Kymenlaakson maakunta/ Carea Erityisryhmien ......Kymenlaakson kokonaisväestömäärä laskemassa hiljalleen, mutta yli 75- vuotiaiden märää kasvaa 49% vuoteen 2030 mennessä 0

Kymenlaakson maakunta/ Carea

Erityisryhmien asumispalvelujen selvitys

ASUMISEN UUDENLAISET RATKAISUT KYMENLAAKSOSSA -

SEMINAARI

9.2.2018

Esitys pohjautuu 3.1.2018 loppuraporttiin

Sisällysluettelo

1. Johdon yhteenveto

2. Projektin lähtökohta ja tavoitteet

3. Kymenlaakson väestö ja asumispalveluiden käyttö

4. Alueellisen asumispalveluiden palveluverkon kartoitus1. Asumispalveluiden palveluverkkokyselyn toteutustapa ja lisätietopyynnöt

2. Kyselyn keskeiset tulokset

5. Tulevaisuuden palveluverkon määrittely 1. Nykyisen palveluverkon haasteet ja kehittämisen kohteet

2. Tavoitteellisen palveluverkon määrittely

3. Skenaariot kustannussäästöpotentiaalista

4. Sote- ja maakuntauudistuksen ja johtamisjärjestelmän uudistuksen muutosvaikutusten arviointi

6. Johtopäätökset ja kehittämisehdotukset

7. Toimeenpanon tiekartta

8. Liitteet1. Kyselyn tarkempia tuloksia

2. Skenaariolaskelmien tarkemmat tietopohjat

3. Työryhmätyöskentelyn tuloksia: asumisen palveluiden muutosajurit /vaikuttimet asiakassegmenteittäin sekä ajurin vaikutus asumispalveluihin

4. Projektin organisointi ja aikataulutus

5. Asiakassegmenttikohtaiset laatusuositusten lyhennelmät

Loppuraportin sisällysluettelo –

esitykseen poimittu valikoidut aiheet

Kymenlaakson asumispalvelujen selvityksessä tarkastelussa oli kuuden kunnan ja Carean asumispalvelutSelvityksessä kartoitettiin asumispalveluiden palveluverkon nykytila ja määriteltin tulevaisuuden tavoitetilaa

Erityisryhmien asumispalvelut

Ikääntyneiden asumispalvelut

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen

asumispalvelut

Vammaisten henkilöiden asumispalvelut

Kehitysvammaisten henkilöiden

asumispalvelut

Nuorten tukiasuminen asumisen

yksiköissä

Ko

hd

ery

hm

ät

Se

kto

rit

Julkiset

Yksityiset

3. sektori

Hamina

Kouvola

Pyhtää

Kotka

Miehikkälä

Virolahti

Alu

ee

t

Carea

Tavoitteet• Asumispalveluja koskevan tiedon koostaminen,

analysointi sekä tavoitetilan määrittely ja konkretisointi

Projektin lopputuotoksena syntyi:• Nykytilan palveluverkon kuvaus

• Tulevaisuuden palveluverkon kuvaus

• Tavoitellun palveluverkon toimintasuunnitelma:

kehittämistoimenpiteet sekä tiekartta

Toteutus: Selvitystyön toteutus sisälsi palveluverkkokyselyn,

tietopyyntöjä, analyyseja sekä työryhmätyöskentelyä.

Selvityksessä keskityttiin Kymenlaakson asumispalveluiden palveluverkon kannalta kokonaisuuden hahmottamiseen

Selvitykseen liittyviä huomioita:

▪ Kyselyn pohjalta tehdyissä analyyseissa on keskitytty

erityisesti Kymenlaakson asumispalveluiden (maakunnan)

palveluverkon kannalta keskeisiin näkökulmin.

▪ Selvityksessä ei ole perehdytty syvällisesti

asiakassegmenttikohtaisiin erityispiirteisiin. Osa selvityksessä

esitetyistä huomioista ja kehittämistoimista on sellaisia, jotka

eivät sovi kaikkiin asiakassegmentteihin, vaan ne ovat

yleistettyjä kommentteja.

▪ Valtaosa nykytilaa ja kehittämistoimia kuvaavista tiedoista

pohjautuu maakuntatason tietoon eikä kuntakohtaisia

vertailuja ole tarkoituksellisesti toteutettu selvitykseen valitun

rajatun näkökulman takia.

▪ Kunnittain ja segementeittän sekä taustamuuttujittain tehtyjä

tarkasteluja on toteutettu vain valikoiden, mikäli ne tuottavat

jotakin lisäinformaatioita aiheesta.

▪ Asumisen palveluissa on alueellisesti (taajamat vs. haja-

asutusalueet) eroja palvelujen toteutuksessa ja

palvelutarpeessa

▪ Kyselyn tuokset ovat osin vain suuntaa antavia.

Asumisyksikköjä koskevat tiedot ovat osin ajan myötä

muuttuvia. 4

Analyyseissa ei syvennytty tarkastelemaan yksittäisen kunnan tai asiakassegmentin näkökulmaa

Lähde: Kymenlaakson asumispalveluiden palveluverkkokysely 06-08/2017, lisätietopyyntö 9/2017, NHG analyysi

* Nuorten tukiasuminen poikkeaa muusta palveluasumisesta ja asiakassegmentin

käsittely osana selvitystä tuotti osin haasteita (mm. käsitteet, lait).

Kymenlaakson väestö ja asumispalveluiden

käyttö

5

Kymenlaakson kokonaisväestömäärä laskemassa hiljalleen, mutta yli 75- vuotiaiden märää kasvaa 49% vuoteen 2030 mennessä

0

20 000

40 000

60 000

80 000

100 000

120 000

140 000

160 000

180 000

200 000

2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030

Kymenlaakson väestöennuste ikäryhmittäin 2017 - 2030

Lähde: Tilastokeskuksen väestöennuste

IkäryhmäMuutos

2014 -

2030

85 vuotta

täyttäneet+38 %

75 – 84 vuotiaat +54 %

65 – 74-vuotiaat -8 %

30 – 64-vuotiaat -11 %

25 – 29-vuotiaat -12 %

15 – 24-vuotiaat -9 %

0 – 14-vuotiaat -9 %

Yhteensä -5 %

+49 %

Kymenlaakson ja Suomen osalta tehostetun palveluasumisenasiakkaiden määrä ja %-osuus on kasvanut räjähdysmäisesti

7Lähde: Sotkanet.fi

Kymenlaakson tehostettu palveluasuminen, asiakkaita

31.12., 2000-2015

Suomen tehostettu palveluasuminen, asiakkaita 31.12.,

2000-2015

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

1800

2000

2200

2400

0%

2%

4%

6%

8%

10%

12%

14%

16%

18%

20%

22%

%, ikäryhmästä#, yhteensä

2001 20052003 2009 2015

+14%

20132007 2011

65-74 65-74, % ikäluokasta

+85 +85, % ikäluokasta

75-84, % ikäluokasta75-84

0

5000

10000

15000

20000

25000

30000

35000

40000

45000

0%

2%

4%

6%

8%

10%

12%

14%

16%

18%

20%

22%

#, yhteensä %, ikäryhmästä

2001 2011

+12%

201520132009200720052003

Kasvua erityisesti +85-vuotiaiden –

ryhmässä

Palveluasumisen nettokasvu n. 1500!

Kasvua erityisesti +85-vuotiaiden –

ryhmässä

Palveluasumisen nettokasvu n. 27000!

Nousu n.

1800

Nousu n.

32000

Ikääntyneiden asumispalvelujen kysyntä kymenlaaksossa

Kymenlaakso on hiukan koko Suomea jäljessä +75v palvelurakenteessa. Tehostettua palveluasumista on koko maata enemmän


Kymenlaakson palvelurakenne +75-vuotiaiden osalta Suomen palvelurakenne +75-vuotiaiden osalta

9% 10%

8%9% 10%

3%

4% 3%

11%11%

9%

5%5%

5% 5%

2%2%

3%3%

0

5

10

15

20

25

30

35

2015

-3%

29%

2%

2014

29%

31%

20132012

32%

% asukkaista

Omaishoito

Vanhainkoti

Tehostettu palveluasuminen

Muut: Palveluasuminen, ESH vuodeosasto, TK-hoito

Säännöllinen kotihoito

12% 12% 12%

6% 6% 7% 7%

4% 5% 5% 5%

3%

4% 4% 3% 3%

12%

2%2%

0

5

10

15

20

25

30

35-1%

29%

% asukkaista

29% 28%

2013

2%

2014 2015

29%

2012

Tehostettua palveluasumista suhteessa

huomattavasti enemmän Kymenlaaksossa

Muut, Kymenlaakso, 2015:

Palveluasuminen: 1,6%

TK-lyhytaikaishoito: 0,8%

ESH vuodeosasto: 0,6%

TK-pitkäaikaishoito: 0,1%

Ikääntyneiden asumispalvelujen kysyntä Kymenlaaksossa

Kymenlaaksossa mielenterveys- ja päihdekuntoutujienasumispalvelujen määrä kasvanut maltillisesti, koko Suomessavoimakkaasti


Kymenlaakson mt- ja päihdekuntoutujien asumispalvelujen

asiakkaat keskimäärin, 2000-2015

Suomen mt- ja päihdekuntoutujien asumispalvelujen


0

50

100

150

200

250

300

350

400

450

500

0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25

0,30

#, yhteensä

2001 2007 2015

Osuus väestöstä, %

+1%

2013201120052003 2009

Psykiatria, ympärivuorokautinen, 31.12.

Päihdehuolto, asumispäiviä, per päivä


Psykiatria, ei-ympärivuorokautinen, 31.12.

Ei tietoa

ennen 2006Ei tietoa

ennen 2006

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

9000

10000

11000

0,00

0,05

0,10

0,15

0,20

0,25

0,30

#, yhteensä

2001 2007 2015


+4%

2013201120052003 2009

Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalvelujen kysyntä Kymenlaaksossa

Kymenlaaksossa kehitysvammaisten autetun asumisen palveluidenmäärä kasvanut maltillisesti, koko Suomessa voimakkaasti


Kymenlaakson kehitysvammaisten autetun asumisen


Suomen kehitysvammaisten autetun asumisen asiakkaat

keskimäärin, 2000-2015

0

50

100

150

200

250

300

0,00%

0,05%

0,10%

0,15%

20152003 2011 20132009

#, yhteensä

+3%

200720052001

Osuus väestöstä

Asiakkaat keskimäärin

Osuus väestöstä

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

0,00%

0,05%

0,10%

0,15%

20152003 2011 20132009

#, yhteensä

+7%

200720052001

Osuus väestöstä

Kehitysvammaisten ihmisten asumispalvelujen kysyntä Kymenlaaksossa

Kymenlaakson ja Suomen osalta vaikeavammaisten määräpalveluasumisen piirissä on kasvanut merkittävästi


Kymenlaakson vaikeavammaiset palveluasumisen piirissä,

asukkaita, 2000-2016

Suomen vaikeavammaiset palveluasumisen piirissä,

asukkaita, 2000-2016

0

20

40

60

80

100

120

140

160

180

200

220

0,00%

0,01%

0,02%

0,03%

0,04%

0,05%

0,06%

0,07%

0,08%

0,09%

0,10%

0,11%

0,12%

0,13%

2010 20142004 20162008

#, yhteensä

2006

+7%

2002 20122000

Osuus väestöstä

Kaikki

18-64

+65

0-17

Osuus väestöstä

Ei ikäjakoa

ennen 2006

Ei ikäjakoa

ennen 2006

Kasvua erityisesti +65-vuotiaissa Kasvua erityisesti +65-vuotiaissa

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

5000

5500

6000

6500

0,00%

0,01%

0,02%

0,03%

0,04%

0,05%

0,06%

0,07%

0,08%

0,09%

0,10%

0,11%

0,12%

2010 20142004 20162008

#, yhteensä

2006

+8%

2002 20122000

Osuus väestöstä

Vammaisten ihmisten asumispalvelujen kysyntä Kymenlaaksossa

Kymenlaaksossa nuoria asukkaita palveluja tukiasunnoissahuomattavasti vähemmän kuin koko Suomessa

12Lähde:Sotkanet.fi

Kymenlaakson nuoret asukkaat palveluja tukiasunnoissa,

31.12., 2000-2015

Suomen nuoret asukkaat palveluja tukiasunnoissa,

31.12., 2000-2015

0

5

10

15

20

25

30

0,00%

0,02%

0,04%

0,06%

0,08%

0,10%

0,12%

0,14%

0,16%

0,18%

0,20%

0,22%

0,24%

0,26%


2001 20052003 2009 2015

0%

20132007 2011

Nuoret asukkaat 31.12.

16-21, % ikäluokasta

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

0,00%

0,02%

0,04%

0,06%

0,08%

0,10%

0,12%

0,14%

0,16%

0,18%

0,20%

0,22%

0,24%

0,26%


2001 20052003 2009 2015

+2%

20132007 2011

Johtuuko nousu

turvapaikanhankijoiden

määrän noususta?

Huolimatta Kymenlaakson v. 2015 noususta, suhteessa asukkaita

vain puolet koko Suomen tasosta

Nuorten asumispalvelujen kysyntä Kymenlaaksossa

Alueellisen asumispalveluiden palveluverkon

kartoitus – kyselyn tuloksia

13

Sähköinen kysely Kymenlaakson asumispalveluista toteutettiin kesä-elokuussa 2017

▪ Vk 24 (14.6.2017) Kymenlaakson asumispalvelut-projektin

projektiryhmän kick-off ja alustava kyselyn sisällön määrittely

▪ Vk 24 ja 25 kyselyn laatiminen, nopea kommentointikierros ja testaus

▪ Kysely ja saatekirje toimitettiin vk 25 (22.6.2017) projektiryhmän

yhteyshenkilöiden kautta kuntien palvelutuottajille

− Muistutus vastaamisesta lähetettiin 8.8.2017 yhteyshenkilöille ja

he edellleen välittivät pyynnön vastaamisesta

− Vastausten tilanne sekä uusi muistutuspyyntö toimitettiin

yhteyshenkilöille 14.8.

▪ Kysely oli auki 22.6.-15.8.2017

▪ Kyselyn ollessa auki kysymyksiä liittyen kyselyn sisältöön tuli jonkin

verran: mm. tarkennuksia miten tiedot kirjata poikkeustapauksissa,

miten tiedot ilmoittaa, koskeeko kysely omaa yksikköä.

− Pyydettiin kirjaamaan poikkeavat tiedot lisäselitteisiin

▪ Kyselyyn saatii yhteensä 127 vastausta kyselyn määräaikaan

mennessä.

▪ Työpajan 1 jälkeen kyselyn tietoja täydennettiin lisätietopyynnöillä,

joiden kautta saatiin rajatut perustiedot 29:stä yksiköstä, jotka eivät

olleet vastanneet kyselyyn.

14

Maakunnan palveluntuottajiin kontaktoiminen tapahtui yhteyshenkilöiden kautta

Kyselyyn vastasi yhteensä 127 yksikköä – lisätietopyynnön kautta saatiin 29 yksikköä mukaan selvitykseen

15

Kyselyn sisältö oli laaja-alainen

Kyselyn sisältöaiheita mm.:

▪ Yksiköiden perustiedot ja yhteystiedot

▪ Asumispalveluiden asiakaspaikat,

hoitovuorokaudet, tukiasuminen,

laitoshoito

▪ Asiakkaiden toimintakyky ja hoidettavuus

▪ Kielet, joilla palvelua saatavilla

▪ Palveluajat

▪ Oheispalvelutarjonta

▪ Saattohoito

▪ Palveluiden laskutusperusteet ja hinnat

▪ Henkilöstö

▪ Tilojen ja kiinteistöjen perustiedot sekä

korjaustarpeet

▪ Esteettömyys, yhteistilat, kalusteet

▪ Turvaratkaisut

HUOM: Analyyseissä ei lähdetty tarkentamaan puuttuvia tietoja vaan analyysit ovat yksinomaan tukeutuneet kyselyn ja lisätietopyynnön kautta saatuun dataan. Lisätietopyynnön kautta mukaan

selvitykseen otetuista yksiköistä saatiin vain hyvin rajatut perustiedot, joten osassa analyyseistä näitä yksiköitä ei voitu huomioida


16

Asiakaspaikat ovat keskittyneet suurimpiin kaupunkeihin

477

1078

2191

116

145

4007

0 2000 4000

Hamina

Kotka

Kouvola

Pyhtää

Miehikkälä &Virolahti

Kymenlaakso yhteensä

Ikäihmiset P&MT-kuntoutujat

Vammaiset henkilöt Kehitysvammaiset henkilöt

Nuoret

Kunnat ja kuntayhtymät tuottavat 42%, yritykset 31% ja kolmas sektori 27% Kymenlaakson asumispalveluista

Asiakaspaikat kunnittain ja asiakasryhmittäin

*Asiakaspaikat kaikissa asiakasryhmissä yhteensä per väkiluku


2,7%

2,2%

2,6%

2,0%

2,3%

As.pal.

Peitto*

2,3%

Asiakaspaikat asiakasryhmittäin ja

organisaatiotyypeittäin

42%

23%

31%

50%

2%

31%

7%

27%

47%

62%

26%

43%

29%

30%

38%

12%

0 % 50 % 100 %

Ikäihmiset

P&MT-kuntoutujat

Vammaisethenkilöt

Kehitysvammaisethenkilöt

Nuoret

Osuus asiakaspaikoista

Kunta

Kuntayhtymä tmv.

Yritys

Järjestö, yhteisö, säätiö tmv.

Asumisyksiköitä on rakennettu eniten Kouvolassa 1980-luvulla ja Kotkassa 2010-luvulla – rakennuskanta on uusinta Haminassa

18

Kuntien omat toimitilat ovat vanhimpia


0

5

10

15

1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010

Pyhtää

Miehikkälä &

Virolahti

Kouvola

Kotka

Hamina

Kunta

Yksiköiden keskimääräinen

rakennusvuosi

Hamina 2003

Kotka 1996

Kouvola 1987

Miehikkälä & Virolahti 1968

Pyhtää 1967

Organisaatiotyyppi

Yksiköiden keskimääräinen

rakennusvuosi

Kuntayhtymä tai vastaava 1997

Yritys 1995

Järjestö, yhteisö, säätiö tai

vastaava1988

Kunta 1987

Keskimääräiset rakennusvuodet kunnittain Keskimääräiset rakennusvuodet organisaatiotyypeittäin

Uusien asumispalveluyksiköiden rakentaminen vuosikymmenittäin kymenlaakson kunnissa, kpl

Ikäihmiset

P&MT-kuntoutujat

Vammaiset henkilöt

Kehitysvammaiset

henkilöt

Nuoret

19

Asumisyksiköt sijaitsevat pääasiassa taajamissaYksiköiden sijainti vastaa hyvin väestöntiheyttä

Asumisyksiköt ja kysyntä kokonaisväestömäärällä mitattuna

Lähteet: Tilastokeskus, Kuntapohjaiset tilastointialueet: kunnat 2015; Tilastoruudukko 1 km x 1 km 2015, 9/2017, Kymenlaakson asumispalveluiden palveluverkkokysely 06-

08/2017, lisätietopyyntö 9/2017, NHG analyysi

Kouvola

PyhtääVirolahti

Miehikkälä

Kotka

Hamina

Skenaariolaskelmat

20

Ikääntyneiden asumispalveluiden skenaarioiden laatimiseksi muodostettiin kolme skenaariota palveluiden kehityksestä

Skenaario

”Nykyrakenne”

Skenaario

”Maltillinen kehittäminen”

Skenaario

”Tavoitteellinen muutos”

Ikäihmisten määrä Väestöennusteiden mukainen ikäihmisten määrän kehitys

Palvelurakenne ja

peittävyydet

Säilytetään nykyiset peittävyydet Puretaan pitkäaikainen

laitoshoito ja vähennetään

tehostettua palveluasumista

siten, että ympärivuorokautisten

palveluiden peittävyys saadaan

nykyiselle valtakunnalliselle

tasolle. Lisätään säännöllistä

kotihoitoa ja omaishoitoa.

Lisätään TK-lyhytaikaishoitoa

kotona asuvien kuntouttamiseksi

ja terveysongelmien

hoitamiseksi.

Puretaan pitkäaikainen

laitoshoito ja vähennetään

tehostettua palveluasumista

siten, että ympärivuorokautisten

palveluiden peittävyys saadaan

nykyiselle Eksoten tasolle.

Nostetaan omaishoidon ja

tavallisen palveluasumisen

peittävyyksiä hieman ja

säännöllisen kotihoidon

peittävyyttä runsaasti (Eksoten ja

vanhojen laatusuositusten

tasolle).

Asiakas-/suoritekohtaiset

kustannukset eri palveluissa

Nykyiset asiakas-/suoritekohtaiset kustannukset eri palveluissa

21

Skenaariot pohjautuivat olettamuksiin ja pohjadataan

Lähde: Kysely palveluiden määrästä ja kustannuksista 10/2017, NHG analyysi

Skenaarioissa peittävyydet kehittyvät asteittain siten, että tavoite on saavutettu vuonna 2025. Vuoden 2025 jälkeen vastaavaakehitystä jatketaan.

Asteittaisuudella tarkoitetaan, että peittävyys muuttuu suhteellisesti yhtä paljon vuosittain. Kokonaan purettavien palveluiden peittävyydet lasketaan

lineaarisesti nollaan vuoteen 2025 mennessä.

Ikääntyneiden asumispalveluiden skenaariot tuotettiin erilaisilla palvelurakenteilla vuoteen 2025 asti

Kymenlaakso

2016

Koko

maa 2015

Eksote

2015

Skenaario

”Nykyrakenne”

2025

Skenaario

”Maltillinen

kehittäminen”

2025

Skenaario

”Tavoitteellinen

muutos”

2025

Omaishoito 4,2 % 4,7 % 5,5 % 4,2 % 4,7 % 5,0 %

Säännöllinen

kotihoito7,6 % 11,8 % 13,1 % 7,6 % 9,0 % 13,0 %

Palveluasuminen 0,9 % 0,9 % 1,5 % 0,9 % 0,9 % 1,0 %

Tehostettu

palveluasuminen10,7 % 7,1 % 5,2 % 10,7 % 9,5 % 7,0 %

Vanhainkoti 0,9 % 1,7 % 1,3 % 0,9 % 0,0 % 0,0 %

TK-pitkäaikaishoito 0,1 % 0,4 % 0,3 % 0,1 % 0,0 % 0,0 %

TK-lyhytaikaishoito 0,7 % 1,2 % 1,2 % 0,7 % 1,0 % 1,0 %

ESH

vuodeosastohoito0,5 % 0,6 % 0,5 % 0,5 % 0,5 % 0,5 %

22

Vertailuskenaarioita tuotettiin kolmelaisia

75 vuotta täyttäneiden palvelurakenne, %:a vastaavanikäisistä

Lähde: Kysely palveluiden määrästä ja kustannuksista 10/2017, Sotkanet; analyysit NHG

Nykyrakenteelle ikäihmisten palvelujen kustannukset kasvavat 33,3 %:a vuoteen 2025 mennessä, tavoitteellisella muutoksella kasvu pysyy 18,3 %:ssa

23

Asumispalveluiden kustannukset laskevat ”tavoitteellisen muutoksen” skenaariossa

Muutosten suuruus vuodesta 2016 vuoteen 2025 eri skenaarioissa

Huom! Kustannukset on esitetty nykyrahassa


Skenaario

”Nykyrakenne”

Skenaario

”Maltillinen

kehittäminen”

Skenaario

”Tavoitteellinen

muutos”

Ikäihmisten asumispalvelujen

kustannusmuutosTehostettu palveluasuminen +25,7 M€ / +33,3 % +14,2 M€ / +18,4 % -9,9 M€ / -12,8 %

Tavallinen palveluasuminen +1,5 M€ / +33,3 % +1,5 M€ / +33,3 % +2,2 M€ / +48,1 %

Yhteensä +27,3 M€ / +33,3 % +15,7 M€ / +19,2 % -7,6 M€ / -9,3 %

Ikäihmisten muiden palvelujen

kustannusmuutos+25,0 M€ / +33,3 % +24,5 M€ / +32,6 % +36,3 M€ / +48,4 %

Ikäihmisten palvelujen

kokonaiskustannusmuutos+52,3 M€ / +33,3 % +40,2 M€ / +25,6 % +28,7 M€ / +18,3 %

Muiden asiakassegmenttien osalta laskettiin ennakoidut keskeiset muutokset asumispalveluissa ajuri- ja skenaariopohjaisesti

Ennakoidut keskeiset muutokset asumispalveluissa Muutosten toteuttamisen vaatimukset

muulle palvelujärjestelmälle

Mt- ja

päihdekuntoutujat

• Palveluiden tarve kasvaa

• Siirtyminen kevyempiin palvelumuotoihin esimerkiksi

digitalisaatiota hyödyntäen

• Lääkäripalveluiden kehittäminen

Kehitysvammaiset

henkilöt

• Laitoshoidon purkaminen

• Siirtyminen kevyempiin palvelumuotoihin esimerkiksi

digitalisaatiota hyödyntäen

• Laitoshoidon purkaminen lisää

asumispalveluiden tarpeen kasvun lisäksi

myös muiden palveluiden tarvetta, esim.

terveydenhoidossa

Vammaiset henkilöt • Palveluiden toteuttaminen kasvavassa määrin kotiin • Henkilökohtaisen avun ja kotihoidon käyttö

kasvaa

Nuoret • Jälkihuollon tuetun asumisen tarve kasvaa hieman

• Alueelle tarvitaan uutena palveluna nuorten tukiasumista tai

itsenäisesti tuettua asumista

24

Skenaarioiden tarkastelutaso muissa kuin ikäihmisten palveluissa oli hieman karkeampi


▪ Muodostetaan näiden ennakoitujen muutosten perusteella kolme skenaariota kyseisten asiakassegmenttien asumispalveluiden

kehittymisestä

▪ Ennusteessa on voitu huomioida vain asumispalveluiden ja laitoshoidon tarpeiden ja kustannusten kehitys. Skenaarioiden

toteuttaminen vaatii laajempaa palvelujärjestelmän kehittämistä. Pääosin muulle palvelujärjestelmälle tarpeellisten muutosten

toteuttamisen kustannukset ovat matalia suhteessa asumispalveluiden ja laitoshoidon kustannuksiin. Vammaisten henkilöiden

kohdalla palveluiden toteuttaminen kasvavassa määrin kotiin edellyttää kuitenkin merkittävää kustannussiirtymää

asumispalveluista muihin palveluihin, etupäässä henkilökohtaiseen apuun.

Asumispaveluiden asiakassegmenttikohtaisten skenaarioiden laskemiseksi muodostettiin kolme skenaariota palveluiden kehityksestä

Skenaario

”Nykyrakenne”

Skenaario

”Maltillinen kehittäminen”

Skenaario

”Tavoitteellinen muutos”

Mt- ja päihdekuntoutujat Säilytetään nykyiset peittävyydet Lisätään osavuorokautisesti

tuettua palveluasumista ja

tukiasumista siten, että

ympärivuorokautisen

palveluasumisen ja laitoshoidon

peittävyyttä voidaan laskea 10

%:a ja lisäksi palveluasumisen ja

laitoshoidon kokonaispeittävyyttä

nostaa 10 %:a.

Lisätään osavuorokautisesti

tuettua palveluasumista ja

tukiasumista siten, että

ympärivuorokautisen

palveluasumisen ja laitoshoidon

peittävyyttä voidaan laskea 20

%:a ja lisäksi palveluasumisen ja

laitoshoidon kokonaispeittävyyttä

nostaa 20 %:a.

Kehitysvammaiset henkilöt Säilytetään nykyiset

peittävyydet, mutta korvataan

laitoshoito ympärivuorokautisella

palveluasumisella

Korvataan laitoshoito

ympärivuorokautisella

palveluasumisella ja korvataan

niiden yhteenlasketusta

peittävyydestä 10 %:a

osavuorokautisesti tuetulla

palveluasumisella ja

tukiasumisella

Korvataan laitoshoito

ympärivuorokautisella

palveluasumisella ja korvataan

niiden yhteenlasketusta

peittävyydestä 20 %:a

osavuorokautisesti tuetulla

palveluasumisella ja

tukiasumisella

Vammaiset henkilöt Säilytetään nykyiset peittävyydet Lasketaan peittävyyttä 10 %:a Lasketaan peittävyyttä 20 %:a

Nuoret Säilytetään nykyiset peittävyydet Lisätään jälkihuollon tuetun

asumisen peittävyyttä 2 %:a ja

lisätään palveluvalikoimaan

nuorten tukiasuminen tai

itsenäinen tuettu asuminen siten,

että nuorten asumisen peittävyys

on puolet valtakunnan tasosta

Lisätään jälkihuollon tuetun

asumisen peittävyyttä 4 %:a ja

lisätään palveluvalikoimaan

nuorten tukiasuminen tai

itsenäinen tuettu asuminen siten,

että nuorten asumisen peittävyys

on kolme neljäsosaa

valtakunnan tasosta25

Taulukossa on kuvattu vuoden 2025 tavoitetila. Muutokset toteutetaan asteittain (skenaarioidenn oletus).


Asiakassegmenttikohtaiset palveluiden peittävyydet laskettiin vuodelle 2025 asti

Kymenlaakso

2016

Skenaario

”Nykyrakenne”

2025

Skenaario

”Maltillinen

kehittäminen”

2025

Skenaario

”Tavoitteellinen

muutos”

2025

Mt- ja

päihdekuntoutujat

Ympärivuorokautinen

palveluasuminen6,7 6,7 6,0 5,3

Osavuorokautisesti tuettu


Tukiasuminen 6,4 6,4 8,4 10,4

Laitoshoito 0,9 0,9 0,8 0,7

Kehitysvammaiset

henkilöt



Osavuorokautisesti tuettu


Tukiasuminen 2,1 2,1 2,7 3,3

Laitoshoito 1,0 0 0 0

Vammaiset

henkilöt



NuoretNuorten tukiasuminen tai itsenäinen

tuettu asuminen0 0 5,0 10,0

Jälkihuolto / Tuettu asuminen 5,3 5,3 5,4 5,5

Jälkihuolto / Laitos 4,0 4,0 4,0 4,0 26

Palveluiden peittävyydet, asiakkaita keskimäärin 10 000:ta asukasta kohden (nuorten kohdalla 10 000:ta 16-21 –vuotiasta

kohden)

Johtopäätökset ja kehitettävät asiat

27

Asumispalveluiden kehittämiseksi kaivataan yksilöllisiin tarpeisiinperustuvia ratkaisuja sekä lisää kevyempiä yhteisöllisiäasumispalvelumuotoja

Asiakassegmenteittäin ilmeni erityyppisiä kehittämisen tarpeita

▪ Kymenlaakson palveluverkko on yleisesti ottaen hyvin rakentunut – palvelut

keskittyneet taajamiin. Kuitenkin joistakin asuntokeskittymistä (taajamissa)

puuttuu palveluita

▪ Kapeikot/puutteet palveluverkossa:

▪ Kevyempien asumisen ja palvelut yhdistävien palvelumuotojen puute

▪ Laadun vaihtelu

▪ Tiedon saanti palvelutarpeeen muutoksista

▪ Nuorten tukiasumisen puute sijoituksen jälkeen

▪ Vaihtoehtojen vähäisyys vammais- ja päihde- ja mielenterveysasiakkailla

▪ Henkilöstön saatavuus, resurssit

▪ Liikenneyhteydet

▪ Hyvää nykyisessä palveluverkossa:

▪ Asumispalveluiden tarjonta on runsasta ja Kymenlaaksosta löytyy sekä julkista,

yksityistä että kolmannen sektorin palvelutuotantoa useimmille kohderyhmille

▪ Etelä-Kymenlaaksossa hoiva-asumisen toimintamalli.

▪ Kaakon kaksikolla pienet, toimivat kokonaisuudet.

▪ Pohjois-Kymenlaaksossa on yhteinen ikääntyneiden hoiva-asumisen

palvelukuvaus/-toimintamalli (yksityinen + julkinen).

▪ Palveluverkon ohjausprosessi ei vielä ole yhdenmukainen. Ikäopastin hanke

kehittää maakunnallista asiakas- ja palveluohjauksen toimintamallia.

Nykytilanne

Lähde: Projektiryhmän työpajatyöskentely

Asumispalvelujen muutosta ohjaa asumispalveluiden tarve ja käyttö sekä muiden palveluiden saantimahdollisuudet

Asumis-

palvelujen

käyttö

▪ Talouden niukkuus tiukentaa myöntämisperusteita → asumispalveluissa

enimmäkseen runsashoitoisia

▪ Kotiin annettavien palveluiden yleistyminen ja kehittyminen vähentää

asumispalveluiden käyttöä. (esim. etäyhteydet, sähköiset palvelut, automaatit)

▪ Entistä suurempi osa ostaa itse palveluita kotona asumisen tukemiseksi

▪ Toimivat peruspalvelut ja muut palvelut vähentävät asumispalveluiden käyttöä

Muiden sote-

palveluiden

vaikutus

▪ Laitoshoidon purku ja tk-vuodeosastojen lakkauttaminen lisäävät

asumispalveluiden kysyntää – vaikutuksia myös henkilöstön osaamistarpeisiin

(lääkäripalvelut, saattohoito, iv-lääkitys, muu erityisosaaminen jne.)

▪ Keinoja asumispalveluiden kysynnän hillitsemiseksi mm.:

▪ Geriatrinen kokonaisarviointi

▪ Oikein ajoitetut kuntoutumista tukevat palvelut

▪ Kotihoidon ja tukipalveluiden sekä liikkuvien palveluiden kehittäminen

▪ Neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen

▪ Palveluiden määräaikaisuus! (Aina ei tarvitse jäädä palveluihin pysyvästi,

jatkuva arviointi)


Kasvava kysyntä synnyttää tarpeen kevyemmille asumispalveluilleAsiakkaat ovat yhä vaativampia ja valinnanvapaus lisääntyy

▪ Väestön ikääntyminen sekä päihde- ja mielenterveysongelmien

lisääntyminen kasvattavat tarvetta asumispalveluille

▪ Ikääntyneet ovat aiempaa parempikuntoisia ja parempituloisia

▪ Mahdollisuus käyttää ja ostaa palveluita

▪ Yhdyskuntarakenteen keskittyminen (maaseudun autioituminen ja

kuntakeskusten vahvistumien) luo mahdollisuuksia kevyemmille ja

yhteisöllisille asumis- ja palvelumuodoille sekä palveluverkon

tehostamiselle

▪ Yksinäisyys, turvattomuus ja muistisairaudet vaikuttavat usein

asumispalvelun tarpeeseen

▪ Yhteistyö kunnan muiden toimialojen kanssa tärkeää

▪ Asuinympäristön tuettava kotona asumista (esteettömyys,

liikenneyhteydet, sähköiset palvelut, harraste- ja kulttuuritoiminta yms.)

▪ Tavallinen esteetön asuminen sekä kevyet palveluasumisen muodot

ovat kehityksen painopisteenä

Tarpeen muutos


Asumispalveluiden kehittämiseksi kaivataan yksilöllisiin tarpeisiinperustuvia ratkaisuja sekä lisää kevyempiä yhteisöllisiäasumispalvelumuotoja

Asiakassegmenteittäin ilmeni erityyppisiä kehittämisen tarpeita

Asiakkaat

▪ Asiakkaat tarvitsevat erilaisia palveluita yksilöllisten tarpeidensa mukaan: Ohjausta,

osallisuutta, turvaa, itsenäisen elämän tukemista, ateria-, kauppa-, virkistys- ja

kulttuuripalveluita, terveyspalveluita ja akuutteja sosiaalipalveluita sekä sähköisiä

palveluita

▪ Palveluita ja tietoa tulisi olla saatavilla helposti ja nopeasti. Asikkaalla tulee olla oma koti

ja palveluita sekä sen lähellä tai kotiin tuotuna sekä omanlaistaan seuraa

▪ Omaan hyvinvointiin halutaan käyttää myös omia varoja

Palveluverkon

ideaalitila

▪ Palvelutarpeen arviointi tehdään säännöllisesti ja tasapuolisesti

▪ Tarvetta vastaava asuminen / palvelu

▪ Asumispalvelut ovat yhteisesti määritettyjä ja laatua valvotaan. Tilat kustannustehokkaita

▪ Palveluvalikoimassa on uusian kevyempiä palvelumuotoja (esim. kevythoiva, yhteisölliset

palvelumallit)

▪ Palveluverkossa ei ole jyrkkiä organisaatiorajoja

▪ yhteistyö ja synergian hyödyntämien tuotannossa

▪ Alueelliset asumis- ja palvelukeskittymät tukevat Ikäihmisten kotona asumista (esim.

monipalvelupisteet ja yhteisölliset asumismuodot kuten kortteliasuminen)

▪ Omaishoitajista pidetään huolta ja heitä tuetaan erilaisin keinoin


Ikääntyneet

Panostuksia kaivattiin erityisesti asiakasohjaukseen, kevythoivaan, kotiin annettaviin palveluihin, etähoivaan sekä yhteisöllisiin asumismuotoihin

Palveluiden ideaalitila; mitä / minkälaisia palveluja tarvittaisiin lisää eri asiakassegmenteille

▪ Kotiin lisää palveluja (vrt. Veteraanien palvelut

todellista tukea)

▪ Senioriosaaminen

▪ Kevythoiva

▪ Yhteisöasuminen

▪ Teknologia tuomaan seurantaa ja turvaa

▪ Etäpalvelut, etälääkäripalvelut

▪ Panostukset asiakasohjaukseen

▪ Ikäihmisten liikkumista harrastuksiin/ ohjattuihin

kuntoutusryhmiin pitäisi tukea kuljetuspalveluilla

Mielenterveys ja

päihdekuntoutujat

▪ Integroidut kotiin vietävät palvelut (vrt. Osaaminen)

▪ Etelä-Kymenlaakson huomiointi; palveluasumista

tarvitaan

▪ Arviontiyksikkö

▪ Soluasunnot

▪ Intervallipaikkoja lisää

▪ Digipalvelut kotiin

▪ Verkostomainen työskentely

Kehitysvammaiset

ja vammaiset

ihmiset

▪ Lasten ja nuorten asuminen

▪ Asumisvalmentamisen lisääminen

▪ Kotiin vietävät palvelut (apu ja tuki kotiin)

▪ Sähköisten palveluiden hyödyntäminen

teknologia

▪ Aivovammaisten palvelut

▪ Osaamisen näkökulma – pienet erityisryhmät ym.

▪ Henkilökohtaisen avun erilaiset mallit /

yhteistyömallit

▪ Yksilölliset palvelut

▪ Uudenmalliset toimintatavat ympärivuorokautiseen

asumiseen

Nuorten

tukiasuminen

▪ Nuorten tuettu asuminen myös Kouvolaan

▪ Nuorten tuetun asumisen lisääminen

▪ Kotkan mallin laajentamista Kouvolaan


Toimeenpanon tiekartta

33

Palveluverkon kehittämiseksi laadittiin kehittämistoimenpiteet asumispalveluiden järjestämiselle ja ohjaamiselle sekä palvelutuotannon kehittämiselle

34

Asumispalveluiden kehitystoimenpiteiden priorisointia tehtiin suhteessa toimenpiteiden vaikutuksiin ja vaikeuteen

Lähde: Työryhmätyöskentely ja NHG analyysi

Mu

uto

ks

en

to

teu

tuk

se

n V

AIK

EU

S

Matala

Korkea

Korkea

Matala

Muutoksen VAIKUTUS asumispalveluiden palveluverkkkoon

Yksilölliset

palvelumuodot

Kevyesti tuetut asumisen

muodot

Yhteisölliset

asumispalvelumuodot

1

2

3

Sähköisten palveluiden

hyödyntäminen & teknologia

Yhteisöllisen

toiminnan ja

palvelu-

tarjoaman

kasvattaminenUlkoilu- ja

virkistyspalvelu-

tarjoaman

kasvattaminen

2

3

1

Peruspalveluiden (saatavuuden)

kehittäminen

Yksityisen,

julkisen ja

3.sektorin

työnjaon

kehittäminen

Yhdenmukaiset

kriteerit ja

asiakasmaksut

maakunnallisesti

1

23

Palveluiden järjestäminen

Palveluiden ohjaus

Palveluiden tuottaminen

• Palveluiden järjestäminen

ja ohjaus ovat tulevassa

rakenteessa (1/2020)

maakunnan vastuulla.

• Palveluiden tuottamiseen

liittyvät kehitysnäkymät ja

vaikutusmahdollisudet ovat

erilaisia riippuen siitä

kohdentuvatko ne julkisesti

omistettuun ja ohjattuun

(esim. kilpailutuksen kautta)

palvelutuotantoon vai

markkinalähtöiseen

palvelutuotantoon.

• Kehittämistoimenpiteille

määriteltiin vastuut ja

aikataulu sekä prioriteetti

TOP3 priorisoidut tehtävät:

Seuraavat tehtävät ja jatkoselvitettävät näkökulmat

35

Palveluverkon

rakenteellisten muutosten

toimeenpaneminen: • Strategiset valinnat

• Taktiset päätökset

• Operatiiviset toimintamallit

• Viestintäsuunnitelmat eri

kohderyhmille

• Muutoksenhallintasuunnitelma

Toimeenpanon seuranta ja ohjaus• Palveluverkkokyselyn tietojen päivittäminen

ja ylläpitäminen palvelujen järjestämisen

ohjaamiseksi ja seuraamiseksi (Power BI)

• Tuottajaverkostonhallinta

• Asumispalvelujen laadunseuranta ja

mittarointi

Priorisoitujen kehittämistoimien

yksityiskohtainen valinta, suunnittelu,

aikataulutus ja vastuutus• Toimeenpanosuunnitelma

• Johtamisjärjestelmän konkretisoiminen

asumispalveluissa, mm. asiakasprosessien kuvaus,

kilpailutus, hankinnat, sopimushallinta,

henkilöstöjohtaminen

• Maakuntastrategia ja palvelulupaus

Muutosten

toimeen-

paneminen

ja muutos-

johtaminen

• Asiakassegmenteittäin

• Alueittain

• Palveluittain

• Tietojohtaminen

• Muutosjohtaminen

Documents

Kymenlaakson maakunta/ Carea Erityisryhmien ......Kymenlaakson kokonaisväestömäärä laskemassa hiljalleen, mutta yli 75- vuotiaiden märää kasvaa 49% vuoteen 2030 mennessä 0