Lahti Perusopetus 100218 Najat Ouakrim-Soivio ... · •kasvun, kehityksen ja oppimisen näkyväksi tekeminen, •itsetuntemuksen ja itseohjautuvuuden vahvistaminen itsearvioinnin

Mikä opettajaa haastaa arvioinnissa?

Lahti

Perusopetus

100218

Najat Ouakrim-Soivio (Tutkijatohtori/ HY)

13.2.2018Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) [email protected]

www.arviointi.fi1

TAVOITTEET JA SISÄLLÖT

Tavoitteena on :

• luoda kokonaiskäsitystä arvioinnista,

• antaa käytännön työvälineitä oman arviointityön suunnitteluun ja toteuttamiseen,

• tehdä näkyväksi koulun arviointikulttuuria ja antaa ajatuksiaarviointikulttuurin kehittämiseksi.

Sisällöt:

• opettajien arviointitietoista ja –taidoista,

• oppimiskäsityksen ja tavoitteiden yhteys arviointiin,

• arvioinnin erilaiset tehtävät (itse- ja vertaisarviointi)

• mitä oppilaan tulee tietää arvioinnista,

• arvioinnin monipuolisuus,

• koulun arviointikulttuurin näkyväksi tekeminen ja kehittäminen.

13.2.2018 Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) [email protected] www.arviointi.fi 2


www.arviointi.fi3

SuomenKuvalehti vuodelta?

Oppilasarviointi hukassa

Viitonen on jo melkein jäänyt

”Mä saan faijalta viiskymppiä”

Jatkuvaa arviointia

Vaihdetaan kympit viitosiksi

Yhä enemmän sanallista arviointia

Päättö-todistukset vertailukelpoisiksi

KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ

• Arviointi = Arviointi on kaikkea sitä toimintaa, jonka perusteella syntyy arvottavia johtopäätöksiä. Asetettujen tavoitteiden ja saavutettujen tulosten välistä vertailua.

• Arvostelu = YTL:n käyttämä termi arvosanan antamiseen liittyvästä arviointitoiminnasta.

• Arviointipalautteen antaminen= Tosiasioita ja kuvausta siitä, missä ja miten oppilas on suoriutunut suhteessa asetettuihin tavoitteisiin.

• Jatkuva arviointi/ jatkuva palautteen antaminen / jatkuva näyttö

13.2.2018 4Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) [email protected] www.arviointi.fi

VAIHDA PARISI KANSSA AJATUKSIA:

•Miten olet itse tullut arvioitua oppilaana?

• Kuinka paljon ja missä yhteydessä olet saanut opettajakoulutuksen yhteydessä opetusta arvioinnista?


OPETTAJAT – ARVIOINTITYÖN ASIANTUNTIJAT

Tutkimuksessaan Guskey ja Bailey (2001, 16-17) löysivät neljä tekijää, jotka vaikuttivat opettajien arviointikäytänteisiin:

1) opettajien omat kokemukset siitä, miten heitä itseään oli oppilaina arvioitu,

2) se mitä opettajat olivat oppineet opettajakoulutuksen aikana,

3) opettajien henkilökohtainen filosofia tai näkemys opettamisesta sekä

4) se, miten ylempi taho, kuten opetushallinto, aluehallinto tms. arvosanan antamista.


OPETTAJIEN ARVIOINTITAIDOT• Ei yhtenäistä kuvaa opettajien arvioititaidoista.

• Toistaiseksi vain vähän tutkittu Suomessa (esim. Mattila 2010).

• Opettajakoulutuslaitokset poikkeavat suuresti toisistaan siinä, kuinka paljon ja missä yhteydessä arvioinnista opetetaan (Jakku-Sihvonen 2002, Atjonen2017).

-> Kerrannaisvaikutus esim. sen suhteen, missä määrin opettajien täydennyskoulutusta tarjotaan ja miten siihen hakeudutaan.

Oppimiskäsitys muuttuu entä arviointi?


ARVIOINTITIEDOT JA -TAIDOT

KOULUNTASO

OPETTAJA-TASO

OPPILAS-

TASO

Koulun arviointikulttuuri- Säädösten tuntemus- Yhteinen näkemys

peruskäsitteistä- Yhteinen käsitys arviointiin

liittyvistä toimintatavoista jaa käytänteistä

Arviointitiedot ja –taidot- Niiden soveltaminen osana

opettajan perustyötä- Mitä, miksi, milloin, miten?

Arviointipalautteenymmärtäminen- Miten opiskelija ymmärtää saamaansa arviointipalautetta?- Miten hän osaa käyttää sitä omassa oppimisessaan?


www.arviointi.fi8

ARVIOINNIN KIVIJALAT- OPPIMISKÄSITYS, TAVOITTEET, TEHTÄVÄT JA OIKEA-AIKAISUUS

•Mitä?Tavoitteet

•Miksi?Arvioinnin tehtävät

•Miten? Oppimiskäsitys

•Milloin?Arvioinnin oikea-aikaisuus13.2.2018

Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) [email protected] www.arviointi.fi 9

MITÄ (ITSE)ARVIOINNIN TULISI TUOTTAA OPPILAAN NÄKÖKULMASTA?

(ITSE)ARVIOINTIOIVALLUS

YMMÄRRYS

TOIMINNAN KORJAAMINEN/ VAHVISTAMINEN

SEURAAVIEN/TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN


www.arviointi.fi10

OPETTAJAN ARVIOITNITIEDOT JA TAIDOT PUNTARISSA

Lainsäädäntö,normipohja, käsitteet.

Oppimiskäsitys, tavoitteet , arvioinnin erilaiset tehtävät

Arvioinnin monipuolisuus, palautteen antamisen merkitys,

edistymisen arviointi, arvioinnin oikea-aikaisuus jne.


www.arviointi.fi11

Tiedän/ Muistan

Ymmärrän/ Osaan

Sovellan

Analysoin/Arvioin omaa toimintaani/ Kehitän

Omat arviointikäytänteet ja niiden kehittäminen, Koulun arviointi-käytänteet ja arviointikulttuurin arviointi ja kehittäminen

OPPIMISKÄSITYS JA ARVIOINTI


www.arviointi.fi12

ARVIOINNIN KESKEISIÄ PERIAATTEITA

•Oppimista, osaamista, opettamista ja ohjaamista ei voi erottaa arvioinnista.

•Arviointi on aina kontekstisidonnaista.

13.2.2018 13

Opettaminen ja

ohjaaminen

Arviointi

Oppiminen ja osaaminen

Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) [email protected] www.arviointi.fi

Empiristinen jabehavioristinenoppimiskäsitys

SosiokonstruktivistinenoppimiskäsitysOppijalähtöinen

oppimiskäsitys

Oppijalähtöinenoppimiskäsitys

Kontekstuaalinenoppimiskäsitys

Kognitiivinenoppimiskäsitys

Muokattu Päivi Atjosen esityksestä: https://drive.google.com/file/d/0B-Tm04fJr9ffUmhadmNwNi1yNGQ5SlIzWGR0bEtfRVk0SmFz/view13.2.2018


14

https://drive.google.com/file/d/0B-Tm04fJr9ffUmhadmNwNi1yNGQ5SlIzWGR0bEtfRVk0SmFz/view

TAVOITTEET JA ARVIOINTI


www.arviointi.fi15

PARIKESKUSTELU

• Mikä on tavoite?

• Miten tavoite eroaa sisällöstä?

• Miten opiskelijat osallistuvattavoitteiden asettamiseen?

• Mitä keinoja tavoitteidenkonkretisoimiseen on?

• Missä yhteydessä palaat(te) tavoitteisiin ja niiden saavuttamiseen?


MITÄ PERUSOPETUKSESSA ARVIOIDAAN?

OsaaminenOppiminen ja siinä

edistyminen

Arvioinnin kohteina

aina

tavoitteet

Käyttäy-tyminen

Työskentely

Laaja-alainen

osaaminen ja

monialaiset oppimiskokonaisuudet

Arvot ja asenteet

Erilaiset taidot, kuten tiedon

hankinta-taidot

13.2.2018Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) [email protected] www.arviointi.fi 17

POPSin (2014) TAVOITTEET JA ARVIOINTI

Historian opetuksen tavoitteena on Sisältöalueet Arvioinnin kohteet

oppiaineessa

Arvosanan kahdeksan osaaminen

Tiedon hankkiminen menneisyydestä

T2 aktivoida oppilasta hankkimaan historiallista

tietoa sekä arvioimaan tiedonlähteiden

luotettavuutta

S1–S6 Historiatiedon hankkiminen Oppilas osaa etsiä tietoa erilaisista historian tiedonlähteistä

ja havaitsee niiden luotettavuudessa eroja.

T3 auttaa oppilasta ymmärtämään, että historiallista

tietoa voidaan tulkita eri tavoin

S1–S6 Lähteiden tulkitseminen Oppilas osaa lukea ja tulkita erilaisia lähteitä.


www.arviointi.fi18

ARVIOINTI NIVELVAIHEESSA (2.-LUOKAN PÄÄTTYESSÄ, 6.-LUOKAN PÄÄTTYESSÄ JA OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTYESSÄ)

PAIKALLISESTI OPPILAAN OPPIMISELLE ASETETUT TAVOITTEET (Esimerkki vuosiluokan 5. tavoitteista, sisällöistä ja arvioinnin kohteista)

Oppilas oppii: S1-6 Arvioinnin kohde Lukuvuoden päättyessä arviointi siitä, missä määrin oppilas osaa suhteessa kuvaukseen?

T2 ymmärtämään historian peruskäsitteitä

Esihistoriallinen aika Suomessa ja muualla. Kirjoitustaidon alku + Suuret jokilaaksot -> Historiallisen ajan

Mitä eroa on esihistorialla ja historialla?

Missä määrin oppilas muistaa ja ymmärtää vuosiluokalle 5 asetettuja tavoitteita?

T2 hankkimaan historiallista tietoa erilaisista lähteistä

Oman perheen ja kotiseudun historia.

Mitä eri lähteitä on käytetty, miten niiden avulla on tehty tulkintaa?

Missä määrin oppilas ymmärtää, että lähteet ovat erilaisia ja osaa soveltaa eri lähteistä löytämäänsä tietoa?

T2 arvioimaan erilaisten lähteiden luotettavuutta

Oman perheen ja kotiseudun historia.

Missä määrin oppilas osaa arvioida erilaisten lähteiden luotettavuutta (kirjeet vs. paikallisuutiset)

Missä määrin oppilas kykeneearvioimaan erilaisten lähteiden luotettavuutta (= osaa antaa perusteluita tulkinnoilleen).


www.arviointi.fi19

Oppimisprosessin aikana esim. silloin kuin joitain esimerkissä olevia sisältöalueita käsitellään.


www.arviointi.fi20

TIEDON ULOTTUVUUS KOGNITIIVSEN PPROSESSIN ULOTTUVUUS

ANDERSONIN JA KRATHWHOLIN TAKSONOMIA (2001)

1.MUISTAA- Edeltää tunnistaminen.

2. YMMÄRTÄÄ- Tulkita, havainnollistaa,luokitella, summata, päätellä, vertailla ja selittää.

3. SOVELTAA- Tiedon soveltaminen käytäntöön esim. harjoitustehtävässä.

- Tiedon käyttöön otto.

4. ANALYSOIDA- Erotella tietoa+ jäsentää /

järjestää tietoa uudelleen + liittää tietoauudelleen/uusiinyhteyksiin.

- Faktan erottaminen mielipiteestä, syiden ja seurausten yhdistäminentai oleellisen tiedon erottaminen epäoleellisesta.

5. ARVIOIDA

Edellyttää päättelyä, joka perustuu annettuihin kriteereihin.- Arviointiin kuuluu asian tarkastaminen ja asioiden kriittinen tarkastelu.

6. LUODA-Erilaisten tiedon elementtien yhdistäminen toisiinsa johdonmukaisesti ja toimivalla tavalla.- Liitetään aikaansaamiseen, suunnitteluun ja tuottamiseen.- Edellyttää kognitiivisena prosessina kehittämistä esim. ilmiön, hypoteesin tai jo olemassa olevan kriteerin uudenlaista tarkastelua.

A. FAKTATIETO(Yksittäiset asiat)

B. KÄSITETIETO(Mitä? Tiedon kokonaisuudet)

C. MENETELMÄTIETO(Miten? Taidot, tietojen prosessointi)

D.METAKOGNITIIVINEN TIETO (Oman

toiminnan, tietojen ja ajattelun arviointia)

TAVOITTEET = KUVAAVAT AIOTTUA LOPPUTULOSTA, EIVÄT OLE SISÄLTÖJÄ!

Tiedot• Faktatieto: yksittäiset faktat, kuten vuosiluvut tai henkilöiden nimet

• Käsitetieto: oppiaineelle tyypilliset käsitteet, esimerkiksi ajanjaksot

Taidot

• Menetelmätieto: oppiaineelle tyypilliset menetelmät, kuten dokumentinlukutaito

• Metakognitiivinen tieto: taito tarkastella omaa oppimista, kuten muistisäännöt tai tietoa, mitä ei vielä osaa


MISSÄ MÄÄRIN TAVOITTEITA OSATAAN?

MUISTAA• Tunnistaa, muistaa ja palauttaa mieleen

YMMÄRTÄÄ• Tulkitsee, luokittelee, antaa esimerkkejä, tekee yhteenvetoja, päättelee, vertailee, perustelee

SOVELTAA• Käyttää ja soveltaa menetelmiä

ANALYSOIDA• Erottaa, järjestää, jäsentää, löytää esim. piilomerkityksiä.

ARVIOIDA• Tarkistaa, arvioi, arvostelee

LUODA• Kehittää, suunnittelee, tuottaa


LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA NIIDEN ARVIOINTI

• Taustalla 21.vuosisadan taidot. Usein avaintaidot on määritelty opetettavaksi osana eri oppiaineen arviointia.

• Perinteisten tietojen ja taitojen rinnalle on tullut laaja-alainen osaaminen, joka käsittää tietojen ja taitojen lisäksi arvot, asenteet ja tahdon (POPS 2014, 20).

• Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet opetetaan ja arvioidaan osana eri oppiaineita.


PAIKALLISESTI PÄÄTETTÄVÄT JA KUVATTAVAT ASIAT (POPS 2014, 25)

• Mitkä ovat paikalliset,perusopetuksen tehtävää täydentävät ja käytännön toteuttamista ilmentävät näkökohdat (esim. kestävän kehityksen ohjelma).

• Mitkä ovat paikalliset painotukset ja miten painotus ilmenee?

• Millä järjestelyillä ja toimenpiteillä laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden toteutumisesta huolehditaan ja toteutumista seurataan?


www.arviointi.fi24

RAUMAN NORMAALIKOULU & LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA SEN ARVIOINTIhttp://www.raumannorssi.fi/?Opetussuunnitelma_2016___3._Laaja-alainen_osaaminen


www.arviointi.fi25

http://www.raumannorssi.fi/?Opetussuunnitelma_2016___3._Laaja-alainen_osaaminen

RAUMAN NORMAALIKOULU & LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA SEN ARVIOINTIhttp://www.raumannorssi.fi/?Opetussuunnitelma_2016___3._Laaja-alainen_osaaminen


www.arviointi.fi26

http://www.raumannorssi.fi/?Opetussuunnitelma_2016___3._Laaja-alainen_osaaminen

ARVIOINNIN ERILAISET TEHTÄVÄT


www.arviointi.fi27


www.arviointi.fi28

Diagnostinen arviointi= Toteava arviointi= Lähtötason arviointi

Formatiivinen arviointi= Jatkuva palautteen antaminen = Oppimisprosessin arviointi

Summatiivinen arviointi= Osaamisen arviointi= Tulokset, tuotokset, produktio jne.

Prognostinen arviointi= Ennakoiva arviointi = Tulevaisuuden ennustaminen arvioinnin avulla

ARVIOINNIN TULISI MUODOSTAA KONAISUUS, JOSSA ARVIOINNIN ERILAISET TEHTÄVÄT ON OTETTU HUOMIOON!


www.arviointi.fi29

Formatiivinen oppimisen arviointi

Summatiivinen osaamisen arviointi

Prognostinen ennakoiva arviointi

Formatiivinen oppimisen arviointi

Diagnostinen toteava arviointi

ARVIOINNISSA EI OLE JOKO/TAI-ASETELMIA


www.arviointi.fi30

Itsearviointi

Portfolio

Oppimispäiväkirjat

Vertaisarviointi

Sanallinen/ suullinen palaute

Havainnointi

Sanallinen/ kirjallinen

palaute

Ryhmäarviointi

Oppimis-keskustelut

VerkkokeskustelutSuullinen koe/

harjoitus/tehtävä

Kirjallinen koe/

harjoitus/tehtävä

OPPIMISKÄSITYS + ARVIOINNIN TEHTÄVÄT

Erilaiset tuotokset/produktiot/

projektit

Verkko-tehtävä

MITEN VARMISTAN, ETTÄ ARVIOINTINI ON MONIPUOLISTA?


www.arviointi.fi31

(ARVIOINTI)PALAUTTEEN MERKITYSOPPIMISPROSESSISSA JA SEN OHJAAMISESSA

• Taustalla ajatus siitä, että toimintaa kehitetään saadun tai annetunarviointipalautteen pohjalta.

• Miksi oppilas onnistui, mitä korjattavaa tai parannettavaa?

-> Virheiden avulla mahdollisuus oppia.

• Palautteen oltava yksiselitteistä, selkeää ja se on hyvä antaamahdollisimman nopeasti.

-> Ei liian yleispätevää tai mitään sanomatonta.

-> Henkilökohtainen palaute parempi kuin julkisestiannettu, erityisesti korjaavaa palautetta annettaessa.

• Palautteeseen kuuluu dialogi, sillä myös oppilaalla voi olla ehdotussuorituksentai toiminnan korjaamiseksi.

• Palaute perustuu tosiasioihin ja on kuvausta, ei mielipiteitä.

-> Perustelut myös kannustavalle palautteelle.

Muokattu Marja Olsonsen blogitekstin pohjalta. Ks. (http://blogit.jamk.fi/kajaani/tag/arviointi/)


http://blogit.jamk.fi/kajaani/tag/arviointi/

ITSEARVIOINNIN TAVOITTEENA ON:

• kasvun, kehityksen ja oppimisen näkyväksi tekeminen,

• itsetuntemuksen ja itseohjautuvuuden vahvistaminen itsearvioinnin kautta,

• omien valintojen ja päätösten esille tuominen ja kunnioittaminen.


ITSEARVIOINTITAIDOT• Oppilaan tai opiskelijan

itsearviointitaidot voidaan jakaa kolmeen osaan: reflektioon, itsearviointiin ja metakognitioon.

• Reflektiossa opiskelija tarkkailee ja omia tunteitaan, ajatuksiaan, toimintatapojaan ja oppimistaan.

• Itsearviointi on edellä kuvattuun reflektioon perustuvaa oman toiminnan jäsentynyttä arviointia.

• Metakognitiolla tarkoitetaan muun muassa tarkkailun ja arvioinnin perusteella tapahtuvaa oman kognitiivisen toiminnan ymmärtämistä (Patrikainen 1999, 154; Kasanen 2003, 26).

Reflektio

Omien tunteiden, ajatusten ja oppimisen

tarkkailua.

ItsearviointiOman toiminnan jäsentynyttä

arviointia.

Metakognitio

Reflektion ja itsearvioinninperusteella tapahtuvaakognitiivista toiminnan

ymmärtämistä.


www.arviointi.fi34

MITÄ OPPILAAN/OPISKELIJAN TULEE YMMÄRTÄÄ ITSE-JA VERTAISARVIOINNISSA JA OPPIMISKESKUSTELUSSA?

• Kohdistuu tavoitteisiin

• On dialogista

• On tehväiltään erilaista ts. ohjaa oppimista ja seuraavien tavoitteiden asettamista

- > Opettaa opiskelijaa ymmärtämään mitä hän osaa ja mitä ei vielä

• On kielennetty niin, että opiskelija ymmärtää saamansaarviointipalautteen tai osaa reflektoida omaaoppimistaan.

13.2.201835Hartolan malli Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) [email protected]

www.arviointi.fi

TAVOITTEIDEN KIELENTÄMINEN, YMMÄRTÄMINEN JA ARVIOINTIArjen taidot Kodin ajatuksia

Arvioinnin kohteita:

• Omista ja yhteisistä tavaroista

huolehtiminen

• Tehtävistä ja läksyistä huolehtiminen

• Arjen hallinta (esim. lepo, syöminen,

harrastukset)

13.2.2018 36

Täytetään yhteisesti arviointikeskustelussa (opettaja ja oppilas)

Tavoitteet lukuvuodelle 2016-2017

Edistymisen arviointi (oppilas ja opettaja arvioivat keväällä 2017 tavoitteiden toteutumista)

KÄYTTÄYTYMINEN harjoittelen taitoa

osaan taidon

osaan taidon hyvin

Toimin luotettavasti. oppilas

huoltaja

opettaja

Otan toiset huomioon. oppilas

huoltaja

opettaja

Toimin koulun sääntöjen mukaan.

oppilas

huoltaja

opettaja


MITÄ OPPILAAN/OPISKELIJAN TULEE YMMÄRTÄÄ ITSE-JA VERTAISARVIOINNISSA JA OPPIMISKESKUSTELUSSA?

• Kohdistuu tavoitteisiin

• On dialogista

• On tehväiltään erilaista ts. ohjaa oppimista ja seuraavien tavoitteiden asettamista

- > Opettaa opiskelijaa ymmärtämään mitä hän osaa ja mitä ei vielä

• On kielennetty niin, että opiskelija ymmärtää saamansaarviointipalautteen tai osaa reflektoida omaaoppimistaan.

13.2.201837Hartolan malli Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) [email protected]

www.arviointi.fi

TAVOITTEIDEN KIELENTÄMINEN, YMMÄRTÄMINEN JA ARVIOINTI


www.arviointi.fi38

Monta tavoitetta väittämässä.

Sanoja/ lauseita, joita on vaikea ymmärtää.

Väittämiä, joita on vaikea arvioida.

Mitä oppilas arvioi?Mihin ja miten hän saamaansa arviointitietoa käyttää?Tukevatko väittämät oppilaan oppimista?

SALPAKANKAALLA (HOLLOLASSA) KÄYTÖSSÄ OLEVA ARVIOINTIKALA

• Ei kohdistu oppilaanhenkilökohtaisiin ominaisuuksiin, vaan työskentelyyn ja valmiuksiin, joita koulussa tarvitaan.

• Kielentäminen siten, että oppilasymmärtää, mihin arviointikohdistuu ja mitä hänarvioi/reflektoi omasa toiminnassaan.

• Oppilas voi havaita helposti, mitähän jo osaa, ja mitä hänen tuleevielä harjoitella.

• Itsearviointilomake on visuaalisestihoukutteleva, ja sen pohjalta on mahdollista käydä ohjaavaakeskustelua.


www.arviointi.fi39

MINÄ JA LÄKSYT - ESIMERKKI HARTOLASTA


• Oppilas ymmärtää mihinarviointi kohdistuu = Ymmärtää, mitä hänarvioi ja miksi?

• Kielentäminen = Ymmärtääarviointikysymykset.

• Toimii keskustelun ja ohjauksenvälineinä/apuna.

Lempäälän kunta (2016)Taitotikkaat 1-2-luokkalaisten itsearvioinnin tueksi

Työryhmä:

Päivi Ahonen, Kati Heikkilä,

Ulla-Riitta Heiskanen, Eila Saha,

Riikka Ristaniemi,

Salla Ruohonen,

Virpi Salonpää,

Katja Savinainen,

Saija Väisänen.

Kuvitus Pilvi Aaltonen


www.arviointi.fi41

Mittaaminen


www.arviointi.fi42

VERTAISARVIOINTI

• Arvioinnin suorittajat edustavat arvioitavan kaltaista kokemusta.

• Arviointipalautetta annetaan osana oppimisprosessia.

• Vertaisarvioinnin merkitys kasvanut sitä mukaa, kun on otettu käyttöön erilaisia tapoja toteuttaa ryhmätyöskentelyn arviointia tai työskentelylle asetettujen tavoitteiden arviointia.

Vertaisarvioinnin tavoitteena on:

• tukea yksittäisen oppilaan/ opiskelijan sitoutumista yhteisesti asetettuihin tavoitteisiin ja työskentelyyn,

• ohjata kantamaan vastuuta sekä omasta että muiden oppimisesta, työskentelystä ja työskentelyn loppuunsaattamisesta.


Arviointiskaala 4-10 ongelmallinen, koska se välittää mielikuvan siitä, että oppilas antaaarvosanoja.

Arviointikriteerit on hyväolla olemassa. Perusteltavuus paranee, subjektiivisuus vähenee!

Arvioinnin osa-alueetnähtävissä. Jäsentäävertaispalautteenantamista jasaamista.


www.arviointi.fi44

PÄÄTTÖARVIOINTI ON “HYBRIDI” KRITEERIPERUSTEISUUS VS. SUHTEELLINEN ARVIOINTI


KRITEERIPERUSTEINEN ARVIOINTI

• Tavoitteiden saavuttamista arvioidaan yhdessä ennalta sovituin kriteerein.

• Kriteeri = ”Mittatikku”, jolla asetettuja tavoitteita arvioidaan.

13.2.2018 46

TAVOITE KRITEERI ARVIOINTI

KRITEEREIN

JA

SUHTEESSA

TAVOITTEISIIN


SUOMALAINEN ”KRITEERIPERUSTEINEN”ARVIOINTI ON HYBRIDI!


www.arviointi.fi47

POPS (2014)KOULUJEN

ARVIOINTITYÖ

Perusopetuksen päättöarviointi ei toimi niin yhdenvertaisesti, kun on luultu (Ouakrim-Soivio2013)

• Koulujen väliset erot suuria, jopa kaksi arvosanaa.

• Samalla osaamistasolla eri arvosanoja.

-> Mitä parempi koulun keskimääräinen osaamistaso on, sitä vaikeampaa on saada arvosanoja ja päin vastoin.

• Tutkimustulokset , joissa mukana hi, yh, matematiikka, tervystieto, A1 vieraat kielet ja B1 vieraat kielet (Hildén, Ouakrim-Soivio, Rautopuro 2016)

-> Mukana lähes 20 000 perusopetuksen 9. vuosiluokan oppilasta ja satoja kouluja.

-> Tulokset saman suuntaiset kuin viereisessä kuviossa.

41

45

48

53

58

65

71

55

58

66

72

78

81

40

45

50

55

60

65

70

75

80

85

4 5 6 7 8 9 10

Yhteiskuntaopinratkaisuosuus (%)

Yhteiskuntaopin arvosana

Q1

Q2

Q3

Q4

13.2.2018 48Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) [email protected]

www.arviointi.fi

PARIPOHDINTAMitä sinä tarkoitatarvioinninmonipuolisuudella?


MONIPUOLINEN ARVIOINTI = Monta eri kertaa, monella eri tavalla + tarkoituksenmukaisin arviointikeinoin.

EDISTYMISEN ARVIOINTI = Laadullista ja kuvailevaa, sanallista eli suullista tai kirjallista.

RAKENTAVA PALAUTE= Sisältää tosiasioita ja kuvausta, ei mielipiteitä. Kohdistuu toimintaan (tavoitteisiin) ei henkilöön.


Perusopetuslaki (628/1998)

• Oppilaan arvioinnista säädetään perusopetuslain 22 §:ssä, jossa todetaan, että arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kehittää oppilaan itsearviointitaitoja.

• Pykälässä korostetaan oppimisen, työskentelyn ja käyttäytymisen monipuolista arviointia. Sitä, mitä arvioinnin monipuolisuudella tarkoitetaan, on ymmärretty ja tulkittu eri tavoin.

• Monipuolinen arviointi määritellä tässä siten, että oppilaalla on mahdollisuus osoittaa osaamistaan monella eri tavalla monta eri kertaa (Ouakrim-Soivio 2016).


YKSIPUOLINEN VS. MONIPUOLINEN ARVIOINTI

Tiedot

•Faktatieto: yksittäiset faktat, kuten vuosiluvut tai henkilöiden nimet

•Käsitetieto: oppiaineelle tyypilliset käsitteet, esimerkiksi ajanjaksot

Taidot

•Menetelmätieto: oppiaineelle tyypilliset menetelmät, kuten dokumentinlukutaito

•Metakognitiivinen tieto: taito tarkastella omaa oppimista, kuten muistisäännöt tai tietoa, mitä ei vielä osaa


KAPEA/ SUPPEA KÄSITYS OPPIMISESTA = YKSITTÄINEN OPPIMISKÄSITYS KOROSTUU

ARVIOINTIKULTTUURI JA SEN KEHITTÄMINEN


www.arviointi.fi53

ARVIOINTIKULTTUURI – Mitä se on?oArviointikulttuuri on käsitteenä laaja, koska

sillä voidaan kuvata monia erilaisia asioita.

oArviointikulttuuri on osa koulun toimintakulttuuria.

oArviointikulttuuri = arvot+ normit+ toimintatavat, joita yhteisössä jaetaan yhteistyössä kielen avulla kommunikoiden (Ouakrim-Soivio 2016, 91).

oKoulun tai oppilaitoksen arviointikulttuurin määritteleminen edellyttää, että opettajat ja rehtorit kykenevät analysoimaan arviointiin liittyviä arvojaan eli arviointi-ideologiaansa, arviointitoimintaansa ja siihen kytkeytyviä ajattelu- ja toimintamalleja.


www.arviointi.fi

Arviointi

kulttuuri

Koulun toimintakulttuuri

MITÄ TAPAHTUU ARVIOINTITIEDON KERUUN JÄLKEEN?

13.2.2018 Najat Ouakrim-Soivio (KT, FL) [email protected] www.arviointi.fi55

Kokeiluille riittävästi aikaa

Mahdollisuuskorjausliikkeisiin

Erilaistenkokemustenjakaminen

Kokemuksetpuolesta javastaan

Toiminnankehittäminen

LOPUKSI

KOULUNTASO

OPETTAJA-TASO

OPISKELIJA

TASO

Koulun oppimista, osaamista arviointia tukevia toimintatapoja ts. dynaaminen arviointikulttuuri

Arviointitiedot ja –taidot

Arvioinnin ja palautteenymmärtäminen niin, että se ohjaa tavoitteidenasettamisessa, oppimisessaja siinä editysmisessä sekäja osaamisen määrittelyssä.


www.arviointi.fi56

@[email protected]

KIITOS JA HYVÄÄ KEVÄT-LUKUKAUDEN ALKUA!


www.arviointi.fi57

mailto:[email protected]

Kirjallisuutta:Anderson, L. W., Krathwohl, D. R., Airasian, P.W., Cruikshank, K. A., Mayer, R. E., Pintrich, P. R., Raths, J., Wittrock, M. C. (toim.) 2001. A Taxonomy for Learning, Teaching, and Assessing. A Revision of Bloom’s Taxonomy of Educational Objectives. Abridged Edition. New York: Addison Wesley Longman.

Atjonen, P. 2005. Arviointi opetuksen ja oppimisen tueksi. Teoksessa Lyytinen, H. K. & Räisänen, A. (toim.). Kehittämissuuntaa arvioinnista. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja6. Jyväskylä: Koulutuksen arviointineuvosto, 143–152.

Atjonen, P. 2007. Hyvä, paha arviointi. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi.

Cross, L. H. & Frary, R. B. 1999. Hodgebodge Grading: Endorsed by Students and Teachers alike. Applied measurement in Education, 12(1), 53–72.

Guskey, T. R. & Bailey, J. M. 2001. Developing Grading and Reporting Systems for Student Learning. California: Corwin Press.

Jakku-Sihvonen, R. 2001. Arviointitiedon luotettavuuden osoittaminen. Teoksessa Jakku-Sihvonen, R. & Heinonen, S. Johdatus koulutuksen uudistuvaan arviointikulttuuriin. Arviointi 2/2001. Helsinki: Opetushallitus, 111–135.

Jakku-Sihvonen, R. 2013. Oppimistulosten arviointijärjestelmiä ja niiden kehittämishaasteista. Teoksessa Räisänen, A. (toim.). Oppimisen arvioinnin kontekstit ja käytännöt. Raportit ja selvitykset 2013:3. Helsinki: Opetushallitus, 13–36.

Kärnä, P. & Aksela, M. 2013. Työskentely ja ajattelutaitojen arviointi kouluopetuksessa. Teoksessa Räisänen, A. (toim.).

LOPS 2015. Lukion opetussuunnitelman perusteet. Määräykset ja ohjeet 2015:48. Helsinki: Opetushallitus.

Ouakrim-Soivio, N. 2013. Toimivatko päättöarvioinnin kriteerit? Helsinki: Opetushallitus.

Ouakrim-Soivio, N. Rinkinen, A., Karjalainen, T. 2015. Tulevaisuuden peruskoulu. Helsinki: Opetus-ja kulttuuriministeriö.

Ouakrim-Soivio, N. 2016. Oppimisen ja osaamisen arviointi. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava.

POPS 2014. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Määräykset ja ohjeet 2014:96. Helsinki: Opetushallitus.

Raivola, R. 1995. Mitä evaluaatio on ja mihin sitä tarvitaan? Teoksessa Aikuiskoulutuksenarviointi. Panoraamoja ja lähikuvia. Aikuiskasvatuksen 36. Vuosikirja. Kansanvalistusseura ja Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura. Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu,21–60.

Virta, A. 1999. Uudistuva oppimisen arviointi. Mahdollisuuksia ja varauksia. Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta. Julkaisusarja B:65. Turku.

Ahvenisto ym. 2013 http://www.kasvatus-ja-aika.fi/site/?lan=1&page_id=566

Parikoe matematiikan koemuotona: http://tutkoke.blogspot.fi/2017/03/parikoe-matematiikan-arvioinnin-muotona.html


www.arviointi.fi

http://www.kasvatus-ja-aika.fi/site/?lan=1&page_id=566

http://tutkoke.blogspot.fi/2017/03/parikoe-matematiikan-arvioinnin-muotona.html

Documents

Lahti Perusopetus 100218 Najat Ouakrim-Soivio ... · •kasvun, kehityksen ja oppimisen näkyväksi tekeminen, •itsetuntemuksen ja itseohjautuvuuden vahvistaminen itsearvioinnin