LUKUVUOSI-OPAS 2017–2018 VANTAANKOSKEN KOULU

2

Sisällys 1 Vantaankosken koulu .......................................................................... 4

1.1 Vantaan perusopetus ..................................................................... 4 Arvot (HOT) ......................................................................................... 4 Visio ..................................................................................................... 5 Slogan .................................................................................................. 5 Sivistystoimi ........................................................................................ 5

2 Aikataulut ............................................................................................ 6 2.1 Työ- ja loma-ajat ............................................................................. 6

Syyslukukausi 2017 (92 työpäivää)...................................................... 6 Kevätlukukausi 2018 (95 työpäivää) ................................................... 6

2.2 Opiskelujaksot ................................................................................ 6 2.3 Muita tärkeitä päivämääriä ............................................................ 6 2.4 Koulupäivän rakenne ...................................................................... 7

3 Vantiksen ABC ..................................................................................... 8 3.1 Vantaankosken koulun järjestyssäännöt ........................................ 8

Käsityön, fysiikan, kemian, kotitalouden sekä liikunnan oppitunnit . 10 3.2 Oppilaskunnan hallitus ja tukioppilastoiminta ............................. 10 3.3 Musiikin harrastustoiminta .......................................................... 11 3.4 Välipala ......................................................................................... 11 3.5 Erityisruokavaliot .......................................................................... 12 3.6 Välituntialueet ja mopo/mautoparkki .......................................... 12 3.7 Tiedottaminen .............................................................................. 14 3.8 Tabletit ja chromebookit opetuskäytössä .................................... 14 3.9 Kiusaamisen vastainen toiminta ................................................... 15 3.10 Kurinpito .................................................................................. 16

4 Kodin ja koulun yhteistyö .................................................................. 17 4.1 Vanhempainyhdistys Vantis ry ..................................................... 17 4.2 Vanhempainillat ........................................................................... 18 4.3 Huoltajien yhteydenotot .............................................................. 18 4.4 Leirikoulut ..................................................................................... 19

5 Koulunkäynnin tuki............................................................................ 20 5.1 Kolmiportainen tuki ja tuen muodot ............................................ 20

Yleinen tuki ........................................................................................ 20 Tehostettu tuki .................................................................................. 20 Erityinen tuki ..................................................................................... 20

5.2 Tuen muodot ................................................................................ 21

3

6 Sosiaaliset palvelut ja oppilashuolto ................................................. 22 6.1 Oppilashuolto ............................................................................... 22 6.2 Voimala ......................................................................................... 23 6.3 Kouluterveydenhuolto.................................................................. 23 6.4 Koulupsykologi ............................................................................. 23 6.5 Koulukuraattori ............................................................................ 24 6.6 Oppilaanohjaajat .......................................................................... 24 6.7 Tsemppiryhmä .............................................................................. 25

7 Wilma ................................................................................................ 26 7.1 Tuntimerkinnät ............................................................................. 26 7.2 Tuntipäiväkirja ja kokeet .............................................................. 27

8 Poissaolot ja tapaturmat ................................................................... 28 8.1 Sairauspoissaolot .......................................................................... 28 8.2 Etukäteen anotut poissaolot ........................................................ 29 8.3 Luvattomat poissaolot .................................................................. 29 8.4 Poissaolojen kirjaaminen Wilmaan .............................................. 30 8.5 Tapaturmat ................................................................................... 30

9 Oppilasarviointi ................................................................................. 32 9.1 Todistukset ................................................................................... 32 9.2 Arviointikeskustelu ....................................................................... 32 9.3 Arvioinnin näkyminen wilmassa ................................................... 33 9.4 Arvioinnin perusteet ..................................................................... 33

Oppimisen arviointi ........................................................................... 33 Työskentelyn arviointi ....................................................................... 34 Käyttäytymisen arviointi ................................................................... 34 Lisätietoja .......................................................................................... 35

10 Vaarallisen työn tekeminen teknisen, fysiikan ja kemian työn

tunneilla ...................................................................................................... 36 10.1 Teknisen työn koneet ja laitteet, joita oppilaat saavat käyttää

yläkoulussa ............................................................................................. 37 11 Vantaan kaupungin opetusverkon käyttösäännöt oppilaille ja

opiskelijoille ................................................................................................ 38 11.1 Henkilökohtainen käyttäjätunnus ja salasana ......................... 38 11.2 Tietoteknisten laitteiden ja internetyhteyksien käyttö ........... 39 11.3 Nettietiketti ja verkon vastuullinen käyttö .............................. 39 11.4 Seuraamukset .......................................................................... 41

Yhteystiedot

4

1 VANTAANKOSKEN KOULU

Vantaankosken koulu muodostuu kolmesta rakennuksesta:

päärakennuksesta, biologiaparakista ja kielitalosta. Päärakennus ja

biologiaparakki sijaitsevat osoitteessa Isontammentie 15 ja kielitalo

osoitteessa Isontammentie 17. Nimensä mukaisesti biologiaparakissa

tapahtuu biologian ja maantieteen opetus, kielitalossa vieraiden kielten

opetus.

Lukuvuonna 2017–

2018 Vantaankosken

koulussa on reilu 600

oppilasta ja opettajia

lähes 50.

Koulunkäyntiavustajia

on kaksi.

Vantaankosken koulun

hallintoon kuuluvat

rehtori Kaisa

Maliniemi,

apulaisrehtori Maria

Hohka, vararehtori Iiris

Eronen ja koulusihteeri

Elena Myugyanen.

1.1 VANTAAN PERUSOPETUS

Arvot (HOT)

Hyvinvointi, Oppimisen ilo ja Toisten kunnioitus.

5

Visio

Opimme tulevaisuuden tietoja ja taitoja sekä rakennamme turvallista

lähikoulua. Toimimme vastuullisesti ja teemme ekososiaalisesti kestäviä

valintoja.

Slogan

Oppien ja osallistuen - taitoja tulevaisuuteen

Sivistystoimi

Sivistystoimen tehtävänä on opetuslautakunnan ja vapaa-ajan lautakunnan

toimialaan kuuluvien asioiden valmistelu ja täytäntöönpano.

Opetuslautakunnan tehtävänä on kehittää ja koordinoida kasvatus- ja

opetustoimialaa, ja se huolehtii perusopetuksen järjestämisestä ja

kehittämisestä.

Apulaiskaupunginjohtaja Elina Lehto-Häggroth puh. (09) 8392 2301

Peruskoulutoimen johtaja Ilkka Kalo puh. (09) 8392 2060

6

2 AIKATAULUT

2.1 TYÖ- JA LOMA-AJAT

Syyslukukausi 2017 (92 työpäivää)

syyslukukausi to 10.8. – pe 22.12.2017

yhteinen lauantaityöpäivä 26.8.2017

syysloma ma 16.10. – pe 20.10.2017 (viikko 42)

joululoma la 23.12.2017 – su 7.1.2018

9.lk TET-jakson ajankohta ma 30.10. – pe 10.11.2017

Kevätlukukausi 2018 (95 työpäivää)

kevätlukukausi ma 8.1. – la 2.6.2018

talviloma ma 19.2. – pe 23.2.2018 (viikko 8)

lauantaityöpäivää korvaava vapaa vappuaatto ma 30.4.2018

2.2 OPISKELUJAKSOT

1. jakso to 10.8.2017 – pe 22.12.2017 92 koulupäivää

2. jakso ma 8.1.2018 – la 2.6.2018 95 koulupäivää

2.3 MUITA TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ

Alla olevista sekä lukuvuoden aikana täsmentyvistä tapahtuma- ja

poikkeuspäivistä tiedotetaan kootusti aina lukukauden alussa tiedotteella

ja mahdollisesti myös lisäksi erillisillä Wilman pikaviesteillä.

Syyslukukaudella:

Valokuvaus ke 16.8. – pe 18.8.2017

Lauantaityöpäivä la 26.8.2017

Seiskapäivät KanNussa ti 29.8. – ke 30.8.2017

Koko koulun luokkavanhempainilta to 14.9.2017

7

Koko koulun vanhempainilta ke 25.10.2017

9.lk yhteishakuvanhempainilta ti 28.11.2017

Kevätlukukaudella:

Koko koulun salivanhempainilta ti 16.1.2018

2.4 KOULUPÄIVÄN RAKENNE

Koulun ulko-ovet ovat avoinna klo 7.00 alkaen. Ruokailu on merkitty

tähdellä (*) ja ruokavuoro voi vaihdella 1. ja 2. ruokailun kesken. Oppilaat

syövät heille merkityillä ruokavuoroilla, jotka näkyvät lukujärjestyksestä.

1. tunti 8.00-8.45 1. tunti 8.00-8.45

2. tunti 9.00-9.45 2. tunti 9.00-9.45

3. tunti 10.00-10.45 3. tunti 10.00-10.45

*ruokailu / *10.45-11.15 11.00-11.45 *ruokailu / *10.45-11.15 11.00-11.30

4. tunti 11.15-12.00 *11.45-12.15 lv-tuokio 11.15-11.45 *11.30-12.00

5. tunti 12.15-13.00 4. tunti 12.00-12.45

6. tunti 13.15-14.00 5. tunti 13.00-13.45

7. tunti 14.15-15.00

8. tunti 15.15-16.00

ma, ti, to, pe ke

8

3 VANTIKSEN ABC

3.1 VANTAANKOSKEN KOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT

Vantaankosken koulussa noudatetaan koulun järjestyssääntöjä ja voimassa

olevaa lainsäädäntöä.

Koulun järjestyssääntöjen tarkoituksena on edistää koulun sisäistä

järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön

turvallisuutta ja viihtyisyyttä, ja niissä annetaan lainsäädäntöä tarkentavia

koulun turvallisuuden ja viihtyisyyden kannalta tarpeellisia määräyksiä

käytännön järjestelyistä ja asianmukaisesta käyttäytymisestä. Mikäli

oppilas toimii järjestyssääntöjen vastaisesti, sovelletaan kurinpitotoimia.

Vantaankosken koulun järjestyssäännöt tarkistetaan vuosittain

opettajakunnan, oppilaskunnan ja huoltajien kanssa.

Järjestyssääntöjä noudatetaan kouluaikana koulualueella ja opettajan

määrittämissä oppimisympäristöissä sekä koulun järjestämissä

tilaisuuksissa. Koulualueella tarkoitetaan koulurakennuksia, joissa pidetään

oppitunteja ja niiden piha-alueita. Koulualueeksi lasketaan myös

liikuntatunneilla käytettävät liikuntapaikat.

Otan mukaan koulupäivän aikana ja koulumatkalla tarvittavat tavarat

ja varusteet. En tuo kouluun:

sellaisia esineitä tai aineita, joilla voidaan vahingoittaa henki-löitä tai omaisuutta (esim. teräaseita, laserosoittimia tai tu-lentekovälineitä),

energia-, virvoitus- tai muita juomia, päihteitä, opiskelun kannalta tarpeettomia esineitä tai aineita.

Jätän kulkuvälineeni niille varatuille paikoille. Muistan, että Vantaan kaupunki ei korvaa kulkuvälineille tapahtuneita vahingontekoja.

Tulen kouluun ja oppitunneille ajoissa.

9

Koulussa osallistun opetukseen, käyttäydyn asiallisesti ja teen tehtävät tunnollisesti.

Pidän koulun siistinä – en sotke ja siivoan jälkeni! Pidän puhelimeni repussa äänettömänä oppituntien ajan. Käytän pu-

helintani ja muuta teknologiaa vain opetushenkilöstön luvalla opiske-lun edistämiseksi.

Välitunnit vietän välituntialueella ja ulkovälitunneilla olen ulkona. En poistu koulualueelta koulupäivän aikana ilman erillistä lupaa ope-

tushenkilöstöltä. Riisun kengät ja ulkovaatteet oppitunneilla. Ruokatauolla:

ruokailen omalla ruokavuorollani, menen jonoon ja ruokalaan ilman päähinettä, ulkovaatteita ja

koululaukkua, en etuile enkä töni jonossa, otan vain sen, minkä syön ja muistan hyvät ruokatavat ja ruokarauhan ruokalassa, palautan astiat omille paikoilleen.

Lajittelen jätteeni oikein. En tupakoi, käytä nuuskaa enkä muita päihteitä koulualueella tai kou-

lupäivän aikana.

Noudatan koulun kaikkien aikuisten ohjeita.

Käyttäydyn asiallisesti muita kohtaan ja kunnioitan: toisia ihmisiä huomioimalla heidät ja puhumalla heille asialli-

sesti ja ystävällisesti – en kiusaa, käyttäydy uhkaavasti enkä luvatta kuvaa toisia,

toisten fyysistä koskemattomuutta, opiskelu- ja työrauhaa oppitunneilla, muiden omaisuutta (esim. tavaroita ja tekijänoikeuden alai-

nen materiaali), koulun omaisuutta (esim. oppikirjoja ja tabletteja), koska olen

korvausvelvollinen rikkomistani ja hukkaamistani tavaroista, tapahtumia, juhlia ja niiden esiintyjiä omalla käytökselläni.

Muistan hyvät käytöstavat, myös somessa, ja ymmärrän, että huono käytös on kielletty, vaikka jotain tiettyä asiaa ei olisi tähän erikseen kir-jattu.

10

Käsityön, fysiikan, kemian, kotitalouden sekä liikunnan oppitunnit

Mikäli oppilas ei noudata työskentelyssä pelisääntöjä tai voi muuten

aiheuttaa vaaraa itselle tai toiselle, oikeus työskentelyyn evätään

määräajaksi tai siihen saakka, kunnes työskentelyn katsotaan taas olevan

turvallista.

3.2 OPPILASKUNNAN HALLITUS JA TUKIOPPILASTOIMINTA

Peruskoulu-, kunta- ja nuorisolaki edellyttävät, että nuoria kuullaan heitä

koskevissa asioissa. Vantaankosken koulussa toimii oppilaskunta, jonka

jäseniä ovat kaikki koulun oppilaat. Oppilaat valitsevat keskuudestaan

oppilaskunnan hallituksen, jonka tehtävänä on huolehtia oppilaskunnan

käytännön toiminnasta. Oppilaskunnan hallitukseen valitaan jokaisesta

luokasta yksi varsinainen edustaja ja yksi varaedustaja. Koulun

yhteisöllinen hyvinvointiryhmä (YHR) sekä johtoryhmä tapaavat

oppilaskunnan hallitusta vähintään kerran lukuvuoden aikana.

Oppilaskuntatoiminta tukee kasvamista aktiiviseksi kansalaiseksi mm.

osallistumalla:

koulun toiminnan kehittämiseen,

viihtyvyyden lisäämiseen,

kestävää kehitystä tukevaa toimintaa,

erilaisten teemapäivien järjestämiseen,

Vantaan kaupungin Vaikuttajapäivään,

nuorisovaalien järjestämiseen,

kaupungin opetustoimelta saatuihin tehtäviin,

oppilaskuntien alueellisiin tapaamisiin sekä

taksvärkkipäivän järjestämiseen.

Vantaankosken koulussa on aktiivista tukioppilastoimintaa. Toiminnan

tavoitteena on edistää hyviä toverisuhteita, kouluviihtyvyyttä,

yhteisvastuuta sekä turvallista ja kannustavaa ilmapiiriä koulussa.

Tukioppilaat ovat ystäviä ja reiluja kavereita, jotka neuvovat, tukevat,

auttavat ja ohjaavat sekä toimivat esimerkkinä uusille 7. luokkalaisille.

11

Tukioppilaat auttavat uusia 7. luokkalaisia sopeutumaan uuteen kouluun ja

he osallistuvat 7. luokkalaisten ryhmäyttämiseen mm. lv-tuokioilla ja

Seiskapäivillä. Tukioppilaat seuraavat aktiivisesti kummiluokkiaan ja

tarvittaessa juttelevat oppilaiden kanssa tai kertovat esim. havaitsemistaan

kiusaamistapauksista opettajille.

Tukioppilaat osallistuvat aktiivisesti oppilaskunnan hallituksen kanssa myös

muuhun koulun yhteistoimintaan ideoiden ja järjestäen mukavaa yhteistä

toimintaa. Uusia tukioppilaita valitaan keväisin ja tukioppilaat koulutetaan

tehtäväänsä. Koulun yhteisöllinen hyvinvointiryhmä (YHR) sekä johtoryhmä

tapaavat oppilaskunnan hallitusta ja tukioppilaita vähintään kerran

lukuvuoden aikana.

3.3 MUSIIKIN HARRASTUSTOIMINTA

Vantaankosken koulussa voi harrastaa bändisoittoa koulupäivän jälkeen

olevissa bändikerhoissa. Lisäksi oppilaiden on mahdollista saada

maksullisia, yksityisiä soittotunteja koulupäivän aikana Vaskivuoren lukion

musiikkiseuran järjestämässä soitinopetuksessa. Lisätietoja koulun

musiikkitoiminnasta saa koulun musiikinopettajalta.

3.4 VÄLIPALA

Välipalaa myydään koulun ruokalassa maanantaisin, tiistaisin ja torstaisin

klo 13.00–13.15. Keittiöhenkilökunnan koulutukset tms. poikkeustilanteet

saattavat aiheuttaa tilapäisiä muutoksia välipalamyynnissä ja niistä

ilmoitetaan koulussa oppilaille. Välipala syödään koulun ruokalassa mm.

ruokarauhan takaamiseksi ja roskaamisen vähentämiseksi.

Välipala maksetaan kaupunkikortilla, johon ladataan arvoa Vantaa-infossa.

Kaupunkikortti on henkilökohtainen, eli sillä ei voi tarjota välipalaa muille.

Lisätietoa koulujen välipalamyynnistä löytyy täältä:

https://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embe

ds/vantaawwwstructure/119929_20150925_valipalatiedote_VANTTI.pdf

12

3.5 ERITYISRUOKAVALIOT

Mikäli oppilas tarvitsee erityisruokavaliota, siitä tulee ilmoittaa koulun

keittiöön erillisellä lomakkeella. Lisätietoja asiasta löytyy täältä:

http://www.vantti.fi/ateria/erityisruokavalio.

Jos erityisruokavalion omaava oppilas on koulusta pois (esim. lomamatkalla

tai useamman päivän sairaana), asiasta on ilmoitettava koulun keittiöön

(puh. 8393 4879 tai 050 312 4532). Lyhyistäkin poissaoloissa ilmoittaminen

keittiöön on toivottavaa aamulla klo 08.00 mennessä.

3.6 VÄLITUNTIALUEET JA MOPO/MAUTOPARKKI

Seuraavalla sivulla olevaan karttaan on merkitty välituntialue (viivoitettu

alue), pyörätelineet sekä mopo- ja mopoautoparkkipaikat. Pyörätelineiden

luona eikä mopo/mautoparkeilla ei saa oleskella välituntisin.

Koulualueelta poistuminen ilman opettajan lupaa on kielletty koulupäivän

aikana.

13

14

3.7 TIEDOTTAMINEN

Suurin osa koulun omista ja sivistysviraston tiedotteista, oppilaan

koulunkäyntiä koskevat asioista, opettajien viesteistä jne. kulkevat Wilman

välityksellä. Wilmasta on kerrottu tarkemmin kappaleessa 7.

Wilmassa kohdassa Tiedotteet julkaistaan syys- ja kevättiedotteet aina

lukukauden alkupuolella sekä lukuvuositiedote lukuvuoden lopussa.

Tiedotteesta löytyvät mm. jakson tärkeät päivämäärät, tapahtumat ja muut

tärkeät asiat.

Koulusta lähetetään myös erillisiä (paperisia) tiedotteita silloin, kun niissä

on erillinen palautusosa, joka tulee palauttaa luokanvalvojalle (tai muulle

nimetylle opettajalle) viimeiseen palautuspäivään mennessä. Paperiset

tiedotteet koskevat yleensä teemapäiviä, luokkaretkiä yms. ja palautusosan

toimittaminen koululle on ensiarvoisen tärkeää, jotta koulu voi ryhtyä

asian/tapahtuman mukaisiin järjestelyihin.

Koulun kotisivuilta löytyy paljon hyödyllistä tietoa koulusta, opiskelusta ja

tapahtumista. Kotisivut löytyvät osoitteesta

www.sivistysvantaa.fi/vantaankoskenkoulu.

3.8 TABLETIT JA CHROMEBOOKIT OPETUSKÄYTÖSSÄ

Vantaan sivistystoimen strategian tavoitteena on vakiinnuttaa tieto- ja

viestintätekniikan opetuskäyttö osaksi lasten ja nuorten arkea. Tabletteja

ja Chromevookeja hyödynnetään mm. tiedon keräämisessä ja

tuottamisessa sekä vuorovaikutusalustana.

Lukuvuonna 2017 – 2018 Vantaankosken koulussa on oppilailla

oppituntikäytössään sekä tabletteja että Chromebookeja. Tabletit ja

Chromebookit on varattu koulutyötä ja koulussa tapahtuvaa työskentelyä

varten.

15

3.9 KIUSAAMISEN VASTAINEN TOIMINTA

Koulussamme ei sallita kiusaamista. Kiusaamistilanteen havainneella on

velvollisuus välittömästi kertoa tapahtuneesta jollekin koulun aikuisista tai

tukioppilaalle, tai kaikissa vantaalaisissa kouluissa käytössä olevan

huolilaatikon kautta.

Huolilaatikon tarkoituksena on saada suoraan oppilailta aiempaa enemmän

ja matalammalla kynnyksellä tietoa kiusaamisesta, myös anonyymisti.

Huolilaatikko tarjoaa siis yhden tavan kiusaamiseen puuttumiselle.

Oppilas voi jättää Voimalan käytävällä olevaan postilaatikkoon viestin

koskien kiusaamiseen liittyvää huoltaan. Oppilas voi kirjoittaa huolensa

kiusaamisesta sillä tarkkuudella, kuin hän itse haluaa. Huolen voi jättää

laatikkoon joko nimettömänä tai omalla nimellä. Viestin voi jättää myös

itsestään. Huolilaatikon läheisyydestä löytyy lomakkeita, joita oppilaat

voivat käyttää huolen kirjaamiseen.

Kouluterveydenhoitaja toimittaa oppilaiden viestit koulukuraattorille, joka

käy ne läpi ja varmistaa, että jokainen kirjattu huoli käsitellään

asianmukaisella tavalla. Varsinainen kiusaamistilanteisiin puuttuminen

toteutetaan Vantaankosken koulussa KiVa Koulu® -toimintamallin

mukaisesti (http://www.kivakoulu.fi). KiVa Koulu® on kiusaamisen

vastainen toimenpideohjelma, joka on kehitetty Turun yliopiston

psykologian laitoksen ja Oppimistutkimuksen keskuksen yhteistyönä. Se

tähtää koulukiusaamisen vähentämiseen ja ennaltaehkäisyyn.

Vantaankosken koulun KiVa Koulu® -opettajat lukuvuonna 2017 – 2018

ovat laaja-alainen erityisopettaja Sirkku Ylinen, oppilaanohjaaja Henna

Oravasaari sekä kaksi aineenopettajaa. Kiva Koulu –ohjelma on tuottanut

tutkitusti hyviä tuloksia koulukiusaamisen ehkäisyssä, koulukiusaamiseen

puuttumisessa ja sen vähentämisessä kaikilla vuosiluokilla.

Huolilaatikkoon tulevia viestejä ei voida käydä läpi päivittäin, joten

akuuteissa tilanteissa on edelleen suositeltavinta tuoda kiusaaminen

suoraan kenen tahansa koulun aikuisen tietoon.

16

3.10 KURINPITO

Mikäli oppilas toimii lakien, koulun järjestyssääntöjen tai hyvien tapojen

vastaisesti, voidaan perusopetuslain kurinpitosäädösten nojalla:

oppilasta puhutella,

oppilas poistaa oppitunnilta,

käydä kasvatuskeskustelu, johon osallistuvat oppilas,

opettaja/rehtori ja tarvittaessa huoltaja,

oppilas määrätä jälki-istuntoon,

oppilaalle antaa kirjallinen varoitus tai

oppilas erottaa määräaikaisesti koulusta.

Järjestyssääntöjen vastaisesta toiminnasta ja määrätystä kurinpitotoimesta

ilmoitetaan oppilaan huoltajalle Wilmalla kirjaamalla se

(kasvatuskeskustelu, jälki-istunto, oppitunnilta poistaminen, tms.) Wilmaan

kahteen paikkaan: Tuntimerkinnät ja Tuki / Toimenpiteet –välilehdille.

Tarvittaessa ollaan huoltajaan myös puhelimitse yhteydessä.

Jälki-istunnon oppilas suorittaa jälki-istunnon määränneen tai muun

erikseen nimetyn opettajan ohjauksessa. Jälki-istunnossa voidaan teettää

kirjallisia tai suullisia tehtäviä tai harjoituksia, jotka ovat oppilaan

kasvatusta, opetusta ja kehitystä tukevia. Oppilas voidaan myös velvoittaa

istumaan hiljaa jälki-istunnon ajan.

17

4 KODIN JA KOULUN

YHTEISTYÖ

Kodin rooli oppilaan elämänhallintataitojen kehittymisessä ja koulutyön

tukemisessa on suuri – tällaisia asioita ovat mm. hyvät käytöstavat ja

koulutehtävistä huolehtiminen. Kotona huolehditaan mm. siitä, että

oppilas saa riittävästi yöunta, tulee ajoissa kouluun, ja ottaa tarvittavat

opiskeluvälineet mukaansa ja liikuntatunneille oikeat varusteet sekä

pukeutuu sään mukaisesti. Koti ja koulu tekevät yhteistyötä oppilaan

hyväksi.

4.1 VANHEMPAINYHDISTYS VANTIS RY

Vantis ry on Vantaankosken koulun yhteyteen syksyllä 2013 perustettu

vanhempainyhdistys, jonka tavoitteena on määrätietoisesti toimia

Vantaankosken koulun oppilaiden, vanhempien sekä koulun henkilöstön

hyväksi välittämällä tietoa vanhemmilta kouluun ja koulusta vanhemmille,

tarjoamalla vanhemmille laajan vertaisverkoston ja keskustelufoorumin

oman koulun sekä myös muiden lähialueen koulujen vanhempien ja koulun

henkilöstön kanssa tarjoamalla mahdollisuuden olla mukana vaikuttamassa

päätöksentekijöihin suoraan ja välillisesti Vanhempainliiton ja Vanvary:n

verkostojen kautta.

Ennen kaikkea Vantis on kasvava joukko Vantaankosken koulun

vanhempia, jotka uskovat vahvasti, että nuorillemme on tärkeää nähdä

meidän olevan aidosti kiinnostuneita heidän arkeensa liittyvistä asioista ja

tietää meidän aktiivisesti olevan mukana kehittämässä kouluamme ja sen

lähiympäristöä viihtyisämmäksi sekä turvallisemmaksi paikaksi elää ja

opiskella.

Vantis ry on Suomen Vanhempainliitto ry:n sekä Vantaan

vanhempainyhdistyksien alueyhdistys ry VANVARY:n jäsen.

http://vantis.yhdistysavain.fi vantisry@gmail.com

http://vantis.yhdistysavain.fi/liity-jaseneksi/

18

4.2 VANHEMPAINILLAT

Vanhempainiltoja on Vantaankosken koulussa lukuvuonna 2017–2018

yhteensä neljä, joista kolme on koko koulun yhteisiä vanhempainiltoja ja

yksi peruskoulun päättöluokkalaisten vanhemmille suunnattu

yhteishakuvanhempainilta.

Vanhempainilloissa keskustellaan koulunkäyntiin ja nuorten elämään

keskeisesti liittyvistä asioista. Yksi lukuvuoden vanhempainilloista on

luokkavanhempainilta, jossa vanhemmilla on mahdollisuus verkostoitua

luokan muiden oppilaiden huoltajien kanssa ja esim. suunnitella

luokkaretkeä tai leirikoulua. Salivanhempainillassa huoltajilla on

mahdollisuus tavata henkilökohtaisesti koulun opettajia ja muuta

henkilökuntaa. Kolmas vanhempainilta on osallistava vanhempainilta, jossa

vanhemmat otetaan mukaan keskustelemaan, suunnittelemaan ja

vaikuttamaan kaikkia koulun oppilaita koskeviin asioihin.

Vanhempainiltojen ajankohdat on kerrottu kohdassa 2.3 Muita tärkeitä

päivämääriä.

4.3 HUOLTAJIEN YHTEYDENOTOT

Kouluun voi ottaa yhteyttä kaikissa koulunkäyntiin liittyvissä asioissa. Kodin

ja koulun pääasiallinen yhteydenpitokanava on Wilma, josta on kerrottu

tarkemmin kappaleessa 7. Mahdolliset soittopyynnöt kannattaa lähettää

Wilma-viestillä – näin opettaja voi vastata soittopyyntöön oppituntiensa

jälkeen tai muuna sopivana aikana, jolloin hän ei ole valvomassa oppilaita.

Luokanvalvoja, aineenopettajat, rehtorit ja kanslia vastaavat mielellään

huoltajien kysymyksiin. Hiukan pidemmän asian ollessa kyseessä voidaan

järjestää koululle asianmukaisella kokoonpanolla palaveri, jossa huoltajalla

ja oppilaalla on tilaisuus keskustella koulutyössä mukana olevien aikuisten

kanssa kouluasioista kattavasti.

19

4.4 LEIRIKOULUT

Leirikoulu on vapaaehtoinen opetuksellinen ja elämyksellinen kokemus

uudessa ympäristössä. Luokan on mahdollista lähteä leirikouluun, jos

oppilaat, luokanvalvoja/opettaja ja huoltajat yhdessä niin sopivat.

Oppilaille, jotka eivät osallistu leirikouluun, järjestetään opetus koulussa.

Luokanvalvoja ei ole velvollinen osallistumaan leirikouluun.

Leirikoulusuunnitelma on kirjattava heti lukuvuoden alussa koulun sen

vuoden lukuvuosisuunnitelmaan, jolloin se aiotaan toteuttaa.

Varainkeruusta leirikoulua varten ja luokan tilistä huolehtii koottu

luokkatoimikunta. Leirikoulun aikana koulun järjestyssäännöt ovat

voimassa ja lisäksi on noudatettava erikseen leirikoulua varten annettavia

ohjeita.

Opettajan lisäksi leirikoulun valvojana toimii vähintään yksi luokan oppilaan

huoltaja. Valvojissa on oltava vähintään yksi kummankin sukupuolen

edustaja ja he toimivat opettajan tukena valvomassa oppilaita.

20

5 KOULUNKÄYNNIN TUKI

Perusopetuslain mukaan tulee jokaisessa maan peruskoulussa tarjota

oppilaille kolmiportaista koulunkäynnin ja opiskelun tukea.

5.1 KOLMIPORTAINEN TUKI JA TUEN MUODOT

Yleinen tuki

Kaikki oppilaat, arviointi yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaan.

Oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma. Esimerkiksi muutama

tukiopetuskerta ennen kokeita tai sairauspoissaolon jälkeen.

Tehostettu tuki

Opinpolulla jotain esteitä, opintojen arviointi yleisopetuksen

opetussuunnitelman mukaan. Oppilaalle laaditaan aina

oppimissuunnitelma yhteistyössä kodin ja koulun kanssa. Esimerkiksi

säännöllinen/viikoittainen tukiopetus tai pienryhmäopetus jossakin

jaksossa tai koko lukuvuoden.

Erityinen tuki

Opinpolulla moninaisia esteitä, opintojen arviointi yleisopetuksen

opetussuunnitelman tai yksilöllistettyjen tavoitteiden mukaisesti. Jokaiselle

erityisen tuen oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen

järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) yhteistyössä kodin ja koulun

kanssa. Esimerkiksi säännöllinen tukiopetus, luokkamuotoinen

erityisopetus, yksilöllistetyt tavoitteet jossakin oppiaineessa.

Aloitteen oppilaan tarvitsemasta tuesta saa ja voi tehdä oppilas itse,

huoltaja tai opettaja aina, kun huoli koulunkäynnin sujumisesta herää. Syyt

voivat olla moninaiset, mutta kaikissa tapauksissa tavoite on sama eli

oppilaan koulukäynnin sujuminen parhaalla mahdollisella tavalla.

21

5.2 TUEN MUODOT

Tukiopetus tarkoittaa oppilaan oppituntien ulkopuolella annettavaa jonkin

aineen oppisisältöjen ja/tai opiskelustrategioiden harjoittelua opettajan

ohjauksessa. Tukiopetukseen voi osallistua kerrallaan yksi tai useampi

oppilas. Aineenopettajat järjestävät usein tukiopetusta esim. ennen koetta

tai jos oppilas sairastelun vuoksi tarvitsee lisätukea saavuttaakseen

oppimistavoitteet ko. oppiaineessa.

Samanaikaisopetuksesta on kyse silloin, kun toinen aineenopettaja tai

erityisopettaja on opetuksesta vastaavan aineenopettajan työparina

luokassa huolehtien joko yhden tai useamman oppilaan opiskelusta tai

työskennellen opetuksessa toisena opettajana. Perusryhmä voidaan myös

joillakin oppitunneilla jakaa kahdeksi ryhmäksi, jolloin opettajat toimivat

eri tilassa oman pienemmän – noin 10 oppilaan – ryhmän kanssa.

Pienryhmäopetuksesta on kyse silloin, kun yksi tai useampi oppilas joko

lyhytaikaisesti tai koko jakson/lukuvuoden ajan opiskelee erityisopettajan

kanssa pienessä ryhmässä yhtä tai useampaa ainetta.

Pienluokan oppilaat opiskelevat yleensä oman ryhmänsä kanssa, mutta

oppilas voi joissakin oppiaineissa olla myös osana jotakin toista

oppilasryhmää (esim. valinnaisaineissa). Kaikista pienluokan oppilaan

opetuksen järjestämistä koskevista asioista sopivat koti ja koulu yhdessä

ns. HOJKS-palaverissa.

Mikäli oppilaalle on laadittu yksi tai useampi pedagoginen asiakirja

(oppimissuunnitelma, HOJKS, pedagoginen arvio tai pedagoginen selvitys),

ovat ne huoltajan luettavissa Tuki-välilehdellä Wilmassa. Asiakirjat

laaditaan yhteistyössä oppilaan ja huoltajien kanssa.

Yhdeksäsluokkalaisten osalta oppilaanohjaajat ovat mielellään mukana

pedagogisten asiakirjojen laatimisprosessissa, koska jatko-

opintosuunnitelmat on hyvä sisällyttää asiakirjoihin.

22

6 SOSIAALISET PALVELUT JA

OPPILASHUOLTO

6.1 OPPILASHUOLTO

Eduskunta on säätänyt oppilas- ja opiskelijahuoltolain (1287/2013), joka on

otettu käyttöön kaikissa peruskouluissa 1.8.2014 alkaen. Lain tarkoituksena

on edistää kouluympäristön hyvinvointia ja turvata oppilaille heidän

tarvitsemansa tuki oppimiseen, terveyteen ja hyvinvointiin liittyen.

Hyvinvointityö kuuluu jokaiselle koulun työntekijälle ammattinimikkeestä

riippumatta.

Oppilashuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä koko

kouluyhteisöä tukevana yhteisöllisenä oppilashuoltona. Tärkeitä toiminnan

kohteita ovat mm. oppilaiden osallisuuden vahvistaminen, kodin ja koulun

välinen yhteistyö sekä yhteistyö koulun ulkopuolisten tahojen kanssa.

Yhteisöllisen hyvinvointiryhmän (YHR) jäseniä ovat rehtori, apulaisrehtori,

laaja-alaiset erityisopettajat, oppilaanohjaajat, koulukuraattori,

koulupsykologi ja terveydenhoitaja.

YHR käsittelee yhteisöllisiä oppilashuollollisia asioita, ei yksittäisiä

oppilasasioita. Jos opettajalla (tai muulla koulun työntekijällä) herää huoli

oppilaasta, keskustelee hän ensin asiasta oppilaan ja huoltajien kanssa.

Tarvittaessa yksittäisen oppilaan oppilashuollollista asiaa hoitamaan

kootaan monialainen asiantuntijaryhmä (MASI) yhdessä oppilaan ja

huoltajien kanssa. Koulun työntekijöistä monialaiseen asiantuntijaryhmään

osallistuu asiasta riippuen esim. opettaja, erityisopettaja, oppilaanohjaaja,

koulukuraattori, koulupsykologi ja/tai kouluterveydenhoitaja.

Uuden lain hengen mukaista on, että lapsen asioita hoidetaan entistä

vahvemmin yhteistyössä hänen itsensä, huoltajien ja koulun henkilöstön

kanssa. Lapsen omat toivomukset ja mielipiteet otetaan aiempaa

vahvemmin huomioon häntä koskevissa asioissa. Oppilaan ja huoltajien

23

halutessa asioiden käsittelyyn voi osallistua myös koulun ulkopuolisia

henkilöitä.

6.2 VOIMALA

Voimalassa on leposohvan ja hyvinvointiin liittyvien esitteiden ja julisteiden

lisäksi kouluterveydenhoitajan ja koulupsykologin työhuoneet. Voimala

sijaitsee kotitalouden käytävän päässä ja sinne pääsee myös koulun M-

ovesta.

6.3 KOULUTERVEYDENHUOLTO

Kouluterveydenhuollon tavoitteena on sairauksien ennalta ehkäisy ja

oppilaan mahdollisimman hyvän terveydentilan saavuttaminen ja

ylläpitäminen sekä omakohtaisen mielenkiinnon herättäminen terveitä

elämäntapoja kohtaan. Tähän tähtäävät rokotustoiminta ja

terveysneuvonta. Kouluterveydenhoitajan tapaaminen on vuosittain.

Koululääkärin tarkastus on yläkoulussa 8. luokalla.

Älä tule sairaana kouluun, sillä sairaan oppilaan paikka on koti.

Muista ilmoittaa sairauspoissaolosta viipymättä luokanvalvojalle!

Terveydenhoitaja on tavattavissa Vantaankosken koululla ma-ti ja to-pe.

Terveydenhoitaja Satu Lähteinen on tavoitettavissa päivittäin numerosta

050 312 1590 sekä sähköpostitse satu.lahteinen@vantaa.fi.

6.4 KOULUPSYKOLOGI

Koulupsykologin keskeisenä tehtävänä on psykologian asiantuntijana tukea

oppilaan koulunkäyntiä ja edistää oppilaan hyvinvointia yhdessä kodin ja

koulun kanssa.

Koulupsykologin työhön kuuluu oppilaiden koulunkäynnin ja tunne-elämän

pulmien kartoittaminen ja tukimuotojen miettiminen. Tarvittaessa

koulupsykologi voi käydä oppilaan kanssa tukikeskusteluja ja tehdä

oppimisvalmiuksia kartoittavat psykologiset tutkimukset. Varsinainen

24

hoitotyö ei kuulu koulupsykologin tehtäviin, joten koulupsykologi voi

ohjata nuoren ja perheen myös koulun ulkopuolisten palvelujen piiriin.

Yhteyttä koulupsykologiin kannattaa ottaa heti, kun huoli herää.

Koulupsykologi Anni Hirsaho on koululla pääsääntöisesti keskiviikosta

perjantaihin. Hänet tavoittaa myös Wilman kautta, sähköpostitse

anni.hirsaho@vantaa.fi sekä puhelimitse numerosta 040 847 4841.

6.5 KOULUKURAATTORI

Koulukuraattori on koulun sosiaalityöntekijä. Koulun sosiaalityön

tavoitteena on oppilaiden hyvinvoinnin, myönteisen kokonaiskehityksen ja

koulunkäynnin tukeminen. Työskentelyä ohjaa lapsen edun periaate. Työ

on suunnitelmallista ja edellyttää jatkuvaa vuorovaikutusta kodin, koulun

henkilöstön sekä lapsen verkostojen kanssa. Myös luokkien ja

oppilasryhmien kanssa työskentely on osa koulun sosiaalityötä.

Tarvittaessa koulukuraattori ohjaa lapsen ja hänen perheensä koulun

ulkopuolisen tuen piiriin.

Koulukuraattori Anna-Riikka Rintala on tavattavissa Vantaankosken

koululla tiistaista torstaihin, ja hän on tavoitettavissa päivittäin numerosta

0400 478 904 sekä sähköpostitse anna-riikka.rintala@vantaa.fi.

6.6 OPPILAANOHJAAJAT

Oppilaanohjauksen tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä siten,

että oppilas kykenee edistämään opiskeluvalmiuksiaan ja sosiaalista

kypsymistään sekä kehittämään elämänsuunnittelun kannalta tarpeellisia

tietoja ja taitoja. Ohjauksen tuella oppilas tekee omiin kykyihinsä ja

kiinnostuksiinsa perustuvia opiskelua, koulutusta, arkielämää ja

elämänuraa koskevia ratkaisuja. Oppilaanohjaajat tapaavat oppilaita

oppilaanohjauksen luokkamuotoisilla oppitunneilla sekä henkilökohtaisissa

ohjauskeskusteluissa.

25

Vantaankosken koulun oppilaanohjaajat ovat:

Maria Hohka (maria.hohka@vantaa.fi, puh. 050 303 3092)

7A, 7G

8-9A, 8G

9A, 9H, 9I, 9P

valinnaisaineasiat

Henna Oravasaari (henna.oravasaari@vantaa.fi, puh. 050 303 2899).

7BCDEFHIK

8BCDEFHI

9BCDEFG

6.7 TSEMPPIRYHMÄ

Ryhmä on tarkoitettu yläkouluikäisille pojille, jotka tarvitsevat tukea

koulunkäyntiin. Ryhmä toteutetaan yhteistyössä koulun,

erityisnuorisotoimen ja seurakunnan nuorisotyön kanssa. Vaikuttavuuden

lisäämiseksi kodin ja luokanvalvojan tuki on tärkeää. Ryhmä kokoontuu

kouluajalla 5-10 kertaa, riippuen luokka-asteesta.

Ryhmän toiminnassa otetaan huomioon nuorten toiveet. 9. luokan

tsemppiryhmän painopisteinä ovat motivaatio ja jatko-opintosuunnitelmat,

7. luokan tsemppiryhmän tarkoituksena on tukea sosiaalisten suhteiden

muodostumista ja 8. luokan tsemppiryhmä painopisteinä ovat motivaatio

ja jatko-opintosuunnitelmat.

Tsemppiryhmän ohjaavana opettajana toimii oppilaanohjaaja Henna

Oravasaari. Ryhmän toiminnasta vastaavat omalta osaltaan myös

apulaisrehtori, oppilaanohjaaja Maria Hohka sekä koulukuraattori.

26

7 WILMA

Wilma on oppilastietojärjestelmä (https://wilma.edu.vantaa.fi/), jonka

avulla sekä koulu että koti voivat seurata oppilaan opiskelun edistymistä.

Käytännössä kaikki oppilaita koskettavat asiat näkyvät ja tapahtuvat

Wilmassa: lukujärjestykset, tuntimerkinnät, arviointi, koekalenteri,

läksytiedot, jne. Huoltajat selvittävät Wilman kautta oppilaan poissaoloja

sekä viestivät opettajien kanssa.

Oppilaat kirjautuvat Wilmaan samoilla tunnuksilla kuin koulun

tietokoneelle ja sähköpostiin. Tunnukset ovat yleensä muotoa

etunimi.sukunimi ja uusi salasana tulee vaihtaa ensimmäisen

kirjautumisen jälkeen koulun tietokoneella.

7. luokkalaisten huoltajat kirjautuvat Wilmaan samoilla tunnuksilla kuin

alakoulussa. Uusien oppilaiden huoltajille Wilma-tunnukset (avainkoodi)

antaa koulusihteeri (http://www.edu.vantaa.fi/wp/wp-

content/uploads/2013/08/Avainkoodista-Wilma-tunnus.pdf).

Vantaankosken koulun Wilma-vastaava on apulaisrehtori Maria Hohka.

Oppilaiden Wilma-salasanoista vastaa Johanna Ojalainen, huoltajien

Wilma-salasanoista Maria Hohka.

Wilma-järjestelmää päivitetään säännöllisesti, joten tutustuminen Wilman

uusiin ominaisuuksiin on paikallaan myös kokeneelle Wilma-käyttäjälle.

Tietoa Wilmasta oppilaille: https://www.visma.fi/inschool/opiskelijoille/

Tietoa Wilmasta huoltajille: https://www.visma.fi/inschool/huoltajille/

Usein kysytyt kysymykset (FAQ): http://help.starsoft.fi//?q=fi/node/6995

7.1 TUNTIMERKINNÄT

Oppilaille kirjataan tuntimerkintöihin oppitunneilla tapahtuneita asioita.

Tuntimerkintöihin opettaja merkitsee myös oppilaiden poissaolot.

27

Oppilaalle merkitään myöhästyminen, mikäli hän on pois oppitunnilta 0-19

min. Oppilaalle merkitään poissaolo tunnilta, mikäli hän on myöhässä 20

min tai enemmän tai ei saavu tunnille paikalle lainkaan.

Oppilaalle merkitään koulun tehtävissä –merkintä, mikäli hän on koulussa,

muttei oppitunnilla tai pienryhmässä (esim. terveystarkastuksessa tai

perhepalaverissa).

Oppilaalle merkitään luvaton poissaolo, mikäli oppilas esim. on nukkunut

pommiin eikä ehdi oppitunnille, on myöhästynyt bussista eikä tule lainkaan

oppitunnille, tai hän on koulussa, muttei mene oppitunnille.

Oppilaalle merkitään luvallinen poissaolo silloin, kun on tiedossa

poissaolon syy. Luokanvalvoja merkitsee oppilaalle luvalliseksi poissaoloksi

ne koulupäivät (ts. kaikki oppitunnit), jotka huoltaja on ilmoittanut esim.

aamulla sairauspäiviksi ja etukäteen anotun loman/pelireissun.

Tiedoksi –merkinnän alle kirjataan monia asioita: esim. oppitunnilla tai

välitunnilla tapahtuneita asioita, jotka kodin on syytä tietää. Myös

oppilaalle annetut jälki-istunnot kirjataan näkyviin tämän merkinnän avulla.

Kun oppilas on istunut annetun jälki-istunnon, se kirjataan myös

tuntimerkintöihin.

7.2 TUNTIPÄIVÄKIRJA JA KOKEET

Tuntipäiväkirjaan opettaja voi kirjata pidetyt oppitunnit sekä tunneilla

käsitellyt asiat. Kotitehtävät näkyvät ryhmän opiskelijoille ja näiden

huoltajille. Tuntipäiväkirja löytyy erikseen kunkin opiskeltavan kurssin

kohdalta.

Opettajat merkitsevät opettamiensa kurssien kokeet Kokeet –välilehdelle.

Yhden viikon aikana oppilailla voi olla enintään kolme koetta. Myös

kokeiden tulokset tulevat pääsääntöisesti näkyviin Kokeet / Menneet

kokeet –välilehdelle oppilaille ja huoltajille.

28

8 POISSAOLOT JA

TAPATURMAT

8.1 SAIRAUSPOISSAOLOT

Jos oppilas sairastuu äkillisesti koulupäivän aikana, terveydenhoitaja arvioi

oppilaan tilanteen ja lähettää hänet kotiin tai oppitunnille mahdollisesti

vapautettuna joistakin oppitunnin tehtävistä. Oppilas saa

terveydenhoitajalla käynnistään aina lapun, jonka oppilas toimittaa

asianomaiselle aineenopettajalle tai luokanvalvojalle. Mikäli

terveydenhoitaja ei ole koululla, arvion tekee opettaja.

Jos oppilas sairastuu vapaa-aikana, huoltaja arvioi oppilaan voinnin ja

päättää oppilaan kotiin jäämisestä. Kuumeisena tai huonovointisena ei

oppilasta pidä lähettää kouluun, koska koulussa ollessaan oppilaan tulee

voida osallistua oppitunnin ohjelmaan. Poissaolosta ilmoitetaan

mahdollisimman pian Wilman kautta Tuntimerkinnät / Ilmoita poissaolosta

–välilehden kautta. Lisätietoja –kenttään pyydetään ilmoittamaan

poissaolon syy (esim. sairastuminen).

Pitempiaikaisissa poissaoloissa tulee aina olla yhteydessä luokanvalvojaan,

jotta koulu ja koti yhdessä voivat suunnitella tarvittavat opiskelua koskevat

järjestelyt.

Vapautus liikunnasta tai muusta opetuksesta voi tulla kyseeseen sellaisessa

sairaustapauksessa (esim. luunmurtuma, allergiat), joka ei koko

sairausaikaa estä oppilasta osallistumasta opetustyöhön. Näissä

tapauksissa tulee huoltajan olla aina yhteydessä aineenopettajaan ja

toimittaa hänelle asianmukainen (koulu)terveydenhoitajan tai lääkärin

lausunto. Aineenopettaja päättää lausunnon perusteella, miten oppilaan

koulunkäynti voidaan tältä osin järjestää. On syytä huomioida, että

vapautus liikunnasta ei tarkoita automaattisesti vapautusta oppitunneista.

29

8.2 ETUKÄTEEN ANOTUT POISSAOLOT

Perusopetuslain mukaan oppilaan tulee osallistua opetukseen, jollei

hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty vapautusta. Oppilaan

on mahdollista saada vapautus koulutyöstä esim. perheen yhteisen matkan

tai muun syyn takia.

Lupa poissaoloon anotaan luokanvalvojalta enintään kolme (1-3) päivää

kestävään poissaoloon. Yli kolmen (4-) päivän poissaoloon luvan myöntää

apulaisrehtori. Lupa tulee anoa vähintään kaksi viikkoa ennen poissaoloa.

1. Huoltaja täyttää poissaoloanomuksen Wilmassa.

2. Oppilas selvittää aineenopettajilta poissaolon aikaisten oppituntien

korvaavat tehtävät mille tahansa paperilapulle.

3. Läksylappu näytetään luokanvalvojalle (1-3 päivän loma) tai

apulaisrehtorille (yli kolmen päivän loma).

4. Luokanvalvoja tai apulaisrehtori tekee asiasta joko myönteisen tai

kielteisen päätöksen. Kokeita sisältäville viikoille ei yleensä

myönnetä lomaa.

5. Oppilaalle palautetaan läksylappu ja hänen tulee toimia poissaolon

korvaavien tehtävien suhteen kunkin aineenopettajan antamien

ohjeiden mukaisesti. Toimintaohjeet saattavat vaihdella

oppiaineittain.

6. Rästiin jääneet kokeet oppilas suorittaa aineenopettajan

ilmoittamana ajankohtana joko ennen tai jälkeen loman.

Huom! Huoltajan tulee huolehtia siitä, että oppilas ei jää opinnoissaan

jälkeen loman takia.

8.3 LUVATTOMAT POISSAOLOT

Jos oppilas on poissa lukujärjestyksen mukaiselta oppitunnilta ilman

asianmukaista lupaa, kyseessä on aina luvaton poissaolo. Luvaton poissaolo

merkitään Wilma-järjestelmään oranssilla värillä (vrt. luvalliset poissaolot

vihreällä).

30

8.4 POISSAOLOJEN KIRJAAMINEN WILMAAN

Kun poissaolot kirjataan Wilmaan, poissaolon syy on aina merkittävä.

Opettaja merkitsee Wilmaan:

vihreällä ne päivät, jotka huoltaja on ilmoittanut sairauspäiviksi

vihreällä etukäteen anotun loman/pelireissun

punaisella poissaolon, jonka syy ei ole opettajan tiedossa

oranssilla poissaolon, jonka opettaja tietää luvattomaksi

poissaoloksi

Huoltaja merkitsee/kuittaa Wilmaan:

vihreällä sairauspoissaolot

oranssilla poissaolot, joihin ei etukäteen ole anottu/saatu lupaa eli

luvattomat poissaolot

HUOM! Mm. ”Pommiin nukkuminen”, ”Bussista myöhästyminen” ovat

aina luvattomia poissaoloja, koska ne eivät johdu sairaudesta eikä niihin

ole anottu eikä myönnetty lupaa etukäteen.

8.5 TAPATURMAT

Oppilaalle koulussa, koulumatkalla ja majoituksessa sattuneen tapaturman

hoidon maksuttomuudesta on säädetty laissa. Maksuttomuus koskee

tapaturman hoidosta välittömästi aiheutuvia kustannuksia kuten

lääkärinpalkkiota sekä hoito- ja sairaalamaksuja. Koulussa sattuneena

pidetään tapaturmaa, joka tapahtuu opetustyön aikana tai muussa koulun

järjestämässä tilaisuudessa. Koulumatkalla sattuneet tapaturmat korvataan

lukuun ottamatta tapaturmia, joissa auto tai muu moottoriajoneuvo on

ollut osallisena. Tällaisissa tapauksissa liikennevakuutus korvaa hoitokulut.

Peruskoulun oppilaan koulutapaturman hoidosta ja sairaankuljetuksen

kustannuksista vastaa sivistysvirasto seuraavin perustein:

31

Koululääkäri, terveydenhoitaja tai opettaja lähettää oppilaan edelleen

hoidettavaksi tarvittaessa. Oppilas ohjataan Vantaan kaupungin

terveyskeskukseen tai tarvittaessa suoraan HUS:n sairaalaan.

Huomioitavaa on, että lasten sairauskulu- tai yksityistapaturmavakuutus ei

korvaa em. tapaturmia, koska näissä kunta on lain mukaan

korvausvelvollinen. Perheen omista vakuutuksista ei täten voida korvata

myöskään julkisen ja yksityisen hoidon erotusta. Hammastapaturmissa

oppilas ohjataan Vantaan kaupungin hammashoitolaan.

Yksityisten lääkäriasemien palveluista aiheutuneita kustannuksia kaupunki

ei korvaa lainkaan.

Mikäli tapaturman kohteeksi joutuneelle oppilaalle aiheutuu kustannuksia,

(esim. kuljetukseen liittyviä taksimaksuja) sivistysvirasto korvaa ne

tositteita vastaan pankin välityksellä. Huoltaja toimittaa alkuperäiset laskut

ja kuitit suoraan vakuutusyhtiöön (os. OP Vakuutus Oy/Yksityistapaturma,

Info 6, Tunnus 5010451, 00003 VASTAUSLÄHETYS). Lähettäminen on

maksutonta. Jos vanhemmat maksavat laskun internetissä, tulostettavassa

kuitissa tulee näkyä arkistointitunnus tai mukaan on liitettävä tiliote, josta

selviää, että lasku on maksettu.

Tapaturmailmoitus tehdään verkkopalvelussa aina koululla

tapaturmatilanteessa, vaikka lääkärin hoitoa ei heti tarvittaisikaan.

Oppilaalle annetaan mukaan koululla täytetystä tapaturmailmoituksesta

kopio.

Lisätietoja antaa Tarja Mattsson, puh. 09 839 22785.

32

9 OPPILASARVIOINTI

Oppimisen arvioinnin keskeisenä tehtävänä on ohjata ja kannustaa

opiskelua ja tukea oppimista sekä edistää itse- ja vertaisarvioinnin taitoja.

Jatkuva, koulun arjessa toteutuva monipuolinen arviointi ja ohjaava

palaute ovat keskiössä.

Vantaan arviointikulttuurin painopisteitä ovat itsearviointi,

arviointikeskustelu, monipuoliset tavat näyttää osaamista sekä arvioinnin

avulla saatavan tiedon hyödyntäminen opetuksen suunnittelussa.

9.1 TODISTUKSET

Vantaalla oppilaille annetaan lukuvuositodistus ja kaksi väliarviointia, joista

toinen on kirjallinen väliarviointi ja toinen arviointikeskustelu. Toisin

sanoen: oppilas saa joulutodistuksen (so. kirjallinen väliarviointi) ja

kevättodistuksen (so. lukuvuositodistus), ja lisäksi pidetään

arviointikeskustelu (so. väliarviointi), joka korvaa aikaisemmat

vanhempainvartit.

7. luokkalaiset opiskelevat uuden opetussuunnitelman mukaisesti ja he

opiskelevat oppiaineet hajautetusti. Tämä tarkoittaa sitä, että oppilaat

saavat todistukseen kustakin oppiaineesta yhden numeron, jossa on

arvioitu kaikki todistuksen antamishetkeen mennessä opetetut asiat.

8. ja 9. luokkalaiset opiskelevat vanhan opetussuunnitelman mukaisesti ja

he opiskelevat oppiaineet kurssimuotoisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että

oppilaat saavat todistukseen numerot kaikista niistä kursseista, jotka ovat

päättyneet todistuksen antamishetkeen mennessä.

9.2 ARVIOINTIKESKUSTELU

Arviointikeskustelut pidetään 9. luokkalaisille marras-joulukuun aikana ja

7.-8. luokkalaisille helmi-maaliskuun aikana. Arviointikeskustelua varten

oppilas täyttää yhdessä huoltajan kanssa lomakkeen Arviointikeskustelu ja

oppilaan itsearviointi vuosiluokilla 7-9 (Wilmassa).

33

Arviointikeskustelu kestää 20 min per oppilas ja se käydään yhdessä

oppilaan, huoltajan ja luokanvalvojan kanssa. Arviointikeskustelu

pohjautuu aineenopettajien antamiin kirjallisiin sanallisiin arviointeihin,

joissa otetaan huomioon oppilaan kyky suunnitella, toteuttaa ja arvioida

omaa työtään sekä oppilaan vastuullisuus, oma-aloitteisuus ja

yhteistyötaidot.

9.3 ARVIOINNIN NÄKYMINEN WILMASSA

Oppilaan arviointi näkyy Wilmassa Opinnot –kohdassa, Suoritukset –

välilehdellä siten, että kunkin oppiaineen alla näkyvät annetut arvosanat ja

niistä annetut sanalliset arvioinnit. Sanalliset arvioinnit näkyvät Wilmassa

samoihin aikoihin, kun arviointikeskustelu pidetään. Tarkemmat

arviointitiedot kunkin oppiaineen osalta avautuvat näkyviin klikkaamalla +

merkkiä.

9.4 ARVIOINNIN PERUSTEET

Arvioinnin kohteina ovat oppiminen, työskentely ja käyttäytyminen, mutta

painotus on oppimisprosessissa. Oppiaineeseen annettu arvosana koostuu

oppilaan työskentelystä, koesuorituksista ja muista erilaisista

osasuorituksista.

Oppimisen arviointi

Arviointi perustuu tavoitteisiin. Oppilasta ohjataan peilaamaan

edistymistään suhteessa tavoitteisiin, joita hän on itse asettanut sekä

oppiaineen ja työskentelytaitojen yleisiin tavoitteisiin. Tämä voi tapahtua

suullisesti tai kirjallisesti, yksilöllisesti, vuorovaikutuksessa opettajan tai

muiden oppilaiden kanssa.

Kun oppiminen on arvioinnin kohteena, annetaan oppilaalle palautetta

opinnoissa edistymisestä ja osaamisen tasosta. Edistymistä tarkastellaan

suhteessa aiempaan osaamiseen ja asetettuihin tavoitteisiin. Osaamista

osoitetaan eri tavoin suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ja oppilaan

suorituksia arvioidaan. Tiedollisen ja taidollisen osaamisen tason

34

arvioinnissa hyödynnetään valtakunnallisesti määriteltyjä

arviointikriteerejä.

Työskentelyn arviointi

Oppilaiden työskentelytaitojen kehittäminen on yksi perusopetuksen

keskeisistä tavoitteista. Opettajat ohjaavat oppilaita sekä yksilöinä että

ryhmänä suunnittelemaan työtään ja käyttämään oppimista edistäviä

työskentelytapoja. Oppilaita ohjataan myös tarkastelemaan suunnitelmien

toteutumista sekä arvioimaan työskentelyn onnistumista ja siihen

vaikuttaneita tekijöitä.

Työskentelytaitoja harjoitellaan eri oppiaineissa, monialaisissa

oppimiskokonaisuuksissa ja koulun muussa toiminnassa.

Työskentelyn arviointi perustuu sekä oppiaineiden että monialaisten

oppimiskokonaisuuksien tavoitteiden sisältämiin työskentelyn tavoitteisiin.

Työskentelytaitoihin kuuluvia taitoja ovat mm.:

suunnitella, säädellä ja arvioida omaa työtä,

toimia vastuullisesti ja parhaansa yrittäen,

taito toimia rakentavassa vuorovaikutuksessa ja

taito tarkastella suunnitelmien toteutumista, arvioida

työskentelyn onnistumista ja siihen vaikuttaneita tekijöitä.

Työskentelyn arviointi on osa oppiaineissa tehtävää arviointia ja arvosanan

muodostamista.

Käyttäytymisen arviointi

Käyttäytymisen arvioinnissa huomioidaan, miten oppilas ottaa huomioon

muut ihmiset ja ympäristön, arvostaa työtä ja noudattaa sääntöjä.

Käyttäytymisen arviointi ei kohdistu oppilaan persoonaan,

temperamenttiin eikä muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin.

Käyttäytymisen arviointi ei vaikuta oppiaineesta saatavaan arvosanaan tai

sanalliseen arvioon.

35

Päättö- ja erotodistukseen käyttäytymisen arviota ei merkitä.

Käyttäytymisen arviointi merkitään vain lukuvuositodistukseen, ei

kirjalliseen väliarviointiin.

Pohjana käyttäytymisen arvioinnissa käytetään koulun määrittelemiä

käyttäytymisen tavoitteita, jotka löytyvät koulun opetussuunnitelmasta.

Lisätietoja

Lisätietoja aiheesta löytyy mm. Opetushallituksen ohjeet perusopetuksen

arvioinnista ja Vantaankosken koulun opetussuunnitelmasta, joka löytyy

koulun kotisivuilta:

http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/perusopetus/oppilaan_arvio

inti_ja_todistukset

Opetussuunnitelman perusteet: https://eperusteet.opintopolku.fi/

Vantaan opetussuunnitelma: http://vantaawiki.fi/pops/Etusivu

Vantaankosken koulun kotisivut:

www.sivistysvantaa.fi/vantaankoskenkoulu

36

10 VAARALLISEN TYÖN

TEKEMINEN TEKNISEN,

FYSIIKAN JA KEMIAN TYÖN

TUNNEILLA

Perusopetuksen 7. – 9. vuosiluokan oppilaan huoltajalle tulee ilmoittaa

koulussa tehtävän vaarallisen työn tekemisestä ja sen perusteista.

Ilmoitusta edellyttää Valtioneuvoston asetus (475/2006) nuorille

työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä. Asetukseen voi

halutessaan tutustua tarkemmin osoitteessa

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2006/20060475

Vaarallinen työ on vahvistettu sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen

(128/2002) esimerkkiluettelossa. Teknisissä töissä käytettäviä koneita ja

laitteita ovat esimerkiksi vannesaha, levyleikkuri, pylväsporakone,

kulmahiomakone, metallisorvi, sekä kaasu- ja MIG-hitsit. Tarkemmin

esimerkkiluetteloon voi tutustua osoitteessa

http://www.finlex.fi/fi/laki//alkup/2002/20020128.

Fysiikan/kemian opiskelussa pyritään käytännönläheiseen työskentelyyn

tekemällä erilaisia laboratoriotöitä. Niissä käsitellään:

Kuumia nesteitä

Syövyttäviä happoja ja emäksiä

Haitallisia ja ärsyttäviä aineita

Oppilastöissä ei käytetä:

Erittäin vaarallisia myrkyllisiä aineita

Syöpää aiheuttavia aineita

Hedelmällisyyteen vaikuttavia aineita

37

10.1 TEKNISEN TYÖN KONEET JA LAITTEET, JOITA OPPILAAT SAAVAT KÄYTTÄÄ YLÄKOULUSSA

Vantaan säännöt (käsitelty teknisen työn turvallisuustyöryhmässä

2004/2005):

Oppilaat eivät saa käyttää itsenäisesti, mutta saavat osallistua

työskentelyyn opettajan apuna:

pyörösaha

katkaisupyörösaha

oikohöylä

hydraulinen puristin

kaarisakset

Käsityökoneet, joita oppilaat eivät saa käyttää:

kulmahiomakone, jonka laikka on suurempi kuin 125 mm

käsipyörösaha

sähköhöylä (käsikutteri)

ketjusahat

paineilmanaulaimet

Asetuksella (2008) on myös peruskoulun oppilailta kielletty pylväs- /

penkkiporakoneen käyttäminen, jos koneessa ei ole toimintaan kytkettyä

karasuojaa, sekä oikohöylän käyttäminen ellei siinä ole syöttölaitetta.

Jos oppilas ei noudata työskentelyssä pelisääntöjä tai muuten voi aiheuttaa

vaaraa itselle tai toiselle, oikeus työskentelyyn evätään määräajaksi tai

siihen saakka, kunnes katsomme työskentelyn taas olevan turvallista.

38

11 VANTAAN KAUPUNGIN

OPETUSVERKON

KÄYTTÖSÄÄNNÖT

OPPILAILLE JA

OPISKELIJOILLE

11.1 HENKILÖKOHTAINEN KÄYTTÄJÄTUNNUS JA SALASANA

Jokainen vantaalainen oppilas ja opiskelija (myöhemmin tekstissä oppilas)

saa oman, henkilökohtaisen käyttäjätunnuksen ja salasanan. Näillä hän

pääsee käyttämään koulun tai oppilaitoksen tietokoneita,

tietoliikenneyhteyksiä ja ohjelmia. Lisäksi tunnuksilla pääsee käyttämään

verkko-oppimisympäristöä, oppilashallintojärjestelmän web-liittymää sekä

sähköpostipalvelua.

Verkko-oppimisympäristön tunnukset muodostuvat kaikille oppilaille

automaattisesti. Koulut päättävät oppilashallintojärjestelmän ja

sähköpostipalvelun osalta itse, otetaanko ne oppilaiden käyttöön. Omaa

käyttäjätunnusta ja salasanaa ei saa luovuttaa muiden käyttöön. Salasana

on vaihdettava turvallisuussyistä heti sen saamisen jälkeen ja myöhemmin

erikseen pyydettäessä. Näin voidaan välttää laitteiden väärinkäyttö sekä

tunnuksen joutuminen ulkopuolisten käyttöön.

Oppilaan tulee huolehtia, että hän kirjautuu ulos tietokoneelta ja

verkkopalveluista työskentelyn loputtua. Jos tietokone on jäänyt auki

toisen tunnuksilla, koneelta on kirjauduttava ulos. Toisen käyttäjän

tunnuksia ei saa käyttää.

Henkilökohtainen käyttäjätunnus poistuu käytöstä, kun oppilas tai

opiskelija lopettaa koulunkäynnin Vantaan kaupungin peruskoulussa tai

oppilaitoksessa.

39

11.2 TIETOTEKNISTEN LAITTEIDEN JA INTERNETYHTEYKSIEN KÄYTTÖ

Koulun ja oppilaitoksen laitteita ja välineitä tulee käsitellä varoen. Oppilaan

on ilmoitettava tietokoneissa ja verkkoyhteyksissä havaitsemistaan

puutteista, teknisistä ongelmista ja vioista opettajalle tai rehtorille.

Vantaan opetusverkon palvelut on tarkoitettu vain opiskelu- ja

opetuskäyttöön. Asiatonta tai loukkaavaa aineistoa sisältäviä palveluita ja

sivustoja ei saa käyttää. Mikäli oppilas ajautuu vahingossa tällaisille sivuille,

ne on suljettava välittömästi ja kerrottava tilanteesta opettajalle.

Oppilas ei saa kuormittaa verkkoa tarpeettomasti (esim. tiedostojen

lataaminen, verkon käyttäminen laittomana jakelukanavana tms.).

Joidenkin tiedostotyyppien (esim. exe-päätteiset tiedostot) lataaminen on

kokonaan estetty. Omien ohjelmien tai laitteiden asentaminen koulun tai

oppilaitoksen tietokoneille tai palvelimille on kielletty. Järjestelmiä ja/tai

palveluita ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin.

Omien tallennusvälineiden (esim. USB-muisti ja CD-ROM) käyttäminen

koulun tai oppilaitoksen työasemissa on kielletty. Mikäli opettajalta on

saatu erityislupa tallennusvälineiden käyttöön (esim. laajat projektityöt,

joita tehdään myös kotona), niille on tehtävä virustarkastus ennen käyttöä.

Tietokonevirusten tai muiden järjestelmille haittaa aiheuttavien ohjelmien

levittäminen on kielletty. Tietokoneella työskentely on lopetettava

välittömästi, mikäli siinä epäillään olevan tietokonevirus.

Tietokoneviruksista on aina ilmoitettava opettajalle tai rehtorille.

11.3 NETTIETIKETTI JA VERKON VASTUULLINEN KÄYTTÖ

Tietokoneiden, internetin ja opetusverkon käyttö edellyttää tiettyjen

käyttäytymissääntöjen tuntemista ja noudattamista. Nämä vastuullisuutta,

huomaavaisuutta ja asiallista käytöstä tukevat säännöt tunnetaan yleisesti

nimellä nettietiketti tai lyhyemmin netiketti.

40

Verkossa olevan aineiston käyttämisessä on huomioitava tekijänoikeudet,

jotka suojaavat aineistoa. Aineisto on vapaasti kaikkien käyttäjien

luettavissa, katseltavissa ja kuunneltavissa, mutta ei edelleen välitettävissä

eli kopioitavissa. Teosten (esim. teksti, kuva, ääni ja video) kopiointi ilman

omistajan lupaa on kielletty. Internetissä olevaa aineistoa luvallisestikin

käytettäessä on aina mainittava lähdetiedot. Tämä tulee huomioida myös,

jos käyttää toisten oppilaiden tekemää materiaalia. Toisen henkilön

omistamien tiedostojen ja/tai tietojen tuhoaminen, kopiointi ja

muuttaminen on kielletty ilman omistajan suostumusta. Esimerkiksi

valokuvan ottajalla on itsellään tekijänoikeudet omiin kuviinsa, eivätkä

muut saa käyttää niitä luvatta. Koulun tai oppilaitoksen tietokoneille ei saa

kopioida ohjelmistoja ilman voimassaolevaa lisenssiä. Vantaan kaupungin

ostamia ohjelmia ei ole luvallista kopioida ja käyttää

koulun tai oppilaitoksen ulkopuolella.

Kohteliaisuus, rehellisyys ja muiden käyttäjien huomioiminen kuuluvat

hyviin käytöstapoihin myös tietokonetta ja opetusverkkoa käytettäessä.

Oppilailta ja opiskelijoilta edellytetään internetin käytössä arviointikykyä ja

kriittisyyttä. Verkossa ei saa loukata ketään ja muita ihmisiä tulee

kunnioittaa. Epäasiallisten tai loukkaavien viestien, tekstitiedostojen, kuva-

tai videomateriaalien etsiminen ja levittäminen on ehdottomasti kielletty.

Itseä, lähipiiriä tai

koulua koskevan sopimattoman materiaalin löytämisestä tulee ilmoittaa

opettajalle. Käyttäjällä itsellään on vastuu välttää epäasiallisia sivustoja ja

verkkomateriaaleja.

Nettietikettiin kuuluvia käytössääntöjä noudatetaan myös

sähköpostitunnusten käytössä. Tietokoneella, internetissä ja

sähköpostiviesteissä käytettävän kielen tulee olla asiallista ja tilanteeseen

sopivaa. Esimerkiksi puhekieli, verkossa käytettävät lyhenteet ja hymiöt

eivät sovi kaikenlaisiin teksteihin, kuten virallisiin sähköposteihin.

Sähköpostin kirjoittajan tai verkkokeskusteluun osallistujan on hyvä

muistaa, että muiden viesteihin ei tule vastata ajattelemattomasti, eikä

voimakkaita kannanottoja kannata kirjoittaa esimerkiksi tunnekuohun

vallassa. Toisaalta mielipiteen esittäjän tulee myös varautua muilta

kirjoittajilta tulevaan palautteeseen ja kritiikkiin.

41

Sähköpostin käyttäjä vastaa itse omistamallaan sähköpostitunnuksella

lähetetyistä viesteistä. Roskapostien ja taloudellista hyötyä tavoittelevien

viestien lähettäminen eteenpäin on kielletty. Muiden käyttäjien viestejä ei

saa lukea ilman lupaa. Henkilökohtaisia asioita käsitteleviä viestejä ei ole

sopivaa lähettää eteenpäin ilman, että viestin alkuperäiseltä lähettäjältä

kysytään lupa. Sähköpostin liitetiedostojen kanssa on syytä olla erityisen

huolellinen. Liitetiedostoja ei saa avata, mikäli viesti vaikuttaa

epäilyttävältä, eikä lähettäjää tunneta. Sähköpostiviestien väärentäminen

on ehdottomasti kielletty. Käyttäjän on kirjoitettava sähköpostit omalla

nimellään. Omalla nimellä esiintyminen edistää käyttäjien vastuunottoa ja

omien mielipiteiden asiallista esittämistä. Toisen henkilön nimellä

esiintyminen on internetissäkin kiellettyä.

Monet internetsivut ja verkkopalvelut edellyttävät rekisteröitymistä.

Käyttäjän tulee harkita tarkkaan, mihin palveluihin hän rekisteröityy sekä

mitä tietoja hän antaa itsestään ja muista näihin palveluihin. Omien

henkilötietojen ja kuvien antaminen ei ole aina järkevää. Myös oman

sähköpostiosoitteen antamista kannattaa miettiä tarkkaan. Annetut tiedot

saattavat joutua vääriin käsiin ja niiden poistaminen myöhemmin voi olla

mahdotonta. Asiasta voi tarvittaessa keskustella opettajan ja huoltajan

kanssa.

11.4 SEURAAMUKSET

Opettajalla on oppilaiden ja opiskelijoiden suhteen valvontavelvollisuus.

Opettajan velvollisuutena on puuttua havaitsemiinsa väärinkäytöksiin.

Tietojärjestelmien käytöstä ylläpidetään lokitiedostoja ja järjestelmien

käyttöä seurataan. Mikäli oppilas/opiskelija ei noudata tämän sitoumuksen

ehtoja, tietoliikenneyhteyksien käyttöä voidaan rajoittaa tai käyttöoikeudet

voidaan poistaa määräajaksi tai kokonaan. Järjestelmän ylläpitäjä voi hyvin

perustellusta

syystä (esim. ohjeiden rikkominen tai rikosepäily) selvittää käyttäjän

järjestelmien käyttöä ja sisältöjä. Mikäli tilanne vaatii, asiasta tehdään

poliisille tutkintapyyntö. Mikäli rikkomuksista aiheutuu taloudellisia

menetyksiä (esim. vian korjaamiseksi vaadittava työ), vahingon aiheuttaja

on vahingonkorvauslain mukaan korvausvelvollinen, jos vahinko

42

on aiheutettu tahallisesti tai tuottamuksellisesti. 18 vuotta täyttänyt

oppilas/opiskelija vastaa toiminnastaan tämän perussäännöksen mukaan.

Myös alle 18-vuotias on korvausvelvollinen, mutta kohtuullisen korvauksen

määrä arvioidaan erikseen mm. oppilaan/opiskelijan ikä ja kehitystaso

huomioon ottaen. Tekijänoikeusrikkomuksista ja yksityisyyden suojan

loukkaamisesta on säädetty erillislaeissa. Tahallinen ohjeiden vastainen

toiminta voi johtaa

rikosoikeudellisiin seuraamuksiin.

Kaikki Vantaankosken koulun oppilaat täyttävät oppaan keskiaukeamalta

löytyvän lomakkeen ja palauttavat sen yläosan huoltajan

allekirjoituksella varustettuna luokanvalvojalle lv-tuokiolla keskiviikkona

16.8.2017.

YHTEYSTIEDOT

Vantaankosken koulu

Isontammentie 15–17

01730 Vantaa

Rehtori Kaisa Maliniemi

0400 673 980

kaisa.maliniemi@vantaa.fi

Apulaisrehtori Maria Hohka

050 303 3092

maria.hohka@vantaa.fi

Vararehtori Iiris Eronen

050 312 4807

iiris.eronen@vantaa.fi

Koulusihteeri Elena Myugyanen

040 501 8226

elena.myugyanen@vantaa.fi

Opettajat

050 314 5560

050 314 5559 (ei teksti-/vastaajaviestejä)

etunimi.sukunimi@eduvantaa.fi (koulun kotisivuilla mahdolliset

poikkeukset)

Kouluisäntä Arto Ihaksi

040 581 7613

arto.ihaksi@vantti.fi

Emäntä (keittiö)

050 312 4532

keittio.vantaankoski@vantti.fi

Koulupsykologi Anni Hirsaho

040 847 4841

anni.hirsaho@vantaa.fi

Terveydenhoitaja Satu Lähteinen

050 312 1590

satu.lahteinen@vantaa.fi

Koulukuraattori

Anna-Riikka Rintala

0400 478 904

anna-riikka.rintala@vantaa.fi