Luontopääoma näkyväksi: ekosysteemipalvelut osaksi päätöksentekoa ja suunnittelua

Puheenvuoroja Ympäristötiedon foorumin tilaisuudesta 3/2015

Ekosysteemipalveluiden tunnistaminen ja arvottaminen edistävät uutta kestävää yritystoimintaa ja työllisyyttä sekä lisäävät kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia.

Suomen kansallinen ekosysteemipalveluiden arviointi-hanke (TEEB) on keväällä 2015 tuottanut arvion Suomen tärkeimpien ekosysteemipalvelujen tilasta ja kehityksestä sekä niiden merkityksestä vihreän talouden edistämises-sä. Maaliskuussa 2015 Ympäristötiedon foorumi järjesti seminaarin ekosysteemipalveluiden merkityksestä vihreälle kasvulle yhdessä ympäristöministeriön, Future Earth Suomi – globaalimuutostutkimuksen kansalliskomitean sekä Suomen TEEB-hankkeen kanssa.

Mitä ovat ekosysteemipalvelut ja miksi niistä puhutaan?

Ekosysteemipalveluiden käsitteen avulla pyritään varmis-tamaan, että kaikki ihmisen luonnosta saamat hyödyt (ja haitat) otetaan huomioon päätöksenteossa. Ekosystee-mipalveluiden ulottuvuuksia ovat luonnon monimuotoi-suudelle perustuvat ekosysteemit ja inhimillinen hyvin-vointi (kuva1.).

Ekosysteemipalvelu -käsitettä kritisoidaan usein luon-toarvojen alistamisesta talouden kielelle. Talouden kieli ja ekosysteemipalveluille määritellyt hinnat auttavat

kuitenkin tunnistamaan ja arvottamaan ekosysteemi-palveluita päätösten valmistelussa ja päätöksenteossa. Talouden kielellä tavoitetaan myös yritysmaailmaa.

TEEB on Suomessa ensimmäinen kattava raportti, jossa ekosysteemipalveluiden taloudellinen arvo ja muu yh-teiskunnallinen merkitys on tuotu selkeästi esiin. Paitsi

Mikä TEEB?

TEEB – The Economics of Ecosystems and Biodiver-sity on vuonna 2007 syntynyt kansainvälinen aloite, jonka tavoite on auttaa päättäjiä ymmärtämään eko-systeemien ja luonnon monimuotoisuuden talou-dellista arvoa ja muuta yhteiskunnallista merkitystä (www.teebweb.org). TEEB-hankkeita on toteutettu sekä kansainvälisellä että kansallisella tasolla. Suo-men TEEB-hankkeen taustalla on myös Euroopan unionin biodiversiteettistrategia 2020, jonka yhtenä toimenpiteenä on ekosysteemipalveluiden kartoitus ja arviointi. Suomen TEEB-hankkeessa on arvioitu paitsi tärkeimpien ekosysteemipalveluiden tilaa ja merkitystä vihreän talouden edistämisessä, myös eräiden hinnattomien ekosysteemipalveluiden talou-dellista merkitystä.

Ekosysteemipalveluidenulottuvuuksia

Inhimillinen hyvinvointi

Ekosysteemit

Luonnon rakenteet

Luonnon prosessit

Luonnon toiminnot japalvelut

Yhteiskunnallinennäkökulma

Kulttuurinennäkökulma

Hyvinvointi- jaterveysvaikutukset

Rahallinen arvo(markkinahinta, vältetty

kustannus)

Kasvit, eläimet,geenivarat

Veden ja ravinteidenkierto

Ainespuu, maisema

Ekosysteemipalveluita

Kuva 1. Esimerkkejä ekosysteemipalveluiden ulottuvuuksista.

rahallisesti, ekosysteemipalveluiden tärkeyttä voidaan arvioida myös monella muulla tapaa varmistaen näin, että luonnon monimuotoisuuden arvo tulee huomioitua päätöksenteossa.

Ekosysteemipalvelut vihreän talouden perustana

Ekosysteemipalvelut luovat olennaisen perustan vihreän talouden osa-alueiden kehittymiselle. Esimerkiksi metsä-talous, maatalous ja ruokasektori, uusiutuva energia, vesi, matkailu ja virkistys, hyvinvointipalvelut, tekstiiliteolli-suus, kosmetiikka ja lääketeollisuus ovat kaikki riippuvai-sia ekosysteemipalveluiden saatavuudesta ja ekosystee-mien toiminnasta.

Ekosysteemit tukevat vihreää taloutta muun muassa tuot-tamalla raaka-aineita ja resursseja, säätelemällä ja ylläpi-tämällä luonnonprosesseja sekä tarjoamalla aineettomia

hyötyjä, kuten maisemia ja virkistystä. Toisaalta ihmisen taloudellinen toiminta vaikuttaa ekosysteemien tilaan.

Ekosysteemipalvelujen tunnistaminen ja hyödyntäminen voi tuottaa kilpailuetuja esimerkiksi lisäämällä kestävän luonnonvaratalouden innovaatioita, talouskasvua ja tuottavuutta.

Kaikki luontoa hyödyntävä toiminta ei ole kuitenkaan vih-reän talouden mukaista. Esimerkiksi metsäpohjaisen vih-reän talouden kasvussa on keskeistä huomioida myös eko-systeemipalveluiden kokonaisvaltainen säilyminen aidosti kestävän biotalouden ratkaisujen kautta. Kaivostoiminta voi tuoda taloudellista hyötyä, mutta väärin toteutettuna kaivostoiminnasta voi aiheutua haittaa vihreän talouden sektoreille, kuten kasvavalle luontomatkailulle.

Tiekartta luonnon palvelujen turvaamiseen

Kehitetään tietopohjaa ja seurantaa

Mitataan BKT:n ohella myös luontopääomaa

Täydennetään ympäristön tilan mittareita (Findikaattoria)

Luodaan uusia liiketoimintamalleja ja -mahdollisuuksia

Tarjotaan keinoja haittojen kompensointiin

Täydennetään YVA-arviointeja ekosysteemi-palvelujen tarkastelulla

Uudistetaan elinkeinojen tukia

Suomen biotalousstrategia

Valtioneuvoston luonnonvaraselonteko 2015

HALL

ITUS

OHJE

LMA

SUOMEN BIOLOGISEN MONIMUOTOISUUDEN STRATEGIA & TOIMINTAOHJELMA

201 5 2016 2017 2018 2019Kuva 2. Tiekartta luonnon palvelujen turvaamiseen ja huomioimiseen päätöksenteossa.

Suomen vihreä kasvu perustuu luontopääomaan

Vihreä talous on kansallisten strategioiden ytimessä ja sen tulisi läpäistä politiikan eri osa-alueita, aina energia- ja ympäristöasioista, maa- ja metsätaloussektoreiden kautta, sosiaali- ja terveysaloihin. Koska vihreää kasvua voi syntyä lähes millä alalla tahansa, on Suomen vihreän kasvun edistämisessä ministeriöiden tiiviimpi yhteistyö välttämätöntä.

Ekosysteemipalvelut huomioivia uusia liiketoimintamal-leja on jo syntynyt eri sektoreilla ja ne luovat olennaisen perustan vihreän kasvun avainalojen, kuten cleantechin ja biotalouden kehittymiselle. Näiden ohella tärkeä esimerk-ki vihreän liiketoiminnan tarjoamasta kasvupotentiaalista Suomessa on luontomatkailun, virkistyksen ja luontoon

perustuvien terveys- ja hyvinvointipalveluiden kysynnän lisääntyminen. Maailmanlaajuisesti kansainvälinen turismi on neljänneksi tärkein vientisektori ja kasvussa on erityi-sesti ekoturismi.

Luonnon virkistyskäytön arvo ei näy markkinoilla samalla tavalla suoraan kuin esimerkiksi puun markkinahinta. Virkistyskäytön arvoa selvitettiin TEEB-hankkeessa mat-kakustannusmenetelmällä, jossa esimerkiksi ulkoilukerran arvoksi kodin lähialueella saatiin 2-7 euroa ja kesämökki-käynnin arvoksi 5-97 euroa. Arvo perustui ulkoilumatkojen kysynnän tarkasteluun, jossa ihmisten halukkuus hyväksyä matkakustannuksia paljastaa virkistyskerran arvon.

LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KÖYHTYMINEN ON YHTÄ VAKAVA UHKA KUIN ILMASTONMUUTOS.

Suomen TEEB-hankkeessa luotiin politiikkasuositukset päättäjille luonnon palvelujen turvaamiseksi. Hanke tunnisti myös muita ajankohtaisia strategisia prosesseja, joihin laaditut suositukset tulisi kytkeä (kuva 2.). Hank-keen tulosten ja maaliskuun seminaarissa käydyn keskus-telun pohjalta voidaan eri toimijoille antaa seuraavanlai-sia toimintasuosituksia:

laajentaa ekosysteemipalveluiden tietopohjaa ja seurantaa mittaamalla luontopääomaa sekä täy-dentämällä ympäristön tilan mittareita ajantasaisilla biodiversiteetti- ja ekosysteemipalveluindikaattoreilla, jotka konkretisoivat luonnon monimuotoisuuden kehitystä päättäjille ja kansalaisille.

•Tutkijoiden tulisi…

• viestiä luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemi-palveluiden hyvinvointia edistävästä merkityksestä kansalaisille ja päättäjille selkeästi ja ymmärrettävästi.

Päättäjien tulisi…sisällyttää tärkeimpiä ekosysteemipalveluita kuvaa-vat indikaattorit kansantalouden tilinpidon lasken-taan, jotta Suomen luonnonvaroista ja niihin perus-tuvasta hyvinvoinnista saataisiin nykyistä laajempi ja tasapainoisempi käsitys.huomioida indikaattoreiden avulla ekosysteemipalve-lut kaikissa oleellisissa politiikka-arvioinneissa sekä eri politiikan lohkojen kehityksessä ja toteutuksessa.sisällyttää ekosysteemipalveluihin kohdistuvien vaikutusten arviointi pysyväksi osaksi ympäristövai-kutusten arvioinnin (YVA) järjestelmää.

•

•

•

Luontoarvopankki kompensaatiokeinona

Haitallisten hankkeiden kompensaatiokeinoksi voisi soveltua luontoarvopankki, jossa luontoar-voilla käydään myyjän ja ostajan välillä kauppaa ja niille muodostuu markkinahinta. Tällaisia me-kanismeja on jo käytössä eri puolilla maailmaa, esimerkiksi Yhdysvalloissa, Australiassa ja Saksassa.

Esimerkkejä luontoa uhkaavista hankkeista ovat luonnonsuojelullisesti arvokkaiden alueiden suora tai välillinen heikentäminen, kaivostoiminta, suu-ret tiehankkeet tai laajamittainen turvetuotanto. Luontoarvopankkia ja muita kompensaatiokeinoja voitaisiin kokeilla esimerkiksi valtion tukemilla pie-nimuotoisilla piloteilla ennen näitä mekanismeja koskevien ohjauskeinojen asettamista, esimerkiksi lainsäädäntöprosessin käynnistämistä.

luoda erilaisia kompensaatiomekanismeja tilanteisiin, joissa hankkeiden haitallisia vaikutuksia ekosysteemi-palveluihin ja luonnon monimuotoisuuteen ei voida välttää tai riittävästi vähentää. tukea uusia vihreän talouden liiketoimintamalleja ja mahdollisuuksia uudistamalla elinkeinojen tukia tun-nistamalla kriittisen tärkeisiin ekosysteemipalveluihin ja luonnon monimuotoisuuteen erittäin haitallisesti vaikuttavia taloudellisia tukia ja joko poistamalla ne tai suuntaamalla ne uudestaan. luoda haitallisten tukien tilalle luonnon kestävää käyttöä tukevia kannustimia, kuten ekosysteemipal-velumaksuja, joiden avulla esimerkiksi vesihuollossa veden laatua parannettaisiin taloudellisten kannusti-mien avulla.huomioida ekosysteemipalvelut kaikessa suunnitte-lussa ja päätöksenteossa.

näyttää esimerkkiä yritystoimijoille hoitamalla hallin-nassaan olevia maita kestävällä tavalla.

Yritystoimijoiden tulisi…havahtua siihen, että luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen on yhtä vakava uhka kuin ilmaston-muutos. tuoda luontoon perustuvien ekosysteemipalveluiden tarkastelu osaksi yritysten hallintajärjestelmiä ja kehit-tää tästä vastuullista ja kannattavaa liiketoimintaa.

Kansalaisten tulisi…luoda painetta päätöksentekijöille ja yrityksille, jotta ne huomioisivat toiminnassaan paremmin ekosysteemi-palveluiden ja luonnon monimuotoisuuden säilymisen.

•

•

•

•

•

•

•

•

Julkaisu on osa Puheenvuoroja Ympäristötiedon foorumin tilaisuudesta -sarjaa. Ympäristötiedon foorumi on vuonna 2010 perustettu verkosto, joka edistää ajankohtaisen, tieteellisen ympäristötiedon käyttöä yhteiskunnallisessa päätök-senteossa.

www.ymparistotiedonfoorumi.fi

Julkaisu on koostettu ympäristöministeriön, Ympäristötiedon foorumin ja Fu-ture Earth Suomi - globaalimuutostutkimuksen kansalliskomitean sekä Suomen TEEB-hankkeen 26.3.2015 järjestämän seminaarin pohjalta. Julkaisu perustuu tilaisuudessa esitettyihin tutkija- ja kommenttipuheenvuoroihin, joita esitti-vät mm. Jukka-Pekka Jäppinen, Petteri Vihervaara, Leena Kopperoinen, Riina Antikainen (SYKE), Eija Pouta (Luke), Suvi Borgström (Itä-Suomen yliopisto). Julkaisun ovat koonneet Johanna Kentala-Lehtonen ja Kirsi-Marja Lonkila.Lisätietoja: Suomen TEEB-julkaisu: Towards A Sustainable and Genuinely Green Economy. The value and social significance of ecosystem services in Finland (TEEB for Finland) https://helda.helsinki.fi/handle/10138/152815 sekä ekosys-teemipalveluindikaattorit: www.biodiversity.fi/ecosystemservices