15Lastentarha 2 /2018

Tuija Siljamäki – kuvat Hanna-kaiSa Hämäläinen TEEMA

➥

leluT lomalle, mielikuviTuS TöiHin!

Empatia vaatii mielikuvitusta, sanoo professori Marja-Leena Laakso. Siksi lelut pitävät vapaapäivän saksalaisessa varhaiskasvatuksen Papilio-ohjelmassa, jolla harjoitellaan tunnetaitoja.

J yväskylän yliopiston kasvatustie-teen professori Marja-Leena Laakso vieraili sertifioiduissa Pa-

pilio-päiväkodeissa Saksan Augsburgis-sa vuonna 2013. Hän vaikuttui siitä, mi-ten hienosti lasten tunneasiat hoidettiin siellä. – Lapset puhuivat tunteistaan pal-jon. Kun eräällä lapsella oli paha mieli, siitä keskusteltiin yhdessä. Joku sanoi, että häntä auttaa olalle taputtaminen. Lapselta kysyttiin, auttaisiko se myös häntä. Hän nyökkäsi. Lapset taputtelivat

häntä vuorotellen olalle ja kysyivät, tuli-ko parempi olo, Laakso kertoo.

Laakson mielestä suomalaisissa päi-väkodeissa tehdään paljon hyvää ja kekseliästä tunnetaitokasvatusta, mut-ta kokonaisvaltainen Papilio-ohjelman tyyppinen varhaiskasvatuksen toiminta-ohjelma on puuttunut. Samaan aikaan pulmat sosioemotionaalisissa taidois-sa ovat huolestuttavassa kasvussa: jopa kolmasosalla päiväkoti-ikäisistä on vai-keuksia niissä. Siksi haluttiin tutkia, mi-

Lastentarha 2 /201816

TEEMA

ten Papilio soveltuisi suomalaisiin päivä-koteihin.

Pilottihankkeessa vuosina 2015-2016 oli mukana kaksi jyväskyläläistä päiväkotia ja Raumalta ja Uusikaupun-gista yksi päiväkoti. Nyt ohjelma leviää vauhdilla muihinkin päiväkoteihin: muka-na on jo parikymmentä päiväkotia.

Vapaa leikki palkitsee

Papilio-ohjelman kolme peruselement-tiä ovat lelujen vapaapäivä, tunnepeikot ja minun-sinun-meidän -peli. Kerran vii-kossa pidettävänä lelujen vapaapäivänä on tarkoitus keksiä leikkejä ilman valmii-ta leluja. – Empatiassa on kyse mielikuvi-

tuksesta: että pystyy kuvittelemaan miltä toisesta tuntuu. Vapaa leikki ruokkii mie-likuvittelua.

Augsburgilaisessa päiväkodissa Laak-so näki, miten antaumuksella lastentar-hanopettajat heittäytyivät leikkiin mu-kaan. Yksi lastentarhanopettajista oli pöydän alla laulamassa laulua, kun poi-ka tähyili paperista tehdyn kaukoputken läpi laivan kapteenina pöydän päällä. – Vapaa leikki ei tarkoita vapaata aikui-sille. Lapset ovat hyviä keksimään aikui-silllekin rooleja leikissä ja he toivovat ai-kuisia mukaan.

Pilottihankkeen suomalaispäiväko-deissa lapset oppivat nauttimaan lelujen vapaapäivästä niin paljon, että joidenkin mielestä se olisi saanut olla joka päivä. Myös monet lastentarhanopettajat pi-tivät leikkeihin heittäytymistä hauskana.

– Eräällä lapsella oli aluksi hanka-luuksia kuvitella lunta jäätelöksi, mut-ta lastentarhanopettajan rohkaisusta hän pääsi juonesta kiinni ja perusti pian oman ”jäätelökioskin”. Lastentarhan-opettajat ovat huomanneet lasten leik-kivän lelujen vapaapäivinä isommissa ryhmissä ja pitempiä leikkejä.

Tunteet tutuiksi

Tunnepeikot Nyyhky, Säikky, Äksy ja Hy-my kuvastavat neljää perustunnetta. Al-kuperäiset peikot ovat hienoja mario-nettinukkeja, jotka esiintyvät ympäri Saksaa suosituissa nukketeatterinäytel-missä. Suomessa he esiintyvät Papilio-päiväkodeissa värikuvina.

Paulan ja tunnepeikkojen tarina on ilmestynyt kirjana ja siihen liittyy CD:lle laulettuja rohkaisevia lauluja. Joka viikko joku peikoista kertoo oman tarinansa ja kyselee lapsilta, miltä heistä tuntuu ja mikä heillä auttaa siihen tunteeseen.

– Lasten kanssa jutellaan, ja he voi-vat kirjoittaa tai piirtää apukeinonsa ja lähettää peikolle postia.

Lastentarhanopettajilla kulkee avain-nipussa pienet tunnepeikkokortit, joi-den avulla he voivat kysyä lapsen tun-netilaa. – Se on ollut hyvä apu etenkin maahanmuuttajalasten kanssa. Joitakin lapsia peikot pelottavat. Laakson mu-kaan pelko on tunne, joka on myös hyvä käsitellä jotta lapsi huomaa ettei pelät-tävää ole.

Jokaiseen päiväkotiryhmään teh-dään myös omannäköinen tunnepeikko,

TEEMA

http://lapsetensin.fi/papilio--ohjelma.html

jolle annetaan nimi. Esimerkiksi jämsä-läispäiväkodissa asustaa huovutettu pa-rikymmentäsenttinen Pertti-peikko. Jou-luloman lähestyessä lapsia huolestutti, mitä Pertille tapahtuu jouluna. Niinpä eräs lastentarhanopettajista adoptoi Pertin jouluksi ja otti kuvia Pertistä ko-ristelemassa kuusta ja nukkumassa kis-san vieressä.

Laakso kertoo, että Paulan ja tunne-peikkojen tarina on alkanut elää omaa eläämänsä hankkeen päiväkodeissa.

– Tarina jatkuu lasten omissa saduis-sa ja piirroksissa. Peikot voivat olla mu-kana jumppatuokioissa siten, että lasten pitää asennolla kuvastaa peikon tunnet-ta. Muunnelmia voi keksiä loputtomiin. Tätä ohjelmaa ei tarvitse soveltaa jäy-kästi, vaan sen täytyy tuntua mielekkääl-tä myös opettajista.

Tulevaisuuden perustaitoja

Jostakin syystä suomalaispäiväkodeissa innostuttiin erityisesti Papilio-ohjelmaan kuuluvasta minun-sinun-meidän -pelistä, jota pelataan viikottain. – Lapset miet-tivät yhdessä, mikä häiritsee, esimerkiksi

hälinä ruokailussa. Sitten he ehdottavat ratkaisua, josta tehdään sääntö. Lapset jaetaan 4–5 hengen ryhmiin ja he alka-vat pelata peliä. Kukin ryhmä saa onnis-tumisesta helmen tai tarran.

Ideana on pitää huolta paitsi siitä, että itse noudattaa sääntöä, myös siitä että toiset noudattavat. Palkinnoksi kaikki ryhmät saavat onnistumisesta vaikkapa juhlat tai metsäretken. – Päiväkotien pa-lautteen perusteella pelaaminen selväs-ti motivoi lapsia noudattamaan sääntöjä.

Seurantatutkimus Papilio-ohjelman vaikutuksista on vielä kesken, mutta alustavien tulosten mukaan hankkeen päiväkotien lasten tunnesäätely- ja ilmai-sutaidot ovat parantuneet ja levoton ja häiritsevä käyttäytyminen vähentynyt.

– Kasvatukseen toivotaan aina kättäpitempää. Tämä ohjelma antaa konkreet-tisia keinoja pitää huolta siitä, että tun-teista puhutaan ja niiden kanssa opitaan selviytymään. Tulevaisuuden yhteiskun-nassa tarvitaan hyviä vuorovaikutustai-toja. Enää ei voi ajatella, että akateemisia taitoja opetellessa tunnetaidot tulisivat jotenkin kaupan päälle. Kaikkien päivä-kotien pitäisi olla hyviä sosioemotionaa-listen taitojen opettamisessa.

Mikä Papilio?

Päiväkoti-ikäisille suunnattua Papilio-ohjelmaa on kehitetty Bremenin ja Berliinin yliopistoissa vuodesta 2002, ja sen tieteellisestä sisällöstä vastaa psykologian professori Her-bert Scheitheuer.

Papilio perustuu kehityspsyko-logiseen tietoon, ja siihen on poi-mittu elementtejä muun muassa Positive Parenting Programmestaja Ihmeelliset vuodet -ohjelmas-ta. ”Papilio” on latinaa ja tarkoittaa perhosta. Nimi kuvastaa sitä, että jokainen lapsi tarvitsee siivet pääs-täkseen lentoon kehityksessään.

Papilio-ohjelmaa tutkitaan Jy-väskylän yliopiston ja Turun yliopis-ton yhteishankkeessa. Tekeillä on mm. väitöskirja. Suomalaisina kou-luttajina toimivat Iiris Björnberg, Merja Koivula, Marita Neitolaja Ursula Nysted-Rintakumpu.