1

LUPAPÄÄTÖS Nro 108/10/1 Dnro PSAVI/141/04.08/2010 (Psy-2009-y-106) Annettu julkipanon jälkeen 19.11.2010

ASIA Pahtavaaran kaivosta koskevan ympäristölupapäätöksen muuttaminen

rikastushiekka-altaan korottamisen osalta ja toiminnanaloittamislupa, So-dankylä

LUVAN HAKIJA Lappland Goldminers Oy

Pahtavaara Mine PL 86 99601 Sodankylä

2

SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO ................................................................................................ 3 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI ............................................................................................................... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE ......................................................................................................... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA .................................................................................................. 3 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA KAAVOITUS ............................................................................... 3 RIKASTUSHIEKKA-ALTAAN PADON KOROTTAMINEN .................................................................... 4 Haettu muutos ..................................................................................................................................... 4 Muutoksen perustelut ........................................................................................................................... 4 KAIVANNAISJÄTTEEN JÄTEHUOLTOSUUNNITELMA ...................................................................... 5 Toiminnassa syntyvät kaivannaisjätteet ............................................................................................... 5 Kaivannaisjätteiden ominaisuudet ja jäteluokitukset ............................................................................. 6 Kaivannaisjätteen hyödyntäminen ........................................................................................................ 7 Jätealueet ............................................................................................................................................ 8 Jätealueiden luokitukset ....................................................................................................................... 9 Jätealueiden aiheuttamat ympäristövaikutukset ja niiden ehkäiseminen .............................................. 9 Seuranta ja tarkkailu .......................................................................................................................... 11 Jätealueiden jälkihoito ........................................................................................................................ 11 Jätealueita koskevan vakuuden arviointi ............................................................................................ 12 TOIMINNAN ALOITTAMINEN MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA .............................................. 12 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY .................................................................................................... 13 Lupahakemuksesta tiedottaminen ...................................................................................................... 13 Lausunnot .......................................................................................................................................... 13 Hakijan vastine .................................................................................................................................. 17 Kainuun ELY-keskuksen lausunto ...................................................................................................... 17 MERKINTÄ ........................................................................................................................................ 18 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U ................................................................. 18 YMPÄRISTÖLUPARATKAISU ........................................................................................................... 18 RATKAISUN PERUSTELUT .............................................................................................................. 19 Luvan myöntämisen edellytykset ....................................................................................................... 19 Lupamääräysten perustelut ................................................................................................................ 20 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN ...................................................................................... 21 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO .................................................................................................. 21 Päätöksen yleinen täytäntöönpanokelpoisuus .................................................................................... 21 Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta ........................................................................ 21 Vakuus toiminnanaloittamisluvan osalta ............................................................................................. 21 Toiminnanaloittamisluvan perustelut .................................................................................................. 21 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET .......................................................................................................... 21 KÄSITTELYMAKSU ........................................................................................................................... 22 Ratkaisu ............................................................................................................................................. 22 Perustelut .......................................................................................................................................... 22 Oikeusohje ......................................................................................................................................... 22 MUUTOKSENHAKU .......................................................................................................................... 23

3

HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO

Lappland Goldminers Oy on 2.11.2009 jättänyt Pohjois-Suomen ympäristö-lupavirastoon hakemuksen Pahtavaaran kaivoksen toimintaa koskevan ympäristö- ja vesitalousluvan nro 68/06/1 lupamääräyksen 11 muuttami-seksi. Hakemuksessa on pyydetty ympäristölupavirastoa määräämään, et-tä päätöksen mukainen toiminta voidaan aloittaa muutoksenhausta huoli-matta.

Hakemukseen on liitetty hyväksyttäväksi koko kaivosta koskeva kaivan-naisjätteen jätehuoltosuunnitelma.

TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

Pahtavaaran kaivoksella louhitaan malmia noin 300 000–400 000 tonnia vuodessa ja rikastamo tuottaa rikasteita noin 500–1 000 tonnia vuodessa. Rikasteiden sisältämän kullan määräksi on arvioitu 1 000–1 200 kg vuo-dessa.

Pahtavaaran kaivos sijaitsee Sodankylän kunnan Rajalan kylässä noin 22 kilometriä kuntakeskuksesta pohjoiseen ja noin kahdeksan kilometriä Rajalan kylästä itään. Kaivospiirin ja sen apualueiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 339 hehtaaria. Kaivostoiminnot sijaitsevat kiinteistön Valtion-maa 758-893-12-1:n alueella.

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Ympäristönsuojelulain 28 §:n 3 momentin mukaisesti luvan saaneen toi-minnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun olennaiseen toiminnan muuttamiseen on oltava lupa. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 13 e) kohdan mukaan kaivannaisjätteen jätealueelle on haettava ympäristölupa.

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Ympäristönsuojelulain 32 §:n mukaisesti toiminnan muuttamista koskevan lupa-asian ratkaisee viranomainen, jonka toimivaltaan kuuluu ratkaista vas-taavaa uutta toimintaa koskeva hakemus.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA KAAVOITUS

Kauppa- ja teollisuusministeriö on 8.12.1993 myöntänyt TerraMining Oy:lle kaivoskirjan Rn:o 3921/1a. Kaivoskirja on 10.11.2003 siirretty ScanMining Oy:lle ja edelleen Lappland Goldminers Oy:lle 31.3.2008.

Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on 4.7.2006 myöntänyt ScanMining Oy:lle Pahtavaaran kaivosta koskevan ympäristö- ja vesitalousluvan nro 68/06/1. Ympäristölupaviraston antamasta päätöksestä on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen, joka on 10.4.2008 päätöksellään nro 08/0092/1

4

muuttanut muun muassa lupamääräystä 11. Lupapäätös tuli lainvoimai-seksi 8.9.2009 korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 1480/1/08.

Kyseisen luvan lupamääräyksessä 11 on määrätty seuraavaa:

"Rikastushiekka-altaaseen, joka on tavanomaisen jätteen kaatopaikka, saa sijoittaa rikastamolta vesilietteenä pumpattavan rikastushiekan. Altaan pa-don korotusten ylin taso saa olla N60 + 238 m."

Kaivosalue kuuluu Pohjois-Lapin maakuntakaavaan, jonka valtioneuvosto on vahvistanut 27.12.2007. Maakuntakaavassa Pahtavaaran kaivosalue on merkitty kaavamerkinnällä EK 1905 (Pahtavaara). Lisäksi valmisteilla on Kelujärvi-Rajala -osayleiskaava, johon myös Pahtavaaran kaivosalue kuuluu. Kaivosalueella tai sen läheisyydessä ei ole voimassa olevia ase-makaavoja.

RIKASTUSHIEKKA-ALTAAN PADON KOROTTAMINEN

Haettu muutos

Lupamääräystä 11 on pyydetty muuttamaan siten, että määräys muutettu-na kuuluisi seuraavasti:

Rikastushiekka-altaaseen, joka on tavanomaisen jätteen kaatopaikka, saa sijoittaa rikastamolta vesilietteenä pumpattavan rikastushiekan. Altaan pa-don korotusten ylin taso saa olla N60 + 248 m.

Muutoksen perustelut

Yleiskuvaus muutosta koskevasta toiminnasta

Lappland Goldminers Oy:n suunnitelmien mukaan Pahtavaaran kaivoksen toiminta-aika tulee jatkumaan useiden vuosien ajan. Käynnissä olevien malmitutkimusten myötä voidaan löytää uusia louhintakelpoisia esiintymiä, jolloin esimerkiksi uuden avolouhoksen avaaminen voi jatkossa tulla ajan-kohtaiseksi. Rikastushiekka-altaan jäljellä oleva tilavuus on kuitenkin ny-kyisin vähäinen ja ympäristölupapäätöksessä määrätty rikastushiekka-altaan padon korotusten ylin taso on jo lähes saavutettu. Kaivostoiminnan ja rikastushiekka-altaiden käytön jatkumiseksi patoja on korotettava nykyi-sestä tasosta.

Toiminnan pitkäjänteinen kehittäminen edellyttää rikastushiekan varastoti-lavuuden merkittävää lisäystä. Lisäksi padon harjan korotus on tärkeää pa-torakenteen toimintavarmuuden parantamiseksi. Nykyisin padon 1 korkeus on enimmillään seitsemän metriä (+235 m), jolloin haetun padon ylimmän korotustason harja tulisi korkeimmillaan 20 metrin korkeuteen. Esitetty pa-don harjakorkeus on teknisesti toteutettavissa.

Rikastushiekka-altaan nykyinen käyttö

Pahtavaaran kaivoksella rikastushiekka pumpataan vesilietteenä rikastus-hiekka-altaalle, joka on muodostettu Postovaaran ja Pahtavaaran väliselle alueelle. Altaan etelä- ja koillisosat rajautuvat Pahtavaaran ja Postovaaran rinteisiin ja itä- ja pohjois-länsiosaa reunustavat padot. Pato 1 reunustaa rikastushiekka-allasta sen länsi- ja pohjoispuolella. Pato 2 erottaa rikastus-

5

hiekka-altaan itäpuolella sen alapuolisesta selkeytysaltaasta. Selkeytysal-taan itäosaa reunustaa pato 3, josta vedet ohjataan alapuoliselle pintavalu-tuskenttänä toimivalle suoalueelle.

Padon korotus

Nykyisin padon 1 harja on tasolla +235 m ja padon 2 tasolla +234,8 m. Lu-pamääräyksessä 11 altaan padon korotusten ylimmäksi tasoksi on asetettu +238 m. Suunnitelmien mukaan korotusten ylin taso tulee tasolle +248 m, jolloin padon harja on kymmenen metriä nykyisen lupamääräyksen mu-kaista ylintä tasoa korkeammalla. Padon ensimmäinen patokorotus tulee olemaan keskimäärin 1,5 m, jolloin allastilavuus kasvaa 1 Mm3. Kun padon toiminnasta on saatu kokemuksia ja mittaustuloksia, seuraavan korotuksen optimaalinen korkeus voidaan määritellä.

Padon korottaminen tehdään upstream-menetelmällä (täyttäminen ylävir-taan), joka on parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa patojen korotukses-sa. Menetelmässä uusi pato rakennetaan rikastushiekkatäytön päälle niin, että patorakenne muodostuu nykyisen altaan sisäpuolelle. Patoa korote-taan koko altaan ympäri käyttäen materiaalina rikastushiekkaa. Jatkossa rikastushiekka läjitetään monipistesyötöllä ympäri padon toisin kuin aiem-min, jolloin rikastushiekkaliete on syötetty yhteen pisteeseen. Näin rikas-tushiekkaliete saadaan levitettyä tasaisesti koko altaan alueelle. Lisäksi menetelmän etuna on karkeimman hiekkajakeen lajittuminen syöttöpisteen tuntumaan, kun taas hienorakeinen jae virtaa kohti altaalle muodostuvaa vesiallasta. Tällä tavoin saadaan jo valmiiksi padon korotukseen sopivaa rikastushiekkaa, mikä tulee vähentämään kaivamis- ja rakentamistarvetta. Korotuksen lopullinen toteutus tehdään kuitenkin aina konekalustolla. Kun rikastushiekkatäyttö saavuttaa altaan maksimitäyttötason, seuraava koro-tus rakennetaan vastaavasti edellisen korotusosan viereen altaan sisäpuo-lelle.

Muutosten vaikutukset toimintaan, päästöihin ja ympäristöön

Rikastushiekka-altaan patojen korotukset aiheuttavat vaikutuksia ainoas-taan maisemaan. Alue sijoittuu Pahtavaaran (korkeus +320 m) ja Posto-vaaran (korkeus +379 m) väliselle alueelle. Padon korotusten ylimmäksi tasoksi esitetään +248 m, jolloin padon harja jää vähimmilläänkin 72 metriä ympäröivien vaarojen alapuolelle. Näin patojen maisemavaikutus ei tule olemaan merkittävä.

Muutokset eivät lisää melua, tärinää tai päästöjä ilmaan eivätkä aiheuta muutoksia jätemäärissä tai jätevesipäästöissä.

KAIVANNAISJÄTTEEN JÄTEHUOLTOSUUNNITELMA

Toiminnassa syntyvät kaivannaisjätteet

Pahtavaaran kaivoksen suurimmat kaivannaisjätejakeet ovat sivukivi ja ri-kastushiekat. Osa jakeista on varastoitu pysyvästi sijoitusalueilleen. Osa hyödynnetään myöhemmässä vaiheessa jälkihoidossa.

Sivukiveä on varastoitu noin 9,3 Mt. Sivukiveä on jouduttu louhimaan, jotta esiintymästä on päästy irrottamaan rikastettavaa malmia. Sivukivialue 3 on suljettu ja maisemoitu. Vuoden 2009 alusta alkaen malmia on louhittu ai-noastaan maanalaiselta louhokselta, eikä sivukiveä läjitetä enää varasto-

6

alueille, vaan se hyödynnetään suoraan maanalaisessa kaivoksessa lou-hosten täyttöihin. Sivukiven määrä kuitenkin tulee kasvamaan mahdollisten uusien esiintymien myötä, jolloin sivukiveä voidaan joutua läjittämään myös läjitysalueille.

Rikastushiekka on malmin rikastuksessa arvottomaksi jäävä osa malmista, josta on erotettu sen sisältämät arvoaineet. Kultamalmissa arvoaineiden pi-toisuus on tyypillisesti hyvin pieni. Tämän takia rikastushiekan määrä vas-taa louhittavan malmin määrää. Vuoteen 2009 mennessä rikastushiekka-altaalle on varastoitu noin 4 Mt rikastushiekkaa. Arvion mukaan vuoden 2009 tuotanto on 400 000 tonnia ja vuoden 2010 tuotanto 420 000 tonnia malmia. Rikastushiekka pumpataan lietteenä rikastushiekka-altaalle.

Pintamaalla tarkoitetaan rakennetuilta alueilta poistettua humuspitoista maan pintakerrosta, joka sisältää aluskasvillisuuden, kannot, juuret ja muun mineraalimaan yläpuolella olevan aineksen. Avolouhoksen ja mui-den rakennettujen alueiden kohdalta on poistettu pintamaan lisäksi tarpeel-linen määrä maa-ainesta, joka on pääasiassa erilaisia moreeneja. Vuoteen 2009 mennessä allasalueelta poistettua maa-ainesta on noin 35 000 m3. Mahdollisten lisäesiintymien hyödyntämisen myötä pintamaita ja maapeit-teitä joudutaan poistamaan lisää.

Kaivannaisjätteiden ominaisuudet ja jäteluokitukset

Kaivannaisjätteet luokitellaan seuraavasti (Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta 1129/2001):

Jae Jäteluokitus

Sivukivi 01 01 01 Rikastushiekka 01 03 06 Pintamaa ja maapeitteet 01 01 01

Sivukivi

Sivukiven pääkivilajit ovat talkki-kloriittiliuske (70 %), biotiitti-talkkiliuske (20 %) ja amfibolikivi (10 %). Sivukivien geokemiallisia ominaisuuksia ja käyttäytymistä ei ole selvitetty liukoisuus- ja hapontuottokykyä määrittävillä testeillä. Sivukiven ominaisuuksia on kuitenkin arvioitu sivukiven geoke-miallisten ominaisuuksien ja sivukivialueilta tulevien suotovesien laadun perusteella.

Sivukiven geokemiallinen koostumus on määritetty kahdesta sivukivinäyt-teestä. Sivukiven rikkipitoisuudet ovat matalia (näytteiden rikkipitoisuudet 0,03–0,04 %), ja neutralointipotentiaalia omaavan talkin osuus sivukivestä on suuri. Sivukivialueelta 1 lähtevästä ojasta on otettu vesinäytteet kuu-kausittain vuonna 2009. Veden pH oli 7,08–7,70 ja alkaliteetti 0,95–4,22 mmol/l. Myös sivukivialueelta 2 lähtevästä ojasta on otettu vesinäyt-teet touko–lokakuussa 2009. Veden pH oli 7,27–8,41 ja alkaliteetti 2,18–4,08 mmol/l. Metallipitoisuudet olivat läjitysalueilta lähtevissä vedessä al-haisia.

Sivukiven geokemiallisten ominaisuuksien ja tarkkailutulosten perusteella oletetaan, että sivukivialueilla ei muodostu happamia ja metallipitoisia suo-tovesiä. Sivukivi sisältää kuitenkin räjähdeainejäämiä, mikä on havaittavis-sa myös läjitysalueilta lähtevien vesien kohonneina typpipitoisuuksina.

7

Sivukiven geokemiallisten ominaisuuksien varmistamiseksi voidaan tarvit-taessa ottaa sivukivestä näytteet, joista määritetään alkuaineiden liukoi-suus ja hapontuottokyky.

Rikastushiekka

Rikastushiekan pääkivilajit ovat biotiitti-talkkiliuske (70 %), amfibolikivi (20 %) ja baryyttikarbonaatti (10 %). Rikastushiekka vastaa geoteknisiltä ominaisuuksiltaan hienoa hiekkaa ja silttiä. Suoritettujen kokeiden perus-teella hiekasta noin 45 % on rakeisuudeltaan yli 0,074 mm:stä.

Rikastuksessa käytettävät kemikaalit ovat vaahdotuskemikaaleja: CMC (karboksimetyyliselluloosa), MIBC (metyyli-isobutyylikarbinoli) ja Danafloat 507 (ditiofosfaatti ja tiokarbamiini). Vaahdotuskemikaalit eivät ole ympäris-tön tai terveyden kannalta vaarallisia, joten rikastushiekka ei sisällä haitalli-sia kemikaalijäämiä.

Rikastushiekasta on otettu näytteet joulukuussa 2008 ja syyskuussa 2009. Näytteille on tehty kokonais- ja liukoisten pitoisuuksien määritys. Lisäksi vuonna 2003 rikastushiekka-altaasta on otettu neljä rikastushiekkanäytet-tä, joista on tehty vastaavat määritykset. Rikastushiekkanäytteiden liukois-ten alkuainepitoisuuksien vertailu raja-arvoihin alitti selkeästi pysyvälle jät-teelle määritellyt liukoiset enimmäispitoisuudet. Rikastushiekkanäytteiden rikkipitoisuudet olivat alhaisia, 1 190 mg/kg (0,12 %) ja 2 430 mg/kg (0,24 %). Rikastushiekan ei oleteta muodostavan happamia suotovesiä.

Rikastushiekan neutralointipotentiaalisuhdetta ei ole määritetty, mutta tie-detään, että alueen malmissa on runsaasti neutralointipotentiaalia omaavia mineraaleja, kuten talkkia. Päästötarkkailussa rikastushiekasta otetaan vuosittain näytteet, joten neutralointipotentiaali voidaan määrittää seuraa-valla näytteenottokerralla. Rikastushiekka sisältää louhinnassa käytetystä räjähdysaineesta peräisin olevaa typpeä.

Pintamaa ja maapeitteet

Pintamaa vastaa ominaisuuksiltaan tavanomaista alueelle tyypillistä met-sämaan pinta-ainesta. Myös moreeni vastaa alueen luonnontilaista mo-reenia, jolloin sitä voidaan tarvittaessa hyötykäyttää esimerkiksi maise-moinnissa. Pintamaa ja maapeitteet voidaan luokitella pysyväksi jätteeksi.

Kaivannaisjätteen hyödyntäminen

Toiminnassa syntyvistä sivutuotteista pyritään käyttämään mahdollisimman paljon omassa toiminnassa. Käyttökohteita voivat olla kaivostäytöt, -padot, tiet ja maisemointi.

Louhinnan siirryttyä maan alle sivukiveä ei enää läjitetä läjitysalueille. Pie-niä määriä sivukiveä voidaan joutua ajamaan läjitysalueilta takaisin maan alle louhoksen tuentaa varten. Tässä vaiheessa tähän suhtaudutaan kui-tenkin varauksella, koska maanalainen louhinta voi myöhemmin vaatia avolouhosten käyttöä. Sivukiveä on myös ajettu rikastamolle syötteeksi, mutta sen rikastaminen on osoittautunut kannattamattomaksi ja toiminnas-ta on ainakin tällä erää luovuttu.

Rikastushiekkaa käytetään rikastushiekka-altaan patojen korotuksissa.

Alueelta poistetut moreeni ja muut maapeitteet tullaan käyttämään koko-naan viimeistään jälkihoitovaiheessa sivukivi- ja rikastushiekka-alueiden

8

maisemointiin. Poistomaata on kuljetettu noin 3 000 m3 sivukiven läjitys-alueen 1 maisemointiin.

Jätealueet

Sivukivi on varastoitu kolmelle sivukivialueelle, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 32 hehtaaria.

Sivukivialue 1 sijaitsee Sattasvaaran Liikamaan ja Pahtavaaran välisellä suoalueella noin 400 metrin etäisyydellä C- ja NW-louhoksista. Alueen pin-ta-ala on noin 18 hehtaaria, ja sille on läjitetty noin 6,3 Mt sivukiveä. Täyt-töpaksuus alueen länsiosassa on noin 20 metriä ja maksimikorkeustaso +274 m. Luiskakaltevuus on 1:1–1:1,5. Aluetta on laajennettu itään, mutta täyttö on jäänyt kesken. Itälaidalla täyttöpaksuus on noin 16 metriä ja kor-keustaso noin +262 m. Täyttö on tehty tasanteina, ja alueen luiskien kes-kimääräinen kaltevuus on täyttöpaksuuteen nähden loiva, 1:3–1:4.

Sivukivialue 2 sijaitsee Pahtavaaran etelärinteessä noin kilometrin etäisyy-dellä louhoksista. Sivukivialueen pinta-ala on noin 12 hehtaaria ja läjitetyn sivukiven määrä noin 2,7 Mt. Maksimikerrospaksuus on noin 16 metriä ja korkeustaso +272 m. Luiskakaltevuudet ovat noin 1:1–1:1,5.

Sivukivialue 3 sijaitsee C-louhoksen vieressä Pahtavaaran etelärinteessä. Alue on suljettu. Sen pinta-ala on noin 1,2 hehtaaria, ja alueelle läjitetyn si-vukiven määrä noin 0,3 Mt. Alueen täyttöpaksuus on noin 10–12 metriä ja korkeustaso +260 m. Alue on muotoiltu lopulliseen muotoonsa ja luiskat loivennettu noin kaltevuuteen 1:2.

Rikastushiekka varastoidaan Postovaaran ja Pahtavaaran väliselle suo-alueelle. Suoalueen turvekerrosta on käytetty pohjan tiivistysmateriaalina. Rikastushiekka-altaan laajuus on 68,5 hehtaaria. Allas on muodostettu kahdella padolla, jotka yhdistävät vaarojen rinteet. Patopenkereet on ra-kennettu pääosin vyöhykepatoina, joissa on louherunko, moreenitiiviste ja tiivisteen suojaverhoilu. Patojen päät on rakennettu homogeenisina mo-reenipatoina. Nykyisin patojen harjat ovat tasolla +235 m. Parhaillaan on meneillään patojen ensimmäinen korotusvaihe, jossa korotusosat tehdään rikastushiekalla.

Rikastushiekkaliete on syötetty altaaseen padolta 1, ja hiekkapinta viettää loivasti itään kohti patoa 2. Hiekkapinta ja pato 2 muodostavat altaan itä-päähän laskeutusaltaan. Sieltä vedet on johdettu säätökaivon kautta pato-jen 2 ja 3 väliselle alueelle, joka toimii selkeytysaltaana. Altaan pinta-ala on 28 hehtaaria. Selkeytysaltaan vesipintaa voidaan säädellä padolta 3. Sel-keytysaltaalta vedet johdetaan padon 3 itäpuolella olevalle pintavalutus-kentälle, josta ne kulkeutuvat Koserusojaan ja edelleen Ala-Postojokeen. Rikastushiekan läjitys- ja selkeytysaltaiden padot 1, 2 ja 3 sijoittuvat pato-turvallisuuslain mukaiseen luokkaan 2.

Pintamaan ja maapeitteiden varastoalueen ainekset ovat tällä hetkellä pe-räisin allasalueelta. Maat on läjitetty padon 2 Postovaaran puoleiseen pää-hän rikastushiekka-altaan puolelle. Varastointi vastaa tavanomaista maa-ainesten varastointia. Varastointi ei aiheuta maaperään tai pohjaveteen kohdistuvia ympäristöhaittoja, eikä varastointi näin edellytä maa-ainesten ottoalueesta poikkeavia suojausrakenteita. Läjitysalueelta muodostuvat suotovedet valuvat rikastushiekka-altaaseen, mikä estää niistä mahdolli-sesti aiheutuvia samentumishaittoja.

9

Jätealueiden luokitukset

Pahtavaaran sivukiven oletetaan olevan happoa muodostamatonta, joten sivukivialueilta ei oleteta muodostuvan happamia metallipitoisia suotove-siä. Sivukivi ei sisällä vaarallisia kemikaaleja, joten ympäristöön kohdistu-van vaaran arvioidaan olevan merkityksetön. Sivukivialueen rakenteellisen vakauden heikkenemisestä aiheutuva uhka ihmishengelle tai vaara ihmi-sen terveydelle arvioidaan olevan mitätön, koska mahdollisessa sortumati-lanteessa ihmisiä ei oleile jätemassan vyörymän etenemisalueella. Edelli-siin seikkoihin perustuen sivukiven jätealueet luokitellaan muiksi kaivan-naisjätteen jätealueiksi.

Rikastushiekka-altaalle ei sijoiteta ongelmajätteeksi luokiteltuja jakeita. Ri-kastushiekka ei sisällä ympäristölle tai terveydelle vaarallisia kemikaaleja. Hiekan alkuaineiden liukoiset pitoisuudet alittavat selkeästi pysyvän jätteen raja-arvot. Rikastushiekka ei siis ominaisuuksiensa puolesta aiheuta suur-onnettomuuden vaaraa. Patovaurion sattuessa rikastushiekka kulkeutuu joko altaan länsipuoliselle suoalueelle tai itäpuoliseen selkeytysaltaaseen. Rikastushiekka-altaan läheisyydessä ei ole muita kaivoksen toimintoja, ra-kennuksia tai asutusta, joten patovauriotilanteessa alueelle ei aiheutuisi merkittävää vaaraa. Mahdollisella vaikutusalueella ei oleskele muita kuin alueella työskenteleviä henkilöitä, joten vaara ihmisten terveydelle arvioi-daan olevan merkityksetön. Rikastushiekka-allas on myös kaivoksen toi-mintaan nähden laaja, jolloin padot eivät ole korkeita eikä purkautuva lie-temäärä tulisi olemaan suuri. Vahinko ei aiheuttaisi pysyvää tai pitkäaikais-ta haittaa ympäristölle. Näillä perusteilla rikastushiekka-allas luokitellaan muuksi kaivannaisjätteen jätealueeksi.

Pintamaat ja maapeitteet ovat pilaantumatonta maa-ainesta, ja niiden va-rastointi vastaa tavanomaista maa-ainesten varastointia. Koska maa-ainesten varastointi voi kestää yli kolme vuotta, pintamaiden ja maapeittei-den varastoalue luokitellaan kuitenkin kaivannaisjätteen jätealueeksi.

Jätealueiden aiheuttamat ympäristövaikutukset ja niiden ehkäiseminen

Vaikutukset maaperään ja pohjavesiin

Pahtavaaran kaivoksessa ei synny enää uusia oleellisia vaikutuksia maan-käyttöön, koska hanke hyödyntää jo olemassa olevia alueita. Kaivostoi-minnan ja muun maankäytön liittyminen toisiinsa on vakiintunutta.

Pahtavaaran kaivosalueella voi muodostua suotovesiä rikastushiekan, si-vukiven ja poistomaan varastoalueilla. Rikastushiekka-allas sijoittuu suo-alueelle, jonka tiivistynyt turvekerros rajoittaa osaltaan alueen suotovesien aiheuttamia pohjavesivaikutuksia. Rikastushiekka-altaan padon vuotokoh-dasta otettujen vesinäytteiden ja hiekan geokemiallisten ominaisuuksien perusteella altaalta ei aiheudu pohjaveteen merkittäviä vaikutuksia. Rikas-tushiekka-alueelle sijoitettavan rikastushiekan liukoiset alkuainepitoisuudet ovat hyvin alhaisia, eikä rikastushiekan ja sivukiven oleteta muodostavan happamia suotovesiä. Sivukivikasojen vesissä on kuitenkin yleensä räjäh-dysaineiden nitraattijäämiä.

Sivukiven läjitysalueiden valumavedet kerätään avo-ojiin, joita pitkin ne vir-taavat kaivosalueen eteläpuolelle Pitkäkoskenojan kautta Sattasjokeen. Sivukivialueen 1 länsipuolelle on kaivettu niskaoja, jolla ohjataan alueen ulkopuoliset valumavedet tehokkaammin sivukivialueen ohi.

10

Pintamaiden ja maanpeitteiden varastointi ei aiheuta maaperään tai pohja-veteen kohdistuvia ympäristöhaittoja.

Kaivostoiminnan jälkeen sivukivikasojen valumavesien aiheuttama vesistö-kuormitus pienenee, koska kasat peitetään ja niiden pinnan valumavedet muistuttavat peittämisen jälkeen vastaavan paljaan moreenipinnan valu-mavesiä ennen kuin alueet kasvittuvat. Ainehuuhtouman arvioidaan vähe-nevän ratkaisevasti kolmen vuoden kuluessa kasojen peittämisestä. Pin-tamaat ja maapeitteet käytetään jälkihoitotöissä, joten niiden osuus kuormi-tuksesta poistuu.

Pölyäminen

Pahtavaaran kaivosalueen sivukiveä käytetään tällä hetkellä maanalaisten louhosten tukemiseen. Sivukiven kuljetuksen ja läjityksen pölypäästöt ovat pienentyneet louhinnan siirryttyä maan alle.

Kaivoksen sivukivi on pääosin samankaltaista kiveä kuin seudun kalliope-rä. Mahdollinen sivukiven ja rikastushiekan läjitysalueilla muodostuva pöly ei sisällä juuri lainkaan metalleja. Kaivoksen kaivannaisjätealueiden pöly-päästöistä ei toiminnan aikana ole todettu aiheutuneen haittaa ympäristöl-le, sillä päästöt ovat vähäisiä eikä päästöjen vaikutuspiirissä ole herkästi häiriintyviä kohteita. Myös pölyn sisältämien metallien aiheuttamat terveys-vaikutukset ovat epätodennäköisiä.

Rikastushiekka-altaalla voi pölyämistä ilmetä, kun kova tuuli pääsee puhal-tamaan esteettömästi kuivaan rikastushiekan pintaan. Pölyn poistossa noudatetaan kunnossapito-ohjelmaa, joka on ollut riittävä hajapäästöjen pienentämisessä. Rikastushiekka-altaalle pumpattava rikastushiekka pyri-tään levittämään tasaisesti, jotta koko paljaana olevan hiekan pinta pysyy jatkuvasti märkänä eikä aiheuta merkittävää pölyhaittaa. Jos rikastushiek-ka pölyää, pölyäminen voidaan estää suihkuttamalla vettä kuivana olevalle altaan osalle.

Jälkihoitovaiheessa pölyäminen estetään kasvittamalla kohteet, joissa kas-vitus voidaan toteuttaa ja se on tarpeellista maan pinnan partikkelien irto-naisuuden vuoksi.

Maankäyttö

Kaivannaisjätealueiden alkuperäinen kasvillisuus on jäänyt läjitysalueiden alle ja hävinnyt kokonaan. Linnuston luontaiset elinympäristöt ovat muuttu-neet tai hävinneet.

Toiminnan jälkeen kaivannaisjätealueet jälkihoidetaan niin, etteivät ne ai-heuta alueella liikkuville turvallisuusvaaraa ja alueen maankäyttö palautuu lähes entiselleen. Käytännössä alueet palautetaan soveltuvilta osin metsä- ja porotalouteen. Ympäristön tilan vakiinnuttua uudelleen alueen virkistys-käyttö voi palautua.

Maisema

Pahtavaaran maisemavaikutuksista tärkeimpiä ovat maankäytöltään eniten tilaa vaativat alueet, kuten sivukivikasat ja rikastushiekka-alue. Rikastus-hiekka-alueen pinta-ala säilyy jatkossakin samana, mutta patorakenteita tullaan korottamaan tuotannon jatkuvuuden takaamiseksi. Alue sijoittuu Pahtavaaran ja Postovaaran väliselle alueelle, jolloin korkeimmillaan pa-don harja jää noin 70 metriä ympäröivien vaarojen alapuolelle. Näin pato-

11

jen maisemavaikutus ei tule olemaan merkittävä. Sivukivialueen osalta korkeus ja laajuus eivät muutu, koska malmia louhitaan maan alla.

Maisemallisten vaikutusten vähentämisessä merkittävin keino on onnistu-nut kaivannaisjätealueiden jälkihoidon suunnittelu. Keskeistä on sopivien olosuhteiden luominen kasvillisuudelle. Kasvillisuus voi palautua luonnolli-sesti, mutta koska tämä on hidasta, maisemoinnissa tarvitaan myös istu-tuksia. Rikastushiekka-allas voidaan jälkihoitaa vasta toiminnan päätyttyä, mutta sivukivikasoja voidaan maisemoida jo toiminnan aikana, kuten sivu-kivikasalle 3 on jo tehty.

Jos aluetta rakennetaan vielä lisää, merkittävä maisemavaikutuksia vähen-tävä tekijä on olemassa olevan puuston ja pensaiden säilyttäminen.

Seuranta ja tarkkailu

Kaivoksen toimintavaiheelle on laadittu tarkkailuohjelma, joka sisältää käyt-tö-, päästö- ja ympäristövaikutusten sekä häiriö- ja poikkeustilanteiden tarkkailun. Jälkihoitovaiheen tarkkailun tarve muotoutuu toiminnan aikana tehtävästä jälkihoidon seurannasta saatavien kokemusten mukaiseksi.

Jätealueiden jälkihoito

Rikastushiekka-alueelle sijoitettavan rikastushiekan metallipitoisuudet ovat alhaisia, eikä rikastushiekka muodosta happamia metallipitoisia suotove-siä. Osa sivukivestä muodostaa osittain nitraattipitoisia suotovesiä.

Rikastushiekka-allas kuivatetaan toiminnan päätyttyä. Altaan vesipinta las-ketaan vähitellen toiminnan loppuvaiheessa ja vedet johdetaan selkeytyk-sen kautta pintavalutukseen. Allas muotoillaan reunoja kohden kallistuvak-si. Sen reunaosat muotoillaan enintään kaltevuuteen 1:3. Allas peitetään vähintään 0,3 metrin vahvuisella peittorakenteella, jonka alaosa on tiivistä hienoainesmoreenia. Peittorakenteen pintaosaan seostetaan turvetta ja/tai humusta, mikä edistää luonnollisen kasvillisuuden muodostumista alueelle. Lopuksi alue kasvitetaan. Rakennettuja patoja madalletaan.

Sivukivialueet 1 ja 2 muotoillaan loiventamalla niiden luiskat pääosin kalte-vuuteen 1:2,5. Lakialueet muotoillaan reunoille kallistuvaksi ja mahdolli-suuksien mukaan hieman kumpuileviksi. Veden kulkeutumista sivukivitäyt-töön ei ole tarpeen estää sivukiven haitattoman geokemiallisen luonteen vuoksi. Avoimella alueella voidaan jäljitellä alueelle tyypillisiä rakka-alueita.

Sivukivialueen pinta kiilataan raekooltaan sivukiveä pienemmällä sivuki-vestä murskatulla kerroksella niin, että täytön pinta muodostaa vakaan asennusalustan peittokerrosta varten. Luiskatun ja kiilatun sivukivikasan pintakerros peitetään 0,3 metrin hienoainesmoreenista rakennettavalla peittorakenteella, joka tiivistetään. Peittorakenteen pintaosaan seostetaan turvetta ja/tai humusta, millä edistetään luonnollisen kasvillisuuden muo-dostumista. Sivukivialueiden peiterakenteessa käytetään mahdollisuuksien mukaan maanpoistossa syntyneitä maa-aineksia. Lopuksi alue kasvite-taan.

Varastoituja, pilaantumattomia ja hyödyntämiskelpoisia massoja, kuten pin-tamaita ja maapeitteitä, käytetään muiden alueiden jälkihoidossa joko toi-minnan aikana tai jälkihoitovaiheessa.

12

Sivukivialueiden ja rikastushiekka-altaan niskaojien toiminta tarkastetaan ja tarvittaessa ojia aukaistaan. Ojat jätetään käyttöön.

Rikastushiekka-altaan tyhjennyttyä padon 2 pohjoispää avataan pysyvästi. Myös pato 3 puretaan osittain. Rikastushiekka-altaalta tulevat valumavedet ohjataan selkeytysaltaan kautta pintavalutuskentälle. Kentän toiminta ja vesien johtamisjärjestelyt kunnostetaan tarvittaessa.

Jätealueita koskevan vakuuden arviointi

Pahtavaaran kaivannaisjätealueita koskevan vakuuden arvioinnin lähtö-kohtana ovat ympäristölupapäätöksessä kaivoksen toiminnan lopettamisel-le annetut lupamääräykset, joissa on esitetty tarvittavat toimenpiteet kai-vannaisjätealueiden ympäristö- ja turvallisuustavoitteiden saavuttamiseksi. Arvioinnissa on otettu huomioon myös valtioneuvoston asetuksen 717/2009 liitteen 5 mukaiset vakuuden arviointiperusteet (muun muassa kaivannaisjätteiden ominaisuudet, jätealueiden kunnostamistarve, tarvitta-vat toimet jätealueen käytöstä poistamisen aikana ja sen jälkeen sekä toi-mien arvioitu kesto).

Sivukiven ja rikastushiekan ominaisuuksiin ja päästötarkkailun tuloksiin pe-rustuen oletetaan, ettei jätealueista aiheudu merkittäviä ympäristöön koh-distuvia haittoja pitkälläkään aikavälillä. Ympäristölupamääräyksissä esite-tyt jälkihoitotoimenpiteet arvioidaan riittäviksi, eikä esimerkiksi pilaantu-neen maaperän kunnostamista kaivannaisjätealueilla tarvita. Koska kai-vannaisjätteet ovat haitattomia ympäristölle, passiivisen jälkihoitovaiheen tarkkailun kestoksi on esitetty 10 vuotta.

Jälkihoitotoimenpiteiden suorittamiseksi asetettavan vakuuden suuruudek-si on esitetty 588 000 euroa. Massamääriä on arvioitu käyttäen laskelmissa muun muassa ympäristölupapäätöksen määräysten mukaisia jätealueiden peiterakenteita. Kustannuslaskelmissa käytetyt yksikkökustannukset pe-rustuvat paikallisen urakoitsijan antamaan kokonaistarjoukseen kyseisen kokoluokan kohteesta Sodankylässä.

Lappland Goldminers Oy:llä on suunnitelmissa selvittää jätealueiden kas-vukelpoisuutta ilman mittavia peittämis-/maisemointitöitä ja hakea siten myöhemmin lupamuutosta kaivoksen jälkihoitotoimenpiteisiin liittyviin lupa-lupamääräyksiin. Hankkeesta saatavat tutkimustulokset voivat vaikuttaa jälkihoitokustannusten ja edelleen vakuuden suuruuteen.

TOIMINNAN ALOITTAMINEN MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA

Muutoksen mukaiselle toiminnalle haetaan lupaa ympäristönsuojelulain 101 §:n mukaisesti. Perusteluina Lappland Goldminers Oy on esittänyt seuraavaa:

Rikastushiekka-altaan patojen korotuksen lykkääntyminen aiheuttaisi haki-jalle huomattavaa taloudellista haittaa. Suunniteltu kaivoksen toiminta-ajan jatkuminen useiden seuraavien vuosien ajan edellyttää rikastushiekka-altaan toimintavalmiutta, joka nykyisellään ei ole riittävä.

Toiminta tulee tapahtumaan jo olemassa olevalla rikastushiekka-altaalla, eikä uusia toiminta-alueita oteta käyttöön, joten työt voidaan aloittaa ai-heuttamatta luonnolle ja toiminnalle huomattavaa pysyvää haittaa.

13

Hakija on katsonut, ettei toiminnalle ole tarpeen asettaa lisävakuuksia ym-päristön saattamiseksi ennalleen tai mahdollisten vahinkojen korvaamisek-si, koska rikastushiekka-alueen jätehuollon järjestämiseksi on jo määrätty vakuus ympäristölupapäätöksen nro 68/06/1 lupamääräyksen 28 mukai-sesti.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla Poh-jois-Suomen aluehallintovirastossa ja Sodankylän kunnassa 12.5.–11.6.2010. Ilmoitus lupahakemuksesta on julkaistu Sompio-lehdessä 20.5.2010.

Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksesta lausuntoa Lapin elinkei-no-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (jäljempänä ELY-keskus), Sodanky-län kunnalta ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta.

Lausunnot

1. Lapin ELY-keskus

Pahtavaaran kaivos sijaitsee Kemijoen vesienhoitoalueella. Valtioneuvosto on hyväksynyt vesienhoitoalueiden vesienhoitosuunnitelmat 10.12.2009. Kaivosalueen vesiä johdetaan Sattaseen Pitkäkoskenojan kautta ja Ala-Postojokeen Koserusojan kautta. Molemmat vesimuodostumat on tyypitelty keskisuuriksi turvemaiden joiksi.

Rikastushiekka-altaalta johdettavat vedet kulkeutuvat Ala-Postojokeen Ko-serusojan kautta. Talous- ja saniteettijätevedet johdetaan käsittelyn jälkeen Paskahaaran ja Kannushaaran kautta Ala-Postojokeen. Ala-Postojoen tila on määritetty erinomaiseksi ja kemiallinen tila hyväksi. Tavoitetila on erin-omainen, ja nykykäytännön mukaisten toimien on arvioitu turvaavan tavoi-tetilassa pysymisen. Sattasen osalta ekologinen tila on määritetty hyväksi, samoin kemiallinen tila. Myös tavoitetila on hyvä, ja sen on arvioitu säily-vän nykykäytännön mukaisilla toimenpiteillä. Alueen pienempien uomien osalta ekologista tilaa ei ole määritetty vesimuodostumakohtaisesti.

Kaivosalueen vesissä on alkuperästä riippuen vaihtelevasti merkittäviä määriä muun muassa kiintoainetta, typpeä, fosforia ja mangaania. Vesien vaikutus näkyy vesistössä erityisesti kohonneina typpipitoisuuksina pie-nemmissä purkuojissa. Koserusoja laskee Ala-Postojokeen sen alaosassa. Rikastushiekka-altaan patojen vuototilanteissa vaikutuksia on ollut nähtä-vissä Paskahaarassa ja Kannushaarassa. Ajoittain myös Ala-Postojoessa on havaittu kohonneita pitoisuuksia. Kemialliset vaikutukset Ala-Postojoessa ovat seurannan perusteella pääosin olleet melko vähäisiä.

Kaivokselle on voimassa olevassa ympäristöluvassa annettu velvoitteita, joiden toteuttamisella pyritään vähentämään kaivoksen ympäristövaikutuk-sia. Vesienhoitosuunnitelman nykykäytännön mukaiset toimenpiteet tar-koittavat muun muassa luvissa asetettuja velvoitteita. Pahtavaaran kaivok-sella näitä ovat muun muassa kaivoksen vesien kierrätyksen tehostami-nen, minkä avulla Koserusojaan ja Ala-Postojokeen kohdistuvaa kuormi-tusta voidaan ennalta arvioiden vähentää. Pitkänkoskenojan kuormituksen

14

vähentämiseksi toteutettava sivukivialueelta purkautuvien vesien johtami-nen Koserusojaan puolestaan tulee kasvattamaan muun muassa typpi-kuormitusta Koserusojassa ja edelleen Ala-Postojoessa huolimatta erillisen pintavalutuskentän käyttöönotosta.

Pintavalutuskenttä olisi ympäristölupapäätöksen nro 65/09/1 mukaan tullut ottaa käyttöön 1.7.2010. Saniteettijätevesien osalta määrättyä puhdistus-tasoa ei ole kaikin osin saavutettu. Vuositarkastuksen yhteydessä 2009 ympäristökeskus on edellyttänyt, että mikäli vuoden kahden ensimmäisen kerran puhdistustaso ei yllä vaatimustasolle, puhdistamon toimintaa on ryhdyttävä määrätietoisesti tehostamaan asianmukaiselle tasolle. Yhtiön selvityksen mukaan alkukesän sulamisvesien runsaus on hidastanut pinta-valutuskentän mittaustöitä ja rakentamissuunnitelma pintavalutuskentän osalta valmistuu heinäkuun aikana. Saniteettijätevesipuhdistamon osalta tehostamissuunnitelman on määrä valmistua elokuussa.

ELY-keskus on katsonut, että padon korottaminen esitetyllä tavalla ei en-nalta arvioiden vaikuta heikentävästi vesien tilaan tai vesienhoitosuunni-telmassa esitettyjen tavoitteiden toteuttamiseen. Jo olemassa olevan rikas-tushiekka-allasalueen hyödyntäminen on myös vesienhoidon tavoitteiden kannalta myönteinen vaihtoehto uuden allasalueen rakentamisen sijaan. Patorakennelman tiivistyminen parantaa myös vesien kokonaishallintaa. Patovuotojen riski ja sitä kautta ennakoimattomien vuotojen aiheuttama kuormitus vähenee. Maisemavaikutukset esitetyllä korotuksella ovat vähäi-siä.

Läjitettävän rikastushiekan ominaisuuksien tulee pysyä sellaisena, etteivät ympäristöön kohdistuvat riskit kasva. Rikastushiekan ominaisuuksia tulee seurata voimassa olevan luvan ja hyväksytyn tarkkailusuunnitelman mu-kaisesti. Mikäli malmin laatu olennaisesti muuttuu, sen laatu tulee erikseen selvittää.

Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma

ELY-keskus on todennut, että jätehuoltosuunnitelma on monin osin vielä varsin yleisluontoinen. Kaivoksen toiminnan jatkuessa suunnitelmaa tulee täsmentää ja havainnollistaa. Suunnitelmassa tulee esittää nyt kuvattua tarkemmin muun muassa ympäristön tilaa, alueella tehtäviä toimenpiteitä ja mainittuja maankäyttöä koskevia erityisjärjestelyitä. Myös erilaiset kartat tai toimintakaaviot olisivat tarpeellisia kokonaisuuden hahmottamiseksi.

Kaivoksen nykyisessä ympäristövaikutusten tarkkailuohjelmassa, joka on hyväksytty 9.10.2008, on ympäristölupapäätös nro 68/06/1 huomioitu. Vaasan hallinto-oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden päätökset, jotka vaikuttivat tarkkailuun kiintoaineanalyysin osalta, on edellytetty otettavaksi tarkkailussa huomioon. Tässä vaiheessa tarkkailusuunnitelmaan tehty vä-häinen tekninen päivitys on sisältänyt yhden näytteenottopaikan sijainnin tarkentamisen ja voimaan tulleen luvan mukaisen kiintoaineanalyysin li-säyksen. Yhtiölle on lisäksi todettu valvonnan yhteydessä tarpeelliseksi päivittää tarkkailusuunnitelmaa nykyistä kokonaisvaltaisemmaksi. Sopivak-si ajankohdaksi tälle päivitykselle on pidetty vesienhallinnan järjestelyvai-hetta, jolloin sen aiheuttamat muutokset voidaan ottaa suunnitelmassa huomioon. Ympäristövaikutusten tarkkailusuunnitelman tarkentamisen ajankohta olisi siten syksyllä 2010, kun Pohjois-Suomen aluehallintoviras-ton päätöksen nro 10/10/1 mukaan vesien kierrätyksen on oltava käytössä viimeistään 1.11.2010.

15

Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman ja kaivoksen ympäristövaikutus-ten tarkkailusuunnitelman (käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu) tulee toi-mia kokonaisuutena, jossa eri osia voidaan tarvittaessa päivittää myös erikseen. Tällöin jätehuoltosuunnitelmassa on mahdollista kuvata ympäris-tövaikutusten tarkkailuohjelmassa esitetyt käyttö- ja vaikutustarkkailut hie-man yleisemmin ja viitata kyseiseen suunnitelmaan. Kaivoksen toimin-taympäristössä tapahtuvat muutokset tulee ottaa huomioon molemmissa riittävällä tavalla. Pahtavaaran kaivoksella tämä tarkoittaa jätehuoltosuun-nitelman päivittämistä vielä kuluvana vuonna kaivoksen uuden pintavalu-tuskentän käyttöönoton ja vesienhallintaa koskevan uudistuksen myötä. Tässä yhteydessä jätehuoltosuunnitelmaa tulee täydentää myös muun muassa kaivannaisjäteasetuksen 8 §:n 1 momentin mukaiseksi (suoto-vesien määrät, laatu ja käsittely sekä vesitaseet). Kaivoksen vesienkierrä-tyksen tehostamisen yhteydessä nämä tiedot päivittyvät.

Jätteiden luokittelu

Kaivannaisjätteen ominaisuuksien kuvauksessa sivukivien ominaisuuksia on kuvattu kahden sivukivinäytteen geokemiallisen koostumuksen ja sivu-kivialueelta 1 lähtevästä ojasta otettujen kuukausittaisten vesinäytteiden perusteella. Sivukiven liukoisuus- ja hapontuottokykyä ei ole määritetty. Kuvauksessa on asianmukaisesti tuotu esille, että sivukivi sisältää räjäh-dysainejäämiä. Tämän seurauksena muun muassa typpipitoisuudet Pitkä-koskenojassa, jonne läjitysalue 3:n suotovesiä on johtunut, ovat kohonneet huomattavasti. Myös Koserusojassa, jonne johdetaan sekä läjitysalueiden että rikastushiekka-altaiden vesiä, ovat typpipitoisuudet selkeästi kohon-neita. Sivukivelle jätehuoltosuunnitelmassa ei olekaan esitetty pysyvän jät-teen statusta.

Rikastushiekan osalta ominaisuuksien kuvauksessa on esitetty pääkivi-lajien osuudet, yleinen kuvaus geoteknisistä ominaisuuksista ja käytetyt vaahdotuskemikaalit. Lisäksi kuvataan rikastushiekan laatua vuosien 2008, 2009 ja 2003 liukoisuustestien tulosten pohjalta. Neutralointipotentiaalia ei ole määritetty, mutta se esitetään määritettäväksi vuonna 2010. Myös ri-kastushiekan osalta räjähdysaineista peräisin oleva typpi on tuotu esille.

Tarkempaa suunnitelmaa sivukivien liukoisuuden ja hapontuottokyvyn tai rikastushiekan neutralointipotentiaalin määrittämiseksi ei ole esitetty. Ot-taen huomioon esitetyt tiedot, kaivoksen iän ja tähänastiset kokemukset vaikutuksista tarkkailutulosten perusteella tilanne sivukivien läjitysalueiden ja rikastushiekka-altaan osalta on vakaa, eikä nopeita muutoksia ole odo-tettavissa. ELY-keskus on esittänyt, että tarkentavat määritykset sivukiven ja rikastushiekan osalta voidaan tarvittaessa tehdä erikseen esitettävän mittaussuunnitelman mukaan, ja täydentää jätehuoltosuunnitelmaa ja siinä esitettyjä tietoja niiltä osin. Sivukiven tai malmityypin muuttuessa merkittä-västi tulee mittaukset uusia.

Kaivoksen sivukivialueiden typpikuormitus on suurelta osin nitraatti-nitriittityppimuodossa ja ammoniumtyppimuodossa. Myös rikastushiekka-alueelta tuleva typpikuormitus on pääosin näissä muodoissa. Korkean typ-pipitoisuuden aiheuttamat haitalliset vaikutukset vesiympäristössä ovat yleisesti tunnettuja. Kuormituksesta voi siten aiheutua asetuksessa tarkoi-tettua haittaa ympäristössä, minkä vuoksi Pahtavaaran kaivoksen rikastus-hiekkaa ja sivukiviä ei asetuksen perusteella voi luokitella pysyviksi jätteik-si.

Pintamaan ja maapeitteiden osalta hakija on esittänyt luokittelua pysyväksi jätteeksi. ELY-keskus on yhtynyt hakijan näkemykseen tältä osin.

16

Jätealueiden luokittelu

Hakija on esittänyt, että sivukivialueet, rikastushiekka-allas sekä pintamai-den ja maapeitteiden varastoalueet luokiteltaisiin kaivannaisjätteen jäte-alueiksi. Suunnitelmassa on tuotu esille patoturvallisuusviranomaisen an-tama patoturvallisuusluokitus, jonka mukaan kaivosalueen padot 1, 2 ja 3 sijoittuisivat patoturvallisuuslain 494/2009 11 §:n mukaan luokkaan 2. On-nettomuuden sattuessa 2-luokan pato saattaa aiheuttaa vaaraa terveydelle taikka vähäistä suurempaa vaaraa ympäristölle tai omaisuudelle. Ottaen huomioon kaivoksen sijainti ja kaivoksesta aiheutuvien vaikutusten luonne ja mahdollisen onnettomuuden aiheuttamien vaikutusten laajuus ja luonne padot eivät todennäköisesti aiheuta suuronnettomuuden vaaraa. Patotur-vallisuusluokitus tulisi kuitenkin varmistaa kaivannaisjäteasetuksessa edel-lytetyllä tavalla.

Vakuuden asettaminen

ELY-keskus on katsonut, että kaivoksen jätehuoltoa koskevaa vakuutta tu-lee tarkistaa. Vakuuden tulee olla riittävä asianmukaisen jälkihoidon var-mistamiseksi ja seurannan toteuttamiseksi. Voimassa olevan luvan mukai-nen vakuus ei ole riittävä. Jätehuoltosuunnitelmassa on esitetty kustan-nukset rikastushiekka-altaiden ja sivukivialueiden jälkihoidosta sekä ve-sienhallintaa koskevia kustannuksia. Lisäksi on esitetty muissa kuluissa laskelmat jälkihoidon suunnittelun ja valvonnan sekä ympäristötarkkailujen aktiivisen ja passiivisen jälkihoitovaiheen kustannuksista sekä ennakoimat-tomista kuluista. Ympäristötarkkailukustannuksia on arvioitu yhteensä 13 vuodelle. Laskelmissa käytettyä seurannan sisältöä ja laskentaperusteita ei ole tarkemmin eritelty, joten sen riittävyyttä ei voi suoraan arvioida.

Kaatopaikkoja koskevissa jälkihoitovaiheen tarkkailukustannuksissa ote-taan huomioon 30 vuoden kustannukset. Suunnitelmassa hakija on perus-tellut lyhyttä tarkkailukautta kaivannaisjätteiden haitattomuudella. Kaivok-sen jätealueilta tulevat vedet sisältävät nykyään ympäristölle haitallisia ai-nepitoisuuksia, eikä esitetyn perusteella voi puoltaa sitä, että vakuuden suuruutta määritettäessä huomattavasti tavanmukaista lyhyempi seuranta-kausi olisi riittävä. Kaivannaisjäteasetus mahdollistaa 10 §:n mukaisesti myös vakuuden vapauttamisen osittain tai kokonaan sitä mukaa, kun kai-vannaisjätealueen käytöstä poistamista, jälkihoitoa ja sen vaikutusalueella olevaa maa-aluetta koskevat toimet on suoritettu. Tällöin myös seuranta-velvoitetta ja sen vaikutusta vakuuteen voidaan arvioida tilanteen perus-teella tarkemmin. Vakuuden suuruutta tulisi tarkistaa tältä osin.

Yhteenveto

Edellä esitetyn perusteella ELY-keskus ei ole nähnyt estettä hakijan esit-tämälle rikastushiekka-altaan padon korottamiselle edellyttäen, että padon korottaminen toteutetaan patoturvallisuusviranomaisen hyväksymällä taval-la.

Toiminnalle on voimassa olevan luvan mukaisesti asetettu vakuus. ELY-keskus on esittänyt vakuuden asettamista nykyistä suurempana ottaen huomioon jätehuoltosuunnitelmassa esitetyt laskelmat ja edellä tässä lau-sunnossa esitetty. Haetun kaltainen toiminta ei aiheuta muutoksia, joiden vuoksi erillisen vakuuden asettaminen olisi tarpeellista, mikäli toiminta aloi-tettaisiin muutoksenhausta huolimatta.

ELY-keskus on esittänyt myös, että lupamääräyksissä määrätään kaivan-naisjätteen jätehuoltosuunnitelman päivittämisestä.

17

2. Sodankylän kunnan ympäristölautakunta

Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena toimivalla ympäristölautakunnalla ei ole ollut huomautettavaa hakemuksen johdosta. Mahdollisen lisävakuu-den määrään tai sen tarpeellisuuteen ympäristölautakunta ei ota tässä vai-heessa kantaa.

Hakijan vastine

Hakija on 31.8.2010 toimittanut vastineen lausunnoista. Hakijalla ei ole ol-lut kommentoitavaa Sodankylän kunnan ympäristölautakunnan lausun-toon. Hakija on vastannut Lapin ELY-keskuksen lausuntoon seuraavaa:

Hakija on todennut, että rikastushiekan ominaisuuksia seurataan luvan ja tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Jos malmin laatu olennaisesti muuttuu, sen laatu selvitetään erikseen.

Kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelmaa ja tarkkailusuunnitelma voi-daan päivittää vesienhallinnan järjestelyvaiheessa syksyllä 2010.

ELY-keskus on lausunnossaan esittänyt, että sivukivestä ja rikastushiekas-ta voidaan tehdä tarvittaessa tarkentavia määrityksiä erikseen esitettävän mittaussuunnitelman mukaan ja täydentää jätehuoltosuunnitelmaa ja siinä esitettyjä tietoja. Hakija on todennut, että lisämääritykset eivät ole tarpeelli-sia, koska jätteiden käyttäytymisestä ja mahdollisista vaikutuksista on pit-käaikaiset kokemukset. Hakemuksen mukaisessa toiminnassa jätteiden laatu ei muutu jätehuoltosuunnitelmassa esitetystä.

ELY-keskus on huomauttanut, että patoturvallisuusluokitus tulisi varmistaa kaivannaisjäteasetuksessa edellytetyllä tavalla. Hakija on samaa mieltä kuin Kainuun ELY-keskus päätöksessään, jonka mukaan padot kuuluvat patoluokkaan 2. Perusteluina hakija on viitannut jätehuoltosuunnitelmassa esitettyihin rikastushiekan ominaisuuksiin ja jäteluokitukseen, joiden perus-teella rikastushiekka-altaita ei ole luokiteltu suuronnettomuuden vaaraa ai-heuttaviksi. Onnettomuuden sattuessa ihmisille ei aiheudu vaaraa tai ter-veyshaittaa taikka huomattavaa vaaraa ympäristölle tai omaisuudelle.

Hakija on esittänyt, että jälkihoitovaihetta koskevaa vakuutta voidaan tarvit-taessa nostaa jätehuoltosuunnitelmassa arvioitujen jälkihoitokustannusten mukaisesti. Jälkihoitokustannuksissa määritetty passiivisen jälkihoitovai-heen tarkkailun kesto, kymmenen vuotta, on riittävä selvittämään myös mahdolliset pitkäaikaiset vaikutukset. Hakija on huomauttanut, että rikas-tushiekka-altaalle ja sivukivialueille varastoidun jätteen laatu on hyvin tun-nettua ja oleellisesti haitattomampaa kaatopaikoille sijoitettavaan sekajät-teeseen verrattuna. Jälkihoitokustannusten arviointiin ei ole tarpeen sovel-taa kaatopaikkojen jälkihoitovaiheen tarkkailun arvioinnissa käytettyjä 30 vuoden kustannuksia.

Hakija on todennut, että se tulee toteuttamaan padon korotuksen patotur-vallisuusviranomaisen hyväksymällä tavalla, mitä ELY-keskus on lausun-nossaan edellyttänyt.

Kainuun ELY-keskuksen lausunto

Aluehallintovirasto on 15.10.2010 erikseen pyytänyt lausunnon hakemuk-sesta patoturvallisuusviranomaisena toimivalta Kainuun ELY-keskukselta.

18

Lausunnon mukaan patojen korottaminen ylävirtaan rikastushiekalla ei ole patoturvallisuuden kannalta parasta käytettävissä oleva tekniikkaa, mutta se on yleisesti käytetty menetelmä ja usein myös taloudellisesti ja ympäris-töllisesti järkevä. Patoturvallisuuden kannalta menetelmä on riskialttein ver-rattuna alavirtaan korottamiseen tai keskilinjan molemmin puolin tehtyyn padon korottamiseen. Etuna ylävirtaan korottamisessa on pienempi tilan ja materiaalin tarve. Ylävirtaan korottaminen on hyväksyttävissä oleva mene-telmä, kun varmistetaan, että padon stabiliteetti on riittävä.

Rikastushiekan purku tehdään jatkossa yhden purkupisteen sijaan moni-pistesyötöllä. Se on turvallisempi rikastushiekan purkumenetelmä, koska virtaus jakaantuu tasaisemmin allasalueelle. Näin riski, että purkuputkesta tuleva virtaus söisi patoa ja aiheuttaisi patovaurion, on huomattavasti pie-nempi. Molemmissa purkutavoissa täytyy varmistaa, että rikastushiekalla korotettua patoa vasten ei ole vapaata vettä ja niin sanotun kuivan beachin osuus on riittävän pitkä. Patoa vasten olevan vapaan veden aaltoilu aiheut-taa padon eroosiota ja lisää huomattavasti patovaurion riskiä.

Hakemuksen periaatekuvassa on esitetty padon harjan leveydeksi 3–4 metriä. Kaivoksen nykyiset padot on luokiteltu 2-luokkaan. Myös korotuk-sen jälkeen padot kuuluvat vähintään 2-luokkaan. Alle kymmenen metriä korkeiden 1- ja 2-luokan patojen harjan tulee olla vähintään neljä metriä le-veät ja harjan leveyttä tulee lisätä 0,5 metrillä jokaista alkavaa kymmentä korkeusmetriä kohti. Hakemuksessa ei ole esitetty korotuksen mitoituspe-riaatetta, joiden perusteella voidaan antaa patoturvallisuuslain 9 §:n mu-kainen lausunto padon mitoituksesta patoturvallisuuden kannalta. Mitoitus-tietojen puutteen vuoksi ei ole mahdollista ottaa kantaa, onko patoja tekni-sesti mahdollista korottaa rikastushiekalla hakemuksen mukaisesti esite-tyillä luiskankaltevuuksilla korkeuteen N60 + 248 m. Hakijan tulee esittää korotuksen rakennussuunnitelma mitoituslaskelmineen patoturvallisuusvi-ranomaiselle hyvissä ajoin ennen rakentamisen käynnistämistä. Mitoitusta varten hakijan tulee tutkia riittävästi rikastushiekan teknisiä ominaisuuksia, muun muassa kitkakulma, joilla varmistetaan rikastushiekan soveltuvuus padon korottamiseen. Ennen patokorotuksen käyttöönottoa padonomista-jan on pidettävä käyttöönottotarkastus, jossa todetaan padon kelpoisuus. Patoturvallisuusviranomaiselle on annettava mahdollisuus osallistua käyt-töönottotarkastukseen.

MERKINTÄ

Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on lakkautettu 1.1.2010, minkä jäl-keen sen toimialueella käsiteltävänä olleet ympäristönsuojelu- ja vesilain-säädännön alaan kuuluvat lupa- ja muut hakemusasiat ratkaistaan Poh-jois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueella.

A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U

YMPÄRISTÖLUPARATKAISU

Aluehallintovirasto muuttaa Lappland Goldminers Oy Pahtavaaran kaivok-sen ympäristö- ja vesitalousluvan nro 68/06/1 siten muutettuna kuin Vaa-san hallinto-oikeuden päätöksessä nro 08/0092/1 ja korkeimmassa hallin-

19

to-oikeuden päätöksessä 8.9.2009 taltionro 2216 on muutettu, lupamää-räyksiä 11 ja 28 (muutokset kursivoitu) ja täydentää päätöstä uusilla lupa-määräyksillä 15a ja 15b seuraavasti:

11. Rikastushiekka-altaaseen saa sijoittaa rikastamolta vesilietteenä pum-pattavan rikastushiekan. Altaan padon korotusten ylin taso saa olla N60 + 248 m.

15a. Toiminnassa muodostuvien kaivannaisjätteiden jätehuollosta on huo-lehdittava laaditun jätehuoltosuunnitelman ja toimintaa koskevien ympäris-tölupien mukaisesti.

Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ensimmäisen kerran tämän päätök-sen saatua lainvoiman ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua sen jälkeen. Arvioinnista on ilmoitettava Lapin ELY-keskukselle. Suunni-telmassa tulee esittää muun muassa ympäristön tilaa, alueella tehtäviä toimenpiteitä ja maankäyttöä koskevat erityisjärjestelyt, kartat ja toiminta-kaaviot toimintakokonaisuudesta sekä kaivannaisjäteasetuksen 8 §:n 1 momentin mukaiset tiedot. Kaikista muodostuvista kaivannaisjätteistä on li-säksi tehtävä ominaisuuksien määrittely kaivannaisjätteistä annetun ase-tuksen (379/2008) ja asetuksen muutoksen (717/2009) mukaisesti.

Jos kaivannaisjätteen määrä tai laatu taikka jätteen käsittelyn tai hyödyn-tämisen järjestelyt muuttuvat merkittävästi, kaivannaisjätteen jätehuolto-suunnitelmaa on muutettava. Lupaa on tällöin muutettava siten kuin ympä-ristönsuojelulain 103a §:n 4 momentissa säädetään.

15b. Pahtavaaran kaivoksen rikastushiekka-allas, sivukivialueet ja pinta-maa- ja maajätealueet luokitellaan muiksi kaivannaisjätteen jätealueiksi.

28. Luvan saajan on asetettava 640 000 euron suuruinen vakuus kaivan-naisjätteiden jätealueiden jälkihoidon ja toiminnan lopettamisen jälkeisen vesien johtamisen, käsittelyn ja vaikutusten tarkkailun järjestämiseksi ja to-teuttamiseksi. Vakuus on asetettava Lapin ELY-keskukselle joko omavel-kaisena pankkitakauksena, jonka edunsaajana on ELY-keskus, tai pankki-talletuksena. Pankkitalletuksesta on toimitettava ELY-keskukseen talletus-todistus kuittaamattomuussitoumuksella ELY-keskuksen hyväksi.

Käytettävän rahalaitoksen on oltava finanssivalvonnasta annetun lain (878/2008) 4 §:ssä tarkoitettu valvottava laitos.

Sivukiven ja rikastushiekan läjitysalueiden tai niiden osan käytöstä poista-minen lupamääräyksen 24 mukaisen sulkemissuunnitelman mukaisesti vähentää vakuuden määrää. Vakuutta voidaan hakea palautettavaksi La-pin ELY-keskukselta, kuitenkin niin, että jätealueiden sulkemisen ja pinta-rakenteiden valmistumisen jälkeisen jälkihoitovaiheen alkaessa vakuuden summa on vähintään 90 000 euroa. Tarvittaessa vakuuden laskentaperus-teita ja määrää voidaan muuttaa aluehallintoviraston päätöksellä.

RATKAISUN PERUSTELUT

Luvan myöntämisen edellytykset

Muutos mahdollistaa kaivoksen toiminta-ajan pidentämisen ja alueelle sijoi-tettavien jätemäärien kasvamisen. Toiminnan muutos ei vaikuta kaivos-

20

alueelta ympäristöön kulkeutuviin päästöihin, eikä esimerkiksi vesien käsit-telyä koskevia määräyksiä ole muutoksen johdosta tarpeen tarkistaa.

Toiminnan muutos ei lupamääräykset huomioon ottaen aiheuta luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pi-laantumista tai sen vaaraa, maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huononemista, yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasi-tusta.

Toiminnassa käytetään päästöjen rajoittamisessa parasta käyttökelpoista tekniikkaa otettaessa huomioon kaivoksen ikä ja päästöjen laatu ja määrä.

Lupamääräysten muutosten seurauksena ei aiheudu sellaista aiemmassa luparatkaisussa arvioidusta poikkeavaa pintavesien pilaantumisesta johtu-vaa vahinkoa, josta olisi maksettava korvauksia tai tarvetta tarkistaa, mitä kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien edunmenetysten ehkäisemiseksi on määrätty.

Lupamääräysten perustelut

Patojen korotusten ylimmäksi tasoksi on hyväksytty +248 m, jolloin padon harja jää vähimmillään 72 metriä ympäröivien vaarojen laen alapuolelle. Näin patojen maisemavaikutus ei tule olemaan merkittävä. Muutos ei lisää melua, tärinää tai päästöjä ilmaan eikä aiheuta muutoksia vuosittaisissa jä-temäärissä tai jätevesipäästöissä.

Toiminnassa tapahtuvien muiden muutosten takia kaivannaisjätteiden jä-tehuoltosuunnitelmaa on tarkoituksenmukaista päivittää vesienhallinnan järjestelyvaiheessa heti, kun tämä päätös on saanut lainvoiman. Tarkkailu-suunnitelman päivitys voidaan toteuttaa päätöksen nro 68/06/1 lupamää-räyksen 26 mukaisesti (ELY-keskus voi määrätä tarkkailusuunnitelman hy-väksyttäväksi sen määräämänä aikana ja ELY-keskus voi tarkentaa tark-kailuohjelmaa).

Jätealueelle ei sijoiteta ongelmajätteitä tai vaarallisia kemikaaleja. Jäte-alueiden ja niihin liittyvien patojen ei katsota toiminta-alueen ympäristö, asutuksen etäisyys sekä käytetyt rakenteet ja rakennuspaikat huomioon ottaen aiheuttavan asetuksen 717/2009 liitteen 2 kohdan A mukaisia tilan-teita. Näin ollen jätealueet on hyväksytty luokitukseltaan muiksi jätealueik-si.

Patojen korottaminen hakemuksen mukaisesti ei ennalta arvioiden vaikuta heikentävästi vesien tilaan tai vesienhoitosuunnitelmassa esitettyjen tavoit-teiden toteuttamiseen.

Luvan nro 68/06/1 lupamääräyksen 15 mukaan luvan saaja vastaa alueella olevien sivukivien ja rikastushiekkojen loppusijoituspaikkojen jälkihoidosta ja tarkkailusta niin kauan, kuin sijoitusalueilla voidaan olettaa olevan haital-lisia vaikutuksia ympäristöön, kuitenkin vähintään 30 vuoden ajan. Tältä osin jätehuoltosuunnitelmassa ei ole esitetty sellaisia perusteluita, että määräystä olisi tarpeen muuttaa. Vakuuden määrän osalta on otettu tämä huomioon lisäämällä passiivisen jälkihoitovaiheen kuluihin noin 20 000 eu-roa.

21

VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN

1. Lapin ELY-keskuksen vaatimus ympäristövaikutusten tarkkailusuunni-telman tarkentamisesta on otettu huomioon olemassa olevan päätöksen nro 68/06/1 lupamääräyksessä 26, jonka mukaan ELY-keskus voi määrätä tarkkailusuunnitelman hyväksyttäväksi sen määräämänä aikana ja ELY-keskus voi tarkentaa tarkkailuohjelmaa.

2. Sodankylän kunnan ympäristölautakunnan lausunto on otettu päätök-sessä ja sen perusteluissa ilmenevästi huomioon.

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Päätöksen yleinen täytäntöönpanokelpoisuus

Päätös voidaan panna täytäntöön sen saatua lainvoiman.

Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huol imatta

Toiminta voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa tätä lupapäätöstä noudattaen.

Tämän päätöksen mukaisen rikastushiekka-altaan padon korottaminen saadaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa noudattaen tätä päätöstä ja Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätöstä nro 68/06/1, siten muutet-tuna kuin Vaasan hallinto-oikeuden päätöksessä nro 08/0092/1 ja kor-keimmassa hallinto-oikeuden päätöksessä 8.9.2009 taltionro 2216 on muutettu.

Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon.

Vakuus toiminnanaloittamisluvan osalta

Lupamääräyksessä 28 määrätyn vakuuden lisäksi ei tarvita lisävakuutta.

Toiminnanaloittamisluvan perustelut

Muutos ei lisää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Kaivoksen nykyi-nen rikastushiekka-allas on täyttymässä. Rikastushiekka-altaan patojen ko-rotuksen lykkääntyminen aiheuttaisi hakijalle huomattavaa taloudellista haittaa. Suunniteltu kaivoksen toiminta-ajan jatkuminen useiden seuraa-vien vuosien ajan edellyttää rikastushiekka-altaan toimintavalmiutta. Näin ollen luvanhaltijalla on perusteltu syy täytäntöönpanoratkaisun saamiseksi.

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Ympäristönsuojelulaki 41 §, 42 §, 43 § 3 momentti, 45a §, 46 § 1, 2 ja 4 momentti, 101 § 1 momentti ja 103a §

Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (379/2008)

22

KÄSITTELYMAKSU

Ratkaisu

Asian käsittelymaksu on 5 596,50 euroa.

Lasku lähetetään Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta.

Perustelut

Maksun määräämisessä sovelletaan asian vireilletuloajankohtana voimas-sa ollutta maksuasetusta.

Alla mainitun ympäristöministeriön asetuksen liitteenä olevan maksutaulu-kon mukaan kaivostoiminnasta, jonka louhintamäärä on 100 000–500 000 tonnia vuodessa, käsittelymaksu on 17 220 euroa. Toiminnan olennaista muuttamista koskevan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, joka on 50 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta (8 610 euroa). Maksu peri-tään 35 prosenttia alempana, koska asian käsittelyn vaatima työmäärä on taulukossa mainittua työmäärää pienempi (5 596,50 euroa).

Oikeusohje

Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteis-ta (1388/2006)

Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) 7 § 1 ja 2 momentti

23

MUUTOKSENHAKU

Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.

Jorma Rantakangas Sami Koivula

Tarja Savela

Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Jorma Ran-takangas ja Sami Koivula. Asian on esitellyt ylitarkastaja Tarja Savela.

Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 020 363 1020

TS/ph

Liite Valitusosoitus

Liite

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muu-

tosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon.

Valitusoikeus Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia

saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuo-jelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai sääti-öt, asianomaiset kunnat, ELY-keskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomai-set ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset.

Valitusaika Valitusaika päättyy 16.12.2010, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä

Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa.

Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - aluehallintoviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa

koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muut-tuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaa-sa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi)

- miltä kohdin aluehallintoviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia aluehallintoviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää

toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla)

Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikai-

semmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvi-

tys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse)

Valituksen toimittaminen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon

Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen vir-ka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, teleko-piona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanotto-laitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot

käyntiosoite: Linnankatu 1–3 postiosoite: PL 293, 90101 Oulu puhelin: vaihde 020 6361 020 telekopio: 08 - 3140 110 sähköposti: kirjaamo.pohjois@avi.fi aukioloaika: klo 8–16.15

Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeuden-

käyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräis-tä tapauksista, joissa maksua ei peritä.