Gaudin keskeneräinen kirkko oli mielenkiintoinen.

s. 5

LYYDIALokakuu 2008 Nakkilan lukion

oppilaskunnan julkaisu

Viestintäkasvatus

VARUSTAUDU FESTAREILLE

JUNNU-JUMPPA

LUOKKIEN UUDET NIMET PUHUTTAVAT

Lyydian ohjeilla selviät

festarikesästä ensi vuonna

Avoimet ovet

Karoliina Salo Saksassa Koulumme seniori Karoliina Salo opiskelee osan kuluvasta lukuvuodesta Saksassa. Karoliinalle Saksa on jo tuttu maa, sillä hän vieraili siellä myös vuosi sitten kesävaihto-oppilaana. Kokemuksia on siis ehtinyt karttua. Ohessa otteita Karoliinan mietteistä saksalaisesta koulukulttuurista.

oulu on tärkein'', sanoo isäntäperheeni äiti minulle ja Gast-siskolleni päivittäin, kirjoittaa Karoliina koulullemme lähettämässään sähköpostissa. Koulunkäyntiä todella arvostetaan Saksassa ja siihen panostetaan aivan eri tavalla kuin täällä Suomessa. Oppilaat käyttävät läksyjentekoon päivässä useita tunteja, eikä kavereiden tapaamiseen liikene aikaa kuin viikonloppuisin. Tämä ei tule yllätyksenä, sillä koulunkäynti on Saksassa todella rankkaa. Koulupäivät alkavat usein klo 07.30 ja saattavat päättyä vasta klo 16.35. Saksassa yhden oppitunnin pituus on 45 minuuttia.

Kouluruokailua ei ole, vaan jokainen huolehtii ruokailustaan itse, silloin kun siihen on aikaa. Välitunnit kestävät pääsääntöisesti viisi minuuttia, mutta kolmesti päivässä oppilailla on 20 minuutin tauko.

Tätä Lyydia-lehteä ovat olleet tekemässä: Sanna-Liisa Asikainen, Tea Mustajärvi, Leena Pohjonen, Sanna Mäenpää, Iida Mäkialho, Iida Mäkelä, Juulia Kuusisto, Pauliina Vilponen, Juha Kopio.

Merkkipäivää vietetään perhepiirissä Nakkilan lukion opiskelijat ovat olleet innokkaita järjestämään kaikenlaista hienoa ohjelmaa. Miltei heti koulun käynnistyttyä toivotettiin uudet oppilaat tervetulleiksi, juhlasalissa oli kilpailuja ja paljon muutakin ohjelmaa. Abien

100 aamua jäljellä -päivä sisälsi aamunavauksesta lähtien hyvin organisoitua toimintaa, joka huipentui muille opiskelijoille järjestettyyn

kisaan “amis-hengessä”.

Vaikka lukiomme on pieni, on henki hyvä sekä opiskelijoiden että opettajien parissa ja opintosuorituksissa on aito zahanovilainen

työskentelyilmapiiri. Asiat sujuvat hyvin, kun kaikki tuntevat toisensa, kuin perheenjäsenten kesken. Pitkaa ikää Nakkilan omalle lukiolle.

“KPauliina Vilponen

Opettajia arvostetaan Saksassa aivan eri tavalla kuin täällä. Heitä teititellään ja heitä kutsutaan käyttäen sukunimen edessä sanaa herra tai rouva. Heille ei sanota vastaan, eikä tunneilla huudella tai haistatella. Suunsa saa avata vasta opettajan annettua siihen luvan. Opettajainhuoneeseen ei kellään ole mitään asiaa, vaan rehtorin puheille jonotetaan tai asiat hoidetaan kanslistin kanssa.

Karoliina kertoo sähköpostissaan myös ensimmäisen viikon totuttelusta. Oppilaat, säännöt, lukujärjestys ja tavat olivat kaikki hänelle täysin vieraita. Muutoksiin totuttuaan Karoliina on ehtinyt tehdä erilaisia havaintoja kouluympäristöstään. Koulurakennuksia ei siellä sabotoida lainkaan kuten meillä Suomessa, johon Karoliina pohti syyksi tiukan kurin, ankarat rangaistukset, sekä aivan erilaiset resurssit. Karoliinan käymän koulun nimi on Gymnasium Hankensbüttel, jossa on oppilaita noin 1200 ja opettajia ja muuta henkilökuntaa myös huomattavan paljon.

Oppilaat tulevat kouluun 50 kilometrin säteeltä ja Karoliina kertoo itse asuvansa 30 kilometrin päässä gymnasiumista.

Sähköpostinsa lopussa Karoliina mainitsee vielä asian, joka on meillä täällä Nakkilassa huomattavasti paremmin. Nimittäin hänen saksalaisen koulunsa ''paikallinen Mokkis'' on nimeltään vain ''taukotila'' ja koostuu noin kymmenestä sohvasta ja läksyjentekoon tarkoitetuista pöydistä. Oman MokkaMekan kahvia ja ''laadukasta'' musiikkia on jo nyt tullut ikävä, koulumme rennosta ilmapiiristä puhumattakaan! ''Mutta eikös se niin mene, että kaikkea oppii arvostamaan vasta, kun sen kerran menettää'', päättää Karoliina hauskasti.

Karoliinan sähköposti on luettavissa kokonaisuudessaan koulumme nettisivuilla www.nakkila.fi/koulut/lukio ja lisätietoja Karoliinan käymästä koulusta voi etsiä osoitteesta: www.gymnasium-hankensbuettel.de.

Lauantaina 6.9. 2008 koulussa oli yhteiskoulun puolella avoimet ovet eli vanhemmat saivat tulla mukaan oppitunneille ja kierrellä koulussamme, lukiossa taas oli korvaa kersasi -päivä. Jos oppilas itse ei tullut kouluun, niin oli jomman kumman vanhemmista korvattava hänet.

Korvaa kersasi ja avoimet ovet -päivä

Leena Pohjonen, Iida Mäkelä, Sanna Mäenpää ja Iida Mäkialho

Huoltajat tutustuvat

lukion äidinkielen

opetukseen.

Koulunpenkillä vanhemmilla oli mahdollisuus palauttaa mieleen omia koulumuisto-jaan ja lukiolaisten vanhemmilla oli mahdollisuus käydä Mocca Mekassa vaikka kahvilla. Kouluun oli saapunut noin sata oppilaiden huoltajaa. Koulupäivä alkoi klo.8.45 ja päättyi 11.40. 9. luokkien oppilaat pitivät Puttosessa erilaisia infoja internetin sivustoista, joita nuoret käyttävät kuten IRC-galleria, Messenger ja YouTube.

Haastattelimme kolmea lukiolaisen vanhempaa jotka olivat tulleet korvaamaan kersansa. 1. Nimesi? 2. Kenen vanhempi olet? 3. Ammattisi ? 4. Onko ammatti vaatinut paljon opiskelua? 5. Oletko itse käynyt lukion? Onko lukio-opiskelu muuttunut sinun ajoistasi? 6. Ensimmäinen ajatuksesi korvaa kersasi päivästä? Mitä mieltä siitä nyt?

1. Päivi Kuusisto. 2. Julia Kuusiston äiti. 3.Parturi-kampaaja. 4. Kyllä se aika paljon opiskelua vaati, kaksi vuotta. 5. En ole. 6. Kun itse en ole käynyt lukiota on kiva nähdä, millaisessa ympäristössä tytär opiskelee. Olin aluksi englannin tunnilla ja siellä oli mielenkiintoista.

1. Maija Airio. 2. Jaakko ja Laura Airion äiti. 3. Opettaja. 4. Kyllä se jonkun verran. 5. En ole. 6. Hauska nimi, se kuulosti mielenkiintoiselta. On ollut tosi kiva ja mielenkiintoinen päivä.

1. Arja Nummelin. 2. Kristian Nummelinin äiti. 3. Osastohoitaja, fysioterapeutti. 4. Neljä vuotta lukion jälkeen. 5. Kyllä olen käynyt ja se on muuttunut aika paljonkin. 6. Mietin, onko lukiolaiset kersoja. On ollut mielenkiintoista, mukava tutustua lukioon ja lukiolaisiin.

Koulun uudet luokkien nimet puhuttavat Rehtorinvirkojen yhdistyessä kävivät myös luokkien nimet läpi muutosprosessin. Perinteisen numeroinnin tilalle tulivat nimet. Kävimme kysymässä päiväkoti Kuperkeikan lapsilta mitä uudet nimet voisivat tarkoittaa.

Eemeli: Kisula. Siellä on kissoja. Siellä mourutaan suurella äänellä, paljon katteja. Aleksi: Pamaus. Siellä pamahtelee tykki ja sinko ja ammuskeltais haulikolla. Tuomas: Nahkiainen. Siellä on nahkiaisen syöjiä ja makkaroita. Annika: Muumilaakso. Paljon muumeja.

Elli: Mooli. Muuleja on siellä, kaikki huutaa muu, maalia pulpeteissa.Nelli: Lontoo. Paljon lonttoja ja lönttejä, Paljon valoja.Niklas: Iso-Sotku. Tosi sekainen.Samu: Ikiliikkuja. Siellä juostaan ja lennetään ulos ikkunasta, tulee hiki, siellä liikutaan koko ajan, kävellään turhaan, tehdään tehtäviä kävellen luokkaa ympäri ja juostaan seinissä ja katoissa.Putkinotko. Paljon putkia ja nokkia. Koitetaan hyppiä putkissa ja kuljetaan putkien avulla joka paikkaan.Kutomo. Siellä kudotaan, kaikki hukutaan kudottuun kankaaseen, kudotaan televisioita.Bunkkeri. Paljon punkkeja, ja saa paljon ruokaa. Punkit imee verta, on aina kuuma, punkit yllättää.

LONTOOPAMAUS

MO

Maija Airio. Arja Nummelin.

ukion ensimmäisen vuosi-kurssin opiskelijat eli juniorit pääsivät viettämään junnu-jumppaa perjantaina 22.8. kello 12 alkaen. Tutorit ohjasivat meidät juhlasaliin ja saimme tehdä ensimmäiseksi hienot "junnu"-hatut itsellemme. Sitten menimme ryhmiin ja tutorit ohjasivat meidät alas MokkaMekkaan laulamaan singstaria ryhmissä. Kun laulut oli laulettu menimme takaisin juhlasaliin ja menimme oman joukkueen kanssa jonoihin. Alkamassa oli viesti, jossa jokaisen tarvitsi hyppiä jätesäkissä salin toiselle puolelle, ottamaan kirsikkaa kermavaahdon seasta suulla ja juoda suolavettä. Sitten tukkihumalaa ja juosten takaisin. Monien naamat olivat aivan kermavaahdossa ja naureskelimme tukkihumalasta tulleita. Tukkihumalassa tarvitsi ottaa pitkä viivoitin ja pistää se pystyyn. Pää viivoittimen päähän kiinni ja pyöriä viivoittimen ympäri.Viestin jälkeen aina yksi ryhmä meni kerrallaan lavalle ja heidän piti esittää bändiä. Yksi rumpali, tanssityttöjä, kitaristi ja basisti. Tutorit pistivät kaikkea erilaista eläytyä kappaleeseen. Seuraavaksi oli

vanha kunnon tuolileikki ja pudonneet joutuivat ringin keskelle tanssimaan. Kun tuolileikin voittaja oli selvinnyt, menimme ulos heittelemään vesi-ilmapalloja tutoreita päin. Pääsimme koulusta noin klo. 3. Illalla oli luvassa jalkapallopeli senjoreita vastaan ja lukiobileet Salomonkalliolla.

Junnu-jumppaL

Juhlasalissa oli uusille

opiskelijoille erilaisia

kilpailuja.

Abien 100 päivää jäljellä -teemapäivän isohali!

100 aamua!

Abit määrää komennonKuten muinakin vuosina, abit juhlivat perinteistä 100-päivää juhlaansa, jolloin abit saavat järjestää ohjelmaa lukion 1. ja 2. vuoden oppilaille. Joka vuosi he valitsevat jonkun teeman, jonka mukaan he pukeutuvat ja laittavat perinteisen "aamukamman" jossa on sata teemaan liittyvää esinettä tai asiaa.

änä vuonna teemana oli amikset ja aamukammassa roikkui 99 wunderbaumia ja yhdet karvanopat. Aamukammasta otetaan joka päivä yksi wunderbaumi pois ja, kun viimeinen päivä koittaa, otetaan karvanopat pois. Melkein kaikki olivat pukeutuneena työhaalareihin, ottaneet mukaansa siihen liittyvää rekvisiittaa ja laittaneet naamaansa likaa. Abit olivat levittäneet ympäri koulua julisteita, joissa esiintyi sata-sana esimerkiksi "tunteja ei kannata misSATA", "toisia ei saa kiuSATA", "abeja saa pusSATA" ja pienenä kiusana yhdeksänsien luokkien "pöydissä" luki "ysit, ei saa jukSATA, abien pöytä." Ensimmäiseksi abit pitivät normaalia pidemmän aamunavauksen, jossa he soittivat sataan liittyviä kappaleita ja tekivät kaikille selväksi, kuinka monta päivää koulua heillä enää on jäljellä. Aamunavauksen jälkeen lukion opiskelijat ja opettajat siirtyivät Puttoseen, jossa oli abien esityksiä. Ohjelma alkoi lukio vs. amikset -kisalla, jonka amikset voittivat. Seuraavaksi tuli Mr. ja Ms. Amis -kilpailu, jossa Mr. Amikseksi valittiin huutoäänestyksellä Aleksi Nyroos ja Ms. Amikseksi Emilia Ahtola. Sen jälkeen oli lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden eli junnujen ja sennujen välinen tanssikilpailu, jossa sennut yrittivät puolustaa viimevuotista voittoaan.

Kisaan valittiin molemmista ikäluokista viisi edustajaa, jotka saivat 5 minuuttia aikaa suunnitella itselleen koreografian. Sennujen ikäväksi junnut voittivat upealla tanssi- esityksellään. Raskaan kisan jälkeen pidettiin pieni tauko, jonka jälkeen jatkettiin abi&sisar -hyppykisalla. Tarkoituksena oli abin ja tämän sisaruksen hyppiä yhdellä hyppynarulla kahdestaan niin, että abi on edessä ja pyörittää ja sisar takana. Voittaja on se pari, joka hyppii eniten minuutissa. Kilpailijoita oli seitsemän paria, joista voiton vei Laura ja Leena Pohjonen. Kisassa sattui myös pieni onnettomuus, Valtteri Pinkkilältä lohkesi hammas. Sisarus-hyppelyn jälkeen oli muilla mahdollisuus haastaa voittajapari. Haastehyppelyn jälkeen siirryttiin limbo-kisaan, jossa kisasi abeja, sennuja ja junnuja. Jostain kummallisesta syystä abit veivät voiton ylivoimaisesti. Seuraavaksi kaikki vapaaehtoiset osallistuivat kisaan, jossa tarkoituksena oli napata karkkeja kiinni ilmasta suoraan suuhun käsiä apuna käyttämättä. Sitten abit esittivät pantomiimiä sata-teemaansa liittyen. Oikein arvanneet saivat karkkia palkkioksi. Seuraavaksi siirryttiin ulos jatkamaan pelejä ja leikkejä.

Ulkona pelattiin kuka pelkää amista -peliä, siinä “amislaiset” olivat ottamassa kiinni lukiolaisia. Pelasimme myös kalastaja-peliä, kun jäi kiinni, meni rivin jatkoksi. Seuraava peli oli ala-aste, yläaste, lukio - aina pari viimeiseksi tullutta joutui koulusta pois ja sosiaalitoimiston jonoon. Viimeiseksi pelattiin hali-hippaa. Kiinnijääneen piti odottaa paikallaan, kunnes joku tuli pelastamaan halauksella. Ohjelman päätyttyä kaikki kokoontuivat vielä isoon ryhmähaliin, jonka jälkeen siirryttiin takaisin normaaliin koulupäivään.

Abien arvio juhlasta oli "aivan ihana, MEIDÄN juhlamme oli siis aivan loistava!" Luulisi että muutkin nauttivat abien järjestämästä ohjelmasta. Kukapa vaihtaisi sitä tavalliseen koulupäivään!

Lukio-suomi -sanakirja Abi = abiturientti, päättöluokan opiskelijaSennu = seniori, toisen vuosikurssin opiskelijaJunnu = ensimmäisen vuosikurssin opiskelija Amis = ammattikoululainenTuutori = tutor, ensimmäisen vuosikurssin opiskelijan henkilökohtainen opinto-ohjaajaRohjo = ryhmänohjaaja / luokanvalvoja, ryhmänohjaus

Leena Pohjonen ja Iida Mäkelä

T

Verta, hikeä, kyyneliä:FestarikesäJoka kesä ympäri Suomea on musiikkitapahtumia, konsertteja ja festivaaleja eli festareita. Niin oli myös tänä kesänä. Itse löysin itseni viidestä eri musiikkitapahtumasta Hesan näyttävästä Kaivarin puistokonsertista Turun fantastiseen Ruisrockiin.

estareita löytyy moneen eri makuun, piditpä sitten konemusiikista, perusrokista tai hevistä. Netissä surffailemalla jokainen taatusti löytää oman juttunsa. Suomen suurimpia ja tunnetuimpia festivaaleja ovat Ruisrock, Ankkarock ja Provinssirock. Festarit ovat täynnä Suomen huippuluokan artisteja tai pienemmissä tapahtumissa uusia nousevia tähtiä.

Ennen festareita tulee kuitenkin valmistautua vertailemalla tapahtumia hyvissä ajoin, esiintyjät julkaistaan yleensä jo keväällä. Selvitä ennen tapahtumaa mitä, missä, milloin, mitä maksaa? Netistä kannattaa selvittää tapahtuman kotisivuilta mm. bändien aikataulut ja alueen kartat.

Festareille lähtemiseen musiikki on vain yksi syy, tunnelma on toinen. Yhteishenki on aivan mahtava bändin fanien fiilistellessä yhdessä suosikkikappaleensa tahtiin säässä kuin säässä. Eturivin paikoista tulee helposti tappelu, joten hyvät paikat kannattaa valloittaa ajoissa ennen esitystä. Bändin soittaessa aika tuntuu lentävän kappaleesta toiseen ja usein fanit vaativat esityksen jälkeen vielä encoren. Onnekkaat saattavat saada kiinni rumpalistin rumpukapulat, solistin biisilistan tai kitaristin plektrat, jotka

voidaan heittää nälkäiselle yleisölle. Jälkeenpäin on upeaa sanoa, että “ton oon nähny / kuullu livenä” ja saattaapa olla valokuviakin todisteina.

Festarit ovat kiistämättä musiikin ystävien kesän kohokohtia kesästä toiseen. Ne tarjoavat kaikille unohtumattomia elämyksiä ja ovat hurjasta maineestaan huolimatta asiameininkiä. Suosittelen lämpimästi. :)

F Sanna-Liisa Asikainen

Kuvat lukien ylhäältä: The Ark suoraan Ruotsista. Poets of the Fall - More.

Sanna-Liisa Asikaisen kuvia vasemmalta ylhäältä: Lauri Tähkä ja Elonkerjuu, Apocalyptica (festarin paras), Lapko aloitti lauantaina, Teräsbetonin Ahola, The 69 Eyes, Hanoi Rocks veti valtaisan yleisön.

RuisRock 2008

Janne S. Pääsimme haastattelemaan elävää legendaa, Maj Karma -yhtyeen rumpalia, Janne Savolaista.

1. Kuka? Janne Mikael Savolainen. 2. Ikä? Born in 70´s. 3. Mistä, mitä teet nyt? Alunperin Ruotsista tullut, sittemmin kokemäkiläistynyt Maj Karman rumpali / automaatioasentaja. 4. Miten Maj Karma vaikuttanut elämääsi? Elämä on musiikki. 5. Mitä Hra Ylppö ja Ihmiset? Mitä mittään, hyvää musiikkia maailmaan. Huonolle musiikille tulisi asettaa Kioton ilmastokaupan mukaiset päästöverot.6. Keikkoja / levyjä tulossa? Seuraava Maj Karma -lätty ilmestyy 27.3. 2009, luonnollisesti levylle tulee kiertue ja kesällä kierretään festareita. 7. Mites fanit? Fani on popparin ihailun kohde! 8. Milloin bändi perustettiin ja miten? 90-luvun alussa tarkoituksena tehdä yksi keikka, mutta sitten se jäi jotenkin päälle... 9. Muistot, hyvät / huonot? Mieleen tulee satakuntalaisen ja pohjalaasen kielimuuri. Oltiin tossa taannoin

Pohjanmaalla nuokkarikeikalla ja ilta oli vielä nuori. Kysyin järjestäjältä: "onkos tossa kylillä mittään ravitsemusliikettä ?". "On". “Saakos sieltä olutta ?". "Saa". "Noh, saakos sieltä jotain vahvempaa ?" "Saa ". " Saaks siä plöttiin?". " Öööh, kyll siäl varmaan sitäkin saa...". 10. Miten bändi on muuttanut elämää? Elämä on musiikki. 11. Mitä teet vapaa-aikana? Rassailen vanhoja Fordeja ja ajelen vanhalla BMW R 65 -pyörallä. 12. Millaista musiikkia kuuntelet? Viime aikoina Porky Pine Tree on ollut voimasoitossa. Muutoin kaikki paitsi Vesa-Matti Loiri on ok. 13. Tykkääks oman bändin musiikista? Kyl mä tykkään meen biiseist! 14. Missä kävit koulun? Kankaantaustan ala-aste, Kokemäen peruskoulu. 15. Mitä opiskelit? Kolme vuotta Peipohjan ammattikoulu ajoneuvoasentajan linja ja kaksi vuotta Kokemäenjokilaakson ammattioppilaitosta, automaatioasentajan linjalla. 16. Tulevaisuus? Katse horisonttiin ja jalat silti maassa. 17. Mitä tahtoisit sanoa meille lukiolaisille? Katse horisonttiin ja jalat silti maassa.

Sanna-Liisa Asikainen

Mistä KarmaRock sai alkunsa? 1992 pyrimme keikalle, mutta kukaan ei huolinut, joten päätimme järjestää omat festivaalit Harjavaltaan. Ensimmäisessä tapahtumassa oli paikalla 170 ihmistä. Nykyään kävijämäärä on rajoitettu 2500:aan. KarmaRock oli ensin Kultakoukussa, toisella puolella jokea kuin nyt, mutta vuodesta 1993 lähtien Harjavallan yhteiskoulun rannassa. Toiseen konserttiin, joka oli ilmaiskonsertti, jaettiin hupimielessä vapaalippuja. Kolmannessa konsertissa oli hattu kiertämässä, johon saattoi laittaa lahjoituksen, ja neljännestä konsertista lähtien on myyty pääsylippuja.

Mistä nimi yhtyeelle tulee? Maija Karma -nimisestä, nyt jo edesmenneestä, lastenkirjojen kuvittajasta. Joku toi soittokämpälle lehtileikkeen, jossa kerrottiin em. taiteilijan näyttelystä. Nimi päätettiin ottaa, koska se ei kertoisi kenellekään mitään esitettävästä musiikista. Ensin nimi oli Maij’ Karman Kauniit Kuvat, nimi otettiin miltei suoraan lehtileikkeestä. Koska nimi kirjoitettiin aina väärin, siirryttiin jossain vaiheessa käyttämään MKKK-kirjainyhdistelmää. Siitä piti sittemmin luopua, koska se muistutti liikaa Ku Klux Klan -järjestön käyttämää lyhennettä. Myöhemmin nimeä piti muokata, koska se närkästytti taiteilija Karmaa.

Tarkoitus oli esiintyä vain kerran Harjavallan messuilla, Valtatie 2:lla. Keikan tarkoitus oli järkyttää ihmisiä, mutta siinä ei oikein onnistuttu. Esitimme omaa musiikkia, Sielunveljien ja M. A. Nummisen tuotantoa.

Herrä Ylpön, Maj Karman solistin ja sanoittajan, uusin kokoonpano on

Herra Ylppö ja Ihmiset. (Kuva: Sanna-Liisa Asikainen)

Sanna-Liisa AsikainenTea Mustajärvi

Kuvia Maj Karman keikoilta, bändin sivuilta. (Yhtyeen luvalla.)

ärjestysm

Vaatteet: T-paita (bändipaita), tummat housut, mahdollinen alusasu / uikkarit, kengät, takki, lätsäTeltta, vanha / risa, ettei harmita, kun joku rojahtaa katolle, vaihtoehtoinen yöpymispaikka marjapuska, puun oksa, puistonpenkki tms.Makuupussi (oma pesäsi), makuualustat vain hienostelijoille ja partiolaisilleAurinkorasva, ettei vaan kärähdäAurinkolasit, voi käyttää vaikka vettä sataisiHuivi = peitto / alusta / pyyhe / tyyny jne.Jesaria, true MacGyverMustia roskasäkkejä, käy sadeasusta (sateenvarjot usein kiellettyjä alueilla)Mahdollinen lääkitys, meikit, hammasharja + tahna, WC-peipperia bajamajaanPullonavaaja, tosi miehet hampaillaJuomapullo + mahdolliset omat juomatRuokaa eli irtonannaaPuhelin, usein = kameraRahaa, festareilla myydään kyllä kaikkea hengissä selviämiseenKorvadulpat, eturivissä tulee tarpeenFestarilippu MUST!Parhaat frendut, ellei hommaa uusiiMahtava lauluäänesi ja hyvä FIILIS!

SANNUN Mitä mukaan festareille

KarmaRock

09

Bullet for my Valentine from UK.

SANNU