XXXXXXXXXXXXXXXXXXXX SIVU X

PALVELUMUOTOILU ON ASIAKAS-KOKEMUKSEN SUUNNITTELUA

SIVU 3

MUUTOKSESSA TYÖPAIKAN ARKI KOROSTUU

SIVU 4

POHJOINEN REITTI MUUTTAA LUONNONVAROJEN KAUPPAA

SIVU 6

PUKEUDU PUUKUITUUN

SIVU 12

ÄÄNESTÄ PARASTA PUUN HALAUSTA SIVU 163–4 •2013

21.11. 2013

Verkko-lehti Lehtikuusen

tämä numero ilmes-tyy poikkeuksellisesti myös paperiversiona, joka jaetaan Metsä-

päivien osanottajille. www.smy.fi/

lehtikuusi

Suomen Metsäyhdistys

LE

HT

IKU

US

I

3 • 2013

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16

Kuudes aikakausi alkaaMetsäalalla on alkamassa uusi aikakausi, jonka nimeä emme vielä tiedä.

Erä-, kaski- ja terva-, harsinta-, teho- sekä

monitavoitteisen metsätalouden aikakaudet

ovat kohta historiaa. Uusien metsä- ja metsän-

hoitoyhdistyslakien sekä metsä teollisuuden

rakennemuutoksen seurauksena on alkamas-

sa uusi, kuudes aikakausi. Tulevaisuus näyt-

tää, minkä nimen se saa. Muutos on yhtä dra-

maattinen kuin siirtyminen 150 vuotta sitten

tervanpoltosta puun teolliseen jalostukseen.

Metsäteollisuus sakkaa ja elää etsikkoaikaa,

palvelut korvaavat jalostusta, metsäorganisaa-

tiot muuttuvat, hakkuut vapautuvat, metsille ja

puulle tulee uusia käyttökohteita ja niin edel-

leen. Metsäteollisuuden viennin arvo, tuotan-

non bruttoarvo sekä osuus työllisyydestä ovat

laskeneet reilun kymmenen vuoden aikana

noin kolmanneksen.

Sana muutos tarkoittaa sekä kriisiä että

mahdollisuutta. Miten suomalainen metsä-

sektori pärjää tulevaisuudessa, riippuu hyvin

paljon siitä, millä asenteella sinne matkaamme:

antautuneena vai innostuneena. Onneksi an-

tautumismieliala on viime vuo sien aikana vaih-

tunut orastavaan optimismiin.

Vielä vuosikymmen sitten oli voimissaan

käsite metsäklusteri. Sen alle haalittiin mitä

erilaisimpia toimialoja tai niiden osia osoitta-

maan alan suurta merkitystä yhteis kunnassa.

Kuudennella aikakaudella näkökulman tu-

lee olla toinen. On kysyttävä, missä kaikis-

sa klustereissa metsä on ja voi olla mukana.

Jämähtäminen yhdelle alalle on kehityksen

este.

Onko 20–30 vuoden kuluttua enää olemas-

sakaan nykyisenkaltaista metsäsektoria ja tar-

vetta sen edun ajamiseen? Jos onkin, niin met-

sistä kiinnostuneiden toimijoiden määrä aina-

kin kasvaa. Metsäalan on verkostoiduttava laa-

jemmin muualle yhteiskuntaan ja entistä pa-

remmin myös kansainvälisesti.

Pitkään jatkunut ja puuntuotannolliselta

kannalta erinomaisia tuloksia tuottanut met-

sien käytön tiukka sääntely poistuu ensi vuo-

den vaihteessa. Se, miten paljon ja millä vauh-

dilla uusi metsälaki näkyy käytännön metsä-

talouden muuttumisena, jää nähtäväksi. Monet

uskovat, ettei kovinkaan nopeasti.

Sääntelyn purkaminen on joka tapaukses-

sa suuri periaatteellinen muutos. Metsien käy-

tössä yhteiskunnan hyödyt jäävät taka-alalle,

kun uuden metsälain lähtökohta on pitkälti

metsänomistajien omien arvojen ja tavoittei-

den toteutuminen. Vain uudistamisvelvoite jää.

Vaikka uusia hakkuutapoja ei otettaisikaan

nopeasti laajaan käyttöön, yksi asia on varmaa:

osaamisen tarve kasvaa. Eikä se koske pelk-

kää metsäosaamista, vaan sen rinnalle tarvi-

taan vahvaa asiakaspalveluosaamista. Moder-

ni palvelu tarjoaa ratkaisuja metsänomistajan

kulloiseenkin elämätilanteeseen, ei metsän-

hoidon tarpeisiin.

Metsänhoitoyhdistyslain muutos muuttaa

palveluntuottajien asemia merkittävästi, kun

markkinaehtoinen kilpailu alkaa. Se näkyy

jo nyt monipuolistuneena palvelutarjontana.

Muilta aloilta on löydettävissä hyviä esimerk-

kejä siitä, miten kilpailun vapauttaminen li-

sää palvelujen määrää ja parantaa laatua. Yk-

sittäisten työsuoritusten tilalle ke-

hitetyt avaimet käteen -palvelu-

paketit ovat lisänneet yritysten

myyntiä jopa kymmeniä pro-

sentteja. Ja asiakkaat ovat en-

tistä tyytyväisempiä.

Metsien käytön ja palvelu-

markkinoiden vapautumi-

nen avaa paljon uu-

sia mahdollisuuksia.

Metsäyhdistyksen

puheenjohtaja pro-

fessori Petri Par-

vinen sanoi edel-

lisen lehden pää-

kirjoituksessa osu-

vasti: voittaja on se,

joka keksii oman

bisneksensä uusik-

si. Elleivät metsä-

alan nykyiset toi-

mijat sitä tee, alal-

le tulee varmasti

uusia yrittäjiä.

Myös Metsä-

yhdistys valmistau-

tuu kuudennen aika-

kauden tuomiin haas-

teisiin. Alan yhteistyö-

järjestönä meidän pitää

edelleen parantaa ky-

kyämme katsoa tulevai-

suuteen ja päästä viestin-

nässä aloitteiden tekijän

asemaan, jopa keskuste-

lun johtajaksi. Matka sil-

lä polulla on alkamassa.

JUHANI KARVONEN

Kirjoittaja on Suomen

Metsäyhdistyksen

toiminnanjohtaja.

Metsäpäivät

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 LE

HT

IKU

US

I3 • 2013

”Moni yritys katsoo toimintansa olevan asiakaslähtöistä, mutta asiakkaan näkemys on yleensä tyystin toinen.”

Palvelumuotoilulla luodaan parempi asiakaskokemus ja bisnes

Yritykset pitävät itseään asiakaslähtöisempi-

nä kuin mitä ne asiakkaiden mielestä ovat.

Tämä on käynyt usein ilmi palvelu muotoiluun

erikoistuneen Palmun toimeksiannoissa. Palmu

on palvelumuotoilun pioneeriyritys Suomessa.

Sami Kallio on palvelu kehityksen ammatti-

lainen ja Palmu.exen toimitus johtaja. Hänen

johdollaan yritys on erikoistunut palvelu mallien

kehittämiseen ja palvelutuotantoon. Kallio

on oikea henkilö kertomaan, mistä palvelu-

muotoilussa on kyse.

”Palvelumuotoilu on asiakaskokemuksen

suunnittelua, uusien ja olemassa olevien pal-

veluiden kehittämistä. Asiakkailta ei kannata

kysyä, mitä tai millaisia palveluita he haluavat.

Eivät he osaa siihen vastata. Ei heidän tehtä-

vänsä ole suunnitella uusia palveluita”, kiteyt-

tää Sami Kallio.

Sen sijaan asiakkaat osaavat vastata siihen,

minkä he kokevat nykyisessä toiminnassa ikä-

väksi, vaikeaksi tai hankalaksi.

Palvelumuotoilijoiden lähestymistapa vai-

kuttaa yksinkertaiselta, vaikka tuskin on sitä.

He keräävät asiakkailta ideoita ja ongelma-

kohtia, valitsevat näistä liiketoiminnan kannal-

ta lupaavimmat, kehittävät paremman palvelun

malleja, testaavat niitä asiakkaiden kanssa, kor-

jaavat, tekevät uudet mallit, ja taas testaavat.

Kyseessä on kierros kierrokselta itseään

parantava prosessi, jossa myös palvelun tuot-

tajia on koko ajan mukana. Alun perin moni-

mutkainen palvelutuote hioutuu tässä pro-

sessissa lopulta yksinkertaiseksi ja selkeäksi

palvelu konseptiksi.

Pilotointi varmistaa onnistumisen Sami Kal-

lio varoittaa, ettei uutta palvelukonseptia kan-

nata lähteä ajamaan sisään kerralla koko or-

ganisaatioon. Kannattaa valita pilotti tai pari,

joissa kerätään kokemuksia työntekijöiltä, mi-

tataan tuloksia asiakaskokemuksissa ja tulo-

virrassa, ja hiotaan palvelumallia.

Pilotoinnilla epäonnistumisen taloudellis-

ta riskiä voidaan pienentää ja toisaalta kerät-

tyjen kokemusten perusteella vakuuttaa, mo-

tivoida ja kouluttaa muu organisaatio uuteen

palvelukonseptiin.

Palvelumuotoilussa on aina kaksi kulma-

kiveä. Toisaalta asiakaskokemus eli asiakkaan

saama hyöty ja toisaalta bisnesmahdollisuus

palvelun tuottajalle. Uuden palvelukonseptin

tulee täyttää molemmat vaatimukset.

Viimeisen kahden vuoden aikana näiden

painotus on Sami Kallion mukaan muuttunut

merkittävästi. Nyt yritykset arvostavat asiakas-

kokemuksen parantumista jopa niin paljon,

että palveluiden kannattavuus jää jalkoihin.

Metsäala haaste palvelumuotoilulle Metsä-

puolella on vahvat ja vakiintuneet toimijat ja

toimintamallit. Moni asia on kuitenkin lähi-

aikana lainsäädäntöuudistusten myötä muut-

tumassa. Kenttä on aukeamassa uusille metsä-

palveluiden tuottajille ja uusille palveluille.

Vai onko sittenkään?

”Jos metsäammattilaiset ovat tottuneet

tietynlaiseen toimintamalliin, niin sitä ovat

myös monet metsänomistajat”, toteaa Sami

Kallio. Tämä tekee kentästä vaikean palvelu-

muotoilijalle, vasta rintaa on molemmin puo-

lin. Metsänomistaja palveluissa palvelumuotoi-

lu on vielä harvinaista, vaikka tarvetta olisi.

Toisaalta etämetsänomistajien määrä kas-

vaa koko ajan, ja samalla kasvaa uusien palve-

luiden tarve. Tässä on saumaa tehdä asiat pa-

remmin.

Iso kysymys on, miten luodaan henkilö-

kohtainen kontakti kaupunkien etämetsän-

omistajiin. Monilla on kokemusta suku polvien

yli menevistä palvelusuhteista. Miten saavuttaa

sama luottamus? Tulevaisuuden metsänomis-

tajien palvelu mallin kehittäjä on metsäpalve-

luiden voittaja.

Toinen haaste on palvelukonseptin luomi-

nen ja ajaminen koko toimijaketjuun. Esimer-

kiksi puukaupassa metsänomistaja asioi metsän-

hoitoyhdistyksen neuvojan tai fi rman puun os-

tajan kanssa, mutta metsänomistajan kannal-

ta oleellisen työn suorittaa konekuski. Hänen

työnsä perusteella arvioidaan koko ketjun tulos.

Sami Kallion mukaan yksi oikeista kysy-

myksistä onkin, pitäisikö palveluita kehittää

metsänomistajalle, vai metsäammattilaisille,

jotka huolehtivat koko ketjusta.

HARRI HÄNNINENSami Kallio puhuu Metsäpäivillä siitä, miten metsäpal-

veluita suunnitellaan asiakaslähtöisesti.

KU

VA

: H

AR

RI

HÄ

NN

INE

N

Metsäpäivät

LE

HT

IKU

US

I

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16

3 • 2013

Metsäsektori on elänyt suurta murrosta jo

monta vuotta. Tahti tuntuu vain kiihty-

vän. Metsälaki muuttaa niitä periaatteita, joilla

metsää hoidetaan ja käsitystä siitä, mitä hyvä

metsänhoito tarkoittaa. Yhteiskunta alan ym-

pärillä muuttuu vielä nopeammin.

Metsäpäivien työhyvinvointia käsittelevän

Ylpeänä rakentamassa metsähyvinvointia -semi-

naarin puheenjohtaja, Työterveyslaitoksen alue-

johtaja Markus Kräkin sanoo, että kun työ-

ympäristö on suuressa murroksessa, pienet,

konkreettisesti arjessa havaittavat asiat ko-

rostuvat.

Suuressa murroksessa työpaikan arjen toimivuus korostuu

Oman työn tuunaaminen tuo hallinnan tunnetta, kun työ ja yhteiskunta ympärillä muuttuvat jatkuvasti.

Markus Kräkin sanoo, että kalenteri on hyvä apuväline sen seuraamiseen, mihin työaika kuluu. Esimiestyötä tekevän

kalenterissa pitäisi olla riittävästi tilaa keskusteluihin henkilökunnan kanssa.

Kräkinistä tuntuu, että tänä päivänä suuret

strategiatason asiat ylikorostuvat työ paikoilla

ja arkipäivän sujuvuus saa liian vähän paino-

arvoa. ”Siihen, miten arki sujuu työpaikoilla,

pitäisi kiinnittää enemmän huomiota.”

Kräkin sanoo, että on kaksi tärkeää asiaa,

jotka vaikuttavat työssä viihtymiseen: työn tuu-

naaminen ja palveleva johtaminen. Työn tuu-

naamisella Kräkin tarkoittaa sitä, että ihminen

kokee saavansa vaikuttaa omaan työhönsä riit-

tävästi. Tämä voi tarkoittaa työn sisältöön vai-

kuttamista, tapaa tehdä töitä tai vaikka vain

sitä, milloin kahvitauko on.

KU

VA

: K

RIS

TA

KIM

MO

Metsäpäivät

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16

4 • 2 0 0 4L

EH

TIK

UU

SI

3 • 2013

Pomon on helpotettava arkea Palveleva

johtaminen tarkoittaa, että esimiehen tehtävä

on helpottaa arjen sujumista työpaikalla. Asia

tuntuu itsestään selvältä, mutta yllättävän mo-

nesta työpaikasta sen toteutus käytännössä puut-

tuu.

Johtamisen haaste on, ettei kaikkia voi joh-

taa samalla tavalla. Tiimin tapaamisissa aina

jotkut puhuvat ja toiset ovat hiljaa. Esi miehen

pitää luoda tilaisuuksia, jossa ne hiljaisetkin

uskaltautuvat puhumaan.

”Hyvä esimerkki on kehityskeskustelu. On-

ko järkeä käyttää sama pohjapaperia kaikis-

sa keskusteluissa, vai muokata sitä ihmisen ja

työtehtävän mukaan”, Kräkin kysyy.

Kräkin muistuttaa, että työilmapiiri on ai-

na yksilön kokemus. Samassa työhuoneessa is-

tuvat kaksi ihmistä voivat olla aivan eri miel-

tä työilmapiiristä ja olla molemmat oikeassa.

Tunne luottamuksesta on tärkeä Johtamisen

haasteisiin liittyy myös se, että työ on entistä

itseohjautuvampaa. Olennaista on, tuntuuko

työntekijöistä, että yrityksessä luotetaan työn-

tekijöiden kykyyn tehdä ratkaisuja ja päätök-

siä.

”Niinhän se on, että jotkut luottavat siihen

mitä teet, toiset ei. Etkä aina pysty siihen vai-

kuttamaan. Ihmisillä on tarve ohjata toisten

toimia aika pitkälle. Pitäisi muistaa, että on

monta tapaa tehdä asia oikein”, Kräkin sanoo.

Nykytyössä on myös se piirre, että uusia

tehtäviä tuntuu tulevan lisää ilman, että jo-

tain vanhaa voi jättää tekemättä. Jos on pal-

jon tehtäviä, ja johdolta ei tule selkeästi vies-

tiä siitä, mitä priorisoidaan, työntekijät teke-

vät päätökset itse ehkä sen mukaan, mikä on

mielen kiintoista tai kivaa. Eikä sen mukaan,

mikä tuo eniten lisäarvoa asiakkaille.

Esimiesten tärkeä tehtävä on keskustel-

la siitä, mikä on tärkeää, Kräkin muistuttaa.

Syy-seuraus-suhteet ovat epäselviä Miten

jatkuvasti muuttuvassa työelämässä ja työ-

tehtävissä saa tunteen, että osaa työnsä? ”Si-

ten, että asiois ta selviää, kun ne tulevat vas-

taan. Siitä, että huomaa löytävänsä ratkaisun”,

Kräkin vastaa.

Lisäongelmia oman osaamisen havaitsemi-

seen tuo se, että syy-seuraus-suhteet eivät ole

enää selviä. Hyvä esimerkki tästä on sosiaa-

linen media. Twiittaat kahtena perättäisenä

päivänä tärkeänä pitämäsi asian – toinen le-

viää eteenpäin miljoonille lukijoille, toista ei

lue kukaan. Etkä tiedä syytä.

Kuka on tärkeä, kenellä on vaikutus valtaa,

ketä pitäisi kuunnella? Sosiaalisen median ja

verkottumisen myötä yksittäisellä ihmisellä voi

olla yhtä paljon valtaa kuin suurella yrityksellä.

Kirjaa ylös valmiit hommat Suomalaiset pu-

huvat edelleen ”oikeasta työstä”; siitä, jota ei

tehdä toimistoissa, virastoissa eikä varsinkaan

ministeriöissä. ”Oikean työn”, kuten talon-

rakentamisen tai hakkuuaukon raivaamisen

jäljen näkee. Miten ajatustyön jäljen voi hah-

mottaa?

”Itselläni on tavoite, että päivän aikana teen

valmiiksi kolme asiaa”, Kräkin sanoo. Aamulla

hän katsoo, mikä on päivän tärkein asia. Vii-

kossa kertyy valmiiksi 15 tehtävää.

Kun valmiiksi saadut hommat kirjaa itsel-

leen ylös, huomaa, mitä on tehnyt.

Kräkin sanoo, että kalenteri on hyvä arjen

työkalu seurata sitä, meneekö työaika oikei-

siin asioihin. Jos tehtävä on johtaa, niin kuin-

ka paljon kalenterissa on varattu aikaa kes-

kusteluille henkilöstön kanssa?

Mitkä ovat oman työn painopistealueet:

asiakas kontaktit, kollegat, tiimi? Kalenterista

näkee sen, minkä verran on kenenkin kanssa

tekemisissä. Siitä voi päätellä, mihin työaika

kuluu ja tekeekö oikeita asioita.

Epätäydellisyydessä täytyy elää Kaikkea ei

aina osaa tai ymmärrä. Jotkut asiat pitää lait-

taa eteenpäin keskeneräisinä. Ihmisen hyvin-

vointiin vaikuttaa paljon tunne siitä, onko elä-

mä ja työ omassa hallinnassa vai ei, Kräkin sa-

noo. Sitä tunnetta voi vahvistaa edellä kuva-

tuilla keinoilla.

Työ ei ole irti yhteiskunnasta eikä vapaa-

aika työajasta. Sama ihminen käy kokoukses-

sa ja valmentaa kolmosdivarin futisjengiä. Mi-

tä paremmin ihminen voi vapaalla, sitä pa-

remmin hän jaksaa töissä, ja päinvastoin. Jos

vain toinen puoli on kunnossa, se antaa voi-

maa toiseen.

”Kun työ sujuu, ihmiselle tulee into tehdä

töitä. Kun työssä on imua, jaksaa tehdä myös

ne epämiellyttävät tehtävät. Hyvin voivat ih-

miset tuottavat itselleen ja työnantajalle”, Krä-

kin sanoo.

KRISTA KIMMO

Suomen Metsäyhdistys

4 • 2 0 0 4

LE

HT

IKU

US

I

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16

3 • 2013

Suomen metsäalan toimintaympäristöön ja

-edellytyksiin vaikuttavat enenevässä mää-

rin kansainvälisen talouden vaikeudet, ilmasto-

ja energiakysymykset, kansainväliset metsä- ja

ympäristöprosessit, mutta myös puun kanssa

kilpailevien materiaalien tuotannon kehitys.

Raaka-aine- ja tuotemarkkinoiden muutok-

sia on entistä vaikeampaa ennakoida. Kansain-

välisen ympäristökeskustelun ja luonnon varojen

käytön hyväksyttävyyden näkökulmat laajene-

vat ja painotukset muuttuvat. Öljyn, mineraa-

lien ja kaasun kysyntä kasvavat uusiutu vien

kysyntää nopeammin.

Näitä aiheita sivusi ensimmäinen Arctic

Circle -konferenssi, joka järjestettiin Islannis-

sa lokakuussa 2013. Tilaisuuteen osallistui yli

tuhat henkilöä.

”Menemme arktiselle alueelle” Norjalainen

Statoil totesi konferenssissa energiantuotannos-

ta ykskantaan tuottavansa öljyä niin kauan kuin

on kysyntää. Heidän mielestään tulisi verottaa

kulutusta eikä tuotantoa. Arviolta 70–80 pro-

senttia energian kulutuksesta seuraavien 20–30

vuoden kuluessa on fossiilisiin perustuvaa.

”Arktiselle alueelle ei ole kiire. Teknolo-

gian on kehityttävä ja sen mukaan menemme,

mutta menemme aivan varmasti”, Statoil totesi.

Samaan aikaan eräät ympäristöjärjestöt ovat

omaksuneet entistä kriittisemmän asenteen

puun energiakäyttöön. Kansalaisjärjestöt ovat

nostaneet esiin puun bioenergiakäytön vahin-

gollisuuden ja kuidun riittävyyden, sekä metsä-

biomassan energiakäytön muodostaman hiili-

velan ja viherpesuun verrattavan ”hiilenpesun”.

Arktisen alueen luonnon-varakuume nousee

Maapallo kutistuu Pohjoisen jäämeren jäätikön sulamisen myötä entisestään. Puun kanssa kilpailevien materiaalien tuotannolle se avaa huimia mahdollisuuksia.

”Huomioikaa alkuperäiskansat” Kun arkti-

sen alueen taloudellinen merkitys on kasvanut,

ovat kansainväliset ihmisoikeus- ja ympäristö-

järjestöt aktivoituneet pohjoisella alueella. Tä-

mä tarkoittaa paitsi uusia suojeluvaatimuksia,

mutta myös sitä, että houkuttelevalle luonnon-

varakakulle on saapunut uusia jakajia.

Aleksei Tsykarev YK:n ihmisoikeus-

neuvostosta peräänkuulutti alkuperäis kansojen

aitoa mukaan ottamista kehitykseen ja koulut-

tamista. Hän vetosi kansalaisjärjestöihin, jotta

nämä ottaisivat alkuperäiskansat läheisemmin

mukaan toimintaansa.

Grönlanti on ainoa alkuperäiskansojen hal-

linnassa oleva autonominen valtio, joilla on

oma hallitus ja itsehallinto. Grönlannin pää-

ministeri Aleqa Hammond totesi arktisen

alueen kongressissa, että strategiset realiteetit

on hyväksyttävä.

Pohjoisessa louhitaan, porataan ja laiva-

taan varmasti paljon tulevaisuudessa. Mine-

raalit ja öljy ovat olennaisia esimerkiksi itse-

näisen Grönlannin tulevaisuudelle, Hammond

totesi.

Grönlanti miettii uraania Grönlannin parla-

mentti lopetti lokakuussa 25 vuotta kestäneen

uraanin louhintakiellon. Päätös avaa Grönlan-

nille mahdollisuuden uraanin vientiin. Vuonna

2010 öljy, kaasu ja mineraalit siirtyivät Grön-

lannin omaan hallintaan.

Grönlannissa on useita maailman suurim-

mista harvinaisten maametallien esiintymistä.

Näihin käsiksi päästäkseen täytyy myös kos-

kea uraaniin.

Maapallo kutistuu pohjoisen jäätikön sulamisen myötä entisestään, kun kansainvälisen kaupan reitit lyhenevät. Pohjoi-

nen reitti kiinnostaa myös siksi, että 80 prosenttia teollisesta tuotannosta ja 70 prosenttia maailman metropoleista si-

jaitsee 30. leveysasteen pohjoispuolella.

Nykyinen reitti

San Francisco Rotterdam

Luoteis-väylä

Nykyinen reitti

Rotterdam

Pohjoinen reitti

Yokohama

KU

VA

: A

NN

E T

UR

UN

EN

Suomen Metsäyhdistys

4 • 2 0 0 4L

EH

TIK

UU

SI

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16

3 • 2013

WWF Hollannin toiminnanjohtaja Johan

van den Gronden varoitteli konferenssissa,

että ympäristörauha saattaa rikkoutua kaupal-

listen konfl iktien takia.

”Tarvitsemme ei-konfl iktikeskeistä yhteis-

työtä ja rauhanomaista dialogia, uudenlaisen,

sidosryhmät kattavan osallistamisen päätöksen-

tekoon arktisella alueella ja sen ulko puolella”,

van den Gronden sanoi.

van den Grondenin mukaan arktisella alueel-

la ei voi porata öljyä turvallisesti.

”Emme myöskään voi polttaa kaikkea jäl-

jellä olevaa fossiilista polttoainetta tai emme

selviä ihmiskuntana. Viimeinen sulamaton jää-

tikkö sijainnee Grönlannin lounaispuolen ja

Kanadan koilliskolkan välillä. Se tulisi suojel-

la etukäteen lajien suojelemiseksi”, van den

Gronden sanoi.

Liikenne pohjoisreitillä kasvaa Maailman-

kauppa on kolminkertaistunut 1950-luvulta

lähtien. Samaan aikaan raaka- aineiden kul-

jetus on nelinkertaistunut. Maailman kaupan

osuus maailman brutto kansantuotteesta on

noin 45 prosenttia.

Maapallo kutistuu Pohjoisen jäämeren jää-

tikön sulamisen myötä entisestään. Pohjoinen

reitti Euroopasta Aasiaan on 59 prosenttia ly-

hyempi kuin kuljetus Suezin kanavan kautta.

Rotterdamista Yokohamaan pääsee pohjoista

reittiä 13 päivää nopeammin.

Myös Intian valtamerellä rehottava meri-

rosvous tekee pohjoisen reitin houkuttele-

vammaksi. Koillisväylää pitkin Rotterdamista

Vancouveriin on matkaa 12 850 kilometriä, Pa-

naman kanavan kautta 16 400 km.

Vuonna 2009 pohjoiselle reitille myönnet-

tiin rahtilupia kahdelle laivalle. Tänä vuonna

lupia on myönnetty 270. Vuonna 2018 lupia

saatetaan myöntää yli satatuhatta.

Vuonna 2020 pohjoinen reitti lienee auki

kahdeksan kuukautta vuodesta. Tällöin ark-

tinen meriliikenne kasvaa arviolta kymmen-

kertaiseksi nykyisestä. Venäjä on jo muuttanut

lakejaan tukemaan kaupallista laivausta parem-

min.

”Arkinen alue on valtava mahdollisuus” Ark-

tisen neuvoston kahdeksan jäsenmaata ovat Ka-

nada, Yhdysvallat, Tanska, Norja, Ruotsi, Suo-

mi, Islanti ja Venäjä. Pysyviä tarkkailijoita ovat

muun muassa Singapore ja Kiina.

Singaporea kiinnostavat uuden rahti linjan

vaikutukset. Singaporen satama on nykyään

eräs maailman vilkkaimmista. Sen erityis-

asema Aasian porttina saattaa muuttua rajus-

ti. Meren pinnan nousu huolettaa rikasta mut-

ta alavaa Singaporea yhtä lailla kuin köyhiä

Bangladeshia, Tuvalua ja Malediiveja.

Scott Minerdin, Guggenheimin Partners

-investointirahaston pääsijoittajan mukaan

arktisen alueen aukeamisen muutos on valta-

va. Se tulee, halusimme tai emme. Uusi me-

ri luonnonvaroineen on keksitty ja arktinen

alue luonnonvaroineen on ihmiskunnan suu-

rin mahdollisuus.

Tässä valossa koko metsien teollisen käy-

tön rooli ja oikeutus ilmastonmuutoksen tor-

junnassa hakee, kenties hämmästyttävästi,

vielä muotoaan. Suurvaltojen kultakuumeen

omainen kisa uusiutumattomien pohjoisten

luonnon varojen perässä kiihtyy.

Toisaalta metsien säilyttämiseen ja suoje-

luun tähtäävä ajatusmalli on entistä houkutte-

levampi ilmastonmuutoksen uhatessa.

KAI LINTUNEN

Opi uutta ja viihdy!Tuhat kysymystä metsäluonnosta, -kulttuurista ja

-taloudesta löytyy osoitteesta

www.alypaa.com/metsa

Oletko älypää?Testaa tietosi.

1) Liukosellusta valmistetaan kangasta, jonka nimi on

a) polyamidi b) elastaani c) viskoosi

2) Pihkavoide auttaa, kun on tarpeen a) parantaa haava b) helpottaa niskasärkyä c) puhdistaa korvat

3) Puusta saatava karboksimetyyliselluloosa a) on jäätelövohvelin pääraaka-aine b) estää jäätelön kiteytymisen c) antaa jäätelölle pehmeän maun

4) Voileipälevitteissä voidaan käyttää mäntyöljystä saatavia steroleita, jotka

a) vähentävät tinnitusta b) alentavat kolesterolia c) parantavat kihtiä

5) Nanosellussa puun kuidut on pilkottu millimetrin

a) sadasosiin b) tuhannesosiin c) miljoonasosiin

Oikea rivi: 1c, 2a, 3b, 4b, 5c

LE

HT

IKU

US

I

3 • 2013

Koululaiset tavoittaa parhaiten menemällä kouluun

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16

Metsä puhuu -tulevaisuushankkeen tavoi-

te on, että hankkeessa luotu nuorisotyö

muuttuu tämän ja ensi vuoden aikana osaksi

metsäammattilaisten arkityötä. Hyvä esimerk-

ki tästä on hankkeen yhdessä Metsäteollisuus

ry:n kanssa suunnittelema ja tänä syksynä to-

teuttama koulukampanja.

Todelliset kampanjan tekijät olivat metsä-

teollisuusyritysten työntekijät, jotka vierailivat

syksyllä kahden viikon aikana lähes 300 kou-

lussa. Metsäammattilaiset pistäytyivät yhdek-

sänsillä luokilla koko maassa Etelä-Suomesta

aina Inariin asti.

Vierailuja oli toteuttamassa noin 200 metsä-

alan ammattilaista, joista suurin osa oli Stora

Enson, Metsä Groupin ja UPM:n työntekijöitä.

Mukana oli viestinviejiä tehdastyöläisistä yritys-

johtoon ja tutkijoista puunostajiin.

Lähettien uratarinoiden kautta nuorille va-

laistiin sitä, kuinka erilaisista lähtökohdista

metsäalalle voi päätyä ja kuinka monenlaisia

töitä alalla on tarjota.

Metsäala meni kouluihin viikoilla 40 ja 41 noin 200 vapaaehtoisen voimin.

Vierailijat saapuivat luokkiin vihreän

kartonki salkun kanssa. Paketti kehittyi Metsä

puhuu -hankkeessa työnimellä ”keksintö-

salkku”. Mukana olleiden yritysten tuotteis-

ta koottiin peräti 600 identtistä salkkua, jotka

vierailujen yhteydessä siirtyivät oikeisiin kä-

siin, eli koululaisten inspiraatioksi.

Salkun avulla vierailijat kertoivat nuorille,

millaisia tuotteita metsäteollisuus tuottaa kai-

kille tutun vessapaperin lisäksi jo nyt, ja mi-

hin kaikkeen puukuitua tullaan käyttämään

tulevaisuudessa.

Kouluvierailujen yhteydessä avattiin

Työ kasvaa puissa -kilpailu. Lisää tietoa kil-

pailusta löytyy osoitteesta

www.metsapuhuu.fi . Toivottavas-

ti tämä esimerkki innoittaa

muitakin menemään koului-

hin ja viemään nuoria met-

sään ja yrityksiin.

VILMA ISSAKAINEN

Kaksiviikkoisen kampanjan ensimmäisellä viikolla Metsä

puhuu -hanke näkyi koulujen lisäksi myös katukuvassa.

Bussipysäkeillä ympäri Suomea oli julisteita, jotka joh-

dattivat ihmettelijät QR-koodin kautta katsomaan julis-

teen kuvaa selittävän videopätkän.

KU

VA

: V

ILM

A I

SS

AK

AIN

EN

Vaneri on kaikkein vanhin teollisesti tuotettu puuvalmiste,

mutta senkin valmistusmenetelmien, laatujen ja käyttö-

kohteiden suhteen tehdään jatkuvasti tuotekehitystä.

4 • 2 0 0 4L

EH

TIK

UU

SI

3 • 2013

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16

”IHANKO TOTTA?”Ajatus siitä, että puhun metsästä kahdeksalla

oppitunnilla yli 200 ysiluokkalaiselle, oli kut-

kuttava. Päin mäntyähän se menisi – ”ei nii-

tä kiinnosta” – mutta mitä siitä, saisin uuden

kokemuksen ja varmasti kehittyisin puhujana.

Kuinka kävi? Nuoret olivat mahtavia. Esi-

tykset eivät menneet metsään. Jokainen luok-

ka kuunteli ja kyseli.

Puusta saatu kangas, komposiittilauta ja

biodiesel herättivät ihmetystä niin oppilais-

sa kuin opettajissa. ”En usko”, sanoi eräs poi-

ka kuultuaan, että tavallisen kuulakärkikynän

muovi on tehty puusta.

Siinä oli kaikki kokemani vastarinta. ”Ihan-

ko totta”, hänkin sitten hämmästeli.

Kerroin nuorille, että tarvitsemme heitä. On

tärkeää, että opintojen jälkeen mahdollisimman

moni heistä tulisi huolehtimaan metsien hyväs-

tä hoidosta ja puun jalostuksesta arvokkaiksi

tuotteiksi. He pääsevät kehittämään, markkinoi-

maan ja myymään nano- ja äly tuotteita, liuko-

sellu- ja paperijalosteita, rakennuksia, lääkkei-

tä ja kaikkea muutakin, mitä puusta voi saada,

mutta mitä emme ehkä vielä ole edes keksineet.

Nuoret tuntuivat pitävän kuulemastaan. Ai-

nakin Maskun Hemmingin koulun ja turkulai-

sen Nummenpakan koulun oppilaissa vaikut-

taisi olevan ainesta metsäalalle.

ANNE TURUNEN

Tämä kynä on

tehty puusta.

Samasta puumäärästä saadaan nyt

yli puolet enemmän maitotölkkejä

kuin neljä vuosikymmentä sitten.

Yli 90 prosenttia

Suomessa tuotetusta

paperista menee vientiin.

Sen lisäksi, että tämä purkka on makeutettu koivusokerilla

eli ksylitolilla, joka suojaa hampaita, puusta etsitään lääkkei-

tä muun muassa sydän- ja verisuonitauteihin ja HI-virukseen.

Tiesitkö, että

vaatteesi on voitu

tehdä puusta?

Liukosellun käyttökohteiden

kirjo on laaja. Sitä käytetään

vaikkapa makkarankuorissa ja

pesusienissä. Lahjapakkausten

sellofaanikin on tehty puusta.

Tämä komposiitti kehitettiin, kun

tarralaminaattien valmistuksessa

syntynyt ylijäämäpaperi ja -muovi

haluttiin hyötykäyttöön.

Verrattuna perinteiseen öljypohjaiseen muo-

viin puu-muovikomposiitin käyttö vähentää

merkittävästi tuotteen hiilidioksidipäästöjä ja

hiilijalanjälkeä jopa 30–60 prosenttia.

Kuutiosta puuta saadaan vuoden

pehmopaperit 12 suomalaiselle.

Puun matka hakekasoilta

selluksi kestää noin 16 tuntia.

Tässä ateriavuoassa

yhdistyvät ruiskuvalu-

tekniikalla valmistettu

kartonki ja muovi.

Infokorteissa kerrotaan

salkun tuotteista, metsien

tilasta ja hoidosta ja muun

muassa puurakentamisesta.

Suomen Metsäyhdistys

LE

HT

IKU

US

I

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16

3 • 2013

Aikaisemmin Etämetsänomistajien Liitto tun-

nettiin nimellä Suomen Metsätilanomistajien

Liitto. Nimi kuitenkin vaihdettiin viime vuoden-

vaihteessa, koska uusi nimi on kuvaavampi ja

erottuu muista metsäorganisaatioista paremmin.

”Kuvittele nyt, kuinka kauan kestää tuon van-

han nimen naputtelu. Uusi nimi on selkeämpi

ja kertoo paljon paremmin, mistä on kyse”, sa-

noo liiton puheenjohtaja Rauno Numminen.

Etämetsänomistajien liitossa ei ole henkilö-

jäseniä. Sen sijaan liiton jäseniä ovat paikalli-

set metsätilanomistajayhdistykset, joihin kuka

hyvänsä metsänomistaja voi liittyä.

Ideana kuitenkin on, että jäseninä olisi en-

nen muuta, niin kuin nimi sanoo, etäällä met-

sistään asuvia metsänomistajia. Kuinka etäällä?

”Emme me sitä ole kuurnimaan alkaneet,

mutta kun liittoa perustettiin, itse ajattelin Sata-

kunnassa asuvia mutta Satakunnan ulkopuolel-

la metsiään omistavia ihmisiä. Mutta uskoisin,

että jäsenyhdistyksemme ottavat jäseniksi ke-

net vaan metsänomistajan ilman että metsien

etäisyyttä aletaan suorastaan mittailla”, Num-

minen sanoo.

Tasa-arvoa metsänomistajille Liitto on juu-

ri viettänyt 15-vuotisjuhliaan. Jäsenyhdistyk-

siä liitossa on 16 eri puolilla Suomea ja niis-

sä on jäseninä kaikkiaan noin 5000 metsän-

omistajaa. Yhdessä he omistavat noin 500 000

hehtaaria metsää.

Järjestön ajatuksena on lisätä jäsentensä

metsiin liittyviä tietoja ja taitoja nimenomaan

asuinpaikkakunnilla. ”Kun meitä on joskus

epäilty esimerkiksi MTK:n tai metsänhoito-

yhdistysten kilpailijaksi, niin se on kyllä pi-

kemminkin päinvastoin: me emme itse tee

metsätöitä, me vain koulutamme, ja ajatukse-

na on, että metsätyöt tehdään aina paikallisin

Etämetsänomistajien Liitto liittyi Suomen Metsäyhdistyksen jäseneksi viime vuonna. Sen jälkeen joukkoon on liittynyt myös Metsästäjäin Keskusjärjestö.

voimin”, Numminen sanoo ja korostaa, että lii-

tossa tai sen jäsenjärjestöissä ei edes ole sel-

laista henkilökuntaa, joka voisi tehdä metsä-

töitä tai neuvontaa maastossa.

Liitto ajaa myös metsänomistajien keski-

näistä tasa-arvoa. Mitä tämä tarkoittaa?

”Esimerkiksi sukupolvenvaihdoksessa

maanviljelijämetsänomistaja on eri asemassa

kuin sellainen, joka ei ole maanviljelijä. Jos

minun tilukseni siirtyisivät minun lapsilleni,

vero olisi suurin piirtein kymmenkertainen

maanviljelijään verrattuna”, Numminen sanoo.

Nummisen mukaan pelisääntöjen pitää olla

samat kaikille ja tämä on se merkittävin epä-

kohta. ”Muuten suuria ongelmia ei tässä suh-

teessa ole, samat meillä on rahoitustuet ja vas-

taavat”, Numminen sanoo.

Tarvetta on taloustiedoista ja -taidoista Num-

misen mukaan liiton jäsenmäärällä on hyvät

mahdollisuudet kasvaa jatkossa. ”Tutkimusta

tästä ei ole, mutta keskusteluissamme olem-

me haarukoineet, että meille sopivia metsän-

omistajia on tässä maassa noin 200 000”, Num-

minen sanoo.

Nummisen mukaan moni suomalainen

metsän omistaja harkitsee lisämaan ostoa. ”Kun

metsätilamarkkinat ovat eri maakunnissa aika

ohuet, on luonnollista, että niitä haetaan laa-

jemmalta alueelta. Näin etämetsänomistus li-

sääntyy”, Numminen sanoo.

Metsänomistus ulkomailla sen sijaan ei me-

ne eteenpäin. ”Takavuosina meillä oli jonkin-

lainen buumi, että ostetaan metsää Baltiasta,

mutta nyt se on oikeastaan hiipunut”, Num-

minen sanoo.

Liiton tavoitteena on myös lisätä metsä-

tilanomistajien tietoja ja taitoja metsäasioissa.

Tässä Numminen näkee kasvavan puutteen ni-

menomaan talousasioiden, ei niinkään metsän-

hoitoasioiden osaamisessa.

”Metsänhoidon kannattavuus, metsän ar-

von määritys laajemminkin kuin vain yhden

kuvion osalta, kiinteistökaupan teko, metsä si-

joituskohteena. Meillä itse asiassa on Hämeen

ammattikorkeakoulun kanssa suunnitelma luo-

da näitä asioita koskeva opintokokonaisuus

metsän omistajille”, Numminen sanoo.

”Ja kun meillä on metsätaitojen SM-kisoja,

miksei meillä voisi olla myös metsätalous-

taitojen kisoja”, kysyy Numminen ja vastaa,

että sellainenkin on jo kehitteillä.

HANNES MÄNTYRANTA

Etämetsänomistajat – yksi Metsä-yhdistyksen 47 jäsenestä

Kun Metsäpäivien

metsälakia käsittele-

vään seminaariin ha-

luttiin puheen vuoro

metsäneuvonnasta ja

-palveluista riippumat-

tomalta metsänomis-

tajalta, sellainen löy-

tyi Etämetsänomis-

tajien Liitosta ja sen

puheen johtajasta

Rauno Nummisesta.

KU

VA

: E

RK

KI

OK

SA

NE

N

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16

4 • 2 0 0 4L

EH

TIK

UU

SI

3 • 2013

”Vuonna 2007 päätettiin metsänhoitoon

ja metsän virkistyskäyttöön liittyvät ai-

heet eriyttää omaksi, itsenäiseksi tapahtumak-

seen. Jo seuraavana vuonna tapahtuma sai rin-

nalleen Metsäyhdistyksen ammattilaisille jär-

jestämät Metsäpäivät”, kertaa Messukeskuk-

sen myyntijohtaja Mikko Horppu tapahtu-

mien historiaa.

Helsingin Metsämessut järjestetään Messu-

keskuksessa tänä vuonna jo seitsemättä ker-

taa. Yhdessä Metsäpäivien kanssa runsas

tapahtuma kokonaisuus tarjoaa hyötytietoa,

viihdettä ja virikkeitä metsänomistajille, metsä-

alan ammattilaisille sekä luonnossa liikkujille.

Koululaisille oma päivä Metsämessujen si-

sältö ja tarjonta on vuosien myötä kehittynyt

ainutlaatuisen monipuoliseksi. Samalla se on

saanut rinnalleen uusia tapahtumia, jotka tuo-

vat metsän äärelle myös uutta yleisöä. Runsas

tapahtumakokonaisuus houkuttelee messuille

sekä ammattilaisia että kuluttajia pääkaupunki-

seudulta ja kauempaakin.

”Paikalle tullaan muun muassa hakemaan

tietoa alasta, kuuntelemaan asiantuntijoiden

puheenvuoroja, ihastelemaan eläimiä, katso-

maan työnäytöksiä, hakemaan inspiraatiota

kädentaitoihin ja tietysti tekemään ostoksia.

On myös hienoa, että metsäalan organisaa-

tiot kutsuvat yläkoululaisia tutustumaan metsä-

alaan ja alan ammatteihin. Tänä vuonna kou-

lulaisia odotetaan paikalle noin 9000”, Horp-

pu iloitsee.

Mukana muutoksessa Messukeskus haluaa olla

mukana metsäalan kehityksessä. Metsä messujen

lisäksi tapahtumatalossa järjestetään vuoden

mittaan muitakin metsään liittyviä messu-

tapahtumia. Näitä ovat esimerkiksi pak kaus-

ja graafi sen alan PacTec ja GrafTec, raskaiden

työkoneiden Maxpo, sellu- ja paperiteollisuuden

PulPaper sekä sen rinnalle uutena tapahtu-

mana ensi kesäkuussa toteutettava WoodTec.

”Metsäsektori on Suomen talouden perin-

teinen tukijalka, joka vaikuttaa ja työllistää. Se

on vankkaa kansallisvarallisuuttamme ja mo-

nin tavoin tärkeää sekä teollisuudelle että kai-

kille suomalaisille. Tätä on ilo olla tukemas-

sa”, Mikko Horppu jatkaa.

Kaikilla aisteilla Metsämessut on metsän-

omistajan ja alan ammattilaisten sekä metsästä

kiinnostuneiden vuotuinen kohtauspaikka pää-

kaupunkiseudulla. Se tarjoaa kävijöille konk-

reettisia ja havainnollisia elämyksiä ja virik-

keitä kaikille aisteille.

”Me Messukeskuksessa puhummekin koh-

taamismediasta. Messut on maan viidenneksi

suurin media, jossa ihmiset tapaavat kasvok-

kain. Olemme siis aidosti sosiaalinen media”,

Horppu toteaa.

Tämänvuotisen tapahtuman ohjelmassa

on luentoja, keskusteluja ja kyselytunteja, uu-

si nuoria houkutteleva Metsäpeliluola ja toi-

minnallinen Tiedon ja taidon metsä -alue, jos-

sa kokeillaan metsätyövälineitä ja -varustei-

ta. Lauantaina ja sunnuntaina kisataan halon-

hakkuun SM-kilpailut.

TUULA SIPILÄ

Kirjoittaja on Messukeskuksen tiedottaja.

Työnäytökset ja metsäkoneet kiinnostavat niin

ammattilaisia kuin kuluttajiakin.

KU

VA

T:

KIM

MO

BR

AN

DT

Metsämessujen vetovoima havaittiin 2000-luvun lopussa, jolloin metsään liittyvät teemat olivat messutarjonnassa osana ELMA-maaseutumessuja.

Metsä houkuttelee messuille

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16

4 • 2 0 0 4

LE

HT

IKU

US

I

3 • 2013

VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin oli

otsikoissa viime syksynä, kun VTT ke-

hitti yhdessä Puustelli-keittiöiden kanssa bio-

komposiitin, jolla voidaan korvata lastulevy

keittiökalusteiden valmistuksessa.

Lastulevyn korvaaminen biokomposiittisel-

la runkorakenteella vähentää materiaalin käyt-

töä 25–30 prosenttia ja hiilijalanjälkeä 35–45

prosenttia.

Tänä syksynä Harlin on ollut otsikoissa

design-selluloosan kanssa. ”Etsimme VTT:n,

Aalto-yliopiston ja Tampereen teknillisen yli-

opiston yhteis työnä tuotteita, vaikkapa teks-

tiilejä, joissa nyt käytetään muovia tai jotain

muuta öljypohjaista materiaalia ja jotka voisi

tehdä puubiomassasta”, Harlin sanoo.

Harlinin mukaan ennen tuotetta kehitet-

tiin kymmenen vuotta ja myytiin sitten 20

vuotta. ”Nyt yritämme tehdä toisinpäin. Etsim-

me puupohjaisia tuotteita, joita kuluttajat ha-

luavat käyttää nyt ja jotka ovat tuoreita vielä

vuonna 2050.”

Uusia selluloosapohjaisia tuotteita voitaisiin

käyttää lääke-, elintarvike- ja autoteollisuudes-

sa. Puun selluloosafi brillejä on myös mahdol-

lista kehrätä langaksi.

Puuvillapellosta viljapelloksi Puubiomassas-

ta valmistetuilla kuidulla voitaisiin korvata esi-

merkiksi ympäristöä rasittavan puuvillan ja öl-

jyä kuluttavan polyesterin tuotantoa.

Puuvillasta tehdään noin 40 prosenttia maa-

ilman tekstiileistä. Lähes kaikki loppu tehdään

öljy pohjaisesta polyesteristä. Selluloosakuitu-

jen osuus on noin kuusi prosenttia.

”Sekä puuvillan että polyesterin tuotannon

lisäämisessä ovat tulleet rajat vastaan eri syis-

tä. Samaan aikaan maapallon väkimäärä kas-

vaa”, Harlin sanoo.

Suomessa hakataan puuta vuosittain noin

30 miljoonaa kuutiota vähemmän kuin kestä-

västi voitaisiin. 30 miljoonasta kuutiosta puuta

voitaisiin valmistaa 5–6 miljoona tonnia teks-

tiilituotantoon soveltuvaa kuitua. Tämä kuitu-

määrä vastaa noin viidennestä maailman puu-

villan tuotannosta.

Jos puuvillakuidun tuotanto vähenisi vas-

taavalla määrällä, hiilidioksidipäästöt väheni-

sivät VTT:n laskelmien mukaan 120–150 mil-

jardia tonnia ja peltoalaa vapautuisi 18–25

miljoonan ihmisen ruoan tuotannolle. Lisäksi

aavikoituminen vähenisi noin 10 prosentilla.

Tunnustus lämmittää Metsäyhdistys palkitsi Ali

Harlinin tänä vuonna hopeisella ansiomerkillä.

Palkinto myönnettiin sekä tehdystä tutkimus-

työstä metsäsektorin hyväksi että ahkerasta

viestimisestä. Harlin kertoo uupumatta tutki-

mustyöstään niin seminaareissa kuin mediassa.

”Professorin työhön kuuluu kertoa alastaan

ja työstään, mutta kyllähän se on silti muka-

va kuulla, että tekee oikeita asioita”, Ali Har-

lin tuumaa tunnustuksesta.

”Minun agendani on puhua tulisieluisesti

muutoksesta. Kansantalous ja teknologia ovat

suuressa murroksessa ja meidän on löydettävä

uudet materiaalit ja vientituotteet.”

”Kolmasosa metsäteollisuuden rahasta tu-

lee bioenergiasta. Se on hyvä, mutta sen rin-

nalle tarvitaan uusia vientituotteita. Mieluusti

sellaisia, joista saadaan enemmän rahaa kuin

nykyisistä”, Harlin sanoo. Ja hänestä sen a sian

puolesta kannattaa puhua.

Emme voi antaa metsäteollisuuden muut-

tua viennin veturista paikallisten tarpeiden

tyydyttäjäksi. Se ei olisi hyvä tilanne teolli-

suudella, metsänomistajille, koneyrittäjille tai

kansan taloudelle.

Tutkimusprofessori Ali Harlin jaksaa kertoa uupumat-

ta tutkimustyöstään niin seminaareissa kuin mediassa.

Selluloosalla voidaan tulevaisuudessa korvata puuvillaa ja polyesteriä, joiden tuotanto rasittaa ympäristöä.

Ali Harlin pelastaa maailmaa pukemalla sen puukuituun

KU

VA

: S

AK

U R

UU

SIL

A

Mäntysellukuiduista VTT:llä valmistettua lankaa. Lanko-

jen halkaisija 100 mikrometriä.

KU

VA

: P

EK

KA

RÖ

TK

ÖN

EN

Suomen Metsäyhdistys

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16

4 • 2 0 0 4L

EH

TIK

UU

SI

3 • 2013

Wood, water and wisedom Harlinille kertyy

vuodessa noin sata matkapäivää ja lukematto-

mia esitelmiä. Hän onkin kiteyttänyt Suomen

luonnonvarojen vahvuudet kirjaimiin www:

wood, water and wisedom. Eli: puu, puhdas

vesi ja älykkäät ratkaisut.

”Me emme voi olla niin tyhmiä, että jätäm-

me puun, suurimman luonnonvaramme käyt-

tämättä. Metsiin on investoitu valtavasti. Ne

kasvavat enemmän kun koskaan, niitä hoide-

taan paremmin kuin koskaan, infrastruktuuri

niiden ympärillä on kunnossa.”

Harlin ei usko, että on vain yhtä viisasten

kiveä, joka kääntämällä kansantalous ja vienti-

tase saadaan käännettyä – tai maailman pe-

lastettua. Kiviä on monta, ne ovat pienempiä,

mutta niiden alle pitää jaksaa katsoa.

”Toisaalta, Uimaharjun liukosellutehdas

tuottaa enemmän kuin Rovio. Vain yksi teh-

das”, Harlin muistuttaa.

KRISTA KIMMO

Suomalaiskaksikko kehitti ohjelman, joka laskee metsän puustomääriä koskevat tiedot kännykällä otetussa valokuvassa näkyvien puiden perusteella.

Kännykkäsovellus mittaa puuvarat valokuvan perusteella

Puuston pohjapinta-alan mittaukseen käy-

tetty relaskooppi keksittiin vuonna 1948.

Nyt on kehitetty älypuhelimeen sopiva sovel-

lus, joka laskee pohjapinta-alan, mutta tekee

paljon muutakin.

Trestimaksi nimetyn sovelluksen ja fi rman

takana on kaksi miestä, Simo Kivimäki ja

Timo Rouvinen. Molemmat ovat entisiä No-

kian insinöörejä.

Trestima on yksinkertainen. Relaskooppi-

mittauksen sijaan riittää 3–10 valo kuvaa. Arvioi-

jan pitää vain osata valita valo kuvan kohde

niin, että se edustaa metsää hyvin.

Kuva siirtyy puhelimesta pilvipalvelussa

olevaan ohjelmaan, joka laskee sen perusteel-

la puuston pohjapinta-alan puulajeittain. Kun

puun kylkeen kiinnittää mittamerkin, ohjelma

osaa laskea myös puun läpimitan 1,3 metrin

korkeudelta. Puiden pituuden ja sitä kautta ti-

lavuuden mittaamiseksi pitää ottaa kuva, jossa

näkyy koko keskimääräinen puu.

Tarkempaa ja nopeampaa mittausta ”Re-

laskooppikoealan tekoon menee minuutti tai

kaksi. Valokuvaamiseen kuluu muutamia se-

kunteja. Ohjelma laskee reaaliajassa puusto-

tiedot. Mitä useampia valokuvia ottaa, sitä tar-

kemmaksi laskenta tulee”, Rouvinen kertoo.

Työn tehostumista on myös testattu asiak-

kaiden kanssa. Trestiman avulla saatiin päiväs-

sä tehtyä sata hehtaaria metsä suunnitelmaa,

kun vauhti perinteisen menetelmin on yleen-

sä 30 hehtaaria.

Samalla mittauksen keskivirhe laski re-

laskooppimittauksen yli 20 prosentista alle

kymmeneen prosenttiin.

”Trestiman edut ovat työn nopeutuminen

ja se, että saat tietää, kuinka tarkkoja tulokset

ovat”, Rouvinen sanoo. Tavallisen relaskoopin

tarkkuus on keskimäärin 20 prosenttia ja se

vaihtelee käyttäjän mukaan.

Vuodessa ideasta toimivaan tuotteeseen

Trestima hyödyntää kaiken tiedon, mitä puhe-

limesta tulee: kuvat, paikkatiedot, puhelimen

asennon. Kuvia tulkitaan konenäön avulla. Rou-

vinen ei halua kertoa tarkemmin, miten ohjel-

ma toimii, koska patenttihakemus on vireillä.

Kivimäki ja Rouvinen ovat vuodessa luo-

neet nollasta sovelluksen, jolla voi mitata met-

sää. Kummallakaan keksijällä ei ole metsäalan

koulutusta, vaan he ovat tietotekniikan diplomi-

insinöörejä.

Metsäosaamista on kertynyt Trestimaa teh-

dessä, ohjelmointi taas oli hanskassa alun pe-

rin. ”Ostimme heti alkuun Tapion taskukirjat

ja mittalaitteet”, Rouvinen sanoo.

Rouvisen mukaan metsäala on suhtautu-

nut yllättävänkin positiivisesti kahteen täysin

alan ulkopuoliseen tyyppiin, jotka väittivät,

että osaavat mitata metsää nopeammin ja pa-

remmin kuin metsäammattilaiset.

”Vastaanotto on ollut avoin ja kiinnostu-

nut. Se auttoi, että meillä oli valmis tuote, ei

vain idea. Saatoimme sanoa, että mennään

vaikka heti mittaamaan tuo takametsä”, Rou-

vinen sanoo.

KRISTA KIMMO

Trestiman käyttö vaatii vain yhteensopivan Lumia-puheli-

men ja mittatikun puun kylkeen. Mitä edustavampia ote-

tut kuvat ovat, sitä pienempi on mittauksen keski virhe

ja sitä nopeammin mittaus on valmis.

KU

VA

: T

RE

ST

IMA

Suomen Metsäyhdistys

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16

HYVÄT IHMISET!

Meistä täällä Metsäyhdistyksessä tuntuu, ettemme anna, emmekä saa, tarpeeksi

palautetta. Tämä palsta on meidän vastauksemme palautepulaan.

Keräämme jokaiseen Lehtikuusen numeroon tälle palstalle kokemuksia hyvin

sujuneesta yhteistyöstä, mielenkiintoisesta esitelmästä tai mistä tahansa muusta

mieleen jääneestä positiivisesta kokemuksesta. Tämä palsta on avoin myös

sinulle. Ainoa ehto on, että palautteen on oltava positiivista.

Annetaan sanan kiertää!

LE

HT

IKU

US

I

3 • 2013

PALAUTEPALSTA

Metsä puhuu kiittää Mahdollisuuksien

metsä -kampanjan tekijöitä eli kaikkia noin kahtasataa innostunutta

kouluvierailijaa! Erityinen kiitos kuuluu mahtavalle projektiryhmälle, Metsä-

teollisuus ry:n väelle ja Ellun Kanoille. Tämä oli yhteistyötä parhaimmillaan! Ja kiitos Santulle, Jackille ja Anterolle lisäkäsistä tuotesalkkurumbassa J

Lämmin kiitos Vantaan luontokoululle ja erityisesti Olli Vidingille Case Forest -kurssin järjestämisestä kanssamme! Syyskuun kurssi onnistui loistavasti!T: Maija

Suuret kiitokset Metsäntutkimuslaitoksen Sauli Valkoselle antoisasta koulutus-päivästä eri-ikäisrakenteisen metsän-kasvatuksen tiimoilla! T: Metsäyhdistyksen väki

Kiitos UPM Kaukaan tehtaat, Kaakkois-

Suomen Ely-keskus, Metsähoitoyhdis-

tykset Luumäki ja Etelä-Karjala sekä

Lappeenrannan teknillinen yliopisto.

25.–27.9.2013 järjestetyn Päättäjien

35. Metsäakatemian maastojakson järjes-

telyt olivat jälleen kerran erinomaiset.

T: Annamari & PMA-tiimi

Kiitos Rauni Nousiaiselle vuosikymmenten

työstä Metsäyhdistyksen hyväksi. Onnelli-

sia eläkepäiviä!

T: Työtoverit

Kiitos Metsäteollisuus ry:n Lahopuusta

liito-oraviin -retken järjestäjille ja osanottajille mielenkiintoisesta retkestä ja erinomaisista keskusteluista.T: Juhani ja Krista

Opinto-ohjaajat Outi Koski ja Eiju Nurmi Maskun Hemmingin koululla: kahden päivän vierailulla näin, kuinka hyvää ja arvokasta työtä teette. Ette vain tuupi oppilaitanne eri urapoluille, vaan tekemi-sistänne huokuu aito välittäminen. Osaatte kuunnella nuoria herkällä korvalla!

T: Anne Turunen

Lämmin kiitos Mårten Malmströmille ehtymättömästä avuliaisuudestasi Espoon koululaisten metsäviikolla! Kiitokset myös tilanomistajille Thomas ja Jessica

Malmströmille siitä, että 1 000 koululaista sai tulla oppimaan Snettansin metsiin. T: SMY nuorisoviestintä

Kutosluokkalaisten terveisiä Espoon koulu-laisten metsäviikon järjestäjille:- MAHTAVA METSURI JA MOTO!!!!!! =D- MOI KAIKILLE! En haluu kerskuu tai

mitään mut mun iskä työskentelee upm:ällä :DDDD

- it was nice and i wish to see my tree (Yegor Jr) when he’s fully grown

- Joo helt kiva :) tack å hej

Elena R

amsu

rrun

Tarja Etelämaa

Harri Hypén

Annamari Heikkinen

Harri Hänninen

Nina Johansson

Maija Kovanen

Sirpa Kärkkäinen

Juhani Karvonen

Vilma Iss

akainen

Krista Kimmo

Kai Lintunen

Anne Turunen

SMY halaa puuta

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16

Hannes Mäntyranta

LE

HT

IKU

US

I

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16

LEHT I KUUSI

Lehtikuusi on Suomen Metsäyhdistyksen lehti. Sen tarkoitus on vastata ennen muuta kysymykseen, mikä yhdistykselle esitetään usein: mitä ajattelemme maailman menosta. Tarkoituksemme ei siis ole katsoa peruutuspeiliin, vaan kertoa, miten maa ja maa-ilma mielestämme makaa. Haluamme myös keskustelua, mistä johtuen Lehtikuusen palstat ovat avoinna kumppaneillemmekin.

Lehtikuusi julkaistaan PDF-muotoisena Internetissä osoitteessa www.smy.fi /lehtikuusi Lukijoille siitä tiedo-tetaan muun muassa sähköpostiviestillä, jossa olevan linkin kautta Lehtikuusen voi hakea omalle tietokoneelleen. Lehtikuusen voi myös tulostaa A4-kopiopaperille. PDF-versiossa taas voi käyttää lukuisia internetlinkkejä.

Jos olet saanut sähköpostiisi tiedon Lehtikuusen uuden numeron ilmestymisestä, olet jo postituslistallamme. Jos et siellä ole tai jos haluat sieltä pois, voit ilmoittaa siitä osoitteeseen lehtikuusi@smy.fi Ilmoittautuessa tulee sähköpostiin kirjoittaa ilmoittautujan nimi ja sähköpostiosoite sekä työnantajan nimi, tai jos osoite on oma, ilmoittautujan osoite.

Julkaisija: Suomen Metsäyhdistys • Päätoimittaja: Juhani Karvonen • Toimitussihteeri: Krista KimmoTaitto ja ulkoasu: gravision • Kannen kuva: Anja Vest: Kohtaaminen metsässä • Palkkien kuvat: Kimmo Brandt, Krista Kimmo ja Pekka Rötkönen • SMY halaa puuta -kuvat: Juha Forsström, Jóhann Hilmarsson, Riitta Hänninen, Vilma Issakainen, Melissa Johansson, Krista Kimmo, Sirkka Kovanen, Meri Lintunen, Erkki Oksanen, Matti Pennanen ja Pirjo Piesala

3 • 2013

Lehtikuusi on painettu PEFC- ja FSC-sertifi oidulle paperille.

Halaa puuta -valokuvauskilpailun tarkoi-

tuksena on muistuttaa, kuinka tärkeäs-

sä roolissa puu ja metsät ovat elämässämme.

Metsä puhuu -tulevaisuushankkeessa järjestet-

tyyn kilpailuun tuli kilpailuaikana yli 600 valo-

kuvaa, joissa on halattu puita ja puutuotteita

niin Suomessa kuin ulkomaillakin.

Kilpailuohjeissa neuvottiin halaamaan itsel-

lesi erityisen tärkeää puuta tai ihan mitä vaan

puuhun ja metsään liittyvää, vaikka hakkuu-

konetta. Suurimmassa osassa kuvista halat-

tiin kuitenkin puuta, ei puusta tehtyä tuotet-

ta. Kuva saldon perusteella suomalaisille tär-

keä kuva-aihe on myös puussa oleva kissa.

Joka kuukausi tuomaristo valitsi muuta-

man kuvan fi naaliin. Tässä niistä muutama.

Myös tämän Lehtikuusen kansikuva on valo-

kuvakilpailun satoa.

Kilpailun voittaja päätetään verkossa ta-

pahtuvan yleisöäänestyksen perusteella. Ää-

nestys päättyy 6.12. Parhaita otoksia voi ihailla

Metsä yhdistyksen messuosastolla 6h70 ja ver-

kossa osoitteessa www.metsapuhuu.fi , jossa myös

äänestys tapahtuu.

Kilpailun voittaja palkitaan Euroopan Metsä-

viikolla Rovaniemellä 13.12.2013.

Halaa puuta -valokuvakisaan tuli yli 600 kuvaa

Yleisöäänestys voittajasta alkaa Metsämessuilla.

Sanna Kallio: Halaus

Aira Koskela: Kesäpäivän lepohetki

Annukka Saulio: Viulu on kaunis puu

Matti Kemppainen: Puusta on moneksi

Noora Mustajärvi: Halataan puuta