Liite: Oikaisuvaatimus Central Baltic2142663145 10 Liite ......Myös sosiaalisen median kanavat perustetaan uudistukselle. Hashtageina toimivat #kimpassa2019 ja #allihopa2019. - Yhteisen

Sisällysluettelo

MH, 19.9.2016 10:00, Pöytäkirja

§ -1 Pöytäkirjan kansilehti (läsnäolijat) ............................................................................................................... 1

§ 120 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä työjärjestyksen hyväksyminen .......................................... 3

§ 121 Pöytäkirjan tarkastaminen ......................................................................................................................... 4

§ 122 Maakuntajohtajan ajankohtainen katsaus ................................................................................................. 5

§ 123 Oikaisuvaatimus Central Baltic Interreg 2007-2013 ohjelman (CB-ohjelma)tarkastusviranomaisen päätökseen ................................................................................................................ 9

Liite: Oikaisuvaatimus_Central_Baltic2142663145 .................................................................................. 10

Liite: Vastaus_oikaisuvaatimukseen_CB ................................................................................................. 12

§ 124 Maakuntauudistuksen valmistelun edellyttämät henkilöstöjärjestelyt ...................................................... 14

§ 125 Lausuntopyyntö hallituksen esitysluonnoksesta eduskunnalle maakuntauudistukseksi jasosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisuudistukseksi sekä niihin .............................................................. 16

§ 126 Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 1.1. - 30.6.2016 ............................................ 17

Liite: Puoliv2016MHtoteutuma ................................................................................................................. 18

§ 127 Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2017 - 2018 ..................................................................... 29

Liite: Kopio V-S Rahoitussuunnitelma 2017 ja 2018 ............................................................................... 30

Liite: Maakuntastrategia_pahkinankuoressa ........................................................................................... 31

Liite: kaaviokuva_maakunta_ja_soteuudistus ......................................................................................... 32

Liite: maakuntaohjelman_toimeenpanosuunnitelma_2016_2017 ............................................................ 33

§ 128 Osallistuminen Tampereen yliopiston tutkimus- ja kehittämishankkeen rahoitukseen ............................. 57

Liite: Kaupunkikehittämisen prosessit ja maakuntaitsehallinto ................................................................ 58

§ 129 HORIZON 2020, ECCENTRIC CIVITAS -hankkeen käynnistäminen ..................................................... 67

§ 130 Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -rahoitus ................................................................................. 68

§ 131 Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle kulttuuripolitiikan strategia 2025 -luonnoksesta ....................... 69

§ 132 Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle laeiksi yleisistä kirjastoista ja opetus- jakulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta .................................................................. 71

§ 133 Viranhaltijapäätökset ............................................................................................................................... 73

§ 134 Tiedoksi annettavat asiat ........................................................................................................................ 74

Liite: Matkaraportti_Tanhuanpaa ............................................................................................................. 77

Liite: Matkaraportti_Palhus ...................................................................................................................... 79

§ 135 Kokouksen päättäminen ......................................................................................................................... 81

§ 9998 Oikaisuvaatimussivu .............................................................................................................................. 82

§ -1, MH 19.9.2016 10:00 Sivu 1

%%%001 Pöytäkirja %%%005/2016

KOKOUSAIKA %%%003 klo %%%010 -KOKOUSPAIKKA %%%006PYKÄLÄT § 120 - 135 Sivut 178 -

SAAPUVILLA Kurvinen Jani, pj.Hamunen IlkkaHaijanen PauliinaHeikkilä LauriKiviranta EskoJori TalvikkiLehtinen RiittaKattelus LauriMassinen AimoNieminen RaimoNummentalo JuhaniPerho TiinaPilpola JuhaniSaario MariSöderlund NinaVirolainen Anne-MariVuola HannaWallin Stefan

poistui klo 11.20 § 125

poistui klo 11.20 § 125

ESITTELIJÄ Häkämies Kari MaakuntajohtajaPÖYTÄKIRJANPITÄJÄ Roto Markku Hallintojohtaja

MUUT SAAPUVILLAOLLEET

Myllymäki PekkaAntola JoukoSiren Saara-Sofia, poistui klo 10.55 § 124Andersson Li

Mv:n puheenjohtajaMv:n I varapuheenjohtajaMv:n II varapuheenjohtajaMv:n III varapuheenjohtaja

KUTSUTTUINAASIANTUNTIJOINA

Leppänen Laura, § 120-123, § 125-135Nuotio Tarja, § 120-123, § 125-135Saarento Heikki, § 120-123, § 125-135Virtanen Janne, § 120-123, § 125-135Ålgars-Åkerholm Jessica, § 120-123, § 125-135

KehittämispäällikköAluekehitysjohtajaSuunnittelujohtajaEdunvalvontajohtajaViestintävastaava

LAILLISUUS JAPÄÄTÖSVALTAISUUS

§ 120

PÖYTÄKIRJANTARKASTUSTAPA

§ 121

ALLEKIRJOITUKSET

Jani Kurvinenpuheenjohtaja

Markku Rotosihteeri

PÖYTÄKIRJANTARKASTUS

Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi.

Talvikki Jori Riitta Lehtinen

PÖYTÄKIRJA ON OLLUTYLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ

12.10.2016 Maakuntavirasto

TodistaaHallintojohtaja

§ -1, MH 19.9.2016 10:00 Sivu 2

KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS SEKÄ TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN

Asia Kutsu ja esityslista maakuntahallituksen kokoukseen on toimitettu 12.9.2016. Maakuntahallituksenjäsenten lisäksi kutsu ja esityslista on toimitettu maakuntahallituksen varajäsenille, jotka osallistu-vat kokoukseen varsinaisen jäsenen ollessa estynyt ja varsinaisen jäsenen kutsuttua varajäsenensijaansa, sekä maakuntavaltuuston puheenjohtajille.

Kuntalain 103 §:n 2. momentin mukaan muu toimielin kuin valtuusto on päätösvaltainen, kunenemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä.

Kuntalain 64 §:n mukaan kuntayhtymästä on soveltuvin osin voimassa, mitä kunnasta on säädettymainitussa kuntalain pykälässä.

Valmistelija MR/mk

Maakuntajohtajan ehdotus

Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

Hyväksytään kokouksen työjärjestykseksi jäsenille toimitettu esityslista.

Päätös Puheenjohtaja Jani Kurvinen totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi, kos-ka läsnä oli 17 maakuntahallituksen jäsentä._____

§ 120, MH 19.9.2016 10:00 Sivu 3

PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN

Asia Varsinais-Suomen liiton hallintosäännön 18 § mukaan: ”Pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan joh-dolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjantekijä. Pöy-täkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimie-limen päättämänä aikana ja paikassa siten kuin siitä vähintään yhtä päivää aiemmin on ilmoitettu.”

Maakuntahallitus päätti kokouksessaan 31.3.2014 § 37, että pöytäkirja tarkastetaan sähköisestiseuraavasti:

1. Pöytäkirjanpitäjän varmentama pöytäkirja lähetetään sähköpostitse maakuntahallituksen ko-kouksen puheenjohtajalle hyväksymistä varten.

2. Puheenjohtaja ilmoittaa sähköpostilla hallintojohtajalle ja hallintosihteerille pöytäkirjan hyväksy-misestään.

3. Puheenjohtajan hyväksymisilmoituksen jälkeen pöytäkirja lähetetään sähköpostilla pöytäkirjantarkastajille, jotka ilmoittavat sähköpostilla pöytäkirjan tarkastuksestaan hallintojohtajalle ja hallin-tosihteerille.

4. Pöytäkirjan hyväksymistä koskevat sähköposti-ilmoitukset liitetään pöytäkirjaan ja puheenjohtajaallekirjoittaa tarkastetun pöytäkirjan hallintosäännön 18 §:n mukaisesti.

Valmistelija MR/MK


Maakuntahallitus valitsee pöytäkirjantarkastajiksi jäsenet Talvikki Jori ja Riitta Lehtinen.

Päätös Ehdotus hyväksyttiin._____

Lisätietoja Hallintojohtaja Markku Roto p. 040 761 5509, [email protected]

§ 121, MH 19.9.2016 10:00 Sivu 4

mailto:[email protected]

MAAKUNTAJOHTAJAN AJANKOHTAINEN KATSAUS

Asia Maakuntajohtajan ajankohtainen katsaus.

Valmistelija KH/ml


Maakuntahallitus merkitsee ajankohtaisen katsauksen tiedoksi.

Päätös Maakuntajohtaja Kari Häkämies

Rakentamisen positiivinen kehitys kannattelee Varsinais-Suomen yritysten liikevaihtoa

Varsinais-Suomen yritysten suhdannenäkymät ovat viimeaikaisissa selvityksissä olleet toiveikkaita.Tämä ei kuitenkaan näy vielä suoraan yritysten liikevaihdossa, vaan kuluvan vuoden alussa liike-vaihdon kehitys on jatkunut vakaan tasaisena.

Suhdannekehitys on kuitenkin riippuvainen toimialasta. Rakentamisen kehitys on voimakkaan nou-sujohteista, ja palvelut ovat kasvaneet tasaisesti jo pitkään. Myös kaupan alan kehitys näyttääkääntyneen viime vuoden lopulla nousujohteiseksi. Sen sijaan teollisuuden liikevaihdon kehitysmenee yhä tasaisesti alaspäin, mikä painaa koko Varsinais-Suomen suhdannekehitystä. Teolli-suusyritykset ovat tosin siirtyneet yhä enemmän myös palvelujen tuottajiksi, mikä hämärtää toi-mialojen rajoja.

Teollisuuden merkitys Varsinais-Suomen suhdannekehitykselle on kuitenkin suuri, sillä se on yhäeuromääräisesti merkittävin päätoimiala maakunnassa, vaikka kauppa kuroo eroa koko ajan kiinni.Sen sijaan voimakkaasti kasvava rakentaminen on päätoimialoista euromääräisesti pienin, eikäsen positiivinen kehitys yksin riitä kumoamaan teollisuuden alamäkeä ja saamaan maakunnan ko-konaistuotantoa nousuun.

Yritysten suhdannekehitys on viime vuosina jakautunut voimakkaasti myös alueellisesti. Salonseutu on teknologiateollisuuden romahduksen myötä yhä ongelmissa, kun taas Vakka-Suomessakehitys on ollut vahvan nousujohteista. Eriytyvä kehitys on viime aikoina hieman hidastunut. Syitätähän ovat mm. Uudenkaupungin autotehtaan tuotannon tilapäinen hidastuminen uuden automallintuotantoon ottamisen vuoksi sekä Salon seudun varovaisen toiveikkaat suhdannenäkymät, jotkauumoilevat pahimman olevan jo takana.

Varsinais-Suomen liitossa seurataan yritysten suhdannekehitystä kahdesti vuodessa. Seuraavatilannekatsaus tehdään tammikuussa, jolloin tarkastellaan yritysten liikevaihdon kehitystä syyskuu-hun 2016 saakka.

Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294

§ 122, MH 19.9.2016 10:00 Sivu 5

§ 122, MH 19.9.2016 10:00 Sivu 6

Merialuesuunnittelu käynnistymässä

Merialuesuunnittelua koskeva lainsäädäntö tulee voimaan 1.10.2016. Merialuesuunnitelmat laadi-taan kolmessa osassa kahdeksan maakunnan liiton yhteistyönä. Varsinais-Suomen liitto laatii yh-dessä Satakuntaliiton kanssa suunnitelman, joka kattaa Saaristo- ja Selkämeren alueet sekä niihinrajautuvat talousvyöhykkeet. Suunnitelmat tulee laatia 31.3.2021 mennessä. Merialuesuunnittelusisältyy lakiluonnoksen mukaan tulevien maakuntien tehtäviin.

Rannikon maakuntien liittojen merialuesuunnittelusta vastaavat virkamiehet ovat muodostaneettyötä varten koordinaatioryhmän. Liitoille tullaan palkkaamaan yhteinen koordinaattori Euroopanmeri- ja kalatalousrahaston meripolitiikan rahoitusohjelmasta haettavalla hankerahoituksella (yh-teensä 0,45 milj. euroa vuosille 2016–2021). Ympäristöministeriö valmistelee rahoitushakemustayhdessä koordinaatioryhmän kanssa. Samalla haetaan rahoitusta merialuesuunnittelussa tarvitta-van tietopohjan rakentamiseksi.

Merialuesuunnittelua tukeva Central Baltic -hanke Plan4Blue sai kesäkuussa myönteisen rahoitus-päätöksen ja hankkeen toteuttaminen alkaa lokakuun alussa. Hankkeen vetovastuussa on Suo-men ympäristökeskuksella (SYKE). Suomesta ovat mukana partnereina Varsinais-Suomen ja Uu-denmaan liitot sekä Turun yliopisto. Virosta ovat mukana Tarton yliopisto ja Viron sisäministeriö.Hankkeessa tuotetaan merialuesuunnittelun taustaksi skenaariot meri- ja rannikkoalueen kehitys-kuvasta ja tehdään analyysit skenaarioiden taloudellisista, sosiaalisista ja ympäristöön liittyvistävaikutuksista sekä tarkastellaan näiden skenaarioiden toteutusmahdollisuudet ja -mallit merialue-suunnittelun ja kaavoituksen näkökulmasta Saaristomeren ja Suomenlahden alueilla.

Lisätietoja: suunnittelujohtaja Heikki Saarento, p. 040 720 3056.

Varsinais-Suomen maakuntauudistuksen yhteinen viesti on Kimpassa – Allihopa

§ 122, MH 19.9.2016 10:00 Sivu 7

Sote- ja maakuntauudistus etenee Varsinais-Suomessa myös yhteisen viestinnän kautta. Maakun-tauudistuksen (sote ja non-sote yhdessä) ydinviesti on Kimpassa – Allihopa. Se näkyy sekä logos-sa, asiakirjapohjissa että lähiviikkoina avattavien nettisivujen osoitteessa: kimpassa-allihopa.fi.Myös sosiaalisen median kanavat perustetaan uudistukselle. Hashtageina toimivat #kimpassa2019ja #allihopa2019.

- Yhteisen visuaalisen ilmeen ja viestinnän kautta luomme Varsinais-Suomen näköisen jaoloisen maakuntauudistuksen – suomeksi ja ruotsiksi. On tärkeää, että työtä tehdään kimpas-sa, koska olemme tulevaisuudessa osa samaa uutta maakuntaa. Haluamme puhua asioistaselkeällä, ihmisläheisellä tavalla ja kertoa mitä juuri tällä alueella tapahtuu, kertoo viestintä-ryhmän kokoonkutsuja, Varsinais-Suomen liiton Jessica Ålgars-Åkerholm.

Viestintää suunnitellaan maakunnan viestintäryhmässä, jossa on edustajat ELY-keskuksesta, TE-toimistosta, AVI:sta, Pelastustoimesta sekä sosiaali- ja terveydenpuolen viestinnästä (vastuutaho-na Turun kaupungin hyvinvointitoimialan viestintä). Myös kunnat ovat työssä mukana.

Uudistuksen värimaailma on merellisen turkoosi. Sote erottuu kokonaisuudessa omalla pinkillävärillään. Maakuntauudistuksen visuaalisen ilmeen on suunnitellut liiton graafinen suunnittelija Ant-ti Vaalikivi.

Lisätietoja: viestintävastaava Jessica Ålgars-Åkerholm, p. 040 775 5781

Varsinais-Suomen liitto mukana Turun Kirjamessuilla

Varsinais-Suomen liitto on perinteiseen tapaan mukana Turun Kirjamessuilla. Liiton osasto löytyyB-hallista (osasto B1). Osastolla esitellään messukävijöille liiton toimintaa ja tehdään tutuksi maa-kuntaa. Uutena ohjelmana messuosastolla on lauantaina ja sunnuntaina kirjailijahaastatteluja. Liittosaa haastateltavaksi varsinaissuomalaisia kirjailijoita sekä Satakunnan maakuntajohtaja Pertti Ra-jalan, joka tunnetaan selkokielen puolestapuhujana. Haastatteluissa perehdytään muun muassaJussi Vareksen identiteettiin ja siihen, millainen matka on luontokuvasta kirjaksi.

Messuosastolla on esittelyssä liiton sekä muiden varsinaissuomalaisten julkaisijoiden kirjoja, kutentuoreita paikallishistorioita. Kirjoja on sekä suomen- että ruotsinkielisinä. Tilattavissa on esim. vuo-den varsinaissuomalaiseksi kyläksi valitun Taalintehtaan uusi paikallishistoria. Lisäksi liitto toivoomessukävijöiden osallistuvan kilpailuun ja paljastavan oman lempipaikkansa Varsinais-Suomessamerkkaamalla sen osastolla olevaan karttaan.

Ohjelma messuosastolla

la 1.10.klo 13.00 Karo Hämäläinen, Yksin – Romaani Paavo Nurmestaklo 13.30 Niina Repo, Kompleksi – elämän kiemuroistaklo 14.00 Reijo Mäki, Hot Dog – Millainen varsinaissuomalainen mies on Jussi Vares?

su 2.10.klo 12.00 Jorma Tenovuo, Utön linnut – valokuvista kirjaksi

Jorma Tenovuo yleisön tavattavissa messuosastolla klo 12–14klo 15.00 Pertti Rajala, Virkamies ja selkokieli

Lisätietoja: osastosihteeri Katri Rosenberg, p. 0400 251 771

Ehdotus hyväksyttiin._____

§ 122, MH 19.9.2016 10:00 Sivu 8

OIKAISUVAATIMUS CENTRAL BALTIC INTERREG 2007–2013 OHJELMAN (CB-OHJELMA)TARKASTUSVIRANOMAISEN PÄÄTÖKSEEN

Asia Varsinais-Suomen liitto CB-ohjelman hallintoviranomaisena vaatii oikaisuvaatimuksessaan(5.1.2016), että maakuntahallitus kumoaa tarkastusviranomaisen 21.12.2015 § 5 tekemän päätök-sen siltä osin kun sen liitteenä olevassa kontrolliraportissa on esitetty leikkauksia CB ohjelman tek-nisen tuen tukikelpoisiin kustannuksiin.

Hallintoviranomainen perustaa vaatimuksensa hallintolain 6 §:n oikeusperiaatteisiin, joista keskei-sin on luottamuksensuojan periaate. Luottamuksensuojan merkitystä arvioitaessa tulee ottaa huo-mioon se, että hallintoviranomainen olisi korjannut menettelyjään, mikäli kiistanalaiset kustannuk-set olisi linjattu tukikelvottomiksi jo aikaisemmissa tarkastuksissa. Näin olisi voitu minimoida tästäuudesta tulkinnasta Varsinais-Suomen liitolle aiheutuvat taloudelliset vahingot.(Oheismateriaali 1)

Takautuvasti tukikelvottamaksi määritelty euromäärä (125 933,73 euroa) on Varsinais-Suomenliiton vuoden 2015 tilinpäätöksessä kirjattu taseeseen menovarauksena.

Vastineessaan (kirje 30.8.2016) maakuntahallitukselle CB-ohjelman tarkastaja Roberts Jansonstoteaa, että Suomen työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on vapauttanut tätä varten määrärahan, jokakattaa ainakin suurelta osin kyseisen palautusvelvollisuuden ja katsoo, että asia tulee tällä tavoinkorjattua eikä asia enää vaadi muita toimenpiteitä (oheismateriaali 2).

Oheismateriaalit:1. Oikaisuvaatimus Central Baltic Interreg 2007 - 2013 tarkastajan tekemään päätökseen2. Tarkastusviranomaisen vastine (kirje 30.8.2016)

Kaikki oikaisuvaatimukseen sisältyvä aineisto on nähtävillä maakuntahallituksen kokouksessa.

Valmistelija MR/mk


Maakuntahallitus

1. merkitsee tiedoksi hallintoviranomaisen lähettämän oikaisuvaatimuksen ja tarkastusviranomai-sen vastineen siihen.

2. merkitsee tiedoksi, että työ-ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Petri Haapalainen onsähköpostilla 15.8.2016 vahvistanut hallintoviranomaiselle, että ylijäävää kansallista vastinrahaa jasen korkotuottoja voidaan käyttää kattamaan Varsinais-Suomen liitolle Central Baltic INTERREGIV A ohjelman 2007 - 2013 teknisen tuen menoeristä takautuvasti leikatut tukiosuudet 125 933,73euroa.

3. päättää, että tilinpäätökseen 2015 tehty menovaraus voidaan purkaa.

4. päättää, ettei oikaisuvaatimus anna aihetta jatkotoimenpiteisiin.



CENTBALT: 30/2015§ 123, MH 19.9.2016 10:00 Sivu 9


Sivu 10§ 123, MH 19.9.2016 10:00 / Liite: Oikaisuvaatimus_Central_Baltic2142663145

Sivu 11§ 123, MH 19.9.2016 10:00 / Liite: Oikaisuvaatimus_Central_Baltic2142663145

CENTRAL BALTICINTERREG IV APROGRAMME2007-2013

Varsinais-Suomen liitto

maakuntahallitus

PL 27320101 Turku

kirjaamo@varsinais-suomi. fiTurussa30. 8. 2016

Varsinais-Suomen liiton fsannoiman Central Baltic INTERREG IV A -ohjelman2007-2013 hallintoviranomainen on toimittanut Maakuntaliitolle 5. 1. 2016

patvatyn olkaisuvaatimuksen, jossa vaaditaan oikaistavaksi erailta osin (5.kohta) kyseisen ohjelman Tarkastusviranomaisen (Auditing authority)21. 12.2015 paivattya paatosta (paatospykala 5 §) hyvaksya tarkastusraporttija siihen liittyva mielipide (Annual opinion) seka toimittaa se komissiolle.

Asetuksen (EY) 1083/200662 (1)(d) artiklan ja Asetuksen (EY)1828/200618(2)artiklan nojalla suoritetun tarkastuksen perusteella laaditussatarkastusraportissa paadyttiin siihen, etta tarkastelujaksolla varojen kayttooli valtaosaltaan taysin saantojenmukaista. Tarkastusraportissa kuitenkinpaadyttiin myos havaintoon, etta yhteensa noin 170. 000 euron suuruinenmaara varoja oli kaytetty tavalla, joka ei tayttanyt ohjelmalle asetettujaehtoja. Tasta 125. 933 euroa kohdistui vuosille 2007-2013 ja 44. 248 euroakohdistui vuosille 2014-2015. Kyseinen summa perustui siis havaintoihinkaikkiaan yhdeksalta vuodelta. Johtopaatossuositus raportissa oli, etta tuonoin 170. 000 euron suuruinen summa tuli palautettavaksi. Tarkastusraportissaja sen suosituksissa lahdettiin siita, etta vastuu varojen palauttamisesta olisiVarsinais-Suomen liitolla.

On Umeista, etta kyseisten maararahojen kayttoon liittyva saantojenvastaisuus, joka raportissa tuotiin esiin, perustui virheetliseen saantojentulkintaan ja jossain maarin epaselvaan saantelyyn. Tama johti Umeisestisiihen, etta myoskaan ensimmaisen ja toisen asteen tarkastuksessa (First andSecond level auditing) tahan saantojen vastaisuuteen ei aiempina vuosinaollut puututtu. Nain olten oikaisuvaatimuksessa esitetyt argumentit ovatsinansa ymmarrettavia ja selittavat menettelyn: kyseisessa tapauksessavarojen kayttajilla oli perusteet olettaa (oikeutetut odotukset), etta koskaaikaisemmin vastaavaan varojenkayttoon ei ollut puututtu tarkastuksessa,

Central Baltic INTERREG IV A Programme 2007-2013Audit AuthorityRegional Cound! of Southwest Finland

Mailing address: P.O. Box 273, 20101 Turku, FINLAND

^-'. '- Varsinais-Suomen liittoEgentllga Rnlandsforbund

BtHJI Regional Council of Southwest Finland

WWW. CENTRALBALTIC. EU

EUROPEAN UNIONEUROPEAN REGIONAL DEVEIOPMEWT RJND

INVESTING IN YOUR FUTURE

Sivu 12§ 123, MH 19.9.2016 10:00 / Liite: Vastaus_oikaisuvaatimukseen_CB

CENTRAL BALTICINTERREGIVAPROGRAMME2007-2013

kyseinen varojen kaytto oli saantojen mukaista. Tama ei kuitenkaan vaikutasiihen, etta komission saantojen mukaan kyseinen saantojen vastainen osuusmaksatuksista tulee peria takaisin.

Oikaisuvaatimuksessa vaadittiin varojen palauttamista koskevan suosituksenkumoarmsta. Oikaisuvaatimuksen jalkeen on ilmennyt, etta sinansa kysymyssiita, tuleeko tama n. 170. 000 suurutnen summa palauttaa (= ottaavahennyksena huomioon vastaisessa varojen kaytossa), ei enaa olekiistanalatnen. Edelleen on ilmennyt, etta Suomen tyo- ja elinkeinoministerioon vapauttanut tata varten maararahan, joka kattaa ainakin suuretta osinkyseisen palautusvelvollisuuden. Tarkastusviranomainen katsoo, etta asiatulee tatla tavoin korjattua, eika asia enaa vaadi muita toimenpiteita.

On myos korostettava, etta saantojen vastaiseksi todettua varojen kayttoa eiole jatkettu tarkasteluperiodin jalkeen.

Turussa 30. 8. 2016

Tarkastusviranomainen (Auditing authority)

Central Baltic INTERREG IVA 2007-2013 programme

Roberts Jansons

Central Baltic INTERREG IV A Programme 2007-2013Audit AuthorityRegional Council of Southwest Finland

Mailing address: P. O. Box 273, 20101 Turku, FINLAND

-^ Varsinais-Suomen liittoEgentliga Rnlands forbund

BISM Regional Council of Southwest Rnland

WWW. CENTRALBALT1C. EUEUROPEAN UNIONEUROPEAN REGIONAL DEVELOPMENT FUND

INVESTING IN YOUR FUTURE

Sivu 13§ 123, MH 19.9.2016 10:00 / Liite: Vastaus_oikaisuvaatimukseen_CB

MAAKUNTAUUDISTUKSEN VALMISTELUN EDELLYTTÄMÄT HENKILÖSTÖJÄRJESTELYT

Asia Valtiovarainministeriö pyysi kirjeellään 26.5.2016 maakunnan liittoja käynnistämään maakuntauu-distuksen esivalmistelun.

Maan hallituksen tarkoituksena on, että uudet maakunnat aloittavat toimintansa 1.1.2019 lukien.

Maakuntauudistuksen ja sote-uudistuksen toimeenpano jakautuu neljään vaiheeseen:1) esivalmistelu (1.7.2017 saakka),2) maakunnan toimintaa valmisteleva väliaikaishallinto (väliaikainen valmistelutoimielin)(1.7.2017–1.3.2018),3) maakunnan käynnistymisvaihe (1.3.2018–31.12.2018) ja4) uuden maakunnan ensimmäinen varsinainen toimintakausi (1.1.2019 alkaen).

Varsinais-Suomen liitossa on jo keväällä 2016 käynnistetty kirjeessä pyydettyjä toimenpiteitä janiistä on säännöllisesti tiedotettu maakuntahallitukselle. Lähtökohtana on, että liiton kaikki vastuu-alueet osallistuvat maakuntauudistusta ja tarvittaessa myös sote-uudistusta koskevaan esivalmis-teluun. Maakuntauudistuksen valmistelua on tehty ja tehdään jatkossakin maakuntajohtajan vetä-mänä (mh 18.4.2016 § 53).

Valmistelutyön tehokas organisointi ja tehtävävastuiden selkeyttäminen edellyttävät muutoksialiiton työntekijöiden toimenkuviin ja palkkaukseen.

Merkittävin muutostarve on maakuntauudistuksen koordinoinnista vastuullisen muutosjohtajantoimenkuvan määrittely ja henkilön nimeäminen.

Muutosjohtaja toimii edunvalvonnan ja kuntapalvelujen vastuualueella seuraavalla toimenkuvalla:

- maakuntauudistuksen ja uuden maakunnan toiminnan käynnistämisen valmistelu ja valmisteluunliittyvän yhteistyön koordinointi- maakuntauudistuksen esivalmistelua varten laadittavien selvitysten laatimisen koordinointi- maakuntauudistuksen valmistelun yhteensovittaminen ja koordinointi sote-uudistuksen valmiste-lun kanssa

Muutosjohtajan tehtävien vaativuuden ja tehtäväkohtaisen palkan vertailukohtina ovat liiton vas-tuualueiden johtajien tehtäväkohtaiset palkat.

Muutosjohtajan aloitettua työnsä tehdään maakuntajohtajan päätöksillä muut tarvittavat, vähäi-semmät muutokset nykyisen henkilöstön toimenkuviin ja palkkaukseen.

Valmistelija KH/MR/mk


Maakuntahallitus päättää

1. että kehittämispäällikkö, filosofian tohtori Laura Leppänen siirretään maakuntauudistusta koordi-noivaksi muutosjohtajaksi 20.9.2016 alkaen.2. että, muutosjohtajan tehtäväkohtainen palkka on 5 150 euroa/kk.3. valtuuttaa maankuntajohtajan tekemään muut maakuntauudistuksen valmistelun edellyttämätvähäisemmät muutokset viraston henkilöstön toimenkuviin ja tehtävien vaativuuksiin. Tehtävienvaativuustasot määritellään liitossa käytössä olevan palkkausjärjestelmän (mh 25.8.2014 § 126)mukaisesti.

Maakuntahallitus päättää, että asian kiireellisyyden takia pöytäkirja tarkastetaan tämän asiakohdanosalta kokouksessa.

HALL: 131/2016§ 124, MH 19.9.2016 10:00 Sivu 14

Päätös Merkittiin, että Laura Leppänen, Tarja Nuotio, Heikki Saarento, Janne Virtanen ja Jessica Ålgars-Åkerholm poistuivat kokouksesta eivätkä osallistuneet asian käsittelyyn.

Ehdotus hyväksyttiin._____


HALL: 131/2016§ 124, MH 19.9.2016 10:00 Sivu 15


LAUSUNTOPYYNTÖ HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA EDUSKUNNALLE MAAKUNTAUUDISTUK-SEKSI JA SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISUUDISTUKSEKSI SEKÄ NIIHINLIITTYVIKSI LAEIKSI

Asia Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelman sekä hallituksen 20.10.2015, 7.11.2015 ja 5.4.2016tekemien linjausten mukaan Suomessa toteutetaan maakuntauudistus sekä sosiaali- ja terveyden-huollon uudistus. Suomeen perustetaan 18 maakuntaa, joilla on omat vaalit ja valtuustot. Vuoden2019 alusta alkaen maakunnat järjestävät kaikki alueensa sosiaali- ja terveyspalvelut. Jatkossavaltio rahoittaa maakuntien toiminnan, eli kunnilta poistuu vastuu sosiaali- ja terveyspalveluidenjärjestämisestä ja rahoituksesta. Maakunnille kootaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi myösmuita tehtäviä, kuten työ- ja elinkeinopalvelut sekä aluekehittäminen, ympäristöterveydenhuolto,liikennejärjestelmäsuunnittelu sekä maankäytön suunnittelu, maaseudun kehittäminen ja pelastus-toimi.

Sosiaali- ja terveysministeriö sekä valtiovarainministeriö ovat pyytäneet Varsinais-Suomen liitonlausuntoa hallituksen esitysluonnoksesta eduskunnalle maakuntauudistukseksi ja sosiaali- ja ter-veydenhuollon järjestämisuudistukseksi sekä niihin liittyviksi laeiksi. Lausunto pyydetään toimit-tamaan sosiaali- ja terveysministeriöön 9.11.2016 klo 16.15 mennessä. Lausuntopyyntöön vasta-taan sähköisellä kyselyllä. Lausuntopyyntö materiaaleineen on saatavilla osoitteesta:http://alueuudistus.fi/hallituksen-esitysluonnos-31-8-2016

Lausuntopyynnön kohteena olevalla hallituksen esityksellä on tarkoitus perustaa uudet maakunnatsekä säätää maakuntien hallinnosta ja taloudesta, siirtää sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestä-misvastuu kunnilta maakunnille, säätää maakuntien saamasta rahoituksesta, rahoituksen keräämi-sen veroperusteista, uudistuksen voimaanpanosta, henkilöstön asemasta sekä omaisuusjärjeste-lyistä. Lisäksi tarkoitus on kuntiin jäljelle jäävien peruspalvelujen osalta säätää uusi kuntien perus-palvelujen valtionosuusjärjestelmä. Muiden kuin sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien siirrostamaakunnille sekä rahoituksesta valmistellaan erillinen hallituksen esitys.

Sote- ja maakuntauudistuksessa laaditaan lisäksi valinnanvapauslainsäädäntö, uudistetaan sosi-aali- ja terveydenhuollon monikanavaista rahoitusta sekä siirretään valtion aluehallinnon sekä kun-tien ja kuntayhtymien muiden kuin sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä maakunnille. Niitä valmis-tellaan erillisissä valmisteluhankkeissa, mutta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaissa onotettu huomioon valinnanvapauden edellytyksenä oleva monituottajamalli. Valinnanvapautta jamonikanavaisen rahoituksen yksinkertaistamista koskeva hallituksen esitysluonnos toimitetaanlausunnoille loppuvuodesta. Valtion aluehallinnon sekä kuntien ja kuntayhtymien muiden kuin sosi-aali- ja terveydenhuollon tehtävien siirtoa koskeva hallituksen esitysluonnos toimitetaan lausunnoil-le keväällä 2017. Lisäksi sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamista koskeva hallituksen esitys onerikseen lausunnoilla, mutta siitä ei ole pyydetty maakuntien liittojen lausuntoa.

Lausuntopyyntö ja lakipaketin keskeiset kysymykset esitellään kokouksessa.

Valmistelija KH/JV/LL/kr


Maakuntahallitus merkitsee lausuntopyynnön tiedoksi ja käy lähetekeskustelun lausunnon valmis-telua varten.

Päätös Ehdotus hyväksyttiin.

Merkittiin, että Mari Saario ja Stefan Wallin poistuivat kokouksesta klo 11.20._____

Lisätietoja Kehittämispäällikkö Laura Leppänen, p. 040 767 4364, [email protected]

EDUNV: 28/2015§ 125, MH 19.9.2016 10:00 Sivu 16

http://alueuudistus.fi/hallituksen-esitysluonnos-31-8-2016


TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 1.1. - 30.6.2016

Asia Maakuntahallitus (mh 15.2.2016 § 17) vahvisti Varsinais-Suomen liiton talousarvion 2016 käyttöta-lousosan käyttösuunnitelman siten, että käyttötalouden tuottojen ja kulujen sitovuustasot ovat seu-raavat: 1. kuntarahoitteisilla kustannuspaikoilla tiliryhmätaso ja 2. ohjelma- ja hankerahoitteisillakustannuspaikoilla toimintakatetaso (0 euroa).

Talousarvion toteutumaraportin 1.1.- 30.6.2016 perusteella kuntarahoitteisilla kustannuspaikoilla eitalousarvion 2016 käyttötalouden tiliryhmätasoilla ole ennakoitavissa sellaisia kulupoikkeamia, jot-ka edellyttäisivät välittömiä toimenpiteitä.

Ohjelma- ja hanketoiminnan kustannuspaikoilla ei ole ennakoitavissa toimenpiteitä edellyttäviäpoikkeamia.

Tilinpäätökseen 2015 tehtyjä varauksia Central Baltic Interreg 2007–2013 ohjelman tekninen tuki -hankkeessa (menovarus 125 933,73 euroa ja tulovaraus 264 344,60 euroa) ei aikajaksolla1.1–30.6.2016 ole vielä purettu. Varauksien perusteena olevien asioiden käsittely on ollut kesken.

Oheismateriaali:Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 1.1.–30.6.2016

Valmistelija MR/EP/mk


Maakuntahallitus merkitsee tiedoksi toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen ajalla1.1. - 30.6.2016.



HALL: 136/2015§ 126, MH 19.9.2016 10:00 Sivu 17


VARSINAIS-SUOMEN LIITTO Oheismateriaali Maakuntahallitus 19.9.2016

TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN

TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 1.1. – 30.6.2016

Sivu 18§ 126, MH 19.9.2016 10:00 / Liite: Puoliv2016MHtoteutuma

2

Varsinais-Suomen liitto PL 273 (Ratapihankatu 36) 20101 Turku Puh. (02) 210 0900 Fax. (02) 210 0901 [email protected] www.varsinais-suomi.fi


3

SISÄLTÖ

1. KÄYTTÖTALOUS 2016 ................................................................................................................................................................................. 4

2. TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMA 1.1. – 30.6.2016 .......................................................................................................... 5

2.1 YHTEISET TOIMINNOT JA HALLINTO .................................................................................................................................................... 5 2.2 ALUEKEHITTÄMINEN ............................................................................................................................................................................. 6 2.3 MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ .............................................................................................................................................................. 7 2.4 EDUNVALVONTA JA KUNTAPALVELU .................................................................................................................................................. 9

3. TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMA 1.1 – 30.6.2016 ......................................................................................................... 10


4

1. KÄYTTÖTALOUS 2016 Kuntarahoitteinen toiminta

Seuraavassa taulukossa on Varsinais-Suomen liiton kuntarahoitteisen toiminnan käyttötalousosan käyttösuunnitelmat 2016 ja 2017 sekä tilinpäätös 2015 tiliryhmätasolla.

KUNTARAHOITTEINEN TOIMINTA

KÄYTTÖTALOUS TA 2017 TA 2016 TA 16/17 %TA 16/17 € TP 2015

TUOTOT

Kuntien maksuosuudet 3 799 900 3 799 900 0,0 0 3 799 900

Myyntituotot 60 000 65 000 -7,7 5 000 71 055

Muut tuotot 55 000 4 000 1 275,0 -51 000 112 012

TUOTOT YHT. 3 914 900 3 868 900 1,2 -46 000 3 982 967

KULUT

Henkilöstökulut -2 651 900 -2 535 474 4,6 116 426 -2 441 092

Palvelujen ostot -953 100 -917 026 3,9 36 074 -967 726

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -103 300 -103 400 -0,1 -100 -105 615

Vuokrat -257 000 -235 000 9,4 22 000 -251 110

Muut toimintakulut -135 600 -143 000 -5,2 -7 400 -95 747

YHTEENSÄ -4 100 900 -3 933 900 4,2 167 000 -3 861 290

TOIMINTAKATE -186 000 -65 000 186,2 121 000 121 677

Ohjelma ja hanketoiminta

Central Baltic Interreg ohjelmien hallinnointikulut katetaan ohjelmiin liittyvien teknisten tukien rahoituksella, jol-loin ko. talousarviot ovat liiton tilinpidossa omakatteisia. Valonian toimintojen ja hankkeiden kustannuspaikat ovat omakatteisia ja niiden hallinnoinnissa noudatetaan seuraavia menettelytapoja..

Maakuntahallituksen (mh 28.5.2007 § 104) päätöksen mukaan: 1. Maakuntahallitus vahvistaa vuosittain ohjelmahallinnointiin liittyvien teknisten tukien käyttö- ja toimintasuun-nitelmat. 2. Maakuntahallitus käynnistää liiton hallinnoimat hankkeet ja hankkeen päättyessä sen toiminta ja tulokset raportoidaan maa-kuntahallitukselle. 3. Ohjelma- ja hanketoiminnasta laadittavissa suunnitelmissa on nimettävä vastuuhenkilöt, määriteltävä vas-tuunjaot, aikataulut, kustannusarviot, rahoitus ja seurannan järjestäminen. 4. Liiton alustavat sitoumukset suunnitteilla oleviin yhteisrahoitushankkeisiin kirjataan ja vahvistetaan maakun-tajohtajan päätöksillä. Seuraavassa ovat osaamisryhmien johtajien raportoinnit toiminnasta 1.1. – 30.6.2016 käyttösuunnitelman 2016 mukaisesti.


5

2. TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMA 1.1. – 30.6.2016 2.1 YHTEISET TOIMINNOT JA HALLINTO

Toiminta-ajatus Liiton hallinto huolehtii viraston hallinto- ja henkilöstöpalveluista, taloudesta ja kirjanpidosta, atk-palveluista ja arkistotoimesta sekä hankinnoista siten, että luottamushenkilöhallinto ja viraston vastuualueet pystyvät parhaalla mahdollisella tavalla toteutta-maan niille asetetut tavoitteet ja tehtävät. Erityisinä vastuualueina ovat maakuntavaltuuston ja maakuntahallituksen esityslistat ja pöytäkirjat sekä liiton talouteen liittyvät suunnittelu- ja seurantatehtävät.

Tavoitteet Keinot/toimenpiteet Toteutuma 1.1.–30.6.2016

Henkilöstösuunnitelman 2013 - 2016 toteuttaminen sekä työym-päristön ja siihen liittyvien tekniik-kojen ja tietojärjestelmien riittävän korkean tason ylläpito

Erityistä huomiota kiinnitetään henkilöstön tervey-delliseen toimintakykyyn ja työhyvinvointiin. Henkilöstöpolitiikan kehittämisen painopisteitä ovat: 1) työtehtävät ja toimintamallit, 2) tasa-arvo ja yhdenvertaisuus 3) työyhteisötaidot, 4) terveydelli-nen toimintakyky ja 5) sisäinen viestintä. Ylläpide-tään työympäristön ja siihen liittyvän tekniikan taso riittävän korkealla tehokkaan ja innostavan työilma-piirin luomiseksi. Seurataan yhteistyössä työter-veyshuollon kanssa työympäristön tilaa ja puutu-taan välittömästi havaittuihin epäkohtiin

Kehityskeskustelut on käyty ja pu-rettu vastuualueittain. Purku viras-totasolla tapahtuu työyhteisöpäivillä 18.10.2016 Työhyvinvointitutkimuksen toteutta-misesta on tehty sopimus Työter-veyslaitoksen kanssa ja se toteute-taan syyskuussa 2016. Viraston toiminnan kehittämisessä on entistä enemmän kuultu henki-löstöä mm. asettamalla eri toimin-toja pohtimaan ideointiryhmiä, joi-den ehdotuksia tullaan toteutta-maan syksyn 2016 aikana.. Maakuntahallitus (mh 18.4.2016 § 5) merkitsi tiedoksi henkilöstökerto-muksen 2015.

Riskien hallinnan, sisäisen val-vonnan ja tarkastuksen sekä työ-suojelun menettelytapojen kehit-täminen Toimintojen ja ostopalvelujen kustannuksien seuranta ja han-kintojen kilpailuttaminen Uuden kuntalain edellyttämät toi-menpiteet

Ylläpidetään riskienhallinnan tietojärjestelmää ja kehitetään sisäisen valvonnan ja tarkastuksen sekä työsuojelun menettelytapoja. Toimintojen ja ostopalvelujen kustannuksia seura-taan ajantasaisesti sekä pidetään kilpailuttamisten ja sopimusjärjestelyjen avulla kustannukset ku-rissa. Ylläpidetään ja kehitetään asianhallinnan, henkilöstöhallinnon ja taloushallinnon tietojärjestel-miä siten, että hallinto- ja tukitoiminnoissa saavute-taan riittävä laatu ja kustannustehokkuus. Kuntalain (2015) muutokset edellyttävät mm. pe-russopimuksen ja hallintosäännön muutoksia.

Maakuntavaltuusto (6.6.2016 § 10) vahvisti liiton tilinpäätöksen 2015 ja myönsi tarvittavat vastuuvapaudet. ALV-tukikelpoisuudesta liiton hank-keissa on saatu Kuntaliiton ja tilin-tarkastajien myönteiset lausunnot. Maakuntauudistuksen liittyen on aloitettu toimitilojen, talous- ja hen-kilöstöhallinnon sekä tietohallinnon ja ICT-palvelujen esivalmistelut Valmistelu perussopimuksen ja hal-lintosäännön muutostarpeista on aloitettu yhteistyössä maakunnan liittojen hallintovastaavien kanssa.


6

2.2 ALUEKEHITTÄMINEN Toiminta-ajatus Aluekehittämisellä parannetaan maakunnan omatoimista ja tasapainoista kehitystä ja pyritään lisäämän maa-kunnan kilpailuky-kyä. Maakunnan aluekehittämistyö tukeutuu maakunnan olemassa oleviin vahvuuksiin ja erityisesti osaaminen, elinkeinotoimin-nan ja työllisyyden vahvistaminen sekä kestävä kehitys ovat Varsinais-Suomen aluekehittämisen keskeisiä elementtejä. Kan-sainvälisellä verkostoyhteistyöllä lisätään maakunnan tunnettavuutta ja edistetään maakunnan roolia Itämeren alueen yhtenä keskeisenä toimijana. Aluekehitystyö pohjautuu laaja-alaiseen ja vuorovaikutteiseen yhteistyöhön jäsenkuntien, valtion aluehal-lintoviranomaisten, elinkeinoelämän ja muiden maakunnan toimijoiden kanssa. Tässä yhteistyössä maakunnan toimijat määrit-televät kehitystavoitteet ja keinot niihin pääsemiseksi ja samalla sitoutuvat omalta osaltaan niiden toteutukseen. Työkaluina aluekehittämisessä käytetään mm. EU:n rakennepoliittisia ohjelmia ja valtion erillisiä budjettimäärä-rahoja.


Kumppanuusstrategian (maakunta-suunnitelma 2035+ ja maakuntaoh-jelma 2014 - 2017) toimeenpano ja eri toimijatahojen sitouttaminen strategiassa asetettuihin tavoittei-siin ja konkreettisiin toimenpiteisiin Seuranta- ja toteuttamistyössä käy-tettävän kumppanuusbarometri-työkalun kehittäminen.

Maakuntaohjelman toimenpiteiden käynnistymi-sen varmistaminen Aluekehityksen temaattisina painopisteinä on toi-mintavuonna varmistaa erityisesti koulutuk-seen/ennakointiin, kansainvälisyyteen ja alueen elinvoimaisuuteen sekä matkailuun ja älykkää-seen erikoistumiseen liittyvien suorien toimenpi-teiden tai niihin liittyvien hankkeiden käynnistymi-nen. Keskeisinä keinoina on hankekumppanuuksien luominen, omien rahoitusmahdollisuuksien (Eu-roopan aluekehitysrahasto, Central Baltic kansal-linen vastinrahoitus) hyödyntäminen ja toisaalta informaation jakaminen ulkoisista rahoitusmah-dollisuuksista. Seurantajärjestelmän kehittäminen niin, että se antaa tietoa strategian arvokär-kien/ohjelman toimenpiteiden toteutumisasteesta (sidosryhmien antamat arviot).

Alkuvuonna on valmisteltu älykkään erikoistumisen strategian päivitystä. Päivitetty versio käsitellään maakun-nan yhteistyöryhmässä syksyllä 2016. Teemaan liittyvä Smart blue regions – hanke käynnistyi keväällä 2016. Esimerkkinä onnistuneesta toi-menpiteestä todetaan Kesäduu-naa2016 -kesätyökampanja, jonka kautta yli 200 nuorta sai kesätyöpai-kan. Ennakoinnin asiantuntijatyöryhmien työ on jatkuvaa ja Lounais-Suomen aluetietopalvelun ennakointiosion to-teutus etenee suunnitellusti. Kansainvälisen toiminnan ja yhteis-työn nykytilan kartoitus jatkotyön pohjaksi on tehty. Kumppanuusbarometri päivitetään syksyllä 2016.

Uuden Central Baltic Interreg -oh-jelmakauden 2014 - 2020 tehokas hallinnointi ja toimeenpano

Ohjelmasta ja sen rahoitusmahdollisuuksista tie-dottaminen, hakukierrosten avaaminen, sujuva hankearviointiprosessi, hankkeiden tuloksista ja vaikuttavuudesta tiedottaminen, kansallisen ra-hoituksen kohdentaminen alueellisesti keskeisiin hankkeisiin Sähköisen tietokantajärjestelmän (eMS) häiriötön käyttö.

Kahdessa hankehaussa on saatu poikkeuksellisen paljon hakemuksia ja sidottu yli 65 % ohjelman rahoituk-sesta; ensimmäiset hankemaksatuk-set on käsitelty nopeasti ja ensim-mäinen maksupyyntö komissiolle on tehty. Ohjelman / hankkeiden tuloksia esit-televä hanketietokanta valmistui ja tiedotusta ohjelman rahoitusmahdol-lisuuksista jatkettiin laajasti.


7

2.3 MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ Toiminta-ajatus Maakunnan suunnittelun lähtökohtana on maankäyttö- ja rakennuslain toteuttaminen maakuntatasolla. Suunnittelun tavoitteena on maakunnan vetovoiman ja tasapainoisen kehityksen edistäminen. Tavoitteiden määrittelyssä sovitetaan yhteen kuntien kehit-tämistarpeet valtakunnallisten tavoitteiden kanssa. Suunnittelulla luodaan edellytykset alueen erityisarvoille rakentuvalle hyvälle asuin- ja toimintaympäristölle ja elämisen laadulle. Maakuntasuunnitelmassa osoitetaan maakunnan tavoiteltu kehitys ja aluerakenne. Maakuntakaavoituksella täsmennetään ja to-teutetaan maakunnan strategiset tavoitteet kuntakaavoitusta ohjaavaksi alueidenkäytön suunnitelmaksi. Maakunnan muuhun suunnitteluun synkronoidulla liikennejärjestelmätyöllä edistetään alueen toiminnallista rakennetta. Hankkeisiin ja eri sektoreiden yhteistyöhön aktiivisesti osallistumalla edistetään maakunnan keskeisten tavoitteiden toteutumista, tuotetaan maakunnan ja kuntien suunnittelussa ja kehittämisessä tarvittavaa tietoa (Lounaispaikka) sekä tuetaan maakunnan toimijoita parantamaan ympäristövastuullisuuttaan (Valonia).


Seurataan maakuntastrategian, sen tavoitteiden ja aluerakenteelli-sen vision toteutumista ja ediste-tään niitä maakuntakaavoituksella ja liikennejärjestelmätyöllä. Vastataan alueellisten laaja-alais-ten ympäristöä ja kiertotaloutta koskevien suunnitteluprosessien yhteensovittamisesta maakunnan muuhun suunnitteluun.

Valmistellaan taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaa-kuntakaava. Käynnistetään luonnon-varojen ja -arvojen sekä yhdyskunta-teknisen huollon vaihemaakunta-kaava. Kehitetään maankäytön, palveluiden ja liikenneinfran kysymyksiä käsittele-vää kumppanuusfoorumitoimintaa. Hyödynnetään luonnonvarafoorumi-työtä uuden vaihekaavan valmiste-lussa ja kiertotalouden edistämisessä. Osallistutaan viranomaisyhteistyöhön alueellisella ja valtakunnallisella ta-solla. Valmistellaan lausuntoja kuntakaa-voista sekä muista suunnitelmista ja hankkeista. Kehitetään suunnitelmien edistämis- ja seurantamenetelmiä ja täydennetään suunnittelussa tarvitta-vaa tietopohjaa. Kehitetään strategian, maakuntakaa-van ja liikennejärjestelmän edunval-vonta- ja toteuttamismenetelmiä.

Laadittu ja käsitelty vastineet taajamien maan-käytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakun-takaavaluonnoksesta saatuun palautteeseen. Valmisteltu kaavaehdotusta yhdessä kuntien kanssa (13 kpl kuntaneuvottelua, 2 alueiden-käytön yhteistyöryhmän kokousta) Käynnistetty luonnonarvojen ja -varojen vaihe-maakuntakaavatyö (selvitykset, viranomais-neuvottelu). Osallistuttu mm. maankäyttö- ja rakennuslain muutosvalmistelun sidosryhmätapaamisiin Osallistuttu lukuisiin kaavojen viranomaisneu-votteluihin ja työkokouksiin. Osallistuttu Turun kaupunkiseudun MAL-sopi-muksen ja MAL-hankeohjelman valmisteluun osana Turun kaupunkiseudun liikennejärjestel-mätyötä. Maankäyttöjaosto on kokoontunut 5 kertaa. Maankäyttöjaosto ja maakuntahallitus ovat kä-sitelleet yhteensä 54 (36 + 18) osaamisryh-mässä valmisteltua lausuntoa/asiaa .

Valmistellaan ja toteutetaan yh-teistyöhankkeita ja tuotetaan selvi-tyksiä maakunnan suunnittelun ja kehityksen tarpeisiin.

Osallistutaan aktiivisesti maakunnan suunnitteluun liittyviin kansallisiin ja kansainvälisiin yhteistyöhankkeisiin ja niiden valmisteluun maakunnan, naa-puriliittojen ja Itämeren alueella.

Käynnissä olevat / rahoituspäätöksen saaneet hankkeet: - Sade- ja valumavesien hallintaan ja monito-rointiin keskittyvä BalticFlows hanke loppuu syyskuussa. Kesäkuussa pidettiin Turussa hankkeen loppuseminaari. - Merialuesuunnittelun hankePlan4Blue sai ke-säkuussa myönteisen rahoituspäätöksen ja hanke aloittaa lokakuun alussa.


8

Koordinoidaan ja kehitetään alu-eellista paikkatietoyhteistyötä, avointa tiedonvälitystä sekä maa-kunnan kestävää kehitystä tuke-vaa toimintaa.

Painopisteinä ovat: maakunnan tavoi-tellun kehityksen visiointi, alueraken-teellinen asema (Pohjoinen kasvuvyö-hyke / Tukholma-Pietari -akseli), lii-kenne ja logistiikka sekä aluetietopal-velun kehittämistä, tietoaineistojen avointa käyttöä, maakunnan kestävää kehitystä ja ympäristön- ja vesiensuo-jelua edistävät hankkeet. Luodaan uusia alueellisen tiedon seu-rantamenetelmiä osana Lounais-Suo-men aluetietopalvelun kehittämistä sekä edistetään julkishallinnon tietoai-neistojen avaamista. Toteutetaan hankkeiden ja eri yhteis-työmallien avulla Varsinais-Suomen kestävän kehityksen 2015 - 2020 -oh-jelmaa. Toimitaan alueellisten yhteistyöryh-mien (alueidenkäytön yhteistyöryhmä, palveluverkkotyöryhmä, tulvatyöryh-mät sekä luonnonvarafoorumi) vetä-jänä.

SmartBlueRegions -hanke, joka toteutetaan yhdessä aluekehityksen kanssa, aloitetiin maaliskuussa. Yhteistyösopimuksin käynnistetty ELY:n, Tu-run kaupungin ja Lounais-Suomen jätehuollon kanssa kiertotalouden kehittämistä tukevia hankkeita ja jatkettu alueellisen UUMA-hank-keen toimintaa. Osallistuttu useiden ohjelmakauden hankkei-den valmisteluun (LIFE IP CIRCWASTE, BECE). Siirretty Lounaispaikan aluetietopalvelutoi-minta osaksi edunvalvonnan ja kuntapalvelui-den vastuualueelle perustettua tietopalveluryh-mää (Lounaistieto). Valonian toiminta osana Varsinais-Suomen liit-toa on alkanut laajalla hankevalmistelulla. Vuonna 2016 kansallista hankerahoitusta saa-tiin seuraaville hankkeille: - HAKKU2016 – kiinteistökohtainen jätevesineuvonta (YM), - Liikkumisen ohjaus -toiminta Varsinais-Suo-messa 2016 (Liikennevirasto). Myös Virtavesi-hanke jatkui vuonna 2016. Jokirapujen esiinty-mistä selvittävä hanke saatiin päätökseen ke-sällä 2016. Lisäksi Valonia käynnisti yhteistyön Vehmaan kunnan kanssa Vehmaan vesistöjen hoitosuunnitelmaan liittyvän hankkeen myötä. Teollisten symbioosien edistämisen hanke FISS jatkui vuonna 2016. Valonia jatkoi yhteistyötä Turun kaupungin ekotukitoiminnan kanssa järjestämällä ekotuki-koulutuksia ostopalveluna. Ympäristökasva-tusta edistettiin järjestämällä koulutuksia ja neuvontatilaisuuksia.


9

2.4 EDUNVALVONTA JA KUNTAPALVELU Toiminta-ajatus Edunvalvonnan ja kuntapalvelujen tavoitteena on valvoa maakunnan etuja kansallisesti ja kansainvälisesti, toimia kuntien puo-lesta kuntayhteistyötä edistäen, olla maakunnallinen tiedonvälittäjä sekä nykyaikaisen maakuntahengen ja maakuntakulttuurin vaalija.


Maakuntastrategian (maakunta-suunnitelma 2035+ ja maakuntaoh-jelma 2014 - 2017) toimeenpano ja toteuttaminen yhdessä keskeisten alueen toimijoiden kanssa

Edunvalvonnan vastuualue vastaa liiton sisäisestä maakuntastrategian edistämisen koordinaatiosta

Edunvalvontanäkökulman pitäminen esillä maakuntastrategian toteuttamisessa 1.3.2016 alkaen organisaatiorakennetta muutettiin siten, että maakuntastrategian edistämisen koordinaatio siirrettiin aluekehit-tämisen vastuualueelle.

Proaktiivinen, suunnitelmallinen ja ajantasaiseen tietoon perustuva edunvalvonta

Edunvalvonnan painopisteiden aset-taminen ja edistäminen, kansan-edustajayhteistyö, sidosryhmätyös-kentely, oikea-aikainen vaikuttami-nen, edunvalvontaprosessin kehittä-minen

Edunvalvonta- ja vaikuttamistyötä tehtiin yh-dessä sidosryhmien kanssa. Keskeiset ta-voitteet liittyivät Tunnin junan sekä Pohjoisen kasvuvyöhykkeen edistämiseen. Tunnin ju-nalle saavutettiin 40 M€ suunnittelurahoitus kehysriihessä. Pohjoinen kasvuvyöhyke me-nestyi alueelliset innovaatiot ja kokeilut -kär-kihankkeen yhteydessä toteutetussa kasvu-vyöhykekilpailussa. Valtio solmi strategisen sopimuksen vyöhykkeen kehittämiseksi vuo-sille 2016–19. Varsinais-Suomen kansanedustajaryhmän työ jatkui hyväksi havaituin toimintamallein säännöllisin kuukausikokouksin sekä sidos-ryhmätapaamisten muodossa. Vaikuttajakoulu varsinaissuomalaisille nuo-rille perustettiin ja ensimmäisen kurssi käyn-nistettiin.

Tiivis kuntayhteistyö ja laadukkaat asiantuntijapalvelut

Kuntajohdon ja asiantuntijatapaami-set, yhteistyön edistäminen, ajanta-saisen ja tarkoituksenmukaisen maakunnallisen tiedon tarjoaminen helposti avautuvalla ja ymmärrettä-vällä tavalla

Vuoropuhelu kuntajohdon sekä monella ta-solla tapahtuva yhteistyö kuntien kanssa jat-kui tiiviinä. Maakunta- ja sote-uudistus ja sii-hen valmistautuminen olivat vuoropuhelun keskiössä. Liitto on koordinoinut maakunta-uudistuksen valmistelua maakunnassa. Tietopalveluja vahvistettiin perustamalla 1.3.2016 liiton virastoon edunvalvonta ja kuntapalvelu -vastuualueelle tietopalvelu-ryhmä. Ryhmään keskitettiin liiton tilastotieto-palvelut, tutkimustoiminta sekä avoin data ja siihen liittyvä tiedonhallinta. Ryhmä tuottaa ajankohtaisia tietopalveluja ja analyysejä lii-ton sidosryhmille ja tukee liiton muun toimin-nan tietotarpeita.


10

Nykyaikainen, vuorovaikutteinen ja aktiivinen kaksikielinen viestintä Maakunnan vetovoiman ja kiinnos-tavuuden lisääminen Varsinais-Suo-messa, muualla Suomessa ja kan-sainvälisesti

Eri kanavien hyödyntäminen (printti, verkkosivut, blogit, sosiaalinen me-dia, videot), mediatiedotteet ja -ta-paamiset, sidosryhmälehti Viiri, uu-tiskirjeet. Tapahtumat ja tilaisuudet, markkinointiyhteistyö

Viestintä on ollut aktiivista perinteisissä ka-navissa, mutta olemme käyttäneet myös blo-gikirjoituksia sekä verkkovideoita. Ja kesällä Turun saaristoon -kampanja toteu-tettiin Levillä. Kampanjan kesto oli koko tal-ven hiihtokausi. Paavo Nurmi -tapahtumissa liitto oli yhteistyökumppanina. Tapahtuma-viikko huipentui kansainväliseen Paavo Nurmi Games yleisurheilukilpailuun. Lisäksi päätimme osallistua yhteistyökumppanina Kuninkuusraveihin, jotka järjestettiin Turussa 29.–31.7.2016.

Vaalitaan varsinaissuomalaisen kulttuurin edelläkävijyyttä

Varsinais-Suomen kulttuuristrate-gian toteuttaminen, Suomi 100 -juh-lavuoteen valmistautuminen

Suomen itsenäisyyden juhlavuoden alueel-lista toteutusta, koordinointia ja viestintää jat-kettiin. Valmisteltiin alueellisen ohjelma-avustuksen jakoa. Ensimmäinen hakukierros järjestettiin 15.6.–9.9.2016. Yhteydenpitoa kansalaisjärjestökenttään jat-kettiin mm. neuvottelukuntamuotoisesti elä-keläisjärjestöjen kanssa.

3. TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMA 1.1 – 30.6.2016 Seuraavalla sivulla on Varsinais-Suomen liiton kuntarahoitteisen toiminnan käyttötalouden toteumavertailu tiliryhmä-tasolla 1.1. – 30.6.2016.


VARSINAIS-SUOMEN LIITTO

Ulkoinen/Sisäinen

Toteutumavertailu

01. 01. 2016 - 30. 06. 2016

Sivu

24. 08. 2016

EUR

Budj

2016

Toteutuma

2016 01-06

Poikkeama

summa

Käyttö-

Yhteensä

3002 KÄYTTÖTALOUS

3010 TOIMINTATUOTOT

3310 MYYNTITUOTOT

3310 MYYNTITUOTOT

3330 TUET JA AVUSTUKSET

3350 MUUT TOIMINTATUOTOT

3010 TOIMINTATUOTOT

3500 TOIMINTAKULUT

3501 HENKILÖSTÖKULUT

3502 Palkat ja palkkiot

3505 Eläkekulut

3510 Muut henkilösivukulut

3520 Henkilöstökorvaukset ja mu

3501 HENKILÖSTÖKULUT

3538 PALVELUJEN OSTOT

3540 Muiden palvelujen ostot

3538 PALVELUJEN OSTOT

3550 AINEET, TARVIKKEET JA TAVAR

3551 Ostot tilikauden aikana

3550 AINEET, TARVIKKEET JA TAVAR

3590 VUOKRAT

3595 MUUT TOIMINTAKULUT

3500 TOIMINTAKULUT

3600 TOIMINTAKATE

3699 TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ

3. 874. 900 1. 926. 006, 83 1. 948. 893, 17

18 . 849, 80 -18. 849, 80

28. 000 40. 987, 03 -12. 987. 03

3. 902. 900 1. 985. 843, 66 1. 917. 056, 34

-1. 896. 374 -952. 493, 92 -943. 880, 08

-506. 715 -265. 898, 89 -240. 816, 11

-68. 791 -39. 887, 34 -28. 903, 66

2. 703, 70 -2. 703, 70

. 2. 471. 880 -1. 255. 576, 45 -1. 216. 303, 55

-985. 620 -487. 144, 51 -498. 475, 49

-985. 620 -487. 144, 51 -498. 475, 49

-107. 400 -44. 618, 67 -62. 781, 33

-107. 400 -44. 618, 67 -62. 781, 33

-245. 000 -130. 841, 52 -114. 158, 48

-158. 000 -69. 353, 67 -88. 646, 33

. 3. 967. 900 -1. 987. 534, 82 -1. 980. 365, 18

-65. 000 -1. 691, 16 -63. 308, 84

-65. 000 -1. 691, 16 -63. 308, 84

49,7

100,0

146,4

50,9

50,2

52,5

58, O

100,0

50,8

49,4

49,4

41, 5

41, 5

53,4

43, 9

50, l

2,6

2,6


MAAKUNTAOHJELMAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA 2017–2018

Asia Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma laaditaan alueiden kehittämisestä ja rakennerahasto-toiminnan hallinnoinnista annetun lain (7/2014) 33 §:n ja sen perusteella annetun valtioneuvostonasetuksen (356/2014) 12 §:n mukaisesti. Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma tehdäänkahden vuoden välein ja sen hyväksyy maakunnan yhteistyöryhmä. Työ- ja elinkeinoministeriö on6.6.2016 pyytänyt maakuntia toimittamaan maakunnan yhteistyöryhmän hyväksymän maakuntaoh-jelman toimeenpanosuunnitelman 21.10.2016 mennessä.

Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma sisältää keskeisiä maakuntaohjelmaa toteuttaviahanke- ja toimenpide-esityksiä sekä kuvaukset niitä koskevista yhteistyösopimuksista (esim. kas-vusopimukset). Toimeenpanosuunnitelma sisältää myös EU:n rakennerahastovaroilla tuettavantoiminnan sekä EU-rahoituksen kohdentamisen. Lisäksi suunnitelmassa kuvataan maakuntien yh-teistoiminta-alueiden ja muut maakuntien yhteiset toimenpiteet ja keskushallinnolle tehtävät aloit-teet. Toimeenpanosuunnitelma on osa maakuntastrategian käytännön toimeenpanoa. Maakunta-strategian päivitystyö koskien vuosia 2017 - 2018 käynnistyy syksyn 2016 aikana. Uuden 1.1.2019käynnistyvän maakunnan maakuntastrategia tulee olemaan varsin laaja strategia-asiakirja, jokakattaa käytännössä maakunnan koko toiminnan. Suunnittelujärjestelmän kokonaisuudistusta selvi-tellään jo nyt laajalla rintamalla.

Valtioneuvoston asetuksen (356/2014) mukaan toimeenpanosuunnitelmaan liittyy rahoitussuunni-telma, joka sisältää arviot mm. alueen päätettävissä olevasta kansallisen ja EU:n rakennerahasto-varojen alueellisen suunnitelman rahoituksesta sekä niitä vastaavista valtion varoista sekä arviotkuntien ja muiden julkisyhteisöjen rahoitusosuuksista.

Varsinais-Suomen vuoden 2017 rahoitussuunnitelmassa on EAKR (Euroopan aluekehitysrahasto)-rahoituksesta varattu ELY-keskuksen valmistelemiin pk-yritysten kilpailukykyä edistäviin hankkei-siin 48 prosenttia (0,578 milj. euroa) ja Varsinais-Suomen liiton valmistelemiin uuden tiedon jaosaamisen tuottamiseen sekä hyödyntämiseen liittyviin hankkeisiin 52 prosenttia (0,626 milj. eu-roa).

ESR (Euroopan sosiaalirahasto) -rahoitus (1,590 milj. euroa) osoitetaan kokonaan ELY –keskuksen valmistelemiin hankkeisiin. Toimintalinjan kolme (Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus) janeljä (Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen) rahoituksesta on varattu 10 prosenttia kes-tävään kaupunkikehittämiseen sekä toimintalinjasta viisi (Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden tor-junta) 10 prosenttia kansalaistoimijalähtöiseen kehittämiseen kaupunkialueilla. EAKR- ja ESR-rahoituksen lisäksi tukiosuutena tulee myös valtion vastinrahoitusta.

Vuoden 2018 alustava rahoitussuunnitelma noudattaa samoja periaatteita kuin vuoden 2017 suun-nitelma.

Oheismateriaalina on luonnos Varsinais-Suomen maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmaksi2017 - 2018.

Maakunnan yhteistyöryhmä käsittelee toimeenpanosuunnitelman kokouksessaan 19.9.2016.

Valmistelija TN/PP/kk


Maakuntahallitus merkitsee tiedoksi maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman 2017 - 2018.


Lisätietoja Erikoissuunnittelija Petteri Partanen, puh. 040 7760 630, [email protected]

ALUEK: 40/2016§ 127, MH 19.9.2016 10:00 Sivu 29


Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Taulukko täytetään soveltuvin osin erikseen vuosille 2017 ja 2018 9.6.2016 VAIN VALKOISELLA POHJALLA 0:LLA MERKITTYIHIN SOLUIHIN VOI TÄYTTÄÄ LUKUJA LIITE 2Vuosi: 2018Maakunta: Varsinais-SuomiOsio: IP/ELSAToimintalinja / temaattiset tavoitteet RR-ELY josta RR-ELY josta Maakunnan liitto Maakunnan liitto josta Tekes Tekes YHTEENSÄ Kohdenta-

Yritystuet kestävä kaup. Kohdenta- kansalaistoim. Kohdenta- kansalaistoim. Kohdenta- mattomatTuki2014 EURA 2014 kehitäminen maton * yhteensä kehittäminen maton * yhteensä kehittäminen maton * yhteensä yhteensä

TL 1 Pk-yritystoiminnan tukeminen (EAKR) 1,218 0 0 1,218 0 0 0 0 0 0 0 0 1,218 0EAKR 0,609 0 0 0,609 0 0 0 0 0 0 0 0 0,609 0Valtio 0,609 0 0 0,609 0 0 0 0 0 0 0 0 0,609 0Kunta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0Muu julkinen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

TL 2Uusimman tiedon ja osaamisentuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) 0 0 0 0 0 1,320 0 1,320 0 0 0 0 1,320 0EAKR 0 0 0 0 0 0,660 0 0,660 0 0 0 0 0,660 0Valtio 0 0 0 0 0 0,343 0 0,343 0 0 0 0 0,343 0Kunta 0 0 0 0 0 0,317 0 0,317 0 0 0 0 0,317 0Muu julkinen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

TL 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR) 1,579 0,252 0 1,579 0 1,579 0ESR 0,790 0,126 0 0,790 0 0,790 0Valtio 0,592 0,095 0 0,592 0 0,592 0Kunta 0,158 0,031 0 0,158 0 0,158 0Muu julkinen 0,039 0 0 0,039 0 0,039 0

TL 4Koulutus, ammattitaito ja elinikäinenoppiminen (ESR) 0,947 0 0 0,947 0 0,947 0ESR 0,474 0 0 0,474 0 0,474 0Valtio 0,355 0 0 0,355 0 0,355 0Kunta 0,095 0 0 0,095 0 0,095 0Muu julkinen 0,024 0 0 0,024 0 0,024 0

TL 5Sosiaalinen osallisuus ja köyhyydentorjunta (ESR) 0,632 0 0 0,632 0,063 0,632 0ESR 0,316 0 0 0,316 0,032 0,316 0Valtio 0,237 0 0 0,237 0,024 0,237 0Kunta 0,063 0 0 0,063 0,008 0,063 0Muu julkinen 0,016 0 0 0,016 0 0,016 0Kohdentamattomat EAKR 0 0 0 0 0 0 0 0EAKR 0 0 0 0 0 0 0 0Valtio 0 0 0 0 0 0 0 0Kunta 0 0 0 0 0 0 0 0Muu julkinen 0 0 0 0 0 0 0 0Kohdentamattomat ESR 0 0 0 0ESR 0 0 0 0Valtio 0 0 0 0Kunta 0 0 0 0Muu julkinen 0 0 0 0KAIKKI YHTEENSÄ 1,218 3,158 0,252 0 4,376 0,063265 1,320 0 1,320 0 0 0 0 5,696 0EU 0,609 1,579 0,126 0 2,188 0,03158 0,660 0 0,660 0 0 0 0 2,848 0Valtio 0,609 1,184 0,095 0 1,793 0,023685 0,343 0 0,343 0 0 0 0 2,136 0Kunta 0 0,316 0,031 0 0,316 0,008 0,317 0 0,317 0 0 0 0 0,633 0Muu julkinen 0 0,079 0 0 0,079 0 0 0 0 0 0 0 0 0,079 0EAKR YHTEENSÄ 1,218 0 0 1,218 0 1,320 0 1,320 0 0 0 0 2,538 0EU 0,609 0 0 0,609 0 0,660 0 0,660 0 0 0 0 1,269 0Valtio 0,609 0 0 0,609 0 0,343 0 0,343 0 0 0 0 0,952 0Kunta 0 0 0 0 0 0,317 0 0,317 0 0 0 0 0,317 0Muu julkinen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0ESR YHTEENSÄ 3,158 0,252 0 3,158 0,063265 3,158 0EU 1,579 0,126 0 1,579 0,03158 1,579 0Valtio 1,184 0,095 0 1,184 0,023685 1,184 0Kunta 0,316 0,031 0 0,316 0,008 0,316 0Muu julkinen 0,079 0 0 0,079 0 0,079 0*) Sis. mahdollisen ylimaakunnalliseen hanketoimintaa omaan maakuntaan jäävän osuuden. Mikäli maakunta aikoo osallistua ylimaakunnallisen hankkeen rahoittamiseen omalla osuudellaan maakunnan kehyksestä, siitä tulee sopia etukäteenmuiden ylimaakunnalliseen hankkeseen osallistuvien maakuntien kesken. Taulukkoon voidaan kirjata tällöin ko. summa, joka vähennetään maakunnan rahoituksesta ja osoitetaan suoraan hanketta rahoittavalle viranomaiselle.Mihin maakuntaan ja viranomaiselle kohdentamaton osuus osoitetaan ja osoitettava summa: _________________________________

Sivu 30§ 127, MH 19.9.2016 10:00 / Liite: Kopio V-S Rahoitussuunnitelma 2017 ja 2018

VARSINAIS-SUOMESSA ELÄMISEN LAATU ON PARASTA Menestyvää ja hyvinvoivaa maakuntaa rakennetaan yhteistyöllä ja kumppanuudella

KUMPPANUUS

MAAK

UNTA

SUUN

NITE

LMA

MAAK

UNTA

OHJE

LMA T

OTEU

TTAA

SUUN

NITE

LMAA

TULEVAISUUS MUODOSTUU VALINNOISTA NYT VASTUULLISUUS

YHDESSÄ RAJAT YLITTÄENYHTEISTYÖTAIDOT

LÄHESTYTTÄVÄ ITÄMEREN PORTTISAAVUTETTAVUUS

INNOVOIVAA EDELLÄKÄVIJYYTTÄRESURSSIVIISAUS

KUMPPANUUSFOORUMI ON STRATEGIAN PÄÄTOIMENPIDEKumppanuusfoorumi on ajatus, malli, ideologia. Se on uusi näkökulma maakunnalliseen yhteistyöhön, toimintamuotoihin ja yhteistyörakenteisiin. Ihmiset ja tieto ovat kumppanuusfoorumin perusta. Foorumi kokoaa yhteen avoimen tiedon sekä tekijät, joiden tavoite on saavuttaa yhdessä ja tietoa jakamalla enemmän. Maakunnan liitto järjestää kumppanuustapaamisia, joissa maakuntastrategian toteutumista edistetään ja esille tulleita ideoita välitetään oikeille tahoille. Lounais-Suomen aluetietopalvelu mahdollistaa tiedon esille tuomisen, helpomman välittämisen ja hyödyntämisen sekä luo uudenlaisen alueellisen yhteistyömallin. Kumppanuusfoorumin teemakokonaisuudet kuvastavat strategian toiminnallisia sisältöjä ja tavoitteita, joita toimenpiteillä toteutetaan. Kump-panuustiimit kehittävät teemojen sisältöä, kokoavat yhteen kumppanuustoimijoita ja auttavat heitä muodostamaan verkostoja. Kumppanuusfoorumi on alati muuttuva ja kehittyvä.

TP Y1. Otetaan käyttöön eri toimialoilla uusia innostavia yh-teistyö- ja vuorovaikutusmenetelmiä sekä kokeiluhankkeita, joiden avulla ylitetään maakunnan yleistä kehitystä rajoittavia omien sektoreiden edunvalvontarajoja.

TP Y2. Toteutetaan osana aluetietopalvelua maakunnan kansalaisportaali, jota järjestöt ja asukkaat voivat käyttää sekä keskinäiseen viestintään että tiedon löytämiseen mm. kansa-laisyhteiskunnan palveluista.

TP Y3. Kehitetään ennakointimenetelmiä osana aluetieto-palvelua. Toteutetaan koulutusta enenevässä määrin yhdessä elinkeinoelämän kanssa mm. hyödyntämällä ennakkoluulot-tomia osaamisyhdistelmiä

TP Y4. Varmistetaan elinikäisen oppimisen edellytyksiä ja ai-kuiskoulutuksen kilpailukykyisyys kehittämällä opiskelumene-telmiä ja -ympäristöjä mm. erilaisten pilottikokeilujen avulla.

TP Y5. Edistetään yrittäjyyttä, omistajanvaihdoksia ja kasvu-yrittäjyyteen sekä innovaatiovalmiuksien kehittämiseen täh-täävää toimintaa ja työelämän laatua. Vahvistetaan yrittäjyys-kasvatuksen roolia maakunnan oppilaitoksissa.

TP Y6. Luodaan toimiva maakunnallinen yrityspalveluorga-nisaatio monialaisen huippuosaamisen varmistamiseksi. Kehi-tetään ensiasteen neuvontaa seutukunnissa.

TP V1. Luodaan toimintamalleja, joilla on mahdollista näyt-tää kuluttajavalintojen ja -käyttäytymisen voima muuttaa elin-ympäristöämme, esimerkiksi vähentää ravinnekuormitusta ve-sistöihin, ja sitä kautta parantaa ympäristömme vetovoimaa ja kansainvälistä näkyvyyttä.

TP V2. Luodaan lähitoimijaryhmiä, jotka välittävät hyviä käy-täntöjä ja tietoa. Esimerkkeinä lähi-ideologiasta ovat lähiruoka, lähienergia, lähimatkailu sekä kylien ja kaupunginosien kehit-täminen.

TP V3. Lisätään innovatiivisuutta ja yhteisvastuullisuutta maankäytön suunnitteluun mahdollistamalla varhainen vuo-rovaikutus asukkaiden ja elinkeinoelämän näkökulmasta veto-voimaisen ympäristön rakentamiseksi.

TP V4. Otetaan nuoret ja opiskelijat paremmin mukaan maa-kunnan kehittämiseen ja päätöksentekoon.

TP V5. Kehitetään nuorten maakunnallinen työ- ja harjoitte-lumalli: kaikki kesäduunaa sovellettavaksi sekä perus- että toi-sella asteella hyödyntämällä mm. kummiyritystoimintaa sekä jo olemassa olevia työharjoittelumalleja.

TP V6. Kehitetään opiskelijoiden työelämätaitoja sekä yrit-täjyys- ja innovaatiovalmiuksia yhteistyössä niiden toimenpi-teiden kanssa, jotka tähtäävät työn ja opiskelun tiiviimpään yhteyteen. Kehitetään nuorten ja muiden erityisryhmien ura-ohjausta.

TP V7. Kehitetään ympäristön lukutaitoa laajentamalla ym-päristökasvatuksen sisältöä käsittämään oman elinpiirin raken-netun ympäristön merkitys osana maakunnan vetovoimaa.

TP V8. Edistetään varsinaissuomalaisten hyöty- ja arkiliikun-taa sekä kestäviä liikennevalintoja.

TP S1. Luodaan saavutettavuuden ilmapiiri: tulevaisuuden kestävä ja älykäs alue- ja yhdyskuntarakenne edellyttää rajat ylittävää suunnittelu- ja kehittämisyhteistyötä. Edesautetaan sekä henkisten että fyysisten kohtaamispaikkojen luomista, joissa päättäjät, yrittäjät, opiskelijat, sidosryhmien edustajat ja muut toimijat voivat kohdata ja verkostoitua. Tehostetaan julkisten tilojen monikäyttöä.

TP S2. Kehitetään Varsinais‐Suomesta kansainvälisten yhte-yksien ja toiminnan keskus Itämeren alueella. Hyödynnetään pohjoisen kasvuvyöhykkeen (Tukholma–Turku–Pietari) mah-dollisuudet sekä edistetään rannikon ja sisämaan liikenneyh-teyksiä. Varmistetaan Espoo–Salo-oikoradan suunnittelun ete-neminen.

TP S3. Kehitetään myyntiosaamista erityisesti potentiaalisil-la vientialoilla.

TP S4. Tuotteistetaan koulutusosaamista ja kehitetään yh-teistä koulutusvientiä hyödyntäen maakunnallisia ja valtakun-nallisia yhteenliittymiä.

TP S5. Edistetään ammatillisen koulutuksen kehittämistä ja työelämälähtöisyyttä sekä opiskelujen joustavuutta ja modu-lointia esimerkiksi toteuttamalla avoin ammattiopisto.

TP S6. Rakennetaan kestävää ja näkyvää vapaa-aikakonsep-tia, jossa elävä ja elinvoimainen saaristo, vetovoimaiset kansal-lispuistot sekä maakunnan rikas kulttuuriympäristö tarjoavat elämyksiä ympäri vuoden.

TP R1. Tuetaan materiaali-, energia-, ravinne- ja resurssite-hokkaita sekä vähähiilisiä ratkaisuja, ja luodaan edellytyksiä uusiin avauksiin ja olemassa olevien alojen vahvistumiseen.

TP R2. Hyödynnetään julkisen sektorin innovatiivisia hankin-toja uusien liiketoimintojen kehittämiseksi ja varsinaissuoma-laisen elinkeinoelämän edistämiseksi.

TP R3. Aktivoidaan maahanmuuttajien olemassa oleva tie-totaito yhteiskunnan ja elinkeinoelämän käyttöön ja tuetaan maahanmuuttajien osaamisen kehittämistä.

TP R4. Tuetaan avoimen tiedon käyttöä ja asiantuntijoiden välistä tiedon jakamista. Parannetaan suunnittelun laatua ja päätösten kokonaisvaltaista vaikutusten arviointia.

TP R5. Kehitetään Varsinais-Suomen vetovoimaa erityisesti vanhojen rakennusten ja ympäristöjen innovatiivisella uudella käytöllä.

Tänään tekemämme päätökset ovat tärkeitä. Rakennamme tulevaisuuttamme aktiivisesti. Muutoksia ei ennakoida, vaan niihin vaikutetaan omalla toiminnalla. Varsinais-Suomessa tekeminen ja yrittäminen ovat arvostettuja ja sisäistettyjä toi-mintatapoja. Ympäristömme ainutlaatuisuutta pitää vaalia jo-kaisella päätöksellä ja ratkaisulla. Varsinais-Suomen menestys rakentuu uudistuvalle elinkeinoelämälle, työlle ja hyvinvoin-nille, jota luodaan vastuullisilla, kestävillä valinnoilla.

Entistä vankemmalla yhdessä tekemisellä ja kumppanuudella saavutetaan uudenlaista innostusta ja tekemisen kulttuuria maakuntaamme. Kumppanuus on toimintatapa, joka hyödyt-tää kaikkia osapuolia. Yhteistyökyky lisää osaamista. Korkea-tasoinen lopputulos syntyy monialaisen osaamisen luovasta yhteensovittamisesta. Maakunnassa ei jumiuduta olemassa oleviin rakenteisiin, vaan vahvistetaan uuden luomisen perus-taa.

Henkinen ja fyysinen saavutettavuus on alueemme elinehto ja voimavara. Kansainvälinen Varsinais-Suomi on pohjoisen kasvuvyöhykkeen keskeinen toimija. Varsinais-Suomessa on toimiva infrastruktuuri – kestävä yhdyskuntarakenne ja äly-käs liikennejärjestelmä. Avoin, innostava ja keskusteleva Var-sinais-Suomi on hyvä paikka asua ja toimia. Puhdas Itämeri ja vetovoimainen ympäristö sekä helposti lähestyttäväksi ja yh-teistyökykyiseksi tunnistettu alue mahdollistavat toimimisen keskeisenä kumppanina ja yhteistyöalustana.

Varsinais-Suomi on toimintatavoiltaan kokonaisvaltaisesti resurssiviisas ja hiilineutraali maakunta, jossa avoin tieto on kaikkien käytössä. Maakunnassa hyödynnetään kestävästi luonnon- ja kulttuuriympäristön, aluerakenteen ja ihmisten sekä organisaatioidenkin voimavaroja yhdessä tulevaisuu-teen tähdäten. Resursseja kohdennetaan toimenpiteisiin, joilla Varsinais-Suomesta tulee kiertotalouden ja resurssiviisauden edelläkävijä ja mallialue. Toiminta yhteisten voimavarojen hy-väksi on tapa ajatella ja kykyä nähdä kaikille osapuolille toi-mintatavasta tuleva suuri hyöty.

Visiota toteutetaan kumppanuudella, jossa yhdessä asete-taan tavoitetila maakunnan tulevaisuuden rakentamiseksi. Se tarkoittaa sitoutumista yhteiseen työhön ja yhteisiä keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi. Maakuntastrategia haluaa mu-kaan varsinaissuomalaiset asukkaat, yritykset, koulutuksen tuottajat, järjestöt - kaikki maakunnan toimijat.

Visio voidaan saavuttaa innovatiivisessa ilmapiirissä, jossa on mahdollista tehdä kokeiluja ja toimia uusilla tavoilla sekä saa myös erehtyä ja epäonnistua menettämättä kasvojaan. Maakunnassa keskitytään erityisesti osallisuutta, avoimuutta, kohtaamista, vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä parantaviin toimenpiteisiin.

Kumppanuus on ajattelutapa, jossa yhteinen päämäärä näh-dään tärkeämpänä kuin yksittäinen hyöty. Jokaisella alueella on oma identiteettinsä ja merkityksellinen rooli kokonaisuu-dessa, jossa merkitystä on vahvuuksien ja ominaispiirteiden kehittämisellä, ei lopulta enää henkisillä ja maantieteellisillä rajoilla.

Varsinais-Suomessa panostetaan osallistumisen edistämiseen, asukaslähtöisen palvelukulttuurin kehittämiseen, hyvään uu-distuvaan johtamiseen sekä henkilöstön osaamisen paranta-miseen. Lähivaikuttamisesta tehdään helppoa ja innostavaa. Asukaslähtöisen kansalaisyhteiskunnan aktiivisuutta ja luo-vuutta tuetaan ja edistetään.

Sivu 31§ 127, MH 19.9.2016 10:00 / Liite: Maakuntastrategia_pahkinankuoressa

VARSINAIS-SUOMEN KUNTAKOKOUS

POLIITTINEN OHJAUSRYHMÄ

JOHTAVIEN VIRANHALTIJOIDEN KOKOUS

VIRKAMIESVALMISTELURYHMÄ SOTEJOHTAJAKOKOUS

PELASTUSTOIMI JA VARAUTUMINEN

ESIKUNTA- JA HALLINTOTEHTÄVÄT

MAASEUTUASIAT SUUNNITTELU, LIIKENNE JA YMPÄRISTÖ

TYÖVOIMA-PALVELUKOKONAISUUS

ALUEKEHITYS, ELINVOIMAN TUKEMINEN JA RAHOITUS

VARAUTUMISEN TYÖRYHMÄ PALVELUTUOTANTO-TYÖRYHMÄ

ICT JA SÄHKÖISTEN PALVELUJEN TYÖRYHMÄ

KIINTEISTÖ- JA TUKIPALVELUT -TYÖRYHMÄ

HALLINTO-, LAKI- JA SOPIMUSTYÖRYHMÄ

TUTKIMUKSEN JA KOULUTUKSEN TYÖRYHMÄ

PALVELUJEN JÄRJESTÄMISEN TYÖRYHMÄ

HENKILÖSTÖTYÖRYHMÄ

RUOTSINKIELINEN JAOSTO

YHTEISTOIMINTATYÖRYHMÄ

YHTE

INEN

OH

JAU

SRAK

ENN

E

VIES

TIN

TÄ

INTRESSIRYHMIEN KUULEMISET

Sivu 32§ 127, MH 19.9.2016 10:00 / Liite: kaaviokuva_maakunta_ja_soteuudistus

VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA

2017-2018

VARSINAIS-SUOMEN LIITTOEGENTLIGA FINLANDS FÖRBUNDREGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

Sivu 33§ 127, MH 19.9.2016 10:00 / Liite: maakuntaohjelman_toimeenpanosuunnitelma_2016_...

VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA 2017-2018

Varsinais-Suomen liitto

PL 273 (Ratapihankatu 36) 20101 Turku

(02) 2100 900

www.varsinais-suomi.fi


VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 3

SISÄLLYSLUETTELO

SISÄLLYSLUETTELO 3

1 JOHDANTO 5

2 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 6

3 MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN 2017-2018 7

3.1 Kumppanuusfoorumi 7

3.2 Toteuttaminen kärkiteemoittain 7

3.2.1 Vastuullisuus – tulevaisuus muodostuu valinnoista nyt 7

3.2.2 Yhteistyötaidot – yhdessä rajat ylittäen 7

3.2.3 Saavutettavuus – lähestyttävä Itämeren portti 8

3.2.4 Resurssiviisaus – innovoivaa edelläkävijyyttä 9

3.3 Turun kaupunkiseudun ja Pohjoisen kasvuvyöhykkeen kasvusopimukset 9

3.4 Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma ja älykäs erikoistuminen 9

4 MAAKUNTAUUDISTUKSEN VALMISTELU 11

4.1 Maakuntauudistuksen valmistelu Varsinais-Suomessa 11

4.2 Muutosmaakuntaohjelma 2018 11

5 YHTEISTOIMINTA-ALUEEN HANKKEET 12

6 RAHOITUSSUUNNITELMA 15

LIITTEET 18


VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND4



1 JOHDANTO

Alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetun lain (7/2014, ALKE-laki) 33 §:n mukaan maakunnan liiton

johdolla valmistellaan kahden vuoden välein maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma maakunnan yhteistyöryhmän hyväksyttäväksi.

ALKE-lain 33 §:n nojalla säädetyn alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetun valtioneuvoston asetuksen

(356/2015) 12 §:n mukaan toimeenpanosuunnitelmaan liittyy rahoitussuunnitelma, joka sisältää arvioit mm. alueen päätettävissä olevan

kansallisen ja EU:n rakennerahastovarojen alueellisen suunnitelman rahoituksesta sekä niitä vastaavista valtion varoista sekä arviot kuntien

ja muiden julkisyhteisöjen rahoitusosuuksista.

Varsinais-Suomen maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma on käsitelty maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä. Varsinais-Suo-

men maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma on laadittu maakuntaohjelman 2014-2017 arvokärkien mukaisesti.

Maakunnan yhteistyöryhmä 29. syyskuuta 2016

VARSINAIS-SUOMEN LIITTO

Ilkka Kanerva Kari Häkämies

Maakunnan yhteistyöryhmä puheenjohtaja Maakuntajohtaja, 1 vpj.

VARSINAIS-SUOMEN ELY -KESKUS

Kimmo Puolitaival

Ylijohtaja, 2 vpj.

AKAVA VARSINAIS-SUOMI

Eero Kuparinen

Puheenjohtaja, 3. vpj.



2 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT

Talouden kansainvälinen toimintaympäristö jatkuu epävarmana;

maailmantalouden kasvu hidastuu (Kiina), Venäjän asettamat

tuontirajoitukset painavat Suomen vientiä, ja uusia epävarmuus-

tekijöitä (Brexit, Turkki) syntyy niin tiheään, että vanhat tekijät

(Kreikka, Espanja, pankkien vakavaraisuushuolet) alkavat unohtua.

Epävarmuuden pitkittyminen rajoittaa teollisuuden investointeja

kansainvälisesti, mikä näkyy Suomessa heikkona vientikehityksenä.

Suomen BKT-kehitys on kuitenkin kääntynyt varovaiseen kasvuun

rakentamisen ja yksityisen kulutuksen vetämänä.

Aluetaloudessa näkyy piristymisen merkkejä sekä tilauskantojen

että investointien osalta. Meriteollisuuden pitkä ja edelleen kasvava

tilauskanta vaikuttaa laajasti koko Varsinais-Suomessa, autotehtaan

tilauskannan vahvistuminen parantaa lähinnä Vakka-Suomen ja

lähialueiden tilannetta. Asuntorakentamisen (kerrostalot) vilkastu-

minen jatkuu edelleen, koska luvat ja aloitukset ovat olleet kasvus-

sa. Investoinnit ovat myös kääntyneet kasvuun vaatimattomalta

tasolta esim. energiasektorilla (Turun Seudun Energiatuotanto) ja

rakennusalalla. Myös lääketeollisuuden tuotantovolyymit ovat pai-

kallisesti huomattavat kuntatalouden ja työllisyyden näkökulmasta.

Huolestuttavaa on pk-yritysten laimeat odotukset investointien ja

T&K-toiminnan kehittymisen osalta.

Salon seutu on menettänyt valtakunnallisestikin katsoen merkit-

tävän klusterin, kun myös matkapuhelinten tuotekehitystoiminta

päätettiin lopettaa vuoden 2015 lopussa. Rakennemuutostilanne

jatkuu vielä pitkään ja seudun yritysten syntymistä ja kasvua tulee

tukea uusilla kasvualoilla, kuten uusiutuvan energian tuotanto ja

cleantech. Salossa haasteena on sekä osaavan työvoiman pitämi-

nen alueella että sen työllistäminen. Loimaan seudun menestynein

klusteri (koneiden ja laitteiden valmistus) kärsii kansainvälisestä

investointilamasta eikä tilanteeseen ole nähtävissä nopeaa ratkai-

sua. Turunmaa toisaalta hyötyy rakennusalan ja kotimaan matkailun

piristymisestä.

Toimialoista nopeimmassa kasvussa on rakentaminen, joka tosin

ponnistaa alhaiselta lähtötasolta. Rakentamisen vilkastuminen

on yllättänyt monet asiantuntijat, nyt rakennetaan pieniä kerros-

taloasuntoja, mutta myös teollisuushallien ja julkisten kohteiden

rakentaminen on kiihtynyt. Pientalojen rakentaminen on edelleen

vähäistä. Uudisrakentamisen luvat ja aloitukset ovat edelleen

kasvussa kesällä 2016, myös korjausrakentaminen jatkuu vilkkaa-

na. Kasvun taustalla on patoutunut kysyntä ja keskuspankkien

toteuttama elvytyspolitiikka. Meriteollisuuden kasvu kiihtyy

lähivuosina (2017-2020), tilauskanta on usean vuoden mittainen.

Alan investoinnit ovat kasvussa ja alihankintaverkosto saa tilauksia

myös ulkomaisilta telakoilta, meriteollisuustoimiala kansainvälistyy

nopeasti. Muun teknologiateollisuuden, peruskemianteollisuuden

ja elintarviketeollisuuden tilanne on toisaalta paljon heikompi.

Varsinais-Suomi on vahva maatalousalue, ja maatalouden kannat-

tavuus on heikentynyt vuodesta 2013 nopeasti, erityisesti maito-,

liha- ja viljatiloilla. Heikko kannattavuus johtuu maailmanmarkkina-

hinnoista, Venäjän tuontirajoituksista ja kaupan sisäisestä kilpailus-

ta. Tilanne ei korjaannu nopeasti. Varsinais-Suomen maatalouden

rakenne on kuitenkin parempi kannattavuuden osalta (kasvihuo-

neviljely, vihannesviljely, siipikarjatuotanto), esim. maitotilojen

osuus on alle 3 % koko maasta. Tilanne on kuitenkin hankala sekä

sika- että viljatiloille jatkossakin, jos tuottajahinnat eivät käänny

nousuun. Tuotantokustannukset ovat nousseet paljon tuottajahin-

toja enemmän.

Pitkään jatkunut talouden taantuma näkyy korkeana työttömyys-

asteena, joka on ollut Varsinais-Suomessa alkuvuonna (6 kk) 2016

keskimäärin 13,2 %, vastaavasti Turussa 16,7 % ja Salossa 16,4 %.

Korkea työttömyys on keskittynyt suurimpiin kuntiin, joissa väestö-

tekijät ja teollisuuden suhdanteet vaikuttavat eniten. Työttömyyden

kasvu on hidastumassa, esim. nuorten työttömyys on yleisesti

laskussa. Toisaalta pitkäaikaistyöttömyys on edelleen kasvussa.

Työttömyys tulee olemaan jatkossakin erittäin suuri haaste kuntien

taloudelle. Taloudellinen huoltosuhde heikkenee jatkossakin, jos

työllisyysastetta (68,3 %) ei kyetä nostamaan tavoitetasolle eli 72

%:iin. Työttömyydessä on kuitenkin erittäin suuri rakenteellinen

komponentti, mistä syystä työllisyysasteen nosto edellyttää uusia

keinoja.

Väestöllinen huoltosuhde heikkenee myös, koska yli 65-vuotiaiden

osuus väestöstä kasvaa ja syntyvyys on historiallisen alhaisella

tasolla. Väestönkasvu on maahanmuuton varassa ja Varsinais-Suo-

men seuduista vain Turun seutu on voitollinen kuntien välisessä eli

maan sisäisessä maahanmuutossa. Eli muualla Varsinais-Suomessa

väestönlisäys on negatiivinen, myös esim. Vakka-Suomessa, jossa

talous on kasvanut muita seutuja nopeammin.

Varsinais-Suomen kärkiklustereiden osalta on tunnistettu työ-

elämän ja teknologian muutosten synnyttämiä osaamistarpeita.

Alakohtaisiin muuntuviin osaamistarpeisiin vastaamisen lisäksi

koulutusjärjestelmältä edellytetään nykyistä enemmän joustavuut-

ta ja koulutuksen rajapintojen rikkomista, mikä vaatii yhteistyön

lisäämistä koulutusalojen ja –asteiden välillä. Myös työelämässä

tapahtuva oppiminen nähdään edelleen vahvistuvana koulutust-

rendinä. Varsinais-Suomessa pitää kyetä vastaamaan eläköitymisen,

teknologisen kehityksen sekä palvelujen tuottamismallien muutok-

sesta johtuviin haasteisiin laajasti eri aloilla.



3 MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN 2017-2018

Varsinais-Suomen maakuntastrategiassa on mukana sekä pitkän

tähtäimen maakuntasuunnitelma 2035+ että lyhyemmän aikavälin

maakuntaohjelma 2014-2017. Maakuntastrategian visio sisältää

vahvan näkemyksen menestyksen ja hyvinvoinnin avaintekijöistä

– avoimuudesta, yhdessä tekemisestä ja kumppanuudesta. Visiona

on ”Varsinais-Suomessa elämisen laatu on parasta. Menestyvää ja

hyvinvoivaa maakuntaa rakennetaan yhteistyöllä ja kumppanuu-

della.”

Maakuntastrategiassa on neljä kärkiteemaa:

- Vastuullisuus – tulevaisuus muodostuu valinnoista nyt

- Yhteistyötaidot – yhdessä rajat ylittäen

- Saavutettavuus – lähestyttävä Itämeren portti

- Resurssiviisaus – innovoivaa edelläkävijyyttä

Maakuntastrategia on nimetty kumppanuusstrategiaksi. Kumppa-

nuusstrategia pähkinänkuoressa on esitetty liitteessä 2.

3.1 KUMPPANUUSFOORUMIMaakuntaohjelman päätoimenpide on kumppanuusfoorumi.

Ihmiset ja tieto toimivat kumppanuusfoorumin perustana. Foorumi

kokoaa yhteen avoimen tiedon sekä tekijät, joiden tavoite on saa-

vuttaa yhdessä ja tietoa jakamalla enemmän. Tämä avaa rajattomat

mahdollisuudet maakunnan kehittämiseen. Kumppanuusfoorumi

toimii innovaatioalustana uusille toimintamuodoille ja yhteistyöra-

kenteille.

Kumppanuusfoorumi

• sisältää työpajoja, verkostopalveluja, laajenevia

verkostoja ja kehittämistiimejä, tietoa, toimijoita

ja innostuneita ihmisiä

• tarjoaa keinoja koota ja hallita sirpaloitunutta tietoa

• tarjoaa kohtaamispaikan hankkeiden ideoille, jotka etsivät

kumppaneita ja toteuttajia

• auttaa integroimaan maakunnan opiskelijoista koostuvan

suuren resurssin ja antaa mahdollisuuden siirtyä

työelämään entistä joustavammin ja tehokkaammin

• auttaa koordinoimaan, hahmottamaan kokonaisuuden ja

luomaan näkemyksiä

3.2 TOTEUTTAMINEN KÄRKITEEMOITTAIN

3.2.1 VASTUULLISUUS – TULEVAISUUS MUODOSTUU VALINNOISTA NYT

Varsinais-Suomen menestys rakentuu uudistuvalle elinkeinoelämälle, työlle ja hyvinvoinnille, jota luodaan vastuullisilla, kestävillä valinnoilla.

Varsinais-Suomen elinkeinoelämän menestymiselle luo hyvä

npohjan maakunnan elinkeinorakenteen monipuolisuus. Tämä

myös lisää alueen muutosjoustavuutta; menestyminen ei ole vain

yhden tai kahden tukijalan varassa. Turun telakan vahva tilauskanta

sekä uudet investoinnit luovat uskoa tulevaisuuteen. Myös Uuden-

kaupungin autotehtaan tuotannon lisääntyminen kertoo alueen

toimijoiden hyvästä kansainvälisestä kilpailukyvystä.

Vastuullisia ja kestäviä valintoja luodaan maakuntakaavoituksen

avulla. Maakuntakaavassa osoitetaan työpaikka- ja palvelualueita,

joka eheyttävät ja tukevat yhdyskuntarakennetta. Kaavoituksel-

la pyritään edistämään kuntien elinvoimaisuutta. Maankäytön

suunnittelussa varmistetaan varhainen vuorovaikutus asukkaiden ja

elinkeinoelämän kanssa vetovoimaisen ympäristön rakentamiseksi.

Pro Saaristomeri -ohjelman päätavoitteena on vesien tilan heikke-

nemisen pysäyttäminen sekä meri- ja rannikkoalueen ja sisävesien

käyttökelpoisuuden lisääminen ja näiden alueiden käyttömuotojen

yhteensovittaminen. Varsinais-Suomessa alueellinen toiminta on

jalkautettu neljään vesistöalueryhmään: Vakka-Suomi, Aurajoki-

Paimionjoki, Saaristomeri ja Salon seutu. Työryhmät ovat kokoon-

tuneet vielä alkuvuonna 2016, mutta niiden jatko on epävarmalla

pohjalla. Saariston ainutlaatuisesta luonnon- ja kulttuuriympäris-

töstä huolehtiminen tarjoaa mahdollisuuksia matkailuelinkeinon

kehittämiseen.

Nuorten työllistymistä on edistetty mm. Kesäduunaa2016 –

kampanjalla, jossa haastettiin yrittäjät työllistämään kesällä 2016

mahdollisimman monta 15 – 18 -vuotiasta nuorta. Salon yrittäjien

toteuttamaan malliin pohjautuen koko maakuntaa koskevassa yh-

teiskampanjassa olivat mukana Salon Yrittäjät ry, Varsinais-Suomen

Yrittäjät ry Varsinais-Suomen liitto ja Turun ammattikorkeakoulu.

Tätä tuloksekasta työtä kannattaa jatkaa. Nuorten kesätyöllistymi-

seen liittyen toteutetaan monia eri kampanjoita ja joidenkin niiden

yhdistäminen on varmasti tarpeen.

Maakuntastrategiaan on sisällytetty ajatus lähi-ideologiasta. Tähän

liittyvät mm. lähiruoka, lähienergia, lähimatkailu sekä kylien ja kau-

punginosien kehittäminen. Lähi-ajattelu turvaa osaltaan maaseu-

dun elinvoimaisuutta. Varsinais-Suomi on Suomen ruoka-aitta, mikä

luo pohjan kilpailukykyiselle elintarviketuotannolle. Lähiruoka-ajat-

telua on edistetty mm. maakunnallisella Yhteisillä eväillä lähiruoka

kasvuun Varsinais-Suomessa -hankkeella. Hanke tukee toimialan ja

siinä toimivien yritysten kehittymistä tiivistämällä lähiruokasektorin

yhteistyötä sekä verkostoimalla alan yrityksiä, hankkeita ja toimijoi-

ta keskenään aktiivisen tiedonvälityksen avulla.

Tulevaisuuden valintoihin pitää saada nuoret ja opiskelijat nykyistä

paremmin mukaan. Varsinais-Suomen liiton vaikuttajakoulussa

parikymmentä nuorta saa tietoa ja koulutusta yhteiskunnallisesta

vaikuttamisesta.

3.2.2 YHTEISTYÖTAIDOT – YHDESSÄ RAJAT YLITTÄEN

Entistä vankemmalla yhdessä tekemisellä ja kumppanuudella saavutetaan uudenlaista innostusta ja tekemisen kulttuuria Varsinais-Suomessa.

Heinäkuun 2016 alussa Turun Seudun Kehittämiskeskuksen

toiminnot ja henkilöstö siirtyivät Turku Science Park osakeyhtiöön.

Yhdistymisen myötä Turku Science Park Oy tuottaa jatkossa kaikki

Turun seudun 11 kunnalle suunnatut elinkeinoja yrityspalvelut.

Yrityspalveluiden maakunnallista toimintamallia ja yhteistyötä ke-

hitetään mm. yhteistyöllä yritysaihioita hankkeen avulla. Aloittavien

yritysten neuvonta tuotetaan seutukunnissa. Julkisia kansainvälisty-



mispalveluita tarjoaa Team Finland Varsinais-Suomi -verkosto.

Yrittäjyyden edistämisessä yhtenä toimintamuotona käytetään

yrittäjyyskasvatusta. Varsinais-Suomen YES -verkosto on tehnyt

konkreettista ja pitkäjänteistä työtä yrittäjyyskasvatuksen edistämi-

seksi. Yhtenä esimerkkinä on maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen

työkirja opettajille, rehtoreille ja työelämän yhteiskumppaneille.

Siihen pohjautuen valtakunnallinen YES -verkosto julkaisi koko

maata varten suunnatun työkirjan syyskuussa 2016.

Turku Future Technologies (TFT) toiminnan tavoitteena on tehostaa

tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimia yritysten ja korkeakoulujen

välillä. TFT -verkosto palvelee valmistavan teknologiateollisuuden

monialaisia teknologia- ja osaamistarpeita. Alueen yritysten osaa-

mistarpeisiin pohjautuen on verkoston korkeakouluille määritelty

omat erityisosaamisalueet yritysten hyödynnettäviksi. Verkoston

korkeakoulut ovat Turun yliopisto, Aalto-yliopisto, Tampereen

teknillinen yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Åbo

Akademi, Oulun yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu ja Yrkeshög-

skolan Novia.

Koko koulutussektori on jatkuvassa muutoksessa rakenteellis-

ten uudistusten vuoksi. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen

reformin tavoitteena on uudistaa ammatillinen koulutus osaa-

misperusteiseksi ja asiakaslähtöiseksi kokonaisuudeksi ja tehostaa

sitä. Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä uudistetaan

yhtenäiseksi kokonaisuudeksi yhdistämällä nykyiset ammatillisen

peruskoulutuksen, ammatillisen lisäkoulutuksen, oppisopimuskou-

lutuksen ja ammatillisten erityisoppilaitosten rahoitusjärjestelmät.

Uudistettu lainsäädäntö tulee voimaan vuoden 2018 alusta ja

reformi on kokonaisuudessaan toteutettu saman vuoden loppuun

mennessä. Reformi haastaa myös osaltaan nykyisen järjestäjäver-

kon ja voi johtaa maakunnassa rakenteellisiin muutoksiin.

Maakunnallinen ennakointityö perustuu toimintamallille, jonka

ytimen muodostavat toimiala- ja klusteriperusteiset ennakointi-

ryhmät, joita on tällä hetkellä 12 kappaletta. Ne koostuvat elinkei-

noelämän edustajista, alan koulutuksen järjestäjistä, viranomaisista

sekä alan etujärjestöistä. Kussakin ennakointiryhmässä on 10–15

henkilöä. Ryhmien organisoituminen ja vetovastuut vaihtelevat

toimialan ja klusterin luonteen mukaan. Tavoitteena on, että ryhmiä

vetävät elinkeinoelämän edustajat ja tukitoiminnot tulevat oppi-

laitoksesta. Tiivis yhteistyö toimijoiden välillä on tärkeää yhteisten

tulevaisuuden näkemysten ja tavoitteiden hahmottamiseksi.

Jotta ennakointitiedosta on elinkeinoelämälle ja hallinnolle hyötyä,

tarvitaan soveltuva alusta, josta tieto on helposti ja kattavasti

löydettävissä. Varsinais-Suomessa aluetietopalvelu Lounaistieto.

fi tarjoaa ennakointitiedolle toimivan ja luontevan sijainnin osana

maakunnallista aluetietopalvelua. Aluetietopalvelua kehitetään

edelleen tukemaan ennakointiverkostojen toimintaa ja tiedon

jakamista.

Maakuntastrategiassa tuodaan esiin kokeilujen merkitys aluekehi-

tystyössä. Tavoitteita voidaan saavuttaa innovatiivisessa ilmapiirissä,

jossa on mahdollista tehdä kokeiluja ja toimia uusilla tavoilla sekä

saa myös erehtyä ja epäonnistua menettämättä kasvojaan. Varman-

päälle pelaamalla ei välttämättä saavuteta todellisia uusia avauksia.

3.2.3 SAAVUTETTAVUUS – LÄHESTYTTÄVÄ ITÄMEREN PORTTI

Varsinais-Suomessa on toimiva infrastruktuuri – kestävä yhdyskunta-rakenne ja älykäs liikennejärjestelmä. Varsinais-Suomi on pohjoisen kasvuvyöhykkeen keskeinen toimija. Kansainvälistynyt maakunta on helposti lähestyttävä, ja se on hyvä paikka asua ja toimia.

Turun ja Helsingin välinen yhteys kuuluu Euroopan unionin TEN-T-

ydinverkkokäytävään, joka yhdistää Euroopan suuria kaupunkeja.

Tunnin juna on nopea junayhteys Turun ja Helsingin välillä. Nopea

junayhteys tuo radanvarsikaupunkien elinkeinoelämälle, oppilaitok-

sille, kulttuurille ja matkailulle uusia mahdollisuuksia. Se helpottaa

työntekijöiden, opiskelijoiden ja matkailijoiden liikkuvuutta ja lisää

joustavuutta. Tunnin juna edesauttaa omalta osaltaan myös Tuk-

holmasta halki Etelä-Suomen aina Pietariin asti kulkevan Pohjoisen

kasvuvyöhykkeen toiminnallisuutta ja kehitysmahdollisuuksia.

Maan hallitus linjasi kehysriihessä huhtikuussa 40 milj. euroa Tunnin

junan suunnitteluun. Valtionvarainministeriön budjettiesityksessä

vuodelle 2017 osoitetaan tähän suunnitteluun 10 milj. euroa.

Valtatie 8 Turku-Pori -yhteysvälihankkeen ensimmäinen vaihe val-

mistuu vuonna 2017. Kehittämistarpeita jää edelleen mm. Laitilan

kohdan eritasoratkaisujen osalta. Valtionvarainministeriön budjet-

tiesityksessä vuodelle 2017 ei eritellä perusväylänpidon momentin

sisältöä. Maan hallituksen linjaamaan korjausvelan hankeohjelmaan

sisältyi kuitenkin Varsinais-Suomen osalta mm. seuraavat hankkeet:

Turun kehätie Kausela-Kirismäki 1. vaihe 30 M€, VT9 risteysten

parantamista, VT8 ohituskaista, Kyrön alikulkusilta. Näiden hankkei-

den rakentaminen tulee aloittaa mahdollisimman pian, kuitenkin

viimeistään vuonna 2018.

Turun lentoaseman käyttö on alueen kilpailukyvyn kannalta erittäin

tärkeää. Lentoaseman käyttöä puoltavat läheinen sijainti, hyvät kul-

kuyhteydet lentoasemalle sekä nopea läpimenoaika lähtöselvityk-

sessä ja turvatarkastuksessa. Elinkeinoelämän näkökulmasta Turun

lentoaseman ja lentoliikenneyhteyksien kehittämisessä tärkein

tekijä on lentoyhteyksien reittitarjonnan tai vuorovälien lisääminen

– erityisesti Kööpenhaminan yhteyden uudelleen avaaminen.

Saaristoliikenteessä tavoitteena on riittävän palvelutason turvaami-

nen. Toimivalla liikennepalvelukonseptilla voidaan turvata saariston

elinvoimaa ja kehittymisen perusedellytyksiä myös tulevaisuudessa.

Digitaalisuuden mahdollisuudet saariston liikennepalveluissa ja

niiden kehittämisessä ovat vielä hyödyntämättä.

Varsinais-Suomen nyt jo erittäin monipuolinen elinkeinorakenne

antaa hyvät mahdollisuudet uusien innovaatioiden ja kokeilujen

toteuttamiseen. Suuri potentiaali löytyy yritysten sekä tutkimus- ja

kehittämisorganisaatioiden kansainvälistymisestä. Alueen kilpai-

lukyvyn tehostamisen kannalta keskeistä on toimijoiden yhteistyö

maakunnan sisällä, kansallisesti ja kansainvälisesti. Kansainvälisessä

yhteistyössä etenkin Tukholman suunta tarjoaa hyviä mahdolli-

suuksia kasvun hakemiseen. Tulevaisuuden visioissa on mm. liki

äänennopeudella kulkevan Hyperloop -yhteyden rakentaminen



Varsinais-Suomesta Tukholmaan.

3.2.4 RESURSSIVIISAUS – INNOVOIVAA EDELLÄKÄVIJYYTTÄ

Varsinais-Suomi on toimintatavoiltaan kokonaisvaltaisesti resurs-siviisas ja hiilineutraali maakunta, jossa hyödynnetään kestävästi luonnon- ja kulttuuriympäristön, aluerakenteen sekä ihmisten ja organisaatioiden voimavaroja yhdessä tulevaisuuteen tähdäten. Varsinais-Suomessa avoin tieto on kaikkien toimijoiden ja asukkaiden käytössä ja hyödynnettävissä. Varsinais-Suomesta tulee kiertotalouden ja resurssiviisauden edelläkävijä sekä mallialue.

Lounais-Suomen ympäristöohjelma 2030 on tehty rohkeiden ja

kekseliäiden ympäristötekojen moottoriksi. Ohjelmaa toteutetaan

Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa mm. haastekampanjoiden

avulla. Haasteiden avulla on jo mm. otettu käyttöön lähikalapihvejä

suurtalouskeittiöissä, lisätty bussien käyttöä työmatkaseteleiden

avulla sekä otettu käyttöön aurinkopaneeleja kuntien omistamissa

rakennuksissa.

Varsinais-Suomella on hyvät edellytykset toimia kiertotalouden

mallialueena. Maakunnallisen luonnonvarafoorumityön tavoittee-

na on toteuttaa keskeisiä luonnonvara- ja kiertotalousteemaan

kohdistuvia selvitystöitä ja yhteistyötoimia eri toimijoiden kanssa.

Foorumin toimilla ja sidosryhmätyöskentelyllä tuetaan aloitettua

luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavatyön laatimista.

Foorumin keskeinen tavoite on myös välittää tietoa ajankohtaisis-

ta asioista ja edistymisestä eri sidosryhmien välillä käsiteltävistä

teemoista.

Konkreettinen esimerkki kiertotalouden edistämisestä on Raisiossa

toimiva Smart Chemistry Park. Sen toiminnalla tuetaan kierto- ja

biotalouden tuotteita kehittäviä pk-yrityksiä niiden kasvu- ja kehi-

tystavoitteissa. Viime vuoden alussa toimintansa aloittanut Smart

Chemistry Park on onnistunut ensimmäisen toimintavuotensa

aikana keräämään saman katon alle 11 kemian alan yritystä. Lisäksi

noin 30 kasvuyritystä tekee tiivistä yhteistyötä Smart Chemistry Par-

kin kanssa ja jopa sadat alan toimijat kuuluvat toiminnan ympärille

syntyneeseen sidosryhmäverkostoon.

Uudistuvan hankintalain keskeisenä tavoitteena on edistää

laadukkaiden, innovatiivisten ja kestävien hankintojen tekemistä.

Maan hallituksen tavoitteena on viiden prosentin innovatiivisten

hankintojen osuus julkisista hankinnoista. Miettimällä uudella taval-

la julkisia hankintoja voidaan tarjota laadukkaampia palveluja sekä

luoda uutta liiketoimintaa. Tarvitaan erityisesti kuntien, palvelujen

käyttäjien sekä palvelutuottajien yhteistyötä ja oivalluksia sekä

hankintaosaamisen lisäämistä.

Avoimen tiedon hyötykäyttö lisääntyy koko ajan. Avoin tieto on

sellaista julkista tietoa, jota esimerkiksi kansalaiset ja yritykset voivat

vapaasti hyödyntää omassa toiminnassaan – myös kaupallisissa

tarkoituksissa. Varsinais-Suomessa koneellisesti luettavaa avointa

tietoa kerätään Lounaistieto.fi –palveluun. Palvelu jakaa avoimia

tietoaineistoja tilastoista paikkatietoihin, välittää tietoa alueemme

toimijoista, alueemme kehittämisestä, ympäristön tilasta sekä

tapahtumista.

3.3 TURUN KAUPUNKISEUDUN JA POHJOISEN KASVUVYÖHYKKEEN KASVUSO-PIMUKSET

Kesäkuussa 2016 allekirjoitettiin valtion ja alueellisten toimijoiden

välillä valtion ja Turun kaupunkiseudun välinen kasvusopimus

2016-2018 sekä valtion ja Pohjoisen kasvuvyöhykkeen välinen

kasvusopimus 2016-2018.

Turun kaupunkiseudun kasvusopimuksen tavoitteena on elinkeino-

elämän kasvun, kansainvälistymisen ja kilpailukyvyn vahvistaminen.

Kasvusopimuksen strategiset teemat koskevat kansainvälisesti

vetovoimaisen innovaatioympäristön kehittämistä erityisesti Turun

kampus- ja tiedepuiston alueelle sekä teollisuuden symbioosien

tukemista, joissa yritykset tuottavat toisilleen lisäarvoa ja parhaim-

massa tapauksessa kaupallisesti menestyviä korkean jalostusas-

teen tuotteita. Kasvusopimusta toteuttamassa ovat myös alueen

korkeakoulut.

Pohjoisen kasvuvyöhykkeen kasvusopimus kokoaa yhteen 13

kaupunkia ja kuusi maakunnan liittoa eteläisen Suomen kattavak-

si verkostoksi Satakunnasta Uudenmaan kautta Etelä-Karjalaan.

Kasvuvyöhykesopimuksen tavoitteena on linkittää eri keskuksia

laajemmaksi työmarkkina- ja talousalueeksi, joka tarjoaa yrityksille

kansainvälisesti houkuttelevia investointikohteita. Strategisena

teemana on elinkeinoelämän kannalta keskeisten kuljetusketjujen

ja logistiikkaratkaisujen kehittäminen yli hallinnollisten tai alueellis-

ten rajojen, tavoitteena kitkattomat ja sujuvat logistiset tavaravirrat.

Kasvuvyöhykkeellä on erittäin vahva kansainvälinen ulottuvuus

välittömine yhteyksineen Tukholmaan, Baltiaan ja Pietariin. Turun

kaupunki koordinoi Pohjoinen kasvuvyöhyke -verkostoa yhdessä

Uudenmaan liiton kanssa.

3.4 ENNAKOIDUN RAKENNEMUUTOKSEN SUUNNITELMA JA ÄLYKÄS ERIKOIS-TUMINEN

Varsinais-Suomen ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) suunnitel-

ma hyväksyttiin maakunnan yhteistyöryhmässä tammikuussa 2016

ja se täydentää maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmaa.

Suunnitelman tavoitteena on siirtyä rakennemuutosten äkillisestä

reagoinnista niiden ennakointiin, jolloin rakennemuutosten nega-

tiiviset vaikutukset jäävät lievemmiksi. Suunnitelmassa on käsitelty

mm. seuraavat asiat: alueiden kyky kestää muutoksia ja toipua

niistä (resilienssi), riskialueet ja suunnitelma niihin varautumiseksi

sekä suunnitelma uuden Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO)

rahoituksen käytöstä. AIKO on uusi kansallinen rahoitusmuoto

rakennemuutosten ennakointiin ja kasvun hakemiseen. Rahoi-

tusta on valtakunnan tasolla käytössä 30 miljoonaa euroa vuosille

2016–2018. Noin puolet rahoituksesta käytetään kaupunkien

kasvusopimuksiin ja kasvukäytäviin sekä toinen puoli maakuntien

ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) toimiin.

Varsinais-Suomi on mm. monipuolisen elinkeinorakenteen kautta



hyvin puskuroitu rakennemuutosta vastaan. Seutukunnista

parhaassa asemassa on Turun seutukunta. Varsinais-Suomessa on

paljon kokemusta perinteisestä äkilliseen rakennemuutokseen

liittyvästä työskentelystä autoteollisuuden, meriteollisuuden

sekä Nokian/Microsoftin kautta. Tässä yhteydessä on rakennettu

luottamukselliset välit toimijoiden kesken. Ennakoiva rakennemuu-

tostyöskentely vaatii perinteisen tilastoanalyysin lisäksi jatkuvaa

dialogia eri toimijoiden kanssa.

Älykkäällä erikoistumisstrategialla (Strategy for Smart Specialisa-

tion) tarkoitetaan kansallisia tai alueellisia innovaatiostrategioita.

Niissä asetetaan prioriteetteja kilpailuedun luomiseksi kehittä-

mällä tutkimus- ja innovaatiovahvuuksia sekä sovittamalla niitä

elinkeinoelämän ja liiketoiminnan tarpeisiin. Tavoitteena on kyky

reagoida esiin tuleviin mahdollisuuksiin ja markkinakehitykseen

johdonmukaisella tavalla välttäen samalla päällekkäisyydet ja

toimien pirstoutuminen. Älykäs erikoistuminen mahdollistaa myös

resurssien aiempaa tehokkaamman käytön. Kansainvälisissä yhteyk-

sissä puhutaan RIS3-strategiasta. Lyhenne tulee sanoista Research

and Innovation Strategy for Smart Specialisation, eli älykkääseen

erikoistumiseen perustuva tutkimus ja innovaatiostrategia.

Varsinais-Suomen älykkään erikoistumisen prosessi rakentuu

Varsinais-Suomen maakuntastrategian visioon, joka sisältää vahvan

näkemyksen maakunnan menestyksen ja hyvinvoinnin älykkäistä

avaintekijöistä – avoimuudesta, yhdessä tekemisestä ja kumppa-

nuudesta. Varsinais-Suomen älykkään erikoistumisen strategiaa on

päivitetty vuoden 2016 aikana. Strategia käsitellään maakunnan

yhteistyöryhmässä marraskuussa. Päivitetyn strategian peruspaino-

pisteenä on alueen vetovoiman vahvistaminen asiakaslähtöiseen

innovaatiotoimintaan ja toimijoiden vuorovaikukseen perustuen.



4 MAAKUNTAUUDISTUKSEN VALMISTELU

4.1 MAAKUNTAUUDISTUKSEN VALMISTELU VARSINAIS-SUOMESSA

Varsinais-Suomessa maakuntauudistukseen ja sote-uudistukseen

valmistautuminen on käynnistetty kevään 2016 aikana. Maakun-

tauudistuksen ja sote-uudistuksen toimeenpanon ensimmäinen

vaihe, esivalmistelu, jatkuu valtakunnallisesti 1.7.2017 saakka.

Varsinais-Suomessa valmistelutyössä on edetty sote-valmistelu

edellä. Maakunnallisen sote-uudistuksen valmistelua ja koordi-

nointia varten Turun kaupungin konsernihallintoon on perustettu

määräaikainen muutosjohtajan virka.

Varsinais-Suomen maakuntauudistuksen ja sote-uudistuksen val-

mistelun esivaihetta varten on määritetty valmistelutyön ohjaus-

rakenne (liite 3). Ylätason ohjausrakenteeseen kuuluvien kuntako-

kouksen, poliittisen ohjausryhmän sekä johtavien viranhaltijoiden

kokouksen kokoonpano on nimetty. Lisäksi uudistuksen valmiste-

lua varten on määritetty uudistusta valmistelevat alatyöryhmät.

Päätöksenteon näkökulmasta esivalmistelu Varsinais-Suomessa

pohjautuu yhteisymmärryksen periaatteeseen, koska yhteistä pää-

tösvaltaista toimielintä ei ole. Ainoastaan kunnilla on valta päättää

omaa kuntaansa koskevista asioista.

Maakunta- ja sote-uudistuksen valmisteluprosessien yhteinen ylätason ohjausrakenne:

Kuntakokous: Kuntakokous toimii korkeimpana alueellisena valmis-

telua ohjaavana toimielimenä ennen väliaikaishallinnon nimeämis-

tä. Kuntakokoukseen kutsuttavina tahoina ovat Varsinais-Suomen

kunnat, Varsinais-Suomen liitto, Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiiri

ja Erityishuoltopiiri, Varsinais-Suomen pelastuslaitos, Varsinais-

Suomen TE-toimisto, Kårkulla samkommun sekä Aluehallintovirasto

ja Varsinais-Suomen ELY-keskus.

Poliittinen ohjausryhmä: Poliittinen ohjausryhmä linjaa uudistuksen

maakunnallista valmistelua. Ryhmän kokoonpano on puolueiden

piirijärjestöjen valitsema.

Johtavien viranhaltijoiden kokous: Ryhmä valmistelee asiat poliitti-

selle ohjausryhmälle sekä kuntakokoukselle. Kokouksiin kutsutaan

kunnanjohtajat, maakuntajohtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, eri-

tyshuoltopiirin johtaja, Kårkulla samkommunin edustaja, aluehal-

lintoviraston ja ELY-keskuksen ylijohtajat sekä pelastuslaitoksen ja

TE-toimiston johtajat.

Maakuntauudistuksen (muu kuin sote) valmistelu:

Varsinais-Suomen liitto on kutsunut koolle johtavista virkamiehistä

koostuvan ryhmän maakuntauudistuksen valmistelua varten. Ryh-

mässä ovat edustettuina Varsinais-Suomen liitto, Varsinais-Suomen

ELY-keskus, Varsinais-Suomen TE-toimisto ja Lounais-Suomen

aluehallintovirasto sekä Varsinais-Suomen pelastuslaitos. Maakun-

tauudistuksen valmistelun seuraava vaihe on projektisuunnitelman

laatiminen uudistuksen läpivientiä koskien. Työ on käynnistetty

teemakohtaisten valmisteluryhmien avulla. Maakuntauudistuksen

(muu kuin sote) valmistelua johtaa maakuntajohtaja.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelu:

Sote-uudistuksen valmistelussa alan substanssiosaamisen huomioi-

minen varmistetaan sote-johtajakokouksella, jossa on edustettuina

kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaavia

johtajia. Temaattista sote-uudistuksen valmistelua varten on perus-

tettu alatyöryhmät. Teemakohtaiset alatyöryhmät valmistelevat ja

toimeenpanevat asiakohtaisia selvityksiä ja päätösesityksiä. Sosiaali-

ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelun aikana kuullaan

yksityisiä ja kolmannen sektorin palveluntuottajia ja toimijoita sekä

kuntien asukkaita.

4.2 MUUTOSMAAKUNTAOHJELMA 2018

Nykyinen maakuntaohjelma kattaa vuodet 2014 – 2017. Kaikkien

maakuntien tulee tehdä myös vuodelle 2018 kohdistuva maa-

kuntaohjelma. Työ- ja elinkeinoministeriö ohjeistaa muutosmaa-

kuntaohjelman laadinnasta syksyn aikana. Varsinais-Suomessa

muutosmaakuntaohjelman 2018 valmistelu on tarkoitus tehdä

kohtuullisen kevyellä menettelyllä nykyisen ohjelman kärkiin ja

toimenpiteisiin pohjautuen. Työssä hyödynnetään myös voimassa

olevaa ohjelmaa valmistelleita työryhmiä (talous, osaaminen, arvot

ja ilmapiiri sekä ympäristö) sekä tuoretta Varsinais-Suomen tulevai-

suusfoorumi -työskentelyä.

Vuoden 2019 alusta aloittavan itsehallintoalueen strategian laadin-

ta taas vaatii todella laajan valmistelun.



5 YHTEISTOIMINTA-ALUEEN HANKKEET

Satakunta ja Varsinais-Suomi muodostavat alueiden kehittämislain

tarkoittaman yhteistoiminta-alueen. Yhteistoiminta-alueen osalta

Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntahallitukset ovat linjan-

neet keskeisimmiksi asioiksi VT8 II-vaiheen toteuttamisen, meriklus-

terin ja sen alihankintaverkoston kehittämisen sekä Saaristomeren

ja Selkämeren tilan parantamisen. Muita yhteisiä kehittämisalueita

ovat ammattikorkeakouluyhteistyö Coastal, Lounais-rannikko-

yhteistyö (LOURA) ja vuosina 2016–2018 toteutettava Pohjoinen

kasvuvyöhyke.

VALTATIE 8 TURKU-PORI YHTEYSVÄLIHANKKEEN 2.VAIHE

Valtatie 8 Pori- Turku yhteysvälihanke on Satakunnan ja Varsinais-

Suomen maakuntien tärkein yhteinen hanke liikennejärjestelmän

kehittämisessä. Yhteysvälihanke on kirjattu Satakunnan ja Varsinais-

Suomen maakuntaohjelmien yhteisiin hankkeisiin, ja lisäksi se

on kirjattu Lounais-Suomen liikennestrategian kärkihankkeeksi.

Yhteysväli on osa Turun ja Oulun välistä, länsirannikon satamakau-

punkeja yhdistävää valta-tietä 8 (E8). Yhteysväli on tärkeä tavaralii-

kenteen väylä. Turun ja Porin välillä ei ole suoraa rautatieyhteyttä.

Tieosuuden turvallisuus on tällä hetkellä pääteiden huonoimpia.

Lisäksi kapasiteettipuutteita on Turun ja Porin kaupunkiseuduilla

sekä melu- ja pohjavesisuojauksissa on puutteita.

Liikenne- ja viestintäpoliittinen ministerityöryhmä päätti 7.5.2013

liikennepoliittisen selonteon mukaisten liikenneinvestointihankkei-

den aloitusajankohdista. Hankkeiden aikataulutus on perustunut

valtioneuvoston 20. maaliskuuta 2013 tekemään kehyspäätökseen.

Yhteysvälihankkeen ensimmäisen vaiheen kustannusarvio on 92,5

miljoonaa euroa, josta valtion osuus on 90 miljoonaa euroa. Valtatie

8 Turku–Porin rakennussuunnitelmien laatiminen ja rakentaminen

on aloitettu Maskusta vuoden 2014 alussa. Yhteysvälihankkeessa

Raisio–Nousiainen-väli tehdään nelikaistaiseksi. Lisäksi hank-

keeseen sisällytetään liikenneturvallisuustoimenpiteitä, esim.

tievalaistuksen ja liittymien parantamista Nousiaisten ja Rauman

välillä. Rauma–Pori-väliä parannetaan Porin päässä tiejärjestelyin

noin 15 kilometrin matkalla rakentamalla kevyen liikenteen väylää,

ohituskaistat, Niittumaan liittymäjärjestelyt ja Isomäen risteys-

silta. Hankkeen 1. vaiheen on tarkoitus valmistua vuonna 2018.

Yhteysvälihankkeen toteuttamiseen liittyy merkittävää maankäy-

tön kehittämistä valtatien 8 vaikutusalueella. Tämän kehittämisen

kustannukset kohdentuvat pääasiassa alueen kunnille.

Koko yhteysvälin parantamisen kustannukset ovat 210 M€. Loppu-

osan hankekokonaisuudesta (n. 110 M€), eli yhteysvälihankkeen 2.

vaiheen uudelleenarviointi tehtiin suunnittelukilpailuna, ja kehittä-

missuunnitelman laadinta käynnistettiin kesällä 2014.

Kehittämissuunnitelmassa 2. vaiheen toimenpiteet on priorisoitu

seuraavien 10 vuoden aikana toteutettaviin kohteisiin. 10 vuoden

toimenpiteisiin on nostettu:

• Söörmarkun eritasoliittymä 5,5 milj.(myönnetty

erillisrahoitus 6,1, milj€ 4/2016)

• Musa-Käppärä 2+2 kaistaa 3,5 milj.

• Laitilan kohdan toimenpiteet 23 milj.

• Eurajoen etl toimenpiteineen 17 milj.

• pieniä liikenneturvallisuustoimenpiteitä 2 milj€ ja

kävely/pyöräily 2 milj€

• raskaan liikenteen palvelualueet yhteistyössä yritysten

kanssa sekä laatupysäkit 0,8 milj €.

Lisäksi vuoden 2025 jälkeiseen aikaan on listattu yli 100 M€:n koh-

teita, joista 92milj € suunnataan Satakunnan hankkeisiin. Koska ko.

hankkeet ovat kooltaan merkittäviä ja niiden suunnitteluun kuluu

aikaa, niin näiden kohteiden suunnitteluvalmiutta tulee välittömäs-

ti lähteä nostamaan osana jatkuvaa liikennejärjestelmäsuunnitel-

matyötä (LJS).

Koko yhteysvälihanketta on viipymättä jatkettava 2. vaiheen kohtei-

den toteutuksella.

MERIKLUSTERIN JA SEN ALIHANKINTAVERKOSTON KEHITTÄMINEN

Maakuntien osaamiskärkien vahvistamista edistetään Opetus-

hallituksen toteuttaman Valtakunnallisen aikuiskoulutuksen

ennakointi -projektin Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tuella

1.8.2015–31.7.2018. Projektin tavoitteena on kehittää ja pilotoida

ennakointimalli, jolla voidaan ennakoida aikuisväestön koulutus- ja

osaamistarpeita. Opetushallituksen koordinoiman valtakunnallisen

ennakointimallin laadinnan tavoitteena on ennakoida liikenne- ja

logistiikka-alan kansallisia ja kansainvälisiä tulevaisuushaasteita alan

yhteisistä ja alatoimialakohtaisista näkökulmista.

Valtakunnallisen ennakoinnin lähtökohtana ovat mm. megatrendit

(esim. digitalisaatio, robotiikka yms.) sekä hiljaiset signaalit, joiden

pohjalta tullaan laatimaan vaihtoehtoisia skenaarioita (2-4 skenaa-

riota) pilottialan liiketoiminnan kehityksestä sekä siitä seuraavista

työvoima-, osaamis- ja koulutustarpeista.

Valtakunnallinen ennakointiprosessi tulee tuottamaan valtakunnal-

lista eri tehtävätasoihin - ja alatoimialoihin kohdistuvaa määrällistä

ja laadullista ennakointitietoa. Näitä tuloksia voidaan hyödyntää

myös aluekohtaiseen työvoima-, osaamis- ja koulutustarpeiden

ennakointiin.

Ennakointimalli kattaa kaikki opetushallinnon alaisten aikuiskoulu-

tusmuotojen koulutusasteet (ml. osatutkintoon ja tutkintoon joh-

tava työvoimakoulutus). Kehitettävä ennakointimalli koskee sekä

määrällistä että laadullista ennakointia ja niiden yhteensovittamista.

Projektissa kehitettävän ennakointimallin tuloksia hyödynnetään

erityisesti aikuisväestön määrällisen koulutustarjonnan suuntaami-

seen ja osaamisen kehittämiseen, mutta myös tutkintojärjestelmää

ja oppimisympäristöjä ja -verkostoja koskevaan uudistamistyöhön.

Hanke pilotoidaan valtakunnallisesti logistiikka -ja liikennealalla ja

mallin kehittämistä tuetaan alueellisilla piloteilla. Aluepilotit toteu-

tetaan siten, että logistiikka -ja liikennealaa tarkastellaan valittujen

alueellisten klusterien osalta/puitteissa. Satakunnan ja Varsinais-

Suomen pilottialaksi yhdessä Pohjanmaan kanssa on määritelty

meriteollisuus. Aluepilotit toteutetaan kesäkuun 2017 loppuun

mennessä.



Aluepilotit

1) Digitaaliset palvelut (Pirkanmaa + Etelä-Pohjanmaa +

Keski-Pohjanmaa)

2) Biotalous (Kainuu + Pohjois-Karjala + Keski-Suomi +

Kymenlaakso (+Pohjois-Savo?))

3) Meriteollisuus (Pohjanmaa + Satakunta + Varsinais-Suomi)

4) Matkailu (Lappi)

5) SOTE (Päijät-Häme)

6) Tukku- ja vähittäiskauppa (Uusimaa)

SAARISTOMEREN JA SELKÄMEREN TILAN PARANTAMINEN

a) Maa- ja metsätalousministeriön valintakomitea hyväksyi

huhtikuussa 2015 Selkämeren ja Pyhäjärven kalatalouden

sekä Saaristomeren kalatalouden toimintaryhmät (EMKR)

ohjelmakaudelle 2014–2020. Toimintaryhmät toteuttavat

alueille laadittuja kalatalousohjelmia Selkämeren, Pyhäjärven

ja Saaristomeren alueilla. Kalatalousohjelmien vastuullisina

toteuttajina toimivat Leader Ravakka ja I Samma Båt -toiminta-

ryhmät, joka tekevät tiivistä yhteistyötä alueen muiden Leader

-ryhmien, kuntien ja paikallisten toimijoiden kanssa. Ohjelmista

rahoitetaan yleishyödyllisiä kehittämishankkeita ja investointeja,

kalatalousyrittäjien investointeja, koulutusta ja kehittämistoimia

sekä kalastusmatkailun kehittämistoimia. Myös kalakantojen

hoito ja parantaminen on mahdollista.

b) Satavesi-ohjelmasopimus vuosille 2017-2018. Sopimus-

osapuolina jatkavat Varsinais-Suomen ELY-keskus, Satakunnan

ELY-keskus ja Satakuntaliitto vesienhoidon edistämiseksi Sata-

kunnassa.

Varsinais-Suomessa ollaan uudistamassa Pro Saaristomeri-oh-

jelmasopimusta. Sopimusosapuolina jatkavat Varsinais-Suomen

ELY-keskus ja Varsinais-Suomen liitto.

c) Saaristomeren ja Selkämeren tilan parantaminen kytkey-

tyy merten aluesuunnittelua ohjaavan direktiivin kansalliseen

toimeenpanoon, jossa sovitetaan yhteen mm. energia-alojen,

liikenteen, kalastuksen ja vesiviljelyn kestävää kehitystä sekä ym-

päristön säilyttämistä, suojelua ja parantamista. Tavoitteena on

luoda sinistä kasvua. Satakuntaliitto jatkaa vuosina 2016-2018

kansallisen rannikkostrategian soveltamisen suunnittelun ja

toteuttamistoimien edistämistä Selkämeren rannikolla ja meri-

alueella sekä osallistuu merten aluesuunnittelun rajat ylittävään

toimeenpanon edistämiseen sekä kansalliseen toimeenpanoon.

Varsinais-Suomessa katsotaan, että vesien yleisen tilan paranta-

miseen vaikutetaan erityisesti vesien- ja merenhoidonsuunnitel-

mien toteuttamisen kautta.

AMMATTIKORKEAKOULUYHTEISTYÖ COASTAL

CoastAL on Satakunnan ammattikorkeakoulun ja Turun ammatti-

korkeakoulun strateginen liittouma, joka tukee toiminta-alueensa

elinvoiman ja kansainvälisen kilpailukyvyn lisäämistä. Tavoitteena

on kahden toisiaan täydentävän ammattikorkeakoulun toimintaa

yhdistämällä rakentaa Lounais-Suomea palveleva, kansallisesti ja

kansainvälisesti kilpailukykyinen taho, joka huomioi maakuntaoh-

jelmien ja lounaisrannikkoyhteistyön painotukset. CoastAL tuottaa

lisäarvoa sidosryhmilleen ja jäsenkorkeakoulujen omistajatahot

hyötyvät liittoumakorkeakoulujen vahvistuvasta roolista alueilla.

Yhteistyötä tehdään mm. laadunhallinnassa, ammattikorkeakou-

lututkintojen yhteissuunnittelussa, julkaisuissa, tutkimusryhmissä,

opiskelijoille suunnatuissa yrityskiihdyttämöissä, tohtorikiihdyt-

tämöissä ja meriteollisuuden tutkimustoiminnassa, palveluissa ja

kehittämishankkeissa.

LOUNAISRANNIKKOYHTEISTYÖ (LOURA)

Lounaisrannikkoyhteistyötä (LOURA) tekevät lounaisrannikon kau-

pungit Turku, Uusikaupunki, Rauma ja Pori. LOURA on strateginen

yhteistoimintamalli, jonka päämääränä on koko alueen kilpailuky-

vyn, houkuttelevuuden ja tunnettuuden lisääminen. Yhteistyön

lippulaivoja ovat meriosaaminen, energia, matkailu, invest in –

toiminta ja ennakoiva elinvoimatoiminta.

VALTION JA POHJOISEN KASVUVYÖHYKKEEN VÄLINEN KASVUSOPIMUS 2016–2018

Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakunnat ovat mukana Pohjoi-

sen kasvuvyöhykkeen kasvusopimuksessa, joka muodostaa Etelä-

Suomen 13 kaupungin ja kuuden maakunnan yhteistyöverkoston.

Mukana ovat Espoon, Helsingin, Kotkan, Kouvolan, Lahden, Lohjan,

Porin, Porvoon, Rauman, Salon, Turun, Uudenkaupungin ja Vantaan

kaupungit sekä Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen,

Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntien liitot. Pohjoinen

kasvuvyöhyke -yhteistyön koordinaatiosta vastaavat yhdessä

hankkeen isäntäorganisaatiot Turun kaupunki ja Uudenmaan liitto.

Kesäkuussa 2016 allekirjoitettiin valtion ja alueellisten toimijoiden

välillä valtion ja Pohjoisen kasvuvyöhykkeen välinen kasvusopimus

2016-2018

Kasvuvyöhyke kokoaa alueellaan valtion, kaupunkien, elinkei-



noelämän sekä tutkimus- ja kehitysorganisaatioiden keskeiset

edustajat rakentamaan uutta liiketoimintaa, työpaikkoja ja elin-

voimaa Suomeen. Pohjoisella kasvuvyöhykkeellä on erinomainen

geopoliittinen sijainti, toimiva infrastruktuuri ja monipuolinen

osaamisperusta. Se on alusta ennakkoluulottomille digitaalisten

palvelukonseptien kokeiluille ja piloteille. Pohjoinen kasvuvyöhyke

on kansainvälisesti houkutteleva elinkeinoelämän toimintaympäris-

tö. Pohjoisen kasvuvyöhykkeen kehittäminen pohjautuu hallitus-

ohjelman ja sen kärkihankkeiden edistämiseen ja tähtäimenä on

Suomen ja sen alueiden kestävän kasvun ja elinvoimaisuuden

edistäminen.

Pohjoisen kasvuvyöhykkeen tavoitteena on luoda kestäviä,

perinteisiä ja digitaalisia liikenne- ja kuljetuspalveluita, tuottaa

ketterä innovaatioiden kehitysalusta ja hyödyntää kansainvälisen

yhteistyön mahdollisuudet innovaatioiden kaupallistamisessa.

Tavoitteena on myös lisätä yhtenäisen työmarkkina- ja talousalueen

yhteistoiminnallisuutta ja saavuttaa siten skaalautuvia etuja koko

alueelle sekä vahvistaa Suomen houkuttelevuutta elinkeinoelämän

toimintaympäristönä.

Sopimusosapuolet ovat sopineet seuraavien kahden hankekoko-

naisuuden toteuttamisesta AIKO-rahoituksella.

1. Rahtiliikenteen reaaliaikaisten tukijärjestelmien kehittäminen

2. Etelä-Suomen logistiikka-alan tarvekartoitus ja logistiikka-aluei-

den profi lointi -selvitys

Esitettyjen hankkeiden rahoitus jaetaan puoliksi valtion ja puoliksi

muiden sopimuskumppaneiden kesken.

Lisäksi rahoitusta voidaan kohdentaa myös vyöhykkeen yhteistyön

kannalta välttämättömiin koordinointitoimenpiteisiin. Sopimus-

kauden aikana Pohjoinen kasvuvyöhyke pyrkii generoimaan

uusia hankerahoituksia ja yrityskohtaisia hankkeita, jotka edistävät

vyöhykkeen tavoitteita.



6 RAHOITUSSUUNNITELMA

Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 –ohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman ”Kestävää kasvua ja työtä 2014-

2020” mukaan Suomen keskeisimpiä yritys- ja innovaatiotoiminnan

haasteita ovat yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten heikentynyt

kansainvälinen kilpailukyky ja kasvuyritysten vähäinen määrä.

Yritystuissa korostuvat pk-yritysten käynnistymiseen, kehittymiseen

ja kasvuun liittyvät toimenpiteet; korostetaan uuden liiketoiminnan

luomista ja yritystoiminnan uusiutumista sekä pk-yritysten kasvua

ja kansainvälistymistä. Myönnettävät tuet kohdistetaan merkittäviin

kehittämishankkeisiin pääpainona juuri kohdeyritysten kansain-

välistymisvalmiuksien kehittäminen sekä uuden alkavan kasvu-

potentiaalia omaavan innovatiivisen liiketoiminnan edistäminen.

Rahoituksen kohteena on myös vähähiilisen talouden edistäminen

tukemalla mm. energia- ja materiaalitehokkuuteen sekä ympäristö-

teknologiaan liittyviä kehittämishankkeita. Perinteisten toimialojen

lisäksi korostetaan vahvemmin maakunnan uusien nousevien

toimialojen yrityshankkeita, kuten biotalous ja luovat alat. Rahoi-

tuksen perusteena toimii yritystukilain (9/2014) mukainen yrityksen

kehittämisavustus. Alle 50 henkilöä työllistävien pienten yritysten

hankkeiden rahoituksessa korostuu (erityisesti investointien osalta)

Manner-Suomen maaseutuohjelman yritystukirahoitus.

Valtioneuvoston jo marraskuussa 2015 päättämän ja v. 2016 alussa

käyttöön otetun erillisen myöntövaltuuden turvin on äkillisen

rakennemuutoksen alueella vuonna 2016 tuettu myös em. paino-

pisteiden mukaisia pk-yritysten merkittäviä uusia työpaikkoja luovia

investointihankkeita. Tukemista jatketaan vuonna 2017 mahdolli-

sesti vuonna 2016 sitomatta jääneen valtuuden puitteissa.

Yritysten toimintaympäristön kehittämishankkeissa tuetaan uuden-

laisten toimintatapojen- ja konseptien suunnittelua ja käynnistä-

mistä, joiden tavoitteena on uuden innovatiivisen ja kansainvälistä

kilpailukykyä omaavan yritystoiminnan luominen ja kehittäminen.

Edelleen tuetaan pk-yritysten keskinäisen yhteistyön lisäämiseen

liittyvää toimintaa sekä myös mahdollisimman välitöntä ja konk-

reettista pk-yritysten ja julkisten kehittämis- ja tutkimusorganisaati-

oiden välisen yhteistyön tehostamiseen liittyvää toimintaa. Lisäksi

edistetään pk-yritysten mahdollisuuksia lisätä kilpailukykyään vähä-

hiilisen talouden tavoitetta tukevissa innovaatioissa. ELY-keskuksen

myöntämän rahoituksen perusteena toimii yritystukilain (9/2014)

mukainen yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus.

Myöntövaltuuden vähyyden vuoksi pääpaino on kuitenkin suorissa

yritystuissa ja toimintaympäristön kehittämishankkeita tuetaan vain

erityisen painavin syin.

Kansallisella yritystukirahoituksella (TEM) on ollut merkittävä rooli

Varsinais-Suomessa jo monen vuoden ajan. Rahoituksella on eri-

tyisesti pystytty merkittävästi aktivoimaan Salon seudun äkillisellä

rakennemuutosalueella (nykyinen kausi jatkuu vuoden 2017 lop-

puun) pk-yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden käynnisty-

mistä ja tätä kautta on myötävaikutettu satojen uusien korvaavien

työpaikkojen syntymiseen hiljentyneen ICT-sektorin rinnalle.

Kansallisella yritystukirahoituksella on tuettu myös koko maakun-

nan alueella merkittävä määrä erityisesti pk-yritysten kansainvälis-

tymisvalmiuksia parantavia hankkeita. Ko. rahoituksen jatkuminen

lähivuosina olisi pystyttävä varmistamaan siitä huolimatta, että

valtionvarainministeriön valtion talousarvioesityksessä vuodelle

2017 (12.8.2016) ko. työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan mo-

mentille ei myöntövaltuutta uusiin sitoumuksiin ole esitettykään.

Laajemminkin Varsinais-Suomessa kansallisen yritystukirahoituksen

riittävyys tulee varmistaa jatkossa esim. aktivoituvan ennakoivan

rakennemuutoksen työn tuottamien hankkeiden rahoittamiseksi.

Toimintalinjasta kaksi rahoitettavilla hankkeilla kehitetään tutki-

mus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymiä alueellisten vahvuuksien

pohjalta, vahvistetaan yritysten innovaatiotoimintaa ja kehitetään

uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden ratkaisuja. Hankevalin-

toja tehtäessä huomioidaan, että vähähiilistä taloutta kaikilla aloilla

edistävään toimintaan tulee kohdentaa vähintään 25 prosenttia

EAKR-rahoituksesta.

Rahoitettavilla hankkeilla tavoitellaan uusia innovatiivisia avauksia,

konkreettisia ja pysyviä tuloksia ja vaikuttavuutta. Toimenpiteillä

vahvistetaan alueen älykästä erikoistumista. Panostuksia kohdiste-

taan maakuntastrategian mukaisesti resurssiviisauteen ja kump-

panuuteen. Etelä-Suomessa yhteisenä teemana on digitaalinen

uudistaminen ja avoin data liiketoiminnan edistäjänä.

6Aika – Avoimet ja älykkäät palvelut on kestävän kaupunkikehityk-

sen strategia, jossa ovat mukana Suomen suurimmat kaupungit, ns.

kuutoskaupungit Helsinki, Es¬poo, Vantaa, Oulu, Tampere ja Turku.

Strategiassa on kolme painopistettä: avoimet innovaatioalustat,

avoin data ja rajapinnat sekä avoin osallisuus ja asiakkuus.

EAKR-rahoitteisen toiminnan osalta kestävään kaupunkikehittä-

miseen on korvamerkitty viiden prosen¬tin osuus kansallisesta

EAKR-rahoituskehyksestä eli noin 79 milj. euroa (EAKR ja kansal-

linen julkinen rahoitus yhteensä) ohjelmakaudella 2014 - 2020.

6Aika EAKR-rahoituksen osalta tarkoituksenmukaisuusharkinta on

delegoitu kaupunkien muodostamalle johtoryhmälle ja välittävä-

nä toimielimenä toimii Uudenmaan liitto. Vuonna 2017 6Aikaan

osoitettava EAKR- ja valtion rahoitus on yhteensä 7,548 milj. euroa

ja vuonna 2018 yhteensä 7,698 milj. euroa. Keväällä 2017 päättyvän

EAKR-haun teemoiksi 6Aika-johtoryhmä on päättänyt:

• Kiertotalous ja resurssiviisaus sekä

• Älykkään kaupungin uudet ratkaisut

Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-rahoitukselle ei rakennerahas-

to-ohjelmassa ole erikseen korvamerkittyä osuutta, vaan maakun-

nat pä ä ttä vä t siitä vuosittain.

Suomen rakennerahasto-ohjelman ESR -osuus jakaantuu kahteen

osaan: valtakunnalliseen ja alueelliseen osioon. Valtakunnallisen

osion rahoitus kohdistetaan kehittämishankkeisiin, joita koordinoi-

daan valtakunnallisesti. Alueellisen osion rahoitus suunnataan alu-

eellisten tarpeiden pohjalta. Varsinais-Suomessa kaikessa ESR -han-

ketoiminnassa huomioidaan maakuntastrategian mukaiset alueen

tavoitteet. Alueellisen ESR -osion rahoittajaviranomaisena toimii

Keski-Suomen ELY-keskus, joka käsittelee saapuneet hakemukset

ja tekee hankepäätökset. Alueellisten ESR-hankkeiden hakuaika on

kaksi kertaa vuodessa ja Keski-Suomen ELY-keskus julkaisee kutakin

hakua koskevat tarkemmat haun painopisteet erillisessä hakuoh-

jeessa aina vähintään 2 kuukautta ennen haun päättymistä.



ESR -varoja käytetään täydentämään ja kehittämään kansallisin

varoin rahoitettuja toimenpiteitä työllisyyden parantamiseksi ja

työvoimavarojen kehittämiseksi. Alueellisen rahoituksen suun-

taamisessa huomioidaan ESR-ohjelman valtakunnallisen teeman

linjaukset ja toimet.

Varsinais-Suomessa Euroopan sosiaalirahaston rahoituksella

toteutettavissa hankkeissa painottuvat työllisyyden edistäminen

erityisesti nuorten ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien osalta

mm. työllistämistä edistäviä palveluita ja menetelmiä kehittämällä.

Maahanmuuttajien kotoutumista tuetaan ja työllistymistä ediste-

tään toimijoiden verkostoyhteistyöllä ja palvelujen kehittämisellä.

Rahoitusta suunnataan myös työssä olevien henkilöiden osaamisen

kehittämiseen sekä yritysten johtamiseen, tavoitteena yritysten

ja niiden henkilöstön parempi sopeutumis-, kilpailu- ja innovaa-

tiokyky. Rahoituksella kehitetään myös koulutuksen työelämävas-

taavuutta sekä tuetaan kansalaisten osallisuutta ja hyvinvointia

syrjäytymistä ja köyhyyttä ehkäisemällä.

ESR – rahoitusta suunnataan myös kansalaistoimijalähtöiseen pai-

kalliseen kehittämiseen kaupunkialueilla, jossa tavoitteena on oma-

ehtoinen, alhaalta ylös suuntautuva paikallinen kehittämistoiminta.

ESR:llä tuetaan osaltaan myös kestävää kaupunkikehittämistä, jonka

pohjana on suurten kaupunkien yhdessä laatima 6AIKA – strategia.

ESR-varoilla edistetään myös kansainvälistä yhteistyötä EU:n alueel-

la. Kansainvälistä yhteistyötä sisältäviä hankkeita voidaan rahoittaa

sekä alueellisista että EU-tasolla koordinoiduista hauista. Yhtenä

painopisteenä on EU:n Itämeristrategian tukeminen.

Maaseutuohjelma 2014–2020

Varsinais-Suomen maaseudun kehittämissuunnitelman 2014–2020

tärkeimmiksi painopisteiksi on valittu:

1. Maa- ja puutarhatalous

2. Elintarvikejalostus

3. Metsäketju / puuntuotanto, bioenergia ja

metsien tarjoamat ympäristöpalvelut

4. Monipuolinen maaseutuyrittäjyys

5. Kestävien rakenteiden maaseutu

Varsinais-Suomen suunnitelmassa maaseudun kehittämiseksi

korostuu maaseudun elinkeinojen kilpailukyvyn parantaminen.

Maaseutuohjelmasta tuetaan maaseudun elinkeinojen vahvistu-

mista ja uudistumista sekä maaseudun pienyritysten perustamista,

kasvua ja kehittämistä. Edellä mainittuihin painopisteisiin kohdistu-

vien kehittämistoimien rinnalla tärkeinä läpileikkaavina teemoina

ovat mm. nuorten aktivointi ja osallistaminen, innovaatioiden

tuottaminen ja käyttöönotto, kansainvälisyys, uusiutuvan energian

käytön lisääminen, energian säästö sekä luonnon kestävän käytön

huomioiminen. Maaseutuympäristön kehittämisessä huomioidaan

alueen maaseudun ominaispiirteiden ja luonnonarvojen säilyttämi-

nen ja vesien hoitaminen (erityisenä painopisteenä Saaristomeren

tilan kohentaminen).

Varsinais-Suomen ELY-keskukselle on varattu kauden 2014–2020

ohjelmavaroista 47,5 M€, josta noin 2/3 tullaan kohdentamaan

maaseudun pienten yritysten investointi- ja kehittämistukiin. Ta-

voitteena on mm. maaseudun elinkeinonharjoittajien ja verkosto-

jen yhteistyön laajentaminen myös yli maakuntarajojen. Bioenergi-

an käytön lisääminen ja pyrkiminen kohti hiilineutraalia maakuntaa

ovat samoin vahvasti esillä. Ruokaketjun kehittämisessä kiinnite-

tään lähi- ja luomuruokateemojen ohella erityishuomiota alueella

tapahtuvan ensiasteen jalostuksen lisäämiseen sekä elintarvikkei-

den jakeluketjujen lyhentämiseen.

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen lisäksi paikalliset toimintaryhmät

toteuttavat maaseudun kehittämisohjelmaa omien paikallisten

strategioidensa viitoittamana. Kolme näistä viidestä Leader-ryhmäs-

tä toimii Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hallinnoimana eli Varsin

Hyvä ry, Varsinais-Suomen Jokivarsikumppanit ry ja I samma båt –

Samassa veneessä rf ry. Kaksi muuta Leader-ryhmää toimii osittain

Varsinais-Suomen puolella eli Ravakka ry toimii myös Satakunnan

puolella ja Ykkösakseli ry osaksi Uudenmaan puolella. Merkittävä

osa näidenkin kahden toimintaryhmän rahoituksesta kohdistuu

Varsinais-Suomen eduksi. Toimintaryhmät voivat käyttää omasta

rahoituskiintiöstään noin neljänneksen yritystukina pienille sekä

aloittaville yrityksille.

Maa- ja metsätalousministeriö on kohdentanut Manner-Suomen

maaseudun kehittämisohjelmasta 6,5 M€ määrärahan vesien-

suojelun ja ravinteiden kierrätyksen hanke- ja yritystukiin vuosille

2015–2017 (rahoitettavien hankkeiden toteutusaika ajoittuu

siten jaksolle 2015–2020). Tavoitteena on vähentää maatalouden

ravinnekuormitusta vesistöihin sekä erityisesti edistää ravinteiden

kierrätystä laajojen, eri toimijatahot kokoavien koordinaatio- ja

yhteistyöhankkeiden avulla. Koska tuen painopisteenä on vesien

tilan parantaminen nimenomaan Saaristomeren valuma-alueella,

on suuri osa tuesta (3 M€) käytettävissä Varsinais-Suomen alueella.

Määräraha käytetään vesiensuojelua ja ravinteiden kierrätystä

edistäviin hanke- ja yritystukiin. Etusijalla ovat toimenpiteet, jotka

edistävät vesiensuojelua alueilla, joilla vesistöjen tila on vesien-

hoitosuunnitelmissa määritelty hyvää huonommaksi. Rahoitusta

suunnataan toimenpiteisiin, joilla edistetään ravinteiden kierrä-

tystä ja erityisesti lannan tai muiden maatalouden ravinnevirtojen

täysimääräistä hyväksikäyttöä sekä edistetään uusien käytäntöjen

syntymistä tai saadaan aikaan pysyväisluonteista yhteistyötä em.

tavoitteiden saavuttamiseksi.

Meri- ja kalatalousrahasto 2014-2020

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston Suomen toimintaohjelman

tavoitteena on kotimaisen kalataloussektorin kestävä kasvu, kala-

kantojen tilan parantaminen sekä Itämeren tilan kohentaminen.

Kalataloussektorin tavoitteeksi asetettu kasvu perustuu kotimaisen

ympäristöystävällisen kalanviljelyn tuotannon nousuun, kalatuot-

teiden arvon lisäämiseen sekä kalakaupan kasvuun. Luomalla

kalataloudelle kilpailukykyinen ja kannustava toimintaympäristö

sekä poistamalla alan kehittymisen esteitä syntyy myös uutta

liiketoimintaa. Sinisen biotalouden kehittämisohjelmassa luodaan

edellytykset myös innovatiivisten hankkeiden toteutukseen kansal-

lisella kärkihankerahoituksella.



Ohjelman rahoitusta suunnataan myös ympäristötoimiin, jotka

tukevat kalojen luontaista lisääntymistä ja pyrkivät palauttamaan

kalojen luontaisen elinkierron. Uutena kokonaisuutena on meri-

politiikka, jonka avulla edistetään sinisen biotalouden ohella myös

Itämeren suojelua.

Varsinais-Suomessa tullaan vuosina 2016-18 käyttämään 6-10

miljoonaa euroa investointeihin ja innovatiivisiin kehittämishank-

keisiin.

Central Baltic 2014-2020 –ohjelma

Central Baltic 2014-2020 -ohjelmalla on neljä prioriteettia, jotka

keskittyvät pk-yrityksiin, ympäristöön, liikenneyhteyksiin ja ammatil-

liseen koulutukseen ja sosiaalisten kysymysten ratkaisuun. Jokainen

prioriteetti jakautuu erityistavoitteisiin, joiden edistymistä mitataan

indikaattoreilla. Kunkin rahoitettavan hankkeen on tuettava yhtä

erityistavoitetta ja sen indikaattoria. Tulosajattelu näkyy rahoitus-

kaudella sekä vahvempana painotuksena hankkeiden tuloksellisuu-

teen ja tarpeellisuuteen että hallinnon yksinkertaistamisena.

Kussakin hankkeessa on oltava partnereita vähintään kahdesta

ohjelman jäsenvaltiosta (Suomi, Latvia, Ruotsi ja Viro) ja rajat ylittä-

vän yhteistyön on tuotava selvää lisäarvoa hankkeelle. Ohjelman

hankkeisiin kohdistuva rahoitus on 115 MEUR.

Ohjelma on käynnistynyt nopeasti ja vuoden 2016 kesään mennes-

sä yli 60 % rahoista oli jo sidottu. Rahoitettuja hankkeita on yhteen-

sä 67. Ohjelman sihteeristö ja hallintoviranomainen keskittyvät nyt

hankkeiden sisällölliseen tukemiseen ja maksatuksiin hankkeille.

Ensimmäiset maksatukset tehtiin keväällä 2016. Samalla tiedotta-

misen painopiste siirtyy rahoitusmahdollisuuksista tiedottamisesta

tuloksista tiedottamiseen.

Ohjelman kolmas, ja luultavasti viimeinen, rahoitushaku järjeste-

tään alkuvuodesta 2017. Ohjelman seurantakomitea päättää haun

mahdollisista painotuksista syksyllä 2016, mutta hakemuksia voi

jättää ohjelman kaikkiin prioriteetteihin. Kolmannen haun hankkeet

alkavat täten syksyn 2017 aikana. Keväällä 2017 ensimmäiset

hankkeet myös päättyvät. Tulosten raportoiminen Komissiolle ja

sidosryhmille on tärkeässä roolissa. Tätä tarkoitusta tukee ohjelman

väliarviointi, joka käynnistetään vuonna 2017.

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO)

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -rahoitus on kansallinen

aluekehityksen määräraha vuosille 2016–2018. Rahoitus on Suo-

men hallituksen ”Kilpailukyvyn vahvistaminen elinkeinoelämän ja

yrittäjyyden edellytyksiä parantamalla” -kärkihankkeen toimenpide.

Rahoituksella tuetaan aluelähtöisiä hankkeita, joilla vahvistetaan

maakunnan eri osien kykyä sopeutua ja vastata elinkeinorakenteen

muutoksiin. Keskeisessä roolissa ovat elinkeinojen ja yritystoimin-

nan uudistuminen, kasvu ja kansainvälistyminen sekä työllisyyttä ja

yritystoimintaa edistävät kokeilut.

AIKO-rahoituksella toteutetaan kooltaan pieniä, ketteriä, kokeilu-

luontoisia ja uusia aluekehitystoimenpiteitä. Rahoituksella tuetaan

merkittävien kehittämisprosessien nopeaa liikkeelle lähtöä ja käyn-

nistetään mittaluokaltaan huomattavia kehitysprosesseja. AIKO-ra-

hoitus on tarkoitettu nopeaksi tavaksi tehdä alueen uudistumiseen

tähtääviä avauksia.

AIKO-rahoituksella rahoitetaan Varsinais-Suomen liiton harkinta-

valtaan kuuluvia hankkeita sekä Turun kaupunkiseudun kasvusopi-

muksen mukaisia toimenpiteitä.



LIITTEET

EAKR JA ESR RAHOITUSTAULUKOT

MAAKUNTASTRATEGIA PÄHKINÄNKUORESSA

MAAKUNTAUUDISTUKSEN ORGANISOINTI VARSINAIS-SUOMESSA


Maa

kunt

aohj

elm

an to

imee

npan

osuu

nnite

lma

Taul

ukko

täyt

etää

n so

veltu

vin

osin

erik

seen

vuo

sille

201

7 ja

201

8 9.

6.20

16VA

IN V

ALKO

ISEL

LA P

OHJ

ALLA

0:L

LA M

ERKI

TTYI

HIN

SO

LUIH

IN V

OI T

ÄYTT

ÄÄ L

UKU

JALI

ITE

2Vu

osi:

2017

Maa

kunt

a:Va

rsin

ais-

Suom

iO

sio:

IP/E

LSA

Toim

inta

linja

/ te

maa

ttis

et ta

voitt

eet

RR-E

LYjo

sta

RR-E

LYjo

sta

Maa

kunn

an li

itto

Maa

kunn

an li

itto

jost

aTe

kes

Teke

sYH

TEEN

SÄKo

hden

ta-

Yrity

stue

tke

stäv

ä ka

up.

Kohd

enta

-ka

nsal

aist

oim

.Ko

hden

ta-

kans

alai

stoi

m.

Kohd

enta

-m

atto

mat

Tuki

2014

EURA

201

4ke

hitä

min

en

m

aton

*

yhte

ensä

kehi

ttäm

inen

m

aton

*

yhte

ensä

kehi

ttäm

inen

mat

on *

yhte

ensä

yhte

ensä

TL

1Pk

-yrit

ysto

imin

nan

tuke

min

en (E

AKR)

1,15

60

01,

156

00

00

00

00

1,15

60

EAKR

0,57

80

00,

578

00

00

00

00

0,57

80

Valti

o0,

578

00

0,57

80

00

00

00

00,

578

0Ku

nta

00

00

00

00

00

00

00

Muu

julk

inen

00

00

00

00

00

00

00

TL 2

Uus

imm

an ti

edon

ja o

saam

isen

tu

otta

min

en ja

hyö

dynt

ämin

en (E

AKR)

00

00

01,

252

01,

252

00

00

1,25

20

EAKR

00

00

00,

626

00,

626

00

00

0,62

60

Valti

o0

00

00

0,32

50

0,32

50

00

00,

325

0Ku

nta

00

00

00,

301

00,

301

00

00

0,30

10

Muu

julk

inen

00

00

00

00

00

00

00

TL 3

Työl

lisyy

s ja

työv

oim

an li

ikku

vuus

(ESR

)1,

590

0,25

40

1,59

00

1,59

00

ESR

0,79

50,

127

00,

795

00,

795

0Va

ltio

0,59

60,

095

00,

596

00,

596

0Ku

nta

0,15

90,

032

00,

159

00,

159

0M

uu ju

lkin

en0,

040

00

0,04

00

0,04

00

TL 4

Koul

utus

, am

mat

titai

to ja

elin

ikäi

nen

o ppi

min

en (E

SR)

0,95

40

00,

954

00,

954

0ES

R0,

477

00

0,47

70

0,47

70

Valti

o0,

358

00

0,35

80

0,35

80

Kunt

a0,

095

00

0,09

50

0,09

50

Muu

julk

inen

0,02

40

00,

024

00,

024

0

TL 5

Sosi

aalin

en o

salli

suus

ja k

öyhy

yden

to

rjunt

a(E

SR)

0,63

60

00,

636

0,06

40,

636

0ES

R0,

318

00

0,31

80,

032

0,31

80

Valti

o0,

239

00

0,23

90,

024

0,23

90

Kunt

a0,

064

00

0,06

40,

008

0,06

40

Muu

julk

inen

0,01

60

00,

016

00,

016

0Ko

hden

tam

atto

mat

EAK

R 0

00

00

00

0EA

KR0

00

00

00

0Va

ltio

00

00

00

00

Kunt

a0

00

00

00

0M

uu ju

lkin

en0

00

00

00

0Ko

hden

tam

atto

mat

ESR

0

00

0ES

R0

00

0Va

ltio

00

00

Kunt

a0

00

0M

uu ju

lkin

en0

00

0KA

IKKI

YHT

EEN

SÄ1,

156

3,18

00,

254

04,

336

0,06

41,

252

01,

252

00

00

5,58

80

EU0,

578

1,59

00,

127

02,

168

0,03

20,

626

00,

626

00

00

2,79

40

Valti

o0,

578

1,19

30,

095

01,

771

0,02

40,

325

00,

325

00

00

2,09

60

Kunt

a0

0,31

80,

032

00,

318

0,00

80,

301

00,

301

00

00

0,61

90

Muu

julk

inen

00,

080

00

0,08

00

00

00

00

00,

080

0EA

KR Y

HTEE

NSÄ

1,15

60

01,

156

01,

252

01,

252

00

00

2,40

80

E U0,

578

00

0,57

80

0,62

60

0,62

60

00

01,

204

0Va

ltio

0,57

80

00,

578

00,

325

00,

325

00

00

0,90

30

Kunt

a0

00

00

0,30

10

0,30

10

00

00,

301

0M

uu ju

lkin

en0

00

00

00

00

00

00,

000

0ES

R YH

TEEN

SÄ3,

180

0,25

40

3,18

00,

064

3,18

00

E U1,

590

0,12

70

1,59

00,

032

1,59

00

Valti

o1,

193

0,09

50

1,19

30,

024

1,19

30

Kunt

a0,

318

0,03

20

0,31

80,

008

0,31

80

Muu

julk

inen

0,08

00

00,

080

00,

080

0*)

Sis.

mah

dolli

sen

ylim

aaku

nnal

lisee

n ha

nket

oim

inta

a om

aan

maa

kunt

aan

jääv

än o

suud

en. M

ikäl

i maa

kunt

a ai

koo

osal

listu

a yl

imaa

kunn

allis

en h

ankk

een

raho

ittam

iseen

om

alla

osu

udel

laan

maa

kunn

an k

ehyk

sest

ä, si

itä tu

lee

sopi

a et

ukät

een

m

uide

n yl

imaa

kunn

allis

een

hank

kese

en o

salli

stuv

ien

maa

kunt

ien

kesk

en. T

aulu

kkoo

n vo

idaa

n ki

rjata

tällö

in k

o. su

mm

a, jo

ka v

ähen

netä

än m

aaku

nnan

raho

ituks

esta

ja o

soite

taan

suor

aan

hank

etta

raho

ittav

alle

vira

nom

aise

lle.

Mih

in m

aaku

ntaa

n ja

vira

nom

aise

lle k

ohde

ntam

aton

osu

us o

soite

taan

ja o

soite

ttav

a su

mm

a: _

____

____

____

____

____

____

____

____


Maa

kunt

aohj

elm

an to

imee

npan

osuu

nnite

lma

Taul

ukko

täyt

etää

n so

veltu

vin

osin

erik

seen

vuo

sille

201

7 ja

201

8 9.

6.20

16VA

IN V

ALKO

ISEL

LA P

OHJ

ALLA

0:L

LA M

ERKI

TTYI

HIN

SO

LUIH

IN V

OI T

ÄYTT

ÄÄ L

UKU

JALI

ITE

2Vu

osi:

2018

Maa

kunt

a:Va

rsin

ais-

Suom

iO

sio:

IP/E

LSA

Toim

inta

linja

/ te

maa

ttis

et ta

voitt

eet

RR-E

LYjo

sta

RR-E

LYjo

sta

Maa

kunn

an li

itto

Maa

kunn

an li

itto

jost

aTe

kes

Teke

sYH

TEEN

SÄKo

hden

ta-

Yrity

stue

tke

stäv

ä ka

up.

Kohd

enta

-ka

nsal

aist

oim

.Ko

hden

ta-

kans

alai

stoi

m.

Kohd

enta

-m

atto

mat

Tuki

2014

EURA

201

4ke

hitä

min

en

m

aton

*

yhte

ensä

kehi

ttäm

inen

m

aton

*

yhte

ensä

kehi

ttäm

inen

mat

on *

yhte

ensä

yhte

ensä

TL

1Pk

-yrit

ysto

imin

nan

tuke

min

en (E

AKR)

1,21

80

01,

218

00

00

00

00

1,21

80

EAKR

0,60

90

00,

609

00

00

00

00

0,60

90

Valti

o0,

609

00

0,60

90

00

00

00

00,

609

0Ku

nta

00

00

00

00

00

00

00

Muu

julk

inen

00

00

00

00

00

00

00

TL 2

Uus

imm

an ti

edon

ja o

saam

isen

tu

otta

min

en ja

hyö

dynt

ämin

en (E

AKR)

00

00

01,

320

01,

320

00

00

1,32

00

EAKR

00

00

00,

660

00,

660

00

00

0,66

00

Valti

o0

00

00

0,34

30

0,34

30

00

00,

343

0Ku

nta

00

00

00,

317

00,

317

00

00

0,31

70

Muu

julk

inen

00

00

00

00

00

00

00

TL 3

Työl

lisyy

s ja

työv

oim

an li

ikku

vuus

(ESR

)1,

579

0,25

20

1,57

90

1,57

90

ESR

0,79

00,

126

00,

790

00,

790

0Va

ltio

0,59

20,

095

00,

592

00,

592

0Ku

nta

0,15

80,

031

00,

158

00,

158

0M

uu ju

lkin

en0,

039

00

0,03

90

0,03

90

TL 4

Koul

utus

, am

mat

titai

to ja

elin

ikäi

nen

o ppi

min

en (E

SR)

0,94

70

00,

947

00,

947

0ES

R0,

474

00

0,47

40

0,47

40

Valti

o0,

355

00

0,35

50

0,35

50

Kunt

a0,

095

00

0,09

50

0,09

50

Muu

julk

inen

0,02

40

00,

024

00,

024

0

TL 5

Sosi

aalin

en o

salli

suus

ja k

öyhy

yden

to

rjunt

a(E

SR)

0,63

20

00,

632

0,06

30,

632

0ES

R0,

316

00

0,31

60,

032

0,31

60

Valti

o0,

237

00

0,23

70,

024

0,23

70

Kunt

a0,

063

00

0,06

30,

008

0,06

30

Muu

julk

inen

0,01

60

00,

016

00,

016

0Ko

hden

tam

atto

mat

EAK

R 0

00

00

00

0EA

KR0

00

00

00

0Va

ltio

00

00

00

00

Kunt

a0

00

00

00

0M

uu ju

lkin

en0

00

00

00

0Ko

hden

tam

atto

mat

ESR

0

00

0ES

R0

00

0Va

ltio

00

00

Kunt

a0

00

0M

uu ju

lkin

en0

00

0KA

IKKI

YHT

EEN

SÄ1,

218

3,15

80,

252

04,

376

0,06

3265

1,32

00

1,32

00

00

05,

696

0EU

0,60

91,

579

0,12

60

2,18

80,

0315

80,

660

00,

660

00

00

2,84

80

Valti

o0,

609

1,18

40,

095

01,

793

0,02

3685

0,34

30

0,34

30

00

02,

136

0Ku

nta

00,

316

0,03

10

0,31

60,

008

0,31

70

0,31

70

00

00,

633

0M

uu ju

lkin

en0

0,07

90

00,

079

00

00

00

00

0,07

90

EAKR

YHT

EEN

SÄ1,

218

00

1,21

80

1,32

00

1,32

00

00

02,

538

0E U

0,60

90

00,

609

00,

660

00,

660

00

00

1,26

90

Valti

o0,

609

00

0,60

90

0,34

30

0,34

30

00

00,

952

0Ku

nta

00

00

00,

317

00,

317

00

00

0,31

70

Muu

julk

inen

00

00

00

00

00

00

00

ESR

YHTE

ENSÄ

3,15

80,

252

03,

158

0,06

3265

3,15

80

E U1,

579

0,12

60

1,57

90,

0315

81,

579

0Va

ltio

1,18

40,

095

01,

184

0,02

3685

1,18

40

Kunt

a0,

316

0,03

10

0,31

60,

008

0,31

60

Muu

julk

inen

0,07

90

00,

079

00,

079

0*)

Sis.

mah

dolli

sen

ylim

aaku

nnal

lisee

n ha

nket

oim

inta

a om

aan

maa

kunt

aan

jääv

än o

suud

en. M

ikäl

i maa

kunt

a ai

koo

osal

listu

a yl

imaa

kunn

allis

en h

ankk

een

raho

ittam

iseen

om

alla

osu

udel

laan

maa

kunn

an k

ehyk

sest

ä, si

itä tu

lee

sopi

a et

ukät

een

m

uide

n yl

imaa

kunn

allis

een

hank

kese

en o

salli

stuv

ien

maa

kunt

ien

kesk

en. T

aulu

kkoo

n vo

idaa

n ki

rjata

tällö

in k

o. su

mm

a, jo

ka v

ähen

netä

än m

aaku

nnan

raho

ituks

esta

ja o

soite

taan

suor

aan

hank

etta

raho

ittav

alle

vira

nom

aise

lle.

Mih

in m

aaku

ntaa

n ja

vira

nom

aise

lle k

ohde

ntam

aton

osu

us o

soite

taan

ja o

soite

ttav

a su

mm

a: _

____

____

____

____

____

____

____

____


VARS

INAI

S-SU

OMES

SA EL

ÄMIS

EN LA

ATU

ON PA

RAST

A

Men

esty

vää

ja h

yvin

voiv

aa m

aaku

ntaa

rake

nnet

aan

yhte

isty

öllä

ja k

umpp

anuu

della

KUM

PPAN

UUS

MAAKUNTASUUNNITELMA MAAKUNTAOHJELMA TOTEUTTAA SUUNNITELMAA

TULE

VAIS

UUS M

UODO

STUU

VALI

NNOI

STA

NYT

VAST

UULL

ISUU

SYH

DESS

Ä RA

JAT Y

LITT

ÄEN

YHTE

ISTY

ÖTAI

DOT

LÄHE

STYT

TÄVÄ

ITÄM

EREN

POR

TTI

SAAV

UTET

TAVU

USIN

NOVO

IVAA

EDEL

LÄKÄ

VIJY

YTTÄ

RESU

RSSI

VIIS

AUS

KUM

PPAN

UUSF

OORU

MI O

N ST

RATE

GIAN

PÄÄT

OIM

ENPI

DEKu

mpp

anuu

sfoo

rum

i on

ajat

us, m

alli,

ideo

logi

a. S

e on

uus

i näk

ökul

ma

maa

kunn

allis

een

yhte

isty

öhön

, toi

min

tam

uoto

ihin

ja y

htei

styö

rake

ntei

siin

. Ihm

iset

ja ti

eto

ovat

kum

ppan

uusf

ooru

min

per

usta

. Foo

rum

i kok

oaa

yhte

en a

voim

en ti

edon

sek

ä te

kijä

t, jo

iden

ta

voite

on

saav

utta

a yh

dess

ä ja

tiet

oa ja

kam

alla

ene

mm

än. M

aaku

nnan

liitt

o jä

rjest

ää k

umpp

anuu

stap

aam

isia

, joi

ssa

maa

kunt

astr

ateg

ian

tote

utum

ista

edi

stet

ään

ja e

sille

tulle

ita id

eoita

väl

itetä

än o

ikei

lle ta

hoill

e. L

ouna

is-S

uom

en a

luet

ieto

palv

elu

mah

dolli

staa

tie

don

esill

e tu

omis

en, h

elpo

mm

an v

älitt

ämis

en ja

hyö

dynt

ämis

en s

ekä

luo

uude

nlai

sen

alue

ellis

en y

htei

styö

mal

lin. K

umpp

anuu

sfoo

rum

in te

emak

okon

aisu

udet

kuv

asta

vat s

trat

egia

n to

imin

nalli

sia

sisä

ltöjä

ja ta

voitt

eita

, joi

ta to

imen

pite

illä

tote

utet

aan.

Kum

p-pa

nuus

tiim

it ke

hitt

ävät

teem

ojen

sis

ältö

ä, k

okoa

vat y

htee

n ku

mpp

anuu

stoi

mijo

ita ja

aut

tava

t hei

tä m

uodo

stam

aan

verk

osto

ja. K

umpp

anuu

sfoo

rum

i on

alat

i muu

ttuv

a ja

keh

ittyv

ä.

TP Y

1.

Ote

taan

käy

ttöö

n er

i toi

mia

loill

a uu

sia

inno

stav

ia y

h-te

isty

ö- j

a vu

orov

aiku

tusm

enet

elm

iä s

ekä

koke

iluha

nkke

ita,

joid

en a

vulla

ylit

etää

n m

aaku

nnan

yle

istä

keh

ityst

ä ra

joitt

avia

om

ien

sekt

orei

den

edun

valv

onta

rajo

ja.

TP Y

2.

Tote

utet

aan

osan

a al

uetie

topa

lvel

ua

maa

kunn

an

kans

alai

spor

taal

i, jo

ta jä

rjest

öt ja

asu

kkaa

t voi

vat k

äytt

ää s

ekä

kesk

inäi

seen

vie

stin

tään

ett

ä tie

don

löyt

ämis

een

mm

. kan

sa-

lais

yhte

isku

nnan

pal

velu

ista

.

TP Y

3.

Kehi

tetä

än e

nnak

oint

imen

etel

miä

osa

na a

luet

ieto

-pa

lvel

ua. T

oteu

teta

an k

oulu

tust

a en

enev

ässä

mää

rin y

hdes

sä

elin

kein

oelä

män

kan

ssa

mm

. hyö

dynt

ämäl

lä e

nnak

kolu

ulot

-to

mia

osa

amis

yhdi

stel

miä

TP Y

4.

Varm

iste

taan

elin

ikäi

sen

oppi

mis

en e

delly

tyks

iä ja

ai-

kuis

koul

utuk

sen

kilp

ailu

kyky

isyy

s ke

hitt

ämäl

lä o

pisk

elum

ene-

telm

iä ja

-ym

päris

töjä

mm

. eril

aist

en p

ilott

ikok

eilu

jen

avul

la.

TP Y

5.

Edis

tetä

än y

rittä

jyyt

tä, o

mis

taja

nvai

hdok

sia

ja k

asvu

-yr

ittäj

yyte

en s

ekä

inno

vaat

iova

lmiu

ksie

n ke

hitt

ämis

een

täh-

tääv

ää t

oim

inta

a ja

työ

eläm

än la

atua

. Vah

vist

etaa

n yr

ittäj

yys-

kasv

atuk

sen

rool

ia m

aaku

nnan

opp

ilaito

ksis

sa.

TP

Y6.

Luod

aan

toim

iva

maa

kunn

allin

en y

ritys

palv

eluo

rga-

nisa

atio

mon

iala

isen

hui

ppuo

saam

isen

var

mis

tam

isek

si. K

ehi-

tetä

än e

nsia

stee

n ne

uvon

taa

seut

ukun

niss

a.

TP V

1.

Luod

aan

toim

inta

mal

leja

, joi

lla o

n m

ahdo

llist

a nä

yt-

tää

kulu

ttaj

aval

into

jen

ja -k

äytt

äyty

mis

en v

oim

a m

uutt

aa e

lin-

ympä

ristö

ämm

e, e

sim

erki

ksi v

ähen

tää

ravi

nnek

uorm

itust

a ve

-si

stöi

hin,

ja s

itä k

autt

a pa

rant

aa y

mpä

ristö

mm

e ve

tovo

imaa

ja

kans

ainv

älis

tä n

äkyv

yytt

ä.

TP V

2.

Luod

aan

lähi

toim

ijary

hmiä

, jot

ka v

älitt

ävät

hyv

iä k

äy-

tänt

öjä

ja ti

etoa

. Esi

mer

kkei

nä lä

hi-id

eolo

gias

ta o

vat l

ähiru

oka,

lä

hien

ergi

a, lä

him

atka

ilu s

ekä

kylie

n ja

kau

pung

inos

ien

kehi

t-tä

min

en.

TP V

3.

Lisä

tään

in

nova

tiivi

suut

ta

ja

yhte

isva

stuu

llisu

utta

m

aank

äytö

n su

unni

ttel

uun

mah

dolli

stam

alla

var

hain

en v

uo-

rova

ikut

us a

sukk

aide

n ja

elin

kein

oelä

män

näk

ökul

mas

ta v

eto-

voim

aise

n ym

päris

tön

rake

ntam

isek

si.

TP V

4.

Ote

taan

nuo

ret j

a op

iske

lijat

par

emm

in m

ukaa

n m

aa-

kunn

an k

ehitt

ämis

een

ja p

äätö

ksen

teko

on.

TP V

5.

Kehi

tetä

än n

uort

en m

aaku

nnal

linen

työ-

ja h

arjo

itte-

lum

alli:

kai

kki k

esäd

uuna

a so

velle

ttav

aksi

sek

ä pe

rus-

ett

ä to

i-se

lla a

stee

lla h

yödy

ntäm

ällä

mm

. kum

miy

ritys

toim

inta

a se

kä

jo o

lem

assa

ole

via

työh

arjo

ittel

umal

leja

.

TP V

6.

Kehi

tetä

än o

pisk

elijo

iden

työ

eläm

ätai

toja

sek

ä yr

it-tä

jyys

- ja

inno

vaat

iova

lmiu

ksia

yht

eist

yöss

ä ni

iden

toi

men

pi-

teid

en k

anss

a, j

otka

täh

tääv

ät t

yön

ja o

pisk

elun

tiiv

iimpä

än

yhte

ytee

n. K

ehite

tään

nuo

rten

ja m

uide

n er

ityis

ryhm

ien

ura-

ohja

usta

.

TP V

7.

Kehi

tetä

än y

mpä

ristö

n lu

kuta

itoa

laaj

enta

mal

la y

m-

päris

töka

svat

ukse

n si

sältö

ä kä

sitt

ämää

n om

an e

linpi

irin

rake

n-ne

tun

ympä

ristö

n m

erki

tys

osan

a m

aaku

nnan

vet

ovoi

maa

.

TP V

8.

Edis

tetä

än v

arsi

nais

suom

alai

sten

hyö

ty-

ja a

rkili

ikun

-ta

a se

kä k

estä

viä

liike

nnev

alin

toja

.

TP S

1.

Luod

aan

saav

utet

tavu

uden

ilm

apiir

i: tu

leva

isuu

den

kest

ävä

ja ä

lykä

s al

ue-

ja y

hdys

kunt

arak

enne

ede

llytt

ää r

ajat

yl

ittäv

ää s

uunn

ittel

u- ja

keh

ittäm

isyh

teis

työt

ä. E

desa

utet

aan

sekä

hen

kist

en e

ttä

fyys

iste

n ko

htaa

mis

paik

koje

n lu

omis

ta,

jois

sa p

äätt

äjät

, yr

ittäj

ät,

opis

kelij

at,

sido

sryh

mie

n ed

usta

jat

ja m

uut

toim

ijat

voiv

at k

ohda

ta ja

ver

kost

oitu

a. T

ehos

teta

an

julk

iste

n til

ojen

mon

ikäy

ttöä

.

TP S

2.

Kehi

tetä

än V

arsi

nais

‐Suo

mes

ta k

ansa

invä

liste

n yh

te-

yksi

en ja

toi

min

nan

kesk

us It

ämer

en a

luee

lla. H

yödy

nnet

ään

pohj

oise

n ka

svuv

yöhy

kkee

n (T

ukho

lma–

Turk

u–Pi

etar

i) m

ah-

dolli

suud

et s

ekä

edis

tetä

än r

anni

kon

ja s

isäm

aan

liike

nney

h-te

yksi

ä. V

arm

iste

taan

Esp

oo–S

alo-

oiko

rada

n su

unni

ttel

un e

te-

nem

inen

.

TP S

3.

Kehi

tetä

än m

yynt

iosa

amis

ta e

rityi

sest

i pot

entia

alis

il-la

vie

ntia

loill

a.

TP S

4.

Tuot

teis

teta

an k

oulu

tuso

saam

ista

ja

kehi

tetä

än y

h-te

istä

kou

lutu

svie

ntiä

hyö

dynt

äen

maa

kunn

allis

ia ja

val

taku

n-na

llisi

a yh

teen

liitt

ymiä

.

TP S

5.

Edis

tetä

än a

mm

atill

isen

kou

lutu

ksen

keh

ittäm

istä

ja

työe

läm

äläh

töis

yytt

ä se

kä o

pisk

eluj

en jo

usta

vuut

ta ja

mod

u-lo

intia

esi

mer

kiks

i tot

eutt

amal

la a

voin

am

mat

tiopi

sto.

TP S

6.

Rake

nnet

aan

kest

ävää

ja n

äkyv

ää v

apaa

-aik

akon

sep-

tia, j

ossa

elä

vä ja

elin

voim

aine

n sa

aris

to, v

etov

oim

aise

t kan

sal-

lispu

isto

t se

kä m

aaku

nnan

rik

as k

ultt

uuriy

mpä

ristö

tar

joav

at

eläm

yksi

ä ym

päri

vuod

en.

TP R

1.

Tuet

aan

mat

eria

ali-,

ene

rgia

-, ra

vinn

e- j

a re

surs

site

-ho

kkai

ta s

ekä

vähä

hiili

siä

ratk

aisu

ja, j

a lu

odaa

n ed

elly

tyks

iä

uusi

in a

vauk

siin

ja o

lem

assa

ole

vien

alo

jen

vahv

istu

mis

een.

TP R

2.

Hyö

dynn

etää

n ju

lkis

en se

ktor

in in

nova

tiivi

sia

hank

in-

toja

uus

ien

liike

toim

into

jen

kehi

ttäm

isek

si ja

var

sina

issu

oma-

lais

en e

linke

inoe

läm

än e

dist

ämis

eksi

.

TP R

3.

Akt

ivoi

daan

maa

hanm

uutt

ajie

n ol

emas

sa o

leva

tie

-to

taito

yht

eisk

unna

n ja

elin

kein

oelä

män

käy

ttöö

n ja

tue

taan

m

aaha

nmuu

ttaj

ien

osaa

mis

en k

ehitt

ämis

tä.

TP R

4.

Tuet

aan

avoi

men

tie

don

käyt

töä

ja a

sian

tunt

ijoid

en

välis

tä t

iedo

n ja

kam

ista

. Par

anne

taan

suu

nnitt

elun

laa

tua

ja

päät

öste

n ko

kona

isva

ltais

ta v

aiku

tust

en a

rvio

intia

.

TP R

5.

Kehi

tetä

än V

arsi

nais

-Suo

men

vet

ovoi

maa

erit

yise

sti

vanh

ojen

rake

nnus

ten

ja y

mpä

ristö

jen

inno

vatii

vise

lla u

udel

la

käyt

öllä

.

Tänä

än t

ekem

ämm

e pä

ätök

set

ovat

tär

keitä

. Ra

kenn

amm

e tu

leva

isuu

ttam

me

aktii

vise

sti.

Muu

toks

ia e

i en

nako

ida,

vaa

n ni

ihin

va

ikut

etaa

n om

alla

to

imin

nalla

. Va

rsin

ais-

Suom

essa

te

kem

inen

ja y

rittä

min

en o

vat a

rvos

tett

uja

ja s

isäi

stet

tyjä

toi-

min

tata

poja

. Ym

päris

töm

me

ainu

tlaat

uisu

utta

pitä

ä va

alia

jo-

kais

ella

pää

töks

ellä

ja r

atka

isul

la. V

arsi

nais

-Suo

men

men

esty

s ra

kent

uu u

udis

tuva

lle e

linke

inoe

läm

älle

, työ

lle j

a hy

vinv

oin-

nille

, jot

a lu

odaa

n va

stuu

llisi

lla, k

estä

villä

val

inno

illa.

Entis

tä v

anke

mm

alla

yhd

essä

teke

mis

ellä

ja k

umpp

anuu

della

sa

avut

etaa

n uu

denl

aist

a in

nost

usta

ja

teke

mis

en k

ultt

uuria

m

aaku

ntaa

mm

e. K

umpp

anuu

s on

toi

min

tata

pa, j

oka

hyöd

yt-

tää

kaik

kia

osap

uolia

. Yht

eist

yöky

ky li

sää

osaa

mis

ta. K

orke

a-ta

soin

en l

oppu

tulo

s sy

ntyy

mon

iala

isen

osa

amis

en l

uova

sta

yhte

enso

vitt

amis

esta

. M

aaku

nnas

sa e

i ju

miu

duta

ole

mas

sa

olev

iin ra

kent

eisi

in, v

aan

vahv

iste

taan

uud

en lu

omis

en p

erus

-ta

a.

Hen

kine

n ja

fyy

sine

n sa

avut

etta

vuus

on

alue

emm

e el

ineh

to

ja v

oim

avar

a. K

ansa

invä

linen

Var

sina

is-S

uom

i on

poh

jois

en

kasv

uvyö

hykk

een

kesk

eine

n to

imija

. Va

rsin

ais-

Suom

essa

on

toim

iva

infr

astr

uktu

uri

– ke

stäv

ä yh

dysk

unta

rake

nne

ja ä

ly-

käs

liike

nnej

ärje

stel

mä.

Avo

in, i

nnos

tava

ja k

esku

stel

eva

Var-

sina

is-S

uom

i on

hyvä

pai

kka

asua

ja to

imia

. Puh

das

Itäm

eri j

a ve

tovo

imai

nen

ympä

ristö

sek

ä he

lpos

ti lä

hest

yttä

väks

i ja

yh-

teis

työk

ykyi

seks

i tun

nist

ettu

alu

e m

ahdo

llist

avat

toi

mim

isen

ke

skei

senä

kum

ppan

ina

ja y

htei

styö

alus

tana

.

Vars

inai

s-Su

omi

on

toim

inta

tavo

iltaa

n ko

kona

isva

ltais

esti

resu

rssi

viis

as j

a hi

iline

utra

ali

maa

kunt

a, j

ossa

avo

in t

ieto

on

kaik

kien

kä

ytös

sä.

Maa

kunn

assa

hy

ödyn

netä

än

kest

äväs

ti lu

onno

n- j

a ku

lttuu

riym

päris

tön,

alu

erak

ente

en j

a ih

mis

ten

sekä

or

gani

saat

ioid

enki

n vo

imav

aroj

a yh

dess

ä tu

leva

isuu

-te

en tä

hdät

en. R

esur

ssej

a ko

hden

neta

an to

imen

pite

isiin

, joi

lla

Vars

inai

s-Su

omes

ta t

ulee

kie

rtot

alou

den

ja r

esur

ssiv

iisau

den

edel

läkä

vijä

ja m

allia

lue.

Toi

min

ta y

htei

sten

voi

mav

aroj

en h

y-vä

ksi o

n ta

pa a

jate

lla ja

kyk

yä n

ähdä

kai

kille

osa

puol

ille

toi-

min

tata

vast

a tu

leva

suu

ri hy

öty.

Visi

ota

tote

utet

aan

kum

ppan

uude

lla,

joss

a yh

dess

ä as

ete-

taan

tav

oite

tila

maa

kunn

an t

ulev

aisu

uden

rake

ntam

isek

si. S

e ta

rkoi

ttaa

sito

utum

ista

yht

eise

en t

yöhö

n ja

yht

eisi

ä ke

inoj

a ta

voitt

eide

n sa

avut

tam

isek

si. M

aaku

ntas

trat

egia

hal

uaa

mu-

kaan

var

sina

issu

omal

aise

t as

ukka

at,

yrity

kset

, ko

ulut

ukse

n tu

otta

jat,

järje

stöt

- ka

ikki

maa

kunn

an to

imija

t.

Visi

o vo

idaa

n sa

avut

taa

inno

vatii

vise

ssa

ilmap

iiris

sä,

joss

a on

mah

dolli

sta

tehd

ä ko

keilu

ja ja

toi

mia

uus

illa

tavo

illa

sekä

sa

a m

yös

ereh

tyä

ja e

päon

nist

ua m

enet

täm

ättä

kas

voja

an.

Maa

kunn

assa

kes

kity

tään

erit

yise

sti o

salli

suut

ta, a

voim

uutt

a,

koht

aam

ista

, vu

orov

aiku

tust

a ja

yht

eisö

llisy

yttä

par

anta

viin

to

imen

pite

isiin

.

Kum

ppan

uus

on a

jatt

elut

apa,

joss

a yh

tein

en p

ääm

äärä

näh

-dä

än t

ärke

ämpä

nä k

uin

yksi

ttäi

nen

hyöt

y. J

okai

sella

alu

eella

on

om

a id

entit

eett

insä

ja m

erki

tyks

ellin

en r

ooli

koko

nais

uu-

dess

a, j

ossa

mer

kity

stä

on v

ahvu

uksi

en j

a om

inai

spiir

teid

en

kehi

ttäm

isel

lä, e

i lo

pulta

enä

ä he

nkis

illä

ja m

aant

iete

ellis

illä

rajo

illa.

Vars

inai

s-Su

omes

sa p

anos

teta

an o

salli

stum

isen

edi

stäm

isee

n,

asuk

aslä

htöi

sen

palv

eluk

ultt

uurin

keh

ittäm

isee

n, h

yvää

n uu

-di

stuv

aan

joht

amis

een

sekä

hen

kilö

stön

osa

amis

en p

aran

ta-

mis

een.

Läh

ivai

kutt

amis

esta

teh

dään

hel

ppoa

ja in

nost

avaa

. A

suka

släh

töis

en k

ansa

lais

yhte

isku

nnan

akt

iivis

uutt

a ja

luo

-vu

utta

tuet

aan

ja e

dist

etää

n.


VARS

INAI

S-SU

OM

EN K

UN

TAKO

KOU

S

POLI

ITTI

NEN

OH

JAU

SRYH

MÄ

JOH

TAVI

EN V

IRAN

HAL

TIJO

IDEN

KO

KOU

S

VIRK

AMIE

SVAL

MIS

TELU

RYH

MÄ

SOTE

JOH

TAJA

KOKO

US

PELA

STU

STO

IMI J

A VA

RAU

TUM

INEN

ESIK

UN

TA- J

A H

ALLI

NTO

TEH

TÄVÄ

T

MAA

SEU

TUAS

IAT

SUU

NN

ITTE

LU, L

IIKEN

NE

JA Y

MPÄ

RIST

Ö

TYÖ

VOIM

A-PA

LVEL

UKO

KON

AISU

US

ALU

EKEH

ITYS

, ELI

NVO

IMAN

TU

KEM

INEN

JA R

AHO

ITU

S

VARA

UTU

MIS

EN T

YÖRY

HM

ÄPA

LVEL

UTU

OTA

NTO

-TY

ÖRY

HM

ÄIC

T JA

SÄH

KÖIS

TEN

PA

LVEL

UJE

N T

YÖRY

HM

Ä

KIIN

TEIS

TÖ- J

A TU

KIPA

LVEL

UT

-TYÖ

RYH

MÄ

HAL

LIN

TO-,

LAKI

- JA

SOPI

MU

STYÖ

RYH

MÄ

TUTK

IMU

KSEN

JA

KOU

LUTU

KSEN

TYÖ

RYH

MÄ

PALV

ELU

JEN

JÄRJ

ESTÄ

MIS

EN

TYÖ

RYH

MÄ

HEN

KILÖ

STÖ

TYÖ

RYH

MÄ

RUO

TSIN

KIEL

INEN

JAO

STO

YHTE

ISTO

IMIN

TATY

ÖRY

HM

Ä

YHTEINEN OHJAUSRAKENNE

VIESTINTÄ

INTR

ESSI

RYH

MIE

N K

UU

LEM

ISET




PL 273 (Ratapihankatu 36) | 20101 Turku+358 2 2100 900 | [email protected] www.varsinais-suomi.fi | Y – 0922305-9

VARSINAIS-SUOMEN LIITTOEGENTLIGA FINLANDS FÖRBUNDREGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND


OSALLISTUMINEN TAMPEREEN YLIOPISTON TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISHANKKEEN RAHOITUKSEEN

Asia Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu on esittänyt Varsinais-Suomen liitolle osallistumistavalmistelemansa ”Kaupunkikehittämisen prosessit ja maakuntaitsehallinto”-hankkeen rahoituk-seen. Tutkimus- ja kehittämishankkeessa tarkastellaan kaupunkien ja maakuntien välistä rajapin-taa uusissa maakunnissa etenkin non-soten ja elinvoiman kehittämisen näkökulmasta. Kohdealu-eina ovat Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi ja näiden keskuskaupungit ja kaupunkiseudut.

Hankkeen tavoitteet:

1. Tavoitteena on kaupunkikehittämisen toimijoiden kanssa luoda yhteistyössä malleja tulevaisuu-den kaupunkien ja maakuntien väliseen suhteeseen ja työnjakoon etenkin elinvoiman kehittämisenosa-alueella.2. Tavoitteena on auttaa kaupunkikehittämiseen vaikuttavia toimijoita sitoutumaan uudenlaiseenmonitasoiseen kehittämismalliin sekä kunta-, seutu- että maakuntatasolla.

Hankkeen kokonaiskustannukset ovat enintään 165 000 euroa, rahoitukseen osallistuvat Pirkan-maan liitto (enintään 50 % kokonaiskustannuksista), Tampereen kaupunki 30 000 euroa, Turunkaupunki 20 000 euroa sekä Kuntaliitto 20 000 euroa. Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa on alus-tavasti neuvoteltu 20 000 euron osuudesta. Varsinais-Suomen liiton osuudeksi esitetään 10 000euroa.

Hankkeen kokonaiskesto on 20 kuukautta ja siinä työskentelee koko sen keston ajan vähintäänyksi kokopäiväinen tutkija. Hanke toteutetaan kiinteässä yhteistyössä kohdealueiden asukkaidenkanssa.

Hankkeen tutkimussuunnitelma on oheismateriaalina.

Valmistelija TN/kk


Maakuntahallitus päättää1. osallistua Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun hankkeeseen ”Kaupunkikehittämisenprosessit ja maakuntaitsehallinto” 10 000 euron osuudella.2. valtuuttaa maakuntajohtajan nimeämään liiton edustajan hankkeeseen perustettavaan ohjaus-ryhmään.


Lisätietoja Aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio, p 040 506 3715, [email protected]

ALUEK: 49/2016§ 128, MH 19.9.2016 10:00 Sivu 57


TAMPEREEN YLIOPISTO Elokuu 2016 Johtamiskorkeakoulu

Hankkeen vastuullinen johtaja: Yliopistonlehtori Jenni Airaksinen Hankkeen nimi: Kaupunkikehittämisen prosessit ja maakuntaitsehallinto Suorituspaikka: Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu

1. Tutkimus- ja kehittämishanke

Tutkimus tarkastelee kaupunkiseutujen kehittämistä maakuntauudistuksen yhteydessä. Selvitämme

kaupunkikehittämisen kentän toivottua tilaa, prosesseja ja tuloksia. Tutkimushanke myös osallistuu uusien,

kaupunkikehittämisen kapasiteettiä tukevien toimintatapojen rakentamiseen yhteiskehittämisprosessissa

keskeisten toimijoiden kanssa. Tavoitteena on tukea sellaisten kehittämisen toimintatapojen

muodostumista, jotka tukevat kasvavien kaupunkiseutujen elinvoimaa ja joiden avulla

kehittämiskapasiteettia pystytään hyödyntämään mahdollisimman laajasti.

2. Taustaa: Kaupunkiseutujen kehittäminen ja maakuntaitsehallinto

Kaupunkiseudut nähdään sekä monien maiden politiikassa että politiikan- ja hallinnon tutkimuksessa

talouden ja kilpailukyvyn kannalta tärkeämpänä hallinnan tasona kuin valtio. Konkreettisimmin tämä näkyy

siinä, että jopa väkilukuun nähden merkittävä osa bruttokansantuotteesta rakentuu kaupunkiseuduilla ja

merkittävät innovaatiot tapahtuvat todennäköisemmin kaupunkikeskittymissä. Myöskään globalisaatio tai

tietotekniikan kehittyminen eivät ole vähentäneet paikkaan ja etäisyyteen sitoutuneiden

kaupunkikeskusten merkitystä, vaan korostaneet osaamisen, talouden ja tuotannon ympärille

muodostuneita keskittymiä. Kaupunkikeskusten merkitys kasvaa sekä Suomen mittakaavassa että

globaalisti koko ajan, kun niiden suhteellinen painoarvo kasvaa kaupungistumisen myötä. (ks esim. Brenner

2003, 298 Mäeltsemees 2010, 25; OECD 2015a, 12–15; Aro 2016, 2-4.)

Tämän vuoksi niiden elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä pyritään tukemaan erilaisten hallintarakenteiden

avulla, jotka perustuvat joko valtion ohjaukseen, kuntien yhteistyöhön tai kaupunkiseudun kattavaan

erilliseen hallintatasoon. Kuntarajat ylittävä, seudun kattava hallinta on perusteltua, koska yhtenäisempi

hallinnan muoto parantaa kilpailukykyä siinä missä hajanainen hallintarakenne heikentää kaupunkiseutujen

tuottavuutta. (OECD 2015b, 17.)

Maakuntauudistus muokkaa Suomessa juuri näitä rakenteita. Sekä kuntien yhteistyöhön perustuvien

maakuntaliittojen tehtävät että ELY-keskusten aluekehittämistehtävät suunnitellaan siirrettävän

maakunnille. Maankäytön, asumisen ja liikenteen tehtävät ovat keskeisimpiä toimia, joilla maailman

metropolien kilpailukykyä pyritään vahvistamaan. Myös Suomessa kuntapäättäjät näkevät etenkin

suuremmissa kaupungeissa onnistuneen kaavoituksen ja maankäytön suunnittelun parhaana

elinvoimaisuuden edistäjänä. Uudistuksen yhteydessä on mahdollisuus parantaa alueiden elinvoimaa

nykyistä pirstaloitunutta rakennetta enemmän. Mikäli kaupunkikehittäminen jää meneillään olevassa

muutoksessa liian vähälle huomiolle, uudistus voi heikentää sen kapasiteettiä entisestään. (vrt. esim.

Härkönen, Nyholm, Haveri & Airaksinen 2015.)

Kaupunkien ja kaupunkiseutujen kehittäminen vaatii sekä paikallishallinnon aktiivisuutta että valtion tukea.

Suomalaisessa hallintokulttuurissa ja -järjestelmässä etenkin paikallishallinnolla on vahva rooli (Nyholm,

Airaksinen, Härkönen & Haveri 2016), jota ovat maankäyttö- ja elinvoima-asioissa toteuttaneet seututasolla

kuntayhtymämuotoiset maakuntien liitot. Näiden tehtävien siirtyminen maakunnille tarjoaa uusia

Sivu 58§ 128, MH 19.9.2016 10:00 / Liite: Kaupunkikehittämisen prosessit ja maakuntaitsehalli...

mahdollisuuksia mm. edustuksellisuuden tuoman kansanvaltaisuuden vahvistumisen kautta. Voimavarojen

kokoaminen maakuntatasolle voi tarjota edellytykset suurempien ja vaikuttavampien elinkeinoja

vahvistavien kehittämishankkeiden aikaansaamiselle (vrt. Jäntti, Airaksinen & Haveri 2010, 98).

Kaupunkiseutujen kehittämisen näkökulmasta kaavaillussa mallissa on myös riskejä, jotka tulee huomioida.

Näistä keskeisimpiin kuuluvat palvelutehtävän ylikorostuminen aluekehittämisen kustannuksella,

valtionohjauksen korostuminen ohi itsehallinnon sekä alueiden yhdenvertaisuuden asettaminen etusijalle

erikoistumisen kustannuksella.

1. Palvelutehtävän ylikorostuminen

Maakunnat ovat korostetusti sosiaali- ja terveydenhuoltoon keskittyvä hallinnon taso. Niiden

julkilausuttu tavoite on tuottaa säästöjä hillitsemällä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten

kasvua. Kunnissa palvelutehtävä on saanut jalansijaa pikkuhiljaa muiden tehtävien ohella. Sen

korostuminen julkisuudessa ei ole kuitenkaan tehnyt tyhjäksi kuntien elinvoimaroolia niiden

käytännön toiminnassa. Kun sekä sote-palveluita että elinvoimatehtäviä siirretään eri tasoilta

maakunnille ja tehtävänjakoa määritellään uudelleen, elinvoimatehtävillä on vaarana jäädä

asukkaille konkreettisemman, kohutumman ja selkeämmän palvelutehtävän jalkoihin.

Maakunnille suunnitellun tyyppistä aluekehittämisen rakennetta sovellettiin Kainuun

hallintokokeilussa, jossa sote-palveluiden ja toisen asteen koulutuksen lisäksi aluekehittämisen

voimavarat koottiin yhteen suunnittelun ja päätöksenteon sekä rahoituksen osalta.

Aluekehittäminen jäi maakuntatasolla keskusteluissa ja päätöksenteossa painotukseltaan

peruspalveluiden jalkoihin. Tulevaisuuteen kohdistuva kehittäminen on abstraktia ja vaikeasti

hahmotettavaa verrattuna asukkaiden arjessa selkeämmin näkyviin palveluihin. (Jäntti ym. 2010,

97, 114–115). Riskinä nyt valmisteilla olevassa itsehallintouudistuksessa on, että vahvasti sote-

painotuksella latautuneet maakunnat ajautuvat samankaltaiseen tilanteeseen, jossa ne päätyvät

jakamaan niukkuutta palveluiden muodossa sen sijaan, että ne katsoisivat kauas tulevaisuuteen

edistääkseen uuden jaettavan rakentamista painottamalla aluekehittämistä ja kehittämällä yhteistä

ja yhtenäistä maankäytön, asumisen ja liikenteen rakennetta. Säästäminen ohittaa tavoitteena

uuden luomisen, mikä vain lisää säästämisen tarvetta.

Riskin ytimessä on yhdenvertaisuuden tavoittelu. Suomalaisessa hallinnon uudistamisessa on koko

2000-luvun ajan tavoiteltu ennen kaikkea yhdenvertaisuutta. Yhdenvertaisuus on keskeinen

tavoiteltava ja toivottava tila palveluja tuotettaessa. Palvelutuotannon ja aluekehittämisen

tavoitteet perustuvat kuitenkin keskenään täysin erilaisiin logiikoihin. Palveluissa pyritään

tuottamaan tasaista tulosta, kun elinvoiman kehittämisessä täytyy pystyä ottamaan riskejä ja

tekemään rohkeita avauksia. Elinvoiman näkökulmasta yhdenvertaisuuteen pyrkiminen onkin

pikemminkin este kuin ediste, eriytyminen vahvuus. Kehittämisessä yhdenvertaistaminen muuttuu

tasapäistämiseksi, joka ei nosta heikompia vahvempien rinnalle vaan leikkaa huiput pois.

2. Valtionohjaus paikallisen kehittämisen edelle

Maakuntahallinnon rakentamisessa korostetaan vahvaa valtion ohjausta. Paikalliset innovaatiot

syntyvät kuitenkin harvoin valtiovetoisesti. Tämä pätee etenkin Suomeen, jossa kunnilla on sekä

vahva symbolinen legitimiteetti että käytännön rooli alueensa elinvoiman edistäjänä. Näin

erityisesti maankäyttöön ja aluekehittämiseen liittyvissä tehtävissä vahva valtion ohjaus voi

osoittautua ongelmalliseksi.

Perusjännite syntyy tilanteesta, jossa hallinnon kehittymisessä näyttää olevan kaksi samanaikaista,

mutta eri suuntaan vetävää trendiä: yhtäältä paikallisista lähtökohdista kumpuavia


kehittämismalleja ihannoidaan, mutta toisaalta kehittämiseen kaivataan standardoituja ja

universaaleja malleja (Airaksinen ja Kolehmainen 2012, 31). Kainuun hallintokokeilusta voidaan

tässä yhteydessä nostaa esimerkiksi aluekehittämiseen suunnattu rahoitus. Suurimpana esteenä

aluekehittämisen rahoituksen uudelleen suuntaamiselle oli se, että ylivoimaisesti suurin osa

rahoituksesta oli sidottu lakisääteisiin tehtävien hoitoon maakunnan ja aluehallintoviranomaisten

välisin sopimuksin. Kainuun kokeilussa näihin tehtäviin kuului muun muassa teiden ja työllisyyden

hoito, jotka eivät näillä näkymin ole siirtymässä maakunnille (Jäntti ym. 2010, 102). Saman ilmiön

toteutuminen on kuitenkin vaarana myös siirryttäessä maakuntiin perustuvaan hallintoon. Niiden

toimintaa ja toimivaltaa raamitettaessa on mahdollisuus ajautua tilanteeseen, jossa esimerkiksi

aluekehittämisen kannalta keskeisten laajakantoisten investointien osalta järjestämispäätös tai

muu ohjausmekanismi on määritelty niin tiukasti, ettei alueellisia erityispiirteitä pystytä

huomioimaan aidosti alueilta käsin. Kaupunkiseutujen tapauksessa tämä voi merkitä sitä, että

niiden kilpailu- ja innovointikykyä ei pystytä tukemaan parhaalla mahdollisella tavalla.

Valtion ohjauksen korostuminen ohi maakuntien itsehallinnon voi aiheuttaa ongelmia myös

demokratian toteutumisen näkökulmasta. Jos maakuntavaltuustoilla ei ole todellista ohjausvoimaa,

niiden koko tehtävä näyttäytyy kyseenalaisena. Tällöin kyseessä on itsehallinnon sijaan agenttimalli,

jossa valtio määrää suuntaviivat ja maakunnat tekevät päätöksiä niiden asettamissa kapeissa

rajoissa. Hallintamekanismi on olemassa ilman hallintakykyä ja sen toimivalta on näennäistä (vrt.

Härkönen ym. 2015, 16–17; Jäntti ym. 2010). Nähdään paljon vaivaa ja ohjataan paljon resursseja

uuden hallinnan tason perustamiseen, jonka ohjausvaikutus on panostukseen nähden mitätön (vrt.

Airaksinen 2009.)

3. Alueiden yhdenvertaisuus erikoistumisen edelle

Yhdenvertaisuuden tavoittelu ja valtion ohjauksen korostuminen muodostavat yhdessä perustan

kolmannelle maakuntauudistuksen riskille, maakuntien keskinäisen yhdenvertaisuuden

ylikorostumiselle aidon aluekehittämisen kustannuksella. 18 maakuntaa ovat kuntien tavoin

erilaisia taloudellisen, väestöllisen ja toiminnallisen kestävyyden sekä olosuhteiden näkökulmasta.

Uudentyyppisen maakuntahallinnon muodostaminen on hallinnollinen ja aluerakenteellinen

ratkaisu, joka vaikuttaa alueiden kehitykseen ja kehittämisedellytyksiin vuosikymmenten ajan.

Maakunnat ovat keskenään erilaisia ja niiden sisällä suuret kaupunkiseudut ja kasvukeskukset

erottuvat ympäröivistä alueista. Suomi on harvaan asuttu maa, joka on kaupungistunut myöhään,

mutta nopeasti. Väestön keskittyminen kaupunkeihin on edelleen vahvistuva trendi, jota ei voi

ohittaa myöskään hallinnon uudistamisessa. Koko maan etujen mukaista on, että kaupunkiseutujen

erityispiirteet huomioidaan tehtävien, roolin ja työnjaon määrittelyssä (Aro 2016, 2). Kaikki alueet

tai kaupunkiseudut eivät voi saavuttaa tai edes tavoittele samanlaista asemaa tai pyri samanlaisiin

päämääriin (vrt. Airaksinen & Kolehmainen 2012).

Yhdenvertaisuuden tavoite on toiminut ohjenuorana suomalaisessa kaupunki- ja aluepolitiikassa ja

kaupunkipolitiikka onkin ollut luonteeltaan pitkälti hillitsevää. Koko maata on käsitelty yhtenä

kokonaisuutena riippumatta kaupunkien ja kaupunkiseutujen koosta tai kansantaloudellisesta

merkityksestä. (Aro 2016, 2.) Tämä näkyy myös hallinnon uudistamisessa. Selkeimpänä erottuu

Helsingin seudun vapaaehtoiseen yhteistyöhön perustuva metropolihallinta, johon on pitkään

haettu muutosta. Tilanne on jo vuosia ollut kiinnostavan samankaltainen. Verkostojen kyky vastata

Helsingin seudun haasteisiin on kyseenalaistettu useissa vaihtoehtoisia hallinnan tapoja ja

rakenteita tarkastelleissa tutkimuksissa ja selvityksissä. Näistä lähes kaikki ovat ehdottaneet

jonkinlaista metropolin toimintoja kokoavaa hallintoa keinona vastata alueen erityisiin ongelmiin,

mutta ehdotukset ovat kaatuneet eri perusteisiin nojaavaan vastustukseen. (Nyholm ym. 2016) Nyt


pääkaupunkiseudulle on kaavailtu erillislainsäädäntöä. Tämä ei kuitenkaan ratkaisisi

kaupunkikehittämiseen liittyvää perusongelmaa: maassa on muitakin kaupunkiseutuja kuin

Helsinki. Yhden mallin sijaan alueille tarvitaan joustavuutta, toimivaa ja selkeää työnjakoa sekä

liikkumavaraa tehtävien hoidon ja aseman suhteen (vrt. Aro 2016). Yhdenvertaisuuden

tavoittelussa riskinä on myös se, että kehittämisen resurssit ohjataan kutistuville, ei kasvaville

alueille, jolloin keskitytään elvyttämiseen, ei uuden luomiseen ja kehittämisen tulokset ovat

luoneeltaan resursseja kuluttavia, ei niitä kasvattavia.

Kaupunkikehittämisen ja soten yhteensovittamisen hankaluus näkyy siinä, miten maakuntahallinnon

valmistelu on lähtenyt käyntiin: yhteistyön käynnistyminen on takellellut eniten kaupunkiseuduilla.

Maakuntahallinnon toimintakyvyn kannalta on tärkeää, että niiden rakenne, prosessit ja toiminnan suunta

ovat legitiimejä merkittävien kaupunkiseutujen keskeisten toimijoiden näkökulmasta. Tämän vuoksi on

erityisen olennaista selvittää, millainen kaupunkikehittämisen kenttä olisi tärkeiden kaupunkiseutujen

keskeisten toimijoiden näkökulmasta tehokas, toimintakykyinen ja vaikuttava uudessa hallinnan mallissa ja

tukea sen muodostumista.

3. Tutkimusasetelma

Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa sellaisen rakenteen luomisen tueksi, jonka avulla on

mahdollisuus vahvistaa alueiden elinvoimaa parhaalla mahdollisella tavalla. Kaupunkiseutujen

menestymisellä on myös suuri ja koko ajan kasvava rooli koko maan kilpailukyvyn saavuttamisessa.

Tukeudumme kotimaisiin ja kansainvälisiin tutkimuksiin ja selvityksiin sekä kaupunkiseutujen kehityksen

kannalta keskeisten toimijoiden ja asiantuntijoiden näkemyksiin siitä, millainen kaupunkien kehittämisen

kentän tulisi uudessa mallissa olla, miten ja millaisin prosessein kehittämistä pitäisi tehdä, ja millaisia

tuloksia sillä toivotaan saavutettavan.

1. Millainen kaupunkikehittämisen ja kaupunkiseudun kuntien elinvoiman tukemisen kentän tulisi

olla?

Mitä kehittämisen pitäisi olla ja mitä siinä pitäisi tehdä?

i. Järjestämissopimuksen raamit kaupunkien kehittämisen osalta,

ii. Rakennerahastokehittämisen tulevaisuus

Mikä on sen nykytila? Mihin suuntaan siitä pitäisi lähteä?

Miten tehtävät jakautuvat eri toimijoiden kesken? Kuka tekee mitäkin?

i. Kuntien rooli elinkeinopolitiikassa ja kaavoituksessa,

ii. maakunnan rooli

iii. valtion rooli

iv. Ketkä ovat tärkeimmät sidosryhmät? Mitä niiden edustajat toivovat uudelta

maakuntarakenteelta?

2. Millaiset toimintaprosessit tukisivat elinvoiman kehittämistä parhaiten?

Millaisin hallinnan prosessein elinvoimatehtäviä hoidetaan?

Mihin asioihin tulisi kiinnittää huomiota uudistuksen toimeenpanossa?

3. Mitä tuloksia kehittämistyöltä toivotaan?

Mitä konkreettisia tuloksia kehittämistoimilta toivotaan?

Millä aikaväleillä tuloksia toivotaan?

Mitä riskejä/mahdollisuuksia keskeiset toimijat näkevät uudistusprosessissa? Miten niiden

toteutuminen voidaan estää tai minimoida?

Empiirisinä tutkimuskohteina toimivat Tampereen ja Turun kaupunkiseudut. Ne ovat Helsingin jälkeen

suurimmat ja tärkeimmät suomalaiset kaupunkiseudut, mutta niitä on tutkittu elinvoiman hallinnan ja


kaupunkikehittämisen näkökulmasta melko vähän. Helsingin seudulle valmistellaan erillislainsäädäntöä ja

Helsingin metropolialueesta ja sen hallintarakenteesta on jo tehty lukuisia selvityksiä (ks. esim. Aro & Laiho

2014; Metropoli meille kaikille 2013; Tolkki, Airaksinen & Haveri 2010; Mäntysalo, Peltonen, Kanninen,

Niemi, Hytönen, & Simanainen 2010; Alanen 2009; Giersig 2008; OECD 2003). Tämän vuoksi se jätetään

empiirisen tarkastelun ulkopuolelle.

4. Tutkimuksen toteuttaminen

Tutkimushanke toteutetaan vuorottelemalla tutkimukseen ja kehittämiseen painottuvia osioita.

Ensimmäisessä vaiheessa tehdään esiselvitys, jossa rakennetaan yleiskuva kaupunkikehittämisen

haasteista, riskeistä ja mahdollisuuksista uusissa maakunnissa. Esiselvitys perustuu kaupunkiseutujen

kehittämistä koskeviin kansainvälisiin vertailuihin sekä Suomessa tehtyihin soveltuviin selvityksiin ja

tutkimuksiin. Kansainvälisiä ja suomalaisia selvityksiä peilataan maakuntia koskeviin suunnitelmiin kuten

ministeriöiden taustaselvityksiin ja muuhun senhetkiseen lainsäädäntövalmistelumateriaaliin ja nostetaan

esiin kohtia, jotka näyttäytyvät ulkomaisten ja kotimaisten kokemusten ja arviointien valossa haastavina tai

erityisinä mahdollisuuksina.

Toisessa vaiheessa järjestetään työpaja, johon kootaan keskeisiä alue- ja kaupunkikehittämistoimijoita

Tampereen ja Turun seuduilta. Työpajaan kutsutaan tutkittavien seutujen kaupunkien, seututoimistojen,

maakuntaliittojen ja ELY-keskusten edustajat. Osallistujilta kerätään ajatuksia siitä, millainen

kaupunkikehittämisen kentän tulisi olla, miten ja millaisin prosessein kehittämistä pitäisi tehdä, ja millaisia

tuloksia sillä toivotaan saavutettavan. Lisäksi keskustelutetaan näkemyksiä esiselvityksessä esiin nousseista

haasteista, riskeistä ja mahdollisuuksista. Työpajatyöskentely järjestetään mahdollisesti osittain

alihankintayhteistyönä.

Kolmannessa vaiheessa työpajan tulokset esitellään selvityksen sparraajana toimivalle professoriryhmälle,

joka tekee niistä tulkintoja ja suosituksia, nostaa esiin keskeisiä haasteita ja mahdollisuuksia. Tulokset

esitellään laajassa seminaarissa, jonne kutsutaan toimijoita myös kaupunkiseutujen ulkopuolelta.

Kokonaisuudessaan tutkimus toteutetaan kahtena tutkimuksen, työpajojen, professoriryhmän sekä laajan

seminaarin kierroksena.

Kuvio 1. Selvitystyön kolme toistuvaa vaihetta

Yhteiskehittämisen ja tutkimuksen vuorottelun tarkoituksena on tuoda tutkimukselliseen osuuteen syvyyttä

ja saturaatiota ja kehittämiseen jatkuvuutta ja sitoutuneisuutta.

Hankkeeseen perustetaan rahoittajien edustajista koottu ohjausryhmä, joka kokoontuu vähintään

puolivuosittain.

Kehittämis-työpaja

Sparraus

Tutkimus


Taulukko 1. Hankkeen alustava aikataulu. Lopullinen aikataulu hiotaan ohjausryhmän kanssa.

5. Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen keskeinen tavoite on paitsi tutkia kaupunkikehittämisen nykyistä ja toivottavaa tilaa, myös

tukea kehittämisen tilan muodostumista uudessa toimintaympäristössä, silloittaa eri toimijoiden

yhteistyötä ja sitouttaa toimijaryhmät kaupunkikehittämiseen uusissa hallintarakenteissa. Tutkimuksen

ydinsisältö yhdistää näin yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja tutkimusta. Kaupunkikehittämisen kentän

rakentuminen, silloittaminen ja sitouttaminen ovat osa tutkimushankeen prosessia. Hankkeen kirjallisena

tuotoksena on kokoava loppuraportti. Lisäksi tutkimuksesta ja sen tuloksista raportoidaan suullisesti sekä

akateemisissa että toimijoille suunnatuissa seminaareissa ja tilaisuuksissa ja hanketta hyödynnetään

yliopisto-opetuksessa.

6. Tutkimuksen toteuttajat

Tutkimushankkeen johtaja, HT, yliopistonlehtori Jenni Airaksinen (TaY) on tutkinut ja arvioinut laajasti

hallinnon uudistamista, kuntien- kuntayhtymien sekä erilaisten kuntaverkostojen johtamista ja siihen

kytkeytyvää kapasiteettia. Hän on johtanut lukuisia tutkimus- ja kehittämisprojekteja. Airaksinen osallistuu

aktiivisesti kaupunkien ja kaupunkiseutujen käytännön kehittämistyöhön ja hän on muun muassa pysyvänä

asiantuntijana parlamentaarisessa työryhmässä, joka valmistelee Tulevaisuuden kunta -hanketta.

Valikoituja julkaisuja:

1. Haveri Arto, Airaksinen Jenni and Paananen Henna (2015) Transformation of Local Leadership—

Narratives on changed Interaction. Open Journal of Leadership, 4, 117-128.

2. Haveri Arto, Airaksinen Jenni, Jäntti Anni (2015) The Kainuu regional experience: deliberate and

unintended effects of scaling local government tasks to the regional level. Scandinavian Journal of

Public Administration. Vol. 19 No 4.

3. Kurkela Kaisa & Airaksinen Jenni (2015). Asukasosallistuminen Tampereella: Kokemusasiantuntijoita

ja postinkantajia. Kunnallistieteen aikakauskirja (2/2015), s.166-169.

Hankkeen alustava aikataulu

Tutkimus Esiselvitys

2016 syksy

2017 kevät syksy

I Työpajan ja sparrauksen yhteenveto

Työpaja I

Ohjausryhmä-tapaamiset

Raportointi Hankkeen koonti ja raportointi

Työpajat

Professori- ryhmät

2018 kevät

Työpaja II

sparraus I sparraus II

II Työpajan ja sparrauksen yhteenveto

Tapaaminen I Tapaaminen II Tapaaminen III

Tapaaminen IV

Semi-naari

Semi-naari


YTM, Tutkija Helena Härkönen (os. Tolkki) (TaY) viimeistelee Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulussa

kunnallispolitiikan oppiaineeseen kuuluvaa väitöskirjaa otsikolla ”Alue ja hallinta. Monimutkaisten

aluehallintarakenteiden legitimiteetti ja ohjaus” Härkönen on tutkinut, arvoinut ja selvittänyt mm.

metropolihallintaa, aluekehittämisverkostoja ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueita

vuodesta 2008. Valikoituja referenssejä:

1. Härkönen, Helena; Nyholm, Inga; Haveri, Arto & Airaksinen, Jenni (2015) Legitimaation lähteet

metropolirakenteissa. Hallinnon tutkimus 34 (1), 5-26.

2. Tolkki Helena, Airaksinen Jenni, Haveri Arto, Valkonen Emilia (2011). Governance in Regional

Development—Between Regulation and Self-regulation Public Organization Review. Volume 11,

Issue 4

3. Tolkki, Helena, Airaksinen, Jenni & Haveri, Arto (2010). Metropolihallinta. Neljä mallia maailmalta ja

niiden sovellettavuus Suomessa. Ympäristöministeriön julkaisuja. Helsinki: Ympäristöministeriö.

VTT Timo Aro on erikoistunut alue- ja väestökehitykseen liittyviin tutkimuskysymyksiin. Aron

tutkimukselliset intressit suuntautuvat ensisijaisesti maan sisäiseen muuttoliikkeeseen määrällisestä ja

rakenteellista näkökulmasta sekä toissijaisesti alueiden väestölliseen ja aluetaloudelliseen kilpailukykyyn,

alueellisiin eroihin, työllisyyden edistämiseen sekä alueiden ulkoista ja sisäistä elinvoimaa mittaaviin

tilastoanalyyseihin. Aron väitöskirja liittyi maan sisäiseen muuttoliikkeeseen (Julkinen valta ja

maassamuuttoa edistävät ja rajoittavat tekijät Suomessa 1880-luvulta 2000-luvulle/Turun yliopisto)

Keskeisiä referenssejä:

1. Kuuden kaupunkiseudun (Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun, Lahden ja Jyväskylän) demografinen

kilpailukykyanalyysi. Tilaaja, valtiovarainministeriö

2. Viiden kaupunkiseudun (Porin, Seinäjoen, Joensuun, Vaasan ja Lappeenrannan) demografinen

kilpailukykyanalyysi. Tilaaja, valtiovarainministeriö

3. Metropolialueen demografinen kilpailukykyanalyysi. Tilaaja, valtiovarainministeriö

4. Vapaaehtoisuudesta pakkoon, pakosta vapaaehtoisuuteen’. Hallituksen esitys kuntarakennelain

muuttamisesta. Kunnallistieteellinen aikakausikirja 2/2014. Sivut 151-176.

Dosentti, HT Inga Nyholm on tutkimustyössään keskittynyt kuntahallinnon uudistuksiin ja

muutosprosesseihin erityisesti kuntajohtamisen näkökulmasta. Kiinnostuksen kohteena ovat olleet myös

hallinnonuudistusten ja kuntasektorin muutoksiin liittyvien tutkimusmenetelmien ja lähestymistapojen

kehittäminen. Viime vuosina Nyholm on tutkinut myös uudistusten legitimaatiota sekä kunta-

valtiosuhdetta. Hän työskentelee valtiovarainministeriön kunta- ja aluehallinto-osastolla neuvottelevana

virkamiehenä. Nyholm on Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun dosentti, dosentuurin alana on

kunnallispolitiikka, erityisesti kuntajohtaminen.

1. Nyholm, Inga, Airaksinen, Jenni, Härkönen, Helena & Haveri, Arto (2016). Helsingin

metropolialueen hallinta ja legitimiteetin lähteet. Hallinnon Tutkimus 35 (1).

2. Nyholm Inga (2011) Kunta-valtio–suhteen muodonmuutos – linjakkaasta liitosta monimuotoisten

mekanismien määrittämäksi kokonaisuudeksi. Teoksessa: Haveri, A. & Stenvall, J. & Majoinen, K.

(toim.) Kunnallisen itsehallinnon peruskivet. Suomen Kuntaliitto, Acta nro 224, Helsinki. Ss. 128 –

140.

3. Nyholm Inga & Airaksinen Jenni (2011) Kuntahallinnon uudistaminen arvioinnin kohteena.

Hallinnon tutkimus 30 (4), 297-312. Hallinnon tutkimuksen seura ry, Tampere.

4. Haveri Arto, Nyholm Inga, Asbjørn Røiseland & Signy Irene Vabo (2009) Governing collaboration:

Practices of meta-governance in Finnish and Norwegian local governments. Local Government

Studies. Vol. 35, No. 5, 539-556. Routledge, London.


Professoriryhmä koostuu Tampereen yliopiston professoreista, jotka ovat kaupunkikehittämisen

asiantuntijoita.

Lähteet

Airaksinen, Jenni (2009). Hankala hallintouudistus. Acta Universitatis tamperensis 1397. Tampere: Tampere

University Press.

Airaksinen, Jenni & Kolehmainen, Jari (2012). Seutukaupungit muuttuvan paikallishallinnon kentässä:

Palvelu- ja elinvoimanäkökulmien punnintaa. Teoksessa Hynynen Ari (toim.) Takaisin kartalle: Suomalainen

seutukaupunki. Helsinki: Suomen Kuntaliitto, 30-50.

Alanen, Jussi-Pekka (2009). Helsinki. Kansakunnan pääkaupunki - ihmisten metropoli. KAKS, Polemia-sarjan

julkaisuja 74. Helsinki: Kunnallisalan kehittämissäätiö.

Aro, Timo & Laiho, Anna (2014). Metropolialueen demografinen kilpailukykyanalyysi. Metropolialueen

alueellinen ja väestöllinen kilpailukyky muuttoliikkeen näkökulmasta vuosina 2000 –2013. Haettu sivulta:

http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/20140303Metrop/name.jsp,

17.5.2014.

Brenner, Neil (2003). Metropolitan institutional reform and the rescaling of state space in contemporary

Western Europe. European Urban and Regional Studies. 10(4) 297-324.

Giersig, Nico (2008). Multilevel Urban Governance and the “European City”. Discussing Metropolitan

Reforms in Stockholm and Helsinki. Wiebaden: VS Verlag für Sozialwissenscaften.

Härkönen, Helena; Nyholm, Inga; Haveri, Arto & Airaksinen, Jenni (2015) Legitimaation lähteet

metropolirakenteissa. Hallinnon tutkimus 34 (1), 5-26.

Jäntti A., Airaksinen J. & Haveri A. (2010). Siniset ajatukset – Vapaasta pudotuksesta hallittuun

sopeuttamiseen. Kainuun hallintokokeilun vaikutukset. Valtiovarainministeriö: Hallinnon kehittäminen

20/2010. Helsinki.

Kuntalehti 10.12.2015. Kuntapäättäjät: Onnistunut kaavoitus on elinvoiman ehto.

http://kuntalehti.fi/kuntauutiset/paatoksenteko/kuntapaattajat-onnistunut-kaavoitus-on-elinvoiman-ehto/

Metropoli meille kaikille (2013). Metropolialueen esiselvitys – selvityshenkilöiden suositus ja ehdotukset.

Helsinki: Valtiovarainministeriö.

Mäeltsemees, Sulev (2010). The Capital City in the Local Self-Government System in Central and Eastern

European and Caucasus Countries. Teoksessa Gábor Soós and Markku Temmes (Eds.) Metropolitan CEE. Big

Cities, Capitals and City-Regions in Central and Eastern Europe. Bratislava: NISPAcee.

Mäntysalo, Raine, Peltonen, Lasse, Kanninen, Vesa, Niemi, Petteri, Hytönen, Jonne & Simanainen, Miska

(2010). Keskuskaupungin ja kehyskunnan jännitteiset kytkennät. Viiden kaupunkiseudun yhdyskuntarakenne

ja suunnitteluyhteistyö Paras-hankkeen käynnistysvaiheessa. Paras-ARTTU-ohjelman tutkimuksia nro 2.

Acta 217. Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus.

Helsinki: Suomen Kuntaliitto.

OECD (2015a), The Metropolitan Century: Understanding Urbanisation and its Consequences, OECD

Publishing, Paris. http://dx.doi.org/10.1787/9789264228733-en

OECD (2015b), Governing the City, OECD Publishing. http://dx.doi.org/10.1787/9789264226500-en

OECD (2003). Territorial Review Helsinki. Paris: OECD Publications.


Tolkki, Helena, Airaksinen, Jenni & Haveri, Arto (2010). Metropolihallinta. Neljä mallia maailmalta ja niiden

sovellettavuus Suomessa. Ympäristöministeriön julkaisuja. Helsinki: Ympäristöministeriö.

Rahoitussuunnitelma:

Maakunnan kehittämisraha (Pirkanmaan liitto ja V-S- liitto yhteensä) 75 000

Muu rahoitus 1: Tampereen kaupunki 30 000

Muu rahoitus 2: Turun kaupunki 20 000

Muu rahoitus 3: TEM 20 000

Muu rahoitus 4: Kuntaliitto 20 000

Tuotot yhteensä 165 000

Hanke toteutetaan, mikäli tuotot ovat yhteensä vähintään 140 000. Tällä hetkellä mukaan ovat lupautuneet

Pirkanmaan liitto, Tampereen ja Turun kaupungit sekä Kuntaliitto. TEM:n kanssa neuvottelut ovat kesken.


HORIZON 2020, ECCENTRIC CIVITAS -HANKKEEN KÄYNNISTÄMINEN

Asia HORIZON 2020, ECCENTRIC CIVITAS (City Vitality Sustainability) -hanke on saanut myöntei-sen rahoituspäätöksen Euroopan unionilta. Hankkeen pääpartnerina Suomessa toimii Turunkaupunki. Varsinais-Suomen liitto toimii hankkeessa partnerina. Varsinais-Suomen liiton sekäValonian suunniteltu kokonaisbudjetti on yhteensä 213 750 euroa. Euroopan unionin rahoitus-osuus on 100 %.

Varsinais-Suomen liitto toteuttaa hankkeen yhteydessä liikkumisbarometrin, jossa selvitetäänasukkaiden kokemuksia, tottumuksia sekä tavoitteita kestävän liikkumisen muotoihin (kävely,pyöräily, joukkoliikenne) ja tekee selvityksen osallistavan suunnittelun keinoista strategisensuunnittelun tasolla. Lisäksi Varsinais-Suomen liitto teettää henkilöautojen liityntäpysäköintiinliittyvän selvityksen. Suunnitelmat ja selvitykset kohdistuvat Turun kaupunkiseudun alueelle,jonne itse Civitas-hankekin kohdentuu, mutta tavoitteena on, että suunnitelmia ja selvityksiävoidaan hyödyntää myöhemmin myös muun maakunnan alueella sekä muualla Suomessa. Va-lonia toteuttaa hankkeen yhteydessä mm. markkinointitoimenpiteitä ja suunnitelmien jalkautta-mista sekä osallistuu MaaS (Mobility as a Sevice) -toimenpiteisiin.

Hankkeen toteutusaikataulu on 1.9.2016–31.8.2020. Hankkeen toteuttaminen vaatii lisähenkilö-resurssien palkkaamista Valoniaan. Lisäksi hanke vaatii liityntäpysäköintiselvityksen tilaamisenkonsulttitoimeksiantona.

Civitas -hanke toteuttaa Varsinais-Suomen liikennestrategiaa 2035+ parantaessaan kävelyn japyöräilyn asemaa Turun kaupunkiseudun taajama-alueilla ja kehittäessään seudun joukkolii-kennettä. Civitas-hanke vastaa hyvin myös Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunni-telman kehittämislinjauksiin, jossa etusijoille on nostettu viihtyisän ja vetovoimaisen jalankulku-ja pyöräilykaupungin sekä palvelevan joukkoliikennekaupungin luominen.

Valmistelija MS/HS/em


Maakuntahallitus päättää

1. Käynnistää ECCENTRIC CIVITAS -hankkeen.2. Perustaa hankkeelle liiton kirjanpitoon omakatteisen kustannuspaikan. Hankkeen tilivelvol-

linen on suunnittelujohtaja Heikki Saarento.3. Valtuuttaa maakuntajohtajan allekirjoittamaan hankkeen käynnistymiseen liittyvät asiakirjat

sekä tekemään hankkeen edellyttämät hankinnat ja henkilöstörekrytoinnit.

Päätös Ehdotus hyväksyttiin.______

Lisätietoja Suunnittelujohtaja Heikki Saarento, puh. 040 720 3056, [email protected]

MAANK: 137/2016§ 129, MH 19.9.2016 10:00 Sivu 67


ALUEELLISET INNOVAATIOT JA KOKEILUT (AIKO) -RAHOITUS

Asia Pääministeri Sipilän hallitusohjelman mukaan hallitus tukee eri alueiden omiin vahvuuksiin perus-tuvan kilpailukyvyn parantamista. Pyrkimyksenä on saada Suomen erilaiset voimavarat hyödynnet-tyä kasvun ja työllisyyden varmistamiseksi. Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) on hallituksenKilpailukyvyn vahvistaminen elinkeinoelämän ja yrittäjyyden edellytyksiä parantamalla -nimisenkärkihankkeen toimenpide, jonka rahoittamiseen on käytössä 30 miljoonaa euroa vuosille 2016 –2018. Noin puolet rahoituksesta käytetään kaupunkien, kasvukäytävien ja teemaverkostojen kas-vusopimuksiin ja toinen puoli maakuntien ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) toimiin.

AIKO–rahoituksella tuetaan aluelähtöisiä hankkeita, joilla vahvistetaan maakunnan eri osien kykyäsopeutua ja vastata elinkeinorakenteen muutoksiin. Keskeisessä roolissa ovat elinkeinojen ja yri-tystoiminnan uudistuminen, kasvu ja kansainvälistyminen sekä työllisyyttä ja yritystoimintaa edistä-vät kokeilut. Rahoituksella toteutetaan kooltaan pieniä, ketteriä, kokeiluluontoisia ja uusia aluekehi-tystoimenpiteitä. Tavoitteena on myös tukea merkittävien ja mittaluokaltaan merkittävien kehittä-misprosessien nopeaa liikkeelle lähtöä.

Valtioneuvosto on päättänyt AIKO-rahoituksen alueellisesta jaosta vuodelle 2016. Varsinais-Suomen liitto sai ennakoidun rakennemuutoksen rahoitusta 273 000 euroa sekä Turun kaupunki-seudun kasvusopimuksen toteuttamiseen osoitettua rahoitusta 558 000 euroa. Lisäksi Uudenmaanliiton kautta myönnettävälle Pohjoiselle kasvuvyöhykkeelle kohdennettiin 270 000 euroa.

Varsinais-Suomen liiton myöntämän ennakoidun rakennemuutoksen rahoituksen ensimmäinenhaku on avoinna. Hakuaika päättyy 23.9.2016. Rahoitus on pienimuotoista. Tuen enimmäismääräon 70 % hankkeen kokonaiskustannuksista.

Valmistelija TN/PP/kk


Maakuntahallitus merkitsee Alueelliset innovaatiot ja kokeilut -rahoituksen tiedoksi.


Lisätietoja Erikoissuunnittelija Petteri Partanen, puh. 040 776 0630, [email protected]

ALUEK: 43/2016§ 130, MH 19.9.2016 10:00 Sivu 68


LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖLLE KULTTUURIPOLITIIKAN STRATEGIA 2025 -LUONNOKSESTA

Asia Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt 16.8.2016 päivätyssä sähköpostissaan (dnro E 37/2016)Varsinais-Suomen liitolta lausuntoa luonnoksesta opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikanstrategiaksi 2025. Lausunto pyydetään antamaan vastaamalla lausuntopalvelu.fi:ssä julkaistuunlausuntopyyntöön ja siinä esitettyihin kysymyksiin 16.9.2016 mennessä.

Lausuntopyyntö materiaaleineen on saatavilla osoitteesta:https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=a1b4e766-da8e-4178-b8cf-95f17203aef2&respondentId=293b68d1-349d-4cea-b66f-04dfac2813eb

Opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan strategia vuoteen 2025 on päivitys vuonna 2009valmistuneesta vuoteen 2020 ulottuvasta strategiasta. Se luo suuntaviivat opetus- ja kulttuuriminis-teriön kulttuuripoliittisille toimille ja toimialan ohjaukselle vuoteen 2025. Hallitusohjelmat ilmaisevattarkemmat painotukset ja toimenpiteet. Strategian valmistelussa on otettu huomioon toimialan nä-kemyksiä kulttuuripolitiikan kehittämistarpeista. Strategia kattaa kuvaukset kulttuuripolitiikan tilastavuonna 2016, toimintaympäristön muutoksista sekä kulttuuripolitiikan tavoitteista vuoteen 2025.

Valmistelija JV/KS/kr


Maakuntahallitus päättää antaa seuraavan lausunnon:

Opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan 2025 strategialuonnos antaa realistisen kuvankulttuuripolitiikan nykytilasta. Sen käsitys toimialan tulevaisuuden näkymistä ja tavoitteista on pe-rusteltu ja vastaa hyvin maakunnan oman, Varsinais-Suomen kulttuuristrategian 2015–2025, lin-jauksia toimialasta ja sen tulevaisuudesta.

Maakunnan liiton näkökulmasta tärkeää on tuleva valtakunnallisten ja alueellisten tehtävien työnja-ko ja resursointi. Tämän tulisi näkyä strategiassa vielä selkeämmin. Mikä on kulttuurin merkitysuudessa aluehallinnossa ja mikä on uuden maakuntahallinnon rooli suhteessa opetus- ja kulttuuri-ministeriöön?

Alueellinen tasa-arvo on viime vuosina heikentynyt. Taidekenttä on myös kansainvälistynyt nope-asti. Eri taiteenalojen väliset tuloerot ovat lisääntyneet, eivätkä rahoitusrakenteet ole reagoineet riit-tävästi toimeentulon kriittisiin ongelmiin. Strategiassa todetaan seuraavaa: ”Kuntien väliset erotkulttuuripalveluissa ovat kasvaneet. Taide- ja kulttuurilähtöisten hyvinvointipalveluiden tarjonta so-siaali- ja terveydenhuollossa vaihtelee alueittain. Aluehallinto on muutoksen tilassa”. Tulisikin sel-keämmin ottaa kantaa siihen, mitä OKM voi tehdä alueellisen tasapainon paremmaksi turvaa-miseksi jatkossa.

Luovien alojen merkitys taloudelle ja yhteiskunnan hyvinvoinnille tulisi ymmärtää vahvemmin myöselinkeinopolitiikan kehittämisessä ja päätöksenteossa. Vahvasti kaksikielisenä maakuntana Varsi-nais-Suomi haluaa myös korostaa ruotsinkielisten kulttuuripalvelujen tarpeiden tukemista jatkossa-kin.

Maakunnan näkökulmasta keskeistä kulttuuripolitiikassa ovat kirjastolaitoksen, taiteen perusope-tuksen, ammatillisen taideopetuksen ja taiteen saavutettavuuden ja saatavuuden asiat. Strategiansaatteessa viitataan siihen, että tämä strategia koskee ensisijaisesti niitä toiminnan alueita, joistavastaa opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuri- ja taidepolitiikan osasto (taide- ja taiteilija-, kulttuuri-perintö-, kirjasto-, tekijänoikeus- ja audiovisuaalinen politiikka). Tästä huolimatta Varsinais-Suomenliiton maakuntahallitus ei pidä tarkoituksenmukaisena sitä, että Opetus- ja kulttuuriministeriö tekeekulttuuripoliittisen strategian, jossa taiteen perusopetuksen ja ammatillisen opetuksen näkökulmaei juuri ole mukana. Ne ovat kulttuuripolitiikan kannalta keskeisiä ja niissä tulisi turvata alueellinennäkökulma ja tasa-arvoisuus.

EDUNV: 37/2016§ 131, MH 19.9.2016 10:00 Sivu 69

https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=a1b4e766-da8e-4178-b8cf-


Lisätietoja EU-tiedottaja Kirsi Stjernberg, p. 040 551 3120, [email protected]

EDUNV: 37/2016§ 131, MH 19.9.2016 10:00 Sivu 70


LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖLLE LAEIKSI YLEISISTÄ KIRJASTOISTA JA OPETUS- JAKULTTUURITOIMEN RAHOITUKSESTA ANNETUN LAIN 2 §:N MUUTTAMISESTA

Asia Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt Varsinais-Suomen liitolta 19.8.2016 lausuntoa hallituksenesitysluonnoksesta laeiksi yleisistä kirjastoista ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetunlain 2 §:n muuttamisesta. Lausunto pyydetään toimittamaan sähköpostitse 23.9.2016 mennessä.Lausunnossa pyydetään ottamaan kantaa erityisesti esityksen vaikutuksia käsittelevään lukuun.

Esitysluonnos on luettavissa osoitteessa:http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/vireilla_kirjastot/kirjastolaki/index.html?lang=fi

Nykyinen kirjastolaki koskee kuntien ylläpitämiä yleisiä kirjastoja. Yleinen kirjasto on Suomessaperus- ja lähipalvelu ja kirjastopalvelut ovat kuntien käytetyimpiä palveluja. Kirjastolain tavoitteenaon edistää kaikkien yhtäläisiä mahdollisuuksia ajanmukaisiin ja laadukkaisiin kirjastoja tietopalve-luihin asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta.

Kunta saa valtionosuutta yleisen kirjaston käyttökustannuksiin. Valtio on osallistunut yleisten kirjas-tojen toiminnan rahoitukseen noin neljänneksellä (vuonna 2016 valtionosuusprosentti 25,47 %).Esitys ei lisää kuntien tehtäviä eikä sillä ole vaikutusta kuntien talouteen.

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki yleisistä kirjastoista, joka korvaisi nykyisen kirjastolain.Ehdotettuun lakiin lisättäisiin säännökset määritelmistä, valtion ja kunnan vastuusta, yleisen kirjas-ton tehtävistä, kirjaston käyttäjän velvollisuudesta sekä lainauskiellosta ja kirjaston käyttökiellosta.Lailla uudistettaisiin lain tavoitetta ja soveltamisalaa, keskus- ja maakuntakirjastoja, maksuttomuut-ta, käyttösääntöjä ja henkilöstöä koskevat säännökset. Lisäksi ehdotetaan, että opetus- ja kulttuuri-toimen rahoituksesta annettuun lakiin tehdään yleisiä kirjastoja koskeviin säännöksiin liittyviä tekni-siä muutoksia.

Kirjastolaissa säädetään kuntien yleisten kirjastojen kirjastoja tietopalveluista, mutta yleisten kir-jastojen toiminta on kuitenkin käytännössä laajempi kokonaisuus. Muutokset kirjastojen toimin-taympäristössä, mm. digitalisaatio, muutokset väestörakenteessa, maahanmuutto ja kunta- ja alue-rakenteen muutos vaikuttavat yleisten kirjastojen toimintaan. Yleisiltä kirjastoilta edellytetään aiem-paa monipuolisempia ja moniarvoisempia palveluja. Ehdotettuun lakiin lisättäisiin säännös yleisenkirjaston tehtävistä. Yleisellä kirjastolla olisi kuusi keskeistä tehtävää: tarjota pääsy aineistoihin, tie-toon ja kulttuurisisältöihin, ylläpitää monipuolista ja uudistuvaa kokoelmaa, edistää lukemista ja kir-jallisuutta, tarjota tietopalvelua, ohjausta ja tukea tiedon hankintaan, tarjota tiloja oppimiseen, har-rastamiseen, työskentelyyn ja kansalaistoimintaan sekä edistää yhteiskunnallista ja kulttuuristavuoropuhelua.

Yleisten kirjastojen keskuskirjasto ja maakuntakirjastot täydentävät yleisten kirjastojen palveluja.Helsingin kaupunginkirjasto toimii yleisten kirjastojen keskuskirjastona. Ehdotuksessa yleisten kir-jastojen keskuskirjaston nimi muutettaisiin valtakunnalliseksi keskuskirjastoksi. Maakuntakirjastoi-na toimii 18 yleistä kirjastoa Manner-Suomessa, eli kaikissa maakunnissa on maakuntakirjasto. Tu-run kaupungin kirjasto toimii Varsinais-Suomen maakuntakirjastona (VASKI).

Nykyisten maakuntakirjastojen tehtävänä on toiminta-alueellaan mm. kehittää verkko- ja tietopalve-luja, perehdyttää kirjastojen henkilöstöä kirjastotyön uusiin toimintamuotoihin ja kehittämishankkei-siin, toteuttaa yhteistyössä muiden yleisten kirjastojen kanssa alueellisia ja valtakunnallisia kehit-tämishankkeita, tukea ja kehittää yleisten kirjastojen tietoja kaukopalvelua ja edistää kirjastojenyhteistyötä. Maakuntakirjastojen toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten takia maakunta-kirjaston osin vanhentuneiksi katsottuja tehtäviä on arvioitu tarpeelliseksi uudistaa. Maakuntakirjas-tojen tehtäviä suunnataan laajemmin toimialueensa yleisten kirjastojen toiminnan ja kehittämisentukemiseen ja kehittämistyön veturiksi. Kehittämiskirjasto korvaisi nykyisen maakuntakirjaston. Ke-hittämiskirjastojen lukumäärästä ja toimialueista säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella. Tarkoi-tuksena on, että kehittämiskirjastoja olisi enintään 12. Kehittämiskirjastoina toimivista yleisistä kir-jastoista säädettäisiin opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella. Kehittämistehtävien uudelleen jär-

EDUNV: 32/2016§ 132, MH 19.9.2016 10:00 Sivu 71

http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/vireilla_kirjastot/kirjastolaki/index.html?lang=fi

jestelyllä pyritään mahdollistamaan palveluiden tasapuolinen saatavuus ja keskeisten kansallistenhankkeiden tasavertainen toteuttaminen.

Valmistelija JV/MR-L/kr


Maakuntahallitus päättää antaa seuraavan lausunnon laeiksi yleisistä kirjastoista ja opetus- ja kult-tuuritoimen rahoituksesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta:

Varsinais-Suomen liitto katsoo, että alueellisesta näkökulmasta merkittävä on erityisesti esityksen10 §, jonka mukaan kehittämiskirjasto koko maan kattavana kehittämisen ja koordinoinnin verkko-na korvaisi nykyisen maakuntakirjaston. Maakunnan liitto katsoo, että kehittämiskirjastojen luku-määrästä ja toiminta-alueista päätettäessä tulee huomioida alueiden tarpeet. Vapautuvien resurs-sien tulee vahvistaa uusien kehittämiskirjastojen toimintaa. Myös alueiden kielelliset vaatimuksettulee huomioida uudelleenjärjestelyjä tehtäessä. Varsinais-Suomen liitto huomauttaa, että lainval-mistelun yhteydessä ei ole tehty kielellisten vaikutusten arviointia, joten kielellisistä vaikutuksista eivoida lausua. Lain tulisi kuitenkin turvata kielellisesti tasapuoliset palvelut.

Esityksellä ei arvioida olevan taloudellisia vaikutuksia. Varsinais-Suomen liitto pitää kuitenkin tär-keänä, että lain valmistelussa huolehditaan yleisten kirjastojen rahoituksen vastaavan lain tavoitet-ta ja yleisille kirjastoille annettuja tehtäviä. Esimerkiksi rahoituksen vähentyessä on kunnissa karsit-tu yleisten kirjastojen aukioloaikoja, mikä on väistämättä vaikuttanut palveluun ja palvelun käytettä-vyyteen eri väestöryhmissä. Kirjastopalvelujen tasaisen saatavuuden kannalta on tärkeää, että kir-jastoautopalvelusta pidetään kiinni lakia uudistettaessa.

Tasapuolisen kohtelun kannalta on hyvä, että maksuttomuutta koskevaa säännöstä selvennettäi-siin. Osa kunnista on tähän asti perinyt maksun aineiston varaamisesta, mikä on asettanut kirjas-ton käyttäjät eriarvoiseen asemaan. Varausmaksujen osuutta yleisten kirjastojen tuloista pidetäänesityksessä vähäisenä. Yksittäiselle yleiselle kirjastolle varausmaksuista syntynyt tulovaje on kui-tenkin kunnan taloudessa kompensoitava jollakin tavalla. Varaukset aiheuttavat myös kustannuk-sia mm. aineistokuljetusten takia. Varsinais-Suomen liitto pitää hyvänä, että kunta voisi jatkossaperiä maksua varatun aineiston noutamatta jättämisestä, mikä osaltaan auttaisi kattamaan syntyviäkustannuksia.


Lisätiedot Suunnittelija Malla Rannikko-Laine, p. 040 721 3429, [email protected]

EDUNV: 32/2016§ 132, MH 19.9.2016 10:00 Sivu 72


VIRANHALTIJAPÄÄTÖKSET

Asia Viranhaltijat ovat tehneet hallintosäännön ja päätösvallan delegointien perusteella seuraavat toi-meenpanopäätökset:

Maakuntajohtajan päätökset:- hankepäätökset A § 2 - 4- muut B § 141 - 157

Aluekehitysjohtajan päätökset:- CB hankerahoituspäätökset Q § 131 - 134

Edunvalvontajohtajan päätökset:- CB valtion vastinraha X § 1 - 2

Head of Managing Authorityn päätökset A1 § 13 - 32

Valmistelija MK


Maakuntahallitus merkitsee viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat tiedoksi eikä käytä otto-oikeuttaan.


Lisätietoja Hallintosihteeri Marja Karttunen p. 040 720 3061, [email protected]

§ 133, MH 19.9.2016 10:00 Sivu 73


TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT

.1 LAUSUNTO LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖLLE VUODEN 2017 OSTO- JA VELVOITELIIKENTEESTÄ

Liikenne- ja viestintäministeriö on 16.8.2016 kirjatulla kirjeellään pyytänyt Varsinais-Suomen liitonnäkemystä alueiden liikkumistarpeista henkilöraideliikenteessä sekä osto- ja velvoiteliikenteen vuo-roista ja aikatauluista. Ministeriö pyytää tuomaan esille, millaisia vaikutuksia mahdollisilla junavuo-roilla olisi alueille ja miten junaliikenteen aikatauluja tulisi kehittää. Lausunto on pyydetty toimitta-maan viimeistään 5.9.2016.

VR-Yhtymä Oy:lle on myönnetty yksinoikeus henkilöliikenteen harjoittamiseen Suomen rautateillä.Yksinoikeuden nojalla VR harjoittaa markkinaehtoista henkilöliikennettä liiketaloudellisin perustein,jolloin se vastaa itsenäisesti vuorotarjonnasta ja liikenteen aikatauluista. Yksinoikeutensa vasti-neeksi VR harjoittaa julkisen palvelun velvoitteen alaista liikennettä yhteensä 20 miljoonalla eurollavuosittain. Tämän lisäksi liikenne- ja viestintäministeriö hankkii yhtiöltä henkilöliikennepalveluja 30miljoonalla eurolla vuosittain. Osto- ja velvoiteliikenteellä pyritään täydentämään vuorotarjontaa jamahdollistamaan liikenne sellaisilla yhteysväleillä, jonne sitä ei markkinaehtoisesti synny. Sekävelvoite- että ostoliikenteen vuorot ja aikataulut VR suunnittelee yhteistyössä liikenne- ja viestintä-ministeriön kanssa.

Varsinais-Suomen maakunnan alueella ei harjoiteta osto- eikä velvoiteliikennettä.

Varsinais-Suomen liitto antaa asiasta seuraavan lausunnon:

Etelä-Suomen kasvukolmion Turku-Tampere-Helsinki vahvistaminen on keskeinen lähtökohtaVarsinais-Suomen alueidenkäytön suunnittelulle ja liikennejärjestelmätyölle. Kasvukolmiolla suju-vat henkilöjunaliikenteen yhteydet ovat erittäin tärkeitä paitsi Varsinais-Suomen, mutta myös kokoEtelä-Suomen elinkeinoelämälle sekä työmatkaliikenteelle. Junaliikenteen yhteydet parantavat yri-tysten ja julkisorganisaatioiden kanssakäymistä, verkostoitumista, työasiointia, työvoiman saata-vuutta, kokous-, kongressi- ja vapaa-ajan matkustusta sekä erilaisten tapahtumien järjestämistä.Junayhteydet mahdollistavat asumisen kasvukeskusten ulkopuolella ja samalla kestävän liikkumi-sen asuin- sekä työpaikan välillä.

Maakuntakaavatyössä Varsinais-Suomen liitto pyrkii vahvistamaan maankäyttöä alueilla, joista onmahdollisuudet kulkea rautateitse maamme suurimmille kaupunkiseuduille. Raideliikenteen hyö-dyntäminen ja kehittäminen on asetettu tavoitteeksi myös maakunnan liikennestrategiassa sekäTurun kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa.

Etelä-Suomen kytkeminen yhdeksi vahvaksi työssäkäyntialueeksi edellyttää sujuvampia henkilöju-naliikenteen yhteyksiä Turusta Helsinkiin ja Tampereelle. Lisäksi se edellyttää kyseisten yhteysvä-lien pienempien keskusten kytkemistä osaksi näitä kehityskäytäviä.

Varsinais-Suomen alueella on tällä hetkellä kolme asemapaikkakuntaa, joten asemavälit ovat erit-täin pitkiä. Tämä vähentää junaliikenteen potentiaalisen käyttäjäkunnan määrää. Aikataulut Tam-pereen suuntaan eivät palvele työmatka-, kokous- ja kongressimatkoja. Helsingin junat eivät palve-le myöhäisen illan vapaa-ajanmatkoja.

- Asemapaikkoja tulisi lisätä Varsinais-Suomen alueella.-Juna-aikatauluja tulisi kehittää Tampereen suuntaan ajatellen etenkin työmatka-, kokous- sekäkongressimatkoja.- Helsingin suunnalla asemavälejä tulisi tihentää ja aikatauluja kehittää.

Perustason turvaaminen

Valtion turvattava perustaso henkilöraideliikenteelle. Perustelut:Edellytys toimivan ja kestävän yhdyskuntarakenteen ja liikenneverkon kehittämisek-si (pitkäjänteiset suunnitteluprosessit)

§ 134, MH 19.9.2016 10:00 Sivu 74

Junayhteyksillä merkittävä vaikutus ihmisten ja yritysten sijoittumisvalintoihin.

Kaukojunaliikenteen kehittäminen

Tampereelta Turkuun aamuyhdeksäksi saapuva uusi vuoro sekä Turusta Tampereelle klo 17.00 -18.00 lähtevä uusi vuoro. Perustelut:

Maakunnan tavoitteena on saada Loimaan seutu kytkettyä kiinteämmin maakunnanlaajuiseen, kestävään liikkumiseen perustuvaan työssäkäyntialueeseen. Yhteydetparantavat Loimaan työ- ja opiskelumatkojen sujuvuutta TurkuunParantavat Turun ja Tampereen välisen työasiointi- ja työssäkäyntiliikenteen edelly-tyksiäMahdollistavat laajempien kokousten ja konferenssien järjestämisen Turussa kau-empaa saapuvilla junilla (vaihtoyhteydet Turun suuntaan).

Helsingistä Turkuun ja Turusta Helsinkiin klo 22.00 jälkeen uudet iltavuorot. Perustelut:Nykyinen iltayhteys Helsingistä Turkuun lähtee niin aikaisin (20.37), että tapahtu-miin ja työelämään liittyviin iltatilaisuuksiin osallistuminen Helsingissä ei ole mahdol-lista junaa käyttäenTurusta lähtevä iltayhteys erityisesti Helsingin suuntaan lähtee niin aikaisin (klo20.30), että se heikentää suuresti erilaisten tapahtumien järjestämisedellytyksiä Tu-russa samoin kuin Salon asukkaiden mahdollisuuksia käyttää maakuntakeskuksenkulttuuri- ym. palveluja.

Tasainen tunnin vuoroväli Turun ja Helsingin välille arkisin (+ aamun ja iltapäivän lisävuorot). Ta-sainen kahden tunnin vuoroväli Turun ja Tampereen välille arkisin (+ aamun ja iltapäivän lisävuo-rot). Perustelut:

Parantaa Turun ja Helsingin/Tampereen välisiä asiointimatkojen luotettavuutta sekäennustettavuutta työssä ja vapaa-ajalla.

Asemapaikkojen lisääminen

Lisäpysähdykset Paimioon sekä Auraan. Perustelut:Maakunnan tavoitteena on saada ratojen varret kytkettyä kiinteämmin maakunnanlaajuiseen, kestävään liikkumiseen perustuvaan työssäkäyntialueeseen. Asema-paikkojen lisääminen parantaa Auran sekä Paimion asuinkeskittymien työ- ja opis-kelumatkojen sujuvuutta TurkuunLisäpysähdykset eivät vaadi merkittäviä satsauksia infraan (vanhoja asemapaikko-ja)Lisäpysähdykset eivät aiheuta lisäaikaa (aikatauluissa väljyyttä).

Pietarin yhteyksien kehittäminen

Henkilöjunaliikenteen yhteydet Turusta Pietariin tulee turvata sujuvin vaihtoyhteyksin myös tulevai-suudessa.

Varsinais-Suomen liiton elinkeinoelämän kehityksen kannalta yhteistyö Venäjän jaPietarin alueen kanssa on erityisen tärkeää.

Laivaliikenteen huomioiminen

Tampereen ja Helsingin suunnan junien aikataulut tulee tarkistaa niin, että ne palvelevat sekä SiljaLinen että Viking Linen matkustajaliikennettä. Tällä hetkellä suurimmat puutteet ilmenevät Tampe-

§ 134, MH 19.9.2016 10:00 Sivu 75

reen suunnan junien ja Silja Linen välillä (junalla ei ehdi aamulähtöön ja iltalähtöön odotus noin 1,5tuntia). Viking Linen aikataulujen osalta aikatauluja tulisi tarkistaa paluuliikenteen osalta Tampe-reen suuntaan (illalla matka-aika Tampereelle laivan saavuttua satamaan noin 3,5 tuntia).

Henkilöjunaliikenteen vuorot mahdollistavat laivojen reitti- ja virkistysliikenteen käy-tön myös autottomilla matkustajilla. Junaliikenteen käyttö vähentää myös tarvettapysäköinnin järjestämiseksi satama-alueella ja näin mahdollistaa maankäytön te-hostamisen Turun kaupungin yhdellä keskeisellä kasvualueella.

Paikallisjunaliikenteen käynnistäminen

Lainsäädäntöä tulee uudistaa niin, että paikallisjunaliikenteen käynnistäminen alueella on mahdol-lista ja alueet voivat ostaa haluamaansa liikennettä raiteille. Perustelut:

Maakunnan tavoitteena on saada Turun seutua ympäröivät seudut kiinteämminmaakunnan laajuiseen, kestävään liikkumiseen perustuvaan työssäkäyntialueeseenkehittämällä radoille paikallisjunaliikennettäPaikallisjunaliikenteen asemat on osoitettu voimassa olevaan maakuntakaavaanPaikallisjunaliikenteen edellytyksiä toteutua parannetaan edelleen merkinnöin jamääräyksin tekeillä olevassa Varsinais-Suomen taajamia koskevassa vaihemaa-kuntakaavatyössäPaikallisjunaliikennettä on tavoitteena saada Salon, Loimaan ja UudenkaupunginradoilleVarsinais-Suomen kunnat tukevat paikallisjunaliikenteen toteutumista omalla maan-käytön suunnittelullaan tiivistämällä ja täydentämällä asemien ympäristön asutustaja palvelurakennetta.

.2 MATKARAPORTIT

Tanhuanpää SuviMaakunnan liittojen taloushenkilöstön matka19.-21.5.2016 Bryssel, Belgia

Palhus SonjaCBTRAN - hankehakemuksen valmistelun ensimmäinen partnerikokous30.-31.8.2016 Örebro, Ruotsi


Maakuntahallitus merkitsee tiedoksi annettavat asiat tiedoksi.


§ 134, MH 19.9.2016 10:00 Sivu 76

VARSINAIS-SUOMEN UITTOMATKARAPORTTI

TILAISUUS:

Maakunnan liittojen taloushenkilöstön matka Brysseliin

OSALLISTUJA(T) LIITOSTA:

Tanhuanpää Suvi

PAIKKA:

Brysseli

AIKA:

19-21. 5. 2016

MUUT OSALLISTUJAT:(Alle 10, nimetA'li 10 tahot)Etelä-Karjalan liitto, Etelä-Savon liitto, Hämeen liitto, Keski-Suomen liitto, Lapin liitto,Pohjanmaan liitto, Uudenmaan liitto

TILAISUUDEN OHJELMAKUVAUS

Maakunnan liittojen taloushenkilöstön matka Brysseliin lisäsi tietämystä EU:ninstituutioista sekä saimme vastauksia ajankohtaisiin taloushallinnon kysymyksiimme.Eräs merkittävä asia kaikille liitoille oli arvonlisäveron kohtelu tukikelpoisena kuluna.Matkan aikana saimme yleisesittelyn Euroopan parlamentin toiminnasta ja meille mm.esiteltiin budjettivaliokunnan työtä sekä EU:n talousarvioita ja budjetin perusteita.Lisätietoa budjetista Ja rahoituskehysasioista saimme vielä lisää komissionbudjettipääosaston toiminnan esittelyssä sekä Suomen EU-edustustossa. KuntaliitonBrysselin toimiston esittelyssä keskustelimme kuntien edunvalvonnasta sekäarvonlisäveron tukikelpoisuudesta. Alueiden komiteassa saimme tuntumaa kuntienkohtaamispaikan merkityksestä sekä viestintäkanavana toimimisesta Brysseliin jatakaisin.

TILAISUUDEN KOKONAISKUSTANNUS LIITOLLE

OSANOTTO-MAKSU

1239,70 eur(sis. matkat,majoitus jaohjelma)

MATKAKULUT MAJOITUS

)PÄIVÄRAHAT

161, 65 eur

YHTEENSÄ

1401,35 eur

Sivu 77§ 134, MH 19.9.2016 10:00 / Liite: Matkaraportti_Tanhuanpaa

TEHDYT PÄÄTÖKSET, KANNANOTOT YMS.

TAVOITTEET TILAISUUDESSA, TILAISUUDEN MERKITYS MAAKUNNALLE JASAADUT TULOKSET:

Matka lisäsi taloushallinnollista tietämystä EU:n toiminnasta ja yhdessä muiden liittojentaloushenkilöstön kanssa jaettiin kokemuksia EU-hankkeista Ja niiden käsittelystäliitoissa.

LIITOLTA EDELLYTETTÄVÄT JATKOTOIMET

LUETTELO LIITTEISTÄ

Liite 1. Matkaohjelma

Päiväys ja allekirjoitus

^. °!. ÄOI^

Sivu 78§ 134, MH 19.9.2016 10:00 / Liite: Matkaraportti_Tanhuanpaa

VARSINAIS-SUOMEN LIITTOMATKARAPORTTI

TILAISUUS:

CBTRAN - hankehakemuksen valmistelun ensimmäinen partnerikokous

OSALLISTUJA(T) LIITOSTA:

Sonja Palhus

PAIKKA:

Orebro, Ruotsi

AIKA:

30-31. 8. 2016

MUUT OSALLISTUJAT:(Alle 10, nimet/Yli 10 tahot)Edustajat Region Östrebosta, Harju maakunnasta, Riga Planning Regionista jaVidzeme Planning Regionista

TILAISUUDEN OHJELMAKUVAUSTyökokous jossa aloitettiin yhteisen hankehakemuksen suunnittelu Central BalticInterreg -ohjelmaan. Hanke tulee keskittymään pohjoisen kasvuvyöhykkeeji liikenteenparantamiseen, sekä vyöhykkeen tunnettavuuden edistämiseen Tarkemmatkonkreettiset tavoitteet käsitellään seuraavassa kokouksessa Latviassa 19-20. 10.2016.Hankehakemus jätetään CB-ohjelman mukaisesti helmikuun 2017 lopussa.

TILAISUUDEN KOKONAISKUSTANNUS LIITOLLE ( )

OSANOTTO-MAKSU

MATKAKULUT

439

MAJOITUS

66

PÄIVÄRAHAT

117

YHTEENSÄ

622

Sivu 79§ 134, MH 19.9.2016 10:00 / Liite: Matkaraportti_Palhus

TEHDYT PÄÄTÖKSET, KANNANOTOT YMS.Hankkeen valmistelua jatketaan. Määritellään konkreettiset tavoitteet jakartoitetaan parhaat partnerit. Tavoitteena on aktivoida vyöhykkeen toimijoitamonipuolisesti. Pääpartnerin valinta jäi auki, liiton puolesta ilmoitettiin ettähankkeen vetovastuuta ei olla valmiita ottamaan.

TAVOITTEET TILAISUUDESSA, TILAISUUDEN MERKITYS MAAKUNNALLE JASAADUT TULOKSET:

Maakunnan rooli Pohjoisen Kasvuvyöhykkeen ydinalueena tulee hankkeen myötävahvistumaan. Tavoitteena on liikenteen nopeuden, turvallisuuden jaympäristöystävällisyyden parantuminen koko väylällä.

LIITOLTA EDELLYTETTÄVÄT JATKOTOIMETOmien konkreettisten tavoitteiden asettaminen. Partnereiden kartoitus. Seuraavavalmistelukokous pidetään Latviassa lokakuussa, osallistuminen suotavaa.

LUETTELO LIITTEISTÄ

Päiväys ja allekirjoitus

l\. ^>. '2o\ b <^.

Sivu 80§ 134, MH 19.9.2016 10:00 / Liite: Matkaraportti_Palhus

KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN


Puheenjohtaja päättää kokouksen.

Päätös Puheenjohtaja Jani Kurvinen päätti kokouksen klo 11.45._____

§ 135, MH 19.9.2016 10:00 Sivu 81

§ 9998, MH 19.9.2016 10:00 Sivu 82

MUUTOKSENHAKUKIELLOT

Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 136 §:n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta,koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Pykälät:

Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 134 §:n 1 mom. mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraa-viin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla.

Pykälät:

HValL 3 §:n 1 mom./muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamal-la.

Pykälät ja kieltojen perusteet:

OIKAISUVAATIMUSOHJEET

Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen.

Pykälät:

Oikaisuvaatimusviran-omainen

VARSINAIS-SUOMEN LIITON MAAKUNTAHALLITUSRatapihankatu 36PL 27320101 TURKU

sähköposti: [email protected] Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksensisältö

Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava.

VALITUSOSOITUSSeuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta an-nettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen.Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvali-tuksin myös asianosainen sekä kunnan jäsen.

Valitusviranomainen Turun hallinto-oikeusSairashuoneenkatu 2-4PL 3220101 TURKU

Kunnallisvalitus, pykälät: Valitusaika 30 päivää

Hallintovalitus, pykälät: Valitusaika 30 päivää

Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain(1455/2015) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua hallinto-oikeudessa 250 euroa.

§ 9998, MH 19.9.2016 10:00 Sivu 83


Muu valitusviranomai-nen Osoite:

Postiosoite:

Pykälät: Valitusaika päivää

Valitusaika Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista.

Valituskirja Valituskirjassa on ilmoitettava- valittajan nimi, ammatti, asuinkunta ja postiosoite- päätös, johon haetaan muutosta- miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi- muutosvaatimuksen perusteet

Valituskirja on valittajan tai valituskirjan muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatijaon allekirjoittanut valituskirjan, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, asuinkunta ja postiosoite.

Valituskirjaan on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai viran puolesta oikeaksi todistettunajäljennöksenä sekä todistus siitä päivästä, josta valitusaika on luettava.

Valitusasiakirjojentoimittaminen

Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuullavalitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä.

Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä.

Lisätietoja Yksityiskohtainen oikaisuvaatimus/valitusosoitus liitetään pöytäkirjannotteeseen.

§ 9998, MH 19.9.2016 10:00 Sivu 84

Documents

Liite: Oikaisuvaatimus Central Baltic2142663145 10 Liite ......Myös sosiaalisen median kanavat perustetaan uudistukselle. Hashtageina toimivat #kimpassa2019 ja #allihopa2019. - Yhteisen