vasemmistolainen mielipide- ja kulttuurilehti 27. vuosikerta • irtonumero 4 € • teema: islam04/13

JOURNALISMIN PÄIVÄSSÄ lokakuus-sa luennoitiin Thor-verkosta ja yksi-tyisyydestä internetissä. Yksityisyy-den pitäisi olla oletus, Thor-projek-tin edustaja linjasi. Ihmisten pitäisi oikeasti saada päättää, mitä antavat itsestään muille netin ja muiden vä-lineiden kautta.

Yksityisyys ei ole vain Facebookin fiksua käyttöä tai viranomaisvakoi-lulta suojautumista. Moni haluaa hankkia passin antamatta sormen-jälkiään, tehdä ostoksia ilman os-toskäyttäytymisensä rekisteröintiä, kieltäytyä työpaikan huumetesteis-tä ja osoittaa mieltään tulematta ku-vatuksi. Vaikka eihän rehellisellä ih-misellä pitäisi olla mitään salattavaa.

Ei-islamilaisten kulttuurien ym-päröiminä elävät musliminaiset käy-vät omasta yksityisyydestään vielä arkisempaa kamppailua. He halua-vat oikeuden päättää itse käyttävät-kö perinteistä huiviaan. Paradoksaa-lisesti liberaalit kulttuurit haluavat viedä heiltä tämän oikeuden, koska eivät usko islamilaisen kulttuurin koskaan antaneen sitä heille.

Huivi ei ole koko islam, mutta sii-hen liittyvät ennakkoluulot kuvasta-vat hyvin suomalaisten suhdetta is-lamiin: vieras ja uhkaava kulttuuri haastaa käsityksemme yksityisyy-destä, uskonnosta, politiikasta ja vaikkapa sukupuolijärjestelmästä. Lue teemasivuilta (s. 12–22) lisää näistä aiheista.

***

Islamista käytävää keskustelua vai-vaa sama ongelma kuin uskontokes-

kustelua yleensä: keskustelijoita on paljon enemmän kuin asiantunte-via sellaisia. Uskovan sisäministerin kommentit saavat pilkkaajat nopeas-ti liikkeelle, vaikka kristinuskon pe-rusasiat tunteva pystyisi argumen-toimaan niitä vastaan asiallisestikin.Toisaalta meillä annetaan arvoa kir-kon kriittisille äänille. Pastori Kai Sadinmaa korostaa Liberon haastat-telussa Jeesuksen opetusten yhteis-kunnallisuutta (s. 6). Hänen mieles-tään kirkko on syyllistynyt Jeesuk-sen hengellistämiseen ja unohtanut oman roolinsa globaalissa kapitalis-missa.

Sadinmaiden ja räsästen eroavai-suuksien ansiosta näemme täkäläi-sen kristillisyyden pääsuunnan si-säiset erot. Islamin suuntauksien ja erimielisyyksien osalta tätä etu-oikeutta ei kovin monella suomalai-sella ole.

***

Tämän numeron päättää sarjakuva mutanttikilpikonnista (s. 36). Tal-vivaara on yhä päällä. Nigerian öl-jytuhot nähnyt toimittaja kävi äs-kettäin Suomessa ihmettelemässä, miksi annamme kaivoksen jatkaa ympäristönsä paskomista.

Seuraavassa Liberossa mennään töihin.

NIKO PELTOKANGASPÄÄTOIMITTAJAVa

sem

mis

tola

inen

mie

lipi

de- j

a ku

lttu

uril

ehti

Per

uste

ttu

vuon

na 1

987

• Kul

tti r

y:n

jäse

n • k

usta

nta

ja: l

iber

o ry

. • p

ääto

imit

taja

: ni

Ko P

elto

Kang

as •

ulko

asu:

Pir

jo H

aKon

en •

osoi

te: H

ämee

ntie

29,

6.K

rs, 0

0500

Hel

sinK

i puh

elin

: 045

348

549

9 • s

ähkö

post

i: to

imit

us@

vase

mm

isto

nuor

et.f

i • k

otis

iVu:

ww

w.l

iber

oleH

ti.f

i • is

sn 0

783–

6198

• pa

ino

paik

ka: w

aasa

gra

PHic

s, v

aasa

• Pa

inet

tu y

mPä

rist

öys-

tävä

llis

elle

PaP

eril

le y

mPä

rist

öyst

äväl

lise

ssä

Pain

ossa

. ti

laus

Hin

ta 2

0 €,

tuK

itil

aus

50 €

.

ALKUPALAT

04 Kohta opettajat kaatavat koulun syrjivät normit.

06 HenKilö: Kai Sadinmaa laatii kymmentä käskyä kirkolle.

08 Kolumni: Asuntopolitiikka on luokkapolitiikkaa.

09 Pureeko rengaslukko diplomaat-tiseen koskemattomuuteen?

10 Kapitalismi on diktatuuri, sanoo professori.

PÄÄKIRJOITUS

TULEE TÄNNE JA HAASTAA

s . 06

NIKO PELTO-KANGAS

02 LIBERO

TEEMA LOPUKSI

14 Kiina jahtaa islaminuskoisia uiguureja.

17 Turkin parlamenttiin pääsee taas huivi päässä.

18 Islamisaatio on totta!

21 Islamin pelikenttämaailmankartalla.

22 Kolumni: Muslimi saa aina selittää itseään.

23 KritiiKit: Pelejä, kirjoja, levy ja leffa.

28 Käsitteitä & KamPPailuja: Niukkuus ei lopu.

29 Protestilaulaja, joka jäi äänen päähän valtuustosta.

30 På svensKa: Islamiseringen är sant!

32 vasemmistonuoret: Valtuu-tetut, missä he ovat nyt?

Olen harrastanut haikujen kirjoittelua jo melkein 10 vuotta. Minulla on ollut nuoresta asti hirveä hinku tehdä kaik-kea luovaa, mielellään mahdollisimman erilaisilla kentillä - maalaan esimerkiksi silloin tällöin vesiväreillä, vaikka olen ku-vataiteellisesti aika lahjaton. Runoiluni kohteena ovat ihmiselämän hienoudet ja huonoudet, luonto, tajunnanvirta tai arkipäivän asiat. Vaikka pyrin itse ole-maan hyvin tiukka tavutuksen korrek-tiuden kanssa, hyväksyn venyvämmän mitan muilta, ja tuleepa vahingossa jos-kus itsekin lipsuttua tavujen määrästä.

Luullakseni sain haikupalstan Libe-roon improrunoiltuani Vasemmisto-nuorten viime liittokokouksessa. Sana oli vapaa, ja ajattelin mennä jalat tutis-ten kokeilemaan, josko haikukone toi-misi niinkin ison yleisön edessä. Näh-dessäni muutamia entisiä vanuaktiiveja Ilosaarirockissa sain kuulla tervehdyksiä kuten »mitäpä haikumies?»

Matiaksen haikupalvelu -sivu Face-bookissa on tällä hetkellä eniten käyt-tämäni haikuväylä. Toivottavasti runoje-ni lukeminenkin ihastuttaa, vihastuttaa tai rentouttaa!

matias kangas on lieksalaislähtöinen teatteriavustaja ja haikuilija.

pirjo hakonen kuVasi kannen.

TEKIJÄLTÄ

Muslimi opiskelee, käy töissä ja jättää viikonloppuna puoliksi syödyn pizzan lojumaan lattialle kuin kuka tahansa muukin.

s . 16 s . 24

vasemmistolainen mielipide- ja kulttuurilehti 27. vuosikerta • irtonumero 4 € • teema: islam04/13

s . 13

03 LIBERO

MUUT MEDIATLiberon poimimia mediahelmiä

Ohjelma alkoi heti kättelyssä näyttävällä kuvasarjalla »Allahu akbar» -karjah-dusten säestämänä taisteluun rynnistäneistä julmista kommandopipoihin sonnustautuneista ja kalašnikovein aseistautuneista uskonsotureista. Tämän jälkeen päästiin itse keskusteluun, jossa oli tasan neljä aihetta: pyhä sota, naisten hunnuttaminen, kuolemanrangaistuksia langettavat uskonnolliset tuomioistuimet ja rituaaliteurastukset. Ilmeisesti tässä on tosiaankin kaikki, mitä suomalaisen toimittajan tai televisiokatsojan tarvitsee islaminuskosta ja maamme muslimiväestön arkipäivästä tietää.historiantutkija jussi jalonen blogissaan 3.11.2013

Koiraongelmasta on kirjoitettu vähemmän kuin Ranskan määräyksestä, ett-eivät naiset saa julkisilla paikoilla käyttää nigabia tai burkaa eli kasvot peit-täviä huiveja. Kyseessä on kuitenkin vain maisemaongelma, kun taas koira-kauhu tuottaa todellista haittaa valtaväestölle.

Brittein saarilla on ollut paljon polemiikkia tapauksista, joissa sokea on jä-tetty tienposkeen, kun islaminuskoinen taksikuski ei suostunut ottamaan opaskoiraa kyytiin. Samaa vaikeutta esiintyy busseissa.koiramme 9/2013

Artikkelissa asetetaan läntinen maailma ja islam vastakkain tavalla, joka vah-vistaa kielteisiä stereotypioita islamista ja esittää läntisen maailman sivis-tyneempänä kulttuurialueena. Tämänkaltainen vastakkainasettelu edustaa kulttuurirasistista yleistämistä, ja pahimmillaan voi luoda tarpeettomasti vir-heellistä kuvaa islamista äärimmäisenä ja väkivaltaisena uskontona. Tekstis-sä viitataan shariaan muslimien laillisena ohjenuorana. Islamilaisen lain tul-kinnat ja toimeenpanot kuitenkin vaihtelevat huomattavasti eri valtioissa ja maailman yli 1,5 miljardin muslimin elämässä. [...] Jokaisella uskonnolla on äärimmäiset tulkintansa, mutta on muistettava, että suurin osa maailman muslimeista ei kannata ääritulkintoja islaminuskosta.seitsemän järjestön vastine koiramme-lehden artikkeliin, 15.10.2013

Minut kutsuttiin Ylen Islam-iltaan ja aluksi harkitsin suostuvani. Myös is-lamkriitikkona tunnettu perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Halla-aho oli pyydetty mukaan. Olen Jussin kanssa useasti, tai lähes poikkeuksetta eri mieltä, mutta tällä kertaa epäilen, että voin olla hänen kanssaan samoilla lin-joilla: »Asetelma on valmiiksi pedattu niin, että puhutaan ja huudetaan pääl-le eikä kukaan saa sanotuksi mitään järkevää.» Tämä on minunkin huoleni. Tästä syystä päätin nyt jättää väliin Ylen Islam-illan.eduskunta-avustaja nasima razmyar blogissaan 23.10.2013

Varsinainen ongelma työpaperissa on sen johtopäätösluku. Esiteltyään otsik-konsa mukaan Iranin sisä- ja ulkopolitiikkaa, Salehzadeh siirtyy johtopää-töksiin, joilla ei ole mitään loogista yhteyttä paperin muuhun sisältöön. Sa-lehzadeh esimerkiksi väittää demokratian puuttuvan Lähi-idästä (esimerkiksi Turkkia ei jostain syystä lasketa mukaan) yksioikoisesti siksi, että »suurval-lat» eivät ole sallineet sitä. Tästä huolimatta hän vihjaa juuri ulkopuolisen in-tervention olevan tarpeellinen Iranin demokratisoimisessa, mikä puolestaan todennäköisesti johtaisi rauhaan koko Lähi-idässä. Tämä viimeinen »joiden-kin asiantuntijoiden» irrallinen ja varsin mielikuvituksellinen väite perustel-laan linkillä entisen Iranin presidentin haastatteluun, jossa ei mainita ko-ko ajatusta.the ulkopolitist. maanpuolutuskorkeakoulun sivuilta poistetusta ja sinne pa-lautetusta tutkija alan salehzadehin työpaperista 8.11.2013

teKsti niko peltokangas

NORMIT NURIN -HANKE julkaisee opet-tajille tarkoitetun normikriittisen op-pimateriaalin, joka tarjoaa välineitä ulkopuolistavien normien näkyväksi tekemiseen ja niiden rakentavaan kä-sittelyyn. Hankkeen tähtäimessä ovat syrjivät ja ennakkoluuloiset, vanhoi-hin stereotypioihin perustuvat normit.

Projektisihteeri Atlas Saarikoski se-littää normi-käsitteen olevan tapa kä-sitellä valtasuhteita – kenen on helppo opiskella ja saada tilaa. Hankkeessa on nostettu esille muun muassa kahteen vastakkaiseen sukupuoleen, hetero-uteen, valkoisuuteen ja suomenkieli-syyteen liittyviä normeja.

Saarikosken mielestä on tärkeää ym-märtää, ettei syrjintä ole useinkaan tietoista. Kyse on pitkän yhteiskunta-historian muovaamasta järjestelmäs-tä. Koulussa tapahtuvat asiat eivät ole yhteiskunnan valtajärjestelmien ul-kopuolella. Esimerkistä käyvät hetero-normi ja valkoisuusnormi.

»Homoudesta puhutaan opetukses-sa tosi harvoin, vaikka joka koulussa

normit nurin -hankkeessa opiskelijat ovat tuoneet näkyviksi ulkopuolisuu-den ja näkymättömyyden kokemuksia.

syrjäyttävien normien kimpussaNORMIKRIITTISYYS PUUTTUU KOULUKIUSAAMISEN JA KON-FLIKTIEN SYIHIN.

»OLISIN ENEMMÄN NORMAALI»

Aloin muuttamaan ominaisuuksiani niin, että olisin enemmän normaali. Keskityin siihen, miten sormeni ovat, kun juon, tai siihen, miten jokainen askeleeni olisi vähemmän naismai-nen. Hiljenin tunneilla, kun puhuttiin ihmisoikeuksista ja toisiin kohdistu-vasta vallankäytöstä, pidin kantapäät maassa ja piilotin kenkäni pesuhuo-neeseen kotitalouden tuntien ajaksi.

– Axu Merkkiniemi

04 LIBERO

Matias Kangas

Kelan kirjeessäklangi kovin ikävätuet loppuvat

tämän siitä saajos sattuu masentumaansyö kynsiäsi

HAIKULOISIA

Satava lumipeittää hiljaa allensasammuneet juopot

kodin lämmöstänäyttää talvimaisemakovin kauniilta

kylmä kuolemakodittoman kohtalosilmät suljetut

Ilouutinenalitajunnastani:olenhan rikas!

Eläkettänikarttunut per kuukausijo melkein kymppi!

teKsti niko peltokangas

on monenlaisia oppilaita. Kun puoles-taan esitetään kuvissa tummaihoisia, se liittyy yleensä konfliktitilanteisiin.»

Opiskelijat ponnistavat eri luokka-taustoista, puhuvat eri kieliä ja edus-tavat eri seksuaalisia suuntautumisia. Normien kanssa ristiriitaan joutuvilla on erilaisia selviytymiskeinoja, Saari-koski sanoo. »Joidenkin taktiikkana on taustan tai identiteetin peittäminen, toiset taas joutuvat tekemään tuplasti töitä sopiakseen normeihin. Esimer-kiksi maahanmuuttajataustainen tyt-tö voi joutua tekemään paljon duunia, jotta muut näkisivät hänet muutenkin kuin vain maahanmuuttajataustaise-na tyttönä.»

VALTA-ASETELMAT NURINNormien syrjäyttävää vaikutusta vä-hennetään tiedostamalla ne ja käsittä-mällä, etteivät ne ole kenenkään vika. »Konflikteja ei pidä käsitellä vain yksit-täisinä tilanteina vaan pitäisi nähdä, mitä normeja ne vahvistavat.»

»Projekti on osoittanut että nuoril-la, jotka ottavat hittiä, on kaikilla kä-sitys ihan konkreettisista asioista, joi-ta pitäisi muuttaa. Näitä ihmisiä pitää kuunnella. Esimerkiksi transnuoret kokevat ahdistusta, kun kaikki koulun vessat on sukupuolitettu. Aina ei tarvi-

syrjäyttävien normien kimpussata vain asennekasvatusta.»

Paljon käytetty ja paljon jo kritisoi-tukin suvaitsevaisuus-käsite ei sellai-senaan auta normien kaatamisessa, sillä se edellyttää samaa valtasuhdet-ta, josta suvaitsemattomuus johtuu. Esimerkiksi vammaisuutta suvaitseva vammaton ihminen ei kyseenalaista terveysnormia, joka pitää vammaista eriarvoisessa asemassa. Normikriitti-syys tähtääkin valta-asetelmien pur-kamiseen.

Saarikoski on kiinnittänyt huomio-ta myös siihen, miten kouluissa ei luoda yhteisöllisyyttä muuten kuin ulossulkemisen kautta. Ihmisiä kil-pailutetaan, kun pitäisi auttaa heitä kommunikoimaan. Kouluterveysky-selyissä moni nuori kokee, ettei kou-lussa kukaan ei auta tai ole kiinnos-tunut. Saarikosken mukaan pitäisi päästä eroon yksilöpsykologisesta nä-kökulmasta »miksi et pääse eteenpäin» ja keskittyä rakenteisiin, jotka estävät tasa-arvoisen kouluttautumisen.

Opettajamateriaalia laatiessaan te-kijät ovat inspiroituneet Ruotsista, jossa normikriittisyys on lyönyt läpi koulujärjestelmässä. »Ei se ole vaike-aa. Kyse on kunnioituksesta ja kuun-telemisesta ja sitten asioiden muutta-misesta.»

»OLISIN ENEMMÄN NORMAALI»

Suomalainen en siis voi olla, mutta ih-misillä on valmiit ennakkoluulot siitä mitä voin olla. Minun on sovittava kä-sitykseen siitä millainen on afrikkalai-nen, pakolainen, maahanmuuttaja tai muslimi. Kokemuksesta tiedän, että nämä kaikki määreet ja niihin liitetyt negatiiviset asiat tiivistyvät sanaan somali. Somali on syrjäytynyt, alistet-tu, varas, raiskaaja, taakka, sossupum-mi ja islamistimerirosvo.

– Warda Ahmed

Mielenterveysongelmista kärsivä nuori tarvitsee koululta joustoa. Ei ole mahdollista pärjätä samalla taval-la koulussa luokkatovereiden kanssa, jos esimerkiksi masennuksen takia pääsee hädin tuskin sängystä ylös tai lääkityksen takia nukahtelee tunneil-la. Oppilaalle tulee väkisinkin enem-män poissaoloja eikä hän ehkä pysty palauttamaan kotitehtäviä ajallaan. Jos koulu ei näissä asioissa auta nuor-ta, putoaa tämä helposti kelkasta ja sieltä on todella vaikeaa kivuta takai-sin kyytiin.

– Vella Laiho puheenvuorot on poimittu normit.fi-sivustolta.

05 LIBERO

teKsti arto leinonen • Kuva pirjo hakonen

SADINMAA SAI KIRKON pappisvihkimyksen 90-luvulla, jolloin lama koetteli Suomea ja diakonia järjesti velkaneuvontaa. Hän toimi pappina muutaman vuoden, mutta tuli aje-tuksi ulos seurakunnasta toisensa jälkeen, koska ei suostunut myötäilemään kirkkoher-roja. Tämän jälkeen hän työskenteli aloilla, joilta työtä löytyi. Seitsemän vuoden jälkeen tie vei uudelle kierrokselle kirkkoon. Jo ensim-mäisellä kerralla kirkon arki tuli Sadinmaalle pienenä yllätyksenä: »Kirkon touhuilla ei ole mitään kosketuspintaa todellisuuteen, siinä eletään jossain kuplassa.»

Pastori alkoi tutkia kirjallisuutta ja löysi Raamatun poliittisuuden. »Vakava puute kir-kossa on profeetallisen diakonian puuttumi-nen. Lamavuosina oli ikään kuin sopimus val-tion kanssa, että kirkko hoitaa järjestelmästä putoavat. Ei se voi olla oikein. Kirkon ei pitäi-si vain antaa köyhälle leipää, vaan haastaa yh-

teiskunta.»Kallion kirkossa Helsingissä pidettiin syys-

kuussa tapahtuma, jossa puhuivat Sadin-maan lisäksi kansanedustaja Anna Kontu-la ja talousbloggaaja Antti Ronkainen. Hen-genmies julisti, että »Jeesus oli vallanpitäjien kauhu ja köyhien vapauttaja, joka taisteli or-juutettujen puolesta viimeiseen veripisaraan saakka. Kun kristinuskosta tuli Rooman val-tauskonto, nasaretilaisen radikaali yhteis-kunnallinen sanoma vesitettiin ja hengellis-tettin.»

Jeesus haastoi yhteiskunnan rakenteita kai-kissa kohtaamisissaan ihmisten kanssa, Sa-dinmaa sanoo. Raamatun kuvauksissa Jeesuk-sesta näkyy vahva yhteiskunnallinen konteks-ti. Joulun seimikertomuksessa taustalla on Rooman imperiumin miehitysvalta, jonka riistäjille Joosef ja Maria joutuvat maksamaan veroja. Kun Maria kuulee olevansa raskaana,

hän puhkeaa poliittis-militanttiin ylistyslau-luun (Luuk. 1:52).

ÄLÄ KUMARRA VALTAAKai Sadinmaa ei kiistä hengellisyyttä. Kaikki on läpeensä hengellistä. Jumala on läsnä. Pe-lastus on myös sitä, että ihminen saa katon pään päälle ja yhteyden muihin ihmisiin.» Jos hengellisyys irrotetaan arjesta, syntyy sunnuntaimoraali ja arkimoraali. Silloin voi-daan tehdä mitä vain helvetin pahaa ja pyytää synnit anteeksi.»

Tämä johtaa uskonnollisuuteen, jossa pyhi-tetään omat itsekkäät pyrkimykset kuten Is-raelin kansan historiassa. Jeesus hyökkäsi Sa-dinmaan mukaan juuri tällaista heimouskon-toa vastaan. Samoja piirteitä näkyi Suomessa jatkosodan aikana. Islamin suhteen uhka on sama, mikäli uskonto liittyy jonkinlaiseen heimoidentiteettiin. On kuitenkin kyseen-

hengellisintä on arki

HENKILÖ

PASTORI KAI SADINMAA SAARNAA FINANSSIKAPITALISMIN MENEVÄN KOHTI HELVETTIÄ JA SYYTTÄÄ KIRKKOA JEESUKSEN HENGELLISTÄMISESTÄ.

06 LIBERO

hengellisintä on arkialaista, kuinka monelle muslimille uskonto tätä merkitsee. Uskontodialogin puute on on-gelma.

Sadinmaa on kirjoittamassa kirjaa Kymme-nen käskyä kirkolle. »Se on hyvin provosoiva te-os. En tiedä, miten minulle henkilökohtai-sesti käy sen jälkeen kirkossa.» Kirjan käskyjä ovat muun muassa »älä valehtele Jeesukses-ta», »älä kumarra valtaa» sekä »anna homon rakastaa».

Kirkko voisi uudistua radikaalisti 1200-lu-vulla rahan syrjäyttävää valtaa vastaan asettu-neen Franciscuksen hengessä, Sadinmaa eh-dottaa. Hänen mielestään nykyään ollaan jok-seenkin samanlaisessa tilanteessa. »Kirkolla on eläkerahastonsa kautta miljardiomaisuus sijoitusbisneksessä, me ollaan osa ongelmaa. Rahat voisi ottaa pois ja sijoittaa ne vaikka jo-honkin lähitalouteen. Globaali kapitalismi tu-lee räjähtämään käsiin, aivan varmasti.»

Vallankumous ei tule vielä?

Sitä odotellessa ja valmistellessa maailmaa pitää analysoida, myös älyllisesti ja teoreettisesti.

Ilman kulttuuria ihminen, yhteiskunta ja poliittinen liike näivettyisi. Kulttuurivihkot auttaa selvittämään, missä mennään, ja pohtii kanssasi kulttuurin ja yhteiskunnan

ilmiöitä kuudesti vuodessa.

Tilaa heti!

Vasemmistonuorten jäsenille 25 prosentin alennus kestotilauksesta:

vain 32,25 e / vuosi(normaalisti 43 e / vuosi).

Lahjaksi sukulaiselle, ystävälle, toverille:määräaikainen lahjatilaus vuodeksi 2014 nyt vain 38 e!

Kaupan päälle tämän vuoden viimeinen numero.

tilaus@kulttuurivihkot.fi / 09 4114 5369—

Netissä uutisia, blogeja, videoita, keskustelujawww.kulttuurivihkot.fi

Irtonumero 9,40 euroa | 41. vuosikerta

5 | 2013 | VaIhtoehtomedIa

KulttuurivihkotHäpeilemätön

Aino VennA lAulAA pAAtoksellA

JAn Blomstedt: Voiko menneisyyttä ennustaa?

J p Roos: m. a. Nummisen positiivinen 60-luku

edistyksellistä ViestintääalterNet paljastaa USa:n korruption

Latinalaisen amerikan vasemmistomediaVastavirtaan Venäjällä

Vasemmalta katsova aikakauslehti

07 LIBERO

VASEMMISTOLAINEN LIIKE ON AINA taistellut ihmisten perusoikeuksien puolesta. Vaikka ajat ja konkreettiset vaatimukset muuttuvat, pysyvät tee-mat pitkälti samoina. Ihmiset tarvit-sevat edelleen riittävän toimeentulon ja hyvät työehdot halutessaan työn ja koulutuspaikan, vapautta ilmaista mielipiteensä ja toimia yhteiskunnal-lisesti sekä mahdollisuuksia kehittää itseään.

Näiden lisäksi jokainen ihminen tarvitsee paikan, jossa elää ja olla, eli kämpän. Suomen asuntopolitiikka on viimeisten vuosikymmenten aika-na kehittynyt yhä huonompaan suun-taan. 1990-luvun puolivälistä vuoteen 2008 omistusasuntojen hinnat ovat nousseet kokonaiset sata prosenttia. Se on ollut nopeampaa kuin kulutta-jahintaindeksin, tuottajahintojen, bruttokansantuotteen, rakennuskus-tannusten ja kotitalouksien käytettä-vissä olevien tulojen kehitys.

Asuntojen hintojen nousu on omis-tusasuntoa hankkiville tarkoittanut yhä pitenevää velkavankeutta, vuok-ralla asuville yhä vähemmän käytet-tävissä olevia tuloja ja liian monelle nuorelle ja perheelle asunnottomuut-ta. Kiinteistösijoittajat tekevät hy-vää tiliä ihmisten tarpeella omaan ko-tiin samalla, kun kansalaiselle on jää-nyt asuntovelallisen, vuokralaisen tai asunnottoman rooli. Riittämätön jul-kinen vuokra-asuntotuotanto on joh-tanut tilanteeseen, jossa grynderit, välittäjät ja keinottelijat hallitsevat markkinoita. Ulkomailla varoitellaan jo Suomessa piilevästä asuntokuplas-ta, erityisesti pääkaupunkiseudulla.

Riittämätön asuntotuotanto yhdis-tettynä julkisten palveluiden karsimi-seen on myös johtanut eri asuinaluei-den eriytymiseen. Asuntojen hinnat ajavat ihmisiä yhteen lähiöihin samal-la, kun samojen asuinalueiden palve-luita vähennetään ja joukkoliikenteen hintoja korotetaan.

Pääkirjoitussivuilla ja puheissa kau-

histellaan asuinalueiden jakautumista »hyviin» ja »huonoihin» ja lähiöpelkoa lietsotaan sen minkä ehtii. Tämä siitä huolimatta, että kehitys on poliittis-ten valintojen tulos. Kodeillamme teh-dään rahaa ja asumisellamme ja asuin-paikallamme politiikkaa.

Vasemmistonuoret keskittyy tulevan vuoden aikana asumiseen ja asuntopo-litiikkaan. Oma koti liian kallis -kam-panjalla vaaditaan sellaista asuntopo-litiikkaa, joka rikkoo vallitsevat luok-karakenteet. Asunto, oma koti, on perusoikeus. Vaadimme lisää edullisia vuokra-asuntoja eri puolille kaupun-kia ja lähiöihin palveluita sekä edullis-ta joukkoliikennettä. Vaadimme nuor-ten asunnottomuuteen puuttumisek-si asumiseen kestoon, takuuvuokraan ja vuokralaisen työskentelyyn liitty-viä vuokraehtojen höllentämisiä sekä nuorille suunnattuja tuetun asumisen palveluita. Vaadimme oikeutta käyt-tämättömien kiinteistöjen valtaami-seen ja haltuun ottamiseen sekä nuo-rille asuntotakuuta, joka antaa jokai-selle nuorelle subjektiivisena oikeutena pääsyn omaan kotiin.

Kampanjan merkeissä tullaan kier-tämään maata ja järjestämään toimin-taa kaikissa piireissä. Me emme aio is-tua ja odottaa gryndereiden luoman asuntokuplan puhkeamista.

LI ANDERSSONVasemmistonuorten puheenjohtaja

KÄMPPÄ ON PERUSOIKEUS

MIELIPIDE PUHEENJOHTAJA

8 LIBERO

LiberoHämeentie 29, 6. krs00500 Helsinki

9 LIBERO

HELSINGIN KAUPUNGIN pysäköinnin-valvonta on ottamassa käyttöön ren-gaslukon. Lukko kiinnitetään autoi-hin, joiden omistajilla on rästissä usei-ta maksamattomia pysäköintisakkoja. Kaikkihan me tunnemme näitä tyyp-pejä, joille joku parkkisakko ei merkit-se yhtään mitään, koska vouti on muu-tenkin perässä ja perittäviä velkoja on niin paljon, ettei niitä ikinä saisi kui-tenkaan maksettua.

Rengaslukkoa ei saa omin avuin au-ki. On soitettava numeroon, josta lähe-tetään joku lukkoa avaamaan ja sehän maksaa parisen sataa plus rästisakot. Rengaslukkoja avataan lisäksi vain ar-kipäivisin. Pysäköinninvalvojat kyllä päivystävät viikon jokaisena päivänä.

Mutta kohdistuuko tämä rengasluk-kotoiminta vain kaikkein köyhimpiin? Tavallisella tallaajalla on talous yleen-sä sen verran hallinnassa, että maksaa parkkisakkonsa mieluummin ilman perintäkuluja. Saattaa hyvinkin ru-veta näkymään vanhoja, rengalukon kanssa hylättyjä autoja, kun kuljetta-ja käy jostain ostamassa uuden sadan euron auton.

Mutta käy tämä ilkeästi joihinkin etuoikeutettuihinkin. Muutama vuo-si sitten luin tilastoa diplomaattiau-tojen väärinpysäköimisestä. Eniten pyräköintivirhemaksuja hankkivat

Yhdysvaltain diplomaatit. Heitä ei ren-gaslukko taida silti haitata, sillä koti-maa on antanut diplomaateille anka-ran ukaasin parkkisakkojen maksami-sesta.

Maksamattomia parkkisakkoja ker-tyykin eniten venäläisdiplomaateil-le. Suhteessa henkilökunnan ja auto-jen määrään eniten maksamattomia parkkisakkoja ovat hankkineet marok-kolaiset.

Kunnallinen pysäköinninvalvoja Kaija Kossila kertoo, ettei diplomaat-tiautoja tulla kohtelemaan mitenkään muista poikkeavasti rengaslukon suh-teen, joten kadun varsille on odotet-tavissa CD-kilvillä varustettuja autoja puntti pyörässä. Kossila kertoi myös, että diplomaateilta on peritty parkki-sakkoja jälkikäteen, mutta ulosottoon niitä ei ole lähetetty.

Mitenkä mahtavat omat diplomaat-timme maailmalla käyttäytyä? Luu-lisi, että Suomi on ohjeistanut diplo-maattinsa käyttäytymään asiallisesti ja maksamaan parkkisakkonsa. Ulko-ministeriön protokollaosastolta ker-rotaan, että suomalaisten diplomaat-tien parkkisakot ulkomailla ovat kun-kin diplomaatin ja isäntämaan välinen asia. Toivoa sopii, että suomalaisdiplo-maatit noudattavat hyviä tapoja maail-malla seikkaillessaan.

RENGASLUKKO SATTUU KÖYHÄÄN JA RIKKAASEEN

KIRJOITA LUKIJAKIRJE!

Anna palautetta, korjaa virheitä, kehu ja väitä vastaan. Julkaistuista kirjoituksis-ta lähetämme vaivanpalkaksi kirjan. Vaippoihin liittyviä palautteita ei julkaista.

teKsti julle tuuliainen

9 LIBERO

TEIVO TEIVAISEN työhuoneessa pistää silmään kirjavalikoiman laajuus. Hyl-lyt notkuvat teoksia vasemmistoliber-taarien teksteistä muihin klassikoi-hin. Teivainen muistelee hymyillen aikoja, jolloin valtiotieteilijät kokoon-tuivat viettämään aikaa G.A. Cohen – Boozing Society -kollektiivissa. Co-hen on vasemmistolibertaarien kärki-nimiä.

Ennen astumistaan virkaansa maa-ilmanpolitiikan professoriksi Helsin-gin yliopistolla Teivainen matkusti pal-jon. Se toi näkemystä vertailla yliopisto-ja. Helsingissä hän näkee akateemisen vapauden säilyneen: opiskelijoilla on mielipiteitä laidasta laitaan, toisin kuin vähemmän kehittyneissä maissa.

Poliittisesti hän määrittelee itsen-sä puolileikillään vasemmistohipiksi.

»Socialismo libertario» terminä olisi tarkin, mutta siltä puuttuu asiallinen suomennos. On hänen ajatuksiaan tul-kittu väärinkin: aikoinaan miestä pyy-dettiin useasti puhumaan globalisaati-on ja liberalismin vastustajana, mut-ta hän ilmoittikin pitävänsä niistä.

VAPAUS EI SAA HAITATALiberaalit vapausihanteet nousevat Tei-vaisen puheessa usein esiin. Näitä Tei-vainen kuvaa haittaperiaatteen kaut-ta: jokainen on vapaa tekemään mi-tä tahansa, kunhan ei haittaa muita. Hänen mukaansa nykyliberaalit anta-vat kuitenkin jokaisen tehdä kuten it-seään huvittaa. Teivainen näkee, että liberaalin haittaperiaatteen käyttö tu-lisi laajentaa myös talouden puolelle. Yleensäkin asioita tulisi arvioida sa-malla mittatikulla.

»Näen ongelmallisena, että oletet-tavasti vapaassa yhteiskunnassa elä-vät ihmiset viettävät merkittävän osan valveillaoloajastaan hyvinkin autori-taarisesti hallitun instituution käsky-läisinä», professori kuvailee kapitalis-tisia suuryrityksiä.

Teivaisen mukaan varsinaista sosi-aalista ja taloudellista liberalismia ei voikaan erottaa toisistaan. Hän pahoit-telee liber-alkuisten sanojen olevan ny-kyään oikeiston määrittämiä, joten ei edes ymmärretä, mitä vasemmistolibe-ralismi pitää sisällään.

YRITYKSET OVAT DIKTATUUREJATeivainen ei tue Milton Friedmanin puheita voiton tuottamisesta yritysten ainoana velvoitteena. Hänen mukaan-sa on kyseenalaista, palveleeko lyhytai-kainen voitto edes yritysten omaa etua.

Kirjassaan Yritysvastuun umpikuja Tei-vainen käy kriittisesti läpi yritysvas-

tuun ongelmia. Yritysten vastuu kattaa ympäristövelvoitteet ja työntekijöiden oikeudet eli juuri sen, mikä löytyy yri-tysten yhteiskuntavastuuohjelmista.

Hän näkee yritysvallan demokra-tisoimisen prosessina, jonka tähtäi-messä on kansalaisten vaikutusvallan kasvattaminen. Teivainen puhuu myös yritysdemokratian toteuttamiskeinois-ta, joita voisi kutsua vaikka neuvos-toiksi. Onko hyväksyttävää delegoida toimitusjohtajalle autonomista valtaa toimia yrityksen edun nimissä? Myös Björn Walhroos on kirjoittanut näke-vänsä yritykset elimellisesti hierarkioi-na, joissa on yksi ylitse muiden, eli ny-kyaikaisena diktatuurin muotona.

»Demokratia on ihmisten mahdolli-suutta olla vaikuttamassa päätöksiin, jotka kohdistuvat heidän elämänsä pe-rusehtoihin», Teivainen sanoo.

Osuuskuntien ja muun jaetun omis-tuksen uudesta noususta hän puhuu-kin lämpimästi eikä pidä ääni per osa-ke -jakoa aitona demokratiana.

Teivainen näkee, että nykyiseen yri-tysmaailmaan on pesiytynyt suunni-telmataloudellisia rakenteita, jotka tu-kevat autoritaarista johtamista. Näitä haittapesäkkeitä pitäisi purkaa, sijait-sevat ne millä tahansa yhteiskunnan osa-alueella. Hänestä olisi hienoa, jos yritysvaltaa katsottaisiin liberaaleista vapausihanteista käsin kriittisesti.

»Liberaalilta pohjalta lähtevä kriitti-nen katse ei ole ainoa tai riittävä maa-ilman ymmärtämiseksi, mutta sitä pi-täisi olla enemmän.»

Hän näkee, että Friedman aikoinaan varoitteli aiheellisesti, että jos yrityk-set antavat periksi uudistumisvaati-muksille, niistä tulisi julkisia insti-tuutioita. Tämä taas ajaisi koko yritys-maailman politisoitumista. Teivainen kysyy, onko näin jo käynyt.

TEIVO TEIVAISEN LIBERAALIT VAPAUSIHANTEETMAAILMANPOLITIIKAN PROFESSORI EI HALUA ANTAA VAPAUTTA VAIN OIKEISTON KÄSIIN.

teKsti oskar lindman

Kuva wikimedia commons

10 LIBERO

aino

sut

inen

Hann

ele

ricH

ert

TEIVO TEIVAISEN LIBERAALIT VAPAUSIHANTEET

11 LIBERO

12 LIBERO

13 LIBERO

Teemasivut raapivat pintaa, raottavat hieman huntua. Ju-tut avaavat itsensä kokoisia ikkunoita suureen islamiin, jo-ka on yhtä vaikea hahmottaa kokonaisuutena kuin kristilli-syys tai muut uskonnot.

Islamin ja kristinuskon vertailu on muodostumassa kliseek-si. Samalla sitä ei ole ammennettu läheskään tyhjäksi. Kris-tinuskossa on loputtomasti suuntauksia, ja jokainen uskova kokee sen enemmän tai vähemmän omalla tavallaan. Se vai-kuttaa kulttuurin ja yhteiskuntajärjestelmän kautta myös niihin, jotka haluavat asettua sen ulkopuolelle. Teemasivuil-la tämä moninaisuus tunnustetaan myös islamin kohdalla.

Liberon Kiinan-kirjeenvaihtaja raportoi islaminuskoisten uiguurien asemasta (s. 14), samoin sarjakuvataitelija (s. 12). Kiina käy Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten tavoin terrorismin vastaista sotaa islamistien kanssa. Kiinnostaako meitä enem-män terrori-iskuun Pekingissä kuin Manhattanilla?

Huiviin kiteytyy monen islam-tuntemus. Se törmää länsi-maisiin käsityksiin turvallisuudesta ja naisten asemasta. Sa-moja aiheita pohtivat myös huivin puolustajat, joiden nä-kökantoja avataan kahdessa teemajutussa (s. 16). Turkissa huivinkäyttö on vapautumassa, mutta samalla on esitetty sekulaarin valtion vaarantavia uudistuksia.

Islam on kuitenkin uskonto ja sellaisenaan epäilyttävä, ku-ten Jukka Liukkosen tulevaisuusvisiosta ilmenee (s. 18). Sen sotkeminen esimerkiksi Palestiinan politiikkaan on yhtä sot-kuista kuin täkäläinen kristillisdemokratia (s. 20).

Kolumnisti Savolainen jatkaa pohdintaa, voisiko islamin ja kristinuskon vertailu kuitenkin hieman auttaa näkemään asi-oiden mittasuhteita.

Islamilaisen maailman kartan äärellä (s. 21) voi miettiä, kuinka kapitalismille islam on vain pelikenttä siinä missä län-simaisetkin yhteiskunnat.

TEEMANA ISLAM

teKsti pärttyli linna • Kuva dmitri perstin

KIINA SOTII ISLAMISTISTA TERRORISMIA VASTAAN SIINÄ, MISSÄ LÄNSIMAATKIN – TAI SORTAA UIGUURIVÄHEMISTÖÄ.

uiguurien sorto vie KoHti väKivallan noidanKeHää

14 LIBERO

osassa tapauksia Kiina ei kuitenkaan ole todistanut, että väkivallan takana olisivat järjestäytyneet separatistit. To-disteiden puutteesta on helppo päätel-lä, että Kiinan johto liioittelee terro-rismin uhkaa kääntääkseen huomion pois uiguurien sorrosta.

KOHTI ITSEHALLINTOA VAI LISÄÄ VALVONTAA?Tutkija Philip Potterin mukaan on kuitenkin todennäköistä, että tulevai-suudessa Xinjiangin tilanne tulee joh-tamaan väkivaltaan yhä useammin

myös muualla Kiinassa. Uiguu-rialueen tiukka turvallisuuspoli-tiikka kannustaa terroristeja iske-mään mieluum-min itärannikon kaupunkeihin, joissa iskujen to-teuttaminen on helpompaa. Li-säksi idän va-paampi media ja taloudellinen merkitys takaa-vat, että iskui-hin myös kiinni-tetään huomiota.

Välttääkseen vastaavat iskut tulevaisuudessa Kiinan johdon on

siis joko hallittava koko maata yhtä tiu-kasti kuin Xinjiangia tai tarjottava ui-guureille myönnytyksiä, kuten laajem-paa itsehallintoa. Ensimmäinen vaih-toehto uhkaa Kiinan taloutta ja siten kommunistisen puolueen vallan oikeu-tusta. Toinen taas voi käynnistää ket-jureaktion, jossa Kiinan muutkin reu-na-alueet alkavat livetä puolueen hal-linnasta.

Lyhyellä tähtäimellä näyttää joka tapauksessa siltä, että uiguurien sorto tulee pahenemaan. Tälläisessa tilan-teessa länsimaalaisten aktivistien ja median vastuu on kiinnittää huomio Xinjiangin tilanteeseen myös silloin, kun kaikki näyttää olevan rauhallis-ta. Mitä enemmän uiguurien rauhal-linen aktivismi saa tukea, sitä parem-min Xinjiangissa voidaan välttää lui-suminen väkivallan noidankehään.

28. LOKAKUUTA KATUMAASTURI ajoi väkijoukkoon ja syttyi tuleen Pekingis-sä, Tiananmenin aukion lähellä. Tör-mäyksessä kuoli viisi ihmistä ja louk-kaantui 40. Kuolleiden joukossa olivat myös auton kuljettaja ja kaksi matkus-tajaa, jotka kuuluivat Kiinan uiguuri-vähemmistöön.

Kiinalaiset viranomaiset julistivat tapahtuman terrori-iskuksi, josta oli vastuussa Itä-Turkestanin islamisti-nen liike (ETIM). Ulkomailla toimi-vat uiguuriaktivistit kyseenalaistivat väitteet ja vaativat tapauksesta puolu-eetonta tutkintaa. Maailman uiguu-rikongressin johtaja Rebiya Kadeer epäili, että tapaus tulee johtamaan ui-guurien sorron pahenemiseen.

Tätä artikkelia kirjoitettaessa on vie-lä epäselvää, oliko ETIM vastuussa lo-kakuun 28. päivän tapahtumista tai mikä ylipäänsä motivoi autoa ajanut-ta Usmen Hasania. Syitä tapahtumien herättämiin reaktioihin ei kuitenkaan tarvitse etsiä Tiananmenin aukiolta tai maan ulkopuolella toimivista terroris-tijärjestöistä. Vastaukset löytyvät Xin-jiangista, niin sanotusta »Kiinan vil-listä lännestä».

VÄHEMMISTÖNÄ OMALLA MAALLAANXinjiangin autonominen alue, toiselta nimeltään Itä-Turkestan, sijaitsee Kii-nan länsipuolella. Pinta-alaltaan se on kuudenneksen Kiinasta, minkä lisäksi sillä on sijaintinsa ja merkittävien öl-jy- ja kaasuvarojensa takia maalle suu-ri strateginen merkitys. Vanhastaan alueella on asunut pääosin islaminus-koisia uiguureja, Kiinan valtaväestöä eli han-kiinalaisia sekä pienempiä vä-hemmistöjä, kuten kazakkeja.

Luonnonvaroistaan huolimatta Xin-jiang on taloudellisesti kehittymätön – esimerkiksi alueen bruttokansantuo-te per henkilö on vain kolmanneksen siitä, mitä se on Kiinan itärannikol-la. Tästä syystä keskushallinto onkin houkutellut yrityksiä ja han-kiinalai-sia siirtymään Xinjiangiin. Muuttolii-ke on ollut niin suurta, että uiguurei-ta ja han-kiinalaisia on alueella jo mel-kein yhtä paljon.

Uiguurien kannalta tilanteeseen liit-tyy useita ongelmia. Vaikka julkiset vi-rat on periaatteessa jaettu han-kiina-laisten ja muiden ryhmien välillä,

todellinen valta on pääosin han-kiina-laisilla puoluevirkailijoilla. Xinjiangin taloutta hallitsevat Kiinan kansanva-pautusarmeijan omistamat yritykset. Uiguureita syrjitään työnhaussa ja hei-dän kotejaan on hävitetty uusien ra-kennusprojektien tieltä.

Uiguurit myös syyttävät hallintoa alueen tarkoituksellisesta kiinalais-tamisesta ja maallistamisesta. Xinji-angin paikallishallinto on esimerkik-si kampanjoinut estääkseen uiguureja paastoamasta Ramadanin aikana. Al-le 18-vuotiaat eivät saa käydä moskei-joissa ja Koraania voi opiskella vain val-tion hyväksymissä kouluissa. Myös ui-guurin kielen ope-tusta on vähennet-ty, vaikka sillä pi-täisi olla virallisen kielen asema.

SEPARATISTEJA VAI TYHJIÄ UHKAKUVIA?Lokakuun 28. päivä ei ollut ensimmäi-nen kerta, kun ui-guurien ja han-kii-nalaisten välillä on tapahtunut väkival-taa. Esimerkiksi ke-sän 2009 mellakois-sa menetti henken-sä lähes 200 henkeä. Kiinan hallinto on vastannut väkival-taisuuksiin joukkopidätyksillä, teloi-tuksilla sekä täyttämällä Xinjiangin kaupungit valvontakameroilla.

Kiinan johdon mukaan väkivaltai-suuksista ovat vastuussa ulkomailla toimivat separatistit ja Kiina käy tais-telua islamistista terrorismia vastaan siinä missä länsimaatkin. Esimerkik-si valtiollinen Xinhua-uutistoimisto syytti marraskuussa länsimaisia joh-tajia ja mediaa kaksinaismoralismis-ta, koska ne eivät olleet suoralta kädel-tä kutsuneet Pekingin tapahtumia ter-rorismiksi.

Väitteet separatismista eivät ole täy-sin tuulesta temmattuja: entisten neu-vostotasavaltojen itsenäistymisestä lähtien uiguurien keskuudessa on voi-mistunut ajatus itsenäisen Xinjiangin valtion perustamisesta. Suurimmassa

»xinjiangin PaiKallisHallinto on KamPanjoinut

estääKseen uiguureja

Paastoamasta ramadanin aiKana.

myös uiguurin Kielen oPetusta on väHennetty, vaiKKa

sillä Pitäisi olla virallisen Kielen

asema.»

teKsti pärttyli linna • Kuva dmitri perstin

kuva

Kašgar on Kiina läntisin kaupunki ja uiguurikulttuurin sydän. Iso osa van-haakaupunkia on purettu paloturvalli-suuden nimissä ja uiguureja pakko- siirretty syrjään strategisesti tärke-ältä alueelta. Kuva on vuodelta 2009.

15 LIBERO

16 LIBERO

ISLAM ON TUNTUNUT kiinnostavan viime ai-koina suomalaista mediaa erityisen paljon. Antirasistista feminismiä edustavan The Black Female Experience -blogin kirjoittajien mielestä viimeaikaista keskustelua on kuitenkin käyty pääosin muiden kuin islaminuskoisten lähtö-kohdista käsin. Keskustelua ovat motivoineet muun muassa huiviin liittyvät ongelmat – jotka kuitenkin ovat ongelmia vain ei-muslimeille, eivät islaminuskoisille.

The Black Female Ex-perience -blogin ylläpitä-jät vetivät Voimaa huivi-pelon kohtaamisesta -työ-pajan marraskuussa Helsingissä järjestetyssä Feministisessä foorumissa. Työpajassa pääs-tiin tutkiskelemaan osallistujien ennakkoluu-loja ja valmennettiin seuraamaan kriittisem-mällä silmällä islamia käsittelevää suomalais-mediaa.

»Kuinka paljon pelottaa?» toinen työpajan vetäjistä kysyi astellessaan osallistujien eteen kasvot peittävässä niqab-hunnussaan. Kolme-kymmenhenkinen osallistujajoukko tutkaili tuntemuksiaan ensin hiljaisuudessa. Työpa-jan järjestäneiden, ennakkoluuloihin kylläs-tyneiden muslimifeministien turhautumi-

sesta on syntynyt myös syrjintää käsittelevä blogi.

»Huomaatko yhdistä-väsi sumeilematta huivin alistamiseen, sivistymät-tömyyteen, syrjäytymi-sen ja terroriin?» he kysy-vät blogissaan. Kaksikko kirjoittaa myös huivipelon

olevan sallittua, jos on itse valmis ottamaan ensimmäisen askeleen kumotakseen stereoty-pioita, vaikka pelottaisikin.

Työpajan aikana osallistujat pääsivät kerto-maan omista ennakkoluuloistaan, mutta toi-saalta reflektoimaan myös niiden oikeutusta:

Kun emme näe keskustelukumppanimme kat-setta tai eleitä niqabin takaa, kommunikaatio tuntuu pelottavalta tai vähintäänkin oudolta. Toisaalta puhelinkeskustelut onnistuvat ai-van hyvin ilman ilmeiden ja eleiden apuakin.

Osallistujat huomasivat keskustelun tuok-sinassa myös mediakuvien suuren vaikutuk-sen omiin mielikuviin: työpajassa hämmäs-teltiin sitä, kuinka voimakkaan uhri-asso-siaation hunnun peittämä musliminainen osallistujien mielissä synnyttää.

VÄÄRINYMMÄRRYKSIÄ JA VÄLINPITÄMÄTTÖMYYTTÄ Työpajan vetäjät valottivat yleisimpiä syitä huivin käytön taustalla. Kyse on vallasta ja it-semääräämisoikeudesta eikä niinkään naisil-le asetetuista määräyksistä. Huivin käyttäjä voi päättää, kuinka paljon kehostaan suostuu näyttämään. Joillekin niqabin käyttö taas on keino rajoittaa kontaktia maalliseen ja pääs-tä siten lähemmäksi Luojaa.

teKsti elina korhonen Kuvitus pirjo hakonen

HUIVI EI OLE MUSLIMINAISELLE ONGELMA VAAN OSA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUTTA.

huivipelkoa kesyttämässä

»musliminaisten ajatuKset

eivät Kiinnosta suomalaista mediaa.»

VIIME LOKAKUUSSA neljä turkkilais-ta naiskansanedustajaa saapui parla-menttiin käyttäen huivia. Kun kansan-edustaja Kavakçı 14 vuotta aikaisem-min yritti samaa, hän sai vastaansa oli vihellys- ja buuauskuoro. Kavakçı heitettiin ulos kokouksesta ja tuomit-tiin Iranin ja Saudi-Arabian agentiksi, minkä jälkeen hänen kansalaisuuten-sa kumottiin.

Nyt kansanedustajat eivät kohdan-neet suuria mielenilmauksia, vaan naiset saivat osallistua kokoukseensa. Myöhemmin muutama muukin kan-sanedustaja on il-maantunut työ-paikalleen hui-vi päässä. Myös muun muassa asianajajien hui-vikielto on ku-mottu.

Turkissa mus-liminaisten käyt-tämän huivin käyttöä on rajoitettu eri tavoin 80-lu-vulta lähtien – tosin leuan alta sidot-tavan perinteisen huivin käyttöä ei ole rajoitettu. Huivia käyttävät naiset ei-vät pitkään päässeet opiskelemaan yli-opistoihin.Taustalla on ajatus Turkista sekulaa-rina valtiona, joka kunnioittaa tasa-vallan perustaja Atatürkin ajatuksia. Atatürkin modernisoima maa on vas-takohta sulttaanien aikaiselle valtiol-le, jossa uskonto legitimitoi vallan ja yhteiskunnallisen hierarkian. Nyky-Turkissa elää edelleen vahvana ajatus siitä, että huivin käyttäminen vastus-taa länsimaista, sekulaaria ja moder-nia valtiota.

Huivin käyttöä on helppo pitää ai-nostaan uskonnonvapauteen liittyvä-nä asiana, mutta se on Turkissa näh-ty vahvana poliittisena eleenä ja poli-tisoitu vuosikymmeniä sitten. Tämä on kuitenkin vain ollut osa puolueiden valtataistelua ja tapa ohjata kansalais-ten huomio pois esimerkiksi sosiaalis-taloudellisista kysymyksistä.

Poliittisena kysymyksenä huivi on esitetty sekulaarin perinteen ja lä-hestulkoon profeetan roolin saaneen Atatürkin kyseenalaistamisena.Samal-la kysymys on naisten vapaudesta. Va-

pautetaanko nai-set huiveista, vai onko naisilla va-paus ilmaista us-kontoaan?

Huivit yllään eduskuntaan saa-puneet kansan-edustajat saivat toki aikaiseksi mediamylläkän.

Monet näkivät sen askeleena kohti naisten valinnanvapautta ja aseman parantamista. Presidentti Gülin mu-kaan vuosikymmeniä käyty huivikes-kustelu voidaan nyt poistaa agendalta.

Huivi on ollut Turkissa sekä uskon-nonvapauden että uskonnosta vapaana olemisen taistelun symboli. Samaan aikaan, kun uskonnollista ilmaisua va-pautetaan, maallista olemista rajoite-taan. Alkoholi- ja aborttilakien tiuken-tamisen lisäksi pääministeri Erdoğan on toivonut, että naiset ja miehet eivät asuisi samassa taloudessa ennen avio-liittoa ja että koteihin aleittaisiin teh-dä tarkastuksia.

17 LIBERO

turkin poliittinen huivi teKsti milja rämö

Naisten mukaan länsimaiseen huivikes-kusteluun liittyy runsaasti asiattomuuksia. Siksi huivin käyttö on nykyisin myös poliit-tinen päätös.

Aivan toisenlaisista lähtökohdista ponnis-tavan länsimaisen feministin on vaikea ym-märtää, että musliminaisten kamppailu oi-keuksistaan on tarkoittanut esimerkiksi tais-telemista kehon peittämisen puolesta – siis oikeudesta pukeutua oman uskonsa mukai-sesti – samaan aikaan, kun länsimaissa nais-ten oikeuksien puolesta on usein riisuuduttu.Räikein esimerkki väärinymmärryksestä on naisasialiike Femenin taannoinen protesti musliminaisten oikeuksien puolesta. Yrittä-essään »pelastaa» avuttomat musliminaiset tulivat Femenin aktivistit hyökänneeksi mus-liminaisten henkilökohtaista uskoa ja arvoja vastaan ja syyllistyivät näin itse musliminais-ten väheksymiseen.

Miksi sitten emme tiedä huivin käytön syi-tä? Bloggaajat väittävät, että musliminaisten ajatukset eivät kiinnosta suomalaista mediaa. Henkilökohtaisia syitä käyttää huivia ei vai-vauduta tiedustelemaan, koska huivipäisten naisten uhriasemaan ja omien mielipiteiden korruptoituneisuuteen uskotaan mediassa so-keasti. Jäljelle jää vain pelkoa lietsova islam-uutisointi.

KUIN TATUOINTITyöpajan osallistujien haluttiin miettivän, kuinka monelta yhteiskunnan alueelta hui-via käyttävät naiset joutuvat rajaamaan itsen-sä ulos pelkästään muun yhteiskunnan en-nakkoluulojen vuoksi. Kun työpaikoilla, työ-haastattelussa tai harrastusten parissa huivin käyttöön suhtaudutaan nuivasti tai sitä rajoi-tetaan, kyse on huivipelosta.

Samalla tavoin itsensä voi rajata yhteiskun-nan normiston ulkopuolelle tatuoinneilla tai lävistyksillä. Tällainen tietoinen erottautumi-nen ja omasta kehostaan määrääminen saat-taa estää pääsyn joihinkin paikkoihin sekä al-tistaa jopa väkivallalle ja syrjinnälle. Huivin alla on alistetun uhrin sijaan rohkea nainen, joka ei suostu sopeutumaan ahdasmieliseen normistoon.

Osallistujat pääsivät kokeilemaan huivia ja saivat tunnustella oloaan huivin alla. »Miltä nyt tuntuu: oletko edelleen älykäs, oletko itse-näinen? Kuka saa puhua puolestasi?» kysyttiin.

»Uskotteko minua, jos kerron, että huivin-käyttö on itse asiassa viimeinen asia, johon miehillä on jotakin sanottavaa?» toinen ni-mettömiksi jäävistä työpajan vetäjistä kysyy lopuksi. Ehkä musliminaisten huivinkäytös-tä ei tarvitsekaan ahdistua, saati sitten arvos-tella muita sen käyttämisestä.

huivipelkoa kesyttämässä

»usKonnollista ilmaisua vaPautetaan,

maallista olemista rajoitetaan.»

18 LIBERO

TULEVAISUUSTUTKIJA JUKKA LIUKKONEN NÄKEE ISLAMISAATION AIVAN NURKAN TAKANA. OIKEASTAAN SE ON JO TÄÄLLÄ. teKsti jukka liukkonen • Kuvitus essi ruuskanen

tervetuloa islamisaation

suomeen!

KELLO SOI JOENSUUSSA Niinivaaran koulun pihalla ja oppilaat kirmaavat sisään. Kun he ovat asettuneet aloilleen aloittaa imaami uskonnollisen saarnansa. Kaikki kuuntele-vat. Myös ateistit ja kristityt oppilaat istu-vat pulpeteissaan.

Islamisoituneen Suomen kouluvuosi al-kaa ja päättyy Allahista kertoviin kuorolau-luihin. Koulun opetukseen kuuluu Muham-medin elämänkerta itsestään selvänä osana, sillä se on useimpien mielestä osa yleissivis-tystä. Ja Koraanin säkeitä opetetaan oppi-laan vakaumusta kysy-mättä.

Mutta islamisaatio alkaa jo paljon aikai-semmin. Jo päiväkodis-sa lapset viedään mos-keijaan, sillä uskonnol-linen kasvatus kuuluu tarhoillekin. Sunnuntaisin järjestettävät lasten Koraanikoulut kertovat profeetan huimista seikkailuista ja palkitsevat oikein muistavat lapset tarroilla.

Opettajilla ja tarhantädeillä on velvolli-suus opettaa islamia, uskoivat he siihen tai

eivät. Niille vanhemmille, joille tämä ei rii-tä, on järjestetty erityisiä islamistisia koulu-ja, joissa eletään tiukemmin Koraanin mu-kaisesti.

Teini-iän kynnyksillä lähes kaikki nuo-ret menevät Koraanileireille imaamin joh-datuksella. Siellä vähän vanhemmat tosius-kovaiset kuulustelevat nuorilta, muistavat-ko nämä Koraanin säkeitä ja Muhammedin elämän käänteitä. Leiri päättyy moskeijassa seremoniaan, jossa sukulaiset lupaavat val-voa, että nuoresta kasvaa kunnon muslimi.

ISLAMIA TUPUTETAAN JO VAUVOILLEKIN!Vauvan syntyessä se kas-tetaan imaamin seura-tessa vierestä, häihin mennään imaamin lu-valla ja kuollessa toivo-

taan pääsyä paratiisiin. Lopuksi ateistitkin haudataan moskeijan viereen. Kaukaisem-mat sukulaiset tapaavat toisiaan vain häissä ja hautajaisissa – eli moskeijassa.

Yleisradio edistää islamisaatiota lähettä-mällä rukouskutsut radiossa ja pyhäpäivinä

moskeijasta suorana lähetyksenä TV:ssä. Isla-min sanoman julistaminen on Yleisradion la-kisääteinen tehtävä.

Islamiin luotetaan niin sairaaloissa, vanki-loissa kuin yliopistoissakin, joihin jokaiseen on nimitetty oma imaaminsa. Mielenterveys-ongelmiin kouluilla on monesti vain tarjota mahdollisuutta keskusteluun uskonnollisen johtajan kanssa. Alkoholistien hoitona suosi-taan menetelmää, jonka keskeisin opinkappa-le on, että Allahiin uskominen parantaa riip-puvuudesta.

Pienillä paikkakunnilla hartaat muslimipo-liitikot ovat leikanneet kunnan harrastusmah-dollisuuksia, eikä nuorilla ei ole muuta teke-mistä kuin osallistua moskeijan järjestämään toimintaan.

PRESIDENTTI VIHITTIIN MOSKEIJASSA!Muslimi-Suomessa tuomarit, todistajat ja van-kilan johtajat vannovat Allahille puhuvansa totta. Näin tekevät lisäksi tärkeimmät virka-miehet.

Myös eduskunnan kausi alkaa seremonial-la moskeijassa. Islamisoituneen Suomen hal-lituksessa istuu muslimiveljeskunta. Puolue

»allaHiin usKominen Parantaa

riiPPuvuudesta.»

19 LIBERO

yrittää torpata parhaansa mukaan naisten toi-minnan moskeijoissa, sukupuolineutraalin pa-risuhteen ja oikeuden aborttiin.

Allahin pilkkaaminen on laissa kiellettyä ja siitä voidaan teljetä linnaan. Vanki voi vapau-tua vankilasta aikaisemmin, jos kääntyy mus-limiksi ja alkaa uskoa Allahiin.

Monella köyhällä ei ole muuta mahdollisuut-ta kuin mennä kuuntelemaan Koraanin sanaa ruokajonoon, sillä valtio ei huolehdi enää hei-kommista kuten ennen.

VARUSMIEHET TAISTELEVAT ALLAHIN NIMEEN!Muslimi-Suomella on oma erityinen tehtävän-sä uskonnon leviämisessä maailmalle. Kehi-tysyhteistyövaroista iso osa menee uskovaisten työhön kehitysmaissa.

Imaamit siunaavat suomalaiset sotilaat ja toivottavat »olkoon Allah kanssasi!» Uskonto on tärkeä osa pakollisesta asevelvollisuutta. Jo-pa talven jäätävillä pakkasilla sotilaat kokoon-tuvat ylistämään Jumalaa ja kuuntelemaan Koraanin suuria. Sen jälkeen suomalaiset soti-laat vannovat uskollisuutta ja lupaavat taistel-la kuolemaan asti Allahin puolesta.

EDUSKUNTA EI PUUTU ÄÄRILIIKKEIDEN RAHOITTAMISEENMoskeijoilla on Suomessa oikeus periä uskon-nolliseen toimintaansa kymmenyksiä kansa-laisilta ja yrityksiltä. Verovaroin rakennetaan rukoushuoneita joka pikkupitäjään. Kirsikka-na kakun päälle Helsingin keskustaan raken-netaan hulppea supermoskeija keskelle toria.

Ääriliikkeet ja islamistit saavat varansa mal-tillisilta moskeijoilta. Asiaan ei puututa.

Joka kesä kymmenettuhannet sunnimusli-mit kokoontuvat Lapualle. Vaikka vanhoillinen Koraanin tulkinta kieltää alkoholin ja esiaviol-lisen seksin, ovat kauppojen kondomi- ja kal-jahyllyt tyhjiä kymmenien kilometrien mat-kalta.

Islam on niin erottamaton osa joidenkin elämää, että rikoksetkin jätetään kertomatta, etteivät uskonveljet joutuisi pulaan. Vanhoil-lisimmat muslimit elävät sharia-lain mukaan omissa oloissaan ja tuomitsevat muslimivelji-ään omissa oikeusistuimissaan. Maallinen po-liisi saa tietää rikoksista vain harvoin.

TOTTA VAI TARUA?Edellä kerrottu kuvitteellinen tarina ei ole niin

kuvitteellinen kuin voisi uskoa. Käytännössä kaikki kertomuksen asiat tapahtuvat jo tällä hetkellä, mutta vain kristinuskon nimissä. Jos imaamit korvataan papeilla, islam kristinus-kolla, moskeijat kirkoilla ja niiden rukouskut-sut kirkonkelloilla, ei tarina ole enää fiktiota.

Suomessa kirkkoa ja valtiota ei ole koskaan erotettu toisistaan monien muiden länsimai-den tavoin. Kirkolla on oikeus kerätä veroja ja toimia valtiollisena viranomaisena. Uskonnol-la on yhä paljon valtaa Suomessa. Enemmän kuin tahtoisimme myöntää.

Valtion korkeimmat virkamiehet, tuomarit ja sotilaat vannovat kaikki valansa Jumalalle. Siinä missä Egyptin hallituksessa istui musli-miveljeskunta, on Suomen hallituksessa kris-tillisdemokraatit.

Voi olla, että islamofoobikot pelkäävät, että he jäävät yhteiskunnan marginaaliin, jos val-tauskonto vaihtuu. Aivan kuten monet ateis-tit, muslimit tai wiccat jäävät tällä hetkellä. Mutta islamilla pelottelu on turhaa. Onhan is-lam kristinuskon sisaruskonto.

Tosiasiassa maallistuneet muslimit poikkea-vat vain vähän maallistuneista kristityistä, joi-ta maamme on täynnä.

20 LIBERO

PALESTIINALAISPUOLUEISSA USKONTO EI JUURI NÄY – ISLAMISTEJA LUKUUN OTTAMATTA.

uskontoa ja politiikkaa Palestiinalaisittain

teKsti sara korhonen, niko peltokangas ja martti rasa• Kuvat niko peltokangas

VIERAILIMME PALESTIINASSA elokuussa Vasemmistonuorten kehitysyhteistyö-hankkeen arviointimatkalla. Tapasim-me samalla palestiinalaisten vasem-mistopuolueiden edustajia.

Majoituimme Nablusissa alueella, jossa asuu aika paljon kristittyjä, min-kä huomaa lähinnä kirkkojen määräs-tä ja naisten pukeutumisesta. Muu-tenkin suurissa kaupungeissa, kuten Nablusissa ja Ramallahissa, islam nä-kyy vähemmän. Hebronissa uskonnol-lisuus on enemmän esillä ja näkyy eni-ten katukuvassa naisten vähäisyytenä ja perinteisempänä pukeutumisena.

Keskustelimme poliitikkojen kans-sa Israelin miehityspolitiikasta ja me-neillään olevista rauhanneuvotteluis-

ta. Tapaamisia ei juuri tullut arvioitua uskonnon valossa, sillä puolueiden toi-minta vaikuttaa sekulaarilta. Vasem-mistopuolueiden jäsenistä suurin osa sanoo olevansa kommunisteja, ja täl-lä uskoisi olevan jotain tekemistä sen kanssa, ettei uskonto näyttele heidän elämässään kovinkaan suurta roolia.

Poliitikkojen omaa uskontoa ei juu-ri pystynyt päättelemään eikä sitä otet-tu puheeksi – paitsi tietysti Hamasin edustajien kanssa. He kutsuivat itse-ään avoimesti islamisteiksi ja puhui-vat sharia-laista. Kysymyksiin naisten asemasta saimme hymyileviä vasta-uksia vapaasta tahdosta, mikä ei juu-ri eroa kristillisten lahkojen retoriikas-ta Suomessa.

21 LIBERO

Hamasin vaalivoitto muutaman vuo-den takaisissa parlamenttivaaleissa ei välttämättä kerro äänestäjien toiveis-ta säätää sharia-lakia Länsirannalle, vaan juontuu puolueen harjoittamasta sosiaalipolitiikasta ja kaivattujen pal-velujen tarjoamisesta. Gazassa puoles-taan tilanne on toivoton, ja silloin ih-miset usein turvautuvat jumalaan.

Muiden puolueiden suhteesta us-kontoon kertoo jotain tapaamisemme Palestiinan vapautuksen kansanrin-taman eli PFLP:n kanssa. Siinä missä tulkkina toiminut naispoliitikko esiin-tyi ilman huivia tai uskonnollisia tun-nuksia, puolueen miespuolinen vara-puheenjohtaja sormeili tapaamisen ajan muslimien rukousnauhaa.

Indo

nesi

a

Mal

esia

Brun

ei

Kaza

ksta

n

Bang

lade

sh

Som

alia

Mar

okko

Läns

i-Sah

ara

Tuni

sia N

iger

iaTš

ad

Kirg

isia

Uzb

ekis

tan

Jem

en

Azer

baid

žan

Bosn

ia ja

Her

tseg

ovin

a

Saud

i-Ar

abia

Nig

erM

ali

Suda

n

Iran

Alge

ria

Turk

ki

Liby

aEg

ypti

Irak

Afga

nist

an

Tadž

ikis

tan

Turk

men

ista

n

Mau

rita

nia

Koso

vo

Sene

gal

Gam

bia

Gui

nea-

Biss

au

Burk

ina

Faso

Nor

sunl

uura

nnik

ko

Sier

ra L

eone G

uine

a

Paki

stan

Yhd.

Ara

biem

iirik

unna

t

Erit

rea

Djib

outi

Kuw

ait

Qat

ar

Om

an

Liba

non

Jord

aniaSy

yria

Alba

nia

yli 9

0 %

80–8

9 %

70–7

9 %

60–6

9 %

50–5

9 %

40–4

9 %

MUSLIMIENEMMISTÖMAAT

KATOPA KUULE GOOGLESTA!ALOIN MIETTIÄ, mitä todella tiedän is-lamista. Aika vähän.

Harva luterilaisuuden läpihuuhte-leman peruskoulun käyneistä, synty-mässä kirkkoon lupaa kysymättä lii-tetyistä tietää islamista, tai maista, joissa islam on valtauskonto, paljon mitään. Paitsi Turkista ja Egyptistä, koska semi-diktatuurissa on kiva käy-dä rantalomalla ottamassa vähän au-rinkoa ja ostamassa halpaa kultaa.

Opin koulussa islamista suurin piir-tein yhtä paljon kuin taolaisuudes-ta tai hindulaisuudesta. Kristinusko-osuuden vedin tarkoituksella niin lek-keriksi kuin kaikkitietävä 14-vuotias palavasieluinen ateisti vain voi. Jos mi-nua tässä hetkessä alettaisiin tentata varoittamatta sanasta ja sakramenteis-ta, menisin todennäköisesti aika pui-hin. Veikkaan, että yhtä pihalla olisi myös moni »Käyn kauneimmissa jou-lulauluissa ja tahdon kirkkohäät» -ri-viluterilainen.

Silti yleinen odotus tuntuu olevan, että muslimi saa aina selittää itseään. Miksi hän tekee asioita, tai eikö us-konto nyt jotenkin, edes ihan vähän, vaik(e)uta hänen elämäänsä. Kaikes-ta pitäisi muka voida kysyä, eikä mis-tään saisi loukkaantua, koska hänen eksoottinen uskontonsahan on julkis-ta omaisuutta silloin, kun me emme tiedä siitä riittävästi.

Ihan näin vinkkinä, kattokaa urpot Googlesta. Kenenkään tavallisen rivi-uskovan tehtävä ei ole olla uskontonsa suurlähettiläs. Hengellisiä kysymyk-siä varten on tietysti erikseen omat hengenhenkilönsä, mutta esimerkiksi opettaja, joka olettaa peruskoululaisen tietävän kaiken uskonnostaan, osoit-taa lähinnä itse kaipaavansa opetus-

ta. Googlen kautta löytää esimerkiksi mahtavaan suomenkieliseen Black Fe-male Experience -blogiin.

Tietämättömyys on poliittinen kysy-mys, sillä tieto todellakin on valtaa. Tä-hän valtakysymykseen ei tosin vastata A2:n Islam-illan tyyppisellä »keskuste-luohjelmalla», joka alkoi kehittäväs-ti ja kunnioittavasti terroristivideoilla ja tuntui sisällöltään olevan syvästi us-konnollisten ihmisten asettamista vas-takkain heitä karsastavien kiihkoisän-maallisten kanssa.

Odotan innolla YLE:n A2 Kristinus-ko-iltaa, joka alkaa Yhdysvalloissa ku-vatuilla aborttiklinikkapommituksilla ja Daavidin oksa -lahkon tukikohdan piirityksellä. Tämän jälkeen joltain savolaisen pikkukylän pastorilta tiva-taan, että tämäkö nyt on teidän us-kontonne idea. Lisäksi pitää tietysti muistuttaa, miten taantumuksellises-ti kristityt ovat suhtautuneet esimer-kiksi erään kuuluisan muusikon heit-toon siitä, että hänen bändinsä on suo-situmpi kuin Jeesus.

Jostain syystä meillä elää vahvasti käsitys siitä, että vähemmistössä ole-valla uskonnolla on oltava yhteinen mielipide siitä, miten asioihin on suh-tauduttava. Kun puhutaan suomalai-sesta luterilaisuudesta, muistutetaan aina, että kirkossa on tilaa moninai-suudelle ja erilaisille äänille. Miksi tä-mä puhetapa ei koske kaikkia uskon-toja? Miksi maallistunut kristitty on normi, mutta maallistunut muslimi on erikoisuus?

SINI SAVOLAINEN

Kirjoittaja ei enää koskaan sano voivansa kirjoittaa ongelmitta aiheesta kuin aiheesta.

SAVOLAINEN

22 LIBERO

PUHE RESURSSIEN niukkuudesta määrittää politiikan kentän kaik-kia puolia. Usein sen lähteenä ovat taloustieteilijät, jotka siten pääse-vät määrittelemään viitekehyksen, jossa niukkuudesta puhutaan. Nä-kökulman ei kuitenkaan tarvitse ra-jautua taloustieteeseen. Ville Läh-teen teos Niukkuuden maailmassa on tärkeä puheenvuoro, jossa kysy-mystä resurssien niukkuudesta lä-hestytään kiintoisasta näkökul-masta.

Lähde esittää, että kysymystä niukkuudesta ei oteta vakavasti niin kauan kuin poliittisen keskustelun kohteeksi ei oteta kasvupakon taus-talla olevia oletuksia, kuten ajatus-ta fossiilisten energialähteiden eh-tymättömyydestä. Ei ole salaisuus, että fossiliset energialähteet ehty-vät, mutta tällä tosiasialla ei kui-tenkaan ole vaikutusta käytännön poliittiseen päätöksentekoon. Läh-teen mukaan näiden taustaoletus-ten kyseenalaistamattomuus pitää yllä vakiintuneita toimintamalleja ja estää uudenlaisen ajattelun syn-nyn. Lähde kirjoittaa:

»Ajatus resurssien loppumatto-muudesta, resurssien jakoa opti-moivista markkinoista ja inhimilli-sen kekseliäisyyden kyvystä hoitaa lainomaisesti mitkä tahansa niuk-kuusongelmat elävät edelleen vah-voina politiikassa ja julkisessa kes-kutelussa.»

Niukkuuden maailma käsittelee myös polkuriippuvuuden ajatusta. Polkuriippuvuudessa johonkin toi-mintatapaan sitoudutaan esimer-kiksi jo rakennetun infrastruktuu-rin vuoksi, jolloin vaihtoehtojen pohtiminen jää paitsioon. Esimer-kiksi Olkiluodon uuden ydinvoi-malan rakentamiseen sitoudutaan, vaikka rakennuskustannukset ovat alkuperäisiin arvioihin verrattuna karanneet käsistä.

kaikki loppuu

Ville LähdeNiukkuuden maailmassa

Niin & Näin 2013

teKsti vesa korkkula

KRITIIKKI

RAJATARKASTUSSIMULAATTORI Pa-pers, Please lienee genrensä ainoa edustaja. Vuosi on 1982 ja neuvosto-tasavalta Arstotzka on juuri solmi-nut rauhan naapurinsa Kolechnian kanssa.

Pelaaja nakitetaan työarpajaisten kautta kuukaudeksi valvomaan mai-den välistä rajaa, syynäämään ra-janylittäjien dokumentteja, ja jos kaikki on kunnossa, lyömään vii-sumeihin vihreitä leimoja. Epäsel-vyydet johtavat kuulusteluihin, pu-naiseen leimaan ja ylittäjän pidä-tykseen. Välillä tehdään eettisiä ratkaisuja ja annetaan armoa puut-

leimaajan peliPapers, Please

Lucas Pope 2013teKsti juuso aromaa

AURINKO NOUSEE, ruotsinlaivat kel-luvat ja joka vuosi ilmestyy uusi Call of Duty, jossa yleensä teurastetaan Yhdysvaltojen nimissä arabeja, ve-näläisiä ja muita vihollisia. COD on yksi pelihistorian tuottoisimmista sarjoista. Se on kyyninen, ajoittain hauska rahanlypsykone, jossa ainoa tapa reagoida maailmaan on ampua sitä naamaan.

Uusimmassa versiossa Etelä-Ame-rikka on noussut maailmanvallak-si ja valloittanut suuren osan Yhdys-valtoja. Pelaaja on jenkkiarmeijan sotilas, niin kuin muutkin perhees-sä: isukki, veli ja koira. Äidistä tai siskoista ei puhuta. Eikä siviileistä.

Ensin räiskitään avaruudessa ja pi-detään muukalaiset ulkona puolusta-malla muuria. Sitten ajetaan jeepillä sukellusveneeseen ja hypätään tan-killa lentokoneesta. Kaikki räjähtää jymisevällä rynkytyksellä.

Hollywood-toimintahitit voi taval-lisesti tiivistää kolmeen T:hen: tykit, tyyli ja tissit. COD pelaa pelkillä ty-keillä ja tyylillä. Tai ei ihan: monin-peliin on nyt ensimmäistä kertaa li-sätty mahdollisuus pelata naishah-molla. Yksinpelissä helikoptereita pudottavalla Riley-koiralla on suu-rempi merkitys kuin naisilla.

COD on niin konservatiivinen, että se on jo kutkuttavan eksoottinen.

Call of Duty: GhostsActivision 2013

velvollisuus kutsuu: tapa!

teellisilla papereilla ylitystä yrittävil-le.

Hommaa mutkistaa se, että nime-tön rajamies työskentelee provisiopal-kalla ja väärinleimaamisesta seuraa-vat esimiehen nuhtelut ja rahasakot. Oikeamielisyyteen ei välttämättä ole varaa, sillä myös perhe pitää elättää.

Papers, Please on idealtaan uniikki ja graafisesti retro. Tarina kerrotaan tyylikkäästi, vaikka se toistuukin joka pelikerralla samalla tavalla. Pelaami-nen on kuitenkin aika tylsää ja Kela-papereilta näyttävien rajadokument-tien syynääminen juuri niin rattoisaa kuin kuulostaakin.

teKsti pontus purokuru

23 LIBERO

kohuelokuva tulee – Katso Kuva!

KRITIIKKI

SARJAKUVAAN PERUSTUVA Adèlen elä-mä, osat 1 ja 2 voitti Cannesin pääpalkin-non toukokuussa. Kolme tuntia kes-tävä elokuva kertoo nuoren Adèlen ja Emman lesborakkaustarinan poikke-uksellisen intiimisti ja voimakkaasti. Samassa kuussa Ranskan parlamentis-sa säädettiin sukupuolineutraali avio-liittolaki, mikä lisäsi elokuvan ajan-kohtaisuutta ja näkyvyyttä maailman lehdistössä.

Eikä elokuva ole pysytellyt pois-sa lehtien palstoilta sen jälkeenkään. Festivaalituomaristo nosti poikkeuk-sellisesti ohjaajan lisäksi pääpalkin-non saajiksi elokuvan päätähdet Adè-le Exarchopoulos ja Léa Seydoux.

teKsti mikko pihkoluoma

Sittemmin kolmikko on ajautunut är-tyneeseen julkiseen riitaan, missä näyttelijät ovat ehtineet syyllistää oh-jaajaa liian rankoista kuvauksista. Sa-nanvaihdon mediaseksikkyyttä on li-

sännyt se että elokuvassa on lukuisia pitkäkestoisia seksikohtauksia, joiden tekeminen erityisesti on ollut raskasta näyttelijöille.

Haastatteluissa kerrotun pohjalta elokuvan ohjanneen Kechichen meto-dit eivät ole olleet kohusta huolimatta mitenkään poikkeuksellisia. Muutoin realistisessa elokuvassa seksikohtauk-set pomppaavat esiin ehkä hienoisesti fantastisen spektaakkelimaisina, mut-ta tarinaan ne kuuluvat erottamatto-masti. Adèlen ja Emman suhde on hy-vin fyysinen eikä heillä ole juuri yh-teistä sängyn ulkopuolella – asia, joka valkenee taitavasti kirjoitetuissa illal-liskohtauksissa.

KOHUTTU JA PALKITTU ADÈLEN ELÄMÄ ON KOHUAAN PAREMPI.

»KecHicHe Käsittelee Huomaamattomasti sitä, miten yHteis-

KuntaluoKKa vaiKuttaa identiteettiin ja

elämänvalintoiHin.»

24 LIBERO

TOISINAAN KOHTAA kirjoja, jotka onnistuvat järisyttämään henkilö-kohtaista arvomaailmaa ja lukkiutu-neita ajatusmalle-ja. Tällaisista koh-taamisista saa innostusta ja ener-giaa uuden luomi-seen ja vanhan pa-rantamiseen. Am-nestyn Suomen osaston toimin-nanjohtaja Frank Johanssonin toi-mittama Hyvän te-keminen ja valta – Hu-manitarismin kriittistä tarkastelua on tällainen kirja.Teokseen koottujen artikkelien kir-joittajat ovat professoreita, tutkijoi-ta sekä ihmisoikeusjärjestöjen työn-tekijöitä ympäri maailman. Teos on

suunnattu erityisesti kehitysyhteis-työtä ja hyväntekeväisyyttä harjoit-taville järjestötoimijoille, ja punaise-

na lankana kulkee kritiikki kansa-laisjärjestöjä sekä ihmisoikeuslii-kettä ja -retoriik-kaa kohtaan.Vaikka solidaari-suusaate- ja toi-minta saavat ke-huja, ei vasem-mistolaistenkaan järjestöjen kan-nata tuudittautua erehtymättömyy-

den kuvitelmaan. Kirjassa perään-kuulutetaan toimijoilta itsekriitti-syyttä ja oman vallan tunnustamis-ta. Vain sitä kautta voimme oppia ja edetä.

kritiikkiä solidaarisuustyölle

Frank Johansson (toim.): Hyvän tekeminen ja valta: Humanitarismin kriittistä tarkasteluaGaudeamus 2013

teKsti sara korhonen

KRITIIKKI

Adèlen perhetausta on työväen-luokkainen, kun taas Emma tulee bo-heemista älykköperheestä. Emma on taideyliopistossa ja patistaa Adèleä itseilmaisuun, mutta Adèlelle opet-tajaopinnot ja ammattiin valmistu-minen tuntuvat tärkeämmiltä. Toisin kuin Emma, Adèle ei uskalla tulla kaa-pista perheelleen, mikä tekee Emman visiitistä Adèlen perheen luo huvitta-van. Huumori syntyy Adèlen vanhem-pien itsepetosta huokuvista selityksis-tä, miksi tytöt ovat viettäneet niin pal-jon aikaa yhdessä.

Kechiche pakkaa kolmeen tuntiin kaikki rakkaustarinan eri puolet eks-taasista nurjempiin sävyihin. Adèlel-la on ollut myös miesrakastajia, joi-den kanssa seksi ei vaikuta erityisen mielekkäältä. Silti Adèle ajautuu pet-tämään Emmaa työkaverinsa kanssa. Eroon johtavia syitä tuntuu olevan sil-ti enemmän, mikä alkaa valjeta Em-man järjestämillä illalliskutsuilla, joil-la Adèlen tausta ja korkeakouluopinto-jen puute näkyy älykkökeskusteluista vieraantumisena. Emma puolestaan viettää melkein koko illan saman nai-sen kanssa keskustellen.

Kechiche jättää riemastuttavan pal-jon rivien väliin luettavaksi. Elokuva keskittyy hyvin liikuttavaan tarinaan, jonka lähikuvissa päästään sekä kirjai-mellisesti että vertauskuvainnollisesti iholle. Parisuhdekuvaus on helposti sa-maistuttava ja todentuntuinen. Näyt-telijät saavat henkeäsalpaavan hienos-ti hengitettyä elämää tavanomaiseen tarinaan. Rakkaustarina on elokuvan sydän, mutta sen rinnalla Kechiche käsittelee huomaamattomasti sitä, miten yhteiskuntaluokka vaikuttaa identiteettiin ja elämänvalintoihin.

Ei ole varmaankaan mikään salai-suus, että lesboseksillä kuorrutettu elokuva on myyvä. Kechichen elokuvaa olisi silti typerää kutsua laskelmoiduk-si tai erotiikalla ratsastavaksi. Se on sy-vällinen, upeasti näytelty ja tarkkanä-köisesti ohjattu kertomus, joka on rik-kaampi kuin ennakkokohusta luulisi.

teKsti mikko pihkoluoma

»vasemmisto-laistenKaan järjestöjen ei Kannata

tuudittautua ereHtymättömyyden

Kuvitelmaan.»

B U L L E N R Ä P P I L E V Y on varmasti röyhkeintä suomiräppiä hetkeen. Albumi on toisaalta virkistävä tuu-lahdus Suomen räppiskenessä, mut-ta välillä kompastuu myös loppuun kaluttujen kliseiden toistamiseen. Pajari ja kytät kun eivät varsinaises-ti ole hiphopin omaperäisimpiä ai-heita.

Lätyn avaa tiukasti Pellejä miljoo-na, joka tekee selväksi sen, ettei Bul-le juuri muille kumartele. Yhdessä ja samassa biisissä disautetaan niin Opaalia, Ezkimoa, Pete Parkkosta kuin Heikki Kuulaa, sekä samaan syssyyn vielä kaikki epäaitoja räppä-reitä, jotka ovat Bullen sanojen mu-

kaan »olleet koko ikänsä isän firmas töis». Herran joka suuntaan keski-sormea näyttävä asenne on kiistatta mielenkiintoinen tämänhetkisessä tilanteessa, jossa uskalletaan hauk-kua julkisesti lähinnä Cheekiä.

Lupaavan alun jälkeen levyyn is-kee tasapaksuus, vaikka Bullen rii-mit ovatkin välillä oikein viihdyttä-viä ja osuvia ja flow kiistatta tiukka. Silti »murharap-osaston» huoritte-lut ja raiskausviittaukset eivät naura-ta, lähinnä kuvottavat. Toki itä-räp-piin kuuluvat äpärä- ja vasikka-ilma-ukset, mutta kun näitä ja vastaavia hoetaan tauotta, menettää homma hiukan tehoaan.

BulleRäppilevyMetronom 2013

tasapaksua röyhkeyttäteKsti feniks willamo

25 LIBERO

jälleensyntymisen tuska

E N T I N E N LU K I O K AV E R I N I avaa lä-hiöyksiönsä oven siniseen college-pai-taan ja reikäisiin verkkareihin sonnus-tautuneena. On alkuvuosi 2007. »Pysy tällä matolla», sanoo 30-vuotias yhä teinin näköinen asukas. Hän käyttää ajoittain itsestään nimitystä Pikku-varpunen.

Pikkuvarpusella on tutkitusti Hun-tingtonin tauti geeneissään. Se on neu-rologinen sairaus, joka puhkeaa yleen-

teKsti ja Kuvat robert ciesla

sä keski-iässä. Sairaus johtaa muuta-mien vuosien sisällä pakkoliikkeisiin, dementiaan ja lopulta kuolemaan. Ju-kan isä kuoli taudin uuvuttamana 55-vuotiaana vuonna 1996.

Jukka on tasapainoillut jo vuosi-en ajan puolihuolimattoman avohoi-don ja suoranaisen heitteillejätön vä-limaastossa. Lääkkeitä on määrätty, mutta niiden käyttöä ei ole mitenkään valvottu.

PIKKUVARPUNEN JA RAKKAUSJukan äiti kuoli pojan ollessa 13-vuoti-as vuonna 1992. Taipumus alkoholin suurkulutukseen alkoi näkyä jo tuol-loin. Jukka asui vuorotellen neljän si-saruksensa luona, välillä koulukodis-sa. Lukio jäi vuoden ja kahden viikon jälkeen kesken. Jukka löysi filosofian ja halusi olla vapaa.

Koulukokeilun jälkeen Jukka muutti omaan yksiöön vuonna 1995 ja alkoi ti-

26 LIBERO

JUKKA (NIMI VAIHDETTU) ON TYÖKYVYTÖN VAPAA MYSTIKKO. USEIMMAT MAAILMAN ASIOISTA OVAT HÄNELLE VIERAITA, HÄNEN OMA KEHONSA MUKAAN LUKIEN. SE SÄTKII, SÄRKEE, TÄRISEE JA KÄRSII. KALJAKORIN KANTAMINEN ON VAIKEAA. IHMISET PELOTTAVAT, JUOMINEN HELPOTTAA. JUKKA ELÄÄ YKSIN, HÄNELLÄ ON SAIRAUS.

lata kirjoja Yhdysvalloista. Näistä koot-tu kirjasto sisälsi filosofian, kaunokir-jallisuuden ja teosofian klassikoita.

Jukalle tärkein arvo oli ja on inhimil-lisyys. Hän on hoivannut vanhuksia ja lapsia esimerkillisesti. Jukka työsken-teli lukion jälkeen satunnaisesti lähi-hoitajan työtä vastaavissa tehtävissä. Siviilipalveluksen hän suoritti päivä-kodissa. Tosin hän yritti aluksi välttää velvollisuuden suorittamisen – kävele-mällä Egyptiin.

»Pääsin puoleen väliin Ruotsia, ja sitten kengät alkoivat hiertää.»

Jukka kokee olevansa valveutunut yksilö. Hänelle maailmankaikkeus ei ole laboratoriossa tutkittava ihmisais-tien jatke, vaan moniulotteinen kau-neuden ja merkitysten näyttämö, jota harva ihminen yrittää todella tutkia.

»Ihmiset ovat aivan sekaisin, kun tappavat toisiaan ja toimivat himos-sa.» Olen samaa mieltä. »Ja tieten-kin nämä mun asiat kuulostavat niil-le ihan naurettavilta.»

OPERAATIOBabyface-Jukalle ei riittänyt pelkkä ek-soottisten kirjojen lukeminen. Hän siirtyi okkultismiin ja magiaan. »Siis vain valkoiseen. Mulle tuli kuitenkin niin huono olo, etten voinut enää toi-mia kokopäiväisenä maagikkona.» On-nekseen hän löysi Abramelinin ope-raation, mystisen riitin, jolla ihminen saa suoran yhteyden pyhään suojelu-senkeliinsä – ja ongelmat katoavat.

Salatieteilijä Aleister Crowley on eräs Jukan idoleista. Yhdennäköisyyttäkin löytyy, kuten hän minulle huomaut-taa. Crowley tavallaan popularisoi Ab-ramelinin operaation alan piireissä suorittamalla riitin 1900-luvun alussa.

Jukalle keskeisin paikka kotona on alttari, joka on äärimmäisen pyhä paikka. Puisen lipaston päällä on vesi-astia, suitsukkeita, valkoinen kynttilä ja kuvia enkeleistä. Nämä ovat maagi-sia esineitä, joita Jukka tarvitsee päi-

vittäisessä elämässään.Operaatio kestää noin kahdeksan

kuukautta. Maagikon tulee herätä ai-kaisin aamuyöstä ja meditoida kotialt-tarillaan. Alkoholin käyttö on operaati-on aikana kielletty. Jukka on kuitenkin ottanut tiettyjä vapauksia menettely-jen suhteen.

»Kyllä kännissäkin voi meditoida. Tai ainakin krapulassa.»

Operaation keskeyttämisestä seu-raa julma rangaistus: lauma demonei-ta pääsee valloilleen. Tämä aiheuttaa keskeyttäjälle elinikäisen psykoosin tai kuoleman. »Kuten Bruce Leelle kä-vi. Mutta mulla on nykyään ihan hyvä olo. Pystyn meditoimaan tuntikausia», Jukka vakuuttaa.

»Täällä voit tietty käydä myös viimei-sen vaiheen aikana. Piirrän maagisen rajan tohon parvekkeen oven eteen.» Mahdolliset paholaiset hätistellään siis parvekkeelle. Ei kuitenkaan var-maan kannata käydä tuolloin tupak-katauolla.

SAIRAUSJukka sai vuosituhannen vaihtuessa käyttöönsä isänsä mittavan perinnön. Hän osti moottoripyörän ja kaahaili luukuttaen Walkmania, jonka nappi-kuulokkeet hän ahtoi kypärään. Jukka alkoi syödä eksoottisissa ravintolois-sa ja osti harvoille kavereilleen kalliita tavaroita. Elämä oli hetken luksusta. Operaatio oli kuitenkin suoritettava.

Samana vuonna Jukka muutti maal-le. Hän lopetti työnsä lastentarhassa Helsingissä ja siirtyi täysipäiväisesti mystiikkaan. Kokemäeltä löytyi pieni omakotitalo, johon Jukka sijoitti loput perinnöstään. Tarkoituksena oli suo-rittaa operaatio siellä alusta loppuun ja valaistua.

Paholaiset saavuttivat Pikkuvarpu-sen: Jukan tekemä pyhä lupaus rik-koontui hänen juodessaan puoli vuot-ta lähes päivittäin. Seurasi fyysinen helvetti, jossa Jukan raajat alkoivat ny-

kiä holtittomasti ja joka paikkaa särki. Kolmen putkeen valvotun yön jälkeen Jukka tilasi muuttoauton. Takaisin-muutto Helsingin Pakilaan ei sujunut ongelmitta: Jukka kiidätettiin ambu-lanssilla suoraan sairaalaan.

TAVALLINEN PÄIVÄDiapam eli valium on riippuvuutta ai-heuttava rauhoittava lääke. Jukan ti-lanteeseen määrättiin – ja määrä-tään yhä – lisää diapamia. »Mutta en mä sitä enää käytä. En halua enää sii-hen koukkuun. Psykoosilääkkeisiin en myöskään koske. Niistä tulee väsynyt ja paha olo. »

Sain keväällä 2003 aamuyöstä teksti-viestin. Jukka oli niellyt kaikki saata-villa olevat pillerit. Soitin hänelle sa-man tien, ja hän vastasi kohmeisena sairaalan sängystä: »Luulin, että mul-la tarvis olla kauhea fiilis, kun mä teen tän. Mutta se olikin yks ihan tavallinen päivä.»

Jukasta tuli virallisesti työkyvytön vuonna 2004. Hänet lähetettiin konk-reettisiin tutkimuksiin työkyvyn tutki-mista varten. Hän rakensi kahden vii-kon aikana lukkoja ja vastasi persoo-nallisuustesteihin. Reissun löydökset: psykoottispiirteinen persoonallisuus ja vakava masennus. Robottimainen, kylmä olemus.

Vuoden 2007 syksynä sain puhelun Jukan siskolta. Veli oli joutunut teho-osastolle vakavan haimatulehduksen ja keuhkokuumeen vuoksi. Hänet pi-dettiin tajuttomana kipujen takia. Ka-verit kävivät hyvästelemässä.

Jukan suojelusenkeli oli tuolloin kui-tenkin läsnä: hän toipui täysin parissa viikossa. »En halua jatkaa uudelleen-syntymisen kiertoa. Operaation avul-la valaistuminen takaa sen, etten syn-ny enää ikinä».

Vuoden 2009 aikana Jukka lopetti yh-teydenpidon harvoihin kavereihinsa ja muutti ilmeisesti mökkiin Länsi-Suo-men metsiin.

Jukan elämästä kertova dokumentti- elokuva Broken Elf redux nähtiin Reikä-reunaelokuvafesta-reilla 8.9.2013. Jutun kirjoittaja on ohjan-nut dokumentin.

27 LIBERO

niukkuuden sarvissa

28 LIBERO

teKsti pontus purokuru • Kuvitus pirjo hakonen

KÄSITTEITÄ & KAMPPAILUJA

MAAILMASSA ON LIIKAA kaikkea. Elä-mä perustuu tuhlaukseen ja tähtää luksukseen.

Aurinko on energiaa ylenpalttisesti tuottava törsääjä, metsät ovat täynnä kasvien ja eläinten mädäntyvää runsa-utta, ruokaa on liikaa ja sitä heitetään roskiin. Pankit luovat loputtomasti ra-haa. Fossiilisia polttoaineita riittää niin paljon, että ehdimme tuhota il-makehän moneen kertaan.

Netti pursuaa loputtomasti kopioi-tavia kulttuurituotteita. Digitaloudes-sa puutetta ei ole. Niukkuuden sijaan meidän on huolehdittava lähinnä rön-syävän ylenpalttiuden tasavertaisesta jakamisesta.

Filosofi Georges Bataillen tuhlauk-sen käsitteeseen perustuva ajattelu on siitä virkistävä, että se kääntää nurin totunnaisen taloustieteen, jonka mu-kaan yhteiskunnallista toimintaa oh-jaa niukkuus ja puute. Runsaudesta lähtevä ajattelu tuntuu sopivan hyvin tietotalouden ja lisääntyvän kommu-nikaation aikaan. Uuden talouden analyyseissa onkin näkynyt bataille-laisia sävyjä.

Ei riitä alkuunkaan, sanoo Niukkuu-den maailmassa -teoksen kirjoittanut fi-losofi Ville Lähde. Lähde muistuttaa, että elämä perustuu tuhlauksen lisäk-si myös säästäväisyyteen. Samoin pe-rustuu talous, ainakin ennen pitkää.

kin 100–200 vuodessa.Kaikkien energialähteiden käyttö jo-

ka tapauksessa riippuu öljystä, koska öljyllä on niin suuri merkitys liiken-teessä ja koneiden käytössä. Tulevai-suudessa öljynkeräys on hankalien si-jaintien vuoksi yhä kalliimpaa.

Romahdusta ei kuitenkaan ole tulos-sa, Lähde kirjoittaa. Katastrofi ei pyy-hi pöytää tyhjäksi eikä vapauta meitä perityistä talousrakenteista ja hitaasti muuttuvasta infrastruktuurista. Ei ole hetkeä, jonka jälkeen olisi liian myö-häistä toimia.

MONTA ONGELMAA, MONTA RATKAISUALähteen mukaan tärkeintä on yhteis-kuntien monimutkaisuuden, moni-naisuuden ja ennustamattomuuden ymmärtäminen. Ekologista tuhoa ei voi palauttaa yhteen tekijään, ei edes kapitalismiin. Luontoa on tuhottu pai-kallisesti myös ennen kapitalismia.Vastaavasti niukkuuden, ilmaston-muutoksen ja yhteiskunnallisen eri-arvoisuuden sekasotkuista kriisiä ei voi selvittää yhdellä ratkaisulla. Niuk-kuus koskettaa kaikkea inhimillistä toimintaa, eikä sitä voi ottaa helposti haltuun, Lähde kirjoittaa.

Vetäytyminen paikallisuuteen ei rii-tä, koska niin moni ongelma on pla-neetan laajuinen. Kurottautuminen utopiaan ei toimi, koska tapahtumil-la on niin paljon yllättäviä ja moninai-sia seurauksia, että paraskin insinöö-risuunnitelma joutaa roskakoriin vii-meistään ylihuomenna.

Joitain suuntaviivoja Lähde silti luonnostelee. Tasavertaisuus tuottaa turvallisuutta ja onnellisuutta. Toi-seksi talous pitää ottaa takaisin poli-tiikkaan. Kolmanneksi tiede ja tekno-logia auttavat meitä, kunhan emme laske kaikkea niiden varaan.

»Eriarvoisuuden, kehityksen suun-nan ja tapojen muuttaminen on eit-tämättä vaikeaa ja kivuliasta, mutta politiikan ja talouden perustaminen aineelliselle mahdottomuudelle on hullun hommaa sekä järjestelmällistä epävarmuuden tuottamista ja sopeutu-miskyvyn tuhoamista.»

lukemista:

Ville Lähde: Niukkuuden maail-massa. Niin & näin 2013.

Antti Salminen & Tere Vaden: Energia ja kokemus. Niin & näin 2013.

Ympäristöaktivistien Muutoksen kevät -lehden päätoimittajana vuosina 1996-2002 toiminut Lähde huomauttaa kir-jassaan, että runsauden kokemusta tuottava nykytalous pohjaa ekologi-siin ja sosiaalisiin reunaehtoihin, jot-ka hiipuvat pahaa vauhtia.

MAAILMANLOPPUA EI TULEHalpa öljy hupenee, ilmasto lämpenee, viljelymaata tuhoutuu ja makean ve-den saaminen vaikeutuu. Kasvutalou-den jatkuminen on aineellisesti mah-dotonta. Niukkuuteen on sopeudutta-va tavalla tai toisella.

Taloustieteilijä saattaa vastata, et-tä markkinat ja ihmisen luovuus kyl-lä keksivät uusia energiamuotoja, tuo-tantokeinoja ja puhdistusteknologioi-ta. Vasemmistossa taas heilahdellaan alistuneen teknotalousajattelun ja apokalyptisen katastrofismin välillä.

Lähde osoittaa, että haave niukkuu-den kukistamisesta pelkällä teknolo-gialla on epärealistinen. Esimerkik-si ydinvoiman osuus maailman ener-giantuotannosta on viiden prosentin tienoilla. Pelkästään Kiinan energian-kulutuksen korvaaminen vaatisi 4 000 ydinvoimalaa (koko maailmassa on nyt noin 440 voimalaa). Ydinvoimalat ovat kalliita ja hitaita erikoisbetonia ja -te-rästä vaativia jättihankkeita. Niiden vaatima uraani loppuu nykytahdilla-

TIETOA JA TAVARAA PURSUAVAN TODELLISUUDEN POHJA ON SULAMASSA POIS.

PROTESTILAULAJA VEIKKO LAVI

VEIKKO LAVI SYNTYI Kotkassa vuonna 1912. Kahdeksanlapsisen perheen toi-seksi nuorin vietti lapsuutensa ja nuo-ruutensa Hovinsaarella. Myöhemmin kun Lavi alkoi kirjoittaa lauluja, kuva-sivat ne monesti satamakaupungin elä-mää eli hänen nuoruuden elinpiiriään.

Ennen muusikoksi ja kirjailijaksi ryhtymistä Lavi oli lupaava urheilija. Nuori mies kunnostautui etenkin kuu-lantyönnössä, kunnes vammat katkai-sivat uran. Miehenalun vapaa-ajan harrastuksiin lukeutuivat myös kuo-rolaulu ja teatteri. Lavi hankki myös niin sanotun oikean ammatin ja sai sahateknikon paperit Suomen Sahate-ollisuuskoulusta vuonna 1938. Vuotta myöhemmin hän avioitui Sylvi Haku-lin kanssa, mikä hieman hillitsi Lavin villiä menoa. Hän oli Kotkassa asues-saan poliisin tuttu ja istui monesti put-kassa.

Sota katkaisi myös Veikko Lavin nuo-ruuden. Talvisodan aikana hän haa-

voittui käteen. Sota-ajastaan hän kir-joitti omaelämänkerrallisen Sankaripin-nari-muistelman. Sodasta palattuaan Lavi teki kovasti töitä sahalla, ala kun pyöri silloin täydellä teholla. Töitten-sä ohella Veikko Lavi esiintyi kuplet-tilaulajana. Vuonna 1948 hän yritti eduskuntaan Radikaalisen Kansanpuo-lueen listoilta, tosin huonolla menes-tyksellä. Myöhemmin vuoden 1964 Ky-min kunnallisvaaleissa Lavi jäi yhden äänen päähän valtuustopaikasta.

Lavin muusikkoura lähti toden teol-la käyntiin vasta 50-luvulla, kun Lavis-ta tuli levylaulaja sekä esiintyvä taitei-lija. Hän onnistui kirjoittamaan muu-tamia suuren suosion saaneita lauluja – näiltä alkuajoilta ovat peräisin muun muassa Laulajan testamentti sekä Mies Mekkonen, jossa naljailtiin silloiselle pääministerille Urho Kekkoselle. La-vin lauluista monet ovat tyylilajiltaan kupletteja – satiirisia, yhteiskunnan vähäosaisimpien elämää kuvaavia lau-

»kun nume-roilla elä-mässä pelaa vaan, tulee pelistämme kerran ventti, missä numeroita ei ole ollen-kaan, se on laulajan testamentti.»

veiKKo lavi – laulajan testamentti

lelmia, joissa pääosassa ovat sanoituk-set eivätkä niinkään sävellykset. Hei-komman puolelle asettuminen tiivis-tyy parhaiten Jokainen ihminen on laulun arvoinen -ikivihreään, jonka hän kirjoit-ti toisen tulemisensa aikana.

Suomea kiertäväksi muusikoksi edettyään Lavi lopetti äkillisesti uran-sa ja perusti kanalan. Takaisin studi-oon hän palasi vasta 60-luvun lopussa ja asettui perheineen Haminaan. Lavi jatkoi taiteilijanuraansa kuolemaansa saakka vuoteen 1996 ja teki viimeisim-mät levytyksensä kunnioitettavassa 82 vuoden iässä vuonna 1994.

Tuotteliaan taiteilijan perintöä ovat kunnioittaneet muun muassa Jukka Poika julkaisten levyllisen Lavi-cove-reita sekä Vesku Jokinen & Sundin po-jat omilla versioillaan. Lavin elämään perustuvia näytelmiä on myös nähty Suomen teatterilavoilla – Isänmaan Toi-vo -näytelmän puuhamiehenä toimi ai-koinaan Juice Leskinen.

laulun arvoinen

teKsti feniks willamo

VEIKKO LAVI OLI KUPLETTI-LAULAJA, KANAFARMARI JA HEIKOMMAN PUOLELLA.

veiK

Ko K

oivu

salo

/ K

ansa

n ar

Kist

o

niukkuuden sarvissa

29LIBERO

I CENTRUM FÖR arbetarrörelsens verksam-het har alltid varit kampen för alla männis-kors grundläggande rättigheter. Fastän sam-hället med tiden förändras har de flesta av de krav man under historiens lopp framfört för-blivit desamma. Alla bör ha rätt till en till-räcklig utkomst och bra arbetsförhållanden, frihet att uttrycka sin åsikt, till en arbets- och studieplats samt möjligheter att utveck-la sig själv. Utöver detta bör varje människa ha rätt till ett ställe att leva, en lägenhet.

Bostadspolitiken har under de senaste årtion-dena utvecklats i en allt sämre riktning. Se-dan mitten av 90-talet till år 2008 har priser-na på bostäder stigit hela 100 procent. För de som köpt lägenhet betyder de stigande priser-na ett allt längre skuldfängelse, för de som bor på hyra att allt mindre pengar att leva på och för allt för många unga och familjer en växande bostadslöshet.

Den otillräckliga produktionen av offent-ligt ägda bostäder har lett till en situation där förmedlare och spekulanter kontrollerar

marknaden. Utomlands varnar man redan för en den gömda bostadsbubbla som byggts upp i Finland, speciellt i huvudstadsregionen. För få offentliga hyrsbostäder kombinerat med en ständigt minskande mängd social- och hälso-vårdstjänster samt en allt dyrare kollektivtra-fik har på många håll lett till en utveckling där skillnaderna mellan olika bostadsområ-den växer allt större. Trots att utvecklingen är ett resultat av politiska beslut demoniserar många politiker istället förorterna och dem som valt att bo där.

bostäder åt alla!

välKommen till islamiseringens finland!KLOCKAN RINGER PÅ GÅRDEN vid Niinivaa-ras skola i Joensuu och eleverna rusar in från gården. När de tagit sina platser inleder ima-men sin religiösa predikan. Alla lyssnar. Även ateisterna och de kristna eleverna sitter stilla i skolbänken.

Skolåret för det islamiserade Finland börjar och slutar med körsång om Allah. En själv-klar del av läroplanen är Mohammeds biogra-fi, eftersom de flesta ser den som en del av all-mänbildningen. Och Koranens verser skall alla lära sig oberoende av elevernas egen över-tygelse. Det är lärarnas och dagistanternas plikt att undervisa islam, oberoende om själ-va är troende. Och de föräldrar som inte nöjer sig med det här kan sätta sina barn i speciel-la islamistiska skolor, där Koranen följs mera bokstavstroget.

På tröskeln till tonåren skickas nästan alla ungdomar på Koranläger där de drillas av ima-mer. På lägren förhör lite äldre äkta troende ungdomarna på Koranens verser och Moham-meds livsöden. Lägret avslutas med en ceremo-ni i en moské där släktingar intygar att de skall uppfostra ungdomen till en plikttrogen muslim. ISLAM PRACKAS ÄVEN PÅ BEBISAR!När ett barn föds döps det medan en imam

FRAMTIDSFORSKAREN

JUKKA LIUKKONEN TROR ATT

ISLAMISERINGEN STÅR RUNT

HÖRNET. EGENTLIGEN

ÄR DEN REDAN HÄR.

PÅ SVENSKA

30 LIBERO

Under nästa år kommer Vänsterunga att kon-centrera sig på bostadspolitiken. Vi kräver en bostadspolitik som bryter ner klasskillnader, istället för att skapa och upprätthålla dem. En lägenhet, ett eget hem, är en grundläggande rättighet. Vi kräver mer förmånliga hyresbos-täder på olika håll i staden samt service och kollektivtrafik till förorterna. Vi kräver lös-ningar på ungas bostadslöshet genom sänkta villkor för hyresavtal gällande längd på kon-trakt, garantihyra samt krav på arbetsplats. Vi kräver rätt att ockupera oanvända fastig-

heter samt en bostadsgaranti för unga, som ger alla unga subjektiv rätt till ett eget hem.

Inom ramarna för kampanjen kommer vi att ordna en turné kring hela landet och ordna verksamhet i alla distrikt. Vi tänker inte sitta och vänta på att bostadsbubblan spricker, ut-an kräver rätt till bostad åt alla nu!

LI ANDERSSONORDFÖRANDE FÖR VÄNSTERUNGA

välKommen till islamiseringens finland! text jukka liukkonenöversättning mikael brunilaillustration essi ruuskanen

följer med ritualen, äktenskap ingås endast med en imams tillstånd och när man dör hop-pas man på tillträde till paradiset. Till slut be-gravs även ateisterna bredvid en moské. De mest avlägsna släktingarna ses endast i bröl-lop och på begravningar – alltså i moskén. Rundradion befrämjar islamiseringen genom att sända böneropen i radio och på helger di-rektsänds ceremonier från moskén på TV. Att förkunna islams budskap är Yles lagstadgade uppgift. Islam närvarar i sjukhus, fängelser och universitet som alla har sin egen imam. Psykiska problem kan i skolorna ofta endast diskuteras med en religiös ledare. Alkoholis-ter behandlas ofta genom en metod vars cen-trala budskap är att tron på Allah botar från beroendet.

På små orter har andäktiga muslimpoliti-ker begränsat kommunens utbud av hobby-verksamhet och ungdomarna har inga andra alternativ än att delta i verksamhet arrange-rad av den lokala moskén.

RIKSDAGEN INGRIPER INTE I FINANSIERANDET AV EXTREMISTISKA RÖRELSER. Moskéerna i Finland har rätten att utkräva skatt för sin religiösa verksamhet av medbor-gare och företag. Med skattemedlen byggs bö-

nerum på varje småort. Som pricken över i:et byggs mitt på ett torg i Helsingfors centrum en lyxig supermoské med skattemedel. Ex-tremrörelser och islamister får sina tillgång-ar från moderata mos-kéer. Ingen lägger sig i. Varje sommar samlas ti-otusentals muslimer i Lappo. Fast den konser-vativa Korantolkningen förbjuder bruket av alko-hol och föräktenskapligt sex är affärernas kon-dom- och ölhyllor tom-ma på en radie på tiotals kilometer.

Islam är en så oskilj-aktig del av mångas liv att även brott lämnas oanmälda om de begåtts av en trosbroder. De mest konservativa muslimerna lever isolera-de under Sharialag och fördömer sina mus-limbröder i sina egna domstolar. Den sekulä-ra polisen får sällan höra om brotten.

SANT ELLER FALSKT?Den ovan angivna fiktiva berättelsen är inte så fiktiv som man kunde tro. I praktiken sker allt i berättelsen redan, men endast i kristen-

domens namn. Om imamerna ersätts med präster, islam med kristendomen, moskéer-na med kyrkor och deras bönerop med kyrk-klockor är berättelsen inte längre fiktion.

I Finland har stat och kyrka aldrig separerats, till skillnad från många andra väständer. Kyrkan har rätt att driva in skat-ter och agera som statlig myndighet. Religionen har fortfarande mycket makt i Finland. Mer än vi skulle vilja erkänna.Statens högsta tjänste-män, domare och sol-dater svär alla sin ed

för gud. Medan Muslimbrödraskapet sitter i Egyptens regering, sitter kristdemokraterna i Finlands. Kanske islamofoberna fruktar att de hamnar i samhällets marginal om statsreligi-onen blir en annan? Liksom många ateister, muslimer eller wiccor är i dag. Men att skräm-mas med islam är onödigt. Islam är ju en sys-terreligion till kristendomen. I verkligheten är det inte mycket som skiljer sekulära mus-limer från de sekulära kristna, som vårt land redan är fullt av.

»som PricKen över i:et byggs i Helsingfors

centrum en lyxig suPermosKé med

sKattemedel.»

PÅ SVENSKA

31 LIBERO

VASEMMISTONUORET

22-VUOTIAANA TEUVAN valtuustoon valittu Juha-Matti Kiviluoma sai vas-tuulleen vapaa-aikalautakunnan pu-heenjohtajuuden. Valtuustossa hän on pyrkinyt vaikuttamaan sosiaali- ja terveyspalvelujen säilymiseen lähipal-veluna. Sote-sektori vie valtaosan ete-läpohjalaisen kunnan budjetista mut-ta päätökset tehdään kuntayhtymässä, jossa pikkukunnan edustajat tuntevat jäävänsä päätöksenteossa jalkoihin.

Teuvan 27-jäsenisessä valtuustossa on oikeistoenemmistö. Vahvaa vasem-mistoa tarvittaisiin Kiviluoman mie-lestä.

»Edellisessä kokouksessa ollut esitys kunnallisveron nostosta meinasi olla vain nuijannapautus pöytään ilman omaa esitystäni. Toki hävisimme ää-nestyksen, kun puolelleni asettui vain oman ryhmäni kaksi muuta valtuutet-tua. Se on kuitenkin sitä työtä, johon haluan keskittyä, eli auttamaan nii-tä, jotka eivät itse jaksa tai pysty jos-tain syystä.»

Nuori poliitikko ei koe ikänsä vai-kuttaneen valtuutetun tehtävien hoi-tamiseen. »Niin valtuustossa kuin lau-takunnassakin tunnun olevan kuten muut edustajat, eli välillä oikeassa ja välillä väärässä.»

Ensimmäistä valtuustovuotta on Ki-viluoman mielestä leimannut valtiol-ta tulleisiin sote- ja kuntarakenne-selvityksiin vastaaminen. Hän toivoo »hulapaloon» laantuvan, jotta pääsee myös ottamaan kantaa muihin tärkei-siin asioihin.

Jyväskyläläinen Marjukka Huttunen, 26, on päätynyt valtuutettuna varajä-seneksi moneen muuhunkin toimie-limeen. Hän on varalla kaupungihalli-

KuntaPolitiiKKa vaatiihermoja ja perehtymistä

tuksessa, taloustoimikunnassa, hyvin-vointipoliittisesessa toimikunnassa, valtuuston vaalilautakunnassa ja maa-kuntavaltuustossa. Lisäksi hän on val-tuustoryhmän varapuheenjohtaja.

»Monet toimet on varattu nimen-omaan valtuutetuille ja meidän ryh-mälle on satuttu neuvottelemaan nais-paikka. Ryhmässämme on tasan kaksi naista, joista toinen on kansanedusta-ja, eli minulle on langennut sitten aika paljon näitä naisvaltuutetulle nimetty-jä luottamustoimia.»

»Kaupunginhallituksen varajäsen olen omasta aloitteestani ja siellä olen käynyt useampaan otteeseen.»

Huttunen kertoo tarttuneensa aluksi kaikkeen mahdolliseen mutta huoma-neensa, että täytyy kyetä valitsemaan omat taistelunsa jo ihan oman jaksa-

teKsti niko peltokangas

VIIME VUODEN KUNNALLISVAALEISSA VALTUUSTOIHIN VALITTIIN 35 VASEMMISTO-NUORTA. LIBERO KYSYI KOLMELTA HEISTÄ, MITEN ENSIMMÄINEN VUOSI ON MENNYT.

»niin valtuustossa Kuin lauta-KunnassaKin tunnun olevan Kuten muut edustajat, eli välillä oiKeassa ja välillä väärässä.»

misensa kannalta. Hän on muun mu-assa tehnyt aloitteen lupamaksujen kohtuullistamisesta tai poistamisesta kaupungin yleisiltä alueilta ei-kaupal-lisissa tapahtumissa.

»Nyt syksyllä aikaa on mennyt ta-lousarvioesityksiin perehtymiseen ja käytännössä esimerkiksi sellaisten säästöehdotusten kaivelemiseen siel-tä, jotka aiheuttaisivat mahdollisim-man vähän inhimillistä kärsimystä.»

Kuuden hengen valtuustoryhmän ainoana alle 50-vuotiaana Huttunen kokee asemansa vakiintuneen alun erimielisyyksien jälkeen. Hän on myös saanut vahvistuksen aavistukselleen, että suuri osa päätöksenteosta tapah-tuu virallisten kokousten ulkopuolel-la. »Yllättävintä on ehkä ollut se, mi-ten vähän asioita valtuustoon tuodaan päätettäväksi. Päätöksenteko meinaa valua hallitukselle, lautakunnille ja virkamiehille sellaisissakin asioissa, joissa valtuuston tahto on selvä.»

»Vähän yllättynyt olen ehkä myös siitä, miten valmisteltuina asiat tule-vat esityslistalle ja miten vähän niihin on yleensä tapana kokouksissa puut-tua. Pitäisi osata erottaa etukäteen ne, joista tulee heräämään keskustelua ja joissa on ristiriitaisuuksia.»

Oululainen Hanna Sarkkinen, 25, oli kaupunkinsa kovin ääniharava ja valit-tiin valtuutettuna puolipäiväiseen teh-tävään yhdyskuntalautakunnan pu-heenjohtajaksi. Hänkin on myös maa-kuntavaltuuston jäsen.

Sarkkinen on tehnyt vuoden aika-na useita liikennettä, kulttuuria ja ra-kentamista koskevia aloitteita, joista kaikkia ei ole vielä ehditty käsitellä, ei-kä käsitellyistäkään mikään ole men-

juha-matti kiviluoma

hanna sarkkinen

32 LIBERO

VASEMMISTONUORET

nyt läpi. »Valtuustossa olen keskitty-nyt pääasiassa lautakuntatoimialani asioihin, eli liikenteeseen, kaavoituk-seen ja rakentamiseen. Olen puhunut myös ennaltaehkäisevien palveluiden puolesta.»

Voittona voidaan pitää joukkolii-kenteeseen päätettyä tason parannus-ta, joka saattaa tosin kaatua vielä val-tuustossa, jos se ei anna riittävästi ra-haa uudistuksen toteuttamiseen.

Ensimmäisen kauden valtuutettu

ei ole aivan aloittelija, sillä Sarkkinen toimi edelliskaudella jo kaupungihal-lituksessa. Nyt hän on valtuustoryh-mänsä sihteeri ja yksi neuvottelijoista. Sarkkista kuunnellaan ryhmäkantoja muodostettaessa ja henki ryhmässä on ollut hänen mielestään hyvä.

»Kunnallispolitiikassa yllättää se, kuinka hitaasti asiat tapahtuvat. Muu-tosten aikaansaamiseen voi kulua pal-jon aikaa, joten kärsivällisyyttä tarvi-taan.».

Riistosoodatboikottiin

vasemmistonuoret.fi/palestiina

33LIBERO

VASEMMISTONUORET JÄRJESTÖUUTISET

VA S E M M I STO - O P I S K E L IJAT lisäsivät kannatustaan ylioppilaskunnissa syk-syn vaaleissa. Sitoutumattomat puna-vihreät ryhmittymät pitivät valtakun-nallisetsi paikkansa suurimpana po-liittisena ryhmänä 41:llä edustajiston jäsenellä.

Suurimmat voitot otettiin Åbo Aka-demin ja Itä-Suomen yliopistossa, jois-sa paikkamäärä lisääntyi kahdella, se-kä Lapin yliopistossa, jossa kolme lisä-paikkaa toi vasemmisto-opiskelijoiden Punapippurille neljäsosan koko edus-tajiston paikoista. Punapippurin Aino Sirén sai suurimman äänisaaliin ää-nestysinnoltaan laiskassa vaalissa.

Helsingin yliopiston ylioppilaskun-nassa ei käyty vaaleja tänä vuonna, mutta vasemmisto-opiskelijoiden An-na-Maija Riekkinen nousee vuoden 2014 hallituksen puheenjohtajaksi.

Punavihreät etenivät opiskelijavaaleissa2

4 Neljä vasemmistonuorta EU-ehdokkaana

teKstit niko peltokangas

VASEMMISTONUORTEN HALLITUS lin-jasi liittokokouksen päätöksen mu-kaisesti järjestön kantaa asevelvolli-suuden uudistamiseen kokouksessaan marraskuussa. Järjestö kannattaa val-miusvelvollisuutta, jossa koko ikäluo-kalle kaikkine sukupuolineen järjestet-täisiin kutsunnat.

Rauhan aikana varsinaisen asepalve-luksen suorittaisi vapaaehtoisena noin 20–30 prosenttia ikäluokasta. Valtaosa

VASEMMISTOLIITTO ASETTI marras-kuussa 17 ehdokasta keväällä käytäviin Euroopan parlamentin vaaleihin. Eh-dokkaiden joukossa on neljä vasem-mistonuorta: Li Andersson, Toivo Haimi, Juha-Petteri Pasma ja Hanna Sarkkinen.

Andersson, 26, on Vasemmistonuor-ten puheenjohtaja ja viime kunnallis-vaalien ääniharava Turusta. Joensuu-lainen Haimi, 23, toimii tällä hetkellä sekä Vasemmistonuorten että Itä-Suo-men yliopiston ylioppilaskunnan hal-lituksessa.

Pasma, 24, on kolarilainen matkai-lupalvelujen tuottaja, joka keräsi Lapin vasemmistoehdokkaista kolmanneksi eniten ääniä viime eduskuntavaaleis-sa. 25-vuotias Sarkkinen toimii puoles-taan Oulun yhdyskuntalautakunnan puheenjohtajana ja Vasemmistoliiton puoluevaltuuston puheenjohtajana.

3 Vasemmistonuoret kannattaa valmiusvelvollisuutta

ikäluokista määrättäisiin valmius-velvollisiksi valmiusreserviin ennalta määrättyjä sodanajan tehtäviä varten. Sotilasreservin lisäksi siihen kuului-si siviilihallinnon alainen siviilireser-vi, joka korvaisi nykyisen siviilipalve-luksen.

Valmiusreservi koulutettaisiin vasta turvallisuustilanteen vaatiessa. Vasem-mistonuoret edellyttää, että palveluk-sesta on myös mahdollista kieltäytyä.

VA S E M M I S TO N U O R E T K A M PA NJO I talven aikana toisenlaisen asuntopo-litiikan puolesta. Oma koti liian kallis -kampanja kritisoi jatkuvasti kohoavia vuokria ja sitä, että ihmisten perustar-peella – kodilla – tehdään paitsi voittoa myös luokkapolitiikkaa.

Vuokralla asuvat joutuvat käyttä-mään kasvavan osan tuloistaan asu-misen kustannuksiin, ja omistus-asuntojen hintojen nousu on johtanut velkaantumisen räjähdysmäiseen kas-vuun. Asumisen kovalla hinnalla asu-misesta ja asuinpaikasta tehdään po-litiikkaa. Kun ihmisillä on varaa asua vain kaukana keskuksista ja palveluis-ta, pienituloisuus, työttömyys ja jopa väkivalta keskittyvät alueellisesti. Jul-kisuudessa kehitystä ei kuitenkaan yri-

tetä muuttaa vaan media ja poliitikot demonisoivat lähiötä ja käyttävät nii-den ongelmia esimerkiksi maahan-muuttoon ja sosiaaliturvaan liittyvien tavoitteidensa ajamiseen.

Vasemmistonuoret vaatii kampan-jassa lisää edullisia vuokra-asuntoja, asuntotakuun käyttöönottoa, asun-nottomuuden kitkemistä sekä oikeut-ta ottaa käyttöön tyhjillään olevia kiin-teistöjä.

Kampanjan ensi vaiheessa etsitään Suomen kämäisintä kämppää. Kilpai-luun voi osallistua lähettämällä tiedot ylihintaisesta, huonokuntoisesta tai muuten kämäisestä kämpästä kam-panjasivujen kautta. Palkintona arvo-taan hetken helpotus tilanteeseen ho-telliyön muodossa.

HAUSSA SUOMEN KÄMÄISIN KÄMPPÄ

1

Vaatimuksena toisenlainen asuntopolitiikka –

34 LIBERO

KesKustoimisto:

Hämeentie 29, 6.Krs, 00500 HelsinKi, 045 348 5499 toimisto@vasemmistonuoret.fiwww.vasemmistonuoret.fi KesKustoimisto on avoinna ma-to Kello 10–15.

puheenjohtaja: li andersson, 040 508 8697 li@vasemmistonuoret.fi pääsihteeri: santeri miKKola, 045 351 9917santeri@vasemmistonuoret.fi järjestö- ja koulutussihteeri: tuuli Huovila 050 374 1837, tuuli@vasemmistonuoret.fi tiedottaja: niKo PeltoKangas, 043 216 0197niKo@vasemmistonuoret.fi talouspäällikkö: PirKKo HolaPPa, 045 351 9917PirKKo@vasemmistonuoret.fi toimistosihteeri: sara KorHonen, 045 348 5499toimisto@vasemmistonuoret.fi

Piirijärjestöt:

etelä-suomen vasemmistonuoret: Päijänteentie 35 , 00510 HelsinKi puheenjohtaja valter söderman, 045 315 8258 piirisihteeri arto bäcKström, 044 019 5901, etela-suomi@vasemmistonuoret.fi

hämeen vasemmistonuoret: näsilinnanKatu 22 a, 33210 tamPere puheenjohtaja visa savolainen, 050 431 1824 tominnanjohtaja Pyry urHonen, 040 837 3467, Hame@vasemmistonuoret.fi

itä-suomen vasemmistonuoret: KouluKatu 39 a 36, 80100 joensuu puheenjohtaja aino nevalainen, 045 652 9646 järjestösihteeri aino lePPänen, 044 202 3911, ita@vasemmistonuoret.fi

keski-suomen vasemmistonuoret: väinönKatu 28 b 14, 40100 jyväsKylä puheenjohtaja Katriina ojala, 040 777 0999 piirisihteeri martti rasa, 044 347 7235KesKi-suomi@vasemmistonuoret.fi

lapin vasemmistonuoret: laPinKatu 2, 96190 rovaniemi puheenjohtaja jussi öman, 040 731 4145piirisihteeri marKus Korjonen, 040 700 0219, laPPi@vasemmistonuoret.fi

pohjois-pohjanmaan vasemmistonuoret: PaKKaHuoneenKatu 19, 90100 oulu puheenjohtaja joel KarPPanen, 040 090 1715 piirisihteeri jonas björKbacKa, 040 740 7175,f. (08) 537 1770, PoHjois-PoHjanmaa@vasemmisto nuoret.fi

satakunnan vasemmistonuoret: maaHerranKatu 28, 28100 Pori, 046 669 5880 puheenjohtaja joni KalliomäKi, 050 557 8942 piirisihteeri aleKsi norman, 044 9664 878 sataKunta@vasemmistonuoret.fi

varsinais-suomen vasemmistonuoret: HaKaKatu 12, 20540 turKu puheenjohtaja sade Kondelin, 050 560 87 11 piirisihteeri laura tättilä, 045 131 2552, f. (02) 237 9190, varsinais-suomi@vasemmistonuoret.fi

VasemmistonuoretyHteystiedot

VASEMMISTONUORET PÄÄSIHTEERI

VASEMMISTONUORET TÄYTTÄÄ pyö-reät 70 vuotta uudenvuodenaattona 31.12.2014. Silloin vietetään megaluo-kan juhlat Helsingin Kulttuuritalolla, jonne kokoontuu satoja nykyisiä ja en-tisiä vasemmistonuoria juhlistamaan järjestön kunniakasta historiaa. Näi-tä juhlia et halua missata, joten kan-nattaakin jo nyt varata ajankohta ka-lenteriin!

Päätapahtuman lisäksi juhlavuosi näkyy järjestön toiminnassa koko en-si vuoden ajan. Ja koska järjestön toi-minta lähtee teistä, hyvät jäsenet, olette te osaltanne vaikuttamassa sii-hen, millä tavalla juhlavuotta tullaan viettämään. Piiritason toiminta on täs-säkin ensisijaista. Hyviä ideoita kerä-tään nyt.

Miksi juhliminen on oleellista? Liian usein olemme huonoja iloitsemaan sii-tä, mitä olemme saaneet aikaan. Kos-ka maailma on vasemmistolaisen nä-kökulmasta kaukana siitä, mihin py-rimme, tunnustuksen antaminen ei usein tunnu aiheelliselta. Voittojen-kin jälkeen on kiire jatkaa taistelua seuraavan epäkohdan muuttamiseksi. Lisäksi helposti tulee ajatelleeksi, että emme saa tarpeeksi aikaiseksi ja ruos-kimme itseämme tehottomuudesta tai vääristä toimintastrategioista.

Asiaa voi lähestyä toisinkin. Suur-sijoittaja Jeremy Grantham totesi vii-me kuussa ilmestyneessä The Wall Street Journalin haastattelussa olevan pienoi-nen ihme, että energiapolitiikassa muutosta ajavat tahot saavat ylipään-sä mitään aikaiseksi, koska vastavoi-mat eli vallitsevan järjestelmän puo-lustajat taloudellisine ja poliittisine kytköksineen ovat niin vaikutusvaltai-sia. Itsekritiikki on tietenkin tärkeää ja liikkeen jatkuvan kehittymisen edelle-tys, mutta myös voittojen juhlistami-selle täytyy olla tilaa. Erityisen tärke-ää on omien vahvuuksien ja saavutus-ten konkretisoiminen. Tähän pyrimme ensi vuonna.

Päälinjoja juhlavuoden vietossa voi-daan ajatella olevan kaksi; juhlistam-me synttäreitä kokoamalla yhteen jär-jestön historiaa ja suuntaamalla kat-seemme kohti tulevaa. 70-vuotiseen historiaan mahtuu paljon opettavaa ja opittavaa. On voimaannuttavaa tajuta olevansa osa liikettä, jossa on toiminut sitoutuneita ihmisiä ennen meitä ja tulee toimimaan meidän jälkeemme. Juhlavuoden tapahtumien kautta voi tehdä tutuksi vasemmistolaista liiket-tä niin omien jäseniemme kesken kuin tuoda sitä näkyväksi uusille potentiaa-lisille toimijoille, joita emme ole vielä tavoittaneet.

Toiseksi juhlavuosi on oikea aika pysähtyä miettimään, miten järjes-töä tulisi uudistaa. Ollakseen osa elä-vää ja ajan hermoilla toimivaa liiket-tä, Vasemmistonuorten täytyy pystyä uudistumaan ja vastaamaan nykyhet-ken haasteisiin eikä tyytyä jo saavutet-tuun asemaan ja toimia perinteisiin nojaten. Tästä syystä uudistamme en-si vuonna poliittisen ohjelman ja stra-tegian lisäksi myös järjestön ilmeen. Uudistettu ilme julkistetaan juhla-vuoden päätösjuhlassa Kulttuuritalol-la. Meidänkin tehtävänämme on luo-da oma historiamme omannäköisessä järjestössämme.

MAI KIVELÄPÄÄSIHTEERI

UUDISTUVA 70-VUOTIAS

»itsekritiikki on tietenkin tärkeää, mutta myös voittojen juhlistamiselle täytyy olla tilaa.»

teKstit niko peltokangas

35LIBERO

36 LIBERO36

37 LIBERO

38 LIBERO

39 LIBERO

40 LIBERO

41 LIBERO

42 LIBERO

libero 3 | 2013120x254mm_Libero.indd 1 14.11.2013 12:47:16

Kanna vastuusi ja maksa vapaa ehtoinen lentomaksu! Varat käytetään ympäristö­järjestö Maan ystävien kautta ilmastotyöhön kotimaassa ja päästövähennys projekteihin etelässä.

www.lentomaksu.fi

LentäminenHalpaa sinulle – kallista ympäristölle

Ammattiliitto Pro edustaa 130 000:tta yksi-tyisen sektorin palkansaajaa mm. maamme merkittävimmissä teollisuuden ja sen palve-lujen, ict- ja viestintäalojen sekä finanssialan yrityksissä. Jäsenemme ovat toimihenkilö-, asiantuntija- ja esimiesasemassa työskentele-viä. Solmimme lähes 60 työehtosopimusta.

Pro on varttitalouden vastavoima, joka puolustaa työtä ja tulosta tekevää ihmistä – Suomen menestyksen tekijää.

LIBEROVASTAUSLÄHETYSTUNNUS 500355100003 HELSINKI

libe

ro 4

| 20

13

Vastaanottajamaksaa

postimaksun

oiKo

maa

n vä

äryy

Ksiä

, Puo

lust

amaa

n so

rret

tuja

, Pel

asta

maa

n m

aail

man

…ot

taKa

a m

inuu

n Pi

Kim

mit

en y

Htey

ttä

alle

ras

tim

ani v

aiHt

oeHd

on m

erKe

issä

.

kyll

ä, ol

en k

iinno

stun

ut JÄSENEKSI

TILAUS

TIETOA

Liityn jäseneksi Vasemmistonuoriin ja saan Liberon kotiin kannettuna.

En liity vielä jäseneksi, mutta haluan saada lisää tietoa Vasemmistonuorista.

Tilaan vuoden Liberot näytenumeroina ilmaiseksi, koska olen alle 30-vuotias opiskelija, koululainen tai työtön.Tilaan Liberon ilmaiseksi kouluun, nuorisotilaan, vankilaan tms.Tilaan Liberon rahalla. Lähettäkää 20 euron lasku.En halua, että minulle lähetetään enää Liberoa.Osoitteeni on muuttunut, alla uusi osoite.

Nimi ...................................................................................................................................................................................

Lähiosoite ........................................................................................................................................................................

Postinumero ja -toimipaikka ........................................................................................................................................

Puhelinnumero ...............................................................................................................................................................

Sähköposti .......................................................................................................................................................................

Syntymäaika .....................................

Päiväys............................... Allekirjoitus ........................................................................................................................

(Alle 15-vuotiaalta liittyjältä huoltajan allekirjoitus)