� � 2 • 2009

Hyvä edunvalvojakuuntelee

2 2014

Äänikirjat ja uusi e-kirja . Näin sain tietokoneen

2 Leija 2 . 2014

Kysyimme kokemuksia ja ajatuksia edunvalvonnasta.

Voit tarvita edunvalvojan,jos sinun on vaikea hoitaaitse raha-asioitasi.

Edunvalvoja auttaa hoitamaan raha-asioita ja omaisuutta.Edunvalvojan tehtävä on valvoa,että rahasi riittävät perustarpeisiin,kuten asuntoon, ruokaan ja lääkkeisiin.

Joskus puhutaanlaajennetusta edunvalvonnasta.Se tarkoittaa, että henkilö saa edunvalvojan myösns. henkilöön liittyvien asioiden hoitoa varten.Tällainen asia voi olla esimerkiksi laitoksesta poismuutto,jos muuttaja tarvitsee apuaasumisen järjestämisessä.

Yksi vaihtoehto on hakeaedunvalvoja vain yhtä asiaa varten.Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi se, kun henkilö saa perintöä.

Kaikilla kehitysvammaisilla henkilöillä ei ole edunvalvojaa.Laki ei edellytä, että kehitysvammaisella on edunvalvoja.

Rahat on tarkoitettu päämiehen hyväksi

Henkilöä, jolla on edunvalvoja,sanotaan päämieheksi.

Lain mukaan päämiehenkuuluu saadakohtuullisesti käyttövaroja eli rahaa käytettäväksi.Päämiehen varat on tarkoitettu hänen hyväkseen ja hänen elämänlaatunsa parantamiseksi.Jos henkilöllä siis on varaa,hän voi käyttää rahojaanvaikka lomamatkaan.

Jos saat mielestäsi liian vähän käyttövaroja,ota yhteyttä edunvalvojaasija kerro asiasta hänelle.

Raha-asioissa edunvalvojan pitää ottaa huomioon päämiehen tarpeet ja toiveet.Edunvalvoja ei päätäpäämiehen henkilökohtaisista asioista,kuten harrastuksista.

Usein edunvalvojana toimiioma vanhempi tai sukulainen.Edunvalvojaksi voidaan määrätämyös yleinen edunvalvoja.Joskus on mahdollistavaihtaa edunvalvoja.

Minkälainen on hyvä edunvalvoja?

Kysyimme kolmelta Me Itse -yhdistyksen jäseneltä kokemuksia ja ajatuksia edunvalvonnasta.

”Hyvä edunvalvoja ottaa huomioon mielipiteeni”

Leija 2 . 2014 3

JATKUU u

Kari Käkelä on Sodankylästä.Hän kertoo näin:

Minulle on tärkeää,ettei edunvalvoja ole liian tiukka.Olen aina sanonut,että minun asioihini ei tarvitse turhaan puuttua.Minulta pitää aina kysyä lupa,kun on kyse omista asioistani.

Edunvalvojani kanssa soittelemmeja puhumme raha-asioistani.Yleensä olemme yhteydessäminun omasta aloitteestani.On hyvä, että minulla on edunvalvoja,joka auttaa minua silloin,kun tarvitsen apua.Hän esimerkiksi selvittää asian,jos en ole saanut palkkaani.

Tällä hetkellä asiat toimivat hyvinedunvalvojani kanssa.Saan käyttää omat rahani niin kuin haluan.

Seuraavaksi haastattelimme Toivo Huhtaa Ylitorniosta. Hän kertoo näin:

Minulla ei ole edunvalvojaa,hoidan raha-asiani itse.Olen hyvä säästämään rahaa.Maksan laskut tietokoneella,jonka käyttämiseen saantarvittaessa apua asuntolan hoitajalta.Kaikki päätökset teen kuitenkin itse.

– On hyvä, että minulla on edunvalvoja, sanoo Kari Käkelä Sodankylästä. Hänen kaverinsa Toivo Huhta taas kertoo pärjäävänsä ilman edunvalvojaa. Hän asuu Ylitorniolla.

4 Leija 2 . 2014

Leijan juttuja voi kuunnella netissä Vernerin sivullaosoitteessa http://verneri.net

Olen tyytyväinen, että saanpäättää itse omista asioistani.Olen kuitenkin valmistautunut siihen,että saatan joskus tarvita edunvalvojaa.Olen 65-vuotiasja ikää tulee koko ajan lisää.

Voi olla, että voin tarvita joskus edunvalvojan,jos esimerkiksi muistini heikkenee.Jos tarvitsen edunvalvojan,haluan että hän ajattelee minun parastanija ottaa huomioon mielipiteeni.Edunvalvoja ei saa tehdä päätöksiäoman päänsä mukaan.

Tamperelainen Eija Rantanen kertoo omasta tilanteestaan näin:

Olen yhteydessä edunvalvojaanikerran kuukaudessa.Puhumme raha-asioistani.Soitan hänelle, jos esimerkiksi olen lähdössä reissuunja tarvitsen rahaa sitä varten.

Hyvän edunvalvojan kanssa on helppo keskustella.Edunvalvojan täytyy ymmärtää,että hän ei voi tehdä päätöksiä minun puolestani.

Toivon, että voisin päättää enemmänomista raha-asioistani.Osaan säästää rahaaja pystyisin hoitamaan asioita enemmän itse.

Teksti Laura Kotila ja Jaana TeräväinenKuvat Laura Kotila

Juttua varten on haastateltu Tukiliiton lakimiestä Tanja Salismaa.

– Hyvän edunvalvojan kanssa on helppo keskustella, Eija Rantanen pohtii.

JATKOA q

Leija 2 . 2014 5

Me Itse ry:nkorttikampanja EU-vaaleissaToukokuussa järjestetään EU-vaalit.Suomalaiset äänestävät 24.5.2014 siitä,ketkä pääsevät europarlamenttiin.

Me Itse ry on tehnytvaaleja varten sarjan kortteja. Kortteja voi antaa tai lähettää vaalien ehdokkaille ja muille päättäjille.Korteissa sanotaan

”Älä kiusaa”, ”Laitos ei ole koti”, ”Työstä palkkaa” ja ”Minulla ei ole hintaa”. Kortteja voi tilata Me Itse ry:n toimistolta. Yhdistyksen numero on 0400 426 535. Puhelinajat ovat tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin klo 9 – 13. Yhdistyksen sähköpostiosoite on meitse@meitse.fi

6 Leija 2 . 2014

Leijan uutisia

Kela-neuvoja auttaa myös puhelimessa

Kuv

a K

ela

Kela eli Kansaneläkelaitos maksaa muun muassa kansaneläkkeen ja takuueläkkeen.

On aika laittaa palvelusuunnitelma kuntoon Monet ihmiset tarvitsevat apua tai tukea, jotta he selviävät jokapäiväisessä elämässä. Näin minä pärjään -vihko auttaa sinua miettimään, millaista apua tai tukea tarvitset.

Tällaista tietoa tarvitaan esimerkiksi silloin, kun sinulle tehdään palvelusuunnitelma. Vihon sisältämät tiedot auttavat järjestämään juuri sinulle sopivaa apua tai tukea. Voit täyttää tiedot itse tai yhdessä läheisen ihmisen tai lähityöntekijäsi kanssa.

Näin minä pärjään -vihon ovat tehneet Kehitysvammaisten Palvelusäätiö, Kehitysvammaliitto ry ja Eteva-kuntayhtymä.

Näin minä pärjään -vihon voi tilata Kehitysvammaisten Palvelusäätiöstätai ladata Vernerin sivulta, www.verneri.net Myös kommunikaatiokeinot kirjataan muistiin.

Oma Kela-neuvoja auttaaerityisen tuen tarpeessa olevia sairaita ja vammaisia asiakkaita.

Kela-neuvoja auttaaesimerkiksi täyttämään hakemuksia.Hänen kanssaan voit pohtia myös omaa tilannettasi,kuten eläkettä ja tukimuotoja.

Henkilökohtainen Kela-neuvoja auttaa joko puhelimitse tai paikan päällä Kelan toimistossa. Jos haluat oman neuvojan,ota yhteyttä lähimpään Kelaan.

Leija 2 . 2014 7

Kuva JT

Viime syksynä kirkkopyhää vietettiin Kokkolassa.Yhteiseen lauluun osallistui myösvaltiovarainministeri Jutta Urpilainen.

Valtakunnallinen kirkkopyhä syyskuussa Turussa

Ensi syksynä vietetään kehitysvammaisten valtakunnallista kirkkopyhää Turussa 20. – 21.9.2014.

Kehitysvammaisten valtakunnallista kirkkopyhää vietetään vuosittain eri puolilla Suomea.Turussa kirkkopyhän viikonloppu alkaa lauantaina 20.9. Turun Tuomiokirkossa iltamessulla ja tervetulotilaisuudella. Sunnuntaina 21.9. juhlamessu, lounas ja päiväjuhla vietetään Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa.

Juhlaan odotetaan noin 500 – 700 osallistujaa. Kaikki juhlan tilat ovat esteettömiä.

LisätietojaTarja Muurinen, 040 3417 280, tarja.muurinen@evl.fitai Pertti Arola, 050 570 265, pertti.arola@evl.fi

Kuva Taina Lamminen

Myös Puuwillaorkesteri esiintyy kulttuuripäivillä. Kuvassa bändin jäsenistä Valto Palomäki, Ritva Venehsalo, Jouni Numminen, Kati Jääskeläinen ja Marianne Ruuskanen.

Kulttuuripäivät järjestetään Tampereella 6. – 7.6.2014 Tullintorin alueella.

Tervetuloa katsomaankehitysvammaisten taiteen tekijöidenmonipuolisia esityksiä.Tarjolla on teatteria, tanssia,kuvataidetta ja musiikkia.La Strada esittää ikivihreitä hittejä,bluesia soittaa Kalle Salonenja kauheita kummitustarinoita kertoo itse Kalevi Helvetti eli Pertti Kurikka.Taitopajoissa voi kokeillavaikkapa sirkusta.

Lisätietoja on tapahtuman kotisivulla osoitteessa www.kultturellia.fi

Musiikkia, tanssia ja teatteria kulttuuripäivillä Tampereella

8 Leija 2 . 2014

Puhetta vammaisuudesta professorin kanssa

Simo Vehmas onSuomen ensimmäinenvammaistutkimuksen professori.Hän aloitti työnsä 1.8.2013.

– Minun työni on suunnittelua.Ensi syksynä Helsingin yliopistolla alkaa opintokokonaisuusvammaistutkimuksesta,kertoo Simo Vehmas.

Me Itse ry:n puheenjohtaja Olavi Hietaharju ja vammaistutkimuksestakiinnostunut Heikki Suvilehtotapasivat professorin maaliskuussa.Taustatukena heillä oli mukanaJukka Kaukola.

Me Itse ry on kiinnostunut vammaistutkimuksesta.

Yhdistys haluaisi perustaa Me Itse -akatemian, jossa voisi opiskella vammaistoimijaksi.Akatemiassa tehtäisiin myös pieniä tutkimuksia.

– Olen jo ollut vertaistutkijanaeräässä projektissaja haastatellut meikäläisiä,kertoo Heikki Suvilehto.

Kun Olavi Hietaharju ja Heikki Suvilehtopuhuvat kehitysvammaisista ihmisistä,he käyttävät puhuessaan usein sanaa meikäläinen.Heikki kertoo, että hän käyttänytmeikäläinen-sanaa jo 30 vuotta. – Sukulaisetkin ymmärtävät,mitä ”meikäläisellä” tarkoitan.Käytän myös sanaa ”lievä”, Heikki sanoo.

Me Itse on kiinnostunut vammaistutkimuksesta

Jos kehitysvammaisuuteen olisi lääke, ottaisitko sellaisen lääkkeen?

Professori Simo Vehmas on kiinnostunut vammaistutkimuksen peruskysymyksistä, kuten vammaisuuden määrittelystä.Heikki Suvilehto, Jukka Kaukola ja Olavi Hietaharju kertoivat Me Itse ry:n näkemyksistä.

Leija 2 . 2014 9

Simo Vehmas kertoo,että tutkijana hän on miettinyt,onko vammaisuus sellainen asia,jota tarvitsee määritellä.Pitääkö vammaisista ihmisistäpuhua omana ryhmänään?

– Tykkäättekö, jos sanotaan ”kehitysvammainen”?Simo kysyy vierailtaan. – Toiset tykkäävät, toiset eivät.Minua ei haittaa, Olavi ja Heikki vastaavat.

Hetki mietitään yhdessä,miten vammaisuus eroaa sairaudesta. – Minä sanon aina,että epilepsiaan voi syödä lääkkeitä,mutta kehitysvammaan ei.Kehitysvamma ei parane lääkkeilläkuten joku sairaus, Olavi sanoo.

– Mutta jos olisi lääke kehitysvammaisuuteen,söisittekö sellaista lääkettä?Simo kysyy.

– Söisin, jos se auttaisi.Jos lääke toisi minulle lukutaidon,söisin sellaista lääkettä, Olavi sanoo.

Heikki on samaa mieltä: – Haluaisin täydellisen luku- ja kielitaidon.Ymmärtäisin silloinmuiden puhetta paremmin.Mutta en jättäisi meikäläisyyttä.

– En minäkään jättäisimeikäläisyyttä, Olavi sanoo.

Teksti ja kuvat Jaana Teräväinen

Professori Simo Vehmas sai kutsun Me Itse ry:n Jyväskylän alajaospäiville.

10 Leija 2 . 2014

Kun minä tulin Perttulaan vuonna 1956,olin kahdeksan vuotta vanha.Äiti vei minut ensin toimistoon.Sieltä ohjattiin Kuusistolaan,jossa oli tyttöjä.

Siellä toimistolla sanoivat,että olin pienikokoisin tyttö,mitä on tuotu Perttulaan.

Niin alkoi koulun käynti.Syyskuussa alkoi koulu.Mentiin rivissä koulun pihaanja opettaja tuli päästämäänmeidät sisälle.Minut ohjattiinopettaja Hellin Harjulle.Hellin-tädin luokka oli koulun ensimmäisessä kerroksessa.Olin yhden lukukauden hänen luokallaan.Sen jälkeen siirryin toiselle.Niin etenin koulussa.

Aamupäivät oltiin koulussa,sitten mentiin osastolle.Meidät laitettiin jonoon kaappien eteen ja siitä mentiin ruokasaliin.

Iltapäivällä meidät vietiin käsitöihin.Sitä ohjasi Mimmi Hannikainen.Söimme siellä välipalaa,mehua ja korppua.

Niin kuluivat kouluvuodet,kunnes olin viimeistä vuotta koulussa.Olin ylimmässä kerroksessa, viimeinen luokka.Muistan yhden uskontotunnin,kun koulun johtaja Ensio Mustonenpiirsi taululle luomispäivän väriliiduilla.

Olin vuoden verran isojen tyttöjen puolella.Olin silloin keittiössä töissä,välillä aamuvuorossa, välillä iltavuorossa.Emäntänä oli Kristiina Pönni. Nukuimme kahdessa makuusalissa.Meitä oli 15 molemmissa saleissa.Oli osasto 1 ja osasto 2.Sitä kesti yhdeksän vuotta.

Kun koitti vuoden 1965 kevät,aloitin rippikoulun.Opeteltiin virsiä tunneillaja käytiin kirkossaharjoittelemassa alttarille menoa.Kirkkomme oli Vanajan kirkko.

Ripillepääsypäivä oli 3.7.1965.Tulimme konfirmaatiotilaisuuden jälkeen heti Perttulaan kahville.Sitten lähdin lomalleäidin, vaarin ja tätini kanssa.

Tulin takaisin Perttulaan heinäkuun lopullaja olin töissä ihan normaalisti täysin.Sitten yksi hoitaja pyysi minut luokseenja sanoi, että pääsen töihinpäivähuoltolaan.En saisi puhua muille tytöille asiasta.

Lähdin elokuussa poisPerttulasta kokonaan,kun kansakouluaika oli minulta ohi.

Aloitin elämän koulun,hyvin lähti sujumaan.Olin 17 vuotta poissa Perttulasta,kun keväällä 1982 hain keittiölinjallevalintakurssin kautta.

Koulua kolmessa vaiheessaKaija Miettinen muistelee opiskelua Perttulassa

Olen ollut Perttulassa kansakoulussa, ammattikoulussaja täydennyskoulutuksessa, Kaija Miettinen kertoo.

Leija 2 . 2014 11

Pääsin keittiölinjalle heti.Elokuun 16. päivä mentiinjuhlasaliin kaikki uudet oppilaat.Raimo Hakamäki toivottimeidät tervetulleiksi Perttulaan.

Keittiölinjan aikana käytiinmonilla opetusretkillä kahdella autolla.Minä valitsin valinnaisaineeksi puutyön.Se oli lempijuttuni ja kävin ahkerasti siellä.Tuli tehtyä kaikenlaista.

Olin ainakin viidessä paikassatyöharjoittelussa.Paras oli, kun sain olla Anttilan kahviossa.

Ammattikoulu loppui keväällä 1984.Olimme valmiita aloittamaan työt oikeasti.

Palasin Perttulaan,kun oli täydennyskoulutuksen vuoro.

Opettajana oli Maritta Sarkola.Meitä oli kahdeksan oppilasta.Täydennyskoulutus alkoi 2.1.1990ja kesti kolme kuukautta.Siinä ajassa käytiin työharjoittelussa,minä olin ravintola Dominossa.Täydennyskoulutus loppui 30.3.1990.Saimme todistuksen ja kakkuvuo´an muistoksi.Oli haikea lähteä, oli hieno kurssi.

Olen nauttinut kaikista vuosista täysin,kun olen ollut Perttulassa.Kun valmistuin keittiölinjalta 1984,olen käynyt joka vuosi kevätjuhlissa.On ollut hienoa. Muistan aina Perttulaa hyvänä muistona.En unohda ikinä Perttulaa,se on tehnyt lähtemättömän vaikutuksen.

Teksti Kaija Miettinen, Tampere

– En unohda hienoja aikoja Perttulan oppilaitoksessa ikinä, Kaija Miettinen sanoo.

Kuv

a JT

12 Leija 2 . 2014

Jos sinun on vaikea lukea tavallisia kirjoja,voit liittyä Celia-kirjaston asiakkaaksi.

Celia-kirjaston kokoelmassa on tuhansia suomenkielisiä äänikirjoja. Jos olet Celian asiakas,voit lainata äänikirjoina romaaneja, runoja, kuunnelmia, elämäkertoja ja tietokirjallisuutta.

Monet kehitysvammaisetkäyttävät Celian palveluja

Celia on erikoiskirjasto,jota valtio ylläpitää.

Jyväskyläläinen Ritva Vihanto on saanut postissa uusia äänikirjoja Celia-kirjastosta.

Celia-kirjastosta voi lainata äänikirjoja

Kirjoja kaikille, jotka eivät voi lukea tavallisia kirjoja

Leija 2 . 2014 13

Celian äänikirjoja kuunnellaan Daisy-laitteella. –Laitetta on helppo käyttää, Ritva Vihanto kertoo. Koska Ritva on näkövammainen,hän on kuunnellut äänikirjoja koko aikuisikänsä.

Celia tuottaa ja välittää kirjoja kaikille,jotka eivät sairauden tai vamman vuoksi voi lukea tavallisia, painettuja kirjoja. Tällaisia henkilöitä ovat esimerkiksi näkövammaiset, kehitysvammaiset ja lihastautia sairastavat ihmiset sekä henkilöt, joilla onluki- tai oppimisvaikeus.

Celiasta voi lainata äänikirjojen lisäksi myös esimerkiksi pistekirjoja. Kauno- ja tietokirjallisuuden lainaaminen on maksutonta.

Kirjat kuunnellaanDaisy-laitteella

Celian äänikirjat lainataan levyinä. Äänikirjat näyttävät cd-levyiltä,mutta ne on tehty Daisy-formaattiin.Kirjaston asiakkaat saavatäänikirjat kotiin postissa.

Äänikirjoja kuunnellaan erityisellä Daisy-laitteella,jonka kirjaston käyttäjä saa itselleen.Kirjoja voi kuunnella myös verkossa.

Selkokieliset äänikirjat

Kirjaston kokoelmasta löytyy myös selkokielisiä äänikirjoja. Selkokielisissä kirjoissa kirjan kieli ja sisältö on helposti ymmärrettävää.

Kirjaston kokoelmissa on esimerkiksi Pertti Rajalan kirjoittama Tahto, taitoa ja sisua, joka kuvaa suomalaisten merkkihenkilöiden elämäntarinoita.Myös näytelmiä on äänikirjoina.Minna Canthin Papin perhe -näytelmänon muokannut selkokielelleSaraleena Aarnitaival.

Teksti ja kuvat Jaana Teräväinen

Haluatko Celian asiakkaaksi?Kiinnostuitko äänikirjojen maailmasta? Jos haluat liittyä Celian asiakkaaksi,tarvitset lausunnon siitä,että sinulla on lukemisen este. Lausunnon voi antaa erityisopettaja,lääkäri, lähihoitaja tai sairaanhoitaja.

Seuraavaksi voit lähettää yhteystietosi eli nimesi ja osoitteesisekä lausunnon Celiaan.Voit lähettää tiedot sähköpostillanetistä löytyvällä lomakkeella.Jos et käytä nettiä,voit soittaa Celian asiakaspalveluun.

Kun olet lähettänyt tiedot, kirjastosta soitetaan sinulleja saat tarkemmat ohjeet siitä,miten kirjoja lainataan.Celia toimii koko Suomen alueella.

Tietoa Celia-kirjastosta

Asiakaspalvelun numero on 09 2295 2200 ja sähköpostiosoite on palvelut@celia.fiCelia-kirjaston kotisivu on osoitteessawww.celia.fi

14 Leija 2 . 2014

Suomessa on julkaistu ensimmäisen selkokielinen e-kirja. Sen nimi on Koiran hoitaminen. Kirjan tehnyt Jenni Sipilä.

Koska kirja on julkaisu e-kirjana, se on monipuolisempi kuin tavallinen kirja. Koiran hoidosta kerrotaanesimerkiksi videoiden avulla.

E-kirjoja voi lukea lukulaitteilla tai tabletti-tietokoneilla.Lukulaitteet ja tabletit ovat mukana kannettavialitteitä tietokoneita. Niissä ei ole näppäimistöä eikä hiirtä, vaan kosketusnäyttö. Niitä on helppo käyttää.

E-kirjoja luetaan tabletti-tietokoneilla.Koiran hoitaminen -e-kirjan voi ladata maksutta osoitteesta http://papunet.net/selko/koiran-hoitaminen

Uusi e-kirja koiran hoitamisesta

Kirjassa kerrotaan, että koiran omistajan pitää hoitaa myös koiran kynsiä säännöllisesti. Kynnet ovat riittävän lyhyet, kun ne eivät osu maahan koiran kävellessä.

Kuva Jenni Sipilä (Koiran hoitaminen)

Kuva JT

Leija 2 . 2014 15

Uusi e-kirja koiran hoitamisesta

Kuv

a JT

Lähdin hakemaan tietokonetta postista ja kannoin sen käsissäni kotiin.

Nyt osaan jo käydä netissä eri sivuilla. Olen käynyt esimerkiksi Jari Sillanpään kotisivuilla.Käytän myös Facebook-palvelua.Kun tietokoneessa on nettiyhteys,voin hakea kavereita Facebookista. Osaan lähettää kuvia Facebookissa ja siirtää tietokoneen työpöydältä kuvia. Muiden kuvia ei saa siirtää,vaan kuvankäyttöön pitää olla lupa.

Teksti Anne Parkko, Nastola

Vammaisten koulutuksen ja työllistymisen tuki ry:n kotisivullaon selkokielellä tietoa apurahoista. Kotisivun osoite on http://tukilinja.fiYhdistys julkaisee Tukilinja-lehteä.

Anne Parkko haki ja sai oman tietokoneen Vammaisten koulutuksen ja työllistymisen tuki ry:ltä.

Kun hain tietokonetta,minun piti tehdä hakemus.Hakemuksessa kerroin, miksi haen tietokonetta ja mihin tarkoitukseen. Kirjoitin hakemukseen, että tarvitsen tietokonetta,koska pidän työpaikallani asukkaille virkistyshetkiä.Niitä varten voisin etsiä netistäaskarteluohjeita ja uusia ideoita.Kerroin myös, että käytän nettiäystävien kanssa yhteydenpitoon, sähköpostin lähettämiseen ja vastaanottamiseen.

Sitten minulle tuli postissa ilmoitus kotiin,että tietokoneesi on noudettavissa postista.

Miten sain oman tietokoneen?

16 Leija 2 . 2014

Lohjalainen Mikko Rautiainen voitti pöytäjääkiekon Suomen mestaruuden,kun maaliskuussa järjestettiin kehitysvammaisten SM-kisat. – Ei tätä oikein vielä edes tajua!kommentoi onnellinen voittaja. Ensimmäistä kertaa järjestetyissä SM-kisoissa oli 17 pelaajaa.Hopeaa otti Tero Uusivuo ja pronssia Mika Tonteri.

Lohjan Harjulassa pidetyssäturnauksessa oli 17 pelaajaa.Kaikki kohtasivat toisensa kerran. Yksi peli kestää viisi minuuttia, joten tehokasta peliaikaa kertyi jokaisellelähes puolitoista tuntia. Vaikka kilpailu oli kovaa, tappiotkin otettiin vastaan pääosin hymyssä suin.

Tapahtuman järjesti Urheiluseura Talpelan Taiga. Seuraavan kerran mestaruuksia ratkotaan ensi vuonna.

Teksti Santtu SainioKuvat Laura Heinonen

Tapani Roininen ja Hanne Tonteri pelaamassa.

Pöytälätkän voittaja Mikko Rautiainen keskellä, vierellään muut mitalistit Tero Uusivuo ja Mika Tonteri.

Mikko Rautiainen voitti pöytälätkän SM-kultaa Lohjalla

Leija 2 . 2014 17

KirjeenvaihtoonKirjeenvaihtoilmoitustenalkuun kaksi ilmoitusta.

Hei! Olen mennyt kihloihin Henrin kanssa. Toivon, että miehet eivätenää kirjoita minulle.Naiset voivat kirjoitella. terveisinJonna Lehtonen, Vantaa

Huom. En hae seuraa. Olen naimisissaja minulla on aviomies. Hänen nimensä on Pertti.terveisinMervi Hukkanen-Launiemi

Kirjeenvaihtoon

Hei!Olen 52-vuotias nainen Pirkanmaalta.Haluaisin kirjeenvaihtoon samanikäisten miesten kanssa.Olen huumorintajuinen, uskollinen ja luotettava.Pidän eläimistä, kuten kissoista, koirista ja hevosista.Asun ryhmäkodissa kahden hengen soluasunnossa.Käyn töissä toimintakeskuksella.Pidän ihmisten kanssa juttelemisesta. Harrastan näyttelemistä. Käyn uimassa ja jumpalla. Televisiosta tykkään katsoa uutiset. Kuuntelen TV7-kanavalta hengellistä musiikkia. Katson Sydämen asialla -sarjaa ja Rikospoliisi-sarjaa televisiosta.Kuva olisi kiva saada, mutta ei ole pakko.Mervi ViskariLouhenkatu 4 as 6 34800 VirratSähköpostini on mervi.viskari@suomi24.fi

Kirjeenvaihtoon

Moikka! Olen nainen, olen 26-vuotias.Asun Oulussa ja olen puhelias. Tykkään räpistä.Tykkään kävelystä ja pyöräilystä.Minulla on neljä siskoa ja tukihenkilö. En polta enkä kiroile.Haluan kirjeenvaihtoon26 – 28-vuotiaan miehen tai naisen kanssa.Taira HeikkiläPaattikuja 5 as 2 90510 Oulu

Kirjeenvaihtoon

Hei! Olen lievästi kehitysvammainen mies. Olen noin 40-vuotias ja etsin naisystävää Tampereen seudulta tositarkoituksella. Harrastan liikuntaa ja penkkiurheilua.Olen mukavan näköinen,rehellinen ja luotettava.Ota rohkeasti yhteyttä, niin tutustutaan. Valokuvasi olisi kiva saada.Nimimerkki Mikko H Leija Pinninkatu 51 33100 Tampere

Kirjeenvaihtoon

Heippa! Etsin 25 – 35-vuotiaita nuoria naisia kirjekavereiksi ympäri Suomea.Asun Hämeenlinnassa ja olen 24-vuotias.Täytän toukokuussa 25 vuotta.Harrastan musan kuuntelua, kirjeenvaihtoa ja lukemista.Toivon löytäväni samanikäisiä kavereita. Voisimme mennä kahville tai vaikka shoppailemaan.Heidi HakalaHerukkakuja 3 13300 HämeenlinnaPS. Odottelen vastauksia!

18 Leija 2 . 2014

Kirjeenvaihtoon

Kirjeenvaihtoilmoitus

Oman ilmoituksen voi lähettää osoitteella:LeijaPinninkatu 5133100 Tampere

Voit lähettää ilmoituksen myös sähköpostilla. Lähetä ilmoitus Leijan toimittajalle osoitteeseen jaana.teravainen@kvtl.fi

Leijan kirjeenvaihtoilmoituksiajulkaistaan myös internetissä.Kun lähetät ilmoituksen, kerro, jos haluat sen myös nettiin.

Netissä ilmoitukset julkaistaanverkkopalvelu Vernerin kotisivulla.Jos käytät tietokonetta,voit käydä lukemassa ilmoituksiaosoitteessa http://verneri.net

Kirjeenvaihtoon

Morjensta!Olen vapaa 35-vuotias mies. Olen kotimaisen ja kansainvälisen taitoluistelun ahkera ja innokas kannattaja. Vapaat ja villit, uskolliset, asialliset ja luotettavat, rehelliset ja puheliaat naiset, kertokaa itsestänne.Voitte laittaa kuulumiset ja terveiset kirjeitse tai sähköpostilla.Kuva olisi kiva saada. Itse pidän kotimaisista televisiosarjoista, kuten Salatut elämät ja Poliisit. Minun horoskooppimerkkinion skorpioni. Mr Timo Antero Puumala Kesäniementie 2 as 4 2 krs 68300 Kälviä Sähköpostini ontimo.puumala@gmail.com

Hei,olen 31-vuotias nainen Muoniosta Lapista. Etsin tositarkoituksella elämänkumppania alle 36-vuotiaasta miehestä,mieluiten lähiseudulta. Olen lievästi kehitysvammainenja minulla on epilepsia.Olen vaalea ja minulla on siniset silmät.Tykkään laulaa.Käsityö on minulle tärkeää.Milla KonttilaPeltotie 9 as F99300 Muonio

Kirjeenvaihtoon

Hei! Olen 50 vuotta täyttävä Vesku Kempeleestä.Kempele löytyy Oulun läheltä. Sinä 50 – 65-vuotias nainen,kaipaatko yksinäisen, musikaalisen,taiteellisen ja liikuntaa harrastavanhyväkroppaisen raittiin miehen seuraatai kirjeenvaihtoa.Minulla on epilepsia, joka vaikeuttaa hiukan puhetta ja tasapainoa.Asun palvelukodissa.Odotan kirjeitä kovasti!Vesa Järvi-SuomelaLinnavoudintie 190450 Kempele

Kirjeenvaihtoon

Hei, olen 52-vuotias mies Taivalkoskeltaja haluaisin kirjeenvaihtoon noin 45 – 50-vuotiaan naisen kanssa.Harrastan musiikin kuuntelua, karaokea ja piirtämistä.Pelaan myös sählyä. Toivon, että olisit kiinnostunutsamoista asioista.Laita kirje tulemaan osoitteeseen:Veli-Heikki Puttonen Ryhmäkoti Tuikku Kangastie 393400 Taivalkoski

Leija 2 . 2014 19

Forssassa lauletaanjoka tiistai-ilta karaokea.Illan nimi Kekun karaokeiltaja se järjestään OlonurkassaForssan keskustassa.

Ilta alkaa klo 17.30,kun laulajat saapuvat paikalle.Tunnin päästä pidetään tauko, jolloin tarjoillaan kahvia, mehua ja pientä purtavaa. Kun karaokeilta päättyy klo 19.30,on ehditty laulaa monta kappaletta.

Karaoken vetää Keijo Koski.Illan järjestäjä onForssan Seudun Kehitysvammaisten Tuki Ry.

Ensin valitaan, mitä lauletaan. Illan vetäjä Keijo Koski kirjoittaa muistiin, mitä Harri Mäkinen haluaa laulaa.

Forssassa soi karaoke joka viikko

Pekka Häihälä Ypäjältä laulaa karaokea Olonurkassa. Etualalla tanssii Paula Solavaara Forssasta.

Kuv

at J

aana

Ter

äväi

nen

20 Leija 2 . 2014

Mielipide:

Miksi kohdellaan väärin?

En ymmärrä asuinpaikkani touhua. Miksi kirjeitä ei voi tuoda jokaisen asukkaanomaan huoneeseen asti? Täällä asuu sekä sairaita että vammaisia ihmisiä. Jos menen puhumaan hoitajille,he ajavat minut pois toimiston ovelta.En pidä heidän toiminnastaan.

Taidenäyttely

Sari Koivunen on maalannut teoksen Yön kuningatar.Teos on akryylimaalaus.Se on tehty 2013.

Sari Koivusen näyttely on esillä 13.4.2014 astiGalleria Art Kaarisillassa Helsingissä.

Hoitajilla on aina aikaa sairaille.Vammaisille heillä ei ole aikaa. Miksi aina sanotaan, ettei ole postia minulle?En ymmärrä asuinpaikkani touhua.

Nimimerkki Pettynyt

Leija 2 . 2014 21

Runo

Kun katsonkun mä katson ylös taivaaseenmä nään sun ihanat kasvosija muistan yhteisen ajanja me oltiin niin onnellisiaja me elettiin iloista aikaa

Runon lähettiMarkku

Kuv

a Ja

ana

Terä

väin

en

22 Leija 2 . 2014

Tule mukaan toimintaan!

Juha Tapio laulaa Tukiliiton syyskonsertissa Tukiliiton syyskonsertissa 2014 esiintyy suosittu Juha Tapio.Konsertti alkaa klo 14 lauantaina 27.9.2014.Paikka on tuttu Tampere-talon iso sali.

Konsertin liput myy Tampere-talon lipunmyynti.Liput maksavat 35 euroatai 30 euroa.Yksittäiset liput voi tilata numerosta 0600 94500 tai sähköpostilla osoitteesta lipputoimisto@tampere-talo.fi .Numero on lisämaksullinen.

Huom! Tukiliiton jäsenyhdistysten jäsenet saavat viiden euron alennuksen lippujen hinnoista 15.8.2014 saakka.

Tuettu loma Ikaalisten kylpylässä

Kehitysvammaiset aikuiset voivat hakea tuetulle lomalle, joka on 25. – 29.11.2014Ikaalisten kylpylässä.Hakuaika päättyy kolme kuukautta ennen loman alkua. Tuettu loma tarkoittaa, että lomalainen maksaa itse lomasta vain 125 euroa. Lomaan sisältyy täysihoito ja lomaohjaus.Matkakulut maksetaan itse.

Loman järjestävät Tukiliitto ja Hyvinvointilomat ry. Loma järjestetään RAY:n tuella.

Lisätietoja Soilikki Alanne, Tukiliitto, puhelin 0206 90 281 sähköposti soilikki.alanne@kvtl.fi

TukiliitonliittokokousJyväskylässä Liittokokous on sunnuntaina 25.5.2014 Jyväskylässä, Hotelli Rantasipi Laajavuoressa. Kokouksessa valitaan Tukiliiton liittohallitukselle uusi puheenjohtaja. Ennen kokouspäivää lauantaina Laajavuoressa järjestetään koko perheen tapahtumatori.

Lisätietoja Kehitysvammaisten Tukiliiton sivulla netissä osoitteessa www.kvtl.fi

Tykkään susta niin, että halkeen ja Ohikiitävää sekä Mitä silmät ei nää ovat Juha Tapion hittejä. Mikä on sinun suosikkisi?

Sastamalan kesätapahtumaan odotetaan 300 liikkujaa

Kuv

a M

ikko

Ryh

änen

/ A

rla In

gman

Oy

Ab

Kuv

a La

uri J

aakk

ola

/ V

AU

Special Olympics -karnevaalit Kisakalliolla Kisakallion Urheiluopistolla järjestetään 9. – 10.5.2014 Special Olympics -karnevaalit.Karnevaalien teemana on Taitoa ja motoriikkaa.Tapahtuma on avoin kaikille kehitysvammaisille liikkujille.Karnevaaleissa voi kokeilla eri lajeja, kuten keppicurlingia, melontaa, kirkkovenesoutua, kyykkää, sulkapalloa, pihatennistä, petanqueta ja koripalloa.

Ilmoittautumisia ottaa vastaan 15.4. asti Kisakallion Urheiluopistolla Virpi Palmen, puhelin 040 4552 852, virpi.palmen@kisakallio.fi

Tapahtuman järjestävät VAU ja Kisakallion Urheiluopisto.

Elastinen elokuussa Ylis´festareillaYlis’festarit järjestetään Ylöjärvellä Ylisen Kartanon alueellla.Tervetuloa mukaanlauantaina 23.8.2014.

Ylis’festareilla ovat esiintymässä Elastinen, Jonne Aaron, Anna Abreu sekä Herra Ylppö ja Ihmiset -yhtye. Toisella lavalla lapsia viihdyttää Hevisaurus.

Tapahtuman järjestää Taysin kehitysvammahuolto. Järjestelyissä ovat mukana myös Ylisen hoiva- ja kuntoutuspalveluiden asiakkaat.

Lisätiedotsähköpostilla ylisfestarit@pshp.fitai puhelimella 0500 623 474 tai 050 373 0453.

Tapahtuma on Facebookissa nimellä Ylis’festarit 2014.

Kuvassa ovat rennosti yhdessä Anu Lönnrot ja Tatu Kantonen.Tatu on Special Olympics -uimari.

Raha-automaattiyhdistystukee toimintaamme.

Vastaukset1. B 2. C 3. C 4. B 5. C

Asiaa ja viihdettä selkokielellä

Numero 2.2014

LEIJAPinninkatu 5133100 Tampere

Lehtitilauksetja osoitteenmuutoksetJäsensihteeri Sinikka Niemipuhelin 0206 90283sähköposti: sinikka.niemi@kvtl.fi

JULKAISIJAKehitysvammaisten Tukiliitto rypuhelin 0207 718 200Kotisivu: www.kvtl.fi

TOIMITUSpäätoimittaja Jaana Teräväinen,puhelin 0207 718 211,s-posti jaana.teravainen@kvtl.fi

ULKOASU Jaana Teräväinen

KANSI Eija Rantanen kertoo,millainen on hyvä edunvalvoja. Kuvaaja Laura Kotila.

LEIJAN TOIMITUSNEUVOSTOAnu Lehtonen Aki Lindroos Seppo PöyläRitva Vihanto Irmeli Vuotila (pj)Leealaura Leskelä

PAINOPAIKKA Vammalan Kirjapaino

TILAUSHINTA on 16 euroa.

KehitysvammaistenTukiliiton jäsenet voivatvalita jäsenlehdekseenLeijan tai Tukiviestin.Jäsenlehti on maksuton.

Leija ilmestyykuusi kertaa vuodessa.Seuraavaan Leijaan 3/ 2014tarkoitettujen juttujenja kuvien pitää olla toimituksessa20.5.2014 mennessä.Lehti ilmestyy 10.6.2014.

Leijaa voi lukea netissä Issuu-palvelussa.Kirjoita hakuun sana Leija.

Takasivun tietovisa

Tietovisassa on erilaisia väitteitä.Jokaiseen on kolme vastausehdotusta.Tiedätkö, mikä on oikea vastaus?Kysymykset on tehty tämän lehden jutuista.Oikeat vastaukset löytyvät myös sivun alalaidasta.

1. EU-vaalit järjestetäänA perjantaina ja lauantaina 9. – 10.5.2014.B sunnuntaina 25.5.2014.C lauantaina 27.9.2014.

2. Talpelan Taiga onA Pertti Kurikan Nimipäivien uusi levy.B sinisilmäinen koirarotu Siperiasta.C urheiluseura, joka järjesti pöytälätkäkilpailun.

3. Daisy on laite,A johon voi äänittää tärkeitä asioita.B joka herättää aamulla.C jolla voi kuunnella äänikirjoja.

4. Tykkään susta niin, että halkeen -hitin laulaaA Elastinen.B Juha Tapio.C Jenni Vartiainen.

5. Ylis´festarit järjestetään A kesäkuussa.B heinäkuussa.C elokuussa.

Käännä lehti ja lue oikeat vastaukset.Montako sait oikein?