KUVASTIN2011 | OSAAMISELLAMME ON VÄLIÄ | LIIKETOIMINTA JA KULTTUURI | HENKILÖKUNNAN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN

VERKKO-OPETUKSENKEHITYSTYÖ

HUITTISISSA JATKUUS. 13

VUOROTYÖSTÄ VOIMAA TAITEELLISEEN

TYÖSKENTELYYN S. 18

TOMMI TURVAA

KAMPUKSEN S. 21

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU | SATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES

2

Oi näitä aikoja

Ilo irti oppimisesta Cambridgen kielikoulutuksessa

Ennakointi kuuluu kaikille

GALLUP: Miten toteutat toimialamme mottoa joka-

päiväisessä työssäsi?

AMK-opinnäytetyö on toiminnallinen opinnäytetyö

Verkko-opetuksen kehitystyö Huittisissa jatkuu

Koulutuksesta lisäpontta hallitustyöskentelyyn

Vuorotyöstä voimaa taiteelliseen työskentelyyn

Tommi turvaa kampuksen

Tiedottamista ajan hermoilla

Studying English in London

Coachingin avulla henkilökohtaiseen kasvuun

Opettajan työaika ja verkko-opetus

Terveys ja hyvinvointi, elämänmittaista oppimista

Osaamisen kehittäminen – sehän on elämää

Insights Discovery -profiloinnit kehittämisen

välineenä

PÄÄKIRJOITUS

KOLUMNIT

4 ......

9 ......

3 ......

6 ......

8 ......

10 ......

13 ......

16 ......

18 ......

21 ......

23 ......

24 ......

12 ......

20 ......

22 ......

26 ......

ARTIKKELIT

KUVASTIN2011

3

Oi näitä aikojaJonna SeppäläPÄÄKIRJOITUS

Liiketoiminnan ja kulttuurin toimiala on panostanut vahvasti henkilöstön osaa-misen kehittämiseen jo yli kahden vuoden ajan. Koulutuksiin ja valmennuksiin osallistumiseen ja omaehtoiseen itsensä kehittämiseen on kannustettu ja jokai-selle työntekijälle on luotu henkilökohtaisia tavoitteita kehittymisen kivijalaksi. Tavoitteena on ollut (ja on edelleen) luoda liiketoiminnan ja kulttuurin toimi-alalle uudistuva, innovatiivinen ja luova tulevaisuus.

Kädessäsi on toinen numero toimialan henkilöstön osaamisen kehittymisestä kertovasta lehdestä. Sen esiin nostamat esimerkit ovat erinomaisia osoituksia ke-hittämisen monimuotoisuudesta ja inspiroivuudesta ja siitä, miten tulevaisuuden tulemiseen on varauduttu. Mainittakoon näistä yhteisesti muutamia.

Kielikoulutukset ovat toimineet kehittämistyön punaisena lankana koko kah-den vuoden ajan. Uskon, että toteutetut koulutukset omilla kampuksilla ja osal-listumiset intensiivijaksoille ovat tuoneet onnistumisen ja ylpeyden hetkiä useille työntekijöille. Maininnan arvoista on myös omaan opetus-/työalaan liittyvien tietojen ja taitojen päivitys, joka on ollut äärimmäisen runsasta ja monipuolista erilaisine vaihtoehtoineen.

Loistavina esimerkkeinä kehittämistyöhön panostamisesta toimivat myös Liiketoiminta Huittisten ja Kuvataide Kankaanpään lähes koko henkilökuntaan koskeneet kehittämishankkeet. Nämä ovat vaatineet valtavaa henkilökohtaista panostamista jokaiselta hankkeisiin osallistuneilta. Lopussa kiitos seisoo, sillä panostamisen seurauksena Kankaanpäässä ollaan yhtä yhteisnäyttelyä rikkaam-pia ja Huittisissa nautitaan uudistuneesta verkko-opetusosaamisesta. Kehittämi-sen seurauksena myös tulevaisuudessa tarvittava yhteisöllisyys on saanut uusia siemeniä.

Tulevaisuus on täällä jo huomenna. Sitä ennen nautitaan tästä hetkestä ja vedetään hetki henkeä.

Lukuiloa!

Päätoimittaja on Liiketoiminnan

ja kulttuurin toimialan kehittä-

mispäällikkö.

KUVASTIN 2011

Satakunnan ammattikorkeakoulu

Liiketoiminta ja kulttuuri

Henkilöstön osaamisen kehittäminen

Huhtikuu 2011

Taitto

Jatta Lehtonen

Painopaikka

Euraprint, Eura

Päätoimittaja

Jonna Seppälä

Toimituskunta

Marika Elo

Jari Holma

Jatta Lehtonen

Elina Valkama

3

4

oppimisesta Cambridgen kielikoulutuksessa

Ilo irti

Liiketoiminta ja kulttuuri Porin markkinoinnin lehtori Leena Vuokko vietti syksyllä 2010 viikon Englannin Cambridgessä kielikoulutuksessa. Leena innostui välittömästi muutamalle tarjotusta mahdollisuudesta lähteä kielikoulutukseen. Mikä olisikaan parempi tapa oppia englantia ja hioa omaa kielitaitoaan kuin lähteä ulkomaille opiskelemaan?

Leena Vuokon ryhmä Cambridgen kielikoulutuksessa.

5

Englannin kieli on työyhteisöissä nou-sevassa asemassa ja lehtorina toimiva Leena tarvitsee kielitaitoaan lähes joka päivä. Englanniksi kirjoittami-nen, puhuminen sekä opettaminen on haastavaa puuhaa ja kaipaa preppaus-ta. Hyvä vaihtoehto kerryttää taitojaan ja kokemuksia oli lähteä Cambridgeen kielikoulutukseen.

RYHMÄOPISKELU AUTTOI OPPIMAAN

Cambridgessä opiskelua toteutettiin erilaisin metodein. Tarjolla oli ”one to one” –opetusta ja pienryhmiä. Kielikoulutukseen tulevat testattiin etukäteen ja jaettiin sen perusteella heidät tasoisiinsa ryhmiin.

– Ryhmäni koostui eri kansalaisuuk-sista ja ryhmähenkemme oli tosi hyvä, Leena kertoo. Leenan lisäksi heidän viiden hengen ryhmäänsä kuului venäläinen, ruotsalainen, venetsialai-nen sekä argentiinalainen. Vapaa-aika vietettiin myös yhdessä.

Opiskelun alkaessa jokainen ryhmän jäsen listasi harjoitusta vaativat asiat.

Tällä tavalla päästiin opiskelemaan ryhmän jäsenille tarpeellisia ja puut-teellisia asioita. Tärkeimmiksi asioiksi esiin nousivat kielioppi, puhuminen, lausuminen ja fonetiikka.

– Neuvottelutilanne ja lausuminen olivat tärkeimmät. Neuvottelutilan-teesta Leenalle jäi mieleen, miten tilannetta argumentoidaan ja minkä-laisia asioita voi sanoa ääneen ja mitä ei. Pienessä ryhmässä lausumisesta sai välittömästi palautetta, joka kehitti oppimista.

TODISTUS TASKUUN JA TULEVAISUUTTA SUUNNITTELEMAAN

Ryhmäläiset saivat oppimisestaan todistuksen ja yksilöllisen palautteen. Eripituisten opintojaksojen loppuessa ei ollut erikseen yhteisiä kokeita. Lee-nan kielikoulutus kesti vain viikon ja hän harmittelikin ajan olevan hieman liian lyhyt. Tästä viikonkin mittaisesta kielikoulutuksesta Cambridgessä tulee Leenalle olemaan tulevaisuudessa hyötyä.

– Olen suunnitellut lähteväni vaihtoon ja siellä tulen tarvitsemaan oppimaani.

MAHTAVA MAHDOLLISUUS

Kokemuksena Leena pitää kielikoulu-tusta aivan mahtavana. Cambridgessä asuttiin perheiden luona, mikä Leenan mielestä toi lisäarvoa reissulle. Lisäksi kielikoulutuksessa tapasi eri ikäisiä ja eri ammatteja omaavia ihmisiä aivan erilaisista kulttuureista. Koulutukseen tultiin yritysten kautta sekä oma-aloitteisesti.

– Hieno kokemus ja aivan loista-va mahdollisuus, ottaa vain ”maassa maan tavalla” -tyylin ja pitää avoimen mielen.

Cambridgen kielikoulutus oli kaiken kaikkiaan onnistunut kokemus, josta Leena kehottaa olla kieltäytymättä. Kielikoulutusta Leena suosittelee kaikille omilla ehdoilla matkustaneille, ennakkoluulottomille, avoimin mielin oleville uusien kokemusten metsästä-jille.

TE

KS

TI

M

arik

a Elo

|

K

UVA

T M

arik

a Elo

, Le

ena

Vuok

ko

Lehtori Leena Vuokko

opiskeli kieltä kansainvälisessä ryhmässä.

6

kuuluu kaikilleEnnakointi

Miten pystymme opetussuunnitelmillamme vastaamaan työ-elämän tarpeeseen kymmenen vuoden päästä ja siitä eteen-päin? Kristallipallosta tuskin kukaan osaa ennustaa, mutta ennakoida voimme.

6

7

– Opetussuunnitelmiin tulisi jättää väljyyttä, jotta tarvittaessa voidaan rea-goida työelämän muuttuviin tarpeisiin. Nykyään puhutaankin ns. ketterästä OPSista. Suhdanneherkillä aloilla voi tapahtua hyvinkin nopeasti muutoksia.Meidän pitää olla valmiina reagoimaan työelämästä nouseviin heikkoihin sig-naaleihin, kertovat suunnittelijat Eeva-Kaisa Kopra ja Erja Kuurila SAMKista.

Opetussuunnitelmien tekijöiden tulee olla tietoisia työelämän tarpeista. Ryhmän vetäjä pystyy jalkauttamaan ennakointiajattelun koko opetussuun-nitelmatyötä tekevälle porukalle. Enna-koinnin pitäisikin olla koko suunnitte-lun lähtökohtana ja suunnittelu tulisi lähteä kysymyksistä miltä tulevaisuus näyttää ja mihin suuntaan olemme menossa. Koulutusohjelmavastaavilla on siis iso vastuu asiassa.

Ennakointiin liittyy vahvasti vuoro-puhelu yritysten kanssa eli heikkojen signaalien tunnistaminen työelämästä. Myös opiskelijoilta ja valmistuneilta pitää saada tietoa esimerkiksi osaa-misvajeesta ja työelämään siirtymisen haasteista. SAMKissa 3 vuoden välein tehtävä seurantatutkimus onkin tähän tarkoitukseen yksi hyvä mittari, mutta vuoropuhelua pitää käydä koko ajan.

UUDEN SUKUPOLVEN TARPEET

Yhtenä hyvänä esimerkkinä ennakoin-nin tarpeellisuudesta on uusi sukupol-vi, joka on ala-asteelta asti käyttänyt sosiaalista mediaa ja muita uusia sovelluksia. Tämä lisää haasteita uusia opetusmenetelmiä ja -suunnitelmia kohtaan.

Uusista menetelmistä puhuttaessa ei kuitenkaan sovi unohtaa tärkeitä yleisiä taitoja kuten yhteistyötaidot, keskustelu- ja neuvottelutaidot, joh-tamistaidot sekä erityisesti sosiaaliset taidot. Tietoyhteiskunta ei ole vain tietotekniikkaa.

ENNAKOINNISTA SISÄLTÖÄ OPETUKSEEN

Emme voi päättää otammeko enna-koinnin käyttöön vai emme. Opetus-työssä mukana oleville kaikki suuntau-tuu tulevaisuuteen, joten ennakointi kuuluu kaikille. Se ei ole irrallinen uusi asia, se ei korvaa mitään aikaisem-paa tai se ei ole mitään ylimääräistä. Ennakointi on sisältöä ja sen pitää olla kaiken perusta tehtäessä opetussuunni-telmatyötä.

– Ennakointiin liittyvissä asioissa ei olla huonolla tasolla SAMKissa. Jotkut SAMKilaiset ovat jo vuosia toimineet valtakunnallisissa ennakointihank-keissa ja verkostoissa. Haasteena kuitenkin on, että vielä löytyy jopa opetushenkilöstöä, jotka eivät näe en-nakoinnin merkitystä omalle työlleen, sanovat Kopra ja Kuurila yhdessä.

Ennakointiin liittyvät koulutukset ovat kaikille avoimia eli keneltäkään ei edellytetä aikaisempaa osaamista aiheesta. Rohkeasti siis mukaan vie-mään opetussuunnitelmia 2020-luvun tarpeisiin!

Ennakointi

TUTUSTU LINKKILISTAAN MOODLESSASAMKin henkilökunnan Moodlesta löytyy ennakointi-pohja, jonne on kerätty

kattavasti linkkejä erilaisiin tulevaisuutta määritteleviin strategioihin, selvityksiin ja

kehittämisohjelmiin. Linkkilistalla on sekä valtakunnan että maakunnan kattavaa

aineistoa. Henkilökunnan Moodle >> Muut >> SAMK Ennakointi.

ENNAKOINTI = Monialaista toimintaa joka suuntaa

tulevaisuuteen. Menetelmiltään eroaa

vain hiuksen hienosti tulevaisuuden

tutkimisesta.

7

TE

KS

TI

E

lina

Valk

ama

|

K

UVA

Futu

reim

ageb

ank

8

Miten toteutat toimialamme mottoa jokapäiväisessä työssäsi?

GallupGallup

Pekka Kuisma Matematiikan lehtori

Liiketoiminta Huittinen

Yrittämällä luoda uusia toteutustapoja opetuksessa, verkko-opetuksessa

ja oppimisessa, tekemällä asioita ei-perinteisesti tai ainakin vähintään eri

tavoin kuin aina ennen, antamalla opiskelijoille mahdollisuuksia käyttää

luovaa ajattelua ja antaa heille uusia haasteita, hakea erilaisia vaihtoehtoja

ja uudenlaista tapaa toimia oppimisympäristössä sekä miettimällä sitä,

miten me voitaisiin yhteistyössä jakaa osaamista toinen toisillemme.

Matti VelhonojaKoulutusohjelmavastaava

Kuvataide Kankaanpää

Innovatiivisen ja luovan ympäristön rakentaminen ja ylläpitäminen on

jokapäiväistä työtä. Opiskelijoiden ja henkilökunnan motivaation ja vi-

reen ylläpitäminen vaatii positiivista kannustusta, ja luottamusta kunkin

omiin kykyihin. Joka päivä joudun torjumaan rutinoitumisen, virkaval-

taisuuden ja hallintoahdistuksen aiheuttamia uhkia.

Henna TiittanenKielten lehtori

Liiketoiminta Pori

Ammattikorkeakoulun opettajana joutuu rikkomaan rajoja koko ajan. Ei

ole enää perinteistä kielen opetusta vaan kielen ja aineen yhdistämistä.

Pakko lukea alan aiheita, juttuja ja artikkeleja koko ajan pysyäkseen mu-

kana. Erityisesti valinnaisissa jaksoissa yritän opettaa siten, että opiskeli-

jat tuntevat oppimisen mieluisaksi. Talo, jossa on monta koulutusohjel-

maa laittaa rikkomaan myös omia rajojaan. Uutta tekniikkaa pitää ottaa

koko ajan mukaan esim. netissä voi pitää palavereita ulkomaalaisten

kanssa. Rohkeasti uusi teknologia ja sosiaalinen media käyttöön. Luovuus

on mahdollista jos vain haluaa hyödyntää sitä.

KU

VAT

M

arik

a Elo

, Ja

tta

Lehto

nen

, Ve

era

Kor

hon

en, Fu

ture

imag

eban

k

Coachingin avulla henkilö- kohtaiseen kasvuun

Jonna SeppäläKOLUMNI

Coaching on ratkaisukeskeinen työskentelymuoto, jonka avulla valmen-nettava saa mahdollisuuden oman ajattelun fokusoimiseen sekä uuden-laisten käyttäytymis- ja ajattelumallien käyttöönottoon. Coachingilla tähdätään valmennettavan oman potentiaalin kasvattamiseen joko työ- tai henkilökohtaiseen elämään liittyen. Coachingilla on tarkoitus saada aikaan näkyviä muutoksia valmennettavan ajattelussa ja käyttäytymisessä.

Coaching-prosessi koostuu ammattitaitoisen ja koulutetun coachin sparraamista istunnoista, joiden aikana käsitellään valmennettavan itse va-litsemia teemoja. Tärkeintä on, että prosessin aluksi muotoillaan valmen-nettavalle 2-3 päätavoitetta, joiden saavuttamiseksi tehdään määrätietoista työtä. Tapaamisissa keskitytään tulevaisuuden tavoitteiden saavuttamiseen nykyhetkeä peilaten. Vastuu tavoitteiden saavuttamisesta sekä ajattelun ja käyttäytymisen muutoksista on valmennettavalla itsellään. Coachin rooli-na on huolehtia prosessin etenemisestä, selkeyttää valmennettavan ajatuk-sia sekä haastaa valmennettavaa uusiin pohdintoihin. Coaching-prosessin aikana on luottamuksellisia tapaamisia yhteensä 6-10.

Coaching on yksi henkilöstöammattilaisten käyttämä kehittämisen muoto. Se sopii kenelle tahansa itsensä kehittämisestä ja omien tavoit-teiden saavuttamisesta kiinnostuneille. Maailmalla coachingia käytetään yleisimmin johdon kehittämisen välineenä.

Coach-pätevyyden saavuttamiseksi tulee suorittaa kansainvälisen Coa-ching yhdistyksen standardien mukainen koulutus, jota järjestää Suomessa muutama taho. Satakunnan ammattikorkeakoulun kahdeksan hengen Coach-kouluksesta keväällä 2010 vastasi Business Coaching Center.

Coaching antaa mahdollisuuden saavuttaa omia henkilö-

kohtaisia työhön, oman ammattitaitoon tai henkiseen kasvuun

liittyviä tavoitteita koulutetun sparraajan johdolla. Satakunnan

ammattikorkeakoulun henkilöstöstä coaching-prosessiin on

osallistunut kuluneen vuoden aikana jo yli 20 henkeä. Oletko

sinä seuraava?

Kirjoittaja työskentelee Lii-

ketoiminnan ja kulttuurin

toimialalla kehittämispääl-

likkönä ja on pätevöitynyt

Certified Business Coach.

TYYPILLISIÄ TAVOITTEITA

• Ajanhallinnan parantaminen

• Oman toiminnan muuttaminen erilaisissa työn mukanaan tuomissa tilanteissa

• Elämänhallinnan kehittäminen

• Henkilökohtaisen tehokkuuden parantaminen

• Oman työn hallinnan parantaminen

• Työroolin selkiyttäminen

• Oman kehittämistyön tukeminen

9

10

AMK-opinnäytetyö on

toiminnallinen opinnäytetyö

Liiketoiminta Raumassa markkinointia opettavalla lehtori Nea Saarisella on hyllyssään jo viitisenkymmentä ohjattua opinnäytetyötä. Ohjauksessa tällä hetkellä on noin viisi-toista työtä.

TEKSTIT Jatta Lehtonen, Katja Lempinen | KUVA Jatta Lehtonen

11

AMK-opinnäytetyö on

toiminnallinen opinnäytetyö

MILLAINEN ON AMK-OPINNÄYTETYÖ

AMK-opinnäytetyön tunnistaminen on tärkeää. Se on sisällöllisesti hyvin erilainen kuin yliopistojen gradut.

- Hanna Vilkka on mielestäni kiteyt-tänyt määritelmän hyvin kuvainnol-lisesti kolmeen sanaan ”ammatillinen arjen työ”, tiivistää Nea ja suosittelee-kin lukemaan Vilkan teoksia.

- Kannattaa suhtautua kriittisesti teorian määrään. Laaja teoriaosuus ei tee työstä vielä AMK-opinnäytetyötä. Panoksia kannattaa satsata itse proses-sin kuvaamiseen ja arviointiin.

Nea toimii myös SAMKin opinnäy-tetyöryhmän vetäjänä. Ohjaajan sekä ryhmän vetäjän roolissa hän törmää-kin erilaisiin ohjausprosessin haastei-siin ja kehittämiskohteitakin löytyy.

- Yksi suuri haaste on se, että iso osa töistä tehdään yritysten toimeksian-toina, joita tulee pitkin vuotta, jolloin opiskelijoiden kanssa ollaan koko ajan eri vaiheessa prosessia, mikä taas vaikeuttaa luontevan ryhmäohjauksen järjestämistä ja opiskelijalta puuttuu ryhmätuki.

OPPONOINNIN ARVIOINTI

Yksi kehittämiskohde löytyy oppo-noinnista. Sitä ei tällä hetkellä arvioida mitenkään. Ohjaajat ovat todenneet, että tästä syystä harva opiskelija siihen

panostaa. Kommentit ovat lähinnä kirjoitusvirheisiin puuttumista.

- Vaikka opiskelijoita ohjeistaisi opponointiin arviointityökalun avulla, ovat harvassa ne opiskelijat, jotka tosissaan perehtyvät opponoitavaan työhön. Tätä pitäisi lähteä kehittämään ihan kampustasolla.

OHJAAJIEN VERTAISTUKI

Nea sai mahdollisuuden osallistua SAMKin mentorointiprojektiin muu-tama vuosi sitten. Hänen mentorinaan toimi yliopettaja Heli Reinilä.

- Koin projektin mielettömän hyvä-nä. Vuoden aikana tapasimme Helin kanssa noin seitsemän kertaa. Minä, eli mentoroitava, sain ehdottaa eri aiheita, joita käytiin läpi. Esimerkiksi ongelma-kohtiin sai ohjeita. ”Konkari-ohjaajan” hyvät vinkit auttoivat kehittämään myös omaa ohjausprosessia. Tätä toimintatapaa kannattaisi herätellä uudestaan eloon, ideoi Nea ja lupaa kehittämisryhmän vetäjänä nostaa asian esille.

Omassa ohjausprosessissaan Nea käyttää paljon energiaa ja aikaa projek-tin määrittämiseen.

- Tapaan mielelläni opiskelijan kanssa toimeksiantajan. Tapaaminen toimii rajanvetotilaisuutena, jolloin kaikki ymmärtävät samalla tavalla, mitä tehdään.

YHTENÄISET TYÖKALUT

Toimialojen moninaisuudesta ja erilai-suudesta huolimatta prosessia yhte-näistäviä työkaluja löytyy avuksi.

- Arviointityökalu on hyvä. Lisäksi Moodlea voisi hyödyntää laajemmin-kin, jotta jokainen ohjaaja löytäisi yhteiset työkalut yhdestä paikasta, esim. opinnäytetyöpassi voisi siirtyä sähköiseksi Moodleen.

Seminaarit kuitenkin tulisi pitää livenä.

- Itse seminaarit ja opiskelijoiden esitykset tulee mielestäni jatkossakin pitää joko paikan päällä luokassa tai verkon välityksellä, esim. Skypellä, jota maailmalla olevat opiskelijat osaavat kyllä käyttää. Seminaarit ovat myös opiskelijalle tärkeitä oppimistilanteita, jolloin tulee löytää omasta työstä olen-naiset asiat ja osata esittää ne.

OHJAAJAT, HYÖDYNTÄKÄÄKOULUTUKSET

Nea on iloinen, että SAMKissa on panostettu ohjaajien koulutukseen. Hän näkee opinnäytetyöprosessin ja yhteisten käytäntöjen kehittämisen SAMKissa hyvin tärkeänä.

- Ohjaajat ja asiasta kiinnostuneet: käykää SAMKin ja ulkopuolisten järjestämissä koulutuksissa, kannustaa Nea.

Informaatikko Katja Lempisen vetämä Opinnäytetyön työvälineet tutuksi -projekti käynnistyi elokuun

alussa 2010. Projektin tarkoituksena on tiedottaa SAMKissa käytössä olevista ohjauksen apuvälineistä

ja opastaa tarvittaessa niiden käytössä. Lisäksi tarjolla on erilaisia koulutuksia opinnäytetyön ohjauksen

aihepiiristä. Projektin tiedotus toimii pääasiassa Katjan ylläpitämän blogin (http://ohjauksentyovalineita.

blogspot.com/) välityksellä, mutta myös sähköpostin sekä uusimpana Yammerin kautta.

Syksyn aikana projektissa järjestettiin viitisentoista tapahtumaa kampuksilla: mm. Opinnäytetyöohjeet

ja Opinnäytetyön arviointityökalu tutuksi -tilaisuuksia sekä tiedonhankintapäiviä henkilökunnalle. Lisäksi

on myös pidetty opinnäytetyöiltapäivä yhteistyössä OPS2013 projektin kanssa. Ohjaukseen liittyviä link-

kejä sekä SAMKin sisältä että ulkopuolelta on koottu omalle sivustolleen osoitteessa http://www.samk.fi/

kirjasto/tyovalineita_ohjaajalle. Maaliskuun puolessa välissä käynnistyi Connect Pron kautta opinnäyte-

työn ohjaajille suunnattu keskusteluryhmä, jossa on tarkoituksena keskustella opinnäytetyöhön liittyvistä

asioista ja jakaa ajatuksia opinnäytetyön aihepiiristä.

Projekti jatkuu vielä tänäkin vuonna. Jos sinulla on ideoita siitä, millaisia tapahtumia tai koulutuksia

haluaisit syksyllä järjestettävän, ota yhteyttä Katja Lempiseen p. 044 710 3323, katja.lempinen@samk.fi.

OPINNÄYTETYÖN TYÖVÄLINEET TUTUKSI -PROJEKTI JATKUU 11

12

Opettajan työaika ja verkko-opetusKirsti Jasu-KuusistoKOLUMNI

Kirjoittaja työskentelee SAMKin

verkko-opetuksen koordinaat-

torina.

Usein keskustelun aiheena on se, että aika ei riitä verkko-opetuksessa ja siihen vedoten verkko-opetusta myös kartetaan. Suunnitelleessaan opis-kelijan opintojaksolla käyttämää aikaa, opettajan tulee suunnitella myös omaa ajankäyttöään. Jos käytössä on N tuntia, niin sen sisällä on tarkoitus pysyä. Yritän tässä kolumnissa löytää joitain keinoja rajallisen ajan hallit-semiseen.

Tekninen osaaminen kuntoon, käytä hieman aikaa siihen, että opettelet ohjelmien joustavan käytön. Hallitessasi perusrutiinit hyvin, vapautuu aikaa ja energiaa muuhun.

Kaiken perusta on hyvin suunniteltu oppimisprosessi ja sitä tukevat verkkotehtävät. Merkkaa kalenteriisi mahdolliset lähitunnit, varaa aika myös palautteenannolle. Arviointitavan ja palautteen antamisen etukäteis-suunnittelu on tärkeintä. 30 opiskelijan viisi -sivuisen työn arviointi on aika urakka:150 sivua! Mieti, onko kaikkien tehtävien oltava yksilötehtä-viä? Edellä mainittu tehtävä tuottaa parityönäkin tehtynä luettavaa vielä 75 sivua. Voisiko tehtävän tuotos ollakin maksimissaan 3 sivua?

Olisiko mahdollista tehdä osasta tehtäviä sellaisia, että opiskelijat luke-vat ja arvioivat toistensa töitä? Vertaisarviointi helpottaa opiskelijoiden oppimista ja siinä samalla opettajan työtä. Voisivatko jotkut tehtävistä olla vain osa opiskelijan oppimisprosessia, joista ei anneta palautetta ja joita ei arvioida? Aiheesta voidaan keskustella luokassa tai Moodlen keskustelu-alueella.

Tehtäviä voi työstää myös niin, että ne palautetaan ennen lähituntia ja kontaktin aikana käsitellään asiaa. Nämä tehtävät toimivat asiaan pereh-tymistehtävinä ja arvokkaat lähitunnit voidaan käyttää keskusteluun ja asian syventämiseen. Ja muista: varaa osa ajastasi myöhästyneiden töiden käsittelyyn!

Hyvässä oppimistehtävässä arviointiin ja palautteeseen liittyvät asiat on kirjoitettu auki opiskelijalle ennakkoon. Näin opiskelija osaa asettaa odotuksensa oikealle tasolle. Tyydy joskus hyvään, älä aina pyri täydel-lisyyteen. Usein käy niin, että kukaan ei edes huomaa, että tehtävä on mielettömän hiottu, uskalla lopettaa viimeistely.

Antakaamme siis yhä enemmän vastuuta ja oppimisen iloa opiskelijoille ja siirrytään opettajina oppimisprosessin ohjaajan rooliin.

12

13

Verkko-opetuksen kehitystyö Huittisissa jatkuu

ETEENPÄIN MENEMISEN MEININKIÄ

Liiketoiminta Huittisten kampuksen oven avaavat tulevaisuudes-sa tiedonjanoiset aikuisopiskelijat, kun SAMKin liiketalouden aikuiskoulutus keskitetään Huittisiin. Kampuksen aikuiskoulu-tuksen erityisvahvuutena on verkkopainotteisuus, joka tarjoaa joustavan tavan opiskella vaikkapa työn ohessa. Hyvien haki-jalukujen myötä suunta näyttääkin oikealta. Huittisissa ei kui-tenkaan tuudittauduta menneeseen menestykseen, vaan vauhti kiihtyy ja rimaa nostetaan taas pykälää korkeammalle. Valmiuk-sia riman ylitykseen antaa omalle henkilökunnalle ja erityisesti opettajille suunnattu ePro-verkkokoulutus.

TEKSTI Jatta Lehtonen | KUVA Jatta Lehtonen, Futureimagebank

13

14

PAINOPISTEENÄ ERITYISESTI VERKKOPEDAGOGIIKKA

Koulutusjohtaja Timo Mattila kiittää toimialaa sekä SAMKin verkko-ope-tuksen koordinaattori Kirsti Jasu-Kuusistoa toimivan koulutuspaketin suunnittelusta ja toteutuksesta.

– Kun toimialamme antoi tukensa ja keskitti liiketalouden aikuiskoulu-tuksen tänne Huittisiin, tarkoitti se verkko-opetusmallin vakiintumista ai-kuiskoulutuksessa. Näin ollen jokainen kampuksemme opettaja ja henkilökun-nan jäsen pääsee mukaan kehittämään toimintaamme, nimenomaan jousta-van, asiakaslähtöisen aikuiskoulutuk-sen näkökulmasta, kertoo Mattila.

– EPro-koulutuksen perusajatuksena on antaa vinkkejä ja päivitystä erityi-sesti verkkopeda-gogiikkaan, mutta myös teknisiin välineisiin. Koulu-tus mahdollistaa henkilökunnan oman ammatillisen osaamisen kehittymisen,

täsmentää Mattila ja korostaa myös yhdessä tekemisen tärkeyttä.

– Koulutuksen avulla kehitämme yhdessä verkkokoulutusmallia, jaamme osaamista sekä annamme käytännön vinkkejä toisillemme. Näin myös ns. hiljainen tieto-taito kampuksellamme leviää, lisää Mattila.

YHDESSÄ ETEENPÄIN

Koulutus alkoi syksyllä 2010 ja kon-taktia on ollut muutamina perjantai-päivinä.

– Osaaminen on tullut nyt jo paljon läpinäkyvämmäksi. Olemme oppineet antamaan ja vastaanottamaan hyviä vinkkejä käytänteistä, jotka kehittä-vät ja helpottavat omaa tekemistä,

summaa Mattila koulutuksen antia. Hän kokee, että hen-kilökunta on jo nyt ottanut suuren harppauksen sekä verkkopedagogiikassa että tekniikan hallinnassa. Esimie-

hen näkökulmasta Mattila onkin hyvin vaikuttunut kuinka hienoja asioita ja

hyviä toteutuksia talon sisältä jo löytyy.– Toivon jatkossakin samanlaista yh-

dessä eteenpäin menemisen meininkiä, Mattila kiteyttää.

ROHKEUTTA MONIPUOLISTAA OMAA OPETUSTA

EPro-koulutukseen osallistuivat myös juridiikan lehtori Minna Kuohukoski, kirjaston tietopalvelusihteeri ja tunti-opettaja Elina Laineenoja, julkishal-linnon tuntiopettaja Hanna Moisio ja taloushallinnon tuntiopettaja Suvi Tanhuanpää. Nelikko on yhtä mieltä koulutuksen tarpeellisuudesta. Se on antanut rohkeutta hyödyntää verkossa itselle uusia välineitä sekä konkretisoi-nut verkossa toimimisen käytänteitä ja mahdollisuuksia entisestään. Erityisesti kiitosta saa osallistujien kesken jaettu tieto, mikä antaa lisäideoita oman opetuksen suunnitteluun. Asioiden tekeminen käytännössä, osaamisen jakaminen sekä oppiminen toisilta on ollut erityisen onnistunutta.

” Myös hiljainen tieto-taito leviää

kampuksellamme.”

VERKKO-OPETTAJANA MINÄ .... olen enemmän mukana tässä hetkessä ja suhtaudun kriittisemmin tekemiini materiaaleihin ... haluan tarjota opiskelijoille monipuolisia vaihtoehtoja oppia uutta .... tarjoan aineistoja ja opastusta, tukea ja kuuntelua. VUOROVAIKUTTEISUUS VERKKO-OPETUKSESSA .... on oleellinen. Opiskelijan

on tunnettava opettajan läsnäolo myös verkossa. Haastavinta tämä on suurissa, noin 50 opiskelijan, ryhmissä, jolloin henkilökohtaisen

palautteen antamiseen ei resurssit r i i t ä .

VERKKO-OPETUS ON .... ajanmukaisempaa ja opettavaisempaa kuin vanhalla rutiinilla vedetyt kontakti-luennot. Sen etuihin kuuluu joustavuus ja tekniikan tarjoamat monipuoliset mahdollisuudet .... monipuo-lista ja haastavaa. Opetuksen sisältö on pääasia ja sen lisäksi on hallittava ja kehityttävä myös verkkotyö-kalujen käytössä.

15

Välineet… Moodle, joka mielestäni tarjoaa monipuoli-sia toteutusmahdollisuuksia. Tehtävä-toimintojen lisäksi olen hyödyntänyt oppimistehtävissä keskustelualuei-ta sekä tenttityökalua. Uutena verkkotyökaluna olen ottanut käyttöön AC-neuvottelujärjestelmän ja kevään aikana tarkoitus olisi tehdä Camtasia-luentoja. Myös Prezi-esitystekniikka kiinnostaa.

Verkko-opintojakson suunnittelu… Suunnittelussa on hyvä huomioida opiskelijoiden erilaiset tavat oppia. Opettaja ei verkossa välttämättä huomaa eroja. Verkko-opintojaksolta tulisikin löytyä oppimisen kannalta mielekästä tekemistä. Jossakin tehtävässä voi hyödyntää tutkivan oppimisen periaatteita ja jossakin toisessa taas jaettua oppimista esim. ryhmätöiden kautta.

Välineet… Moodle on tietysti aktiivisessa käytössä ja yritän jatkuvasti oppia käyttämään sitä monipuolisem-min. Koulutuksen myötä olen ottanut käyttöön mm. tenttityökalun ja vertaisarvioinnin. Lisäksi olen pitänyt opinnäytetyöseminaareja AC:n kautta. Camtasian käyt-töä on tullut myös harjoiteltua ja tulevaisuudessa olisi tarkoitus tehdä Camtasia-luentoja Moodleen.

Verkko-opintojakson suunnittelu… Suunnittelussa tu-lisi huomioida erityisesti vuorovaikutteisuus ja opettajan läsnäolo, jotta Moodle ei jää vain materiaalinjakopoh-jaksi. Opiskelijalla ei saa olla olo, että suorittaa opinto-jaksoa tietokoneen kanssa. Opettajan tulee myös ohjata opiskelijaa hakemaan ja löytämään tietoa itse.

Välineet… Verkko-opetuksen saloihin tutustuin aika-naan Virtualian merkeissä, ja nyt Moodlen. Kontaktin tukena ohjauksessa on Skype ja AC. Kirjasto on varsin sähköinen maailma kaikkine tietokantoineen joten ver-kossa tavallaan elämme koko ajan.

Koulutuksen anti… Yhteisöllisyys ja vertaisohjaus on ollut ihan huippua. SAMKin verkko-opetuksen kehittämistyöryhmäläisen näkökulmasta ajatellen ePro-koulutus kaiken kaikkiaan on onnistunut tehtävässään verkko-opetuksen kehittämisessä ja ohjauksessa.

Välineet… Verkko-opetuksessa olen käyttänyt Moodlen lisäksi mm. wikiä, blogeja sekä videoita.

Verkko-opintojakson suunnittelu… Suunnittelussa huomiota tulisi kiinnittää mm. materiaalin suunnitte-luun, opettajan tulee työstää materiaalia (mm. esityksiä, videoita) myös itse, eikä tukeutua pelkästään esim. link-

kilistoihin. Verkko-opintojaksopohjan pitäisi olla myös visuaalisesti innostava.

Suvi suosittelee osallistumaan johonkin ulkopuolisen järjestämään, verkossa toteutettavaan koulutukseen, jotta ymmärtäisi opiskelijan roolin ja sen millaista verkossa on opiskella.

MINNA kuohukoski

HANNA moisio

SUVI tanhuanpää

ELINA laineenoja

16

Koulutuksesta

hallitustyöskentelyyn

lisäpontta– Pk-yritysten hallituksiin tarvitaan lisää asiantuntijoita, tietää yritysjuridii-kan lehtori Riitta Numminen kertoa. Hän osallistui viime vuonna Rauman kauppakamarin järjestämälle Hyväk-sytty hallituksen jäsen -kurssille ja suo-ritti siihen liittyvän HHJ-tutkinnon.

Kurssille osallistuneista koulutetaan hallitustyöskentelyn ammattilaisia pk-yrityksiä silmällä pitäen, sillä tarve ulkopuolisille asiantuntijoille on kauppakamarien selvitysten mukaan suuri. Numminen osallistui kurssille ensisijaisesti opettajan roolissa.

– Halusin päivittää tietojani sekä selvittää minkälaisia asioita kurssilla käsitellään. Jonkin verran uutta tietoa tulikin, esimerkiksi yritysten talouden seurantaan liittyen. Näitä tietoja olen voinut hyödyntää erityisesti Henkilös-

tön johtaminen -moduulin opetuk-sessa.

Tiivis kurssi koostui neljästä lähiopetuspäivästä sekä käytännönlä-heisestä ryhmätyöstä, jossa käsiteltiin paikallisen pk-yrityksen hallitustyös-kentelyä. Tutkintoa varten tuli lisäksi tehdä kaksi etätehtävää, joita Num-minen luonnehtii haastaviksi, mutta mielenkiintoisiksi.

HALLITUSTYÖTÄ ELÄKEVUOSINAKIN

Numminen on toiminut useissa sää-tiöissä ja hallituksissa. Hän on ollut jäsenenä mm. Taskukirja LOISTO Oy:n hallituksessa usean vuoden ajan. Siten hänellä oli myös henkilökohtaisia intressejä koulutusta kohtaan. Hän

myös uskoo hyötyvänsä tutkinnosta tulevaisuudessa, sillä HHJ-tutkinnon suorittaneet voivat halutessaan antaa tietonsa rekisteriin hallitusjäseniä kai-paavien pk-yritysten ulottuville.

– Tämä on viimeinen vuoteni opettajana, sillä jään eläkkeelle kesällä. Kenties voisin eläkevuosinani antaa aikaani ja asiantuntemustani jollekin pk-yritykselle. Saamani koulutus tuki opetustyötä ja antoi hyvät eväät tule-vaa varten, Numminen summaa.

” Tarve ulkopuo-

lisille asiantunti-

joille on suuri.”

TE

KS

TI

J

ari H

olm

a

|

K

UVA

Ja

tta

Lehto

nen

17

18

Vuorotyöstä voimaa taiteelliseen työskentelyyn

Taiteilijan työ on yksinäistä ja palautetta tulee harvoin. Kuvataiteen opet-tajien kolmas yhteisnäyttely, Vuorotyö, antoi taiteilijoille mahdollisuuden kehittää omaa taiteellista työskentelyään ulkopuolisten mentoreiden tuke-mana. Tämä mahdollisti ammatillisen vuorovaikutuksen usean taiteilijan kesken, joka toi rikkautta opettajien taiteelliseen työskentelyyn.

”Välillä on aika kortilla”

18

YLLÄ Koulutusohjelmavastaava Matti Velhonoja avasi näyttelyn

Seinäjoen Taidehallissa. Taustalla Petri Rummukaisen teokset vas.

Colourscape 1, 2 ja 3, akryyli ja pigmentti kankaalle, 2010.

VAS. Taiteilijat ehtivät avajaismatkan yhteydessä myös ostoksille.

Kuvassa Petri Rummukainen, Jalo Porkkala, Pirkko Holm, Ulla

Karsikas, Matti Velhonoja ja Heli Ryhänen.

19

Vuorotyöstä voimaa taiteelliseen työskentelyyn

Opettajien yhteisnäyttelyllä on Kankaanpäässä pitkät perinteet. Ensimmäinen yhteisvoimin toteu-tettu näyttely ripustettiin näytille jo vuonna 2000 (Tosi Taidetta) ja tämä uusittiin vuonna 2005 (Dialogi). Vuorotyö-näyttelylle uutta suuntaa haettiin ulkopuo-listen mentorien voimin. Mukana työskentelyssä olivat taiteilijat Päivi Takala ja Minna Mäkelä, sekä Hel-singin Sanomien kuvataidekriitik-kona tunnettu Veikko Halmetoja.

– Mentorilta sain kuulla arvok-kaita kommentteja työskentelystäni. Päivi analysoi tekemisiäni ja se selkeytti maalaamiseni lähtökoh-tia, toteaa Petri Rummukainen jälkikäteen.

Taiteilijoiden lisäksi tilanne oli myös mentoreille uusi, sillä kukaan heistä ei ollut aiemmin osallistunut

vastaavaan työskentelyyn. Mentorit kokivat osallistumisen mielenkiin-toisena, sillä se antoi mahdollisuuk-sia uudenlaisiin, syvältä luotaaviin keskusteluihin. Näiden toivotaan myös jatkossa kannustavan taiteili-joita ammatilliseen vuorovaikutuk-seen kollegoiden kanssa.

VUOROTYÖTÄ VAI TYÖTÄ VUOROTTA?

Näyttelyn tavoitteena oli myös saa-da opettajat miettimään taiteellisen työskentelyn ja oman opettami-sen suhdetta. Tähän viittaa myös näyttelyn nimi Vuorotyö. Vuoden kestäneen työskentelyn aikana keskustelun kohteena usein olikin se, miten aikaa riittää opetuksen lisäksi myös omaan taiteelliseen työskentelyyn.

PETRI RUMMUKAINEN, RIITTÄÄKÖ SE?

– Välillä riittää ja välillä ei. Taitei-lijan työskentely on riippuvainen monista asioista, kuten apurahoista. Harva työllistyy pelkällä taiteen tekemisellä.

– Opetustyö on tosin siitä kivaa, että kesällä aikaa on enemmän. Silloin itsekin maalaan enemmän, kertoo Rummukainen pohdiskel-len.

Näyttelyn suunnittelu ja toteutus olivat osa henkilöstön osaamisen kehittämisen hanketta. Näyttelyn avajaisia vietettiin kahdesti, ensin Kuvataide Kankaanpään galleriassa ja myöhemmin myös Seinäjoen taidehallissa.

”Välillä on aika kortilla”

TE

KS

TI

J

onna

Sep

päl

ä |

K

UVAT

E

sko

Rai

lo, Fu

ture

imag

eban

k

19

KOLUMNI Tuukka Nieminen

Oma terveys ja kunto ovat meille työikäiselle usein vakavia asioita, jotka

tuovat mieleen totisena sormea heristävän terveydenhoitajan. Ja vakavilla

asioillahan ei saa leikkiä - vai saako?

Terveyteen ja työhyvinvointiin suhtaudutaan usein ryppyotsaisesti tai

suorastaan mustavalkoisesti. Hyvä olo ja siitä huolehtiminen hukkuvat

mitä moninaisempien syiden – todellisten tai keksittyjen – jalkoihin. Oma

rapakunto harmittaa ja aiheuttaa syyllisyyttä, jota joka tuutista tulviva

terveysvalistus ei ainakaan kevennä. Geenejään ei voi valita eikä nälkää

vastaan voi loputtomasti taistella – niinpä monelle on työikäiselle on jo

selvinnyt, että vastuu omasta hyvinvoinnista on otettava itse. Oikotietä on-

neen tai tässä tapauksessa terveyteen ei ole, vaan pysyvä muutos parem-

paan päin tapahtuu tässäkin pelissä vain palkitsevan oppimisen kautta.

Kuten runoilija Tabermann asian osuvasti ilmaisi: ”ihminen oppii vain

kahdella tapaa - ahaa ja Ha Haa”

Pienetkin asiat muuttavat pelin kulkua aina merkittävästi. Leikitään siis,

että sinua oikeasti kiinnostaisi parantaa kuntoasi ja terveyttäsi. Leikitään,

että sinulla olisi joka aamu ja ilta aikaa virkistävälle 10 minuutin reip-

pailulle. Tuo 20 minuuttia päivässä on yli 120 tuntia liikkumista vuodessa

ja se on vakavasti sanottuna jo melkoisesti. Oman terveytesi pelissäkin

voi siis edetä paljon, vaikka jokaisen heiton jälkeen noppa näyttäisi vain

ykköstä! Se, mikä voi tuntua hetkellisesti liian vähältä, on usealle meille

pitkällä aikajänteellä riittävästi. Terveyden kannalta vaikkapa ne ensim-

mäiset pudotetut rasvakilot ovat ne tärkeämmät kuin ne seuraavat, mutta

aika harva tuntee kuitenkaan muutaman nopan heiton jälkeen vielä peliä

voittaneensa.

Oman terveyden pelilaudalla pienikin eteneminen aiheuttaa pal-

jon positiivista. On siis hyvä suunnitella oma pelistrategia noudattaen

seuraavia tärkeitä pelisääntöjä. Liikkumisen tulee olla hauskaa, ruuan

pitää olla hyvää, elämään pitää mahtua nautintoja ja rentoutumista sekä

vakavilla asioilla saa leikkiä!

Kirjoittaja työskentelee toimi-

tusjohtajana Motivire-työhy-

vinvointipalvelua tuottavassa

yrityksessä, Motivaatioverkko

Oy:ssä.

Terveys ja hyvinvointi, elämänmittaista oppimista

20

21

Vahtimestari Tommi Harju on tuttu hahmo Liiketoiminta ja kulttuuri Porin henkilökunnalle ja opiskelijoille. Asemapaikallaan pääovien yhteydessä hän on yli kahden vuoden ajan opas-tanut eksyneitä ja auttanut kampuksen väkeä eri tilanteissa. Vaikka Harjun laaja vastuualue kattaakin kaikkea mahdollista aina kulunvalvontajär-jestelmän hallinnasta postinjakeluun, lienee juuri turvallisuuden tunnetta luova näkyvillä oleminen yksi hänen tärkeimmistä tehtävistään.

Kampuksella voidaan jatkossakin oleilla turvallisin mielin, sillä Harju on viime syksystä alkaen opiskellut työnsä lomassa turvallisuusalaa.

– Koin turvallisuusvalvojan koulu-tuksen varsin osuvaksi työhöni liittyen. Se käsittelee alaa hyvin laajasti: yritys-

ja toimitilaturvallisuutta tarkastellaan monelta eri näkökantilta. Tavoit-teenani on kehittyä työssäni ja ottaa eri turvallisuusnäkökohtia paremmin huomioon, Harju perustelee opiske-luun lähtöään.

TURVALLISUUSAJATTELU NOSTEESSA

Kaksi vuotta kestävän tutkinnon Harju suorittaa WinNovan aikuiskoulutus-puolella. Koska pääosa opinnoista on verkko-opiskelua, ei työ kampuksella kärsi. Opiskelu ja työ pikemminkin tu-kevat toisiaan, sovellettavien tehtävien muodossa.

– Tällä hetkellä teen toimipistees-sämme riskikartoitusta osana yritys-turvallisuuden opintoja. Tutkin, mitä

riskejä työympäristössämme on sekä pohdin eri toimintatapoja, miten ris-kejä ja niiden seurauksia saisi vähen-nettyä.

Harju on tyytyväinen siihen, kuinka nykyään turvallisuusasioihin kiinni-tetään aiempaa enemmän huomiota. Hän uskoo, että niin koulumaail-massa kuin muuallakin on herätty turvallisuuskulttuurin nostattamiseen, ja suuntaus näyttäisi tulevaisuuden suhteen hyvältä.

– Emme ole koskaan absoluuttisen turvallisessa ympäristössä, aina on ris-kit olemassa. Mutta ydinasia onkin se, miten me tunnistamme riskit ja miten osaamme toimenpiteillä korjata niiden vakavuutta matalammaksi. Tämä kou-lutus on yksi keino, mitä kautta opin ajattelemaan asioista laajemmin.

TE

KS

TI

J

ari H

olm

a |

K

UVA

J

uss

i Par

tanen

Tommi turvaa kampuksenPelkkä näkyvillä oleminen tuo turvallisuuden tunnetta, vahtimestari Tommi Harju kertoo.

21

Osaamisen kehittäminen – sehän on elämääAnne KleemolaKOLUMNI

Kirjoittaja toimii Liiketoiminnan

ja kulttuurin toimialan toimiala-

johtajana.

Osaamisen kehittäminen ymmärretään helposti ja varsin yleisesti koulut-tautumiseksi. Se on osallistumista kursseille ja seminaareihin. Se on myös jatkotutkintojen suorittamista. Juuri nyt en muista milloin olisin osallis-tunut johonkin koulutukseen. Seminaareissa olen luonnollisesti käynyt, yleensä johonkin opettamaani aihealueeseen liittyen. Jatkotutkintoni on sen verran tuore, että se on toki muistissa vielä. Olen pitkän tien kautta tutkintoni suorittanut eli opistotasolta tohtoriksi kahden vuosikymmenen aikana. Siitä huolimatta oma käsitykseni todellisesta osaamisen kehittämi-sestä on ihan toisenlainen.

Mielestäni osaamisen kehittäminen on normaalia aktiivista elämää, jossa omasta osaamisesta huolehtiminen on jokaisen velvollisuus. Koska ei ole enää olemassa työnantajia, jotka voisivat turvata elantomme koko työuran ajan, on ainoa keino turvata voi leivälle pitämällä osaaminen päivitettynä ja kilpailukykyisenä koko ajan. No, selvää on, ettemme voi jatkuvasti juos-ta koulutuksissa. Siksi osaamisen tulee kehittyä arjen työtehtävissä. Sitähän tapahtuu, kun tehtävät ovat riittävän haastavia. Me opettajat olemme siinä mielessä onnellisessa asemassa, että se jopa kuuluu meillä toimenkuvaan.

Omat kokemukseni osaamisen kehittymisestä ovat usein varsin vaati-vienkin uusien koulutusten suunnittelu- ja toteutustilanteita. Kun edessä on koulutus, jonka aihepiiri osuu oman substanssin reuna-alueille, jää ainoaksi keinoksi ottaa aihe ja sen ympäristö haltuun niin, että pystyy esittämään sen kuulijoille vakuuttavasti, ja – mikä pahempaa – vastaamaan kysymyksiin, joita takuulla esitetään. Koska omat opetustilanteeni ovat jo pitkään olleet työelämässä olevien aikuisten ihmisten, asiantuntijoiden koulutuksia, olen saanut todella soveltaa edellä kuvattua menetelmää. Olen kokenut sen erittäin haastavaksi ja oppinut sinä aikana paljon enemmän kuin yhdelläkään kurssilla. Se on vaatinut joskus hulluakin rohkeutta ja tietysti ongelmia ei-sanan kanssa, mutta se on ollut palkitsevaa, koska jokaiseen tilaisuuteen liittyy tiettyä itsensä voittamisen tunnetta. Rajojen kokeilua. Mutta sitähän osaamisen laajentaminen onkin, eikö?

Liiketoiminnan ja kulttuurin toimialalla ollaan muodollisen osaamisen kehittämisessä pitkällä. Voisimmeko nyt nähdä sitä myös vähemmän muo-dollisena arjen ammattiosaamisen kehittymisenä?

22

23

TE

KS

TI

J

ari H

olm

a

|

K

UVA

T

Mar

ika

Elo

, Fu

ture

imag

eban

k

ajan hermoillaTIEDOTTAMISTATIEDOTTAMISTA

Tiedottaminen, kuten kaikki muukin viestintäalan työ, edellyttää osaajaltaan jatkuvaa ajan tasalla py-symistä. Tästä syystä myös yritysviestinnän lehtori Harry Niskanen lähti viime marraskuussa mukaan Inforin järjestämään Tiedottamisen koulutusohjel-maan.

– Opettajana minulle on tärkeää tietää, mitkä ovat alan vallitsevat trendit tällä hetkellä. Koulumaailmas-sa jää helposti ikään kuin paikoilleen, mutta koulu-tuksien avulla tiedän, mitä ajassa liikkuu, Niskanen kertoo.

Kesäkuulle jatkuva koulutusohjelma koostuu kuu-desta kontaktikerrasta Inforin toimitiloissa Helsin-gissä sekä kertojen välissä annettavista kotitehtävistä. Luennoilla Elisa Juholinin ja Pirjo Vuokon kaltaiset viestinnän kärkinimet tarjoavat osallistujille läpileik-kauksen alan polttavista aiheista, kuten sosiaalisen median kasvusta sekä kriisiviestinnän paineista.

– Juuri hetki sitten olin mukana seuraamassa Pirjo Vuokon esitystä, joka oli todella mielenkiintoinen. Hänen asiantuntevuudestaan kertonee sekin, että hänen markkinointiviestintää käsitteleviä teoksiaan käytetään säännöllisesti ohjaamissani opinnäytetöissä. Olenkin mukana myös benchmarking-mielessä, eli seuraan miten he kouluttavat.

Tiiviissä 16 hengen opiskeluryhmässä vallitsee erittäin hyvä ryhmähenki. Mukana on eri-ikäisiä osallistujia nimekkäistäkin yrityksistä ja järjestöistä.

– Tunnelma ryhmässämme on rento ja avoin. Koen erityisen hienoksi sen, kuinka kykenemme keskuste-lemaan luottamuksellisesti eri asioista ilman pelkoa, että tieto leviää ulkopuolelle.

– Koulutusohjelman luennot niihin liittyvine keskusteluineen ovat olleet tähän mennessä hyvin he-delmällisiä, ja olen tyytyväinen, että lähdin mukaan, Niskanen kiteyttää.

24

IN LONDONIN LONDONIN LONDONIN LONDONStudying English

24

25

IN LONDONENGLISH FOR EDUCATIONAL PROFESSIONALS

� e course included a fi ve-day stay at London. � e schedule was rathertight; we visited several universities such as the Middlesex university, Oxford, UCL. At the Middlesex university we had a couple of lessons. � e trip culminated in a visit to Sheila’s (our teacher Marina Wikman’s friend). She had invited a few of her friends to have a little small talk in English with us. On Monday evening, we went to see a musical (some went to see Queen and others Oliver Twist). I think during this intensive week, we got into close touch with the Englishculture and language.

The first colour-printed book in Oxford University Press.

One of our assignments;

finding a way to the hotel.

On Wednesday we visited Middlesex.

On Tuesday we got a tour

of the UCL campus area.Yummy.

Some very delicious

pub food.

Although the schedule was very

tight, we had some time to visit the

must-see places :)

Piccadilly Circus

TEKSTI Jatta Lehtonen | KUVAT Jatta Lehtonen, Kaija Jokela, Futureimagebank

26

Kirjoittaja toimii valmentajana

Life Consulting Finland Oy:ssä.

Mutta hätä ei ole tämännäköinen: ota avuksi Insights Discovery –vuo-rovaikutusvalmennus ja tartu härkää sarvista! Insights workshopeissa työstetään työyhteisön keskeisiä kommunikointi- ja vuorovaikutushaastei-ta rennossa ja luottamusta herättävässä ilmapiirissä. Insights Discovery on maailmanlaajuinen, C.G. Jungin psykologiaan perustuva oppimisjärjestel-mä, jota ovat käyttäneet monet maailman johtavista yrityksistä.

Käytännössä homma menee niin, että henkilö saa sähköpostilla linkin verkossa täytettävään tehtävään, jossa hän määrittelee suhtautumistaan erilaisiin persoonallisuuden ominaisuuksiin. Tämä vaihe kestää noin 15-20 minuuttia, jonka jälkeen hän jatkolähettää tulokset Insights-palvelun-tarjoalle, joka puolestaan tuottaa vastauksista korkeatasoisen, kansitetun raportin. Henkilö osallistuu sitten yhdessä muiden kanssa (nämä ovat useimmiten ryhmävalmennuksia) 1-3 päivän workshoppiin, jossa ope-tellaan Insightsin perusasiat, tehdään harjoitustehtäviä sekä tutustustaan omaan ja työkaverien persoonallisuusprofiileihin.

Saamieni kokemusten mukaan workshopit ovat erittäin pidettyjä tilaisuuksia: osallistujilta kerätyn palautteen keskiarvo on noin 4,3 viiden

asteikolla. Syynä tähän on varmasti se, että Insights on erittäin ym-märrettävä ja konkreettinen oppimisjärjestelmä: jokainen osallistuja saa jatkuvaan käyttöön tarkoitettuja työkaluja. Toisaalta worksho-peissa on aina myös hauskaa: se vaikuttaa varmasti myönteisesti kokemukseen.

Jo noin 100 SAMKilaista on osallistunut Insights-workshoppei-hin. Lähde mukaan rohkeasti!

Insights Discovery -profiloinnit kehittämisen välineenä

Jari IisakkalaKOLUMNI

KYSY MIKSI...• huippuosaajista koostuva tiimimme ei menesty?• palaverit ovat usein ajan haaskausta?• jotkut suhtautuvat lähes kaikkeen kielteisesti?• sille yhdelle tuli burnout?• se yksi puhuu aina päälle?• se toinen puhuu niin hitaasti?• työpaikkani ilmapiiri on huono?• esimieheni ei hyväksy järkeviä perustelujani?• jotkut henkilöt vastustavat lähes kaikkia uudistuksia?• osa asiakkaistamme on kadonnut?• esimieheni ei tunnu arvostavan minua?• en saa muita innostumaan ideoistani?

KIINNOSTUITKO? Ota yhteyttä kehittämispäällikkö Jonna Seppälään,s-posti: jonna.seppala@samk.fi tai soita, 044 710 3804.

28

“Haluamme tulevaisuuden, jossa jokai-selta vaaditaan tässä päivässä elämistä,

ja jossa tekemisillä ja tekemättä jättämisillä on väliä – jossa innovatiivisuus

ja luovuus ovat tärkeämpiä kuin vanhat rakenteet ja joissa rajojen rakentava

rikkominen on arkipäivää.”