilla voidaan kohdentaa resursseja materiaalisen valmiu-

den ylläpitoon, mutta jo olemassa olevaa varaosavajetta ei voida poistaa toiminnan sisäi-

sellä tehostamisella. Muutosesityksellä mahdollistetaan toiminnan tason palauttaminen

lento- ja alustoiminnan osalta, mutta varaosavajeen ratkaisu on sisällytettävä vuosien

2009–2016 kehittämisohjelmaan.

Tilannekuvan, aluevalvonnan ja sotilastiedustelun osalta tavoite on saavutettavissa.

Suomen sotilaalliseen puolustamiseen kehitettyjä suorituskykyjä valmistaudutaan antamaan

muiden viranomaisten käyttöön heidän omien voimavarojoen ollessa riittämättömät. Virka-

avun antamista ja kykyjen käyttöön saamista tehostetaan. Laajamittaiset ja pitkäkestoiset

virka-avut edellyttävät lisärahoitusta puolustusvoimille.

Hallinnon osalta tehostetaan tukitoimintojen toteuttamista palvelukeskusten toiminnan

vakiinnuttamisella sekä niiden toiminnan jatkokehittämisellä. Tietohallinnon rationalisointi

saatetaan suunnittelukaudella päätökseen. Lisäksi parannetaan toiminnan ohjausta.

Suunnittelukaudella puolustusvoimien toiminnan ja talouden tasapainottaminen mah-

dollistaa resurssien kohdentamisen vuoden 2004 selonteon linjausten toteuttamiseen. Uu-

sien kustannuspaineiden, kuten polttoaineen ja energian hinnan nousu, kattaminen sisäisi-

en muutoksien avulla ei ole mahdollista ilman selonteossa linjattujen suorituskykyjen tason

laskemista.

TTS 2008 - 2011

23

Toiminnan ja talouden tasapainottamisen tarkistus

Pääesikunta ja puolustusministeriö ovat tarkistaneet keväällä 2005 annetun puolustusvoi-

mien toiminnan ja talouden tasapainottamista koskevaan puolustusministeriön ohjauskir-

jeeseen sisältyneet laskelmat ja tehdyt rakenteelliset toimenpiteet kustannusten kasvu-

paineiden kattamiseksi sekä arvioinut näiden perusteella toimenpiteiden vaikuttavuutta

annettuihin tavoitteisiin vuosina 2006 - 2012. Tarkistus on osa vuosittain toistuvaa puolus-

tusvoimien toiminnan ja talouden suunnitteluprosessia.

Toiminnan ja talouden tasapainottamisen perussuunnitelman arvioidaan etenevän suun-

nitellusti. Puolustusvoimien rakenteellisilla ja toiminnallisilla muutoksilla arvioidaan saavu-

tettavan tavoitteeksi asetetut säästöt. Säästöjen saavuttamisen edellytyksenä on, että

rationalisointia koskevat päätökset tehdään kustannusvaikutusten perusteella. Säästöjen

saavuttamisessa vuonna 2008 on kuitenkin riskitekijöitä, joihin on varauduttu. Henkilöstö-

ja vuokrasäästöjen muodostuminen saattaa siirtyä. Suunnitelmaan sisältyy riskiin varautu-

misen rahoitus vuodelle 2008. Varautumisen tarkoituksena on varmistaa toiminnan tason

palauttaminen vuonna 2008. Erityisesti tämä koskee kertausharjoituksia ja varusmieskou-

lutuksen harjoitusmääriä.

Hintatason nousu, toimintaympäristön muutos ja puolustusvoimien toiminnalle asete-

tut vaatimukset nostavat kustannuksia ja lisäävät osaltaan toiminnan rahoitusvajetta tu-

levaisuudessa. Mikäli puolustusmenoihin ei ensi vuosikymmenellä tehdä tasokorotusta, on

rahoitusvaje on kasvamassa merkittävästi. Rakenteellisten muutosten toimeenpanoon on

kiinnitettävä erityistä huomiota. Päätökset toiminnoista luopumisesta on tehtävä kustan-

nusvastaavuuden näkökulmasta. Toimintoja lakkautettaessa tiloja ei ole tarkoituksenmu-

kaista eikä taloudellista täyttää muualta siirrettävällä toiminnalla. Mikäli puolustusvoimien

toimintamenoihin ei tehdä tasokorotusta alueellisten ja yhteiskunnallisten näkökohtien

huomioon ottamiseen ei ole taloudellista mahdollisuutta.

Puolustusmateriaalihankintojen aikataulun eteenpäin siirtäminen luo paineita suoritus-

kykyvaatimusten täyttämiseen 2010-luvulla. Ilman lisärahoitusta uusien toimintamenopai-

neiden kattaminen on toteutettava vain kohdentamalla rahoitusta puolustusmateriaalihan-

kintamäärärahoista puolustusvoimien toimintamenoihin. Tämä edellyttää puolustusvoimien

kehittämisohjelmaan sisältyvien materiaalihankkeiden keskeyttämistä. Hankkeiden keskeyt-

tämistä arvioidaan tällöin suhteessa vuonna 2008 valtioneuvoston selonteossa annettaviin

suorituskykyvaatimuksiin. Tämä merkitsee luopumista osasta suorituskykyä ja puolustusvoi-

mien tehtävien vaarantumista.

Puolustusvoimien tärkeimpien VNS04:ssä kuvattujen suorituskykyvaatimusten turvaami-

seksi muita kuin kriittisiä hankkeita on keskeytettävä ja lopettava kokonaan. Puolustusma-

teriaalihankintoihin sisältyy jopa 10 %:n vuosittainen kustannustason nousu, joka kaventaa

hankintamahdollisuuksia ja volyymia tarkastelujakson loppupuolella. Vain sotilaallisen suori-

tuskyvyn kriittisiä toimintoja tukevat hankkeet voidaan toteuttaa. Suorituskykyjen saavutta-

minen siirtyy ja jää osin saavuttamatta.

Puolustusministeriö esittää, että puolustusvoimien toimintamenoihin tehdään uusista

kustannuspaineista, pääosin energian ja polttoaineiden hinnannoususta johtuva 25 miljoo-

nan euron vuotuinen tasokorotus vuodesta 2008 alkaen.

TTS 2008 - 2011

24

Toiminnan ja talouden tasapai-nottaminen (milj.euroa)

2008 2009 2010 2011 2012

Kehittämisohjelmat kuten valmiuspri-

kaatit ja pääkaupunkiseudun ilmator-

junta 34,6 45,4 58,5 66,5 75,3

Muut kasvupaineet 23,4 24,5 22,5 26,8 26,7

Puolustusvoimien tuottavuuden paran-

taminen, mm. tukipalvelujen ulkoistami-

nen strategisen kumppanuuden kautta -3 -11,5 -18,3 -19,3 -19,7

Johtamis- ja hallintojärjestelmä 2008 eli

esikuntien karsiminen, mukaan lukien

merivoimien ja Pääesikunnan rationa-

lisointi -13,7 -15,8 -14,4 -14,7 -15,2

Uudet menopaineet, mm energia ja

polttoaineiden hinnanousu 45 29 28,8 26,5 26,5

Suomen sotataloudellisen valmiuden

kehittäminen 20 20 20 20

Säästövelvoite 86,3 91,6 97,1 105,8 113,6

Helsingin Ilmatorjuntarykmentin ja

Savon Prikaatin lakkauttamiset -7,4 -7,7 -8,3 -8,3 -8,3

Varikkojen ja varastojen rakenne -8,4 -12,6 -16,2 -16,2 -16,2

Henkilöstön kohdentaminen -10,2 -10,5 -10,8 -11,1 -11,4

Muut toiminnan muutokset -19,2 -12,7 -12,7 -12,7 -12,7

Hallinnon tehostaminen -7,3 -7,3 -7,3 -7,3

Säästövelvoitteiden ja tasapainottamis-

toimenpiteiden summa 41,1 40,8 41,8 50,2 57,7

Vuoden 2008 tasokorotus -25 -25 -25 -25 -25

Kehittämisohjelman tarkistus ja hank-

keiden ajoitusmuutokset -16,1 -15,8 -16,8 -25,2 -32,7

TTS 2008 - 2011

25

6 SOTILAALLINEN KRIISINHALLINTA (27.30)

6.1 Sotilaallisen kriisinhallinnan painopisteet 2008 – 2011

Toimintalinjat ja päämäärät

Kansainvälisen kriisinhallinnan painopiste on EU:n taisteluosastoihin liittyen osallistumiskyvyn

luomisessa sekä nopean toimintakyvyn joukkojen ja niiden toimeenpanon kehittämisessä.

Suomi osallistuu täysipainoisesti EU:n sotilaallisten voimavarojen ja materiaaliyhteistyön ke-

hittämiseen ja käytännön toteuttamiseen sekä uusien nykyistä suorituskykyisempien kansain-

välisiin tehtäviin tarkoitettujen joukkojen luomiseen. Euroopan puolustusvirastolla (EDA) on

kasvava merkitys tulevaisuuden suorituskykyjen kehittämisessä. Suomi osallistuu suunnittelu-

kaudella viraston voimavaratyöhön aktiivisesti, pyrkien hyödyntämään työstä saatavia tulok-

sia omien joukkojen kansainvälisen yhteistoimintakyvyn sekä suorituskykyjen kehittämiseen.

Joukkojen yhteensopivuutta kehitetään Naton rauhankumppanuuden suunnittelu- ja arvioin-

tiprosessilla (PARP). Käytännön kriisinhallintavalmiuksien kehittämisessä keskeistä on osal-

listuminen Naton harjoitustoimintaan sekä joukkojen evaluointiin ja sertifi ointiin mahdollisia

operaatioita varten (OCC). Lisäksi osallistuminen pohjoismaiseen kriisinhallintayhteistyöhön

on keskeistä. Asevalvonnan painopistettä siirretään uusien uhkien torjuntaan.

Vuoden 2004 selonteon mukaisesti sotilaalliseen kriisinhallintaan ja rauhanturvaamis-

toimintaan osallistuminen säilytetään nykyisellä tasolla. Nykyisten linjausten mukaan se

tarkoittaa, että osallistuminen sotilaalliseen kriisinhallintaan ja rauhanturvaamistoimintaan

pyritään säilyttämään keskimäärin noin 1000 hengen tasolla ja vuosikustannukset noin 100

miljoonaa euron tasolla.

Nykyinen taloudellinen kehys, noin 100 miljoonaa euroa vuodessa, ei mahdollista uu-

den merkittävän sotilasoperaation käynnistämistä suunnittelukaudella niinä vuosina kun

EU:n taisteluosastot ovat koulutus- tai valmiusvaiheessa (2008, 2010 ja 2011). Uuden

merkittävän operaation käynnistäminen on mahdollista vain, jos jo käynnissä olevien ope-

raatioiden vahvuutta pienennetään tai kansainväliseen kriisinhallintatoimintaan kohden-

netaan lisää resursseja.

TTS 2008 - 2011

26

Ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan (UTVA) 17.11.2006 linjauksen mukaisesti Suomi

osallistuu suunnittelukaudella yhteen EU:n taisteluosastoon: ruotsalais-norjalais-suomalais-viro-

laiseen taisteluosastoon (valmiudessa kuusi kuukautta 1.1.2008 alkaen). Alustavien suunnitel-

mien mukaisesti Suomi osallistuu seuraavan kerran taisteluosastoihin vuonna 2011 (valmiudes-

sa 1.1.2011 alkaen). Osaston koulutusvaihe ja perustaminen tapahtuisi vuonna 2010.

Vuoden 2008 loppuun asti Suomen kriisinhallintaoperaatioihin osallistumisen painopiste

on Kosovon (KFOR), Bosnia-Hertsegovinan (Althea) ja Afganistanin (ISAF) kriisinhallinta-

operaatiossa. Osallistumisvahvuutta KFOR- ja Althea- operaatioissa vähennetään asteittain

operaatioiden yleisen kehityksen mahdollistamalla tavalla. Suomen osallistuminen Libano-

nissa UNIFIL II- operaatioon on suunniteltu kestävän vuoden 2007 loppuun asti.

6.2 Sotilaallisen kriisinhallinnan yhteiskunnalliset vaikuttavuus-tavoitteet suunnittelukaudella


Ylläpidetään ja kehitetään toimintaympäristön muutosta vastaavaa

kriisinhallintakykyä.


nopeaa valmiutta osallistua kriisinhallinnan operaatioihin

monipuolisia ja suorituskykyisiä joukkoja

6.3 Sotilaallisen kriisinhallinnan suorituskykyjen käyttö ja toiminnalliset tulostavoitteet

Kriisinhallintaoperaatioihin osallistutaan valtiojohdon päätösten mukaisesti. Eurooppalaisia

kriisinhallintatavoitteita vastaavan kyvyn kehittämistä jatketaan sekä ylläpidetään valmiutta

osallistua uusiin operaatioihin lyhyelläkin varoitusajalla.

Suomen kansainvälisen joukkorekisterin joukot pidetään pääsääntöisesti 30 vuorokau-

den lähtövalmiudessa. Tasavallan presidentin päätöksellä korkeaan valmiuteen asetetut jou-

kot voivat olla 5 vuorokauden lähtövalmiudessa.

Sotilaallisen kriisinhallinnan toiminnalliset tulostavoitteet ovat tämän asiakirjan liitteenä

(LIITE 2).

•

•

TTS 2008 - 2011

27

Joukkopooliin kuuluvat 30 vuorokauden toimeenpanovalmiudessa olevat joukot ja uusien suoritus-

kykyjen kehittämisen alustava aikataulu on seuraava:

Maavoimat/Joukko 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Jääkäripataljoona FOC FOC FOC FOC FOC FOC

Prikaatin johtamiskyky (Esikunta-

komppania ja viestikomppania) FOC FOC FOC FOC FOC FOC

Pioneeripataljoona FOC FOC FOC FOC FOC FOC

CIMIC-komppania FOC FOC FOC FOC FOC FOC

NBC-osasto FOC FOC FOC FOC FOC FOC

Erikoisoperaatiojoukko FOC FOC FOC FOC FOC FOC

Elektronisen sodankäynnin osasto IOC FOC FOC FOC FOC FOC

Merivoimat/Joukko 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Johtoalus IOC FOC FOC FOC FOC FOC

Ryhmä/

Erikoisoperaatiojoukko FOC FOC FOC FOC FOC FOC

Rannikkojääkäriyksikkö IOC FOC FOC FOC FOC FOC

Alustarkastusryhmä IOC FOC FOC FOC FOC FOC

Ilmavoimat/Joukko 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Ilmavoimien lentoyksikkö IOC IOC FOC FOC FOC

Joukkopooliin kuuluvat 5 vuorokauden toimeenpanovalmiudessa olevat joukot sekä Suomen osal-

listuminen EU:n taisteluosastoihin:

EU:n taisteluosastot 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Saksalais-hollantilais-suomalainen BG FOC

Ruotsalais-norjalais-suomalais-virolai-

nen BG IOC FOC

BG (alustavan suunnittelun asteella) IOC FOCIOC=Initial Operational Capability (alustava operointikyky) FOC = Full Operational Capability (täysi operointikyky)

Henkilöstön määrä henkilötyövuosina:

Momentti 27.30.22. EU:n taisteluosastot TAE 2007 2008 2009 2010 2011

htv htv htv htv htv

Henkilöstömäärä henkilötyövuosina

henkilöstöryhmittäin

- upseerit 24 10 10 10

- opistoupseerit 23 8 8 7

- erikoisupseerit 2 1 1 1

- sotilasammattihenkilöt 24 12 12 12

- virkasuhteiset siviilit 9 5 5 5

- työsopimussuhteiset siviilit 0 0 0 0

- sopimussotilaat 141 71 71 65

- erillispalkkionsaajat

- muu henkilöstö (työllisyysvaroin palkatut)

Yhteensä 223 107 107 100

TTS 2008 - 2011

28

7 PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS

Puolustushallinnon rakennuslaitoksesta käynnissä oleva selvitystyö voi aiheuttaa muutoksia

alla esitettyihin tavoitteisiin ja toiminnan sisältöihin.

7.1 Puolustushallinnon Rakennuslaitoksen visio ja toiminta-ajatus

Visio: Parhaat palveluratkaisut

Visio tarkoittaa, että Rakennuslaitos toimii puolustusvoimien asiantuntijaorganisaationa:

kokonaistaloudellisesti tehokkaimmat kiinteistöjen ylläpito- ja energiapalvelut

strategisissa kohteissa oma palvelutuotanto ja erityisosaaminen

markkinoiden parhaat palvelut

investointien suunnittelussa ja toteuttamisessa vahva maanpuolustusintressi

tehokas kiinteistötietohallinto

puolustusvoimat voi keskittyä ydintehtäväänsä ja omistaja investointien rahoittamiseen

sekä kiinteistöjen kehittämiseen

Toiminta-ajatus: Rakennuslaitos järjestää sotilaalliselle maanpuolus-tukselle parhaat kiinteistöpalvelut kaikissa oloissa.

7.2 Puolustushallinnon Rakennuslaitoksen toiminnan painopisteet 2008 – 2011

Toimintalinjat

Rakennuslaitoksen toimintalinjana on puolustusministeriön kehittämislinjausten

mukaisesti asiantuntijaroolin kasvattaminen sekä kiinteistöpalvelujen markkina-

ehtoistaminen omaa palvelutuotantoa supistamalla.

•

•

•

•

•

•

TTS 2008 - 2011

29

Rakennuslaitoksen kehittämisen painopistealueita ovat:

Asiantuntijaroolin kasvattaminen

Rakennuslaitoksen asiantuntijaroolin kasvattamisen lähtökohtana on Rakennuslaitoksen

henkilöstön asiantuntijapotentiaalin täysimääräinen hyödyntäminen kiinteistö- ja ympäris-

tötoimen ongelmien ratkaisutilanteissa.

Keskeisimpänä haasteena kehittämisessä on toimintamenosäästöjen aikaansaaminen

tehostamalla alue- ja tilahallinnan pitkän aikavälin suunnittelua, kehittämällä ammattimaista

sopimustoimintaa vuokrasopimusneuvotteluissa, ylläpitämällä pitkäjänteistä energiansääs-

töpolitiikkaa sekä kehittämällä jatkuvasti laitoksen omaa toimintaa.

Keskeisenä painopistealueena on myös puolustushallinnon kiinteistötoimen sopimus-

rakenteiden selkiyttäminen, Rakennuslaitoksen organisaatiorakenteen muuttaminen puo-

lustusvoimien uutta hallintojärjestelmää vastaavaksi sekä tehokkaan valmiussuunnittelun

ylläpitäminen.

Kiinteistöpalvelujen markkinaehtoistaminen

Rakennuslaitoksen oman palvelutuotannon supistaminen ja samalla markkinoilta hankitta-

vien palvelujen lisääminen jatkuu puolustusministeriön asettamien kehittämistavoitteiden

mukaisesti. Rakennuslaitoksen henkilötyövuosien määrän arvioidaan vähentyvän 850:een

vuoden 2011 loppuun mennessä. Henkilövähennykset toteutetaan pääosin ns. luonnollisen

poistuman avulla. Palvelutuotannon ulkoistamiskehityksen jatkuminen vahvistaa markkinoi-

den palveluiden integroitumista sotilaalliseen maanpuolustukseen jo rauhan aikana.

Kiinteistö- ja ympäristötiedon hallinnan kehittäminen

Kiinteistötiedon hallinnan keskittäminen Rakennuslaitokseen mahdollistaa kaikkien uusien

omistajasidosryhmien tilatietojen, ulkopuolisten tilahankintaa koskevien tietojen ja hallin-

nonalan ympäristötietojen sisällyttämisen samaan järjestelmään.

Henkilöstöpolitiikka

Rakennuslaitoksen henkilöstöpolitiikka tähtää toiminnan tuloksellisuuden ja palvelukyvyn

parantamiseen. Rakennuslaitoksella on oltava palveluksessa riittävä määrä jatkuvasti kehit-

tyvää, motivoitunutta ja työkykyistä henkilöstöä, jotta se voi menestyksellisesti hoitaa sille

annetut tehtävät. Keskeisiä vaikuttavuustavoitteita ovat asiakastyytyväisyyden ja työtyyty-

väisyyden jatkuva parantaminen.

Rakennuslaitoksen oman palvelutuotannon supistamisesta ja palvelujen ulkoistamisesta

huolimatta laitos tulee jatkossakin tarvitsemaan riittävän määrän sekä toimihenkilöitä että

työntekijöitä. Molempien henkilöstöryhmien osaamisen kehittämisen osalta on esiin nous-

sut uusia tarpeita.

Uusi kiinteistöratkaisu korostaa Rakennuslaitoksen asemaa puolustusvoimien asiantun-

tijaorganisaationa. Henkilöstön osaamisen kehittäminen tulee tästä johtuen painottumaan

sekä kiinteistö- että ympäristöalan asiantuntijuuden, maanpuolustustietämyksen sekä kan-

sainvälisen yhteistyön edellyttämän tietotaidon lisääntymiseen.

TTS 2008 - 2011

30

Muutoksen toteuttaminen edellyttää myös sisäisiä tehtäväjärjestelyjä kuten siirtoja teh-

tävästä toiseen uudelleen koulutuksen avulla sekä siirtymistä joustavasti ulkoistettavista

kohteista niihin kohteisiin, joissa oma palvelutuotanto säilytetään.

Rakennuslaitoksen henkilöstömäärän vähentäminen luonnollisen poistuman avulla tai

muulla keinoin korostaa tarvetta noudattaa hyvän työnantajan toimintamallia palvelutuo-

tantoa uudelleen järjestettäessä. Myös Rakennuslaitoksen osalta noudatetaan puolustus-

hallinnon vuoden 2005 henkilöstöpoliittista ohjelmaa ja valtioneuvoston periaatepäätöstä

valtion henkilöstöpoliittisesta linjasta.

TTS -kaudella arvioidaan uuden palkkausjärjestelmän toteutumista sille asetettujen ta-

voitteiden kannalta sekä määritetään tarvittavat jatkokehitystoimenpiteet.

7.3 Rakennuslaitoksen toiminnalliset tulostavoitteet ja kehittä-mishankkeet suunnittelukaudella

Puolustushallinnon rakennuslaitoksen toimintaa, osaamista ja organisaatiota kehitetään

vastaamaan puolustusvoimien tarpeita. Laitoksesta kehitetään puolustusministeriön ohja-

uksen mukaisesti puolustushallinnon kansallisia ja kansainvälisiä haasteita vastaava kiinteis-

tö-, rakennus-, ylläpito- ja ympäristöalan asiantuntija-, hankinta- ja tuottajaorganisaatio,

osaamiskeskus.

Annetaan puolustusvoimille tukea vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen se-

lonteon toimeenpanoon liittyvän tila-, alue- ja ympäristöhallinnan suunnittelussa ja toteu-

tuksessa sekä huomioidaan muutokset Rakennuslaitoksen omaan organisaation ja toimin-

nan kehittämisessä.

Annetaan omistajille tukea puolustushallinnon toimitiloja ja rakenteita koskevan perus-

korjausohjelman laatimisessa ja toteutuksessa. Erityisenä painopistealueena ovat rakennus-

ten mahdolliset terveyshaitta- ja kunto-ongelmat.

Parannetaan Rakennuslaitoksen toiminnan tuloksellisuutta, läpinäkyvyyttä, kilpailukykyä

ja vertailukelpoisuutta toimintojen rationalisoinnin, ulkoistamisen sekä palvelujen tuotteis-

tamisen avulla.

Nostetaan asiakastyytyväisyyden tasoa panostamalla valittuihin asiakastyytyväisyyden

painopistealueisiin. Kokonaistyytyväisyyden keskiarvona laskettu tavoitearvo on 3,8 astei-

kolla 1 – 5. Nykyinen asiakastyytyväisyysindeksi on 3,78.

Nostetaan työtyytyväisyyden tasoa panostamalla valittuihin henkilöstöpolitiikan paino-

pistealueisiin. Työtyytyväisyyden tavoitearvo on 3,70 asteikolla 1- 5. Nykyinen työtyytyväi-

syysindeksi on 3,61.

Rakennuslaitoksen valmiussuunnitelma viimeistellään puolustusvoimien ohjauksessa

vuoden 2008 loppuun mennessä.

Kehitetään erikseen sovittavalla tavalla kiinteistötoimen tiedonhallintajärjestelmiä palve-

lemaan tehokkaasti puolustushallinnon ja omistajien tiedonhallintatarpeita.

Kehitetään ja koordinoidaan pohjoismaista kiinteistö- ja ympäristöalan yhteistyötä osal-

listumalla yhteistyökokousten ja työryhmien toimintaan Pääesikunnan kanssa tehtävässä

asiantuntijapalvelusopimuksessa tarkemmin määritellyllä tavalla.

Kehitetään Rakennuslaitoksen kansainvälistä osaamista ja yhteistyötä puolustushallin-

non kiinteistö-ja ympäristöalalla.

TTS 2008 - 2011

31

Tulosmittarit: Kiinteistöjen ylläpidon ja energiapalveluiden tunnusluvuille asetetaan taulukkoon

kirjatut tavoitetasot vuosille 2008 - 2011

Tunnusluku 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

PhRakL:n ylläpitämät toimitila-

rakennukset:

Kiinteistönhoito

Hoito €/htm2/kk (Ei sis. kiinteistöve-

roa eikä ns. käyttäjäpalveluita)

Hoito m2/htv

Siivouspalvelut

Siivouspalvelut €/sm2/kk

Eur/oma henkilökunta sm2/kk

Siivouspalveluiden ulkoistamisaste

Oman henkilökunnan sm2/htv

Tekniset palvelut

Teknisten palveluiden ulkoistamisaste

Vuosikorjaukset €/htm2/kk

Asuntotoimi

Vuokrattavat asunnot kpl/htv

0,50

8 188

0,77

0,77

14 %

3 581

57 %

0,43

250

0,49

8 300

0,77

0,77

20 %

3 750

60 %

0,44

250

0,49

8 600

0,76

0,77

24 %

3 750

62 %

0,45

250

0,48

8 800

0,75

0,77

30 %

3 800

65 %

0,45

280

0,48

8 800

0,74

0,77

35 %

3 800

70 %

0,45

280

0,48

8 800

0,73

0,77

42 %

3 800

75 %

0,45

280

0,48

8 800

0,72

0,77

50 %

3 800

75 %

0,45

280

Lämmön ominaiskulutus kWh/rm3L 40,1 39,5 39,5 39,5 39,5 39,5 39,5

Euroa/MWh (lämpöenergia)

lämmön hinta 47,28 51, 90 53,60 58,90 58,90 58,90 58,90

Sähkön ominaiskulutus kWh/rm3S 13,3 13,0 13,0 13,0 13,0 13,0 13,0

Euroa/MWh (sähköenergia)

sähkön hinta 73,04 78,30 98,70 93,70 93,70 93,70 93,70

Veden ominaiskulutus l/rm3L 108 108 108 108 108 108 108

Euroa/ m3 (vesi)

veden hinta 2,80 2,80 2,94 2,94 2,94 2,94 2,94

TTS 2008 - 2011

32

Käytettävien tunnuslukujen kuvaus

Kiinteistönhoito

Hoito €/htm2/kk Kiinteistönhoidon kustannusten keskiarvo koko puolustushallinnos-

sa ml.kaikki käyttötarkoitusryhmät (sisältää myös tekn.huollon)

Hoito m2/htv Hoidettavat neliömetrit/henkilötyövuosi

Siivouspalvelut

Siivouspalvelut €/sm2/kk Siivouspalvelukustannusten keskiarvo siivottavaa neliömetri kohden

ml. kaikki käyttötarkoitusryhmät

Eur/oma henkilökunta sm2 Oman henkilökunnan siivouspalvelukustannusten keskiarvo

siivottavaa neliömetriä kohden

Siivouspalveluiden

ulkoistamisaste

Ulkopuolisten palvelujen osuus liikevaihdosta

Oman henkilökunnan sm2/htv Oman henkilökunnan siivottavat neliömetrit per henkilötyövuosi

ml. kaikki käyttötarkoitusryhmät

Tekniset palvelut

Teknisten palveluiden ulkoista-

misaste

Ulkopuolisten palvelujen osuus liikevaihdosta

Vuosikorjaukset

€/htm2/kk

Vuosikorjauskustannusten keskiarvo huoneistoneliömetriä kohden

koko puolustushallinnossa ml. kaikki käyttötarkoitusryhmät

Asuntotoimi

Vuokrattavia asuntoja kpl/htv Vuokrattavien asuntojen määrä per asuntoasioiden hoitoon käytet-

ty henkilötyövuosi.

Lämpö, sähkö, vesi

Lämmön ominaiskulutus

kWh/rm3L

lämmön keskiarvokulutus lämmitettyä rakennuskuutiota kohden

koko puolustushallinnossa, lämmöntarvekorjaus tehty Jyväskylän

tasoon 5053

Euroa/MWh (lämpöenergia) lämmön hinnan keskimääräinen tavoitetaso

Sähkön ominaiskulutus

kWh/rm3S

sähkön keskiarvokulutus sähköistettyä rakennuskuutiota kohden

koko puolustushallinnossa

Euroa/MWh (sähköenergia) sähkön hinnan keskimääräinen tavoitetaso

Veden ominaiskulutus l/rm3L veden keskiarvokulutus lämmitettyä rakennuskuutiota kohden koko

puolustushallinnossa

Euroa/m3 (vesi) veden hinnan keskimääräinen tavoitetaso

TTS 2008 - 2011

33

8 PERUSLASKELMA JA KEHYSEHDOTUS

Menojen peruslaskelma ja kehysehdotus vuosille 2008 - 2011 on esitetty alla olevassa tau-

lukossa. Hallinnonalan kehysehdotus toimitetaan valtiovarainministeriölle erikseen.

2008milj. €

2009milj. €

2010milj. €

2011milj. €

PLM peruslaskelma 2316,2 2 354,0 2 339,1 2 341,7

PLM kehysehdotus 2 347,5 2 385,3 2 371,3 2 373,3

Menojen peruslaskelma ja kehysehdotus on laadittu vuoden 2007 hinta- ja kustannus-

tasoon.

TTS 2008 - 2011

34

9 HENKILÖSTÖMÄÄRÄARVIO

9.1 Puolustusministeriön hallinnonalan henkilöstöjärjestelmän kehittäminen

Kansainvälistymisen ja valtiontalouden puolustushallinnolle asettamat reunaehdot, valtio-

neuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon ja puolustusministeriön strategia

2025 kehittämislinjaukset, väestön ikärakenteen ja työvoiman saatavuuden muutokset

sekä tietoyhteiskunnan ja työelämän kehittyminen edellyttävät puolustusministeriön hallin-

nonalalla henkilöstö- ja tehtävärakenteen jatkuvaa kehittämistä.

Puolustusministeriö on vahvistanut puolustushallinnon henkilöstö- ja tehtävärakenteen ke-

hittämislinjaukset Puolustushallinnon henkilöstöpoliittisessa ohjelmassa 2005. Päivitetyt kehit-

tämislinjaukset vahvistetaan vuoden 2007 alussa Henkilöstöpoliittinen strategia 2025:ssä.

Henkilöstö- ja tehtävärakenteen kehittämisen tavoitteena on luoda tasapaino puolustushal-

linnon sodan ja rauhan ajan tehtävien ja resurssien sekä osaamisen ja henkilöstön välille. Hen-

kilöstörakenne suunnitellaan mahdollisimman kustannustehokkaaksi. Sotilasvirkoja käytetään

vain niissä tehtävissä, joissa sotilaskoulutus on välttämätöntä (ml. valmiudelliset tekijät).

Henkilöstöjärjestelmää kehitetään laadullisesti ja määrällisesti. Laadullisella kehittämisellä

turvataan henkilöstön ammattitaito ja motivaatio sekä parannetaan puolustushallinnon kilpai-

lukykyä työnantajana. Määrällisellä kehittämisellä säädellään puolustushallinnon henkilöstöra-

kennetta ja varmistetaan henkilöstöresurssien kohdentaminen kehitettäville toimialueille.

Henkilöstö- ja tehtävärakennetta kehitetään vastaamaan tulevia osaamisvaatimuksia.

Työnantaja päättää tehtävistä, niiden sisällöstä ja myös yksittäisten tehtävien mukaisis-

ta osaamisvaatimuksista. Osaamisvaatimuksia asetettaessa ja suunniteltaessa tulee ottaa

huomioon niiden vaikutus henkilöstömenoihin ja hallinnonalan tavoite vähentää henkilös-

tömenojen osuutta kokonaismenokehyksessä.

Ikääntyvän väestön oloissa puolustushallinnon on kyettävä houkuttelemaan, pitämään

palveluksessaan ja tarjoamaan kehittymismahdollisuuksia osaavalle henkilöstölle tietoyh-

teiskunnan kiristyvässä työvoimakilpailussa. Tämä asettaa erityisiä vaatimuksia: johtami-

selle ja esimiestyölle, osaamisen johtamiselle, työyhteisöjen, työhyvinvoinnin ja työsuoje-

lun kehittämiselle, tasa-arvo- ja suvaitsevuustyölle palkkapolitiikalle ja rekrytoinnille. Näitä

koskevat vaatimukset on linjattu Puolustushallinnon henkilöstöpoliittisessa ohjelmassa

TTS 2008 - 2011

35

2005. Vaatimukset päivitetään vuoden 2007 alussa vahvistettavassa Henkilöstöpoliittinen

strategia 2025:ssä.

Puolustuksen kehittämisessä tarvittavien resurssien ja toimintamenosäästöjen luomisek-

si sekä tuottavuuden edistämiseksi toteutetaan puolustusvoimissa johtamis- ja hallintojär-

jestelmän uudistus ja jatketaan rakennemuutosta. Toimenpiteiden seurauksena tavoitteena

on vähentää hallinnonalan henkilöstövahvuutta noin 1 860 henkilötyövuotta vuoteen 2011

loppuun mennessä hyödyntämällä luontaista poistumaa ja noudattamalla hyvän työnan-

tajan menettelytapoja. Samanaikaisesti tavoitteena on kohdentaa puolustusvoimien ke-

hittämisohjelmiin vuoden 2004 henkilöstörakenteen mukaisista tehtävistä vähintään 500

henkilötyövuotta. Puolustusvoimilla on vuonna 2012 käytössään enintään 15 000 henkilö-

työvuotta. Puolustushallinnon rakennuslaitoksella on käytössään TTS- kauden lopussa noin

850 henkilötyövuotta ja puolustusministeriöllä noin 130 henkilötyövuotta.

Vuosina 2008 - 2011 on rakenteellisilla toimenpiteillä tavoitteena saattaa toiminta-

menot vuoden 2004 tasolle (henkilöstömenojen taso vuonna 2004 oli 701,9 M€) keski-

määrin 50 miljoonan euron vuotuisin säästöin. Tämä edellyttää arviolta noin 36 miljoonan

euron pysyviä säästöjä henkilöstömenoista vuodesta 2012 alkaen säästöjen kohdistuessa

lähinnä varsinaisiin palkkausmenoihin. Tulevina vuosina henkilöstömenojen kokonaismää-

rää saavat kasvattaa ainoastaan uuden palkkausjärjestelmän budjetoidut käyttöönotto-

kustannukset sekä budjettirahoituksen puitteissa toteutettavat virka- ja työehtosopimus-

ten aiheuttamat tarkistukset.

Kehitettäessä puolustushallinnon rauhan ajan organisaatiota Valtioneuvoston turvalli-

suus- ja puolustuspoliittisen selonteon mukaisesti tai muulla perusteella, tuottavuusohjel-

miin ja alueellistamiseen perustuvissa järjestelyissä, palvelukeskukseen tai kumppanuuteen

perustuvia toimintatapamalleja toteutettaessa, puolustushallinto toimii hyvän työnantajan

tavoin ja turvaa henkilöstön asemaa mahdollisimman hyvin. Henkilöstörakenteen muu-

toksessa hyödynnetään ensisijaisesti henkilöstön lähtövaihtuvuutta. Hyvän työnantajan ja

työyhteisön menettelytavat puolustushallinnossa on vahvistettu puolustushallinnon henki-

löstöpoliittisessa ohjelmassa 2005. Nämä menettelytavat vahvistetaan alkuvuonna 2007

päivitetyssä muodossaan ministeriön ”Henkilöstöpoliittinen strategia 2025”:ssä.

Puolustusvoimien henkilöstön määrää, rakennetta ja osaamista hallinnoidaan henkilös-

tökokoonpanomenettelyn avulla osana toiminnan ja resurssien suunnitteluprosessia. Ke-

hittämis- ja kumppanuusohjelmien omistajat vastaavat osaltaan henkilöstösuunnitelmien

laadinnasta hankkeittain. Kehittämishankkeita toteutettaessa tulee varmistaa riittävien

henkilöstöresurssien saatavuus.

Sotilashenkilöstön rakenteen selkeyttäminen on käynnistynyt. Tavoitetilassa sotilashen-

kilöstö jakaantuu upseereihin ja aliupseereihin. Upseereiden virkarakennetta selkeytetään

vähentämällä nykyisiä virkanimikkeitä. Siirtyminen tavoitetilaan tapahtuu vaiheittain. Tavoi-

te edellyttää nykyisen ja tavoitetilan mukaisen sotilashenkilöstön koulutus- ja kokemusvaa-

timusten selventämistä.

Sotilasvirka- ja tehtävärakennetta kehitettäessä otetaan huomioon ammattimaisempien

osaamisvaatimusten varmistamisen lisäksi lisääntyvä tarve osallistua yhä vaativampiin krii-

sinhallintatehtäviin. Ensiarvoisen tärkeää on, että kriisinhallintatehtävissä palvelee näihin

tehtäviin motivoitunutta henkilöstöä. Tämä on mahdollista toteuttaa parhaiten nykyisen

vapaaehtoisuuteen perustuvan järjestelmän avulla. Rekrytointien ja kehityskeskustelujen

yhteydessä tulee kiinnittää huomiota siihen, että kriisinhallintatehtävät ovat osa puolustus-

voimien lakisääteisiä tehtäviä.

TTS 2008 - 2011

36

Noin 15 % palkatusta sotilashenkilöstöstä palvelee vuonna 2012 määräaikaisissa pal-

velussuhteissa.

Erityistä huomiota tulee kiinnittää sotilasvirka- ja tehtävärakennetta kehitettäessä uu-

distusten kustannusten hallintaan. Sotilaiden lähtövaihtuvuutta hyväksikäyttäen avautuvia

tehtäviä kohdennetaan kustannustehokkaasti kehitettäville toimialueille.

Upseerikoulutuksen valmistumisvahvuudet määritetään tarvittavilta osin tavoitetilan

mukaisiksi.

Siviilihenkilöstön rakenteen kehittäminen perustuu puolustushallinnon oman toiminnan

ja toimintatapojen kehittämiseen sekä puolustusvoimien kehittämisohjelmiin valtioneuvos-

ton linjausten mukaisesti.

Siviilihenkilöstön osaamista kehitetään. Siviilihenkilöstön virkarakennetta yksinkertaistetaan.

Lukumäärältään pienenevässä tehtävärakenteessa korostuvat jatkossa asiantuntijatehtävät.

Siviilitehtävissä käytetään pääsääntöisesti vakinaisia palvelussuhteita. Selonteon ja eri

kumppanuusohjelmien toimeenpanoon liittyen käytetään henkilöstösuunnittelun keinoina

myös määräaikaisia palvelussuhteita Pääesikunnan ohjeistamalla tavalla. Puolustusvoimissa

on varmistettava, että määräaikaisten palvelussuhteita käytetään kiistatta vain perustellusta

syystä ja määräaikaisten palvelussuhteiden määrän vähentämiseksi. Määräaikaisten virka-

suhteiden perusteista on säädetty valtion virkamieslain (750/1994) 9 §:n 1 ja 2 momenteis-

sa ja määräaikaisista työsopimuksista työsopimuslain (55/2001) 3 §:n 2 momentissa.

Puolustusministeriö seuraa puolustushallinnon henkilöstöpoliittisen ohjelma 2005:n ja

vuoden 2007 alussa vahvistettavan ”Henkilöstöpoliittinen strategia 2025:n” kehittämislinja-

usten toteutumista ja arvioi virastojen käynnistämiä toimenpiteitä linjausten toteuttamiseksi.

Puolustusministeriön vahvistamia henkilöstöpoliittisia linjauksia päivitetään tarvittaessa. Linja-

uksia kehitetään keskipitkän ja pitkän aikavälin suunnittelun tarpeet huomioon ottaen.

9.2 Puolustusministeriö

Puolustusministeriössä on käynnistetty puolustusministeriön toiminnan kokonaisselvitys,

jonka seurauksena puolustusministeriön toimintaprosessit ja niiden tukemiseen tarvittavat

henkilöstöresurssitarpeet sekä niiden kohdentuminen arvioidaan uudelleen. Kokonaissel-

vityksen vaikutusta henkilöstön määrään ja kohdentamiseen eri yksiköihin on mahdollista

arvioida vasta myöhemmin selvitystyön valmistuttua. Siksi osastojen ja erillisten toimin-

tayksiköiden henkilötyövuosimääräarviot perustuvat nykyiseen organisaatio- ja henkilös-

töjaotteluun.

Hallinnonalan tuottavuustoimenpiteiden puolustusministeriölle kohdistettu henkilötyö-

vuosien vähennysvelvoite (7 htv) vuosille 2008 - 2011 on huomioitu koko hallinnonalan

tuotavuustoimenpiteiden vähennysvelvoitteessa.

TTS 2008 - 2011

37

9.3 Puolustusvoimat

Henkilöstömääräarvio

Puolustusvoimien henkilöstöä supistetaan vuoden 2004 selonteon linjausten ja valtioneu-

voston 23.3.2006 antaman kehyspäätöksen mukaisesti. Johtamis- ja hallintojärjestelmän

uudistamisen ja rationalisointitoimenpiteiden tavoitteena koko hallinnonalalla vähentää

1860 henkilötyövuotta vuoden 2011 loppuun mennessä ja samanaikaisesti kohdentaa puo-

lustusvoimissa 500 henkilötyövuotta kehittämisohjelmiin.

Puolustusvoimien koulutusjärjestelmää kehitetään joustavammaksi vastaamaan muut-

tuvia puolustusjärjestelmän osaamistarpeita. Koulutusjärjestelmään liitetään mahdollisuus

ohjattuun itseopiskeluun ja sitä tuetaan verkko-opetuksen keinoin. Palkatun henkilöstön

koulutuksessa sotatieteellisiä tutkintoja kehitetään yhteensopiviksi Euroopan unionin jäsen-

maissa suoritettavien yliopistotutkintojen kanssa.

Kutsuntoja tehostetaan ja ennakkotarkastusjärjestelmää parannetaan. Asevelvollisten

sosiaalis-taloudellista asemaa parannetaan muutamalla kaikki lomamatkat maksuttomiksi

vuonna 2008 ja päivärahoja korotetaan vuonna 2009.

Puolustusvoimat pyrkii parantamaan varusmieskoulutuksen yhteiskunnallista hyväksi

luettavuutta.

Puolustusvoimien hyvä työilmapiiri ja henkilöstön toimintakyky varmistetaan laadukkaal-

la henkilöstöjohtamisella ja tukemalla henkilöstön sopeutumista organisaatiomuutoksiin

esimerkillisen työnantajan toimenpitein.

Henkilöstön määrä

Momentit 27.10.21. ja 27.30.22.

TP 2005

TA2006

TAE2007 2008 2009 2010 2011

Yhteensä 17 465 17 151 17 047 16 567 16 462 16 411 16 372

Henkilötyövuodet

Momentti 27.10.21. TAE 2007 2008 2009 2010 2011

htv htv htv htv htv

Henkilöstömäärä henkilötyövuosina

henkilöstöryhmittäin

- upseerit 2 820 2 913 2 936 2 970 2 970

- opistoupseerit 3 180 3 035 2 969 2 805 2 675

- erikoisupseerit 922 922 922 922 922

- sotilasammattihenkilöt 1 739 1 843 1 898 2 002 2 105

- siviilit 6 816 6 562 6 529 6 391 6 251

- sopimussotilaat 269 155 150 250 200

- erillispalkkionsaajat 4 4 4 4 4

- muu henkilöstö

(työllisyysvaroin palkatut)

Yhteensä 15 750 15 430 15 404 15 340 15 123

TTS 2008 - 2011

38

9.4 Puolustushallinnon Rakennuslaitos

Valtion ja puolustushallinnon linjausten mukaisesti Rakennuslaitoksen omaa palvelutuotan-

toa supistetaan ja palvelutuotannon hankintoja vastaavasti lisätään ottaen huomioon edus-

kunnan henkilöstövähennykselle asettamat reunaehdot.

Vuosi TA 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Henkilöstömäärän kehitys

(HTV) 1120 1070 1000 950 900 850

Hallituksen 23.3.2006 antama kehyspäätös valtion henkilöstövähennyksistä sekä puo-

lustuspoliittisen selonteon vaikutukset on huomioitu vuosien 2007 - 2011 henkilötyö-

vuosiarviossa.

Henkilöstösuunnitelmassa mainittu henkilöstömäärän väheneminen johtuu Raken-

nuslaitoksen palvelutuotannon asteittaisesta ulkoistamisesta. Vähennykset toteutetaan

pääsääntöisesti ns. luonnollisen poistuman avulla. Luonnollinen poistuma on määritelty

käyttäen apuna Rakennuslaitoksen henkilöstötilinpäätöksen ikäjakaumatilastoa. Poikke-

uksen luonnollisesta poistumasta muodostavat varuskuntien lakkauttamis- ja supista-

mistilanteet sekä Rakennuslaitoksen omat rationalisointihankkeet, joista saattaa aiheu-

tua myös henkilöstön irtisanomistarpeita.

Henkilöstömäärän kehitys on arvio, jota täsmennetään Rakennuslaitoksen valmius-

suunnitteluun liittyen lähivuosien aikana.

Laitoksen toimintakyvyn ja henkilöstön osaamistason säilyttäminen edellyttää jatkossa

myös panostuksia henkilöstön rekrytointiin kaikilla rakennuslaitoksen toimialueilla. Rekry-

tointitarpeet ja mahdollisuudet on huomioitu henkilöstösuunnitelman laadinnassa.

Henkilöstövähennyksen toteuttamisesta on laadittu ulkoistamisen periaatteet ohje

yhteistyössä henkilöstöjärjestöjen kanssa. Toimintaperiaatteena on käyttää henkilöstö-

vähennykset hyväksi palvelujen ulkoistamisessa, mikä edellyttää tarvittaessa henkilöstön

joustavaa siirtymistä Rakennuslaitoksen oman palvelutuotannon piiriin jääviin maanpuo-

lustukselle tärkeimpiin kohteisiin.

Rakennuslaitoksessa on käynnissä henkilöstöstrateginen suunnittelu, jonka tavoitteena

on linjausten mukaisten henkilöstövähennysten tarkoituksenmukainen kohdentaminen sekä

henkilöstön osaamisen ja kehittämisen painopistealueiden määrittäminen.

TTS 2008 - 2011

39

10 ALUE, TOIMITILA JA YMPÄRISTÖN HALLINTA

TTS- kaudella toteutetaan VNS 2004 toimeenpanosta aiheutuvat yhdyskuntapoliittiset (alu-

eet, toimitilat, rakenteet, asunnot, ylläpito yms.) ja ympäristöpoliittiset (ympäristövaiku-

tusten selvittäminen, pilaantuneiden alueiden puhdistaminen, ympäristöturvallisuuteen

liittyvät raivaukset yms.) toimenpiteet puolustusministeriön erikseen antaman ohjauksen

mukaisesti. TTS –kaudella osallistutaan Valtioneuvoston seuraavan turvallisuus- ja puolus-

tuspoliittisen selonteon (VNS 2008) valmisteluun ja käynnistetään siitä aiheutuvien toimen-

piteiden toimeenpano.

Suunnittelukaudella yhdyskunta- ja ympäristöpoliittisella toiminnalla huolehditaan alu-

eisiin, toimitiloihin (toimitilat, rakenteet, asunnot) ja ympäristöön liittyvistä toimintaedelly-

tyksistä ja niiden kehittämisestä. Suunnittelukaudella toteutetaan tarpeelliset alue- ja toi-

mitilajärjestelyt, jotka on priorisoitu selonteosta ilmenevien linjausten mukaisesti. Alueiden

ja toimitilojen kokonaisvaltaista ja varuskuntakohtaista suunnittelua, käyttöä ja taloudelli-

suutta tehostetaan sekä luovutaan ripeästi tarpeettomista alueista ja toimitiloista. Ympäris-

töhallinnan osalta pyritään haittojen ennalta ehkäisyyn ja minimointiin, varovaisuuteen ja

huolellisuuteen, parhaiden käyttökelpoisten tekniikoiden ja ympäristön kannalta parhaiden

käytäntöjen soveltamiseen sekä aiheutettujen haittojen vastuulliseen hoitamiseen. Alue-,

tila- ja ympäristöhallinnassa kiinnitetään huomiota myös terveyteen ja tuvallisuuteen.

Parlamentaarinen neuvottelukunta laati kiinteistöuudistuksen kokonaisarvioinnin vuonna

2006 ja siitä tehdyt johtopäätökset otetaan huomioon TTS – kauden toiminnassa ja sen

kehittämisessä.

Puolustushallinnon rakennuslaitoksen kehittämistä jatketaan ministeriön rakennuslaitok-

sen kokonaisarvioinnista tekemien linjausten mukaisesti.

Suunnittelukaudella 2008 – 2011 alue- ja toimitilahallinnan painopisteenä on toteuttaa uu-

den johtamis- ja hallintojärjestelmän sekä varastointiohjelman edellyttämät alue- ja tilahank-

keet. Lisäksi toteutetaan kehittämisohjelmien edellyttämät hankkeet resurssien puitteissa.

Ympäristöhallinnassa painospiste on selonteosta aiheutuvien pilaantuneiden alueiden toi-

menpiteiden ohella ympäristöhallintajärjestelmän kehittämisessä, meluntorjunnan, jätehuol-

lon ja ampumaratatoimintojen kehittämisessä sekä ympäristökoulutuksen tehostamisessa.

Alue- ja tilatarpeet toteutetaan ensisijassa nykyisten alueiden ja tilojen käyttöä tehos-

tamalla ja toimitilojen osalta toissijaisesti vuokravaikutuksettomalla peruskorjauksella sekä

TTS 2008 - 2011

40

muulla korjaustoiminnalla. Toimitilatarpeiden vaatiessa uusinvestointeja selvitetään myös

muiden paikkakunnalla jo olemassa olevien tilojen käyttökelpoisuus. Aluejärjestelyt pyri-

tään suuntaamaan mahdollisuuksien mukaan valtion jo omistamille alueille. Järjestelyt to-

teutetaan kiinteistöuudistuksen toimintamallilla tarkoitukseen parhaiten sopivilla vuokraus-,

osto, vaihto-, käyttöoikeus- yms. toteutustavoilla.

Suunnittelukaudella suurin osa resursseista kohdentuu vuoden 2004 selonteossa mää-

ritettyjen JOHA 2008 mukaisten esikuntien toimitilahankkeisiin, ja joukko-osastojen lak-

kauttamisiin liittyviin järjestelyihin sekä puolustusministeriön räjähdepäätöksen (PRP) edel-

lyttämän varastointiohjelman toteuttamiseen. PRP:n mukaiset räjähdevarastointiin liittyvät

investoinnit tulee priorisoida ja toteuttaa puolustusministeriön erikseen antaman ohjauksen

mukaisesti.

Kumppanuusohjelmiin liittyvät alue- ja tilakustannukset selvitetään ohjelmien valmiste-

lun yhteydessä ja huolehditaan niihin liittyvistä järjestelyistä puolustushallinnon kannalta

tarkoituksenmukaisesti ja kustannustehokkuudesta.

Vaikka puolustusvoimat on priorisoinut ja karsinut hankkeitaan voimakkaasti, on alue- ja

tilakustannuksissa nähtävissä kasvupaineita. Kasvupaineita aiheuttavat suunnittelukaudella eri-

tyisesti toteutettavat johtamis- ja hallintojärjestelmään ja varastointiin liittyvät investoinnit.

Oman haasteensa muodostaa rakentamisen, ylläpidon ja energian kustannuskehitys.

Rakennuskustannukset ovat nousseet viimeisen vuoden aikana noin 2,4 %. Arvioitu hin-

takehitys nostaa energiakustannuksia 2007 lämmön osalta 13 %, sähkön osalta 12 % ja

veden osalta 5 %. Vastaavan kustannustason nousun oletetaan jatkuvan myös suunnitel-

lulla TTS – kaudella.

Kiinteistöuudistuksen loppuarvioinnissa vuonna 2006, parlamentaarinen neuvottelu-

kunta kiinnitti huomiota siihen, miten kiinteistöuudistuksen tavoitteet saavutetaan myös

kiinteistöjen kunnon osalta. Toimitiloissa todettu korjausvaje tulee poistaa mahdollisimman

nopeasti mahdolliset terveyshaitat priorisoiden. Päävastuun korjausvajeen poistamisesta

vastaavat kiinteistöjen omistajat ja erityisesti Senaatti – kiinteistöt ja sitä ohjaava ministeriö.

Puolustusvoimien tulee yhdessä rakennuslaitoksen kanssa omalta osaltaan huolehtia siitä,

että peruskorjausohjelma etenee tehokkaasti suunnittelukauden aikana.

TTS 2008 - 2011

41

Liit

e 1

Liit

e 1

PUOLUSTUSMINISTERIÖN ALUSTAVAT TOIMINNALLISET TULOSTAVOITTEET VUOSILLE 2008 - 2011

Puolustusministeriön toiminnalliset tulostavoitteet ovat ministeriön tulosalueittain seuraavat:

1. Yhteiskuntapolitiikan strategiat ja seuranta

Tu l o s t a v o i t e M i t t a r i tOsallistutaan turvallisuusympäristön seuran-taan ja analysoimiseen, sekä puolustuspo-litiikan valmisteluun vaikuttamalla selonte-koihin ja hallitusohjelmiin sekä päivittämällä puolustushallinnon strateginen suunnitelma ja osastrategiat.

toteutetaan VNS04 mukaiset toimenpiteet ottaen

huomioon resurssipuutteiden vaikutus

osallistutaan mahdollisen VNS 2008 laatimiseen

valmistellaan mahdollinen VNS 2012 (vuosi 2011)

osallistutaan turvallisuusympäristömme analysoin-

tiin ja tilannekuvan muodostamiseen. Päivitetään

strategisen suunnitelman osastrategiat

»

»»»

Varmistetaan puolustushallinnon osallistumi-nen yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseen lainsäädännön sekä asiasta annetun valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti.

YETT -strategian asettamat velvoitteet otetaan

huomioon puolustusministeriön omassa toi-

minnassa sekä alaisen hallinnon strategisessa

ohjauksessa

omaa toimintaa sekä strategista ohjausta kos-

kevat osuudet sisällytetään normaalitoiminnan

suunnittelu-, ohjaus- ja seuranta-asiakirjoihin

huomioidaan alaisen hallinnon raportointi

»

»

»

Sovitetaan yhteen ministeriöiden sekä tar-vittavassa laajuudessa elinkeinoelämän ja kansalaisjärjestöjen toiminta YETT-stategian toimeenpanossa kokonaismaanpuolustuk-sen toimintamallin mukaisesti. Pidetään valtioneuvosto tietoisena yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiskyvystä ja sen kehittymisestä. Valmistellaan seuraava YETT-strategian tarkistaminen valtioneuvoston linjaus

järjestetään turvallisuus- ja puolustusasiain komi-

tean avustamana ja raportoimana YETT-strategian

seuranta

tilataan raportti YETT 2006 -strategian toimeenpa-

nosta otettavaksi huomioon seuraavassa strategi-

an tarkistamisessa

»

»

TTS 2008 - 2011

42

Liit

e 1

Liit

e 1

Tu l o s t a v o i t e M i t t a r i tSotilaallinen huoltovarmuus on turvattu. kotimaisen puolustusmateriaaliteollisuuden

tuotantoedellytykset on turvattu mm. kotimaisen

teollisuuden osallistumisella ulkomailta tehtäviin

hankintoihin sekä materiaalin elinjakson ylläpitoon

kotimaisten puolustusmateriaalihankintojen osuus

käytetyistä puolustus- ja materiaalihankintamää-

rärahoista vastakaupat ja elinjaksokustannukset

huomioon ottaen

teollisuuden vientiedellytysten edistämiseksi

järjestettyjen vienninedistämisseminaarien ja

puolustusmateriaaliteollisuuteen suuntautuvien

tutustumiskäyntien määrä ja niistä saatu palaute.

Kotimaisen teollisuuden toimintaa kriittisten tek-

nologioiden aloilla tukevien tilausten määrä ja TTK

-rahoituksen määrä

»

»

»

Toiminnan kehittämisen tavoitteena on siirtyä pysyvistä, kiinteistä järjestelyistä jousta-vampiin, enemmän liikkumatilaa antaviin toiminta- ja hallintomalleihin. Tilaaja-tuotta-jamalliin pohjautuvia toimintamalleja otetaan laaja-alaisesti käyttöön. Puolustushallinnon rakenneuudistus toimeenpannaan siten, että puolustuspoliittisessa selonteossa asetetut kehittämiseen ja toiminnan ja talouden tasa-painottamiseen liittyvät tavoitteet saavute-taan.

aitoon tilaaja-tuottajamalliin siirtymiset (kpl).

kiinteiden kustannusten muutos muuttuviksi kus-

tannuksiksi (€/vuosi)

»»

Tutkimuksella ja ennakoivalla arvioinnilla pyri-tään vahvistamaan ministeriön strategiatyön ja sen jalkauttamisen tietopohjaa. Jälkikäteis-arvioinnilla tuotetaan tietoa tehtyjen toimen-piteiden tuloksellisuudesta, vaikutuksista ja yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta.

Tutkimus- ja arviointihankkeiden onnistuneisuutta

arvioidaan 3-6 arviointikriteerillä asteikolla 1-5.

(Tutkimus- ja arviointitoiminnan tuloksellisuuden

mittaaminen vaikutusten ja vaikuttavuuden osalta

FI.PLM.15252). Tavoitetaso on 3.5.

»

Kehitetään puolustushallinnon tutkimus-toimintaa tehostamalla tutkimustoiminnan ohjausta koko hallinnonalalla ja keskittämällä hallinnonalaa palvelevaa tutkimusta toimin-nallisesti ja rakenteellisesti vuosina 2008-2011.

Koko hallinnonalan kattava tutkimustoiminnan

kehittämissuunnitelma on toteuttamisvalmiudessa

viimeistään 12/2008.

»

TTS 2008 - 2011

43

Liit

e 1

Liit

e 1

Tu l o s t a v o i t e M i t t a r i tPuolustushallinnon tietohallinnon toiminta tukee ja mahdollistaa puolustusjärjestelmän kehittämistä ja käyttämistä. Puolustushallinto osallistuu tietoyhteiskunnan kehittämiseen tarjoamalla viranomaisille, yrityksille, kan-salaisjärjestöille sekä kansalaisille turvallis-ta ympäristöä kehittäviä, yhteistoiminnan mahdollistavia sähköisiä palveluja sekä tietoa turvallisuusympäristöstä.

hallinnonalan johtamista tukevien tietohallintopal-

velujen taso (1....5)

tuotetut sähköiset palvelut varusmiehille, reservi-

läisille, maanpuolustustyötä tekeville kansalaisjär-

jestöille sekä kumppaniyrityksille ja turvallisuusvi-

ranomaisille (tuottaa kpl, käyttöaste 1....5)

»

»

Puolustushallinnolla on koordinoidusti toimiva riskien arviointi- ja hallintajärjestelmä.

VTV:n vuositilintarkastus sekä tarkastusyksikön

tarkastushavainnot.

»

2. Hallinnonalan ohjaus ja toiminta- ja taloussuunnittelu

Tu l o s t a v o i t e M i t t a r i tSotilaallisen maanpuolustuksen kehittämistä ohjataan turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon linjausten ja valtiojohdon päätös-ten mukaisesti.

Valmistellaan hallinnonalan toiminta- ja talous-

suunnitelma sekä puolustusministerin ja puolus-

tusvoimain komentajan tulossopimus.

Tarkistetaan puolustushallinnon strateginen suun-

nitelma ja sen perusteella laadittava ohjauskirje

sekä päivitetään suunnitelman julkinen versio.

Laaditaan puolustusministeriön ohjaus puolus-

tusvoimien tavoitetilatyölle ja kehittämisohjelman

laadinnalle (vuosi 2010).

»

»

Johtamis- ja hallintojärjestelmän uudistamisen ja rationalisoimistoimenpiteiden myötä on vähennetty hallinnonalan henkilöstövahvuutta vuoden 2004 tasolta noin 1 860 henkilötyö-vuotta vuoteen 2011 mennessä. Samanai-kaisesti on kohdennettu puolustusvoimien kehittämisohjelmiin nykyisistä tehtävistä vähintään 500 henkilötyövuotta. Kehitettäes-sä henkilöstön osaamista kiinnitetään samalla huomiota kustannusten hallintaan.

Hallinnonalan virastojen henkilötyövuosimäärä ja

henkilöstömenot

»

TTS 2008 - 2011

44

Liit

e 1

Liit

e 1

Tu l o s t a v o i t e M i t t a r i tTehokkaalla hankintatoiminnalla on parannet-tu puolustusvoimien suorituskykyä.

Ministeriössä ratkaistavat hankinnat on valmisteltu

hyvin ja niiden valmiusaste on riittävä. Tunnuslu-

kuna mm. puolustushallinnon kaupallisen johto-

ryhmän käsittelykerrat kutakin hankintaesitystä

kohden.

Hankinnat ovat parantaneet puolustusvoimien

suorituskykyä. Puolustusvoimat asettaa suoritus-

kykyvaatimukset ja seuraa niiden toteutumista.

Käytettävissä olevien puolustusmateriaalin

hankintamäärärahojen sitomaton osuus vuoden

lopussa. Budjetointivaiheen arvioiden vertaaminen

toteumiin.

»

»

»

Talousarvioesityksen perusteluiden kokonais-uudistus on toteutettu vuodesta 2008 alkaen puolustusministeriön hallinnonalan osalta asiaa selvittäneen työryhmän ehdotusten perusteella.

talousarvioesityksen perustelujen rakenne ja

sisältö PLM:n pääluokan osalta suhteessa uudis-

tukselle asetettuihin tavoitteisiin (Eduskunnan ja

valtiovarainministeriön antama palaute)

»

Alue- ja toimitilanäkökohdat on otettu oi-kea-aikaisesti huomioon puolustushallinnon suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmässä. Toiminnan kustannustehokkuutta on paran-nettu. Tarvittavat investoinnit on toteutettu ensisijassa vuokrasäästöjä ja vuokravaikutuk-setonta peruskorjaustoimintaa hyödyntäen sekä tehostamalla nykyisten alueiden ja tilo-jen käyttöä. Räjähtävän materiaalin varastora-kentaminen on toteutettu säädösten edellyt-tämään kuntoon vuoteen 2012 mennessä.

Arvio ja laskelmat (raportointi yms.) toiminnan

tuloksellisuudesta ja kustannustehokkuudesta

»

3. Lainsäädäntöhankkeiden valmistelu ja seuranta

Tu l o s t a v o i t e M i t t a r i tLainsäädäntöuudistusten voimaantulon jälkeen seurataan lainsäädännön toimivuut-ta ja vaikutuksia. Jatkoseuranta ja tarvittava koulutus järjestetään systemaattisesti ja tar-vittaessa hyödynnetään ulkopuolista tukea. Yhteiskunnallisesti merkittävien hankkeiden osalta kerätään tietoa valmistelun kehittämis-tarpeista erilaisin arviointijärjestelmin.

Lainsäädännön toimivuuden ja vaikutusten arvi-

oinnit on tehty.

Informaatio- ja kuulemistilaisuudet koulutuksen ja

kansalaisvaikuttamisen näkökulmista on järjestet-

ty.

»

»

TTS 2008 - 2011

45

Liit

e 1

Liit

e 1

4. EU- ja kansainväliset asiat

Tu l o s t a v o i t e M i t t a r i tVerkostoidutaan ja osallistutaan aktiivisesti ESDP:n kehittämiseen, EDA:n, NATO:n sekä ETYJ:n toimintaan, kehitetään kokonaisval-taista sotilaallisen kriisinhallinnan ohjausta sekä vahvistetaan kahden- ja monenkeskisiä suhteita erityisesti pohjoismaiden ja USA:n kanssa.

osallistutaan taisteluosastotoimintaan vuosina

2008 ja 2011

toteutetaan kansallisesti PARP-prosessi yhteis-

työssä puolustusvoimien kanssa

osallistutaan taisteluosastotoiminnasta tehtävän

tarkastelumuistion (lessons learned) tekemiseen

tuotetaan hallinnonalan EDA:n LTV-työn osuudet

ja osallistutaan kykyjen kehittämistyöhön (capa-

bilities)

osallistutaan ETYJ:n puheenjohtajakauden valmis-

teluun ja toimeenpanoon

vahvistetaan kahden- ja monenvälistä verkottu-

mista

»

»

»

»

»

»

Kansainväliseen puolustusmateriaalialan yhteistyöhön on osallistuttu kansallisista lähtökohdista. On osallistuttu aktiivisesti EU:n puolustusmateriaalialan yhteistyön kehittä-miseen. On edistetty kansainvälistä materi-aaliyhteistyötä sekä teollisuuden vientiedel-lytyksiä. Hankitun materiaalin kansainvälinen yhteistoimintakelpoisuus on varmistettu.

osallistuminen eurooppalaisiin yhteishankkeisiin

MoU-sopimusverkosto ja vastaavat järjestelyt ovat

toimivia ja ajantasaisia ja ne hyödyntävät myös

suomalaista puolustusmateriaaliteollisuutta

»»

5. Muut ministeriökohtaiset erityistehtävät

Tu l o s t a v o i t e M i t t a r i tPuolustustarvikkeiden vientivalvonta ja lupavi-ranomaistoiminta on hoidettu tehokkaasti ja Euroopan unionin aseviennin käytännesään-töjen sekä muiden vientivalvontaa koske-vien Suomen kansainvälisten sitoumusten mukaisesti.

EU:ssa luodut käytännöt puolustustarvikesiirtojen

tehostamiseksi on kansallisesti voimaansaatettu.

Vientilupa-asiakirjojen käyttö on ohjeistettu.

»

»

Ohjataan vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittämistä puolustusvoimien kokonais-suorituskykyä kehittävällä ja yhteiskunnan varautumiskykyä tukevalla tavalla.

koordinoidaan vapaaehtoisen maanpuolustuksen

kehittämistä

vapaaehtoista maanpuolustusta käsittelevän lain

edellyttämät toimenpiteet on toteutettu

»

»

TTS 2008 - 2011

46

Liit

e 1

Liit

e 1

6. Ministeriön yhteiset tehtävät

Tu l o s t a v o i t e M i t t a r i tKehitetään ministeriön turvallisuutta sekä toimintavalmiutta vastata normaalitilanteen häiriötilanteisiin ja kriisitilanteisiin. Päivittäi-sessä työskentelyssä noudatetaan asetettuja turvallisuusmääräyksiä ja ministeriö samalla koetaan turvalliseksi työympäristöksi. PLM:n tilannekuvaa kehitetään osana valtioneu-voston tilannekuvaa ja osallistutaan koko-naismaanpuolustuksen yhteensovittamiseen liittyvään harjoitustoimintaan.

vuosittaiset turvallisuustilastot sekä harjoitusten

yhteydessä tehtävä toimintavalmiuden arviointi

»

Puolustusministeriön toimitilojen ajanmukais-taminen saatetaan päätökseen peruskorjaa-malla ministeriön päärakennus.

ministeriön päärakennus on peruskorjattu»

Tehostetaan ministeriön hallintopalveluja Asiakastyytyväisyys. Tietotekniikan teknisen toimi-

vuuden mittareita.

Taloushallinnon prosessien siirto puolustushallin-

non palvelukeskukseen TASE –hankkeen suositus-

ten mukaisesti.

»

»

7. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

Henkisten voimavarojen hallinnassa ja kehittämisessä panostetaan suunnittelukaudella

henkilöstön työhyvinvoinnin vahvistamiseen ja osaamisen kehittämiseen.

Tu l o s t a v o i t e M i t t a r i tHenkilöstön työkyky paranee Sairaspoissaolopäivät/htv

Työterveyshuollon kustannukset/htv

»»

Työtyytyväisyysindeksin tulee ylittää muiden ministeriöiden keskimääräisen tason.

VM:n työtyytyväisyysbarometrin työtyytyväisyys-

indeksi

»

Puolustusministeriön osaaminen kasvaa. Tunnusluvut koulutuspäivät/htv, Koulutustasoin-

deksi

»

TTS 2008 - 2011

47

Liit

e 2

Liit

e 2

PUOLUSTUSVOIMIEN ALUSTAVAT TULOSTAVOITTEET VUOSILLE 2008–2011

A. KEHITTÄMISOHJELMIEN TOTEUTTAMINEN

Puolustusvoimien kehittämisohjelman toteuttaminen ja pitkän aikavälin suorituskyvyn ylläpito

edellyttävät, että noin kolmasosa puolustusbudjetista käytetään puolustusmateriaalihankintoihin.

Puolustusmateriaalihankintaprosessia tehostavien ja selkeyttävien toimenpiteiden käyttöönottoa

jatketaan.

Puolustusvoimien kehittämien toteutetaan kehittämisohjelmilla, joiden tarkoituksena on luoda

puolustusvoimilta edellytettyä uutta suorituskykyä. Kehittämisohjelmiin sisältyvien hankkeiden

valmistelu sekä materiaalin vastaanotto, käyttökoulutus ja käyttö aiheuttavat puolustusvoimille uu-

sia kustannuksia. Uusien suorituskykyjen edellyttämät sodan ajan joukot ja - järjestelmät tarvitse-

vat lisäksi uutta henkilöstöä, tiloja sekä huolto-, varastointi- ja ylläpitojärjestelyjä.

Puolustusmateriaalihankinnat on suunniteltava ja toteutettava siten, että tarvittavat suoritusky-

vyt saavutetaan sovitulla tavalla.

Kehittämisohjelmissa on otettava huomioon hankkeiden kokonaismenot. Erityisesti puolustus-

materiaalihankintojen henkilöstö-, toimitila- ja muut materiaali- sekä ylläpitotarpeet on otettava

huomioon toimintamenokustannuksissa.

Integroitu tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmä

Puolustusvoimien integroitu tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmä (iTVJ) mahdollistaa riittävän strategisen tason ennakkovaroituksen saamisen sekä operatiivis-taktisen

tilannekuvan luomisen, oman valvonnan kohottamisen ja joukkojen oikea-aikaisen johtamisen.

Järjestelmä tuottaa lisäksi tiedot Suomen maa- ja merialueiden sekä ilmatilan alueloukkauksista.

Johtamisjärjestelmällä kyetään puolustusvoimien joukkojen johtamiseen sekä sodan että rauhan

aikana häirityissäkin olosuhteissa, yhteistoimintaan eri viranomaisten kanssa sekä kansainväliseen

yhteistoimintaan.

Järjestelmää kehitetään siten, että vuoteen 2012 mennessä saadaan valmiiksi kaikki puolus-

tushaarat ja toimialat kattava integroitu operatiivinen tiedonsiirto-, käsittely ja hallintaympäristö,

joka mahdollistaa sensorien, asejärjestelmien ja päätöksenteon yhteen sovitetun toiminnan kai-

killa tasoilla. Tämä nopeuttaa päätöksentekoa ja muuta johtamista. samalla järjestelmän liikku-

vuus ja taistelunkestävyys paranevat. Kehittämistyö painottuu strategiselle ja operatiiviselle tasolle.

Puolustusvoimien tietohallinto rationalisoidaan suunnittelukaudella. Hallinnollisissa tietopalveluis-

sa lisätään asteittain sekä valtionhallinnon keskinäistä yhteistoimintaa että muita kumppanuus-

ratkaisuja. Rationalisoinnin tärkeimpänä tavoitteena on kustannustehokkuuden parantaminen. sa-

malla henkilöstövoimavaroja keskitetään ja siirretään hallinnollisista tietopalveluista operatiivisen

tietojenkäsittely-ympäristön tehtäviin.

Strategisen ja operatiivisen tason johtamistoimintaa kehitetään tietoverkkojen yhteiskäyttöi-

syyden mahdollistamalla tavalla, yleisiä kansainvälisiä periaatteita soveltaen. Puolustusvoimien

kykyä toimia kehittyvässä informaatiosodankäynnin ympäristössä parannetaan. Painopisteenä

ovat elektroninen sodankäynti ja tietoverkkosodankäynti.

TTS 2008 - 2011

48

Liit

e 2

Liit

e 2

Tulostavoite: Tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmien kehittäminen

Aloitetaan puolustusvoimien 2010-luvun tarpeita vastaavan kaikkien puolustushaarojen yhteisen

tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmän arkkitehtuurin luominen. Järjestelmän on mahdollis-

tettava sähköinen tietojen ja tilannekuvan vaihto myös EU:n ja Naton käytössä olevien järjestelmien

kanssa. Tavoitteena on, että uusi järjestelmä on käytössä vuonna 2010. Vanhoista, nyt käytössä

olevista järjestelmistä luovutaan.

2008 Jokaisen uuteen ympäristöön siirrettävän johtamisjärjestelmän ositus palveluiksi on käyn-

nissä ja yhteisiä palveluita otetaan käyttöön iTVJ-järjestelmässä. Prosessien muutoksille

on luotu perusteet.

2009 Keskeiset yhteiset iTVJ-palvelut on toteutettu. Vanhoista palveluista luovutaan.

2010 Uusi integroitu tiedustelu-, valvonta ja johtamisjärjestelmä on käytössä.

2011 Tavoitetilan mukaiselle puolustusvoimien iskukyvyn edellyttämälle tulenkäytön johtami-

selle on luotu perusteet.

2012 Kaikki puolustushaarat ja toimialat kattava integroitu operatiivinen tiedonsiirto-, tietojen-

käsittely- ja tiedonhallintaympäristö on valmis tukemaan prosessien kautta tapahtuvaa

toiminnan kehittämistä.

Kumulatiivinen määrärahojen käyttö

2006(suunn)

2007(suunn)

2008(suunn)

2009(suunn)

2010(suunn)

2011(suunn)

Puolustusmateriaalihankintamää-

rärahat43,1 102,9 191,1 333,7 445,8 598,6

Toimintamenomäärärahat 16,1 40,7 74,2 102,4 127,5 151,9

TTS 2008 - 2011

49

Liit

e 2

Liit

e 2

Maavoimat

Maavoimien tärkein kehittämiskohde on operatiiviseen joukkoihin kuuluvien kolmen jääkäriprikaa-

tin luominen valmiusprikaateiksi vuoteen 2009 mennessä. Kehittämisen painopistealueina ovat

prikaatien tulivoiman ja liikkuvuuden kehittäminen hankkimalla muun muassa panssaroituja kra-

naatinheitinajoneuvoja ja panssaroitua kuljetuskalustoa sekä liikkeenedistämiskalustoa. Leopard 2

taistelupanssarivaunut, CV9030-taisteluajoneuvot ja panssarintorjuntaohjukset otetaan operatiivi-

sen käyttöön. Joukkojen taistelutahtoon vaikuttavat osaltaan tiedustelu- ja johtamisjärjestelmien

parantaminen sekä pimeätoimintakyvyn lisääminen.

Helikopteripataljoona kehitetään operatiivisen valmiuteen vuoden 2010 loppuun mennessä

niin, että se kykenee valmiusprikaatien ja maavoimien erikoisjoukkojen lisäksi meri- ja ilmavoimien

tukemiseen. Erikoisjoukkojen suorituskykyä ja valmiutta kehitetään ottaen huomioon myös kansa-

invälisen kriisinhallinnan asettamat vaatimukset.

Suunnittelukauden aikana kehitetään maavoimien suojelukykyä ja maavoimien johtamisen

tietojärjestelmiä. Vuodesta 2008 alkaen kehitetään turvallisuusvalvontaa. Lisäksi lähipanssarintor-

junta-aseistuksen uusiminen valmistellaan.

Iskukykyä kehitetään hankkimalla raskaita raketinheittimiä. Jalkaväkimiinojen korvaaminen

valmistellaan siten, että korvaavien asejärjestelmien hankinnat aloitetaan vuonna 2009.

Vuodesta 2009 alkaen maavoimien kehittämisen painopiste on alueellisten joukkojen kehit-

tämisessä. Alueellisten joukkojen kykyä sotilaskohteiden nopeaan suojaamiseen, virka-avun antamis-

een muille viranomaisille sekä kykyä yhteiskunnan elintärkeiden kohteiden suojaamiseen kehitetään.

Pääkaupunkiseudun joukkojen valmiutta turvata valtion johdon toimintaedellytykset ja suojata yh-

teiskunnan elintärkeät kohteet pääkaupunkiseudulla parannetaan edelleen.

Tulostavoite 1: Strategisen iskun ennaltaehkäisy- ja torjuntakyky

Maavoimat saavuttaa strategisen iskun ennaltaehkäisyn ja torjunnan kyvyn vuonna 2008. Kolme val-

miusprikaatia on varustettu pääosin valmiusyhtymäkonseptin mukaisesti prikaati 2005 järjestelmillä.

Joukko 2006 2007 2008

JP (XA 203) (1) Op Op Op

JP (AMV) (1) Koul Koul Op

JP (XA 185) (1) Op Op Op

JP (CV9030) (3) Koul Koul Op

JP (NA 140) (3) Op Op Op

Mektst-os (Leo) (2) Koul Koul Koul *)

TykPsto (3) Op Op Op

ItPsto (3) Koul Koul Koul **)

E-VP (3) Op Op Op

PionP (3) Koul Koul Op

HekoP (1) Koul Koul Op

ErikJP (1) Koul Koul Op

koul = koulutus, op = operatiivinen valmius *) 1. Op= 2010, 2. Op=2012 **) 1. Op= 2009, 2. Op=2010


2006(suunn)

2007(suunn)

2008(suunn)

2009(suunn)

2010(suunn)

2011(suunn)

Puolustusmateriaalihankinta-

määrärahat 232,5 476 652 715 785,8 835,8

Toimintamenomäärärahat 6 14 22 30 38 46

TTS 2008 - 2011

50

Liit

e 2

Liit

e 2

Tulostavoite 2: Puolustusvoimien erikoisjoukkokyky

Luodaan puolustusvoimille erikoisjoukkokyky, jolla kyetään vastaamaan kansallisen puolustuksen

tarpeisiin. Osaa erikoisjoukkopataljoonasta käytetään EU:n nopean toiminnan joukoissa sekä vaa-

tivissa virka-aputehtävissä Suomessa.

2008 Erikoisjääkäripataljoona on saavuttanut operatiivisen valmiuden. Yksi kuljetushelikopteri-

komppania on saavuttanut operatiivisen valmiuden.

2009 Aloitetaan erikoisrajakomppanioiden kehittäminen.

2010 Helikopteripataljoona saavuttaa operatiivisen valmiuden.

2011 Erikoisrajajääkärikomppaniat saavuttavat operatiivisen valmiuden.

Kumulatiivinen määrärahojen käyttö, sisältyy maavoimien kohdan 1 käyttöön

2006(suunn)

2007(suunn)

2008(suunn)

2009(suunn)

2010(suunn)

2011(suunn)


määrärahat 71 131 193 214 228 235


Tulostavoite 3: Operatiivisten joukkojen liikkuvuuden ja suorituskyvyn parantaminen.

Valmiusprikaatien tulivoimaa ja liikkuvuutta kehitetään hankkimalla panssaroituja kranaatinheiti-

najoneuvoja, panssaroitua kuljetuskalustoa ja liikkeenedistämiskalustoa sekä aloittamalla Kainuun

Prikaatin telakuorma-autojen korvaaminen.

2009 Hankitaan panssaroidut kranaatinheitinajoneuvot (AMOS) KarPr:lle ja PorPr:lle. Hankitaan panssaroidut kranaatinheitinajoneuvot (AMOS) KarPr:lle ja PorPr:lle.

2010 Ensimmäinen mekanisoitu taisteluosasto saavuttaa operatiivisen valmiuden.

2011–2012 Mekanisoidut taisteluosasto saavuttavat operatiivisen valmiuden.

Kumulatiivinen määrärahojen käyt-tö, sisältyy maavoimien kohdan 1 käyttöön

2006(suunn)

2007(suunn)

2008(suunn)

2009(suunn)

2010(suunn)

2011(suunn)

Puolustusmateriaalihankintamäärärahat 102 257 356 356 356 356


TTS 2008 - 2011

51

Liit

e 2

Liit

e 2

Tulostavoite 4: Maavoimien iskukyvyn kehittäminen.

Maavoimille hankitaan erikoisampumatarvikkeita ja raskaita raketinheittimiä.

2006–2011 Maavoimien iskukyvyn kehittäminen ja jalkaväkimiinojen korvaaminen aloitetaan hank-

kimalla raskaita raketinheittimiä asevaikutuksen ulottamiseksi vastustajan operatiiviseen

syvyyteen.


2006(suunn)

2007(suunn)

2008(suunn)

2009(suunn)

2010(suunn)

2011(suunn)


määrärahat 20 30,4 40,7 51,6 63,6 73,6


Tulostavoite 5: Alueellisten joukkojen kehittäminen.

Alueellisten joukkojen kykyä sotilaskohteiden nopeaan suojaamiseen, virka-avun antamiseen muil-

le viranomaisille sekä kykyä yhteiskunnan elintärkeiden kohteiden suojaamiseen kehitetään. Pää-

kaupunkiseudun joukkojen valmiutta turvata valtion johdon toimintaedellytykset ja suojata yhteis-

kunnan elintärkeät kohteet pääkaupunkiseudulla parannetaan edelleen.

2009 Jatketaan alueellisten joukkojen kehittämistä saattamalla toimintavalmiiksi varuskunta-

suojeluyksiköt.

2010 Jatketaan alueellisten joukkojen kehittämistä saattamalla toimintavalmiiksi varuskunta-

suojeluyksiköt.

2011 Maavoimien turvallisuusvalvomot saatetaan toimintavalmiiksi.


2006(suunn)

2007(suunn)

2008(suunn)

2009(suunn)

2010(suunn)

2011(suunn)


määrärahat 42 58 65 73 83 83


TTS 2008 - 2011

52

Liit

e 2

Liit

e 2

Tulostavoite 6: Jalkaväkimiinojen korvaaminen.

Uskottava puolustuskyky ylläpidetään toteuttamalla jalkaväkimiinat korvaavien järjestelmien han-

kinnat vuosina 2009–2016. Tätä varten muodostetaan 300 milj. euron alakehittämisohjelma, joka

koostuu olemassa olevista kehittämisohjelmista 100 milj. euron hankkeista sekä jalkaväkimiino-

jen korvaamiseksi puolustusvoimille osoitetusta 200 milj. euron lisärahoituksesta vuosina 2009–

2016.

2006–2008 Aloitetaan korvaamisessa käytettävien sensori- ja lyhyen kantaman torjuntajärjestelmien

sekä modernien panssarimiina- ja panosjärjestelmien tutkiminen ja kokeilu hankinta-

valmiuden luomiseksi. Vuosina 2009–2012 laaditaan poistuvan kaluston korvaavien

järjestelmien hankintasuunnitelma.

2009 Aloitetaan jalkaväkimiinojen korvaaminen ja jatketaan vuosien 2013–2016 hankintaval-

miuden luomista.

2010–2011 Jatketaan korvaavien järjestelmien hankkimista ja vuosien 2013–2016 korvaavien järjes-

telmien hankintavalmiuden luomista.

Kumulatiivinen määrärahojen käyttö2006

(suunn)

2007(suunn)

2008(suunn)

2009(suunn)

2010(suunn)

2011(suunn)


määrärahat 0 2 4 29 54 79


TTS 2008 - 2011

53

Liit

e 2

Liit

e 2

Tulostavoite 7: EU:n kriisinhallintatavoitteiden kehittäminen

Eurooppalaisia kriisinhallintatavoitteita vastaavan kyvyn kehittämistä jatketaan, ottaen huomioon

EU:n kriisinhallinnan kehittämistä koskevat päätökset.

Valmius osallistua EU:n nopean toiminnan joukkoihin 1.1.2007 alkaen.

Maavoimat/Joukko 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Jääkäripataljoona FOC FOC FOC FOC FOC FOC FOC

Prikaatin johtamiskyky

(Esikuntakomppania ja

viestikomppania) FOC FOC FOC FOC FOC FOC FOC

Pioneeripataljoona FOC FOC FOC FOC FOC FOC FOC

CIMIC-komppania IOC FOC FOC FOC FOC FOC FOC

NBC-osasto FOC FOC FOC FOC FOC FOC FOC

Erikoisoperaatiojoukko*) FOC FOC FOC FOC FOC FOC FOC


Tiedustelulennokkiyksikkö IOC FOC FOC FOC FOC FOC

Kuljetushelikopteriyksikkö FOC FOC

Huoltoyksikkö

*) yksi ryhmä merivoimista

IOC = Initial Operational Capability (alustava operointikyky)

FOC = Full Operational Capability (täysi operointikyky)

Suomen osallistuminen EU:n taisteluosastoihin:

Joukko 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Saksalais-hollantilais-

suomalainen BG FOC

Ruotsalais-suomalais-norjalais-

virolainen BG IOC FOC

Kolmas taisteluosasto

(suunnitelman asteella) IOC FOC

Tämänhetkisten suunnitelmien mukaisesti saksalais-hollantilais-suomalainen taisteluosasto olisi

ensimmäistä kertaa valmiudessa vuoden 2007 alkupuolen ja ruotsalais-suomalais-norjalais-virolai-

nen taisteluosasto vuoden 2008 alkupuolen.


2006(suunn)

2007(suunn)

2008(suunn)

2009(suunn)

2010(suunn)

2011(suunn)


määrärahat 0 0 0 0 0 0


•

TTS 2008 - 2011

54

Liit

e 2

Liit

e 2

Merivoimat

Merivoimien kehittämisen painopiste on meriyhteyksien suojaamisessa ja miinantorjuntakyvyn pa-

rantamisessa sekä liikkuvien rannikkojoukkojen kehittämisessä. Pintatorjuntakyky ylläpidetään ny-

kytasolla. Merivoimien kykyä muiden viranomaisten tukemiseen muun muassa öljyntorjunta-aluk-

sin, meripioneeriyksiköin, liikkuvilla rannikkojoukoilla sekä kuljetus- ja taistelualuksin kehitetään.

Meriyhteyksien suojaamista kehitetään siten, että Laivue 2000 saatetaan operatiiviseen val-

miuteen vuoteen 2009 mennessä. Laivue soveltuu tehokkaan ilmavalvonta- ja ilmatorjuntajärjest-

elmänsä ansiosta meriyhteyksien suojaamiseen myös ilmauhkaa vastaan.

Miinantorjuntakykyä kehitetään hankkimalla uusi miinantorjuntalaivue vuoteen 2012 mennessä.

Laivue käsittää etsintä- ja raivausaluksia, sukeltajajoukkueita sekä miinasodankäynnin tietojärjest-

elmän. Miinoituskykyä kehitetään jatkamalla kotimaisen herätemiinakaluston hankintaa sekä mod-

ernisoimalla vuoteen 2009 mennessä Hämeenmaa-luokan miinalaivat. Miinalaivojen modernisoin-

nissa otetaan huomioon meriliikenteen suojaamiskyky sekä kansainvälisten kriisinhallintatehtävien

edellyttämät vaatimukset.

Liikkuvia rannikkojoukkoja kehitetään vuoteen 2010 mennessä jatkamalla rannikkojoukkojen

varustamista ja kehittämällä joukkojen kykyä suojata merivoimien ja yhteiskunnan toiminnan kann-

alta tärkeitä kohteita.

Tulostavoite 1: Meriyhteyksien suojaaminen ja mereltä suuntautuvien hyökkäysten torjuntakyky

Merivoimien kehittämisen painopiste on yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen kan-

nalta tärkeiden meriyhteyksien suojaamisessa. Pintatorjuntakykyä ylläpidetään nykyisellä tasolla.

Kehittämisessä huomioidaan kansainvälisen kriisinhallinnan asettamat vaatimukset.

Vuoteen 2008 mennessä toteutetaan Laivue 2000:n hankinnat, aloitetaan miinantorjuntalai-

vueen hankinnat, peruskorjataan Hämeenmaa- luokka, saatetaan loppuun MTO-85 modernisointi

sekä parannetaan rannikkojoukkojen liikkuvuutta ja suorituskykyä hankkimalla uutta kalustoa ja

kouluttamalla uudet joukot. Miinantorjuntakyvyn kehittämistä jatketaan hankkimalla uusi miinan-

torjuntalaivue vuoteen 2012 mennessä. Pintatorjuntakykyä ylläpidetään korvaamalla poistuva Hel-

sinki-luokka Hamina-luokan ohjusveneistä muodostuvalla laivueella ja peruskorjaamalla Rauma-

luokka. Rauma-luokan peruskorjauksella parannetaan myös meriyhteyksien suojaamiseen liittyen

vedenalaisen sodankäynnin kykyä.

2008 Laivue 2000 hanke on saatettu päätökseen ja saavutettu tavoitteen mukainen torjun-

ta- ja meriyhteyksien suojaamiskyky. Hämeenmaa- luokka on modernisoitu. Torjunta- ja

meriyhteyksien suojaamiskykyä täydennetään ottamalla käyttöön uusi kotimainen Meri-

miina 2000. Rannikkopioneerikomppaniat on saatettu operatiiviseen valmiuteen. Toinen

rannikko-ohjuskomppania on saatettu toimintavalmiiksi. Helsinki-luokan kahdesta jäljellä

olevasta aluksesta luopumisen valmius on saavutettu.

2009 Ensimmäinen uusi miinantorjunta-alus on kokeilukäytössä. Aloitetaan sodan ajan toimin-

takyvyn varmentaminen ampumatarvikkeita täydentämällä.

TTS 2008 - 2011

55

Liit

e 2

Liit

e 2

2010 On saavutettu miinantorjuntakyky yhdellä aluksella. Seuraavan yksikön vastaanotto on

aloitettu. Täydennetään miinantorjuntakykyä aloittamalla kauko-ohjatun raivausjärjestel-

män ja sukeltajavarustuksen hankinta. Aloitetaan Rauma-luokan ohjusveneen peruskorjaus

meriyhteyksien suojaamiskyvyn kehittämiseksi ja torjuntakyvyn ylläpitämiseksi. Ylläpide-

tään toimintaan tarvittavaa merikuljetuskykyä ja kehitetään toiminnan ylläpitokykyä aloitta-

malla apualusten peruskorjaus.

2011 On saavutettu miinantorjuntakyky toisella miinantorjunta-aluksella. Peruskorjataan

kolmas Rauma-luokan ohjusvene. Kolmas uusi miinantorjunta-alus on kokeilukäytössä.

Jatketaan miinantorjuntakyvyn täydentämistä kauko-ohjatun raivausjärjestelmän ja sukel-

tavavarustuksen hankinnoilla. Jatketaan apualusten peruskorjausta ja ampumatarvikkei-

den täydennystä.


2006(suunn)

2007(suunn)

2008(suunn)

2009(suunn)

2010(suunn)

2011(suunn)

Puolustusmateriaalihankintamäärä-

rahat 69,4 127,6 205,7 285,7 371,2 456,3

Toimintamenomäärärahat 3,2 7,6 14 20,7 27,9 35,5

Tulostavoite 2: Merivoimien kriisinhallintakykyjen kehittäminen

Jatketaan eurooppalaisia kriisinhallintatavoitteita vastaavan kyvyn kehittämistä, ottaen huomioon

EU:n kriisinhallinnan kehittämistä koskevat päätökset.

Merivoimat/Joukko 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Johtoalus IOC IOC FOC FOC FOC FOC FOC

Ryhmä/Erikoisoperaatiojoukko *) FOC FOC FOC FOC FOC FOC FOC

Rannikkojääkäriyksikkö IOC IOC FOC FOC FOC FOC FOC


*) liittyy maavoimien erikoisoperaatiojoukkoon




(suunn)

2007(suunn)

2008(suunn)

2009(suunn)

2010(suunn)

2011(suunn)



TTS 2008 - 2011

56

Liit

e 2

Liit

e 2

Ilmavoimat

Ilmavoimien tärkeimpänä kehittämiskohteena on hävittäjätorjunnan sekä ilmapuolustuksen tu-

lenkäytön johtamisjärjestelmän toimintaedellytysten parantaminen ja ylläpito. Hornet-kaluston

suorituskykyä nostetaan vuoteen 2009 mennessä toteuttamalla kaluston ylläpitopäivitykset,

joissa parannetaan järjestelmän tuottamaa tilannekuvaa, torjuntakykyä sekä kansainvälistä yh-

teistoimintakykyä. Sen jälkeen Hornet-kaluston suorituskykyä nostetaan lisäksi aloittamalla il-

masta-maahan –toiminnan mahdollistavan kauaskantoisen täsmäasejärjestelmän hankinnat.

Ilmavoimien tukeutumisjärjestelmän taistelunkestävyyttä ja kykyä reagoida nopeasti kriisiajan

vaatimuksiin parannetaan kehittämällä tukikohtia rakenteellisesti. Tukikohtayksiköille luodaan tar-

vittava raivaus-, korjaus-, suojelu- ja huoltokyky. Ilmavalvontajärjestelmän ajantasaistaminen ja

taistelunkestävyyden kehittäminen käynnistetään osana puolustusvoimien integroidun tiedustelu-,

valvonta- ja johtamisjärjestelmän kokonaiskehittämistä. Ilmavoimien ilmatorjuntakykyä paranne-

taan osana valtakunnallista ilmatorjuntaa painopisteenä tärkeimpien tukikohtien suojaamiskyky.

Tulostavoite 1: Ilmavoimien suorituskyvyn kehittäminen

Ilmavoimat kehittää suorituskykyään:

varustamalla ja kouluttamalla kokoonpanoiltaan ja sotavarustukseltaan uudistetut sodan ajan

joukot ja näihin liittyen toteuttamalla valmiustukikohtien taistelukestävyyden parantamisen

kehittämällä passiivista puolustusta ja toimintakyvyn palauttamista,

valvonta- ja johtamisjärjestelmän kehittämisen toteuttamalla sensorifuusiohankkeen ja

operatiivisen ja tulenkäytön johtamisjärjestelmän yhteensopivuus- ja liikkuvuushankkeet ml

Opnet-1 alustan kehittäminen,

toteuttamalla torjuntahävittäjäkaluston ylläpitopäivitys 1 -hankkeen (kaksi kolmesta hävittä-

jälentolaivueesta varustettu vuoden 2008 loppuun mennessä),

toteuttamalla lentokoulutusjärjestelmän uudistuksen ja kevyen kuljetuskonekaluston uusinnan.

2008 Kokoonpanoiltaan ja sotavarustukseltaan uudistetut sodan ajan joukot on pääosin varus-

tettu. Sensorifuusiohankkeen (MST, Multi Sensor Tracking) 1. vaihe on otettu käyttöön.

Siirtymiskykyisten modulaaristen johtoportaiden toteuttaminen on aloitettu. Kaksi hävit-

täjälentolaivuetta on varustettu ja koulutettu päivitetyllä kyvyllä. Uusi kevyt kuljetuskone-

kalusto on otettu käyttöön

2009 Kolme hävittäjälentolaivuetta on varustettu ja koulutettu päivitetyllä kyvyllä. Käynnis-

tetään ilmavoimien valmiustukikohtien ja viestijoukkojen materiaalisen suorituskyvyn

parantaminen.

2010 Kokoonpanoiltaan ja sotavarustukseltaan uudistetut sodan ajan joukot on pääosin varus-

tettu. Torjuntahävittäjäkaluston ylläpitopäivitys 1 on operatiivisessa käytössä.

•

•

•

•

TTS 2008 - 2011

57

Liit

e 2

Liit

e 2

2011 Torjuntahävittäjäkaluston eliniän päivitystä jatketaan niin, että suorituskyky saadaan

käyttöön vuonna 2012. Jatketaan ilmasta maahan kyvyn luomista. Saatetaan loppuun

valmiustukikohtien ja viestihuoltojoukkojen varustaminen. Jatketaan keskivalvontatutka-

kaluston uusintaa ja passiivisten sensoreiden sekä aisti-ilmavalvontaverkon hankintaa.

MST 1. vaihe on otettu kokonaisuutena käyttöön. Taistelujohtojärjestelmän vaihe 2 on

käynnissä. Saatetaan loppuun siirtymiskykyisen johtamiskonseptin kontti hanke.


(suunn)

2007(suunn)

2008(suunn)

2009(suunn)

2010(suunn)

2011(suunn)

Puolustusmateriaalihankintamäärärahat 58,8 130,1 258,3 416,5 521,1 617,9


Tulostavoite 2: Ilmavoimien kriisinhallintakykyjen kehittäminen

Jatketaan eurooppalaisia kriisinhallintatavoitteita vastaavan kyvyn kehittämistä, ottaen huomioon

EU:n kriisinhallinnan kehittämistä koskevat päätökset

Ilmavoimat on valmis osallistumaan 1.1.2010 alkaen erillisellä päätöksellä kansainvälisiin

operaatioihin osana monikansallista lento-osastoa.

Ilmavoimat/Joukko 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012





(suunn)

2007(suunn)

2008(suunn)

2009(suunn)

2010(suunn)

2011(suunn)



•

TTS 2008 - 2011

58

Liit

e 2

Liit

e 2

Ilmatorjunta

Tulostavoite 1: Pääkaupugin ja puolustushaarojen ilmatorjunnan tehostaminen.

2008 Jatketaan pitkän ja keskipitkän kantaman hankinnan valmisteluja. Kehitetään pääkaupun-

kiseudun ja valmiusprikaatien ilmatorjunnan tulenkäytön johtokeskuksia. Aloitetaan ItO

90 ohjusjärjestelmän modernisointi.

2009 Aloitetaan pitkän ja keskipitkän kantaman ilmatorjuntaohjus- sekä ammusilmatorjunta-

järjestelmän hankinta.

2010-2011 Jatketaan pitkän ja keskipitkän kantaman ilmatorjuntaohjus- sekä ammusilmatorjuntajär-

jestelmän hankintaa ja päätetään ilmatorjunnan johtamisjärjestelmän kehittämishanke ja

ItO 90 modernisointi.


2006(suunn)

2007(suunn)

2008(suunn)

2009(suunn)

2010(suunn)

2011(suunn)

Puolustusmateriaalihankintamäärärahat 109,7 137,3 176,4 279,2 430 560,1


Logistiikkajärjestelmä

Puolustusvoimien logistiikkajärjestelmä on puolustusvoimien, kotimaisen ja kansainvälisen elinkei-

noelämän ja muun yhteiskunnan logististen osien muodostama kokonaisuus. Järjestelmään kuulu-

vat organisaatiot, osaaminen, prosessit, materiaali ja tilannekuva. Puolustusvoimien logistiikkajär-

jestelmän tehtävänä on hankkia, tuottaa, varastoida, jakaa ja kunnossapitää materiaalia, luopua

siitä sekä tuottaa logistiikan ohjeistusta, palveluja ja osaamista puolustusvoimien tarpeisiin. Puo-

lustushaarojen huoltojärjestelmät ovat osa puolustusvoimien logistiikkajärjestelmää.

Logistiikkajärjestelmän painopistealueita ovat logistiikan tilannekuvan, puolustusmateriaalin

varastoinnin ja räjähdeturvallisuuden sekä kenttähuoltojoukkojen kehittäminen. Logistiikkajärjest-

elmän kehittämisohjelma sisältää logistiikan tilannekuvan, huoltorykmenttien kenttähuoltojoukko-

jen ja kenttälääkinnän kehittämishankkeet. Lisäksi tehostetaan huollon joukkotuotantoa.

Puolustusministeriön räjähdepäätöksen (PRP 28.11.1996) ja räjähdeturvallisuuden suhteen

laadittujen keskeisten kehittämisesitysten sekä erillisten selvitysten mukainen varastointijärjest-

elmä saatetaan valmiiksi vuoden 2012 loppuun mennessä.

Uudistettu maavoimien huoltojärjestelmä otetaan käyttöön 1.1.2008 alkaen.

TTS 2008 - 2011

59

Liit

e 2

Liit

e 2

Yhteiskunnan rakenteissa sekä elinkeinoelämässä tapahtuvat muutokset heikentävät erityis-

esti teknistyneiden operatiivisten joukkojen mahdollisuuksia turvautua yhteiskunnasta saatavaan

materiaaliin. Alueellisten joukkojen toimintaedellytysten luonti rakentuu kuitenkin yhteiskunnan

voimavaroille erityisesti ajoneuvojen, aluksien ja työkoneiden osalta.

Logistiikan suorituskyvyn turvaaminen edellyttää kansallisia ja kansainvälisiä sopimuksia ja

järjestelyjä erityisesti materiaalihankinnoissa. Logistiikkajärjestelmälle asetetut PG-tavoitteet luo-

vat yhteensopivuutta kansalliseen puolustukseen ja kansainvälisiin tehtäviin.

Strategista kumppanuutta hyödynnetään logistiikkajärjestelmässä selvitysten ja niiden pe-

rusteella tehtyjen päätösten mukaisesti. Puolustusvoimat toteuttaa itse taistelevien joukkojen välit-

tömän tuen. Kumppanuuden lisäksi kehitetään omien palvelukeskusten tuloksellisuutta.

Tulostavoite: Puolustusvoimien logistiikkajärjestelmien kehittäminen

2008 Otetaan käyttöön maavoimien huoltojärjestelmä. Jatketaan logistiikan tilannekuvan

kehittämistä ja huoltorykmenttien kenttähuoltojoukkojen hankintaedellytysten luomista.

Vakiinnutetaan huollon joukkotuotanto. Toteutetaan varastoinnin perusajatusta painopis-

teenä räjähdeturvallisuus.

2009 Vakiinnutetaan maavoimien huoltojärjestelmä. Aloitetaan logistiikan tilannekuvan raken-

taminen ja huoltorykmenttien kenttähuoltojoukkojen materiaalihankinnat. Käynnistetään

kenttälääkintäjoukkojen materiaalihankinnat. Toteutetaan varastoinnin perusajatusta

painopisteenä räjähdeturvallisuus.

2010 Jatketaan logistiikan tilannekuvan kehittämistä ja huoltorykmenttien kenttähuoltojoukko-

jen mukaan lukien kenttälääkintäjoukkojen materiaalihankintoja. Toteutetaan varastoin-

nin perusajatusta painopisteenä räjähdeturvallisuus.

2011 Logistiikan tilannekuva osiltaan käytössä ja huoltorykmenttien kenttähuoltojoukkojen

materiaalihankintoja jatketaan. Toteutetaan varastoinnin perusajatusta painopisteenä

räjähdeturvallisuus siten, että tavoite saavutettu vuoden 2012 loppuun mennessä.

TTS 2008 - 2011

60

Liit

e 2

Liit

e 2

B. TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS

Tulosalue 1. Strateginen ja operatiivinen suunnittelu ja johtaminen

Tulostavoite2005(tot)

2006

(suunn)

2007

(suunn)

2008

(suunn)

2009

(suunn)

2010

(suunn)

2011

(suunn)

VNS2004 toimeenpanon toteutus

PLM:n ohjauskirjeen mukaisesti on on on on on on on

Tulosalueelle suunnittelut htv:t 505 500 492 483 474 471 471

Tulosalueelle suunnitellut

milj. eurot 50,7 52,3 53,0 52,0 50,9 50,9 50,9

Tulosalue 2. Tutkimustoiminta ja kehittäminen

Puolustusvoimien tutkimus- ja kehittämistoiminnan painopiste suunnittelukaudella on tutkitun tie-

don tuottamisessa puolustusvoimien strategisen suunnittelun perusteeksi sekä puolustusvoimien

kehittämisen kannalta keskeisten kehittämisohjelmien ja hankevaihtoehtojen toteuttamiseksi.

Puolustusvoimien tutkimusohjelman sisältö tarkastetaan vuosittain.


2006(suunn)

2007(suunn)

2008(suunn)

2009(suunn)

2010(suunn)

2011(suunn)

Pv:n tutkimusohjelman tutkimus-

toiminnan onnistuneisuus* 440 440

Tekninen tutkimus, tuotekehitys

ja hankintavalmistelun onnistu-

neisuus (TTK, PROTO, STALVA)** 98,014 95,047


Tulosalueelle

suunnitellut milj. eurot 25,4 26,2 25,5 25,8 25,8 25,8 25,8

*) Puolustusvoimien tutkimusohjelman tutkimuksen vaikuttavuus koostuu kolmesta mittarista. Tavoitteen

asettaminen esitetään laadittavaksi pilotoinnin jälkeen tutkimusohjelmaan liittyvissä hankkeissa ja tutki-

muksissa.

**) Teknisen tutkimus, tuotekehitys ja hankintavalmistelun onnistuneisuus kuvataan tilausvaltuuksien tavoit-

teiden saavuttamisena

TTS 2008 - 2011

61

Liit

e 2

Liit

e 2

Tulosalue 3. Asevelvollisten ylläpito ja koulutus

Toteutetaan asevelvollisten koulutus vuonna 2006–2009.

Tulostavoite 2005(tot)

2006(suunn)

2007(suunn)

2008(suunn)

2009(suunn)

2010(suunn)

2011(suunn)

Joukkotuotannossa olevien

sa-yksiköiden koulutustaso on

vähintään 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5

SA-joukkoihin koulutetaan

ikäluokasta kaikki terveydenti-

lansa puolesta sopivat miehet

arvio

23 000

arvio

23 000

arvio

23 000

arvio

23 000

arvio

23 000

arvio

23 000

arvio

23 000

Kertausharjoituksissa koulutet-

tujen määrä suhteessa tarpee-

seen (määrä/tarve ml. vapeht)

indeksi 85% 17% 17% 80% 80% 80% 80%

Asevelvolliskoulutetun vuoro-

kausikustannukset (keskiarvo

kokonaismenoista) * 40 40 40 40 40 40 40

Asevelvollisten koulutuksen

työn tuottavuus

yhteensä koulutetut asevelvol-

liset (vm, res, vapeht) / htv:t )

ka 14,4

koulutet-

tua/ kou-

luttaja

ka 11,4

koulutet-

tua/ kou-

luttaja ka 11,4 ka 11,4 ka 11,4 ka 11,4 ka 11,4

Tulosalueelle suunnitellut htv:t 5 544 5 397 5 184 5 204 5 202 5 177 5 177

Tulosalueelle


* keskimääräinen vuorokausikustannus lasketaan jakamalla kokonaismenot asevelvollisten (varusmiehet +

reserviläiset) vuorokausilla konsernitasolla

Tulosalue 4. Puolustusvoimien palkatun henkilöstön koulutus

Tulostavoite 2005(tot)

2006(suunn)

2007(suunn)

2008(suunn)

2009(suunn)

2010(suunn)

2011(suunn)

Perus- ja jatkokoulutettu-

jen koulutustaso (L) 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5

Perus- ja jatkokoulutuksen

työn tuottavuus yht

(peruskoulutetut / htv:t ) 0,4 0,3

0,35

230/664

0,26

175/664

0,42

273/640

0,24

155/640

0,24

155/640

Perus- ja jatkokoulutuksen

kustannukset suhteessa

koulutettuihin (Tu) 247,8 288,5 305,2 383,7 245,9 433,3 433,3


htv:t yhteensä 849 841 827 812 797 793 793

Tulosalueelle


TTS 2008 - 2011

62

Liit

e 2

Liit

e 2

Tulosalue 5. Puolustusvoimien materiaalinen valmius: materiaalin käyttö, huolto, hankinta, kehittäminen ja luopuminen

Puolustusvoimissa integroidaan hankinta- ja hanketoiminnan ohjausta siten, että puolustushallin-

non asettamat tulostavoitteet kyetään toteuttamaan.

Maavoimille luodaan yhtenäinen kunnossapidon seurantajärjestelmä, johon mahdollisen strate-

gisen kumppanin toiminta integroidaan. Osana puolustusvoimien toiminnanohjauksen kehittämistä

valmistaudutaan laajentamaan luotu seurantajärjestelmä myös merivoimien ja ilmavoimien kun-

nossapitoon. Kunnossapidon tehokkuutta mittaamaan luodaan vuosien 2008 – 2011 välillä yht-

enevät mittarit koko puolustusvoimiin. Kunnossapitoa tullaan mittareiden perusteella ohjaamaan

tehostetusti toimintasuunnitelmissa.

Varastoinnin tehokkuutta parannetaan puolustusvoimien varastointisuunnitelman, sen päivit-

ysten ja tehtyjen päätösten perusteella. Puolustusvoimien varastointitarve tarkennetaan edelleen

vuonna 2010. Varastointiin liittyvien kustannusten osuutta materiaalin elinjakson kokonaiskustan-

nuksista pienennetään keskittämällä, varastoitavan materiaalin vähentämisellä, saatavuuden

varmistamisella ja jatkamalla materiaalin varastointiolosuhdevaatimusten selvittämistä ja noudat-

tamista.


2006(suunn)

2007(suunn)

2008(suunn)

2009(suunn)

2010(suunn)

2011(suunn)

Kunnossapidon tehokkuus

Varastoinnin tehokkuus

Hankintatoiminnan

tehokkuus

Tulosalueelle suunnittelut

htv:t 6 722 6 657 6 546 6 430 6 307 6 277 6 277


milj. eurot 586,3 572,9 585,6 591,6 589,9 589,9 589,9

TTK, PROTO, STALVA tutkimustoiminnan kustannukset on otettu huomioon tulosalueella 2.

Tulosalue 6. Maanpuolustustahdon ylläpito ja yhteiskunta-suhteet

Kansalaisten maanpuolustustahtoa ja myönteistä suhtautumista puolustusvoimiin ylläpidetään

ja edistetään.


2006(suunn)

2007(suunn)

2008(suunn)

2009(suunn)

2010(suunn)

2011(suunn)

Asevelvollisten maanpuolustus-

tahto on tasolla 4 4 4 4 4 4 4

Palkatun henkilöstön maan-

puolustustahto on hyvällä

tasolla x x x x x x x



milj. eurot 32,3 32,2 32,7 31,8 31,7 31,7 31,7

TTS 2008 - 2011

63

Liit

e 2

Liit

e 2

Tulosalue 7. Tilannekuvan ylläpito, aluevalvonta ja sotilas-tiedustelu sekä virka-apu

Puolustusvoimien tilannekuva pidetään ajantasaisena siten, että se mahdollistaa puolustus-

suunnittelun ja oikea-aikaisen päätöksenteon siten, että aluevalvontalain ja puolustusvoimista

annetun lain mukaiset tehtävät kyetään täyttämään.


2006(suunn)

2007(suunn)

2008(suunn)

2009(suunn)

2010(suunn)

2011(suunn)

Tilannekuvan taso * 4 4 4 4 4 5 5


htv:t 2 005 1 986 1 953 1 918 1 881 1 873 1 873


milj. eurot 138,0 134,8 138,9 138,4 137,6 137,6 137,6

*) Tilannekuvan taso: 1. Huono, 2. Välttävä, 3. Tyydyttävä, 4. Hyvä ja 5. Erinomainen.

2. Toteutetaan virka-apuvelvoitteet laadukkaasti.


2006(tot)

2007(tot)

2008(tot)

2009(tot)

2010(tot)

2011(suunn)

Pyydettyjen ja annettujen virka-apu-

kertojen määrä (toteuma) x x x x x x x

Annetun virka-avun htv:t x x x x x x x

Annetun virka-avun milj. eurot x x x x x x x

Tulosalue 8. Kansainvälinen yhteistyö ja sotilaallinen kriisinhallinta

Osallistutaan kriisinhallintaoperaatioihin valtiojohdon päätösten mukaisesti, jatketaan puolus-

tusvoimille eurooppalaisia kriisinhallintatavoitteita vastaavan kyvyn kehittämistä ja ylläpidetään

valmiutta osallistua uusiin operaatioihin lyhyelläkin varoitusajalla.

Suomen kansainväliset valmiusjoukot 30 vuorokauden lähtövalmiudessa, EU:n nopean toimin-

nan joukot 5 vrk:n lähtövalmiudessa 1.1.2007 alkaen.

Joukkopooliin kuuluvat 30 vrk:n toimeenpanovalmiudessa olevat joukot ja uusien suorituskykyjen

kehittämisen alustava aikataulu:

Maavoimat/Joukko 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Jääkäripataljoona FOC FOC FOC FOC FOC FOC FOC

Prikaatin johtamiskyky (Esikunta-

komppania ja viestikomppania) FOC FOC FOC FOC FOC FOC FOC

Pioneeripataljoona FOC FOC FOC FOC FOC FOC FOC

CIMIC-komppania IOC FOC FOC FOC FOC FOC FOC

NBC-osasto FOC FOC FOC FOC FOC FOC FOC

Erikoisoperaatiojoukko FOC FOC FOC FOC FOC FOC FOC


1.

1.

2.

TTS 2008 - 2011

64

Liit

e 2

Liit

e 2

Merivoimat/Joukko 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Johtoalus IOC IOC FOC FOC FOC FOC FOC

Ryhmä/

Erikoisoperaatiojoukko FOC FOC FOC FOC FOC FOC FOC

Rannikkojääkäriyksikkö IOC IOC FOC FOC FOC FOC FOC


Ilmavoimat/Joukko 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012


IOC=Initial Operational Capability (alustava operointikyky)


Joukkopooliin kuuluvat 5 vrk:n toimeenpanovalmiudessa olevat joukot. Suomen osallistuminen

EU:n taisteluosastoihin:

Saksalais-hollantilais-

suomalainen BG IOC FOC IOC*) FOC

Ruotsalais-norjalais-suomalais-

virolainen BG IOC FOC

IOC=Initial Operational Capability (alustava operointikyky)


*) suunnitteluasteella, kontribuutio on alustava.

Ruotsalais-suomalais-norjalais-virolainen taisteluosasto on valmiudessa vuoden 2008 alkupuoliskon.


2006(suunn)

2007(suunn)

2008(suunn)

2009(suunn)

2010(suunn)

2011(suunn)


htv:t 84 177 297 180 79 78 78


milj. eurot 20,3 19,0 15,2 15,1 14,6 14,6 14,6

TTS 2008 - 2011

65

Liit

e 2

Liit

e 2

C. KOKONAISRESURSSIEN KÄYTTÖ

1. Johtamis- ja hallintojärjestelmä

Puolustusvoimien johtamis- ja hallintojärjestelmän uudistaminen VNS 2004 ja PLM:n asiaa tarken-

tavan ohjauskirjeen mukaisesti. Tämän seuranta toteutetaan tulosalueen 1 raportoinnin osana.

Puolustusvoimien johtamis- ja hallintojärjestelmän uudistaminen valmistellaan siten, että uusit-

tu, strategisen suunnitelman vaatimuksia vastaava johtamis- ja hallintojärjestelmä astuu voimaan

kokonaisuudessaan 1.1.2008.

2. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

Puolustusvoimien henkilöstömenot käännetään laskuun kohti vuoden 2004 tasoa vuoteen

2008 mennessä.


2006(suunn)

2007(suunn)

2008(suunn)

2009(suunn)

2010(suunn)

2011(suunn)

Pv:n työilmapiirin taso (1-5)/

mittaus joka toinen vuosi -- 3,9 -- 3,9 -- 3,9 3,9

Henkilöstön motivoituneisuus

(1-5)/ mittaus joka toinen vuosi -- 3,6 -- 3,6 -- 3,6 3,6

Palkatun sotilashenkilöstön

kenttäkelpoisuus (1-5) 3,9 3,9 3,9 3,9 3,9 3,9 3,9

Henkinen työkyky (1-7) -- 5,1 -- 5,1 -- -- --

Johtaminen (1-5) --- 3,7 -- 3,7 -- 3,7 3,7

Tiedottaminen (1-5) 3,7 3,7 3,7 3,7 3,7 3,7 3,7

Puolustusvoimien ulkoinen

työnantajakuva taso (1-5) 3,2 3,2 3,2 3,2 3,2 3,2 3,2

TTS 2008 - 2011

66

Liit

e 2

Liit

e 2

3. Resurssien käyttö


2006(suunn)

2007(suunn)

2008(suunn)

2009(suunn)

2010(suunn)

2011(suunn)

Puolustusbudjetista noin

kolmannes (1/3) käytetään

puolustusmateriaalihankintoi-

hin. 30,13 % 32,49 % 31,07 % 32,08 % 33,06 % 33,02 % 33,02 %

Vähintään puolet

puolustusmateriaalihankintoihin

käytettävistä määrärahois-

ta kohdistetaan kotimaahan

ottaen huomioon vastakaupat

ja materiaalin elinjaksokustan-

nukset. 50% 50% 50% 50% 50% 50% 50%

Puolustusmateriaalihankintojen

suunnittelun luotettavuutta

parannetaan ja hankintojen

toteuttamista tehostetaan

siten, että puolustusmateriaalin

hankintamäärärahojen siirtyvien

erien suuruus on enintään 14% 13% 12% 10% 10% 10% 10%

ja käytettävissä olevien

puolustusmateriaalin hankin-

tamäärärahojen sitomaton

osuus on korkeintaan 5% 5% 5% 5% 5% 5% 5%

Tilausvaltuuksien kokona-

ismääristä tulee olla sidottu

valtuuden myöntämisvuonna

vähintään 85% 85% 90% 90% 90% 90% 90%

Toimitilojen määrä (htm 2) 3,57 3,51 3,49 3,45 3,45 3,45 3,45

Puolustusvoimien maksuper-

ustelain mukaisen toiminnan

liiketaloudellinen ylijäämä on

vähintään 4% 4% 4% 4% 4% 4% 4%

TTS 2008 - 2011

67

Liit

e 2

Liit

e 2

4. Tietohallinto

Tietohallintoa kehitetään 27.10.2004 hyväksytyn puolustushallinnon tietohallintostrategian mu-

kaisesti. Operatiivinen ympäristö on eriytetty hallinnollisesta ympäristöstä sekä se on toteutettu

EU- ja NATO-yhteensopivasti ja kaikkien turvallisuustilanteiden asettamien vaatimusten mukai-

sesti. Hallinnollisen ympäristön kehittämisessä hyödynnetään valtiohallinnon yhteisiä rakenteita,

ratkaisuja ja palveluja. Osallistutaan TURVE/SecNet-hankkeeseen, jolla luodaan edellytykset turval-

lisuusviranomaisten syvään yhteistoimintaan.

2008-2009 Operatiivinen ja hallinnollinen ympäristö on erotettu keskeisiltä osiltaan. Hallinnollinen

tietotekninen ympäristö mahdollistaa viranomaisten ja kansalaisten sähköisen asioinnin,

valtiohallinnon yhteisiä palveluja käytetään uusissa hankkeissa. Puolustusvoimilla on

keskeinen rooli SecNet-palvelujen kehittämisessä, tuottamisessa ja käyttämisessä.

2010 Operatiivinen ja hallinnollinen ympäristö on erotettu kokonaan toisistaan. Valtiohallinnon

yhteisiä palveluja käytetään merkittävässä laajuudessa kriisiajan vaatimukset huomioi-

den. SecNet-palvelut ovat täydessä käytössä.

2011 - 2012 Tietohallinto mahdollistaa tuen uusille toimintamalleille yhteisten resurssien käytössä

sekä osana valtionhallintoa.

Documents

Puolustusministeriön hallinnonalan toiminta- ja ... · ja myös Suomen kannalta tarkasteltuna entistä moniulotteisempi. Suomen turvallisuuteen vaikuttavat yhä enemmän paitsi sotilaallinen