Embed Size (px)
Citation preview
PORVOO, Länsiranta Historiaa, maisemarakenne, rakennuskanta
Selvitys asemakaavatyön pohjaksi
SELVITYS
Kaupunkisuunnitteluosasto
helmikuu 2006, elokuu 2008, tammikuu 2015
- 1 -
Sisällysluettelo Johdanto 2
Porvoon yleistä ja kaupunkirakentamisen historiaa 3
Vanha Porvoo 3 Empirekeskusta 3 Lähiörakentamisen kausi 3 Kuntaliitoksen jälkeinen aika 3 Kehityssuunnat 2000-luvun alussa 3
Maisemarakenne ja ympäristöolosuhteet 5
Maaperä 5 Ilmasto 6 Kasvillisuus 6 Suojelunäkökohtia 6 Ympäristöongelmia ja maisemavaurioita 7
Rakentamisen vaiheet Länsirannalla 8 Agraarikausi 8 Puutavarateollisuutta ja satamatoimintoja 8 Teollisen toiminnan voimistuminen ja hiipuminen 9 Asuntorakentaminen aluerakentamisen kaudella, Porvoon Portti 9 1980-luku, S-Market Näsi 9 2000-luvun alku, Moderni puukaupunkialue 9 Sillat 10
Länsirannan suunnittelun vaiheita 13
1970-luku 13 1980-luku 13 Aatekilpailu 1989 14 Moderni puukaupunki -kutsukilpailu 1998 15 Suunnittelun nykytilanteesta 16
Kansi.. Ilmakuva Porvoonjoen päältä 28.10.2004. Kuva 1 Tarkastelualue on rajattu kuvaan.
- 2 -
Johdanto
Länsirannan alueen asemakaavojen tarkistaminen on käynnistynyt 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Valtakunnallisesti merkittävään Porvoonjokilaaksoon
sijoittuva alue on paitsi keskustan laajenemisaluetta myös jokitilaa osaltaan rajaava empirekeskustan vastapari.
Alueen eteläosassa ovat voimassa vuoden 1989 aatekilpailun tuloksena laaditut asemakaavat. Kuitenkin alueen rakentaminen käynnistyi vasta moderni puukaupunki -ohjelman viitoittaman uuden ideakilpailun pohjalta, kun alueen koillisosan asemakaava uusittiin vuonna 2000 vastaamaan muuttuneita suunnitteluihanteita ja kaupungin kasvunäkemyksiä. Vuosina 2006 ja 2007 asemakaavoitus on edennyt neljän kaupunginvaltuuston hyväksymän asemakaavanmuutoksen myötä. Nyt edetään alueen eteläosiin, joiden asemakaavat käydään kokonaisuudessaan läpi jo suunnitellun ja parhaillaan rakenteilla olevan alueen rakentamistapaa mukaillen.
Erillinen taustaselvitys on katsottu tarpeelliseksi, koska Länsiranta suunnittelualueena on sekä sijainniltaan, maasto-oloiltaan, ympäröivältä rakennuskannaltaan että maisemallisesti poikkeuksellisen haastava.
Asemakaavatyötä jatketaan 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä tämän taustaselvityksen tarkastelualueella. Kooste on tarkoitettu useina erillisinä asemakaavoina etenevän asemakaavoitustyön lähde- ja viitemateriaaliksi, jolloin asemakaavaselostuksissa syvennytään perustelemaan ja arvioimaan tarkemmin kulloisenkin osa-alueen suunnitteluratkaisuja. Tiivistelmänomainen kooste on laadittu kaupunkisuunnitteluosastolla hyödyntäen laajaa vuosikymmenien aikana kertynyttä aineistoa, jota ei tätä ennen ole varsinaisesti koottu yksiin kansiin.
kaavoittaja kaavoittaja suunnitteluavustaja
Anne Rihtniemi-Rauh Pekka Mikkola Birgitta Soiramo
Kuva 2. Tarkastelualueen rajaus karttapohjalle.
- 3 -
Porvoon yleistä ja kaupunkirakentamisen historiaa
Vanha Porvoo
Porvoon seudun nykyinen asutus on saanut alkunsa 1200-luvulla. Suomen toiseksi vanhimman kaupungin varsinaisena perustamisvuotena pidetään vuotta 1346. Kauppapaikka kehittyi joen ja Suuren rantatien risteyskohtaan historiallisen Linnamäen linnoituksen kupeeseen. Rakentaminen alkoi käsityksen mukaan kirkon ympärillä ja hieman myöhemmin rakentui "alakaupunki" raatihuoneentoreineen. Suurin osa nykyisen Vanhan Porvoon rakennuksista on valmistunut vuoden 1760 palon jälkeen. Länsirannalle sijoitettiin jo varhain palovaaralliseksi luokiteltuja toimintoja, kuten panimo.
Ahtailla tonteilla rakennukset ovat kaksikerroksisia ja väljemmillä yksikerroksisia. Katutila muodostui suljetuksi, mitä täydensivät aidat ja portit. Katuleveys vaihtelee kapeilla kujilla välillä 3-4 metriä ja pääkaduilla välillä 6-8 metriä. Pääkadut ovat sijoittuneet maastoon rinteen korkeuskäyrien suuntaisesti ja niitä yhdistävät poikkikadut saattavat olla hyvinkin jyrkkiä. Orgaanisesta maastonmuotoihin pohjautuvasta korttelirakenteesta johtuen korttelikoko vaihtelee suuresti. Korttelien leveys on keskeisillä osilla 55 metrin luokkaa ja pituus on esimerkiksi korttelissa 1303 120 m. Vanha Porvoo on suojeltu asemakaavalla.
Empirekeskusta
1800-luvun alussa Johan Fredrik Barck luonnosteli koko olemassa olevan kaupungin kattavan asemakaavan tavoitteena terveellinen ja paloturvallinen rakentaminen. C.L. Engel viimeisteli suunnitelman 1832. Empirekaava ei toteutunut koko kaupungissa vaan Vanha Porvoo säilyi tarkasteltavaksi vielä tänäänkin. Kaupungin hajanaisemmassa eteläosassa uusi empirekaava toteutui pääosin vuosina 1841-1859, koska alue oli osittain vielä rakentamatonta. Empirekeskustassa korttelikoko on 90 x 124 metriä ja katujen leveys n. 16 metriä. Kerrosluku on noin 1,5. Empirekaupunginosa on suojeltu asemakaavalla vuonna 1985.
Empirekeskustasta on muodostunut nykyinen liikekeskusta. Vanha Porvoo on kehittynyt 1970-luvun alennustilastaan erittäin arvostetuksi asuinalueeksi, jonka miljöö houkuttelee vuosittain satoja turisteja kameroineen.
Asuinalueet
Porvoon kaupunkirakenne levittäytyi jo 1800-luvulla myös Vanhan Porvoon koillispuolelle, jonne syntyi vapaamuotoista rakentamista, kuten Kahdeksantoistamäki ja Pappilanmäki. Säännönmukaista 1920-luvun puutarhakaupunki-ideologiasta vaikutteita ammentanutta rinnerakentamista tapaa empiren ruutukaavan itä- ja eteläreunoilla Myllymäellä ja
Joonaanmäellä. Massatuotantomaisempia, nykyään varsin arvostettuja asuinalueita rintamiestyylisine taloineen rakennettiin 1940-luvulta lähtien yhä laajemmalle keskustan
pohjois-, koillis- ja myös kaakkoispuolille. Porvoon kaupungin rajojen ulkopuolella kasvoi Porvoon maalaiskunnassa vastaavanlaisia puutaloalueita Hamarin sahateollisuuden ja satamatoiminnan sekä Tolkkisten selluloosatehtaan vaiheille jo 1900-luvun alusta lähtien. Porvoonjoen länsipuolella kehittyi viljelymaiseman reunamille konepaja- ja puunjalostusteollisuutta sekä varastointia. Teollisuusraidekin johdettiin asemalta nykyiselle Taidetehtaalle asti.
Lähiörakentamisen kausi
1960-luvun lopulla silloinen Neste osti Sköldvikin kartanon ja rakensi alueelle öljynjalostamon. Asuntojen tarve muuttui teollisuuslaitoksen myötä kertaheitolla. Porvoon
kaupunki ja maalaiskunta tarjosivat kilvan ajanmukaisia kerrostaloasuntoja teollisuuden työvoiman tarpeisiin. Maalaiskunnan puolelle muodostui vanhaan Hamarin kalastajakylään tukeutuva Gammelbackan lähiö, jonka kukkulan päälle viuhkamaisesti sijoittuvat pitkät lamellitalot pistetalopäätteineen luonnosteli Alvar Aalto. Gammelbackasta muodostui suorastaan maalaiskunnan keskus, jonne suunniteltiin vielä 1980-luvulla virastotalolle paikkaa.
Porvoon kaupungin puolella toteutettiin ensimmäisenä aluerakentamiskohteena ns. Porvoon Portin jättikorttelit sekä kilpailun tuloksena Kevätkummun alue, joka noudattaa ruutukaavaa mukailevaa solumaisena polveilevaa tikapuurakennetta. Kaupunki ja maalaiskunta kasvoivat rinta rinnan tietynlaisen keskinäisen kilpailuasetelman varjossa.
Kuntaliitoksen jälkeinen aika
1.1.1997 toteutettiin kuntaliitos, jossa kaupunki ja maalaiskunta liitettiin toisiinsa ja perustettiin nykyinen Porvoon kaupunki. Kaupunkirakentamisen lähtökohdat muuttuivat liitoksen myötä siten, että aiempia tilavarauksia ja rakentamistehokkuutta voitiin tarkistaa alaspäin. Maalaiskunnan uuden hallintokeskuksen rakentamisesta luovuttiin ja paine viheralueiden käyttöönotosta rakennusmaaksi keveni. Samalla syntyi myös entistä enemmän tarve yhdistää entisen maalaiskunnan länsiakselin lähiönauha vahvemmin historiallisen kaupunkikeskustan palvelurakenteeseen.
Kehityssuunnat 2000-luvun alussa
Keskeisten alueiden osayleiskaavan mukaan uudet asuinalueet tulevat tukeutumaan olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen. Keskeisimmät kehityssuunnat ovat keskustan itä- ja kaakkoispuolilla sekä vastaavasti Haikkoon-Tolkkisten ”länsiakselin” suunnalla, jossa Hamarin-Lehtihamarin ja Tolkkisten asuinalueet yhdistyvät vähitellen. Keskustan liittymisessä entisen maalaiskunnan rakentamisen painopistealueisiin on Länsirannan alueella merkittävä rooli.
- 4 -
Kuva 3. Porvoon keskustan eri aikoina toteutuneet osa-alueet edustavat kukin aikansa kaupunkisuunnitteluihanteita. Länsiranta on muutosaluetta, jossa entinen teollisuusalue ja muinainen viljelymaisema muuttuu keskustamaiseksi asuinalueeksi.
Kuva 4. Porvoon taajamarakenne jakautuu keskustan (Vanha Porvoo, empirekeskusta,Länsiranta) lisäksi Kevätkummun ja Gammelbackan alakeskuksiin.
- 5 -
Maisemarakenne ja ympäristöolosuhteet
Maaperä
Länsirannan savilaaksoa reunustaa katkonainen pitkittäisharjujakso, johon ympäröivät mäet (Linnanmäki, Näsinmäki, Kokonmäki, Joonaanmäki) kuuluvat. Ne kehystävät maisematilan. Vanhan sillan eli muinaisen Suuren rantatien kohdalla harjujakso ja jokilaakso leikkaavat toisiaan. Paikkaan muodostuu maisemallinen solmukohta.
Alueen kallioperä on melko epäyhtenäinen. Pääasiassa alueella on graniittia korkeimmilla kohdilla. Harjujakso on merkittävä paitsi vedenjakajana myös pohjaveden muodostumisen kannalta. Harjujakson sora- ja hiekkaesiintymiä on hyödynnetty maa-ainestenottoon,
minkä seurauksena Tolkkistentien varrelle on saatu maauimala pohjaveden purkautuessa soramonttuun.
Länsirannan laakso on lähes kokonaan savea, joka on peräisin kivikautisen Litorina-merivaiheen aikana veden kerrostamasta aineksesta. Länsirannan alue on näin ollen ollut Porvoon kaupungin perustamisvaiheessa merenlahtea. Savipatja on paksuimmillaan jopa 40 metriä ja se on pääosin aitosavea sekä viljelymaaksi sopivaa liejusavea. Savilaaksoa onkin käytetty pitkään viljelyyn, mikä tekee laaksoalueista maisemassa selvärajaisia. Keskeisten alueiden osayleiskaavatyötä varten laaditussa rakennettavuustarkastelussa Länsiranta on todettu sijaintinsa puolesta erittäin hyväksi, mutta kustannusmielessä erittäin kalliiksi rakennusmaaksi, jolla on saastuneen maan poistotarvetta.
Teollisen toiminnan takia maaperään on joutunut haitallisia aineita, joiden puhdistustarpeesta valmistuu kunnostussuunnitelma alkuvuodesta 2006. Ainakin taidetehtaan ympäristössä on arseenilla, metalleilla ja öljyhiilivedyillä pilaantunutta maata sekä vuoden 2001 öljyvuodon pilaamaa maata. Lisäksi tällä hetkellä uuteen kukoistukseen tähtäävän kulttuurihistoriallisestikin arvokkaan Wileniuksen veneveistämön kohdalla on tutkitusti veneiden pintakäsittelystä peräisin olevia aineita.
Joki sinänsä liettyy voimakkaasti ja on sangen matala, syvimmilläänkin vain nelisen metriä. Harjun reunassa on kaksi lähteellistä kohtaa, joista vesi ohjautuu harjun lievettä seuraavaa valtaojaa pitkin jokeen suunnittelualueen eteläosassa.
Porvoonjokeen johdetaan Lahden kaupungin jätevesien lisäksi puhdistamattomia vesiä matkan varrelta. Vedenpuhdistamojen toiminnan tehostuttua on kuitenkin hajakuormitus lisääntynyt, joten kokonaisuudessaan ravinnepitoisuudet ovat kasvaneet. Kokonniemen vedenpuhdistamo palvelee nykyään lähinnä varalaitoksena Hermanninsaaren puhdistamon valmistuttua. Jokivesi on luonnostaankin sameaa, mikä on virkistyskäytön kannalta epämiellyttävää.
Kuva 5. Maaperä ja ilmasto.
- 6 -
Ilmasto
Porvoo kuuluu etelä- ja lounaisrannikon tammi-ilmastovyöhykkeeseen, jolloin meren läheisyys takaa lauhkeat ilmasto-olot.
Pienilmastoltaan suunnittelualueen laaksopainanne on tuulensuojaisena edullinen. Toisaalta jokilaaksoon tapaa painua kylmää ilmaa, jolloin ilmankosteus lisääntyy ajoittain usvaksi asti. Vaikka kovat merituulet eivät saariston vaikutuksesta ulotukaan kaupunkiin, vallitseva tuulensuunta on lounainen ja jokilaakso voimistaa solamaisena ilmanvirtausta. Rakennetussa ympäristössä korttelirakenteella ja kasvillisuudella voidaan auttaa edullisen pienilmaston aikaansaamista.
Ilmansaastekuormitusta tulee paitsi keskustaliikenteestä ja kaukokulkeutumina myös Kilpilahden öljynjalostamoalueelta sekä moottoritieltä. Aleksanterinkadun sillan avaamisen myötä lokakuussa 2004 keskustan ajoneuvoliikenteestä on alkanut kulkea Länsirannan kautta noin 10 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Raskas liikenne pyritään ohjaamaan pääosin keskustan sivuitse moottoritielle. Tällä hetkellä raskasta liikennettä on rajoitettu Aleksanterinkadun sillalla ympäristösyistä.
Kasvillisuus
Näsinmäellä on kulttuurivaikutteista mäntyvaltaista harjumetsää ja kartanon ympärillä vanhaa puutarhakasvillisuutta. Kokonmäen rinteillä puusto on kuusivaltaista tuoreen
kangastyypin metsää. Länsirannan savilaakson metsäpuistomainen kasvillisuus ikään kuin odottaa hoitotoimenpiteitä alueen kehittämisen myötä. Rantavyöhykkeellä on nuorta pajukkoa, koivuja, tervaleppiä, haapoja ja kuusiakin. Vanhat peltoalueet ovat kasvaneet osittain umpeen, mutta vanhan pellon ja metsän raja on erotettavissa. Taidetehtaan itäpuolella on hieman rapistunut puistikko kookkaine hopeapajuineen. Alueella ei ole säilytettäviä perinnebiotooppeja tai arvokasta säilytettävää puustoa.
Suojelunäkökohtia
Länsirannan alue sisältyy useisiin suojeluohjelmiin. Porvoonjokilaakson maisema-alue, Porvoonjoen kansallismaisema ja Porvoon kulttuurihistoriallisesti arvokas keskusta-alue
ovat Ympäristöministeriön ja museoviraston luokituksissa valtakunnallisesti merkittäviä. Natura 2000-ohjelmalla suojeltavia luontotyyppejä ovat mm. jokisuisto, kostea suurruohokasvillisuus ja harjumuodostumisen metsäiset luontotyypit. Kokonmäki harmaahaikaroiden pesimäalueena ja Näsinmäki ovat virkistyskäytön kannalta ja kaupunkikuvallisesti paikallisesti merkittäviä korkeita mäkiä kaupungin keskusta-alueella.
Kuva 6 Maisemarakenne.
- 7 -
Länsirannan rantapuistovyöhyke on otettu mukaan valmisteilla olevaan kansalliseen kaupunkipuistohankkeeseen.
Rakennussuojelun kannalta Länsirannalla ei ole arvokkaita kohteita. Taidetehtaan pohjois- ja itäjulkisivut sekä osa länsisivusta on voimassaolevassa kaavassa merkitty säilytettäviksi. Wiléniuksen veneveistämöllä on paikkaan sidottua kulttuurihistoriallista merkitystä vaikka rakennukset sinänsä eivät ole merkittäviä.
Ympäristöongelmia ja maisemavaurioita
Tarkastelualueen lounaiskulmassa on maisemavaurioksi katsottava soranottoalueen jäänne, joka hoidetaan kuntoon alueen rakentamisen yhteydessä. Samalla Tolkkistentien varren katumaisema paranee. Vanhojen soranottoalueiden ohella Kokonmäen puuton
laskettelurinne korostaa mäen korkeutta. Laskettelurinne on vuosikymmenten aikana leimautunut hyväksytyksi osaksi kaupungin siluettia, joten sitä ei nykyään välttämättä voi pitää korjattavana maisemavauriona. Noin 1956 avatun Mannerheiminkadun sillan takia rakennettu pengerretty Helsingintie Näsinmäen eteläreunalla poikkeaa luonnonmukaisesta peltolaakson pohjoisreunan muodosta.
Kuva 8. Topografia. Vaakaviivoitetulla alueella maanpinnan korkeus on alle kaksi metriä normaalivedenpinnasta. Alueelle rakennettaesssa on kiinnnitettävä huomiota satunnaisen vedennousun aiheuttamien vahinkojen välttämiseen nostamalla lattiataso vähintään kolmen metrin korkeudelle.
Kuva 7. Ilmakuvapari 14.10.2004.
- 8 -
Rakentamisen vaiheet Länsirannalla
Agraarikausi
Länsirannalle sijoitettiin jo varhain palovaarallista toimintaa. Alue palveli kuitenkin pääasiassa Näsin kartanon viljelymaana pellolla sijainneine pienine makasiineineen. Näsin kartano on kustavilaista tyylisuuntaa edustava päistä aumatulla mansardikatolla varustettu yksikerroksinen asuinrakennus, joka lienee 1770-luvulta. Talon pihapiirissä on lisäksi vanha makasiini ja hirsiaitta, joiden seuraksi nousi vuonna 1981 noppamainen Rautakirjan kioskirakennus. Kartano on ollut jo pitkään kaupungin omistuksessa asuinkäytössä, mutta sen käyttöä matkailupalveluihin tutkitaan.
Puutavarateollisuutta ja satamatoimintoja
1800-luvulla rannan tuntumaan nousi varastorakennuksia. Kuuluisassa Natalia Linsénin ottamassa valokuvassa vuodelta 1898 näkyy laaja lautatapulien kenttä sekä rykelmä pienehköjä vajamaisia suojia laitureiden tuntumassa. Taidetehtaana nykyään tunnettua tehdasrakennuskokonaisuutta alettiin rakentaa 1910-luvulla. Rantavyöhykkeelle palstoitettiin varastotontteja. Rannalla toimi 1910-luvulta lähtien maineikas Ludvig Wiléniuksen veneveistämö, jonka puuveneet ovat alan harrastajien piirissä jopa maailmanlaajuisesti tunnettuja. Veistämön pääosin 1930-luvulla rakennetut kolme rakennusta ovat palvelleet veistämötoiminnan päätyttyä harrastajien käsissä pienvenetelakkana. Tulvan aikaan jopa veden vallassa olevalle maalle heikosti perustetut
rakennukset ovat päässeet jatkuvasta käytöstä huolimatta todella huonoon kuntoon, mutta aivan viime vuosina toiminta on uuden vetäjän myötä saanut piristysruiskeen. Etelänpuoleisin rakennus on tosin purettu kesällä 2008.
Teollisen toiminnan voimistuminen ja hiipuminen
1950-luvulle tultaessa Empirekeskustan vastarannalla oli varsin runsaasti eri kokoisia rakennuksia, joista kenties massiivisin jyrkkäharjakattoinen joen suuntainen varasto oli yli 200 metriä pitkänä tummanpuhuva massa aivan veden äärellä. 1960-luvun alussa Mannerheiminkadun sillan myötä rakennetun tien eteläpuolelle nousi Laborin, sittemmin Hankkijan varastohalleja. Nykyisessä Taidetehtaassa toimi aluksi Alba Nova Ab:n vaneritehdas, sittemmin hevosenkenkätehdas, Haikka kehyslistatehdas ja Fiskars. Toiminta muovautui puutavarateollisuudesta konepajateollisuuden suuntaan. 2000-luvulle tultaessa toiminta alueella oli päättynyt ja suurin osa rakennuksista purettu. Samoin Hankkijan rakennukset purettiin 2000-luvun alussa modernin puukaupunkialueen alta.
Taidetehdas on ollut 1980-luvulta Porvoon kaupungin omistuksessa ja se palvelee nimensä mukaisesti monitoimitalona taiteilijoiden työpajana sekä erilaisten suurta tilaa vaativien
tilaisuuksien ja konserttien pitopaikkana. Rakennustaiteelliselta kannalta kaksikerroksinen punatiilitalo ei ole erikoinen, mutta edustaa karhealla tavalla aikansa tyypillistä
teollisuusrakentamista. Rakennus on teknisesti osittain heikohkossa kunnossa.
Teollisen toiminnan voimistuminen ja hiipuminen
Aleksanterinkaarelta nähtynä mäentöyrään päällä Näsin S-Marketin itäpuolella on 1960-luvun alussa rakennettu halli. Hallin kantavana rakenteena ovat liimapuukaaret, mutta julkisivuissa on käytetty ajan uutuustuotetta kevytbetonia. Alunperin tekstiiliteollisuuden tarpeisiin valmistunut rakennus on sittemmin palvellut vuonna 1926 perustetun Raul
Kuva 9. Näkymä Näsinkiveltä kaakkoon. Yläkuva Natalia Linsén 1898, alakuva 31.3.2005.
- 9 -
Hellberg Oy:n urheiluvälinevarastona. Nykyään polkupyörien ja oheistuotteiden tukkuliikeen toimitilat ovat Vantaalla. Hellbergin hallina tunnettu rakennus on kaupungin
omistuksessa ja palvelee liikuntatilana. Rakennusta ei pidetä säilyttämisen arvoisena.
Asuntorakentaminen aluerakentamisen kaudella, Porvoon Portti
Alueen asuntorakentaminen käynnistyi aluerakentamisena 1960-luvulla lähinnä Nesteen öljynjalostamon työntekijöiden asunnontarpeesta. Syntyi Porvoonporttina ja Ala-Näsinä
tunnettu alue. Ensimmäiset Valubetoni Oy:n urakoimat kerrostalot valmistuivat vuonna 1967 suunnittelijoinaan Arkkitehtitoimisto Erik Castrén ja Lauri Saarinen Lahdesta. Yhden tontin koko on noin 115 x 100 metriä ja ne ovat empirekeskustan koordinaatistossa. Yhdellä tontilla on kolme kolmella tai neljällä porrashuoneella varustettua lamellitaloa U:n muodossa rajaamassa ylimittakaavaisen piha-aukion. Korkeat talot ovat maasta luettuna kymmenkerroksisia ja matalat nelikerroksisia. Taloissa on ajanmukaiset maanpäälliset kellarikerrokset. Tonteista neljä on rakennettu samojen suunnitelmien mukaan, mutta viimeisin (434-3) Arkkitehtitoimisto Vuorelma & Salon suunnittelemana 1970-luvun puolivälissä. 2000-luvun alussa kaikki talot ovat kokeneet ikkuna- ja julkisivusaneerauksen, minkä myötä niiden vaaleanharmaa selkeä hahmo on vaihtunut koristeellisempaan beigen sävyyn.
Alue on yhä keskeisemmän sijaintinsa ansiosta kaupunkilaisten keskuudessa arvostettua. Porvoonportin alueeseen liittyy myös entinen lämpökeskus sekä matala ostoskeskus, joka joutui edelläkävijämäiseen rooliin ajan ostoskeskusten piirissä. Toiminnan hiivuttua rakennus nimittäin yksinkertaisesti purettiin paikalla nyt olevan vuonna 2003 avatun samaa kokoluokkaa olevan Lidl-myymälärakennuksen alta. Lidl-myymälä edustaa ketjun suosimaa hallimaista betonirakentamista liikkeen kotimaasta muistuttavine betonitiiliharjakattoineen.
1980-luku, S-Market Näsi
Porvoon suurimpiin yrityksiin lukeutuva Osuuskauppa Osla Handelslag irrottautui ensimmäisenä päivittäistavaraliikkeenä (asuinalueiden lähipalveluja lukuunottamatta) ydinkeskustasta ja rakensi Näsin S-Marketin 1998. Noin 3500 k-m2:n
myymälärakennuksen arkkitehtuurista vastaa S-ryhmälle paljon suunnitellut espoolainen Arkkitehtitoimisto Innovarch. Kaupalla on voimakkaita laajenemispyrkimyksiä. Lukuisien 2000-luvulla käytyjen neuvottelujen jälkeen Ok Osla Hlg ja Porvoon kaupunki ovat päässeet yhteisymmärrykseen S-Marketin laajentamistavasta. Alueella käynnistetään kaupunginhallituksen päätöksen mukaan (KH 19.12.2005 § 611) myymäläkiinteistön laajentamisen mahdollistava asemakaavamuutos vuoden 2006 aikana.
2000-luvun alku, Moderni puukaupunkialue
Länsirannan rakentamisen viimeisin vaihe käynnistyi 2001, kun modernin puukaupungin rakentaminen lähti liikkeelle. Aloituskorttelista vastasi Etelä-Suomen YH-rakennuttajaosuuskunta ja rakennussuunnittelusta arkkitehti Mari Matomäki arkkit.tsto Hedman & Matomäki Oy:stä. Rakennukset noudattavat rakentamistapaohjeita varsin tarkasti. Viereinen kortteli, joka valmistuu vuoden 2006 alussa, on Porvoonportin alueelle 1970-luvun alussa suunnitelleen toimiston toisen sukupolven käsialaa. Aloituskorttelin puurakentamisesta poiketen korttelissa 442 on käytetty betonirunkoa, mutta puuverhousta. Pistetaloista ensimmäisenä valmistui Arkkitehtikonttori Vainio & Ekman Oy:n suunnittelema punamullattu betonielementtitalo.
Kuva 10. Fanerfabrik 1930-luvulla.
Kuva 11. Panoraama Kokonmäeltä 1960-luvulla ja 12.4.2004.
- 10 -
Sillat
Porvoonjoen yli johti pitkään vain vanhana siltana tunnettu puusilta, jonka nykyinen teräspalkkien varaan rakennettu kansi on jykevien luonnonkiviperustusten varassa. Kansi on tiettävästi 1950-luvulta.
Vuoden 1956 aikoihin avattiin osana valtakunnallista tieverkkoa Mannerheiminkadun silta, virallisesti Porvoon uusisilta U-593. Sillan ohuehko teräsbetonikansi on järeiden teräspalkkien varassa. Kansirakenne lepää luonnonkiviverhoilluilta arkuilta kohoavien korkeiden betonisten virtapilarien varassa keskimäärin kymmenen metrin korkeudella normaalivedenpinnasta. Sillan länsipään ali piti alun perin mahtua tavarajunien Länsirannan teollisuusalueelle. Silta on edelleen tiehallinnon omistuksessa ja sen peruskorjaustarve on jokseenkin välitön. Raskaahkon korjauksen asemasta on tutkittu
mahdollisuutta korvata silta puusillalla, jolloin luonnottoman ylös nostetun sillan takia rakennetut kaupunkikuvallisesti epämiellyttävät pengerrykset molemmin puolin rantaa olisi mahdollista poistaa ja palauttaa maanpinta kutakuinkin aikaisemmalle tasolle.
1970-luvun puolivälissä valmistui kapea betoninen kävelysiltana tunnettu kevyen liikenteen silta Runeberginpuiston kohdalle. Silta on palkittu aikoinaan teknisen edistyksellisyytensä ansiosta. Rakenne on jännitetty riippusiltamainen konstruktio.
Aleksanterinkadun silta avattiin lokakuussa 2004 monikymmenvuotisen valmistelun jälkeen. Sillassa on 22 metriä leveänä varaa tulevaisuudenkin liikennetarpeille. Poikkeuksellisia ovat sillan alitse johtavat kevyen liikenteen ns. siltalaiturit
vesiputousaiheineen. Teräsbetonisen sillan herkän siluetin on hahmotellut arkkitehti Mikko Kaira.
Kuva 13a. Länsirannan rakennuskanta, tilanne elokuussa 2008. Tarkastelualue on rajattu. Kortteli- ja tonttinumeroiden avulla seuraavien sivujen taulukosta löytyy lisätietoja alueen nykyisestä rakennuskannasta.
Kuva 12. Kerrostaloarkkitehtuuria Länsirannalla 1960-luvulta 2000-luvulle.
- 11 -
LÄNSIRANNAN RAKENNUSKANTA, TILANNE ELOKUUSSA 2008
kortteli-tontti kvarter – tomt
nimi, namn
osoite,address
rak.lupa, byggn. lov
val-mis-tunut färdig
krs vån
k-m2 m2-vy
alkup. suunnittelija, ursprunglig planerare
421 - 8 Taidetehdas Konstfabriken
Kokonniementie 6 Kokonvägen 6
useita, flera 1933 -
1977 7/1987
133/1988 6/1989 139/1992
2/1993 587/1997
609/1997 2017/2001 722/2005
1910-luku/ talet,
1930-1938,
1965-1972, 1977
purkua,
rives 1991-2001
2 8732 M. Alfthan, P-E Enehielm, ins.tsto P. Kaista & L-O
Sebbas, Porvoon kaupunki –
Borgå stad, Arkkit.tsto Risto Mäkelä Ky,
arkkit. Lauri Rissanen arkkit. Olli Heininen
431 - 1 As. Oy Porvoonportti Bost. Ab Borgåport Raatimiehenkatu 8, 10, 12 Rådmansgatan 8, 10, 12
110/1966 69/1967 393/1997
1037/2001 1039/2002
1967-1968
4 9 4
2355 4904 1970
Arkkit.tsto Erik Castren ja Lauri Saarinen, Lahti
431 - 2 As. Oy Porvoonportti
Bost. Ab Borgåport Raatimiehenkatu 2, 4, 6 Rådmansgatan 2, 4, 6
110/1966
1111/1999 1038/2001
1968-1969
4
9 4
2355
4959 2047
Arkkit.tsto Erik Castren
ja Lauri Saarinen, Lahti
432 - 1 Oy Porvoon Lämpö Ab Borgå Värme
Maistraatinkatu 4 Magistratsgatan 4
111/1966 75/1978 1112/2002
1967 1 1100 Arkkit.tsto Erik Castren ja Lauri Saarinen, Lahti
432 - 2 Lidl Suomi Ky
Maistraatinkatu 2 Magistratsgatan 2
649/2001 1175/2004
2002 1 1445 Suunnittelulinja Kimmo
Kotro Oy, Turku arkkit. Jarmo Similä
433 - 1 As. Oy Porvoonportti
Bost. Ab Borgåport Pormestarinkatu 1, 3, 5 Borgmästargatan 1, 3, 5
110/1966 1010/2001
1970 4
4 4
2015
2018 2041
Arkkit.tsto Erik Castren
ja Lauri Saarinen, Lahti
434 - 1 As. Oy Näsinkumpu Bost. Ab Näsehöjd Pormestarinkatu 8, 10, 12 Borgmästargatan 8, 10, 12
55/1970 107/1970 508/2000
1079/2000 1080/2000 1006/2002
1971-1972
4 9 4
1677 4174 1707
Arkkit.tsto Erik Castren ja Lauri Saarinen, Lahti
434 - 3 As. Oy Näsinsilta Bost. Ab Näsebro
Pormestarinkatu 2, 4, 6 Borgmästargatan 2, 4, 6
73/1972 151/1973
3/1996 1112/1998 1168/1999
1169/1999 1170/1999
1973-1975
4 9 4
1998 4030 1979
Arkkit.tsto Vuorelma & Salo Ky, Salpakangas,
arkkit. Jorma Vuorelma
441 - 2 As. Oy Porvoon Laamanninpolku 10
Laamanninpolku 10 Lagmansstigen 10
61/2005 2006 4 1275 Arkkitehtikonttori Vainio & Ekman Oy,
RA Sami Ekman, Tampere
441 - 3 As. Oy Porvoon
Laamanninpolku 12 Laamanninpolku 12 Lagmansstigen 12
708/2004 2006 4 1275 Arkkitehtikonttori
Vainio & Ekman Oy, RA Sami Ekman, Tampere
441 - 4 As. Oy Porvoon Laamanninpolku 14 Laamanninpolku 14 Lagmansstigen 14
734/2003 1197/2004
2005 4 1275 Arkkitehtikonttori Vainio & Ekman Oy, RA Sami Ekman, Tampere
442 - 3 As. Oy Porvoon Mäntypuisto Bost. Ab Borgå Tallparken
Juttenpolku 4 G, H, I, J Juttesstigen 4 G, H, I, J
350/2004 351/2004
352/2004 353/2004
2005 2 2
2 2
396 190
378 190
Vuorelma Arkkitehdit Oy, arkkit. Heikki Vuorelma, Helsinki
442 - 4 As. Oy Porvoon Siltavahti
Bost. Ab Borgå Brovakten Juttenpolku 2 A, B, C, D, E , F Juttesstigen 2 A, B, C, D, E, F
378/2003
379/2003 380/2003
381/2003 382/2003 1123/2003
2005 2
2 2
2 2 -
670
143,5 394,5
376,5 124,5 0
Vuorelma Arkkitehdit
Oy, arkkit. Heikki Vuorelma, Helsinki
442 - 5 As. Oy Porvoon Porttikello Näse-Jutten katu 4 O, P, Q, R Näse-Juttes gata 4 O, P, Q, R
546/2005 547/2005 548/2005 549/2005
2006 2 2 2 2
400 218 313 676
Vuorelma Arkkitehdit Oy, arkkit. Heikki Vuorelma, Helsinki
442 - 6 As. Oy Porvoon Mäntypuisto Bost. Ab Borgå Tallparken
Laamanninpolku 9 K, L, M, N Lagmansstigen 9 K, L, M, N
354/2004 355/2004
356/2004 1077/2004
2006 2 2
2 -
396 365
408 0
Vuorelma Arkkitehdit Oy,
arkkit. Heikki Vuorelma, Helsinki
443 - 2 As. Oy Porvoon Länsiranta
Juttenpolku 9 A, B Juttesstigen 9 A, B
492/2001
493/2001 494/2001 1125/2001
2003 2
2 1 -
755
395 50 0
Arkkit.tsto Hedman &
Matomäki Oy, arkkit. Mari Matomäki, Helsinki
443 - 3 As. Oy Porvoon Länsiranta Näse-Jutten katu 12 C, D, E ,
F, G, H, I, J, K, L Näse-Juttes gata 12 C, D, E , F, G, H, I, J, K, L
497/2001 498/2001
499/2001 500/2001 501/2001
502/2001 503/2001
504/2001 505/2001 506/2001
507/2001 508/2001
509/2001 1127/2001 1089/2004
2003-2004
2 2
2 2 2
2 2
2 2 2
1 1
1 - -
138 138
141 141 141
141 170
170 180 170
25 25
25 0 0
Arkkit.tsto Hedman & Matomäki Oy,
arkkit. Mari Matomäki, Helsinki
- 12 -
443 - 4 As. Oy Porvoon Länsiranta Näse-Jutten katu 10 E , F, G,
H, I, J, K Näse-Juttes gata 10 E , F, G, H, I, J, K
532/2001 533/2001
534/2001 535/2001 536/2001
537/2001 538/2001
539/2001 540/2001 1138/2001
2004 2 2
2 2 2
2 2
1 1 -
138 138
137 137 170
170 170
25 25 0
Arkkit.tsto Hedman & Matomäki Oy,
arkkit. Mari Matomäki, Helsinki
443 - 5 As. Oy Porvoon Rantapuisto Juttenpolku 7 A, B, C Juttesstigen 7 A, B, C
541/2001 542/2001 543/2001
544/2001 545/2001
1139/2001 1088/2004
2004 2 2 2
2 1 -
715 250 250
400 50 0
Arkkit.tsto Hedman & Matomäki Oy, arkkit. Mari Matomäki, Helsinki
444 - 8 As. Oy Porvoon Merikarhu
Laamanninpolku 8 Lagmansstigen 8
279/2004 2005 4 1266 Optiplan Oy,
arkkit. Jari Antila, Turku
444 - 9 As. Oy Porvoon Merikarhu
Laamanninpolku 6 Lagmansstigen 6
280/2004 2005 4 1266 Optiplan Oy,
arkkit. Jari Antila, Turku
444 - 10 As. Oy Porvoon Rantavehnä
Mauno Eerikinpojankatu 12 Magnus Erikssonsgatan 12
400/2004 401/2004
2006 4 1
1226 12
Arkve Oy,
arkkit. Jussi Vepsäläinen, Helsinki
444 - 11 rakenteilla - under arbete
Porvoon A-Asunnot Oy - borgå A-Bostäder Ab
56/2005 - 4 1200 Arkkit.tsto Hedman &
Matomäki Oy, arkkit. Mari Matomäki, Helsinki
445 - 6 rakentamaton - obebyggt
445 - 7 As. Oy Porvoon Länsirannan kruunu
6/2007 2008 3 3597 Arkkit.tsto Valovirta Oy, Erkki Valovirta, Helsinki
445 - 8 Kiint. Oy Laamannin palvelukoti
403/2006 1042-2007
2007 2 2111 Arkkit.tsto Valovirta Oy, Erkki Valovirta, Helsinki
446 - 1 As. Oy Porvoon Jokineito Näse-Jutten katu 5 A, B, C, D Näse-Juttes gata 5 A, B, C, D
573/2004 574/2004 575/2004 576/2004
2006 2 2 2 2
350 226 128 487
Arkkit.tsto Tuomo Siitonen, arkkit. Tuomo Siitonen, Helsinki
446 - 2 As. Oy Porvoon Jokineito Näse-Jutten katu 7 A, B, C, D,
E, F, G, H Näse-Juttes gata 7 A, B, C, D, E, F, G, H
577/2004 578/2004
579/2004 580/2004
581/2004 582/2004
583/2004 584/2004 585/2004 586/2004
2006 1 2
2 2
2 2
2 2 2 1
105 168
112 135
112 112
138 138 113 25
Arkkit.tsto Tuomo Siitonen, arkkit.
Tuomo Siitonen, Helsinki
452 - 1 Hellbergska hallen Hevosenkengänkatu 2 Hästskogatan 2
75/1959 558/2001
1963 1 1050 Arkkit. Otto von Laufen, Helsinki
453 - 2 S-Market Näsi Aleksanterinkaari 1 Alexandersbågen 1
223/1997 1047/1998
1173/2002 1055/2003 417/2006 388/2007
2002
laajenn. utvidg. 2007 2008
1
1
8029
693
Arkkit.tsto Innovarch, arkkit. Pertti Hakamäki
(1997-2003), Timo Könönen (2006-2007), Espoo
490 - 1 Tennis - squash Voittajantie 1 Vinnarvägen 1
159/1985 23/1986
1986 1 1766 Makrotalo Oy, Helsinki / Talomyynti Ky,
Porvoo, rkm Reija Häkkinen
Näse 1:12
Näsin kartano
Näse gård Näsinmäentie 1 Näsebackavägen 1
133/1991 1770-
luku/ talet
1 1
260 148
Näse 1:12
R-kioski R-kiosken
Näsinmäentie Näsebackavägen
222/1981 81/1996
1981 1 48 Rautakirja Oy, Pertti Aalto
Näse 1:12
Muuntamo
Helsingintie Helsingforsvägen
12/1964 1964 1 Holger Lindberg
Näse 1:12
Puutarhamyymälä 614/2000 (tilap.)
2001 1 63 piirt. Christina Träskelin
Näse 1:12
Minigolf 208/1999 1 104 JRT-Trading Oy/ Jan Grönqvist
Näse 1:12
Wiléniuska varvet
Kokonniementie Kokonvägen
1937 nov. 1953
1910-
1930-luku
1
1 1
Emil Seger
Näse 1:12
Kokonniemen laskettelukeskus
Kokon skidcentrum, Oy Kokon-Sport Ab Kokonniementie Kokonvägen
1187/1986
343/1989 1472/1988 51A/1991
1142/1999 285/2000
1988
1989 1986
1
- 1 -
84
336 146 -
Porvoon kaupunki
Nils Blomander Börje Boström Rak.suunn.tsto
Jorma Pulkkinen, Lieksa
Näse 1:12
Kokonniemen pumppaamo
Kokon pumpstation (alunp. kemiallinen
jätevedenpuhdistamo INKA) Kokonniementie Kokonvägen
32/1972
112/1986 1010/2001
1972 - 336 Perusyhtymä Oy,
Helsinki Suunnittelukeskus Oy, Helsinki
- 13 -
RAKENNUSKANTATIETOJEN PÄIVITYS: Länsirannan rakennuskanta, elokuun 2008 ja tammikuun 2015 välillä tapahtuneet muutokset edellisten sivujen taulukossa esitettyyn tilanteeseen verrattuna.
kortteli-tontti kvarter – tomt
nimi, namn
osoite,address
rak.lupa, byggn. lov
val-mis-tunut färdig
krs vån
k-m2 m2-vy
alkup. suunnittelija, ursprunglig planerare
421 – 8 449 - 2
Taidetehdas Konstfabriken
Kokonniementie 1
Kokonvägen 1
Läntinen Aleksanterinkatu 1 Västra Alexandersgatan 1
156/2010 14/2014
purkua, rives 2009
2 11498 Muutokset ja laajennus:
ARRAK Arkkitehdit Kiiskilä-Rautiola-
Rautiola Oy, Helsinki / arkkit. Hannu Kiiskilä (Kimmo Karkkunen)
431 – 1
Porvoonportin alueen kerrostaloyhtiöt:
As. Oy Porvoonportti –Bost. Ab Borgåport
Raatimiehenkatu 8 - 12 Rådmansgatan 8 - 12
45/2012 46/2012
47/2012
2013 2014 2013
4 - 9 2821 6032 2142
Linjasaneeraukset ja uudet hissit:
Areena Arkkitehdit Oy / KVA-Arkkitehdit Oy (toimisto myyty
suunnitteluaikana), Helsinki / ra Riitta-Anneli Valkeapää
431 – 2 Porvoonportin alueen kerrostaloyhtiöt:
As. Oy Porvoonportti –Bost. Ab Borgåport
Raatimiehenkatu 2 - 6 Rådmansgatan 2 - 6
48/2012 49/2012 50/2012
2012 2014 2013
4 9 4
2820 6032 2346
Linjasaneeraukset ja uudet hissit:
Areena Arkkitehdit Oy, Helsinki / ra Riitta-Anneli Valkeapää
433 – 1 Porvoonportin alueen
kerrostaloyhtiöt: As. Oy Porvoonportti –Bost. Ab Borgåport
Pormestarinkatu 1 - 5 Borgmästargatan 1 - 5
51/2012
52/2012 53/2012
2013
2013 2014
4
4 4
2361
2340 2340
Linjasaneeraukset ja
uudet hissit: KVA-Arkkitehdit Oy,
Helsinki / ra Riitta-Anneli Valkeapää
434 – 1 Porvoonportin alueen
kerrostaloyhtiöt: As. Oy Näsinkumpu – Näsehöjd
Bost. Ab Pormestarinkatu 8 - 12 Borgmästargatan 8 - 12
54/2012
55/2012 56/2012
2014
2014 2014
4
9 4
2094
5280 1884
Linjasaneeraukset ja
uudet hissit: KVA-Arkkitehdit Oy,
Helsinki / arkkit. Tommi Lehtimäki
434 – 3 Porvoonportin alueen
kerrostaloyhtiöt: As. Oy Näsinsilta – Näsebro Bost. Ab
57/2012
58/2012 59/2012
2014
2014 2014
4
9 4
1998
4030 2189
Linjasaneeraukset ja
uudet hissit: KVA-Arkkitehdit Oy, Helsinki / arkkit. Tommi Lehtimäki
434 - 10 Porvoon A-asunnot Oy:n opiskelija-asuntotalo
RAKENNUSLUVASTA TEHDYSTÄ VALITUKSESTA JOHTUEN HANKE ON VASTA
VIREILLÄ
Pormestarinkatu 14 Borgmästargatan 14
Aleksanterinkaari 2 Alexandersbågen 2
261/2014 vireillä 7 7491 Kaari Arkkitehdit, Helsinki / arkkit. Tytti Tolvanen
Kuva 13b. Länsirannan rakennuskanta, tietojen päivitys edellisten sivujen taulukkoon ja kuvaan 13a verrattuna. Kartassa mustalla toteutunut uusi rakentaminen kortteli- ja tonttinumeroineen. Taulukossa on lisätietoa kohteista.
- 14 -
434 - 16 Porvoon A-asunnot Oy:n vuokratalot: hoitolaitos,
asuinkerrostalo ja talousrakennus
Aleksanterinkaari 6 Alexandersbågen 6
366/2010 367/2010 368/2010
2012 2012 2012
3 4 1
1143 2027 350
Kaari Arkkitehdit, Helsinki / arkkit. Tytti Tolvanen
440 - 1 Asunto Oy Porvoon Laamanninpiha
Laamanninkatu 1 Lagmansgatan 1
247/2012
248/2012 249/2012
2013
2013 2013
4
4 1
1366
1307 106
Arkkitehtitoimisto
Vuorelma Arkkitehdit Oy, Helsinki / arkkit.
Heikki Vuorelma, (Lena Grönhage)
440 - 2 Asunto Oy Porvoon
Aleksanterinportti ASUINKERROSTALOKOHDE ON
MARKKINOINNISSA. VUONNA 2015 ON TARKOITUS HAKEA LUPA SAMAN TONTIN
POHJOISOSALLE RIVITALOLLE.
Aleksinpolku 1 Alexisstigen 1
76/2014
77/2014 78/2014
79/2014 80/2014
vireillä 4
4 1
1 0
1076
1076 109
23 0
Arkkitehdit T.
Grönlund, Helsinki / arkkit. Tapio Grönlund
445 - 6 Kiint. Oy Porvoon Taipale-talo
Puupolku 2 Trästigen 2
398/2008 399/2008
400/2008 401/2008 402/2008
2010 2010
2010 2010 2010
2 2
2 2 1
441 596
653 277 45
Arkkitehdit Jurvainen ja Pesola Oy,
Helsinki / arkkit. Seppo Jurvainen
447 - 2 Asunto Oy Laamanninkatu 6
Laamanninkatu 6 Lagmansgatan 6
190/2012
191/2012 128/2012
129/2012 130/2012
131/2012 132/2012 133/2012 134/2012
2013
2013 2013
2013 2013
2013 2013 2013 2013
2
2 2
2 2
2 2 2 2
354
394 478
140 143
196 140 138 199
Areena Arkkitehdit Oy,
Helsinki / arkkit. Else Kettunen
449 - 3 Kiint. Oy Taidetehtaankatu 4
Taidetehtaankatu 4 - 6 Konstfabriksgatan 4 - 6
157/2010 561/2010 746/2014
2012 2014
3 7978 ARRAK Arkkitehdit Kiiskilä-Rautiola-
Rautiola Oy, Helsinki / arkkit. Johanna
Sipiläinen, arkkit. Hannu Kiiskilä
449 - 4 Taidetehtaan alueen
maanalainen pysäköintilaitos Taidetehtaankatu 6 Konstfabriksgatan 6
158/2010 121/2012
2012 1 0
(koko-naisala 1835)
ARRAK Arkkitehdit
Kiiskilä-Rautiola-Rautiola Oy, Helsinki / arkkit. Hannu Kiiskilä
451 - 2 Porvoo Campus
Kiint. Oy Porvoon Campus Taidetehtaankatu 1 Konstfabriksgatan 1
108/2009 109/2009
2010 2010
4 1
7756 71
Siren Arkkitehdit Oy, Helsinki / arkkit. Jukka
Sirén
458 - 1 As. Oy Porvoon Taidepuisto
Taidetehtaanpolku 6 Konstfabriksstigen 6
383/2010 2012 5 1816 ARRAK Arkkitehdit
Kiiskilä-Rautiola-Rautiola Oy, Helsinki / arkkit. Markus Kuusela
458 - 2 As. Oy Porvoon Taidehovi
Taidetehtaanpolku 4 Konstfabriksstigen 4
139/2011 2013 5 1816 ARRAK Arkkitehdit Kiiskilä-Rautiola-
Rautiola Oy, Helsinki / arkkit. Markus Kuusela
458 - 3 As. Oy Porvoon Taidekartano
Taidetehtaanpolku 2 Konstfabriksstigen 2
141/2011 vireillä (2015)
5 1816 ARRAK Arkkitehdit Kiiskilä-Rautiola-Rautiola Oy, Helsinki / arkkit. Markus Kuusela
Vuoden 2008 inventoinnin jälkeen alueelta PURETUT RAKENNUKSET. Kohteiden sijainti ilmenee kuvasta 13a.
Näse 1:12
R-kioski R-kiosken Näsinmäentie Näsebackavägen
purettu 2011-12
Näse 1:12
Muuntamo Helsingintie Helsingforsvägen
purettu 2012
Näse 1:12
Puutarhamyymälä purettu n. 2009
Rakennus siirretty
Hattulan alueelle, Vanha Hämeenlinnantie /
Ratakadun pää n. 2012
Näse 1:12
Minigolf purettu n. 2009
- 15 -
Länsirannan suunnittelun vaiheita
Länsirannan aluetta on kaavailtu keskustan laajenemisalueeksi jo 1960-luvulta lähtien. Vaikka 28.3.1960 vahvistettu teollisuusasemakaava mahdollisti hivenen aiemmin mm. Hankkijan rakennusten ja Hellbergin hallin rakentamisen oli selvää, että Aleksanterinkadun sillan toteutumisen myötä alue tulee liittymään osaksi kaupunkikeskustaa ja muuttuu asumis- ja palvelupainotteiseksi. Hankkijan alueella teollisuustiloja oli nimittäin alettu ottaa paitsi liike- myös toimistokäyttöön, kuten Itä-Uudenmaan seutukaavaliiton konttorin sijainti osoitti. Aleksanterinkadun sillan tarpeellisuus todettiin ja sillan toteutusta ryhdyttiin valmistelemaan. Vaiherikkaiden ja vaikeidenkin vuosikymmenten jälkeen silta lopulta toteutui syksyllä 2004 helpottamaan yhä ruuhkaisemmaksi muuttuneen Mannerheiminkadun liikennetilannetta.
1970-luku
Vuoden 1970 Porvoon keskustan asemakaavallista selvitystä seuranneessa niin ikään kaupunginarkkitehti Aarne Launoksen johdolla valmistuneessa Porvoon keskustan kaavarungon väliraportissa vuodelta 1972 pidetään joen länsipuolta Porvoon keskustan "ehkä ainoana reaalisena laajentumissuuntana. Sen vuoksi alueen suunnittelun tulee olla varsin kauaskantoista". Voimassa ollut teollisuuskaava todettiin yksikantaan kumottavaksi. Länsirantaa tarkasteltiin viitenä osa-alueena, joista Porvoonportin jättikorttelit olivat pääpiirteissään valmiita. Alueen ei kuitenkaan nähty olevan enää onneksi laajennettavissa. Nykyisen jo osittain valmiin modernin puukaupungin alueelle sijoitettiin yksinomaan liiketoimintaa sekä Helsingintien varrelle myös linja-autoasema, joka näin ollen siirtyisi pois
nykyiseltä kauppatorilta. Alueen rantavyöhykkeelle ajateltiin sijoitettaviksi julkisia tiloja kuten laaja kirjo kulttuurirakennuksia, mutta myös hotellirakennus. Ranta Aleksanterinkadusta etelään ajateltiin varattavaksi puistoalueeksi. Taidetehtaan ympäristön ja eteläisen osan käytön tasapaino asumisen ja liiketoiminnan välillä ei ollut tuolloin vielä yksiselitteisesti nähtävissä. Myös silloinen maanomistustilanne vaikeutti suunnittelua. Teollisuuden arvioitiin varsin osuvasti väistyvän alueelta siten, että alueen tarkempi suunnittelu ajankohtaistuu 1980-luvulla.
1980-luku
1980-luvun puolivälissä Porvoon kaupungin kaavoitusosastolla laadittiin kaavoituspäällikkö J P Pfeiferin johdolla luonnoksia Länsirannan asemakaavoituksen pohjaksi. Hyvinkin vaihtelevista kokeellisista rakennemalleista päädyttiin kahteen asumispainotteiseen vaihtoehtoon. Vaihtoehtojen keskeisimpänä erona oli Taidetehtaan säilyttäminen tai purkaminen. Lähtökohtana oli empiren ruutukaava, jolloin joen yli jatkuvat suorat katulinjat yhdistivät uudet korttelit vanhaan liikekeskustarakenteeseen. Alueen lounaisosassa koordinaatistoa käännettiin, jolloin korttelirakenne mukaili Kokonmäen ja Näsin koulualueen harjujakson muodostamaa maisemallista kehystä. Joen rantaan varattiin reilu rantapuistovyöhyke.
Kuva 14. Rakentamistilanne vuoden 1937 pitäjänkartan mukaisena.
Kuva 15. Kaupunginarkkitehti Aarne Launoksen hahmotelma vuodelta 1972.
- 16 -
Selkeinä hahmottuvien kolmikerroksisten umpikorttelimuurien sisällä oli mahdollisuus luoda pienimittakaavaisia pihatiloja pienemmillä rakennusmassoilla ja
pysäköintijärjestelyillä. Korttelitehokkuus vaihteli välillä 0,8 - 1,0 keskiarvon asettuessa 0,85:een. Kerrosluku vaihteli vastaavasti 2:sta 3:een, ollen keskimäärin 3. Kerrosalaa koko alueelle oli osoitettu noin 157.000 k-m2.
Vuonna 1987 päivätyt suunnitelmat juuttuivat tuolloin päätöksenteon rattaisiin. Päättäjät ottivat haastavassa Länsiranta-asiassa lisäaikaa päätymällä aatekilpailun järjestämiseen.
Aatekilpailu 1989
Porvoonjoen länsirannan yleinen aatekilpailu järjestettiin 26.1. - 20.6.1989. Kilpailun
lähtökohdaksi kaupunginhallitus asetti alueen mahdollisuuksien monipuolisen selvittämisen ja korkealaatuiseen lopputulokseen pääsemisen. Seutukaavaliitto oli laatinut tuolloin yhteistyössä kaupungin ja maalaiskunnan kanssa rakennesuunnitelman, jossa länsirannan jatkosuunnittelussa toiminnalliset yhteydet maalaiskuntaan, erityisesti sen aluekeskukseen Gammelbackaan tulee ottaa huomioon. Kaupunki ajoi rakennesuunnitelman hyväksymisen asemesta kuntaliitoshanketta, joka toteutuikin 1997. Kilpailuohjelmassa korostettiin huonojen perustamisolosuhteiden aiheuttamien lisäkustannusten vähenemistä kerroslukua kasvattamalla. Kilpailun mitoituksessa korostettiin kuitenkin uuden kaupunkirakenteen suhteen jokimaisemaan ja olemassa olevaan kaupunkiin sekä korkealaatuisen ympäristön olevan etusijalla kerrosalan maksimoimiseen nähden.
Kokonaiskerrosalaa piti kilpailualueelle sijoittaa 160.000 - 220.000 k-m2, josta asumista
väh. 70.000 k-m2 ja toimitiloja väh. 60.000 k-m2. Toimitilojen suureen määrään sisältyi kulttuuri- ja harrastustiloja, oppilaitos, päiväkoti, vanhusten palvelutaloja, toimistotilaa, kaksi hotellia sekä linja-autoasema. Laskettelumäen ja pienvenetelakan säilyminen ja kehittäminen nähtiin tärkeinä alueelle luonteenomaisina toimintoina.
Kilpailuun saapui 34 hyväksyttyä ehdotusta, joiden taso oli vaihteleva. Kilpailun voitti arkkitehti Kay Biergannsin ehdotus "Aleksanterin kaari". Ehdotusta arvioitiin rikkaaksi ja persoonalliseksi. Liittyminen kantakaupunkiin nähtiin nöyrän kauniina. Vahvuuksia olivat erityisesti taidokas tilanmuodostus ja ajattomuus väheksymättä vaiheittain toteutettavuutta.
Länsirannan alueelle laadittiin Kay Biergannsin toimesta kaavarunko, joka valmistui 1991. Asemakaava on vahvistettu 14.3.1996 ja se on teknisesti jaettu useaan osaan. Asuinkortteleissa korttelitehokkuus vaihtelee välillä 0,8 - 1,1, keskiarvon asettuessa 0,85:een. Kerrosluku vaihtelee välillä 2,5 - 5 ollen keskimäärin 3. Kerrosala jakautuu asumisen (99.730 k-m2), liike- ja toimistorakennusten (50.050 k-m2) ja yleisten rakennusten (22.400 k-m2) korttelialueisiin. Yhteensä kerrosalaa alueelle oli sijoitettu täsmällisellä tarkkuudella laaditun kaavarungon mukaan 172.180 k-m2. Rakentaminen alueella ei kuitenkaan lähtenyt liikkeelle varmasti osittain 1990-luvun alun syvästä lamasta johtuen.
Kuva 16. Kaavoitusosaston rakennemalli vuodelta 1987.
Kuva 17. Vuoden 1989 aatekilpailun voittajaehdotus: arkkit. Kay Biergannsin ”Aleksanterinkaari”
- 17 -
Kaavasta on toteutunut oikeastaan vain Näsin S-Market, jolla silläkin on hieman rakennusvelvollisuutta vielä täyttämättä. Lisäksi Aleksanterinkadun sillan yhteydessä on
rakennettu Läntinen Aleksanterinkatu sekä kilpailun nimimerkin mukaisesti Aleksanterinkaareksi ristitty kokoojaväylä.
Moderni puukaupunki -kutsukilpailu 1998
Alueen pohjoisosaa koskien järjestettiin uusi kilpailu 12.2. - 11.5.1998, koska vahvistunutta asemakaavaa ei pidetty enää toteuttamiskelpoisena mm. maanalaisen pysäköinnin kustannusten sekä liiallisena nähdyn tehokkuuden takia. Toimitilojen määrä oli myös havaittu ylimitoitetuksi. Koska avoin kilpailu on järjestämiskustannuksiltaan sangen raskas, kilpailu toteutettiin viidelle arkkitehtitoimistolle suunnattuna kutsukilpailuna. Tehtävänä oli suunnitella asuntotyyppitarkkuudella puinen kaupunginosa
nyt toteutuneen modernin puukaupunkialueen kohdalle. Rakentamisen määrän tuli pohjautua kaupunkikuvallisiin ja -rakenteellisiin perusteisiin tutkimalla alueelle sopivaa rakentamistapaa.
Kilpailuun saatiin pyydetyt viisi ehdotusta. Joen muodostuminen keskeiseksi kaupunkitilaksi oli tärkeää. Historiallisen puukaupunkiperinteen jatkaminen uusissa asuntotyypeissä oli yksi kilpailun kantavia tehtäviä. Kilpailun voittajaksi tuli arkkitehti, professori Tuomo Siitosen ehdotus "Urbs arbor". Ehdotuksen katsottiin osoittavan suurta ennakkoluulottomuutta. Tukeutuminen paikalliseen perinteeseen ja sen parhaiden ominaisuuksien hyödyntäminen oli ehdotuksen selkein vahvuus. Ehdotuksessa yhdistyi empirekaupungin rationaalisuus ja vehreys Vanhan Porvoon ympäristön rikkauteen,
sisäiseen miljööseen ja ihmisen kokoiseen mittakaavaan. Uutta luovaa oli mahdollisuus toteuttaa kaupunkimaisia pienasuntoja myös matalassa pientalomaisessa rakennustavassa.
Kaupunginhallitus päätti lokakuussa 1998 Länsirannan ja pidemmälle Gammelbackan suuntaan kurottavan ns. länsiakselin asemakaavojen uudelleentarkastelun tarpeellisuudesta. Kuntarajan poistuminen oli yksi painavimmista syistä, koska Länsirannan asemakaavoissa oli nähtävissä ylimitoitusta aiemman kuntien välisen kilpailuasetelman tiimoilta. Julkisten rakennusten tilavarausten suhteen tilanne oli muuttunut, jolloin kaavamuutoksiin jouduttiin joka tapauksessa. Moderni puukaupunki -kilpailu tuloksineen kertoi myös suunnitteluihanteiden muutoksesta näinkin lyhyellä aikavälillä. Laadittu asemakaavojen tarkastusperiaate on edelleen voimassa ja ohjaa suunnittelua. Lähtökohdaksi on asetettu porvoolainen ilme, jota edustavat puurakentaminen, harjakattoisuus ja pienimittakaavaisuus. Kerroslukujen tarkistaminen alaspäin, viheryhteyksien parantaminen ja asumispainotteisuus ovat valituista suunnittelulähtökohdista keskeisimpiä. Taidetehdas säilytettäneen ja sen vaiheille varataan varaus julkiselle rakentamiselle. Moderni puukaupunki -kilpailu päätettiin ottaa lähtökohdaksi alueen pohjoisosan asemakaavan uusimisessa.
Kuva 18. Moderni puukaupunki -kilpailun voittanut prof. Tuomo Siitosen ”Urbs Arbor” (Huomaa kuvan erilainen mittakaava)
Kuva 19. Länsirannan rakentamistilanne alkuvuonna 2006. Moderni puukaupunkialueen vielä rakentamattomat tontit toteutunevat kuvan osoittamalla tavalla.
- 18 -
Modernin puukaupunkialueen asemakaava (vahvistettu 29.3.2000) on laadittu professori Tuomo Siitosen ja kaupunkisuunnitteluosaston yhteistyönä. Mauno Eerikinpojankadun
varren lamellimaiset rakennusmassat hioutuivat asemakaavan laatimisvaiheessa nelikerroksisiksi pistetaloiksi, joiden ylin kerros on sisäänvedetty. Alueelle alun perinkin sijoittunutta palvelutaloa suunniteltiin uudelleen jopa kaavamuutokseen asti.
Modernilla puukaupunkialueella rakentamisen tehokkuus jakautuu pientalomaisiin kortteleihin ja pistetalokortteleihin. Pientalomaisilla kortteleilla kerrosluku on 2 ja korttelitehokkuus keskimäärin 0,47. Palvelutalokorttelissa kerrosluku on 2 ja tehokkuus jopa 0,79, mutta se onkin vuonna 2003 vahvistetun kaavamuutoksen tulosta. Pistetalokortteleissa kerroksia on 3 2/3 ja tehokkuus 0,82:n luokkaa. Kokonaisrakennusoikeutta Modernissa puukaupungissa on 30.160 k-m2 ja se on palvelutalokorttelia lukuun ottamatta asuinkerrosalaa. Rantatalojen kohdalla on annettu
mahdollisuus rakentaa lisäksi myymälä-, kahvila-, verstas ym. tilaa 30 k-m2 asuntoa kohden. Rakennuksissa on hyödynnetty tämä kaavan ominaisuus.
Suunnittelun nykytilanteesta
Kaavoitus- ja rakennuslautakunta hyväksyi 26.2.2004 § 68 ohjelman Länsirannan asemakaavojen tarkistamiseksi vuosina 2004 – 2007. Suunnittelusta vastasi virkamiestyönä Porvoon kaupunkisuunnitteluosasto kaupunkisuunnittelupäällikkö J P Pfeiferin johdolla.
Kuvan 21 asemakaavoista asemakaavat 401 (Modernin puukaupungin jatko) ja 402
(Eteläinen ranta-alue) kaupunginvaltuusto hyväksyi 13.12.2006. Asemakaava 403 (Aleksanterinkaaren sisäkehä) on hyväksytty 12.12.2007. Asemakaava 406 (Näsin market ja Tolkkistentien reuna) laadittiin maanomistajan hakemuksesta nopealla aikataululla, jotta S-Marketin laajentaminen oli mahdollista. Asemakaavanmuutos hyväksyttiin 25.10.2006.
Länsirannan asemakaavojen tarkistaminen jatkuu Läntisen Aleksanterinkaaren eteläpuolisilla alueilla vuoden 2008 aikana. Taidetehtaan kunnostamisesta ja rakennuksen lähituntumasta luovutettavan alueen rakentamisesta pyydettiin tarjouksia 1.6.2007 mennessä. Alueen asemakaavanmuutoksen valmistelu etenee yhteistyössä kehittäjäosapuolen (LARS project GmbH, ARRAK Arkkitehdit Kiiskilä Rautiola Rautiola ja Rakennusosakeyhtiö Hartela) kanssa. Taidetehdasrakennuksesta on laadittu rakennushistoriallinen selvitys, jonka mukaan rakennuksen eteläsiipi voitaisiin huonokuntoisena purkaa.
Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaan Porvoon kaupunki osallistui korkeakoulukampushankkeen toteuttamiseen kaavoittamalla ja vuokraamalla tontin Taidetehtaan länsipuolelta.
Kuva 20. Vuosina 2006 - 2007 hyväksytyt asemakaavanmuutokset.
Kuva 21. Asemakaavatöiden eteneminen Länsirannan eteläisillä osilla vuodesta 2007 lähtien.
