Embed Size (px)
Citation preview
LEENA LINNAINMAAkehottaa purkamaan byrokratiaa vatuloinnin sijastaS. 12
3/2016SÄÄNTELY
HÄMEEN KAUPPAKAMARIN JÄSENLEHTIWWW.HAMECHAMBER.FI
MITEN SÄÄNTELYnäkyy kiinteistönvälityksessä?S. 6
Urapolussa Eveliina Selänpää
JOKAISEN IHMISEN ELÄMÄ ON ARVOKASS. 10
KUKA PÄÄTTÄÄ SÄÄNTELYSTÄ? S. 16
KAUPPAKAMARIN JÄSEN ON LUOTETTAVA SYKSYN KOULUTUKSET
Varaukset: [email protected] tai puh. 03 6102 200 | www.vanajanlinna.fi
Vanajanlinnan pikkujouluja vauhdittavat maamme huippuartistit ja parhaat tanssiorkesterit. Tarjolla myös cocktailbuffet
(klo 19-21) ja majoitusmahdollisuus.
• Pe 11.11. Anna Puu ja Tony Montana • Pe 18.11. Tuure Kilpeläinen ja Yölintu
• Pe 25.11. Egotrippi ja Kyösti Mäkimattila & Varjokuva • Pe 02.12. Jean S ja Neljänsuora
• Pe 09.12. Danny, Frederik ja Tapani Kansa
Pikkujoululippu 67,-/hlöSisältää eteispalvelun, cocktailbuffet-ruokailun,
yhden drinkkilipun ja illan ohjelman.
Drinkkilippu 8,50/kplMiedot juomat ja perusdrinkit
(suosittelemme drinkkilippujen tilaamistaennakkoon)
Majoitustarjous alk. 120,-/huone Sisältää 2 hengen yöpymisen kahden hengen
huoneessa aamiaisineen.
VANAJAN- LINNANPIKKUJOULU
PARTYT 2016
Varaukset: [email protected] tai puh. 03 6102 200 | www.vanajanlinna.fi
Vanajanlinnan pikkujouluja vauhdittavat maamme huippuartistit ja parhaat tanssiorkesterit. Tarjolla myös cocktailbuffet
(klo 19-21) ja majoitusmahdollisuus.
• Pe 11.11. Anna Puu ja Tony Montana • Pe 18.11. Tuure Kilpeläinen ja Yölintu
• Pe 25.11. Egotrippi ja Kyösti Mäkimattila & Varjokuva • Pe 02.12. Jean S ja Neljänsuora
• Pe 09.12. Danny, Frederik ja Tapani Kansa
Pikkujoululippu 67,-/hlöSisältää eteispalvelun, cocktailbuffet-ruokailun,
yhden drinkkilipun ja illan ohjelman.
Drinkkilippu 8,50/kplMiedot juomat ja perusdrinkit
(suosittelemme drinkkilippujen tilaamistaennakkoon)
Majoitustarjous alk. 120,-/huone Sisältää 2 hengen yöpymisen kahden hengen
huoneessa aamiaisineen.
VANAJAN- LINNANPIKKUJOULU
PARTYT 2016
9UUSI JÄSEN
Vuoden ravintola Roux
ja Bistro Popot pitävät
omistajapariskunnan kiireisinä.
10URAPOLKU
Eveliina Selänpää on
työskennellyt koko työuransa
lasten, nuorten ja perheiden
parissa.
28KALENTERI
Oletko tietoinen verotuksen
muutoksista? Osallistu
Kauppakamarin veropäivään!
30KAMARIKUULUMISIA JA
ONNITELTAVATHämeenlinnan Open Door,
Lahden Aamubrunssi ja
onniteltavia.
35HYVÄ UUTINEN
Isku jakoi palkintorahoja
Suomi100-
kalustemuotoilukilpailussa.
12HENKILÖ
Leena Linnainmaa:
”Ministeriöiden virkamiehet
on koulutettu tekemään uutta
sääntelyä, ei purkamaan sitä.”
16TEEMA
Ylisääntely johtuu usein
kansallisista päätöksistä.
26ALUEELTA
Jokioisten Kartanon Meijerin
Kari Raatikainen sai apua
Forssan yritysneuvonnasta.
8B & A VINKIT
Havaintoja digimaailmasta, Pölli
tästä ja Work Pilots.
24TILASTO
Yritysten maksamat osingot
tukevat kotimaista hyvinvointia.
29Q&A LAKIMIES
Kiinteistön käyttäminen
vakuutena muuttuu.
SISÄLTÖ
12
JULKAISIJAHÄMEEN KAUPPAKAMARI, NIEMENKATU 73, 15140 LAHTI VANKANLÄHDE 7, 13100 HÄMEENLINNA WWW.HAMECHAMBER.FI
PÄÄTOIMITTAJATOIMITUSJOHTAJA JUSSI EERIKÄINENPUH. 075 7566 713
TOIMITUSTIEDOTTAJA PÄIVI PULKKI PUH. 075 7566 714 JA MARKKINOINTIKOORDINAATTORI NINA KARILAHTI PUH. 075 7566 712
KONSEPTI JA ULKOASUKUMPPANIA OY / KESKUSKAUPPAKAMARI
TAITTOHÄMEENLINNAN OFFSET-KOLMIO PAINO OY, JIRKA MESSMAN
ILMOITUSTIEDUSTELUT JA -VARAUKSETLASSE HEIKURA PUH. 0400 811 310 [email protected]
LISÄTIETOJATIEDOTTAJA PÄIVI PULKKI PUH. 040 563 5013 [email protected]
ILMESTYYMAALIS- JA SYYSKUUSSA PAINETTUNA
TOUKO- JA JOULUKUUSSA VERKKOLEHTENÄHTTP//:VERKOLEHTI.HAMECHAMBER.FI
PAINOPAIKKAOFFSETKOLMIO OY
ISSN 2342-1525
POSITIIVISIA YRITYSUUTISIA FORSSASTA 26
3 KAUPPAKAMARI
Catellan arviointi- ja asiantuntijapalvelut käytettävissä vaativiin
toimitila- ja kiinteistötehtäviin
Kaakkois-Suomi - Päijät-Häme - Kanta-Häme - Keski-Suomi
Mikko Kantosaari MyyntipäällikköVTM, LKVKeskuskauppakamarin hyväksymä kiinteistöarvioitsija (KHK) 010 5220 501 050 443 4055 [email protected]
Matti Ali-LöyttyArviointiasiantuntijaDiplomi-insinööri, LKVKeskuskauppakamarin hyväksymäkiinteistöarvioitsija (KHK)010 5220 502 050 572 [email protected]
Siiri EerolaTekninen avustajaTradenomi, LKV010 5220 504050 049 [email protected]
Catella Property OyAleksanterinkatu 17 A – 15110 Lahti
Puh. 010 5220 100 - Fax 03 7828 080 - www.catella.fi
PÄÄKIRJOITUS
Kauppakamari avaa oviaKauppakamaritoiminta Suomessa täyttää ensi vuonna sata vuotta. Yli 20 000 jäsenen voimin järjestö on eturivissä rakentamassa suomalaisen elinkeinoelämän kilpailukykyä. Kauppakamarien jäsenyritysten osuus on noin puolet koko Suomen yritysten liikevaihdosta ja ne työllistävät lähes neljäkymmentä prosenttia maamme työvoimasta. Kauppakamareiden kehitysideoita ja mielipiteitä kuunnellaan.
Osaammeko hyödyntää riittävästi vahvaa verkostoamme? Kuinka moni jäsenyrityksemme edustaja on etsinyt asiakkaita, yhteistyökumppaneita, tavarantoimittajia tai palveluntuottajia Hämeen kauppakamarin kotisivuilla olevasta jäsenhakemistosta, jossa on yli 900 jäsenyrityksemme tiedot?
Ostopäätöksiä tehtäessä henkilökohtaiset suhteet ja luotettavat suosittelijat ovat merkittävässä roolissa. Kauppakamarin jäsenyys on tae luetettavasta kumppanista.
Kauppakamariverkosto on maailman laajin elinkeinoelämän toimija. Useissa maissa kauppakamarin jäsenyys on elinehto kansainväliseen kauppaan.
Euroopan maista muun muassa Saksassa, Ranskassa ja Hollannissa kauppakamarin jäsenyys on yrityksille jopa pakollista. Näissä maissa yrityksille on itsestään selvää, että heidän ulkomaiset yhteistyökumppaninsa kuuluvat oman maansa kauppakamareihin.
Suosittelen, että jokainen kauppakamarimme jäsen lisää kotisivuilleen ja esitteisiinsä jäsenyyttä vahvistavan logon ”Member of Finncham / ”Handelskammaren” sekä ”Kauppakamarin jäsen”.
Jussi Eerikäinen
Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja
Kuva Tarmo Valmela/Photodance Valmela
Kauppakamarin jäsenyys on tae luotettavasta kumppanista.
Logon voi pyytää osoitteesta [email protected]
5 KAUPPAKAMARI
Miten sääntely näkyy kiinteistönvälityksessä lainmuutoksen myötä?Vuoden 2016 alusta alkaen jokaisessa välitysliikkeen toimipaikassa on vähintään puolella välittäjistä oltava välittäjäkokeessa osoitettu ammattipätevyys. Lakimuutoksen tavoitteena on parantaa välityspalveluiden laatua.
Aluehallintovirastolla on tarkastettavana laaja alue Etelä-Suomessa. Alueella on noin 1250 liikettä ja niistä noin 650 toimipaikkaa on tarkastettu. Ilmiantoja Lahden seudulla on ollut runsaasti. Seurantaa tekevät toiset välittäjät ja Päijät-Hämeen Kiinteistönvälittäjät ry.
Lahdessa on toimiin ryhdytty vasta nyt syksyllä. Yksi liike joutui sulkemaan ovensa 14 vuorokauden ajaksi ja kahden liikkeen osalta on selvitystyö vielä käynnissä.
”Useimmissa välitysliikkeissä asiat ovat hyvällä mallilla. Liikkeissä on myös panostettu henkilöstön koulutukseen ja ammattipätevyyteen”, kertoo Orimattilan
OP-Kiinteistökeskus Oy LKV:n myyntipääl-likkö, LKV Mika Nyman.
Lainmuutos ei ole asiakkaan näkökul-masta vaikuttanut päivittäiseen kiin-teistönvälitystyöhön, mutta se on uusien alalle rekrytoitaviin vaikuttava tekijä.
”Osa asiakkaista haluaa kiinteistöä ostaessa tai myydessä LKV-tutkinnon suorittaneen välittäjän. Se tuo asiakkaalle turvallisuuden tunteen, kun yhtä elämän suurinta hankintaa tai myyntiä hoitaa alan ammattilainen”, Ny-man toteaa.
”Onko tulevaisuudessa odotettavissa edellytys, että kaikilla välittäjillä tulee olla LKV-tutkinto suoritettuna?”, kysyy Nyman.
KOMPASSI
KIRJA NYT PUHUTTAA
KESKUSKAUPPAKAMARI JÄRJESTÄÄ SEURAAVAN LKV-KOKEEN 12.11.
B2B -MARKKINOINNIN JA -MYYNNIN PELIKIRJA
SUOMESSA MENESTYMINEN ei ole aiemmin ollut riippuvainen myyntitaidoista. Reippaus on riittänyt. Mutta kilpailu on koventunut globalisaation myötä. Tätä muistuttavat kokeneet myynnin ja markkinoinnin talentit Jarkko Kurvinen ja Mikko Seppä B2B-mark-kinoinnin & myynnin pelikirjassaan.
B2B-myynnin kustannukset ovat valta-osassa yrityksissä nousussa. Samalla perin-teisen markkinoinnin keinojen teho laskee. Uusi aika vaatii saumatonta yhteistyötä myynnin ja markkinoinnin välillä. Menestyjät tehostavat tekemistään hyödyntämällä tek-nologiaa, mutta teknologiavalinnat voivat joko mahdollistaa tai rajoittaa tekemistä.
Menestyminen vaatii osallistumista asiakkaan matkaan ostoikkunaa pidemmältä ajalta. Pelikentän muutos vaatii uutta osaa-mista ja uusien kokonaisuuksien hallintaa. Kirja auttaa lukijaa myllyttämään yrityksensä myynnin ja markkinoinnin asiakaskeskeisek-si ja asiakasarvoa tuottavaksi.
Kirja on suunnattu B2B-yritysten johta-jille, jotka haluavat johtaa yritystä uusilla työkaluilla ja pelisäännöillä. Kirjassa käydään läpi modernin B2B-markkinoinnin strategiat, suunnittelu, keinot ja toteutus sekä anne-taan käytännön työkaluja arkeen. Caseissa esitellään konkreettisesti muutosprosessin eri vaiheissa olevien yritysten tilannetta ja kehityskaarta sekä miten myynnin ja mark-kinoinnin haasteita on pystytty yrityksissä ratkaisemaan.
Kirja on käytännönläheinen opas tehok-kaamman myynti- ja markkinointikoneiston rakentamiseen kannattavan kasvun luomi-seksi. Kirjaan kannattaa palata kerta toisensa jälkeen hakemaan apua ja vinkkejä!
MITEN RATKAISET MYYNNIN JA MARKKINOINNIN HAASTEET?
6 KAUPPAKAMARI
Hämeen kauppakamarin syyskokous järjestetään torstaina 24.11.2016 klo 17.00 Solo Sokos Hotel Lahden Seurahuoneella.
Kokousesitelmän pitää valtakunnansovittelija Minna Helle.
Merkitse ajankohta kalenteriisi.
Hämeen kauppakamari keräsi syyskuussa yli
sadan kantahämäläisen yritysjohtajan ja vaikuttajan
nimeä Hämeenlinnan junavuorojen palauttamisen
puolesta.
Kauppakamarin kolme tavoitetta / haastetta vuonna
2016: Liikennerahoituksen oikea kohdentaminen
elinkeinoelämän kannalta, työn verotuksen
keventäminen ja liiallisen sääntelyn estäminen.
Hämeen kauppakamarin alueen yritysjohtajista 25 % pitää hyviä liikenneyhteyksiä, saavutettavuutta ja yrityksille sopivan työvoiman
saatavuutta tärkeimpinä kehittämiskohteina.
LYHYESTI LUKUINA
24.11.
+100
3
25
Me tunnemme eri toimialoille sopivat myynnin ja maksamisen järjestelmät.
Kassajärjestelmät, verkkokaupat ja kokonaiset toiminnanohjausratkaisut.
Soita 010 5050 570 ja pyydä tarjous!
Sibeliuksenkatu 2, Lahti www.sv-oy.fi
ÄLYÄ LIIKETOIMINTAASI
sarin_vaisanen_ilmoitus.indd 1 16.9.2016 11.13
-AAMUBRUNSSI TULEE JÄLLEEN! KE 12.10. KLO 8.30-11, VANAJANLINNASSA
Puhumassa mm. Hämeen uusi maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen sekä Hanna Kivelä Google Suomesta.
ILMOITTAUDU: LYYTI.IN/YRITTAJATILAISUUS
Yritys hyvä 100!
Puh. 010 010 441 7000 www.saastopankki.fi/lamminsp
KOMPASSI
BLOGI- JA APPS-VINKIT
PS. TOIMITUSJOHTAJA, TARJOA HENKILÖ-
KUNNALLESI AJANKOHTAI-SIMMAT KAUPPAKAMARIN KOULUTUKSET!
Havaintoja digimaailmastaPetteri Järvisen blogi
digitaalisesta maailmasta.
pjarvinen.blogspot.fi
Pölli tästäJari Parantaisen blogi on
tarkoitettu tuotteistamisesta,
markkinoinnista ja
myynnistä kiinnostuneille
asiantuntijoille, yrittäjille
ja johtajille. Sivuilta
löytyy liikeideoita,
palvelukonsepteja,
kampanjoita ja näkökulmia.
pollitasta.fi
Work Pilotsavaa uusia ovia työelämään.
Work Pilots on ainutlaatuinen
kotimainen mobiilipalvelu,
joka yhdistää helposti ja
luotettavasti lyhytkestoista
apua tarvitsevat kotitaloudet
ja organisaatiot työn
tekijöihin.
workpilots.fi
LAJITTELEOIKEIN.
SE ON HYVÄYMPÄRISTÖTEKO.
WWW.KIERTOKAPULA.FI
Jätehuoltopalveluidemme avulla ympäristösi myös pysyy puhtaana ja voi hyvin.
A3 297 x 420 mm
Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas Paasikiventie 2, www.verkatehdas.fi
Lisätiedot ja tarjouspyynnöt: Myyntipäällikkö Rita Kujanpää, 040 868 2158, [email protected]. Myyntineuvottelija Katri Rissanen, 050 529 2750, [email protected]
VERKATEHDAS ON YKSI SUOMEN PARHAISTA
KOKOUSTALOISTA (Innolink 2015)
MEILLÄ JÄRJESTÄT ONNISTUNEESTI niin 10 hengen kokouksen kuin 1000 hengen
konferenssinkin.
8 KAUPPAKAMARI
UUSI JÄSEN
9 + 1 SYYTÄ
KOMPASSI
KEHITÄ OSAAMISTASIVOIT TARJOTA HENKILÖSTÖLLESI AJANKOHTAISIMMAT KAUPPAKAMARIN KOULUTUKSET.
1. Näkyvyyttä ja lisää kontaktejaKauppakamarin tilaisuuksissa, julkaisuissa ja koulutuksissa sekä kauppakamariverkko.fi –palvelussa saat arvokasta näkyvyyttä ja kontakteja yrityksellesi.2. Vaikuta elinkeinoelämässäKauppakamarin luottamustehtävät tarjoavat vaikuttamisen mahdollisuuksia yrityksesi edustajille.
3. Hyvät neuvot eivät ole kalliitaSaat maksutonta perusneuvontaa laki- ja veroasioissa.
4. Pysy ajan tasallaSaat ensimmäisten joukossa elinkeinoelämää ja yrityksiä koskevat uutiset jäsentiedotteista, oppaista ja selvityksistä sekä kauppakamari-kirjasarjan julkaisuista.
5. Tietolähteet päivittäiseen työhönVoit hankkia yrityksellesi uudet ammattikirjat tai ottaa käyttöösi sähköisen Kauppakamaritietoverkkopalvelun.6. Asiakirjoja ulkomaankauppaanKauppakamarit myöntävät ja vahvistavat kansainvälisessä kaupassa tarvittavia ulkomaankaupan asiakirjoja.
7. Apuja kansainvälisiin sopimuksiinVoit tilata kauppakamarista kansainvälisiä sopimuspohjia ja oppaita avuksi sopimusten laadintaan.
8. Edullisemmat jäsenetuhinnatJäsenenä saat alennusta koulutuksista, Keskuskauppakamarin ansiomerkeistä, ulkomaankaupan asiakirjoista ja kauppakamarin julkaisuista.9. Jokainen kontakti on mahdollisuus Verkostoitumalla luot kontaktit alueen yrityspäättäjiin ja löydät uusia asiakkaita, kumppaneita sekä osaajia.
Vuoden ravintola Roux liittyi kauppakamarin jäseneksiVuoden ravintolaksi valitun Rouxin omistajapariskunnalla Kati ja Sami Häkkisellä riittää kiireitä. Omistajilla on Lah-dessa kaksi ravintolaa; Ravintola Roux ja elokuussa avattu Bistro Popot. ”Catering-palvelut ja alan konsultointi eri muodoissaan kuuluvat myös toimintaamme”, Kati Häkkinen kertoo.
Suomen Gastronomisen Seuran huomionosoitus on li-sännyt Rouxin asiakasmäärää sekä paikallisesti että Lahden ulkopuolelta. Pääkaupunkiseudulta tullaan isommissakin seurueissa nauttimaan klassisen ranskalaisen keittotaidon herkuista.
Bistro Popot on nimitetty kunnioittamaan edellis-tä tiloissa pitkään toiminutta yritystä Nikkisen Kenkää. Rennossa bistrossa on tarjolla trendikästä street foodia, kattavat olutvalikoimat sekä pieni viinibaari. Uuden ravinto-lan myötä henkilökunnan määrä tuplaantui kymmenestä noin kahteenkymmeneen.
Jäseneksi liittyminen kiinnosti yrittäjäpariskuntaa eri-tyisesti Hämeen kauppakamarin tarjoaman koulutusannin takia.
”Hämeen kauppakamari tarjoaa erinomaisia kouluttau-tumismahdollisuuksia, joita tulemme käyttämään. Tämän syksyn koulutuskalenteri näyttää todella mielenkiintoisel-ta!”, Kati Häkkinen korostaa.
YHDEKSÄN MUUTA SYYTÄ LIITTYÄ KAUPPAKAMARIIN:
9 KAUPPAKAMARI
URAPOLKU
KOMPASSI
Jokaisella on oma tarinansaMansikkapuiston toimitusjohtaja Eveliina Selänpää toivoo, että lapset, nuoret ja perheet voivat elää tyytyväisinä nykyhetkeen ja tulevaisuuteen katsoen.
KERRO OMASTA TYÖURASTASI?Olen työskennellyt koko työurani lasten, nuorten ja perheiden parissa. Nuorena lähdin sukulaisperheeseen Helsinkiin hoita-maan serkkuni tytärtä. Tein kaikki kesätyöt koulujen loma-aikoina lastenhoidon parissa.
Teini-ikäisenä työskentelin kesät ohjaa-jana leikkikentällä sekä kesäsiirtolassa ja -leireillä. Lastensuojelutyö kiinnosti minua ja ylioppilaaksi kirjoitettuani työskentelin lastenkodissa. Yhden vuoden olin myös ala-asteella opettajana.
Vuonna 1990 lähdin opiskelemaan sosiaalikasvattajaksi Jyväskylään ja samaan aikaan työskentelin lasten-, nuoriso- sekä turvakodissa. Vastasin lasten ja nuorten arjen sujumisesta ja tein perhetyötä. Valmis-tumisen jälkeen tein muutaman vuoden nuorisotyötä.
Perustin oman yrityksen Mansikkapuisto Oy:n vuonna 1996, koska haluan työssäni reagoida muutoksiin, tehdä työtä laaduk-kaasti ja toteuttaa asiakasyksilöllisyyttä
sekä omaa vapautta. Yritykseni tuottaa lastensuojelun ennaltaehkäiseviä palveluita, sijaishuollon ja jälkihuollon palveluita sekä lapsiperheiden kotipalvelua. Tällä hetkellä yrityksessäni on 27 työntekijää ja toimipis-teet sijaitsevat Kanta-Hämeessä, Keski-Suo-messa ja Etelä-Savossa.
MITEN ARJEN ELÄMÄ SUJUU HAASTAVASSA TYÖELÄMÄSSÄ?Arki sujuu organisoimalla ja aikatauluttamal-la asiat kotona yhdessä koko perheen kanssa.
MISTÄ SAAT VAIKUTTEITA JA MOTIVAATIOTA TYÖHÖSI?Motivaatiota saan asiakkaiden onnistumi-sista ja tukemalla asiakkaita arkielämän ja hyvinvoinnin muutoksessa.
Ku
va Mikaela L
öfro
th
A2 International Oy / A2 FinlandAdminister OyAsennus-Keskus Oy LahtiAutiomaa OyBlue Shop OyDukopart OyEWP-Yhtiöt Oy Finnester Coating OyHiomapojat OyHollolan Puuosa Oy
KOULUTUS
Sosiaalikasvattaja 1993, Laillistettu sosionomi 2016 Johdon ja esimiestason työnohjaaja CSLE® 2012 Voimavarakeskeinen perhetyö 2012 NLP Master Practitioner 2011 Perhearviointi - menetelmäkoulutus 2010 Yrittäjän ammattitutkinto 2006 Yrittäjän erikoisammattitutkinto 2007
ENSIMMÄINEN TYÖPAIKKA
Työurani alkoi jo nuorena, kun lähdin sukulaisperheeseen Helsinkiin hoitamaan serkkuni tytärtä kesällä 1979.
MERKITTÄVIN ASKEL URALLA
Mansikkapuisto Oy:n perustaminen 1996 ja toiminnan laajentaminen Support House Oy:n perustaminen 2012
MOTTOSI
”Vielä enemmän”
HÄMEEN KAUPPAKAMARI KIITTÄÄ UUSIA JÄSENIÄ. JOKAINEN KONTAKTI ON SINULLE MAHDOLLISUUS!
UUDET JÄSENET25.2. - 20.9.2016 LIITTYNEET
Huoltopalvelu Viitanen KyInHunt Group Lahti OyIR-SähkötyöJokioisten Kartanon Meijeri OyKepe OyKiinteistömaailma / Hämeenlinnan Asuntomarkkinointi Oy LKVKino’s OyLahden Tavarataksit OyLona Laskenta Oy
Muodoton Oy LtdMuotoilun Tutimuslaitoksen Tuki RyMuseo MilitariaNetsecure OyNome OyOasis-keinut2015 OyOrimattilan TilitaitoRavintola Roux OySalla Salmela Oy
Spatium Toimitilat OySähkö-Pusa OyT2O Consulting OyTilintarkastus Kuosa-Kaartti OyTilitoimisto Suppula OyTJTP Turvallisuus OyTK-Työkalutiimi OyVenturemates OyViaDoc Isännöinti KyOy Woodim Finland Ltd
10 KAUPPAKAMARI
HENKILÖ
BYROKRATIAN PURKAMISESSA EI OLE PÄÄSTY
SANOISTA TEKOIHIN Lähes kaikki asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä,
että sääntelyssä on Suomessa menty liian pitkälle. ”Byrokratian purku sujuvoittaisi kansalaisten ja
yritysten elämää”, toteaa Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa.
TEKSTI HEINO YLISIPOLA
KUVAT PASI MURTO
12 KAUPPAKAMARI
13 KAUPPAKAMARI
Suomi on sääntelyn ja byrokratian mallimaa, kielteisessä mielessä. Monet isot infra- ja rakentamishankkeet tyssäävät valituksiin jopa
vuosikausiksi.Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) antoi hallitus-
ohjelmassaan lupauksen, että lupa- ja valituspro-sesseja sujuvoitetaan. Hallitus lupasi antaa niistä myös palvelulupauksen eli aikataulun, missä ajassa esimerkiksi kaavoittamisen ja rakentamisen vali-tukset pitää käsitellä.
”Jo tsaarin ajoista lähtien suomalaiset ovat kunnioittaneet lakeja ja oikeusvaltiota. Siinä on hy-vätkin puolensa: lakia on kunnioitettava ja noudatet-tava. Nykyaikana kaikki se, mikä oli hyvää 100 tai 150 vuotta sitten, ei ole enää perusteltua. Viranomaisilta vaaditaan joustavuutta, läpinäkyvyyttä päätök-senteossa ja asioiden nopeaa käsittelyä,” sanoo Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa.
Hän muistuttaa, että oikeusvaltioon kuuluva valvonta pelaa Suomessa kaikilla tasoilla hyvin. Riippumaton oikeusjärjestelmä takaa, että jokainen saa Suomessa oikeutta eikä kukaan voi ostaa rahal-la erioikeuksia.
Linnainmaa muistuttaa, että jos hallitus toteut-taisi kirjauksensa turhien normien, lupaehtojen ja määräysten purkamisesta, Suomen lupakäytännöis-sä olisi hyvä tilanne. Normien purku on tekemistä vaille valmis.
Kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen on toistaiseksi ainoa merkittävä normien purku, joka on saatu aikaan. Se helpottaa kauppojen ja kansa-laisten elämää.
KOULUTETTU NORMIEN TEKEMISEEN Käytännössä byrokratian purkamisesta vastaavat eri ministeriöiden virkamiehet.
”Heidät on koulutettu tekemään uutta sääntelyä, ei purkamaan sitä. Kun lupaehdot ja normit ovat virkamiesten itsensä laatimia, niiden purkaminen on vaikeaa. Jokaisen hallinnonalan ministerin pitäisi antaa hyvin selkeä viesti, että nyt puretaan byrokratiaa eikä vatuloida”, arvioi Linnainmaa.
Byrokratian purkamista ei varsinaisesti johdeta tai seurata, vaan virkamiesten pitäisi olla itse aloitteellisia.
Ympäristöministeriö asetti lokakuussa 2015 työ-ryhmän sujuvoittamaan kaavoituksen ja rakenta-misen lupia. Työryhmän toimeksiantoon kuuluivat päätösprosessien lyhentäminen, ELY-keskuksien roolin muuttaminen neuvoa-antavaksi ja valitusoi-keuden rajaaminen.
Juhannuksen alla ympäristöministeriö julkisti työryhmän aikaansaannoksen. Elinkeinoelämälle esitys oli pettymys, sillä juuri mikään ei muuttunut.
”Esitys annettiin juhannukseksi ja juuri brexitin aikana, joten se ei saanut huomiota. Byrokratian purku jäi työryhmän esityksessä keskeneräiseksi, eikä esitys sisällä kaivattua palvelulupausta”, kertoo Linnainmaa.
Erikoisinta Suomen lupamenettelyssä on se, että yksi viranomainen antaa yritykselle luvan, josta toinen viranomainen voi valittaa.
”Esitys, joka nyt on lausuntokierroksella, on ollut elinkeinoelämälle hirvittävä pettymys. Nyt tarvitaan ympäristöministeri Kimmo Tiilikai-
sen (kesk.) jämäkkyyttä ja päätöksentekoa. Riittää, että hallitusohjelma toteutetaan”, vaatii Linnainmaa.
Helsingin Kalasatamassa esimerkiksi miljardiluokan kauppa- ja palvelukeskus Re-din rakentaminen myöhästyi
useita vuosia yksittäisen henkilön valituksen vuok-si. Valittaja ei edes asunut Kalasataman alueella.
”Valitusoikeutta pitää rajata ja viranomaisen pitää antaa lupaus, että valitusprosessi käsitellään mahdollisimman nopeasti. Viranomaisen pitää myös keskittää päätöksentekoa niin, että vaiheittai-sesta päätöksenteosta seuraava, vuosia kestävä vali-tusralli saadaan loppumaan”, esittää Linnainmaa.
HANKKEITA PERUUNTUU Keskuskauppakamari teki tammikuussa 2015 kyselyn pienten ja keskisuurten yritysten piirissä. Yli 1 200 yrityksen kyselyssä 11 prosenttia yrityk-sistä kertoi, että rakennushanke oli viivästynyt tai peruuntunut kokonaan pitkän valitusprosessin seurauksena. Näiden yritysten viivästyneiden in-vestointien arvo oli vähintään 160 miljoonaa euroa.
”Kyseessä ei ole mikään marginaali-ilmiö, vaan hankkeita peruuntuu koko maassa. Tarvitsemme palvelulupauksen, joka kertoo, missä ajassa yritys saa tarvittavan viranomaispäätöksen. Tarvitsemme myös yhden paikan, yhden luukun, josta yritys voi saada tietoa ja neuvoja lupien hakemiseen”, esittää Linnainmaa.
Hän kertoo myös tapauksista, joissa niin sanotun hankalan yrityksen lupapaperit on laitettu pinon alimmaiseksi.
”Yritys keskittyy bisneksen tekoon, eikä lupa-käytäntöjen selvittämiseen. Pienillä yrityksillä ei ole varaa kalliisiin lakimiespalveluihin.”
Linnainmaa muistuttaa, että lupa-asiat ovat hyvin teknisiä, eikä niissä yksittäisinä asioina ole mediahoukuttavuutta.
Osa ongelmista johtuu hänen mukaansa palve-lualttiuden puutteesta ja tiukoista virkamiestulkin-noista, vaikka hyviäkin esimerkkejä löytyy.
KESKUSKAUPPAKAMARIN
varatoimitusjohtaja. Johtaa Keskuskauppa kamarin lakiasiat-yksikköä. Vastuualueisiin kuuluvat mm. yritysjuridiikka, yritysten hyvä hallinnointi ja itsesääntely.
URA
Keskuskauppakamari, edunvalvontaan liittyviä tehtäviä osastopäällikkönä ja johtajana 2000-2011. Varatoimitusjohtaja 2011- Suomen Pankkiyhdistys 1998-2000 OP-ryhmä 1990-1998 Varatuomarin arvo 1990 Turun Säästöpankki 1988-1989
LEENA LINNAINMAA
HEIDÄT ON KOULUTETTU TEKEMÄÄN SÄÄNTELYÄ,
EI PURKAMAAN SITÄ
Ku
va: Pasi M
urto
14 KAUPPAKAMARI
Ford Edge 2.0 TDCi 210 hv PowerShift A6 AWD alk. 58.953,41 € (autoveroton hinta 44.100 € + arvioitu autovero CO2-päästöillä 149 g/km 14.253,41 € + toim. kulut 600 €). Ford Edge-malliston CO2-päästöt 149–152 g/km ja EU-yhdistetty kulutus 5,8–5,9 l/100 km. Kuvan auto erikoisvarustein. Takuu 5 vuotta / 100 000 km.
Automyynti 03 8235 141Ford-huolto 03 8235 142
Automaa Lahti, Saksalankatu 28 automaalahti.fi
Varaa Fordillesi huolto suoraan osoitteesta: www.ford.fi
TÄYSIN UUSI FORD
5 VUODEN TAKUULLA.Enemmän kuin katumaas-turi. Rohkeasti erottuva ja ainutlaatuinen. Tunnet mu-kautuvan ohjauksen tuoman varmuuden. Aistit älykkään nelivedon valmiudet. Nau-tit vastamelujärjestelmän luomasta rauhasta. Ihastut 2.0 TDCi-dieselmoottorin ja PowerShift-automaattivaih-teiston tehokkuuteen. Koe täysin uusi Ford EdgeAutomaa Lahdessa.
Myyntimiehenkatu 4, LAHTI Parolantie 65, HÄMEENLINNA Helletorpankatu 20, HYVINKÄÄ
SE TÄYTYY NÄHDÄ.
Uusi Toyota C-HR muuttaa käsityksesi katumaastureista näyttävällä muotoilulla ja hybridin voimalla. NYT ENNAKKOMYYNNISSÄ!
- T u r v a l l i s t a e t u m a t k a a -
Kuka päättää
Suuri osa Suomen lainsäädännöstä on EU-peräistä. Ylisääntely johtuu kuitenkin usein kansallisista päätöksistä. EU-sääntelyä on vain niillä aloilla, joilla jäsenvaltiot ovat luovuttaneet toimivaltaansa, sanoo EU-sihteeristön EU-erityisasiantuntija Heli Siivola.
TEKSTI HEINO YLISIPOLA KUVA PIXABAY
SÄÄNTELYSTÄ
TEEMA
16 KAUPPAKAMARI
Kansan keskuudessa puhutaan hyvin yleisesti, että EU sääntelee kaikkea mahdollista. Pitääkö se paikkansa?
”Ei pidä paikkaansa. EU-sää-dösten antaminen on mahdollista vain niil-lä aloilla, joilla jäsenvaltiot ovat luovuttaneet unionille toimivaltaa. Toimivalta, jota ei ole annettu perussopimuksissa EU:lle, kuuluu jä-senvaltioille. Esimerkiksi maatalous- ja kalas-tuspolitiikka ovat unionin yhteistä politiikkaa. Sen sijaan esimerkiksi koulutukseen ja ope-tukseen liittyvät päätökset tehdään edelleen kansallisesti”, vastaa valtioneuvoston kans-lian yhteydessä toimivan EU-asioiden osas-ton EU-erityisasiantuntija Heli Siivola.
Toissijaisuusperiaatteen mukaan EU toimii ainoastaan, jos jäsenvaltiot eivät voi kansalli-sesti saavuttaa asetettuja tavoitteita riittävällä tavalla, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin EU:n tasolla. EU-säädöksiä annettaessa nou-datetaan myös suhteellisuusperiaatetta, jonka mukaan EU:n toiminnan sisältö ja muoto eivät saa ylittää sitä, mikä on tarpeen perussopimus-ten tavoitteiden saavuttamiseksi.
Suuren osan Suomenkin kansallisesta lain-säädännöstä arvioidaan olevan EU-peräistä.
”Sitä, kuinka suuri tämä osuus on, ei ole mahdollista arvioida tarkasti. On myös huo-mattava, että EU-sääntelyn määrässä on suuria eroja eri politiikka-alojen välillä”, sanoo Siivola.
Jotta kansallisen lainsäädännön alkuperää olisi mahdollista arvioida, pitäisi Siivolan mu-kaan olla selkeä käsitys EU-sääntelyn luontees-ta ja määrästä.
Komission mukaan suoraan sovellettavia EU-asetuksia on noin 7 000 ja EU-direktiive-jä, jotka edellyttävät kansallisia täytäntöönpa-notoimia, on noin 2 000. Tämän lisäksi voimas-sa on lukuisia päätöksiä.
”Suomessa osa näistä säädöksistä luokitel-taisiin hallinnon, eikä lainsäädännön alaan kuuluviksi. Osa säädöksistä on merkityksel-tään vähäisiä teknisiä muutossäädöksiä. Lisäk-si eräät esimerkiksi maatalouden alaan kuulu-vat säädökset eivät tosiasiassa tule sisältönsä puolesta sovellettaviksi Suomessa”, painottaa Siivola.
”Myös siitä, milloin voidaan katsoa, että kansallinen lainsäädäntö on peräisin EU:sta, on erilaisia näkemyksiä. Siltä osin kuin kan-sallisella lainsäädännöllä pannaan täytäntöön EU-säädöksestä tai -sopimuksesta johtuvia
velvoitteita, yhteys on selvä ja se tulee ilmais-ta lainvalmisteluasiakirjoissa. Myös EU:n tuo-mioistuimen oikeuskäytäntö voi edellyttää, että Suomi muuttaa kansallista lainsäädäntöään.”
Siivolan mukaan EU:n oikeusjärjestyksen vaikutus kansalliseen säädösvalmisteluun voi kuitenkin olla myös epäsuorempi. Kansalli-sessa täytäntöönpanossa mennään myös välil-lä pidemmälle kuin mitä EU-direktiivissä edel-lytetään. Rajanveto direktiivien edellyttämien täytäntöönpanotoimien ja kansallisen lisä- tai ylisääntelyn välillä ei välttämättä ole selvä.
”Suomi vaikuttaa aktiivisesti EU-säänte-lyyn säädösvalmistelun eri vaiheissa”, painot-taa Siivola.
JUNCKER HALUAISI KEVENTÄÄ SÄÄNTELYÄVuonna 2014 toimintansa aloittanut Jean- Claude Junckerin johtama komissio on ottanut aiempaa kunnianhimoisemman lähestymista-van EU-sääntelyn keventämiseen ja paranta-miseen. Johtoajatuksena on, että EU-sääntelyä tulisi hyväksyä vain silloin, kun siitä on huo-mattavaa lisäarvoa kansalaisille ja yrityksille.
”Tämä näkyy jo nyt lainsäädäntöaloittei-den määrän vähenemisenä. Komission työ-ohjelma vuodelle 2015 sisälsi 23 uuden ko-mission esittämää aloitetta. Viiden edeltävän vuoden työohjelmissaan komissio teki keski-määrin noin 130 uutta säädösehdotusta vuo-dessa. Vuoden 2015 työohjelman yhteydessä komissio myös perui 73 vireillä olevaa lainsää-däntöehdotusta”, selvittää Siivola EU:n uutta lähestymistapaa sääntelyyn.
Siivolan mukaan EU-sääntelyn määrän osalta taitekohta on saavutettu jo aikaisem-min. Hyväksytyn EU-lainsäädännön vuotui-nen määrä on selvästi laskenut 2010-luvulla.
SUOMEN TAVOITTEENA KEVYEMPI SÄÄNTELYSuomen EU-vaikuttamisen yhtenä painopis-teenä on nykyistä vähäisempi, parempi ja ke-vyempi EU-sääntely. Siivolan mukaan erityistä, jo voimassa olevan sääntelyn purkutavoitetta ei ole.
Suomen kannalta ongelmallisia EU-säädök-siä ja -säädösehdotuksia on kartoitettu yhteis-työssä sidosryhmien kanssa vuosina 2013 ja 2015. Kartoitusten tuloksista on informoitu myös eduskuntaa.
”Kansallisten kartoitusten perusteella on-gelmalliseksi koettua EU-sääntelyä on vähän. Useimmiten kritiikki ei kohdistu niinkään siihen, mitä säädellään vaan siihen, miten säädellään. Sinällään tarpeellinen EU-sään-tely on esimerkiksi koettu liian yksityiskoh-taiseksi. Puutteita on nähty myös kansallis-ten olosuhteiden riittävässä huomioimisessa. Kartoituksissa saatu tieto on välitetty komis-siolle ja samanmielisille jäsenvaltioille”, sel-vittää Siivola.
Sääntelyn toimivuuden parantaminen on hänen mukaansa jatkuva prosessi. Aihetta tarkastellaan vuosittain myös komission työ-ohjelman yhteydessä. Komission työohjelma sisältää tärkeimmät lainsäädäntö- ja muut eh-dotukset seuraavalle vuodelle, mukaan lukien kumoamiset, uudelleenlaatimiset, yksinker-taistamiset ja peruuttamiset.
”Aktiivista vuoropuhelua komission kanssa jatketaan. Komissiolle voidaan tapauskohtai-sesti ehdottaa ongelmallisia säädöksiä kumot-taviksi tai muutettaviksi. Lainsäädäntöehdo-tuksiin vaikutetaan lainsäädäntöprosessissa esittämällä muutoksia säädösehdotuksen si-sältöön tai tarvittaessa ehdottamalla komis-siolle ehdotuksen poisvetämistä. Tarvittaessa komissioon vaikutetaan myös ennakolta val-misteilla olevien ehdotusten muuttamiseksi tai tekemättä jättämiseksi”, kertoo Siivola.
SUOMI OLLUT TUKEMASSA VÄHENTÄMISTAVOITTEITASuomi on ollut mukana tukemassa määrälli-siä vähentämistavoitteita myös EU-sääntelyyn.
Siivolan mukaan tällaisen tavoitteenasette-lun pitäisi olla käytännönläheistä ja vaikutus-keskeistä. Itse sääntelymäärää olennaisempia ovat sääntelyn kustannusvaikutukset, erityi-sesti yrityksille.
”EU-sääntelyn yhteisvaikutuksia tulee ar-vioida systemaattisemmin sekä yksittäisten sektorien sisällä että eri sektoreiden välillä, erityisesti kilpailukyvyn, pk-yritysten ja digi-talisaation näkökulmasta.”
”On huomattava, että EU-sääntely itsessään merkitsee usein sääntelyn keventämistä ja pa-rantamista. Parhaimmillaan se takaa yrityksille ja kansalaisille yhtenäisen toimintaympäristön ja tasapuoliset toimintaolosuhteet korvaamalla 28 erilaista kansallista säädöstä yhdellä”, pai-nottaa Siivola.
17 KAUPPAKAMARI
SUOMI ESITTÄÄ MYÖSEU-SÄÄDÖSTEN PURKUASiivola kertoo, että kansallisissa kartoituksissa on havaittu epäkohtia muun muassa työaikoja, ympäristönsuojelua (kemikaalit, energiatehok-kuus, jätteet) ja digitaalista toimintaympäristöä koskevassa EU-sääntelyssä.
”Ongelmat liittyvät pääosin säädösten yk-sityiskohtiin, eivät niiden hyväksyttävyyteen tai tarkoituksenmukaisuuteen kokonaisuudes-saan. Havaitut epäkohdat on välitetty komissi-olle. Osa niistä on jo uudelleen tarkasteltavana EU-tasolla.”
Suomi vaikuttaa EU:ssa Siivolan mukaan aktiivisesti myös esimerkiksi maa- ja elintar-viketalouden hallinnollisen taakan vähentä-miseen.
”EU:n on keskityttävä olennaisimpiin ky-symyksiin, joissa se voi tuoda selvää lisäarvoa. Esimerkiksi sisämarkkinoiden syventäminen ja muuttoliikkeen hallitseminen edellyttävät lisätoimia EU-tasolla.”
Suomi arvioi kaikkea EU-sääntelyä talous-kasvun, kilpailukyvyn ja työllisyyden näkökul-masta.
”Huomiota kiinnitetään myös siihen, ettei esimerkiksi kilpailukykyä haittaavaa taakkaa li-sätä EU-sääntelyn kansallisessa toimeenpanos-sa. Esimerkiksi aluehallintouudistuksen myötä kaikki ympäristöasioihin liittyvät lupamenet-telyt tullaan hoitamaan yhdeltä luukulta”, pai-nottaa Siivola.
Kansan keskuudessa kerrotaan, että EU sääntelee kaikkea mahdollista pienimpiä yksityiskohtia myöten, kuten kuuluisa kurkkudirektiivi eli
kurkun käyryys, vai onko se vain kaupunkile-gendaa? Varatoimitusjohtaja Leena Linnain-maa vastaa kysymyksiin EU-sääntelystä
”Kurkkudirektiivi on oivallinen esimerkki kaupunkilegendoista. EU:n kurkkuasetus ku-mottiin 2008. Se syntyi aikanaan kurkun tuot-tajien, ei EU:n aloitteesta, sillä laatikkoon saa pakattua enemmän suoria kurkkuja kuin käy-riä”, vastaa Keskuskauppakamarin varatoimi-tusjohtaja Leena Linnainmaa.
Onko Suomi mallioppilas direktiivien käy-täntöön panossa? Onko siinä jouston varaa?”Suomi on yli-innokas. Nimittäin meille ei yleensä riitä EU-sääntely, vaan Suomi-lisää säädetään päälle. Vaikka hallitusohjelma sa-
noutuu selkeästi irti kansallisesta lisäsäänte-lystä, periaatetta ei ole pantu täytäntöön lain-valmistelussa.”
Onko EU vähentänyt tai kasvattanut sään-telybyrokratiaansa Suomen jäsenyyden ai-kana?”Suomi on usein ensimmäisten joukossa kan-nattanut komission direktiiviehdotuksia. EU-sääntely ei siis tule itsestään, vaan siihen tarvitaan jäsenvaltioiden tuki. Suuri osa lain-säädännöstämme on kuitenkin EU-sääntelyn ulkopuolella, esimerkiksi verotus, rikoslaki, oi-keudenkäyntimenettely, perhe- ja perintöoi-keus, sopimusoikeus ja pääosa yhtiöoikeudes-takin on kansallista sääntelyä. EU-sääntelyä on toki määrällisesti paljon ja sääntelyn määrä on lisääntynyt EU-jäsenyytemme aikana.”
Mikä olisi tärkein ala tai asia, missä EU voisi purkaa sääntelyään?”Keskeistä olisi, että EU purkaisi sitä säänte-lyä, joka ajaa eurooppalaista teollisuutta Aasi-aan. EU:n pitäisi ajaa vahvasti globaalia, edis-tyksellistä sääntelyä ja välttää sitä, että EU:hun säädetään jopa muita teollisuusmaita tiukem-pia standardeja.”
Missä taas olisi sääntelyn paikka, mutta EU ei ole sitä tehnyt?”Jako kotimaiseen ja EU-sääntelyyn on nyt hy-vä. Uusia oikeudenaloja ei ole realistista siirtää EU-sääntelyn piiriin. EU-mailla on erilainen oikeusjärjestelmä, ja komission 2000-luvun alussa alkanut ja sittemmin kuivunut massii-vinen projekti sopimusoikeuden harmonisoi-miseksi on esimerkki siitä, kuinka vaikea on sovittaa yhteen erilaisia oikeusjärjestelmiä.”
Kuvaava esimerkki viranomaisten luvituksen mahdottomuudesta on rovaniemeläisen mal-minetsintäyhtiön, Mawson Oy:n tämänhetki-nen tilanne.
Yhtiö sai kolmen vuoden malminetsintälu-van kesäkuussa 2014. Alueellinen järjestö va-litti Mawsonin luvasta hallinto-oikeuteen, joka piti lupaviranomaisen päätöksen.
Alueellinen järjestö ei luovuttanut, vaan va-litti hallinto-oikeuden päätöksestä edelleen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jonka pää-töstä Mawson odottaa edelleen.
”Vaikka lupa ei ole saanut edelleenkään lainvoimaa, umpeutuu se jo ensi vuonna
(2017), vaikka yhtiö ei ole voinut toteuttaa lu-vanmukaisia tutkimuksiaan. TUKES:in antaman täytäntöönpanomääräyksen nojalla on pieni-muotoista näytteenottoa voitu tehdä kevyillä laitteistoilla, mutta varsinaisia syväkairauksia ei ole päästy tekemään laisinkaan”, kertoo Maw-son Oy:n ympäristöasioista vastaava johtaja Noora Raasakka.
Mikäli Korkein hallinto-oikeus antaa pää-töksensä asiasta ennen ensi talvea, jää Maw-sonille aikaa toteuttaa kolmen vuoden lu-van mukaisia syväkairauksia ainoastaan noin kuukaudesta 2,5 kuukauteen. Syväkairauk-sia voidaan tehdä alueella ainoastaan talvisin
riittävän lumen ja jään aikana ennen kotkan pesinnän aloittamista, 15. helmikuuta.
Raasakka kertoo, että käytännössä yhtiötä ohjaa tällä hetkellä kolme eri viranomaista: kai-vosviranomainen (TUKES), Lapin ELY-keskus ja Lapin Luontopalvelut (Metsähallitus) luonnon-suojeluviranomaisina.
”Ohjeistus on usein keskenään ristiriitais-ta, erityisesti luonnonsuojeluviranomaisten toisistaan eriäviin ja alati muuttuviin linjauk-siin tarvittaisiin läpinäkyvyyttä ja perusteluita. Alan asiantuntemusta ja resursseja tarvittaisiin myös luonnonsuojelupuolelle lisää”, painottaa Raasakka.
MALMINETSINTÄLUPA VAARASSA VANHENTUA
kuva
Pas
i mu
rto
EU-kurkkudirektiivi kumottiin jo 2008
18 KAUPPAKAMARI
Liikenneväylien kehittämisessä hallituksen ykköshanke on korja-usvelkaohjelma, jolla paikataan väyliä. Tuloillaan on myös niin sanottu liikennekaari eli kolmivaiheinen hanke, jolla liikenteen sääntelyä uudistetaan ja liikenteenharjoittajien markkinoille tu-
loa helpotetaan.”Kipukohdista huolimatta liikennekaaressa on paljon hyviä ele-
menttejä. Nyt painopisteenä on tieliikennemarkkinoiden avaaminen”, sanoo Keskuskaup-pakamarin liikenteestä vastaava asiantuntija Kaisa Saario.
Hän muistuttaa, että kansan-talouden kilpailukykyä voidaan parantaa hyvällä, toimivalla lii-kenneverkolla ja korjaamalla jo rapautumaan päässeitä liikenne-väyliä. Väyläverkoston korjaus-velka on kasvanut jo 2,5 miljar-diin euroon.
”Yritykset priorisoivat pe-rusväylänpidon hankkeita. Lii-kenneyhteydet ovat yritysjohta-jien resepti aluekehittämiseen”, toteaa Saario syyskuussa jul-kaistun Keskuskauppakamarin Alueiden kilpailukyky -selvityk-sen tuloksista.
Yhteensä 17 alueella väylien kunto on tärkeysjärjestyksessä ensim-mäisellä sijalla ja kahdella muullakin heti kakkosena. Huonokuntoisten maanteiden osuus on kasvanut hälyttävästi. Liikenneviraston korjausoh-jelma on kuitenkin hyvä esitys, jolla korjausvelan kasvua hillitään.
”Kauppakamarit laativat listan Suomen tärkeimmistä liikennehank-keista. Listan konkreettisuudesta oli apua hankkeiden toteuttamisessa”, arvioi Saario.
Esimerkiksi Valtatie 5:n Mikkeli-Juva-osuus on ollut korjauslistalla jo 1940-luvulta saakka. Kehysriihessä osuuden parantamiseen varattiin 120 miljoonaa euroa, kertoo Saario.
Keväällä pidetyn kehysriihen isoista hankkeista vihreää valoa saivat Mikkeli-Juva-osuuden parantamisen lisäksi valtatie 4:n Oulu-Kemi -vä-li sekä Lahden eteläinen kehätie.
Samoin työlistalle pääsi Luumäki-Imatra -välisen rataosuuden paran-taminen sekä Turku-Helsinki-oikoradan suunnittelu. Lisäksi rahoitusta sai Raide-Jokeri pääkaupunkiseudulla ja Tampereen raitiotie.
Tulossa on myös uusi yhtiö Live eli liikenteen verkko- ja väyläyhtiö. Sitä valmistellaan virkamiestyönä. Yhtiö voisi näillä näkymin aloittaa ai-kaisintaan vuoden 2018 alussa.
”Se tarkoittaa, että valtion väyliä voitaisiin hoitaa pitkäjänteisemmin ja yhtenäisemmin erillään budjettirahoituksesta”, sanoo Saario. Keskus-
kauppakamarin haastattelemat yritysjohtajat suhtautuvat kuitenkin va-rauksellisesti kaavailtuihin tienkäyttömaksuihin. Kustannustaakka ei saisi kasvaa, painottaa Saario.
LIIKENNEKAARESSA MYÖS KIPUKOHTIAHallituksen esittelemässä liikennekaarihankkeessa esitettiin pienimuo-
toisen, alle 10 000 euron kulje-tustoiminnan sallimista ilman lupia ja taustatarkistuksia. ”Esi-tyksen riskeinä ovat harmaan talouden kasvu ja asiakkaan oikeusturvan vaarantuminen. Ei-ammattimainen toiminta tu-lisi esimerkiksi taksiliikenteessä parempaan asemaan kuin var-sinainen, ammattimainen toi-minta”, pohtii Saario. Esitys ei kuitenkaan Saarion mukaan to-dennäköisesti toteudu.
Rautateiden henkilöliiken-teen avaaminen kilpailulle on myös tulossa. Ratkaisematta on vielä, kilpailutetaanko vain vilk-kaasti liikennöidyt rataosuudet ja miten hoidetaan syrjäseutu-jen raideliikenne. Myös kalusto-
kysymys on vaikea.”Hyvä ratkaisu olisi kalustoyhtiö, josta kalustoa voisi vuokrata sekä
henkilö- että tavaraliikenteen käyttöön”, toteaa Saario. Yritysjohtajien mukaan ratakapasiteetin pitää palvella elinkeinoelämän tarpeita.
LIIKENTEESTÄ KERÄTTÄVÄ RAHAA VÄYLIINLiikenteeltä kerätään paljon enemmän rahaa valtion kassaan kuin mitä väylien pitoon käytetään. Liikenteestä kerättävästä rahasta vain seitse-mäsosa palautuu liikenteeseen.
Saario muistuttaa, että Ruotsi on selvästi Suomea edellä tienhoidossa.”Suomessakin väyliä kannattaa parantaa nyt, koska bitumi on halpaa.
Väylien rakentaminen ja kunnossapito tuo työtä ihmisille ja yrityksil-le. Lisäksi liki kaikki väylien parantamiseen menevä raha jää Suomeen.”
Liikennekaarihankkeella on myös tarkoitus edistää yhteensopivien di-gitaalisten lippu- ja maksujärjestelmien käyttöönottoa, kun varmistetaan avoimet tieto- ja maksurajapinnat.
”Liikennemuotojen yhteensopivuus on tärkeää suomalaisille yritys-johtajille. Yritysjohtajien mukaan esimerkiksi lentokenttäyhteyksissä ja mobiilihakupalveluissa on parantamisen varaa.”
Alueiden kilpailukyky 2016 -selvitykseen vastasi 1 122 yritysjohtajaa keväällä 2016. Kysely tehtiin koko maassa, 19 kauppakamarialueella. Sel-vityksen on laatinut Keskuskauppakamarin asiantuntija Kaisa Saario.
Yli 1 100 yritysjohtajaa vastasi: Rapautuvat väylät haittaavat liiketoimintaaVäylien kunto yritysten ykköskehittämiskohde lähes koko maassa
TEKSTI HEINO YLISIPOLA KUVA COLOURBOX
19 KAUPPAKAMARI
LAHDEN MATKA-KESKUS
TOIMITALO-KORTTELI
PÄIVITTÄIS-TAVARA-
KAUPPA ja P-HALLI
LÄNTINENASUNTO-KORTTELI
ASKO-TALO
ITÄINENASUNTO-KORTTELI
ILM
OIT
US
Lahdessa Askonalueelle on kasvamassa uusi kaupunginosa, joka muotoutuu perinteisestä yrityskeskittymästä vireäksi ja monipuoliseksi asumisen, tapahtumien, työn ja toiminnan keskukseksi.
Perinteikäs huonekalu- sekä kodinkonetuotannoista tuttu Askon-alue löytyy Lahden rautatieaseman ja radanvarren välittömästä läheisyydestä. Alueella aloitettiin teollinen tuotanto jo 1920-luvulla Aukusti Asko Avoniuksen huonekalutehtaan merkeissä. Tuotanto laajeni vuosien aikana Upo-kodinkoneisiin ja 1950-luvulla alueel-la toimikin Pohjoismaiden suurin huonekalu- ja kodinkonetehdas. Askon ja Upon teollinen toiminta päättyi kuitenkin 1990–luvulla. ”Kun Renorista tuli 2000-luvun alussa Askonalueen omistaja, aloitimme teollisuusalueen raivaus- ja puhdistustyöt sekä alueen kiinteistökehittämisen yhdessä tärkeiden toimijoiden ja Lahden kaupungin kanssa. Tänä päivänä alue onkin satojen yritysten koh-tauspaikka eli punatiilisissä ja moderneissa kiinteistöissä toimii niin yhden hengen verstaita kuin isoja firmojakin.” kertoo Renor Oy:n kiinteistökehitysjohtaja Marko Liimatainen ja jatkaa. ”Tällä hetkellä Askonalue käsittää yli 30 hehtaaria maata ja usei-ta tehdaskokonaisuuksia. Ja mikä mielenkiintoisinta, alue on pian myös koti tuhansille asukkaille!”
KAUPUNGINOSA SYKKII ELÄMÄÄLahden kaupungin ja naapurikuntien laajassa radanvarren kehi-tyshankkeessa Askonalue on erittäin keskeinen osa. Vuonna 2014 Lahden kaupunki ja alueen kiinteistönomistajat järjestivät uudesta kaupunginosalta arkkitehti- ja ideakilpailun. Maankäytön suunnit-telu Askonalueella perustuu tässä kilpailussa luotuihin lähtökohtiin. ”Askonalueesta kaavaillaan uutta noin 5 000 asukkaan aamusta
iltaan sykkivää kaupunginosaa, joka yhdistää luontevalla tavalla asumisen, työn ja vapaa-ajan. Aluesuunnittelun tavoitteena on tiivis, viihtyisä ja sopivassa määrin vihreä kaupunkirakenne lähellä kaik-kia yhteyksiä. Eihän matka lentokentältäkään tänne kestä kuin alle tunnin,” miettii Marko Liimatainen. KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ UUDELLA TAVALLA ”Panostamme rakentamisen ja saneerauksen lisäksi esimerkiksi uudenlaisiin energiaratkaisuihin. Tällä hetkellä Askonalueella jääh-dytetään pohjavedellä noin 8800 neliötä toimisto- ja tuotantotilaa. Pohjavesijäähdytys mahdollistaa 30–50 % pienemmän sähkönku-lutuksen verrattuna muihin konejäähdytteisiin tiloihin”, vakuuttaa Renor Oy:n kiinteistöpäällikkö Timo Väisänen.Askonalueella tutkitaan pohjaveden hyödyntämistä jo tälläkin het-kellä käytössä olevan jäähdytyksen lisäksi myös lämmitykseen. TEKESin tukeman tutkimusprojektin tavoitteena on selvittää käy-tettävissä olevan pohjavesivarannon määrä ja hyödyntämiseen so-veltuva teknologia. Tavoitteena on mahdollisimman suuri energia-omavaraisuus ottaen huomioon koko alue. UUDET PALVELUT TUOVAT LISÄARVOA Askonalueen asiakkaina on tällä hetkellä asiantuntija- ja palvelu-yrityksiä, logistiikka- ja varastokäyttäjiä sekä tuotantoyrityksiä. Uusia merkittäviä alueelle sijoittuvia toimijoita ovat Päijät-Hämeen käräjäoikeus ja Handelsbanken. Lisäksi Askotaloon on rakentu-
massa uudet ravintola- ja kokoustilat sekä modernit aulapalvelut, jotka palvelevat kaikkia Askonalueen käyttäjiä ja siellä vierailevia ihmisiä. ”Me Renorilla otamme huomioon alueesta kiinnostuneiden yri-tysten toiveet sekä rakenteet todella huolellisesti. Toteutimme esi-merkiksi ison teleoperaattorin uuteen toimistotilaan ilmanvaihto-järjestelmän, joka ottaa huomioon satojen näyttöpäätteiden läm-pökuormituksen sekä call centerissä toimivien ihmisten tarpeet,” painottaa Timo Väisänen.
Työpaikka, jossa sykkii suuri sydän
Renorin strategiana on omistaa ja johtaa kiin-teistöjä sekä vuokrata toimitiloja asiakkail-leen. Renor kehittää omistamiaan kiinteis-tökohteita ja alueita sekä ylläpitää kestä-vää ja viihtyisää rakennettua ympäristöä. Renorin palveluksessa oli vuoden 2015 lopussa 28 henkilöä.
ASKONALUE, LAHTI • vuokrausaste 84 %• työpaikkoja 1800 kpl • autopaikkoja 1400 kpl• vuokrasopimuksia 306 kpl• käyttämätön rakennusoikeus 250 000 m2
• toimisto-, liike-, tuotanto- ja varastotilaa 169 000 m2
PYSÄKÖINTI-LAITOS
Renor_Hameenkauppakamari_advertoriaali2_3_2016.indd 1 21.9.2016 11.32
LAHDEN MATKA-KESKUS
TOIMITALO-KORTTELI
PÄIVITTÄIS-TAVARA-
KAUPPA ja P-HALLI
LÄNTINENASUNTO-KORTTELI
ASKO-TALO
ITÄINENASUNTO-KORTTELI
ILM
OIT
US
Lahdessa Askonalueelle on kasvamassa uusi kaupunginosa, joka muotoutuu perinteisestä yrityskeskittymästä vireäksi ja monipuoliseksi asumisen, tapahtumien, työn ja toiminnan keskukseksi.
Perinteikäs huonekalu- sekä kodinkonetuotannoista tuttu Askon-alue löytyy Lahden rautatieaseman ja radanvarren välittömästä läheisyydestä. Alueella aloitettiin teollinen tuotanto jo 1920-luvulla Aukusti Asko Avoniuksen huonekalutehtaan merkeissä. Tuotanto laajeni vuosien aikana Upo-kodinkoneisiin ja 1950-luvulla alueel-la toimikin Pohjoismaiden suurin huonekalu- ja kodinkonetehdas. Askon ja Upon teollinen toiminta päättyi kuitenkin 1990–luvulla. ”Kun Renorista tuli 2000-luvun alussa Askonalueen omistaja, aloitimme teollisuusalueen raivaus- ja puhdistustyöt sekä alueen kiinteistökehittämisen yhdessä tärkeiden toimijoiden ja Lahden kaupungin kanssa. Tänä päivänä alue onkin satojen yritysten koh-tauspaikka eli punatiilisissä ja moderneissa kiinteistöissä toimii niin yhden hengen verstaita kuin isoja firmojakin.” kertoo Renor Oy:n kiinteistökehitysjohtaja Marko Liimatainen ja jatkaa. ”Tällä hetkellä Askonalue käsittää yli 30 hehtaaria maata ja usei-ta tehdaskokonaisuuksia. Ja mikä mielenkiintoisinta, alue on pian myös koti tuhansille asukkaille!”
KAUPUNGINOSA SYKKII ELÄMÄÄLahden kaupungin ja naapurikuntien laajassa radanvarren kehi-tyshankkeessa Askonalue on erittäin keskeinen osa. Vuonna 2014 Lahden kaupunki ja alueen kiinteistönomistajat järjestivät uudesta kaupunginosalta arkkitehti- ja ideakilpailun. Maankäytön suunnit-telu Askonalueella perustuu tässä kilpailussa luotuihin lähtökohtiin. ”Askonalueesta kaavaillaan uutta noin 5 000 asukkaan aamusta
iltaan sykkivää kaupunginosaa, joka yhdistää luontevalla tavalla asumisen, työn ja vapaa-ajan. Aluesuunnittelun tavoitteena on tiivis, viihtyisä ja sopivassa määrin vihreä kaupunkirakenne lähellä kaik-kia yhteyksiä. Eihän matka lentokentältäkään tänne kestä kuin alle tunnin,” miettii Marko Liimatainen. KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ UUDELLA TAVALLA ”Panostamme rakentamisen ja saneerauksen lisäksi esimerkiksi uudenlaisiin energiaratkaisuihin. Tällä hetkellä Askonalueella jääh-dytetään pohjavedellä noin 8800 neliötä toimisto- ja tuotantotilaa. Pohjavesijäähdytys mahdollistaa 30–50 % pienemmän sähkönku-lutuksen verrattuna muihin konejäähdytteisiin tiloihin”, vakuuttaa Renor Oy:n kiinteistöpäällikkö Timo Väisänen.Askonalueella tutkitaan pohjaveden hyödyntämistä jo tälläkin het-kellä käytössä olevan jäähdytyksen lisäksi myös lämmitykseen. TEKESin tukeman tutkimusprojektin tavoitteena on selvittää käy-tettävissä olevan pohjavesivarannon määrä ja hyödyntämiseen so-veltuva teknologia. Tavoitteena on mahdollisimman suuri energia-omavaraisuus ottaen huomioon koko alue. UUDET PALVELUT TUOVAT LISÄARVOA Askonalueen asiakkaina on tällä hetkellä asiantuntija- ja palvelu-yrityksiä, logistiikka- ja varastokäyttäjiä sekä tuotantoyrityksiä. Uusia merkittäviä alueelle sijoittuvia toimijoita ovat Päijät-Hämeen käräjäoikeus ja Handelsbanken. Lisäksi Askotaloon on rakentu-
massa uudet ravintola- ja kokoustilat sekä modernit aulapalvelut, jotka palvelevat kaikkia Askonalueen käyttäjiä ja siellä vierailevia ihmisiä. ”Me Renorilla otamme huomioon alueesta kiinnostuneiden yri-tysten toiveet sekä rakenteet todella huolellisesti. Toteutimme esi-merkiksi ison teleoperaattorin uuteen toimistotilaan ilmanvaihto-järjestelmän, joka ottaa huomioon satojen näyttöpäätteiden läm-pökuormituksen sekä call centerissä toimivien ihmisten tarpeet,” painottaa Timo Väisänen.
Työpaikka, jossa sykkii suuri sydän
Renorin strategiana on omistaa ja johtaa kiin-teistöjä sekä vuokrata toimitiloja asiakkail-leen. Renor kehittää omistamiaan kiinteis-tökohteita ja alueita sekä ylläpitää kestä-vää ja viihtyisää rakennettua ympäristöä. Renorin palveluksessa oli vuoden 2015 lopussa 28 henkilöä.
ASKONALUE, LAHTI • vuokrausaste 84 %• työpaikkoja 1800 kpl • autopaikkoja 1400 kpl• vuokrasopimuksia 306 kpl• käyttämätön rakennusoikeus 250 000 m2
• toimisto-, liike-, tuotanto- ja varastotilaa 169 000 m2
PYSÄKÖINTI-LAITOS
Renor_Hameenkauppakamari_advertoriaali2_3_2016.indd 1 21.9.2016 11.32
Kun omistaja on huolehtinut yrityksensä arvon ja elinvoimaisuuden säilymisestä, on yrityksen ostaminen oiva sijoitus.
Finnvera voi olla mukana rahoittamassa omistajan-vaihdoksia. Lue lisää nnvera. /omistajanvaihdos.
Tunne arvo, joka siirtyy omistajalta toiselle
Lahti ja Järvenpää • p. 020 719 9050 • [email protected] • www.minuntalli.fi
JOUSTAVASTI, TARPEESI MUKAANValitse talli tarpeesi mukaan. Tallien koot vaihtelevat 8m2 Minitallista – 98m2 Megatalliin. Voit vuokrata tallin vain siksi aikaa, kun sitä tarvitset. Vaikka vain kuukaudeksi.
Kulut ovat selkeät. Vuokraan sisältyy lämmitys, vartiointi sekä kiinteistön- ja pihan hoito. Vuokran lisäksi maksat vain sähköstä ja vedestä kulutuksen mukaan.34m2 talli
98m2 talli 17m2 parvella
LYHYEEN JA PIDEMPIAIKAISEEN TILAN TARPEESEENVuokraa meiltä modernit ja lämpimät varasto-, harrastus- ja tuotantotilat.
68m2 talli
ja toimistotilalla
Hämeen kauppakamarin USA:n kirjeenvaihtaja:
Kasvu luo uusia mahdollisuuksiaAsioiden Internet, teknologia, rahoitus- ja vakuutustoiminta, terveydenhuolto,
verkkokauppa ja yrityspalvelut ovat kasvualoja USA:ssa.
USA:n talous on kasvanut bruttokansantuot-teella (BKT) mitattuna toisen maailmansodan jälkeen muutamaa poikkeusta lukuun otta-matta (1974, 2008) kohtuullisen mukavasti. Kasvuvauhti oli vuoteen 1990 asti päälle 4 % vauhdissa, mutta on hiipunut pikkuhiljaa 2 % tuntumaan ja on kuluvan vuoden toisella neljänneksellä enää 1,2 % vauhdissa – kas-vua kuitenkin.
Liike-elämässä kovaa kasvua näyttää pitävän verkkokauppa. Esimerkiksi Amazo-nin kasvu oli noin 31 % vuoden takaiseen neljännekseen verrattuna ja liikevaihtoa kertyi 30,4 miljardia dollaria. Tasaisempaa on sen sijaan ajoneuvoteollisuudessa, jos-sa tulostasot ovat heikentyneet ja muun muassa Ford ennakoi kuluvalle vuodelle jo nollakasvua.
Asioiden Internet, kaikenlainen tekno-logia, rahoitus- ja vakuutustoiminta, ter-veydenhuolto, verkkokauppa ja yrityspalve-lut ovat kasvualoja. Perinteiset myymälät ja tavaratalot kamppailevat olemassaolostaan.
Muuttuva ja kasvava ympäristö luo mah-dollisuuksia yrityksille ja yksilöille. Työnteki-
jöiden pysyvyys yhden ja saman työnantajan palveluksessa on laskenut keskimäärin 5,5 vuodesta kolmeen vuoteen, joten vaihtu-vuus on nousussa. Yksilön kehittyminen ja henkilökohtaisen kasvun mahdollistaminen nousevat tärkeiksi tekijöiksi henkilöstöhal-linnossa.
Työttömyysaste on noin 4,8 %, mikä tarkoittaa lähes täystyöllisyyttä. Tämä johtaa palkankorotuspaineisiin, mutta lisää kulutus ta. Palkat nousivat kesäkuussa keskimäärin 2,6 %.
USA:SSA ON LAKISÄÄTEINEN MINIMIPALKKA Yleisin minimipalkka eri USA:n osavaltiois-sa on 7,25 USD/tunti, joka on liittovaltion määräämä taso. Jos työntekijälle maksetaan
osavaltion määrittelemää alhaisempaa mini-mipalkkaa, on hänellä oikeus vaatia liittoval-tion määrittelemää suurempaa tuntiansiota. Useassa osavaltiossa työsopimuksen voi purkaa kuitenkin kumpikin osapuoli ilman mitään syytä. Tämä rauhoittaa työntekijöitä palkankorotuksen vaatimisessa, jos vaihto-ehtoisia työpaikkoja ei ole paikkakunnalla tarjolla.
Oregonin osavaltiossa minimipalkka on säädelty hyvin tarkoin. Kaupunkialueilla se on 9,75 dollaria (USD)/tunti. Säädösten mu-kaan minimipalkka nousee asteittain siten, että esim. Portlandin seudulla se on vuoden kuluttua 11.25 ja kahden vuoden kuluttua 12 USD/tunti. Vuonna 2022 minimipalkan on säädetty olevan 14.75 USD. Georgian ja Wyomingin osavaltioissa alhaisimmat mini-mipalkat ovat 5,15 USD/tunti.
Vesa A. Vihavainen [email protected]
YKSILÖN KEHITTYMINEN JA HENKILÖKOHTAISEN
KASVUN MAHDOLLISTAMINEN NOUSEVAT AVAINASEMAAN.
23 KAUPPAKAMARI
TILASTO
Yritysten maksamat osingot tukevat kotimaista hyvinvointiaYRITYSTEN MAKSAMILLA OSINGOILLA RAHOITETAAN HYVINVOINTIYHTEISKUNTAA JA ESIMERKIKSI ELÄKKEITÄ. MYÖS TIETEEN JA TAITEEN APURAHAT PERUSTUVAT PITKÄLTI OSINKOTUOTTOIHIN.
VERTAILUVUOSI 2014
MAKSETTUJEN OSINKOJEN OSUUS YHTIÖN KOKOLUOKAN MUKAAN
OSINGON MAKSU PÖRSSIYHTIÖISSÄ 2016Pörssiyhtiöiden osinkotuotot ovat viime vuosina olleet keskimäärin nousussa. Nousu ei kuitenkaan merkitse ennätyk-sellisen suurta osinkokertymää, vaan nyt on asteittain palattu finanssikriisiä edeltäneiden vuosien osinkotasoon.
Viisi suurinta osingonmaksajaa kerryttää 60 prosenttia pörssiyhtiöiden osinkosum-masta. Valtio ja eläkeyhtiöt ovat suurim-mat osingonsaajat. Osingoista tulee siten merkittävä osa valtion kassaan.
Suomalaiset pörssiyhtiöt maksavat tänä vuonna osinkoa omistajilleen yhteensä 7,818 miljardia euroa. Pörssiyhtiöistä 28 prosenttia ei kuitenkaan maksa osinkoa lainkaan tänä vuonna.
OSINKO NOUSI
EI OSINKOA
71
34
38
OSINKO PYSYI SAMANA
OSINKO LASKI
MUUT LARGE CAP -YHTIÖT
5 SUURINTA OSINGONMAKSAJAA
MID CAP -YHTIÖT7
SMALL CAP -YHTIÖT2
31
60
Viisi yhtiötä maksaa 60 %
osingoista
LÄHDE: KESKUSKAUPPAKAMARIN OSINKOSELVITYS 2016
24 KAUPPAKAMARI
Kansainvälisen kaupan päivä
@ Paikka
Paikkakatu 14,00100 HKI
24. marraskuuta
2016klo 9.00 – 18.00
Varaa aika kalenteristasi
Finlandia-talo Mannerheimintie 13 E
Helsinki
Oliko Brexit alkusoitto EU:n tuholle? Pelastaako Kiina Suomen talouden? Mikä pitää Wärtsilän Suomessa? Miten kasvuyritys
saadaan maailman markkinoille? Mitä tapahtuu Iranissa ja Turkissa? Kuinka paljon sujuvilla kauppaprosesseilla voi
säästää?
Nyt toista kertaa järjestettävä kauppakamarin Kansainvälisen kaupan päivä tarjoaa kiinnostavia caseja asiantuntijoille ja johtajille.
Aamupäivä on suunnattu yritysten asiantuntijoille; ohjelmassa on kansainvälisen kaupan prosessien ja riskien hallintaa, asiaa sopimus-
ja toimitusehdoista ja kaupan rahoituksesta, sekä kiinnostavia markkina-analyysejä mm. Nokian, OP-Ryhmän, Konecranesin ja DB
Schenkerin asiantuntijoiden johdolla.
Iltapäivän kohderyhmänä on erityisesti yritysjohtajat; ohjelmassa keskitytään kasvun ja kansainvälistymisen hallintaan oikealla
liiketoimintastrategialla ja markkinapanostuksilla. Kokemuksiaan jakavat mm. Metsä Groupin pääjohtaja Kari Jordan, OP-
ryhmän pääjohtaja Reijo Karhinen, Wärtsilän konsernijohtaja Jaakko Eskola, Fiskarsin toimitusjohtaja Kari Kauniskangas,
yritysviestinnän pioneeri Anne Korkiakoski, EU-komission kabinettipäällikkö Juho Romakkaniemi, alivaltiosihteeri Matti
Anttonen ja kansliapäällikkö Jari Gustafsson.
Voit osallistua joko aamu- tai iltapäivään tai molempiin kokonaisuuksiin. Päivittyvä ohjelma, lisätietoja ja ilmoittautumiset:
kauppakamari.fi/kv-kaupanpaiva
Edellisestä tapahtumasta sanottua”Erittäin kiinnostavia puheenvuoroja eri
näkökulmista”
”Erinomainen tilaisuus päivittää tietojaan”
”Hyvä verkostoitumismahdollisuus”
”Arvovaltaisia ja asiantuntevia esiintyjiä”
Jäsenhinta* Aamupäivä, sis. lounaan: 299,00Iltapäivä, sis. lounaan ja verkottumistilaisuuden: 299,00Koko päivä: 499,00
Normaalihinta*Aamupäivä, sis. lounaan: 399,00Iltapäivä, sis. lounaan ja verkottumistilaisuuden: 399,00Koko päivä: 699,00
*kaikkiin hintoihin lisätään alv.
Positiivisia yritysuutisia ForssastaForssan Seudun Kehittämiskeskus Oy ja Forssan Liike- ja Teollisuuskiinteistöt Oy fuusioituivat yhdeksi yhtiöksi. Yrityksen uusi nimi on Forssan Yrityskehitys Oy. Yritys jatkaa toimintaa asiantuntijapalveluilla yritysneuvonnan saralla.
TEKSTI JA KUVAT HEIDI CAVÉN
Jokioisten Kartanon Meijeri on siirtämässä tuotantoaan Forssaan entiseen Atrian logistiikkakeskukseen. Toimitusjohtaja Vesa Raatikaisen mukaan hallin pakastevarastoon mahtuu noin 900 lavapaikkaa ja tilaa riittää muillekin yrityksille.
Forssan Yrityskehitys Oy aloitti toimintan-sa heinäkuun alussa. Pääosan yrityksen toi-minnasta muodostaa edelleen Kehittämis-keskuksen aikana hyvää palautetta saanut yrittäjien neuvonta- ja kehittämispalvelut. Toimintaa lisää Liike- ja Teollisuuskiinteis-töjen kiinteistömassa ja niiden isännöinti.
Toimitilaratkaisuissa on autettu jo aiem-minkin, mutta nyt fuusion kautta pystytään tarpeita miettimään kokonaisvaltaisesti sekä kiinteistö- että myös tonttiasioiden osalta.
Yritysneuvonta on saanut Forssassa hy-vää palautetta. Yritykset ovat saaneet asian-tuntijaneuvoja niin oman kuin laajan toi-
mijaverkoston kautta. Luottamukselliset suhteet yritysten asioiden käsittelyssä ovat olleet ehdottoman tärkeitä. Kaikesta tästä hyvä ja ajankohtainen esimerkki on Jokiois-ten Kartanon Meijeri Oy, jonka toimitusjoh-taja Vesa Raatikainen toteaa, että yritys on saanut hyvää apua yritysneuvonnasta.
26 KAUPPAKAMARI
JOKIOISTEN KARTANON MEIJERILLÄ ON
VALMIUDET LISÄTÄ TOIMINTAA
Jokioisten Kartanon Meijeri on Suomen vanhin toiminnassa oleva meijeri. Omat pa-tentoidut juustot ovat toiminnan selkäranka ja tuotevalikoimaan kuuluvat myös herkul-liset jäätelöt. Meijerin koko tuotantoa ollaan siirtämässä Forssaan entiseen Atrian logis-tiikkakeskukseen, jossa yritys aloittaa koko toimintansa marraskuussa.
Venäjän tilanne vaikuttaa juustojen hin-toihin, jotka ovat nousussa. Nousu taas vai-kuttaa Jokioisten Kartanon Meijerin omiin tuotteisiin tehden niistä perusjuustoihin verrattuina hiukan kalliimpia. Yrityksen usko omiin tuotteisiin ja menekkiin on kui-tenkin vahva.
Yrityksellä on ollut valmiudet lisä-tä toimintaa, mutta ei sopivaa ylimääräis-tä kylmätilaa varastointiin. Vastaperustettu
Munkkiniemen Kiinteistö Oy päätti ostaa seitsemän vuotta tyhjänä olleen Atrian hal-lin Jokioisten Kartanon Meijerille vuok-ratiloiksi. Meijeri siirtyy hallin päävuok-ralaiseksi ja saa käyttöönsä 3200 m2 tilaa. Pakastevarastoon mahtuu noin 900 lava-paikkaa ja tilaa riittää muillekin yrityksille.
Raatikainen kehuu Atrian kiinteistöhuol-toa, sillä hallista on pidetty erittäin hyvää huolta ja se on rakennettu kunnolla. Muu-tostyötä hallin sisällä riittää, mutta aikatau-lullisesti sen pitäisi olla kokonaan toimin-takunnossa vuoden alusta. Myös laajennus saattaa tulla kyseeseen, sillä Raatikainen sanoo usean yrityksen jo ottaneen yhteyttä tila-asioissa.
Raatikainen tunnetaan Herra Aurinkoi-sena, sillä joka kerta häneltä kajahtaa iloinen tervehdys: ”Aurinkoista päivää” – satoi tai paistoi. Raatikainen sai myös Forssan seu-
dun positiivisimman henkilön tittelin vuon-na 2016. Kysyttäessä hallin jatkosuunnitel-mista, Raatikainen myhäilee ja sanoo, että lisää aurinkoisia ja hyviä uutisia saattaa tulla piankin.
Forssassa vahvaa yhteistyötä yritysten kanssaHämeen kauppakamarin aktiivinen hallituksen jäsen, Forssan kaupunginjohtaja Sami Sulkko on siirtymässä Riihimäen kaupunginjohtajaksi lokakuussa. Hän on tuonut Forssaan rohkeaa ja ennakkoluulotonta elinkeinopolitiikkaa yritykset entistä enemmän huomioon ottaen.
Elinkeinojen kehittäminen on ollut yk-si kaupunginjohtaja Sami Sulkon tärkeim-piä tehtäviä. Jatkuva yhteys yrityksiin on ehdoton ja on hyvä, että yrityksillä on sel-keä taho, johon voivat ottaa yhteyttä miel-
tä askarruttavissa kysymyksissä. Yritysten toimintamahdollisuuksien parantamisesta Sulkko toteaa:
”Olemme toimineet tiiviissä yhteistyös-sä yritysten kanssa ja kartoittaneet erilaisia yritystarpeita. Olemme mahdollistaneet yri-tysten mukaan-tulon muun muassa suurlä-hettilästapaa-misiin, joissa yritys on voinut esitellä toimin-taansa ja saada suoraa tietoa ko. maan tavoista sekä busi-ness-mahdollisuuksista. Forssassa on myös pyritty hyödyntämään kaupungin kansain-välisiä verkostoja yritysten hyväksi. Olem-me esimerkiksi tehneet yhdessä vierailuja muun muassa ystävyyskaupunkeihin. Toki pitää muistaa, että kyseessä on pitkäjäntei-nen työ, eikä tuloksia välttämättä synny heti yhden yhteisen vierailun jälkeen. Olemme myös luoneet ns. arvovaltapalveluja yritys-ten tarpeisiin.”
Forssan seutu on jäänyt alueindikaat-toreissa alisuoriutujaksi. ”Kaupunki on reagoinut hyvin isoihin investointeihin. Toimintamalleja pitää kuitenkin jatkuvas-ti tarkastaa ja asioita tehdä vielä paljon roh-keammin. Yhteistyötä yritysten kanssa on
vielä lisättävä”, korostaa Sulkko.
”Yritys on oman toimin-tansa selkäranka. Kaupun-gin osuus on huolehtia muun muassa perusinfrasta, tehdä hyvää kaavoitusta ja jous-tavaa lupamenettelyä. Elin-
keinopolitiikka on paljon muutakin kuin päättäjien strategisia linjauspäätöksiä”, Sulk-ko sanoo.
Sulkko korostaa verkostojen merkitys-tä. ”Forssa on nostettu monessa foorumis-sa kartalle ja tämä avaa positiivisen vireen ja asioiden eteenpäinviemisen. Ehkä paikal-lisesti sitä ei niin nähdä, mutta Forssa on todella korkealle huomioitu muun muassa Fisu-verkostossa ja kiertotalouden kehittä-misessä. Tästä on kaupungin hyvä jatkaa.”
FORSSAN ELINKEINO- POLITIIKASSA KOROSTUU TOIMIVAN INFRAN LISÄKSI VAHVA YHTEISTYÖ YRITYSTEN KANSSA.
Fuusio: Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy ja Forssan Liike- ja Teollisuuskiinteistöt Oy
Uusi yritys Forssan Yrityskehitys Oy
Aloitti toimintansa 1.7.2016
Toimitusjohtaja Veikko Heimo
Hallitus: puheenjohtaja Arto Heino, jäsenet: Jari Kantelus, Kaisa Lepola, Jaana Lähteenkorva ja Jaakko Mäki
27 KAUPPAKAMARI
ARVONLISÄVEROTUKSEN AJANKOHTAISPÄIVÄ,Hämeenlinna
BUSINESS MODEL CANVAS, Lahti HUNGARIAN BUSINESS FORUM, Lahti OSAKEYHTIÖN TILINPÄÄTÖS, Lahti OSAKEYHTIÖN TILINPÄÄTÖS, Hämeenlinna
KETTERÄ RAPORTOINTI EXCELILLÄ, Verkkokoulutus HHJ – HYVÄKSYTTY HALLITUKSEN JÄSEN, JAKSO 1, Lahti ICT-VALIOKUNNAN KOKOUS KOULUTUSVALIOKUNNAN KOKOUS BUSINESS MODEL CANVAS, Hämeenlinna HHJ – HYVÄKSYTTY HALLITUKSEN JÄSEN, JAKSO 2, Lahti INCOTERMS® 2010 JA KEHITTYVÄ KULJETUSKÄYTÄNTÖ, Lahti HALLITUKSEN KOKOUS, Lahden Seurahuone SYYSKOKOUS, Lahden Seurahuone KAUPPAKAMARIN VEROPÄIVÄ, Lahti KAUPAN VALIOKUNNAN JA MATKAILUVALIOKUNNAN YHTEISKOKOUS
HHJ – HYVÄKSYTTY HALLITUKSEN JÄSEN, JAKSO 3, Lahti KAUPPAKAMARIN VEROPÄIVÄ, Hämeenlinna
ENNAKKOPERINTÄ 2017, Hämeenlinna ENNAKKOPERINTÄ 2017, Lahti HHJ – HYVÄKSYTTY HALLITUKSEN JÄSEN, RYHMÄTYÖ, Lahti HHJ – HYVÄKSYTTY HALLITUKSEN JÄSEN, JAKSO 4, Lahti
LOKAKUU MARRASKUU JOULUKUU
KALENTERI
5.6.
19.26.
14.
29.
15.
30.
17.
22.
23.
24.
28.
2.8.
13.
LUE LISÄÄ JA ILMOITTAUDU:
WWW.HAMECHAMBER.FI
KAUPPAKAMARIN VEROPÄIVÄ
Suosittu, vuosittainen taloushallinnon ajankohtaistapahtuma kokoaa keskeiset lakimuutokset ja -uudistukset sekä muut tilinpäätös- ja veroasiat tiiviiksi, käytännönläheiseksi päiväksi.
KAUPPAKAMARIN VEROPÄIVÄ
JÄRJESTETÄÄN LAHDESSA 28.11. JA
HÄMEENLINNASSA 30.11.
JÄSENETUHINTA 380 € (+ ALV 24 %)
NORMAALIHINTA 560 € (+ ALV 24 %)
11/2016
Asiantuntijoina Lahden veropäivässä toimivat Keskuskauppakamarin verojohtaja Ann-Mari Kemell sekä Bilanssi Oy:n KTL, veroasiantuntija Risto Walden ja Hämeenlinnan veropäivässä Ann-Mari Kemellin lisäksi Keskuskauppakamarin veroasiantuntija Kristiina Virtanen sekä Revisium Oy:n KHT Henry Kampman.
28 KAUPPAKAMARI
Kiinteistön käyttäminen vakuutena muuttuu
Mistä on kysymys?Jo vuonna 2013 otettiin maakaareen säh-köistä kiinteistön kauppaa, panttausta ja kirjaamismenettelyä koskevat säännökset. Sähköinen panttikirja on vaihtoehtoinen perinteisen, kirjallisen panttikirjan kanssa. Sähköisessä panttauksessa panttioikeus kiinteistöön perustetaan vahvistamalla kiinteistöön kiinnitys ja kirjaamalla sähköi-nen panttikirja velkojan nimiin lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin.
Sähköistä menettelyä valmisteltaessa oletettiin, että viiden vuoden kuluttua maakaaren muutosten voimaantulosta noin puolet paperimuotoisista panttikirjoista olisi vaihdettu sähköisiin. Syyskuun alussa vuonna 2015 sähköisiä panttikirjoja oli noin 43 000 kappaletta, mutta kirjallisia panttikir-joja yli 3,4 miljoonaa. Oletetaan, että sähköi-nen panttausjärjestelmä pitkällä tähtäyksellä alentaisi luottomenettelyn kustannuksia. Sähköiseen järjestelmään siirtymisen joudut-tamiseksi maakaarta muutettiin kesäkuun 7. päivänä tänä vuonna annetulla lailla niin, että paperiset panttikirjat poistuvat kokonaan.
Mitä tapahtuu?Lain muutokset astuvat voimaan kesäkuun 1. päivänä 2017. Sen jälkeen annetaan vain sähköisiä panttikirjoja. Olemassa olevia kirjallisia panttikirjoja voi pantata vuoden
2019 loppuun. Ennen vuoden 2019 loppua tehdyt kirjallisten panttikirjojen panttaukset pysyvät voimassa niiden velkojen osalta, jot-ka on nostettu ennen sanottua ajankohtaa. Yleispanttaus siis lakkaa olemasta voimassa vuoden 2020 alussa sen jälkeen syntyvien velkojen osalta.
Käytännössä kaikki panttikirjat muunne-taan varmasti sähköiksi, ellei niitä sitten kuoleteta, kun vakuutta ei arvioida enää tulevaisuudessa tarvittavan. Jos panttikirjat ovat omistajan hallussa, hän voi hakea niiden muuttamista sähköiksi. Hake-mukseen on liitettävä kirjalli-nen panttikirja alkuperäisenä.
Luottolaitoksia varten, mu-kaan lukien Finnvera Oyj, lakiin on otettu massamuuntamista koskeva säännös. Luottolaitos, voi hakea hallussaan olevan kirjallisen panttikirjan muun-tamista sähköiseksi esittämättä alkuperäistä panttikirjaa. Koko muuntaminen tapahtuisi siis sähköi-sesti.
Mitä muutos merkitsee?Suuri periaatteellinen muutos on, että pant-tauksen pätevyyden edellytys on panttioi-keuden rekisteröinti. Kun panttioikeus nyt syntyy luovuttamalla kirjallinen panttikirja
velkojalle, sähköisellä kaudella panttioikeu-den haltija saa panttioikeuden rekisteröin-nillä maanmittauslaitoksen ylläpitämään lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin.
ANTTI FÄRKKILÄ OIKEUSTIETEEN KANDIDAATTI
Q&A LAKIMIES
KIRJANPITO TYÖSUHDEASIAT SOPIMUSASIAT VEROTUS YHTIÖOIKEUS MUU YRITYSJURIDIIKKA
PS. ASKARRUTTAAKO SINUA JOKIN LAKI- TAI VEROASIA? KYSY LAKIMIEHILTÄMME.
Hämeen kauppakamarin jäsenillä on käytettävissään maksuton perusneuvonta laki- ja veroasioissa. Kysymyksiä lakimiehille voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen [email protected]. Lakineuvonnasta vastaavat Ernst & Young Oy:n oikeustieteen kandidaatti Antti Färkkilä, varatuomari Perttu Ryynänen sekä lakimies Teemu Summanen.
29 KAUPPAKAMARI
KAMARIKUULUMISIA JA ONNITELTAVIA
1.
2.
3.
HÄMEEN KASVU OPENIN VOITTAJAT
Voittajat ja kunniamaininnan saajat etenevät valtakunnalliseen finaaliin, Kasvu Open Karnevaaliin, joka järjestetään 26.-27. lokakuuta Jyväskylässä. Valtakunnalliseen finaaliin pääsee kaikkiaan 80 yritystä kasvupoluilta, joita järjestetään tänä vuonna eri toimialoilla ja alueilla yhteensä 25. Kasvu Open on Suomen suurin yritysten kasvun sparrauskilpailu. Suomen menestyksekkäimmässä kasvuyrittäjyysohjelmassa osallistuvat yritykset pääsevät testaamaan ideoitaan ja vauhdittamaan kasvuaan yhdessä omien alojensa parhaiden asiantuntijoiden kanssa.
Matkan varrella kasvuyrityksiä sparraavat Suomen liike-elämän kokeneimmat kasvun asiantuntijat. Asiantuntijoiden ja kasvuhaluisten yritysten yhteen saattamisella Kasvu Open synnyttää uusia ideoita ja vauhdittaa jo olemassa olevien yritysten kasvua.
1. Lem-Kem Oy voitti Lahden alueen Kasvupolun (Kuva Sisko Ojajärvi)
2. Nethit Oy voitti Kanta-Hämeen Kasvupolun (Kuvalähde Kasvu Open)
3. Envor Protech Oy voitti Biotalouden Kasvupolun
30 KAUPPAKAMARI
5.
6.
4.
4. Mainostoimisto Ilme Oy 20 v.Lahdessa ja Tampereella toimiva Mainostoimisto Ilme juhlistaa 20-vuotista historiaansa suomalaisittain varsin historiallisella tavalla: Ilme avaa uuden toimistonsa Yhdysvaltoihin Floridaan, jossa se alkaa palvella kansainvälistyviä suomalaisyrityksiä.
5. Vuoden Suomalainen insinöörityöpalkinto Oilonille, joka kehitti uudenlaisen kaasupolttimon. Oksidit alas tai ulos! - Kiinalaisten antama ehto synnytti Vuoden insinöörityön Oilonilla. (Kuva Samuli Ikäheimo)
6. Koskisen Oy:n puutuotteille Avainlippu-tunnus Suomalaisen Työn Liitto on myöntänyt yli satavuotiaalle kotimaisen puutuoteteollisuuden perheyritykselle, Koskisen Oy:lle Avainlippu-tunnuksen osoituksena Suomessa valmistetuista tuotteista. Avainlippu-merkin saivat Koskisen lastulevy-, vaneri- ja viilutuotteet, sahatavara ja sen jalosteet, kattoristikot, Herrala omakotitalot ja ammattirakentamisen puuelementit. (Kuva Panu Rissanen 2015)
7. Lahden Sokos 60 v.
7.
31 KAUPPAKAMARI
12.
10.
KAMARIKUULUMISIA JA ONNITELTAVIA
HÄMEEN KAUPPAKAMARIN AAMUBRUNSSI 9.9.
13. Virkeitä jäsenyritysten edustajia ja yhteistyökumppaneita Hämeen kauppakamarin aamubrunssilla. Kuvassa FinnSonic Oy:n toimitusjohtaja Tea Lehto sekä Penope Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Kivistö. Kiitos kaikille osallistuneille! 14. Mionki Oy:n Asko Virén ja Arviointitoimisto Oy Mikko Helenius & Co:n Valtteri Helenius hyväntuulisina heti aamusta. 15. Aamubrunssilla kuunneltiin tarkasti Plutoni Oy:n Jarkko Kurvisen B2B-markkinoinnin 10 käskyä.
11.8. Peltisepänliike Pääkkönen Oy 60 v.
9. Anstar Oy 35 v.
10. FM-Haus Oy 20 v.
11. Torstai on maailman ensimmäinen Reilun kaupan puuvillan raaka-ainesertifioinnissa mukana oleva urheiluvaatebrändi. (Kuva Justus Jarnefelt)
HÄMEENLINNAN OPEN DOOR 8.9.
12. Hämeen kauppakamarin Hämeenlinnan toimipiste muutti uusiin toimitiloihin Innoparkkiin kesäkuun alussa. Kauppakamarin kehityspäällikkö Mirja Ojantausta vaihtoi kuulumisia Europcar/Interrent Oy:n myyntineuvottelija Tomi Lehtisen (vas.) ja A2Finland:in toimitusjohtaja Antti Luukkasen kanssa.
9.
8.
32 KAUPPAKAMARI
YHTEYSTIEDOT
HÄMEEN KAUPPAKAMARI
LAHDEN TOIMISTO
NIEMENKATU 73, 15140 LAHTI
HÄMEENLINNAN TOIMISTO
VANKANLÄHDE 7,
13100 HÄMEENLINNA
WWW.HAMECHAMBER.FI
TOIMITUSJOHTAJAJUSSI EERIKÄINEN
PUH. 075 7566 713
GSM 040 7399 303
KOULUTUSPÄÄLLIKKÖPAULA AHOKANTO
PUH. 075 7566 716
GSM 040 455 5617
TOIMISTOASSISTENTTITIINA HALMEENMAA
PUH. 075 7566 717
GSM 040 455 5618
MARKKINOINTIKOORDINAATTORININA KARILAHTI
PUH. 075 7566 712
GSM 040 451 7451
NINA.KARILAHTI@ HAMECHAMBER.FI
KEHITYSPÄÄLLIKKÖMIRJA OJANTAUSTA
PUH. 075 7566 711
GSM 044 329 6654
TIEDOTTAJAPÄIVI PULKKI
PUH. 075 7566 714
GSM 040 563 5013
LIITY JÄSENEKSI:
14.
15.
13.
33 KAUPPAKAMARI
Tavoitteidesi tukena
Tilintarkastus ja varmennus | Vero- ja lakipalvelut | Neuvontapalvelut Ota yhteyttä Ota yhteyttä Pauli Liiri Jari Kangasmäki P: 020 760 3397 P: 020 760 3076 Aleksanterinkatu 10 B, Lahti Raatihuoneenkatu 13 M 25, Hämeenlinna kpmg.fi
PALVELUHAKEMISTO
VARAA ILMOITUSPAIKKASI HETI!
JÄSENLEHTI nro 4/2016 ilmestyy verkkolehtenä viikolla 49. Aineiston materiaalipäivä on 4.11.2016.
TIEDUSTELUT JA ILMOITUSVARAUKSET
Lasse Heikura, puh. 0400 811 310, [email protected]
LISÄTIETOJA
tiedottaja Päivi Pulkki, puh. 040 563 5013, [email protected]
Yritt äjän vahva taustatuki.
TURENKIHarvialanti e 7 Apuh. 03 626 240
HÄMEENLINNARaati huoneenkatu 13 A
puh. 03 6262 460
www.etela-hameenti likeskus.
Maailman myllerryksessä pienempikin yritys hyötyy asiantuntevista neuvoista ja luotettavasta kumppanista. EY on Suomessa alansa markkinajohtaja ja kansainvälinen verkostomme kattaa 230 000 asiantuntijaa 152 maassa.
Lähimmän toimistomme löydät osoitteesta kasvuvoimaa.ey.fi
EY | Tilintarkastuspalvelut | Veropalvelut | Lakipalvelut | Konsultointi | Yritysjärjestelyt
Tarvitseeko valloittaa maailma saadakseen maailmanluokan kumppanin?
© 2
016
Erns
t & Y
oung
Oy.
Kai
kki o
ikeu
det p
idät
etää
n. A
1600
4fi
34 KAUPPAKAMARI
HYVÄ UUTINEN
Isku jakoi yhteensä 24 000€ palkintorahoja Suomi100-kalustemuotoilukilpailussa
Suomi100-kalustemuotoilukilpailun tavoit-teena on löytää teolliseen valmistukseen ja myyntiin sopivia kalusteperheitä neljässä kategoriassa: koti, työympäristö, oppimis-ympäristö ja hoivaympäristö. ”Kilpailu on ollut erittäin tasokas ja mielenkiintoinen. On hieno juhlistaa samaan aikaan suomalaista muotoiluosaamista sekä pian 100 vuotta täyttävää Suomea”, kertoo kilpailun palkinto-lautakunnan puheenjohtaja Seppo Vikström.
Suomi100-kalustemuotoilukilpailun voitti Mika Tolvasen suunnittelema lepotuoli Iso Hali. Kilpailussa jaetulle toiselle sijalle si-joittuivat Petteri Häkkisen suunnittelema päiväkoteihin, kouluihin ja koteihin soveltuva Sulo, ja vanhusasumiseen Mikko Halosen
suunnittelema Fammu. Yleisöäänestyksen voitti toiseksi tullut Petteri Häkkisen Sulo. Isku jakoi myös kaksi kunniamainintaa. Kunniamaininnat voittivat Mikko Laakkosen puutuoli Cellule sekä Mikko Halosen suun-nittelema seinäke Nippu.
”Kaikki kymmenen finalistityötä osoittavat suurta taidokkuutta ja muotoiluosaamista. Voimme Iskulla ylpeänä kertoa, että näis-tä tuotteista moni etenee jatkokehitysvai-heeseen ja mahdollisesti tuotantoon asti”, kertoo Iskun muotoilu- ja brändijohtaja Antti Olin.
Lue lisää ja katso voittajatuotteet: http://suomi100muotoilukilpailu.fi/
Iskun järjestämä Suomi100-kalustemuotoilukilpailu huipentui Habitaressa 7.9.2016.
Isku jakoi yhteensä 24 000€ palkintorahoja Suomi100-kalustemuotoilukilpailussa
Suomi100-kalustemuotoilukilpailun tavoit-teena on löytää teolliseen valmistukseen ja myyntiin sopivia kalusteperheitä neljässä kategoriassa: koti, työympäristö, oppimis-ympäristö ja hoivaympäristö. ”Kilpailu on ollut erittäin tasokas ja mielenkiintoinen. On hieno juhlistaa samaan aikaan suomalaista muotoiluosaamista sekä pian 100 vuotta täyttävää Suomea”, kertoo kilpailun palkinto-lautakunnan puheenjohtaja Seppo Vikström.
Suomi100-kalustemuotoilukilpailun voitti Mika Tolvasen suunnittelema lepotuoli Iso Hali. Kilpailussa jaetulle toiselle sijalle si-joittuivat Petteri Häkkisen suunnittelema päiväkoteihin, kouluihin ja koteihin soveltuva Sulo, ja vanhusasumiseen Mikko Halosen
suunnittelema Fammu. Yleisöäänestyksen voitti toiseksi tullut Petteri Häkkisen Sulo. Isku jakoi myös kaksi kunniamainintaa. Kunniamaininnat voittivat Mikko Laakkosen puutuoli Cellule sekä Mikko Halosen suun-nittelema seinäke Nippu.
”Kaikki kymmenen finalistityötä osoittavat suurta taidokkuutta ja muotoiluosaamista. Voimme Iskulla ylpeänä kertoa, että näis-tä tuotteista moni etenee jatkokehitysvai-heeseen ja mahdollisesti tuotantoon asti”, kertoo Iskun muotoilu- ja brändijohtaja Antti Olin.
Lue lisää ja katso voittajatuotteet: http://suomi100muotoilukilpailu.fi/
Iskun järjestämä Suomi100-kalustemuotoilukilpailu huipentui Habitaressa 7.9.2016.
35 KAUPPAKAMARI
ELÄMÄNTYÖ– yhtä ainutkertainen kuin taideteos
Jokainen elämäntyö on uniikki, aito ja korvaamaton.Ei ole olemassa kahta samanlaista. Elämäntyö on omistautumista, johon liittyy elämänaikaisia saavutuksia, joita oman elämäntyönsä taiteilija ei välttämättäitse edes huomaa. Onneksi on Keskuskauppakamarinelämäntyömerkki.
Katso lisää ansiomerkit.fi »
