LA COMUNICACIÓN

La existencia de una comunidad de individuos parece exigir la posibilidad de algún tipo de comunicación entre sus componentes. En efecto, las especies animales mantienen por diferentes vías (oral-auditiva, olfativa, táctil...) una comunicación que posibilita el funcionamiento del grupo.

Comunicar es entrar en contacto con otro, hacerlo partícipe de lo que uno

sabe. La comunicación es, pues, un acto social. Y los seres humanos, como los animales, sentimos la necesidad de comunicarnos. Pero mientras la comunicación animal es restringida: sus señales remiten siempre a los mismos contenidos: aviso de peligro, comida...; los humanos vivimos enredados en un universo de signos. En todo momento desciframos señales, que nos permiten comprender y representar la realidad y organizar nuestra vida social.

Para la comunicación nos servimos de las lenguas naturales, pero utilizamos

también otros procedimientos. Si necesitamos que alguien realice una determinada acción podemos hablarle o escribirle una carta; en otros casos, bastará con un simple movimiento de cabeza o un gesto de la mano. Por tanto, en el interior de las sociedades humanas conviven sistemas de comunicación muy diversos en cuanto a sus características y posibilidades. El más importante de ellos es, sin duda, la lengua propia de cada comunidad.

En esta unidad estudiaremos el proceso comunicativo y la incidencia de sus

elementos tanto en la forma como en la correcta interpretación de los mensajes. Después, el signo y su clasificación para llegar al lenguaje como sistema de signos y como base de la interacción social humana. Finalmente, veremos el lenguaje como soporte de la información, que hoy se nos ofrece más abundante y más indiscriminada que nunca. Se hace necesario, pues, saber elegir.

1.1. LOS ELEMENTOS DEL PROCESO DE LA COMUNICACIÓN

En todo proceso de la comunicación intervienen necesariamente una serie de

elementos cuyo análisis es imprescindible para comprender de forma cabal el texto resultante. Son los siguientes:

El emisor: es quien elabora y transmite el mensaje. Realiza el proceso de codificar el mensaje, es decir, de transformar a signos combinados mediante reglas el contenido mental que quiere transmitir.

El receptor: es quien recibe e interpreta el mensaje, es decir, lo descodifica.

Puede ser individual o colectivo. Asimismo, conviene distinguir entre el receptor- destinatario, persona a la que se dirige el mensaje emitido, y receptor- descodificador, el que lo recibe e interpreta, que puede no ser su destinatario. Por ejemplo, cuando un profesor explica un ejercicio que figura en el libro de texto a un alumno que no lo entiende, el descodificador es el profesor y el destinatario, el alumno.

El mensaje: es la información que transmite un emisor a un receptor. La recepción del mensaje puede verse perturbada por ruidos, es decir, por factores que provocan una pérdida de contenido informativo. Es lo que ocurre cuando un alumno se distrae en clase, o hay una interferencia en la televisión. Para paliar sus efectos y asegurar la comunicación, el emisor suele repetir los contenidos y a

esto se le llama redundancia. Ejemplos de ésta son el gesto con la cabeza o con el dedo con el que ratificamos un no verbal, o las repeticiones con distintas palabras que efectuamos para que nuestro interlocutor se entere de lo que queremos.

El canal: es el medio por el que circula el mensaje y que pone en contacto al emisor y al receptor. Los canales pueden ser: naturales (el aire) y artificiales (el teléfono, el correo, un libro...)

El código: es el conjunto de signos y de reglas para combinarlos que comparten.

emisor y receptor y que hace posible que la comunicación se produzca. Recuerda que el emisor codifica y que el receptor descodifica.

El contexto: es la situación global en que se realiza el acto de comunicación. Se

suele distinguir entre:

a) El contexto lingüístico, que es el texto en el que se incluye el mensaje,

las palabras que enmarcan el mensaje y que determinan su significado concreto. Ejemplo: cojo todos los días el metro para ir a trabajar. / Hay que medir esa distancia, acércame el metro, por favor. En el primer caso, el contexto nos indica que se refiere al medio de transporte, mientras en el segundo alude a la cinta métrica

b) El contexto extralingüístico o situación comunicativa. Así, para entender los textos es fundamental tener en cuenta:

Las características de emisor y receptor (nivel cultural, carácter, gustos, ideología...) y el tipo de relación que existe entre ellos, –si es formal o informal– que determinará la adecuación del mensaje; por ejemplo, la

elección del tú o el usted para dirigirse al receptor.

La intención del emisor: informar, explicar, persuadir o prescribir, estética o expresiva.

El canal que se utiliza: no nos expresamos igual por oral (canal = aire) que por escrito (canal = papel)...

El espacio y el tiempo en que se produce la comunicación (compartidos o no por el emisor y el receptor)

El marco textual en que se realiza el mensaje: conversación, conferencia, correo electrónico, carta, instancia, poema...

1.2. FUNCIONES DEL LENGUAJE

En sentido general, el lenguaje tiene una función básica: permitir la comunicación. Pero cuando nos referimos a un acto concreto de comunicación, debemos tener en cuenta la finalidad específica del emisor y hablamos entonces de funciones del lenguaje para referirnos a las que relacionan la finalidad del acto comunicativo con los elementos de la comunicación. Éstas, que no son incompatibles entre sí aunque suele predominar una de ellas, son seis: 1. Referencial o representativa. Es la función esencial en toda comunicación, puesto que es la que predomina en los mensajes que pretenden transmitir información objetiva sobre la realidad, es decir, sobre el referente. Se centra, pues, en éste. Es la función propia de la exposición de hechos objetivos y, por tanto, aparece en discursos o textos informativos y expositivos que pueden o no tener carácter científico o técnico.

LLaass mmaarrccaass lliinnggüüííssttiiccaass qquuee ccaarraacctteerriizzaann aa eessttooss mmeennssaajjeess ssoonn llaa mmooddaalliiddaadd eennuunncciiaattiivvaa,,

eell mmooddoo iinnddiiccaattiivvoo yy eell llééxxiiccoo ddeennoottaattiivvoo.. EEjjeemmppllooss:: EEssttáá lllloovviieennddoo.. EEll eexxaammeenn sseerráá eell mmaarrtteess..

2. Expresiva o emotiva. Es la función que predomina en los mensajes en los que se manifiesta el estado de ánimo del emisor, es decir, en los que éste exterioriza sus emociones. La actitud del emisor se caracteriza por la subjetividad. Es la función propia de algunos textos literarios, líricos sobre todo.

LLaass mmaarrccaass lliinnggüüííssttiiccaass qquuee ccaarraacctteerriizzaann aa eessttooss mmeennssaajjeess ssoonn:: llaa aabbuunnddaanncciiaa ddee

iinntteerrjjeecccciioonneess yy ddee oorraacciioonneess eexxccllaammaattiivvaass,, eell uussoo ddee pprreeffiijjooss yy ssuuffiijjooss iinntteennssiiffiiccaaddoorreess,, llaa

pprreesseenncciiaa ddee aaddjjeettiivvooss yy aaddvveerrbbiiooss vvaalloorraattiivvooss;; eell uussoo ffrreeccuueennttee ddeell mmooddoo ssuubbjjuunnttiivvoo yy uunn llééxxiiccoo

ccaarrggaaddoo ddee ssiiggnniiffiiccaaddooss ccoonnnnoottaattiivvooss.. EEjjeemmppllooss:: ¡¡OOjjaalláá eell eexxaammeenn sseeaa eell mmaarrtteess!! ¡¡PPeerroo eessoo eess

ffaannttáássttiiccoo!! ¡¡QQuuéé cchhiiqquuiittíínn!! ¿¿QQuuee hhiizzoo eessoo?? IImmppoossiibbllee,, nnoo mmee lloo ccrreeoo.. ¡¡QQuuéé ddeessccaannssaaddaa vviiddaa // llaa

ddeell qquuee hhuuyyee ddeell mmuunnddaannaall rruuiiddoo......!! ((FFrraayy LLuuiiss ddee LLeeóónn OOddaa aa llaa vviiddaa rreettiirraaddaa))..

3. Apelativa o conativa. Es la función que predomina en los mensajes cuyo objetivo es provocar en el receptor alguna respuesta, verbal o no verbal. Se centra, pues, en el receptor. Es la función del mandato, más o menos disimulado, y de la pregunta; es propia del habla coloquial y de los textos con carácter propagandístico.

LLaass mmaarrccaass lliinnggüüííssttiiccaass qquuee ccaarraacctteerriizzaann aa eessttooss mmeennssaajjeess ssoonn llaa aabbuunnddaanncciiaa ddee

oorraacciioonneess iinntteerrrrooggaattiivvaass,, eell uussoo ddee vvooccaattiivvooss yy llaa ffrreeccuueenncciiaa ddeell mmooddoo iimmppeerraattiivvoo.. EEjjeemmppllooss::

¿¿QQuueerrééiiss hhaacceerr eell eexxaammeenn eell mmaarrtteess?? ¡¡ÁÁnniimmoo,, qquuee ttúú ppuueeddeess!! CCiieerrrraa llaa vveennttaannaa,, ppoorr ffaavvoorr.. ¿¿MMee

ppaassaass llaa ssaall?? ¡¡CCáállllaattee ddee uunnaa vveezz!! VVoottee aa GGuunnddiissaallvvoo..

4. Fática. Es la función que predomina en los mensajes en los que el emisor trata de establecer, mantener o interrumpir la comunicación. Se centra, pues, en el canal y también se llama función de contacto. Es propia de situaciones comunicativas habituales en la lengua oral, como el saludo, las despedidas o los incisos dedicados a comprobar si la comunicación entre emisor y receptor no se ha interrumpido.

LLaass mmaarrccaass lliinnggüüííssttiiccaass qquuee ccaarraacctteerriizzaann aa eessttooss mmeennssaajjeess ssoonn llaa pprreesseenncciiaa ddee ffóórrmmuullaass

ddee ccoorrtteessííaa oo ddee ffrraasseess hheecchhaass yy ddee mmuulleettiillllaass.. EEjjeemmppllooss:: HHoollaa,, AAddiióóss,, BBuueennooss ddííaass;; ¿¿eehh??,, eessttoo,,

¿¿vveerrddaadd??,, ¿¿mmee eennttiieennddeess??......;; DDiimmee...... ¿¿eell vviieerrnneess?? SSíí...... SSíí......

5. Metalingüística. Es la función que predomina en los mensajes cuyo referente es el código lingüístico, es decir, en los que se utiliza la lengua para hablar de la propia lengua. Se centra en el código y es la función propia de la gramática, los diccionarios...

LLaass mmaarrccaass lliinnggüüííssttiiccaass qquuee ccaarraacctteerriizzaann aa eessttooss mmeennssaajjeess ssoonn llaa mmooddaalliiddaadd eennuunncciiaattiivvaa

yy,, eenn llaa lleenngguuaa eessccrriittaa,, llooss rreeccuurrssooss ggrrááffiiccooss ––ccoommiillllaass,, ssuubbrraayyaaddooss,, uussoo ddee nneeggrriittaass oo ccuurrssiivvaass......––

ccoonn qquuee llaass ppaallaabbrraass uuttiilliizzaaddaass ccoonn eessttaa ffuunncciióónn ddeebbeenn ddiiffeerreenncciiaarrssee ddeell rreessttoo.. EEjjeemmppllooss:: UUnn

""eexxaammeenn"" eess uunn nnoommbbrree qquuee ssiiggnniiffiiccaa pprruueebbaa qquuee ssee hhaaccee ppaarraa ccoommpprroobbaarr oo ddeemmoossttrraarr eell

aapprroovveecchhaammiieennttoo eenn llooss eessttuuddiiooss.. ““NNoocciivvoo”” eess uunn aaddjjeettiivvoo qquuee ssiiggnniiffiiccaa ddaaññoossoo,, ppeerrnniicciioossoo,,

ppeerrjjuuddiicciiaall..

6. Poética. Es la función que predomina cuando el emisor pretende atraer la atención

sobre la forma del mensaje. Se centra, pues, en el mensaje. Es la función propia de los textos con intención estética o humorística en los que es fundamental llamar la atención sobre la forma en la que está construido el mensaje y, por tanto, aparece en el discurso literario y en el publicitario.

LLaass mmaarrccaass lliinnggüüííssttiiccaass qquuee ccaarraacctteerriizzaann aa eessttooss mmeennssaajjeess ssoonn llaa pprreesseenncciiaa ddee ffiigguurraass

rreettóórriiccaass oo eessttiillííssttiiccaass,, ddee jjuueeggooss ddee ppaallaabbrraass,, ddee rriimmaass,, eettcc.. EEjjeemmppllooss:: EEssttáá mmuuddoo eell tteeccllaaddoo ddee

ssuu ccllaavvee ssoonnoorroo ((RRuubbéénn DDaarrííoo)).. MMccMMeennúú MMaaggNNííffiiccoo ddee MMccDDoonnaallddss.. AAgguuaa qquuee nnoo hhaass ddee bbeebbeerr,,

ddééjjaallaa ccoorrrreerr.. SSeeccrreettooss eenn rreeuunniióónn,, ffaallttaa ddee eedduuccaacciióónn.. SSee ppuussoo ccoommoo uunnaa ssooppaa......

1.3. INTENCIÓN COMUNICATIVA

Es posible que un mismo mensaje: llueve pueda ser interpretado de muy

distintas maneras: coge un paraguas, recoge la ropa tendida, se me van a manchar los cristales... según la intención del emisor o la situación comunicativa en la que se encuentren emisor y receptor. Por ello, es importante que el receptor del mensaje sea capaz de descodificarlo, no sólo a partir del significado de lo que se dice sino también del sentido con que se dice.

Hay, pues que diferenciar entre el significado constante de un texto –el

enunciado llueve, significa que en este momento cae agua de las nubes– y el sentido de un texto, lo que éste significa en una situación comunicativa concreta: una madre que se dirige a su hijo que tiene una prenda delicada puesta a ventilar en la ventana, pretende, con ese mismo enunciado, llueve, que éste la retire. El sentido, pues, incluye también la intencionalidad del emisor. Por ello, las preguntas que debe hacerse el receptor ante un mensaje deben ser no sólo ¿qué dice el texto?, sino también ¿qué quiere decir el emisor con este mensaje? Y, para contestarlas, el receptor debe recurrir a su conocimiento del mundo: tengo una prenda tendida, si le cae agua se mancha, ya estropeé así una corbata de seda de mi padre...

En la conversación, nuestras frases no sólo poseen un significado aparente y literal, sino que además, de ellas pueden desprenderse otros significados que están implícitos o insinuados: "Mi amigo Jaime todavía no ha ido a la cárcel" es un enunciado que implica graves sospechas sobre las actividades del sujeto en cuestión; "Es sorprendente que la hija de Luis sea tan guapa" implica que Luis tiene una hija y que él no es muy guapo.

La disciplina lingüística que estudia el lenguaje en su relación con los

elementos y las circunstancias de la comunicación se llama Pragmática.

FFOONNÉÉTTIICCAA YY FFOONNOOLLOOGGÍÍAA

LLAA FFOONNÉÉTTIICCAA:: EEssttuuddiiaa llooss ssoonniiddooss eenn vviirrttuudd ddee ssuuss ppaarrttiiccuullaarriiddaaddeess yy ddee ssuuss ppeeqquueeññaass

ddiiffeerreenncciiaass aarrttiiccuullaattoorriiaass ppeerrcceeppttiibblleess yyaa qquuee uunnaa mmíínniimmaa vvaarriiaacciióónn ddeetteerrmmiinnaa ffoonneemmaass

ddiiffeerreenntteess..

EEjjeemmpplloo:: EEnn eessppaaññooll ccuuaannddoo ddeecciimmooss ""GGaattoo yy PPaaggoo""..

EEll pprriimmeerr ssoonniiddoo aarrttiiccuullaaddoo // GG // llaa pprroonnuunncciiaacciióónn eess ffuueerrttee ((oocclluussiivvoo)) mmiieennttrraass qquuee eell

sseegguunnddoo ssoonniiddoo aarrttiiccuullaaddoo // gg // llaa pprroonnuunncciiaacciióónn llaa rreeaalliizzaammooss nnoo ttaann ffuueerrttee ((ffrriiccaattiivvoo))..

xxPPaarraa llaa ffoonnééttiiccaa,, aaqquuíí ssee ddiissttiinngguuee llooss ffoonneemmaass // GG // yy // gg //..

PPaarraa llaa ffoonnoollooggííaa,, aaqquuíí ssee ddiissttiinngguuee uunn ffoonneemmaa ccoonn ddooss vvaarriiaanntteess ((uunn ffoonneemmaa ccoonn ddooss

aallóóffoonnooss))..

LLAA FFOONNOOLLOOGGÍÍAA:: EEssttuuddiiaa llooss ffoonneemmaass eenn ttaannttoo ffoorrmmaann ppaarrttee ddeell ssiisstteemmaa ddee ssoonniiddooss ddee

uunnaa lleenngguuaa..

EEjjeemmpplloo::

EEnn llaa ppaallaabbrraa ""ggaaggaa"" eell ssoonniiddoo aarrttiiccuullaaddoo // gg // iinntteeggrraa uunn ffoonneemmaa ppeerrttiinneennttee ppaarraa llaa

ssiiggnniiffiiccaacciióónn ddeell iiddiioommaa eessppaaññooll.. EEnn ééssttee nnoo ddiissttiinngguuiimmooss ssiiggnniiffiiccaaddooss ddiiffeerreenntteess ppaarraa aall

eemmiittiirr llaa // gg // ((oocclluussiivvaa)) yy llaa // gg // ((ffrriiccaattiivvaa)) ppooddeemmooss pprroonnuunncciiaarr GGAAGGAA eenn ffoorrmmaa oocclluussiivvaa

oo vviicceevveerrssaa yy eell ssiiggnniiffiiccaaddoo nnoo ssee aalltteerraa..

UUNNIIDDAADDEESS FFOONNOOLLÓÓGGIICCAASS

FFOONNEEMMAA..-- SSoonn uunniiddaaddeess mmíínniimmaass pprroodduucciiddaass ppoorr llooss óórrggaannooss aarrttiiccuullaaddooss yy qquuee ssiirrvveenn ddee

vveehhííccuulloo ddee ttrraannssmmiissiióónn ddee ssiiggnniiffiiccaaddoo..

SSÍÍLLAABBAA..-- EEss llaa mmeennoorr uunniiddaadd ddee iimmppuullssoo rreessppiirraattoorriioo yy mmuussccuullaarr eenn qquuee ssee ddiivviiddee eell

hhaabbllaa rreeaall.. EEssttáá ffoorrmmaaddaa ppoorr uunnaa oo vvaarriiooss ffoonneemmaass..

PPAALLAABBRRAA..-- EEss llaa aassoocciiaacciióónn eennttrree uunn ssiiggnniiffiiccaaddoo yy uunn ssiiggnniiffiiccaannttee ((ssiiggnnoo lliinnggüüííssttiiccoo)),, eess

ddeecciirr llaa uunniióónn oo ccoommbbiinnaacciióónn ddee ffoonneemmaa yy//oo ssííllaabbaass eenn uunn iiddiioommaa ccuuaannddoo ddeetteerrmmiinnaann uunn

SSIIGGNNIIFFIICCAADDOO..

CCLLAASSEESS DDEE FFOONNEEMMAASS:: VVOOCCÁÁLLIICCOOSS YY CCOONNSSOONNÁÁNNTTIICCOOSS..

TToommaannddoo llaa iiddeeaa ddee MMaarrttiinneett,, llooss ffoonneemmaass ssoonn llaass mmíínniimmaass uunniiddaaddeess ccoonn rraassggooss

ddiiffeerreenncciiaalleess ddee ssoonniiddooss sseeggmmeennttaalleess yy ddiissccrreettooss ddee ccaarráácctteerr ooppoossiittiivvoo,, ddiissttiinnttiivvoo oo

ccoonnssttrraassttiivvoo qquuee eenn ccaaddaa lleenngguuaa oo iiddiioommaa ssee pprreesseennttaann eenn nnúúmmeerroo lliimmiittaaddoo.. EEnn llaa

pprroodduucccciióónn ddee ffoonneemmaass ddeebbeemmooss tteenneerr eenn ccuueennttaa llooss rraassggooss qquuee uuttiilliizzaa llaa lliinnggüüííssttiiccaa

eemmpplleeaannddoo ttrreess ccoooorrddeennaaddaass:: PPuunnttoo ddee aarrttiiccuullaacciióónn,, mmooddoo ddee aarrttiiccuullaacciióónn yy ssoonnoorriiddaadd..

CCOORRRREESSPPOONNDDEECCIIAA EENNTTRREE FFOONNEEMMAASS YY GGRRAAFFEEMMAASS OO GGRRAAFFÍÍAASS

aa.. UUnn ffoonneemmaa ccoonn uunnaa ggrraaffííaa::

// aa // == aa // ff // == ff // nn // == nn

// cc // == cchh // uu // == uu // ññ // == ññ

// dd // == dd // ll // == LL // oo // == oo

// ee // == ee // mm // == mm // pp // == pp

bb.. UUnn ffoonneemmaa ccoonn ddooss oo mmááss ggrraaffííaass ddee uussoo ddiiffeerreennttee::

bb ss

// bb // // ss // cc

vv zz

xx

jj rr

// xx // // ss //

gg rrrr

ii

// ii //

yy

cc.. DDooss ffoonneemmaass ddiiffeerreenntteess rreepprreesseennttaaddaass ppoorr uunnaa mmiissmmaa lleettrraa::

// gg // // rr // // kk //

gg rr cc

// xx // // RR // // ss //

dd.. DDooss ffoonneemmaass ddiiffeerreenntteess ccoonnjjuunnttaammeennttee ppoorr uunnaa ssoollaa lleettrraa oo ggrraaffííaa..

// xx // // ss // ------------ xx

ee.. UUnn ssoolloo ffoonneemmaa rreepprreesseennttaaddoo ppoorr ggrraaffííaass ddoobblleess..

// cc // cchh // kk // qquu // RR // == rrrr

// gg // gguu // // llll

// xx //

ff.. UUnnaa ggrraaffííaa qquuee nnoo rreepprreesseennttaann aa nniinnggúúnn ffoonneemmaa ((ffoonneemmaa cceerroo)) // 00 // -------- hh

EEnn eell eessppaaññooll tteenneemmooss 2244 ffoonneemmaass,, ddee llooss ccuuaalleess cciinnccoo ssoonn vvooccáálliiccooss yy ddiieecciinnuueevvee

ccoonnssoonnáánnttiiccooss..

aa.. LLOOSS FFOONNEEMMAASS VVOOCCAALLIICCOOSS SSOONN::

MMOODDOO AANNTTEERRIIOORR CCEENNTTRRAALL PPOOSSTTEERRIIOORR

AAllttaa // ii // // uu // ((CCeerrrraaddaass óó

ddéébbiilleess))

MMeeddiiaa // ee // // oo // ((AAbbiieerrttaass

óó

BBaajjaa // aa // FFuueerrtteess))

bb.. LLOOSS FFOONNEEMMAASS CCOONNSSOONNAANNTTIICCOOSS SSOONN::

PPUUNNTTOO

MMOODDOO BBIILLAA--

BBIIAALL LLAABBIIOO--

DDEENNTTAALL IINNTTEERR--

DDEENNTTAALL DDEENNTTOO--

AALLVVEEOOLLAARR PPAALLAATTAALL VVEELLAARR

SSdd

OOcclluussiivvoo

SSnn

// pp //

// bb //

// tt //

// dd //

// kk //

// gg //

SSdd

FFrriiccaattiivvoo

SSnn

// ff //

// //

// ss //

// yy //

// xx //

AAffrriiccaaddoo SSdd

//ccvv//

** VViibbrraannttee SSnn

// rr //

// RR //

** LLaatteerraall SSnn

// tt //

// //

NNaassaall SSnn

// mm //

// nn //

// ññ //

LLííqquuiiddoo

LLAA SSIILLAABBAA::

EEss llaa mmeennoorr uunniiddaadd ddee pprroonnuunncciiaacciióónn..

ssii -- llllaa

ccaarr -- ppee -- ttaa

eexx -- ttrraa -- ññoo

UUnnaa ssííllaabbaa eessttáá ccoonnssttiittuuííddaa ppoorr::

-- UUnnaa oo vvaarriiaass vvooccaalleess:: aa -- yyeerr,, aaii -- rree

-- UUnnaa oo vvaarriiaass ccoonnssoonnaanntteess ccoonn uunnaa oo vvaarriiaass vvooccaalleess:: ttrraann -- ssii -- cciióónn,, aass -- ttaa

EEnn ccaasstteellllaannoo,, ttooddaass llaass ssííllaabbaass pprreesseennttaann,, aall mmeennooss,, uunnaa vvooccaall.. LLaass vvooccaalleess

ppuueeddeenn sseerr ddee ddooss ttiippooss::

-- aabbiieerrttaass ((oo ffuueerrtteess)):: aa,, ee,, oo

-- cceerrrraaddaass ((oo ddéébbiilleess)):: ii,, uu

CCuuaannddoo eenn uunnaa mmiissmmaa ppaallaabbrraa ssee pprreesseennttaann ddooss oo ttrreess vvooccaalleess ssuucceecciivvaass,, ssuuss

pprroonnuunncciiaacciióónn eenn llaa mmiissmmaa ssííllaabbaa oo eenn ssííllaabbaass ddiissiittiinnttaass pprroodduuccee llooss ffeennóómmeennooss

ccoonnoocciiddooss ccoommoo ddiippttoonnggoo,, ttrriippttoonnggoo ee hhiiaattoo..

11..11 DDiippttoonnggoo::

EEss eell ffeennóómmeennoo ddee pprroonnuunncciiaacciióónn qquuee rreeúúnnee ddooss vvooccaalleess eenn llaass mmiissmmaa

ssííllaabbaa.. GGeenneerraallmmeennttee,, ssee pprroodduuccee eenn llaass ssiigguuiieenntteess ccoonnddiicciioonneess::

** CCuuaannddoo uunnaa vvooccaall eess aabbiieerrttaa yy llaa oottrraa cceerrrraaddaa.. EEnn eessttee ccaassoo llaa vvooccaall

cceerrrraaddaa nnoo ddeebbee eessttaarr aacceennttuuaaddaa..

** CCuuaannddoo aammbbaass vvooccaalleess ssoonn cceerrrraaddaass..

SSoonn ddiippttoonnggooss:: NNoo ssoonn ddiippttoonnggooss::

ccaann -- ssaann -- cciioo bbaamm -- bbúú -- eess

ccaa -- mmiióónn ppoo -- ddee -- rríí -- oo

eeuu -- ccaa -- lliipp -- ttoo

lliinn -- ggüüííss -- ttii -- ccaa

cciiuu -- ddaadd

11..22 TTrriippttoonnggoo:: EEss eell ffeennóómmeennoo ddee pprroonnuunncciiaacciióónn qquuee rreeúúnnee ttrreess vvooccaalleess

eenn llaa mmiissmmaa ssííllaabbaa..

SSee pprroodduuccee ccuuaannddoo::

** SSee pprreesseennttaann ddooss vvooccaalleess cceerrrraaddaass aallrreeddeeddoorr ddee uunnaa vvooccaall aabbiieerrttaa..

** LLaass vvooccaalleess cceerrrraaddaass nnoo eessttáánn aacceennttuuaaddaass..

SSoonn ttrriippttoonnggooss NNoo ssoonn ttrriippttoonnggooss::

aa -- pprree -- cciiééiiss ddee -- ccíí -- aaiiss

aa -- vvee -- rrii -- gguuááiiss mmoo -- rrii --rríí -- aaiiss

11..33.. AAddiippttoonnggoo:: EEss eell ffeennóómmeennoo ppoorr eell ccuuaall ccoonnccuurrrreenn ddooss vvooccaalleess ((uunnaa

aabbiieerrttaa yy oottrraa aacceennttuuaaddaa)) eenn ssííllaabbaass ddiiffeerreenntteess.. LLaa vvooccaall

cceerrrraaddaa ddeebbee ttiillddaarrssee oobblliiggaattoorriiaammeennttee..

EEjjeemmppllooss::

oo -- íí -- ddoo ee -- ccoo -- nnoo -- mmííaa

ppúú -- aa ttíí -- aa

ccaa --íí -- ddaa bbaa -- úúll

llee -- jjíí -- aa rríí -- ee

11..44.. HHiiaattoo:: EEss eell ffeennóómmeennoo ddee pprroonnuunncciiaacciióónn qquuee pprreesseennttaa ddooss

vvooccaalleess aabbiieerrttaass ssuucceessiivvaass eenn ssííllaabbaass ddiiffeerreenntteess..

EEjjeemmppllooss::

aa -- éé -- rree -- oo oo -- ccéé -- aa -- nnoo

ccaa -- ooss ppoo -- ee -- ttaa

NNoottaass::

11.. LLaa hh iinntteerrvvooccáálliiccaa nnoo iimmppiiddee nniinngguunnoo ddee llooss ffeennóómmeennooss aanntteerriioorreess::

ddee -- ssaahhuu -- cciioo DDiippttoonnggoo

aa -- hhíínn -- ccoo AAddiippttoonnggoo

bbúú -- hhoo AAddiippttoonnggoo

22.. LLaa yy aall ffiinnaall ddee llaa ppaallaabbrraa,, ssuueennaa ccoommoo llaa vvooccaall ii yy ppuueeddee ffoorrmmaarr ddiippttoonnggoo::

rreeyy;; eess -- ttooyy

33.. AA llaa lleettrraa uu nnoo ssiieemmpprree llee ccoorrrreessppooddee uunn ssoonniiddoo::

gguuee -- rrrree -- rroo

aa gguuii -- nnaall -- ddoo

qquuee -- ssoo

EEnn eessttaass ppaallaabbrraass nnoo hhaayy ddiippttoonnggoo ppoorrqquuee llaass ssííllaabbaass ccoonn llaa lleettrraa uu ssóólloo ttiieenneenn

uunnaa vvooccaall..

SSee rreecciibbee ddiiéérreessiiss ((üü)),, ssiieemmpprree ttiieennee ssoonniiddoo yy ffoorrmmaa ddiippttoonnggoo::

ccii -- ggüüee -- ññaa ppiinn -- ggüüii -- nnoo

AACCEENNTTOO YY TTIILLDDEE:: EEll aacceennttoo eess llaa mmaayyoorr ffuueerrzzaa ddee vvoozz qquuee rreeccaaee ssoobbrree uunnaa ssííllaabbaa..

DDeetteerrmmiinnaa ddooss ttiippooss ddee ssííllaabbaa::

-- ttóónniiccaa :: rreecciibbee aacceennttoo

-- ááttoonnaa :: nnoo rreecciibbee aacceennttoo

LLaa ttiillddee eess eell ssiiggnnoo oorrttooggrrááffiiccoo ((´́)) qquuee ssee ccoollooccaa ssoobbrree aallgguunnaass ssííllaabbaass ttóónniiccaass.. AA vveecceess ssee

llllaammaa AACCEENNTTOO OORRTTOOGGRRAAFFIICCOO eenn eessttee ccaassoo,, llaa ffuueerrzzaa ddee vvoozz rreecciibbee eell nnoommbbrree

AACCEENNTTOO PPRROOSSOODDIICCOO..

aauu -- tteenn -- ttii -- ccii -- ddaadd

ssííllaabbaa ssííllaabbaa

ááttoonnaa ttóónniiccaa

LLaa ppoossiicciióónn ddee llaa ssííllaabbaa ttóónniiccaa ddeetteerrmmiinnaa ccuuaattrroo ttiippooss ddee ppaallaabbrraass::

aa)) AAGGUUDDAASS :: TTiieenneenn llaa ffuueerrzzaa ddee vvoozz eenn llaa úúllttiimmaa ssííllaabbaa::

llááppiizz,, ccaarrppeettaa..

bb)) EESSDDRRUUJJUULLAASS :: TTiieenneenn llaa ffuueerrzzaa ddee vvoozz eenn llaa aanntteeppeennúúllttiimmaa ssííllaabbaa::

eessttéérreeoo,, rrááppiiddoo..

cc)) SSOOBBRREEEESSDDRRUUJJUULLAASS :: TTiieenneenn llaa ffuueerrzzaa ddee vvoozz ddeessppuuééss ddee llaa ppeennúúllttiimmaa

ssííllaabbaa:: rreeppíítteemmeelloo,, ddiicciiéénnddoonnoosslloo..

EEnn eessppaaññooll,, llaass ppaallaabbrraass ddeebbeenn ccuummpplliirr aallgguunnaass ccoonnddiicciioonneess ppaarraa lllleevvaarr ttiillddee..

AA.. RREEGGLLAASS GGEENNEERRAALLEESS DDEE AATTIILLDDAAMMIIEENNTTOO..

EEll aattiillddaammiieennttoo ssee rreegguullaa sseeggúúnn eell ttiippoo ddee ppaallaabbrraa::

TTIIPPOO DDEE PPAALLAABBRRAA CCOONNDDIICCIIOONN PPAARRAA EELL AATTIILLDDAAMMIIEENNTTOO

AAGGUUDDAASS TTeerrmmiinnaa eenn vvooccaall oo eenn llaass ccoonnssoonnaanneenntteess NN,, SS::

aassíí,, ccaanncciióónn,, ccoorrttééss

GGRRAAVVEESS OO LLLLAANNAASS TTeerrmmiinnaa eenn ccoonnssoonnaannttee ((mmeennooss NN,,SS))::

llááppiizz,, hhuuééssppeedd,, áállbbuumm

EESSDDRRUUJJUULLAASS

YY

SSOOBBRREEEESSDDUUJJUULLAASS

SSiieemmpprree::

ccáállccuulloo,, eexxáámmeenneess,, ddííggaannoosslloo

SSii llaass ppaallaabbrraass nnoo ccuummpplleenn llaass ccoonnddiicciioonneess,, nnoo ssee ttiillddaann::

ffeelliizz eexxaammeenn

aalluudd rreessuummeenn

ffaarrooll llaappiicceerroo

EEssttaass rreeggllaass,, ssiinn eemmbbaarrggoo,, pprreesseennttaann aallgguunnaass eexxcceeppcciioonneess..

BB.. EEXXCCEEPPCCIIOONNEESS..

BB..11 CCaassooss eessppeecciiaalleess

aa.. MMoonnoossííllaabbooss:: LLaass ppaallaabbrraass ccoonn uunnaa ssoollaa ssííllaabbaa nnoo lllleevvaann ttiillddee..

ffee,, vvii,, DDiiooss,, ffuuee,, ssooll,, eess,, vviioo,, ddaa..

LLooss mmoonnoossííllaabbooss ppuueeddeenn lleevvaarr ttiillddee ddiiaaccrrííttiiccaa ((vvééaassee)) eenn aallgguunnooss ccaassooss..

bb.. AAddiippttoonnggoo:: CCuuaannddoo eell AAddiippttoonnggoo ssee pprroodduuccee ppoorr llaa

aacceennttuuaacciióónn ddee llaa vvooccaall cceerrrraaddaa,, ééssttaa ddeebbee tteenneerr

ttiillddee::

ddííaa,, ppooeessííaa,, bbaammbbúúeess

PPeerroo eell ddiippttoonnggoo qquuee uunnaa llaa sseeccuueenncciiaa ddee vvooccaalleeUUII nnuunnccaa ssee mmaarrccaa ccoonn ttiillddee::

fflluuiiddoo,, iinnssttrruuiiddoo,, hhuuiirr

LLaa sseeccuueenncciiaa ddee vvooccaalleess UUII ssóólloo lllleevvaa ttiillddee ssii lloo eexxiiggee llaa rreeggllaa ggeenneerraall::

ccoonncclluuíí ((aagguuddaa))

lliinnggüüííssttiiccaa ((eessddrrúújjuullaa))

cc.. PPaallaabbrraass ccoommppuueessttaass::

II.. SSii llooss eelleemmeennttooss ssee eessccrriibbeenn sseeppaarraaddaammeennttee,, mmaannttiieenneenn llaa ttiillddee oorriiggiinnaall..

ddéécciimmoo ssééppttiimmoo

aassíí mmiissmmoo

IIII.. SSii ssee eessccrriibbeenn jjuunnttooss,, eell pprriimmeerroo ppiieerrddee llaa ttiillddee oorriiggiinnaall..

ddeecciimmoossééppttiimmoo

aassiimmiissmmoo

IIIIII.. SSii llooss eelleemmeennttooss ssee sseeppaarraann ccoonn gguuiióónn,, mmaannttiinneennee ssuu ttiillddee oorriiggiinnaall..

hhiissttóórriiccoo--ggeeooggrrááffiiccoo ppoollííttiiccoo--eeccoonnóómmiiccoo

dd.. SSuuffiijjoo ““--mmeennttee””::

CCuuaannddoo ssee ssuuffiijjaa --MMEENNTTEE,, llaass ppaallaabbrraa ccoonnsseerrvvaa llaa ttiillddee ddee llaa rraaíízz,, ssii ééssttaa nnoo

ttiieennee ttiillddee,, eell ddeerriivvaaddoo ttaammppooccoo lloo tteennddrráá::

úúttiillmmeennttee pprruuddeenntteemmeennttee

rrááppiiddaammeennttee ccoonnsseeccuueenntteemmeennttee

EEnnccllííttiiccooss

SSii eell vveerrbboo tteennííaa ttiillddee aanntteess ddee rreecciibbiirr eell eennccllííttiiccoo,, ddeebbee ccoonnsseerrvvaarrllaa::

mmee eennttrreeggóó // eennttrreeggóómmee

ssee ccoorrttóó // ccoorrttóóssee

SSii eell vveerrbboo nnoo tteennííaa ttiillddee,, llaa ppaallaabbrraa qquuee rreessuullttaa ddeessppuuééss ddee rreecciibbiirr eell

eennccllííttiiccoo,, ssee ssoommeettee aa llaa rreeggllaa ggeenneerraall::

BB..22 TTiillddee ddiiaaccrrííttiiccoo

AAllgguunnaass ppaallaabbrraass ppuueeddeenn pprreesseennttaarr ddiissttiinnttooss sseennttiiddooss oo ccuummpplliirr

ddiiffeerreenntteess ffuunncciioonneess,, ppaarraa ddiiffeerreenncciiaarrllaass ssee uuttiilliizzaa uunnaa ttiillddee ddiiaaccrrííttiiccoo..

FF OO RR MM AA SS EE JJ EE MM PP LL OO

eell == aarrttííccuulloo

ééll == pprroonnoommbbrree ppeerrssoonnaall

mmii == aaddjjeettiivvoo ppoosseessiivvoo

mmíí == pprroonnoommbbrree ppeerrssoonnaall oobbjjeettiivvoo

ttuu == aaddjjeettiivvoo ppoosseessiivvoo

ttúú == pprroonnoommbbrree ppeerrssoonnaall

ssee == pprroonnoommbbrree ppeerrssoonnaall oobbjjeettiivvoo

sséé == vveerrbboo ((ssaabbeerr,, sseerr))

ssii == ccoonnjjuunncciióónn ssuubboorriinnaannttee ccoonnddiicciioonnaall

ssíí ==aaddvveerrbbiioo ddee aaffiirrmmaacciióónn pprroonnoommbbrree

EEll ppoolliiccííaa lloo ddeessccuubbrriióó ccuuaannddoo........ eell ssaallííaa ddeell

cciinnee..

TTooccóó pprroonnttoo mmii vveennttaannaa..

NNaaddiiee mmee hhaaccee eessoo aa mmíí..

TTuu vveecciinnaa rreeggrreessóó hhooyy..

NNaaddiiee ssaabbee qquuee ttúú lloo mmaattaassttee..

SSee qquuiittóó eell ppoollvvoo..

SSéé uunnaa mmeejjoorr aammiiggaa..

NNoo iirréé ssii nnoo mmee ppaaggaass..

DDiillee qquuee ssíí

ppeerrssoonnaall

mmaass == ccoonnjjuunncciióónn ccoooorrddiinnaannttee aaddvveerrssiivvaa

((eeqquuiivvaallee aa ppeerroo))

mmááss == aaddvveerrbbiioo ddee ccaannttiiddaadd

PPrroonnoo vvoollvviióó eenn ssíí

NNoo vviióó mmááss,, mmaass llee bbaassttaabbaa

AAddvviieerrttaa qquuee llooss iinntteerrrrooggaattiivvooss ssiieemmpprree lllleevvaann ttiillddee..

CC.. EERRRROORREESS CCOOMMUUNNEESS EENN LLAA AACCEENNTTUUAACCIIOONN YY AATTIILLDDAAMMIIEENNTTOO..

aa.. DDeessppllaazzaammiieennttoo ddee aacceennttoo

II SSoonn ggrraavveess:: ppaarraalleellooggrraammoo,, zzaaffiirroo,, ttááccttiill

IIII EEss eessddrrúújjuullaa:: eelleeccttrróólliissiiss

IIIIII SSoonn ggrraavveess oo eessddrrúújjuullaass ppeerroo ssee rreeffiieerree llaa pprriimmeerraa ffoorrmmaa::

ppeerriiooddoo // ppeerrííooddoo

ppoolliiccrroommoo // ppoollííccrroommoo

IIVV SSee pprroonnuunncciiaann ccoonn ddiippttoonnggoo yy nnoo ccoonn hhiiaattoo:: iinnssaanniiaa ((NNOO iinnssaannííaa)),,

vveessaanniiaa ((NNOO vveessaannííaa))..

bb.. TTiillddee iinnccoorrrreeccttaa

II LLaa ccoonnjjuunncciióónn oo ssóólloo lllleevvaa ttiillddee ((óó)) ssii eessttáá eennttrree gguuaarriissmmooss:: 22 óó 33 ((ssoonn

iinnccoorrrreeccttooss:: ddooss óó ttrreess,, LLuuiiss óó JJuuaann))

IIII NNuunnccaa lllleevvaann ttiillddee::

ee uu ttii ddaa,, ddiioo,, ddii eessttoo,, eessoo,, aaqquueelllloo ffuuee,, ffuuii eellllaa,, eellllaass,, eelllloo vvaa,, vvee,, vvii,, vviioo

MMOORRFFOOLLOOGGÍÍAA

11.. EEll eessttuuddiioo ddee llaa lleenngguuaa:: lliinngguuííssttiiccaa

aa.. GGrraammááttiiccaa :: ddeessccrriippcciióónn aannaallííttiiccaa ddee llooss ssiisstteemmaass ddee llaa

lleenngguuaa..

FFoonnoollooggííaa :: ssoonniiddooss ddeell lleenngguuaajjee.. EEjj.. ““HHuummoo”” ((uummoo))

MMoorrffoollooggííaa :: ffoorrmmaa ddee llaass ppaallaabbrraass.. EEjj.. aacccciiddeenntteess ggrraammaattiiccaalleess..

SSiinnttaaxxiiss :: ffuunncciioonneess ddeennttrroo ddee llaa oorraacciióónn.. EEjj.. SS//PP..

SSeemmáánnttiiccaa :: ssiiggnniiffiiccaaddoo yy sseennttiiddoo.. EEjj.. ssiinnóónniimmooss..

bb.. NNoorrmmaattiivvaa:: UUssoo ccoorrrreeccttoo sseeggúúnn ccoonnvveenncciioonneess.. PPuueeddee sseerr

ggrraammaattiiccaall ((pp..ee.. uussoo ccoorrrreeccttoo ddeell ggéénneerroo)) uu oorrttooggrrááffiiccoo ((pp..ee.. uussoo ddee llaa ttiillddee))

22.. LLaass ccaatteeggoorrííaass ggrraammaattiiccaalleess:: SSoonn ccaaddaa uunnaa ddee llaass ccllaasseess ddee ppaallaabbrraass::

ssuussttaannttiivvoo,, aaddjjeettiivvoo,, aarrttííccuulloo,, aaddvveerrbbiioo,, pprroonnoommbbrree,, vveerrbboo,, pprreeppoossiicciióónn yy

ccoonnjjuunncciióónn..

SSee ccllaassiiffiiccaann sseeggúúnn ddiivveerrssooss ppuunnttooss ddee vviissttaa..

IInntteerrjjeecccciióónn nnoo eess uunnaa ccaatteeggoorrííaa ggrraammaattiiccaall..

aa)) MMoorrffoollóóggiiccaammeennttee::

CCllaasseess::

VVaarriiaabblleess:: ssuuffrreenn aacccciiddeenntteess ggrraammaattiiccaalleess,, eess ddeecciirr,, pprreesseennttaann

vvaarriiaacciióónn((eess)) aall ffiinnaall ddee llaa ppaallaabbrraa,, qquuee ccoonnttiieenneenn iinnffoorrmmaacciióónn

ggrraammaattiiccaall.. SSoonn:: ssuussttaannttiivvoo,, aaddjjeettiivvoo,, pprroonnoommbbrree,, vveerrbboo,, aarrttííccuulloo..

IInnvvaarriiaabblleess:: NNoo ssuuffrreenn aacccciiddeenntteess ggrraammaattiiccaalleess.. PPrreesseennttaann ffoorrmmaa ffiijjaa..

SSoonn:: aaddvveerrbbiioo,, ccoonnjjuunncciióónn,, pprreeppoossiicciióónn,,

bb)) SSiinnttááccttiiccaammeennttee::

CCllaasseess::

IInnddeeppeennddiieenntteess :: ppuueeddeenn aappaarreecceerr ssiinn mmooddiiffiiccaarr aa oottrraass ccaatteeggoorrííaass..

((nnúúcclleeooss)).. SSoonn:: ssuussttaannttiivvoo,, vveerrbboo,, pprroonnoommbbrree..

DDeeppeennddiieenntteess:: NNoo ppuueeddeenn aappaarreecceerr ssiinn mmooddiiffiiccaarr aa oottrraa ccaatteeggoorrííaass..

SSoonn:: aarrttííccuulloo,, aaddjjeettiivvoo,, aaddvveerrbbiioo..

NNeexxooss:: SSiirrvveenn ddee mmeeddiiooss ddee eennllaaccee.. SSoonn:: ccoonnjjuunncciióónn,, pprreeppoossiicciióónn..

cc)) SSeemmáánnttiiccaammeennttee::

CCllaasseess::

IInnvveennttaarriioo aabbiieerrttoo:: aacceeppttaa llaa ccrreeaacciióónn ddee nnuueevvaass ppaallaabbrraass,, ssiinn

pprroobblleemmaass.. SSoonn:: ssuussttaannttiivvoo,, aaddjjeettiivvoo,, vveerrbboo,, aaddvveerrbbiioo..

IInnvveennttaarriioo cceerrrraaddoo:: SSoonn ccoonnjjuunnttooss ccoonn eelleemmeennttooss ffiijjooss.. NNoo aacceeppttaann

eelleemmeennttooss nnuueevvooss.. SSoonn:: aarrttííccuulloo,, ccoonnjjuunncciióónn,, pprreeppoossiicciióónn,,

pprroonnoommbbrree..

33.. LLaa ffoorrmmaacciióónn ddee ppaallaabbrraass::

UUnnaa ppaallaabbrraa ppuueeddee ddeessccoommppoonneerrssee eenn llaass uunniiddaaddeess mmeennoorreess qquuee llaa

ccoonnffoorrmmaann..

EEssttaass ssoonn ddee ddooss ttiippooss:: rraaíícceess yy aaffiijjooss..

LLaa rraaíízz eess llaa bbaassee ppaarraa llaa ccoonnssttrruucccciióónn ddee llaa ppaallaabbrraa..

EEll aaffiijjoo eess uunnaa ppaarrttííccuullaa qquuee ssee aaññaaddee aanntteess ((pprreeffiijjoo)) oo ddeessppuuééss ((ssuuffiijjoo)) ddee llaa

rraaíízz..

SSeeggúúnn llaa iinntteerrvveenncciióónn ddee eessttooss eelleemmeennttooss eenn llaa ffoorrmmaacciióónn ddee llaass ppaallaabbrraass,, ééssttaass

ssee ppuueeddeenn ccllaassiiffiiccaarr eenn::

aa.. PPrriimmiittiivvaass:: nnoo ttiieenneenn aaffiijjooss oo eell aaffiijjoo iinnddiiccaa uunn aacccciiddeennttee ggrraammaattiiccaall ((ggéénneerroo,,

nnúúmmeerroo,, ppeerrssoonnaa,, ttiieemmppoo yy mmooddoo))..

EEjj..:: ssooll,, mmaarr,, ddiiooss,, ssoolleess,, mmaarreess,, ddiioosseess..

bb.. DDeerriivvaaddooss:: ttiieennee ssuuffiijjooss qquuee nnoo iinnddiiccaann aacccciiddeenntteess ggrraammaattiiccaalleess..

EEjj..:: ssoollaarr,, mmaarriinnoo,, ddiioossiittoo..

cc.. CCoommppuueessttaass:: ttiieenneenn pprreeffiijjooss oo mmááss ddee uunnaa rraaíízz..

EEjj..:: IInn--ccaappaazz,, bbooccaa--ccaallllee..

dd.. PPaarraassiinnttééttiiccaass:: pprreesseennttaann ddee mmaanneerraa ssoolliiddaarriiaa ddeerriivvaacciióónn yy ccoommppoossiicciióónn..

EEjj..:: ddeessaallmmaaddoo,, iinniimmaaggiinnaabbllee..

NNOOTTAA:: AAllgguunnaass ppaallaabbrraass ssuurrggeenn ddee llaa iimmiittaacciióónn lliinngguuííssttiiccaa ddee llooss ssoonniiddooss eexxtteerrnnooss.. SSee

llllaammaann oonnoommaattooppeeyyaass..

EEjj.. mmiiaauu,, ccaassccaaddaa,, rruuggiirr..

EELL AARRTTÍÍCCUULLOO

11.. DDEEFFIINNIICCIIÓÓNN::

EEss uunnaa ccaatteeggoorrííaa ggrraammaattiiccaall vvaarriiaabbllee,, ddeeppeennddiieennttee yy ddee iinnvveennttaarriioo cceerrrraaddoo qquuee vvaa

ssiieemmpprree aanntteeppuueessttaa aall ssuussttaannttiivvoo yy aannuunnccaa ssuuss aacccciiddeenntteess::

DDeessccuubbrriióó llooss ____________________________________________

((mmaasscc.. pplluurraall))

22.. CCLLAASSEESS::

DDeett.. SS.. PPll.. IInndd SS.. PPll..

MM.. EEll llooss MM.. uunn uunnooss FF.. LLaa llaass FF.. uunnaa uunnaass

NNtt.. LLoo ------

33.. EEMMPPLLEEOOSS DDEELL AARRTTÍÍCCUULLOO

33..11 NNoo ssee aanntteeppoonnee aa nnoommbbrreess pprrooppiiooss ssaallvvoo eenn llooss ssiigguuiieenntteess ccaassooss::

aa)) aannttee aappeelllliiddooss ddee mmuujjeerreess ffaammoossaass oo ppaarraa rreeffeerriirrssee aa llooss mmiieemmbbrrooss ddee uunnaa

ffaammiilliiaa::

llaa TThhaattcchheerr llooss RRaammooss

bb)) aannttee cciieerrttooss nnoommbbrreess ggeeooggrrááffiiccooss::

eell AAmmaazzoonnaass llaa AArrggeennttiinnaa

cc)) ffoorrmmaannddoo ppaarrttee ddeell nnoommbbrree pprrooppiioo ((eenn eessttee ccaassoo nnoo ssee ccoonnssiiddeerraa aarrttííccuulloo))::

EEll CCaaiirroo LLaa HHaabbaannaa

33..22 DDeellaannttee ddee ssuussttaannttiivvooss qquuee eemmppiieezzaann ccoonn ""aa"" aacceennttuuaaddaa ssee uussaa eell ppaarraa eevviittaarr llaa

ccaaccooffoonnííaa.. EEnn pplluurraall rreeccuuppeerraann eell aarrttííccuulloo qquuee lleess ccoorrrreessppoonnddee::

eell aarrttee -- llaass aarrtteess eell aallggaa -- llaass aallggaass

eell áágguuiillaa -- llaass áágguuiillaass eell aarrppaa -- llaass aarrppaass

33..33 EEll aarrttííccuulloo nneeuuttrroo LLOO ssuussttaannttiivviizzaa cciieerrttooss aaddjjeettiivvooss.. TTeenneemmooss eennttoonncceess AADDJJEETTIIVVOOSS

SSUUSSTTAANNTTIIVVIIZZAADDOOSS aa llooss qquuee ssee rreeccoonnooccee ggéénneerroo nneeuuttrroo..

lloo iinnccrreeííbbllee lloo dduullccee

33..44 PPuueeddee iirr aaddeellaannttee ddee pprroonnoommbbrreess rreellaattiivvooss oo pprreeppoossiicciioonneess::

lloo ccuuaall lloo qquuee lloo ddee

33..55 CCoonnttrraacccciióónn ggrraammaattiiccaall::

aa ++ eell == aall

ddee ++ eell == ddeell

SSUUSSTTAANNTTIIVVOO

11.. DDEEFFIINNIICCIIÓÓNN::

EEss uunnaa ccaatteeggoorrííaa ggrraammaattiiccaall vvaarriiaabbllee,, iinnddeeppeennddiieennttee yy ddee iinnvveennttaarriioo aabbiieerrttoo qquuee

ddeessiiggnnaa llooss oobbjjeettooss ddee llaa rreeaalliiddaadd.. TTaammbbiiéénn ssee llee llllaammaa NNOOMMBBRREE..

22.. FFOORRMMAA

SSuuffrree llooss aacccciiddeenntteess ggrraammaattiiccaalleess ddee ggéénneerroo yy nnúúmmeerroo

22..11 GGÉÉNNEERROO

SSeeññaallaa ssii eell ssuussttaannttiivvoo eessttáá eenn mmaassccuulliinnoo oo ffeemmeenniinnoo

aa.. FFoorrmmaacciióónn::

aa.. MMaassccuulliinnoo:: ggaattoo,, pprroobblleemmaa,, llááppiizz

bb.. FFeemmeenniinnoo :: ggaattaa,, mmaannoo,, ppaazz..

bb.. CCaassooss eessppeecciiaalleess::

MMaassccuulliinnooss

ccaappaarraazzóónn

ccoorrttaapplluummaass

ppuuss

ccaalloorr

aalluummbbrree

ccóócccciixx

aagguuaarrrrááss

ccuurrrrííccuulloo

mmeemmoorraannddoo

aallbbaacceeaa

tteessóónn

áássppiidd

aavveessttrruuzz

ooddrree

FFeemmeenniinnooss

ssaarrttéénn

aarrmmaazzóónn

ddíínnaammoo

íínnddoollee

ccoommeezzóónn

aaggrraavvaannttee

aatteennuuaannttee

aappóóccooppee

aappeennddiicciittiiss

aagguuaammaarriinnaa

cc.. CCaammbbiioo ddee ssiiggnniiffiiccaaddoo sseeggúúnn eell ggéénneerroo

11.. eell ddoobblleezz llaa ddoobblleezz 22.. eell ccóólleerraa llaa ccóólleerraa 33.. eell ccoommeettaa llaa ccoommeettaa 44.. eell ccllaavvee llaa ccllaavvee 55.. eell ccuurraa llaa ccuurraa 66.. eell ccoorrttee llaa ccoorrttee 77.. eell ppaarrttee llaa ppaarrttee 88.. eell ppeezz llaa ppeezz

99.. llooss lleenntteess llaa lleennttee 1100.. eell GGéénneessiiss llaa ggéénneessiiss 1111.. eell rraaddiioo llaa rraaddiioo 1122.. eell cchhiinncchhee llaa cchhiinncchhee 1133.. eell ppeennddiieennttee llaa ppeennddiieennttee 1144.. eell vviissttaa llaa vviissttaa 1155.. eell oorrddeenn llaa oorrddeenn

dd.. OOttrrooss ccaassooss

11.. eell jjoovveenn// llaa jjoovveenn

22.. eell mmaarr// llaa mmaarr

33.. eell hhoommbbrree// llaa mmuujjeerr

44.. eell aazzúúccaarr// aazzúúccaarr rruubbiiaa

55.. eell áágguuiillaa

22..22 NNÚÚMMEERROO:: SSeeññaallaa ssii eell ssuussttaannttiivvoo eessttáá eenn ssiinngguullaarr oo pplluurraall

aa)) FFoorrmmaacciióónn ddeell pplluurraall

** PPlluurraalliizzaann ccoonn--ss llooss ssuussttaannttiivvooss tteerrmmiinnaaddooss eenn vvooccaall ((eexxcceeppttoo vvooccaall ddéébbiill aacceennttuuaaddaa)) ppaattiioo -- ppaattiiooss ccaassaa -- ccaassaass ssooffáá -- ssooffááss

eessppíírriittuu -- eessppíírriittuuss mmaannoo -- mmaannooss ccoonnssoomméé -- ccoonnssoommééss ** PPlluurraalliizzaann ccoonn --eess llooss ssuussttaannttiivvooss tteerrmmiinnaaddooss eenn ccoonnssoonnaannttee yy eenn vvooccaall

ddéébbiill aacceennttuuaaddaa mmaanníí -- mmaannííeess nnaarriizz -- nnaarriicceess ppaarreedd -- ppaarreeddeess ttaabbúú -- ttaabbúúeess llááppiizz -- llááppiicceess áállbbuumm -- áállbbuummeess bb)) CCaassooss eessppeecciiaalleess ** SSee iinnddiiccaa pplluurraall ccoonn ccaammbbiioo ddee aarrttííccuulloo úúnniiccaammeennttee:: ccrrííssiiss mmaarrtteess ttóórraaxx ddóóssiiss ppaarraagguuaass fféénniixx ppaarréénntteessiiss ssuuppeerráávviitt cchhaalleett ddééffiicciitt ** SSee eemmpplleeaann ssóólloo eenn pplluurraall vvíívveerreess ggaaffaass aaffuueerraass eexxeeqquuiiaass ccoossqquuiillllaass aannaalleess nnuuppcciiaass eessppoonnssaalleess aannddaass eennsseerreess mmooddaalleess 22..33 CCLLAASSEESS DDEE SSUUSSTTAANNTTIIVVOO

aa)) CCrriitteerriioo sseemmáánnttiiccoo:: ttoommaa eenn ccuueennttaa eell ssiiggnniiffiiccaaddoo ddeell ssuussttaannttiivvoo

CC LL AA SS EE EE JJ EE MM PP LL OO SS

PPrrooppiiooss PPeeddrroo PPéérreezz,, TTrruujjiilllloo,, HHuuaassccaarráánn

AAmméérriiccaa,, MMaarrttíínneezz,, EEll CCoommeerrcciioo

CCoommuunneess llaappiicceerroo,, ppaarreedd,, ddeessvvííoo,, mmeennttiirraa

AAbbssttrraaccttooss SSiittuuaacciióónn,, mmaannddaattoo,, aammoorr,, ccaassttiiddaadd

CCoonnccrreettooss ssiillllaa,, rreejjaa,, áárrbbooll,, bboollssaa,, aaiirree

IInnddiivviidduuaalleess ssoollddaaddoo,, cceerrddoo,, ppiieeddrraa,, pplluummaa

CCoolleeccttiivvoo eejjéérrcciittoo,, ppiiaarraa,, ppeeddrreeggaall,, pplluummaajjee

bb)) CCrriitteerriioo mmoorrffoollóóggiiccoo:: ttoommaa eenn ccuueennttaa llaa ffoorrmmaa

CC LL AA SS EE EE JJ EE MM PP LL OO SS

PPrriimmiittiivvooss ccaassaa,, ccaallllee,, ttoorrnniilllloo

NNoo pprriimmiittiivvooss ccaasseerrííoo,, bbooccaaccaallllee,, ddeesseennttoorrnniillllaaddoorr

SSiimmpplleess ccaajjaa,, lleettrreerroo,, rreelloojj,, aauuttoommóóvviill

LLooccuucciioonneess

SSuussttaannttiivvaass

aavvee ddeell ppaarraaííssoo,, ppuunnttoo ddee vviissttaa,, aavvee fféénniixx,, ppiieeddrraa

pprreecciioossaa,, oojjoo ddee bbuueeyy,, ccaajjaa ffuueerrttee,, ppaavvoo rreeaall,, ppaappeell

ccaarrbbóónn,, sseerr hhuummaannoo..

EEll lleexxeemmaa yy ssuuss ttiippooss YYaa hheemmooss ddiicchhoo qquuee mmuucchhaass ddee llaass ppaallaabbrraass eenn eessppaaññooll eessttáánn ffoorrmmaaddaass ppoorr lleexxeemmaass yy

mmoorrffeemmaass ppeerroo aahhoorraa vvaammooss aa cceennttrraarrnnooss eenn eexxpplliiccaarr eell ssiiggnniiffiiccaaddoo ddee lleexxeemmaa ppaarraa qquuee

eennttiieennddaass ddee qquuéé ssee ttrraattaa.. CCuuaannddoo hhaabbllaammooss ddee ""lleexxeemmaa"" nnooss rreeffeerriimmooss aa uunnaa uunniiddaadd lliinnggüüííssttiiccaa qquuee ttiieennee ssiiggnniiffiiccaaddoo llééxxiiccoo,, eess ddeecciirr,, ooffrreeccee uunnaa iiddeeaa ccoonnccrreettaa aa llaa ppeerrssoonnaa

qquuee eessttáá rreecciibbiieennddoo llaa iinnffoorrmmaacciióónn..

PPoorr eejjeemmpplloo,, llaa pprreeppoossiicciióónn ""aa"",, ""ppoorr"",, eettcc..,, nnoo ssoonn lleexxeemmaass ppoorrqquuee nnoo ttiieenneenn ssiiggnniiffiiccaaddoo

llééxxiiccoo eenn ssíí mmiissmmaass,, nnoo qquuiieerreenn ddeecciirr nnaaddaa,, ttiieenneenn qquuee aaccoommppaaññaarr ssiieemmpprree aa oottrraa ppaallaabbrraa ppaarraa ppooddeerr ccoommpplleettaarr eell ssiiggnniiffiiccaaddoo.. AAssíí ppuueess,, eell lleexxeemmaa eess llaa rraaíízz,, llaa bbaassee llééxxiiccaa ddee llaa

ppaallaabbrraa,, nnoo ppuueeddee rreedduucciirrssee mmááss ddee lloo qquuee eessttáá ppuueess ppeerrddeerrííaa ssuu ssiiggnniiffiiccaaddoo..

SSee ppuueeddee ddiivviiddiirr ddee 22 ttiippooss sseeggúúnn vvaayyaa ssoolloo oo eessttéé aaccoommppaaññaaddoo ddee uunn mmoorrffeemmaa::

LLeexxeemmaa iinnddeeppeennddiieennttee:: eess aaqquueell qquuee vvaa ssoolloo,, qquuee nnoo ssee aaccoommppaaññaa ddee uunn mmoorrffeemmaa yy

qquuee ttiieennee ssiiggnniiffiiccaaddoo eenn ssíí mmiissmmoo.. PPoorr eejjeemmpplloo:: áárrbbooll,, llááppiizz,, ccoocchhee,, eettccéétteerraa..

LLeexxeemmaa ddeeppeennddiieennttee:: eess aaqquueell qquuee vvaa aaccoommppaaññaaddoo ddee mmoorrffeemmaa ccoommoo sseerrííaa eell ccaassoo

ddee ""ppeerrrr"" eenn llaa ppaallaabbrraa ""ppeerrrroo"",, ddee ""bbaaiill"" eenn llaa ppaallaabbrraa ""bbaaiillaarr"",, eettccéétteerraa..

LLoo mmeejjoorr eess qquuee ccoommppaarreess llaa ppaallaabbrraa ccoonn oottrraass ddee ssuu ffaammiilliiaa yy llaa ppaarrttee qquuee ssee rreeppiittaa

sseerráá eell lleexxeemmaa..

AAssíí ppuueess,, eenn llaa ppaallaabbrraa ""ccaammiioonneerroo"",, ppoorr eejjeemmpplloo,, ppooddeemmooss ccoommppaarraarrllaa ccoonn oottrraass ddee ssuu

mmiissmmaa ffaammiilliiaa ccoommoo::

CCaammiióónn

CCaammiioonneettaa

CCaammiioonneess

AAqquuíí vveemmooss qquuee llaa rraaíízz qquuee ssee rreeppiittee eenn llaass ttrreess ppaallaabbrraass ssoonn ""ccaammiióónn"" aassíí qquuee eessaa sseerráá

llaa rraaíízz,, eess ddeecciirr,, eell lleexxeemmaa yy llaa ppaarrttee qquuee llaa aaccoommppaaññaa sseerráá eell mmoorrffeemmaa.. VVaammooss aa oottrroo

eejjeemmpplloo ppaarraa qquuee ttee qquueeddee mmááss ccllaarroo,, aahhoorraa,, iinntteennttaarreemmooss aannaalliizzaarr eell lleexxeemmaa yy mmoorrffeemmaa

ddee llaa ppaallaabbrraa ""ddeesshhaacceerr""::

HHaacceerr

HHaaccííaammooss

HHaacceess

DDeesshhaacceemmooss

VVeemmooss qquuee llaa ppaarrttee qquuee ssee rreeppiittee eenn ttooddaa eessttaa ffaammiilliiaa eess ""hhaacc"",, ppoorr lloo ttaannttoo,, eessttee sseerráá eell

lleexxeemmaa yy llaass ddeemmááss uunniiddaaddeess qquuee ffoorrmmaann llaa ppaallaabbrraa eess eell mmoorrffeemmaa..

LLAA FFRRAASSEE NNOOMMIINNAALL ((FFNN))

EEss llaa uunniiddaa ssiinnttááccttiiccaa qquuee ttiieennee ccoommoo nnúúcclleeoo aall nnoommbbrree oo aall pprroonnoommbbrree yy ddeesseemmppeeññaa

ddiiffeerreenntteess ffuunncciioonneess eenn llaa oorraacciióónn..

EEssttrruuccttuurraa

LLaa FFNN eessttáá ccoonnssttiittuuiiddaa ppoorr uunn nnúúcclleeoo,, qquuee ppuueeddee sseerr uunn nnoommbbrree oo uunn pprroonnoommbbrree,, yy ppoorr uunn

ddeetteerrmmiinnaannttee((ss)) yy ccoommpplleemmeennttoo((ss)) eenn ffoorrmmaa ooppcciioonnaall.. EEjjeemmppllooss::

·· EEll eessttuuddiiaannttee ssaabbiioo vviiaajjóó..

·· EEll eessttuuddiiaannttee ssaabbiioo ddeell ccoolleeggiioo vviiaajjóó..

·· ÉÉll vviiaajjóó..

CCllaasseess ddee ffrraassee nnoommiinnaall

FFrraassee nnoommiinnaall iinnccoommpplleejjaa

EEss aaqquueellllaa ppuueeddee lllleevvaarr oo nnoo mmooddiiffiiccaaddoorreess ddiirreeccttooss.. EEjjeemmppllooss

RRóómmuulloo ggaannóó eell ccoonnccuurrssoo..

EEll pprrooffeessoorr ggaannóó eell ccoonnccuurrssoo..

FFrraassee nnoommiinnaall ccoommpplleejjaa

EEss aaqquueellllaa qquuee pprreesseennttaa mmooddiiffiiccaaddoorreess iinnddiirreeccttooss ((ffrraasseess pprreeppoossiicciioonnaalleess,, aappoossiittiivvaass yy

ssuubboorrddiinnaaddaass))..

·· EEll pprrooffeessoorr ddee lleenngguuaajjee ggaannóó eell ccoonnccuurrssoo..

·· CCuuaassiimmooddoo,, eell pprrooffeessoorr ppuunnttuuaall,, lllleeggóó ttaarrddee..

·· LLooss eessttuuddiiaanntteess qquuee ddeemmuueessttrreenn hhaabbiilliiddaaddeess sseerráánn sseelleecccciioonnaaddooss..

FFrraassee nnoommiinnaall ccoommppuueessttaa ccoooorrddiinnaaddaa

·· EEll iinnggeenniieerroo yy llaa aaddmmiinniissttrraaddoorraa

·· ssaabbiioo oo ssaabbiioonnddoo

FFuunncciioonneess ddee llaa ffrraassee nnoommiinnaall eenn llaa oorraacciióónn

LLaass ffuunncciioonneess ssoonn llooss rroolleess qquuee ccuummppllee llaa ffrraassee nnoommiinnaall eenn llaa oorraacciióónn oo ffuueerraa ddee eellllaa,, yy

ssoonn llaass ssiigguuiieenntteess::

VVooccaattiivvoo

-- AAlluummnnoo,, lleeee eessttee lliibbrroo..

SSuujjeettoo

-- LLooss aalluummnnooss ffuueerroonn aa llaa bbiibblliiootteeccaa..

OObbjjeettoo ddiirreeccttoo ((OODD))

-- WWiilllliiaamm eessccrriibbee ppooeemmaass..

OObbjjeettoo iinnddiirreeccttoo ((OOII))

-- WWiilllliiaamm eessccrriibbee ppooeemmaass ppaarraa ssuu eennaammoorraaddaa..

AAggeennttee

-- LLaa ppeenniicciilliinnaa ffuuee ddeessccuubbiieerrttaa ppoorr FFlleemmiinngg..

AAttrriibbuuttoo

-- BBrryyccee EEcchheenniiqquuee eess uunn eessccrriittoorr ffaammoossoo..

CCiirrccuunnssttaanncciiaall

-- ÉÉll ttrraabbaajjaa eenn eell hhoossppiittaall..

AAppoossiicciióónn

-- VVaallddeelloommaarr,, eell CCoonnddee ddee LLeemmooss,, nnaacciióó eenn IIccaa..

LLaa CCoonnccoorrddaanncciiaa eennttrree eell nnúúcclleeoo nnoommiinnaall yy ssuuss mmooddiiffiiccaaddoorreess

CCoonnccoorrddaanncciiaa eennttrree aarrttííccuulloo yy ssuussttaannttiivvoo

EEll aarrttííccuulloo gguuaarrddaa ccoonnccoorrddaanncciiaa ccoonn eell ssuussttaannttiivvoo eenn ggéénneerroo yy nnúúmmeerroo.. EEjjeemmpplloo::

-- EEll eessttuuddiiaannttee

-- LLooss eessttuuddiiaanntteess

CCoonnccoorrddaanncciiaa eennttrree aaddjjeettiivvoo yy ssuussttaannttiivvoo

EEll ssuussttaannttiivvoo yy eell aaddjjeettiivvoo ccoonnccuueerrddaann eenn ggéénneerroo yy nnúúmmeerroo..

-- MMuujjeerr hheerrmmoossaa

-- MMuujjeerreess hheerrmmoossaass

CCaassooss ppaarrttiiccuullaarreess

RReeggllaa:: ccuuaannddoo hhaayy vvaarriiooss ssuussttaannttiivvooss ddee ggéénneerroo mmaassccuulliinnoo,, eenn ssiinngguullaarr oo pplluurraall,, eell

aaddjjeettiivvoo qquuee vvaa ddeessppuuééss ddee eellllooss ddeebbee iirr eenn mmaassccuulliinnoo yy pplluurraall.. EEjjeemmpplloo::

-- EEll ppaaddrree,, llooss ttííooss yy eell ssoobbrriinnoo ssoonn pprrooffeessiioonnaalleess..

RReeggllaa:: ccuuaannddoo hhaayy ssuussttaannttiivvooss ddee ddiissttiinnttoo ggéénneerroo yy nnúúmmeerroo,, eell aaddjjeettiivvoo qquuee vvaa ddeessppuuééss

ddee eellllooss ddeebbee iirr eenn mmaassccuulliinnoo yy pplluurraall.. EEjj..

-- EEll ppaannttaallóónn yy llaa bblluussaa ssoonn nnuueevvooss..

RReeggllaa:: ccuuaannddoo hhaayy vvaarriiooss ssuussttaannttiivvooss ddee ggéénneerroo ffeemmeenniinnoo,, eenn ssiinngguullaarr oo pplluurraall,, eell aaddjjeettiivvoo

qquuee vvaa ddeessppuuééss ddee eellllooss ddeebbee iirr eenn ffeemmeenniinnoo yy pplluurraall.. EEjj..

-- LLaa mmeessaa yy llaa ppuueerrttaa eessttáánn ssuucciiaass..

RReeggllaa:: ccuuaannddoo eell aaddjjeettiivvoo,, yyaa sseeaa ccaalliiffiiccaattiivvoo oo ddeetteerrmmiinnaattiivvoo,, pprreecceeddee aa vvaarriiooss

ssuussttaannttiivvooss,, aaqquuééll ccoonnccuueerrddaa ccoonn eell mmááss pprróóxxiimmoo.. EEjj..

-- MMii ccuuaaddeerrnnoo yy bboorrrraaddoorreess llooss ccoommpprréé aayyeerr..

LLAA FFRRAASSEE VVEERRBBAALL ((FFVV)) DDeennoommiinnaaddoo ttaammbbiiéénn ssiinnttaaggmmaa vveerrbbaall ((SSVV)) eess uunnoo ddee llooss ccoonnssttiittuuyyeenntteess bbáássiiccooss ddee llaa

oorraacciióónn.. PPoorr llaa ffuunncciióónn qquuee rreeaalliizzaa,, eess eell ssooppoorrttee ddeell pprreeddiiccaaddoo yy,, ddeebbiiddoo aa llooss ssuuffiijjooss ddee

fflleexxiióónn qquuee vvaann aaññaaddiiddooss aa ssuu nnúúcclleeoo,, eess eell ppiillaarr ffuunnddaammeennttaall ssoobbrree eell qquuee ssee ssuusstteennttaa llaa

eexxiisstteenncciiaa ddee llaa oorraacciióónn..

EEssttrruuccttuurraa

LLaa ffrraassee vveerrbbaall ssee oorrggaanniizzaa eenn ttoorrnnoo aa ssuu nnúúcclleeoo,, eell vveerrbboo,, qquuee eess eell qquuee ccoonnffiigguurraa ttooddaa

ssuu eessttrruuccttuurraa.. LLaa eessttrruuccttuurraa ddee llaa ffrraassee vveerrbbaallddeeppeennddee ddee llaass ccaarraacctteerrííssttiiccaass eessppeeccííffiiccaass

ddee ssuu vveerrbboo nnuucclleeaarr.. EEjjeemmppllooss::

-- MMii ttííoo eess uunn bbuueenn aabbooggaaddoo..

-- MMii ttííoo nnaacciióó eenn PPiiuurraa..

-- MMii ttííoo hhaa ccoommpprraaddoo uunnaa ccoommppuuttaaddoorraa..

CCllaasseess ddee ffrraassee vveerrbbaall

SSeeggúúnn llaa nnaattuurraalleezzaa sseemmáánnttiiccaa ddeell vveerrbboo qquuee ooccuuppaa llaa ppoossiicciióónn ddeell nnúúcclleeoo,, llaa ffrraassee vveerrbbaall

ssee ccllaassiiffiiccaa eenn aattrriibbuuttiivvaa yy pprreeddiiccaattiivvaa..

FFrraassee vveerrbbaall aattrriibbuuttiivvaa ((FFVV AAttrriibb..))

EEss llaa qquuee pprreesseennttaa ccoommoo nnúúcclleeoo uunn vveerrbboo ccooppuullaattiivvoo sseegguuiiddoo ppoorr uunnaa ffrraassee nnoommiinnaall ((FFNN))

oo uunnaa ffrraassee aaddjjeettiivvaa eenn ffuunncciióónn ddee aattrriibbuuttoo.. EEjjeemmppllooss..

--RRaassppuuttíínn eess iinnggeenniieerroo..

-- RRaassppuuttíínn eess uunn bbuueenn iinnggeenniieerroo eelleeccttrróónniiccoo..

FFrraassee vveerrbbaall pprreeddiiccaattiivvaa ((FFVV PPrreeddiicc..))

SSee ccaarraacctteerriizzaa ppoorr pprreesseennttaarr ccoommoo nnúúcclleeoo uunn vveerrbboo nnoo ccooppuullaattiivvoo,, sseegguuiiddoo ppoorr

ccoommpplleemmeennttooss ddiirreeccttoo ((ss)),, iinnddiirreeccttoo((ss)),, yy cciirrccuunnssttaanncciiaalleess,, sseeggúúnn eell ccaassoo.. EEjjeemmppllooss::

-- SSaattuurrnniinnaa pprreeppaarróó uunn ppaasstteell

-- SSaattuurrnniinnaa pprreeppaarróó uunn ppaasstteell ppaarraa ssuu aabbuueellaa..

-- SSaattuurrnniinnaa pprreeppaarróó uunn ppaasstteell ppaarraa ssuu aabbuueellaa,, aayyeerr..

AADDJJEETTIIVVOO

11.. DDEEFFIINNIICCIIOONN::

EEss uunnaa ccaatteeggoorrííaa ggrraammaattiiccaall vvaarriiaabbllee,, ddeeppeennddiieennttee yy ddee iinnvveennttaarriioo aabbiieerrttoo qquuee

ffuunncciioonnaa ccoommoo mmooddiiffiiccaaddoorr ddiirreeccttoo ((MM..DD..)) ddeell ssuussttaannttiivvoo..

NNuueessttrroo ppeeqquueeññoo aauuttoo aammeerriiccaannoo

aaddjj.. aaddjj.. ssuusstt.. aaddjj..

DDeebbee aappaarreecceerr mmooddiiffiiccaannddoo aall ssuussttaannttiivvoo::

UUnn ppeerriiooddiissttaa ppeerruuaannoo ggaannóó eell pprreemmiioo

aaddjj..

UUnn ppeerruuaannoo ggaannóó eell pprreemmiioo

nnoo eess aaddjj..

22.. FFOORRMMAA

22..11 AAcccciiddeenntteess ggrraammaattiiccaalleess

SSuuffrree llooss mmiissmmooss aacccciiddeenntteess qquuee eell ssuussttaannttiivvoo..

aa.. GGÉÉNNEERROO

aa.. MMaassccuulliinnoo:: aammaarriilllloo,, ssaallaaddoo sseennssiibbllee,, aazzuull

bb.. FFeemmeenniinnoo :: aammaarriillllaa,, ssaallaaddaa

bb.. NNÚÚMMEERROO

aa.. ssiinngguullaarr:: llaarrggoo,, eessppeecciiaall

bb.. pplluurraall :: llaarrggooss,, eessppeecciiaalleess

22..22 AAPPÓÓCCOOPPEE::

EEss llaa ppéérrddiiddaa ddee ssoonniiddooss ffiinnaalleess qquuee ssuuffrreenn aallgguunnooss aaddjjeettiivvooss ccuuaannddoo

aanntteecceeddeenn aall ssuussttaannttiivvoo.. NNoo eess uunn aacccciiddeennttee ggrraammaattiiccaall..

ggrraannddee -- ggrraann

bbuueennoo -- bbuueenn

ccuuaallqquuiieerroo -- ccuuaallqquuiieerr

pprriimmeerroo -- pprriimmeerr

aallgguunnoo -- aallggúúnn

mmííooss((ss)) -- mmii((ss))

ttuuyyoo((ss)) -- ttuu((ss))

ssuuyyoo((ss)) -- ssuu((ss))

33.. CCLLAASSEESS DDEE AADDJJEETTIIVVOO

CCLLAASSEESS DDEEFFIINNIICCIIOONN FFOORRMMAASS

CCAALLIIFFIICCAATTIIVVOOSS

SSeeññaallaann ccuuaalliiddaaddeess oo

ccaarraacctteerrííssttiiccaass ddee llooss oobbjjeettooss

((ssuussttaannttiivvooss)).. LLooss qquuee sseeññaallaann

pprroocceeddeenncciiaa ggeeooggrrááffiiccaa ssee

llllaammaann ggeennttiilliicciiooss..

aanncchhoo,, ccllaarroo,, iinntteerreessaannttee,,

vveerrddee,, rreecciieennttee,, ppeerruuaannoo,,

ccaajjaammaarrqquuiinnoo..

DD

EE

TT

EE

RR

MM

IINN

AA

TTII

VV

OO

SS

NN

UU

MM

EE

RR

AA

LL

EE

SS

CCAARRDDIINNAALLEESS IInnddiiccaann nnúúmmeerroo ddeetteerrmmiinnaaddoo uunn,, ddooss,, ttrreess

OORRDDIINNAALLEESS

IInnddiiccaann oorrddeenn nnuumméérriiccoo

pprriimmeerr((oo)),, sseegguunnddoo,, ......

uunnddéécciimmoo,, vviiggééssiimmoo

sseegguunnddoo,, úúllttiimmoo,, aanntteerriioorr..

PPAARRTTIITTIIVVOOSS

SSeeññaallaa ddiivviissiióónn oo ffrraacccciióónn mmeeddiioo,, tteerrcceerraa,, ccuuaarrttaa ((ppaarrttee))

oonncceeaavvaa..

MMUULLTTIIPPLLOOSS SSeeññaallaa mmuullttiipplliiccaacciióónn ddoobbllee,, ttrriippllee eettcc..

DDIISSTTRRIIBBUUTTIIVVOOSS RReeppaarrttiicciióónn eeqquuiittaattiivvaa ccaaddaa,, sseennddooss aammbbooss

PPOOSSEESSIIVVOOSS

PPoosseessiióónn oo ppeerrtteenneenncciiaa sseeggúúnn

llaass ppeerrssoonnaass ggrraammaattiiccaalleess

mmííoo,, ttuuyyoo,, ssuuyyoo((aa))((ss)),, mmii,, ttuu

ssuu((ss)),, nnuueessttrroo,, vvuueessttrroo..

DDEEMMOOSSTTRRAATTIIVVOOSS UUbbiiccaacciióónn ddee llooss oobbjjeettooss sseeggúúnn

eell ppuunnttoo ddee vviissttaa ddeell hhaabbllaannttee..

eessee,, eessttee,, aaqquueell((aa)) ((ss))

IINNDDEEFFIINNIIDDOOSS

CCaannttiiddaadd vvaaggaa oo iimmpprreecciissaa

aallgguunnoo,, nniinngguunnoo,, cciieettoo,,

ddeemmááss,, ttaall,, ttaannttoo,, ccuuaallqquuiieerraa,,

ppooccoo,, mmuucchhoo,, ddeemmaassiiaaddoo,,

bbaassttaannttee,, ttooddooss,, vvaarriiooss,, oottrroo..

44 GGRRAADDOOSS DDEE SSIIGGNNIIFFIICCAACCIIÓÓNN DDEELL AADDJJEETTIIVVOO CCAALLIIFFIICCAATTIIVVOO

aa.. CCaassooss eessppeecciiaalleess

** CCaammbbiioo ddee llééxxiiccoo

PPOOSSIITTIIVVOO CCOOMMPPAARRAATTIIVVOO SSUUPPEERRLLAATTIIVVOO

BBuueenn

mmaalloo

ggrraannddee

ppeeqquueeññoo

aallttoo

bbaajjoo

mmeejjoorr

ppeeoorr

mmaayyoorr

mmeennoorr

ssuuppeerriioorr

iinnffeerriioorr

óóppttiimmoo

ppééssiimmoo

mmááxxiimmoo

mmíínniimmoo

ssuupprreemmoo

íínnffiimmoo

bb.. CCaassooss rreegguullaarreess

11.. PPOOSSIITTIIVVOO :: UUnn hhoommbbrree aallttoo

22.. CCOOMMPPAARRAATTIIVVOO

aa.. iigguuaallddaadd :: UUnn hhoommbbrree ttaann aallttoo ccoommoo ............................

bb.. ssuuppeerriioorriiddaadd :: UUnn hhoommbbrree mmááss aallttoo qquuee ..............................

cc.. iinnffeerriioorriiddaadd :: UUnn hhoommbbrree mmeennooss aallttoo qquuee ..........................

33.. SSUUPPEERRLLAATTIIVVOO aallttííssiimmoo

mmuuyy

ssuummaammeennttee

AAbbssoolluuttoo UUnn hhoommbbrree ++ aallttoo

eexxttrreemmaaddaammeennttee

ttaann

mmááss ddee ............

RReellaattiivvoo EEll hhoommbbrree aallttoo ddeell ..........

MMeennooss

** SSuuppeerrllaattiivvooss ccoonn éérrrriimmoo

11.. aaccrree aaccéérrrriimmoo

22.. áássppeerroo aassppéérrrriimmoo

33.. ccéélleebbrree cceelleebbéérrrriimmoo

44.. íínntteeggrroo iinntteeggéérrrriimmoo

55.. lliibbrree lliibbéérrrriimmoo

66.. mmíísseerroo mmiisséérrrriimmoo

77.. ppoobbrree ppaauuppéérrrriimmoo((oo ppoobbrrííssiimmoo))

88.. ssaalluubbrree ssaalluubbéérrrriimmoo

99.. nneeggrroo nniiggéérrrriimmoo ((oo nneeggrrííssiimmoo))

1100.. ppuullccrroo ppuullqquuéérrrriimmoo

** SSuuppeerrllaattiivvooss ccoonn bbaassee llééxxiiccaa llaattiinnaa

11.. ffuueerrttee -- ffoorrttííssiimmoo

22.. lluueennggoo -- lloonngguuííssiimmoo

33.. ggrruueessoo -- ggrroossííssiimmoo

44.. bbuueennoo//bboonniittoo -- bboonnííssiimmoo

55.. nnuueevvoo -- nnoovvííssiimmoo

66.. cciieerrttoo -- cceerrttííssiimmoo

77.. ddiieessttrroo -- ddeessttrrííssiimmoo

88.. ttiieerrnnoo -- tteerrnnííssiimmoo

99.. aarrddiieennttee -- aarrddeennttííssiimmoo

1100.. vvaalliieennttee -- vvaalleennttííssiimmoo

1111.. ccrruueell -- ccrruuddeellííssiimmoo

1122.. ffiieell -- iiddeellííssiimmoo

1133.. aannttiigguuoo -- aannttiiqquuííssiimmoo

1144.. ssaabbiioo -- ssaappiieennttííssiimmoo

1155.. nnoobbllee -- nnoobbiillííssiimmoo

1166.. aammaabbllee -- aammaabbiillííssiimmoo

1177.. bbeenneevvoolleennttee -- bbeenneevvoolleennttííssiimmoo

1188.. bbeennééffiiccoo -- bbeenneeffiicciieennttííssiimmoo

1199.. mmaaggnnííffiiccoo -- mmaaggnniiffiicciieennttííssiimmoo

2200.. mmuunnííffiiccoo -- mmuunniiffiicciieennttííssiimmoo

LLAA OORRAACCIIÓÓNN

SSUUJJEETTOO:: DDEEFFIINNIICCIIÓÓNN:: IInnssttaanncciiaa qquuee rreeaalliizzaa llaa aacccciióónn oo ddee qquuiiéénn ssee hhaabbllaa eenn llaa oorraacciióónn..

NNuueessttrroo eejjéérrcciittoo // vveenncciióó aall eenneemmiiggoo

SSuujjeettoo pprreeddiiccaaddoo

LLuuiissaa // eerraa mmuuyy aammaabbllee

SSuujjeettoo pprreeddiiccaaddoo

EESSTTRRUUCCTTUURRAA:: PPooddeemmooss eennccoonnttrraarr eenn eell ssuujjeettoo:: nnúúcclleeoo yy mmooddiiffiiccaaddoorreess..

11.. NNÚÚCCLLEEOO:: PPuueeddeenn sseerr nnúúcclleeoo ddeell ssuujjeettoo::

aa.. LLooss ssuussttaannttiivvooss:: EEll aauuttoo ddee PPeeddrroo // ssee eessttrreellllóó..

NNSS

bb.. LLooss pprroonnoommbbrreess TTúú // eerreess nnuueessttrroo mmeejjoorr aammiiggoo..

NNSS

cc.. LLooss iinnffiinniittooss.. MMee mmoolleessttaa // lllleeggaarr ttaarrddee aa ccaassaa..

NNSS

dd.. LLaass pprrooppoossiicciioonneess ssuubboorrddiinnaaddaass ssuussttaannttiivvaass..

AA PPeeddrroo llee ffaassttiiddiiaa // qquuee mmiirreess aa MMaarrííaa..

NNSS

ee.. LLooss aaddjjeettiivvooss ssuussttaannttiivvooss::

22.. MMOODDIIFFIICCAADDOORREESS:: EEll ssuujjeettoo ppuueeddee pprreesseennttaarr llooss ssiigguuiieenntteess mmooddiiffiiccaaddoorreess..

aa.. MMooddiiffiiccaaddoorr ddiirreeccttoo:: PPuueeddeenn sseerr MMDD llooss aarrttííccuullooss,, aaddjjeettiivvooss yy ccoonnssttrruucccciioonneess

aaddjjeettiivvaass..

LLaa bbeellllaa nniiññaa // ssee ddeessmmaayyóó

MMDD MMDD NNSS

MMuurriióó aannoocchhee // nnuueessttrroo mmuuyy aammaaddoo llííddeerr..

MMDD MMDD NNSS

bb.. MMooddiiffiiccaaddoorr iinnddiirreeccttoo:: PPuueeddeenn sseerr MMII llaass ccoonnssttrruucccciioonneess eennccaabbeezzaaddaass ppoorr

pprreeppoossiicciióónn..

LLee ffuuee rreeggaallaaddaa // uunnaa ccaassaa ccoonn ppaarreeddeess ddee ccrriissttaall..

MMDD NNSS NN NN

MMII

MMII

cc.. MMooddiiffiiccaaddoorr iinnddiirreeccttoo ddee ccoonnssttrruucccciióónn ccoommppaarraattiivvaa ((MMIICCCC))

IIddeeaass ccoommoo ééssttaass // nnooss ssaallvvaarráánn..

MMIICCCC

dd.. AAppoossiicciióónn :: SSuussttaannttiivvoo oo ccoonnssttrruucccciióónn ssuussttaannttiivvaa qquuee rreeppiittee lloo ddeessiiggnnaaddoo ppoorr eell

NN ddeell ssuujjeettoo.. EEnnttrree eell NN ddeell ssuujjeettoo yy llaa aappoossiicciióónn hhaayy uunnaa rreellaacciióónn ddee

eeqquuiivvaalleenncciiaa ee iinntteerrccaammbbiiaabbiilliiddaadd.. LLaa aappoossiicciióónn vvaa ccoollooccaaddaa ddeessppuuééss ddeell NN ddeell

ssuujjeettoo yy ppoorr lloo ggeenneerraall vvaa eennttrree ccoommaass..

MMaarrííaa llaa nnoovviiaa ddee JJuuaann,, vviinnoo aa vveerrllee..

AAppoossiicciióónn eexxpplliiccaattiivvaa

SSuu hheerrmmaannaa MMaarrííaa vviinnoo aa vveerrlloo..

MMDD NNSS AApp..eessppeecciiffiiccaattiivvaa

MMaarrííaa ssuu hheerrmmaannaa vviinnoo aa vveerrlloo..

NNSS AApp.. eexxpplliiccaattiivvaa

ee.. PPrrooppoossiicciióónn ssuubboorrddiinnaaddaa aaddjjeettiivvaa:: UUnniiddaadd ccoonn vveerrbboo ssuubboorrddiinnaaddoo qquuee mmooddiiffiiccaa

aall nnúúcclleeoo ddeell ssuujjeettoo..

EEll eejjeerrcciicciioo qquuee rreessoollvviissttee hhooyy // eerraa mmuuyy ddiiffíícciill..

MMDD NNSS PPrroopp.. ssuubboorrdd.. aaddjjeett..

LLaa eemmpprreessaa ccuuyyaass aacccciioonneess ccoommpprraassttee // eessttáá eenn qquuiieebbrraa..

MMDD NNSS PPrroopp.. ssuubboorrdd.. aaddjjeett..

LLaa ccaassaa ddoonnddee vviivveess // ssee iinncceennddiióó..

MMDD NN PPrroopp.. ssuubboorrdd.. aaddjjeett..

NNOOTTAA:: EEss iimmppoorrttaannttee nnoo oollvviiddaarr qquuee llaa pprrooppoossiicciióónn ppuueeddee sseerr,, aaddeemmááss ddee mmooddiiffiiccaaddoorr,,

nnúúcclleeoo ddeell ssuujjeettoo ((eenn eessttee úúllttiimmoo ccaassoo eess uunnaa pprrooppoossiicciióónn ssuubboorrddiinnaaddaa ssuussttaannttiivvaa))..

EEll qquuee tteennggaa mmiieeddoo // ddeebbee rreennuunncciiaarr..

MMDD NNSS

PPrroopp.. ssuubboorrdd.. ssuussttaannttiivvaa

..

EEll hhoommbbrree qquuee tteennggaa mmiieeddoo //ddeebbee rreennuunncciiaarr..

MMDD NN PPrroopp.. ssuubboorrdd.. aaddjjeett..

CCLLAASSEESS DDEE SSUUJJEETTOO

AA.. EExxpprreessoo // ttáácciittoo

NNuueessttrroo tteelleevviissoorr ttiieennee vveeiinnttiicciinnccoo ppuullggaaddaass..

TTiieennee vveeiinnttiicciinnccoo ppuullggaaddaass..

BB.. SSiimmppllee // ccoommppuueessttoo..

LLaa vveennttaannaa ddee llaa ccaassaa nnoo ffuuee ddeessttrruuiiddaa..

PPeeddrroo yy MMaarrííaa ffuueerroonn aall cciinnee..

CC.. IInnccoommpplleejjoo // ccoommpplleejjoo

JJuulliioo CCééssaarr mmuurriióó aasseessiinnaaddoo ppoorr ssuuss aammiiggooss..

LLaa ddeessttrruucccciióónn ddee llaa cciiuuddaadd ffuuee ccoommpplleettaa..

DD.. AAccttiivvoo // ppaassiivvoo

EEll ccaarrppiinntteerroo rreeppaarróó eessee ccaarrtteell..

EEssee ccaarrtteell ffuuee rreeppaarraaddoo ppoorr eell ccaarrppiinntteerroo..

SSUUJJEETTOO :: RREECCOONNOOCCIIMMIIEENNTTOO YY EESSTTRRUUCCTTUURRAA

RREECCOONNOOCCIIMMIIEENNTTOO::

11.. UUbbiiccaarr vveerrbboo pprriinncciippaall

22.. PPrreegguunnttaarr ::

PPrriimmeerroo ¿¿QQuuiiéénn vv??

óó ¿¿QQuuéé vv?? ssii nnoo ffuunncciioonnaa llaa oottrraa

33.. VVeerriiffiiccaarr llaa ccoonnccoorrddaanncciiaa eennttrree NNSS yy vveerrbboo pprriinncciippaall..

NNUUNNCCAA EESSTTAA EENNCCAABBEEZZAADDOO PPOORR UUNNAA PPRREEPPOOSSIICCIIÓÓNN

EESSTTRRUUCCTTUURRAA

NNúúcclleeoo:: ssuussttaannttiivvoo,, pprroonnoommbbrree,, iinnffiinniittiivvoo,, aaddjjeettiivvoo ssuussttaannttiivvaaddoo oo pprrooppoossiicciióónn ssuubboorrddiinnaaddaa

ssuussttaannttiivvaaddaa..

MMOODDIIFFIICCAADDOORREESS::

MMDD:: AArrttííccuullooss,, aaddjjeettiivvooss,, ccoonnssttrruucccciioonneess aaddjjeettiivvaass..

MMII:: CCoonnssttrruucccciioonneess eennccaabbeezzaaddaass ppoorr pprreeppoossiicciioonneess..

MMIICCCC:: CCoonnssttrruucccciioonneess eennccaabbeezzaaddaass ppoorr ccoommoo qquuee eessttaabblleecceenn uunnaa ccoommppaarraacciióónn..

AAPPOOSSIICCIIÓÓNN:: SSuussttaannttiivvooss oo ffrraasseess nnoommiinnaalleess qquuee mmooddiiffiiccaann aall NNSS..

PPRROOPPOOSSIICCIIÓÓNN:: SSuubboorrddiinnaaddaa aaddjjeettiivvaa:: uunniiddaadd ccoonn vveerrbboo ssuubboorrddiinnaaddoo qquuee mmooddiiffiiccaa aall

NNSS..

PPRREEDDIICCAADDOO

EEll pprreeddiiccaaddoo sseeññaallaa llaa aacccciióónn ddeell ssuujjeettoo oo ttooddoo lloo qquuee ssee ddiiccee aacceerrccaa ddeell ssuujjeettoo,, eessttáá

ddeesseemmppeeññaaddoo ppoorr uunnaa ffrraassee vveerrbbaall,, uunnaa ccoonnssttrruucccciióónn nnoommiinnaall oo uunnaa ccoonnssttrruucccciióónn

aaddvveerrbbiiaall..

CCLLAASSEESS DDEE PPRREEDDIICCAADDOO

aa.. VVeerrbbaall

11.. CCoonn vveerrbboo ccooppuullaattiivvoo ((NNoommiinnaall))..

22.. CCoonn vveerrbboo pprreeddiiccaattiivvoo..

bb.. NNoo vveerrbbaall

11.. AAddvveerrbbiiaall

22.. NNoommiinnaall ((SSuussttaannttiivvoo yy aaddjjeettiivvoo))

II.. PPRREEDDIICCAADDOO NNOO VVEERRBBAALL:: NNoo ttiieennee uunn vveerrbboo ccoommoo nnúúcclleeoo.. EEll vveerrbboo eessttáá

ssoobbrreeeenntteennddiiddoo yy llaa oommiissiióónn ddeell vveerrbboo ssee sseeññaallaa ccoonn uunnaa ccoommaa..

11.. AAddvveerrbbiiaall:: TTiieennee ccoommoo nnúúcclleeoo uunn aaddvveerrbbiioo oo uunn eelleemmeennttoo qquuee ccuummppllaa ssuu ffuunncciióónn..

EEll nniiññoo ssee sseennttaarráá eenn llaa mmeessaa.. NNoossoottrrooss,, aaqquuíí

PPrreeddiiccaaddoo nnoo vveerrbbaall aaddvveerrbbiiaall

22.. NNoommiinnaall ((SSuussttaannttiivvoo yy aaddjjeettiivvoo)):: TTiieennee ccoommoo nnúúcclleeoo uunn ssuussttaannttiivvoo oo aaddjjeettiivvoo..

PPeeddrroo vveennddee ccaarraammeellooss.. MMaarrííaa,, ggaasseeoossaass

PPNNVV nnoommiinnaall

LLooss ccuuaaddeerrnnooss ssoonn bbuueennooss:: llooss lliibbrrooss mmaallooss

PPNNVV nnoommiinnaall

IIII.. PPRREEDDIICCAADDOO VVEERRBBAALL:: TTiieennee ccoommoo nnúúcclleeoo uunn vveerrbboo ccoonnjjuuggaaddoo.. SSeeggúúnn llaa nnaattuurraalleezzaa

ddeell vveerrbboo,, tteenneemmooss::

aa.. PPVV ccoonn vveerrbboo ccooppuullaattiivvoo:: EEll nnúúcclleeoo eess uunn vveerrbboo ccooppuullaattiivvoo.. AAddeemmááss ccoonnttiieennee uunn

AATTRRIIBBUUTTOO ((CCoommpplleemmeennttoo pprreeddiiccaattiivvoo)).. TTaammbbiiéénn ssee llee llllaammaa PPVV nnoommiinnaall..

TTuu aaccttuuaacciióónn // ffuuee eessttuuppeennddaa

NNPP aattrriibbuuttoo

TTuu hheerrmmaannaa // ppeerrmmaanneecciióó ccaallllaaddaa..

NNPP aattrriibbuuttoo

bb.. PPVV ccoonn vveerrbboo pprreeddiiccaattiivvoo:: EEll nnúúcclleeoo eess uunn vveerrbboo pprreeddiiccaattiivvoo

ss pp ss pp

// VViivvee ffeelliizz // EEllllaa // ccoonnffííaa eenn ttuuss ppaallaabbrraass

NNPP NNPP

NNOOTTAA:: HHaayy oorraacciioonneess ccoonn llooss vveerrbbooss EESSTTAARR yy PPEERRMMAANNEECCEERR qquuee nnoo ttiieenneenn

AATTRRIIBBUUTTOO..

EEnn eessooss ccaassooss llooss vveerrbbooss nnoo ssoonn ccooppuullaattiivvooss..

ss pp

11.. PPeeddrroo // ppeerrmmaanneeccee aallllíí

VV.. pprreedd.. CCCC

ss pp

22.. NNuueessttrraa mmaalleettaa // eessttáá eenn eell aavviióónn

VV.. pprreedd.. CCCC

EESSTTRRUUCCTTUURRAA DDEELL PPRREEDDIICCAADDOO VVEERRBBAALL

EEll pprreeddiiccaaddoo vveerrbbaall pprreesseennttaa nnúúcclleeoo yy ccoommpplleemmeennttooss..

NN == vveerrbboo

11.. PPRREEDDIICCAATTIIVVOO

22.. OODD

FFVV ccoommpplleemmeennttooss 33.. OOII

44.. CCIIRRCCUUNNSSTTAANNCCIIAALL

55.. AAGGEENNTTEE

II.. CCOOMMPPLLEEMMEENNTTOO PPRREEDDIICCAATTIIVVOO

EEss uunn mmooddiiffiiccaaddoorr bbiivvaalleennttee ppuueess mmooddiiffiiccaa aall vveerrbboo ddee llaa oorraacciióónn yy aa oottrroo nnúúcclleeoo..

PPuueeddeenn sseerr ccoommpplleemmeennttoo pprreeddiiccaattiivvoo::

aa.. LLooss ssuussttaannttiivvooss:: MMii pprriimmoo eess iinnggeenniieerroo

bb.. LLooss aaddjjeettiivvooss ((eenn eessttee ccaassoo ccoonnccuueerrddaa ccoonn eell sseegguunnddoo nnúúcclleeoo mmooddiiffiiccaaddoo));;

EEnnccoonnttrraammooss ccaannssaaddoo aa PPeeddrroo

LLaa ddeeppoorrttiissttaa eessttaabbaa ccaannssaaddaa

cc.. LLaass ffrraasseess nnoommiinnaalleess

MMaarrííaa eess uunnaa bbuueennaa jjuuggaaddoorraa

dd.. LLaass pprrooppoossiicciioonneess ssuubboorrddiinnaaddaass ssuussttaannttiivvaass::

RRoobbeerrttoo eess qquuiieenn qquuiieerree vveenniirr..

ee.. AA vveecceess aaddmmiittee ccoonnssttrruuiirrssee ccoonn llaa pprreeppoossiicciióónn ddee::

EEll llááppiizz eess ddee mmaaddeerraa

RReeccoonnoocciimmiieennttoo::

PPuueeddee rreeccoonnoocceerrssee ccoonn llaass pprreegguunnttaass::

¿¿CCóómmoo VV?? oo ¿¿QQuuéé VV??

CCllaasseess ddee pprreeddiiccaaddoo:: SSee ccllaassiiffiiccaa sseeggúúnn llooss nnúúcclleeooss aa llooss qquuee mmooddiiffiiqquuee::

MMOODDIIFFIICCAA AA NN ddeell pprreedd.. ((vveerrbboo))

AA DDOOSS NNÚÚCCLLEEOOSS NN ddeell ssuujjeettoo:: SSuubbjjeettiivvoo

OOttrroo NN

NN ddeell oobbjjeettoo:: OObbjjeettiivvoo ddiirreeccttiivvoo

PPrreeddiiccaattiivvoo ssuubbjjeettiivvoo ((oo aattrriibbuuttoo))

aa.. MMooddiiffiiccaa aall vveerrbboo yy aall nnúúcclleeoo ddeell ssuujjeettoo..

bb.. SSuueellee aappaarreecceerr ccoonn vveerrbbooss ccooppuullaattiivvooss,, aauunnqquuee ttaammbbiiéénn aappaarreeccee ccoonn vveerrbbooss

pprreeddiiccaattiivvooss..

cc.. PPuueeddee rreeeemmppllaazzaarrssee ppoorr eell pprroommoommbbrree LLOO ccoonn llooss vveerrbbooss sseerr,, eessttaarr,, ppaarreecceerr,,

ss

JJuuaann // eessttáá mmuuyy eennggrreeííddoo

PPaarreeccee pprreedd.. SSuubbjj..

ss

JJuuaann // lloo eessttáá..

PPaarreeccee

ss

LLooss nniiññooss // ssoonn mmuuyy eennggrrííddooss..

pprr.. ssuubbjj..

ss

LLooss nniiññooss // lloo ssoonn

IIII.. OOBBJJEETTOO DDIIRREECCTTOO

IInnssttaanncciiaa qquuee rreecciibbee llaa aacccciióónn vveerrbbaall eenn llaa vvoozz aaccttiivvaa..

RReeccoonnoocciimmiieennttoo::

aa.. SSee rreeccoonnooccee iinniicciiaallmmeennttee ccoonn llaa pprreegguunnttaa ¿¿QQuuéé eess lloo qquuee yy ssuujjeettoo??

DDeebbeemmooss tteenneerr ccuuiiddaaddoo ddee nnoo ccoonnffuunnddiirr eell OODD ccoonn eell SSUUJJEETTOO

ss

LLaa ddeeccllaarraacciióónn ddeell mmiinniissttrroo // pprroovvooccóó mmuucchhooss ccoommeennttaarriiooss

OODD

bb.. LLaa mmaanneerraa mmááss sseegguurraa eess eell rreeeemmppllaazzoo ppoorr uunn pprroonnoommbbrree ppeerrssoonnaall ddee OODD ((lloo -- llaa

-- llooss -- llaass))..

LLaa ddeeccllaarraacciióónn ddeell mmiinniissttrroo // pprroovvooccóó mmuucchhooss

cc.. EEnn eell ccaammbbiioo ddee vvoozz aaccttiivvaa aa vvoozz ppaassiivvaa eell OODD ssee ccoonnvviieerrttee eenn eell ssuujjeettoo ddee llaa

oorraacciióónn eenn vvoozz ppaassiivvaa ((ssii tteennííaa pprreeppoossiicciióónn ""aa"" ééssttaa ddeessaappaarreeccee))..

VVOOZZ AACCTTIIVVAA:: LLooss eenneemmiiggooss aasseessiinnaarroonn aa ssuuss ppaaddrreess

VVOOZZ PPAASSIIVVAA:: SSuuss ppaaddrreess ffuueerroonn aasseessiinnaaddooss ppoorr ssuuss eenneemmiiggooss

CC.. AAPPAARRIICCIIÓÓNN:: AAppaarreeccee ssóólloo::

aa.. CCoonn vveerrbboo pprreeddiiccaaddoo yy ttrraannssiittiivvoo

bb.. EEnn llaa vvoozz aaccttiivvaa

cc.. SSiinn pprreeppoossiicciióónn,, eexxcceeppttoo aa,, ccuuaannddoo ssee ttrraattaa ddee sseerreess aanniimmaaddooss..

EEnnccoonnttrraammooss aa MMaarrííaa eenn llaa ccaassaa

OODD

DD.. PPuueeddeenn sseerr OODD::

aa.. SSuussttaannttiivvooss yy ccoonnssttrruucccciioonneess ssuussttaannttiivvaass

NNuueessttrraa ccaassaa iimmppoorrttaa pprroodduuccttooss cchhiilleennooss

OODD

bb.. PPrrooppoossiicciioonneess ssuubboorrddiinnaaddaass ssuussttaannttiivvaass

TTooddooss qquuiieerreenn qquuee ttúú rreeggrreesseess

OODD

cc.. PPrroonnoommbbrreess

TTee pprreessttoo eessoo hhaassttaa llaa ttaarrddee

OODD

dd.. IInnffiinniittooss yy ccoonnssttrruucccciioonneess ccoonn iinnffiinniittiivvoo

PPeeddrroo ppiieennssaa vveennddeerr ssuu aauuttoo

OODD

ee.. CCoonnssttrruucccciioonneess eennccaabbeezzaaddooss ccoonn aa::

EEllllaa mmaattóó aa ssuu eessppoossoo

OODD

PPRREEDDIICCAATTIIVVOO OOBBJJEETTIIVVOO

aa.. MMooddiiffiiccaann aall vveerrbboo yy aall nnúúcclleeoo ddeell oobbjjeettoo ddiirreeccttoo..

bb.. EEssttáá ddeesseemmppeeññaaddoo ccaassii ssiieemmpprree ppoorr aaddjjeettiivvooss oo ccoonnssttrruucccciioonneess aaddjjeettiivvooss..

AA vveecceess,, ssiinn eemmbbaarrggoo,, ppuueeddee sseerr uunnaa ffrraassee nnoommiinnaall oo uunnaa ccoonnssttrruucccciióónn eennccaabbeezzaaddaa

ppoorr llaa pprreeppoossiicciióónn ddee..

EEll ppoolliiccííaa eennccoonnttrróó aabbiieerrttaa llaa ppuueerrttaa

NNPP pprreedd.. OODD

oobbjjeettiivvoo

LLoo ssuuppoonnííaa ddee ppiieeddrraa

OODD NNPP CC.. pprreedd..oobbjj..

LLoo ccoonnssiiddeerróó uunn bbuueenn aabbooggaaddoo

OODD NNPP CC.. pprreedd..oobbjj..

cc.. AAppaarreeccee ssóólloo eenn vvoozz aaccttiivvaa.. SSii ssee ccaammbbiiaa llaa oorraacciióónn aa vvoozz ppaassiivvaa ssee ccoonnvviieerrttee eenn

pprreeddiiccaattiivvoo ssuubbjjeettiivvoo..

LLaa ppuueerrttaa ffuuee eennccoonnttrraaddaa aabbiieerrttaa ppoorr eell ppoolliiccííaa..

CC.. pprreeddii.. ssuubbjj..

IIIIII.. OOBBJJEETTOO IINNDDIIRREECCTTOO

AA.. DDeeffiinniicciióónn:: IInnssttaanncciiaa qquuee sseeññaallaa eenn bbeenneeffiicciioo oo ppeerrjjuuiicciioo ddee qquuéé // qquuiiéénn ssee rreeaalliizzaa llaa

aacccciióónn..

BB.. RReeccoonnoocciimmiieennttoo::

11.. PPuueeddee rreeccoonnoocceerrssee ccoonn llaass pprreegguunnttaass:: ""¿¿aa qquuéé//qquuiiéénn VVPP??"" ""¿¿PPaarraa qquuéé qquuiiéénn

VVPP??

EEnnttrreeggaammooss ddooss ppaaqquueetteess aa ttuu ppaaddrree

OOII

EEssccrriibbiióó uunnaa ccaarrttaa ppaarraa MMaarrííaa

OOII

EEll ddiirreeccttoorr pprreeppaarróó llaa ffiieessttaa ppaarraa llooss aalluummnnooss

OOII

22.. PPuueeddee rreeeemmppllaazzaarrssee ppoorr uunn pprroonnoommbbrree ppeerrssoonnaall ddee OO..II.. ((llee -- lleess))::

LLee eennttrreeggaammooss ddooss ppaaqquueetteess

LLee eessccrriibbiióó uunnaa ccaarrttaa..

EEll ddiirreeccttoorr lleess pprreeppaarróó llaa ffiieessttaa..

CC.. AAppaarriicciióónn:: AAppaarreeccee eenn vvoozz aaccttiivvaa yy ppaassiivvaa ssiinn vvaarriiaarr ssuu ffuunncciióónn ssiinnttááccttiiccaa::

DDooss ppaaqquueetteess ffuueerroonn eennttrreeggaaddooss aa ttuu ppaaddrree

NNPP OOII

LLaa ffiieessttaa ffuuee pprreeppaarraaddaa pprroo eell ddiirreeccttoorr ppaarraa llooss aalluummnnooss

NNPP OOII

DD.. PPuueeddee sseerr OOII:: LLooss ssuussttaannttiivvooss,, ccoonnssttrruucccciioonneess ssuussttaannttiivvaass,, pprroonnoommbbrreess oo

pprrooppoossiicciioonneess ssuubboorrddiinnaaddaass ssuussttaannttiivvaass eennccaabbeezzaaddaass ssiieemmpprree ppoorr llaass pprreeppoossiicciioonneess

aa oo ppaarraa..

LLaa ccoommppaaññííaa eennvvííoo uunnaa pprrooppuueessttaa aall ggoobbiieerrnnoo

NNPP OOII

TTuu hheerrmmaannoo ccoommpprróó uunnaa rroossaa ppaarraa llaa qquuee sseerráá ssuu eessppoossaa..

NNPP OOII

LLee vveennddiimmooss ttrreess mmaalleettiinneess aa eellllaa..

NNPP OOII

PPRROONNOOMMBBRREESS PPEERRSSOONNAALLEESS EENN CCAASSOO OOBBJJEETTIIVVOO

LLooss pprroonnoommbbrreess ppeerrssoonnaalleess ppuueeddeenn ccuummpplliirr ffuunncciióónn OODD//OOII

aa.. EEllllaa mmee vviioo aayyeerr ((OODD))

EEllllaa mmee ddiioo eell lliibbrroo ((OOII))

bb.. MMaannuueell ttee qquuiieerree mmuucchhoo ((OODD))

MMaannuueell ttee rreeggaallóó eessaass fflloorreess ((OOII))

cc.. LLooss pprreesseennttóó ssiinn mmeeddiittaarrlloo..

LLeess iinnddiiqquuéé eell ccaammiinnoo

dd.. EEllllaa ssee bbaaññaa ((OODD))

EEllllaa ssee lloo eennttrreeggóó ((OOII))

mmee -- nnooss

ttee -- ooss OODD//OOII

ssee

lloo -- llooss -- llaa -- llaass OODD

llee -- lleess OOII

NNOOTTAA:: CCuuaannddoo hhaayy 22 pprroonnoommbbrreess ppeerrssoonnaalleess oobbjjeettiivvooss jjuunnttooss,, eell pprriimmeerroo ffuunncciioonnaa ccoommoo

OOII yy eell sseegguunnddoo ccoommoo OODD.. IInncclluussoo ssii ccoonn eennccllííttiiccooss..

TTrrááeemmee llooss DDáá nnooss llooss RReeppííttee mmee llaa

OOII OODD OOII OODD OOII OODD

IIVV.. CCOOMMPPLLEEMMEENNTTOO CCIIRRCCUUNNSSTTAANNCCIIAALL

AA.. DDeeffiinniicciióónn:: IInnssttaanncciiaa qquuee ddaa iinnffoorrmmaacciióónn ssoobbrree eell ccoonntteexxttoo ((lluuggaarr,, ttiieemmppoo,, mmooddoo)) eenn

qquuee ssee rreeaalliizzaa llaa aacccciióónn vveerrbbaall..

BB.. RReeccoonnoocciimmiieennttoo yy ccllaassiiffiiccaacciióónn::

SSuu ccllaassiiffiiccaacciióónn eess aabbiieerrttaa ppuueess ddeeppeennddee ddeell sseennttiiddoo ((ddee llaa mmiissmmaa mmaanneerraa qquuee llooss

aaddvveerrbbiiooss))..

EEnn ggeenneerraall tteenneemmooss ttrreess ggrruuppooss ddee cciirrccuunnssttaanncciiaalleess..

¿¿DDóónnddee VV?? CCiirrccuunnssttaanncciiaalleess ddee lluuggaarr..

¿¿CCuuáánnttoo VV?? CCiirrccuunnssttaanncciiaalleess ddee ttiieemmppoo..

¿¿CCóómmoo VV?? CCiirrccuunnssttaanncciiaalleess ddee mmooddoo..

PPeerroo ttaammbbiiéénn cciirrccuunnssttaanncciiaalleess ddee ccaannttiiddaadd,, oorrddeenn,, aaffiirrmmaacciióónn,, nneeggaacciióónn,, dduuddaa,,

ccoommppaaññííaa,, tteemmaa,, ffiinnaalliiddaadd,, eettcc..

EEjjeemmppllooss::

IIrreemmooss aa llaa uunniivveerrssiiddaadd eenn llaa ttaarrddee

TTrraabbaajjaa rrááppiiddoo eessttee sseeññoorr

NNoo ddeebbeemmooss ddeejjaarr aabbaannddoonnaaddoo eell aauuttoo eenn eessttaa cciiuuddaadd..

QQuuiizzááss rreeggrreessee ccoonn mmiiss aammiiggooss..

SSee eessffuueerrzzaa mmuucchhoo ppaarraa mmaanntteenneerr aa ssuu ffaammiilliiaa..

CC.. AAPPAARRIICCIIÓÓNN:: PPuueeddee aappaarreecceerr eenn vvoozz aaccttiivvaa oo ppaassiivvaa ssiinn vvaarriiaarr ssuu ffuunncciióónn ssiinnttááccttiiccaa..

EEll aauuttoo ffuuee ppiinnttaaddoo eessttaa mmaaññaannaa..

LLaa ttaarreeaa eess rreeaalliizzaaddaa ssiinn mmuucchhoo eessffuueerrzzoo..

DD.. EEssttáá ddeesseemmppeeññaaddoo ppoorr aaddvveerrbbiioo oo ccoonnssttrruucccciioonneess ddee ssiiggnniiffiiccaacciióónn eeqquuiivvaalleennttee qquuee

mmooddiiffiiqquueenn aall vveerrbboo ddee llaa oorraacciióónn.. PPuueeddee ccoonnssttrruuiirrssee ccoonn ddiissttiinnttaass pprreeppoossiicciioonneess..

VV.. CCOOMMPPLLEEMMEENNTTOO AAGGEENNTTEE

AA.. DDeeffiinniicciióónn:: IInnssttaanncciiaa qquuee sseeññaallaa qquuiiéénn rreeaalliizzaa llaa aacccciióónn vveerrbbaall eenn llaa oorraacciióónn eenn vvoozz

ppaassiivvaa..

BB.. RReeccoonnoocciimmiieennttoo:: AAll hhaacceerr eell ccaammbbiioo ddee vvoozz ppaassiivvaa aa vvoozz aaccttiivvaa,, eell ccoommpplleemmeennttoo

aaggeennttee ssee ccoonnvviieerrttee eenn ssuujjeettoo aaccttiivvoo ((yy ppiieerrddee eell ppoorr))..

EEll llaaddrróónn ffuuee ccaappttuurraaddoo ppoorr eell ppoolliiccííaa ffuueerraa ddeell bbaannccoo..

SSuujj.. PPaass.. CC.. aaggeennttee..

EEll ppoolliiccííaa ccaappttuurróó aall llaaddrróónn ffuueerraa ddeell bbaannccoo..

SSuujjeettoo OObbjjeettoo

AAccttiivvoo ddiirreeccttoo

CC.. AAppaarriicciióónn:: AAppaarreeccee ssóólloo eenn VVOOZZ PPAASSIIVVAA..

DD.. EEssttáá ddeesseemmppeeññaaddoo ppoorr uunn ssuussttaannttiivvoo oo uunn ssiinnttaaggmmaa nnoommiinnaall oo uunnaa pprrooppoossiicciióónn

ssuubboorrddiinnaaddaa ssuussttaannttiivvaa pprreecceeddiiddooss ssiieemmpprree ppoorr ppoorr..

VVOOZZ AACCTTIIVVAA YY VVOOZZ PPAASSIIVVAA:: LLaass oorraacciioonneess ppuueeddeenn eessttaarr eenn vvoozz aaccttiivvaa oo vvoozz ppaassiivvaa..

EEnn llaa vvoozz aaccttiivvaa eell ssuujjeettoo ggrraammaattiiccaall rreeaalliizzaa llaa aacccciióónn::

ss pp

LLooss gguuaarrddiiaass // eennccoonnttrraarroonn aa ttuu hheerrmmaannoo eenn llaa bbooddeeggaa..

EEnn llaa vvoozz ppaassiivvaa eell ssuujjeettoo ggrraammaattiiccaall rreecciibbee llaa aacccciióónn rreeaalliizzaaddaa ppoorr oottrraa iinnssttaanncciiaa ((cc..

aaggeennttee))..

ss pp

TTuu hheerrmmaannoo // ffuuee eennccoonnttrraaddoo ppoorr llooss gguuaarrddiiaass eenn llaa bbooddeeggaa..

LLooss ccaammbbiiooss qquuee ssee rreeaalliizzaann aall hhaacceerr eell ppaassoo ddee vvoozz aaccttiivvaa aa vvoozz ppaassiivvaa ssoonn llooss

ssiigguuiieenntteess::

VVOOZZ AACCTTIIVVAA VVOOZZ PPAASSIIVVAA

11.. SSuujjeettoo aaccttiivvoo 11.. CC.. aaggeennttee ((ppoorr ......))

""LLooss gguuaarrddiiaass"" ""ppoorr llooss gguuaarrddiiaass""

22.. VVeerrbboo aaccttiivvoo 22.. VVeerrbboo ppaassiivvoo

""eennccoonnttrraarroonn"" ""ffuuee eennccoonnttrraaddoo""

SSee mmaannttiieennee eell mmiissmmoo ttiieemmppoo

33.. OO..DD.. ((aa,, aall)) 33.. SSuujjeettoo ppaassiivvoo

""aa ttuu hheerrmmaannoo"" ""ttuu hheerrmmaannoo""

LLOOSS CCAASSOOSS SSIINNTTÁÁCCTTIICCOOSS DDEE SSEE

EEll pprroonnoommbbrree ssee ppuueeddee ccuummpplliirr ddiivveerrssaass ffuunncciioonneess ssiinnttááccttiiccaass::

11.. CCoonn vveerrbbooss rreefflleexxiivvooss yy rreeccíípprrooccooss ppuueeddee sseerr OODD uu OOII

EEll nniiññoo ssee ppeeiinnaa ffrreennttee aall eessppeejjoo

OOII

JJuuaann ssee pprreeppaarraa llaa ccoommiiddaa..

OOII

22.. CCoonn oottrrooss vveerrbbooss aappaarreeccee ccoommoo OOII..

SSee lloo hhaa pprreesseennttaaddoo..

OOII

SSee llaass ddiioo

OOII

33.. CCoonn vveerrbbooss ccuuaassiirrrreefflleejjooss aappaarreeccee ccoommoo aappooyyoo ddeell vveerrbboo..

EEll hhoommbbrree ssee ffuuee ssiinn eexxpplliiccaacciióónn..

44.. PPuueeddee ccoonnffoorrmmaarr uunn vveerrbboo iimmppeerrssoonnaall..

SSee ccrreeee qquuee nnoo rreeggrreessaarráá..

SSIIGGNNOOSS DDEE PPUUNNTTUUAACCIIÓÓNN

DDee eellllaa ddeeppeennddee eenn ggrraann ppaarrttee llaa ccoorrrreeccttaa eexxpprreessiióónn yy ccoommpprreennssiióónn ddee llooss mmeennssaajjeess

eessccrriittooss.... EEll eessppaaññooll ccuueennttaa ccoonn llooss ssiigguuiieenntteess ssiiggnnooss ddee ppuunnttuuaacciióónn::

EEll ppuunnttoo .. LLaa ccoommaa ,, PPuunnttoo yy ccoommaa ;; DDooss ppuunnttooss ::

PPuunnttooss

ssuussppeennssiivvooss ......

SSiiggnnooss ddee

iinntteerrrrooggaacciióónn ¿¿??

SSiiggnnooss ddee

eexxccllaammaacciióónn ¡¡!!

PPaarréénntteessiiss (( ))

CCoorrcchheetteess [[ ]] RRaayyaa --

CCoommiillllaass "" "",, ´́ `̀,, ««

»»

aa)) EEll ppuunnttoo ((..)) sseeññaallaa llaa ppaauussaa qquuee ssee ddaa aall ffiinnaall ddee uunn eennuunncciiaaddoo.. DDeessppuuééss ddee ppuunnttoo --

ssaallvvoo eenn eell ccaassoo ddeell uuttiilliizzaaddoo eenn llaass aabbrreevviiaattuurraass-- ssiieemmpprree ssee eessccrriibbee mmaayyúússccuullaa..

HHaayy ttrreess ccllaasseess ddee ppuunnttoo:: eell ppuunnttoo yy sseegguuiiddoo,, eell ppuunnttoo yy eell ppuunnttoo ffiinnaall.. bb)) EEll ppuunnttoo yy sseegguuiiddoo sseeppaarraa eennuunncciiaaddooss qquuee iinntteeggrraann uunn ppáárrrraaffoo.. DDeessppuuééss ddee uunn ppuunnttoo

yy sseegguuiiddoo ssee ccoonnttiinnúúaa eessccrriibbiieennddoo eenn llaa mmiissmmaa llíínneeaa.. SSii eell ppuunnttoo eessttáá aall ffiinn ddee rreennggllóónn,,

ssee eemmppiieezzaa eenn eell ssiigguuiieennttee ssiinn ddeejjaarr mmaarrggeenn.. PPoorr eejjeemmpplloo::

SSaalliieerroonn aa ddaarr uunn bbrreevvee ppaasseeoo.. LLaa mmaaññaannaa eerraa eesspplléénnddiiddaa.. cc)) EEll ppuunnttoo yy aappaarrttee sseeppaarraa ddooss ppáárrrraaffooss ddiissttiinnttooss,, qquuee ssuueelleenn ddeessaarrrroollllaarr,, ddeennttrroo ddee llaa

uunniiddaadd ddeell tteexxttoo,, ccoonntteenniiddooss ddiiffeerreenntteess.. DDeessppuuééss ddee ppuunnttoo yy aappaarrttee ssee eessccrriibbee eenn uunnaa

llíínneeaa ddiissttiinnttaa.. PPoorr eejjeemmpplloo::

EEll mmaarr eessttaabbaa eemmbbrraavveecciiddoo aaqquueell ddííaa.. LLooss bbaarrccooss bbaaiillaabbaann ssoobbrree eell aagguuaa

ssoorrtteeaannddoo llaass oollaass ccoonn ddiiffiiccuullttaadd..

dd)) EEll ppuunnttoo ffiinnaall eess eell qquuee cciieerrrraa uunn tteexxttoo..

OOttrroo uussoo ddeell ppuunnttoo

EEll ppuunnttoo ssee uuttiilliizzaa ttaammbbiiéénn ddeessppuuééss ddee llaass aabbrreevviiaattuurraass.. EEjjeemmppllooss:: SSrraa..,, EExxccmmoo..,, CCff..

CCoommbbiinnaacciióónn ddeell ppuunnttoo ccoonn oottrrooss ssiiggnnooss

AA mmeennuuddoo eess nneecceessaarriioo ccoommbbiinnaarr eell ppuunnttoo ccoonn oottrrooss ssiiggnnooss qquuee ttaammbbiiéénn cciieerrrraann

ppeerrííooddooss,, ccoommoo ssoonn llooss ppaarréénntteessiiss oo llaass ccoommiillllaass.. EEnn eessttooss ccaassooss,, ssee ccoollooccaa eell ppuunnttoo

ssiieemmpprree ddeettrrááss ddee llaass ccoommiillllaass,, ccoorrcchheetteess oo ppaarréénntteessiiss ddee cciieerrrree.. PPoorr eejjeemmpplloo::

SSuuss ppaallaabbrraass ffuueerroonn eessttaass:: ««NNoo qquuiieerroo vvoollvveerr aa vveerrttee»».. DDeessppuuééss cceerrrróó ddee ggoollppee llaa ppuueerrttaa ddee ssuu ccaassaa.. ((CCrreeoo qquuee eessttaabbaa mmuuyy eennoojjaaddaa))..

UUssoo IInnccoorrrreeccttoo ddeell ppuunnttoo

LLooss ttííttuullooss yy llooss ssuubbttííttuullooss ddee lliibbrrooss,, aarrttííccuullooss,, ccaappííttuullooss,, oobbrraass ddee aarrttee,, eettcc..,, ccuuaannddoo

aappaarreecceenn aaiissllaaddooss,, nnoo lllleevvaann ppuunnttoo ffiinnaall.. EEjjeemmppllooss:: EEll llllaannoo eenn llllaammaass LLaa VVeennuuss ddeell

eessppeejjoo

UUssoo ddee llaa ccoommaa :: LLaa ccoommaa ((,,)) iinnddiiccaa uunnaa ppaauussaa bbrreevvee qquuee ssee pprroodduuccee ddeennttrroo ddeell

eennuunncciiaaddoo..

11.. SSee eemmpplleeaa ppaarraa sseeppaarraarr llooss mmiieemmbbrrooss ddee uunnaa eennuummeerraacciióónn,, ssaallvvoo llooss qquuee vveennggaann

pprreecceeddiiddooss ppoorr aallgguunnaa ddee llaass ccoonnjjuunncciioonneess yy,, ee,, oo,, uu.. EEjjeemmppllooss::

EEss uunn cchhiiccoo mmuuyy rreesseerrvvaaddoo,, eessttuuddiioossoo yy ddee bbuueennaa ffaammiilliiaa..

AAccuuddiióó ttooddaa llaa ffaammiilliiaa:: aabbuueellooss,, ppaaddrreess,, hhiijjooss,, ccuuññaaddooss,, eettcc..

¿¿QQuuiieerreess ccaafféé,, ttee oo uunn rreeffrreessccoo??

22.. CCuuaannddoo llooss eelleemmeennttooss ddee llaa eennuummeerraacciióónn ccoonnssttiittuuyyeenn eell ssuujjeettoo ddee llaa oorraacciióónn yy

vvaann aanntteess ddeell vveerrbboo,, nnoo ssee ppoonnee ccoommaa ddeettrrááss ddeell úúllttiimmoo.. EEjjeemmppllooss::

EEll ppeerrrroo,, eell ggaattoo yy eell rraattóónn ssoonn aanniimmaalleess mmaammííffeerrooss..

DDee ggaattooss,, ddee rraattoonneess yy ddee ppeerrrrooss nnoo qquuiieerree nnii ooíírr hhaabbllaarr

33.. SSee uussaa ccoommaa ppaarraa sseeppaarraarr mmiieemmbbrrooss ggrraammaattiiccaallmmeennttee eeqquuiivvaalleenntteess ddeennttrroo ddee uunn

mmiissmmoo eennuunncciiaaddoo,, aa eexxcceeppcciióónn ddee llooss ccaassooss eenn llooss qquuee mmeeddiiee aallgguunnaa ddee llaass

ccoonnjjuunncciioonneess yy,, ee,, nnii,, oo,, uu.. EEjjeemmppllooss::

EEssttaabbaa pprreeooccuuppaaddoo ppoorr ssuu ffaammiilliiaa,, ppoorr ssuu ttrraabbaajjoo,, ppoorr ssuu ssaalluudd..

AAnntteess ddee iirrttee,, ccoorrrree llaass ccoorrttiinnaass,, cciieerrrraa llaass vveennttaannaass,, aappaaggaa llaass lluucceess yy eecchhaa llaa llllaavvee..

44.. SSiinn eemmbbaarrggoo,, ssee ccoollooccaa uunnaa ccoommaa ddeellaannttee ddee llaa ccoonnjjuunncciióónn ccuuaannddoo llaa sseeccuueenncciiaa

qquuee eennccaabbeezzaa eexxpprreessaa uunn ccoonntteenniiddoo ((ccoonnsseeccuuttiivvoo,, ddee ttiieemmppoo,, eettcc..)) ddiissttiinnttoo aall

eelleemmeennttoo oo eelleemmeennttooss aanntteerriioorreess.. PPoorr eejjeemmpplloo::

PPiinnttaarroonn llaass ppaarreeddeess ddee llaa hhaabbiittaacciióónn,, ccaammbbiiaarroonn llaa ddiissppoossiicciióónn ddee llooss mmuueebblleess,, yy

qquueeddaarroonn eennccaannttaaddooss..

55.. SSiieemmpprree sseerráá rreeccoommeennddaabbllee ssuu eemmpplleeoo,, ppoorr úúllttiimmoo,, ccuuaannddoo eell ppeerriiooddoo sseeaa

eessppeecciiaallmmeennttee llaarrggoo.. PPoorr eejjeemmpplloo::

LLooss iinnssttrruummeennttooss ddee pprreecciissiióónn ccoommeennzzaarroonn aa ppeerrddeerr ssuu eexxaaccttiittuudd aa ccaauussaa ddee llaa

ttoorrmmeennttaa,, yy rreessuullttaarroonn iinnúúttiilleess aall ppooccoo ttiieemmppoo..

66.. SSee eessccrriibbee uunnaa ccoommaa ppaarraa aaiissllaarr eell vvooccaattiivvoo ddeell rreessttoo ddee llaa oorraacciióónn.. EEjjeemmppllooss::

JJuulliioo,, vveenn aaccáá..

HHee ddiicchhoo qquuee mmee eessccuucchhééiiss,, mmuucchhaacchhooss..

77.. CCuuaannddoo eell vvooccaattiivvoo vvaa eenn mmeeddiioo ddeell eennuunncciiaaddoo,, ssee eessccrriibbee eennttrree ddooss ccoommaass..

PPoorr eejjeemmpplloo::

EEssttooyy aalleeggrree,, IIssaabbeell,, ppoorr eell rreeggaalloo..

88.. LLooss iinncciissooss qquuee iinntteerrrruummppeenn uunnaa oorraacciióónn,, yyaa sseeaa ppaarraa aaccllaarraarr oo aammpplliiaarr lloo

ddiicchhoo,, yyaa sseeaa ppaarraa mmeenncciioonnaarr aall aauuttoorr uu oobbrraa cciittaaddooss,, ssee eessccrriibbeenn eennttrree ccoommaass..

SSoonn iinncciissooss ccaassooss ccoommoo llooss ssiigguuiieenntteess::

aa)) AAppoossiicciioonneess eexxpplliiccaattiivvaass.. PPoorr eejjeemmpplloo::

EEnn eessee mmoommeennttoo AAddrriiáánn,, eell mmaarriiddoo ddee mmii hheerrmmaannaa,, ddiijjoo qquuee nnooss aayyuuddaarrííaa..

bb)) LLaass pprrooppoossiicciioonneess aaddjjeettiivvaass eexxpplliiccaattiivvaass.. PPoorr eejjeemmpplloo::

LLooss vviieennttooss ddeell SSuurr,, qquuee eenn aaqquueellllaass aabbrraassaaddaass rreeggiioonneess ssoonn mmuuyy ffrreeccuueenntteess,,

iinnccoommooddaann aa llooss vviiaajjeerrooss..

cc)) CCuuaallqquuiieerr ccoommeennttaarriioo,, eexxpplliiccaacciióónn oo pprreecciissiióónn aa aallggoo ddiicchhoo.. EEjjeemmppllooss::

TTooddaa mmii ffaammiilliiaa,, iinncclluuiiddoo mmii hheerrmmaannoo,, eessttaabbaa ddee aaccuueerrddoo..

EEllllaa eess,, eennttrree mmiiss aammiiggaass,, llaa mmááss qquueerriiddaa..

NNooss pprrooppoorrcciioonnóó,, ddeessppuuééss ddee ttaannttooss ddiissgguussttooss,, uunnaa ggrraann aalleeggrrííaa..

dd)) LLaa mmeenncciióónn ddee uunn aauuttoorr uu oobbrraa cciittaaddooss.. PPoorr eejjeemmpplloo::

LLaa vveerrddaadd,, eessccrriibbee uunn ppoollííttiiccoo,, ssee hhaa ddee ssuusstteennttaarr ccoonn rraazzoonneess yy aauuttoorriiddaaddeess..

99.. aa)) EEnn llaass pprrooppoossiicciioonneess ccoooorrddiinnaaddaass aaddvveerrssaattiivvaass iinnttrroodduucciiddaass ppoorr ccoonnjjuunncciioonneess

ccoommoo ppeerroo,, mmaass,, aauunnqquuee,, ssiinnoo.. EEjjeemmppllooss:: PPuueeddeess lllleevvaarrttee mmii ccáámmaarraa ddee ffoottooss,, ppeerroo tteenn mmuucchhoo ccuuiiddaaddoo..

CCooggiieerroonn mmuucchhaass cceerreezzaass,, aauunnqquuee ttooddaass ppiiccaaddaass ppoorr llooss ppáájjaarrooss..

bb)) DDeellaannttee ddee llaass pprrooppoossiicciioonneess ccoonnsseeccuuttiivvaass iinnttrroodduucciiddaass ppoorr

ccoonnqquuee,, aassíí qquuee,, ddee mmaanneerraa qquuee...... EEjjeemmppllooss::

PPrroommeettiissttee aaccoommppaaññaarrllee,, ccoonnqquuee yyaa ppuueeddeess iirr ppoonniiéénnddoottee eell aabbrriiggoo..

EEll ssooll mmee eessttáá ddaannddoo eenn llaa ccaarraa,, aassíí qquuee tteennddrréé qquuee ccaammbbiiaarrmmee ddee aassiieennttoo..

cc)) DDeellaannttee ddee pprrooppoossiicciioonneess llóóggiiccaass yy eexxpplliiccaattiivvaass.. EEjjeemmppllooss::

EEss nnoobbllee,, ppoorrqquuee ttiieennee uunn ppaallaacciioo..

EEssttáánn eenn ccaassaa,, ppuueess ttiieenneenn llaa lluuzz eenncceennddiiddaa..

LLooss eennllaacceess ccoommoo eessttoo eess,, eess ddeecciirr,, oo sseeaa,, eenn ffiinn,, ppoorr úúllttiimmoo,, ppoorr ccoonnssiigguuiieennttee,, ssiinn

eemmbbaarrggoo,, nnoo oobbssttaannttee,, aaddeemmááss,, eenn ttaall ccaassoo,, ppoorr lloo ttaannttoo,, eenn ccaammbbiioo,, eenn pprriimmeerr lluuggaarr,, yy

ttaammbbiiéénn,, aa vveecceess,, ddeetteerrmmiinnaaddooss aaddvveerrbbiiooss ccoommoo ggeenneerraallmmeennttee,, ppoossiibblleemmeennttee,,

eeffeeccttiivvaammeennttee,, ffiinnaallmmeennttee,, eenn ddeeffiinniittiivvaa,, ppoorr rreeggllaa ggeenneerraall,, qquuiizzááss,, ccoollooccaaddooss aall

pprriinncciippiioo ddee uunnaa oorraacciióónn,, ssee sseeppaarraann ddeell rreessttoo mmeeddiiaannttee uunnaa ccoommaa.. EEjjeemmppllooss:: PPoorr ccoonnssiigguuiieennttee,, nnoo vvaammooss aa ttoommaarr nniinngguunnaa rreessoolluucciióónn pprreecciippiittaaddaa..

NNoo oobbssttaannttee,, eess nneecceessaarriioo rreeffoorrmmaarr eell eessttaattuuttoo..

EEffeeccttiivvaammeennttee,, ttiieenneess rraazzóónn..

1100.. EEnn llaass ccaabbeecceerraass ddee llaass ccaarrttaass,, ssee eessccrriibbee ccoommaa eennttrree eell lluuggaarr yy llaa ffeecchhaa.. PPoorr

eejjeemmpplloo::

GGuuaaddaallaajjaarraa,, JJaalliissccoo,, 2255 ddee jjuunniioo ddee 22001100..

SSee eessccrriibbee ccoommaa ppaarraa sseeppaarraarr llooss ttéérrmmiinnooss iinnvveerrttiiddooss ddeell nnoommbbrree ccoommpplleettoo ddee

uunnaa ppeerrssoonnaa oo llooss ddee uunn ssiinnttaaggmmaa qquuee iinntteeggrraann uunnaa lliissttaa ((bbiibblliiooggrraaffííaa,, íínnddiiccee ...... ))..

EEjjeemmppllooss::

BBEELLLLOO,, AAnnddrrééss:: GGrraammááttiiccaa ddee llaa lleenngguuaa ccaasstteellllaannaa ddeessttiinnaaddaa aall uussoo ddee llooss aammeerriiccaannooss..

CCUUEERRVVOO,, RRuuffiinnoo JJoosséé:: DDiicccciioonnaarriioo ddee ccoonnssttrruucccciióónn yy rrééggiimmeenn ddee llaa lleenngguuaa ccaasstteellllaannaa..

UUssoo iinnccoorrrreeccttoo ddee llaa ccoommaa

DDeebbee eevviittaarrssee sseeppaarraarr eell ssuujjeettoo yy eell pprreeddiiccaaddoo mmeeddiiaannttee ccoommaa.. EEjjeemmppllooss ddee

iinnccoorrrreecccciióónn..

**LLaass eessttaanntteerrííaass ddeell rriinnccóónn,, eessttaabbaann ppeerrffeeccttaammeennttee oorrggaanniizzaaddaass..

**UUnn ddeessggrraacciiaaddoo iinncciiddeennttee,, ooccaassiioonnóó llaa ddiimmiissiióónn ddee llaa jjuunnttaa ddiirreeccttiivvaa..

UUssoo ddee llooss ddooss ppuunnttooss

11.. DDeessppuuééss ddee aannuunncciiaarr uunnaa eennuummeerraacciióónn.. EEjjeemmppllooss::

VVaann aa ssuubbaassttaarr ttrreess mmaannuussccrriittooss:: uunnoo ddee BBoorrggeess,, oottrroo ddee AAllffoonnssoo RReeyyeess yy uunn tteerrcceerroo ddee

AAnnttoonniioo MMaacchhaaddoo..

TTrreess ssoonn llaass pprroovviinncciiaass aarraaggoonneessaass:: HHuueessccaa,, ZZaarraaggoozzaa yy TTeerruueell..

22.. TTaammbbiiéénn ppaarraa cceerrrraarr uunnaa eennuummeerraacciióónn..

NNaattuurraall,, ssaannaa yy eeqquuiilliibbrraaddaa:: aassíí ddeebbee sseerr uunnaa bbuueennaa aalliimmeennttaacciióónn..

TTeerrrreemmoottooss,, iinnuunnddaacciioonneess yy eerruuppcciioonneess vvoollccáánniiccaass:: eessaass ssoonn llaass pprriinncciippaalleess

ccaattáássttrrooffeess nnaattuurraalleess..

33.. LLooss ddooss ppuunnttooss pprreecceeddeenn aa llaass cciittaass tteexxttuuaalleess.. EEnn eessttee ccaassoo,, ddeessppuuééss ddee llooss

ddooss ppuunnttooss ssee ssuueellee eessccrriibbiirr llaa pprriimmeerraa ppaallaabbrraa ccoonn iinniicciiaall mmaayyúússccuullaa..

EEjjeemmppllooss::

LLaass ppaallaabbrraass ddeell mmééddiiccoo ffuueerroonn:: ««RReeppoossoo yy uunnaa aalliimmeennttaacciióónn eeqquuiilliibbrraaddaa»»..

YYaa lloo ddiijjoo DDeessccaarrtteess:: ««PPiieennssoo,, lluueeggoo eexxiissttoo»»..

44.. SSee eemmpplleeaa eessttee ssiiggnnoo ddee ppuunnttuuaacciióónn ttrraass llaass ffóórrmmuullaass ddee ssaalluuddoo eenn llaass ccaarrttaass yy

ddooccuummeennttooss.. TTaammbbiiéénn eenn eessttee ccaassoo llaa ppaallaabbrraa qquuee ssiigguuee aa llooss ddooss ppuunnttooss ssee

eessccrriibbee ccoonn mmaayyúússccuullaa yy,, ggeenneerraallmmeennttee,, eenn uunn rreennggllóónn aappaarrttee.. EEjjeemmppllooss::

QQuueerriiddoo aammiiggoo::

TTee eessccrriibboo eessttaa ccaarrttaa ppaarraa ccoommuunniiccaarrttee......

MMuuyy sseeññoorr mmííoo::

LLee aaggrraaddeecceerr ssee ssiirrvvaa ttoommaarr aa ssuu ccaarrggoo ......

55.. SSee eemmpplleeaann llooss ddooss ppuunnttooss ppaarraa ccoonneeccttaarr oorraacciioonneess oo pprrooppoossiicciioonneess

rreellaacciioonnaaddaass eennttrree ssíí ssiinn nneecceessiiddaadd ddee uuttiilliizzaarr oottrroo nneexxoo.. SSoonn vvaarriiaass llaass

rreellaacciioonneess qquuee ssee ppuueeddeenn eexxpprreessaarr::

aa)) RReellaacciióónn ccaauussaa--eeffeeccttoo.. EEjjeemmppllooss:: SSee hhaa qquueeddaaddoo ssiinn ttrraabbaajjoo:: nnoo ppooddrráá iirr ddee vvaaccaacciioonneess eessttee vveerraannoo..

NNoo nneecceessiittaabbaa ccoorrrreerr:: aaúúnn eerraa pprroonnttoo..

bb)) CCoonncclluussiióónn oo rreessuummeenn ddee llaa pprrooppoossiicciióónn aanntteerriioorr.. PPoorr eejjeemmpplloo::

VVaarriiooss vveecciinnooss mmoonnooppoolliizzaarroonn llaa rreeuunniióónn ccoonn pprroobblleemmaass ppaarrttííccuullaarreess:: nnoo lllleeggaarroonn aa

ppoonneerrssee ddee aaccuueerrddoo..

ee)) VVeerriiffiiccaacciióónn oo eexxpplliiccaacciióónn ddee llaa pprrooppoossiicciióónn aanntteerriioorr,, qquuee ssuueellee tteenneerr uunn

sseennttiiddoo mmááss ggeenneerraall.. PPoorr eejjeemmpplloo::

LLaa ppaaeellllaa eess uunn ppllaattoo ddee llaa ccoocciinnaa eessppaaññoollaa mmuuyy ccoommpplleettoo ddeessddee eell ppuunnttoo ddee vviissttaa

nnuuttrriittiivvoo:: ccuueennttaa ccoonn llaa ffééccuullaa ddeell aarrrroozz,, llaass pprrootteeíínnaass ddee ssuuss ccaarrnneess yy ppeessccaaddooss yy llaa

ffiibbrraa ddee ssuuss vveerrdduurraass..

66.. EEnn tteexxttooss jjuurrííddiiccooss yy aaddmmiinniissttrraattiivvooss ----ddeeccrreettooss,, sseenntteenncciiaass,, bbaannddooss,, eeddiiccttooss,,

cceerrttiiffiiccaaddooss oo iinnssttaanncciiaass--,, ssee ccoollooccaann ddooss ppuunnttooss ddeessppuuééss ddeell vveerrbboo,, eessccrriittoo ccoonn

ttooddaass ssuuss lleettrraass mmaayyúússccuullaass,, qquuee pprreesseennttaa eell oobbjjeettiivvoo ffuunnddaammeennttaall ddeell

ddooccuummeennttoo.. LLaa pprriimmeerraa ppaallaabbrraa ddeell tteexxttoo qquuee ssiigguuee aa eessttee vveerrbboo ssee eessccrriibbee

ssiieemmpprree ccoonn iinniicciiaall mmaayyúússccuullaa yy eell tteexxttoo ffoorrmmaa uunn ppáárrrraaffoo ddiiffeerreennttee.. PPoorr eejjeemmpplloo::

CCEERRTTIIFFIICCAA::

QQuuee DD.. JJoosséé ÁÁllvvaarreezz GGaarrccííaa hhaa sseegguuiiddoo eell CCuurrssoo ddee TTééccnniiccaass AAuuddiioovviissuuaalleess cceelleebbrraaddoo

eenn llaa EEssccuueellaa ddee CCiinnee dduurraannttee llooss mmeesseess ddee aabbrriill yy mmaayyoo ddeell pprreesseennttee aaññoo..

UUssoo ddeell ppuunnttoo yy ccoommaa

EEll ppuunnttoo yy ccoommaa ((;;)) iinnddiiccaa uunnaa ppaauussaa ssuuppeerriioorr aa llaa mmaarrccaaddaa ppoorr llaa ccoommaa..

11.. PPaarraa sseeppaarraarr llooss eelleemmeennttooss ddee uunnaa eennuummeerraacciióónn ccuuaannddoo ssee ttrraattaa ddee eexxpprreessiioonneess

ccoommpplleejjaass qquuee iinncclluuyyeenn ccoommaass.. EEjjeemmppllooss::

LLaa cchhaaqquueettaa eess aazzuull;; llooss ppaannttaalloonneess,, ggrriisseess;; llaa ccaammiissaa,, bbllaannccaa;; yy eell aabbrriiggoo,, nneeggrroo..

CCaaddaa uunnoo ddee llooss ggrruuppooss ddee ttrraabbaajjoo pprreeppaarraarráá uunn ttaalllleerr:: eell pprriimmeerr ggrruuppoo,, eell ttaalllleerr ddee

cceerráámmiiccaa;; eell sseegguunnddoo,, eell ttaalllleerr ddee tteellaarreess..;; eell tteerrcceerroo,, eell ttaalllleerr ddee cceesstteerrííaa..

22.. PPaarraa sseeppaarraarr pprrooppoossiicciioonneess ccuuaannddoo eenn eessttaass ssee hhaa eemmpplleeaaddoo llaa ccoommaa.. EEjjeemmppllooss::

EErraa nneecceessaarriioo qquuee eell hhoossppiittaall ppeerrmmaanneecciieessee aabbiieerrttoo ttooddaa llaa nnoocchhee;; hhuubboo qquuee eessttaabblleecceerr

ttuurrnnooss.. LLaa mmuucchhaacchhaa,, ggoozzoossaa,, ccoorrrrííaa hhaacciiaa ssuu ccaassaa;; ssuuss ppaaddrreess aaccaabbaabbaann ddee lllleeggaarr

LLaa ssiittuuaacciióónn eeccoonnóómmiiccaa ddee llaa eemmpprreessaa,, aaggrraavvaaddaa eenn llooss úúllttiimmooss ttiieemmppooss,, eerraa

pprreeooccuuppaannttee;; ssee iimmppoonnííaa uunnaa aacccciióónn rrááppiiddaa yy ccoonnttuunnddeennttee,, ssíí ssee ddeesseeaabbaa ssaallvvaarr llooss

ppuueessttooss ddee ttrraabbaajjoo..

AA llaass cciinnccoo ddee llaa mmaaddrruuggaaddaa aaúúnn hhaabbííaa lluuzz eenn ssuu hhaabbiittaacciióónn;; sseegguurraammeennttee,, ssee hhaabbííaa

qquueeddaaddoo ddoorrmmiiddoo lleeyyeennddoo..

33.. SSee ssuueellee ccoollooccaarr ppuunnttoo yy ccoommaa,, eenn vveezz ddee ccoommaa,, ddeellaannttee ddee ccoonnjjuunncciioonneess oo

llooccuucciioonneess ccoonnjjuunnttiivvaass ccoommoo ppeerroo,, mmaass yy aauunnqquuee,, aassíí ccoommoo ssiinn eemmbbaarrggoo,, ppoorr

ttaannttoo,, ppoorr ccoonnssiigguuiieennttee,, eenn ffiinn,, eettcc

SSuu ddiissccuurrssoo eessttuuvvoo mmuuyy bbiieenn ccoonnssttrruuiiddoo yy ffuunnddaammeennttaaddoo ssoobbrree ssóólliiddooss pprriinncciippiiooss;; ppeerroo

nnoo ccoonnssiigguuiióó ccoonnvveenncceerr aa mmuucchhooss ddee llooss ppaarrttiicciippaanntteess eenn eell CCoonnggrreessoo..

LLooss jjuuggaaddoorreess ssee eennttrreennaarroonn iinntteennssaammeennttee dduurraannttee ttooddoo eell mmeess;; ssiinn eemmbbaarrggoo,, llooss

rreessuullttaaddooss nnoo ffuueerroonn llooss qquuee eell eennttrreennaaddoorr eessppeerraabbaa..

44.. SSii llooss bbllooqquueess nnoo ssoonn mmuuyy llaarrggooss,, ssee pprreeffiieerree llaa ccoommaa..

VVeennddrráá,, ppeerroo ttaarrddee..

LLoo hhiizzoo,, aauunnqquuee ddee mmaallaa ggaannaa..

SSii llooss ppeerrííooddooss ttiieenneenn uunnaa lloonnggiittuudd ccoonnssiiddeerraabbllee,, eess mmeejjoorr sseeppaarraarrllooss ccoonn ppuunnttoo yy

sseegguuiiddoo.. PPoorr eejjeemmpplloo:: EEssttee vveerraannoo,, vvaarriiooss vveecciinnooss ddeell iinnmmuueebbllee ttiieenneenn pprreevviissttoo ppoonneerr eenn vveennttaa ssuuss

rreessppeeccttiivvaass vviivviieennddaass.. PPoorr ccoonnssiigguuiieennttee,, ssoonn pprreevviissiibblleess nnuummeerroossaass vviissiittaass ddee ppoossiibblleess

ccoommpprraaddoorreess..

UUssoo ddee llooss ppuunnttooss ssuussppeennssiivvooss

11.. LLooss ppuunnttooss ssuussppeennssiivvooss ((......)) ssuuppoonneenn uunnaa iinntteerrrruuppcciióónn ddee llaa oorraacciióónn oo uunn ffiinnaall

iimmpprreecciissoo.. DDeessppuuééss ddee llooss ppuunnttooss ssuussppeennssiivvooss,, ccuuaannddoo cciieerrrraann uunn eennuunncciiaaddoo,, ssee

eessccrriibbee mmaayyúússccuullaa.. PPoorr eejjeemmpplloo::

EEll ccaassoo eess qquuee ssii lllloovviieessee...... MMeejjoorr nnoo ppeennssaarr ccoossaa ttaann iimmpprroobbaabbllee..

EEssttaammooss aannttee uunn bboossqquuee mmeeddiitteerrrráánneeoo ddee eenncciinnaass,, aallccoorrnnooqquueess,, ppiinnooss...... BBaajjoo eessttooss

áárrbboolleess eess ffáácciill eennccoonnttrraarr nnííssccaallooss eenn oottooññooss lllluuvviioossooss..

22.. CCuuaannddoo llooss ppuunnttooss ssuussppeennssiivvooss nnoo cciieerrrraann uunn eennuunncciiaaddoo yy eessttee ccoonnttiinnúúaa ttrraass

eellllooss,, ssee eessccrriibbee mmiinnúússccuullaa.. PPoorr eejjeemmpplloo

:: EEssttooyy ppeennssaannddoo qquuee...... aacceeppttaarréé;; eenn eessttaa ooccaassiióónn ddeebboo aarrrriieessggaarrmmee..

33.. AAll ffiinnaall ddee eennuummeerraacciioonneess aabbiieerrttaass oo iinnccoommpplleettaass,, ccoonn eell mmiissmmoo vvaalloorr qquuee llaa

ppaallaabbrraa eettccéétteerraa.. EEjjeemmppllooss::

SSuu ttiieennddaa eess ccoommoo llaass ddee llooss ppuueebbllooss,, ddoonnddee ssee vveennddee ddee ttooddoo:: ccoommeessttiibblleess,,

ccaacchhaarrrrooss,, rrooppaass,, jjuugguueetteess......

PPuueeddeess hhaacceerr lloo qquuee ttee aappeetteezzccaa mmááss:: lleeeerr,, vveerr llaa tteelleevviissiióónn,, eessccuucchhaarr mmúússiiccaa......

44.. CCuuaannddoo ssee qquuiieerree eexxpprreessaarr qquuee aanntteess ddee lloo qquuee vvaa aa sseegguuiirr hhaa hhaabbiiddoo uunn

mmoommeennttoo ddee dduuddaa,, tteemmoorr oo vvaacciillaacciióónn.. EEjjeemmppllooss::

IIrréé;; nnoo iirréé...... DDeebboo ddeecciiddiirrmmee pprroonnttoo..

EEssppeerroo uunnaa llllaammaaddaa ddeell hhoossppiittaall...... SSeegguurroo qquuee ssoonn bbuueennaass nnoottiicciiaass.. NNoo sséé...... CCrreeoo qquuee......

bbuueennoo,, ssíí,, mmee ppaarreeccee qquuee vvooyy aa iirr

55.. EEnn ooccaassiioonneess,, llaa iinntteerrrruuppcciióónn ddeell eennuunncciiaaddoo ssiirrvvee ppaarraa ssoorrpprreennddeerr aall lleeccttoorr ccoonn lloo

iinneessppeerraaddoo ddee llaa ssaalliiddaa.. PPoorr eejjeemmpplloo::

SSee ccoonnvvooccoo aa uunnaa jjuunnttaa,, ssee ddiissttrriibbuuyyeerroonn cceenntteennaarreess ddee ppaappeelleess aannuunncciiáánnddoollaa yy,, aall

ffiinnaall,, nnooss rreeuunniimmooss...... ccuuaattrroo ppeerrssoonnaass..

66.. PPaarraa ddeejjaarr uunn eennuunncciiaaddoo iinnccoommpplleettoo yy eenn ssuussppeennssoo ssee uuttiilliizzaann llooss ppuunnttooss

ssuussppeennssiivvooss.. PPoorr eejjeemmpplloo::

FFuuee ttooddoo mmuuyy vviioolleennttoo,, eessttuuvvoo mmuuyy ddeessaaggrraaddaabbllee...... NNoo qquuiieerroo sseegguuiirr hhaabbllaannddoo ddee eelllloo..

77.. TTaammbbiiéénn ssee eemmpplleeaa eessttee ssiiggnnoo ddee ppuunnttuuaacciióónn ccuuaannddoo ssee rreepprroodduuccee uunnaa cciittaa

tteexxttuuaall,, sseenntteenncciiaa oo rreeffrráánn,, oommiittiieennddoo uunnaa ppaarrttee.. EEjjeemmppllooss::

EEnn eessee mmoommeennttoo ddee iinnddeecciissiióónn,, ppeennsséé:: ««MMááss vvaallee ppáájjaarroo eenn mmaannoo ......»» yy aacceeppttéé eell

ddiinneerroo..

UUssoo ddee llooss ssiiggnnooss ddee iinntteerrrrooggaacciióónn yy ddee eexxccllaammaacciióónn

LLooss ssiiggnnooss ddee iinntteerrrrooggaacciióónn ((¿¿??)) yy eexxccllaammaacciióónn ((ii!!)) eenncciieerrrraann eennuunncciiaaddooss qquuee,,

rreessppeeccttiivvaammeennttee,, iinntteerrrrooggaann oo eexxccllaammaann.. LLooss pprriimmeerrooss ssee uuttiilliizzaann ppaarraa ddeelliimmiittaarr

eennuunncciiaaddooss iinntteerrrrooggaattiivvooss ddiirreeccttooss;; llooss sseegguunnddooss ddeemmaarrccaann eennuunncciiaaddooss eexxccllaammaattiivvooss,,

ttaammbbiiéénn eenn eessttiilloo ddiirreeccttoo,, ee iinntteerrjjeecccciioonneess.. EEjjeemmppllooss:: ¿¿CCoommiisstteeiiss aayyeerr eenn ccaassaa??

¿¿DDóónnddee hhaass ccoommpprraaddoo eessee ttrraajjee??

¡¡QQuuéé mmaaggnnííffiiccaa ppiinnttuurraa!!

¡¡AAyy!! ¡¡EEhh!! ¡¡OOhh!!

11.. EEll ssiiggnnoo ddee pprriinncciippiioo ddee iinntteerrrrooggaacciióónn ((¿¿)) oo ddee eexxccllaammaacciióónn ((ii)) ssee hhaa ddee ccoollooccaarr

ddoonnddee eemmppiieezzaa llaa pprreegguunnttaa oo llaa eexxccllaammaacciióónn,, aauunnqquuee nnoo ccoommiieennccee ccoonn ééll eell

eennuunncciiaaddoo.. EEjjeemmppllooss::

CCoonn rreessppeeccttoo aall iimmppaaccttoo aammbbiieennttaall,, ¿¿ssee hhaa pprreevviissttoo aallggúúnn ttiippoo ddee mmeeddiiddaass ppaarraa qquuee ssuu

eeffeeccttoo sseeaa eell mmeennoorr ppoossiibbllee??

SSii ccoonnssiigguueess llaa ppllaazzaa,, ¡¡qquuéé aalleeggrrííaa ssee vvaa aa lllleevvaarr ttuu ppaaddrree!!

22.. CCuuaannddoo ssee eessccrriibbeenn vvaarriiaass pprreegguunnttaass oo eexxccllaammaacciioonneess sseegguuiiddaass yy eessttaass ssoonn

bbrreevveess,, ssee ppuueeddee ooppttaarr ppoorr ccoonnssiiddeerraarrllaass oorraacciioonneess iinnddeeppeennddiieenntteess,, ccoonn ssuuss

ccoorrrreessppoonnddiieenntteess ssiiggnnooss ddee aappeerrttuurraa yy cciieerrrree,, yy ccoonn mmaayyúússccuullaa aall ccoommiieennzzoo ddee

ccaaddaa uunnaa ddee eellllaass.. EEjjeemmppllooss::

¿¿DDóónnddee eessttááss?? ¿¿AA qquuéé hhoorraa ppiieennssaass vvoollvveerr??

ii QQuueeddaann cciinnccoo mmiinnuuttooss!! ii LLlleeggaammooss ttaarrddee!! ii DDaattee pprriissaa!!

33.. PPeerroo ttaammbbiiéénn eess ppoossiibbllee ccoonnssiiddeerraarr eell ccoonnjjuunnttoo ddee llaass pprreegguunnttaass oo

eexxccllaammaacciioonneess ccoommoo uunn úúnniiccoo eennuunncciiaaddoo.. EEnn eessttee ccaassoo hhaayy qquuee sseeppaarraarrllaass ppoorr

ccoommaass oo ppoorr ppuunnttooss yy ccoommaass,, yy ssoolloo eenn llaa pprriimmeerraa ssee eessccrriibbiirráá llaa ppaallaabbrraa iinniicciiaall

ccoonn mmaayyúússccuullaa.. EEjjeemmppllooss::

¿¿CCóómmoo ttee llllaammaass??,, ¿¿eenn qquuéé ttrraabbaajjaass??,, ¿¿ccuuaannddoo nnaacciissttee??,, ¿¿ddóónnddee??

¡¡CCoommoo hhaa nneevvaaddoo eessttaa nnoocchhee!!;; ¡¡qquuéé bbllaannccoo eessttáá ttooddoo!!;; iiqquuéé ffrrííoo vvaammooss aa ppaassaarr hhooyy!!

EEnn ooccaassiioonneess,, ssee uuttiilliizzaann llooss ssiiggnnooss ddee ffiinnaall ddee iinntteerrrrooggaacciióónn ((??)) oo ddee eexxccllaammaacciióónn ((!!))

eennttrree ppaarréénntteessiiss..

aa)) EEll ssiiggnnoo ddee ffiinnaall ddee iinntteerrrrooggaacciióónn eennttrree ppaarréénntteessiiss eexxpprreessaa dduuddaa oo iirroonnííaa..

EEjjeemmppllooss::

AAnnddrrééss SSáánncchheezz LLóóppeezz eess eell pprreessiiddeennttee ((??)) ddee llaa aassoocciiaacciióónn..

TTeennddrrííaa mmuucchhaa ggrraacciiaa ((??)) qquuee lllleeggaarraa aa llaa cciittaa ccoonn uunn ddííaa ddee rreettrraassoo..

bb)) EEll ssiiggnnoo ddee ffiinnaall ddee eexxccllaammaacciióónn eennttrree ppaarréénntteessiiss eexxpprreessaa ssoorrpprreessaa oo iirroonnííaa..

EEjjeemmppllooss::

UUnn jjoovveenn ddee ttrreeiinnttaa yy sseeiiss aaññooss ((!!)) ffuuee eell ggaannaaddoorr ddeell ccoonn ccuurrssoo ddee ccoommppoossiicciióónn..

EEssttáá mmááss ggoorrddoo qquuee nnuunnccaa,, ppeerroo ddiiccee qquuee ssoolloo ppeessaa oocchheennttaa kkiillooss ((!!)) eenn llaa bbáássccuullaa ddee

ssuu ccaassaa..

UUssoo ddee llaass ccoommiillllaass

11.. PPaarraa rreepprroodduucciirr cciittaass tteexxttuuaalleess ddee ccuuaallqquuiieerr eexxtteennssiióónn.. EEjjeemmppllooss::

FFuuee eennttoonncceess ccuuaannddoo llaa nnoovviiaa ddiijjoo:: ««SSíí»»..

SSuuss ppaallaabbrraass ffuueerroonn:: ««PPoorr ffaavvoorr,, eell ppaassaappoorrttee»»..

DDiiccee MMiigguueell ddee UUnnaammuunnoo eenn LLaa nnoovveellaa ddee ddoonn SSaannddaalliioo::

««HHee qquueerriiddoo ssaaccuuddiirrmmee ddeell aattrraaccttiivvoo ddeell CCaassiinnoo,, ppeerroo eess iimmppoossiibbllee;; llaa iimmaaggeenn ddee DDoonn

SSaannddaalliioo mmee sseegguuííaa aa ttooddaass ppaarrtteess.. EEssee hhoommbbrree mmee aattrraaee ccoommoo eell qquuee mmááss ddee llooss

áárrbboolleess ddeell bboossqquuee;; eess oottrroo áárrbbooll mmááss,, uunn áárrbbooll hhuummaannoo,, ssiilleenncciioossoo,, vveeggeettaattiivvoo.. PPoorrqquuee

jjuueeggaa aall aajjeeddrreezz ccoommoo llooss áárrbboolleess ddaann hhoojjaa»»..

22.. EEnn tteexxttooss nnaarrrraattiivvaass,, aa vveecceess ssee uuttiilliizzaann llaass ccoommiillllaass ppaarraa rreepprroodduucciirr llooss

ppeennssaammiieennttooss ddee llooss ppeerrssoonnaajjeess..

«« ¡¡HHaassttaa eenn llaattíínn ssaabbííaa mmaallddeecciirr eell ppiilllloo!!»»,, ppeennssóó eell ppaaddrree,, mmááss ssaattiissffeecchhoo ccaaddaa vveezz ddee

llooss ssaaccrriiffiicciiooss qquuee llee ccoossttaabbaa aaqquueell eenneemmiiggoo..

33.. PPaarraa iinnddiiccaarr qquuee uunnaa ppaallaabbrraa oo eexxpprreessiióónn eess iimmpprrooppiiaa,, vvuullggaarr oo ddee oottrraa lleenngguuaa,, oo

qquuee ssee uuttiilliizzaa iirróónniiccaammeennttee oo ccoonn uunn sseennttiiddoo eessppeecciiaall.. EEjjeemmppllooss::

DDiijjoo,, ccaarrggaaddoo ddee rraazzóónn,, qquuee eell aassuunnttoo tteennííaa aallgguunnaass ««pprroorrrrooggaattiivvaass»»..

ÚÚllttiimmaammeennttee eessttáá mmuuyy ooccuuppaaddoo ccoonn ssuuss ««nneeggoocciiooss»»..

44.. PPaarraa cciittaarr ttííttuullooss ddee aarrttííccuullooss,, ppooeemmaass,, ccuuaaddrrooss........ EEjjeemmppllooss::

EEll aarrttííccuulloo ddee AAmmaaddoo AAlloonnssoo ttiittuullaaddoo ««NNoocciióónn,, eemmoocciióónn,, aacccciióónn yy ffaannttaassííaa eenn llooss

ddiimmiinnuuttiivvooss »» eessttáá rreeccooggiiddoo jjuunnttoo ccoonn oottrrooss eenn uunn vvoolluummeenn aannttoollóóggiiccoo..

EEnn eessttaa ssaallaa ssee ppuueeddee vveerr eell ««EEssooppoo»» ddee VVeelláázzqquueezz..

55.. CCuuaannddoo eenn uunn tteexxttoo ssee ccoommeennttaa oo ssee ttrraattaa uunnaa ppaallaabbrraa eenn ppaarrttiiccuullaarr,, eessttaa ssee aaííssllaa

eessccrriibbiiéénnddoollaa eennttrree ccoommiillllaass.. PPoorr eejjeemmpplloo::

CCoommoo mmooddeelloo ddee llaa pprriimmeerraa ccoonnjjuuggaacciióónn,, ssee uuttiilliizzaa uussuuaallmmeennttee eell vveerrbboo ««aammaarr»»..

66.. CCuuaannddoo ssee aaccllaarraa eell ssiiggnniiffiiccaaddoo ddee uunnaa ppaallaabbrraa,, eessttee ssee eenncciieerrrraa eennttrree ccoommiillllaass..

EEnn ttaall ccaassoo ssee pprreeffiieerree uuttiilliizzaarr ccoommiillllaass ssiimmpplleess.. PPoorr eejjeemmpplloo::

««EEssppiiaarr»» ((‘‘aacceecchhaarr ’’)) nnoo ssiiggnniiffiiccaa lloo mmiissmmoo qquuee ««eexxppiiaarr»» llaass ffaallttaass..

DDiiéérreessiiss oo ccrreemmaa

LLaa ddiiéérreessiiss oo ccrreemmaa (( ¨̈ )) eess uunn ssiiggnnoo qquuee ssee ccoollooccaa eenncciimmaa ddee llaass vvooccaalleess eenn llaass

ssiigguuiieenntteess ooccaassiioonneess::

aa..))PPaarraa iinnddiiccaarr qquuee hhaa ddee pprroonnuunncciiaarrssee llaa vvooccaall uu eenn llaass ccoommbbiinnaacciioonneess gguuee yy gguuii.. EEnn

eessttee ccaassoo,, eell uussoo ddee llaa ddiiéérreessiiss eess pprree-- cceeppttiivvoo.. EEjjeemmppllooss:: vveerrggüüeennzzaa,, ppiinnggüüiinnoo,, aarrggüüiirr