Yliopisto ja yhteiskunta

Leena MörttinenElinkeinoelämän keskusliitto EK15.8.2013

Yliopistojen menestys Suomen kohtalon kysymys

1. Meneillään merkittävä rakennemuutos globaalisti ja Suomessa• Robert Gordon (Northwestern University): Informaatio teknologian aiheuttama

tuottavuusshokki hiipuu uhkaavasti povaten huonoa maailmantalouden kasvulle• Tulevaisuuden tuotantopotentiaali kysymysmerkki globaalisti luonnonvarojen,

pääoman ja työvoiman riittävyyskysymysten tähden

2. Rakennemuutos vaatii asennemuutosta yhteiskunnan kaikilla tasoilla –myös koulutuksessa ja tutkimuksessa• Suomalaiset on kannustettava niin työntekijöinä, yrittäjinä kuin tutkijoina

tähtäämään huipulle – pienelle maalle kelpaa vain paras• Uudet osaamistarpeet oivallettava nopeasti – tarvitsemme dynaamisia holisteja

3. Yliopistoista kestävän kasvun dynaaminen kiihdytysalusta• Niukkojen resurssien riittävyys on ongelma vain jos yritykset lakkaavat

innovoimasta - yritysten ja yliopistojen yhteistyöhön panostettava• Tarvitsemme maailman huipputasoa olevaa perustutkimusta kaikissa Suomen

innovaatioyliopistoissa – yliopistojen välisen yhteistyön on tehostuttava

2

-16

-14

-12

-10

-8

-6

-4

-2

0

2

4

6

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 140 150 160 170 180

Julk

isen

talo

uden

tasa

pain

o, %

bkt

:sta

Julkinen velka, % bkt:sta

Julkisen sektorin tasapaino ja velka, % bkt:sta 2012

YhdysvallatIrlantiEspanjaKreikkaIso-Britannia

PortugaliRanskaTanska AlankomaatEU27Puola Itävalta Belgia ItaliaSuomi

SaksaRuotsi

Lähde: Euroopan komission talousennuste (11/2012)29.1.2013/ennu10/jka/EKI Talousgraafit

Globaalin talouden uudelleenjako, euroalueen velkakriisi ja ikääntyvä väestö haastavat käsitykset potentiaalisesta kasvupolusta

Uhka (myös globaalisti): ennustettu potentiaalinen kasvuvauhti ei riitä ylläpitämään hyvinvointiyhteiskuntaa

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

20

1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012

Työttömyysaste*

*Kausitasoitettu

Suomi

USA

Japani

EU

Lähde: Eurostat10.6.2013/tyot4/jka/EKI Talousgraafit

Työttömyys kasvaa Suomessa – onko osaamisemme oikein kohdennettu?

Suomen talous on tiukasti sidottu EU:n talouskehitykseen

Euroalueen ja Euroopan vakaus määrittää myös Suomen menestyksen

7

• Poliittinen vakaus: Työpaikat ovat paras tae poliittiselle vakaudelle

• Rahoitusvakaus: EKP:n toimet olleet oikeasuuntaisia – lisäksi tarvitaan poliittista tahtoa, jotta rakennemuutokset toteutetaan

Pankkiunioni on väline tulevaisuuden kriisien välttämiseen, ei tämän kriisin ratkaisuun

• Talouskasvu: Pitkällä aikavälillä talouskasvu on välttämätön ehto kaikkien muiden tavoitteiden saavuttamiselle – eurooppalaisten yritysten kilpailukyvyn parantaminen nostettava päätavoitteeksi• Innovatiivisuus ja osaaminen Euroopan

menestyksen drivereiksi

Talouskasvu

Pankkien ja valtioiden

rahoitusvakaus

Poliittinen vakaus

Teollisuuden uusiutuminen

• Suomessa ja Euroopassa on herännyt huoli valmistavan teollisuuden häviämisestä – uusteollistuminen agendalla

• Finanssikriisi, Eurokriisi ja nollakasvu• Talouden rakennemuutos, työpaikkojen menetykset teollisuudessa • Ilmasto- ja energiapolitiikan törmääminen kasvupolitiikan kanssa• Suomi erittäin vientiriippuvainen ja maantieteellinen sijainti haasteellinen• Arvoketjut ovat muuttuneet globaaleiksi

• Vaikka Suomi on ”palveluyhteiskunta”, niin teollisen tuotannon merkitys palveluliiketoiminnalle, T&K:lle ja vientituloille on keskeinen

• Vaarana, että hiljalleen muutkin funktiot poistuvat kun valmistuskin poistuu• Uusia työllistäviä kasvualoja vaikea taikoa tilalle nopeasti• Vientitulot välttämättömiä tuontiriippuvaiselle Suomelle

Talouskriisi iskenyt erityisesti teollisuuteen

23,522,8 22,5

23,2 23,3

21,5

16,8 17,416,7

15,4

0

5

10

15

20

25

2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011* 2012*

*=ennakkotieto

Lähde: Tilastokeskus

Teollisuustuotannon osuus Suomen bruttokansantuotteesta, % 2003-2012

(TOL 2008, C-pääluokka)• Teollisuuden osuus joidenkin maiden BKT:sta(2011):

• Saksa – 22,6%• Ruotsi – 16,8%• Viro – 17,3%• Italia – 16%• UK – 10,8%• EU27 – 15,5%

Komission tavoitteena 20% vuoteen 2020 mennessä

Taantumasta nousu on taittunut

Lähde: Tilastokeskus

Teollisuustuotannon volyymi-indeksi Suomessa2000-2012, 2010=100

60

70

80

90

100

110

120

130

140

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012*

Koko teollisuus

Metsäteollisuus

Elektroniikka- ja sähköteollisuus

Metalliteollisuus

Vaihtotase lähes historiallisesti miinuksella

Lähde: Tilastokeskus

-3

-2

-1

0

1

2

3

4

5

6

7

-6000

-4000

-2000

0

2000

4000

6000

8000

10000

12000

2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011* 2012*

Milj. € % BKT:sta

Suomen vaihtotase 2003-2012

-120

-100

-80

-60

-40

-20

0

20

40

60

80

Ulkomaisten sijoitusten kanta, mrd euroa

1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011

Tilanne vuoden lopussa

Suomeen

Suomesta

Lähde: Suomen Pankki12.11.2012/raktal3/jka/EKI Talousgraafit

Suomalaiset sijoittavat enemmän ulkomaille kuin ulkomaalaiset Suomeen (ulkom. sijoitusten kanta, mrd euroa)

1.2.2013 JK

Huippu saavutettu, suunta alaspäin?

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

Korkeakoulusektori M€Julkinen sektori M€

Yritykset M€

Tutkimus- ja kehittämisinvestoinnit Suomessa, 1991-2012, M€

Miljardipanostukset tutkimukseen, kokeiluihin ja tulevaisuuden standardeihin, teknologioihin ja tuotteisiin toteutetaan EU:ssa lähivuosina

- Ollemmeko mukana vai ulkona ja mitä haluamme EU-koneistosta?

European Technology Platforms (ETP)Yli 30 alustaa - energia, ICT, biotalous, tuotanto ja prosessit, liikenne

Horisontti puiteohjelma 2014-2020

Eurooppalaisissa teollisuus- ja teknologiayhteisöissä määritellään strategiset tutkimusagendat

Teollisuus ja komissio sopivat yhdessä T&K –investoinneista PPP –periaatteiden

mukaisesti

Rakennerahasto-ohjelmat – Suomi

panostaa tutkimus- ja innovaatio-

toimintaan, pk-yritysten

kehittämiseen ja energiatehokkuuteen

n. miljardi € 2014-2020

Innovaatiokumppanuuksilla rakennetaan PPP –yhteistyötä ja muokataan innovaatioiden

kysyntää Koulutuksen, tutkimuksen

ja innovaatiotoiminnan yhdistäminen ja

verkottaminen Euroopan sisällä

Yliopistot talouden rakennemuutoksessa (1)

• Puolustustaistelua julkisista T&K –panostuksista jatkettava, mutta tutkimuksen ja koulutuksen rahoituspohjaa joudutaan ennen pitkää laajentamaan

• Kilpailtu tutkimusrahoitus nousee tärkeämmäksi, ml. Horisontti2020, tilaustutkimus

• Opintojen lainapainotteisuus, lukukausimaksut, koulutusvienti

• Koko maan kattavan korkeakouluverkoston ylläpitäminen tullut entistä hankalammaksi

• Kehittäminen (mm. työnjako ja profilointi) vielä yliopistojen omissa käsissä

• Maailmanluokan kampuksia ei voida saada joka niemennotkoon • Tieteenrajat ja alueet (globaalisti) yhdistävä tutkimusyhteistyö

keskiöön

Yliopistot talouden rakennemuutoksessa (2)

• Korkeatasoinen riippumaton tiede lähtökohtana, mutta yliopistojen osaamista tarvitaan nyt talouden rakennemuutoksessa entistä kipeämmin

• Teollisuusyhteistyö jälleen kunniaan (ml. SHOKit)• Yliopistojen tehtävä myös haastaa yritykset monitieteiseen ajatteluun ja

kokeiluihin• Osaamista hyödynnettävä demonstraatioihin ja pilotointeihin. Tässä mm.

INKA-ohjelma ja Horisontti2020 antavat uusia mahdollisuuksia• Yrittäjyyden ja vakiintuneiden yritysten T&K:n tukeminen

innovaatioalustoilla• Tulevaisuuden voittajia on vaikea ennustaa

• Biotalous, cleantech, terveysteknologia, kaivosteollisuus ja –teknologiat, peliala... – mistä uusi kasvu syntyy?

• Tarjotaan mahdollisuudet uusien ideoiden synnylle ja kehittämiselle, mutta voittajien valikoituminen tapahtuu markkinoilla

• Uusien osaamiskombinaatioiden rakentaminen keskeistä , esim. ICT ja koneteollisuus