C4 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA

LämmöneristysOhjeet 2003

Ympäristöministeriön asetus lämmöneristyksestä

Annettu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2002

Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 5 päivänä helmikuuta 1999 annetun maan-käyttö- ja rakennuslain (132/1999) 13 §:n nojalla:

Rakentamisessa on mahdollisuus yhtenä hyväksyttävänä tapana noudattaa liitteen 1 ohjeita läm-möneristyksestä.

Ohje-ehdotus on ilmoitettu teknisiä standardeja ja määräyksiä ja tietoyhteiskunnan palveluja koske-via määräyksiä koskevien tietojen toimittamisessa noudatettavasta menettelystä annetun Euroopan par-lamentin ja neuvoston direktiivin 98/34/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 98/48/EY,mukaisesti.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2003.Tällä asetuksella kumotaan sisäasiainministeriön 27 päivänä lokakuuta 1978 antama päätös läm-

möneristyksestä (C4).

Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2002

Ministeri Suvi-Anne Siimes

Yli-insinööri Raimo Ahokas

1

SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMAYMPÄRISTÖMINISTERIÖ, Asunto- ja rakennusosasto

LämmöneristysOHJEET 2003

Sisällys

1 YLEISTÄ

1.1 Soveltamisala

2 LÄMMÖNLÄPÄISYKERTOIMEN MÄÄRITYS

2.1 Yleistä

2.2 Lämmönläpäisykertoimen laskenta

2.3 Kylmäsillat

2.4 Lämmöneristyksen ilmavirtausten huomioonottaminen

3 LÄMMÖNERISTYKSEN SUUNNITTELU JAERISTÄMINEN

3.1 Lämmöneristyksen suunnittelu

3.1 Lämmöneristeiden käsittely, varastointi jaasentaminen

3.3 Suojaaminen tuulelta ja ilmavirtauksilta

4 RAKENNUSAINEIDENLÄMMÖNJOHTAVUUDET

4.1 Lämmönjohtavuuden suunnitteluarvo ja senvalintamahdollisuudet

4.2 Rakennusaineiden normaaliset lämmönjohtavuudet

5 LÄMMÖNVASTUKSIA

5.1 Pintavastus

5.2 Ilmakerroksen lämmönvastus

5.3 Ohuen ainekerroksen lämmönvastus

5.4 Maanvastaiset rakenteet

6 IKKUNAN, OVEN JA TUULETUSLUUKUNLÄMMÖNLÄPÄISYKERROIN

6.1 Yleistä

6.2 Ikkunan valoaukon lämmönläpäisykerroin

6.3 Ikkunan kehän lämmönläpäisykerroin

6.4 Kehärakenteen ja lasituksen terminen vuorovaikutus

6.5 Ikkunan keskimääräinen lämmönläpäisykerroin

6.6 Oven ja tuuletusluukun lämmönläpäisykerroin

LIITE RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMANSISÄLLYSLUETTELO

2

C4

MERKKIEN SELITYSOhjeet, jotka on tulostettu leveälle palstalle, si-sältävät hyväksyttäviä ratkaisuja.

Selostukset, jotka ovat sisennetyllä palstalla kursi-voituna, antavat lisätietoja sekä sisältävät viittauk-sia säädöksiin, määräyksiin ja ohjeisiin.

MÄÄRITELMIÄ

LämmöneristeRakennusaine, jota käytetään pää-asiallisesti tai muun käyttötarkoituk-sen ohella olennaisesti lämmöneris-tämiseen.

LämmöneristysYhdestä tai useammasta lämmön-eristeestä rakennusosaan tehty eriste-kokonaisuus.

TuulensuojaRakennusosassa oleva ainekerros,jonka pääasiallinen tehtävä on estäähaitallinen ilmavirtaus ulkopuoleltasisäpuoliseen rakenteen osaan ja ta-kaisin.

IlmansulkuRakennusosassa oleva ainekerros,joka estää haitallisen ilmavirtauksenrakennusosan läpi puolelta toiselle.

SelostusIlmansulkuna toimii usein raken-nusosaan jotain muuta pääasial-lista tarkoitusta varten tehty ai-nekerros.

KylmäsiltaRakennusosassa oleva, viereisiin ai-neisiin verrattuna hyvin lämpöä joh-tavasta aineesta tehty rakenneosa,jonka kohdalla lämpötilaeron vaiku-tuksesta rakennusosan pintojen läpikulkevan lämpövirran tiheys on jat-kuvuustilassa viereiseen alueeseenverrattuna suurempi.

Viivamainen kylmäsiltaKylmäsilta, jonka poikkileikkaus onrakenteen pinnan suuntaan jatkuvanasamanlainen.

Pistemäinen kylmäsiltaKylmäsilta, joka on rakenteessa pai-kallinen ja jolla ei ole rakenteen pin-nan suunnassa jatkuvaa samanlaise-na pysyvää poikkileikkausta.

Lämmönjohtavuus (λ), W/(m ⋅ K)Lämmönjohtavuus ilmoittaa lämpö-virran tiheyden jatkuvuustilassa pi-tuusyksikön paksuisen tasa-aineisenainekerroksen läpi, kun lämpötilaeroainekerroksen pintojen välillä on yk-sikön suuruinen.

Keskimääräinen lämmön-johtavuus (λ10), W/(m ⋅ K)Keskimääräinen lämmönjohtavuus il-moittaa aineen lämmönjohtavuudenyksittäisten mittaustulosten aritmeet-tisen keskiarvon, kun mittaukset onsuoritettu 10 °C keskilämpötilassa.

SelostusJos aine on hygroskooppinen taiaineen lämmönjohtavuus muut-tuu iän funktiona, on ilmoitetta-va mittauksia edeltäneet kosteus-pitoisuuteen tai lämmönjohta-vuuden vanhenemismuutokseenvaikuttaneet olot ja tekijät.

Normaalinen lämmönjohtavuus(λn), W/(m ⋅ K)Rakennusaineen normaalisella läm-mönjohtavuudella tarkoitetaan näis-sä ohjeissa tai tyyppihyväksyntäpää-töksissä annettua lämmönjohtavuu-den suunnitteluarvoa käytännön ra-kennustoiminnan laskelmia varten.

Lämmönvastus (R), (m2 ⋅ K)/WTermisessä jatkuvuustilassa olevantasapaksun ainekerroksen tai kerrok-sellisen rakenteen lämmönvastus il-moittaa rakenteen eri puolilla olevienisotermisten pintojen lämpötilaeronja ainekerroksen läpi kulkevan läm-pövirran tiheyden suhteen.

Sisä- ja ulkopuolinen pintavastus(Rsi ja Rse), (m

2 ⋅ K)/WIlmoittaa rakennusosan pinnan jasisä- tai ulkopuolisen ympäristön vä-lisen rajakerroksen lämmönvastuk-sen.

Lämmönläpäisykerroin (U),W/(m2 ⋅ K)Lämmönläpäisykerroin ilmoittaa läm-pövirran tiheyden, joka jatkuvuusti-lassa läpäisee rakennusosan, kunlämpötilaero rakennusosan eri puo-lilla olevien ympäristöjen välillä onyksikön suuruinen.

Pistemäinen lisäkonduktanssi(X), W/KPistemäinen lisäkonduktanssi ilmoit-taa pistemäisestä kylmäsillasta (esim.terässide) aiheutuvan lisäyksen jat-kuvuustilassa rakennusosan läpi kul-kevaan lämpövirtaan, kun lämpötila-ero rakennusosan eri puolilla olevienympäristöjen välillä on yksikön suu-ruinen.

Viivamainen lisäkonduktanssi(ψ), W/(m ⋅ K)Viivamainen lisäkonduktanssi ilmoit-taa rakennusosassa olevan, pituusyk-sikön mittaisen viivamaisen kylmäsil-lan (esim. palkki) aiheuttaman lisäyk-sen jatkuvuustilassa rakennusosan lä-pi kulkevaan lämpövirtaan, kun läm-pötilaero rakennusosan eri puolillaolevien ympäristöjen välillä on yksi-kön suuruinen.

3

1YLEISTÄ

2LÄMMÖNLÄPÄISYKERTOIMEN MÄÄRITYS

2.1 YleistäNäissä ohjeissa esitetään menetelmä rakennus-osien ja rakenteiden lämmönläpäisykertoimen(U) laskemiseksi. Muukin menetelmä voidaanhyväksyä, jos näitä ohjeita ei voida soveltaa taikorvaava laskentamenettely on vähintäänkin yhtätarkka kuin tässä esitetty. Myös koetulosta voi-daan käyttää hyväksi, kun laskenta on kohtuutto-man vaikeaa tai kokeellisesti määritetään lasken-nassa tarvittava lähtötieto.

SelostusLämmönläpäisykertoimen yksittäinen mittaustulospätee vain tutkitulle koerakenteelle mittausoloissa.Kun lämmönläpäisykertoimen laskenta on kohtuut-toman hankalaa, voidaan koetuloksen perusteellakuitenkin arvioida rakenneratkaisulle käytännönsuunnitteluun soveltuva U-arvo. Tällöin on pyrittäväottamaan huomioon mittauksen epätarkkuus, raken-teen ja siinä käytettävien aineiden ominaisuuksienvaihtelu käytännössä, rakennesuunnitelmien mukai-nen materiaalien kosteuspitoisuuden vaikutus sekärakennusaineiden mahdollinen lämmönjohtavuudenpalautumaton muuttuminen käyttöiän aikana.

2.2 Lämmönläpäisykertoimenlaskenta

2.2.1

Rakennusosan lämmönläpäisykerroin (U) laske-taan käyttäen CE merkinnällä varustetuille raken-nusaineille EN-standardien mukaan määritettyjälämmönjohtavuuden suunnitteluarvoja, EN-stan-dardeissa esitettyjä taulukoituja lämmönjohta-vuuden suunnitteluarvoja, normaalisen lämmön-johtavuuden (λn) arvoja tai muita hyväksyttävällätavalla määritettyjä, rakennusosalle soveltuvialämmönjohtavuuden suunnitteluarvoja. Jos sa-malle aineelle on annettu useita λn-arvoja, vali-taan alaviitehuomautusten perusteella kohteeseensoveltuva arvo.

Selostus

Normaalisen lämmönjohtavuuden arvoihin liittyviäalaviitehuomautuksia esitetään taulukossa 1 sekälämmöneristeiden normaalisen lämmönjohtavuudentyyppihyväksyntäpäätöksissä.

4

1.1 Soveltamisala

1.1.1

Nämä ohjeet koskevat rakennuksen ulkoilmaan jamaahan rajoittuvia sekä rakennuksen eri tilojenvälisiä rakennusosia ja rakenteita, näiden läm-mönläpäisykertoimen määrittämistä sekä läm-möneristyksen suunnittelua ja toteutusta. Ohjeetkoskevat hyvän rakennustavan mukaisia käytän-nön rakenteita, joissa esiintyvien vähäisten epä-ideaalisuuksien vaikutus otetaan huomioon läm-mönläpäisykertoimen laskennassa.

Selostus

Nämä ohjeet sisältävät erään hyväksyttävän tavantodeta Suomen rakentamismääräyskokoelman osas-

sa C3 lämmönläpäisykertoimelle (U) asetettujenvaatimusten täyttyminen.

EN-standardit, jotka koskevat rakennuksen vaipan,rakennusosien ja rakenteiden lämmönläpäisykertoi-men laskentaa, sekä näitä laskentastandardeja täy-dentävät EN-standardit muodostavat ohjeistoko-konaisuuden, jonka mukaan lämmönläpäisykerroinvoidaan myös määrittää hyväksyttävästi.

1.1.2

Nämä ohjeet eivät koske lämmöneristyksen kaut-ta ohjattavan ilmavirtauksen, rakennusosien läpipuolelta toiselle vuotavan ilman eivätkä raken-nukseen kohdistuvan auringon säteilyn tai mui-den ajan funktiona vaihtelevien rakenteisiin koh-distuvien lämpökuormien vaikutusten laskentaa.

2.2.2

Lämmönläpäisykerroin (U) lasketaan kaavalla (1).

U = 1 / RT (1)

RT rakennusosan kokonaislämmönvastus ym-päristöstä ympäristöön.

2.2.3

Kun rakennusosan ainekerrokset ovat tasapaksujaja tasa-aineisia ja lämpö siirtyy ainekerroksiinnähden kohtisuoraan, lasketaan rakennusosan ko-konaislämmönvastus RT kaavalla (2).

RT = Rsi + R1 + R2 +...+Rm + Rg +Rb + Rq1 + Rq2+ ... +Rqn + Rse (2)

jossa

R1 = d1 / λ1 , R2 = d2 / λ2 ... Rm = dm / λm

d1, d2, ... dm ainekerroksen 1, 2, ... m paksuus, m

λ1, λ2, ... λm ainekerroksen 1, 2, ... m lämmönjoh-tavuuden suunnitteluarvo, esim. normaali-nen lämmönjohtavuus

Rg rakennusosassa olevan ilmakerroksen läm-mönvastus

Rb maan lämmönvastusRq1, Rq2, ... Rqn ohuen ainekerroksen 1, 2, ... n

lämmönvastusRsi + Rse sisä- ja ulkopuolisen pintavastuksen

summaMikäli tasa-aineisen ainekerroksen paksuusvaihtelee rakenteen tason suunnassa, voi-daan paksuutena käyttää keskimääräistä ar-voa edellyttäen, ettei paikallinen vähim-mäispaksuus alita keskimääräistä enempääkuin 20 %.

2.2.4

Kun rakennusosa on epätasa-aineinen niin, ettäsiinä on pintojen suuntaisia ainekerroksia, joissaon rinnakkain lämmönvastukseltaan erilaisia osa-alueita, lasketaan epätasa-aineisen ainekerroksenj lämmönvastus Rj kaavalla (3).

1 / Rj = fa / Raj + fb / Rbj + ... + fn / Rnj (3)

fa, fb, ... fn epätasa-aineisessa ainekerroksessa jolevan tasa-aineisen osa-alueen a, b, ... nsuhteellinen osuus ainekerroksen kokonais-pinta-alasta

Raj, Rbj, ... Rnj epätasa-aineisessa kerroksessa jolevan tasa-aineisen osa-alueen a, b, ... nlämmönvastus, jossa Raj = dj / λaj, Rjb = dj /λbj, ... Rjn = dj / λnj

λ1, λ2, ... λn ainekerroksen 1, 2, ... n lämmönjoh-tavuuden suunnitteluarvo, esim. normaali-nen lämmönjohtavuus

2.2.5Jos epätasa-aineisessa ainekerroksessa vierek-käisten aineiden lämmönjohtavuuden suunnitte-luarvot poikkeavat toisistaan enemmän kuin vii-sikertaisesti, ei kaava (3) sovellu käyttöön. Täl-löin suuremman lämmönjohtavuuden aine ja osa-alue käsitellään kylmäsiltana kohdan 2.3 mukaan.

2.2.6Epätasa-aineisia kerroksia sisältävän rakennus-osan kokonaislämmönvastus RT lasketaan kaa-valla (4) ja lämmönläpäisykerroin U kaavalla (1).

RT = Rsi + R1 + R2+...+Rn + ΣR + Rse (4)

R1, R2, ... Rn epätasa-aineisen ainekerroksen 1, 2,... n lämmönvastus laskettuna kaavalla (3)

ΣR tasa-aineisten ainekerrosten, ilmakerroksen,ohuiden ainekerrosten ja maan lämmönvas-tusten summa

Rsi + Rse sisä- ja ulkopuolisen pintavastuksensumma

Selostus

Kaavalla (4) laskettu RT-arvo on kokonaislämmön-vastuksen alalikiarvo.

2.3 Kylmäsillat2.3.1Rakenteessa olevat ja sille ominaiset säännölli-sesti toistuvat kylmäsillat otetaan huomioon, kuntodetaan lämmönläpäisykertoimen vaatimuksen-mukaisuus. Tämä koskee mm. siteitä, kannaksiasekä tuki- ja runkorakenteita, jotka ovat raken-teelle tyypillisiä koko sen edustamalla vaipan alu-eella.

2.3.2Rakennuksen vaippaan eri syistä tehtäviä yksit-täisiä kylmäsiltoja ei tarvitse ottaa huomioon las-kettaessa lämmönläpäisykerroin. Yksittäisen kyl-mäsillan voi muodostaa ala- tai välipohjan ja ul-koseinän liittymä, parvekkeen kannatus, alapoh-jan puhkaiseva pilari, rakenteeseen sijoitettu talo-tekniikan komponentti yms. erikseen suunniteltuja toteutettu yksittäinen ratkaisu.

Selostus

Rakenteen lämpötila on kylmäsillan kohdalla ympä-röivään rakenteeseen nähden poikkeava. Seuraukse-na voi olla lämpöolojen heikkeneminen paikallisesti,pinnan likaantuminen ja pahimmillaan kosteuden tii-vistyminen rakenteen sisäpintaan tai syvemmälle ra-kenteeseen. Rakenteet suunnitellaan kaikkien kyl-mäsiltojen kohdalla niin, ettei mainittuja kosteus-haittoja esiinny ja että oleskeluvyöhykkeellä saavu-tetaan rakentamismääräyskokoelman osan D2 mu-kaiset lämpöolot.

5

2.3.3Kun kylmäsillan aineen lämmönjohtavuudensuunnitteluarvo poikkeaa viereisen aineen vastaa-vasta suunnitteluarvosta enemmän kuin 5-kertai-sesti, lasketaan kylmäsilloista aiheutuva rakennus-osan lämmönläpäisykertoimen lisäys ∆UΨX kaa-valla (5).

∆UΨX = ΣΨk (lk / A) + ΣXj (nj / A) (5)

Ψk rakennusosassa olevien keskenään saman-laisten viivamaisten kylmäsiltojen k viiva-mainen lisäkonduktanssi, W/(m · K)

Xj rakennusosassa olevien keskenään saman-laisten pistemäisten kylmäsiltojen j aiheut-tama pistemäinen lisäkonduktanssi, W/K

lk samanlaisten viivamaisten kylmäsiltojen yh-teispituus rakennusosassa, m

nj samanlaisten pistemäisten kylmäsiltojen luku-määrä rakennusosassa

A rakennusosan pinta-ala, m2

Viivamaisten ja pistemäisten kylmäsiltojen lisä-konduktanssi (Ψk, Xj) lasketaan tarkoitukseen so-veltuvalla laskentamenetelmällä tai määritetäänkokeellisesti.

2.3.4Kylmäsiltoja aiheuttavat esim. metalliset jäykis-teet ja siteet. Rakennusosan lämmönläpäisyker-toimen U voidaan otaksua kasvavan määrällä0,006 W/(m2 · K) käytettäessä läpimitaltaan 4 mmruostumattomia terässiteitä 4 kpl/m2 ja määrällä0,05 W/(m2 · K) käytettäessä läpimitaltaan 4 mmkuparisiteitä 4 kpl/m2.

2.4 Lämmöneristyksenilmavirtausten huomioonottaminen

2.4.1Mikäli lämmöneristyksen vähäisissä raoissa, il-maväleissä ja ilmaa läpäisevissä eristeessä tapah-tuvien ilmavirtausten vaikutusta ei ole otettu huo-mioon lämmönjohtavuuden suunnitteluarvossa,arvioidaan ilmavirtausten lämpöhäviötä suuren-tava vaikutus erikseen ja otetaan huomioon ra-kennusosan lämmönläpäisykertoimen lisäykse-nä.

SelostusLämmönläpäisykertoimen laskentaa koskeva EN-standardi edellyttää, että lämmöneristyksen epäide-aalisuuden vaikutukset otetaan huomioon lämmön-läpäisykertoimen laskennassa.

Lämmöneristeiden normaalisessa lämmönjohtavuu-dessa (λn) on otettu huomioon lämmöneristyksen vä-häisten ilmavirtausten vaikutus.

2.4.2Lämmöneristyksen ilmavirtausten vaikutuksenhuomioon ottamiseksi lämmönläpäisykertoimeen(U) tehtävän lisäyksen (∆Ug) suuruus riippuulämmöneristyksen asentamistavasta, eristyksensuojauksesta ja eristeen ilmanläpäisevyydestä.Lisäyksen suuruuden arvioinnissa nojaudutaanluotettavaan tutkimukseen tai selvitykseen.

6

3LÄMMÖNERISTYKSEN SUUNNITTELU JAERISTÄMINEN

3.1 Lämmöneristyksen suunnittelu

3.1.1

Lämmöneristeiden tulisi olla käyttötarkoituksiin-sa soveltuvia ja asetettujen vaatimusten mukaisia.Eristeiden tulisi säilyttää ominaisuutensa raken-teen käyttöiän ajan. Suunnitelmissa esitetään vaa-timusten täyttymisen kannalta riittävät tiedot käy-tettävistä lämmöneristeistä, lämmöneristysten ra-kenteesta ja mitoista sekä tarvittaessa eristystyönsuorittamisen yksityiskohdista.

3.1.2

Sekä rakennusvaiheen että rakenteiden käytön ai-kana lämmöneristeisiin kohdistuvat kuormituksetotetaan huomioon eristeiden valinnassa ja suojaa-misessa. Lämmöneristyksen ominaisuuksien jatilan mahdolliset pysyvät muutokset, joita ei voi-da välttää, mutta jotka ovat hyväksyttäviä, ote-taan huomioon eristyksen mitoituksessa.

3.1.3

CE-merkinnällä varustetun lämmöneristeen läm-mönjohtavuuden suunnitteluarvona käytetäänEN-standardien mukaan määritettyä lämmönjoh-tavuuden suunnitteluarvoa. Muiden eristeidensuunnitteluarvona käytetään normaalisen lämmön-johtavuuden (λn) arvoa, joka asennus- ja suojausta-pakuvauksensa perusteella soveltuu tarkastelunkohteena olevalle rakenteelle, tai muuta hyväk-syttävällä tavalla määritettyä soveltuvaa läm-mönjohtavuuden suunnitteluarvoa. Suunnitelmatlaaditaan riittävän yksityiskohtaisina, jotta niistäilmenee λn-arvon valinnan edellyttämä asennus-ja suojaustapa.

3.1.4

Suunnitelmissa yksilöidään tarkoitettu läm-möneriste tai ilmoitetaan eristeeltä vaadittavatominaisuudet. Rakenteiden eristetilojen suunnit-telussa pyritään ratkaisuihin, joissa eristäminenvoidaan suorittaa valitulle eristeelle soveltuvintyömenetelmin. Hankalissa tapauksissa esitetääntyömenetelmä. Yläpohja avoimeen eristetilaankuivapuhalluksena asennettavan mineraali- taipuukuitueristyksen odotettavissa oleva painumaotetaan huomioon määräämällä puhallettava eris-tyspaksuus vastaavasti suunniteltua suuremmaksi.

3.2 Lämmöneristeiden käsittely,varastointi ja asentaminen

3.2.1

Rakennuspaikalla tarkistetaan lämmöneristeidensuunnitelmienmukaisuus ja eristeet suojataan kas-tumiselta sekä vaurioilta. Suunnitelmista poikkea-vien tai puutteellisesti tunnistettavien eristeidenlaatu tulisi todeta ennen käyttöä suunnitelmiavastaavaksi.

3.2.2

Ennen lämmöneristeiden asentamista tarkaste-taan rakenteiden eristetilat ja korjataan mahdolli-set puutteet. Asentamisessa noudatetaan huolelli-suutta niin, että eriste täyttää mahdollisimmanvirheettömästi sille varatun tilan. Useammassakerroksessa ladotun eristyksen saumat limitetään.Mahdolliset virheet ja puuttumat korjataan sa-malla tai vastaavalla eristeellä.

3.2.3

Eristystyö tulisi ajoittaa niin, että lämmöneristys-tä suojaavat rakenteet ovat valmiina tai ne teh-dään viiveettä eristämisen jälkeen. Tarvittaessakäytetään tilapäissuojausta. Valmista eristystä eisaa kuormittaa vahingoittavasti eikä painaa suun-niteltua ohuemmaksi. Yläpohjan avoimeen eris-tetilaan puhallettava kuitueristys asennetaan val-miiksi, kun tuulelta ja sateelta suojaavat rakenteetovat riittävän valmiit ja eristettävällä alueella liik-kumista edellyttävät työt on suoritettu. Puhallettueristyspaksuus tarkistetaan mittauksin ja verra-taan painumavara huomioon ottaen suunnitel-miin. Eristetty alue varustetaan tarvittaessa käve-lysilloin myöhempää liikkumista varten.

3.3 Suojaaminen tuulelta jailmavirtauksilta

3.3.1

Mikäli lämmöneristeen lämmönjohtavuuden suun-nitteluarvon soveltaminen edellyttää tuulen-suojaa eikä rakenteessa ole muuta tarkoitusta var-ten tehtyä myös tuulensuojana toimivaa kerrosta,suojataan lämmöneristys erillisellä tuulensuojal-la. Tuulensuojan ilmanläpäisykerroin saa ollaenintään 10 · 10-6 m3/(m2 · s · Pa).

7

3.3.2Tuulensuoja on lämmöneristyksessä kiinni olevakauttaaltaan eristyksen peittävä kerros. Siinä eisaa olla avoimia lämmöneristykseen johtavia ra-koja tai reikiä. Erityisesti huolehditaan tiiviydestätuulensuojan saumoissa, seinien alareunassa janurkissa sekä ikkuna- ja oviaukkojen yms. läpi-vientien pielissä.

3.3.3Levyistä tehtävän tuulensuojan saumat ja reunatsovitetaan mikäli mahdollista jäykkää pintaa vas-ten. Kiinnikkeiden laatu ja kiinnitystiheys vali-taan niin, ettei saumojen aukeamista tapahduasentamisen jälkeen. Pahvimaisten yms. ohuidentuulensuojien saumat tiivistetään esim. limittäenja asettamalla puristukseen jäykkien pintojen vä-liin. Tätä tai vastaavan tiiviyden takaavaa mene-telmää sovelletaan myös tuulensuojan reunoissaja nurkissa.

3 3.4Ulkoseinien tuulensuojan yläreuna on usein tar-koituksenmukaista nostaa yläpohjan lämmöneris-tyksen yläpinnan yläpuolelle suojaamaan eristyk-sen reunapintoja. Jos vaakasuoran tai lievästi kal-listetun yläpohjan yläpuolella on väljä tuulettuvailmaväli (korkeus ≥ 200 mm) ja tämän reunoillatuuletusilmavirtaa kuristava räystäsrakenne (esim.

tavanomainen rakolaudoitus), voidaan yhtenäi-nen tuulensuoja jättää pois silloin, kun läm-möneristeen lämmönjohtavuuden suunnitteluar-von ehdoissa tämä sallitaan. Räystäsreunoille onkuitenkin aiheellista asentaa tuulensuojakaistattai tuuletusilmavirran kulkua ohjaavat tuuliohjai-met, mikäli ilmavirtaus voi haitata lämmöneris-tyksen toimintaa tai eriste liikkua tuulen vaiku-tuksesta.

3.3.5

Rakenteen läpi puolelta toiselle tapahtuvan hallit-semattoman ilmavuodon estämiseksi rakenteessatarvitaan vähintään yksi ilmansulkuna toimivakerros. Tämä on usein lämmöneristyksen lämpi-mällä puolella. Ellei rakenteessa ole erillistä il-mansulkua, huolehditaan, että ainakin yksi läm-möneristyksessä kiinni oleva kerros on ilmanpitä-vyydeltään riittävä toimiakseen sellaisena.

3.3.6

Ilmansulku suunnitellaan ja toteutetaan ilmanpi-tävyydeltään riittävänä niin, että ilmanvaihtojär-jestelmällä sen ollessa suunnitelmien mukaisestikäytössä kyetään rakennuksen sisätilat pitämäänpääsääntöisesti alipaineisina ulkoilmaan nähdenja että oleskeluvyöhykkeellä saavutetaan rakenta-mismääräyskokoelman osan D2 mukaiset lämpö-olot.

4RAKENNUSAINEIDEN LÄMMÖNJOHTAVUUDET

8

4.1 Lämmönjohtavuudensuunnitteluarvo ja senvalintamahdollisuudet

4.1.1

Lämmönjohtavuuden suunnitteluarvona voidaankäyttää CE-merkinnällä varustetuille tuotteilleEN-standardien mukaan määritettyjä lämmön-johtavuuden suunnitteluarvoja, EN-standardeissaesitettyjä taulukoituja lämmönjohtavuuden suun-nitteluarvoja taulukon 1 sarakkeessa 5 annettujanormaalisen lämmönjohtavuuden (λn) arvoja sekälämmöneristeiden tyyppihyväksyntäpäätöksissäesitettyjä normaalisen lämmönjohtavuuden (λn)arvoja tai muulla hyväksyttävällä tavalla saatujalämmönjohtavuuden suunnitteluarvoja.

4.1.2

Aineen lämmönjohtavuuden suunnitteluarvoonsisältyvänä lisäyksenä otetaan huomioon valmis-tusteknisistä syistä johtuva aineen lämmönjohta-

vuuden hajonta, suunnitelmien mukainen aineenkosteuspitoisuus käyttökohteessa ja lämmönjoh-tavuuden palautumaton muuttuminen käyttöiänaikana. Lämmönjohtavuuden suunnitteluarvonakäytetään yleensä arvoa, joka pätee 10°C lämpö-tilassa olevalle aineelle. Tarvittaessa suunnittelu-arvo voidaan muuntaa vastaamaan muuta keski-lämpötilaa, jolloin aineen lämmönjohtavuudenriippuvuus lämpötilasta otetaan huomioon.

4.1.3

Lämmöneristyksen sisäisten ja sen kautta kiertävi-en vähäisten ilmavirtausten vaikutus otetaan huo-mioon lisäyksenä lämmönjohtavuuden suunnitte-luarvossa tai rakenteen lämmönläpäisykertoimes-sa. Käytettäessä λn-arvoja ei lämmönläpäisykertoi-meen tarvitse tehdä erillistä lisäystä. Edellytykse-nä on lämmöneristyksen asentamista ja suojaamis-ta koskevien ehtojen täyttyminen. Käytettäessämuuta lämmönjohtavuuden suunnitteluarvoa,jossa ei ole otettu huomioon mainittujen ilmavir-

9tausten vaikutusta, arvioidaan tämä vaikutus erik-seen ja otetaan huomioon rakennusosan lämmön-läpäisykertoimeen tehtävänä lisäyksenä.

Selostus

Lämmöneristeiden EN-tuotestandardit sekä EN-stan-dardi lämmöneristeiden lämmönjohtavuuden suun-nitteluarvon määräämiseksi muodostavat ohjeisto-kokonaisuuden lämmöneristeiden lämmönjohtavuu-den suunnitteluarvon määräämiseksi. Tämä arvo eisisällä lämmöneristysten vähäisten ilmavirtaustenvaikutusta, mikä otetaan erikseen huomioon läm-mönläpäisykertoimen lisäyksenä.

4.2 Rakennusaineiden normaalisetlämmönjohtavuudet

4.2.1

Normaalisessa lämmönjohtavuudessa (λn) onotettu huomioon kohdissa 4.1.2 ja 4.1.3 esitetyt li-säykset ja korjaukset. Ellei λn-arvon yhteydessämuuta mainita, pätevät annetut arvot 10°C keski-lämpötilassa.

4.2.2

Taulukossa 1 sarakkeessa 5 annetut λn-arvot päte-vät rakenteiden tavanomaisissa käyttöoloissaSuomessa edellyttäen, että aine on kuivatiheydenja muiden tunnusmerkkeinä käytettyjen ominai-suuksien puolesta asetettujen vaatimusten mukai-nen ja että ainetta käytetään lämpötekniseltä kan-nalta tarkoituksenmukaisesti hyvää rakentamista-paa noudattaen.

4.2.3

Ainekerrosten asentamisessa ja suojaamisessanoudatetaan kohdassa 4.2.4 ja λn-arvojen alaviite-huomautuksissa (taulukko 1 tai lämmöneristei-den normaalisen lämmönjohtavuuden tyyppihy-väksyntäpäätökset) esitettyjä vaatimuksia. Jos ai-neelle on annettu useita λn-arvoja valitaan se, jokaalaviitehuomautusten perusteella vastaa suunni-teltua käyttötapaa. Ellei vastaavuutta ole, selvite-tään laskelmissa käytettävä λn-arvo erikseen.

4.2.4

Taulukossa 1 lämmöneristeille annetut λn-arvotkoskevat tuotteita, joilla ei ole voimassaolevaaλn-arvon tyyppihyväksyntää. Lämmöneristeidenasentamis- ja suojaustapavaatimuksien osalta viit-taa taulukon 1 alaviitehuomautus 1) seuraaviin vaa-timuksiin, joista voidaan poiketa taulukon 1 mui-den alaviitehuomautusten mukaisissa tilanteissa.

● eristyksen toinen pinta (yleensä sisäpinta) onaina kiinni ilmavirtausten kannalta tiiviissäpinnassa (esim. betoni, tiilimuuri, tiivis levy,muovikalvo, eristyspaperi tms. pitävästi sau-mattuna

● pystysuorien ja kallistettujen eristysten (kal-tevuus vaakatasoon nähden > 30°) toisessapinnassa on tuulensuoja [ilmanläpäisykerroin≤ 10 ⋅ 10-6 m3/(m2 ⋅ s ⋅ Pa) ellei lämmöneris-teen normaalisen lämmönjohtavuuden eh-doissa muuta sallita] kuten rakennuslevy nau-lakiinnityksellä tai rakennuspaperi puriste-tuin limisaumoin

● vaakatasoon nähden enintään 30° kallistetunyläpohjaeristyksen yläpuolella on kaikiltareunoiltaan ilmavirtausta kuristavalla räystäs-tai reunarakenteella varustettu väljä ilmaväli,jonka korkeus on joka kohdassa vähintään200 mm (aivan räystäsreunoilla kuitenkin vä-hintään 50 mm)

● ryömintätilaisessa alapohjassa on eristyksenalapuolella joka kohdassa ilmaväli, jonkakaikki reunat suojaa yhtenäinen tuuletusau-koin varustettu perusmuuri tai vastaava suo-jaava rakenne

● lämmitetyn tilan pysyvästi kuivatetun maan-vastaisen alapohjan lämmöneristyksen ala-puolella on joka kohdassa kosteuden kapil-laarinousun estävä salaojituskerros.

4.2.5

Jos aineen keskimääräinen kosteuspitoisuus onsuurempi kuin Taulukon 1 sarakkeessa 4 annettuarvo suurennetaan λn-arvoa vastaavasti erikseentehtävän selvityksen perusteella.

4.2.6

Aineen λn-arvoon ei yleensä sisälly ainekerrok-sen läpi menevien tai siihen rajoittuvien muidenrakenneosien ja aineiden (tukirakenteet, sau-mausaineet, siteet, kiinnikkeet jne.) kautta tapah-tuva lämmönsiirtyminen eikä ainekerroksenohentumisen (painuma, ulkoinen puristus jne.)vaikutus, ellei taulukon 1 alaviitteissä tätä ole il-moitettu. Mainitut seikat otetaan erikseen huomi-oon lämmönläpäisykertoimen laskennassa.

4.2.7

Taulukossa 1 tarkoitetaan kuivatiheydellä aineensuurinta sallittua keskimääräistä kuivatiheyttä tairajoja, joiden välissä keskimääräinen kuivatiheyssaa vaihdella. Muurattujen seinien kohdalla onkuivatiheyssarakkeessa ilmoitettu muurauskivenkuivatiheys. Reikäkiven kuivatiheytenä käyte-tään bruttotiheyttä, so. massa jaettuna tilavuudel-la ottamatta huomioon reikävähennystä.

4.2.8

Kosteuspitoisuudella (wn) tarkoitetaan aineeseensuunnitelmien mukaisessa käytössä keräytyvääkeskimääräistä kosteuspitoisuutta, jonka vaikutuson otettu huomioon λn-arvossa.

10

Aine, tarvike Kuiva-tiheys

ρkg/m3

Lämmön-johtavuus

λ10

W/(m ⋅ K)

Kosteus-pitoisuus

Wn% kuiva-painosta

Normaalinenlämmön-johtavuusλn

W/(m ⋅ K)

Alaviite-huomautus

LÄMMÖNERISTEET

korkkilevy (paisutettu) 150

200

0,035

0,040

3333

0,0450,0500,0500,055

1)2)1)2)

lastuvillalevy 150—350 0,070 88

0,0800,10

3)4)

puukuitulevy, bitumipitoinenpuukuitulevy, huokoinen

350300

0,0550,045

1010

0,0650,055

5)5)

mineraalivillalevyja matto 8)

10—300 0,045 0,50,5

0,0550,0600,0700,10

1)2)6)7)

solumuovilevy, paisutettuapolystyreeniä

30—60 0,033 22

0,0410,0450,0500,060

1)2)6)7)

17—29,9 0,037 22

0,0450,0500,0550,065

1)2)6)7)

13—16,9 0,041 22

0,0500,0550,065

1)2)6)

solumuovilevy, suulakepuristus-menetelmällä valmistettu,polystytreeniä

ponneaineena CFC 12 x) 22—45 0,030 22

0,0370,0410,0450,050

1)2) tai 6)7)9)

muu ponneaine 22—45 0,037 22

0,0450,0500,0550,060

1)2) tai 6)7)9)

1) Eristys on suojattu kohdassa 4.2.4 kuvattujen vaatimusten mukaan.2) Eristyksen toinen puoli on kiinni tiiviissä pinnassa ja toisella puolella on muu ilmaväli tai tila kuin kohdassa

4.2.4 tarkoitettu ylä- tai ryömintätilaisen alapohjan ilmaväli.

TAULUKKO 1. RAKENNUSAINEIDEN NORMAALISET LÄMMÖNJOHTAVUUDET.

11Aine, tarvike Kuiva-

tiheys

ρkg/m3

Lämmön-johtavuus

λ10

W/(m ⋅ K)

Kosteus-pitoisuus

Wn% kuiva-painosta

Normaalinenlämmön-johtavuusλn

W/(m ⋅ K)

Alaviite-huomautus

solumuovi, polyuretaaniaponneaineena CFC 11 x)

30—60 0,026

0,019

222

2

0,0300,0330,0370,0450,024

3) ja 10)1)2) tai 6)7)11)

ponneaineena pentaani 30—60 0,030

0,024

222

2

0,0330,0370,0410,0500,030

3) ja 10)1)2) ja 6)7)11)

solulasilevy 180150130

0,0600,0550,050

0,0700,0650,060

12)12)12)

kevytsora yläpohjissa 250—320300—330

0,090,10

0,50,5

0,100,11

3)3)

maanvaraisissa alapohjissa 250—320 0,09 6 0,13 6)

routaeristeenä 250—320 0,09 30 0,17 7)

koneellisesti puhallettavatkuitueristeet yläpohjassa xx)

lasivillakivivillapuukuitueriste

18—5030—6030—60

0,0500,0500,050

0,50,512

0,0600,0600,060

1)1)1)

3) Eristys on molemmilta puoliltaan kiinni tiiviissä pinnassa (esim. betoni, tiiliverhous, tiivis levy, muovikalvo,eristyspaperi tms. pitävästi saumattuna).

4) Eristyksen toinen puoli on kiinni tiiviissä pinnassa ja toisella puolella on ilmaväli tai -tila.5) Suojaustavasta riippumatta kuivana pysyvissä rakenteissa.6) Sokkelihalkaisussa tai sokkelin sisäpuolisena pystyeristeenä maata vasten tai lämmittämättömän tilan

maanvastaisessa alapohjassa tai maanvastaisessa alapohjassa suoraan perusmaan päällä.7) Perusmuurin tai kellarin seinän ulkopuolisena eristeenä maata vasten tai maakerrosten välissä.

8) Kuidun keskipaksuus on enintään 6 µm, kun ρ = 10...30 kg/m3, muulloin enintään 15 µm.9) Kattorakenteessa vedeneristyksen yläpuolella.10) Eriste on paisutettu eristetilassa ja täyttää sen kokonaan.

11) Eriste on paisutettu vähintään 50 µm paksujen metallikerrosten väliin ja on molemmin puolin kauttaaltaannäihin kiinni liimautunut.

12) Eristelevyt on saumattu esim. bitumilla.x) CFC-tuotteiden valmistus on kielletty, mutta näitä tuotteita on vanhoissa rakenteissa.xx) Puhallettavaan eristyspaksuuteen sisältyy painumavara, joka on mineraalivillalla 5 % ja puukuitueristeellä

20 % suunnitellusta eristyspaksuudesta.

12Aine, tarvike Kuiva-

tiheys

ρkg/m3

Lämmön-johtavuus

λ10

W/(m ⋅ K)

Kosteus-pitoisuus

Wn% kuiva-painosta

Normaalinenlämmön-johtavuusλn

W/(m ⋅ K)

Alaviite-huomautus

KARKAISTU KEVYTBETONI

elementteinäyläpohjassa kuivanhuonetilan yläpuolella

400450500600

0,0950,110,120,15

4444

0,100,120,1350,175

alapohjassa lämmittämätöntätilaa vasten

450500600

0,110,120,15

444

0,120,1350,175

ulkoseinässä maanpinnanyläpuolella

400450500

0,0950,110,12

666

0,1050,1250,14

pintaverhottuna ulkoseinässämaanpinnan yläpuolella

400450500

0,0950,110,12

444

0,100,120,135

14)14)14)

ulkoseinässä maanpinnanalapuolella

500 0,12 10 0,16 13)

harkkoina ohut- ja liimasaumoinsisätilassa ja pintaverhottunaulkotilassa

400450500600

0,110,120,130,16

4444

0,120,130,1450,185

14)14)14)14)

maanpinnan yläpuolella 400450500

0,110,120,13

666

0,1250,1350,15

15)15)15)

maanpinnan alapuolella 500600

0,130,16

1010

0,170,20

13)13)

13) Koskee bitumisiveltyä kellarin seinää, kun kellaritila on lämmitetty ja hyvin tuuletettu. Jos kellarin seinä varustetaanveden kapillaarisen imeytymisen katkaisevalla, mutta diffuusion sallivalla ainekerroksella (esim. mineraalivilla taiilmatilan muodostava levy), saadaan sarakkeessa 5 annettuja lämmönjohtavuuksia vähentää 0,02 W/(m ⋅ K).

14) Pintaverhouksella tarkoitetaan levyverhousta hyvin tuuletetun ilmaraon ulkopuolella.15) Koskee rapattua seinää, joka ei ole alttiina viistosateille. Ellei viistosateille alttiissa seinissä ole veden tunkeutumista

estetty, on λn-arvoa suurennettava annetusta kevytbetonilla 4 % ja kevytsorabetonilla 2,5 % kutakin kosteuspitoisuudenprosenttiyksikön suuruista lisäystä kohti.

13Aine, tarvike Kuiva-

tiheys

ρkg/m3

Lämmön-johtavuus

λ10

W/(m ⋅ K)

Kosteus-pitoisuus

Wn% kuiva-painosta

Normaalinenlämmön-johtavuusλn

W/(m ⋅ K)

Alaviite-huomautus

KEVYTSORABETONI

elementteinämaanpinnan yläpuolella

800650

0,220,18

44

0,240,20

15)15)

maanpinnan alapuolella 800650

0,220,18

1010

0,290,23

16)16)

kevytsoraharkot muurattuina,10 mm saumat

ulkoseinättäydet saumatrakosaumat

650650

0,220,18

44

0,240,20

15)15)

kellariseinät tai perusmuuritäydet saumatrakosaumat

650650

0,220,18

77

0,250,21

tiivis kevytsorabetonipaikalleen valettunatai elementteinä

1600140012001000

0,600,480,390,30

3333

0,700,550,450,35

15)16)

valetut kevytsorabetonieristeetylä- ja alapohjassa 600

500400

0,160,120,10

222

0,170,130,11

maata vasten 600500400

0,160,120,10

666

0,190,150,12

SAHANPURUBETONI

kuivassa tilassa 1300 0,35 1 0,45

TÄYTEAINEET 17)

kevytbetonimurskekoksikuonakutterilastu,löysänäsullottunamasuunikuona, rakeistettu

40070080120250150

4312120,50,5

0,150,250,140,080,120,10

18)

18)18)

sahanpuru,löysänäsullottunasolumuovipuru polystyreeniä

12020010—20

12122

0,120,080,08

16) Koskee betonisen perusmuurin ulkopuolista eristystä.17) Annetut lämmönjohtavuudet soveltuvat vain kuivissa tiloissa oleville täytteille. Aineen ollessa kosketuksessa

maahan määritetään lämmönjohtavuus vastaavan suuremman vesipitoisuuden perusteella.

18) Käytettäessä täyteainetta yläpohjan eristeenä ilman yläpuolista tiivistävää kerrosta on annettuun λn-arvoonlisättävä 0,02 W/(m ⋅ K).

14Aine, tarvike Kuiva-

tiheys

ρkg/m3

Lämmön-johtavuus

λ10

W/(m ⋅ K)

Kosteus-pitoisuus

Wn% kuiva-painosta

Normaalinenlämmön-johtavuusλn

W/(m ⋅ K)

Alaviite-huomautus

RAKENNUSLEVYJÄ

kuitusementtilevy

kipsilevy

puukipsilevysementtilastulevylastulevypuukuitulevykovapuolikovavanerikoivuvanerisekavanerikuusivaneri

180080060080090012001100600

1000800

700600500

0,400,130,120,200,220,240,210,13

0,120,10

0,150,130,12

244

79

89

888

0,600,190,180,210,230,250,230,14

0,130,11

0,160,140,13

SEKALAISIA RAKENNUS-AINEITA JA TARVIKKEITA

asfalttibetoni

betonireikäkivet muurattunabetonitäyskivet muurattunabitumikalkkihiekkatiilet muurattuinarappauslaastitsementtilaastikalkkisementtilaastikalkkilaasti

2200200023001400200010001900

200018001700

0,420,70

0,70

0,700,650,50

2232

3

222

0,71,21,70,551,20,130,95

1,21,00,90

poltetut tiilet muurattuinareikätiilet

täystiilet

15001300170015001300

0,500,450,600,550,50

11111

0,600,500,700,650,60

puu, mänty, kuusi 450 0,10 14 0,12

metallejakupari (puhdas)alumiini (puhdas)duralumiini (kuparia 3-5 %)messinkisinkkitinarauta, teräslyijyruostumaton teräs

8900270027008400710073007900113007900

37022016012011065503517

15Aine, tarvike Kuiva-

tiheys

ρkg/m3

Lämmön-johtavuus

λ10

W/(m ⋅ K)

Kosteus-pitoisuus

Wn% kuiva-painosta

Normaalinenlämmön-johtavuusλn

W/(m ⋅ K)

Alaviite-huomautus

muovitakryylipolykarbonaattiPTFEPVC, jäykkäPVC, 40 % pehmenninpolyetyleeni HDpolyetyleeni LDpolystyreenipolyasetaattifenolihartsipolypropyleeniEPDMPMMA (akrylaatti)polyuretaanipolyamidiepoksihartsisilikoni

10501200220013901200980920105014101600910115011801200113012001200

0,200,210,230,180,140,400,320,180,300,50,220,200,180,250,250,230,30

kumitpolyisobutyleenibutyylipolysulfidineopreeni

9201200

1240

0,130,240,190,23

lasi 2500 1,0

tiivistys- ja eristysaineetnailonuretaani (nestemäinen)silikonivaahtovinyyli (joustava)polyetyleenivaahto

1140

36

0,230,360,120,120,06

maa-aineksiasavi tai silttihiekka, sora, moreeni

15002000

1,52,0

kivilaatujabasalttikalkkikivigraniittihiekkakiviluonnon hohkakivi

2800230027002300400

3,52,52,82,00,08

vesi, 10 oCjää, 0 oCjää, -10 oC

0,62,22,5

lumi, pehmeälumi, tiivistetty

200500

0,120,70

5LÄMMÖNVASTUKSIA

5.1 Pintavastus

5.1.1Ulkoilmaan rajoittuvien rakennusosien pintavas-tuksina käytetään taulukossa 2 esitettyjä arvoja.

5.2 Ilmakerroksen lämmönvastus

5.2.1

Tuulettumaton ilmakerros on rakennusosassaoleva suljettu ilmaväli, johon ei johda ulkopuolel-ta ilmavirtausaukkoa.

5.2.2

Ilmakerros, jonka ulkopuolisessa rakenteen osas-sa ei ole lämmöneristystä ja johon johtaa ulko-puolelta pieniä aukkoja, voidaan lämmönvastuk-seltaan ottaa huomioon kuten tuulettumaton ilma-kerros. Tällöin aukot eivät saa sijaita niin, että nesallivat tuuletusvirtauksen ilmakerroksen kauttasen reunalta toiselle. Lisäksi edellytetään, etteiaukkojen yhteenlaskettu koko ylitä seuraaviaraja-arvoja.

● 5 cm2/m pystysuorassa rakenteessa olevanpystysuoran ilmakerroksen pituusyksikköäkohti

● 5 cm2/m2 vaakasuoran ilmakerroksen pinta-alayksikköä kohti

5.2.3

Tuulettumattoman ilmakerroksen lämmönvas-tuksena käytetään taulukossa 3 esitettyjä arvoja.

Taulukossa 3 alempana esitetyt arvot pätevätvain, jos heijastava pinta pysyy jatkuvasti puhtaa-na ja emissiviteetiltään pienempänä kuin 0,2.

5.2.4

Tuulettuva ilmakerros on rakennusosassa olevailmaväli, jonka kautta kulkee tuulettava ilmavir-taus rakennusosan reunalta toiselle. Tuulettuva il-

16

TAULUKKO 2. SISÄ- JA ULKOPUOLINEN PINTAVASTUS Rsi JA Rse

Sisäpuolinen pintavastusRsi, (m

2 ⋅ K)/WUlkopuolinen pintavastusRse, (m

2 ⋅ K)/W

Lämpövirran suunta

vaakasuora0,13

ylöspäin0,10

alaspäin0,17

vaakasuora0,04

ylöspäin0,04

alaspäin0,04

Väliarvot 0°–90° saadaan lineaarisesti interpoloimalla.

TAULUKKO 3. TUULETTUMATTOMAN ILMAKERROKSEN LÄMMÖNVASTUS Rg

Rajoittavien pintojenemissiviteetti

Ilmaraon paksuusdg mm

Lämmönvastus Rg, (m2 ⋅ K)/W

Lämpövirran suunta

vaakasuora ylöspäin alaspäin

yleinen tapaus:ei heijastaviapintojaε > 0,8

5102050–100

0,110,150,170,18

0,110,150,160,16

0,110,150,180,21

toinen pintaheijastavaε < 0,2

5102050–100

0,170,270,360,34

0,170,230,250,27

0,170,290,430,61

makerros on joko lievästi tuulettuva tai hyvin tuu-lettuva riippuen ilmaväliin johtavien aukkojensuuruudesta.

5.2.5Ilmakerros on lievästi tuulettava, kun ulkoilmaanrajoittuvien aukkojen pinta-ala on seuraavissa ra-joissa:● enemmän kuin 5 cm2/m, mutta enintään 15

cm2/m pystysuorassa rakenteessa olevan pys-tysuoran ilmakerroksen pituusyksikköä kohti

● enemmän kuin 5 cm2/m2, mutta enintään 15cm2/m2 vaakasuoran ilmakerroksen pinta-ala-yksikköä kohti

5.2.6Lievästi tuulettuvan ilmakerroksen lämmönvas-tuksena saa ottaa huomioon puolet taulukossa 3annetusta vastaavan tuulettumattoman ilmaker-roksen lämmönvastuksesta. Jos rakenteen läm-mönvastus ilmakerroksesta ulkopuolen ympäris-töön on suurempi kuin 0,15 (m2 · K)/W, käytetäänlaskelmissa tälle rakenteen osalle arvoa 0,15 (m2 ·K)/W.

5.2.7Hyvin tuulettuvaan ilmakerrokseen johtavienaukkojen yhteenlaskettu koko on suurempi kuin15 cm2/m (pystyrakenteet) tai 15 cm2/m2 (vaa-kasuorat rakenteet).

5.2.8Jos rakenteessa on hyvin tuulettuva ilmakerros, eisen eikä ilmakerroksen ulkopuolisen rakenteenosan lämmönvastusta saa ottaa huomioon lasket-taessa rakenteen kokonaislämmönvastus. Tällöinkuitenkin sisäpuolisen rakenteen osan ilmaker-rokseen rajoittuvan pinnan pintavastuksena voi-daan käyttää taulukon 2 sisäpuolisen pintavastuk-sen (Rsi) arvoja.

5.2.9Koneellisesti tuuletetun ilmakerroksen lämmön-vastusta ei saa ottaa huomioon laskelmissa, elleiilmakerroksen ja sen ulkopuolella olevan aine-kerroksen vaikutusta rakenteeseen ole erikseenselvitetty.

5.2.10Tuulettumisen vaikutus rakenteen kokonaisläm-mönvastukseen voidaan määrittää erillisen tutki-muksen perusteella, kun tässä esitetyt ohjeet so-veltuvat huonosti (esim. tuuletusurat) tai käytettymenetelmä antaa ohjeisiin verrattuna tarkemmantuloksen.

5.2.11Kattorakenteessa, jossa lämmöneristetyn, yleensävaakasuoran yläpohjan ja kallistetun vesikatonväliin jää ilmatila, voidaan ilmatila katsoa termi-sesti homogeeniseksi kerrokseksi, jonka läm-mönvastus on taulukon 4 mukainen.

SelostusArvot taulukossa 4 koskevat tuulettuvaa ilmatilaa javesikattorakennetta sen yläpuolella. Arvoihin ei si-sälly ulkopuolista pintavastusta (Rse).

5.3 Ohuen ainekerroksenlämmönvastus

5.3.1Ohuita verraten tiiviitä ainekerroksia ovat mm.muovikalvot, rakennuspaperit, huopa- ja pahvi-kerrokset, joiden ilmanläpäisykerroin on enintään10 ⋅ 10-6 m3/(m2 ⋅ s ⋅ Pa). Näiden lämmönvastuksetesitetään taulukossa 5.

17

TAULUKKO 4. KATON ILMATILANLÄMMÖNVASTUS Rg

Katon rakennetyyppi LämmönvastusRu, (m

2 ⋅ K)/W

1. tiilikatto, palahuopakatto taivastaava aluskatteella tai sitävastaavalla ainekerroksella

2. kuten 1, mutta matalaemissivi-teettipinta kuten alumiinikerrosaluskatteen alapinnassa

3. yhtenäinen huopakate alus-rakenteineen tai vastaavaraoton vesikate

0,2

0,3

0,3

TAULUKKO 5. OHUEN AINEKERROKSENLÄMMÖNVASTUS Rq

Katon rakennetyyppi LämmönvastusRq,(m

2 ⋅ K)/W

Toinen pinta jäykkää alustaa,esim. lautaseinää vasten*)

Jäykkien pintojen välissä*)

0,02

0,04

*) Lämmönvastus sisältää sekä ainekerroksen lämmönvas-tuksen, että sen ja jäykän pinnan, lautakerroksen tms. väliinmuodostuvan ohuen ilmakerroksen lämmönvastuksen.

5.4 Maanvastaiset rakenteet

5.4.1

Maanvastaisten rakennusosien tulisi olla lämpö-ja kosteusteknisesti toimivia niin, että saavute-taan haluttu eristystaso eikä kosteus, routiminenja pintojen kylmyys aiheuta haittaa. Suunnittelus-sa ja toteutuksessa otetaan huomioon maanpin-nan muodot, maa-aineisten ominaisuudet, pohja-veden korkeus ja pintavesien kulku.

5.4.2

Rakenteen sisäpinnan lämpötila ulkoseinän jamaanvastaisen lattian liittymän läheisyydessä eisaa laskea viihtyvyyden kannalta liian matalaksi.Ulkoseinän, alapohjan ja perusmuurin lämmön-eristys sijoitetaan toisiinsa nähden niin, ettei ra-kenteiden liittymään muodostu haitallista kylmä-siltaa.

5.4.3

Jos lämpimän rakennuksen perustamissyvyysroutivalla maaperällä jää luonnonmukaisen rou-dattoman syvyyden yläpuolelle, suojataan perus-tukset routaeristyksellä. Käytettävä eriste sekäeristyksen sijainti ja lämmönvastus valitaan ta-voitteena rakennuksen käyttöiän kestävä suunni-telmien mukainen toiminta.

5.4.4

Ellei tarkempia laskelmia tai kokeita tehdä laske-taan maanvastaisten rakennusosien kokonaisläm-mönvastus kohtien 5.4.5 .... 5.4.11 mukaisesti.

5.4.5

Alapohja ja kellarin seinä oletetaan jaetuksi reu-na- ja sisäalueeseen kuvien 1 ja 2 mukaisesti.Maan lämmönvastuksena (Rb) käytetään taulu-kossa 6 annettuja arvoja, joissa on otettu huomi-oon ulkopuolinen pintavastus (Rse). Tällöin edel-lytetään, että perustukset ja alapohja on pysyvästikuivatettu käyttäen tarkoituksenmukaisia ratkai-suja salaojitukseen ja pintavesien pois johtami-seen. Myös salaojan tarkastusputket ja -kaivot tu-lee peittää tiiviillä kannella, maakerroksella, läm-möneristekerroksella yms. ulkoilman pääsyn jaroutimisen estämiseksi.

5.4.6

Maan lämmönvastus saadaan ottaa huomioon las-kettaessa maanvaraisen lattian ja kellarin ulkosei-nän lämmönvastuksia. Tällöin käytetään taulu-kossa 6 annettuja lämmönvastuksen arvoja elleilämpövirtauksesta rakennuksen alla tehdä tar-kempia laskelmia tai kokeita.

5.4.7Perusmaan lämmönvastuksena maanvastaisenalapohjan alla käytetään taulukon 6 sarakkeissa 3ja 4 esitettyjä arvoja. Vastaavasti käytetään kella-rin seinän ulkopuolisen maan lämmönvastuksenataulukossa 6 sarakkeessa 5 ja 6 annettuja arvoja.

5.4.8Taulukon 6 arvoja voidaan käyttää, jos lattiara-kenteen alapinta on enintään 300 mm viereistämaanpintaa ylempänä ja salaojituskerroksen allaoleva maakerros on vähintään 1 m paksu.

SelostusLattiarakenteen alapinnaksi katsotaan salaojitus-kerroksen yläpintaa vasten oleva rakenteen pinta.

5.4.9Laskettaessa lattiarakenteen ja perusmaan läm-mönvastusta otaksutaan perusmaan alkavan sala-ojituskerroksen alapuolelta, kuitenkin enintään200 mm lattiarakenteen alapinnan alta.

5.4.10Sorasta tai sepelistä tehdyn vähintään 200 mmpaksun salaojituskerroksen lämmönvastus on0,2 (m2 ⋅ K)/W.

5.4.11Jos kellarin lattia sijaitsee vähintään 1 m maan-pinnan alapuolella, voidaan lämmönvastuksenaRb käyttää taulukossa 6 sarakkeessa 4 sisäalueel-le annettuja arvoja. Korkeammalla sijaitsevallekellarin lattialle käytetään samoja arvoja kuinkohdassa 5.4.5 maanpinnan tasossa olevalle lat-tialle.

Kuva 1. Maanvaraisen alapohjan aluejako.

18

sisäalue

1,0 m

1,0

m

reuna-alue

Kuva 2. Seinän maanvastaisen osan aluejako.

19

sisäalue

1,0

mreuna-alue

TAULUKKO 6. MAAN LÄMMÖNVASTUKSET Rb PERUSTUSTEN JA ALAPOHJAN OLLESSAPYSYVÄSTI KUIVATETTUJA

Maa-aines Normaalinenlämmönjohtavuus

Maan lämmönvastus Rb

m2K/W

λn Perusmaa alapohjan alla Perusmuurin viereinen maa

W/m K reuna-alue sisä-alue reuna-alue sisä-alue

1 2 3 4 5 6

SaviHiekka ja sora,salaojitettu

Hiesu ja hietaHiekka ja sora,salaojittamatonMoreeni

Kallio

1,4

2,3

3,5

0,8

0,50

0,30

3,20

2,00

1,20

0,40

0,25

0,15

1,60

1,00

0,60

6IKKUNAN, OVEN JA TUULETUSLUUKUNLÄMMÖNLÄPÄISYKERROIN

6.1 Yleistä

6.1.1

Suunnittelukohteessa kunkin rakenteeltaan erilai-sen ikkuna-, ovi- ja tuuletusluukkutyypin mää-räysten mukaisuus todetaan erikseen (rakenta-mismääräyskokoelma, osa C3). Keskimääräinenlämmönläpäisykerroin lasketaan tai mitataan koh-teessa yleisimmin käytettävälle ikkuna-, ovi- jatuuletusluukkukoolle rakennetyypeittäin. Muun-kokoisille rakenteille ei U-arvoa tarvitse esittää.Laskelmissa ei tarvitse ottaa huomioon ikkunan,oven tai tuuletusluukun saranoita, painikkeitayms. heloituksia.

Selostus

Ikkunan valoaukolla tarkoitetaan lasi- tai vastaavienainekerrosten muodostamaa läpinäkyvää aluetta.Ikkunan kehällä tarkoitetaan ikkuna-aukon pieliinrajoittuvaa ikkunan avautumatonta karmirakennettaja siihen saranoin kiinnitettyjä avautuvia puiteosia.Avautumattomassa ikkunassa lasitus kiinnitetäänyleensä suoraan karmirakenteeseen, jolloin puiteosapuuttuu kehästä.

Kupumaisten ikkunoiden valoaukon pinta-alaksikatsotaan kehän, asennusaukon tai -kuilun sisäreu-nojen rajoittaman tasopinnan (projektiopinnan) ala.

Ovi ja tuuletusluukku käsittää yleensä karmiosan, jo-hon on saranoitu yksi tai kaksi avautuvaa ovilevyätai tuuletusluukun luukkuosa. Ovilevy voi sisältää lä-pinäkymättömän umpiosan runko- ja kehysrakentei-neen ja lasituksella varustetun valoaukon. Tuuletus-luukun avautuva luukku käsittää yleensä umpiosanrunko- ja kehysrakenteineen.

Ikkunan ja oven lämmönläpäisykertoimen laskemi-seksi esitetään menetelmä myös EN-standardissa.

6.1.2

Ikkunarakenteen määräystenmukaisuuden osoit-tamiseen riittää, kun rakentamismääräyskokoel-man osassa C3 esitetyn vaatimuksen on osoitettutäyttyvän kehän ulkomittojen mukaan laskettunavähintään 1,4 m2 kokoisella ikkunarakenteella.

6.2 Ikkunan valoaukonlämmönläpäisykerroin

6.2.1Valoaukon lämmönläpäisykerroin Ug lasketaankaavalla (6).

(6)

Rsi + Rse sisä- ja ulkopuolisen pintavastuksensumma (taulukko 2).

λj lasin tai läpinäkyvän ainekerroksen j lämmön-johtavuus, W/(m ⋅ K)

dj lasin tai läpinäkyvän ainekerroksen j pak-suus, m

Rsj lasivälin j lämmönvastus, (m2 ⋅ K)/W

6.2.2Vaakasuoran ikkunan ilmavälin lämmönvastussaadaan vähentämällä 20 % taulukossa 7 anne-tuista arvoista. Väliarvot 0o–90o saadaan lineaari-sesti interpoloimalla.

6.2.3Pestävässä pinnassa käytetään vain pesunkestä-viä pieniemissiviteettipinnoitteita.

SelostusValoaukon lasivälit voivat olla ilmatäytteisiä tai niis-sä on jokin muu täytekaasu. Ilmaväliä rajoittavatpinnat voivat olla tavanomaisia lasipintoja, joidenemissiviteetti on 0,837, tai toinen pinnoista on pääl-lystetty pienen emissiviteetin pinnoitteella. Erilais-ten lasivälien lämmönvastuksia esitetään taulukossa7.

20

U

R Rd

Rg

si se j

j

jj sj

=+ + +

1

Σ Σλ

6.2.4Taulukoissa 8 ja 9 annetaan valmiiksi laskettujavaloaukon lämmönläpäisykertoimen arvoja.

21TAULUKKO 7. PYSTYSUORAN KAKSI- JA KOLMILASISEN VALOAUKON YHDEN LASIVÄLIN

LÄMMÖNVASTUS Rs ERI TÄYTEKAASUILLA JA PINTOJEN EMISSIVITEETILLÄ

Lämmönvastukset Rs, m2K/W x)

Lasivälinpaksuus,mm / lasien

Ilmaemissiviteetti

Argonemissiviteetti

Kryptonemissiviteetti

lukumäärä

0,04 0,16 0,4 0,837 0,04 0,16 0,4 0,837 0,04 0,16 0,4 0,837

9 / 2 0,336 0,280 0,214 0,154 0,462 0,362 0,258 0,176 0,715 0,502 0,322 0,20412 / 2 0,438 0,348 0,251 0,173 0,597 0,440 0,296 0,193 0,745 0,516 0,328 0,20615 / 2 0,536 0,407 0,280 0,186 0,707 0,498 0,321 0,203 0,702 0,495 0,319 0,20318 / 2 0,539 0,408 0,281 0,187 0,688 0,488 0,316 0,202 0,647 0,467 0,308 0,198

9 / 3 0,336 0,280 0,214 0,154 0,462 0,362 0,258 0,176 0,715 0,502 0,322 0,20412 / 3 0,438 0,348 0,251 0,173 0,597 0,440 0,296 0,193 0,909 0,590 0,356 0,21715 / 3 0,536 0,406 0,280 0,186 0,724 0,506 0,324 0,205 0,903 0,587 0,355 0,21718 / 3 0,630 0,458 0,303 0,196 0,843 0,561 0,345 0,213 0,864 0,571 0,349 0,215

20 / 2 0,527 0,401 0,277 0,185t25 / 2 0,491 0,380 0,267 0,18130 / 2 0,445 0,352 0,253 0,17430-300 / 2 0,442 0,350 0,252 0,174

20 / 3 0,671 0,480 0,313 0,20025 / 3 0,647 0,467 0,307 0,19830 / 3 0,613 0,449 0,300 0,19530-300 / 3 0,573 0,427 0,290 0,191

x) Lasivälin toisen pinnan emissiviteetti on 0,837

TAULUKKO 8. ERISTYSLASIN VALOAUKON LÄMMÖNLÄPÄISYKERTOIMET

Valoaukon lämmönläpäisykertoimet, Ug, W/(m2 · K)

Lasivälinpaksuus, mm /

Ilmaemissiviteetti

Argonemissiviteetti

Kryptonemissiviteetti

lasien luku-määrä, kpl

0,04 0,16 0,837 0,04 0,16 0,837 0,04 0,16 0,837

9 / 2 1,9 2,2 3,0 1,6 1,8 2,8 1,1 1,5 2,612 / 2 1,6 1,9 2,8 1,3 1,6 2,7 1,1 1,4 2,515 / 2 1,4 1,7 2,7 1,1 1,5 2,6 1,1 1,4 2,518 / 2 1,4 1,7 2,7 1,2 1,5 2,6 1,1 1,5 2,6

9 / 3 1,2 1,3 2,0 0,9 1,1 1,9 0,6 0,8 1,712 / 3 0,9 1,1 1,9 0,7 0,9 1,7 0,5 0,7 1,615 / 3 0,8 1,0 1,8 0,6 0,8 1,7 0,5 0,8 1,618 / 3 0,7 0,9 1,7 0,6 0,8 1,6 0,5 0,8 1,6

SelostusYhdistelmäikkunalla tarkoitetaan ikkunaa, jonka va-loaukossa on sekä eristys- että erillisiä laseja.

6.3 Ikkunan kehän lämmön-läpäisykerroin

6.3.1Tavanomaisen puuikkunan kehän lämmönlä-päisykerroin (Uf) lasketaan kaavalla (7).

(7)

d karmi- ja puiteosan keskimääräinen pak-suus, m

λn karmi- ja puiteaineen normaalinen lämmön-johtavuus

β todellisuudessa moniulotteisen lämpövir-tauksen huomioon ottava korjauskerroin,0,7

Rsi + Rse pintavastusten summa (taulukko 2)

6.4 Kehärakenteen ja lasituksenterminen vuorovaikutus

6.4.1Valoaukon reunoilla esiintyvä lasituksen sekä ke-härakenteen liittymälle ominainen lämpöhäviönlisäys otetaan huomioon liittymärakenteen viiva-maisena lisäkonduktanssina (ψg). Ellei tarkempialaskelmia suoriteta, voidaan umpiolasin metalli-sesta reunalistasta aiheutuvina viivamaisen lisä-konduktanssin arvoina käyttää taulukossa 10 esi-tettyjä arvoja. Puu- tai muovipuitteeseen asenne-tun erillislasin liittymän viivamaisen lisäkonduk-tanssin arvo on 0 W/(m ⋅ K).

22TAULUKKO 9. YHDISTELMÄIKKUNAN VALOAUKON LÄMMÖNLÄPÄISYKER-TOIMET,

LASITUKSENA ERILLISLASI JA 2-LASINEN ERISTYSLASI

Valoaukon lämmönläpäisykertoimet, Ug, W/(m2 · K)

Lasivälinpaksuus, mm

Ilmaemissiviteetti

Argonemissiviteetti

Kryptonemissiviteetti

eristyslasi /erillislasi 0,04 0,16 0,4 0,837 0,04 0,16 0,4 0,837 0,04 0,16 0,4 0,837

9 / 20-125 1,4 1,5 1,7 1,9 1,2 1,3 1,6 1,8 0,9 1,1 1,4 1,712 / 20-125 1,2 1,4 1,6 1,8 1,0 1,2 1,5 1,8 0,9 1,1 1,4 1,715 / 20-125 1,1 1,3 1,5 1,8 0,9 1,1 1,4 1,7 0,9 1,1 1,4 1,718 / 20-125 1,0 1,2 1,5 1,8 0,9 1,1 1,4 1,7 0,9 1,1 1,4 1,7

TAULUKKO 10. ERISTYSLASIN METALLISEN REUNALISTAN AIHEUTTAMA VIIVAMAINENLISÄKONDUKTANSSI Ψg

Lisäkonduktanssi Ψg, W/(m ⋅ K)

Kehän materiaali Kaksin- tai kolmin-kertainen lasitus,ei pinnoitteita,kaasu- tai ilmaväli

Kolminkertainen lasitus,matalaemissiviteetti-pinnoite toisessakaasuvälissä

Kaksinkertainen lasitusmatalaemissiviteetti-pinnoitteella,kolminkertainen lasituskaksi matalaemissivitetti-pinnoitetta, kaasu- taiilmaväli

Puu ja muovi 0,04 0,05 0,06Metalli lämpökatkolla 0,06 - 0,08Metallikehä ilmanlämpökatkoa 0 - 0,02

UR R

df

si sen

=+ + ⋅

1βλ

6.5 Ikkunan keskimääräinenlämmönläpäisykerroin

6.5.1

Ikkunan keskimääräinen lämmönläpäisykerroin(Uw) lasketaan kaavalla (8). Saatu lukuarvo ilmoi-tetaan kahdella merkitsevällä numerolla.

(8)

Ag valoaukon pinta-ala, m2

Ug valoaukon lämmönläpäisykerroin, W/(m2 ⋅ K)

Af karmi- ja puiteosan projektiopinta-ala ikku-nan lasituksen tasossa, m2

Uf karmi- ja puiteosan lämmönläpäisykerroin,W/(m2 ⋅ K)

lg valoaukon reunaan muodostuvan viivamai-sen kylmäsillan pituus, m

ψg valoaukon reunan viivamainen lisäkonduk-tanssi, W/(m ⋅ K)

6.6 Oven ja tuuletusluukunlämmönläpäisykerroin

6.6.1

Ovilevyn umpiosan ja tuuletusluukun luukku-osan keskimääräinen lämmönläpäisykerroin (Up)lasketaan kohdan 2.2 ja 2.3 mukaisesti. Jos sa-massa oviaukossa on kaksi ovilevyä ja näiden vä-lissä ilmarako, käytetään ilmaraon lämmönvas-tuksena taulukon 3 mukaista arvoa. Tällöin edel-lytetään, että ainakin toisen ovilevyn sekä karminvälisessä raossa on tiiviste.

6.6.2

Oven karmiosan lämmönläpäisykerroin (Uf) las-ketaan kohdan 6.3 mukaisesti. Ovessa mahdolli-sesti olevan ikkunan valoaukon lämmönläpäi-sykerroin lasketaan kohdan 6.2 mukaisesti. Ovi-levyn valoaukon reunojen viivamainen lisäkon-duktanssi lasketaan kohdan 6.4 mukaisesti.

6.6.3Jos samassa oviaukossa on kaksi ikkunallista ovi-levyä, katsotaan ikkunat laskettaessa yhdeksi ra-kenteeksi ja niiden välisen ilmaraon lämmönvas-tuksena käytetään taulukon 3 mukaista arvoa edel-lyttäen, että ainakin toinen ovilevy on varustettutiivistein.

6.6.4Jos ovilevyn umpiosassa tai tuuletusluukussa onkylmäsiltoja, otetaan viivamaisten ja pistemäis-ten kylmäsiltojen vaikutus huomioon umpiosanja luukun keskimääräisessä lämmönläpäisyker-toimessa (Up) kohdan 2.3 mukaisesti.

6.6.5Oven ja tuuletusluukun keskimääräinen lämmön-läpäisykerroin (UD) lasketaan kaavalla (9).

(9)

Ag valoaukon pinta-ala, m2

Ug valoaukon lämmönläpäisykerroin, W/(m2 ⋅ K)Ap ovilevyn umpiosan pinta-ala, m2

Up ovilevyn umpiosan keskimääräinen lämmön-läpäisykerroin, W/(m2 ⋅ K)

Af karmin projektiopinta-ala ovilevyn tasoon, m2

Uf karmin lämmönläpäisykerroin, W/(m2 ⋅ K)lg valoaukon reunaan muodostuvan viivamai-

sen kylmäsillan pituus, m

ψg valoaukon reunan viivamainen lisäkonduk-tanssi, W/(m ⋅ K)

23

UA U A U l

A Awg g f f g g

g f

=+ +

+ψ

UA U A U A U l

A A ADg g p p f f g g

g p f

=+ + +

+ +ψ

LIITE

Opastavia tietoja

SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMATilanne 1.10.2003 tämän asetuksen antopäivän 30.10.2002 tiedoin(ajantasainen sisällysluettelo www.ymparisto.fi)

24

A YLEINEN OSAA1 Rakennustyön valvonta Määräykset ja ohjeet 2000A2 Rakennuksen suunnittelijat ja suunnitelmat Määräykset ja ohjeet 2002A3 Rakennustuotteet Määräykset 1995A4 Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje Määräykset ja ohjeet 2000A5 Kaavamerkinnät Määräykset 2000

B RAKENTEIDEN LUJUUSB1 Rakenteiden varmuus ja kuormitukset Määräykset 1998B2 Kantavat rakenteet Määräykset 1990B3 Pohjarakennus Määräykset 1976B4 Betonirakenteet Ohjeet 2001B5 Kevytbetoniharkkorakenteet Ohjeet 1987B6 Teräsohutlevyrakenteet Ohjeet 1989B7 Teräsrakenteet Ohjeet 1996B8 Tiilirakenteet Ohjeet 1989B9 Betoniharkkorakenteet Ohjeet 1993B10 Puurakenteet Ohjeet 2001

* Eurocode-esistandardien kansalliset soveltamisasiakirjat (NAD)

C ERISTYKSETC1 Ääneneristys ja meluntorjunta rakennuksessa Määräykset ja ohjeet 1998C2 Kosteus Määräykset ja ohjeet 1998C3 Rakennuksen lämmöneristys Määräykset 2003C4 Lämmöneristys Ohjeet 2003

D LVI JA ENERGIATALOUSD1 Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot Määräykset ja ohjeet 1987D2 Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto Määräykset ja ohjeet 2003D3 Rakennusten energiatalous Määräykset ja ohjeet 1978D4 LVI-piirrosmerkit Ohjeet 1978D5 Rakennusten lämmityksen tehon- ja energiatarpeen laskenta Ohjeet 1985D6 Kvv-työnjohtaja Määräykset 1990D7 Kattiloiden hyötysuhdevaatimukset Määräykset 1997

E RAKENTEELLINEN PALOTURVALLISUUSE1 Rakennusten paloturvallisuus Määräykset ja ohjeet 2002E2 Tuotanto- ja varastorakennusten paloturvallisuus Ohjeet 1997E3 Pienet savuhormit Ohjeet 1988E4 Autosuojien paloturvallisuus Ohjeet 1997E7 Ilmanvaihtolaitosten paloturvallisuus Ohjeet 1980E8 Muuratut tulisijat Ohjeet 1985E9 Kattilahuoneiden ja polttoainevarastojen paloturvallisuus Ohjeet 1997

F YLEINEN RAKENNUSSUUNNITTELUF1 Liikkumisesteetön rakentaminen Määräykset ja ohjeet 1997F2 Rakennuksen käyttöturvallisuus Määräykset ja ohjeet 2001

G ASUNTORAKENTAMINENG1 Asuntosuunnittelu Määräykset 1994G2 Valtion tukema asuntorakentaminen Määräykset ja ohjeet 1998