RANTAKYLÄN UUSI KOULU

DIGITAALISET OPPIMIS- JA OPETUSRATKAISUT

3

Loppuraportti Rantakylän uuden koulun hankinnan valmistelu 1.3. – 31.12.2015. Tekes: Huippuostajat – Innovatiiviset julkiset hankinnat Teksti: Harri Forsberg Taitto: Heidi Huovinen

Sisällysluettelo

1 JOHDANTO ................................................................................................................................................................................................................ 2

2 PROJEKTIN TAVOITTEET ............................................................................................................................................................................................. 4

3 HYÖDYT PROJEKTIIN OSALLISTUVILLE SIDOSRYHMILLE ............................................................................................................................................. 5

4 TOTEUTUS ................................................................................................................................................................................................................. 8

4.1 TYÖPAKETIT JA TOTEUTETUT TOIMENPITEET ............................................................................................................................................................................... 8

4.2 SIDOSRYHMÄT ....................................................................................................................................................................................................................... 10

4.3 PROJEKTISSA JÄRJESTETYT TILAISUUDET ................................................................................................................................................................................... 13

5 TULOKSET ................................................................................................................................................................................................................ 13

5.1 HANKINTAMALLI – KÄÄNTEINEN KILPAILUTUS .......................................................................................................................................................................... 13

5.2 HANKINTAMALLI – SUUNNITTELUTIEDON SIIRTO SUUNNITTELUPROSESSIIN ..................................................................................................................................... 17

5.3 TOIMINTAMALLI – OPPIMISYMPÄRISTÖN SUUNNITTELU ............................................................................................................................................................. 18

5.4 TOIMINTAMALLI – VAATIMUSMÄÄRITTELYN LAATIMINEN ........................................................................................................................................................... 23

5.5 TOIMINTAMALLI – YRITYSVUOROPUHELU ................................................................................................................................................................................ 27

5.6 TARJOUSPYYNTÖÖN LIITETTÄVÄT DOKUMENTIT ........................................................................................................................................................................ 30

5.7 ESIMERKKI MAAILMANLUOKAN OPPIMISYMPÄRISTÖSTÄ ............................................................................................................................................................. 31

6 LIITTEET ................................................................................................................................................................................................................... 32

2

2

1. Johdanto

OPS 2016 – Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelma asettaa tulevaisuuden koululle uusia haasteita: ”Kaikilla kouluasteilla uudet perusteet korostavat oppimisen iloa ja oppilaiden omaa aktiivista roolia. Tärkeitä ovat vuorovaiku-tustaidot ja yhdessä tekeminen sekä kasvaminen kestävään elämäntapaan. Tulevaisuuden haasteisiin vastataan laaja-alaista osaamista vahvistamalla.”

Rantakylän yhtenäiskoulu on noin 700 lapsen ja nuoren oppilaitos ja 80 aikuisen työpaikka. Koulu on viime vuosina panostanut yhtenäisen perusopetuksen ja monipuolisen oppimisen sekä oppimisympäristön kehittämiseen, ja koulu on saanut tästä kehittämistyöstä kansallisia palkintoja ja kansainvälistä näkyvyyttä.

Mikkelin kaupunki päätti käynnistää Rantakylän yhtenäis-koulun täydellisen peruskorjauksen suunnittelun vuonna 2014 ja siihen liittyen kehitys- ja innovaatioprojektin. Ko-konaisvaltaista suunnittelua varten haluttiin koulun henki-löstön ja oppilaiden lisäksi myös alueen asukkaat, yritykset ja yhteisöt osallistumaan suunnitteluun. Innovaatioprojek-tin aikana haluttiin haastaa myös kansallisia ja paikallisia yrityksiä, yhteisöjä sekä yliopisto- ja korkeakoulutoimijoita aitoon markkinavuoropuheluun parhaiden ratkaisujen löy-tämiseksi. Tästä seurauksena ja jatkumona nämä vuoropu-

helukumppanit tulevat olemaan Uuden Koulun kehittämis-kumppaneita jatkossakin.

Projektin teemoja ovat:

Aktiivinen oppija - oppimisen jatkuva metamorfoosi* Tiede osaksi koulutyötä Uusi täydennyskoulutusmalli Tieto- ja viestintäteknologia kansalaistaitona Elämykselliset – kokemukselliset - toimivat tilat → Uusi suomalainen koulukonsepti

*) muodonmuutos

Koulun täydellinen peruskorjaus aloitetaan kesällä 2016. Lopputuloksena syntyy edelläkävijäkoulu, joka toimii jat-kossa kansallisena uuden oppimisympäristön ja oppimisen mallikouluna. Projektin toteutuksen viitekehyksenä on ta-voite innovatiivisesta hankinnasta, joka tässä tapauksessa on koulun ”Digitaalinen oppimis- ja opetusympäristö”.

3

4

2. Projektin tavoitteet

Projektin tavoitteena oli kehittää uusia innovatiivisia hankinta-malleja, joita ei ole käytetty koulurakentamisessa. Hankintamal-lia voidaan jatkossa hyödyntää Mikkelissä ja muissa kunnissa.

Tavoite 1: Luoda toimintamalli, jonka avulla suunnitellaan ja rakennetaan maailmanluokan oppimisratkaisuja mahdollistava oppimisympä-ristö (työpaketit 3-5)

luodaan uusien toimintatapojen ideointiprosessi, jolla oppi-mista, opetustyötä ja opettajuutta kehitetään kouluyhteisös-sä yhteisesti

kokeillaan uuden opetustilan/oppimisympäristön suunnitte-lua virtuaalisesti 3D–studiossa

tuotetaan hankinnan tarjouspyyntöjä varten vaatimusmäärit-tely, johon kirjataan em. suunnittelutyön aikana tehtyjen ha-vaintojen ja oivallusten perusteella rakenteelliset ja teknolo-giset vaatimukset

Tavoite 2: Luoda toimintamalli, jolla on merkittävä vaikutus kotimaisten, di-gitaalisiin oppimisratkaisuihin liittyvää teknologiaa tuottavien yri-tysten tuotekehitykseen ja liiketoimintaan (työpaketit 1-2)

luodaan prosessi, joka käynnistää ja sallii jatkuvan vuoropu-helun ja yhteistyön yritysten kanssa oppimista tukevissa tuo-

tekehittämishankkeissa ja yliopistojen ja muiden tiedeyhtei-söjen tutkimushankkeissa

Tavoite 3: Tuottaa opas, joka kuvaa innovatiivisten julkisten hankintatapojen toteuttamista hankittaessa kouluihin uusia digitaalisia oppimisrat-kaisuja (työpaketti 6)

opas jaetaan asiasta kiinnostuneille ka koulujen saneerauksia ja rakentamista suunnitteleville tahoille

Tulokset:

esimerkkejä (2-3 kpl) maailmanluokan oppimisympäris-töistä

prosessikuvaus vaatimusmäärittelyn laatimisesta

rakennusurakan tarjouspyyntöä täydentäviä dokumentte-ja (vaatimusmäärittely) ja innovatiivisen näkökulman si-sältämää kriteeristöä tarjousvertailuun

prosessikuvauksen yritysten, yhteisöjen ja tiedemaailman kanssa käytävän vuoro-puhelun toteutusmallista

innovatiivisen julkisen hankinnan opas e-kirjana

5

3. Hyödyt projektiin osallistuville sidosryh-mille

Mikkelin kaupungille

Mikkelin kaupungin sivistystoimi ja erityisesti Rantakylän koulu säilyttävät ja vahvistavat asemaansa edelläkävijänä. Rantaky-län koulusta halutaan sellainen, että se vahvistaa Mikkelin ve-tovoimaa ja kaupungin asemaa eteenpäin pyrkivänä ennakko-luuttomana toimijana.

Uuteen koulukonseptiin halutaan tutustua maanlaajuisesti, mikä tuottaa koululle ja Mikkelin kaupungille tunnettavuutta kansallisesti ja kansainvälisesti. Koulun kiinnostavuutta on myös mahdollista hyödyntää kesäisin esimerkiksi kansainväli-seen leiritoimintaan ja myös jonkinasteinen ”kouluturismi” on mahdollista.

Kouluun integroitu teknologia mahdollistaa oppimiseen liitty-vän teknologian tutkimuksen ja kehityksen yhteistyössä esi-merkiksi yliopistojen kanssa, mikä voi tuoda Mikkelin kaupun-gille merkittäviä rahallisia panostuksia, esimerkiksi EU:n tai Maailmanpankin kautta.

Rantakylän uuden koulun oppilaille ja henkilökunnalle

Rantakylän uuden koulun käyttäjät, opettajat, oppilaat, koulun henkilökunta ja alueen asukkaat hyötyvät innovatiivisista tila-ratkaisuista, joissa älykäs teknologia on integroitu arkipäivään ja uudet oppimismallit luovat edellytykset hyvälle oppimiselle, viihtyisälle työpaikalle ja alueen toimivalle keskukselle.

Käytännössä Rantakylän koulun oppilailla on mahdollista kehit-tyä uudenlaisen teknologiayhteiskunnan jäseniksi, joiden tai-dot ylittävät kansallisen keskitason ja on mahdollista että yksit-täiset lahjakkaat oppilaat saavat koulutukseensa ja ammattiin-sa taustan, joka voi turvata heille merkittäviä uusia mahdolli-suuksia elämässään.

Uudenlainen koulu voi myös vaikuttaa syrjäytymistä ehkäise-västi, ympäristö voi motivoida myös hankalamman taustan omaavia innokkaaseen opiskeluun ja siten hyviin tuloksiin kou-lunkäynnissään.

Projektiin osallistuville sidosryhmille

Projektiin osallistuvat yritykset saavat mahdollisuuksia tuoda omat ajatukset ja näkemykset suunnitteluun ja toteutukseen. Yrityksille tarjotaan myös konkreettisia demonstraatioympäris-töjen toteutusmahdollisuuksia. Yritykset saavat referenssikoh-teen ja kehityskumppanin, jota hyödyntäen on mahdollista ha-

6

kea tutkimus- ja kehitysrahoitusta, mikä olisi muuten käytän-nössä lähes mahdotonta.

Koulu kehitysympäristönä mahdollistaa myös yhteistyötä siten, että yritysten ja eri osapuolten osaamiset voivat täydentää toi-siaan. Näin on mahdollista saada aikaan kokonaisuuksia, jotka ovat toimivampia kuin yksittäiset ratkaisut, joita yritykset yksin voisivat aikaansaada. Koulun suunnittelu- ja hankintaprosessi luo jo yhteyksiä yritysten välille ja tarjontatapa myös aktivoi niitä yhteistyöhön yhteisten tavoitteiden toteuttamiseksi. Tällä on merkitystä esimerkiksi yritysten kansainvälisen viennin suh-teen, koska kokonaisuutta on aina helpompi tarjota markki-noille kuin yksittäisiä pieniä tuotteita.

Projektiin osallistuvat tiedeyhteisöt voivat tutkia uutta oppi-mista ja opettajuutta ja uuden teknologian mahdollistamia uu-sia sovelluksia ja ratkaisuja, koska kouluympäristön IT infra-struktuuri mahdollistaa sen eri tavoin kuin ennen.

Kokeellisten asetelmien, prototyyppien, demonstraatioiden ja pilottien toteutus ympäristöön on helpompaa ja usein pelkäs-

tään mahdollista kun valmiudet näiden käyttöönottoon on ra-kennettu kouluun. Tämä koskee myös asenneilmapiiriä ja ute-liaisuutta uuden kokeiluun, mikä tulee esiin oppilaissa ja opet-tajissa, kun ympäristöstä on tehty valmiiksi teknologiaa tukeva. Tällä on olennainen merkitys, koska tulevaisuuden oppimis-teknologiat ovat opetukseen sovellettua teknologiaa sen sijaan mitä tällä hetkellä on käytössä kun opetusta sovelletaan lait-teisiin sopivaksi.

Koska tällaiset valmiudet ovat olemassa, on olemassa ainutlaa-tuisia edellytyksiä nostaa suomalaista osaamista maailman kärkeen ja saada siitä myös merkittävästi näkyvää.

Yhteiskunnalle

Yhteiskunta saa edelläkävijäkoulu -konseptin, jota voidaan monistaa muualle Suomeen. Tutkimuksen ja kehityksen avulla tätä arvoa voidaan kasvattaa suuremmassa määrin kuin edes tällä hetkellä on mahdollista ennustaa.

7

Suomalainen koulu on murroksessa ja Suomi tietotekniikan so-veltamisessa jo jälkijunassa. Oppiminen on yksi merkittävä so-vellusalue, jossa tämä jälkeen jääminen voidaan ohittaa.

Oppimisteknologian kehittäminen edellyttäisi merkittäviä kan-sallisia panostuksia, mutta ajasta johtuen ne eivät ole mahdol-lisia. Kuitenkin mikrotasolla toteutettu kehitys voi yhtä hyvin saada aikaan merkittäviä uudistuksia, mihin tämä koulu voi vaikuttaa. Jatkossa perustamisensa jälkeen koulu voi yhteis-työllä saada aikaan kansallista vaikuttavuutta ja suunnittelu-hankkeen aikana syntynyt yhteistyö luo tälle erittäin hyvän taustan. Mikrotasolla tehty ratkaisu voidaan toteuttaa uudel-leen jatkossa jokaisessa koulujen uudistushankkeessa ja siten vaikutuksia levittää laajalle kansallisesti.

Kansallinen osaaminen on välttämätön pohja sille että suoma-laisella koululla on olemassa vientimarkkinoita, koska tarjon-nan sinne on oltava konkreettista ja sen on osoitettava merkit-täviä tuloksia.

8

4. Toteutus

4.1. Työpaketit ja toteutetut toimenpiteet

Projekti jaettiin kuuteen (6) työpakettiin. Kuvassa projektin työpaketit ja niiden keskinäinen riippuvuus.

9

10

11

12

4.2 Sidosryhmät

Projektiin osallistuivat/kontaktoitiin seuraavat sidosryhmät:

Mikkelin kaupunki / Lupaus 2016 – ohjelma, tämän projektin asettaja, http://www.mikkeli.fi/lupaus

Mikkelin kaupunki/sivistystoimi o Sivistystoimen johto o Rantakylän koulun opettajat

Mikkelin kaupunki/tekninen toimi o Tilakeskus

Arkkitehtitoimisto ARK Oy Kuopiosta

Digital Mikkeli -klusteri

Yrityksiä o kontakteja sähköpostilla 95 osoitteeseen (liite 3) o yli 30 yritystä osallistui tilaisuuksiin (liite 4) o suoria yritystapaamisia ja – tutustumiskäyntejä (liite 6) o Multisense Oy, vuorovaikutusteknologioita toteuttava

yritys

Tiedeyhteisöjä osallistujia neljästä (4) tiedeyhteisöstä (liite 7) o mm. Tampereen yliopisto, Informaatiotieteiden yksikkö,

TAUCHI tutkimuskeskus

Projektin ohjausryhmä: Seija Manninen, kasvatus- ja opetusjohtaja, Mikkelin kaupunki Virpi Siekkinen, sivistystoimenjohtaja, Mikkelin kaupunki Jouni Riihelä, tekninen johtaja, Mikkelin kaupunki Riitta Väänänen, kiinteistöjohtaja, Mikkelin kaupunki Juha Ropponen, ohjelmajohtaja, Mikkelin kaupunki Eija Tynkkynen, rehtori, Rantakylän yhtenäiskoulu Ulla Peräkorpi, suunnittelija, Aducate, Itä-Suomen yliopisto Maarit Randelin, vanhempainneuvosto, Rantakylän koulu Kristiina Leppänen, projektisihteeri, Mikkelin kaupunki Harri Forsberg, projektipäällikkö, Mikkelin kaupunki

Ohjausryhmä on kokoontunut kuusi (6) kertaa. Projektiryhmä: Eija Tynkkynen, rehtori, Rantakylän yhtenäiskoulu Mari Muinonen, opettaja, Rantakylän yhtenäiskoulu Alla Miller, opettaja, Rantakylän yhtenäiskoulu Jorma Rannaste, tietohallinto, Mikkelin kaupunki Ville Venäläinen, TKI-yksikön johtaja, Otavan Opisto Riitta Väänänen, kiinteistöjohtaja, Mikkelin kaupunki Harri Forsberg, projektipäällikkö, Mikkelin kaupunki

Projektiryhmä on kokoontunut kolme (3) kertaa ryhmänä ja sen jäsenet ovat osallistuneet tilaisuuksiin erikseen.

13

4.3 Projektissa järjestetyt tilaisuudet

Ajankohta Tilaisuus 8.4. Kick-off Rantakylän koululla 17.4. Vierailu ITK2015 Hämeenlinna 17.–18.5. Vierailu Hellerop Skole, Kööpenhamina 20.5. Ideariihi 1, Rantakylän koulu 25.5. Ideariihi 2, Rantakylän koulu 16.6. Vuoropuhelu 1 yrityksille, Mikkeli 19.–20.8. Vierailu Finpeda + Oulun yliopisto, Oulu 3.- 4.9. Vierailu Rehtoripäivät 2015, Mikkeli 21.9. Vuoropuhelu 2 suunnittelijoille, Mikkeli 21.9. Ideariihi 3 vanhemmille, Rantakylän koulu 28.9.–3.10.

Nettityöpajat 5 kpl yrityksille/tiedeyhteisöille, skype

15.10. Vaatimusmäärittely-työpaja 1, Rantakylän koulu 19.10. Vaatimusmäärittely-työpaja 2, Rantakylän koulu 24.10. Vaatimusmäärittely-työpaja 3, Rantakylän koulu 27.10. Vaatimusmäärittely-työpaja 4, arkkitehtitoimisto,

Kuopio 1.11. Piirustusten katselmointi-työpaja, Rantakylän

koulu 2.11. Vaatimusmäärittely-työpaja 5, Rantakylän koulu

5. Tulokset

5.1 Hankintamalli – Käänteinen kilpailutus

Projektin tavoitteena oli kehittää uusia innovatiivisia han-kintamalleja, joita ei ole käytetty koulurakentamisessa.

Projektin aikana järjestetyissä tilaisuuksissa ja käydyissä keskusteluissa on erityisesti painotettu innovatiivisten jul-kisten hankintojen ohjeistuksesta seuraavia periaatteita:

Informoi markkinoita omista suunnitelmistasi mah-dollisimman aikaisin ja perusta osaava organisaatio, joka kykenee käsittelemään innovaatioita

Tunnista markkinoilla olevat innovatiiviset ratkaisut, informoi markkinoita tarpeista ja keskustele siitä, kuinka ne voidaan saavuttaa

Tunnista avainsidosryhmät, sitouta ne mukaan pro-jektiin ja luo ryhmälle yhteiset tavoitteet

Anna tarjoajille mahdollisuus ehdottaa ideoita ja ole avoin vaihtoehdoille, kysy ratkaisua mutta älä määrää sitä

14

Päätä, mitkä kustannus- ja laatunäkökulmat pitää ot-taa huomioon ja määritä näitä näkökulmia tukevat valintakriteerit

Käyty ideointi, vuoropuhelut ja keskustelut ovat nostaneet ratkaistavaksi sen, miten varmistetaan, että vaatimusmää-rittelytyössä esiin nousseet maailmanluokan oppimisympä-ristön vaatimukset

suunnittelun

teknologisten ratkaisujen

hankinta- ja kilpailutustapojen valinnan

rakentamisen

käyttöpalveluiden

ylläpidon suhteen otetaan huomioon koulun rakentamisessa.

Em. asioiden huomioon ottaminen päätetiin varmistaa seu-raavilla toimenpiteillä:

erikoissuunnittelijoita tarvitaan varmistamaan raken-teellisten ja teknologisten ratkaisujen toteutus

o tilakeskus rakentamisesta vastaava osastona kilpailuttavat erikoissuunnittelijat

kalustus- ja digiteknisten ratkaisujen hankinta toteu-tetaan käänteisellä kilpailutuksella

osa luma-tilojen kalustehankinnoista tehdään suora-hankintana tai käytetään neuvottelumenettelyä

o ratkaisujen tarjonta on vähäistä ja normaalia tarjouskilpailua ei saa toteutettua tarjoajien pienen määrän vuoksi

Käänteisen kilpailutuksen toteutus

Käänteinen kilpailutus (käytetty myös nimitystä ”ranskalai-nen urakka” tai ”kiinteähintainen kilpailutus”) on hyvä han-kintamenetelmä, kun hankintayksikön talous on tiukassa ja hankintojen tulisi ehdottomasti pysyä budjetissa

Käänteisen kilpailutuksen pääsääntö, että hankintayksikkö määrittää kilpailutettavan palvelun tai tavaran hinnan val-miiksi ja käyttää hankinnassa vertailuperusteina laatua ja määrää.

Hankinnan valmisteluvaiheessa

määritetään hankinnan arvo, eli budjetoitu kustan-nus, jonka pitää perustua kustannustietoisuuteen, markkinakartoituksessa saatuihin tietoihin tai koke-mukseen vastaavan tyyppisistä hankinnoista

määritetään ne konkreettiset asiat, joita voidaan käyttää tuotteen/palvelun vertailussa, esim.

15

o tarjoukseen sisältyvien tuotteiden/palveluiden määrät

o yksityiskohdat, joiden perusteella soveltuvuutta tilaajan tarpeisiin arvioidaan

o takuuehdot o huolto- ja korjauspalveluiden saatavuus o ekologisuus (hiilijalanjälki, kierrätettävyys, jne.) o jne.

Erityisen tarkkaan pitää miettiä laatuvertailun perusteita asetettaessa, että suoritettu vertailu ja siitä annetut pisteet on perusteltavissa avoimesti, tasapuolisesti ja syrjimättä. Lisäksi tuotteiden tai palveluiden ominaisuuksia vertailta-essa tulee asettaa lähtötaso ja ilmoittaa mistä saa lisäpis-teitä.

Käänteisessä kilpailutuksessa korostuu tarjoavan yrityksen ammattitaito ja tätä toimintatapaa kannattaakin käyttää silloin kun hankittavan palvelun tai tuotevalikoiman määrit-täminen edellyttää erityisosaamista.

Hankintayksiköllä ei välttämättä ole viimeisintä tietoa han-kittavien tuotteiden innovaatioista tai kaikista erikoisomi-naisuuksista. Käyttämällä käänteistä kilpailutusta mahdol-listetaan tarjoavan yrityksen tuotekehityksen innovaatioi-den ja uusimman tiedon ja teknologian saaminen.

Käänteistä kilpailutusta varten on tässä projektissa tuotettu ”Digitaalisten oppimis- ja opetusratkaisujen” vaatimusmää-rittely ja käyttötapauskuvaukset (liitteet 1 ja 2). Vaatimus-määrittelyä käytetään käänteisen kilpailutuksen tarjousver-tailussa.

vaatimusmäärittelyyn merkitään kunkin vaatimuksen hyödyllisyys rakennuttajalle ja painoarvo pisteytystä varten

käyttötapakuvauksissa kuvataan niitä asioita, joihin hankinnan ratkaisumallilla haetaan muutos-ta/parannusta/kehitystä

käyttötapakuvauksen laatimisen yhteydessä raken-nuttaja joutuu miettimään, mikä oikeasti on tärkeätä ja se auttaa tarjoajaa ymmärtämään, mihin rakennut-taja hakee ratkaisua

16

Kuva: Vaatimusmäärittelyssä on kuvattu teknologinen vaatimus ”Internet” ja sen tärkeys ”1-pakollinen”. Ellei tarjoajan ratkaisu sisällä kaikkia pakollisia vaatimuksia, hylätään tarjous puutteellisena.

Kuva: Vaatimusmäärittelyssä on kuvattu teknologinen vaatimus ”Työryhmä-verkot” ja sen tärkeys ”2-hyödyllinen”. Tarjoajan ratkaisun ei tarvitse täyttää hyödyllisiä vaatimuksia ollakseen hyväksyttävissä. Jos ratkaisu täyttää hyödyl-lisiä vaatimuksia, saa niistä lisäpisteitä vaatimusmäärittelyssä mainitun ver-ran. Kts. kuva alla.

Kuva: Hyödyllisen vaatimuksen täyttämisetä saatavat lisäpisteet on mainittu vaatimusmäärittelyssä.. Jos ratkaisu täyttää hyödylli-siä vaatimuksia, saa niistä lisäpisteitä vaatimusmäärittelyssä mai-nitun verran.

17

5.2 Hankintamalli – Suunnittelutiedon siirto suunnitteluprosessiin

Suunnittelun käytännön toteutus

Koska suunnitteluprosessi on ollut pitkä ja sitonut osallis-tuneiden tahojen resursseja tuntuvasti, ja tulokset ovat myös merkittävää uudenlaista tietoa, on tarpeen että tie-don viemiseen itse tekniseen suunnitteluun kiinnitetään vastaavasti huomiota.

Teknisessä suunnittelussa usein helposti käyttäjän siihen tuoma tieto hukkuu, jos sen käyttö jää pelkästään suunnit-telijoiden vastuulle. Koska ison kokonaisuuden suunnittelu on muutenkin varsin monimutkainen prosessi, kun siinä yh-teen sovitetaan monenlaisia tietoja, on käyttäjätieto otet-tava prosessissa käyttöön samaan tyyliin kuin erikoissuun-nittelut osana koko prosessia. Isossa suunnitteluhankkees-sa on enemmän kuin todennäköistä että käyttäjätiedot unohtuvat etenkin silloin kun kyse on uusien asioiden to-teutuksesta. Tällöin suunnittelun sisältö ei noudata aikai-sempaa kaavaa, tai suunnittelua määrittävät asiat ovat vie-raita eri suunnittelualueille ja siten ne työnnetään sivuun kun on tarpeen saada ns. olennainen suunnitelluksi.

Hankkeessa jossa on tarkoitus toteuttaa kokonaan uusia asioita käyttäjien tarpeiden pohjalta, on tarpeen varsin tarkkaan huolehtia siitä että ne toteutuvat suunnittelussa ja rakentamisessa. Käyttäjätiedon integrointi suunnitteluun on tarpeen toteuttaa seuraavasti tässä hankkeessa.

Koska käyttäjät ovat olleet mukana määrittämässä tarpeita osana innovatiivista hankintaprosessia ja nämä tarpeet on myös dokumentoitu varsin hyvin, on mahdollista että käyt-täjän kanta eri osa-alueisiin ja tarkempaan suunnittelutie-toon on yhtenäistä, mutta sen hallinta edellyttää enemmän tietoa ja osaamista kuin mitä esimerkiksi koulun henkilös-töllä voi olla.

Tästä syystä on tarpeen nimetä yksi tai kaksi käyttäjien edustajaa suunnitteluprosessiin, jossa he koko prosessin ajan huolehtivat siitä että käyttäjätieto pysyy suunnittelus-sa mukana. Näiden edustajien tulee hallita riittävässä mää-rin kokonaissuunnittelun osa-alueita, jotta he pystyvät seu-raamaan suunnittelua, keskustelemaan, neuvottelemaan ja kontribuoimaan suunnitteluun tarvittavissa määrin. Jossain kohdin voi olla että heidän tulee myös pystyä opastamaan erikoissuunnittelua siinä, miten käyttäjien tarvitsemat tai tarkoittamat asiat voidaan toteuttaa käytännössä tai suun-nittelutiedoksi, jota urakoitsijat voivat ymmärtää.

18

Suunnittelujen käynnistyessä nämä käyttäjien edustajat esitellään suunnittelijoille tai suunnittelutiimille/ kokouk-selle siten että heillä on uskottu asema käyttäjien edustaji-na ja suunnitteluprosessiin osallistujina.

Suunnittelun aikana ja sen edistyessä käyttäjien edustajat perehtyvät hyvin suunnitteludokumentteihin ja suunnitte-lun vaiheisiin siten että he kykenevät seuraamaan mukana ja huolehtimaan siitä että käyttäjien tuottama suunnittelu-tieto pysyy suunnittelussa ja sisällytetään suunnitteluun. He osallistuvat jokaiseen suunnittelukokoukseen ja seuraa-vat tässä toteutetun tiedon pohjalta sitä miten suunnitte-luun voidaan integroida tieto joka on tuotettu tässä hank-keessa.

Suunnittelun päätyttyä, käyttäjien edustajat ovat tarjous-vaiheessa käytettävissä siten että tarjoajat voivat saada heiltä lisätietoa käyttäjätietoja koskien. Urakointivaiheessa he ovat edelleen käytössä siten, että he voivat tuoda käyt-täjien tarkoittamia ominaisuuksia ja piirteitä silloin kun on kysymys rakentamisesta ja asentamisesta työmaalla.

5.3 Toimintamalli – Oppimisympäristön suun-nittelu

Ideoista käytännöksi

Projektin tavoitteena oli luoda toimintamalli, jonka avulla voidaan ideoida, suunnitella ja toteuttaa mahdollisimman laajasti kuultujen, luettujen, havaittujen, itseopittujen ja toisilta opittujen hyvien käytänteiden kehittämisen uusiksi toimintatavoiksi.

Tuloksen kannalta on keskeistä ymmärtää, että ideoiden ja hyvien käytänteiden saattaminen uusiksi toimintatavoiksi on suunniteltua, pitkäjännitteistä, systemaattista ja johdet-tua toimintaa.

Ideoista käytännöksi -prosessin vaiheita ovat:

1. Toimeksianto tilaajalta. Tilaaja on tässä yhteydessä ymmärrettävä rakennuttajaksi, esim. kaupungin ti-lakeskus. Tilaajan kanssa sovitaan, mitä asiakoko-naisuuksia tai osa-aluetta lähdetään kehittämään

2. Tavoitteiden määrittely. Määritellään/päätetään, mikä osa-aluetta tai kokonaisuutta lähdetään kehit-tämään, ellei tilaajalta ole saatu toimeksiantoa. Määritellään laajuus, rajaukset, sidosryhmät ja työskentelymenetelmät ja määritellään tavoitteena oleva lopputulos.

19

3. Toteutussuunnitelman laatiminen. Tehdään toteuttamiskelpoinen suunnitelma, jossa on tarkemmin kuvattu

työskentelymenetelmä

ideoitavat teemat taustoineen, alustuksineen ja kysymyksineen

tavoitteena oleva lopputulos

kohderyhmät

tilaisuuksien käytännön järjestelyt ja vastuu-henkilöt

4. Toteutus

varataan tilat ja tarvittavat välineet

kutsut kohderyhmälle

työstetään teemoja suunnitelman mukaan

tuotetaan suunniteltu lopputulos

5. Toimitetaan lopputulos tilaajalle

Tässä projektissa lopputulos oli ”Vaatimusmääritte-ly”, jota käytetään kalustuksen ja teknologiahankin-tojen kilpailutuksessa ja liitetään rakennusurakan tarjouspyyntöön.

6. Integroidaan suunnittelutieto itse suunnitteluprosessiin (ei kuulu hankkeeseen mutta välttämätön lisäys siihen)

koska tarkoituksena on rakentaa käyttäjien antamien tar-peiden pohjalta toteutettu koulu, ja käyttäjätiedon ke-räys- ja suunnitteluprosessi on ollut perusteellinen sekä suunnittelulle selvät tiedot tuottava, on tarpeen tuoda käyttäjien edustajat mukaan tekniseen suunnitteluun

he osallistuvat koko tekniseen suunnitteluprosessiin ja ovat käytössä vielä tarjousvaiheessa ja myös rakennus-vaiheessa siten että he voivat huolehtia siitä että suun-nittelutieto on mukana rakennusvaiheessa

7. Jatkotoimenpiteet, (ei kuulu hankkeeseen, mutta optionaa-linen toimenpide)

hankkeesta tiedotetaan paikallisesti, alueellisesti, kansal-lisesti ja kansainvälisesti näkyvillä foorumeilla, valmis-taudutaan hyvin siihen että kouluun tulee tutustumaan kohderyhmiä eri puolilta, myös ulkomailta

projektin valmistuttua aloitetaan kouluratkaisuun perus-suunnittelu jo hankkeeseen osallistuneiden yritysten ja tutkimusosapuolten kesken, samalla haetaan myös uu-sia partnereita, haetaan rahoituslähteitä ja -ohjelmia jne.

20

varmistetaan koulun käyttäjille tieto siitä, mitä siellä on tarjolla ja miten sitä voidaan hyödyntää, suunnitellaan mahdollisesti pe-rehdytysohjelma esimerkiksi uusille oppilaille ja myös muille si-dosryhmille, mahdollisesti käyttöohjeet jne.

Ideoista käytännöksi -toteutus ”Digitaaliset oppimis- ja opetusratkai-sut” -projektissa

Tässä projektissa asiakokonaisuus oli ”Digitaaliset oppimis- ja opetus-ratkaisut” ja työskentelymenetelmänä käytettiin sähköisellä alustalla toteutettuja ideariihiä.

Tilaisuuksien valmistelusta ja toteutuksesta vastasi asiantuntija-na/palvelutuottajana Owal Group Oy, jonka edustajien kanssa pidettiin enne tilaisuuksia muutama suunnittelukokous.

Ideariihien 3 kpl teemat olivat:

1. uuden koulut tilat, tunnelma ja toiminnallisuus 2. uuden koulun digitaaliset ratkaisut 3. vanhempien kommentit uuden koulun tilaratkaisuihin

Ideariihiin osallistuivat sivistystoimen viranhaltijat, opettajat, yritysten edustajia ja vanhemmat. Oppilaat osallistuivat tähän työvaiheeseen koulutyön puitteissa tekemällä opettajien johdolla omia ehdotuksia uuden koulun tiloille.

Jokaisella ideariihellä oli agenda ja tavoite, jotka viestittiin riiheen osal-listujille. Jokainen ideariihi vietiin läpi tämän mallin mukaan.

Ideariihien tulokset ja yhteenvedot jaettiin käytettäväksi arkkitehtisuunnittelulle ja niistä poimittiin toteutettavia ominaisuuksia vaatimusmäärittelyyn.

Käytäntö osoitti, että ideoita ja ehdotuksia tulee hyvin helposti myös muista kuin ennakkoon suunnitellusta asiakokonaisuudesta. Tämän vuoksi on tärkeää, että ti-lauudet alustetaan ja johdetaan hyvin. Toisaalta kaikki ideat ja ehdotukset ovat hyödyllisiä ja niitä pitää ottaa vastaan, ja toimittaa sellaisenaan tai jatkotyöstettyinä tilaajalle.

Kuva: Ideariihen agenda ja tavoite.

21

Kuva: Ote ideariihen yhteenvedosta, oppilaille tärkeä asiat digitaalisuuteen liittyen.

22

Prosessikuvaus

23

5.4 Toimintamalli – Vaatimusmäärittelyn laa-timinen

Vaatimusmäärittely

Vaatimusmäärittely on asiakirja,

jossa kuvataan asiakokonaisuuteen liittyviä ja sitä määritteleviä vaatimuksia toiminnallisella tasalla

o ei mainita tuotenimiä o ei määritellä teknisiä ratkaisuja

joka voidaan laatia useasta käsittelykulmasta

esimerkki 1: tässä projektissa käsittelykulmat olivat o uusi ajattelu (kuvaa uuteen kouluun liittyviä

käsitteitä ja toiminnan tavoitteita yleisellä ta-solla, vrt. ”iso kuva”-käsite)

o rakenteellinen infra (kuvaa tilojen rakenteelli-sia vaatimuksia digitaalisesta tulokulmasta)

o teknologinen infra (kuvaa digitaalisia toimin-taoja)

esimerkki 2: tietojärjestelmähankinta, jossa käsittely-kulmat olivat

o toimintavaatimukset (sisältäen myös liiketoi-mintatavoitteet)

o käyttäjävaatimukset (kuvaa kaikki toimenpi-teet, joita käyttäjä voi järjestelmää käyttäes-sään tehdä)

o täydentävät vaatimukset (kuvaa yleisellä tasol-la teknisiä vaatimuksia)

jossa jokainen vaatimus o numeroidaan o annetaan luokitustieto (kategoria) o annetaan tärkeys (esim. 1–pakollinen, 2–

hyödyllinen, 3–toivottu, 4–jatkokäsittelyyn)

o annetaan tila (esim. tunnistettu, analysoitu, kuvattu, katselmoitu, hyväksytty, hylätty)

joka toimii tarjouskilpailussa hankittavan kokonaisuu-den määrittelijänä

johon tarjoajat voivat kuvata omia ratkaisujaan vaa-timuskohtaisesti

jonka avulla voidaan objektiivisesti pisteyttää saadut tarjoukset käyttämällä hyväksi vaatimusten luokitus-, tärkeys- ja tilatietoja

24

Vaatimusmäärittely -toteutus ”Digitaaliset oppimis- ja opetusratkaisut” -projektissa

Tässä projektissa vaatimusmäärittely toteutettiin kolmesta näkökulmasta:

Näkökulmat ovat:

1. uusi ajattelu, kuvaa uuden opetussuunnitelman, opettajien ja sivistystoimen ajattelua uudesta kou-lusta

2. rakenteellinen infra, kuvaa niitä vaatimuksia, joita uudesta ajattelusta tulee rakennuksen rakenteelli-siin ominaisuuksiin

3. teknologinen infra, kuvaa niitä vaatimuksia, joita uudesta ajattelusta tulee rakennuksen digiteknolo-gisiin ratkaisuihin ja hankintoihin

Vaatimusmäärittelyn laatiminen ja siinä esitettävän tiedon jalostaminen on johdettua ryhmä- tai työpajatyöskentelyä. Menetelmän etuna on se, että kaikki sidosryhmät joutuvat osallistumaan työskentelyyn pohtimalla ja kuvaamalla heil-le tärkeitä rakennuksen ja teknologian ominaisuuksia.

Laatiminen aloitettiin siirtämällä ideariihissä työstetyt uu-det ajatukset ”Uusi ajattelu” –välilehdelle:

kaikille vaatimuksille pyrittiin antamaan selventävä kuvaus siitä, mitä ko. vaatimus tarkoittaa käytän-nössä

jos ideariihessä ideoidulle vaatimukselle ei voida antaa selventävää kuvausta, ei ko. vaatimusta oteta vaatimusmäärittelyyn. Näin liian abstraktiset ja vain subjektiiviset vaatimukset karsiutuvat pois toteu-tuksesta.

Kuva: Uusi ajattelu - Omatahtisuus – määritelty hyödylliseksi vaati-mukseksi ja kuvattu vaatimusmäärittelyyn.

Rakenteellisten vaatimusten (rakenteellinen infra -välilehti) osalta päätetiin, että vaatimusmäärittely jaetaan tilakoko-naisuuksiin, ja niille määritellään omat vaatimuksensa ”Uu-si ajattelu”-teemojen puitteissa.

Rakenteelliset vaatimukset huomioidaan rakennushank-keen alkuvaiheessa arkkitehtisuunnittelussa ja myöhemmin erikoissuunnittelussa.

25

Teknologisten vaatimusten (teknologinen infra) osata vaatimusmäärittely jaettiin seuraaviin kokonaisuuksiin:

tietoverkot

mediajärjestelmä

kulunvalvonta ja lukitus

kiinteistön muut tekniset järjestelmät

järjestelmien ylläpito

Teknologiset vaatimukset huomioidaan ko. alojen erityis-suunnittelussa ja hankintojen yhteydessä tarjouspyynnön vaatimuksina. Vaatimusmäärittelyä käytetään tarjouspyyn-nön dokumenttina ja saatujen tarjousten vertailussa kuten kappaleessa 5.1. on kuvattu kohdassa ”Käänteisen kilpailu-tuksen toteutus”.

Vaatimusmäärittely liitteenä 1.

Kuva: Teknologinen infra – Mediajärjestelmä – Langattomuus – mää-ritelty pakolliseksi vaatimukseksi ja kuvattu vaatimusmäärittelyyn.

26

Prosessikuvaus

27

5.5 Toimintamalli – Yritysvuoropuhelu

Projektin tavoitteena oli luoda toimintamalli, jolla on mer-kittävä vaikutus kotimaisten, digitaalisiin oppimisratkaisui-hin liittyvää teknologiaa tuottavien yritysten tuotekehityk-seen ja liiketoimintaan. Mallin tulisi olla sellainen, että se käynnistää ja sallii jatkuvan vuoropuhelun ja yhteistyön yri-tysten kanssa oppimista tukevissa tuotekehittämishank-keissa ja yliopistojen ja muiden tiedeyhteisöjen tutkimus-hankkeissa

Projektiin osallistuvat yritykset saivat mahdollisuuksia tuo-da omat ajatukset ja näkemykset suunnitteluun, toteutuk-seen ja hankintaan. Projektiin osallistuvat tiedeyhteisöt saivat taustatietoja siitä, voisivatko he käynnistää uutta oppimista ja opettajuutta tutkivia hankkeita Rantakylän koululla tai arvioida osallistumista yritysten tuotekehittä-mishankkeisiin.

Vuoropuhelun käymistä tukee innovatiivisten julkisten hankintojen ohjeistuksesta seuraavat periaatteet:

informoi markkinoita omista suunnitelmistasi mahdollisimman aikaisin ja perusta osaava organi-saatio, joka kykenee käsittelemään innovaatioita

tunnista markkinoilla olevat innovatiiviset ratkai-sut, informoi markkinoita tarpeista ja keskustele siitä, kuinka ne voidaan saavuttaa

anna tarjoajille mahdollisuus ehdottaa ideoita ja ole avoin vaihtoehdoille, kysy ratkaisua mutta älä määrää sitä

Yritysvuoropuhelu -prosessin vaiheita ovat:

1. Toimeksianto tilaajalta

tilaaja on tässä yhteydessä ymmärrettävä ra-kennuttajaksi, esim. kaupungin tilakeskus

tilaajan kanssa sovitaan, mitä tuote-, palvelu- tai osaamiskokonaisuutta edustavien yritysten kanssa vuoropuhelua käydään

2. Tavoitteiden määrittely

määritellään/päätetään, mitä tuote-, palvelu- tai osaamiskokonaisuutta lähdetään kehittämään, ellei tilaajalta ole saatu tavoitteita toimeksian-tona

määritellään tavoitteena oleva lopputulos

28

listataan kontaktoitavat yritykset, tiedot saa-daan koulun omista kontakteista ja nettihakujen perusteella

määritellään, mitä ja miten yrityksiä tiedotetaan omista suunnitelmista ml. HILMA

3. Toteutussuunnitelman laatiminen

laaditaan eri kanavissa jaettavat markkinointivies-tit ja kutsut

suunnitellaan tilaisuuksien käytännön järjestelyt ja vastuuhenkilöt

suunnitellaan tilaisuuksien työskentelymenetelmä

ideoidaan käsiteltävät teemat taustoineen, alus-tuksineen ja kysymyksineen

4. Toteutus

varataan tilat ja tarvittavat välineet

kutsut kohderyhmälle

työstetään teemoja suunnitelman mukaan

varataan riittävästi aikaa yritysten tuote- ja

palveluesittelyille sekä keskustelulle

tuotetaan suunniteltu lopputulos

5. Lopputuloksen toimitus tilaajalle

tässä projektissa lopputulos oli laajat tiedot yritysten tuotteita ja palveluista sekä näkemykset niistä koulu-rakentamisen ja teknologian hankintojen osa-alueista, joissa tarvitaan erityissuunnittelua

6. Tilaaja integroi suunnittelutiedon itse suunnitteluproses-siin, (ei kuulu hankkeeseen mutta välttämätön lisäys sii-hen). Tarkoituksena on hyödyntää markkinoilta satuja tie-toja, tulisi tiedot siirtää suunnittelulle ja mahdollistaa yri-tysten edustajien osallistuminen tekniseen suunnitteluun

7. Jatkotoimenpiteet, (ei kuulu hankkeeseen, mutta op-tionaalinen toimenpide)

projektin valmistuttua jatketaan vuoropuhelua jo hankkeeseen osallistuneiden yritysten ja tutkimusosa-puolten kesken

varmistetaan koulun käyttäjille tieto siitä, mitä markki-noilla on tarjolla ja miten tarjontaa voidaan hyödyntää

Toteutus ”Digitaaliset oppimis- ja opetusratkaisut” -projektissa

Tässä projektissa asiakokonaisuus oli ”Digitaaliset oppimis- ja opetusratkaisut” ja työskentelymenetelmänä käytettiin ohjat-tuja työpajoja, joihin yritykset kutsuttiin sähköpostilla ja HILMA-ilmoituksella. Työpajoissa yrityksillä oli mahdollisuus myös esitellä tuotteitaan ja palveluitaan. Kontaktoivat yrityk-set kerättiin opettajien omista yhteystiedoista ja ITK2015-konferenssin yhteystiedoista.

29

Prosessikuvaus

30

5.6 Tarjouspyyntöön liitettävät dokumentit

Tässä projektissa tuotettu ”Digitaalisten oppimis- ja ope-tusratkaisujen” vaatimusmäärittely ja käyttötapauskuvauk-set, joita voidaan käyttää hankintojen tarjouspyynnöissä.

Esimerkiksi ajateltua kalustus- ja teknologiahankintojen käänteistä kilpailutusta varten tarvittavat dokumentit ovat varsinaisen tarjouspyynnön kaupallisen osan lisäksi:

vaatimusmäärittely o kuvaa hankinnan vaatimukset yleisellä tasolla o käytetään tarjousvertailun pisteytyksessä

käyttötapauskuvaukset o kuvaavat tarjoajalle sen, miten koulun tiloissa

arkipäivässä työskennellään

Kohdassa 5.1. on kuvattu myös tässä projektissa syntyneen suunnittelutiedon siirtämistä itse suunnitteluprosessiin. Myös tässä yhteydessä suositellaan vaatimusmäärittelyn käyttämistä erityisalojen suunnittelijoita kilpailutettaessa ja valittaessa.

31

5.7 Esimerkki maailmanluokan oppimisympäristöstä

Projektin tilaisuuksissa ja keskusteluissa on tullut esiin useita merkitseviä näkökulmia, joiden huomioon ottaminen koulurakentamisessa tuot-taa uudenlaisen koulurakennuksen. Käsitys on, että kysymys voi olla maailmanluokan oppimisympäristöstä.

Näkökulma Ratkaisumalli

Digiteknologian käyttö opetustyössä Opettaja tietää, miten digiteknologiaa voi käyttää. Keskeistä on voida itsenäisesti päättää asiasta ja kuvata se, mitä digiteknologialla haluttaisiin tehdä – ja sitten tehdä se.

Teknologia tilataan sellaisena että se on helppokäyttöistä ja tarkoitettu oppimis- ja ope-tuskäyttöön erityisesti

Digiteknologia ympäristönä Yritykset tietävät, miten digiteknologiaa hyväksi käyttäen voidaan tuottaa ympäristö, jossa opetustyötä tehdään. Yritykset haastetaan kuuntelemaan käyttäjiä siinä, miten ympäristö tukee oppimista ja opetusta, ja miten ratkaisuja on helppoa käyttää

Digiteknologian käyttö ja digitaalisen maailman opettaminen oppilaille

Oppilaat voivat vapaasti käyttää kaikkea digiteknologiaa ja digitaalista ympäristöä oppimi-seen. Opettaja ohjaa oppimista.

Mitä enemmän ja monimutkaisempaa teknologiaa on käytössä, sen enemmän tuntuu olevan rajoituksia

Ratkaisussa tulisi pyrkiä oppimiseen, jota teknologia tukee. Ratkaisumalli, jossa hankittu teknologia määrää oppimistavat ja opetustyön sisällöt, ei ole oikea.

Tulevaisuuden megatrendit digiteknologian osalta Vain langattoman verkon saavutettavuudella, ominaisuuksilla ja kapasiteetilla on merkitys-tä. Kaikki palvelut on saavutettavissa langattomasti. Laiteteknologiasta siirrytään sisältöön ja sisältöpalveluihin (siirtymä on jo käynnistynyt ja vauhti kiihtyy koko ajan).

32

Koulu on täysin poikkeava ympäristö verrattuna esim. yritykseen tai virastoon

Tyypillisesti 10-kertainen määrä ihmisiä ja 30-kertainen määrä laitteita. Täysin erilainen tapa käyttää tietotekniikkaa (avoimet ympäristöt, kaikkea pitää voida ko-keilla, laiteriippumattomuus, BYOD, jne.). Tavoitetila: opetusmenetelmät ja –välineet seuraavat teknologian kehitystä, koulutyöhön ja oppimiseen pitää voida käyttää samoja palveluita ja välineitä kuin vapaa-ajallakin.

Vaatimusmäärittelytyössä esiin nousseet maailman-luokan oppimisympäristön vaatimukset Rantakylän uudella koululla

1. Langattomat verkot ja palvelut on tuotettava luotettavasti 2000 yhtäaikaiselle käyt-täjälle.

2. Langaton media- ja palvelujärjestelmä, josta saatavilla internet-, näyttö-, tulostus-, info-, kuulutus- ja tilavarauspalvelut.

3. Digitaalisten ympäristöjen integraatiot mahdollistavat rakennuksen korkean käytet-tävyyden ja käyttöasteen. Internet of Things, Big Data, jne.

4. Käyttöpalvelujen hankinta. Tuki- ja ylläpitopalvelut määriteltävä SLA:lla.

5. Yritysvuoropuhelulla ja koulun itsenäisellä hankintatavalla voidaan varmistaa jatku-va kärkipaikalla pysyminen.

6. Hankintojen luonne; investointeja vai vuokraus; jälkimmäinen varmistaa teknologi-oiden päivityksen, investointi taas vanhenee

7. Koulun hyödyntäminen myös julkisuudessa, sekä tutkimukseen ja kehitykseen kan-sallisesti ja kansainvälisesti

33

6. Liitteet

Liite 1. Vaatimusmäärittely

Liite 2. Käyttötapauskuvaukset

Liite 3. Kontaktoitujen yritysten / henkilöiden sähköpostiosoitteet

Liite 4. Tilaisuuksiin osallistuneet yritykset

Liite 5. Ideariihien tulokset

Liite 6. Suorat yritystapaamiset ja tutustumiskäynnit

Liite 7. Hankkeeseen osallistuneet tiedeyhteisöt