MAANANTAI 6. KESÄKUUTA 2011 · 2011. 10. 20. · 3. Tervetulotoivotukset Puhemies. – (PL) Haluan toivottaa tervetulleeksi Tadžikistanin presidentin Emomali Rahmonin, joka on virallisella

MAANANTAI 6. KESÄKUUTA 2011

Puhetta johtipuhemies Jerzy BUZEK

(Istunto avattiin klo 17.00.)

1. Istuntokauden uudelleen avaaminen

Puhemies. – (PL) Julistan Euroopan parlamentin torstaina 12. toukokuuta 2011keskeytetyn istuntokauden uudelleen avatuksi.

2. Edellisen istunnon pöytäkirjan hyväksyminen: ks. pöytäkirja

3. Tervetulotoivotukset

Puhemies. – (PL) Haluan toivottaa tervetulleeksi Tadžikistanin presidentin EmomaliRahmonin, joka on virallisella vierailulla Euroopan parlamentissa. Tapasin presidentinhetki sitten. Keskustelimme kahdenvälisistä suhteistamme ja uudistuksista, joitaTadžikistanissa on tehtävä.

4. Puhemiehen ilmoitukset

Puhemies. – (PL) Hyvät kollegat, vietimme 4. kesäkuuta kahden merkittävän tapahtuman22. vuosipäivää. Tuona päivänä vuonna 1989 Kiinan kansantasavallan viranomaisetkäsittelivät Tiananmenin aukion mielenosoittajia niin, että protestit päättyivät verilöylyyn.Me kaikki muistamme sen.

Samoin samana päivänä, 22 vuotta sitten, järjestettiin ensimmäiset osittain vapaatparlamenttivaalit Keski- ja Itä-Euroopassa, Puolassa, jossa demokraattisen oppositionedustajat voittivat ja saivat miltei kaikki paikat, joista äänestettiin vapaasti. Näistä vapaastiäänestettävissä olevista paikoista demokraattisen opposition edustajat voittivat yhtä lukuunottamatta kaikki senaatin paikat. He voittivat kaikki jäljellä olleet paikat sekä sejmissä ettäsenaatissa.

Nämä kaksi vuosipäivää muistuttavat meitä siitä, miten paljon Eurooppa on muuttunutja miten me eurooppalaiset pystyimme saamaan aikaan muutokset Keski- ja Itä-Euroopassaerittäin pienin menetyksin, mikä huipentui Itä- ja Länsi-Euroopan jälleenyhdistymiseen.

°

° ° °

Hyvät kollegat, annan teille nyt erittäin tärkeää tietoa. Juuri avatun istuntojakson aikanajärjestetään paloharjoitus ilman etukäteisvaroitusta. Samanlainen paloharjoitus järjestetäänkesäkuun Brysselin minitäysistunnossa. Teille on tiedotettu yksityiskohdista sähköpostitse.Te kaikki olette saaneet sähköpostin, jossa selitetään, mitä teidän pitäisi tehdä, kun kuulettehälytyksen. Emme tiedä, milloin hälytys annetaan, mutta meidän pitäisi tutustua ohjeisiinja toimia niiden mukaan, kun kuulemme hälytyksen. Lähetän teille muutaman minuutinpäästä muistutukseksi toisen sähköpostin, jossa on yksityiskohtaiset ohjeet siitä, mitä

1Euroopan Parlamentin keskustelutFI06-06-2011

teidän pitäisi tehdä, kun kuulette hälytyksen, ja mitä siinä on. Kaikki nämä tiedot ovatsähköpostissa.

°

° ° °

Haluaisin myös ilmoittaa teille, että Silvana Koch-Mehrin on ilmoittanut minulle eroavansaEuroopan parlamentin varapuhemiehen toimesta 11. toukokuuta 2011 alkaen. Julistantämän toimen vapaaksi työjärjestyksen 18 artiklan mukaisesti.

5. Valtakirjojen tarkastus: ks. pöytäkirja

6. Poliittisten ryhmien kokoonpano: ks. pöytäkirja

7. Tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen annettujen säädöstenallekirjoittaminen: ks. pöytäkirja

8. Suulliset kysymykset ja kirjalliset kannanotot (vastaanotetut asiakirjat): ks.pöytäkirja

9. Vastaanotetut asiakirjat: ks. pöytäkirja

10. Rauenneet kirjalliset kannanotot: ks. pöytäkirja

11. Parlamentin kantojen ja päätöslauselmien johdosta toteutetut toimet: ks.pöytäkirja

12. Määrärahojen siirrot: ks. pöytäkirja

13. Neuvoston toimittamat sopimustekstit: ks. pöytäkirja

14. Käsittelyjärjestys

Puhemies. − (PL) Puheenjohtajakokouksen työjärjestyksen 137 ja 138 artiklan mukaisesti1. kesäkuuta 2011 pitämässään kokouksessa laatima lopullinen esityslistaluonnos onjaettu. Siihen on ehdotettu seuraavia tarkistuksia:

[Maanantai]:

Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmä on toimittanut esityksen IMF:n uudenpääjohtajan valintamenettelyä ja euroalueen ulkoista edustusta koskevasta keskustelustaheti Jo Leinenin Euroopan ympäristötilinpidosta laatimaa mietintöä koskevan keskustelunjälkeen. ALDE-ryhmän puolesta esityksen esittelee Sylvie Goulard. Teillä on puheenvuoro.

Sylvie Goulard, ALDE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, pyytäisinkohteliaisuussyistä, että komission jäsenen Rehnin annettaisiin olla salissa Euroopanympäristötilinpitoa koskevan keskustelun ja IMF:ää koskevan keskustelun aikana. Ne eivätole poliittisia keskusteluja. Toivon siksi, että kaikki muut ryhmät suostuvat tähänsuosionosoitukseen komission jäsenelle, joka, voisin lisätä, työskentelee tällä hetkelläerittäin ankarasti.

06-06-2011Euroopan Parlamentin keskustelutFI2

Francesco Enrico Speroni, EFD-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, katson, ettäpyyntöön voidaan suostua, koska en näe mitään syytä evätä sitä.

Puhemies. – (PL) Keskustelu Kansainvälisen valuuttarahaston uuden pääjohtajanvalintamenettelystä ja euroalueen ulkoisesta edustuksesta käydään heti Jo Leinenin Euroopanympäristötilinpidosta laatimaa mietintöä koskevan keskustelun jälkeen. Tämä on pienimuutos esityslistaan.

(Käsittelyjärjestys hyväksyttiin.)

15. Baltian maista vuonna 1941 karkotettujen muistotilaisuus

Puhemies. – (PL) Hyvät kollegat, tässä kuussa on niiden joukkokarkotusten 70. vuosipäivä,jotka neuvostoviranomaiset toteuttivat vuodesta 1940 alkaen miehittämissään Baltianmaissa. Näiden karkotusten pääasiallisena tarkoituksena oli riistää Virolta, Latvialta jaLiettualta niiden yhteiskunnallinen ja poliittinen eliitti. Tiedemiehet ja poliittisten piirienedustajat poistettiin ja myös ihmiset, jotka tunnettiin vapaasta ajattelusta, poistettiin. Nytmeidän yhteinen velvollisuutemme on vaalia neuvostoterrorin uhriksi Baltian maissajoutuneiden satojen tuhansien ihmisten muistoa ja tuomita ankarasti totalitaarinenjärjestelmä ja sen johtajien ihmisyyttä vastaan tekemät rikokset. Liettuan, Latvian ja Vironkansojen kärsimykset antoivat heille päättäväisyyttä ja voimaa taistella itsenäisyydenpuolesta ja palata yhdentyneeseen Eurooppaan puoli vuosisataa myöhemmin.

Halusin myös muistuttaa teille, että 22. kesäkuuta, kahden viikon kuluttua, on kulunut70 vuotta Neuvostoliiton hyökkäyksestä Hitlerin Saksaan. Tämä hyökkäys merkitsi niidenaiemman liiton ja Hitlerin ja Stalinin lokakuussa 1939 tekemän, Euroopan jakaneen salaisensopimuksen purkautumista. Meillä on siten monia vuosipäiviä, jotka meidän ja Euroopanon tärkeää muistaa, mutta katson, että liettualaisten, latvialaisten ja virolaistenkollegoidemme läsnäolo todistaa, että eurooppalaiset pystyvät nujertamaan vastoinkäymisetja voittamaan valtavan jännityksen, ja siksi olemme erityisesti tänään erittäin iloisia, ettäkollegamme ovat täällä kanssamme.

Tunne Kelam, PPE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, kiitän teitä solidaarisuudenilmaisustanne.

Seitsemänkymmentä vuotta sitten noin 50 000 Liettuan, Latvian ja Viron kansalaistakarkotettiin julmasti kodeistaan Neuvostoliiton miehittämissä Baltian maissa. Jos tuota50 000 ihmisen määrää kolmen Baltian maan silloisesta 5,5-miljoonaisesta väestöstäverrataan Yhdistyneen kuningaskunnan tai Ranskan väestöön, 50 000 karkotettua Baltianmaista olisi suhteessa merkinnyt 432 000 karkotettua Yhdistyneestä kuningaskunnastatai 363 000 karkotettua Ranskasta. Onneksi sitä ei tapahtunut näissä maissa.

Kuten puhemies sanoi, neuvostojohto oli päättänyt jo toukokuussa 1941 puhdistaa Liettuan,Latvian ja Viron poliittisen ja taloudellisen eliitin neuvostovastaisista osista. Karkotetutkuljetettiin karjavaunuissa Neuvosto-Siperiaan ja kauas pohjoiseen kohtaamaan nälkä,kylmyys ja pakkotyö. Miehet erotettiin perheistään ja vietiin vankileireille, joissa monetheistä kuolivat tai teloitettiin. Monissa paikoissa karkotetuista kuoli miltei 50 prosenttia.

Vuoden 1941 karkotukset olivat tuhoisa isku demokraattiselle kansalaisyhteiskunnalle.Tämä umpimähkäinen väkivalta aiheutti uhreille syviä psykologisia vammoja, mikä saiaikaan pitkäkestoisia pelkoja, tunteiden peittelemistä, itsesensuuria ja passiivisuutta. Sesai aikaan tunteen, että oikeus ei voisi ikinä voittaa. Lainatakseni Saharov-palkinnon


voittajaa, Sergei Kovalevia, ei ole epäilystäkään, että nykyaikaisten käsitteiden mukaannämä toimet olisivat rikoksia ihmisyyttä vastaan. Siksi Baltian maiden karkotustenmuistaminen 70 vuotta myöhemmin on tilaisuus syventää ymmärrystä siitä, että teidänmenneisyytenne on meidän menneisyyttämme ja päinvastoin. Vuonna 1941 ihmisyyttävastaan tehtyjen rikosten täydellisestä tuntemisesta pitäisi tulla erottamaton osa yhteistäeurooppalaista historiaamme.

Hyvät kollegat, haluan kiittää teitä kaikkia huomiosta ja solidaarisuudesta, jota Baltianmaiden kansat ovat niin monia vuosia odottaneet.

(Suosionosoituksia)

Hannes Swoboda, S&D-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa Tunne Kelam,arvoisat parlamentin jäsenet Baltian maista, hyvät kollegat, muistamme tänään erityisestiBaltian maiden joukkokarkotuksia. Nämä joukkokarkotukset ovat Euroopan historiansynkimpiä tapahtumia. Viime vuosisataa on kuvattu, eikä perusteetta, joukkokarkotustenvuosisadaksi. Osoitamme tänään kunnioitusta kaikille näiden epäinhimillisten tekojenuhreille.

Sen osalta vaadimme neuvostohistorian ja erityisesti stalinismin julmuuksien täydellistätutkintaa. Tämän päivän Venäjän ei pitäisi suhtautua siihen poliittisena hyökkäyksenävaan tarjouksena tukea sen oman historian selvittämisestä, sillä sen, kuten kaikkienmuidenkin Euroopan maiden, historiassa on sekä myönteisiä että kielteisiä aikoja.

Aivan kuten muistamme Baltian maiden uhreja, ajattelemme kuitenkin myös armenialaisia,jotka karkotettiin Turkista viime vuosisadan alussa. Muistamme niin sanotunväestönvaihdon Turkin ja Kreikan välillä. Euroopan karkotukset saavuttivat huippunsaerityisesti vuosisadan puolivälissä natsihallinnon ja Neuvostoliiton kommunistihallinnonvuoksi. Myös toista maailmansotaa seuranneet joukkokarkotukset jättivät syviä haavoja,kuten myös joukkokarkotukset entisessä Jugoslaviassa käydyn sodan aikana.

Emme saa kuitenkaan unohtaa, että moniin siirtomaahallintoihin liittyi myösjoukkokarkotuksia. Meidän on vaadittava perusteellista keskustelua erilaisistajoukkokarkotuksen muodoista ja niiden oletetuista syistä. Sen pitäisi sisältää syyllisyydenselvittäminen ja syyllisten rankaiseminen, mikäli se on joissakin tapauksissa edelleenmahdollista, kuten nyt tapahtuu esimerkiksi Mladičin tapauksessa. Ensisijainen vastaustähän on kuitenkin Euroopan yhdistyminen, erityisesti itsenäisten Baltian maiden kanssa,ja selkeä sitoutuminen Euroopan yhdistymisprosessin jatkamiseen, sillä se ei ole vieläpäätöksessä. Tämän historiallisen tehtävän olemme itsemme lisäksi velkaa myös ja erityisestimonien Euroopassa tapahtuneiden joukkokarkotusten uhreille. Monet poliitikot kaikistaEuroopan maista, idästä ja lännestä, ovat tehneet työtä saadakseen sen aikaan. Yksi esimerkkion Gdánskin julistus, jonka Puolan presidentti Kwaśniewski ja Saksan presidentti Rauallekirjoittivat.

Koska haluamme oppia menneestä, meidän on oltava valppaita ja myös tarkkailtavaensimmäisiä merkkejä joukkokarkotuksista, kuten esimerkiksi romanien tapauksessa.Meidän on torjuttava kaikki sellaiset lausunnot, joissa todetaan, että meidän on lähetettäväarabimaahanmuuttajat takaisin Välimeren poikki veneissään, ja meidän on puolustettavaitseämme niitä vastaan, jotka haluavat lopettaa rajatonta Eurooppaa koskevatsaavutuksemme ja palata jälleen kerran kapeakatseiseen nationalismiin.

Ilmaiskaamme syvä kunnioituksemme kaikille joukkokarkotusten uhreille, muttasitoutukaamme yhdessä jatkamaan Euroopan yhdistymistä, sillä se on ainoa todellinen


takuu sitä politiikkaa vastaan, joka toi niin paljon kärsimystä Euroopan kansoille ja muilleviime vuosisadan aikana. Emme saa ikinä unohtaa.

Se ei saa tapahtua enää koskaan. Nämä vaatimukset esitettiin välittömästi toisenmaailmansodan jälkeen. Ne ovat yhtä asiaankuuluvia nykyään, ja paras vastaus niihin onyhtenäinen Eurooppa.

(Suosionosoituksia)

Leonidas Donskis, ALDE-ryhmän puolesta. – (LT) Arvoisa puhemies, Baltian maidenasukkaiden joukkokarkotukset vuonna 1941 ovat yksi 1900-luvun järkyttävimmistä jatraagisimmista tapahtumista. Tämä Liettuaan, Latviaan ja Viroon, niiden poliittisiinyhteisöihin ja yleisesti sivistyneeseen elämään kohdistunut isku eristi nämä kansat ja maatviideksi vuosikymmeneksi. Se oli myös suuri isku eurooppalaiselle solidaarisuudelle jaeurooppalaiselle yhteenkuuluvuudelle. Tämä eristys päättyi vasta vuonna 1991, kunviimein oli mahdollista puhua Baltian kansojen historian käännekohdasta. Vuosi 2004 –vuosi, jolloin Baltian maat liittyivät Euroopan unioniin – merkitsi kuitenkin todellaEuroopan jaon loppumista. Syyttömien siviilien, tavallisesti eniten koulutettujen jaedistyneimpien, tarkoituksellinen joukkokarkotus oli erottamaton osa Stalinin ajanyhteiskunnallisia järjestelyjä ja kamppailua ihmisiä ja kansoja, heidän muistojaan jaarvokkuuttaan vastaan. Tästä huolimatta voimme päättää myönteiseen huomautukseen.Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, se, että tänään voimme mainita Baltian maidensyyttömien ihmisten joukkokarkotusten 70-vuotispäivän ja että tunnustamme ne, antaaEuroopalle takaisin sen arvokkuuden, solidaarisuuden ja yhteisen poliittisen muistimme.

Roberts Zīle, ECR-ryhmän puolesta. – (LV) Arvoisa puhemies, vaikka joukkokarkotuksetBaltian maissa 14. kesäkuuta 1941 ja toinen joukkokarkotusten aalto maaliskuussa 1949johtivat tuhansien syyttömien ihmisten alistamiseen monen vuoden nöyryytykselleSiperiassa ja kuolemanleireillä, niitä ei ole vielä tähän päivään mennessä tunnustettuEuroopan ja maailman yleisessä mielipiteessä. Toisesta maailmansodasta on kulunut yli65 vuotta. Hitlerin totalitaarisen järjestelmän tekemät julmat rikokset ihmisyyttä vastaanmääritettiin ja niistä syytettiin kauan sitten. Stalinin hallinnon kansanmurha miehitetyissäItä-Euroopan maissa sekä itse Venäjällä katsotaan kuitenkin edelleen joissakin nykyaikaisissapoliittisissa piireissä aiheeksi, josta on paras olla keskustelematta, eikä edes Euroopanunioni ole arvioinut tätä kysymystä täysin. Kommunistihallinnon rikokset ovat jättäneetpysyvän kielteisen vaikutuksen Baltian maiden ihmisten mieleen. Kommunistinenjärjestelmä, lainatakseni Alexander Solzhenitsynin sanoja, perustui valheisiin ja terroriin,ja se oli rampa järjestelmä, jota ihmisluonto ei voinut hyväksyä. Se tuhosi ihmistenmoraaliarvot, perinteet, solidaarisuuden ja itseluottamuksen. Miksi maanmiesteni onedelleen kuunneltava Moskovan tarinoita siitä, että Baltian maissa ei todella ollutmiehitysvaltaa, että Baltian maita ei miehitetty Hitlerin (Molotov–Ribbentrop) sopimuksentuloksena vaan että se oli Baltian maiden kesällä 1940 tekemä sosialistinen valinta? Miksiminun ja miksi minun maanmiesteni on edelleen kuunneltava tarinaa "vapauttamisesta"näistä karkotetuista, jotka olivat eniten koulutettuja ja Baltian maiden parhaita ihmisiä?Kehotan siksi Euroopan komissiota antamaan kaiken mahdollisen tuenkommunistihallinnon rikosten asianmukaiselle tutkimiselle, jota monien jäsenvaltioiden,myös kaikkien Baltian maiden, oikeusministerit ovat vaatineet, ja päättämään tämänkeskeneräisen tehtävän kaikkien totalitaaristen hallintojen rikosten arvioimisesta. Kiitos.

Franz Obermayr (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, Saksan ja Neuvostoliitonhyökkäämättömyyssopimuksessa Hitler ja Stalin määrittivät etupiirinsä Keski-Euroopassa,


ja sen seuraukset olivat tuhoisia etenkin Baltian maille. Aivan kuten Valko-Venäjälläneuvostoliittolaiset suunnittelivat pian Baltian maiden yhteiskunnan johtavien osienjoukkokarkotuksen, ja ensimmäinen joukkokarkotus järjestettiin kesäkuun 13. ja 14. päivänvälisenä yönä. Ihmiset vietiin kodeistaan ilman ennakkovaroitusta ja ilman syytteitä.

Viron parlamentti julisti vuonna 2002, että joukkokarkotukset ovat rikos ihmisyyttävastaan. Virossa 14. kesäkuuta on kansallinen muistopäivä. Se on muistamisen ja surunpäivä, mutta se on myös merkki nykyisen demokraattisen ja itsenäisen Viron arvostuksesta.Euroopassa ja kaikkialla maailmassa 14. heinäkuuta kiinnittää huomiota usein unohdettuunpienten valtioiden ja kansojen, erityisesti entisen Neuvostoliiton maiden kärsimykseen.

Puhemies. – (PL) Keskustelu on päättynyt.

16. Euroopan ympäristötilinpito (keskustelu)

Puhemies. - (PL) Esityslistalla on seuraavana Jo Leinenin ympäristön, kansanterveydenja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan puolesta laatima mietintö ehdotuksestaEuroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan ympäristötilinpidosta(KOM(2010)0132 – C7-0092/2010 – 2010/0073(COD)) (A7-0330/2010).

Jo Leinen, esittelijä. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat,keskustelemme tänään EU:n lainsäädännöstä, ja huomenna hyväksymme sen,lainsäädännöstä, joka ensi silmäyksellä näyttää sangen merkityksettömältä, mutta tälläEuroopan ympäristötilinpitoa koskevalla lainsäädännöllä avaamme luultavasti uudenluvun edistyksen ja hyvinvoinnin mittaamisessa.

Olemme tienneet jo kauan, että bruttokansantuote ei riitä. Pelkästään määrällinen näkemystaloudellisesta toiminnasta ei kerro mitään ympäristötaseesta eikä yhteiskunnallisestataseesta, ja siksi meidän on korkea aika mitata vuosittain, pärjäämmekö hyvin vai huonostitoimenpiteissämme ja ponnistuksissamme.

Meillä on työmarkkinalukuihin liittyvät kuukausitilastot ja meillä on talouslukuihin liittyvätvuositilastot. Tiedämme siksi tarkalleen, mitä näillä aloilla tapahtuu. Ympäristövaikutuksistameillä on kuitenkin epätäydellisiä ja monenkirjavia tietoja. Tällä ympäristötilinpitoakoskevalla lailla pyritään auttamaan meitä laatimaan tarkka tase 27 jäsenvaltiossa japäättelemään, edistymmekö vai, kuten usein käy, otammeko takapakkia.

Parlamentti kehotti jo vuonna 2002 keräämään luotettavaa tietoa ympäristön tilasta jaympäristönmuutoksen tärkeimmistä suuntauksista, vaikutuksista ja syistä ja tiedottamaannäistä asioista kansalaisille. Haluamme tieteellisesti vankan käsitteen luonnonvarojenkuluttamisen mittaamiseen, jotta voidaan tehdä asianmukaisia poliittisia päätöksiä.

Olemme tyytyväisiä, että komissio teki tämän lainsäädäntöaloitteen huhtikuussa 2010,mutta meidän mielestämme sen toimintatapa oli liian epäröivä. Me parlamentissa ja kaikissaryhmissä olemme kehottaneet tekemään tämän paljon nopeammin, koska taloudellisenyhteistyön ja kehityksen järjestö OECD ja Yhdistyneet Kansakunnat ovat jo keskustelleetnäistä asioista 15 vuotta. Tämä vie liian kauan. Olemme siksi saaneet huomattavaa edistystäaikaan neuvotteluissa neuvoston kanssa.

Tilanne neuvostossa oli erittäin vaikea, koska jotkin jäsenvaltiot eivät tuota ympäristötasetta,ja ensiksi meidän on luotava perustat kaikissa 27 jäsenvaltiossa. Komissio ehdotti kolmenmoduulin sisällyttämistä. Nämä moduulit ovat ilmapäästöt – sen osalta tiedämme erittäinhyvin, mitä kaasuja pääsee ilmaan. Sitten on ympäristöveroista ja ympäristömaksuista


johtuvat rahoitusmenot. Kolmantena on vuosittaiset kansalliset materiaalivirrat, tulo jameno, jotka mitataan täysin määrällisesti. Tämä on ehkä alku, mutta se on liianyksinkertainen alku, ja parlamentti on kehottanut meitä tuottamaan myös vettä, energiaaja jätettä koskevat taseet ja selvittämään metsiemme tilaa. Nämä moduulit haluamme saadakiireellisesti aikaan hyvin lähitulevaisuudessa.

Tilastojen tuottamisesta meriympäristöä varten, toisin sanoen kalakantoja koskevientilastojen tuottamisesta oli erimielisyyksiä. Sen osalta menetelmiämme on luultavasti vieläparannettava. Olemme siis saaneet tällä alalla aikaan parannuksia. Kahden vuoden kuluessa– viimeistään vuoteen 2013 mennessä – komission on määrä antaa kertomus jamahdollisuuksien mukaan myös ehdottaa tämän direktiivin tarkistamista. Toivon, ettätämän vuosikymmenen loppuun mennessä meillä on bruttokansantuotteen lisäksi vihreäkansantuote. Tämä on tavoitteemme.

Olli Rehn, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, kuten esittelijä Jo Leinen sanoi,komission ehdotuksen tarkoituksena todellakin on laatia yhteiset oikeudelliset puitteetEuroopan ympäristötilien keräämiselle, kokoamiselle, välittämiselle ja arvioinnille, jottavoidaan edistää aiempaa tasapainoisempaa päätöksentekoa kestävän kehityksenaikaansaamiseksi.

Antamalla tämän ehdotuksen komissio on esittänyt ensimmäisen kohdanetenemissuunnitelmaan "BKT ja muut indikaattori". Kun pyrimme EU:ssa saamaan aikaanresurssitehokkaan ja kestävän talouden, pystymme näiden tietojen avulla yhdistämäänympäristötekijät taloudellisiin tekijöihin ja siten tarjoamaan mahdollisuuden entistäkattavampaan ja paremmin tietoihin perustuvaan päätöksentekoon.

Kolmen toimielimen erittäin tuloksekkaan yhteistyön ansiosta uskon, että olemmesaavuttaneet yhteisen tavoitteemme, eli laatineet tämän Euroopan ympäristötilinpitoakoskevan puiteasetuksen ja sen ensimmäiset kolme moduulia, jotka kattavat ilmapäästötilit,ympäristöön liittyvät verot tai maksut ja materiaalivirtatilit.

Tällä hetkellä tätä tietoa kerätään vapaaehtoisesti suuressa osassa jäsenvaltioita. Tietojenkeruu ei siksi suurimmalta osaltaan aiheuta lisärasitetta vastaajille, koska kyseistenjäsenvaltioiden pitäisi kyetä kokoamaan tiedot käyttämällä olemassa olevia tietolähteitä.Tällä asetuksella olemme laatineet tärkeän perustan tilastotiedoille talouden ja ympäristönvälisestä vuorovaikutuksesta, ja toivomme laajentavamme sitä tulevaisuudessa uusillamoduuleilla, kuten mietinnössä ja päätöslauselmaesityksessä todetaan.

Koska muiden mahdollisten moduulien menetelmät ovat eri kehitysvaiheessa, muunmuassa esimerkiksi puutavara ja kala sekä käyttämätön talteenotto, asetusta varten onotettu käyttöön moduulirakenne, jotta tulevaisuudessa voidaan mahdollisesti ottaa uusiamoduuleja käyttöön ydintekstin liitteinä.

Sopimuksen mukaan komissio tiedottaa parlamentille ja neuvostolle joka kolmas vuosiuusien moduulien kehittämisestä ja tarvittaessa komissio voi myös esittää uusialainsäädäntöehdotuksia uusista moduuleista.

Haluan päättää puheenvuoroni kiittämällä esittelijää Jo Leineniä, varjoesittelijää Hans-PeterMartinia ja kaikkia ympäristövaliokunnan ja talous- ja raha-asioiden valiokunnan jäseniärakentavasta lähestymistavasta ja erittäin arvokkaasta panoksesta.

Hans-Peter Martin, talous- ja raha-asioiden valiokunnan lausunnon valmistelija. – (DE)Arvoisa puhemies, kun Jo Leinen ja minä palaamme viime vuosituhannen poliittisiin


kantoihin, olemme useimmiten yksimielisiä, ja niin kävi myös tässä mietinnössä. Se onhyvä, järkevä ja tärkeä. Tilastothan voivat olla seksikkäitä, erityisesti nyt, kun Euroopanunionilla on valtava uskottavuusongelma EU:n kansalaisten kanssa. Sanoisin, että se onerittäin perusteetonta, jos tarkastellaan suuria kysymyksiä eikä muita asioita, joista JoLeinen ja minä olemme eri mieltä.

Minusta on erittäin hyvä pystyä seisomaan tässä, ei vain sitoutumattomana jäsenenä, muttamyös henkilönä, joka voi tällä talous- ja raha-asioiden valiokunnan puolesta laaditullalausunnolla – se ei ollut varjomietintö vaan täydentävä lausunto, joka on jopa kattavampikuin asiasta vastaavan valiokunnan, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeidenturvallisuuden valiokunnan lausunto – esitellä nämä kannat, joista äänestimme luvuin37–0. Täsmällisesti sanottuna se tarkoittaa, että haluamme – kuten sen ilmaisen – edetäkohti Euroopan kestävyystilastojen järjestelmää, joka on näppärästi lyhennetty ESS:ksisanoista European sustainability statistics. Silloin meillä olisi jotakin, minkä kanssatyöskennellä, erityisesti, kun kyseessä ovat nuoret ihmiset ja ne, jotka tietävät, ettätarvitsemme tulevaisuudessa yhteisiä tavoitteita koskevia uusia sopimuksia, jotta saammeEU:n pois varjojen mailta eturintamaan tässä julmassa kilpailussa Yhdysvaltojen, Kiinanja monien muiden mahtien kanssa.

Se tarkoittaa selkeästi myös – kuten Jo Leinen on jo maininnut – että tarvitsemmekiireellisesti lisää moduuleja. Sen osalta voimme katsoa taaksepäin 1970- ja 1980-lukuihin,jolloin kaikki tämä oli jo selvitetty. Olisi todella mukavaa, jos komissio voisi edetä tässäripeämmin. Minun mielestäni on erittäin hyvä, että Eurostatissa on tapahtunut liikettätiedonkeruun osalta, vaikka sen olosuhteet ovatkin vaikeat Kreikan osalta. Äänestämällä37–0 katsomme, että komissio tarvitsee tällä alalla selkeästi lisää rahaa ESS:ää, tätä Euroopankestävyystilastojärjestelmää varten. Pystymme kuitenkin saamaan sen aikaan vain jakamallavaroja uudelleen: käyttämällä viimeinkin laajentumisosinkoja. Otetaan virkamiehet, jotkaolivat niin kiireisiä suurten valtioiden laajentumisvaiheessa ja pannaan heidät sinne, missäheitä kiireellisesti tarvitaan, missä he voivat auttaa EU:n hankkeen toiminnassa.

Horst Schnellhardt, PPE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, kuinluin komission ensimmäisen ehdotuksen, suhtauduin erittäin epäilevästi tapaan, jolla siinäkäsiteltiin tätä asiaa. Esittelijä, varjoesittelijä ja edeltäjäni Eva Joly ovat nyt kuitenkinesittäneet jotakin, jonka voimme hyväksyä ja jota voimme tukea.

Useimmissa maissa ympäristöön liittyviä taloustietoja – riippumatta siitä, liittyvätkö nenäihin kolmeen moduuliin – kerätään jo vapaaehtoisesti. Tarvitsemme selkeän katsauksentuloksista, joita yksittäisissä jäsenvaltioissa on saavutettu ilmapäästöjen, ympäristöverojenja materiaalivirtojen osalta. Tämä on erittäin tärkeää. Sen avulla voimme ymmärtääparemmin ympäristön ja talouden välistä suhdetta. Voimme myös selvittää, miten Euroopankestävä talouskehitys etenee ja miten voimme parantaa ympäristöpolitiikkaamme. Se onerittäin tärkeä kohta, joka meidän pitäisi ottaa tässä huomioon.

Haluaisin kuitenkin ilmaista varoituksen sanan: puhumme juhlapuheissamme ainabyrokratian vähentämisestä. Haluaisin vedota komissioon, että tällä alalla ei luotaisi lisääbyrokratiaa. Se olisi väärä lähestymistapa. Haluaisin siksi kysyä komissiolta aikooko seperustaa komissiossa uusia toimia tiedonkeruuta varten vai aikooko se pärjätä nykyisellähenkilöstöllä, koska minun mielestäni on erittäin tärkeää, että näiden tietojen kerääminenei aiheuta uusia rasituksia. Vasta sitten, kun meillä on ensimmäinentäytäntöönpanokertomus vuonna 2013, me voimme ja meidän pitäisi päättää, mitä muita


moduuleja otetaan mukaan, koska meidän on nähtävä, miten tämä uusi järjestelmä kehittyyja miten se vaikuttaa lainsäädäntöön.

Olin erittäin järkyttynyt, kun huomasin, että tästä ei aiottu tänään keskustella parlamentissa.Se olisi ollut suuri virhe, koska, kuten esittelijä sanoi, tämä on jonkin aivan uuden alku.

Marita Ulvskog, S&D ryhmän puolesta. – (SV) Arvoisa puhemies, olen samaa mieltäedellisten puhujien kanssa. On erittäin tärkeää, että meillä on tosiasioihin perustuva ilmasto-ja ympäristöpolitiikka. Meidän on saatava tälle alalle aiempaa selkeämpiä ja luotettavampiaindikaattoreita. Ympäristöpolitiikkaan sovelletaan samoja ehtoja kuin talous-,uudelleenjako-, kehitys- ja teollisuuspolitiikkaan. Emme pysty tekemään järkeviä päätöksiäja saamaan aikaan tarvittavia muutoksia ja sopeutuksia yhteiskunnassa, jos emme saakäyttöömme tosiasioita.

Meillä on nyt tilaisuus saada nämä tosiasiat. Se on erittäin tärkeää. BKT-mittari ei toiminiin hyvin tällä erityisalalla, koska se on liian kapea. Nyt meillä on tilaisuus työskennellälaajemmassa näkökulmassa. Ympäristötilastojen yhteensovittamisessa EU:n tasolla onmyös huomattavaa arvoa. Siten olisi helpompaa vertailla ympäristöpolitiikan vaikutuksiajäsenvaltioiden välillä, ja se antaa meille aiempaa paremman käsityksen siitä, mitkä poliittisettoimet todella toimivat ja mitkä eivät ja mitkä saattavat olla jopa haitallisia.

Heti, kun olemme tehneet tämän päätöksen tämän istuntojakson aikana, toivon, ettäpystymme varmistamaan, että siitä tulee tärkeä osa niiden päätösten perustaa, jotkaparlamentti ja jäsenvaltiot tekevät tulevaisuudessa. Toivon, että tämä yhteiskunnan laadunmäärittämismenetelmä katsotaan ensisijaiseksi tavoitteeksi ja että sen asianmukaiseentoimintaan osoitetaan riittävästi resursseja, jotta se ei jää vain täytäntöönpanemattomaksiajatukseksi.

Gerben-Jan Gerbrandy, ALDE-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, kiitokseniesittelijälle, Jo Leinenille, tästä mietinnöstä. Monen painostuksen ja suostuttelun vuodenjälkeen näyttää siltä, että viimein otamme tämän askelen kohti kestäviä kansallisia tilejä,ja se on erittäin tarpeellista, koska – olkaamme täysin rehellisiä – meidän nykyinentalousjärjestelmämme ei yksinkertaisesti toimi. Tällä hetkellä on edelleen mahdollistavahingoittaa luontoa ja ympäristöä käytännöllisesti katsoen ilmaiseksi. Siksi nykyinenjärjestelmä ei toimi. Nämä kustannukset, joita kukaan ei maksa, jaetaan sen sijaanyhteiskunnalle. Miksi kestävä energia on kalliimpaa kuin tavanomainen energia? Vastauson, että kukaan ei maksa hiilen, kaasun ja öljyn polttamisen yhteiskunnallisia kustannuksia.

Tämä mietintö antaa ymmärtää, että se on kokonaan tekninen, mutta loppujen lopuksisiinä on kyse todella tärkeistä asioista. Tiedon saamiseksi on tehtävä mittauksia, kutensanomme Alankomaissa, ja siitä me puhumme tässä. Nämä Euroopan ympäristötilit ovatvälttämättömiä, jotta voidaan siirtyä todella kestävään talouteen. Kehotan kuitenkin sekäkomissiota että jäsenvaltioita todella tekemään jotakin tiedoilla, joita näistä tileistä saadaan.On tehtävä mittauksia, jotta saadaan tietoa, se on hyvin tärkeää, mutta siitä saamammetiedon käyttäminen on vielä tärkeämpää, ja se on varmasti olennaisen tärkeä seuraavavaihe. Toivon vilpittömästi, että tämän perusteella esimerkiksi poistetaan satojen miljardientuet, joilla on tuhoisa vaikutus ympäristöön ja luontoon, jotka meillä edelleen tässämaailmassa on.

Haluan kiittää vielä kerran vilpittömästi komissiota ja esittelijäämme. Tämä on kuitenkinvasta alku. Toimitaan myös tämän mukaan ottamalla todella ne askelet, jotka ovat tämäntoimenpiteen tarjoaman tiedon perusteella mahdollisia.


Michail Tremopoulos, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (EL) Arvoisa puhemies, onsanomattakin selvää sekä tänään kuulemamme että mietinnön perusteella, että tarvitsemmeluotettaviin tietoihin perustuvaa perusteellista arviointia Euroopan ympäristöpolitiikasta.Sellaisten tietojen keräämisen pitäisi siksi olla pakollista ja yhtenäistä.

Tavanomaisissa kansallisissa tileissä kuitenkin keskitytään pääasiassa markkinatoimiin jaindikaattoreihin, joissa otetaan huomioon hyvinvoinnin luomista koskevat merkittävättekijät, mutta ei mitata itse hyvinvointia. Luonnonvaroissa on kuitenkin uusia puutteita.Tarvitsemme uusia kannustimia tuottavuuden ja laadun edistämiseksi. Fyysisillevastaanottajille koituu kuluja. Mikäli luonnonvarojen käytön yksityisistä jayhteiskunnallisista kustannuksista ja ympäristölle koituvasta vahingosta ei pystytä laatimaantilejä, tavanomaisilla tileillä saatetaan lähettää edistyksestä väärä viesti päätöksentekijöille,ja tämä voi saattaa yhteiskunnan kestämättömän kasvun tielle.

Ympäristötilinpidon käyttöönotto on siksi olennaisen tärkeää, mutta sillä ei korvatasellaisten BKT:n vaihtoehtoisten indikaattorien luomista, jotka kattavat ympäristöön jayhteiskuntaan liittyvät eri ulottuvuudet. Komission pitäisi ennen uuden monivuotisenrahoituskehyksen alkamista antaa ehdotuksia, jotta yhdistettyjen indikaattorien rajoitettupaketti voidaan hyväksyä ja jotta sitä voidaan käyttää täydentämään BKT:tä päätöksenteossa.Niitä pitäisi olla muun muassa rahamuodossa oleva indikaattori, kuten mukautetutnettomaksut, ja fyysinen indikaattori, kuten ympäristö- tai hiilijalanjälki,ympäristöulottuvuuden osalta, yhteiskunnallisia indikaattoreita, jotka sisältävätyhteiskunnallisen ulottuvuuden, kuten epätasa-arvon arviointi (esimerkiksi Gini-kerroin)ja sosiaalisen integraation ja inhimillisen hyvinvoinnin indeksi, kuten inhimillisenköyhyyden indeksi.

Alkuperäisessä ehdotuksessa EU:n asetukseksi säädetään vain ilmapäästöistä, eritaloudellisille toimille määrätyistä ympäristöehdoista ja makrotaloudellisestamateriaalivirtatilinpidosta kerättävistä ja koottavista tiedoista. Monia ehdotuksia jatarkistuksia on esitetty, ja uskon, että niiden avulla pystymme hyväksymään yhtenäisenmietinnön ja saamaan edistystä aikaan ympäristöpolitiikkaa koskevassa kysymyksessä.

Paul Nuttall, EFD-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, Euroopan ympäristötilinpitoakoskeva asetus kuulostaa hyvin tylsältä, mutta kokemukseni mukaan sellainen onvaarallisinta EU:n lainsäädäntöä, koska ajatellaan, että veronmaksajat ja tiedotusvälineeteivät vaivaudu lukemaan sitä.

Puhun nyt aivan suoraan. Tässä on kyse – ja lainaan – "ilmapäästöistä ja ympäristöveroista",aivan kuten edellinen puhuja sanoi. EU:n sovjetisointi siis jatkuu. Eurostatin muistiomiehetja tilastonikkarit haluavat entistä enemmän tietoja ja – sanotaan suoraan – te haluatte nämätiedot verotusta ja valvontaa varten, mikä selittää teidän kasvavan tilastojen janonne.

Tässä kaikessa on pahinta se, että se on asetus, ei direktiivi. Asetukset ovat paljon pahempiakuin direktiivit, koska ne saatetaan osaksi Yhdistyneen kuningaskunnan lainsäädäntöä jane ohittavat Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin. Se on hyvin vaarallista ja, ystäväni,niin demokratia kuolee.

(Puhuja suostui vastaamaan sinisen kortin kysymykseen työjärjestyksen 149 artiklan 8 kohdanmukaisesti.)

Hans-Peter Martin (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, meidät on valittu Euroopanparlamentin jäseniksi. Jäsen Nuttall, jos näette itsenne Yhdistyneen kuningaskunnanparlamentin jäsenenä, pystytte ehkä vastaamaan kysymykseeni Yhdistyneen


kuningaskunnan näkökulmasta. Puhuitte tilastojen osalta sovjetisoinnista. Niinkö te todellanäette sen? Tarkoittavatko tilastot teille sovjetisointia? Ettekö kannata sitä, että elintasostaja inflaatiosta tarjotaan tarkkoja lukuja tilastojen avulla – vaikka se liittyy pankkienvalvontaan – ja että kansalaiset ja päätöksentekijät saavat myös kyseistä tietoa, jonka avullavoidaan tehdä asianmukaisia päätöksiä. Vai kuuluuko sekin teidän mielestänne Yhdistyneenkuningaskunnan sovjetisointiin?

Paul Nuttall (EFD). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan tehdä ensimmäisen asian selväksi.On totta, että tässä paikassa halutaan valvoa asioita keskuksesta käsin. Haluan tehdä selväksimyös toisen asian, eli sen, että kansa ei ole valinnut itse asiassa yhtään komission jäsentä.Demokratia on tärkeää koko Euroopalle, joten kyllä, minun mielestäni tämä on Euroopansovjetisointia. On totta, että nämä päätökset pitäisi tehdä jäsenvaltioiden tasolla. Se, ettäasetuksilla voidaan ohittaa oma parlamenttini, että niillä voidaan ohittaa ihmiset, jotkaYhdistyneen kuningaskunnan kansa valitsi, on suuri häpeä, ja kyllä, se on Euroopansovjetisointia.

Richard Seeber (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, Paul Nuttal valittaa sellaisesta asiasta,mitä Yhdistynyt kuningaskunta on monien muiden valtioiden tavoin tehnyt vuodesta 2006alkaen. Tässä prosessissa, jonka parlamentin tasolla päätämme huomenna – Jo Leinen ontehnyt tämän osalta erinomaista työtä – vahvistetaan lailla sellaista, jota on käytännössäharjoitettu jo kauan. Miksi me tarvitsemme näitä tietoja? Sillä ei ole mitään tekemistäsovjetisoinnin kanssa. Tiedot ovat vain niin hyviä kuin niiden vertailtavuus, ja tämävertailtavuus on olennainen tekijä.

Siksi meillä on tämä Euroopan ympäristötilinpito ja siksi olemme käyttäneet tätäjärjestelmää yleisesti 1930-luvulta alkaen – myös Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Se onniin hyvä järjestelmä, koska se perustuu yhtenäisiin normeihin, ja siksi voimme vertaillayksittäisten valtioiden hyvinvointia ja niiden taloudellista ja yhteiskunnallista menestystä.Yhdysvaltain dollaria käytetään tavallisesti vertailuvaluuttana. Nyt meillä on loistavatilaisuus nostaa euro vertailuvaluutan asemaan. Mielestäni se on toinen tekijä.

Tiedämme kuitenkin myös, että näissä tileissä on monia puutteita. Otetaan esimerkiksiFukushima. Fukushimalla on nyt myönteinen vaikutus Japanin bruttokansantuotteeseen,koska sen osalta tehdään monia investointeja. Ne ovat pikemmin virtatilejä kuinvarastotilejä. Meidän on korvattava nämä asiat, ja siksi komissio esitti ehdotuksensa "BKTja muut indikaattorit".

Nämä kestävyystilit, jotka hyväksymme tänään ja huomenna, ovat ensimmäinen askel.Miksikö? Siksi, että esimerkiksi energiatehokkuuteen investoimisella ja energiankulutuksenvähentämisellä on kielteinen vaikutus bruttokansantuotteeseen. Edes kukaan Paul Nuttallinkaltainen henkilö ei voi olla eri mieltä siitä.

Tässä ei ole niinkään kyse suurista toimista, kyse on yksinkertaisesti siitä, että toimistammehalutaan tehdä testauskelpoisia: mitä veroja tällä alalla kannetaan, miten paljon materiaaliakäytämme. Haluamme siis parantaa lainsäädäntömenettelyä, ja jos ette olisi unionissa,teidän pitäisi käyttää samaa järjestelmää, muuten tietonne olisivat arvottomia. Sanoisinsiksi, että tämä on myönteinen ensimmäinen askel. Haluan kiittää komissiota ja esittelijää.

Kriton Arsenis (S&D). – (EL) Arvoisa puhemies, haluan kiittää esittelijä Jo Leineniäerinomaisesta mietinnöstä. Meidän on todella edettävä ympäristötilinpidon osalta. Emmevoi enää käsitellä taloutta ja ympäristöä erikseen. Meitä koettelevat kaksinkertainen kriisi


– sekä ympäristöön että talouteen liittyvä – ei jätä meille mahdollisuuksia siihen.Menneisyyden virheistä on päästävä eroon.

Richard Seeber otti esimerkiksi Fukushiman. Toinen yksinkertaisempi ja jokapäiväinenesimerkki on tulipalot. Tulipaloa, joka tuhoaa metsää ja luonnon monimuotoisuutta jametsän tarjoamia ekosysteemipalveluja, joilla tarkoitan puhdasta vettä, puhdasta ilmaa jaelintarvikkeiden tuotantopuitteita, joka tuhoaa paikan kulttuuriperinnön, joka tuhoaamaataloustuotannon, arvioidaan myönteisesti BKT:n nojalla, koska vahingon korjaamiseksitehdään investointeja, huolimatta siitä, että maa, alue ja paikka joutuvat kärsimään pitkään.Pitkällä aikavälillä se on köyhempi kuin aiemmin.

Tänään esittämämme ympäristötilinpito ei ole täydellinen. Se on kuitenkin tärkeä askeloikeaan suuntaan. Se on askel kohti aiempaa parempia toimia, jotka perustuvattäydellisempään ja puolueettomampaan näkemykseen todellisuudesta. Se on askel, jonkaansiosta voimme varmistaa, että toimemme ovat johdonmukaisia ja jonka ansiosta voimmetäyttää kansainväliset sitoumukset ja EU:n talouden vihertymistä koskevan tavoitteen.

Riikka Manner (ALDE). – (FI) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, ensiksikinhaluan onnitella Jo Leinenia erinomaisesta ja tärkeästä työstä, jota hän on tämän mietinnönosalta tehnyt. Tämä ympäristötilinpitoasetus on erittäin tärkeä, niin kuin täällä on jo todettuuseampaan kertaan, koska se muodostaa vihdoin lakisääteisen pohjan ympäristöpolitiikanja laajemminkin yhteiskuntapolitiikan kannalta keskeisille ympäristö- ja taloustilastojaintegroivalle tilinpitojärjestelmälle.

Mitä tulee soveltamisalaan, on erittäin tärkeää, että ensivaiheen kohdentaminen kohdistuunimenomaan ilmapäästöihin, materiaalivirtoihin ja ympäristöveroihin. Tämä on hyvinperusteltua. Näiden osalta tilinpidon käynnistäminen lienee myös jäsenvaltioiden valmiudethuomioon ottaen hyvin realistista. Toki täytyy ottaa huomioon, että eri valtioissa olemmejo tilastojärjestelmien osalta eri tasolla ja on tärkeää, että tämä ei tuo lisäbyrokratiaa, aivanniin kuin komission jäsen sanoikin.

Mitä tulee uusiin moduuleihin, on tärkeää, että niissä painottuvat vahvasti nämäEurooppa 2020 -strategian toimeenpanoa tukevat teemat.

Oreste Rossi (EFD). – (IT) Arvoisa puhemies, tämä asetus on osa toimenpidekehystä,jonka tarkoituksena on laatia entistä kattavammat indikaattorit täydentämään BKT:tä.Euroopan ympäristötilinpidon pitäisi edistää toimien arviointia ja tarjota tieto ympäristö-ja taloustekijöiden välisestä vuorovaikutuksesta. Komission ehdotus on kiitettävä, vaikkasiinä luodaankin uusia ja monimutkaisia byrokraattisia menetelmiä, jotta jäsenvaltioidentällä hetkellä laatimaa ympäristöpolitiikkaa voidaan valvoa. Siksi äänestämme tyhjää.

Vastustamme mietintöä kuitenkin vain sen osalta, että esittelijä haluaa lisätä uusiatilinpitomoduuleja. Neuvostossa saatiin aikaan ensimmäisen käsittelyn sopimus silläperusteella, että esittelijän ehdottamien uusien moduulien käyttöönottoon sovellettaisiintarkistuslausekkeen mukaista arviointia, jotta tarvittaessa voidaan tehdä muutoksia taiparannuksia tietojen laatuun ja niiden keräämismenetelmiin.

Meidän mielestämme kaikki tämä on uusi ja kallis jäsenvaltioille sälytetyn byrokratianmuoto.

Sophie Auconie (PPE). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat,minun näkemykseni mukaan politiikassa on kyse mahdollisimman hyvän ratkaisunlöytämisestä olemassa olevaan ongelmaan. Miten se kuitenkaan voidaan saavuttaa, jos


ongelmia ja niiden mahdollisia ratkaisuja ei täysin ymmärretä? Tämä on peruskysymys,eikä se koske vain ympäristöpolitiikkaa.

Poliitikoilla on tästä syystä oltava käytössään modernia maailmaa ja ympäristön tilaakoskevaa tietoa, joka on paitsi luotettavaa, myös mahdollisimman kattavaa. Tämä oliEurooppa-neuvoston kesäkuussa 2006 aikaansaama johtopäätös, kun se kehotti Euroopanunionia ja sen jäsenvaltioita laajentamaan kansantalouden tilinpidon käsittämään kestävänkehityksen tärkeimmät näkökohdat. Suhtaudun myönteisesti tähän aloitteeseen ja Euroopankomission ehdotukseen, koska tämä auttaa lisäämään tietämystämme ilmapäästöistä,ympäristöveroista ja materiaalivirroista taloudessa.

Tätä ehdotusta on kuitenkin tarkistettava huomisen äänestyksen aikana, jotta voidaanvarmistaa, että kerätyt tiedot ovat luotettavia ja keskustelua edistäviä, ja myös ennen kaikkeavarmistamaan, että kaikki jäsenvaltiot osallistuvat tähän malliin. Miten tosiaan voimmekaanlaatia EU:n politiikkaa, jos meillä ei ole tietoa kunkin jäsenvaltion tilanteesta?

Lopuksi haluan ilmaista tukeni kahdelle Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit)tukemalle mahtavalle ajatukselle: Euroopan komissiolle siirrettyjä valtuuksia hyväksyädelegoituja säädöksiä pitäisi tarkistaa viiden vuoden välein ja tarkistuslauseke pitäisi ottaakäyttöön – tarkistuslauseke on tämän asetuksen toinen mahtava ajatus. Tarvitsemme uusiatietoja muutaman vuoden päästä, mutta kaikki ajallaan. Tämä asetusluonnos on todellinenedistysaskel: jatketaan tähän suuntaan.

Karin Kadenbach (S&D). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvätkollegat, minäkin haluan kiittää vilpittömästi Jo Leineniä asetuksesta, joka olisi pitänytantaa jo kauan sitten. Ennen kuin meidät valittiin Euroopan parlamenttiin, monet meistäyksinkertaisesti olettivat, että tämän parlamentin tekemät päätökset, nämä päätökset, joillamääritetään tulevaisuus, itse asiassa perustuivat näihin tietoihin, ja olemme huomanneetlieväksi tyrmistykseksemme, että vaikka useimmissa jäsenvaltioissa on nämä tilastot jatiedot, todellisuudessa niitä ei ole vielä liitetty yhteiseen kehykseen, ja se on siksi aiheuttanutjonkin verran uskottavuuden puutetta suuren yleisön silmissä.

Tiedotusvälineistä saamme aina kuvan, että talous ja ympäristö ovat täysin vastakkaisiatoisilleen. Nämä tiedot auttaisivat meitä miettimään, onko jokin hyödyllistä ympäristölle,onko jokin hyödyllistä ympäristölle ja samalla hyödyllistä taloudelle tai onko jokinhyödyllistä taloudelle ja samalle hyödyllistä ympäristölle ja siten koko yhteiskunnalliselleympäristöllemme. Se on tärkein tehtävä, joka meidän poliitikkoina pitäisi itsellemmeasettaa. Halumme vakiinnuttaa elämänlaadun ja parantaa sitä, ei vain työpaikalla vaanmyös ympäristössämme.

Voin vain olla samaa mieltä Jo Leinenin tänään ilmaisemasta halusta, kun hän sanoi, ettätämän vuosikymmenen loppuun mennessä meidän pitäisi olla kauempanabruttokansantuotteesta ja lähempänä vihreää kansantuotetta. Jos teemme niin, olemmetehneet ensimmäisen elintärkeän päätöksen. Suhtaudun hyvin luottavaisesti siihen, ettäonnistumme vahvistamaan EU:n uskottavuutta ja ympäristöön ja talouteen liittyvienasioiden uskottavuutta tämän ympäristötilinpidon ansiosta.

Paljon kiitoksia. Jatkakaa tätä hyvää työtä.

Christa Klaß (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Rehn, hyvätkollegat, vakaat tilastot, tehokas tiedonkeruu ja -arviointi – ne muodostavat perustan, jolletulevaisuus muokataan. On selvää, että meidän on yhtenäistettävä jäsenvaltioiden nykyisiätilastoja, jotta koko Euroopan tulevaisuudesta voidaan tehdä asianmukaisia päätöksiä


samojen tietojen perusteella. Toisiaan vastaavat ja vertailtavissa olevat tiedot kaikistajäsenvaltioista ovat tavoitteena.

Kysymys kuuluu, mitä todella voimme näistä tiedoista löytää. Mitä lisäpäätelmiä voimmetehdä kehittääksemme EU:ta tasapainoisesti sen sosiaali-, talous- ja ympäristöpolitiikanosalta? Komissio haluaa laajentaa ympäristötilinpitoa kestävän kehityksen keskeisiinnäkökulmiin. Se ehdottaa sitä varten kolmea moduulia tietojen keräämiseksi taloudellisistatoimista, jotka aiheuttavat ilmapäästöjä, ympäristöveron tuloista ja materiaalivirroista.Siihen kuuluvat myös kasviperäiset tuotteet, esimerkiksi viljat, palkokasvit, vihannekset,hedelmät ja puu.

Mietin, ovatko sellaiset laskelmat hyödyllisiä – mitä ne meille itse asiassa kertovat? En oleniin optimistinen kuin esittelijä ja kollegani. Jonkin asian haluaminen on yksi asia ja sentoteuttaminen käytännössä aivan toinen. Minulla on epäilyni byrokratian tehokkuudesta,ja kyseenalaistan sen aikomuksen puolueettomuuden, jonka mukaan ympäristötilinpitoatuotetaan, materiaalivirtoja rekisteröidään ja yksittäisiä tuotteita, myös kasveja, arvioidaanhiilidioksidipäästöjen osalta. Sekä hapentuotanto että hiilidioksidipäästöt tuotannossa jakuljetuksessa on otettava mukaan kyseisiin laskelmiin esimerkiksi kasvien osalta.

Suhtaudun myönteisesti siihen, että nyt aikaansaadussa kompromississa selvennetään,että lisätietoja koskevia vaatimuksia voidaan ottaa käyttöön vain joustavuusarvioinninperusteella ja että jäsenvaltioiden toimivaltaan ei pidä puuttua. Kyseisiä ohjelmia on myöskehitettävä ilman uusia taloudellisia menoja ja byrokratiaa.

Csaba Sándor Tabajdi (S&D). – (HU) Arvoisa puhemies, kollegani Jo Leinen on laatinuterinomaisen mietinnön, joka on tärkeä kansallisen talouden, ympäristönsuojelun,yhteiskunnan, maatalouden ja myös muiden näkökohtien kannalta. Luonnonvarojenentistä tehokkaampaan käyttöön pyrkivän hankkeen, STOA-paneelin jäsenenä katson,että on erittäin tärkeää laatia luotettava tilastotietokanta. Miten voimme mitata vesienkäyttöä ja energiatehokkuutta Euroopan unionin jäsenvaltioissa, jos meillä ei ole luotettavaatilastotietoa? Maatalouden ja maaseudun kehityksen valiokunnan jäsenenä katson, että onerittäin tärkeää saada viimeinkin selkeä kuva viljelijöiden tuottamien julkistenympäristöhyödykkeiden todellisista yhteiskunnallisista eduista yhteisen maatalouspolitiikan(YMP) uudistuksen osalta. Ilman tilastotietoja emme pysty määrittämään, miten paljonviljelijät edistävät maataloustoiminnallaan ilmansuojelua, maatalousmaisemaa, viljelysmaataja ympäristöä, ja miten viljelijät tuottavat julkisia ympäristöhyödykkeitä, joista ei vielämakseta markkinoilla eikä YMP:ssä. Tämä tilastomietintö on siksi erittäin edistyksellinenja eteenpäin suuntautunut ympäristönsuojelun ja maatalouden kannalta.

Paul Rübig (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, tilastoista keskustellaan aina paljon ja ollaaneri mieltä. Niitä ei ennen kaikkea saa avata, koska tietosuoja on myös selkeästi perusteltu.Toisaalta tarvitaan avoimuutta ja vertailukelpoisuutta. Mielestäni tämä on tärkeää. Meidänon siksi kerättävä tietoja täysin automaattisesti käyttämällä satunnaisotoksia, jotta niitävoidaan sitten vertailla. Olemme tietoisia esimerkiksi kuvantamisprosesseista, joilla ontämän osalta keskeinen asema tulevaisuudessa. Vastaavasti prosessin automatisointiyksinkertaistaa tulevaisuudessa päätöksentekoamme.

Angelika Werthmann (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, Euroopan ympäristötilinpitotarjoaa meille tärkeää tietoa, jonka avulla voimme tuoda ympäristönäkökohdat kaikenlaisiinpoliittisiin päätöksiin ja siten ottaa nämä näkökulmat huomioon käsiteltäessä monenlaisiaasioita. Kerätyt ja analysoidut tiedot ovat olennaisen tärkeitä, jotta taloudellisen toiminnanympäristövaikutuksille voidaan tarjota tehokkaita vastatoimenpiteitä. Tällä hetkellä tuetaan


voimakkaasti tiedostettua tarvetta kestäviin toimiin, jotta voidaan käsitelläilmastonmuutoksen, luonnon monimuotoisuuden vähenemisen, ympäristön saastumisenlisääntymisen ja luonnonvarojemme uhkaavan ehtymisen kaltaisia haasteita.Luonnonvarojen käyttöä koskevien luotettavien tietojen ja niihin perustuvien ennusteidenansiosta pystymme mittaamaan selkeästi kestävän talouspolitiikan onnistumista ja senlisäksi tuomaan erittäin tärkeää lisäarvoa jäsenvaltioille.

Niki Tzavela (EFD). – (EL) Arvoisa puhemies, haluan myös vuorostani onnitella JoLeineniä erinomaisesta mietinnöstä. Katson, että EU on nyt saavuttanut pisteen, jossakehityksen ja ympäristönsuojelun välillä tapahtuu vain harvoin yhteentörmäyksiä. Sitävastoin olemme päässeet vuorovaikutuksen vaiheeseen. Eurooppalaisilla on nytympäristöomatunto.

Tämä mietintö auttaa entisestään varmistamaan, että saamme paremman kuvan siitä, mitäympäristölle tapahtuu EU:ssa. Haluan korostaa kolmea kohtaa. ensinnäkin tarvitsemmetäsmällistä tietoa ympäristön tilasta jäsenvaltioissa, toiseksi tarvitsemme menettelyn tuontiedon uusimiseen viiden vuoden välein ja kolmanneksi meidän on tehtävä yhteinenedistymisarvio kaikista Euroopan unionissa toteutetuista ympäristötoimista.

Puhetta johtivarapuhemies Rodi KRATSA-TSAGARAPOULOU

Franz Obermayr (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, jos haluamme säilyttää ympäristömmetuleville sukupolville, emme saa käsitellä talous- ja ympäristönäkökohtia toisistaan erillään.Siksi on järkevää täydentää taloudellisia tilejä ympäristötekijöillä, ja kaikkien vakaidentaseiden perusta on asianmukainen ja luotettava tieto.

Kun EU pyytää keskeisiä tietoja jäsenvaltioiltaan, sen ei pitäisi myöskään ohittaaarkaluontoisia kysymyksiä. Ajattelen tässä ydinvoimapolitiikkaa, geenimuuntelua,elintarvikkeiden alkuperän asianmukaista merkintää ja, eikä suinkaan vähäisimpänä,tutkimusta äskettäisestä EHEC-kurkkuskandaalista.

Talouden ja ympäristön vuorovaikutus on siinä ilmiselvää. Myös siinä on selvää, mitäEU:ssa – valitettavasti – painotetaan, eli suuryrityksiä ja eturyhmiä.

Olli Rehn, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, paljon kiitoksia erittäinperusteellisesta ja vastuullisesta keskustelusta. Uskon, että olemme kaikki samaa mieltätämän ehdotuksen ja ympäristötilinpidon merkityksestä. Olemme myös samaa mieltäsiitä, että meidän on siirryttävä seuraavaan vaiheeseen ja määritettävä toimet käyttämällätietoja, jotta pysymme tiellä entistä kestävämpään talouteen.

Haluan esittää muutaman huomautuksen vastauksena moniin huomioihin. Tämä onensimmäinen asetus, jossa on kolme moduulia. Se on lainsäädännön kannalta alku. Toinenmoduulierä on nyt valmisteilla toista muutosasetusta varten vuoden 2012 loppuunmennessä. Olemme jo myös laatimassa kolmatta erää, joten työ on käynnissä ja se jatkuu.

Byrokratian osalta on sanottava, että tällä ei luoda uusia rasituksia yrityksille, koskakäytämme nykyisiä hallinto- ja tilastotietoja. Yhdistynyt kuningaskunta on itse asiassaedelläkävijä ympäristötilinpidossa, mikä kannattaa panna merkille. Tilastojen osalta lisäksija sen osalta, mitä Jo Leinen, Hans-Peter Martin ja monet muut sanoivat, olemme saaneetaikaan huomattavaa edistystä EU:n tilastojärjestelmän parantamisessa viimeisenpuolentoista vuoden aikana.


Nykyinen komissio antoi esimerkiksi aivan ensimmäisen lainsäädäntöehdotuksen10. helmikuuta 2010 – päivä sen jälkeen, kun te olitte äänestäneet nykyisen komissionkokoonpanon puolesta – kun hyväksyimme asetuksen Eurostatin tarkastusvaltuuksista,joiden nojalla Eurostat voi tarkastaa ja varmistaa tilastojen laadun niiden syntypaikassa,mikä on hyvin tärkeää. Olemme jo alkaneet käyttää sitä, esimerkiksi Kreikan tapauksessa.

Toiseksi, Kreikkaa koskevaa toimintasuunnitelmaa pannaan täytäntöön, ja vuoden sisälläKreikan tilastojärjestelmästä on tehty erittäin perusteellinen tarkastus. Sen tuloksena liiallistavajetta koskevaan menettelyyn liittyvien tilastojen laatu on jo parantunut huomattavasti,ja viime kierroksella Eurostat pystyi validoimaan Kreikan tiedot.

Lopuksi resursseista; vaikka emme tarvitse resursseja tätä ympäristötilinpidon tiettyä kohtaavarten, olen Hans-Peter Martinin kanssa samaa mieltä siitä, että tarvitsemme asianmukaisetresurssit. Käytin itse asiassa hyväkseni tätä täysistuntoviikkoa piipahtaakseni Luxemburgissatapaamassa Walter Radermacheria, Eurostatin pääjohtajaa, ja keskustellakseni resursseistavain muutama tunti sitten. Aiomme ottaa uudelleen käyttöön ja parantaa resurssejammeEurostatissa keskittyäksemme ensisijaisiin tavoitteisiimme.

En kuitenkaan ottaisi resursseja laajentumisesta kuten Hans-Peter Martin ehdotti, enkäerityisesti Länsi-Balkanilta. Vakaus, demokratia ja rauha tuolla alueella ovat edelleenensisijainen tavoite Euroopan unionille, komissiolle ja, luotan siihen, myös parlamentille.Muistakaa, että ilman pehmeää vallankäyttöämme ja ilman EU:n laajentumispolitiikkaaRatko Mladić ei olisi nyt Haagissa. Muistakaa myös se.

Jo Leinen, esittelijä. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, kiitos keskustelusta.Huomaan, että Euroopan unionin ympäristötilinpidon luomisella on laaja kannatus.Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta sitä on kannatettu täällä.

Olen myös samaa mieltä Karin Kadenbachin lausunnosta. Monet meistä ajattelivat, ettätämä oli jo käytössä, ja yllätyimme huomatessamme, että paljon tietoa ei ole ollenkaanolemassa ja että lausunnoissa, joita annamme Euroopan unionin ympäristön tilasta, olemmesiksi itse asiassa täysin sokeita.

Yksi jäsen, Gerben-Jan Gerbrandy, sanoi, että mittaukset antavat tietoa. Tiedämme sittenjotakin, ja tieto on perusta toimenpiteiden toteuttamiselle ja kaikille ohjelmillemme.Tarvitsemme sangen yksinkertaisesti aiempaa paremman perustan tekemillemmepäätöksille. Nämä ympäristötilit voivat auttaa meitä siinä. Meillä on tietenkinEurooppa 2020 -strategia, jossa kestävyys on suunnittelun päämäärä. Toivon, ettämuutamana seuraavana vuonna meillä on myös tämä perusta, jotta voimme vuonna 2020nähdä, olemmeko onnistuneet vai emme. Tiedämme, että bruttokansantuote ei anna tietoaluonnonmaailman ja ympäristön tilasta, käyttämistämme resursseista tai kokokestävyysongelmasta. Siksi tämä on nyt tarpeen.

Käsittelemme tätä myös vaiheittain. Hyvä Christa Klaß, emme esitä liiallisia vaatimuksia;moduuleja aiotaan pikemminkin laajentaa asteittain. Komission jäsenkin sanoi, ettälainsäädännön yksittäiset säädökset – vedestä, jätteestä ja puhtaasta ilmasta – sisältävät jovaatimuksia näiden tietojen keräämisestä.

EU:lla on maailmanlaajuisia velvollisuuksia, hyvä Paul Nuttall. Jos allekirjoitammeyleissopimuksen luonnon monimuotoisuudesta, yleissopimuksen ilmastonmuutoksestatai minkä tahansa yleissopimuksen, meidän on pystyttävä kertomaan muulle maailmalle,olemmeko pärjänneet hyvin vai huonosti.


Kaiken kaikkiaan siis haluaisin kiittää varjoesittelijöitä ja myös Eurostatia, jonka onmyöhemmin tehtävä itse työ. Toivon, että Luxemburgissa on saatavilla tarvittavat resurssit,koska ilman varoja, ilman resursseja, tätä tasetta ei tietenkään voida saada aikaan. Myösparlamentin pitäisi auttaa sen osalta. Paljon kiitoksia. Tämä on merkittävä poliittinen asia– kuten jotkut ihmiset ovat aivan oikein ymmärtäneet – ja se on uusi luku käsiteltäessäsitä, mitä me EU:ssa teemme vuosi vuoden jälkeen.

Puhemies. – (EL) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan huomenna klo 12.00.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

Monika Flašíková Beňová (S&D), kirjallinen. – (SK) Arvoisa puhemies, haluan kiittääJo Leineniä hänen laatimastaan mietinnöstä. Olen samaa mieltä sen komission ehdotustakoskevasta arviosta ja haluaisin esittää muutaman huomautuksen kyseisten toimienmerkityksestä.

Elämänlaadun mittaaminen bruttokansantuotteen kaltaisilla indikaattoreilla ei kerro kokototuutta. Vaikka asiantuntijat ovat olleet tästä jo jonkin aikaa samaa mieltä, viesti on vastaäskettäin päässyt poliittisiin piireihin, huomattavien ponnistusten ja ajankäytön jälkeen.

Tämän osalta arvostan erittäin paljon komission ehdotusta Euroopan ympäristötilinpidosta,koska harhaanjohtavia indikaattoreita ei tarvitse torjua kokonaan. Sen sijaan, ettäelämänlaatua ja ympäristöä arvioidaan vaikutelmien perusteella, meidän on saatava aikaanentistä parempia tietoja ja parempia menetelmiä tiedon keräämiseen ja kokoamiseen, jottaniiden avulla voidaan saada aikaan parempaa palvelua esimerkiksi politiikan ja taloudellisentoiminnan aikaansaaman ympäristövaikutuksen arvioinnissa.

Kehotan yhdessä esittelijän kanssa korostamaan komission ehdotuksessa entistä enemmänvalvonta- ja arviointikysymyksiä. Lopuksi haluaisin panna merkille, miten erittäin tärkeääon, että komission ehdotus sisällytetään ja liitetään vielä tiiviimmin strategia-asiakirjaan"BKT ja muut indikaattorit: Edistyksen mittaaminen muuttuvassa maailmassa".Johdonmukainen ja järjestelmällinen lähestymistapa on ehkä kaikkein olennaisinponnistuksissa parantaa elämänlaadun mittaustapaa.

Rovana Plumb (S&D), kirjallinen. – (EN) Kierrätystä ja jätteiden synnyn ennaltaehkäisyä,ilmansaasteita ja ilmastonmuutosta sekä kestävää kulutusta ja tuotantoa voitaisiin valvoapaljon tehokkaammin, jos ympäristö- ja taloustekijöiden välistä vuorovaikutusta koskeviakorkealaatuisia tietoja olisi saatavissa. Olennaisten tietojen keruusta, mitä tähän asti ontehty EU:n tasolla vapaaehtoispohjalta, olisi tästä syystä tehtävä pakollista. Lisäksi tällähetkellä saatavilla olevia tietoja olisi laajennettava keskipitkällä aikavälillä, jottahelpotettaisiin Euroopan ympäristöpolitiikan välttämätöntä arviointia.

Ehdotetussa asetuksessa laaditaan sen osalta yhteiset puitteet Euroopan ympäristötilienkeräämiselle, kokoamiselle, välittämiselle ja arvioimiselle tarjoamalla yhteiset Euroopanlaajuiset menetelmät, yhteiset normit, määritelmät, luokittelut ja tilinpitosäännöt näidentilien laatimiselle. Asetus koskee ainoastaan ilmapäästöjä, eri talouden sektoreillasovellettavia ympäristöveroja ja kansantalouden materiaalivirtatilejä koskevien tietojenkeräämistä ja kokoamista. Energian ja resurssien kulutusta koskevat täsmälliset jaasianmukaiset tilastotiedot ovat olennaisia, jos haluamme saada edistystä ja hyvinvointiavarten muita indikaattoreita kuin BKT:n. Lisäksi perusteltu arvio Euroopanympäristöpolitiikasta on mahdollinen ainoastaan, jos saatavissa on luotettavaa tietoa.


17. IMF:n uuden pääjohtajan valintamenettely ja euroalueen ulkoinen edustus(keskustelu)

Puhemies. – (EL) Esityslistalla on seuraavana komission julkilausuma IMF:n uudenpääjohtajan valintamenettelystä ja euroalueen ulkoisesta edustuksesta.

Olli Rehn, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, arvoisat parlamentin jäsenet, paljonkiitoksia erittäin olennaisista kysymyksistänne. Komissio suhtautuu myönteisesti IMF:njohtokunnan tämän vuoden toukokuun 20. päivä tekemään päätökseen, jossa selvennetäänIMF:n seuraavan pääjohtajan valintamenettelyä.

Komissio on samaa mieltä siitä, että valintamenettelyn on oltava avoin ja ansioihinperustuva. Silloin ehdokkaat kaikista IMF:n jäsenvaltioista voivat kilpailla ansioidensaperusteella ja kaikki asiaankuuluvat näkökohdat voidaan ottaa huomioon.

EU:n jäsenvaltiot ovat sopineet, että ne tukevat pätevintä ehdokasta, joka pystyy vastaamaankorkeisiin vaatimuksiin, joita tähän erittäin tärkeään tehtävään liittyvien velvollisuuksienhoitaminen edellyttää. Sellaisen ehdokkaan on erityisesti pitänyt osoittaa vahvojavalmiuksia, sitoutumista monenväliseen koordinaatioon ja laajaa tietoa kansainvälisistätalous-, rahoitus- ja raha-asioista. Komissio tukee tätä sopimusta.

Komissio tukee täysimääräisesti ministeri Christine Lagarden ehdokkuutta. Hän on päteväja kokenut ehdokas, joka on saanut kansainvälisen yhteisön kumppaniemme kunnioituksen.Hän tuntee erittäin hyvin EU:n talouden ja EU:n päätöksenteon, mikä on näinä aikoinaansio, ja sen lisäksi hänellä on erittäin vahva kokemus maailmanlaajuisesta taloudenohjausjärjestelmästä – esimerkiksi G20-puheenjohtajakauden onnistuneen hoitamisenansiosta.

Haluaisin myös lisätä, että viime vuonna G20-huippukokouksessa Soulissa Etelä-Koreassasaatiin aikaan sopimus Euroopan edustuksen suhteellisesta vähentämisestä IMF:njohtokunnassa kahdella paikalla nousevien markkinatalouksien maiden vaikutusvallan jaedustuksen lisäämiseksi.

Vaikka euroalueen ulkoista edustusta koskeva kysymys liittyykin Kansainvälisenvaluuttarahaston yleiseen uudistukseen, se ei liity suoraan IMF:n pääjohtajan valintaan.Komissio katsoo, että Euroopan, unionin ja sen jäsenvaltioiden yhteisen edun mukaistaon siirtyä asteittain kohti Euroopan unionin tai ainakin euroalueen yhtä paikkaa IMF:ssä.Asteittain ja vaiheittain.

Arvoisa puhemies, arvoisat parlamentin jäsenet, kuten tiedätte, olen täysin sitoutunut EU:ntalouden ohjausjärjestelmän uudistamiseen ja vahvistamiseen, sekä sisäisesti että ulkoisesti.Siihen pyrittäessä sovellan mielelläni Jean Monnet'n koeteltua menetelmää: Eurooppaarakennetaan etenemällä konkreettisesti todellisessa elämässä, yksi askel kerrallaan,pienemmillä ja suuremmilla askelilla.

Saatetaan siis ensin päätökseen sisäisen ohjausjärjestelmämme uudistus, jota tarvitaankiireellisesti ja joka on toteutuessaan valtava edistysaskel. Puututaan sitten ulkoisenedustuksen haasteeseen, joka on toinen valtava edistysaskel, kun siitä on sovittu ja kun seon toteutettu. Yksi suuri askel kerrallaan.

Corien Wortmann-Kool, PPE-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, kunKansainvälisen valuuttarahaston (IMF) entinen pääjohtaja astui virkaan, IMF:n merkityksestäja tehokkuudesta esitettiin valtavasti kysymyksiä. Nyt tiedämme paremmin, huomattuamme


kriisin aikana kovimman kautta, miten yhteenliittyneitä olemme kansainvälisesti. Juuritällaisina kriisiaikoina myös opimme paremmin tutkimaan toinen toisiamme, ja koimmejuuri nyt, miten olennaisia IMF:n asema ja asiantuntemus ovat, jopa meille täällä Euroopassa.Siksi on myös tärkeää, että tulevina vuosina IMF:llä olisi keskeinen asemamaailmanlaajuisessa hallinnossa ja aiempaa paremmassa maailman rahoitus- jarahavakaudessa.

Surullista kyllä, tässä euron kriisissä olemme oppineet kokemuksesta hyvin tuskallisellatavalla. Voidaan nähdä, mihin olen menossa. Tänään keskustelemme uudesta ehdokkaastaIMF:n pääjohtajan tulevaan virkaan. Sanotaan aivan oikein, että sen on oltava avoinmenettely, mutta meidän ei tarvitse piilotella sitä tosiasiaa, että meillä on Euroopassaerinomainen ehdokas. Olen iloinen, että me parlamentissa voimme myös tämän keskustelunavulla antaa selkeän tukemme kyseiselle ehdokkaalle.

Kriisiaikana on tärkeää, että tällaisessa huippuvirassa on erinomaisen pätevä nainen, koskakriisissä naiselliset ominaisuudet voivat tuoda todellista lisäarvoa, jonka laatu viimeistelee.Christine Lagardella on myös kokemusta molemmilta puolilta Atlanttia ja monenvälisestähallinnosta. Myös tästä näkökulmasta hän on erinomainen ehdokas. Toivon, että tällätuella pystymme antamaan teille hieman ylimääräistä puhtia esittää Christine LagardeIMF:n pääjohtajan viran seuraavana haltijana.

Pervenche Berès, S&D-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komissionjäsen, ihmettelen itse asiassa, miksi te halusitte antaa julkilausuman. Tehän päätittepuheenvuoronne sanomalla: "Kaikki aikamme menee nyt pääasiassa taloudenohjausjärjestelmämme uudistukseen; euroalueen ulkoista edustusta koskevastakysymyksestä keskustellaan myöhemmin".

Sallinette, että olen eri mieltä lähestymistavastanne, koska yksi nykyisen Euroopan unioninkeskeisistä ongelmista on euroalueen ulkoista edustusta koskeva kysymys. Nyt on selvää,miten valuuttasota voisi helposti tuhota kaikki ponnistukset, joita euroalueen kansalaisiapyydetään tekemään säästöjen ja valtion velkatilanteen parantamisen nimissä.Eurooppalaiset eivät siksi voi olla täysin vaativia sisäisesti ja samalla olla osoittamattamitään mielenkiintoa siihen, mitä heidän valuutalleen, jota nyt heitellään kansainvälisillämarkkinoilla, kuuluu ulkoisesti. Sisäistä suojaa ei ole ilman ulkoista suojaa.

Sallinette siis, jos olen eri mieltä tätä koskevasta lähestymistavastanne. Tiedän, että tehtäväon vaikea, mutta Euroopan parlamentti on nyt jo monien vuosien ajan tukenut ajatustaetenemisestä euroalueen ulkoiseen edustukseen, erityisesti Kansainvälisessävaluuttarahastossa.

Meidän on myönnettävä, että kun Dominique Strauss-Kahn nimitettiin IMF:n pääjohtajaksi,tilanne oli hyvin erilainen: puhuttiin, että sitä johdettaisiin vuorotellen. DominiqueStrauss-Kahn sanoi itse, että hän saattaisi olla viimeinen eurooppalainen IMF:n johdossa.Sittemmin tilanne on kuitenkin muuttunut huomattavasti. Alue, jossa IMF:n toiminta onnykyään elintärkeää, on Eurooppa. Voidaan nähdä, että IMF:n toimien takana Yhdysvaltainsuurten investointipankkien toimilla on merkittävä tehtävä. Voidaan myös nähdä, ettäennemmin tai myöhemmin Yhdysvaltain taloustilanne voitaisiin ottaa esiin ja siitä voitaisiinoikeutetusti keskustella IMF:ssä.

Kaikki tämä saa aikaan paljon monimutkaisemman kuvan kuin pelkästään sen päättäminen,pitäisikö tämän vai tuon henkilön päättää IMF:n tulevaisuudesta. Tietysti eurooppalaistenpitäisi olla edustettuna – heillä pitäisi aivan oikein olla osansa yhdessä tärkeimmistä elimistä


– mutta se, mitä itse asiassa teiltä haluan, on tämä: minkälaista politiikkaa me haluammeharjoittaa kansainvälisesti? Minkälaiset valtuudet Euroopalla pitäisi kansainvälisellänäyttämöllä olla, kun otetaan huomioon sisäisesti toteuttamamme ponnistelut, kun otetaanhuomioon markkinoiden vaikutus Euroopan unionin ulkopuolella ja niiden vaikutusinvestointeihin, keinotteluun ja työllisyyteen Euroopassa?

Ajattelemme myös, että kuka tahansa IMF:ää tulevaisuudessa johtaa, hänellä on valtavatehtävä: hän ei saa tuhota Dominique Strauss-Kahnin aikaansaamaa edistystä, kun hänsiirsi niin hienovaraisesti Washingtonin konsensuksen rajoja. Voimme nyt jo huomatajärjestössä kovenevia asenteita, ja meidän mielestämme se on väärä lähestymistapa.

Lopuksi, on otettava esiin myös kysymys IMF:n asemasta Yhdistyneiden Kansakuntienjärjestelmässä, ja jos eurooppalaiset todella esittävät ehdokasta, heidän on varmistettava,että valtuudet, jotka tälle henkilölle annetaan, jäsennellään siten, että hän voi edistää sellaisenmaailmanlaajuisen hallinnon muotoa, jolla voidaan vastata kohtaamiimme kriisin jälkeisiinhaasteisiin.

Olle Schmidt, ALDE-ryhmän puolesta. – (SV) Arvoisa puhemies, kiitos vastauksestanne,arvoisa komission jäsen Rehn. Odotamme, että kesäkuun loppuun mennessäKansainväliseen valuuttarahastoon (IMF) on nimitetty uusi pääjohtaja, seuraamaanDominique Strauss-Kahnia, jota, kuten kaikki tiedämme, on syytetty erittäin vakavastarikoksesta, joka on luultavasti myös valitettavasti vahingoittanut IMF:n mainetta. Nyt,näinä myrskyisinä aikoina, tällaiseen maailmanlaajuiseen elimeen on siksi nimitettävä uusipätevä pääjohtaja, ja menettelyn on oltava avoin.

Kollegoideni tavoin suhtaudun myönteisesti Ranskan valtiovarainministerin, ChristineLagarden, ehdokkuuteen. Uskon, että olemme kaikki havainneet hänet erittäin päteväksihenkilöksi. Hänellä on myös useiden jäsenvaltioiden ja Euroopan komission tuki. Miksiemme kuitenkaan ole kyenneet sopimaan yhteisestä nimitysmenetelmästä? Se olisi lisännytEuroopan vaikutusvaltaa. Sitä meiltä puuttuu. Jos meillä olisi ollut yhteinen menettely jajos komissio olisi ottanut kokonaisvastuun, se olisi myös vahvistanut EU:n, euron jaEuroopan mainetta.

Lissabonin sopimuksen 138 artiklassa todetaan, että euron asema kansainvälisessävaluuttajärjestelmässä on varmistettava. Miksi tätä tilaisuutta ei ole siis käytetty? Komissionjäsen puhui yhden askelen ottamisesta kerrallaan, mutta joskus meidän otettava pieniharppaus vahvistaaksemme omaa asemaamme, erityisesti myrskyisinä aikoina. Katsonmyös, että on tärkeää panna merkille, että IMF tarvitsee kattavaa uudistusta, ja sen PervencheBerès myös tekee selväksi mietinnössään. Tätä uudistusta koskeva työ on alkanut. EU:nedustuksesta IMF:ssä on kuitenkin myös keskusteltava ja sitä on vahvistettava.

Tarvitsemme entistä vahvemman IMF:n, joka toimii maailmanlaajuisena lainanantajana.Tiivistettynä todettakoon, että tarvitsemme aiempaa vahvemman ja edustavamman IMF:nuudessa globaalissa maailmassamme ja tarvitsemme aiempaa vahvemman EU:n, jolla onselkeämpi ääni. Lopuksi, arvoisa komission jäsen Rehn, joskus meidän on otettava harppauseteenpäin.

Kay Swinburne, ECR-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, tämän päivänepävarmassa talousympäristössä on vielä tärkeämpää kuin muulloin, että rahoitus- jatalousvakauden varmistamaan perustettuja maailmanlaajuisia järjestöjä, joista monetmaailman maat ovat riippuvaisia, ei käytetä symbolisten poliittisten lausuntojen antamiseen.


IMF ei ole symboli vaan työtä tekevät järjestö, jonka johtoon tarvitaan joku, joka ymmärtääperusteellisesti rahoitusmarkkinoita, joku, jolla on suuren talouden johtamisesta saaduttarvittavat taidot ja valmiudet viestiä ankarista päätöksistä suurelle yleisölle. ChristineLagarden ehdokkuuden vahvuus ei ole siinä, että hän eurooppalainen, vaan siinä, että hänon erittäin pätevä henkilö, joka on osoittanut huomattavia johtajan kykyjä kokorahoituskriisin ajan. Koska IMF:n ensisijainen tehtävä on laatia ehdollisiarakenneuudistuspaketteja tukemaan varojen jakamista jäsenille, kun ne ovat pahassapulassa, katson, että Christine Lagarde on osoittanut, että hän pystyy mainiosti välittämäänmonimutkaisia sopimuksia kiistanalaisista kysymyksistä ja saamaan onnistuneesti erilaisetosapuolet löytämään edullisen ratkaisun.

Emme saa juuttua pelkästään nykyistä euroalueen kriisiä koskevaan näkökulmaan, vaanmeidän on tarkasteltava, mitä ongelmia IMF voi kohdata tulevaisuudessa. Minun mielestäniChristine Lagardella on tarvittavat taidot ja kokemus IMF:n johtamiseen tänä taloudellisenmyllerryksen aikana sekä uudistusten ajamiseen IMF:ssä, jotta se on edelleenmerkityksellinen tuleville sukupolville.

Siirryn nyt euroalueen edustukseen kansainvälisissä elimissä. Koska rahoitusmarkkinateivät noudata kansallisia rajoja, on erittäin tärkeää, että maailmanlaajuiset elimettyöskentelevät tehokkaasti kansallisen politiikan yhteensovittamiseksi. Vaikka kannatanyhteensovittamisen, tehokkuuden ja toimien yhdistämisen lisäämistä sääntelyaukkojenvälttämiseksi, katson, että EU ei saa menettää erilaisia ääniään kansainvälisissä elimissä.Kriisi on osoittanut valtavat erot EU:n talouksien välillä jopa euroalueen sisällä,puhumattakaan myös eroista euroalueeseen kuulumattomien maiden välillä. Nykyinenkriisi on vaikuttanut eri tavoin kaikkiin maihimme, ja meillä on erilaisia kokemuksia. Yksiääni ei ole yhtä voimakas kuin monet kuorossa laulavat äänet.

Philippe Lamberts, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisakomission jäsen, hyvät kollegat, haluaisin esittää neljä huomautusta. Ensiksi haluaisinpalata Olle Schmidtin puheenvuoroon käsitelläkseni jälleen menettelyä. Koska kyseessäon niin tärkeä asema kuin Kansainvälisen valuuttarahaston pääjohtaja, katson, ettäverrattuna energiaan, joka joskus käytetään kolmannen tason johtajien värväämiseenyrityksissä, tapa, jolla tätä menettelyä on hoidettu, osoittaa ammattimaisuuden puutetta.

Mitä meillä on suhteellisen avoimen ja kriteereihin perustuvan menettelyn sijaan? Moniakokouksia, joissa valtion tai hallitusten päämiehet kokoontuvat sanomaan toinen toisilleen,"minä esittäisin ehdottomasti sitä ja sitä henkilöä". Sillä ei edistetä mitenkään Euroopanunionin uskottavuutta. Totuus on, että Dominique Strauss-Kahnin tapauksen jälkeen EU:llaei ole varaa oikoa päätettäessä, kuka sen ehdokas on.

Minun mielestäni tämä on hukattu tilaisuus. En pidä teitä vastuussa tästä – te ette jakeletässä määräyksiä – mutta hyötyisimme ehdottomasti tätä jäsennellymmän, yhtenäisemmänja ammattimaisemman lähestymistavan omaksumisesta.

Toiseksi haluaisin vastata Kay Swinburnelle. On aika vastata suoraan sellaisille, jotka, kutente, hyvä Kay Swinburne ja te, hyvä Nigel Farage, edelleen tyrkyttävät sitä virheellistä ajatusta,että me eurooppalaiset voimme edelleen vaikuttaa maailman asioihin – jotka vaikuttavatmyös meihin – puhumalla monella äänellä.

Hyvä Kay Swinburne, on oikein hienoa ja hyvää puhua kuorossa laulavista äänistä, muttatiedätte aivan hyvin, että se ei toimi sillä tavoin. Jos meillä jossakin vaiheessa on jotakin


muuta kuin demokraattinen liitto, äänet eivät laula kuorossa, koska kaikki huolehtivatoman vaalipiirinsä eduista. Sillä tavalla se toimii.

Lisäksi, jos te ajattelette, hyvät Nigel Farage ja Kay Swinburne, että aiotte puolustaaYhdistyneen kuningaskunnan niin sanottua itsemääräämisoikeutta – ja se koskee kaikkiajäsenvaltioita riippumatta siitä, ovatko ne pieniä, kuten minun, tai suuria, kuten Saksa,Ranska ja Yhdistynyt kuningaskunta – jos te ajattelette, että teillä yksin voi olla jotakinvaikutusvaltaa maailmassa, sitten te olette pahasti väärässä.

Kolmas huomautukseni koskee IMF:n asennetta kriisin aikana, verrattuna Euroopan unioninasenteeseen. Tästä asiasta, arvoisa komission jäsen, todella pidän teitä vastuullisena.Muistamme, että loppujen lopuksi kaikissa keskusteluissa, joita troikka kävi matkustaessaaneri jäsenvaltioihin, joita yritämme auttaa, lopuksi, juuri IMF – ja minulle on miltei tuskallistasanoa tämä kaiken sen jälkeen, mitä me vihreät sanoimme IMF:stä 1980- ja 1990-luvulla– on tällä hetkellä järkevin, kun taas komissio ja keskuspankki ovat niitä, jotka asettavatkovimmat ehdot.

Emme voi eurooppalaisina sallia tällaista asiaintilaa. En pysty ymmärtämään, miksi yritätteolla paavillisempi kuin paavi itse – en ole varma, voinko sanoa noin suomalaiselle, muttano, sanoin sen silti!

Jürgen Klute, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, tässäei ole niinkään kyse yksittäisistä ihmisistä vaan ennen kaikkea valintamenettelystä. Yllättävääkyllä, kaikki, jotka etsivät Internetistä tietoa Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF)pääjohtajan valintamenettelystä, löytävät pääasiassa ainoastaan sen tiedon, ettäYhdysvalloilla ja Euroopalla on kaksi johtavaa virkaa. Se tarkoittaa, että taloudellisestivahvimmat maat, vähemmistönä, jakavat maailmanlaajuisen talouden hallinnon niinsanotusti keskenään.

Se on feodalismia, eikä sillä ole mitään tekemistä demokratian kanssa, ja siksi emme voihyväksyä tätä. Meidän mielestämme Dominique Strauss-Kahnin eroaminen on loistavatilaisuus tehdä perusteellisia muutoksia tässä vaiheessa nimitys- ja valintamenettelyä jatehdä siitä avoin ja ennen kaikkea ansioihin ja pätevyyteen perustuva valintamenettely,kuten jotkin kansalaisjärjestöt ovat äskettäin vaatineet.

Sen pitäisi myös sisältää IMF:n jäsenten enemmistöäänten ja IMF:n äänestysosuuksienenemmistön yhdistelmä. Tähän mennessä vain IMF:n äänestysosuudet on otettu huomioon,mikä takaa rakenteellisen enemmistön taloudellisesti vahvoille kansoille. Tällainenvalintamenettelyn uudistus ja muutos vastaisivat IMF:n uudistusta, joka vastaisi myösmuutoksia maailmanlaajuisissa taloussuhteissa ja antaisi kehittyville maille mahdollisuudentuoda kokemuksensa IMF:ään ja edistää IMF:n jatkuvaa kehittämistä.

Lopuksi haluan vain sanoa, että IMF:lle on asetettava velvollisuus työskennellämaailmanlaajuisen epätasa-arvon ja köyhyyden poistamiseksi.

Nigel Farage , EFD-ryhmän puolesta . – (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin sanoa komissionjäsenelle Rehnille, että minä olen tutkinut IMF:n peruskirjaa. Siinä ei ole mitään, mikäyllättäisi teitä; se on olemassa edistääkseen tasapainoa, kasvua, valuuttakurssien vakautta,vähentääkseen epätasa-arvoa ja auttaakseen vaikeuksissa olevia maita. Klassisinamenetelminä käytetään rahoituksen tukemista ja kilpailukykyisen devalvoinninjärjestämistä.


Siinä ei missään sanota, että IMF on olemassa tukeakseen poliittisia kokeiluja ja juuri niin,monin tavoin, Dominique Strauss-Kahn teki. Hän käytti IMF:ää auttamaan tukemaankaatuvaa eurohanketta, ja siksi hän oli erittäin huono valinta ehdokkaaksi. Nyt se halutaanhyvittää ehdottamalla Christine Lagardea – toista eurooppalaisen poliittisen eliitin jäsentä,toista eurofanaatikkoa, toista ihmistä, joka uskoo tämän eurohankkeen tukemiseen – jaminä katsoisin, että koska hänellä on asiassa omia etuja, hän on itse asiassa erittäin epäsopivaehdokas.

Aivan kuin EU olisi siepannut IMF:n siten, että se on nyt osana euron tukimekanismia,jotta ei vain euroalueen veronmaksajien ja euroalueeseen kuulumattomien EU:njäsenvaltioiden veronmaksajien vaan lisäksi koko maailman on nyt autettava tukemaaneuroa, koska Kreikan ongelma kasvaa päivittäin.

No, oletan, että jollakin tavalla Christine Lagardea saatetaan tarvita, koska sen lisäksi, ettäKreikka on romahtamassa ja me olemme suuntaamassa kohti neljättä tukipakettia, kutenolen varoittanut aiemmin tässä parlamentissa, itse Euroopan keskuspankin arvokyseenalaistetaan erittäin pian. Olen varoittanut, ettette voi jatkaa omien luottotappioidenostamista, vaan olemme saavuttaneet pisteen, jossa, viikkojen sisällä, saatamme hyvinnähdä, että EKP itse ei ole maksukykyinen, joten ehkäpä ystävänne Christine Lagarde voiauttaa ratkaisemaan myös sen.

Minun mielestäni se on erittäin huono valinta. Jossain vaiheessa kansainvälinen yhteisökertoo teille, milloin pitää poistua – ehkä ei kuitenkaan aivan vielä.

Jean-Paul Gauzès (PPE). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat,käytän puheenvuoron myös Astrid Lullingin ja Werner Langenin puolesta; heillä oli omapuheaikansa, mutta vakuutan teille, etten käytä sitä kaikkea.

Haluan vain huomauttaa, kuten kaikki teistä ovat tehneet, että IMF:n uuden pääjohtajanvalintamenettely on alkanut.

Euroopan unionin on tärkeää ilmaista yksimielinen ja vahva kanta, jonka välittää erijäsenvaltioiden lisäksi myös komissio, ja te olette sitoutunut siihen, arvoisa komissionjäsen.

Monet meistä tässä parlamentissa, Nigel Faragea lukuun ottamatta, ovat erittäinkiinnostuneita säilyttämään – tähän asti suositun – Yhdysvaltojen ja Euroopan välisentasapainon IMF:n pääjohtajan ja Maailmanpankin johtajan nimittämismenettelyssä.

Ymmärrämme täysin, että nousevat taloudet – erityisesti suurimmat – haluaisivat enemmänvaikutusvaltaa IMF:n päätöksenteossa. Siksi on tärkeää jatkaa meneillään olevia uudistuksia,jotka koskevat tuon kansainvälisen elimen ja erityisesti muiden mainitsemienne, arvoisakomission jäsen, hallintoa. On kuitenkin ehdottomasti liian aikaista tehdä mitään jyrkkiämuutoksia tasapainoon, joka on saatu aikaan jäsenvaltioiden rahastolle maksamienosuuksien perusteella.

Vain yksi eurooppalainen ehdokas on käynnistänyt asianmukaisen kampanjan ottamallayhteyttä eri jäsenvaltioihin. Tuolla ehdokkaalla – joka muuten on nainen – on vaadittavatominaisuudet. Hänen taitonsa, poliittinen kokemuksensa, henkinen johtajuutensa jaloistava englannin kielen taitonsa yhdistettynä hänen kokemukseensa työskentelystäympäri maailman tekevät hänestä ihanteellisen ehdokkaan IMF:n pääjohtajan virkaan.

Kuten on sanottu, pääjohtajan on oltava henkilö, joka pyrkii yksimielisyyteen ja joka ontehokas aikana, jolloin järjestöllä on olennainen tehtävä autettaessa korjaamaan talous- ja


rahoitustasapainoa, ja joka ymmärtää tehtävän tarkoituksen. Unionimme on siksi tehtäväkaikki mahdollinen Christine Lagarden nimityksen varmistamiseksi.

Pervenche Berès (S&D). – (FR) Arvoisa puhemies, minun mielestäni tässä keskustelussaon joka tapauksessa suuri ristiriita. Periaatteessa on olennaista, että Maailmanpankin jaIMF:n välillä ei muutu mikään. Juuri me eurooppalaiset hyödymme edelleen toimivastamonenvälisyydestä, mutta monenvälisyys ei toimi, jos nousevien talouksien maatosallistuvat vain rajallisesti, G20-ryhmässä tai muualla. Meidän on todella suhtauduttavatähän kysymykseen dynaamisesti ja suhteellisuudentajuisesti. Lisäksi minusta on sangenristiriitaista, että nyt, kun olemme käynnistämässä kiireellistä kampanjaa saadaksemmeeurooppalaisen nimitetyksi IMF:n johtoon, emme aseta eurooppalaisina esimerkkiäsanomalla, arvoisa komission jäsen, että tämä on askel euroalueen ulkoisen edustuksensuuntaan.

Mikä selittää suuren kärsimättömyytenne ja päättäväisyytenne saada eurooppalainennimitetyksi, jos ei halunne ottaa tämä askel, josta sanotte meille, että se ei ole kiireellinenja että se voi jäädä toiseen päivään? Jos haluamme edetä monenvälisyyteen, meidän itsemmeon asetettava esimerkki, oltava johdonmukaisia ja osoitettava, miten hyvin se voi toimiatulevaisuudessa, koska IMF:llä on ehdottoman olennainen asema maailmanhallinnon alalla,asema, joka ulottuu Euroopan velkaa ja vaikeuksissa olevien Euroopan maidenvaltionvelkatilannetta koskevaan kysymykseen. Tämä on olennainen tehtävä, mutta IMF:nosana, markkinoiden vakauttamisen lisäksi, on myös auttaa korjaamaan kriisin aiheuttanutmaailmanlaajuinen epätasapaino.

Nyt on selvää, että te ette ota tätä ehdottoman olennaista hallintokysymystä huomioontavassa, jolla edistätte, tai muuten, tiettyä ehdokasta. Tämä kuitenkin kiinnostaa meitäsosialisteja: nähdä IMF:n tekevän osansa maailmanhallinnossa tämän kriisin aiheuttaneenepätasapainon korjaamiseksi.

Patrick Le Hyaric (GUE/NGL) . – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, kutenkaikki muutkin tässä salissa, en jätä huomioimatta menetelmää, jota käytetäänKansainvälisen valuuttarahaston tulevan johtajan valinnassa, mutta ihmisille on tärkeintätietää, minkä uuden tehtävän tuo kansainvälinen järjestö aikoo toteuttaa auttaakseenlopettamaan nykyisen vakavan talous-, rahoitus-, talousarvio- ja rahakriisin.

Kansainvälisen valuuttarahaston on kehityttävä paljon aiempaa demokraattisemmaksi jakeskityttävä inhimilliseen kehitykseen, koulutukseen ja työllisyyteen. Yhdysvaltojenmäärävähemmistö pitäisi minun mielestäni poistaa. Nousevien talouksien maidenäänestysoikeuksia pitäisi lisätä huomattavasti.

IMF:n pitäisi olla väline, jolla vastustetaan keinottelua, joka tukahduttaa tällä hetkelläkansoja, tehokas väline maatalous- ja hyödykemarkkinoiden vakauttamiseen, jotta voidaantorjua veroparatiiseja, joista ihmiset usein puhuvat. Valuuttasodan sijaan IMF:n pitäisikäynnistää suuri uusi hanke: hanke yhteisestä maailmanvaluutasta yhteistyön edistämiseksisen sijaan että edistetään taloussotaa ja kilpailua.

Tästä meidän pitäisi keskustella ensisijaisena asiana, jotta ihmisten elämänlaatu paranisija jotta pankkiirit lakkaisivat rikastuttamasta itseään käyttämällä kansakuntia hyväksi.

Róża Gräfin von Thun und Hohenstein (PPE). - (PL) Arvoisa puhemies, on valitettavaa,että IMF:stä on viime aikoina keskusteltu vain sen entistä johtajaa, DominiqueStrauss-Kahnia, koskevan tapauksen puitteissa. Tämän merkittävän viran ja koko laitoksenarvovalta on kärsinyt, ja sen lisäksi on kärsinyt myös kyseistä merkittävää virkaa hallinneen


eurooppalaisen poliitikon arvovalta. Katson, että jos voimme tämän tuloksena lopultakinlakata sietämästä käytöstä, jonka kaikki tiesivät ja joka hyväksyttiin aivan liian laajalti, seolisi yksi myönteinen asia, joka koko tästä hirvittävästä asiasta seuraisi. Nyt meidän onkuitenkin taisteltava palauttaaksemme tämän viran ja IMF:n instituution maine. Sitä vartenmeidän on ehdotettava tähän virkaan pätevää ihmistä, joka pystyy säilyttämään maltinmarkkinoilla, tiedotusvälineissä ja yleisessä julkisessa mielipiteessä tämän päivän erittäinvaikean tilanteen osalta. Ehdokkaan on tärkeää olla uskottava, ja Financial Times onnimennyt Christine Lagarden parhaaksi euroalueen valtiovarainministeriksi vuonna 2009.Komission jäsen on jo maininnut, miten hyvin hän johti G20-puheenjohtajakautta. Hänon henkilö, jonka uskottavuutta ei voida kyseenalaistaa. Emme voi aliarvioida IMF:n asemaa,etenkään nyt, kun moniin Euroopan maihin vaikuttaa rahoitus- ja talouskriisi.Eurooppalaisen ajattelun pitäisi siksi olla tässä instituutiossa läsnä. Tähän asemaan tarvitaanjoku, joka ymmärtää nykyisen kriisin merkityksen. Tiedän, että Christine Lagarde ei unohdaEuroopan etuja käsitellessään IMF:ssä maailmantaloutta ja käyttäessään Euroopan unionissasaamiaan taitoja ja kansainvälistä kokemusta. Hän sanoi itse, että jos hänet valittaisiintehtävään, hän toisi rahastoon kaikki kokemuksensa asianajajana, toimitusjohtajana,ministerinä ja naisena. Kiinnitetään erityistä huomiota viimeiseen kohtaan, joka on erittäintärkeä tässä tilanteessa.

João Ferreira (GUE/NGL). – (PT) Arvoisa puhemies, Kansainvälisen valuuttarahastonpääjohtajan korvaamismenettelyä ei voida erottaa vaikeuksista ja ristiriidoista, joitakapitalistisella järjestelmällä on tällä hetkellä sen pahenevan kriisin takia. Meneillään olevamuutos yhdessä järjestelmän huipulla olevassa järjestössä liittyy erottamattomasti kiistoihinsuuren pääoman eri osien välillä, kun kahden suuren mahdin välillä ilmenee ristiriitoja.Sitä ei voida myöskään erottaa rahajärjestelmän uudistamista koskevasta ratkaisemattomastakysymyksestä, eikä myöskään valuuttasodasta, joka koskee dollarin maailmanlaajuistavalta-asemaa. Tämä on sota, jonka seuraukset on sälytetty työläisten ja syrjäisten alueidenasukkaiden hartioille, kuten Euroopan unionissa voidaan nähdä.

Piilottamatta hetkeäkään valtavaa laajuutta, jolla keskustaoikeisto ja sen pitkäaikaisetyhteydet uusliberalismiin ovat vastuussa tästä menettelystä, sitä ei voida myöskään erottaariidasta niiden välillä, jotka ovat hyväksyneet tarpeen järjestää uudelleen lainoja euroalueella,ja niiden välillä, jotka painostavat ryntäämään sokeasti eteenpäin kohti uusia keinoja tehdävakiintunut ja avoimen kolonialistinen interventio.

Joka tapauksessa molemmat näyttävät olevan sitoutuneita työläisten ja kansojen riistonja sorron viemiseen uusille tasoille.

Niki Tzavela (EFD). – (EL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, näyttää siltä, että2000-luku muistetaan poliittisen vallan ja rahoituslaitosten vallan välisestä taistelusta.Maapallolla on maita, joita sananmukaisesti hallitsevat nimettömät rahoituslaitokset, janoiden maiden kansalaisia viedään sinne tänne ja heidän kohtalonsa määräytyy sen mukaan,mitä markkinat tekevät.

Uskon, että Christine Lagarde on Euroopan unionin ansiokas ja pystyvä edustaja, hän onerittäin pätevä työhön sen kokemuksensa ansiosta, jonka hän on hankkinut tämäntalouskriisin myrskyisänä aikana, ja uskon, että hän on Euroopan talouden ansiokas edustajamaailmanlaajuisen taloushallinnon puitteissa.

Paul Rübig (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, minun mielestäni on tärkeää, että ChristineLagarde nimitetään tähän johtoasemaan. Hän on Ranskassa osoittanut, että hän ymmärtäätaloutta, että hän edistää erityisesti myös pieniä ja keskisuuria yrityksiä ja että hän huolehtii


niistä, jotka todella tekevät työtä ja oman osansa. Varmasti myös Kansainvälisenvaluuttarahaston periaatteena on tehdä työtä ihmisten elämänlaadun parantamiseksi.Uudelleenjako on mahdollista vain, jos tuotetaan jotakin jaettavaksi uudelleen.

Siksi Kansainvälisen valuuttarahaston ja Maailmanpankin uudistus on ehdottomanensisijaista. Meidän on varmistettava, että rahoitusongelmissa olevat maat saavat tarvittavatohjeet ja että välitetään asianmukaista tietoa tavasta, jolla yritämme ankarasti ratkaistanämä ongelmat Euroopan unionissa.

Ilda Figueiredo (GUE/NGL). – (PT) Arvoisa puhemies, nyt käymässämme keskustelussavältellään tärkeimpiä kysymyksiä. Siinä ei toisin sanoen puututa kansainvälisen kapitalisminaiheuttamaan vakavaan ongelmaan: talouksiamme hallitsevien rahoitusmarkkinoidenongelmaan, sillä ne yrittävät pakottaa sääntönsä itse maille, ne pahentavat edelleenepätasa-arvoa, syrjintää ja hyökkäyksiä työläisten oikeuksia ja olennaisia julkisia palvelujavastaan ja ne edistävät köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen lisääntymistä, ei vainkansainvälisesti, vähemmän kehittyneissä maissa, vaan myös tällä Euroopan unionissa jamonissa jäsenvaltioissamme.

Komission olisi siksi pitänyt hyväksyä vahva kanta tilanteen muuttamiseksi, veroparatiisienlopettamiseksi, rahoitusmarkkinoiden valvomiseksi ja epätasa-arvon ja hyväksikäytönpahenemisen estämiseksi.

Olli Rehn, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, arvoisat parlamentin jäsenet, haluanensiksi kiittää perusteellisesta keskustelusta. Uskon, että tässä parlamentissa on laajayksimielisyys – ei täysi mutta laaja yksimielisyys – IMF:n seuraavan pääjohtajanvalintamenettelystä. Sen on oltava avoin ja perustuttava ansioihin.

Tunnen myös, että parlamentissa on laaja tuki – ehkä ei täysi mutta laaja tuki – myösChristine Lagardelle, jonka EU:n jäsenvaltiot ja komissio ovat jo hyväksyneet ehdokkaakseenIMF:n pääjohtajaksi.

Haluan esittää kolme huomautusta vastauksena joihinkin keskustelun aikana esitettyihinnäkemyksiin. Ensiksi, IMF:llä on ollut keskeinen asema yhteistyössä Euroopan unioninkanssa Euroopan valtionvelkakriisin voittamisessa, johon Dominique Strauss-Kahn antoivaltavan panoksen Kansainvälisen valuuttarahaston pääjohtajana.

Vaikka valtion joukkovelkakirjamarkkinoiden joillakin osilla on vielä huomattavaamyllerrystä, olemme pystyneet rajoittamaan valtionvelkakriisiä ja suojelemaan meneilläänolevaa talouden elpymistä Euroopassa. Työn on tietysti jatkuttava, ja meillä on edelleenvaikeita päätöksiä edessämme, etenkin kesäkuun tulevina viikkoina. Muistetaan kuitenkin,että Euroopan maaperällä ei ole ollut Lehman Brothers -katastrofia, ja meidän onvarmistettava, että sellaista ei tule. Se olisi tuhoisaa Euroopan talouden kasvulle japarantuvalle työllisyydelle.

Toiseksi, komission, EKP:n ja IMF:n välinen yhteistyö on ollut erittäin hyvää, mikä ei ollutitsestään selvää, kun aloitimme noin puolitoista vuotta sitten rahoitusmyllerryksentorjunnan. Kaikilla näillä kolmella elimellä on omat sääntönsä, omat aatteensa ja omariippumattomuutensa, eikä ollut itsestään selvää, että ne voisivat työskennellä yhdessänäiden haasteiden voittamiseksi. Uskallan kuitenkin sanoa, että kriisitietoinen järkevyyson vallinnut ja auttanut meitä tekemään yhteistyötä rajoittaaksemme valtionvelkakriisiäja suojataksemme talouden elpymistä.


Kolmanneksi, olen todella samaa mieltä siitä, että ulkoista edustustamme on uudistettava.Kuten avauspuheenvuorossani sanoin, meillä on nyt valtava tehtävä, ensiksi on saatavaloppuun sisäinen talouden ohjausjärjestelmän uudistus. Olemme juuri saamaisillammesen tehdyksi, ja luotan teihin, että annatte meidän tehdä sen kesäkuun aikana, ennenkesälomaa. Tämä on erittäin tärkeää Euroopan unionin uskottavuudelle näinä kriisiaikoina.Joten tehkäämme kaikki parhaamme taataksemme, että saamme tämän EU:n taloudenohjausjärjestelmän välttämättömän uudistuksen loppuun.

Pitkällä aikavälillä päämäärämme on yksi paikka, ainakin euroalueelle. Lyhyellä aikavälillätarvitsemme entistä parempaa käytännöllistä ja järkevää politiikan yhteensovittamistaniiden EU:n jäsenvaltioiden välillä, jotka ovat jäseninä G20:ssä tai G7:ssä tai IMF:ssä. Minunon sanottava, että olen nähnyt sen osalta monia konkreettisia parannuksia, niin että G20:ssätai IMF:ssä tai G7:ssä edustettuina olevat EU:n jäsenvaltiot jakavat useimmiten yhteisettavoitteet ja tekevät useimmiten yhteistyötä orkesterin tavoin eikä riitasointuisesti.

Kyllä, meillä on paljon parantamisen varaa, ja meidän on keskusteltava tästä perusteellisesti.Kuten sanoin, saatetaan kuitenkin ensin loppuun sisäinen ohjausjärjestelmän uudistus, jasitten voimme palata kysymykseen siitä, miten parannamme ulkoista edustustamme.Nousevien talouksien maiden oikeudet tarkoittavat, että Euroopan unionin, sen kansalaistenja sen jäsenvaltioiden perustavanlaatuisten etujen mukaista on, että olemme entistäyhtenäisempiä ja siten entistä tehokkaampia ajaessamme omia asioitamme ja omiaetujamme maailmannäyttämöllä.

Puhemies. – (EL) Keskustelu on päättynyt.


Edward Scicluna (S&D), kirjallinen. – (EN) Kuka tahansa seuraava IMF:n pääjohtajaonkaan, hänellä on edessään valtava tehtävä. Tulevia vuosia hallitsevat todennäköisestivaltavat kansainvälisen rahoitus- ja taloushallinnon uudistukset. Loistavia ehdokkaita onmonia, ja toivon, että valinta perustuu ansioihin, ei politiikkaan. Todellisuudessa EU:npainii maailman tasolla painoluokkaansa alempana, oli kyse sitten G20:stä, IMF:stä taiWTO:sta. Se ei puhu yhdellä yhtenäisellä äänellä vaan monella äänellä. Tämä on vakavapuute, joka haittaa erityisesti pieniä jäsenvaltioita, joilla ei ole suurempien maidendiplomaattisia muskeleita. Edellyttäen, että poliittisista kannoista sovittaisiin avoimesti jademokraattisesti, hyötyisimme siitä siten, että EU:lla olisi aiempaa aktiivisempi asemakansainvälisen raha- ja rahoitusjärjestelmän uudelleenmuokkaamisessa. Talous- jaraha-asioiden valiokunta on tällä hetkellä laatimassa mietintöä maailmanlaajuisesta taloudenohjausjärjestelmästä, joka toivoni mukaan johtaa komission ehdotuksiin parannuksistaEU:n ulkoisen edustukseen tällä alalla. EU on yli 450:tä miljoonaa ihmistä edustavapoliittinen yhteenliittymä, jonka valuutta on maailman toiseksi tärkein kansainvälinenvarantovaluutta. Mutta jos me emme suhtaudu siihen vakavasti, ei siihen suhtaudu muumaailmakaan.

18. EU:n seitsemäs tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinninpuiteohjelma (keskustelu)

Puhemies. – (EL) Esityslistalla on seuraavana Jean-Pierre Audyn teollisuus-, tutkimus- jaenergiavaliokunnan puolesta laatima mietintö Euroopan unionin seitsemännentutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman väliarvioinnista(Α7-0160/2011).


Jean-Pierre Audy, esittelijä. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsenGeoghegan-Quinn, hyvät kollegat, olemme kokoontuneet tänne arvioidaksemmekauden 2007–2013 seitsemättä tutkimuksen puiteohjelmaa, jonka talousarvio on51 miljardia euroa. Se on maailman suurin ohjelma, ja tätä määrää pitäisi verrata17 miljardiin euroon kauden 2000–2006 ohjelmalle, joka kattoi viisi vuotta, kun taastämä kattaa seitsemän.

Neuvottelut seitsemännestä puiteohjelmasta käytiin vuonna 2006, ja ne kattavat – toistan– vuodet 2007–2013. Noiden neuvottelujen perusteella meillä on nyt kolme tekijää, jotkavaativat huomiomme kiinnittämistä ohjelman arviointiin.

Ensinnäkin Euroopan unioni on pääsemässä yli Lissabonin strategian epäonnistumisesta.Eurooppa-neuvosto laati strategian vuonna 2000 tehdäkseen Euroopan unionista maailmansuurimman tietoon perustuvan talouden vuoteen 2010 mennessä. Nyt meillä onEurooppa 2020 -strategia. Toinen uusi tekijä: perustuslaillisen sopimuksenepäonnistuminen. Nyt Lissabonin sopimus on voimassa, ja se antaa uusia valtuuksia.Kolmas uusi tekijä: rahoituskriisi, joka tuli meille Yhdysvalloista vuonna 2008.

Näiden kolmen tekijän vuoksi meidän on tarkasteltava vuosia 2011–2013. Elämme erityisenherkkiä kriisinjälkeisiä vuosia, ja näinä niukkojen julkisten resurssien aikoina kyseessäolevat rahamäärät ovat olennaisia. Ensimmäiselle kolmelle vuodelle on suunniteltu26 miljardia euroa. Ohjelmalle on 28,5 miljardia euroa jäljellä vuosina 2011, 2012 ja2013. Meidän on siksi mietittävä huolellisesti viestejä, joita haluamme lähettää Euroopankomissiolle, jotta se mukauttaa tutkimuspolitiikkaansa tämän päivän keskeisiin haasteisiin.

Muut puhujat laajentavat sanomaani, mutta haluaisin korostaa kahta kohtaa: ensimmäinenon yksinkertaistaminen ja toinen on vastaus kohtaamiimme suuriin haasteisiin.

Yksinkertaistamista kollegani Maria da Graça Carvalho aikoo käsitellä yksityiskohtaisestierinomaisessa mietinnössään ja, arvoisa komission jäsen, suhtaudumme myönteisestikomission 24. tammikuuta 2011 tekemään päätökseen yhden rekisteröintivälineenluomisesta, mutta meidän on edettävä pidemmälle. Meidän on yksinkertaistettavatulevaisuutta ja jätettävä mennyt taaksemme. Tunnette kaikki nämä asiat hyvin Euroopantilintarkastustuomioistuimen entisenä jäsenenä. Varainhoitoasetuksen kolmen vuodenuudistuksen avulla pystymme laatimaan oikeusperustan tälle yksinkertaistamiselle, muttaen usko, että hyväksyttävän virheriskin kanssa näperteleminen on oikea tapa edetä. Meidänon yksinkertaistettava asetuksiamme, ja juuri yksinkertaistamisen avulla vähennämmevirheiden määrää.

Mikäli komission tilintarkastajien ja tarkastettavien elinten välillä ilmenee erimielisyyksiä,ehdotan, että riippumattomien jälkitarkastusten suorittamista koskeva vaihtoehto sallitaanja että välittäjä voi puuttua asiaan, jotta meidän ei tarvitse pyytää Euroopan unionintuomioistuinta selvittämään erimielisyyksiä, joita saattaa ilmetä tarkastettavien elinten jakomission välillä. Meidän on todella ratkaistava tämä asia, arvoisa komission jäsen.

Meillä on edessämme suuria haasteita. Meidän on saatava teollisuussektori osallistumaanaiempaa enemmän tähän Eurooppa 2020 -strategian teollisuuspolitiikkaan, erityisestieurooppapatentin avulla, ja meidän on lisättävä pk-yritysten – pienten ja keskisuurtenyritysten – ja naisten osallistumista. Infrastruktuuria pitäisi osarahoittaa puiteohjelmasta,Euroopan investointipankista, rakennerahastoista ja kansallisista toimista. Meidän onedistettävä asiantuntemusta ja taattava tutkimusinfrastruktuurien yhtenäinen jakaminenkoko Euroopan unioniin. Emme tiedä, mille maille Nobelin palkintoja myönnetään viiden


vuoden kuluttua. Meidän on myös kunnioitettava kansainvälisiä sitoumuksiamme, kutenITER-hanketta.

Lopuksi, tulevaisuuden kannalta, ehdotamme tässä mietinnössä, että tutkimusrahoituksenmäärä kaksinkertaistetaan tämän eurooppalaisen tutkimusalueen luomiseksi Euroopantutkimusneuvoston avulla. Se on avain kasvuun, jota tarvitsemme rahoittaaksemmesosiaaliset tavoitteemme ja kunnioittaaksemme ympäristösitoumuksiamme.

Máire Geoghegan-Quinn, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, arvoisat jäsenet,haluan kiittää teitä tästä tilaisuudesta puhua kaikille teille ennen kuin huomennatäysistunnossa äänestetään seitsemännen puiteohjelman väliarvioinnista laaditustamietinnöstä. Seitsemännen puiteohjelman täytäntöönpanolle ja siten etenemiselle sitäkohti, mitä ehdotetaan tutkimuksen ja innovaation yhteisiksi strategisiksi puitteiksi, onominaista yksittäisten mutta kuitenkin merkittävien vaiheiden sarja. Mielestäni tämänpäivän keskustelu on yksi noista merkittävistä vaiheista.

Tämän päivän keskustelut on saanut aikaan Jean-Pierre Audyn, varjoesittelijöiden,teollisuus-, tutkimusja energiavaliokunnan muiden jäsenten sekä budjettivaliokunnanjäsenten huolellinen työ. Arvioinnista ei ole hyötyä, jos tuloksia ei esitellä, jos niistä eikeskustella, jos niitä ei kyseenalaisteta ja jos ne sidosryhmät, joita varten ne on tarkoitettu,eivät hyväksy, tai joskus hylkää, niitä, ja parlamentilla on tietysti olennainen asema tässäprosessissa siksi, että siinä yhdistyy sekä laaja kokemus poliittisesta ja julkisesta elämästäettä yhtä oleellisena jäsenten perusteellinen monien alojen tuntemus.

Haluan esittää muutaman aloitushuomautuksen itse mietinnöstä. Ensinnäkin tämä onrunsas ja kattava mietintö, jossa käsitellään rakentavasti seitsemännen puiteohjelmanväliarvioinnissa esiinnousseita keskeisiä asioita. On erittäin kannustavaa nähdä, ettäväliarviointi kirvoitti erittäin perusteellisia vastauksia elimiltä ja että näissä vastauksia,vaikka niissä joskus korostetaankin eri asioita, ollaan pääasiassa samaa mieltäriippumattomien arviointiasiantuntijoiden tekemistä tärkeimmistä päätelmistä jasuosituksista.

Komissio panee tyytyväisenä merkille, että parlamentti tunnustaa tämän arviointityönlaadun. Komissio panee merkille, että tässä mietinnössä esiin nostetut tärkeimmät kohdatvastaavat komission arviointiraporttiin antamassa vastauksessa käsiteltyjä keskeisiäkysymyksiä. Vaikka jokaisesta yksityiskohdasta ei ehkä ollakaan samaa mieltä, on tärkeääpanna merkille, että merkityksellisimmistä asioista vallitsee laaja yksimielisyys, erityisestisiitä, että tutkimuksen ja innovaation vauhdittamiseen Eurooppa 2020 -strategian puitteissatarvitaan kattavaa strategiaa, että ohjelma on saatava helpommin monien mahdollistenosallistujien saataville koko Euroopassa ja että menettelyjä on edelleen yksinkertaistettava,jotta kaikki osallistujat voivat keskittyä byrokratian sijasta luovuuteen.

Komissio korostaa aikomustaan ryhtyä konkreettisiin toimenpiteisiin seitsemännenpuiteohjelman jäljellä olevina vuosina pannakseen täytäntöön mahdollisimman paljonarvioijien antamia tiiviitä ehdotuksia. Olemme esimerkiksi, kuten Jean-Pierre Audy meillemuistutti, jo panneet täytäntöön kolme konkreettista yksinkertaistamistoimenpidettäseitsemännen puiteohjelman osalta: keskimääräisten henkilökustannusten käyttäminenaiempaa enemmän, entistä helpommat menettelyt pk-yritysten omistajajohtajille jaselvityskomitea takaamaan sääntöjen yhtenäisen tulkinnan.

Samalla tässä väliarvioinnissa esitetyt suositukset ja näkemykset ovat tietenkin erittäintärkeitä tutkimuksen ja innovaation alan tulevien toimien valmistelussa. Se kattaa tarvittavan


suuren harppauksen yksinkertaistamisessa, joka saadaan toteutumaan yhteisen strategisenkehyksen, uusien osallistumissääntöjen ja – teidän avullanne – tarkistetunkäyttäjäystävällisen varainhoitoasetuksen avulla.

Komissio odottaa tämän keskustelun jatkumista tulevissa käsittelyissä. Siksi tänäänesittämänne huomautukset ja kysymykset auttavat terävöittämään käsitystämme vielälisää.

Carl Haglund, budjettivaliokunnan lausunnon valmistelija. – (SV) Arvoisa puhemies, haluankiittää loistavaa komission jäsentämme voimakkaasta sitoutumisesta tutkimukseen jahaluan kiittää myös esittelijää. Minulla oli etuoikeus toimia budjettivaliokunnan lausunnonvalmistelijana tutkimukseen liittyvissä asioissa, ja minulla on muutamia lyhyitähuomautuksia esitettävänä valiokunnastamme.

Haluan aloittaa kritiikillä, ja se koskee sitä, että olisi hyvä, jos tällaiset arvioinnit voitaisiinsaada hyvissä ajoin. Se helpottaisi meidän työtämme, mutta kaikissa muissa suhteissaarviointi on hyvä. Budjettivaliokunta katsoo, että tulevaisuudessa on tärkeää vahvistaatutkimuksen ja teollisuuden välistä yhteyttä aiempaa paremmin, jotta todella voidaanhyödyntää uusien innovaatioiden ja ajatusten mahdollisuuksia käytännössä.

Haluaisimme myös korostaa sitä, että meillä on oltava rohkeutta ottaa riskejä. Ilmanriskinottamista emme saavuta haluamiamme hyviä tuloksia. Toinen asia, jonka komissionjäsen itse mainitsi, oli kysymys prosessien yksinkertaistamisesta ja nykyisen byrokratianvähentämisestä. Se on erittäin tärkeää. Viimeisenä vaan ei vähäisimpänä haluan muistuttaateitä siitä, että meidän on pystyttävä panemaan Eurooppa 2020 -strategia täytäntöönseitsemännen tutkimuksen puiteohjelman puitteissa; emme voi odottaa seuraavaa.

Maria Da Graça Carvalho, PPE-ryhmän puolesta. – (PT) Arvoisa puhemies, haluan aloittaaonnittelemalla esittelijää erinomaisesta mietinnöstä sekä tavasta, jolla hän työn teki.Nykyinen puiteohjelma on strategisesti merkittävä EU:n kilpailukyvylle jatyöllistettävyydelle. Sen rahoituksesta on käyttämättä vielä 50 prosenttia. Siksi nykyisenpuiteohjelman väliarviointi on olennaisen tärkeä, jotta se voi koko olemassaolonsa toisenpuoliskon ajan edistää tehokkaasti EU:n talouden elpymistä.

Haluaisin arvioinnin ensisijaisista suosituksista korostaa, että on tärkeää yksinkertaistaavarojen saatavuutta ja mukauttaa aihekohtaisia ensisijaisia tavoitteita ja sääntöjensoveltuvuutta uusiin haasteisiin. Tutkimusvarojen saatavuuden yksinkertaistamisen ansiostasäännöistä ja prosesseista voidaan tehdä aiempaa yksinkertaisempia, selkeämpiä jaavoimempia. Siksi kaikki mietinnön suositukset, jotka koskevat yksinkertaistamista muttaeivät edellytä varainhoitoasetusten tarkistamista, pitäisi edelleen sisällyttää seitsemänteenpuiteohjelmaan. Haluan onnitella komissiota toimenpiteistä, jotka on jo pantu täytäntöön.

Toiseksi haluan korostaa, että EU:n tulevaisuuden kannalta keskeisiä aihekohtaisia aloja,kuten energiavarmuutta, ympäristöä ja terveydenhuoltoa, on korostettava aiempaaenemmän.

Kolmanneksi, uusiin haasteisiin osallistumista koskevien sääntöjen mukauttamisen ansiostaesimerkiksi pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) ja nuoret tutkijat voivat osallistuaaiempaa enemmän tutkimushankkeisiin.

Lopuksi, suhtaudun myönteisesti seuraavan puiteohjelman suuntaviivoihin. Haluanerityisesti korostaa suositusta kasvattaa tieteen ja innovaation määrärahoja huomattavasti


EU:n seuraavassa rahoituskehyksessä. Vain siten EU:sta tulee entistä kilpailukykyisempija vauraampi.

Britta Thomsen, S&D-ryhmän puolesta . – (DA) Arvoisa puhemies, arvoisa komissionjäsen, hyvät kollegat, aivan ensiksi haluan kiittää Jean-Pierre Audya erinomaisestayhteistyöstä tutkimuksen puiteohjelman tarkistamisessa. EU:lla on edessään valtava haaste,joka tulee Kiinan, Intian ja Brasilian kaltaisista maista. Näiden maiden talouden kehitys onvaltavaa. Meidän on siksi oltava vielä parempia kasvun ja työpaikkojen luomisessatutkimuksen ja innovaation avulla – muuten EU jää syrjään kilpailussa tiedosta.

Seitsemäs puiteohjelma on ollut menestys, mutta siinä on parantamisen varaa. Minulla onkolme ensisijaista tavoitetta kahdeksannesta puiteohjelmasta neuvotellessamme. Meidänon yksinkertaistettava hakemus- ja raportointimenettelyjä. Meidän on yksinkertaisestipuututtava byrokratiaan. Toiseksi meillä on oltava rohkeutta pyrkiä vapauteen jajoustavuuteen. Tutkijoilla itsellään on oltava vapaus valita tärkeimmät tutkimusalat, jaohjelman on erityisesti oltava tarpeeksi joustava huomisen haasteisiin vastaamiseksi. Sitensaadaan aikaan entistä parempia tuloksia. Meidän on myös kehityttävä voidaksemmetyöskennellä ja ajatella monitieteellisesti.

Frédérique Ries, ALDE-ryhmän puolesta . – (FR) Arvoisa puhemies, seitsemäs tutkimuksenpuiteohjelma on maailman suurin tutkimusohjelma: sen talousarvio on 54,6 miljardiaeuroa nykyiselle kaudelle 2007–2013, ja siitä on tähän mennessä rahoitettu yli 9 000:tahanketta. Kysymys kuuluu, ovatko sen tulokset tämän suuren investoinnin arvoisia.

Edellisten puheenvuorojen perusteella katson, että kysymyksen esittämisellä siihen myösvastataan osittain. EU:lla on jonkin verran vaikeuksia pärjätä niin hyvin kuin se voisi, jatiedämme sen perussyyt, kuten on pantu merkille: tutkimuksen ja kehityksen osalta onEU:ssa olemassa, laajasti katsottuna, pohjoisen ja etelän välinen jako, EU on jäämässäjälkeen yritysten tutkimukseen ja kehitykseen käyttämien menojen osalta ja tutkijoilla japk-yrityksillä on vaikeuksia päästä eri ohjelmiin, kuten esittelijämme mainitsi.

Optimismille on sijaa ja onneksi onkin, koska neuvosto, parlamentti ja komissio ovattäysin samaa mieltä tästä kysymyksestä ja ne ovat tietoisia siitä, että EU:n tutkimuksen jainnovaation painopistealaa on siirrettävä nykyisin tärkeimpiin yhteiskunnallisin jataloudellisiin haasteisiin. Tarkoitan, tietysti, ilmastonmuutosta – kysymystä, jota on jokäsitelty – mutta tarkoitan myös energiavarmuutta, Fukushiman jälkeistä jaksoa, jota onkäsiteltävä, ja elintarvikkeiden turvallisuutta, jota E. coli -bakteeri järkytti.

On myös olennaisen tärkeää olla tekemättä liikaa kerralla – tämän osalta olen ehdottomastisamaa mieltä Jean-Pierre Audyn halusta asettaa EU:lle selkeästi määritetyt tutkimuksenensisijaiset tavoitteet. Se on mietinnön 9 kohdassa ilmaistu ajatus. EU:n on annettavaitselleen keinot saavuttaa erityiset ensisijaiset tavoitteet. Esittelijä mainitsi myös 28 miljardiaeuroa, jotka on vielä jaettava jäljellä olevien kolmen vuoden aikana.

Koska puhumme erityisesti tavoitteista ja aloista, päätän puheenvuoroni mainitsemallaerityisesti yhden sellaisen alan – nanotekniikat – jolla tarvitaan mielestäni enemmäninvestointeja, koska niitä voidaan mahdollisesti käyttää niin monella alalla: lääketieteessä,elintarviketuotannossa, elektroniikassa, uusissa materiaaleissa ja uusissa energialähteissä.Kyllä, meidän asiantuntijoidemme on aloitettava tämä vallankumous, mutta Euroopanunionin – lopetan aivan kohta – on otettava johtoasema ja valloitettava tämäpäättymättömien pienten alue.


Vicky Ford, ECR-ryhmän puolesta . – (EN) Arvoisa puhemies, tutkimus ja innovaatiotovat keskeisiä kasvun aikaansaamisessa ja suurimpiin haasteisiimme vastaamisessa. Olennähnyt, että EU:n varoista rahoitetaan paljon erinomaista tutkimusta sekäyhteistyöhankkeissa teollisuuden kanssa ja kansainvälisesti että asiantuntijatutkijoillemyönnettyinä yksittäisinä apurahoina.

EU:n puiteohjelmat ovat kuitenkin maineeltaan maailman byrokraattisimpia. Arvoisakomission jäsen, minun mielestäni voitte edelleen tehdä enemmän yksinkertaistamiseneteen. Raha on tiukassa, ja varat on saatava nopeasti tutkijoille laboratorioon eikä vainniille, jotka täyttävät lomakkeita ja tarkastavat tilejä.

Kaikkia hakemuksia ei voida rahoittaa, ja tutkimuksen maailmassa lisäarvoa on tietenkinvaikea mitata, mutta en usko, että yhteinen eurooppalainen järjestelmä tulostenarvioimiseksi on ainoa tie eteenpäin. Tarvitsemme tutkijoita, jotka kilpailevat maailmanparhaiden kanssa, ja heitä pitäisi arvioida maailmanlaajuisesti. Emme saa myöskäänvaarantaa huippuosaamisen periaatetta. Euroopan tutkimusneuvosto on esimerkiksi tehnytpaljon tukeakseen yksittäisiä tutkijoita. Jos heidän toimeksiantoaan muutetaan tukemaanryhmiin perustuvia hankkeita, se ei saa vahingoittaa huippuyksilöiden tukemista.

Haluaisin, että tutkimukselle annetaan enemmän rahaa, mutta pankkitilit eivät olepohjattomia. Minä ja ryhmäni emme voi tukea EU:n määrärahojen kaksinkertaistamistayhdellä alalla, jos ei sitouduta osoittamaan, mistä muualta nuo rahat voivat tulla. Sen sijaanhaluamme, että julkista rahaa käytetään aiempaa älykkäämmin sekä yksityisten investointienohella että aiempaa parempien julkisten hankintojen avulla.

Marisa Matias, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (PT) Arvoisa puhemies, aivan ensiksi haluanaloittaa kiittämällä Jean-Pierre Audya hänen tekemästään työstä ja erinomaisesta tavasta,jolla hän on tehnyt yhteistyötä meidän kaikkien kanssa, kaikissa ryhmissä, ja avoimuudesta,jota hän on osoittanut koko prosessin ajan.

Minun mielestäni tämän seitsemännen puiteohjelman tarkistaminen on ehdottomanolennaista. En voi riittävästi korostaa avoimuuden, yksinkertaistamisen jauudelleenjakamisen kaltaisten kysymysten merkitystä, sillä ne ovat olennaisia ja ne esitetäänselkeästi tässä mietinnössä ja parlamentin hyväksymissä kannoissa.

Minun mielestäni tutkimus ja innovaatio antavat perustavanlaatuisen panoksen aiempaaoikeudenmukaisemmalle, paremmin uudelleenjakoon perustuvalle ja kestävämmällekehitysmallille, joten emme voi jättää joitakin tekijöitä huomiotta. Koska monet on jomainittu täällä, mainitsen muutamia, jotka usein unohdetaan.

Ensiksikin, tarkistuksessa on tehty selväksi, että tutkimusvarojen jakaminen on edelleenliian keskittynyttä, emmekä voi jättää tätä huomiotta. Joissakin maissa tutkimusyksiköt ja-keskukset ja suuret teollisuusyritykset saavat tutkimusvaroja paljon helpommin kuinmuissa. Emme voi hyväksyä tätä mallia. Meidän on pystyttävä lisäämään uusienjäsenvaltioiden ja eteläisten maiden osallistumista, sillä niissä rahoituksen saamiseenmuuten on suurin tarve.

Toiseksi katson, että myös todellisten osallistujien ja kansalaisjärjestöjen osallistumistaolisi lisättävä. Pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) ovat edelleen merkittävä haaste.

Kolmanneksi huomautus tutkimustyön epävarmuudesta: laadukas tutkimus taihuippututkimus ei ole mahdollista, jos tietyissä EU:n osissa sallimme edelleen, että


tutkijoihin sovelletaan työoloja, jotka eivät ansaitse tuota nimeä. Haluaisin kuitenkin ennenkaikkea ilmaista kiitokseni tehdystä työstä. Mielestäni tämä on tärkeä askel parlamentille.

Niki Tzavela, EFD-ryhmän puolesta . – (EN) Arvoisa puhemies, haluan kiittää Jean-PierreAudya erinomaisesta mietinnöstä. Seitsemäs puiteohjelma on yksi maailman suurimmistatutkimusohjelmista, ja väliarvioinnin tekeminen on hyväksi meille.

Ensinnäkin olen iloinen, että rahoitusmenetelmiä koskevien sääntöjemmeyksinkertaistamistoimenpiteitä vaaditaan yksimielisesti. Toiseksi on tärkeää, ettäkeskitymme pk-yritysten riittämättömään osallistumiseen ohjelmaan ja että vaadimmetoimenpiteitä tämän parantamiseksi, erityisesti siksi, että EU:n tuleva kasvu ja työpaikkojenluominen riippuvat niistä. Kolmanneksi tuen voimakkaasti Marie Curie -toimia. Haluaisinmyös lisätä, että olisi olennaisen tärkeää, että keskipitkällä aikavälillä kehitetään mekanismi,jolla voidaan arvioida EU:n innovaatiotoimien ja -ohjelmien edistymistä ja mitattavissaolevaa vaikutusta.

Lopuksi minun on sanottava, että seitsemännen puiteohjelman rahoitus on säilytettävä,koska ymmärrämme, että tutkimukseen ja kehitykseen investoiminen on avainEurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseen.

Herbert Reul (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat,ensiksi haluan kiittää Jean-Pierre Audya ja kaikkia tämän osalta työtä tehneitä kollegoitani.Tällainen tarkistus on tietenkin tärkeä ennakkoedellytys päätelmille, jotka meidän on sittentehtävä. Olemme kaikki varmasti samaa mieltä siitä, että tutkimukseen investointi onkeskeinen kysymys EU:n tulevaisuudelle. Onko meillä sitten kuitenkaan rohkeutta tehdätästä oikeita päätelmiä, jää nähtäväksi, kun lähdemme seuraavalle kierrokselle. Onko meillärohkeutta varmistaa, että teemme ne ja että onnistumme saamaan käyttöön riittävättaloudelliset resurssit? Kaikki sanovat kyllä, mutta se on vaikeaa. Miten onnistummekäyttämään nykyiset resurssit tehokkaammin? Olen hyvin tyytyväinen siihen, että olemmetässä keskustelussa kiinnittäneet erittäin paljon huomiota yksinkertaistamista koskevaankysymykseen, myös Maria da Graça Carvalhon mietinnön osalta. Miten aiommeyksinkertaistaa, nopeuttaa ja tehostaa asioita ja miten aiomme saavuttaa parempia tuloksianykyisillä resursseilla? Riittävää rahoitusta koskevan kysymyksen ohella tämä on toinenkeskeinen kysymys.

Kolmanneksi, meidän on varmistettava – ja tämän osalta olisin hieman eri mieltä joidenkinkollegoideni kanssa – että emme jaa varoja periaatteella "jokaiselle jotakin". Meidän eipitäisi soveltaa tuota periaatetta tutkimusvaroihin. Tutkimusvaroja voidaan osoittaa vainhuippuosaamisen periaatteen nojalla. Tulos on – valitettavasti – se, että varoja ei jaetayhdenvertaisesti kaikille jäsenvaltioille. Se tarkoittaa, että meillä on edessämme valtavatehtävä, nimittäin että meidän on varmistettava, että parannuksia tehdään juuri noissajäsenvaltioissa, jotka eivät vielä täytä huippuosaamisen vaatimuksia. Sitä varten tarvitsemmeselkeästi muita välineitä, koska tätä kysymystä ei ole vielä ratkaistu. Tarvitsemmetulevaisuudessa monia välineitä, emme varojen tasapuolisen jakamisen varmistamiseksi,vaan siksi, että muita varoja muissa välineissä käytetään korostamaan tiettyjä näkökulmia.

Viimeisenä vaan ei vähäisimpänä, meidän on rahoitettava aiempaa harvempia hankkeita.Emme voi olla tekemättä päätöstä siitä, mihin perusnäkökulmiin haluamme keskittyä. Joskaikki ottavat esiin uuden aiheen, se ei hyödytä pitkällä aikavälillä tutkimusrahoitusta.Meillä on oltava rohkeutta selvittää ja nähdä, mikä on erityisen hyvää ja mitä me erityisestihaluamme edelleen rahoittaa.


Teresa Riera Madurell (S&D). – (ES) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, missämäärin T&K-järjestelmässämme havaituista heikkouksista on tullut seitsemännenpuiteohjelman vahvuuksia?

Perustutkimusta piti edistää, ja siksi luotiin Euroopan tutkimusneuvosto, jonka onsuoriuduttava tulevaisuudessa aiempaa paremmin huippuosaamisen ja yhteenkuuluvuudenyhdistämisestä. Tarvittiin enemmän tutkijoita, ja luotiin Marie Curie -toimet, jotkaedellyttävät edelleen vielä suurempaa ponnistusta. Pyrittiin pienten ja keskisuurten yritysten(pk-yritykset) osallistumisen lisäämiseen, ja olemme onnistuneesti saavuttaneet miltei15 prosentin luvun, jota voitaisiin parantaa lisää yksinkertaistamisen lisäämisellä. Tarvittiinmyös enemmän rahoitusta, erityisesti yksityistä rahoitusta, joka on edelleen heikkous, eivain kriisin takia, vaan koska tietyissä välineissä, kuten yhteisissä teknologia-aloitteissa onsuoraan sanottuna edelleen parantamisen varaa.

Hyvä Jean-Pierre Audy, minulla ei kuitenkaan ole epäilystäkään, tässä väliarvioinnissasaatujen kokemusten ansiosta, että puiteohjelmassa saavutetaan vielä suurempihuippuosaamisen taso. Onnittelut mietinnöstänne.

Vladko Todorov Panayotov (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, aivan ensiksi haluankiittää komission asiantuntijoita ja esittelijää, Jean-Pierre Audya, heidän työstään.

Tämä väliarviointi on olennaisen tärkeä. EU:lta on puuttunut reagointikykyä, mikä onestänyt sitä saavuttamasta Lissabonin strategian tavoitteita. Tutkimuksen ja innovaationosalta on kuitenkin muutamia kohtia, joissa EU on edelleen johtoasemassa ja joista se voiolla ylpeä.

EU:lla on monia haasteita, joita sen kilpailijoilla ei välttämättä ole, mutta kuitenkin se pysyykilpailussa mukana. Tarkoitan sitä, että Euroopan maaperässä ei ole luonnollisiaenergialähteitä, mikä on ehdottomasti este kehitykselle ja innovaatiolle. Tarkoitan myösEuroopan väestön ikääntymistä, joka on toinen EU:lle ominainen haaste. Tästä huolimattaEU:lla on kuitenkin kunnianhimoisimmat ja sitovimmat asetukset ympäristönsuojelussa.Sillä on myös korkeimmat sosiaaliset normit ja työntekijöiden kunnioitus.

Voimme mielestäni olla ylpeitä siitä. Elämme maanosassa, jossa tietyt arvot ovat edelleenydinkysymys, eikä globalisaatio ole vaikuttanut niihin kovin paljon. Minun mielestäni onmahdotonta kehittyä kestävimmäksi tietoon perustuvaksi taloudeksi maailmassa, joseurooppalaiselle yhteiskunnalle ominaisia arvoja ei kunnioiteta. Uskon, että se tuottaatulosta tulevaisuudessa.

Zbigniew Ziobro (ECR). – (PL) Arvoisa puhemies, innovaation lisääminen Euroopanunionissa on yksi taloudellisen kehityksen tärkeimmistä tekijöistä, erityisesti kriisiaikoina.Esittelijä korosti aivan oikein voimakkaasti tätä näkökulmaa. Valitettavasti minusta näyttää,että jotkin keskeiset kysymykset esitettiin liian yleisluontoisesti. Aivan ensiksi kannattaakuitenkin mainita suhteellisen pieni rahamäärä, joka on osoitettu innovaatioon uusissaEU:n jäsenvaltioissa. Voidaan miltei sanoa, että valtava ero ja epäsuhta vanhan unioninmaiden ja uusien EU:n jäsenvaltioiden välillä on tässä suhteessa silmiinpistävä. Se mainittiinvain mietinnön yhdessä lauseessa. Niiden vaatimattomaan osallistumiseen suhtaudutaankielteisesti, ja sillä on kielteinen vaikutus unionin kestävään kehitykseen sekä senyhteenkuuluvuuteen.

On tarpeen mainita, että huolimatta 86 miljardista eurosta, jotka osoitettiin tutkimuksellerahoituskauden 2007–2013 aikana, tämän asiaintilan muutoksesta ei näy merkkejä, jotenvaroissa, jotka myönnetään koheesiorahaston puitteissa innovaatiolle seuraavissa


rahoitusnäkymissä, olisi otettava aiempaa paremmin huomioon varojen tasapainoistajakamista vanhoille ja uusille EU:n jäsenvaltioille koskeva tekijä. Loppujen lopuksi tämäinnovaatio on tilaisuus näille uusille eurooppalaisille maille, ja niiden tiedettä ja uusiateknologioita pitäisi myös kehittää Euroopan yleisen hyvän vuoksi, yhteenkuuluvuudenhengessä.

Olisi myös korostettava, että tutkimusrahoituksen ongelmat vaikuttavat ensisijaisestipieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Rahoitus- ja talouskriisin vuoksi tiukkenevan rahapolitiikantakia lainoja, jotka ovat olennaisia innovaatioon liittyville pitkän aikavälin investoinneille,rajoitetaan. Tämä asiaintila on otettava huomioon, jotta lainojen saantia kyseisiä tarkoituksiavarten voidaan helpottaa pienten ja keskisuurten yritysten osalta. On tarpeen myös mainita,että hallinnollisia menettelyjä on tämän osalta yksinkertaistettava.

Amalia Sartori (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, myös minä haluaisin kiittää Jean-PierreAudya ja koko teollisuus-, tutkimusja energiavaliokuntaa heidän tekemästäänerinomaisesta työstä ja hyödyllisestä keskustelusta, joka tämän erittäin tärkeän aiheenympärille on kehittynyt.

Mielestäni vain yhtä asiaa ei ole tänään otettu esiin, ja se on se, että on tunnustettava, ettäEU on jonkin verran jäljessä tutkimuksen ja innovaation osalta.

Kehuskelemme kärkkäästi saavuttamillamme tuloksilla, mutta voisimme aivan yhtä hyvintunnustaa, että joillakin aloilla olemme jääneet jälkeen perinteisen kilpailijammeYhdysvaltojen lisäksi myös Kiinan ja muiden maiden kaltaisista erittäin vahvoistakilpailijoista.

Katson siksi, että jos EU ei halua joutua syrjään ja kuolla, sen on päätettävä investoidaaiempaa enemmän tutkimukseen ja innovaatioon. Se ei kuitenkaan ole päätös, joka meidänon tehtävä tänä iltana tämän keskustelun aikana vaan pikemmin laajemmassa keskustelussa,joka liittyy rahoitusnäkymiin ja koko kysymykseen siitä, miten käytämme saatavillammeolevia resursseja. Lyhyesti sanottuna, tämä on ehdottomasti kysymys numero 1!

Katson kuitenkin, että Jean-Pierre Audyn ja Maria da Graça Carvalhon – jonka mietintöönkeskityn muissa puheenvuoroissa – käsittelemät asiat ovat kaikki huomionarvoisia. Nekattavat yksinkertaistamisen, rahoituksen yhteensovittamisen tarpeen, pyrkimyksetEurooppa 2020 -strategian kehittämiseen, huippuosaamisen ja innovaation, mutta ottavatkuitenkin huomioon myös sen, että tässä kaikessa on kaksi pääosaa: ensimmäinen onpienet ja keskisuuret yritykset, EU:n sykkivä sydän, joiden innovaatiota meidän onedistettävä yksinkertaistamisen avulla, ja toinen on suuret tutkimuskeskukset, joita meillätodella pitäisi olla enemmän.

Catherine Trautmann (S&D). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvätkollegat, tässä erittäin hienossa mietinnössä, jonka kollegani Jean-Pierre Audy on laatinut,tehdään yhteenveto kaikista keskusteluistamme alan toimijoiden kanssa. En aio puhuaenempää heidän arviostaan seitsemännestä puiteohjelmastamme: se on välttämätön muttaliian monimutkainen ja liian byrokraattinen.

Haluan vain korostaa kahta asiaa: Ensimmäinen koskee innovaatiota. Parlamentti onsitoutunut edistämään sitä, mutta se ei saa tehdä niin perustutkimuksen kustannuksella.Kuten hyvin tiedämme, tutkimuksen tärkein tulos on tieto, josta seuraa tilaisuus edistäätuota tulosta talousalalla tai teollisuudessakin. Sitten on erotettava selvästi perustutkimuksenpeukalointi ja edistäminen.


Toinen kohta koskee rahoitusta. Me olemme kaikki samaa mieltä siitä, että määrärahojenpitäisi vastata tavoitteitamme. Menisin jopa niin pitkälle, että sanoisin, että tässä asiassameidän pitäisi olla innovatiivisia olemalla johdonmukaisia. On hyödytöntä luoda uusiavälineitä, tehkäämme nykyisistä entistä tehokkaampia. Tässä mielessäriskinjakorahoitusväline on todellinen menestys, mutta siinä on omaksuttava kattavampilähestymistapa pk-yrityksiin ja tutkimusinfrastruktuuriin. Kehotan siksi komissiotatekemään kaiken voitavansa ratkaistakseen erimielisyydet mahdollisimman nopeasti jaottaakseen huomioon tässä mietinnössä esitetyt toimintalinjat.

Romana Jordan Cizelj (PPE). – (SL) Arvoisa puhemies, seitsemäs puiteohjelma tulivoimaan vuonna 2007 sen jälkeen, kun EU oli laajentunut 12 uudella jäsenvaltiolla. Nämäkaksi suurta laajentumista ovat selkeästi lisänneet Euroopan unionin moninaisuutta.

Tästä herää kysymys: otetaanko seitsemännessä puiteohjelmassa asianmukaisesti huomioontuo moninaisuus eli onko se suunniteltu niin, että huippututkimusta edistetään yhtenäisestikoko Euroopan unionissa. Tarkistuksessa on määritetty tiettyjä kaavoja, joista panenmerkille erityisesti kaksi.

Ensiksi, epätasainen maantieteellinen osallistuminen ja tietyistä Euroopan unionin osista,erityisesti vähiten kehittyneiltä alueilta ja EU:hun vuonna 2004 tai sen jälkeen liittyneistämaista tulevien tutkijoiden vähäinen osallistuminen hankkeisiin.

Toiseksi, pienempien jäsenvaltioiden tutkijat ovat heikosti edustettuja hankkeidenkoordinaattoreina. Selitys, joka minulle tästä tilanteesta on tähän mennessä annettu, kuuluuniin, että huippututkimus on tärkein kriteeri valitsemiselle seitsemänteen puiteohjelmaan.Se johtaa päätelmään, että tutkimuksen laatu hankkeissa heikosti edustetuilla alueilla onmatala.

Voidaan kuitenkin miettiä, onko se itse asiassa todellinen syy. Tällaisia lausuntoja ei pitäisiantaa mielivaltaisesti. Kehotan siksi komissiota tutkimaan syitä tähän hankkeiden jakoordinaattorien sangen epätasaiseen maantieteelliseen jakautumiseen.

On joka tapauksessa kaikkien niiden jäsenvaltioiden etujen mukaista, jotka ovat jäljessäEU:n huippututkimuksesta, hyödyntää EU:n rakennerahastojen varoja niiden tiede- jatutkimussektorien vahvistamiseksi. Tämän mahdollisuuden pitäisi olla saatavilla myösseuraavissa rahoitusnäkymissä.

Rakennerahastoja pitäisi kuitenkin käyttää vain jäsenvaltioissa, joille niitä on osoitettu.Ajatusta siitä, että kyseisten varojen pitäisi virrata vähiten kehittyneistä maistakehittyneempiin maihin, jotta viimeksi mainitut voisivat esimerkiksi rakentaatutkimusinfrastruktuuriaan, ei voida hyväksyä, koska alueiden välinen kuilu vain kasvaisi.Toivon, että komissio pystyy hälventämään epäilykset unionin eri alueilta ja maista tulevientutkijoiden ja koordinaattoreiden yhdenvertaisista mahdollisuuksista edellyttäen tietysti,että he täyttävät tieteellistä huippuosaamista koskevan vaatimuksen.

Puhetta johtivarapuhemies Roberta ANGELILLI

António Fernando Correia De Campos (S&D). – (PT) Arvoisa puhemies, haluaisinaloittaa onnittelemalla Jean-Pierre Audya erinomaisesta mietinnöstä. Vaikka väliarviointioli myöhässä, siinä osoitetaan seitsemännen puiteohjelman kriittisimmät kohdat: senliiallinen byrokratia, teollisuuden mielenkiinnon puute, uusien välineiden määrä ja


monimutkaisuus ja hidas maksutahti. Myös suurissa varojen siirroissa nykyisestäpuiteohjelmasta suuren mittakaavan ohjelmiin, jotka tarjoavat kyseenalaista lisäarvoa, onsuurempi riski. Mietinnössä onnistuttiin kuitenkin myös panemaan merkille myönteisiätekijöitä, kuten aiempaa vahvempi kansainvälinen yhteistyö yhteisissä hankkeissatyöskentelevien tutkimusryhmien välillä, tietyt menestystarinat, kuten Euroopantutkimisneuvosto ja aiempaa parempi sukupuolten tasa-arvo.

Tietyt kohdat on otettava ensisijaisiksi tavoitteiksi: ensiksi ohjelman yksinkertaistaminenja toiseksi tieteellisen huippuosaamisen edistäminen, ei vain tietyissä maissa vaan kokoEuroopassa, puiteohjelman ja innovaation ja pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yritykset)ja yrittäjyyteen suunnattujen välineiden aiempaa vahvempi yhteys. Eurostars-ohjelma ontästä onnistunein esimerkki, ja sitä olisi kehitettävä edelleen.

Paul Rübig (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, meidän on aivan yksinkertaisesti vahvistettavatutkimusyhteisöä ja siten EU:n talousmahtia kansainvälisessä kilpailussa. Meidän on siksiselvitettävä, mitä omia resursseja voisi olla käytettävissämme kahdeksannessa tutkimuksenpuiteohjelmassa. Kehottaisin komission jäsentä hyödyntämään päästökauppajärjestelmästäsaatuja tuloja, jotta hiilidioksidiongelma saataisiin todella ratkaistuksi. Se olisi merkittäväaloitus.

Saatavillamme olisi kymmeniä miljardeja, joita voisimme käyttää "älykkään energian"ohjelmaan, monenlaisiin akkualustoihimme ja moniin tapoihin, joilla voisimme saadaaikaan kestävää kehitystä. Tästä voitaisiin keskustella komission jäsenen Lewandowskinja tietysti valtiovarainministerien kanssa.

Meidän on myös edistettävä kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaa. Minun mielestänierityisesti kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmassa olisi käytettävä tieto- javiestintätekniikkaa tarjoamaan tarvittavat laitteet ja koneet, jotta tutkijat voisivat viestiäaiempaa nopeammin, paremmin ja tehokkaammin uusinta tekniikka käyttämällä.Valokuituyhteyksien liittäminen satelliittilaitteisiin ja vastaavien klusterien muodostaminenolisi sensaatiomainen yritys, kuten myös Euroopan teknologiainstituutin perustaminen.

Sen osalta meidän on vain otettava käyttöön seitsemännessä tutkimuksen puiteohjelmassa,kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmassa ja muissa eri ohjelmissa tehdyn tutkimuksensisältö koulutuslaitoksiimme, eli professoreille, opettajille ja alakoulun opettajille.Oppilaiden ja opiskelijoiden on yksinkertaisesti saatava käyttöön aikamme uusin tieto.

Viimeisenä vaan ei vähäisimpänä, Euroopan tutkimusneuvosto tekee erinomaista työtä,ja sen rahoittama työ pitäisi saada yleisön käyttöön mahdollisimman pian. Haluaisinerityisesti kiittää Jean-Pierre Audya vielä kerran pienten ja keskisuurten yritystentukemisesta, ja kuten António Fernando De Campos myös sanoi, Eurostars-ohjelmastavoisi tulla yksi tulevaisuuden suurista hankkeista.

Ioan Enciu (S&D). – (RO) Arvoisa puhemies, aivan ensimmäiseksi myös minun onkiitettävä Jean-Pierre Audya kaikista tätä mietintöä koskevista ponnisteluista. Valmiutemmeyhdistyä ja koordinoida tutkimusponnistuksiamme määrittää taloudellisenkilpailukykymme. Tuen ajatusta siitä, että seitsemännen puiteohjelman ja rakenne- jakoheesiorahastojen entistä parempi yhteensovittaminen, johdonmukaisuus ja synergiavoivat myös parantaa tällä hetkellä aliedustettujen jäsenvaltioiden osallistumista.Kansainvälisessä yhteistyössä tehtävän tutkimuksen on pysyttävä ensisijaisena tavoitteena.Jäsenvaltioiden on tehtävä yhteistyötä eikä kilpailtava keskenään. Tähän asti vaatimatontaonnistumisastetta voidaan parantaa yksinkertaistamalla hallinto- ja varainhoitoasetuksia.


(EN) Päätän puheenvuoroni englanniksi: aiemmin tänä vuonna komission jäsenGeoghegan-Quinn totesi, että "meidän on purettava byrokratia. Tarvitsemme yksinkertaisiaja selkeitä sääntöjä, joita sovelletaan johdonmukaisesti ja tiukasti". Tänään pyydän teitä,arvoisa komission jäsen, auttamaan meitä tekemään sanoista totta. Kiitos.

Lambert van Nistelrooij (PPE). – (NL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen,arvoisa esittelijä, joskus on hyvä katsoa taaksepäin, erityisesti keskellä nykyisenkaltaistatilannetta ja juuri ennen tämän parlamentin rahoituskehyksen ja lainsäädäntöohjelmanlaatimista.

Silloin käy selväksi, että tieteellinen tutkimus Euroopassa on huippulaatua. Ongelma onsiinä, miten tuo tutkimus muunnetaan tuotteiksi ja miten koko ketju järjestetään. Selvääon, että meidän ei ole kovinkaan järkevää luoda hyvin suuria määriä patentteja, joitamyydään ympäri maailmaa, jos niistä johtuva lisäarvo sitten päätyy muihin maailmanosiin. Meidän on siksi vangittava ihmistemme mielenkiinto ja saatava heidät osallistumaansiten – meidän on koulutettava heidät siten – että koko prosessi voi tapahtua täällä.

Minulla on toinen huomautus. Tässä kaikessa on kyse huippuosaamisesta, muttahuippuosaamisen on pikemminkin pärjättävä omillaan kuin vain oltava vapaasti virtaavaaälykkyyttä. Huippuosaamisen on juurruttava alueille ja kaupunkeihin. Ei voida sallia, ettätällaista korkeatasoista lisäarvoa on vain metropolialueilla. Parlamenttina meidäntehtävämme on saada aikaan yhdistelmä siitä, mitä tutkimus tuottaa ja mitä siitä voidaantehdä innovaation osalta. Olette muotoilleet oman innovaatiounioninne, jossa on erittäinhyviä aloitteita, ja sitten on myös olemassa muita eri rahastoja, kuten esimerkiksirakennerahastot, joita voimme käyttää tähän tarkoitukseen. Tulevien vuosien aikanameidän on hyödynnettävä ehdollisuutta. Tässä mielessä meidän on myös varmistettava,että hieman kehityksestä jälkeen jääneet alueet investoivat erikoistumiseen. Se voidaantehdä myös jäsenvaltioiden omilla rahoilla, ei pelkästään EU:n rahoituksen avulla. Sillätavalla luodaan yhteinen asialista, ja yhteisen suunnittelun kaltaiset välineet ovat myöserittäin tärkeitä tässä suhteessa.

Puhun vielä lyhyesti kahdesta asiasta. Aivan ensiksi, meidän on vaadittava välineitä, jotkakestävät riskit. Tämä aloite, Euroopan investointipankin riskinjakorahoitusväline, ontoiminut erittäin hyvin. Toiseksi, hyvä Maria da Graça Carvalho, te olette toiminut tietystierittäin hyvin. Byrokratiaa on vähemmän. Annetaan siis jo nyt yhteistenteknologia-aloitteiden olla, koska niissä teollisuuden osuus on 50 prosenttia, mutta mekuitenkin kohtelemme niitä aivan kuin ne olisivat julkisen sektorin järjestöjä! Se eiyksinkertaisesti voi toimia.

Kiitän tästä väliarvioinnista. Se on hyvin tärkeä, ja kun uusia asetuksia laaditaan, muutammesen uusiksi suunnitelmiksi.

Bogdan Kazimierz Marcinkiewicz (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, haluan kiittääesittelijää hänen tekemästään työstä. Tärkein asia, jota haluaisin korostaa, on tutkimus- jainnovaatiotoimia tukevien ohjelmien nykyisten sääntöjen ja menetelmienyksinkertaistaminen ja se, että uusien EU:n jäsenvaltioiden aliedustukselle on määritettäväsyyt. Tulevassa puiteohjelmassa on täytettävä nykyiset tarpeet sillä tavalla, että jokainenmaa pystyy kehittämään tutkimusalueen, tutkimustoimia ja innovaatiota sellaisten yhteistenrahoitusvälineiden avulla, joiden ansiosta, jos niitä hallinnoidaan hyvin, olisi mahdollistakeskittää toimenpiteitä yhteiskunnan ja markkinoiden tarpeisiin.


On olennaisen tärkeää, että yhdistysten, yritysten, erityisesti mikroyritysten klusterienmuodossa ja teknologiafoorumien kansallisten tai alueellisten verkostojen osallistuminentulevaan puiteohjelmaan mahdollistetaan. Haluaisin kuitenkin korostaa, että Euroopanunionin alueiden moninaisuuden säilyttäminen innovaation alalla edellyttää, että tieteellistätutkimusta ja innovaatiota koskevien yhteisten strategisten rahoituspuitteiden laatimiseenkiinnitetään erityistä huomiota.

Kannattaa myös kiinnittää huomiota EU:n tasolla ja kansallisella ja alueellisella tasollatoteutettujen toimien synergiaan ja yhteisiä hallinto- ja varainhoitoasetuksia koskeviinlisäohjeisiin sekä eri ohjelmiin osallistumista koskevien sääntöjen ja ehtojen pakolliseenyhtenäistämiseen, jolla saadaan aikaan yhteinen ja avoin järjestelmä. Toivon, ettäseitsemännen puiteohjelman arviointiprosessin aikana tehdyt päätelmät muodostavatperustan tulevalle työlle seuraavasta, kahdeksannesta.

Gunnar Hökmark (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan aivan ensiksi onnitellaesittelijää tätä väliarviointia koskevasta merkittävästä mietinnöstä. Mielestäni siitä onkorostettava kolmea asiaa.

Ensimmäinen kohta on yksinkertaistaminen – byrokratian vähentäminen – ja sen metotesimme, kun aloitimme seitsemännen puiteohjelman. Siitä todella tuli vähemmänbyrokraattinen, ja uskon, että tutkijat ja muut näitä hankkeita käsittelevät ovat tietoisiasiitä, mutta paljon enemmän on tehtävä. Ja minun mielestäni voimme jollakin tavallaluottaa enemmän vuosisatoja olemassa olleisiin yliopistoihin. Ne eivät karkaa rahojenkanssa.

Toinen kohta on huippuosaaminen. Koko yhteisen ja jaetun ponnistuksemme arvo onsiinä, että yritämme lisätä erityistä eurooppalaista arvoa, joka tarjoaa huippuosaamista.Meillä on kaikki jäsenvaltiot, jotka rahoittavat tutkimustaan ja tiedettään, ja meillä onmyös, kuten on mainittu, rakennerahastot. Jos emme tämän puiteohjelman osalta tähtäähuippuosaamiseen, menetämme kilpailuedun, joka meillä tulevaisuudessa on oltava.

Kolmas kohta on liikkuvuus. Mielestäni yksi silmiinpistävimmistä asioista, jonka olemmekokeneet, on se, että liikkuvuus, jonka puiteohjelman avulla voimme saada aikaan, luoerityiset puitteet ja erityiset edellytykset huippuosaamiselle. Olen myös tyytyväinen, ettäesittelijä on tehnyt ehdotuksen tutkimussetelistä ja pyrkinyt varmistamaan, että meillä ontutkijoiden välinen spontaani huippuosaamisen prosessi luomalla ja lisäämällä heidänliikkuvuuttaan.

Vielä kerran siis kiitokseni esittelijälle.

Seán Kelly (PPE). – (GA) Arvoisa puhemies, emme ole useinkaan tässä parlamentissayksimielisiä asioista, ja tänään oli selvää, että komissio ja eri parlamentin jäsenet olivatyksimielisiä tästä aiheesta ja erityisesti siitä, miten meidän pitäisi edetä. Esittelijä Jean-PierreAudy ansaitsee suuren kiitoksen. Kuten komission jäsen sanoi, hän esitteli runsaan jakattavan mietinnön.

(EN) Hän esitteli runsaan ja kattavan mietinnön, ja olen iloinen, että siinä on korostettumuutamaa yksinkertaista asiaa. Ensimmäinen on itse yksinkertainen: yksinkertaistaminen.Yksinkertaistamisen tarve on ehdottoman olennainen. Ilahduin kuullessani komissionjäsenen sanovan, että olemme siirtymässä aiempaa käyttäjäystävällisempäänvarainhoitoasetukseen. Meidän on yksinkertaistettava, luotettava tutkijoihin ja taattava,että meillä on todella parhaat tutkijat. Jos meillä on, sitten saamme tuloksia.


Lopuksi, olemme epäonnistuneet Lissabonin strategian kanssa. Tätä tilannetta ei voidatoistaa. Juuri tutkimuksen, demonstraation ja tuotannon avulla voimme saada aikaankilpailukykyä, jota EU niin kipeästi tarvitsee.

Petru Constantin Luhan (PPE). – (RO) Arvoisa puhemies, nykyisissä puitteissa japyrittäessä saavuttamaan Eurooppa 2020 -tavoitteet seitsemännellä puiteohjelmalla onvastattava nykyisiin haasteisiin. Pk-yritysten rahoituksen saatavuuden yksinkertaistamisellaniille annetaan mahdollisuus kehittää uudenlaisia palveluja ja tuotteita. Rahoitusosuudentason, tuotettavien asiakirjojen, tiedonsaannin ja erityisneuvonnan tarjoamisenmahdollisuuksien on oltava realistisia, koska muuten emme pysty luomaan puitteita, joillapk-yrityksiä autetaan pääsemään tähän ohjelmaan, tavoitteista riippumatta.

Katson myös, että on olennaisen tärkeää, että tutkimuksen kehittämiseen alueellisellatasolla kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota kannustamalla monen tasonkumppanuuksia ja tukemalla metodologisten oppaiden tai ohjeiden laatimista tätä varten.Emme voi saavuttaa tavoitteita laatimatta selkeästi menettelyjä ja rohkaisematta taitukematta hyödyllisten välineiden kehittämistä.

Derek Vaughan (S&D). - (EN) Arvoisa puhemies, myös minä haluan kiittää esittelijääja komission jäsentä. Kuten he molemmat sanoivat, tutkimus ja innovaatio ovat tärkeitäEuroopan talouden tulevaisuudelle: tiedän varmasti, että esimerkiksi Walesissa on moniayliopistoja, jotka hyödyntävät EU:n rahoitusta. Katson siksi, että on tärkeää, että me kaikkituemme riittävää rahoitusta tutkimukselle ja innovaatiolle EU:n talousarviossa; meidän eipitäisi sanoa tässä kokoontumisessa, että tuemme sitä, ja sitten äänestämme sitä vastaantalousarviokokouksessa.

Tänä iltapäivänä esiin nostetuista keskeisistä kysymyksistä haluan sanoa, että tietysti mekaikki tukisimme yksinkertaistamista, kuten yhteisiä sääntöjä. Olen kuitenkin tietoinenjoistakin huolista, jotka koskevat kiinteiden hintojen ja kertasuoritusten käyttämistä, jotenmielestäni meidän pitäisi pyrkiä noilla aloilla tietynlaiseen joustavuuteen ja harkintaan.

Väittäisin myös, että meidän pitäisi keskittyä tulokseen. Vaikka tulos on tärkeää, tutkimusja innovaatio kuitenkin tarkoittavat, että meidän on myös hyväksyttävä jonkin verranriskin ottamista, emmekä voi sulkea sitä pois. Lopuksi, tuen myös ehdotusta yliopistojenja yritysten välisten parempien yhteyksien luomisesta, jotta voimme hyödyntää kaikkeasuoritettua tutkimusta ja kehitystä.

Silvia-Adriana Ţicău (S&D). – (RO) Arvoisa puhemies, kilpailukyky ei ole Euroopanunionille mikään vaihtoehto. Euroopan unionin on oltava maailmanlaajuisestikilpailukykyinen, ja siksi meidän on investoitava tutkimukseen ja innovaatioon.

Valitettavasti tutkimusohjelmien edunsaajat käyttävät monia kansallisia ja EU:nrahoituslähteitä. Kaikissa näissä rahoituslähteissä on kuitenkin hyvin usein erilaisiamenetelmiä ja sääntöjä, jotka vaikeuttavat EU:n varojen saamista ja monimutkaistavatasioita edunsaajille, koska on opittava eri sääntöjä. Katsomme myös, että tutkimusta jainnovaatiota Euroopan unionissa voidaan kehittää ainoastaan vähentämällä byrokratiaa,yksinkertaistamalla ja lähentämällä menettelyjä, kehittämällä soveltavaa tutkimusta jahelpottamalla pienten ja keskisuurten yritysten rahoitusten saatavuutta. Pidämmevalitettavana sitä, että talous- ja rahoituskriisin takia jäsenvaltiot ovat vähentäneet koulutus-ja tutkimusmäärärahojaan, ja kehotamme niitä investoimaan koulutukseen ensisijaisenatavoitteena tämän kriisin aikana, koska tutkimuksen ja innovaation laatu riippuu myössiitä.


Haluan kiittää esittelijää, Jean-Pierre Audya, siitä, että hän on hyväksynyt esittämänitarkistuksen, jossa komissiota pyydetään ottamaan käyttöön enemmän rahaaseitsemännessä tutkimuksen puiteohjelmassa GNSS-sovellusten ja -palvelujen kehittämistävarten.

Pat the Cope Gallagher (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, uskon, että tällä mietinnölläon laaja tuki kaikissa parlamentin ryhmissä. Mietinnön tärkein osa on se, että unionin onpysyttävä tutkimuksen, innovaation ja tieteen etulinjassa. Se on tärkeää, koska ilmantutkimusta meistä ei voi tulla tulevaisuuden innovaattoreita. Tarvitsemme tutkimusta, joshaluamme luoda työpaikkoja, ja tarvitsemme tutkimusta, tietysti, säilyttääksemmetyöllisyyden EU:ssa ja pysyäksemme kilpailukykyisinä nousevien talouksien maihinverrattuna. Tarvitsemme myös julkista sektoria ja, todellakin, yksityistä sektoria, joka onmielestäni kasvun moottori taloudessa, kumppanuuden hengessä tapahtuvaa yhteistyötävarten.

Ponnistuksia pk-yritysten osallistumisen lisäämiseksi on myös edistettävä korkeimmallatasolla, ja meidän on varmistettava, että byrokratiaa on mahdollisimman vähän. EU:nvaltion tai hallitusten päämiehet hyväksyivät innovaatiounioni-lippulaiva-aloitteentavatessaan 4. heinäkuuta, mutta hyväksyminen ei riitä. Nyt tarvitaan toimintaa, ja tiedänmainiosti, että komission jäsen Geoghegan-Quinn on toiminnan komission jäsen ja hoitaaasian. Tutkimus ja innovaatio ovat keskeisiä välineitä. Ne ovat meidän käytössämme oleviavälineitä, joilla autetaan EU läpi tämän nykyisen talouskriisin.

Franz Obermayr (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, seitsemännen tutkimuksen jateknologiaan kehittämisen puiteohjelman tarkistuksen pitäisi perustua hankkeidenkansalaisille aiheuttamiin etuihin ja haittoihin. Tarkoitan esimerkiksi INDECT-hanketta,joka rahoitettiin seitsemännestä puiteohjelmasta. Tarkoitettua hyötyä terrorismintorjunnasta on punnittava kansalaisten vapautta ja tietosuojaa vastaan.

Meidän on siksi kysyttävä kaikkien hankkeiden osalta tämä kysymys: kuka hyötyy siitä jakenen oikeuksia samalla rajoitetaan? Se koskee myös tutkimusrahoitusta geenimuuntelunalalla. Hyötyjiä ovat suuret elintarvikevalmistajat ja etujärjestöt, mutta eivät varmastikansalaisemme. Kyllä, meidän on investoitava aiempaa enemmän tutkimukseen jakehitykseen, mutta meidän on myös arvioitava aiempaa paremmin hankkeita, joissamaksajina ovat loppujen lopuksi veronmaksajat.

Diane Dodds (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, kiitos esittelijälle tästä mietinnöstä jakiitokseni myös komission jäsenelle, joka kävi äskettäin Pohjois-Irlannin vaalipiirissäni,jossa tiedän hänen nähneen joitakin loistavia esimerkkejä tutkimuksesta ja innovaatiosta.

Pohjois-Irlannin talous on pienten ja keskisuurten yritysten taloutta – 97 prosenttia kaikistayrityksistä voidaan luokitella sellaisiksi – ja silti se on talous, joka on jäänyt jälkeen muistaYhdistyneen kuningaskunnan alueista ja Euroopasta puiteohjelman rahojen käyttämisessä.Byrokratia mainitaan suurimmaksi hankaluudeksi, ja monet pienyritykset ovatyksinkertaisesti huolestuneempia auki pysymisestä kuin tutkimusja innovaatio-ohjelmanpitkäaikaisista eduista.

Mielestäni Pohjois-Irlannin ilmailuteollisuuden antama esimerkki on merkittävä –suuremmat yritykset ohjaavat ja auttavat pienempiä yrityksiä todella pääsemään ohjelmaan– ja haluaisin käyttää tätä tilaisuutta hyväkseni kehottaakseni komission jäsentä tarjoamaanpienille ja keskisuurille yrityksille radikaaleja ja uusia tapoja hyödyntää tätä erittäin tärkeääohjelmaa.


Andreas Mölzer (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, seitsemännessä tutkimuksenpuiteohjelmassa ei ole kysymys vain tutkimuksesta yleensä; siinä on myös kyse yhdestätietystä tutkimusalasta, jonka pitäisi olla meille kaikille hyvin tärkeä Fukushiman katastrofinjälkeen. Siinä on kyse myös Euratom-ohjelman varoista.

Kuten me kaikki tiedämme, ydinvoimalobbarit ovat viime vuosina onnistuneet edistämäänydinvoimaa ilmastolle suotuisana vaihtoehtona. Ne ovat erityisen voimakkaita joissakinEU:n jäsenvaltioissa. Olemme myös hyvin tietoisia siitä, että jotkin jäsenvaltiot ovat menneetydinvoiman kanssa niin pitkälle, että niiden ei olisi helppoa vaihtaa vaihtoehtoihin. Mitähyötyä on suorituskykyisemmistä reaktoreista, jos ne sortuvat vesimassojen alla taimaanjäristysten sattuessa? Mitä hyötyä on tuottavimmastakaan ydinvoimalasta, jos pienivika riittää tekemään välittömän ympäristön lisäksi myös koko alueesta asumiskelvottomiavuosikymmeniksi? Siksi on tärkeää, että keskitymme entistä enemmän ydinturvallisuuteenja ajamme eteenpäin vaihtoehtojen kehittämistä.

Nyt, kun Euratomin tutkimusohjelmaa kohta jatketaan kaudeksi 2012–2013, Fukushimaapitäisi käyttää mahdollisuutena uudelleenpohdintaan.

Jarosław Leszek Wałęsa (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, kuunneltuani tämän päivänkeskustelua seitsemännestä puiteohjelmasta haluaisin käyttää tämän tilaisuudenkiinnittääkseni huomionne seuraavan ohjelman, kahdeksannen puiteohjelman,valmisteluihin. Meillä on siitä jo vihreä kirja, jossa tuskin mainitaan tarvetta tutkimukseenmuilla aloilla, kuten kalastuksessa. Tämän alan tutkimuksen suora rahoitus on valitettavastikehittymässä hyvin huolestuttavaan suuntaan. Aloitimme resursseilla, jotka seuraavissaohjelmissa asteittain vähenivät, ja nämä radikaalit leikkaukset johtivat siihen, ettäseitsemännestä puiteohjelmasta jätettiin kokonaan pois meritutkimus erityisenärahoituskohteena.

Tilanteen on muututtava seuraavassa puiteohjelmassa, jotta voimme saavuttaa uudistetunyhteisen kalastuspolitiikan tavoitteet. Kalastusalalla on monia ongelmia, joten tutkimusja tieteellinen tukityö ovat voimakas väline tämän alan kestävän kehityksen edistämiseen.Siksi on niin tärkeää osoittaa asianmukaista rahoitusta tätä tavoitetta varten. Kiitos.

Máire Geoghegan-Quinn, komission jäsen. – (GA) Arvoisa puhemies, olen hyvin kiitollinenarvokkaasta keskustelusta, jonka olemme täällä tänä iltana käyneet, ja haluaisin kiittääkaikkia jäseniä, jotka osallistuivat tähän arvokkaaseen keskusteluun.

(EN) Teen tiiviisti yhteistyötä tämän parlamentin kanssa, kun etenemme rakentamaantutkimuksen ja innovaation tulevaa ohjelmaa, jossa on todella eurooppalaista lisäarvoa.

Vuoden loppuun mennessä – itse asiassa 30. marraskuuta – esitämme ehdotuksemmetutkimuksen ja innovaation tulevista rahoitusohjelmista yhteisen strategisen kehyksenpuitteissa. Olemme jo esittäneet vihreässä kirjassamme joitakin ajatuksia siitä, miten tämäsaadaan aikaan yhdistämällä eri välineitä EU:n tasolla yhden kattavan ohjelman alle. Voimmetukea koko innovaatioketjua, koko matkaa perustutkimuksesta markkinoille saattamiseen.Uskon, että tällä tavalla saamme investoinneistamme irti mahdollisimman suurenvaikutuksen.

Odotan erittäin innokkaasti kuulevani tulokset keskusteluistanne vihreästä kirjastamme,joka ymmärtääkseni hyväksytään kesän lopulla. Voin vakuuttaa teille, että Maria da GraçaCarvalhon, Judith A. Merkiesin, Jean-Pierre Audyn ja Marisa Matiasin mietintöjen antamarikastuttava panos otetaan asianmukaisesti huomioon lainsäädäntöehdotuksia laadittaessa.


Lopuksi haluaisin muistuttaa, että järjestämme 10. kesäkuuta vihreää kirjaa koskevankuulemisen päätöstapahtuman, johon on kutsuttu monia tämän parlamentin jäseniä,joitakuita teistä puhujiksi. Haluan kertoa parlamentin jäsenille, että verkkokyselyyn saatiinyli 1 300 vastausta. Myös lausuntoasiakirjoja oli odottamaton määrä. Saimme yli700 kyseistä asiakirjaa kansallisilta hallituksilta, Euroopan laajuisilta yhdistyksiltä, yrityksiltä,yliopistoilta ja alueellisilta ja paikallisilta järjestöiltä. Vastauksia tuli kaikista Euroopanunionin jäsenvaltioista ja muualta. Katson tämän todistaneen suuresta mielenkiinnosta,jota Eurooppa kiinnittää tutkimukseen ja innovaation tulevaa kasvuamme edistävinätoimina.

Haluan siis vielä kerran kiittää teitä tästä näkemyksestä ja vauhdista, jota tämä parlamenttion antanut seitsemännen puiteohjelman väliarvioinnille.

Jean-Pierre Audy, esittelijä. – (FR) Arvoisa puhemies, haluan kiittää parlamentinpuhemiehistöä siitä, että tämä keskustelu voitiin käydä, koska se ollut alun perinesityslistalla. Kaikille poliittisille ryhmille on hyvin hyödyllistä voida keskustella tästämerkittävästä kysymyksestä.

Haluaisin myös ilmaista, miten kiitollisia olemme teille, arvoisa komission jäsen. Puhunniiden kaikkien puolesta, jotka arvostavat teitä erittäin paljon. Teillä on jopa Euroopankansanpuolueen (kristillisdemokraatit) irlantilaisten jäsenten tuki. Kuten voitte nähdä,näissä asioissa voi kuitenkin tapahtua mitä vain. Kiitos siitä, mitä teette. Luotamme todellateihin yksinkertaistamisen ja muiden teille lähettämiemme merkittävien viestien osalta,arvoisa komission jäsen.

Haluaisin kiittää esittelijöitä kaikista poliittisista ryhmistä, kollegoitani, jotka jättivät lukuisiatarkistuksia, ja tähän mietintöön osallistuneita – ja haluaisin esittää erityiskiitoksenPPE-ryhmään kuuluville.

Kiitos keskustelusta yksinkertaistamisesta; olemme panneet kommenttinne merkille. Sanat"teollinen kilpailukyky" herättävät odotuksia. Meidän on saatava aikaan yhteys tutkimuksenja kaupan – eli tutkimuksen ja innovaation – välille eurooppapatentin avulla. Tutkimuson muunnettava kasvuksi. Kuten Herbert Reul sanoi, meidän on tietenkin kannustettavahuippuosaamista. Meistä on tultava maailman parhaita, ja juuri huippuosaamiselle saammesen aikaan. Kuten aiemmin kuitenkin sanoin, emme tiedä, ketkä saavat Nobeleita viidentai kymmenen vuoden päästä. Meidän on siksi saatava aikaan tasapaino huippuosaamisenja jakamisen välillä koko EU:ssa. Aivan kuten urheilussa, jossa voitamme maailmanparhaiden pelaajien ansiosta, meidän on saatava maailman parhaat tutkijat.Huippuosaaminen on avainsana.

Lopuksi, olemme ehdottaneet rahoituksen määrän kaksinkertaistamista, mutta eimaatalouden tai rakennerahastojen kustannuksella. Tavoitteena on aiempaa parempiyhteensovittaminen jäsenvaltioiden kanssa. Valtion tai hallitusten päämiehet ovat kertoneetmeille, että he eivät lisää julkisen sektorin maksujen määrää. Sen sijaan meidän onparannettava EU:n rahastojen, kansallisten rahastojen ja alueellisten rahastojen – joistajotkin muuten tulevat EU:n rahastoista – yhteensovittamista johdonmukaisuuden jaasianmukaisen politiikanteon vuoksi.

Viimeinen kohtani, arvoisa puhemies, on tämä: Olin ehdottanut – ehdotusta ei hyväksytty,mutta tämä on aihe, jota meidän on käsiteltävä poliittisella tasolla – että hyväksymme EU:ntutkimussuunnitelman puolustusteollisuutta varten. Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden


on aika, Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 45 artiklan nojalla, harkita suurtatutkimusohjelmaa puolustuslaitteiden ja tietysti kaksikäyttöisten laitteiden alalla.

Puhemies. – (IT) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan huomenna klo 12.00.


András Gyürk (PPE), kirjallinen. – (HU) Seitsemäs tutkimuksen ja teknologiankehittämisen puiteohjelma on maailman merkittävin tutkimuksen tukiohjelma, jolla onkeskeinen asema EU:n kilpailukyvyn ylläpitämisessä ja Eurooppa 2020 -strategiantäytäntöönpanossa. Seitsemäs puiteohjelma tarjoaa merkittävää lisäarvoa EU:n tutkimuksenja innovaation alalla. Väliarviointi kuitenkin paljasti, että monia aloja on kehitettävä. Minunmielestäni seitsemännen puiteohjelman menestykselle on olennaista kaksi näkökohtaa.Ensimmäinen ja kiireellisin tehtävä on byrokraattisten rasitusten yksinkertaistaminen.Liian monimutkainen hallinto on kallista ja se on pidäke pk-yritysten osallistumiselleseitsemänteen puiteohjelmaan. Päällekkäisten rakenteiden purkaminen, varojen aiempaanopeampi siirtäminen ja seitsemännen puiteohjelman yhtenäistäminen kansallistenensisijaisten tavoitteiden kanssa voivat kaikki edistää sitä, että mahdollisimman monettoimijat kiinnostuvat tutkimusja innovaatiotoimista. Toiseksi haluaisin korostaahuippuosaamiseen perustuvan lähestymistavan merkitystä, koska seitsemännenpuiteohjelman varoja voidaan käyttää tehokkaimmin, jos tuettavien tutkimushankkeidenvalinta perustuu huippuosaamiseen. Väliarviointi kuitenkin paljasti, että tietyt maat ovataliedustettuja varojen siirron osalta. Tärkein tämän taustalla oleva syy on se, että näilläjäsenvaltioilla ei tutkimuksen taustarakenteita, joiden avulla ne voisivat täyttäähuippuosaamiseen perustuvat kriteerit. Seitsemännen puiteohjelman ja rakenne- jakoheesiorahastojen väliset synergiat on siksi tarkistettava, mikä voisi puolestaan edistääkehityksestä jälkeen jääneiden rakenteiden kehittämistä. Tällä tavalla voimme tarjotatasapuoliset toimintaedellytykset kaikille jäsenvaltioille huippuosaamiseen perustuvanarvioinnin osalta.

Filiz Hakaeva Hyusmenova (ALDE), kirjallinen. – (BG) Seitsemäs tutkimuksen,teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelma on tärkeä väline Eurooppa 2020-strategian tavoitteiden saavuttamiseksi. EU:n johtoasema teknologisessa innovaatiossa jaunionin tuleva kilpailukyky riippuvat myös erittäin paljon tieteellisestä tutkimuksesta.Tämän osalta on keskityttävä enemmän ohjelman tukeen, yritysten vaatimustenyhdistämiseen entistä paremmin ja EU:n muiden rahoitusvälineiden ja rakennerahastojenyhteensovittamiseen entistä paremmin.

Ohjelman onnistumiseen vaikuttavia merkittäviä tekijöitä ovat myös sen tarjoamiamahdollisuuksia koskevan tiedon saatavuuden tarjoaminen mahdollisimman suurellemäärälle sidosryhmiä ja hakumenettelyjen yksinkertaistaminen, sillä ne ovat tällä hetkelläliian monimutkaisia. Haluan toistaa, että onnistuneesti loppuunsaatettujen hankkeidentuloksista on tiedotettava laajasti, jotta aiempaa useammat yritykset voivat saada ne jamahdollisuuksien mukaan käyttää niitä.

Tiede itsessään ei ole päämäärä. Sen pitäisi tarjota etuja taloudelle ja yhteiskunnalle.Yksittäisten ohjelmien välisiä yhteyksiä on vahvistettava johdonmukaisuuden takaamiseksi,kun tiede- ja demonstrointihankkeita sekä markkinoiden testaamista ja markkinoidentoistoa koskevia hankkeita toteutetaan. Siten pystymme saamaan aikaan aiempaa enemmän


tehokkuutta ja enemmän eurooppalaista lisäarvoa seitsemännen puiteohjelmanrahoituksesta.

Jacek Olgierd Kurski (ECR), kirjallinen. – (PL) Kaikkien innovaatiota koskevienmietintöjen pysyvä ongelma on se, että niissä ei ole selkeää ja erityistä kehystä EU:n varoistatehdyille T&K-investoinneille. Tämä ongelma näkyy jälleen Jean-Pierre Audyn mietinnössä,ja se koskee etenkin vielä toista ratkaisematonta kysymystä eli EU:n rahoituksenepätasapainoa. Laatija tuskin mainitsee tasa-arvon puutetta Länsi-Euroopan ja uusien EU:njäsenvaltioiden rahoituksen käytössä. Rahoituksen heikko tilanne voidaan nähdä muuanmuassa riskinjakorahoitusvälineen käytössä. Välineen puitteissa rahoitettuja hankkeita onpantu täytäntöön vain 18:ssa 27 jäsenvaltiosta. Lisäksi sen suurimmat edunsaajat ovat niinsanottujen vanhojen EU:n jäsenvaltioiden hakijoita: Saksa (23,1 prosenttia kaikistarahoituksen saaneista), Espanja (19,1 prosenttia), Yhdistynyt kuningaskunta (9,9 prosenttia)ja Alankomaat (8,3 prosenttia). Tällä hetkellä välineestä rahoitetaan noin kolmannestutkimuksesta. Minusta näyttää, että sitä pitäisi kasvattaa suhteellisesti, jotta yrittäjän omatmaksut eivät ylittäisi 10–15 prosenttia vaaditusta määrästä (tällä hetkellä vaadittu määräon 15–25 prosenttia tutkimukseen osoitetusta määrästä). Meidän pitäisi muistaa, että yksiEU:n päätehtävistä on yhteiskunnallisen ja maantieteellisen epätasapainon poistaminenjakamalla innovaatiosta johtuvia etuja koko EU:hun. Emme pysty saavuttamaan tätätavoitetta, jos jätämme uudet EU:n jäsenvaltiot huomiotta taloudellisesti ja tuemme sitenlisää yksipuolista "aivovuotoa".

Krzysztof Lisek (PPE), kirjallinen. – (PL) Suhtaudun myönteisesti kasvavaan suuntaukseenlisätä tieteellisen tutkimuksen rahoitusta Euroopan unionissa. Katson kuitenkin, ettävoimiemme ja menojemme yhdistäminen tällä alalla on olennaisen tärkeää. Uudistuksiapitäisi panna täytäntöön kansallisella tasolla mahdollisimman pian, jotta voidaan perustaakeskuksia, jotka tekevät hyvää yhteistyötä, ja välttää samoja hankkeita koskevan työnpäällekkäisyyttä. Sillä edistettäisiin myös varojen käytön parantamista. Euroopan unioninon muistettava tutkimuksen merkitys kilpailuedun tarjoamisessa tämän päivänglobalisoituneessa maailmassa. Jäsenvaltioiden erityisesti pitäisi uudistaa tapaa, jolla netoteuttavat turvallisuutta koskevaa tutkimusta, joka on yksi mietinnössä mainituistakeskeisistä aloista, jotta voidaan varmistaa, että se on parasta mahdollista rahoituskriisinaikana.

Marian-Jean Marinescu (PPE), kirjallinen. – (RO) Seitsemännen tutkimuksenpuiteohjelman houkuttelevuutta ei ole vielä täysin osoitettu teollisuudessa. Sen lisäksi, ettätarvitaan uutta rahoitusta, Euroopan unionilta, jäsenvaltioilta ja alueilta edellytetään myöstutkimuksen, kehityksen ja innovaation aiempaa parempaa yhteensovittamista.

Ensimmäiseksi on parannettava koheesiorahastojen ja tutkimuksen puiteohjelman välistäyhteyttä. Minun on korostettava koheesiopolitiikan merkitystä, koska siitä on tullutmerkittävä tuen lähde Euroopassa tutkimukselle ja innovaatiolle.

Toiseksi, tutkimusja innovaatiotoimet on räätälöitävä markkinoiden erityistarpeisiin.Tämä EU:n markkinoiden innovatiivisia teknologioita koskeva kysyntä on tunnistettava,jotta innovaation tulokset voidaan myydä. Minun mielestäni saatavilla pitäisi olla soveltuviarahoitusvälineitä, joilla tuetaan innovatiivisten teknologioiden onnistunutta käyttöönottoaEU:n markkinoilla.

Viimeisenä vaan ei vähäisimpänä haluaisin mainita, että EU:ssa on valtava epätasapainorahoituksen osoittamisessa, sillä tulokset osoittavat, että vanhat jäsenvaltiot käyttävätsuurimman osan taloudellisista resursseista. Tämä tilanne on vastoin alueellisen


yhteenkuuluvuuden tavoitetta, jonka mukaan jäsenvaltioita kehitetään tasapainoisestimaantieteellisestä näkökulmasta ja joka on Lissabonin sopimuksessa säädetty tavoite.

Pavel Poc (S&D), kirjallinen. – (CS) Suhtaudun myönteisesti ehdotukseen varmistaa,että seitsemännestä puiteohjelmasta tuetulla tutkimuksella pyritään löytämään ratkaisujaEU:n ongelmiin aloilla, jotka on esitetty seitsemännen puiteohjelman erityisohjelmassa"Yhteistyö". Se koskee ensisijaisesti terveydenhuoltoa, mukaan luettuna kliininen jaehkäisevä tutkimus ja lääketeknologiat. Syöpä on toiseksi yleisin kuolinsyy Euroopassa,ja koska väestö vanhenee, odotetaan, että yhdellä kolmasosalla miehistä ja neljäsosallanaisista on tästä sairaudesta suoraa kokemusta 75 ikävuoteen mennessä. Syöpätutkimuson monien läpimurtojen äärellä, erityisesti tarkempien ja edullisempien menetelmienosalta, ja myös sellaisten menetelmien osalta, jotka eivät ole niin rasittavia potilaille, sekäennaltaehkäisevien tarkastusten että tosiasiallisten hoitojen suhteen. Syöpätutkimuksenrahoittaminen voi pelastaa ihmishenkiä ja leikata hoitokustannuksia. Kiitän poliittistatahtoa tukea rahoitusta, joka on ohjelman nojalla jo osoitettu syöpätutkimukselle. Tätärahoitusta ei saa vähentää EU:n nykyisessä taloustilanteessa; päinvastoin, meidän ontarjottava lisää. Haluan korostaa, että jos voimme yhdistää voimamme valtioiden rajojenpoistamisen tai avaruusasemien rakentamisen kaltaisten kunnianhimoisten hankkeidentoteuttamiseksi, meidän pitäisi pystyä löytämään tapa tehdä syövästä tauti, jota kenenkäänei tarvitse pelätä. Sen aikaansaamiseksi tarvitsemme tukea hoitomenetelmiä jaennaltaehkäisyä koskevaan tutkimukseen ja niiden koordinointia. Syövän torjunta oneurooppalainen kysymys, jonka pitäisi olla ensisijainen tavoitteemme, seitsemännenpuiteohjelman rahoituksesta aina EU:n tason kattovirastoon asti.

19. EU:n ja Kanadan kauppasuhteet (keskustelu)

Puhemies. – (IT) Esityslistalla on seuraavana keskustelu Vital Moreiran kansainvälisenkaupan valiokunnan puolesta komissiolle esittämästä suullisesta vastattavasta kysymyksestäEU:n ja Kanadan kauppasuhteista (O-000053/2011 – B7-0213/2011).

Vital Moreira, laatija. – (PT) Arvoisa puhemies, parlamentin kansainvälisen kaupanvaliokunnan puheenjohtajana velvollisuutenani on esittää komissiolle suullisesti vastattavakysymys talous- ja kauppasopimusneuvotteluista Kanadan kanssa.

Kaksi vuotta sen jälkeen, kun neuvottelut alkoivat toukokuussa 2009, on merkkejä, ettäne voitaisiin saattaa päätökseen tämän vuoden kuluessa. Neuvottelujen etenemisen vuoksinyt on ihanteellinen hetki saada komissiolta tietoa joistakin näiden neuvottelujentärkeimmistä kohdista.

Valiokuntani hyväksymän kysymyksen teksti tunnetaan hyvin, ja jotta säästyn senlukemiselta, arvoisa puhemies, oletan, että siitä on jäljennöksiä.

Kuten tiedämme, parlamentilla on Lissabonin sopimuksen jälkeen ollut oikeus saada tietoakaikista kansainvälisiä sopimuksia koskevien neuvottelujen vaiheista. Se kattaa tietystikansainväliset kauppasopimukset, jotka kuuluvat parlamentin yksinomaiseen toimivaltaanja joiden osalta parlamentin valvonta on vielä perustellumpaa.

On tärkeää mainita, että kaupasta vastaava komission jäsen De Gucht ja kaupan pääosastoovat täyttäneet tämän velvollisuuden tiedon tarjoamisesta johtamalleni parlamentinvaliokunnalle, tässä ja muissa tapauksissa. On kuitenkin tärkeää jakaa tietoa parlamentilleja kansalaisille tärkeimpinä käsiteltävinä olevista asioista, ottaen huomioon neuvottelujenedistys tässä tapauksessa. Tämä sisältää asioita, jotka ovat sellaisenaan erittäin tärkeitä


parlamentille ja EU:n kansalaisille, esimerkiksi kuuluisa tervahiekkaa koskeva kysymys jaKanadan vastustus Maailman kauppajärjestössä EU:n hylkeistä valmistettuja tuotteitakoskevalle kiellolle.

Katsomme siksi, että tämä suullinen kysymys ja sen kattamat mahdolliset kehitysvaiheetovat erittäin tärkeitä. Enää on ilmoitettava parlamentille, että tähän suulliseen kysymykseenliittyy, kuten tavallista, päätöslauselma samasta kysymyksestä ja siitä äänestetään tänäkeskiviikkona. Molemmat aloitteet osoittavat suuren mielenkiinnon, jota kansainvälisenkaupan valiokunnan ja meidän mielestämme parlamentin pitäisi osoittaa tätä asiaa kohtaan.

Máire Geoghegan-Quinn, komission jäsen. – (GA) Arvoisa puhemies, komission jäsende Gucht ei pääse nyt paikalle, ja hän on pyytänyt antamaan seuraavan lausunnonvastauksena Vital Moreiran laatimaan suullisesti vastattavaan kysymykseen.

(EN) Tämän päivän täysistuntokeskustelu neuvotteluista kattavasta talous- jakauppasopimuksesta Kanadan kanssa on erittäin tervetullut. Nämä neuvottelut ovat tähänmennessä edenneet joutuisasti, ja suuresta osasta sopimusta pitäisi olla mahdollista sopiaennen vuoden loppua, ja virallinen päättäminen tapahtuisi vuoden 2012 alussa.

Olemme kuitenkin pääsemässä siihen neuvottelujen vaiheeseen, jossa asiat vaikeutuvat:erityisesti siksi, että jotkin jäljellä olevista asioista liittyvät talousrakenteemme taisääntelyjärjestelmiemme ominaiseroihin.

Tämä on erittäin hyödyllinen sopimus molemmille osapuolille, ja sillä on myönteisiävaikutuksia yrityksille, investoijille ja kuluttajille, suunnitellun erittäin laajan soveltamisalanansiosta. Aineellisesta näkökulmasta laskemme, että tämä voi tuoda molemmille talouksille20 miljardia euroa lisää vuodessa. Vaikka EU:n offensiiviset edut, kuten provinssien julkisethankinnat, kuuluvat provinssien toimivaltaan, meille on vakuutettu, että Kanadan provinssitja alueet ovat sitoutuneet neuvotteluihin ja sopimuksen täytäntöönpanoon.

Erityisten huolenaiheidenne osalta EU:n jäsenvaltiot ovat nyt päässeet yhteisymmärrykseenniin sanotun kiellettyjen asioiden luetteloa koskevasta toimintamallista. Tärkein syy siihen,miksi Kanadan kaltainen kauppakumppani suosii kiellettyjen asioiden luetteloa, on se, ettäse tarjoaa paljon enemmän avoimuutta ja oikeusvarmuutta, koska siinä tehdään hyvinselväksi, mitkä palvelut jätetään markkinoiden avaamisen ulkopuolelle, mukaan luettunamyös se, missä julkisella sektorilla on monopoleja ja yksinoikeuksia. Siten kiellettyjenasioiden luetteloa koskeva toimintamalli ei mitenkään haittaa EU:n jäsenvaltion valmiuksiasäilyttää edelleen oikeus monopoliin tietyn palvelun osalta tulevaisuudessa.

EU:n ja Kanadan on päätettävä, mihin sitoumuksiin ne ovat tai eivät ole valmiita kullakinalalla, myös julkisten palvelujen tai sellaisten muiden palvelujen osalta, joissa tulevanpolitiikan joustavuus on tärkeää.

EU:n hallituksilla on edelleen mahdollisuus säätää yleisen julkisen palvelun velvoitteitayksityisille toimijoille ja tukea tarvittaessa julkisia palveluja. Kauppasopimuksilla ei säädetäyksityistämistä tai sääntelyn purkamista koskevista velvoitteista, eikä tämä CETA-sopimuspoikkea siitä, koska siinä on säännöksiä kestävästä kehityksestä, joka kattaa talouteen,ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyvät näkökohdat. Kyseiset säännökset sisällytetääntäysimääräisesti kauppasopimukseen.

Panemme merkille huolet, jotka on ilmaistu EU:n hyljekieltoa ja Kanadan öljyhiekkaakoskevasta WTO-paneelista. Vaikka ymmärrämme nämä huolet, katsomme, että näidenprosessien erottamiseen CETA-neuvotteluista on hyvät syyt. Neuvotteluissa – kuten missä


tahansa kauppaneuvotteluissa – ei kuitenkaan mitenkään estetä EU:n tai senkumppanimaiden valmiuksia laatia ja panna täytäntöön ympäristötoimenpiteitä.

Tarkemmin sanottuna, polttoainelaatudirektiivin osalta haluan tehdä ehdottoman selväksi,että neuvotteluilla ja tulevalla sopimuksella ei nyt eikä tulevaisuudessa puututa millääntavalla kielteisesti kyseisen direktiivin täytäntöönpanoon.

Arvoisat parlamentin jäsenet, lähenemme sopimusta, joka auttaa meitä antamaan kipeästikaivattua vauhtia EU:n ja Kanadan talouksille. Odotamme kuulevamme parlamentinnäkemyksiä tämän päivän keskustelun aikana ja odotamme päätöslauselmaa, jonkamyöhemmin annatte.

Georgios Papastamkos, PPE-ryhmän puolesta. – (EL) Arvoisa puhemies, Kanadanaloitteesta tapahtunut neuvottelujen uudelleen aloittaminen kahdenvälisen yhteistyönajanmukaistamiseksi kattavan talous- ja kauppasopimuksen nojalla on myönteinen liike,kuten valiokunnan puheenjohtaja, Vital Moreira, pani merkille. Meitä kuitenkin huolestuttaayksi asia, joka liittyy Kanadan liittovaltiorakenteeseen. Tarkoitan sitä, että yksittäistenprovinssien on sovellettava sopimusta esteettä ja yhtenäisesti.

Kahden kumppanin välisten kauppasuhteiden puitteissa muun muassa tärkeät maataloudenoffensiiviset ja defensiiviset edut ovat vaarassa. Tämän kohdan osalta haluaisin esittäätänään poissa olevan Elisabeth Jegglen näkemyksen. Maantieteellisten merkintöjentäysimääräisestä suojelusta pyritään tekemään ensisijainen tavoite, koska EU:n laadukkaitamaataloustuotteita väärennetään koko ajan enemmän. Kanada, kuten muut valtiot, jotkasuojelevat maantieteellisiä merkintöjä tuotemerkeillä, vastustaa, kuten me kaikki tiedämme,vaatimuksia, joita EU tästä kohdasta teki Dohan kierroksen neuvotteluissa. Eri provinssienerilainen lainsäädäntö on toinen ongelmallinen näkökulma.

Muuntogeenisiä organismeja koskevan kysymyksen osalta haluaisin muistuttaa parlamenttiasiitä, että unioni ja Kanada ovat allekirjoittaneet molempien osapuolten hyväksymänratkaisun tämän erimielisyyden ratkaisemiseksi. Kanada on sopinut ratkaisevansaerimielisyyden vastineeksi bioteknisiä kysymyksiä koskevasta kahdenvälisestäsääntelyvuoropuhelusta. Kehotan komissiota puolustamaan EU:n sääntelypuitteidentarjoamaa korkeatasoista suojaa meneillään olevien neuvottelujen aikana.

Lopuksi haluaisin mainita Kanadan maatalousalalla kauppaa käyvät valtionyhtiöt, joilla,kuten me kaikki tiedämme, on laajat valtuudet ja jotka voivat toimia monopoleina. Kanadanpuolella on tehtävä erityisiä sitoumuksia. Myös tätä vaatimusta unioni korostiWTO-neuvottelujen aikana.

David Martin, S&D-ryhmän puolesta . – (EN) Arvoisa puhemies, ryhmäni mielestäkunnianhimoisessa ja kattavassa talous- ja kauppasopimuksessa Kanadan kanssa on moniaetuja. Meillä on kuitenkin neljä kynnyskysymystä.

Ensinnäkin öljyhiekan kaivaminen, joka vahingoittaa paikallista monimuotoisuutta; senosalta korostamme EU:n oikeutta käyttää polttoainelaatudirektiiviä sen käytön kieltämiseksi.Olin tyytyväinen siihen, mitä komission jäsenellä oli asiasta sanottavanaan.

Toiseksi, meidän on vaikea kuvitella, että parlamentti hyväksyy kauppasopimuksen Kanadankanssa, vaikka Kanada esittää WTO:n kautta haasteen EU:n kauppakiellosta. Tämän osaltaen voi hyväksyä komission jäsenen näkemystä siitä, että meidän olisi pidettävä nämä kaksiasiaa erillään. Minun mielestäni ne liittyvät toisiinsa äänestäjien silmissä ja ne liittyvät


toisiinsa minun silmissäni. En ehdottomasti äänestä sopimuksen puolesta, ellei tätä kiistaaratkaista ennen kuin pääsemme tämän sopimuksen loppuvaiheisiin.

Kolmanneksi, emme voi hyväksyä mitään rajoituksia Kanadan valmiuksiin käyttääTRIPS-sopimuksen joustavuutta viedä halpoja geneerisiä lääkkeitä kehitysmaihin. Se onmerkittävä geneeristen lääkkeiden lähde kehitysmaille, emmekä saisi alistualääketeollisuuden painostukseen tehdä geneeristen lääkkeiden tarjonnasta vaikeampaaKanadalle.

Neljänneksi, emme voi hyväksyä sopimusta, jossa ei käsitellä paikallisten pk-yritysten javaltion monopolien erilaisia normeja ja etuuksia Kanadassa. Tähän kohtaan GeorgiosPapastamkos viittasi puhuessaan provinssien ja liittovaltion asetusten eroista. Ne onkäsiteltävä ennen kuin tämä sopimus saadaan päätökseen.

Jos kuitenkin huomaamme, että lopullisessa tekstissä käsitellään näitä asioita ja että siinävähennetään kunnianhimoisesti tulleja EU:n alkoholijuomilta, EU:n koneilta, EU:n autoiltaja muilta aloilta, tuemme tyytyväisinä sellaista vapaakauppasopimusta. Korostan kuitenkin,että neljä mainitsemaani asiaa ovat kynnyskysymyksiä, ja niitä on käsiteltävä asianmukaisestinäissä neuvotteluissa.

Metin Kazak, ALDE-ryhmän puolesta. – (BG) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen,hyvät kollegat, kansainvälisen kaupan valiokunnan esittämässä päätöslauselmassa ilmaistaanselkeästi tuki Kanadan kanssa käynnissä oleville neuvotteluille kattavan talous- jakauppasopimuksen tekemisestä. Kanada on yksi vanhimmista ja läheisimmistäkauppakumppaneistamme, tällä hetkellä 11. suurin, ja kahdenvälisen kaupan sääntelynpurkamisen mahdolliset edut ovat ilmiselviä, ja ne käyvät ilmi myös komission ja Kanadanhallituksen lokakuussa 2008 tekemästä tutkimuksesta.

Yksityinen sektori Euroopan unionissa ja Kanadassa on myös ilmaissut vahvan tuen kyseisenkattavan sopimuksen tekemiselle, vaikka monia haasteita edelleen onkin, neuvottelujenaikana julistettujen ylevien tavoitteiden huomioon ottamisessa.

Minun mielestäni meidän on ensimmäiseksi tehtävä vaikutustenarviointi, joka selventäähieman kyseisen sopimuksen hyviä ja huonoja puolia. Toiseksi, miten realistisia ovatkomission odotukset, että neuvottelut saadaan päätökseen vuoden 2011 loppuunmennessä? Voiko komissio myös taata, että lopullinen sopimus sisältää luvun kestävästäkehityksestä parlamentin vaatimusten mukaisesti? Sisältääkö tämä luku työnormit,monenvälisiin ympäristösopimuksiin liittyvät velvoitteet sekä tehokkaan mekanisminniiden valvomiseksi?

Onko jo suunniteltu suunnitelmaa, jonka avulla komissio voi ratkaista markkinoille pääsyynliittyvät kysymykset? Voidaanko talousrakenteita ja sääntelyjärjestelmiä koskevat nykyiseterot ylittää lähitulevaisuudessa?

Aikoko komissio hyväksyä vastavuoroisuuden periaatteen soveltamisen osana nykyisiäoikeussuojamenetelmiä kauppakiistojen ratkaisemisen osalta? Katsooko komissio, ettäpitkällä aikavälillä "kiellettyjen asioiden luetteloa" koskevan toimintamallin täytäntöönpanoapalvelujen sääntelyn purkamisessa voidaan käyttää ennakkotapauksena myös muissa,tulevissa neuvotteluissa?

Nämä kysymykset luonnollisesta edellyttävät vastauksia, jotka luotan saavani.


Keith Taylor, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, kuten muut ovatmaininneet, Kanada on todellakin EU:n vakaa kumppani. Ryhmämme hyväksyykokonaisuudessaan tullien poistamisen, josta nyt neuvotellaan CETA-sopimuksen puitteissa.

Surullista kyllä, CETA-sopimukseen liittyy joitakin muita vaatimuksia ja poliittisiatavoitteita, jotka ovat mielestämme erittäin huolestuttavia. Mainitsen kaksi ongelmallisinta,ja ensimmäinen niistä on kiellettyjen asioiden luettelo kaupan vapauttamista koskevissaneuvotteluissa. Tavallisesti vapaakauppasopimusneuvotteluissa nimetään palvelut, joidenvapauttamiseen ollaan valmiita. Näiden ehdotusten nojalla kuitenkin kaikki palvelut ovatavoinna lukuun ottamatta niitä, jotka on erityisesti jätetty ulkopuolelle alusta alkaen.Vihreinä katsomme, että on olemassa joitakin palveluja, erityisesti niitä, joissa on kyseyleishyödyllisyydestä, jotka ovat liian arkaluontoisia ja mahdollisesti liian haavoittuvia,jotta niistä voidaan neuvotella tämän "kiellettyjen asioiden luetteloa" koskevantoimintamallin nojalla. Olemme esittäneet joitakin tarkistuksia ja odotamme kollegoiltatukea.

Toinen huolestuttava ala koskee hankintoja. Olemme huolestuneita vaikutuksesta, jokaCETA-sopimuksella on tulevaisuudessa hankintoihin. Antaakseni vain yhden esimerkin,Ontarion vihreää energiaa koskeva laki olisi CETA-sopimuksen nojalla laiton. Tällä laillaedistetään uusiutuvien energialähteiden tuotantoa ja syöttämistä ja ohjataan investointejapaikallisiin talouksiin. Se on vain yksi esimerkki siitä, miten CETA-sopimuksella puututaanKanadan sisäpolitiikkaan.

Vaikka Kanada on yksi vanhimmista kauppakumppaneistamme, emme voi kieltää sitä,että toisinaan meillä todella on erilaisia mielipiteitä. Kanada esimerkiksi vastustaa EU:nmuuntogeenisiä organismeja koskevaa politiikkaa. Se aloittaa WTO:n toiminnan EU:nhyljekieltoa vastaan raakalaismaisen vuotuisen hylkeiden teurastuksensa lisäksi, eikäunohdeta, että se vastustaa EU:n polttoainelaatudirektiiviä suojellakseen tervahiekanvientiään EU:hun.

Mielestäni on tärkeää, että esitämme kaikki nämä huolenaiheet ja kehotamme komissiotasitoutumaan edelleen lujasti tämän paikan periaatteisiin ja politiikkaan.

Paul Murphy, GUE/NGL-ryhmän puolesta . – (EN) Arvoisa puhemies, EU:n ja Kanadankauppasopimusneuvotteluja ovat ajaneet suurimmat eurooppalaiset ja kanadalaisetmonikansalliset yhtiöt, jotka haluavat päästä elintärkeiden julkisten palvelujen markkinoillevoidakseen hyötyä työläisten ja kuluttajien kustannuksella. Tämä sopimus olisiyksityistämisen peruskirja, erityisesti veden, televiestinnän ja sähkön osalta.Investointiluvussa annettaisiin yhtiöille häpeällisesti oikeus haastaa hallitukset oikeuteen,kun sosiaali- tai ympäristöpolitiikalla estetään niiden voitontavoittelu.

Kanadan tervahiekasta on tullut BP:n, Totalin ja Shellin kaltaisten suurten öljy-yhtiöidenleikkikenttä. Nämä öljyesiintymät tuottavat kolme kertaa enemmän hiilidioksidipäästöjäkuin tavanomainen öljy ja niiden hyödyntäminen on myös erittäin haitallista paikalliselleympäristölle ja uhka alueella asuville alkuperäiskansojen yhteisöille.

Tällä kauppasopimuksella voitaisiin ymmärtääkseni estää liikkeet, joilla pyritäänlopettamaan tämän öljyn tuonti EU:hun. Nyt tarvitaan kiireellisesti yhtenäistä toimintaaeurooppalaiselta ja kanadalaiselta ammattiyhdistysliikkeeltä sekä ympäristö- jaalkuperäiskansa-aktivisteilta, jotta tätä ehdotettua sopimusta voidaan vastustaa yhdessäja torjua se.


William (The Earl of) Dartmouth, EFD-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, se,että komissio ja parlamentti pyrkivät nyt käyttämään ehdotettua Kanadan kanssa tehtävääkauppasopimusta vaikuttaakseen kyseisen maan sisäisiin asioihin, on yksinkertaisestiväärin. Jos Kanadan hallitus katsoo, että on ympäristön kannalta hyväksyttävää jataloudellisesti edullista hyödyntää maan tervahiekkaa, se on aivan kokonaan sen oma asia.Meidän kaikkien pitäisikin suhtautua myönteisesti tähän maailmanlaajuisen energianedistämiseen ja monipuolistamiseen.

Yhdistyneen Kansakunnan kansallisen edun osalta on sanottava, että koalitiohallitusylenkatsoo johdonmukaisesti kauppasuhteita Kansainyhteisöön, jonka perustajajäsenKanada on. Kommentaattori Ruth Leaa mukaillen: koska kaupasta vastaava komissionjäsen neuvottelee koko EU:n kauppasopimuksista, raaka totuus on se, että EU:n jäsenyysrajoittaa Yhdistyneen kuningaskunnan taloudellisia mahdollisuuksia.

Andreas Mölzer (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, voimme olla erittäin tyytyväisiä, ettäpitkäaikaisia suhteitamme Kanadan, yhden vanhimman ja läheisimmän maailmanlaajuisenkauppakumppanimme, kanssa määrittävät yhteiset juuret ja arvot.

Kuten tiedämme, viime vuosikymmeninä on tehty monia puitesopimuksia kauppa- jataloussuhteista, alakohtaisista sopimuksista aina mitä moninaisimpiin kauppa-aloitteisiinasti. EU:n ja Kanadan kattava talous- ja kauppasopimus (CETA), jonka osalta on luultavastienää vain muutamia viimeisiä pieniä yksityiskohtia hiottavana, tulee luultavasti voimaanlähitulevaisuudessa.

Vaikka tämän sopimuksen edeltäjiä ei ikinä varsinaisesti tehty, tällä kertaa kaikki mukanaolijat vaikuttavat luottavaisilta. Kanadan pääneuvottelija jopa myönsi tämän vuoden alussa,että tämä sopimus oli Kanadalle ensisijainen tavoite. Toiseksi suurimpanakauppakumppanina EU:sta halutaan selkeästi vastavoimaa Yhdysvaltain markkinoille, javastaavasti, EU:n osalta, Kanada on portti NAFTA-talousalueelle.

Jos asiantuntijat osoittautuvat olevan oikeassa, CETA-sopimuksen tekeminen lisäisiEuroopan unionin ja Kanadan välistä kahdenvälistä kauppaa 20 prosenttia vuoteen 2014mennessä. Ne ovat erittäin houkuttelevia tulevaisuudennäkymiä, erityisesti taloudellisestitiukkoina aikoina. Jos otetaan huomioon, että Saudi-Arabian jälkeen Kanadan öljyvarannotovat suurimmat, sillä on luultavasti myös strategista merkitystä, kun EU pyrkii saamaanaikaan entistä paremman energiavarmuuden, ja se meidän pitäisi ehdottomasti pitäämielessä.

Christofer Fjellner (PPE). – (SV) Arvoisa puhemies, Kanada on yksi tärkeimmistäkauppakumppaneistamme. Siksi tämä on myös yksi tärkeimmistävapaakauppasopimuksistamme. Se tuo huomattavia etuja, ja kaikki tutkimukset osoittavat,että se voisi lisätä kauppaa merkittävästi. Monet kollegat haluavat mieluummin keskittyäuhkiin ja riskeihin ja tehdä tästä ongelman, mutta minun mielestäni meidän on tärkeääkatsoa hieman taaksepäin ja keskittyä siihen, miksi halusimme nämä neuvottelut.

Syy on se, että voimme nähdä valtavat mahdollisuudet, jotka voivat toteutua kasvuna,kauppana ja kehityksenä. Se on meidän kaikkien mielestä myönteistä. Minulla on suuriaodotuksia tästä sopimuksesta, koska se on niin kunnianhimoinen. Sanomme usein, ettäkaikkien vapaakauppasopimustemme pitäisi olla kunnianhimoisia, mutta tämä todellaon. Tällä sopimuksella voidaan luoda kattavampi vapaakauppa ja vapaammat rajat EU:nja Kanadan välille kuin tällä hetkellä on Kanadan ja Yhdysvaltojen välillä. Sitä kannattaa


korostaa. Olisi historiallinen saavutus, jos onnistuisimme luomaan Atlantin yli sillanKanadan kanssa käytävän vapaakaupan osalta.

Haluaisin mainita erityisesti palvelukaupan. Juuri palvelukaupasta monet ihmiset ovattehneet ongelman, mutta se on selkeästi yksi tärkeimmistä strategisista aloistamme,erityisesti rahoituspalvelujen osalta. Haluaisin kuulla komission jäsenen sanovan jotakinsiitä, miten tämä osa neuvotteluista etenee, koska tiedän, että tämän alan osalta on ollutjonkin verran vastustusta. Kuten sanoin, se on merkittävä strateginen ala EU:lle.

Lopuksi haluaisin kehottaa komissiota huolehtimaan siitä, että tämä prosessi ei veny.Meidän on varmistettava, ettemme anna neuvottelujen hidastua. Se on minun mielestänisuurin uhka, toisin sanoen se, että eri puolten väliset ristiriidat vievät huomion poispääasiasta. Selkeästi tärkeää on vapaakaupan lisääminen. Kun aloitimme nämävapaakauppaneuvottelut, kaikilla osallistujilla oli myönteinen asenne. Siksi meidän onmielestäni tärkeää varmistaa, että lopetamme tarkalleen samassa hengessä ja että emmeanna neuvottelujen venyä liian pitkiksi.

Harlem Désir (S&D). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat,Kanadan kanssa neuvoteltava kattava talous- ja kauppasopimus vahvistaa suhteitammeEU:n suureen ja pitkäaikaiseen kumppanimaahan. Suhtaudumme siihen myönteisesti,mutta meidän on oltava perillä kaikista sen seurauksista, ei vain sen tietyille talouden aloilletai tietyille suurille kansainvälisille sijoittajille tuomista eduista.

Sopimuksessa on erityisesti noudatettava molempien osapuolten – EU:n jäsenvaltioidenja Kanadan – yhteiskunta- ja ympäristömalleja ja niiden valmiutta antaa edelleenlainsäädäntöä yhteiskuntiemme arkaluontoisilla aloilla. Nämä eivät ole pelkkiäyksityiskohtia tai joksikin toiseksi päiväksi jätettäviä kohtia.

Julkisten palvelujen osalta komission valitsema "kiellettyjen asioiden luetteloa" koskevatoimintamalli on vaarallinen. Se on aivan liian laaja ja epäasianmukaisesti määritetty,emmekä halua siitä ennakkotapausta. Myös yleisestä ottaen investointiluvussa onkunnioitettava molempien osapuolten oikeutta antaa lainsäädäntöä muun muassaympäristön, kansanterveyden, työntekijöiden ja kuluttajien oikeuksien, teollisuuspolitiikanja kulttuurisen moninaisuuden kaltaisilla aloilla. Kehotamme komissiota jättämäänsopimuksen soveltamisen ulkopuolelle kulttuurin, koulutuksen ja kansanterveyden kaltaisetalat. Tämän osalta ja kuten toiset jäsenet ovat sanoneet, teollis- ja tekijänoikeuksiakoskevassa osassa ei pitäisi kyseenalaistaa geneeristen lääkkeiden tuotantoon liittyviäasioita.

Ympäristön osalta olemme huolissamme investoinneista ja vaadimme niitä. Sopimuksenvaikutuksesta öljyhiekan kaivamiseen on sanottava, että sopimus ei saa vaikuttaaheikentävästi EU:n lainsäädäntöön polttoainelaatudirektiivin soveltamisesta, eikä sillä saarajoittaa Kanadan mahdollisuutta säännellä öljyhiekkansa kaivamista tulevaisuudessaympäristölainsäädäntönsä nojalla.

Kehotamme myös komissiota – kysymme joka tapauksessa kysymyksen – valvomaanvaikutusta kalastusalaan esimerkiksi Saint Pierre ja Miquelonin alueella. Nämä ovat alueita,joilla kyseisen sektorin täydellinen vapauttaminen voisi vaikuttaa vakavasti EU:hun.

Lopuksi, olen samaa mieltä Metin Kazakin kanssa siitä, että kestävän kehityksen luvunpitää sisältää yhteiskunta- ja ympäristösitoumukset ja erityisesti suurten ylikansallistenyhtiöiden yhteiskunta- ja ympäristövastuu.


Franz Obermayr (NI). – (DE) (Puhuja esitti sinisen kortin kysymyksen jäsen Fjellnerilletyöjärjestyksen 149 artiklan 8 kohdan mukaisesti.)

Christofer Fjellner on esittänyt tämän kaiken erittäin myönteisessä valossa, ja hän sanoi,ettemme saisi antaa tämän prosessin venyä. Kysymykseni on siksi seuraava: Miten voimmesuhtautua myönteisesti siihen, että Kanadassa tuhotaan joka vuosi alue, joka vastaakahdeksasosaa Itävallasta, tämän tervahiekan hyödyntämisen takia, ja ettäalkuperäiskansojen yhteisöjen kaikki elinkeinot viedään pois? Näkeekö hän todella tämänniin uskomattoman myönteisessä valossa, ja eikö EU:n vastuulla ole myös säätää tässäsuhteessa asianmukaisia ehtoja?

Christofer Fjellner (PPE). – (SV) Arvoisa puhemies, haluaisin vastata Franz Obermayrinkysymykseen. En usko viitanneeni puheenvuorossani kertaakaan tervahiekkaan, muttakatson, että olisi naiivia kuvitella, että koko vapaakauppasopimus Kanadan kanssa koskisiainoastaan tätä kysymystä. Silloin olisimme menettäneet suhteellisuudentajumme. Onsanomattakin selvää, että meidän on laadittava selkeät ympäristövaatimukset näissävapaakauppasopimuksissa. Juuri sitä me teemme kaikissa vapaakauppasopimuksissamme,mutta emme voi antaa koko Kanadan kanssa tehtävän sopimuksen pienentyä pelkästäänneuvotteluiksi tervahiekkaa koskevasta kysymyksestä.

Chris Davies (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, komission aikomuksena on asettaaoletusarvot tervahiekan käytölle – ei vain Kanadasta vaan mistä tahansa lähteestä, myösesimerkiksi Venezuelasta – jotta polttoaineiden kasvihuonekaasuintensiteettiä voidaanvähentää, kuten polttoainelaatudirektiivissä edellytetään.

Kanada on lobannut kattavasti estääkseen meitä tekemästä sitä. Olen tavannut Albertanenergiaministerin, joka on tehnyt kierroksia, ja olen varma, että myös muut ovat. Kanadaon myös lobannut jäsenvaltioita, ja uhkana on, että Kanada vie asian Maailmankauppajärjestöön, jos kyseinen järjestely otetaan käyttöön.

Meidän on käskettävä Kanadaa perääntymään. Kanada saa paljon rahaa tervahiekkansahyödyntämisestä, mutta se on myös antanut Kioton pöytäkirjan nojalla sitoumuksenvähentää hiilidioksidipäästöjään, ja se on perääntynyt noista sitoumuksista tervahiekastasaamiensa taloudellisten etujen takia. Emme halua kiistaa Kanadan kanssa, mutta meidänon korostettava, että emme kaihda epämukavien totuuksien kohtaamista.

Frieda Brepoels (Verts/ALE). – (NL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, Kanadankanssa meneillään olevien neuvottelujen vuoksi myös kysymys hylkeenmetsästyksestänousee jälleen esiin. Te olette itse viitannut siihen. Olin ympäristön, kansanterveyden jaelintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan esittelijänä muutama vuosi sitten, muttakannatan edelleen hyljetuotteiden kaupan kieltämistä. Kehotan siksi voimakkaastikollegoitani ja myös komissiota ehdottomasti olemaan sulkematta silmiään tältäkysymykseltä.

Noin kaksi vuotta sitten me parlamentissa hyväksyimme kauppakiellon valtavallaenemmistöllä huolimatta Kanadan parlamenttia ja muita toimielimiä kohtaan osoittamastasuuresta painostuksesta lainsäädännön vesittämiseksi. Meille olennainen tekijä oli ennenkaikkea miljoonien EU:n kansalaisten ääni, jolla he ilmaisivat vastustavansa tätäepäinhimillistä teurastusta.

Kielto ei ole ollut tehoton. Tämän säädöksen tuloksena markkinat muun muassakäytännöllisesti katsoen romahtivat, koska tapettujen eläinten määrä laski 217 000:stavuonna 2008 tämän vuoden 38 000:een, ja myös turkin hinta laski vuoden 2006 sadasta


Yhdysvaltain dollarista 15:een Yhdysvaltain dollariin vuonna 2009. Kanada yrittää nytpäästä uusille markkinoille, esimerkiksi Kiinaan, mutta sielläkin on kaupan kieltämistäpuolustavia näkemyksiä. Siksi on myös valitettavaa, että Kanada yrittää edelleen torjuatätä EU:n lainsäädäntöä WTO:n kautta. Siksi on niin tärkeää, että parlamentin pitäisi lähettääjälleen Kanadalle vahva viesti tästä kohdasta. Emme anna periksi tästä säädöksestä, jonkaeteen teimme niin kauan työtä, sekä unionissa että sen ulkopuolella. Toivon, että kolleganiantavat huomenna suuren tukensa tarkistukselle, jonka olen jättänyt yhdessä monienmuiden jäsenten kanssa.

Helmut Scholz (GUE/NGL). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen,neuvotteluja Kanadan kanssa käydään sellaisen maan kanssa, jolla on vahva talous ja erittäinkehittynyt oikeusjärjestelmä. Siksi on vieläkin käsittämättömämpää, että komissio haluaasisällyttää, ellei jopa kätkeä, tähän sopimukseen investointisopimuksen, jolla yrityksilleannetaan suora oikeus ryhtyä oikeustoimiin erityisessä välitystuomioistuimessa. Miksiihmeessä tavallisen tuomioistuimen ei saisi päättää korvauksista epäilyttävissä tapauksissa?

Mihin tuomioistuimiin te ette komissiona luota? Ovatko ne kanadalaisia vai EU:ntuomioistuimia? Ettekö katso, että tällä sopimuksen osalla syrjisitte paikallisia yrityksiä?

Kuten muutamat jäsenet ovat jo maininneet, myös minun ryhmäni vastustaa voimakkaastikomission toimintamallia, jossa käytetään sopimusta pakottamaan palvelujenvapauttamiseen "kiellettyjen asioiden luettelon" avulla. Se kääntää päälaelleentoimintamallin, jota tähän mennessä on käytetty ja jossa sopimusosapuolet määrittävätalat, joilla ne haluavat aktiivisesti olla avoimia. Me haluamme säilyttää julkiset palvelut.

Pyytäisin myös komissiota antamaan selityksen, miksi se torjuu Kanadan sosiaali- jatyöllisyyspolitiikkaa koskevat ehdotukset, joihin pitäisi suhtautua myönteisestikestävyysluvussa. Euroopan parlamentti vaatii myös työntekijöiden suojelua,ylityökorvauksia, vähimmäispalkkoja ja sosiaalisen polkumyynnin torjumista.

Jarosław Leszek Wałęsa (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, mahdolliset edut sekä Kanadalleettä Euroopan unionille ovat selkeitä ja tutkimus tukee niitä, ja lisäksi ne saavat kannustavaatukea yksityiseltä sektorilta. Sitä pitäisi kiittää ja yhteistyön lisäämistä kannustaa. Koskame olemme EU:ssa kuitenkin hyvin tietoisia ympäristökysymyksistä, meidän pitäisi ollatiukkoina ja vaatia periaatteesta, että Kanada täyttää ankarat vaatimuksemme. Olen hyvintyytyväinen, että komission jäsen mainitsi tämän avauspuheenvuorossaan.

Meidän ei pitäisi keskittyä kuitenkaan vain kestävään kehitykseen vaan otettava huomioonmyös luonnonvarojen hyödyntäminen, joka aiheuttaa vaaran elämälle ja terveydelle, kutenasbesti, jonka käyttö ja hyödyntäminen on kielletty EU:ssa. Meidän pitäisi lisäksi pannamerkille erot muuntogeenisiä organismeja koskevissa asetuksissa. Se on erityisenarkaluontoinen aihe kotimaassani, mutta tietysti koko maatalousluku on tärkeä molemmillepuolille. Olisi myös pantava merkille, että velvollisuutemme on vähentäähiilidioksidipäästöjä.

Viimeinen asia, joka ei ole yhtään merkityksettömämpi, on hylkeistä valmistettujenesineiden kauppa. Sillä alalla meidän pitäisi olla ankaria ja vaatia kieltojemme noudattamista.Ottamalla nämä kaikki tärkeät asiat huomioon uskon, että taloussuhteissamme saavutetaanniiden täysimääräiset mahdollisuudet, koska molemmat puolet tukevat niitä.Parlamenttimme pitäisi myös edistää tätä.


Jörg Leichtfried (S&D). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, aioin itse asiassakäsitellä puheenvuorossani monia kohtia. En aio tehdä sitä nyt, koska haluaisin sanoajotakin muuta.

En vain pysty ymmärtämään komissiota. Sen pitäisi olla EU:n lainsäädännön, myös meidänantamamme lainsäädännön valvoja, mutta Kanadan kanssa tehtävän kauppasopimuksenosalta se sanoo, että on tärkeää, että jotkut ihmiset hankkivat paljon rahaa mutta että eiole tärkeää, että EU:n lainsäädäntö pysyy lainsäädäntönä. En pysty ymmärtämään, mitenkomissio voi sanoa, että meidän ei tarvitse keskustella hyljetuotteiden merkittävästä kiellostanäiden asioiden yhteydessä. Puhumme tässä kumppaneista, ja kumppaneilla onvastavuoroinen kunnioitus toistensa arvoja, näkemyksiä ja etuja kohtaan, eivätkä ne vaaditoista kumppania tilille WTO:n tuomioistuimeen tuon kumppanin arvojen takia. Minunmielestäni siinä ei ole kyse kauppakumppaneista. On selvää, että jos keskinäistä kunnioitustaei ole ja jos osapuolet eivät jaa toistensa näkemyksiä, sitten nämä osapuolet eivät pystytekemään asianmukaista yhteistyötä kaupan alalla. Jos Kanada ei lopeta toimiaanhyljetuotteiden tuontikieltoa vastaan ennen tällaisen sopimuksen tekemistä, sitten meidänei minun mielestäni pitäisi allekirjoittaa tätä kauppasopimusta. Kuten sanoin, hyvätkumppanit eivät vie toisiaan WTO:n tuomioistuimiin tekemään tiliä vakaumuksistaan.Hyvät kumppanit tekevät yhteistyötä.

Elie Hoarau (GUE/NGL). – (FR) Arvoisa puhemies, Luoteis-Atlantin kalastusjärjestön(NAFO) sopimuksia koskevien neuvottelujen aikana, erityisesti Kanadan kanssa, EU:nvaltuuskunnan johtaja lupasi luovuttaa Ranskan turskakiintiön takaisin Saint Pierre jaMiquelonin kalastajille. Tuota lupausta ei pidetty, ja kalastajat ja koko Saint Pierre jaMiquelonin talous kärsivät nyt seurauksista.

Tällä hetkellä EU:n ja Kanadan talous- ja kauppasopimuksesta käytävissä neuvotteluissaei saa uhrata sitä, mitä Saint Pierre ja Miquelonin taloudesta on jäljellä – jälleen kerran.Siksi jätin tästä aiheesta tarkistuksen.

Kehotan komissiota varmistamaan, että Saint Pierre ja Miquelonin strategisia kaupallisiaetuja suojellaan koko ajan neuvottelujen aikana. Arvoisa komission jäsen, voitteko antaatästä sananne?

Gianluca Susta (S&D). – (IT) Arvoisa puhemies, minun on pakko panna merkille, ettätämän parlamentin joidenkin jäsenten joukossa vallitsee edelleen eräänlainen pelko ja tarvepuolustaa EU:n etuja: he ovat toisin sanoen puolustuskannalla.

Minä puolestani katson, että tämä sopimus sellaisen maan kanssa, jonka kanssa meillä onpitkäaikainen ystävyyssuhde, on tärkeä, kunhan se tehdään oikein perustein, todellisenvastavuoroisuuden perusteella, ja kunhan se on tasapainoinen ja kunnianhimoinen sopimus.Sitä ei pitäisi rajoittaa tulliesteiden tai tullin ulkopuolisten esteiden poistamiseen, vaan senpitäisi olla tilaisuus ottaa laadullinen harppaus ympäristö- ja terveyspolitiikan erojenpoistamiseen, ja tarkoitan erityisesti viljelysektoria, uhanalaisten eläinlajien suojelua jatiettyjä taloudellisia kaivostoimia, joilla on merkittävä ympäristövaikutus, kuten asbestintai öljyhiekan kaivamista, tai köyhimpien maiden lääkkeiden saatavuuden rajoittamista.

Asenteemme on kuitenkin oltava myönteinen, eikä defensiivinen kuten Japanin kanssa.

Korostan siksi, että vastavuoroisuutta on parannettava teollis- ja tekijänoikeuksien, myöstuotemerkkien, suojelua, maantieteellisiä merkintöjä ja kahdenvälisten investointienvastavuoroista edistämistä koskevia toimia, jotka on kohdennettu erityisesti innovaatioon


ja teknologiaan ja joiden vaikuttimena ovat Euroopan parlamentin tällä alalla jo omaksumatkannat.

Arvoisa puhemies, katson, että monet kahdenväliset sopimukset Kanadan ja jäsenvaltioidenvälillä ovat paras perusta, jolle voidaan rakentaa vankka vapaakauppasopimus kaupallisellaalalla, sen ystävyyden ansiosta, jota olemme jo osoittaneet YK:ssa, G8:ssa, Natossa jakansainvälisissä turvallisuusjoukoissa Afganistanissa, ystävyyden, joka perustuudemokratian ja vapauden ihanteisiin, jotka ovat ominaisia Kanadalle ja Euroopan unionille.

Kriton Arsenis (S&D). – (EL) Arvoisa puhemies, myös minä haluaisin ottaa esiinkysymyksen tervahiekasta; se on tärkeä kysymys, koska se on syy siihen, miksi vastaavaasopimusta, joka meillä jo on Kanadan kanssa, Kioton pöytäkirjan mukaisia sitoumuksiammekoskevaa kansainvälistä sopimusta, ei noudateta. Luotamme siihen, että Kanada omaksuuerilaisen kannan tänään käsiteltävänä olevaan sopimukseen.

Joka tapauksessa Kanada ponnistelee turvatakseen vapaakaupan ja investointeja koskevanliberaalin järjestelmän tämän tervahiekasta uutettua öljyä koskevan sopimuksen puitteissa.Tämän sopimuksen ympäristövaikutusten arviointi, jonka me maksoimme, ei sisälläarviointia vaikutuksesta, joka vapauttamisella on tervahiekkaan. Meillä on toisin sanoenkauppasopimus, joka koskee tervahiekasta uutetun öljyn kauppaa koskevia erityisiätoimenpiteitä, ja meillä on tästä sopimuksesta vaikutustenarviointi, jossa ei ole arviointiatämän erityisen toimen vaikutuksesta.

Parlamentin on siksi hyvin hankalaa hyväksyä mitään tuloksena lopulta olevaa sopimusta.Se johtuu siitä, että kyse on boreaalisista metsistä, noin neljänneksestä maailmankoskemattomista metsistä, ja tämä kaivostoiminta saa nuo metsät ja paikallisen luonnonmonimuotoisuuden ja alkuperäiskansat vaaraan.

Elena Băsescu (PPE). – (RO) Arvoisa puhemies, minun mielestäni EU:n ja Kanadankauppasuhteet ovat nyt käännekohdassa. Taloussopimuksen allekirjoittamisestaneuvotellaan edelleen, ja molempien osapuolten ensisijaiset tavoitteet on sisällytettävälopulliseen asiakirjaan.

Siksi minun on korostettava eroja terveysnormeissa. Yksimielisyyden aikaansaamisellavältettäisiin haitallinen vaikutus EU:n maatalousalaan. Sopimuksessa on lisäksi otettavahuomioon yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen tulos. Kestävää kehitystä koskevatselvennykset ovat tärkeitä. EU on laatinut ympäristönorminsa jäsenvaltioiden vaatimustenmukaisesti. On olennaisen tärkeää tarkistaa niiden vastaavuus Kanadan ehdottamiennormien kanssa, jotta lopullisen sopimuksen tehokkuus voidaan taata. Mielestänineuvotteluissa on kiinnitettävä myös erityistä huomiota poraamiskysymyksen vaikutukseenja öljytutkimuksiin. Siksi komission on selitettävä, missä kohdassa polttoainelaatudirektiivitulee tähän asiakirjaan.

Seán Kelly (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, toisin kuin edellinen keskustelu, jossa oltiinkäytännöllisesti katsoen yksimielisiä, tämä on sen täydellinen vastakohta. Monet ihmisetovat hyvin huolissaan tästä ehdotetusta vapaakauppasopimuksesta. Nytvapaakauppasopimukset, kahdenväliset sopimukset, ovat tähän aikaan sääntö, ja minunmielestäni meillä on Kanadan kanssa paljon enemmän yhteistä kuin eroja. Kanada ondemokratia. He kunnioittavat ihmisoikeuksia. He puhuvat pääasiassa englantia ja ranskaa,eurooppalaisia kieliä, ja he ottavat avoimesti vastaan monia ihmisiä, jopa minunkotimaastani, jotka eivät löydä töitä Irlannista.


On kysymyksiä, jotka pääasiassa koskevat hylkeitä ja tervahiekkaa. Ne ovat tietenkintärkeitä, mutta viime kädessä katson, että kanadalaiset kumoaisivat muutamat täällä esitetythuomiot – koska olen EU:n suhteista Kanadaan vastaavan valtuuskunnan jäsen ja näistäasioista on keskusteltu ja heillä olisi erilainen näkökulma – ja siksi on tärkeää, että jatkammenäistä asioista neuvotteluja heidän kanssaan. Tärkeintä kuitenkin on se – ja kukaan muukuin komission jäsen ei viitannut siihen – että molemmille talouksille on luvassa20 miljardin euron edut, jos saamme vapaakauppasopimuksen aikaan. Sitä kannattaayrittää.

(GA) Kiitos, arvoisa puhemies.

Paul Rübig (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, haluaisin onnitella komissiota näidenneuvottelujen käymisestä niin tehokkaasti. Viime kädessä kyse on kauppasuhteista, jakatson, että ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyviä kysymyksiä pitäisi myös selkeästisäännellä erillisillä sopimuksilla. Kioto on tästä hyvä esimerkki; siinä tarkoituksena oliparantaa kansainvälisen tason vaatimuksia. Siksi meidän pitäisi olla nyt neuvotteluissammetäsmällisiä.

Aivan kuten energiapolitiikka ja energian tuotanto ovat jäsenvaltioiden asia EU:ssa, meidänon myös myönnettävä, että kanadalaisten ja Kanadan demokratian pitäisi päättää, mitensiellä tuotetaan energiaa ja mitkä ympäristövaikutukset pitäisi loppujen lopuksi ottaahuomioon. Meidän pitäisi pyrkiä varmistamaan, että tämän osalta perustetaantutkimusohjelma, jonka avulla autetaan käyttämään näitä luonnonvaroja siten, että se onympäristön kannalta mahdollisimman suotuisaa ja kestävää. Arvoisa komission jäsenGeoghegan-Quinn, ehkä te voisitte antaa tässä hieman vauhtia, jotta tämänkauppasopimuksen ohella voidaan aloittaa myös tervahiekkatutkimus.

Zuzana Roithová (PPE). - (CS) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, tuenvoimakkaasti sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan kollegoideni ilmaisemiavarauksia. Kyse on siitä, voidaanko ne ratkaista tässä sopimuksessa, vai, kuten Paul Rübigsanoi, tarvitaanko muita sopimuksia. Nyt haluaisin kuitenkin kiinnittää huomion keskeiseenongelmaan, joka on tämän sopimuksen ratifiointi. Tšekin tasavalta on esimerkiksi jo estänytliikennesopimuksen ratifioinnin, koska kiista Kanadan kanssa Tšekin tasavallan kansalaistenviisumivaatimusten poistamisesta jatkuu edelleen. Tämä on erittäin vakava kysymys, jasiinä on vaarana, että sopimuksen ratifiointi estetään, kunnes komissio pystyy ratkaisemaankysymyksen asianmukaisesti. Pyydän teitä suhtautumaan tähän asiaan vakavasti.

Silvia-Adriana Ţicău (S&D). – (RO) Arvoisa puhemies, Kanada on tällä hetkellä Euroopanunionin 11. suurin kauppakumppani, ja Euroopan unionin ja Kanadan kauppasuhteidenosuus EU:n koko ulkomaankaupasta vuonna 201 oli 1,6 prosenttia.

Vuonna 2010 26 prosenttia Euroopan unionin tuonnista Kanadasta ja 37 prosenttiaEuroopan unionin viennistä Kanadaan liittyi koneiden ja kuljetuskaluston kauppaan.Haluaisin tietää, mikä vaikutus tällä sopimuksella on Euroopan unionin teollisuuspoliittiseenstrategiaan ja sen raaka-aineita ja harvinaisia maametalleja koskevaan strategiaan. Palvelujensääntelyn purkamisen osalta, koska se mainittiin täällä, haluaisin kysyä teiltä, arvoisakomission jäsen, mikä yhteys on tämän sopimuksen ja Euroopan unionin välistensiviili-ilmailun turvallisuutta koskevan sopimuksen ja lentoliikennesopimuksen välillä.Molempien sopimusten tarkoituksena on tehdä EU:n ja Kanadan markkinoistakilpailukykyisiä tällä alalla, ja siten ne ovat erittäin tärkeitä koko lentoliikennealalle.Haluaisin siksi kysyä, mikä on kauppasopimuksen vaikutus Euroopan parlamentin jaKanadan välillä jo allekirjoitettuihin muihin sopimuksiin.


George Sabin Cutaş (S&D). – (RO) Arvoisa puhemies, myös minä haluan korostaa,miten tärkeää on saattaa päätökseen neuvottelut Euroopan unionin ja Kanadan talous- jakauppasopimuksesta ja vahvistaa siten kaupallisia ja taloudellisia suhteita, jotka ovat johuomattavat, ja saada aikaan edullisia vaikutuksia. Neuvottelujen aikana EU:ntoimeenpanoelimen on kuitenkin pyrittävä edistämän kunnianhimoista kauppasopimusta,jolla tuetaan oikeudenmukaista kauppaa ja jossa on oikeudellisesti sitovia sosiaaliturvaanja ympäristönsuojeluun liittyviä osia.

Sopimus ei saa vaarantaa unionin kykyä tarkistaa polttoainelaatudirektiivi ja kieltääöljyhiekasta uutetun öljyn tuonti, sillä sen hyödyntäminen tuottaa enemmän hiilidioksidiakuin tavanomaisen öljyn uuttamismenetelmä ja vaikuttaa siten erityisen haitallisestiympäristöön. Tällaisen öljyn kieltämällä Euroopan unionin säilyttäisi uskottavuutensaympäristönsuojelua koskevan aikomuksensa osalta ja täyttäisi Kioton pöytäkirjan tavoitteet.

Ioan Enciu (S&D). – (RO) Arvoisa puhemies, CETA-sopimus on erittäin tärkeä askelkohti hedelmällistä tulevaisuutta sekä Euroopan unionille että Kanadalle. Tuen tätä hankettaja olen erittäin tyytyväinen tähän mennessä aikaansaatuun edistykseen. Mielestäni olemmeoikealla tiellä neuvottelujen päättämisessä tänä vuonna. Minun on kuitenkin huomautettava,että monien käsiteltyjen kohtien joukossa on kaksi, jotka on ratkaistava, jotta vältytäänongelmilta, kun jotkin jäsenvaltiot ratifioivat sopimusta, jos ne jäävät ratkaisematta. Neovat öljyn uuttaminen bitumiliuskeesta, mikä voi aiheuttaa vaaran alueen ympäristölle japaikallisille yhteisöille, sekä vastavuoroisuuden puute Bulgarian, Romanian ja Tšekinkansalaisten pakollisissa viisumivaatimuksissa.

João Ferreira (GUE/NGL). – (PT) Arvoisa puhemies, tämä on jälleen yksi uusi osarakennelmassa, jota kutsutaan Euroopan unionin kauppapolitiikaksi, rakennelma, jokakasvaa päivä päivältä ja jonka seuraukset vaikuttavat eri jäsenvaltioihin perusteellisestimutta eri tavalla. Sopimukset, joissa tämä politiikka konkreettisesti ilmenee, perustuvatpääosin vapaakauppaan, jonka tavoitteet ja vaikutukset ovat selvästi nähtävissä niihinliittyvässä retoriikassa: siinä puhutaan niin sanotuista offensiivisista eduista, ikään kuinkyse olisi sodasta. Sopimuksilta puuttuu yleensä demokraattinen legitiimiys, koska niistälähes aina neuvotellaan hyvin salassa, kansalaisten selän takana, millä pyritään peittelemäänniiden taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristölliset vaikutukset ja välttämään tietoon perustuvakeskustelu ja selitykset. Näin tapahtuu jälleen kerran.

Vaikka tietojen mukaan neuvotteluissa on päästy pitkälle ja ne on tarkoitus saattaapäätökseen vuonna 2011, täysimittainen keskustelu sopimuksen vaikutuksista eri aloihinja maihin on vielä käymättä. Sen sisällössä ei ole mitään uutta: markkinoiden avaaminenja palvelujen vapauttaminen, mihin sisältyy ylikansallisten yritysten etujen armoilla olevienjulkisten palvelujen lisääntyvä kaupallistaminen, jonka vuoksi jäsenvaltioiden on entistävaikeampaa toteuttaa sosiaalisia toimiaan näillä aloilla. Seuraukset ovat myös yleisestitiedossa: muutamien toimijoiden määräävä markkina-asema, heikompiintuotantojärjestelmiin kohdistuva vaikutus ja yhä useammat tekosyyt heikentää oikeuksiasekä elin- ja työolosuhteita.

Jaroslav Paška (EFD) – (SK) Arvoisa puhemies, Euroopan unioni käy neuvotteluja kauppa-ja taloussopimuksista kaikkien vaikutusvaltaisten maiden kanssa toimivaltansa rajoissa.

Vaikka Kanadan osuus kansainvälisestä kaupasta on suuri ja se on yksi Euroopan unioninvanhimmista kauppakumppaneista, meidän on edettävä erittäin järkevästi ja rakentavasti,kun viimeistelemme kattavaa talous- ja kauppasopimusta Euroopan unionin ja Kanadanvälillä. Erilaiset näkemyksemme huumepolitiikan, kalastuspolitiikan ja tervahiekasta


peräisin olevan öljyntuotannon aloilla on esitettävä sopimuksessa siten, että siinä otetaanhuomioon Euroopan unionin politiikka mutta kunnioitetaan samalla kauppakumppanimmenäkemyksiä. Vastavuoroisuus on tasapainoisten kauppa- ja taloussuhteiden ytimessä.Kattavalla talous- ja kauppasopimuksella ei pidä kuitenkaan mitenkään alentaa EU:nvakiintuneita ja hyväksyttyjä sertifiointivaatimuksia. Haluaisin uskoa, että maaliviivaalähestyessämme Euroopan komissio pystyy vastaamaan haasteeseen ja löytää asianmukaisetratkaisut jäljellä oleviin ongelmiin.

Franz Obermayr (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, Kanada on – haluan sanoa tämän hetialussa – loistava maa. Loistavia ihmisiä, loistavia saavutuksia – EU:n tärkeä kumppani.Hyvältä kumppanilta meidän pitää kuitenkin pystyä kysymään kysymyksiä. Monet kollegatovat väärässä rajatessaan tämän asian tänään pelkästään hiekkaan ja hylkeisiin. Tervahiekkaon vain yksi esimerkki uskomattomasta ympäristön tuhoamisesta. Kaikki, jotka ovatkäyneet Kanadassa, tietävät, että siellä tuhotaan ympäristöä Brasiliaa vastaavassamittakaavassa.

Tällä ympäristön tuhoamisella on vaikutuksensa myös alkuperäiskansoihin. Heidänympäristöään tuhotaan. Kaikki, jotka tietävät vähänkin Kanadasta, ovat käyneet BrittiläisessäKolumbiassa, ja tietävät, miten kansainväliset yhtiöt ovat käyttäneet siellä vaikutusvaltaansasaadakseen alkuperäiskansat luopumaan esi-isiensä alueista ja sallimaan näiden alueidenostamisen, eivät voi olla välittämättä siitä.

Puhumme paljon selkeästä kielenkäytöstä ja vähemmistöjen suojelusta EU:n naapurimaissa.Meidän on kuitenkin yhtä tärkeää puhua Kanadan alkuperäiskansojen vähemmistöjensuojelusta.

Máire Geoghegan-Quinn, komission jäsen. – (GA) Arvoisa puhemies, arvoisat parlamentinjäsenet, haluan ensimmäiseksi kiittää kaikkia tähän keskusteluun osallistuneita jäseniä japarlamentin kysymyksen esittänyttä Vital Moreiraa.

(EN) Komissio on pannut huolellisesti merkille kysymystenne sisällön, ja toivon, ettävastauksissa käsitellään mahdollisia taustalla olevia huolenaiheitanne.

Kuten tiedätte, neuvottelut etenevät hyvin. Komissio haluaa varmistaa tasapainoisen,kunnianhimoisen ja laadukkaan sopimuksen, ja se haluaa olla yhtä kunnianhimoinenkestävän kehityksen osalta. Kanada on erittäin kehittynyt, samanmielinen kumppani, jastrategisissa yhteyksissä on kyse paljon muustakin kuin kaupasta ja investoinneista. EU:llaja Kanadalla on kunnianhimoiset neuvottelutavoitteet, jotka voidaan saavuttaa molempieneduksi ja luoda mahdollisuuksia uusille tilaisuuksille.

Haluan korostaa erityisesti kahta asiaa. Öljyhiekkakysymysten ja näitä neuvotteluja koskevinhuolienne osalta molempien osapuolten on oltava samaa mieltä, jottapolttoainelaatudirektiivi voisi kuulua CETA-sopimuksen sääntely-yhteistyötä koskeviensäännösten soveltamisalaan. CETA-sopimuksen sääntely-yhteistyötä koskevilla säännöksilläei säädettäisi velvoitteesta käydä kyseisiä keskusteluja. Komissio ei myöskään ehdotasellaisten sitoumusten antamista, joilla rajoitettaisiin EU:n sääntelyn vapautta, riippumattasiitä, onko kyse polttoaineen laadun kaltaisista ympäristökysymyksistä vai muistaolennaisista poliittisista tavoitteista.

Kuten avauspuheenvuorossani mainitsin, tämä sopimus on erittäin hyödyllinen molemmilletalouksille, eikä vain aineellisesti. Molemmissa maissa luodaan tilaisuuksia yrityksille javalmistusalalle, koska periaatteessa kaikki tuontitullit poistetaan ja palvelujen ja investoijienpääsyä markkinoille parannetaan. Kuluttajat voittavat, koska hankinnat ovat aiempaa


edullisempia ja laadukkaiden palvelujen saatavuus paranee. Samalla ulkomaisten suorieninvestointien virtojen kasvaminen edistäisi työpaikkojen luomista ja nostaisi palkkoja.

CETA-sopimus kattaa myös sääntelyn esteet, kuten terveys- ja kasvinsuojelutoimenpiteet,tullimenettelyt ja kilpailusäännöt. EU:n teollis- ja tekijänoikeuksien suoja kasvaa.Vastavuoroinen pääsy molempien osapuolien hankintamarkkinoille tarkoittaa säästöjäyleisiin talousarvioihin ja tarjoaa sen lisäksi valtavia liiketoimintamahdollisuuksia.

Komissio on siksi vakuuttunut, että tämä on hyvä ja tasapainoinen sopimus. Tämäniltaisenkeskustelumme perusteella on mahdollista tehdä merkittäviä selvennyksiä. Komissio paneesiksi huolellisesti merkille päätöslauselman jonka parlamentti antaa EU:n ja Kanadankauppasuhteista, suhtautuu siihen myönteisesti ja kiittää sen yleisestä tuesta.

Kollegani, komission jäsen De Gucht, tiedottaa tietenkin edelleen teille CETA-prosessintulevasta kehityksestä.

Puhemies. – (IT) Olen vastaanottanut yhden työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdanmukaisesti käsiteltäväksi jätetyn päätöslauselmaesityksen (1) .

Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan keskiviikkona klo 12.00.


Elisabeth Köstinger (PPE), kirjallinen. – (DE) Euroopan unionilla ja Kanadalla on ollutjo monia vuosia hyvät ja vakaat kauppasuhteet. Kanada on jopa yksi EU:n vanhimmistakauppakumppaneista. EU allekirjoitti 1970-luvun puolivälissä ensimmäisen talous- jakauppasopimuksen Kanadan kanssa. Myöhemmin tehtiin sopimuksia karjankasvatusalallaja viineistä ja alkoholijuomista. EU:n ja Kanadan kattava talous- ja kauppasopimus (CETA)voisi olla hyvin hyödyllinen molemmille kauppakumppaneille. Vielä on kuitenkin muutamiaasioita, jotka on otettava huomioon ja joita on käsiteltävä. On selvää, että sopimuksentavoitteena on oltava oikeudenmukainen kilpailu. Se voidaan saada aikaan vain jostulliesteiden lisäksi myös tullin ulkopuoliset ja tekniset esteet poistetaan. Vastavuoroisuudenperiaatetta on kunnioitettava, koska se on ainoa tapa saada neuvotteluista tasapainoinenlopputulos. Se koskee myös yksittäisten kumppanien maahan tai kulttuuriin liittyviäerityispiirteitä. Keskusteluja monimutkaisista aiheista, kuten tervahiekan kaivamisesta jasen ympäristövaikutuksesta, ILOn standardeista sekä teknisten normien tunnustamisestaja elintarviketuotteiden jäljitettävyydestä, on myös jatkettava tasa-arvoisesti yksimielisyydenaikaansaamiseksi. Minulle erityisen tärkeitä ovat neuvottelut maito- ja maitotuotealalla japääsy Kanadan markkinoille sekä kanadalaisen teuraskarjan alkuperämerkinnät. Voikokomissio antaa lisätietoja näiltä aloilta? Mitä tuloksia voimme näiltä osin odottaa?

Maurice Ponga (PPE), kirjallinen. – (FR) Olen iloinen, että parlamentti esittää omatnäkemyksensä käynnissä olevista EU:n ja Kanadan kauppaneuvotteluista ja hahmotteleesen osalta ensisijaiset tavoitteensa. Kanada on epäilemättä EU:n kauppakumppani, muttaon ehdottoman tärkeää, että me parlamentissa välitämme sekä Euroopan alueella ettäeurooppalaiseen perheeseen kuuluvilla alueilla asuvien kansalaistemme huolet, eli heidänetujensa suojelun ja puolustamisen. Eurooppalaisella perheellä tarkoitan merentakaisiamaita ja alueita, joilla, vaikka ne eivät olekaan tiukasti tulkiten eurooppalaisia alueita, onerityinen suhde Euroopan unioniin ja erityisesti niihin jäsenvaltioihin, joiden osia ne ovat.

(1) Ks. pöytäkirja.


Käynnissä olevissa kauppaneuvotteluissa juuri Kanadan naapurissa sijaitsevaan Saint Pierreja Miquelonin saaristoon kohdistuu erityinen vaikutus. Kehotan siksi komissiotaneuvottelujen aikana puolustamaan ja suojaamaan tuon Pohjois-Atlantilla sijaitsevanmerentakaisen maan ja alueen etuja.

Tokia Saïfi (PPE), kirjallinen. – (FR) Kanada on yksi Euroopan vanhimmistakauppakumppaneista. Siksi on vain luonnollista, että tämä suhde virallistetaan kattavallakauppasopimuksella. Ihmettelen kuitenkin monen neuvotteluluvun sisältöä.

Ensinnäkin EU:lla ja Kanadalla on erilaiset alkuperäjärjestelmiä koskevat säännöt. KoskaKanada on Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimuksen (NAFTA) jäsen, komission onpyrittävä samaan aikaan tyydyttävä ratkaisu sekä teollisuustuotteiden että maatalous- jakalastustuotteiden osalta, jotta Kanadasta ei tule kulkuväylää, jonka läpi tavarat muistaNAFTAn jäsenistä tuleva EU:hun.

Komission on myös neuvoteltava ratkaisu, jota voidaan soveltaa kahteen erilaiseenmaantieteellistä merkintää koskevaan järjestelmään: Kanadassa "maantieteellinen merkintä"on pelkkä määritelmä, EU:ssa se on vilpittömässä mielessä sovellettava tuotemerkki. JosEU:n maantieteellisiä merkintöjä halutaan todella suojella, Kanadan viranomaisten ontunnustettava EU:n käsite.

Lopuksi, julkisia hankintoja koskevan luvun osalta Kanadan on myönnettävä EU:lle samapääsy, jonka se on myöntänyt Yhdysvalloille niiden kauppasopimuksen nojalla,eurooppalaisten yritysten on toisin sanoen voitava jättää tarjous sopimuksista provinsseissa,alueilla ja tietyissä kunnissa.

20. Minuutin puheenvuorot (työjärjestyksen 150 artikla)

Puhemies. − (IT) Esityslistalla on seuraavana minuutin puheenvuorot poliittisesti tärkeistäasioista.

Georgios Koumoutsakos (PPE). – (EL) Arvoisa puhemies, kahden viime viikon aikanasadat, jopa tuhannet kansalaiset ovat kokoontunet spontaanisti Ateenan ja muidenkaupunkien kaduille ja aukioille. Raivostuneet kreikkalaiset ovat saaneet viestikapulanespanjalaisilta. Syvän kriisin, taantuman ja työttömyyden keskellä he pyytävät rauhallisestimutta voimakkaasti jonkinlaista tulevaisuudennäkymää kunnollisesta elämästä itselleen,perheilleen ja lapsilleen. Väkimäärä ja sen valitus ovat ennakoimattomia, jopa Kreikankaltaisessa maassa, jossa vahvalla poliittisella elämällä on pitkät perinteet. Tämä on erittäinvakavaa poliittista kehitystä, jonka ulottuvuuksia ja seurauksia on mahdotonta ennustaa.

Kun maiden välillä ei ole vedenpitäviä osastoja, meidän on kuunneltava erittäin tarkastitapahtumien hälinää. Meidän on kuunneltava Didier Reyndersiä, Belgianvaltiovarainministeriä, kun hän sanoo, että meidän ei pitäisi toteuttaa toimenpiteitä, joitayhteiskunta Kreikassa ei kestä, koska se tuhoaa kasvun, eikä maa toivu siitä. Mikäänpolitiikka ei ole elinkelpoista, jos yhteiskunta ei tue, tai ainakin siedä sitä, erityisestipolitiikka, joka voidaan pääasiassa tiivistää valinnaksi tukahduttavien säästötoimenpiteidentai vararikon välillä. Tätä politiikkaa on muutettava ja korjattava perusteellisesti jakiireellisesti, ei vain sen oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi, vaan jotta se myös olisitehokkaampaa, kaikkien eduksi.

Jarosław Leszek Wałęsa (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, Euroopan kulttuuripääkaupunkion yksi Euroopan unionin tunnetuimmista kulttuurialoitteista. Komission tekemien


tutkimusten mukaan se on kansallisen ylpeyden aihe ja nimettyjen kaupunkien asukkaidenyhteinen vastuu. Vuonna 2016 nimeämisvuorossa olevat maat ovat Puola ja Espanja.Näistä maista valitaan kaksi kaupunkia vuoden 2016 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi.

Minun kotikaupunkini Gdánsk on pienessä ryhmässä, joka johtaa Puolan kilpailua, jostatehdään päätös tässä kuussa. Tuen lujasti tätä ehdokkuutta, jonka tunnuslause on "Kulttuurinvapaus – vapauden kulttuuri". Gdánsk on historiallinen hansasatama ja syntypaikkaSolidaarisuus-liikkeelle, joka on vapauden synonyymi. Nyt haluaisimme luoda näihinjuuriin perustuvan nykyaikaisen ohjelman. Me puolustamme kulttuuriperintömmesaatavuuden vapautta ja päivittäistä sukupolvien ja naapurien välistä solidaarisuutta. Uskon,että kaupungillani on paljon tarjottavaa eurooppalaiselle yhteiskunnalle, ja voitto tässäarvostetussa kilpailussa edistäisi vielä korkeampaa hyvinvoinnin tasoa.

Vasilica Viorica Dăncilă (S&D). – (RO) Arvoisa puhemies, kuivuus, joka on kohdannutmeitä nyt kaikkialla Euroopassa, sekä tulevat ennusteet, lisää huoltamme elintarvikehintojenuuden nousun lisäksi elintarviketurvallisuudesta. Siksi katson, että Euroopan komissionon maksettava EU:n tukia etukäteen niiden viljelijöiden tueksi, joiden on käytettävä olemassaolevia kastelujärjestelmiä välttääkseen tämän vuoden satojen täydellisen menettämisen.Huomioon on tämän toimenpiteen ohella otettava myös ratkaisuja, joilla tuetaankastelujärjestelmien käyttöönottoa, jos niiden käyttö on välttämätöntä. Romanian alueesta30 prosenttia on kasteltua, ja veden puute ja kuivuuden jatkuminen saavat aikaansamanlaisia ongelmia kuin muissa jäsenvaltioissa, mutta tässä tilanteessa on mahdotontatarjota tukea viljelijöille tällä hengenpelastavalla toimenpiteellä.

Derek Vaughan (S&D). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan puhua asemasta, joka urheilullavoi olla alueidemme taloudellisen vaurauden lisäämisessä. Walesissa rugby ja muut suureturheilutapahtumat antavat potkua Cardiffin taloudelle. Toinen potku tulee Swansea Citynjalkapallojoukkueen loistavasta saavutuksesta – ja sanon tämän kollegani Richard Howittinpuolesta – sillä se pääsi juuri ansaitusti valioliigaan fantastisen kauden päätteeksi. Osoitankunnioitusta valmentajalle, pelaajille, johtajille, henkilökunnalle ja kannattajille, joidenansiosta nousu oli mahdollista. He ovat kunniaksi valioliigalle, Walesille, ja he antavatkipeästi kaivattua potkua paikalliselle taloudelle, kun kannattajat, matkailijat ja, toivottavasti,yritykset tulevat alueelle.

Lopuksi toivon, että EU tunnustaa urheilun merkityksen, sekä taloudellisen ettäyhteiskunnallisen, ja tarjoaa varoja edistämään urheilua kaikilla tasoilla, erityisesti siksi,että Lissabonin sopimuksen voimaantulon myötä EU on nyt ensimmäistä kertaatoimivaltainen urheilun alalla.

Theodoros Skylakakis (ALDE). – (EL) Arvoisa puhemies, olen tukenut johdonmukaisestiohjelmaa maani rakenneuudistuksesta. Siksi minulla on oikeus huomauttaa heikkouksista.Ensiksi, ohjelma perustuu liikaa verotukseen julkisten menojen leikkaamisen sijasta. Sillätukahdutetaan siksi Kreikan yksityinen sektori, joka on ainoa sektori, joka voi maksaavaltavat velat takaisin. Toiseksi, tällä hetkellä ei ole olemassa järkevää suunnitelmaa Kreikanvaltion omaisuuden hyödyntämiseksi. Kolmanneksi, ohjelma etenee erittäin hitaasti jatämä yhdessä Kreikan kansalaisille Euroopasta tulevien erityisviestien kanssa heikentääuudistusten poliittista tukea. Näin tapahtuu joka ikinen päivä. Tarvitsemme siksirohkeampaa ohjelmaa, jossa vaaditaan nopeampaa mukauttamista ja jolla annetaantodellista kehitysapua eurooppalaisen Marshall-avun muodossa. Sellaisella ohjelmalla olisisuuremmat mahdollisuudet onnistua, ja sitä onnistumista me kaikki tarvitsemme.


Cristian Silviu Buşoi (ALDE) . – (RO) Arvoisa puhemies, haluaisin aloittaa keskustelunviimeaikaisista tapahtumista jalkapallon maailmassa ja erityisesti Sepp Blatterin valinnastaFIFAn johtoon. Minun mielestäni hänen uudelleenvalintansa on valitettavaa, koska FIFAavastaan on esitetty vakavia lahjontasyytteitä, erityisesti vuoden 2022maailmanmestaruuskisojen järjestämisestä Qatarissa. Minun mielestäni jäsenvaltioidenhallitusten pitäisi vaatia FIFAn uudistamista ja sen toimien sääntelemistä. Se voisi lisätäavoimuutta ja auttaa välttämään tällaisia valitettavia tapahtumia ja palauttaa sitenluottamuksen FIFAan.

Jalkapallosta on tullut koko ajan enemmän liiketoiminnan kaltaista. Avoimuuden puuteja lahjontasyytökset vaikuttavat myös Romanian jalkapalloon. Äskettäin PolitehnicaTimişoara, joka tuli toiseksi Romanian mestaruusliigassa ja jonka olisi pitänyt pelataMestareiden liigassa, siirrettiin Romanian kolmanteen divisioonaan täysin mielivaltaisenpäätöksen perusteella. Tämä epäoikeudenmukainen päätös vaikuttaa satoihin tuhansiinTimişoaran joukkueen kannattajiin.

Kehotan myös, että parlamentti vaatisi Romanian jalkapalloviranomaisia kumoamaantämän päätöksen ja antamaan Politehnica Timişoaran pysyä romanialaisen jaeurooppalaisen jalkapallon huipulla.

Kristiina Ojuland (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, 2. kesäkuuta 2011 käynnistyihistoriallinen sähköautomaratoni Tallinnasta Monte Carloon, ja tänään autot saapuvatKööpenhaminaan.

Gesine Meissner ja minä Euroopan parlamentin liberaalijäseninä sponsoroimme kisanyhtä sähköautoa edistääksemme kestävää liikennettä. Kun kulutus kasvaa jatkuvasti,fossiilisten polttoaineiden loppuun kuluminen on väistämätöntä, ja meidän pitäisi siksilisätä investointeja kestävän liikenteen lisätutkimukseen ja kehittämiseen. Liikkuvuudenlisääntyminen vie lisäksi veronsa ihmisten hiilijalanjälkenä, ja se voi nopeuttaa globaaliailmastonmuutosta.

Euroopan unionilla ja sen jäsenvaltioilla on tilaisuus ryhtyä vihreän liikenteenedelläkävijöiksi ottamalla käyttöön kannustimia kestävien liikennemuotojen käyttäjille jaedistämällä siirtymistä hiilettömään unioniin.

Oriol Junqueras Vies (Verts/ALE). – (ES) Arvoisa puhemies, viime viikolla Saksassa21 kuolemaa aiheuttaneen tulehduksen syy on toistaiseksi edelleen tuntematon. Se korostaavielä enemmän Saksan viranomaisten epäasianmukaisen kiireellisiä toimia.

Syytökset ovat erityisen vakavia, koska Saksan markkinat ovat maataloustuotteidenkeskeinen kuluttaja, ja se on todellakin syy, miksi ne ovat saaneet huomattavia investointejanoiden tuotteiden edistämiseksi.

EU:n viranomaisten on siksi ryhdyttävä toimiin kahdella rintamalla. Lyhyellä aikavälilläon taattava eniten vahinkoa kärsineiden eurooppalaisten viljelijöiden korvausmekanismintäytäntöönpano, kun taas pitkällä aikavälillä on välttämätöntä uudistaa turvattomienelintarvikkeiden varhaisvaroitusjärjestelmää uusien perusteettomien hälytysten välttämiseksitulevaisuudessa. Näissä toimenpiteissä on otettava huomioon EU:n maatalousalanmoninaisuus.

Siksi on mahdotonta hyväksyä komission ehdotusta maksumekanismin rahoittamisestakäyttämällä vihannestuottajien järjestöjen määrärahoja. Monilla Euroopan alueilla, kuten


esimerkiksi Kataloniassa, ei ole kyseisiä järjestöjä, ja siksi järjestelmää ei voida käyttääviljelijöiden korvauksia varten.

João Ferreira (GUE/NGL). – (PT) Arvoisa puhemies, Euroopan unionin johtajat eivätvälitä Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) Kreikan kaltaisille maille hyväksymienrakennemuutosten aiheuttamasta taloudellisesta ja yhteiskunnallisesta tuhosta, ja nyt hetehostavat hyökkäystään ja ottavat kohteekseen Portugalin saman toimintamallin jarajattoman kolonialistisen ylimielisyyden nojalla. Vastineeksi 78 miljardin lainasta maan,jossa vähimmäispalkka ei ole edes 500 euroa, on tehtävä leikkauksia palkkoihin jaeläkkeisiin ja lopetettava julkisia palveluja, ja lisäksi sen on pakko luopua kansallisistayhtiöistä ja varoista. Sen edessä on myös perushyödykkeiden ja -palvelujen hintojen nousuja 30 miljardin euron korko, joka vastaa noin 40 prosenttia koko lainasta. Yli kaksikolmasosaa tästä korosta menee itse Euroopan unionille. Tätä tarkoittaa niin kovin ylistettyeurooppalainen solidaarisuus.

Tämän toimintalinjan sinnikäs jatkaminen johtaa väistämättä koko Euroopassa, erityisestiPortugalissa, riehuneen yhteiskunnallisen taistelun tiivistymiseen Me olemme nyt ja jatkossatäällä tukeaksemme ja kannustaaksemme sitä varmoina, että vain sellaisella taistelullavoidaan saada aikaan muutos ja vaihtoehto, jonka täytäntöönpano Euroopassa on kokoajan kiireellisempää.

Ilda Figueiredo (GUE/NGL). – (PT) Arvoisa puhemies, kaikkien Euroopan köyhyydenja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan eurooppalaisen teemavuoden aikana esitettyjennäytelmien jälkeen Euroopan komissio osoittaa edelleen täydellistä välinpitämättömyyttäpahenevaa köyhyyttä, erityisesti lasten köyhyyttä, työttömyyttä ja epävarmasta ja huonostipalkatusta työstä johtuvaa työssä käyvien köyhien määrän valtavaa kasvua kohtaan. Se eikuitenkaan rajoitu vain uusliberaaleihin suuntauksiin, vaan siitä on suorat seurauksetmaille, joiden talous on heikossa kunnossa, kun on vahvistettava julkista politiikkaa julkistenpalvelujen tukemiseksi, työntekijöiden oikeudet huomioon ottavan työllisyyden luomiseksija köyhyyden poistamiseksi.

Pöytäkirjoissa, kuten siinä, jonka Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF), Euroopankeskuspankin (EKP) ja komission troikka laati Portugalin viranomaisten kanssa, vaadittiinyhteiskunnan vastaisia toimia, muun muassa tarkistuksia irtisanomis- jayksityistämislakeihin, ja hyökkäyksiä julkiseen ja yleiseen sosiaaliturvaan, joka voi johtaavain yhteiskunnalliseen taantumaan ja tuomitsee työläiset ja kansalaiset työttömyyteen,köyhyyteen, alikehitykseen ja äärimmäiseen riippuvuuteen. Se muuttaa Portugalin pelkäksiEU:n suurten mahtien suojelualueeksi. Kaikki tämä vastineeksi lainaksi, joka portugalilaistenon maksettava takaisin, korkealla korolla, kansainvälisen rahoituskapitalismin voittojenlisäämiseksi, vaikka tiedämme aivan hyvin, että sellaisilla toimenpiteillä ei ratkaista mitään,kuten Kreikan tapaus selkeästi osoittaa.

Siksi esitän nyt vastalauseeni sellaisia toimenpiteitä vastaan, ja tämä vastustus jatkuu sekäPortugalissa että EU:ssa.

Willy Meyer (GUE/NGL). – (ES) Arvoisa puhemies, aivan ensiksi haluan ilmaistaosanottoni kaikista E. coli -bakteerin aiheuttamista kuolemista mutta myös ärtymyksenierittäin epäasianmukaisesta tavasta, jolla Saksan viranomaiset ovat käsitelleet tätä kysymystäja aiheuttaneet korjaamatonta vahinkoa kaikille espanjalaisille maataloustuotteille.

Toivon, että huomisessa Euroopan unionin maatalousministerin ylimääräisessä kokouksessatämä espanjalaisille viljelijöille aiheutettu vahinko ensinnäkin oikaistaan poikkeuksetta ja


että toiseksi siitä otetaan opiksi: eli opitaan, mitä todellakin kuolemantapauksiin johtaneessatilanteessa ei olisi pitänyt tehdä mutta opitaan myös vahingosta, joka on aiheutunut monenmaan, myös minun kotimaani Espanjan tuotteille. Tästä kriisistä on otettava opiksi.

Toivon tietenkin, että huomisen ylimääräisen kokouksen tulos on poikkeukseton oikaisuja paluu normaaliin tilaan, jotta virheettömässä kunnossa olevat tuotteet voivat liikkuakaikkialla Euroopan unionissa ja koko maailmassa.

Jaroslav Paška (EFD) – (SK) Arvoisa puhemies, Euroopan unionin edustajien perjantainaantama ilmoitus, jonka mukaan Kansainvälinen valuuttarahasto antaisi uuden 12 miljardinosuuden lainaa Kreikalle, sai markkinoilla rohkaisevan vastaanoton.

Tänään kuitenkin espanjalainen sanomalehti El Pais kertoo, että Kastilia-La Manchanitsehallintoalueelta on rahat loppu. Sen lisäksi, että aluehallitus ei pysty maksamaan76 000 työntekijän palkkoja, se on vielä velkaa noin kaksi miljardi euroa sen eri toimittajille.Saamme siis lisää huonoja uutisia, tällä kertaa Espanjasta, maasta, joka on ponnistellutkauan säilyttääkseen sijoittajien luottamuksen.

Politiikka, jossa hallituksia avustetaan niin, että Euroopan keskuspankki ostaa niidenvelkakirjoja, ei voi kuitenkaan jatkua kauemmin, koska se on saavuttanut rajansa. Euroopankeskuspankilla on kirjanpidossaan jo 360 miljardia euroa rahoitusvälineinä, jotka eivätole vapaasti vaihdettavissa, ja sillä on toiset 480 miljardia euroa heikoista suojattuinaarvopapereina. Se on siis tiennäyttäjä arvoltaan alentuneiden omaisuuserien haltijoille. Jostämä jatkuu, hyvät kollegat, euroalueen on pian pelastettava Euroopan keskuspankki taiyksinkertaisesti hajottava.

Andreas Mölzer (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, haluaisin esittää muutamanhuomautuksen Serbian yhdentymisestä Eurooppaan. Entisen Jugoslavian tasavaltoja onmielestäni aivan liian kauan kohdeltu epätasa-arvoisesti. Slovenia esimerkiksi pystyiliittymään EU:n ongelmitta vuonna 2004, vaikka edelleen arvostellaan kommunististenvaltarakenteiden jäänteitä politiikassa, tiedotusvälineissä ja teollisuudessa. Bulgaria jaRomania eivät myöskään olisi unionissa, jos olisimme soveltaneet niihin samoja tiukkojakriteerejä kuin nyt sovellamme Kroatiaan.

Kaksinaismoralismi vallitsee myös sotarikosten ja korvausten osalta. Bryssel ei voisivähempää välittää Turkin armenialaisten kansanmurhasta. Sitä vastoin Kroatian ja Serbianon ensin saatava sotarikollisensa Haagissa toimivan entisen Jugoslavian alueenkansainvälisen rikostuomioistuimen eteen ennen kuin Kööpenhaminan kriteerejä edesaletaan ottaa käyttöön. Vaikka Jugoslavian kansallisen antifasistisen vapautusneuvoston(AVNOJ) ja Benešin laittomat määräykset eivät ole peruste EU:hun liittymisen estämiselle,Serbian korvauspolitiikassa on ehdottomasti noudatettava EU:n säännöksiä.

Serbia, jolle kristilliset perinteet ovat ominaisia, on todistanut hyvät aikomuksensa ainauudelleen. Yksi este on ylitetty luovuttamalla Mladič, mutta Kosovosta ei saa tulla seuraavaa.Heti kun jäljellä olevat uudistukset ovat valmiita, Serbian tiellä EU:hun liittymiseen ei minunmielestäni pitäisi enää olla esteitä.

Juan Fernando López Aguilar (S&D). – (ES) Arvoisa puhemies, myös minä haluankollegoideni tavoin ilmaista osanottoni E. coli -bakteerin 21 uhrille mutta myös huolenylittävän ärtymykseni niistä koordinoimattoman vastauksen jaksoista, jotka ovataiheuttaneet huomattavaa taloudellista vahinkoa tuottajille ja työläisille aloilla, jotka ovatolennaisia Euroopan unionin jäsenvaltioille, erityisesti Espanjan kurkuntuottajille. Nämätapahtumat ovat myös vahingoittaneet itse EU:n mainetta, EU:n sisäistä yhteenkuuluvuutta


ja eurooppalaisten keskinäistä yhteenkuuluvuutta niin, että jälleen kerran epäluulot taitarkistamattomat huhut ovat heikentäneet vakavasti yhteenkuuluvuutta, jota tarvitaantyydyttävää, oikea-aikaista ja asianmukaista vastausta varten.

Toivon siksi, että opetus, joka tästä väistämättä seuraa, otetaan todella huomioon. Toivon,että maatalousministerien neuvosto pystyy tarjoamaan korvausta vahingoittuneilleosapuolille ja sen lisäksi laatimaan vastauspöytäkirjan, jossa otetaan huomioon tämänvalitettavan kokemuksen opetukset.

Seán Kelly (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, takaisin urheiluun; FIFA on mainittu ja myösminä haluaisin mainita sen, erityisesti asianmukaisen hallinnon puutteen ja avoimuudenpuutteen järjestön korkeimmilla tasoilla.

On poikkeuksellista, että maailman johtavan urheilujärjestön puheenjohtajana jatkaaluultavasti 75-vuotias Sebb Blatter oltuaan vallassa nyt vuodesta 1998 alkaen, erityisesti,kun otetaan huomioon, että pelaajien enemmistö – luultavasti 99 prosenttia heistä – onalle 30-vuotiaita. Hänen ja pelaajien välissä ei ole vain yhtä sukupolvien kuilua vaan monia.

Toiseksi, ei ollut mikään yllätys viime vuonna, että Englanti sai niin vähän tukea nimityksellemaailmanmestaruuskisojen järjestäjäksi sen loistavasta infrastruktuurista huolimatta. Nemyönnettiin Qatarille, ja myöhemmin ihmisiä erotettiin, sillä he olivat yrittäneet myydäääniään. Mietin, onko tämä vain jäävuoren huippu. Lisäksi kyse on siitä, että FIFA ei ottanutkäyttöön maalilinjatekniikkaa, kun muissa urheilulajeissa se otettiin. On sangen selvää,että itse urheilun ja FIFAn vuoksi tarvitaan uudistusta.

Krišjānis Kariņš (PPE). – (LV) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, me kaikki tiedämme,että dopingin käyttäminen on kiellettyä urheilussa. Dopingin käyttäminen on kiellettyä,koska sen avulla toiset urheilijat saavat epäoikeudenmukaista etua toisiin verrattuna. Hyvätkollegat, Euroopan unionissa meillä on kuitenkin eräänlainen doping, jota ei ole tarkoitettuurheilijoille vaan viljelijöille – heille annetun epätasa-arvoisen tuen muodossa. Latvialaisetviljelijät esimerkiksi saavat kolme kertaa vähemmän tukea kuin saksalaiset viljelijät ja jopakuusi kertaa vähemmän kuin kreikkalaiset viljelijät. Tämä epätasa-arvoinen tuki saa aikaanepätasa-arvoista kilpailua. Hyvät kollegat, kehotan, että kun mietitte ja suunnitteletteseuraavia EU:n rahoitusnäkymiä ja -jaksoa, poistatte tämän dopingin ja leikkaatte tätäviljelijöiden epätasa-arvoista tukea, jotta kaikki eurooppalaiset viljelijät voivat olla yhtäkilpailukykyisiä. Kiitos huomiostanne.

Georgios Papanikolaou (PPE). – (EL) Arvoisa puhemies, sadat tuhannet kaikenikäisetKreikan kansalaiset kaikista luokista ovat osoittaneet mieltään rauhallisesti – toistan,rauhallisesti – kahden viime viikon ajan kaupunkien aukioilla koko maassa.

Haluan ottaa esiin kaksi asiaa: ensinnäkin, meidän on kuunneltava heitä ja otettava heidänhuolenaiheensa huomioon. Meidän ei pidä tehdä sitä vain kansallisella tasolla vaan myösEU:n tasolla. Kollegamme kaupungeissa ympäri Kreikkaa huutavat tullakseen kuulluksiBrysselissä, Strasbourgissa, kaikkialla.

Toiseksi, tärkeämpi kuin mikään keskustelu Kreikan hallituksen virheistä ja virheellisistätoimista on tämä: arvioinnissaan toimista, joita EU ehdottaa ja soveltaa kriisinnujertamiseksi, kansalaisemme sanovat meille: "Meillä on rajamme. Älkää ajako meitääärirajoille." Näihin viesteihin on annettava selkeitä ja konkreettisia vastauksia. Vain sitenEU:n apu kriisin voittamisessa voi luoda tulevaisuudennäkymiä ja toivoa kansalaisillemme.


Csaba Sógor (PPE). – (HU) Arvoisa puhemies, monikulttuurisuuden ajatuksessa oletetaan,että rinnakkain elävät kansat tuntevat toistensa menneisyyden, kulttuurin ja joskus myöskielen. Romaniassa muutama päivä sitten noussut meteli voidaan kuitenkin selittää vaintämän vastavuoroisuuden puutteella. Kaksi Romanian maakuntaa avasi edustustoimistonBrysseliin, mutta pääkaupungissa työskentelevän toimittajan mukaan siinä oli ongelmana,että kyseisten maakuntien väestön enemmistö ei kuulu samaan etniseen ryhmään kuinRomanian väestön enemmistö. Onko se ongelma tämän päivän Euroopassa? Ajattelutapa,jonka mukaan naapuria kiellettäisiin muistamasta päivää, jolloin hän on menettänytomaisuutensa, maansa tai jopa sukulaisiaan, on aivan yhtä kammottava. Myös tästä meilläoli viime päivinä esimerkki, kun muistimme Trianonin rauhansopimusta, joka päättiensimmäisen maailmansodan 4. heinäkuuta. On olemassa lääke ajattelutapaan, jossajätetään ihmiset ulkopuolelle ja suljetaan heidän suunsa, kielletään menneisyys ja halutaanestää alueen kehitys ja olemassaolo: vahva Eurooppa, joka on avoin ja osallistava, jokaarvostaa kulttuuriarvoja ja kunnioittaa vähemmistöjen oikeuksia.

Ivailo Kalfin (S&D). – (BG) Arvoisa puhemies, talouskriisi ja vaikeudet, joita kaikkijäsenvaltiot kokevat, tosin eriasteisina, ovat antaneet vauhtia nationalistisille ja populistisilleryhmille, jotka pyrkivät saamaan aiempaa suuremman yleisön kannatuksen ja sen lisäksimyös jatkuvasti koettelevat EU:n kansalaisten suvaitsevaisuuden rajoja toimimalla avoimestiEuroopan yhdentymisen jatkumista vastaan.

Tästä yksi äskettäinen esimerkki Bulgariasta oli toukokuun 20. päivän tapahtumat, kunnationalistisen puolueen Atakan edustajilla ja muslimiuskovilla oli yhteenottoja Sofianainoan moskeijan ulkopuolella. Näihin yhteenottoihin liittyi voimankäyttöä ja tuhopolttoja,ne päättyivät monien ihmisten, myös poliisien, loukkaantumiseen. Koska yhteenotoistaon saatavilla videokuvaa, Bulgarian tutkintaviranomaisten ja oikeusjärjestelmän testinäon, rangaistaanko tämän tapahtuman alkuunpanijoita ja osallistujia oikeudenmukaisesti.

Haluaisin todeta tässä salissa erittäin selkeästi, että etnisen ja uskonnollisensuvaitsemattomuuden levittäminen on toimi, joka on räikeästi vastoin eurooppalaisiaarvoja ja perusihmisoikeuksia sekä bulgarialaisen yhteiskunnan perinteitä.

Meidän kaikkien on vastustettava lujasti kaikkia pyrkimyksiä sen toteuttamiseen Euroopassaja tehtävä selkeä ero tällaisten toimien taustalla oleviin eurooppalaisiin voimiin.

George Sabin Cutaş (S&D). – (RO) Arvoisa puhemies, Toimittajat ilman rajoja -järjestökiinnitti vuoden 2010 maailman lehdistönvapausindeksin julkaisun osana huomiotailmaisunvapauden vähenemiseen Euroopan unionissa. Romania on indeksissä sijalla 52,missä on kymmenen sijan lasku verrattuna vuoteen 2007. Se on huolestuttava tilanne, jase herättää kysymyksiä perusoikeuskirjalla taatun ilmaisua ja tietoa koskevan oikeudentodellisesta kunnioittamisesta Euroopan unionissa.

Romaniassa maan presidentti on sisällyttänyt lehdistön uhkiin kansalliselle turvallisuudelle.Poliitikot tekevät lisäksi jatkuvasti väheksyviä huomautuksia tiedotusvälineistä. Tällaisetliikkeet poispäin demokraattisista periaatteista tahraavat koko Euroopan unionin kuvan.Sisäisten puutteiden takia olemme vaarassa menettää uskottavuutemme ihmisoikeuksienkunnioittamisen puolustajina EU:n ulkopuolella. Siksi vaadin todellista suojelua EU:ntasolla ilmaisunvapaudelle ja tiedotusvälineiden moniarvoisuudelle.

Claudiu Ciprian Tănăsescu (S&D). – (RO) Arvoisa puhemies, tämän on toinen kerta,kun esittelen täällä Euroopan parlamentin edessä Romanian terveydenhuoltojärjestelmänkatastrofaalista tilannetta. Valitettavasti tällä hetkellä neuvottelut lääkäreiden


ammattijärjestöjen, terveysministeriön ja kansallisen sairausvakuutusviraston kesken ovatajautuneet umpikujaan. Siksi terveydenhuoltojärjestelmä on jumissa, ja potilailta evätäänheidän lailliset oikeutensa ja he, vaikka he edelleen maksavat sosiaaliturvamaksunsa, eivätenää saa vastaavia palveluja. Tämä tilanne on johtanut siihen, että kansallinensairausvakuutusvirasto kieltäytyy sinnikkäästi käymästä realistisia neuvotteluja lääkäreidenkanssa laatiakseen toimivan puitesopimuksen, joka hyödyttäisi kaikkia sidosryhmiä. Jostilanne vielä jatkuu kauemmin, Romanian terveydenhuoltopalvelut, joita on niin paljonheikennetty, ovat vaarassa hajota.

Haluaisin, että asiaankuuluvat EU:n elimet panevat tämän tilanteen merkille, valvovat sitäja ryhtyvät toimiin ratkaistakseen sen mahdollisimman pian.

Cătălin Sorin Ivan (S&D). – (RO) Arvoisa puhemies, puhumme Euroopan parlamentissajoka päivä aamusta iltaan Euroopan yhdentymisestä, solidaarisuudesta, yhteisestäkulttuurista ja kaikesta siitä, mikä meitä yhdistää ja minkä pitäisi innostaa meitärakentamaan yhteistä tulevaisuutta kaikille 27:lle Euroopan unionin jäsenvaltiolle.

Kun me keskustelemme EU:n hankkeista, saman Euroopan parlamentin varapuhemieskeskustelee samalla tavalla asioista joka päivä aamusta iltaan. Siinä on kuitenkin kyseetnisyyteen perustuvasta erottelusta, valtion vaikutusvallan vähentämisestä ja senauktoriteetin heikentämisestä naapurivaltion hyväksi, yhdelle Euroopan unioninjäsenvaltiolle kuuluvien alueiden hajottamisesta ja niiden liittämisestä toiseen Euroopanunionin jäsenvaltioon. Sekä henkilökohtaisesti että Romanian sosiaalidemokraattistenEuroopan parlamentin jäsenten puolesta vaadin, että László Tőkés erotetaanvarapuhemiehen toimestaan.

Marian Harkin (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan ilmaista syvän huoleniBahrainissa pidätetyistä lääkintätyöntekijöistä. Monia näistä lääkintätyöntekijöitä syytetäänyrityksistä kaataa monarkia ja heitä uhkaa oikeudenkäynti, jossa on armeijan syyttäjät, jamahdolliset kuolemantuomiot. Nämä lääkärit ja hoitajat ovat kuitenkin vain hoitaneetloukkaantuneita mielenosoittajia, joita tuotiin heidän sairaaloihinsa. Amnesty Internationalja Lääkärit ilman rajoja ovat ilmaisseet äärimmäisen huolensa kyseisten henkilöidenturvallisuudesta ja tosiaankin heidän pidättämisensä taustalla olevista syistä. Tuen täysinIrlannin hoitajien ja kätilöiden järjestöä ja Kansainvälistä hoitajaneuvostoa ja todellakinmonia irlantilaisia lääkäreitä, jotka myös tuomitsevat nämä kauheat tapahtumat.

Olen saanut muutaman viime päivänä aikana monista lähteistä tietoa, joka viittaankidutukseen ja epäinhimilliseen kohteluun: joitakin lääkintätyöntekijöitä on hakattuankarasti ja heitä on estetty pääsemästä perheidensä ja asianajajiensa luokse. Tällaistatoimintaa ei mitenkään voida hyväksyä.

Vetoan julkisesti korkeaan edustajaamme, Catherine Ashtoniin. Olen jo kirjoittanut hänelleja pyytänyt häntä tekemään kaikkensa puuttuakseen asiaan noiden lääkintätyöntekijöidenpuolesta, jotka tekivät vain sen, mitä lääkintähenkilökunnan on tehtävä – yritettävä pelastaahenkiä.

Paul Murphy (GUE/NGL). – (EN) Arvoisa puhemies, Kreikan uusi säästöpaketti, jokasisältää 28 miljardin euron arvosta leikkauksia ja veroja ja uskomattoman 50 miljardineuron arvosta valtion omaisuuden yksityistämistä, vahvistaa jälleen kerran EU:n ja IMF:naseman työläisten vastaisten säästötoimien toteuttajina.

Nuoret ovat olleet niiden ilkeiden hyökkäysten kohteena. Nyt he taistelevat takaisin satojentuhansien ihmisten joukkona ja valtaavat aukioita kaikkialla Euroopassa nousten urheasti


julmaa sortoa vastaan. He ovat aivan oikein ryhtyneet vaatimaan todellista demokratiaa.Minun mielestäni se voidaan saada aikaan vain murtamalla markkinoiden diktatuuri jarakentamalla demokraattinen sosialistinen yhteiskunta, jossa ihmisten tarpeistahuolehditaan ennen voittoja.

Kesäkuun 15. päivästä enteillään merkittävää päivää taistelussa ympäri Euroopan. Kreikassajärjestetään yleislakko ja Barcelonaan on suunniteltu suurmielenosoitus. KaikkiallaEuroopassa pitäisi tuona päivänä järjestää suuria protesteja säästöjä vastaan. Euroopantyöläisten ja nuorten vastaisten hyökkäysten nujertamiseksi on saatava käyttöönjärjestäytyneen työväen luokan voima. Yhden päivän yleislakko koko Euroopassa lähettäisierittäin voimakkaan viestin vastuksesta Euroopan johdolle.

Kyriacos Triantaphyllides (GUE/NGL). – (EL) Arvoisa puhemies, viikko sitten puhemiesBuzek ja puheenjohtajat Barroso ja Van Rompuy tapasivat uskonnollisia johtajiakeskustellakseen demokraattisista oikeuksista ja kansalaisvapauksista. Haluan onnitellapuheenjohtaja Barrosoa siitä, että hän teki vuonna 2005 aloitteen tämän uskonnollistenjohtajien kanssa käytävän vuoropuhelun aloittamisesta; haluan myös onnitella parlamentinpuhemiestä ja neuvoston puheenjohtajaa siitä, että he ovat pitäneet yllä tämän keskustelunkäymistä vuosittain.

Samalla haluan kuitenkin yhdistää voimani niiden uskontojen edustajien kanssa, jotkapyysivät Euroopan unionia käyttämään vaikutusvaltaansa lopettamaan kristittyjenvainoamisen Egyptin ja Irakin kaltaisissa maissa ja maissa eurooppalaisessa Kyproksessa,jossa miehitysjoukot epäävät kristityiltä pääsyn miehitettyihin kirkkoihinsa ja estävätpappeja ja piispoja järjestämästä messua. Osoittakaa heille, arvoisa puhemies, että Kyproksenkristityillä pakolaisilla on oikeus viettää messua omissa kirkoissaan.

Nikolaos Salavrakos (EFD). – (EL) Arvoisa puhemies, heti toukokuun 6. päivänLuxemburgin kokouksen, josta Der Spiegel -lehdessä kirjoitettiin artikkeli, jälkeen Kreikkaanvyöryi uusi aalto suosituksia, joiden mukaan sen pitäisi lähteä eurosta ja palata takaisindrakhmaan. Euroopan unionin virallisen kannan tietysti ilmaisi komission jäsen Olli Rehn,joka torjui huhut ja suositukset.

Monien taloustieteilijöiden vastakkaisten näkemysten ja tämän parlamentin kollegojenmonenlaisten näkemysten lisäksi on tehtävä selväksi, että Kreikka ei voi lähteä eurostaoikeudellisista syistä. Ensinnäkin siksi, että perussopimuksissa ei säädetä pakollisesta taivapaaehtoisesta poistumisesta yhteisestä valuutasta. Toiseksi, jos palaisimme drakhmaanhylkäämättä euroaluetta ja euroa, ei olisi olemassa laillista välinettä, jolla Kreikan pankkieneuromääräiset varannot vaihdettaisiin automaattisesti, sekä Kreikassa että Kreikanulkopuolella, drakhmoiksi ilman tallettajan suostumusta. Kun Kreikka liittyi euroalueeseen,oli mahdollista vaihtaa drakhmamääräiset varannot, koska drakhmasta luovuttiinvaluuttana, eikä sitä ole sen jälkeen ollut olemassa. Nyt euro kuitenkin jää elämän, eikä sitäole hylätty. Kaikki huhut ja kaikki suositukset ovat siksi oikeudellisesti epäasianmukaisia.

Martin Ehrenhauser (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, whistleblowerit eli ilmiantajat ovatihmisiä, jotka eivät enää halua pysyä hiljaa laittomista teoista tai valitettavista asiaintiloista,vaan haluavat paljastaa ne, useimmiten yleisen edun vuoksi. Ilmiantajat tarjoavatuseimmiten lisäarvoa. Esimerkiksi vuonna 2005 he palauttivat yhteensä noin kymmenenmiljardia Yhdysvaltain dollaria Yhdysvaltain valtion kassaan takaisinmaksujen ansiosta.

Ilmiantamismenettelyä koskevat selkeät lait ovat olennaisen tärkeitä korruption torjunnassa.Euroopan unionin henkilöstösääntöjen 22 a ja 22 b artiklalla laaditaan oikeusperusta


ilmiantamiselle, mutta se on hyvin pirstaleista ja siinä on monia aukkoja. Perusasiatpuuttuvat. Tarvitsemme esimerkiksi selkeän määritelmän ilmiantamisesta, tarvitsemmeilmiantajien oikeuden tulla kuulluksi, tarvitsemme riippumattomia yhteyspisteitä, jotkavoivat antaa tietoa oikeuksista, velvollisuuksista ja vaihtoehdoista, ja etenkin tarvitsemmetäsmällisiä käsittelyaikatauluja toimivaltaisille EU:n elimille. Myönteinen asia tässä on se,että EU:n henkilöstösääntöjä aiotaan uudistaa. Komission on määrä lähettää parlamentilleniistä ensimmäinen luonnos tänä syksynä. Mielestäni tämä on ainoalaatuinen tilaisuustehdä tässä parannuksia. Pyytäisin kollegoitani tukemaan tätä ja tekemään työtä uudistuksenaikaansaamiseksi.

Corneliu Vadim Tudor (NI). – (RO) Arvoisa puhemies, jalkapallo on todella uskonto,mutta se on uskonto, jossa paholainen on enemmän kuin mukana. Miksi niin? Koska kyseon suuresta rahamäärästä, joka veloitetaan planeetan miljardien asukkaiden tylsyydestä jayksinäisyydestä. Tänä kesänä Romanian valtasi draama, jossa on mukana erittäin suosittujalkapallojoukkue, Politehnica Timişoara. Joukkue voitti omilla rehellisillä ponnistuksillaanoikeuden osallistua Euroopan cup -kilpailuun. Nyt kuitenkin nähdään, että sen kentälläsaavuttama voitto on muuttunut tappioksi mielivaltaisen päätöksen perusteella. Tarkemminsanottuna Romanian jalkapallosta vastaava mafia on tehnyt sopimuksen kansainvälisestäjalkapallosta vastaavan mafian kanssa ja päättänyt määrätä järkyttävänkaksoisrangaistuksen: poistaa kyseinen joukkue Euroopan cup -kilpailusta ja siirtää sealempaan amatööridivisioonaan. Riippumatta siitä, mitä taloudellisia ja oikeudellisiaselityksiä annetaan, tämä on ankara rangaistus ja se iskee lujasti hienon joukkueen lisäksimyös kauniiseen kaupunkiin, jossa on 300 000 asukasta, joilla ei ole paljonkaan muitailonlähteitä.

Euroopan parlamentin kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan jäsenenä esitän varoituksen,jotta tällainen kauhea epäoikeudenmukaisuus saadaan loppumaan, koska sillä voi ollahuomattavia yhteiskunnallisia seurauksia.

Puhemies. – (IT) Keskustelu on päättynyt.

21. Luottoluokituslaitokset (lyhyt esittely)

Puhemies. – (IT) Esityslistalla on seuraavana Wolf Klinzin laatima talous- ja raha-asioidenvaliokunnan mietintö luottoluokituslaitoksista: tulevaisuudennäkymät (2010/2302(INI)(A7-0081/2011).

Wolf Klinz, esittelijä. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, luottoluokituslaitokseteivät tosiaankaan aiheuttaneet maailmanlaajuista finanssikriisiä, mutta mielestäni ne olivathyvin pitkälti vastuussa kriisin vakavuudesta. Kun niin sanottuja strukturoitujarahoitustuotteita kehitettiin Amerikassa subprime-asuntolainojen pohjalta,luottoluokituslaitokset tukivat tätä prosessia luokittelemalla päivittäin kymmeniä elleisatoja tuotteita lähestulkoon liukuhihnaperiaatteella. Näin tehdessään ne myös hyväksyiväteturistiriidat, sillä ne tukivat liikkeeseenlaskijoita auttamalla ja neuvomalla niitä tuotteidensuunnittelussa.

Luottoluokituslaitokset väittivät jatkuvasti kertovansa vain mielipiteensä, vaikka netiesivätkin varsin hyvin, että luokituksia käytettiin itse asiassa hyväksyntänä. Mietinnössänikäsitellään useita puutteita ja esitetään ehdotuksia siinä toivossa, että ehkä komissio pystyysisällyttämään osan niistä lainsäädäntöehdotukseensa, jonka se esittää syksyllä.


Esitin viisi ehdotusta. Ensinnäkin luottamusta luokituksiin on vähennettävä. Käytännössäsaimme selville, että sääntely-ympäristö on johtanut siihen, että muun muassa rahojaansijoittaville pankeille, vakuutusyhtiöille ja eläkerahastoille luokitusten käyttö on todellavälttämätöntä. Tämä tehtiin hyvin selväksi Basel II -järjestelmässä, ja itse asiassaluottoluokituslaitoksista on tullut lakisääteisiä sertifiointielimiä.

Meidän on jälleen kerran annettava markkinatoimijoille, etenkin yhteisösijoittajille, joillaon omaa asiantuntemusta, mahdollisuus ottaa itse vastuu investointeja koskevistapäätöksistä sen sijaan että ne ulkoistavat nämä päätökset muille. On tehtävä selväksi, ettäinvestoijien täytyisi investoida vain, jos ne todella ymmärtävät tuotetta, eivätkä ne voikäyttää sitä veruketta, että ne voivat tiettyyn pisteeseen asti asettaa automaattisestiinvestointistrategiansa tavoitteeksi tuotteen, jonka luokitus on AAA.

Toiseksi meidän on varmistettava, että ne tiedot, joiden perusteella luottoluokituslaitoksettekevät päätöksensä, ovat julkisesti saatavana, että tätä tietoa ymmärretään ja että myöskäytetyt mallit ovat tiedossa. Tämä johtaa avoimuuteen ja myös helpottaainvestointiaikeisten yhteisösijoittajien päätöksentekoa. Se myös helpottaa tilaamattomienluokitusten antamista. Tässä yhteydessä meidän olisi pohdittava, onko Yhdysvaltojenharkitsema ehdotus järkevä, nimittäin että silloin, kun liikkeeseenlaskijat valitsevat vainyhden luottoluokituslaitoksen, voidaan toista riippumatonta elintä kannustaa antamaanluokitus, ja tämä toinen elin voisi työskennellä julkisesti saatavana olevien tietojenperusteella.

Kolmanneksi tarvitsemme lisää kilpailua. Tosiasiassa meillä on oligopoli. Ne kolme olemassaolevaa luottoluokituslaitosta, jotka toimivat maailmanlaajuisesti, hallitsevat 95:tä prosenttiamaailman liiketoiminnasta. Niillä on niin sanotut monopolitulot, mikä tarkoittaa40 prosentin tuottoa liikevaihdosta, ja siksi ehdotan, että perustamme eurooppalaisenluottoluokituslaitoksen. Sen olisi perustuttava säätiömalliin, ja rahoitussektorin olisitarjottava käynnistysvaiheen rahoitus lainoilla, joista peritään korkoa. Viiden vuoden päästätiedämme, toimiiko tämä, ja sen jälkeen tämän luottoluokitussäätiön on myös maksettavatakaisin saamansa rahat.

Olen kuitenkin varma, että on myös muita vaihtoehtoja. Saattaisi olla järkevää myös antaakansallisten ja alueellisten luottoluokituslaitosten toimia eurooppalaisen verkostonmuodossa.

Neljänneksi meillä on edelleen merkittävä maksumalliin liittyvä ongelma. Tällä hetkelläsovellamme liikkeeseenlaskija maksaa -mallia. Tämä malli on se, joka toimii pohjimmiltaankoko maailmassa. Näin ollen liikkeeseenlaskija maksaa, mutta tähän liittyy selvä eturistiriita,jota voisimme vähentää, jos liikkeeseenlaskijoita ei enää neuvottaisi ja jos valvontaelimetolisivat aidosti riippumattomia. Muita mahdollisia malleja ovat muun muassa tilaaja maksaa-malli. Myös tässä on eturistiriitoihin liittyvä ongelma, ja tämä olisi samalla myös kutsuvapaamatkustajille. Sen vuoksi tätä kannattaa harkita. Kolmas vaihtoehto olisisuoritusperusteinen maksumalli, toisin sanoen ensin maksetaan ennakkomaksu ja loputmaksusta maksetaan vasta sitten, kun tiedetään miten hyvin luokitus pitää paikkansa.

Viimeinen mutta tärkeä seikka on se, että meidän on otettava käyttöön vastuullisuus.Luottoluokituslaitosten on otettava vastuu siitä, mitä ne todellisuudessa tekevät, ja siksiolen sitä mieltä, että ne olisi saatettava vastuuseen, ei tietenkään luokituksesta sinänsä,vaan puutteista ja laiminlyönneistä niiden omassa työssä.


Puhetta johtivarapuhemies Rainer WIELAND

Elena Băsescu (PPE). – (RO) Arvoisa puhemies, luottoluokitusalalla on useita puutteita,joista tärkeimpiä ovat kilpailun ja avoimuuden puute sekä oligopolistiset rakenteet. Kilpailuavoitaisiin lisätä luomalla sääntely-ympäristö, joka edistää markkinoille pääsyä. Tässäanalysoitaisiin perusteellisesti nykyiset esteet. Haluan korostaa, miten tärkeää on seurataBasel III -järjestelmän edistymistä ja vakavaraisuusdirektiivin 4 lukuun liittyvää prosessia.On lisättävä vastuullisuutta sekä sisäisten mallien seuraamista ja ennaltaehkäisevientoimenpiteiden määräämistä koskevia valtuuksia. Kaikkien luottoluokituslaitosten ontäytettävä tietojen julkaisemiseen, avoimuuteen sekä eturistiriitojen hallintaan liittyvättiukimmat vaatimukset.

Tällä hetkellä luokituksella on Romaniassa vakaat näkymät. Ne saattavat parantua, josrakenneuudistuksia ja rahoitusalan vakautta pidetään yllä.

Georgios Papanikolaou (PPE). – (EL) Arvoisa puhemies, luottoluokituslaitoksetmenettivät uskottavuutensa kauan sitten. Tässä asiassa esittelijämme on täysin oikeassa.Ne antavat hyviä tai huonoja luokituksia lähes mille tahansa: maille, pankeille, kunnille,jopa valtion yrityksille, ehdottomasti kaikelle, mutta niiden luokitukset perustuvatenimmäkseen julkistamattomiin ja näin ollen ei-avoimiin tietoihin.

Luottoluokituslaitosten käyttämien tietojen puutteelliseen avoimuuteen ja näin ollenpuutteelliseen uskottavuuteen liittyvä ongelma herättää seuraavan tärkeän kysymyksen:onko oikeudenmukaista, onko loogista, onko moraalisesti oikein, että luokitukset, jotkavaikuttavat talouselämään ja sekoittavat miljoonien kansalaistemme elämän yhdessä yössä,eivät ole avoimia eivätkä mahdollisesti myöskään luotettavia? Ei tietenkään ole.

Jaroslav Paška (EFD) – (SK) Arvoisa puhemies, finanssikriisin seurauksenaluottoluokituslaitoksia, jotka arvioivat rahoitustuotteiden turvallisuutta, kritisoitiinepäammattimaisesta ja omaa etua tavoittelevasta rahoitustuotteiden luokituksesta.

Kun luottoluokituslaitosten toimintamenetelmien avoimuuden todettiin olevanpuutteellista, heräsi epäilyksiä niiden arviointien oikeudenmukaisuudesta jaammattimaisuudesta, ja sen vuoksi meidän on aika etsiä parannuskeinoja rahoitustuotteidenjatkuvaa arviointia ja luokitusta koskevaan järjestelmään.

Tämän perusteella pidän esittelijän laatimaa mietintöä erittäin tärkeänä, ja mielestäni hänenesittämänsä prosessit auttavat meitä muokkaamaan rahoitustuotteiden arviointijärjestelmääniin, että joko luottoluokituslaitosten tai muiden järjestelmien antamat päätelmät johtavatobjektiivisempaan rahoitustuotteiden luokitukseen.

Ilda Figueiredo (GUE/NGL). – (PT) Arvoisa puhemies, kokemus on selvästi osoittanut,etteivät luottoluokituslaitokset ole uskottavia ja että niiden toiminta on edelleenvahingollista tietyille maille, joko niiden taloudelle tai valtionvelalle. Tällä hetkellä tämävahingoittaa erityisesti maita, joilla on suhteellisen heikko talous. Sen vuoksi on valvottavatarkasti luottoluokituslaitosten toimia, sillä vaikka ne ovatkin menettäneet kaikenuskottavuutensa, ne ovat edelleen äärimmäisen vahingollisia. Tätä valvontaa ei pitäisirajoittaa ainoastaan avoimuutta koskeviin sääntöihin, vaan olisi mentävä pidemmälle javalvottava kokonaisvaltaisesti kansainvälistä rahoitusjärjestelmää ja samalla tehtävä loppuveroparatiiseista, säänneltävä rahoitusalaa asianmukaisesti riskipääoman liikkeitäverottamalla ja estettävä rahoituspääoman jatkuva...


(Puhemies keskeytti puhujan.)

Nikolaos Salavrakos (EFD). – (EL) Arvoisa puhemies, olen ehdottomasti samaa mieltäesittelijän kanssa kaikista niistä viidestä kohdasta, jotka sisältyvät hänen ehdotuksiinsa niinsanotuista luokituslaitoksista ja niiden liioitelluista vaikutuksista maailman ja Euroopantalouteen. Nämä yhtiöt eivät voi osallistua samanaikaisesti sellaiseen kaupalliseentoimintaan, joka on samantyyppistä kuin niiden valvova tai luokitteleva toimintansa taijoka liittyy tähän toimintaan.

Vaadimme, että näiden laitosten laatimia selvityksiä valvotaan, että hyväksytään tietytperusperiaatteet ja että otetaan käyttöön korvausvastuu niille valtioille aiheutuneistakustannuksista, jotka on arvioitu huonosti tai harhaanjohtavasti. Ehdotan myös, ettäkaikissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa otetaan käyttöön kirjanpidon perusperiaatteet,ja myös sovelletaan niitä, jotta voidaan korostaa näiden valtioiden omaisuuden arvoa, senvirallista arviointia, niin että meillä on tieto vastaavista ja vastattavista eivätkä nämä valtiotvoi enää jäädä luottoluokituslaitosten ja niiden edustamien osapuolten päähänpistojenarmoille.

Viviane Reding, komission varapuheenjohtaja. – (EN) Arvoisa puhemies, komission jäsenBarnier on tällä hetkellä Yhdysvalloissa tapaamassa kollegojaan, ja hän pyysi minuavälittämään teille seuraavan julkilausuman vastauksena Wolf Klinzin valiokunta-aloitteeseenluottoluokituslaitoksia koskevaan mietintöön, jonka talous- ja raha-asioiden valiokuntahyväksyi maaliskuussa.

Komission jäsen on samaa mieltä siitä, että tätä nykyä myönnetään laajasti, ettäluottoluokituslaitosten puutteelliset työskentelymenetelmät ovat myötävaikuttaneetrahoituskriisiin. Vastatakseen näihin huolenaiheisiin ja G20-sitoumusten mukaisesti EUreagoi todella nopeasti hyväksymällä – jo vuonna 2009 – luottoluokituslaitoksia koskevanasetuksen. Siinä esitetään tiukkoja vaatimuksia, jotka laitosten on täytettävä poistaakseenmahdolliset eturistiriidat ja parantaakseen luokitusmenetelmien laatua sekä luokitustenavoimuutta.

Toisena toimenpiteenä kolmen uuden Euroopan rahoitusvalvontaelimen perustamisenjälkeen luottolaitoksia koskevaa asetusta vahvistetaan ottamalla käyttöön uuden Euroopanvalvovan markkinaviranomaisen (European Supervisory Markets Authority) harjoittamakeskitetty valvonta. Muutosasetus tuli voimaan 1. kesäkuuta 2011. Aiomme kiinnittäätodella tarkkaa huomiota tämän säädöksen oikeaan soveltamiseen.

Nykyisin Euroopan sääntelykehystä käytetään mallina muilla oikeudenkäyttöalueilla.Kuitenkin kevään 2010 valtionvelkakriisin jälkeiset tapahtumat Euroopan markkinoillaovat tehneet selväksi sen, että uudelleentarkastelua ja vahvistavia toimenpiteitä tarvitaanlisää. Tästä syystä komissio alkoi kesäkuussa 2010 analysoida aiheita perusteellisesti.Toteutettiin julkinen kuuleminen, komission yksiköt ovat arvioineet vastaukset ja laativatparhaillaan vaikutustenarviointia esittääkseen lainsäädäntöehdotuksia tämän vuodenkuluessa. Tässä yhteydessä komissio aikoo tarkastella toimenpiteitä, joilla voitaisiin vähentääliiallista riippuvuutta ulkoisista luokituksista, parantaa avoimuutta, edistää kilpailua, ottaakäyttöön vastuun periaate ja vähentää liikkeeseenlaskija maksaa -mallista johtuviamahdollisia eturistiriitoja.

Tiedämme näiden olevan hyvin monimutkaisia kysymyksiä ja haluamme olla varmoja,että vastaamme niihin oikealla tavalla. Tässä yhteydessä olemme tarkastelleet hyvinkiinnostuneena Klinzin valiokunta-aloitteista mietintöä, jossa käsitellään niitä aiheita, joita


parhaillaan tarkastelemme uudelleen, ja annetaan hyvin merkittävä panoslainsäädäntöaloitteellemme.

Lopuksi totean, että kansainvälisellä tasolla lokakuussa 2010 finanssimarkkinoidenvakauden valvontaryhmä esitti muutamia periaatteita, joilla vähennetään rahoituslaitostenriippuvuutta luottoluokituksista. Näiden periaatteiden mukaisesti pyrimme tulevassapankkialan lainsäädäntöehdotuksessamme, niin sanotussa CRD 4:ssä, ottamaan käyttööntoimenpiteitä, joilla torjutaan liiallista riippuvuutta luokituksista.

Puhemies. – (DE) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan tiistaina 7. kesäkuuta kello 12.00.


George Sabin Cutaş (S&D), kirjallinen. – (RO) Ennen kuin Lehman Brothers-investointipankki teki konkurssin, tärkeimmät luottoluokituslaitokset antoivat silleparhaan mahdollisen luokituksen. Myös Islannin kolme suurinta pankkia olivat niidenmielestä hyvässä kunnossa vielä muutamaa päivää ennen romahtamistaan. Lisäksi Kreikanluokituksen alentamisessa ei ole otettu huomioon maan talouden elvyttämisohjelmankäynnistämistä. Talous- ja finanssikriisi on tuonut korostetusti esiin luottoluokituslaitostenoligopolistisen rakenteen samoin kuin niiden puutteellisen kilpailun, avoimuuden javastuuvelvollisuuden. Kolmen tällaisen laitoksen dominoimassa maailmassa tarvitaan lisäätarjontaa sekä uudenlaisia työskentelytapoja. Sen vuoksi kannatan ajatusta julkiseneurooppalaisen luottoluokituslaitoksen perustamisesta vaihtoehtona tällaisille yksityisillelaitoksille. Luokituksen saaminen eurooppalaiselta laitokselta tehtäisiin pakolliseksi, jatämä täydentäisi perinteisten laitosten antamia luokituksia lisäten näin kilpailuaoikeudenmukaisimmasta luokituksesta.

22. Riippumattoman vaikutustenarvioinnin takaaminen (lyhyt esittely)

Puhemies. – (DE) Esityslistalla on seuraavana Angelika Nieblerin laatima oikeudellistenasioiden valiokunnan mietintö riippumattoman vaikutustenarvioinnin takaamisesta(2010/2016(INI)) (A7-0159/2011).

Angelika Niebler, esittelijä. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Reding,hyvät kollegat, voisin esitellä aihetta muutaman esimerkin avulla. Kreikka ja muut valtiotovat pahasti velkaantuneita, vaikka rakennerahastoista on virrannut näille maille miljardejaeuroja monen vuoden ajan. Miten voimme parantaa varojen käyttöä ja miten näiden varojenkäyttöä voidaan valvoa paremmin?

Toinen esimerkkini liittyy euro-obligaatioihin. Mikä vaikutus niillä on Euroopan unionintalousarvioon?

Kolmanneksi, jos otamme Euroopassa käyttöön finanssitransaktioveron, mitä seurauksiasillä on? Kaikkien näiden kysymysten vuoksi parlamentti vaatii mietinnöissään, ettäsuoritetaan säädösten vaikutustenarviointi. Tarvitsemme kuitenkin tosiseikkojavoidaksemme tehdä poliittisesti viisaita päätöksiä. Riippumattoman vaikutustenarvioinnintakaamista käsittelevässä mietinnössäni on kysymys juuri tästä.

Tämä ei ole uusi asia. Se on askarruttanut meitä muiden lainsäädännön parantamiseenliittyvien kysymysten ohella yli kymmenen vuoden ajan. Kaikista komission ponnisteluistavaikutustenarvioinnin parantamiseksi ja parlamentin vastaavista ponnistuksista huolimatta


vaikutustenarvioinnin laatua on kuitenkin edelleen parannettava. Mietinnössäni esitetäänehdotuksia, miten voimme onnistua tässä laadun parantamisessa Euroopan komissiontoteuttamien vaikutustenarviointien sekä vaikutustenarviointia koskevien parlamentintutkimusten osalta.

Mietintö on sisältönsä osalta jaettu neljään osioon. Ensimmäisessä esitetään yleisiävaatimuksia eurooppalaisen tason vaikutustenarvioinnista. Toinen osio sisältää Euroopankomissiolle suunnattuja ehdotuksia, ja siinä luetellaan mahdollisia osa-alueita, joillaparannuksia voidaan tehdä. Kolmannessa osiossa käsittelen sitä, miten me Euroopanparlamentissa voimme hyödyntää paremmin säädösten vaikutustenarviointia välineenä.Viimeisessä osiossa ehdotan, että parlamentti luo erillisen vaikutustenarviointijärjestelmän.

Euroopan unionissa tehtäviä vaikutustenarviointeja koskevien yleisten vaatimusten osaltaon tärkeää panna merkille, että vähennämme pelkkää kustannusanalyysia ja lisäämmeEuroopan unionin lainsäädännön taloudellisten, sosiaalisten ja terveyteen liittyvienvaikutusten tutkimista. Toiseksi mielestäni on tärkeää suorittaa kaikkien säädöstenvaikutustenarviointien yhteydessä pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevia testejä jatarkastella myös säädösten vaikutusta teollisuuden kilpailukykyyn Euroopassa. Kolmanneksiehdotamme tässä mietinnössä, että komissio julkaisee jo varhaisessa vaiheessa ehdotettualainsäädäntöä koskevia etenemissuunnitelmia, jotta parlamentti ja sidosryhmät saavatmahdollisuuden ilmaista mielipiteensä kuulemisvaiheen aikana.

Euroopan komission osalta pyydämme erityisesti, että komissiossa jokin aika sittenperustettu vaikutustenarviointilautakunta koostuu riippumattomista jäsenistä ja ettäparlamentin valiokunnat voivat osallistua lautakunnan työhön varhaisessa vaiheessa.Parlamentin osalta pidämme tärkeänä, että todella käytämme säädöstenvaikutustenarviointia välineenä. Tähän mennessä muutamat valiokunnat ovat sitäkäyttäneet, mutta mielestäni meidän on hyödynnettävä tätä välinettä paljon laajemminparlamentissa käytävissä keskusteluissa. Jos onnistumme kehittämään parlamentin omiaresursseja ja luomaan parlamentin alaisuudessa erillisen järjestelmän sellaisen menetelmänkehittämiseksi, jonka avulla voimme suorittaa säädösten vaikutustenarviointejaammattimaisesti Euroopan parlamentissa, uskon, että olemme saavuttaneet tällä mietinnöllätodella paljon. Toivon, että se saa teidän tukenne huomisessa äänestyksessä.

Anna Záborská (PPE). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa korkea edustaja Ashton,vaikutustenarviointien avulla voimme toteuttaa tehtäväämme lainsäätäjänä. Niiden huonomaine selittyy osittain keinottelun vaaralla. Voimme pyytää niitä yleisen mielipiteenperusteella. Ne voivat olla vakavasti otettavia ja tieteellisesti paikkansa pitäviä. Mainittakoonesimerkiksi vaikutustenarviointi, jonka naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvonvaliokunta tilasi äitiyslomaa koskevaa direktiiviä varten. Se oli niin käyttökelvoton, ettäkaduimme veronmaksajien rahojen käyttämistä siihen.

Jäsen Niebler, kiitos tämän päätöslauselman laatimiseksi tekemästänne työstä.Ponnistuksenne auttavat meitä parantamaan lainsäädäntöä jäsenvaltioiden kansalaistenhyväksi.

Richard Falbr (S&D). – (CS) Arvoisa puhemies, olen antanut käsiteltäväksi Euroopanunionin sosiaalipolitiikan ulkoista ulottuvuutta ja yritysten yhteiskunnallista vastuutakoskevan mietinnön. Mietintöä laatiessani lähestymistapani oli erittäin kriittinen, koskahyvin usein EU:n ulkopuolisten maiden kanssa käytävissä neuvotteluissa hyväksytääntekopyhiä kantoja. Mikäli haluamme vaatia näitä maita kunnioittamaan samoja periaatteitajoita me kunnioitamme Euroopan unionissa, myös meidän on silloin tehtävä niin. Emme


voi vaatia noudattamaan Kansainvälisen työjärjestön perustavaa laatua oleviayleissopimuksia ja sen jälkeen antaa tiettyjen jäsenvaltioiden rikkoa näitä yleissopimuksia.Totean mietinnössä myös, että...


Tatjana Ždanoka (Verts/ALE). – (EN) Arvoisa puhemies, kiitän lämpimästi esittelijäämmeFalbria hänen tekemästään työstä, ja hänen aluksi esittämistään huolenaiheista huolimattamietintö on hyvin vahva. Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmän puolesta haluankorostaa jälleen kerran, että Kansainvälisen työjärjestön roolia olisi vahvistettava.Vapaaehtoisuuteen perustuva yritysten yhteiskunnallinen vastuu on hyvä asia, muttapäärooli ihmisoikeuksien edistämisessä ja suojelemisessa kuuluu valtioille ja kansainvälisillejärjestöille.

Mielestämme yritysten yhteiskunnallisen vastuun alalla ei pitäisi vältellä oikeudellisestisitovia vaatimuksia: meidän olisi laadittava Euroopassa yritysten raportointia koskevialisävaatimuksia. Toisaalta työelämän perusperiaatteiden ja oikeuksien loukkaamista eivoida käyttää laillisesti kilpailuetuna. Euroopan unionin olisi edistettävä sosiaalista malliaan,ja sosiaalisten sääntöjen vähentämisen sijasta sen olisi parannettava niitä sekä Euroopanunionissa että sen ulkopuolella.

Angelika Niebler (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, pyydän anteeksi, että esitän jälleenpuheenvuoron, mutta mielestäni nyt on tapahtunut jokin sekaannus, koska kollegani eivätkeskustele enää minun mietinnöstäni vaan yhteiskunnallista vastuuta koskevastamietinnöstä, josta keskustellaan myöhemmin.

Voisimmekohan ensin saattaa loppuun keskustelun vaikutustenarviointia koskevastamietinnöstä – mielestäni jäsen Baldassarre oli pyytänyt minun mietintöäni koskevaapuheenvuoroa – ja sen jälkeen voimme siirtyä seuraavaan mietintöön.

Puhemies. - (DE) Kiitos, jäsen Niebler. Huomasin ongelman vähitellen itsekin. Meillä onpieni Internet-ongelma. Minulla ei ole myöskään oikeaa puhujaluetteloa. Myösnäyttötaululla on edelleen Klinzin mietintö. Ehkä muutamien jäsenten ärtymys johtui tästä.Näin ollen keskustelemme nyt jäsen Nieblerin riippumattoman vaikutustenarvioinnintakaamista koskevasta mietinnöstä.

Gerard Batten (EFD). – (EN) Arvoisa puhemies, kyllä, olen samaa mieltä, on todellatärkeää, että EU:n säädösten taloudellisia vaikutuksia arvioidaan riippumattomasti.Säädökset aiheuttavat merkittäviä kustannuksia liiketoiminnalle, taloudelle ja tietenkintavallisten kansalaisten kukkarolle.

Julkaisin äskettäin viimeisimmän lisäyksen kausittain julkaisemaani EU:sta Yhdistyneellekuningaskunnalle aiheutuvia kustannuksia käsittelevään tutkimukseeni "How Much Doesthe European Union Cost Britain?" Tutkimus on nähtävänä verkkosivustollani. Vain yksisyy näihin kustannuksiin on tietenkin EU:n liiallinen sääntely. Käyttääkseni nyt hallituksenomia lukuja – Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen omia lukuja – Open Europe-ajatushautomon laskelmien mukaan vain 99 tärkeimmän tällä hetkellä voimassa olevandirektiivin kustannukset ovat yli 20 miljardia puntaa vuodessa.

Vuonna 2006 komission jäsen Günter Verheugen totesi EU:n sääntelyn kustannustenolevan keskimäärin 3,5 prosenttia BKT:sta; 3,5 prosenttia Yhdistyneen kuningaskunnanBKT:sta on lähes 49 miljardia puntaa vuodessa. Tämä on valtava rasite liiketoiminnalle jakuluttajille. Riippumaton vaikutustenarviointi olisi tietenkin toteutettava kansallisella


tasolla, mutta Euroopan unionin ulkopuolella Yhdistynyt kuningaskunta olisi vapaapäättämään omasta sääntelyn tasostaan, eikä se varmasti maksaisi 49 miljardia puntaavuodessa.

Gay Mitchell (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, esitän asiani todella lyhyesti. Ensinnäkintämä on mielestäni tärkeä ehdotus. Vaikutustenarviointi on meille tärkeä kahdesta syystä.Ensinnäkin näin voimme varmistaa, että hyväksymämme säädökset ovat tarpeellisia jatehokkaita, mutta myös lopettaa niin sanotun Brysselin syyttämisen kaikesta, mikä meneepieleen. Kansalliset hallitukset ja parlamentit ottavat vastuun aina, kun jokin menee hyvin,mutta kun jokin menee pieleen, ne syyttävät Brysseliä. Mielestäni näidenvaikutustenarviointien täytyisi osoittaa, kuka on vastuussa ja kuka on syyllinen, koskateemme sen liian helposti itse. Lisäksi, kun muistellaan, mitä tapahtui ennen kuin meilläoli Euroopan unioni, tällaisesta aiheutuneet kustannukset olivat todella valtaisat.

Viviane Reding, komission varapuheenjohtaja. – (EN) Arvoisa puhemies, komissio ontyytyväinen mietintöön, koska siinä tuetaan järkevää sääntelyä koskevaa ohjelmaammeja pyritään vahvistamaan EU:n toimielinten yhteistä vastuuta tällä alalla.

Komissio on tyytyväinen myös siihen, että mietinnössä kannatetaan tiettyjä ehdotuksia,joita komissio on esittänyt Euroopan parlamentille järkevää sääntelyä koskevassatiedonannossaan, mutta olemme tietoisia myös muutamasta erittäin ongelmallisestaehdotuksesta. Komissio on jo järkevää sääntelyä koskevassa tiedonannossaan tehnytselväksi, ettei se voi eikä aio hyväksyä vaatimuksia, jotka heikentäisivät senriippumattomuutta vaikutustenarviointien suorittamisessa – esimerkiksivaikutustenarviointilautakunnan ulkoistamista – tai jotka muuten heikentäisivät senaloiteoikeutta.

Muistutan, että Euroopan tilintarkastustuomioistuin on vahvistanut äskettäisessäerityiskertomuksessaan vaikutustenarvioinneista EU:n toimielimissä, ettävaikutustenarviointijärjestelmä "on tukenut EU:n toimielimiä päätöksenteossa vaikuttavallatavalla" ja parantanut ehdotustemme laatua. Tilintarkastustuomioistuin totesi myös, ettäkomissiolla on käytössään järkevässä sääntelyssä tarvittavat järjestelmät ja ettävaikutustenarviointilautakunta selvästikin auttaa parantamaan vaikutustenarviointiemmelaatua.

Komissio esittää kantansa mietintöön sen jälkeen, kun päätöslauselma on hyväksytty.



Pyytäisin kaikkia parlamentin jäseniä suhtautumaan kärsivällisesti tämänhetkisiin häiriöihin,koska näyttö ei toimi.


Véronique Mathieu (PPE), kirjallinen. – (FR) Vaikutustenarvioinnilla on merkittävävaikutus lainsäädäntötoimiin, minkä vuoksi järjestelmää on kehitettävä perustamalla näistäarvioinneista riippumaton mekanismi. Näin ollen vaikutustenarviointeja ei saisi käyttäälainsäädäntöehdotusten perusteluna vaan niiden pitäisi ennemminkin mahdollistaatosiasioiden objektiivinen tarkastelu. Tämä koskee myös Euroopanelintarviketurvallisuusviranomaisen, jonka menetelmät on kyseenalaistettu monessayhteydessä, tieteellisiä lausuntoja sekä julkisia kuulemisia, joissa kysymysten sanamuoto


voi johdatella antamaan vastauksia, joita komission yksiköt haluavat kuulla. Voidaksemmetorjua näitä lainsäädäntömenettelyihin liittyviä väärinkäytöksiä vaadimme selkeitämenetelmiä, vaihtoehtojen analysointia ja mahdollisuutta olla myös ryhtymättä toimiin,samoin kuin maksimaalista avoimuutta ja tiivistä yhteistyötä parlamentin kanssa.

23. Sosiaalipolitiikan ulkoinen ulottuvuus, työnormien ja sosiaalisten sääntöjenedistäminen ja eurooppalaisten yritysten yhteiskunnallinen vastuu (lyhyt esittely)

Puhemies. – (DE) Esityslistalla on seuraavana Richard Falbrin laatima työllisyyden jasosiaaliasioiden valiokunnan mietintö sosiaalipolitiikan ulkoisesta ulottuvuudesta,työnormien ja sosiaalisten sääntöjen edistämisestä ja eurooppalaisten yritystenyhteiskunnallisesta vastuusta (2010/2205(INI)) (A7-0172/2011).

Richard Falbr, esittelijä. – (CS) Arvoisa puhemies, kuten totesin hetki sittenpuheenvuorossani, sosiaalipolitiikan ulkoinen ulottuvuus kattaa kaikki EU:n toimenpiteetja aloitteet, joilla pyritään edistämään työnormeja ja sosiaalisia sääntöjä kolmansissa maissa.Vaikka Lissabonin strategiassa ja Eurooppa 2020 -aloitteessa sosiaalipolitiikkaa painotetaanpaljon enemmän kuin koskaan aikaisemmin, kilpailukyky ja taloudelliset tekijät ovatedelleen huomion keskipisteessä. Tämän vuoksi lähestymistapani oli tätä mietintöälaatiessani hyvin kriittinen. Jos haluamme, että ne kolmannet maat, joiden kanssaneuvottelemme sopimuksista, noudattavat eurooppalaisen sosiaalisen mallin periaatteitaja sen syvintä olemusta, meidän on noudatettava tätä mallia myös Euroopan unionissa.Mikäli haluamme, että ne maat, joiden kanssa neuvottelemme kansainvälisistä sopimuksista,noudattavat Kansainvälisen työjärjestön perustavaa laatua olevia yleissopimuksia, meidänon noudatettava niitä myös itse. On kuitenkin selvää, että osa jäsenvaltioista rikkoo ILOnyleissopimuksia.

Yritysten yhteiskunnallinen vastuu on kiistatta hyvä ajatus, ja siitä on keskusteltu jo1970-luvun alusta lähtien. Ongelmana on kuitenkin se, ettei siihen voida velvoittaa. Kunkeskustelimme tätä mietintöä koskevista huomioista ja siihen tehtävistä tarkistuksista, yksiesitetty näkemys oli, että olisi laadittava direktiivi, sillä joidenkin yritysten toiminta ei vainole sosiaalisesti vastuullista. Mietintöön esitettiin yli 150 tarkistusta, mutta siitäkinhuolimatta sen lähestymistapa on mielestäni säilynyt kriittisenä. Euroopan unionin ontehtävä enemmän Kansainvälisen työjärjestön tukemiseksi, koska on järjetöntä, että samallakun väitämme tukevamme sitä, yhä harvemmat maat ratifioivat ja noudattavatyleissopimuksia. Edellisen vaalikauden aikana komissio jopa esitti ehdotuksia, jotka koskivatesimerkiksi työaikadirektiiviä, joka oli täysin vastoin vuonna 1919 hyväksyttyä työajastatehtyä ILOn yleissopimusta nro 1, jossa työviikon pituudeksi määrättiin 48 tuntia. Olentodella iloinen, että parlamentti hylkäsi tämän direktiivin.

Tähän päättyvät perusteluni. Minun ei tarvitse sanoa tämän enempää, koska tämän asiankaikki ymmärtävät. Haluan ennen kaikkea, että sosiaalisia oikeuksia kunnioitetaan ja ettäjotain sellaista, jonka julistamme olevan Euroopan unionin tärkeä saavutus, kunnioitetaan.

Vasilica Viorica Dăncilă (S&D). – (RO) Arvoisa puhemies, eurooppalaisten tilastojenmukaan reilusti yli puolet Euroopan unionin työntekijöistä, erityisesti maahanmuuttajat,eivät saa sosiaalista suojelua. Tämän vuoksi olen sitä mieltä, että on edistettävä Euroopanunionin työntekijöiden sosiaalista suojelua koskevia yleisiä perusnormeja ja määrättäväseuraamuksia, mikäli voimassa olevaa lainsäädäntöä rikotaan. Tarkistetun Euroopansosiaalisen peruskirjan ratifiointi kannustaisi jäsenvaltioita sisäisiin sosiaalisiin uudistuksiinja helpottaisi samalla kansallisen lainsäädännön yhdenmukaistamista EU:n säädösten


kanssa. Se merkitsee tärkeää poliittista sitoutumista sosiaalisten normien edistämiseen jatakaamiseen sekä lainsäädännöllisten ja institutionaalisten mekanismien mukauttamiseenEuroopan demokratioiden erityisiin normeihin ja arvoihin. Tähän sopimukseen sisältyvätsosiaaliset oikeudet noudattavat unionin sosiaalista lainsäädäntöä sekä asianmukaisianormeja Euroopan unionin jäsenvaltioissa.

Tatjana Ždanoka (Verts/ALE). – (EN) Arvoisa puhemies, Vihreät / Euroopan vapaaallianssi -ryhmän varjoesittelijänä haluan tehdä kantamme tähän mietintöön erittäinselväksi. Ensinnäkin vaikka ymmärrämme sen, että lopullista tekstiä voidaan parantaahuomenna annettavilla äänillä, se on riittävän vahva, ja korostamme vain sitä, ettäKansainvälisen työjärjestön roolia olisi vahvistettava. Tästä olemme esittelijän kanssa samaamieltä.

Vapaaehtoisuuteen perustuva yritysten yhteiskunnallinen vastuu on hyvä asia, muttapäärooli ihmisoikeuksien edistämisessä ja suojelemisessa kuuluu valtioille ja kansainvälisillejärjestöille. Mielestämme yritysten yhteiskunnallisen vastuun alalla ei pitäisi vältelläoikeudellisesti sitovia normeja.

Työelämän perusperiaatteiden ja oikeuksien loukkaamista ei voida käyttää laillisestikilpailuetuna, ja meidän on vaadittava kahden- ja monenvälisissä suhteissammekumppaneihimme, että ihmisarvoisia työn normeja noudatetaan asianmukaisesti.

Ilda Figueiredo (GUE/NGL). – (PT) Arvoisa puhemies, kun otetaan huomioon, ettämaailman sosiaaliturvaa koskevassa Kansainvälisen työjärjestön (ILO) raportissavuodelta 2010 (Global Social Security Report 2010) todetaan, että yli 50 prosentilla kaikistatyöntekijöistä ei ole minkäänlaista sosiaaliturvaa, on helppo päätellä, että useimmissatapauksissa yhtiöt eivät noudata yhteiskunnallisen vastuun periaatteita.

Komissio kuitenkin neuvottelee edelleen vapaakauppasopimuksista, joista yleensä hyötyvätvain suuret yhtiöt ja rahoituslaitokset ja joissa ei kiinnitetä asianmukaista huomiotatyöntekijöiden oikeuksiin eikä edistetä yhdistymisvapautta eikä oikeuttatyöehtosopimusneuvotteluihin. Niihin ei sisälly toimenpiteitä, jotka ovat välttämättömiätyömarkkinoilla ja ammatin harjoittamisen yhteydessä esiintyvän syrjinnän poistamiseksitehokkaasti tai pakkotyön tai epävarmojen tai matalapalkkaisten työpaikkojen, myöslapsityön, poistamiseksi.

Kaikki nämä ongelmat täytyisi tuomita tässä mietinnössä, mutta mietintö ei täytävaatimuksia, ja toivomme, että komissio menee huomenna pidemmälle lujittamalla näitäongelmia koskevaa lähestymistapaansa…


Jaroslav Paška (EFD) – (SK) Arvoisa puhemies, on totta, että työntekijöiden sosiaaliturvaon usein paljon heikompi kuin sen pitäisi olla, jopa Euroopan unionissa.

Tämä pitää paikkansa erityisesti väestön siirtolaisryhmien kohdalla, jotka matkustavatulkomaille paikkoihin, jossa he eivät usein osaa kieltä eivätkä tunne paikallisia säännöksiäeivätkä he tietenkään tämän vuoksi pysy ammatillisesti paikallisten työntekijöiden tahdissa.

Tästä huolimatta Euroopan unionin on mielestäni tärkeää pyrkiä siihen, että kansainvälisentyöjärjestön sääntöjä ja sopimuksia sovelletaan kolmansien maiden kanssa tehtävissäkansainvälisissä sopimuksissa, koska sitä mukaa, kun saamme tietää enemmän Aasian,Afrikan ja muiden maailman kolkkien työmarkkinoista ja työoloista, näyttää siltä, että


meidän on pyrittävä varmistamaan, että työntekijöiden asemaa parannetaan merkittävästimyös näillä alueilla.

Tämän vuoksi kannatan jäsen Falbria ja hänen mietintöään. Olen varma, että se johtaanäiden sääntöjen parantumiseen myös Euroopassa.

Silvia-Adriana Ţicău (S&D). – (RO) Arvoisa puhemies, minäkin haluan onnitellaesittelijää ja kehotan samalla Euroopan komissiota hyväksymään tarvittavia toimenpiteitä,jotta Euroopan yhtiöt noudattavat eurooppalaisia periaatteita ja arvoja silloinkin, kun netoimivat muissa maissa.

Euroopan unionin on edistettävä Euroopan sosiaalista mallia. Tämän vuoksi on äärimmäisentärkeää noudattaa Euroopan unionin periaatteita ja arvoja. Mielestämme on valitettavaa,ettei Euroopan unionilla ole yhtenäistä sosiaalilausekkeen mallia, joka voitaisiin sisällyttääkaikkiin kahdenvälisiin kauppasopimuksiin. Arvoisa komission jäsen, haluan huomauttaa,että Euroopan unionin ja Kanadan välisestä siviili-ilmailua koskevasta horisontaalisestasopimuksesta äänestettiin äskettäin. Se on kunnianhimoisin tämän tyyppinen sopimus,jonka Euroopan unioni on allekirjoittanut, vaikkei siihen sisällykään yhtäänsosiaalislauseketta. Kumpikin osapuoli on sitoutunut työskentelemään ja kehittämäänasioita tällä alalla. On kuitenkin korostettava, että pidämme valitettavana sitä, ettei Euroopanunionilla ole yhtenäistä sosiaalilausekkeen mallia, joka voitaisiin sisällyttää kansainvälisiinsopimuksiin.

Richard Howitt (S&D). – (EN) Arvoisa puhemies, onnittelen Richard Falbria siitä, ettähänen mietinnössään sovelletaan kattavaa lähestymistapaa kansainvälisiin työnormeihin.Olen tyytyväinen, että olen voinut avustaa häntä yritysten yhteiskunnallista vastuutakoskevassa erityiskysymyksessä.

Tänä iltana tämä tarjoaa meille mahdollisuuden vaikuttaa komissioon ennen sen yritystenyhteiskunnallista vastuuta koskevaa tiedonantoa pyytämällä komissiota ensinnäkinsäilyttämään äskettäin sidosryhmäfoorumissa hyväksymänsä yritysten yhteiskunnallisenvastuun avoimen määritelmän; palauttamaan lähentymisperiaatteen yksityisiin javapaaehtoisiin yritysten yhteiskunnallista vastuuta koskeviin aloitteisiin aiemmanmenettelytapansa mukaisesti; esittämään konkreettisia ehdotuksia maailmanlaajuistenyritysten yhteiskunnallista vastuuta koskevien normien, etenkin päivitettyjenmonikansallisia yrityksiä koskevien OECD:n suuntaviivojen sekä Ruggien liiketoimintaaja ihmisoikeuksia koskevan kehyksen täytäntöönpanosta; noudattamaan taloutta jaympäristöä koskevan, sosiaalisen sekä ihmisoikeuksia koskevan integroidunyritysraportoinnin periaatetta – tasoittaen näin todellakin tietä alaa koskevallelainsäädännölle tulevaisuudessa; sekä lisäämään eurooppalaisten yritysten vastuutakansainvälisessä toimitusketjussaan täyttäen niitä hallinnollisia puutteita, joita havaittiinäskettäin komission itse Edinburghin yliopistolta tilaamassa tutkimuksessa.

Komission jäsen Reding, parlamentti haluaa aina auttaa komissiota. Toivon, ettätämäniltaisista ehdotuksista on apua.

Viviane Reding, komission varapuheenjohtaja. – (EN) Arvoisa puhemies, kollegani LászlóAndorin puolesta totean olevani tyytyväinen siihen, että tänään keskustelun aiheenaolevassa päätöslauselmaesityksessä käsitellään niin monia sosiaalipolitiikan ulkoistaulottuvuutta koskevia ensiarvoisen tärkeitä näkökohtia.

Komissio tukee vahvasti tiiviimpää kansainvälistä yhteistyötä, jossa työllisyys ja sosiaalisettavoitteet kulkevat käsi kädessä taloudellisten tavoitteiden kanssa. Kannatamme erityisesti


sitä, että keskustelua ja toimenpiteiden koordinointia jatketaan G20-ryhmässä. Tässäyhteydessä G20-maiden työvoima- ja työllisyysministerien kokouksen valmistelut ovathyvä esimerkki maailmalla vahvistuvasta yhtenäisyydestä.

Komissio kannattaa myös kansainvälisten organisaatioiden kanssa ja niiden kesken tehtäväätiivistä yhteistyötä, joka – siteeraan nyt OECD:tä ja Kansainvälistä työjärjestöä – on todellatärkeää, jotta voidaan saavuttaa tasapuoliset toimintaedellytykset kansainvälisessätoimintaympäristössä ja etenkin ottaa käyttöön kansainväliset työnormit.

Viime viikolla käynnistyi ILOn 100. istunto: siinä keskitytään uuteen kotityötä koskevaanILOn yleissopimukseen. Parlamentti keskustelikin tästä aiheesta äskettäin. Sosiaaliturva,mukaan lukien sosiaalista perusturvaa koskevan aloitteen kehittäminen, on toinentämänvuotisessa ILOn konferenssissa käsiteltävä mielenkiintoinen aihe. Aiomme seuratatarkasti ILOn yleissopimukseen kirjattujen työnormien täytäntöönpanoa koskevaakeskustelua, ja toteaisin, että komissio on tyytyväinen siihen, että tämänpäiväisessäpäätöslauselmaesityksessä korostetaan EU:n tarvetta edistää ILOn perustyönormeja jaihmisarvoisen työn toimintaohjelmaa maailmanlaajuisesti niin, että sukupuolten tasa-arvoja syrjimättömyys sisällytetään niihin monialaisena kysymyksenä.

Lisäksi komissio aikoo jatkossakin edistää kestävää kehitystä, ihmisarvoista työtä,työnormeja ja yritysten yhteiskunnallista vastuuta muilla politiikan aloilla, kuten kauppa-ja kehitysyhteistyöpolitiikan aloilla. Vuonna 2011 komissio aikoo esittää yritystenyhteiskunnallista vastuuta käsittelevän tiedonannon, jossa esitetään ehdotuksiakansainvälisiä jatkotoimia, muun muassa suhteissa kumppanimaihin tapahtuvaa yritystenyhteiskunnallisen vastuun edistämistä, varten.

Nähdäksemme myös yritysten osallistaminen on olennaisen tärkeää, jotta voidaan ryhtyäkäsittelemään nuorison työllistämisen, koulutuksen, työntekijöiden ammattitaitojen,terveyden ja tarjonnan, vastuullisen rakenneuudistuksen ja paikallisen kehityksen kaltaisiakysymyksiä ottamalla erityisesti huomioon Euroopan tämänhetkiset taloudelliset jasosiaaliset ongelmat.




Siiri Oviir (ALDE) , kirjallinen . – (ET) Pidän Euroopan unionin sosiaalipolitiikan ulkoiseenulottuvuuteen liittyviä toimia ja aloitteita erittäin tärkeinä, koska tämän politiikantavoitteena on edistää sosiaalisia sääntöjä kolmansissa maissa, jotta voidaan estää muunmuassa nykyistä orjuutta, jossa ihmisiä kohdellaan puhtaasti "tuotantokoneina" eikäarvokkaina yksilöinä.

Maailmassa laajalle levinneen ja kasvavan taloudellisen kilpailun seurauksena työntekijöidenolot huonontuvat entisestään niin, että työntekijöiden palkka on pääsiallinen leikkaustenkohde ja työikää pidennetään voittojen saamiseksi. Näin ollen nykysuuntaustamuuttaaksemme meidän on ryhdyttävä sanoista tekoihin ja pantava Kansainvälisentyöjärjestön (ILO) ihmisarvoisen työn toimintaohjelma ja asianmukaiset yleissopimuksettäytäntöön. Tarvittaessa meidän on myös sovellettava äärimmäisiä toimia – erilaisiataloudellisia seuraamuksia ja rajoituksia – niitä maita ja yrityksiä vastaan, jotka laiminlyövätniitä jatkuvasti. Asiaan kuuluvia seuraamuksia ei tietenkään pidä panna täytäntöön liiankevyin perustein tai taloudellisen kilpailun poistamiseksi.


Työnormien rikkominen kolmansissa maissa johtaa myös liian korkeisiin maksuihinkehittyneissä maissa ja Euroopan unionin sisämarkkinoilla, joten meidän on noudatettavaILOn ehtoja, jos haluamme säilyttää kilpailukykymme. Euroopan unioni ei saisi osoitellatässä syyttävällä sormellaan, vaan sen pitäisi ehdottaa omia ratkaisuja ja kompromissejatilanteen parantamiseksi.

Olen tyytyväinen siihen, että yhtiöiden sosiaalinen vastuu ja työntekijöidensä kunnioittavakohtelu on lisääntynyt. Emme voi kuitenkaan hyväksyä tilannetta, jossa maiden japaikallishallintojen velvollisuuksia siirretään yrityksille. Tällainen menettelytapa liittyyennemminkin entiseen Neuvostoliittoon ja nykyisiin IVY-maihin, joissa viranomaisetkanavoivat olennaisilta osin yritysten rahoja.

Sirpa Pietikäinen (PPE), kirjallinen. – (FI) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat haluanonnitella Richard Falbria ansiokkaasta työstään mietinnössä sosiaalipolitiikan ulkoisestaulottuvuudesta, työnormien ja sosiaalisten sääntöjen edistämisestä ja eurooppalaistenyritysten yhteiskunnallisesta vastuusta. Poliittisesti ja taloudellisesti yhdentyvä EU tarvitseeentistä vahvemmin myös sosiaalista ulottuvuutta. Peruspalvelujen, perusturvan sekäkunnon työolojen varmistaminen kaikille EU-kansalaisille on tärkeää etenkin nyttalouskriisin aikana. Kuten mietinnön laatija toteaa, Euroopan valitsemaa sosiaalipolitiikanlinjaa pitää toteuttaa myös suhteissamme kolmansiin maihin. Unionin tulee ehdollistaatulevaisuuden kauppa- ja investointisopimukset vahvemmin kansainvälisten sopimustenratifiointiin, toimeenpanoon ja valvontaan. Myös eurooppalaisilta yrityksiltä tulee vaatiaenemmän avoimuutta tilinpidossaan ja alihankintaketjuissaan, jotta Euroopan unioninkorkeat sosiaalipoliittiset arvot eivät jää näennäisiksi.

24. Kehitysyhteistyön rahoitusväline (lyhyt esittely)

Puhemies. – (EN) Esityslistalla on seuraavana Gay Mitchellin laatimakehitysyhteistyövaliokunnan mietintö kehitysyhteistyön rahoitusvälineen perustamisestaannetusta asetuksesta (EY) N:o 1905/2006: saadut kokemukset ja tulevaisuuden näkymät(2009/2149(INI)) (A7-0187/2011).

Gay Mitchell, esittelijä. – (EN) Arvoisa puhemies, Euroopan unionin kehitysyhteistyönrahoitusväline on voimakas väline. Kaudella 2007–2013 EU:lla on käytössään lähes17 miljardin euron talousarvio, jonka avulla se voi torjua köyhyyttä, auttaa savuttamaanvuosituhattavoitteita ja edistää demokraattista hallintoa kehitysmaissa. Parlamentti onseurannut tarkasti rahoitusvälineen toimintaa ja vaikutuksia varmistaakseen, että rahojakäytetään näiden tavoitteiden mukaisesti.

Tämän vuoden lopulla komissio aikoo esitellä ehdotuksensa ulkoista toimintaa koskevienrahoitusvälineiden seuraavasta sukupolvesta vuoden 2013 jälkeisessä monivuotisessarahoituskehyksessä. Tämän vuoksi kehitysyhteistyövaliokunta on ryhtynyt analysoimaankehitysyhteistyön rahoitusvälineestä saatuja kokemuksia ja määrittelemään tulevaa välinettäkoskevia odotuksiamme.

Kehitysyhteistyövaliokunta kannatti yksimielisesti seuraavia keskeisiä periaatteita.

Tarvitsemme rahoitusvälineen, joka on suunnattu yksinomaan köyhyyden poistamistakoskeviin tavoitteisiin, sellaisina kuin ne määritellään Lissabonin sopimuksessa, jaainoastaan kehitysmaissa. Uudesta välineestä on rahoitettava ensisijaisesti toimenpiteitä,jotka täyttävät OECD:n kehitysapukomitean määrittämät julkisen kehitysavunarviointiperusteet.


Julkisen kehitysavun kiintiön on oltava jopa tiukempi kuin nykyisessä kehitysyhteistyönrahoitusvälineessä. Tahdon tehdä selväksi, ettemme kyseenalaista kehitysmaiden kanssatehtävän muun kuin julkisen kehitysapuyhteistyön merkitystä varsinkaan kasvavienmarkkinoiden ja strategisten keskitulotason maiden kanssa. Tämän tyyppinen yhteistyöolisi kuitenkin kanavoitava erillisten välineiden kautta avoimuuden parantamiseksi jakehitysyhteistyön erityisluonteen suojelemiseksi.

Perusterveydenhuollon ja -koulutuksen saatavuuden parantamiseen suunnattu rahoitusolisi rajattava käyttämällä selkeää viitearvoa. Vähintään 20 prosenttia maantieteellistenohjelmien rahoituksesta olisi kohdennettava elintärkeille perusterveydenhuollon ja-koulutuksen aloille.

Tulevalla välineellä on varmistettava, että ympäristö- ja ilmastonmuutoskysymyksetintegroidaan tehokkaammin kehitysyhteistyöhön. Kehitysmaiden avustaminenoikeudenmukaisten ja tehokkaiden verotusjärjestelmien luomisessa on toinen asia, jotaon kehitettävä. Erityisesti keskitulotason maissa omien tulojen käyttöönotto on ensiarvoisentärkeää, jotta voidaan vähentää köyhyyttä ja kehitysapuriippuvuutta.

Uutta välinettä on rahoitettava asianmukaisesti. EU:n kehitysyhteistyön määrärahoja pitäisilisätä tuntuvasti seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä, jotta voidaan saavuttaayhteinen tavoite, jonka mukaan julkiseen kehitysapuun suunnattu rahoitus saavuttaa0,7 prosenttia BKT:sta vuoteen 2015 mennessä.

Vähäisiä kehitysyhteistyövaroja on käytettävä mahdollisimman tehokkaasti ja vaikuttavasti.Komission ja jäsenvaltioiden välillä tarvitaan läheisempää koordinointia, ja sen vuoksiparlamentti kannattaa yhteisten strategia-asiakirjojen kehittämistä. Komissio on itsetodennut, että näin voitaisiin saada aikaa suurempia säästöjä, noin 6 miljardia euroavuodessa. Ajatelkaapa, mitä tällä voitaisiin tehdä kehitysmaissa.

Lopuksi vielä muutama sana menettelystä. Kun komissio tekee uuteen rahoitusvälineeseenliittyviä strategisia ohjelmia koskevia päätöksiä, parlamentin on voitava sanoa mielipiteensäneuvoston kanssa tasa-arvoisessa asemassa. Tämä on Lissabonin sopimuksen 290 artiklaansisältyvä vaatimus, jota on noudatettava täysimääräisesti.

Päätöslauselma, josta aiomme äänestää tällä viikolla, tarjoaa suuntaviivat seuraavansukupolven kehitysyhteistyön rahoitusvälinettä koskevia tulevia neuvotteluja varten.Toivon, että parlamentti kannattaa laajasti kehitysyhteistyövaliokunnan ehdotuksia, jotkaon laadittu hiljaisessa käsittelyssä mutta käymistämme neuvotteluista saamammekokemuksen perusteella – ja muistutan parlamenttia siitä, että yhdistimme kehitysyhteistyönrahoitusvälineessä 14 säädöstä yhdeksi säädökseksi. Haluamme varmistaa, ettäkehitysyhteistyön rahoitusväline toimii ja että sen seuraaja ponnistelee näiden tavoitteidensaavuttamiseksi.

Elena Băsescu (PPE). – (RO) Arvoisa puhemies, köyhyyden poistaminen on EU:nkeskeinen kansainvälinen tavoite. Tämän välineen täytäntöönpano auttaa määrittämäänEuroopan unionin vaikutusvaltaa YK:ssa ja saavuttamaan vuosituhannen kehitystavoitteet.Lisäksi, nyt kun Lissabonin sopimus on tullut voimaan, EU:lla on tarvittavat ulkoisetvaltuudet tämän tavoitteen saavuttamiseen.

Tulevaisuudessa uuden rahaston maantieteellisiä ja aihekohtaisia painopisteitä onselvennettävä rahaston toiminnan tehostamiseksi. Tämä tarkoittaa sitä, että haavoittuvatyhteiskuntaryhmät, kehitysmaat ja nousevan talouden maat on sisällytettävä rahoitettavien


kehitystavoitteiden luetteloon. Pk-yritysten ja kotimaisen yksityissektorin vahvistamistatuetaan, jotta voidaan nostaa elintasoa tähän ohjelmaan osallistuvissa maissa.

Tämä auttaa vähentämään riippuvuutta ulkoisesta avusta ja edistämään kotimaantalouskasvua.

Silvia-Adriana Ţicău (S&D). – (RO) Arvoisa puhemies, Euroopan unioni voi auttaakehitysmaita näiden köyhyyden poistamiseen tähtäävissä pyrkimyksissä. Jottavuosituhattavoitteet voidaan saavuttaa, on mielestäni erittäin tärkeää toteuttaa myös toimia,joilla kehitysmaita autetaan torjumaan ilmastonmuutosta.

Euroopan unioni on toteuttanut tähän liittyviä toimia, jotka on suunnattu maatalouteen,ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, metsittämiseen, meriluonnonvarojen jarannikkoalueiden hoitoon sekä vesienhoitoon.

Energiatehokkuutta ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä edistävä maailmanlaajuinenrahasto perustettiin vuonna 2006, ja sen tavoitteena on mobilisoida yksityisiä investointejahankkeisiin, joilla tuetaan energiatehokkuutta ja edistetään uusiutuvien energialähteidenkäyttöä kehitysmaissa ja siirtymätalousmaissa.

Energia- ja ilmastonmuutospaketissa säädetään myös puhtaan kehityksen mekanismienkäyttöönotosta, minkä avulla jäsenvaltiot voivat tehdä energiatehokkaita investointeja jakäyttää päästövähennyshyvityksiä kehitysmaissa.

Anna Záborská (PPE). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa korkea edustaja Ashton,kollegamme Gay Mitchell on kehitysyhteistyövaliokunnassa arvostettu asiantuntija. Senvuoksi hänen mietintönsä on niin hyvin laadittu, ja kiitän häntä.

Haluan korostaa vain yhtä pientä seikkaa: toissijaisuusperiaatteen kunnioittamista. Paraslahja, minkä voimme antaa, ei ole raha. Tiedetään hyvin, että unioni käyttää talousarviotaanlänsimaalaisten arvojensa ja normiensa tyrkyttämiseen kehitysmaille. Velvollisuutemmeon vaatia ihmisoikeuksien kunnioittamista, mutta tulevaisuus riippuu siitä, kunnioitetaankokansakuntien oikeutta itsemääräämisoikeuteen. Taloudellista tukea antaessamme meidänlänsimaalaisten on kunnioitettava näiden maiden arvoja ja kulttuureja.

Vasilica Viorica Dăncilă (S&D). – (RO) Arvoisa puhemies, kuten myös esittelijä onkorostanut, köyhyyden poistaminen on yksi Euroopan unionin kehitysmaiden auttamiseksiperustaman kehitysyhteistyön rahoitusvälineen tärkeimmistä tavoitteista.

Tällä hetkellä kehitysyhteistyön rahoitusvälinettä koskevaan keskusteluun on otettavamukaan toinenkin haaste, nimittäin kuivuuden ja maailman elintarvikemarkkinoillaesiintyvän keinottelun aiheuttama elintarvikehintakriisi. Tämä edellyttää sitä, että Euroopanunioni ryhtyy joustaviin ja pikaisiin toimenpiteisiin paitsi vastatakseen äkillisiin vaatimuksiaja painopisteitä koskeviin muutoksiin myös varmistaakseen, että toimenpiteet ovatyhdenmukaiset niiden uusien kansainvälisten tavoitteiden kanssa, jotka on määritettävä.Euroopan parlamentin on osana tätä prosessia tuettava jatkossakin komission pyrkimyksiäkehitysyhteistyöpolitiikkaa koskevien ohjelmien laatimisessa ja parannettava rooliaandemokratian ja talousarvion valvontamenettelyssä.

Viviane Reding, komission varapuheenjohtaja. – (EN) Arvoisa puhemies, komissio suhtautuumyönteisesti parlamentin huomautuksiin ja ehdotuksiin. Olen tyytyväinen nähdessäni,että suurimmasta osasta kysymyksiä olemme samaa mieltä. Komissio arvostaa ennenkaikkea sitä, että demokraattisen valvonnan yhteydessä käytävä jatkuva vuoropuhelu on


tuottanut todella hyviä tuloksia. Pahoittelemme vain sitä, että parlamentti kokee, etteijoitakin sen ohjelmasuunnittelua koskevista päätöslauselmista ole noudatettuyksityiskohtaisesti, vaikka komissio on ottanut parlamentin näkemyksen täysimääräisestihuomioon aina, kun se on ollut mahdollista.

Globaaleja julkishyödykkeitä koskevan yhteistyön osalta komissio huomauttaa, että yleensäse saattaa täyttää julkisen kehitysavun kriteerit, ja siksi EU:n olisi jatkettava globaalejajulkishyödykkeitä koskevan julkiseen kehitysapuun liittyvän yhteistyön rahoittamistakehitysyhteistyön rahoitusvälineestä (DCI). Erillinen kumppanuusväline keskittyy kuitenkinEU:n etujen mukaiseen yhteistyöhön, ja sitä täydennetään kansalaisjärjestöjä japaikallisviranomaisia koskevalla aihekohtaisella ohjelmalla. Vastaavasti muuttoliikettä jaturvapaikka-asioita koskevasta aihekohtaisesta ohjelmasta rahoitettavien hankkeidenkatsotaan yleisesti olevan julkista kehitysapua. Esimerkiksi aihekohtaisessa ohjelmassa"Investointi ihmisiin" keskitytään edelleen kaikkiin vuosituhannen kehitystavoitteisiin,koska emme saa laiminlyödä niiden välisiä keskinäisiä suhteita.

Vaikka Euroopan kehitysyhteistyön rahoitusvälineen sisällyttäminen talousarvioon ei tällähetkellä näytä mahdolliselta, komissio kuitenkin pyrkii jatkamaan asian käsittelyäjäsenvaltioiden kanssa ottaen huomioon ennen kaikkea Cotonoun sopimuksen tavoitteetja periaatteet.

Säädösvallan siirtoa koskevan menettelyn käytön osalta komissio viittaa7. maaliskuuta 2011 päivättyyn puheenjohtaja Barroson kirjeeseen, jossa todetaan, ettäuusi rakenne heijastaa uutta institutionaalista toimintaympäristöä. Yksi tärkeä elementtion ohjelmasuunnittelun joustavuus, jotta rahoitus ja painopisteet voidaan mukauttaanykyiseen nopeasti muuttuvaan maailmaan. Tämä voidaan tehdä ottamalla käyttöönmerkittäviä elementtejä säädösvallan siirtoa koskevasta menettelystä täysinSEUT-sopimuksen 209 artiklassa määrättyjen kriteerien mukaisesti.

Lopuksi totean, että komissio on tyytyväinen parlamentin mietintöön. Se antaa hyödyllisenpanoksen DCI:tä seuraavan rahoitusvälineen valmisteluun seuraavassa monivuotisessarahoituskehyksessä.



25. Toimintavaihtoehdot etenemiseksi kohti kuluttajia ja yrityksiä hyödyttävääeurooppalaista sopimusoikeutta (lyhyt esittely)

Puhemies. – (DE) Esityslistalla on seuraavana Diana Wallisin laatima oikeudellistenasioiden valiokunnan mietintö toimintavaihtoehdoista etenemiseksi kohti kuluttajia jayrityksiä hyödyttävää eurooppalaista sopimusoikeutta (2011/2013(INI)) (A7-0164/2011).

Diana Wallis, esittelijä. – (EN) Arvoisa puhemies, olemme puhuneet Euroopansopimusoikeudesta jo yli kymmenen vuoden ajan. Nyt on tullut aika toimia. Ja jossisämarkkinat ovat koskaan tarvinneet uutta vauhtia kaupankäynnin lisäämiseen, niin seon nyt.

Oikeudellisten asioiden valiokunta kannattaa valinnaista välinettä, toista EU:nsopimusoikeusvälinettä kaikille kansalaisille ja yrityksille. Uskomme siitä olevan apua.Olemme kuitenkin sanoneet, että seuraavaan vaiheeseen liittyy tiukkoja kriteerejä.Kuluttajasuojan on oltava korkeatasoista, korkeatasoisempaa kuin monissa


jäsenvaltioissamme. Välineen on oltava helppo ja käyttäjäystävällinen pienten jakeskisuurten yritysten kannalta, sen on lisättävä yritysten arvostusta siitä hyvästä, että neharjoittavat liiketoimintaansa tämän valinnaisen sopimuksen nojalla, eikä tämä saa haitatakansallista lainsäädäntöä.

Prosessin on perustuttava todisteisiin, sen vaikutuksia on arvioitava, ja parlamentin onosallistuttava siihen täysimääräisesti, ja tältä pohjalta, kuten totesin, on aika lopettaapuhuminen ja ryhtyä töihin. Jotkut ovat hermostuneita ja sanovat, että mitä joskäyttäisimme vain välineistö-ajatusta. Sanoisin heille, jotka ajattelevat näin, että olkaatodella varovaisia, koska epäilen, että välineistö ilman valinnaista välinettä loukkaatodennäköisesti itse asiassa enemmän kansallista lainsäädäntöä kuin välineistö, johonsisältyy valinnainen ja vapaaehtoinen väline ja joka kunnioittaa osapuoltenitsemääräämisoikeutta eikä aiheuta vahinkoa kansalliselle lainsäädännölle.

Saavuttakaamme jatkossa jotain, joka tarjoaa ennakoivaa oikeutta EU:n kansalaisille japienille yrityksille, jotain, joka todella antaa meille sellaisen välineen, joka antaa kasvulleoikeutuksen. Se puheista, nyt töihin.

Raffaele Baldassarre (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, ensinnäkinonnittelen esittelijä Wallisia hänen tekemästään työstä ja hänen mietinnöstään, jonkahyväksyn täysin.

Mielestäni vain asetuksella hyväksyttävä valinnainen väline voi täyttää asianmukaisellatavalla kaikki Euroopan sopimusoikeuden uudistuksen tavoitteet. Lisäksi valinnaisenvälineen ei pitäisi yhdenmukaistaa eikä myöskään korvata kansallisia sopimuslakeja vaanennemminkin toimia näiden rinnalla vaihtoehtoisena välineenä, joka tarjoaa sopimustenosapuolille valinnanvapauden.

Tämän vuoksi en ole samaa mieltä niiden esittämistä ehdotuksista, jotka mieluumminrajoittaisivat välineen soveltamisalaa niin, että sitä sovellettaisiin vain sähköistäkaupankäyntiä koskeviin sopimuksiin, koska näin tehtäisiin keinotekoinen ja ennen kaikkeatarpeeton ero verkkokaupan ja kasvokkain tapahtuvan kaupankäynnin välille.

Lainsäätäjänä tehtävämme ei ole rajoittaa asetuksen oikeudellista luonnetta arvailun taimarkkinaennusteiden perusteella vaan ennemminkin varmistaa oikeusvarmuus ja luodaperusta yhteiselle oikeudelliselle kielelle kaupan alalla.

Evelyn Regner (S&D). – (DE) Arvoisa puhemies, komission jäsen Reding, haave Euroopansopimusoikeudesta on todellakin kaunis. Loppujen lopuksi sen on kuitenkin tarjottavajotain myönteistä Euroopan kansalaisille, muuten ajatus Euroopan sopimusoikeudesta onvain taidetta taiteen vuoksi. Miksi mietinnössä aloitetaan kaikkein haavoittuvimmistaosapuolista eli kuluttajista? Diana Wallisin mietinnön keskeinen elementti eli valinnaistavälinettä koskeva suositus on lievästi sanottuna kohtuuton vaatimus kuluttajille. Se aiheuttaaheille hämmennystä, ja käytännössä kuluttajat eivät voi koskaan itse päättää, minkä valtionsopimusoikeutta he loppujen lopuksi käyttävät, vaan sen tekevät ennemminkin heidänvastapuolensa tässä asiassa, erityisesti suuret yhtiöt.

Joka tapauksessa nyt ei ole aika todeta, että valinnainen väline on viimeinen sana tähänasiaan, vaan meidän täytyisi tarkastella huolellisesti myös muita vaihtoehtoja – mainittuavälineistöä ja sopimusmalleja.

Jaroslav Paška (EFD) – (SK) Arvoisa puhemies, haluan kiittää jäsen Wallisia hänenrohkeasta teostaan. Vaikka minulla ei ole aavistustakaan, miten asia kehittyy, meidän on


selvästikin yritettävä vakuuttaa Euroopan kansalaiset, Euroopan vähittäiskauppiaat jaEuroopan kuluttajat siitä, että ne hyötyvät niin sanotuista yhtäläisistä säännöistä, niin ettäne voivat ostaa, myydä ja näin ollen harjoittaa liiketoimintaa näiden samojen sääntöjenmukaisesti.

Kun otetaan huomioon, miten monimutkainen Euroopan unionin ja jäsenvaltioidenlainsäädäntöjen muodostama järjestelmä on, yksi valinnainen järjestelmä, jota voitaisiinsoveltaa koko Euroopan unionissa, on houkutteleva ajatus. Se saattaa kuitenkin olla kuinSisyfoksen työ, koska työtämme vaikeuttaisivat selvästi erilaiset lainsäädäntöjärjestelmät,oikeudellisen ammattikunnan vastustus ja toimivaltaan liittyvät kysymykset. Luulenpa,että järjestelmä olisi todella vaikea toteuttaa, mutta annetaan sille mahdollisuus ja katsotaan,mitä tapahtuu.

Zuzana Roithová (PPE). – (CS) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, vaikkavapaaehtoinen sopimuslainsäädäntö voi aiheuttaa sen täytäntöönpanoon liittyviäoikeudellisia ongelmia, se on yksi keino päästä eroon monista eri sopimusoikeuttakoskevista järjestelmistä, mitkä ovat yksi syy siihen, että suuri osa eli arviolta 60 prosenttiakuluttajien rajatylittävistä ostoista epäonnistuu. Valitettavasti yrittäjät kohtaavat runsaastimuunlaisia sudenkuoppia. Sopimusoikeuden lisäksi myöskään kuluttajalainsäädäntöä eiole täysin yhdenmukaistettu. Verotusjärjestelmissä ja tilinpäätösstandardeissa onhuomattavia eroja. Maksuihin liittyy usein ylimääräisiä pankkimaksuja, ja digitaalisensisällön rajatylittävä käyttö estetään usein toimilupiin liittyvistä syistä. Lisäksi10 jäsenvaltiossa kotimainen tarjous jäi löytymättä vähintään puolelle etsitystä sadastatavarasta, kun taas 13 jäsenvaltiossa kuluttajat löysivät ulkomaisia tarjouksia, jotka olivatvähintään 10 prosenttia halvempia kuin paras kotimainen. Tämän vuoksi kannatanehdotusta, että laaditaan oikeudellisesti sitovia standardoituja vapaaehtoisia sopimuksia,jotka käännetään kaikille kielille. Samalla haluan kehottaa komissiota ratkomaanaktiivisemmin keskeneräisiä kiireellisiä kysymyksiä, jotta sisämarkkinoiden hajanaisuudestavoidaan tehdä loppu.

Viviane Reding, komission varapuheenjohtaja. – (EN) Arvoisa puhemies, minäkin haluankiittää esittelijä Diana Wallisia sekä Hans-Peter Mayeria ja Sirpa Pietikäistä heidänerinomaisesta työstään tässä asiassa.

On hyvin selvää, että maailmanlaajuisen talouskriisin jälkimainingeissa sisämarkkinoilleon annettava uutta vauhtia. Tarvitsemme sisämarkkinoita, jos haluamme edistää kasvua,työpaikkojen luomista ja innovaatiota. Mikä on nykytilanne? Vain yksi neljästä yrityksestäkäy rajatylittävää kauppaa, ja ne, jotka näin tekevät, rajoittavat toimintansa vain muutamaanjäsenvaltioon. Tämä tarkoittaa sitä, etteivät ne pysty hyödyntämään sisämarkkinoita.

Mitä seurauksia tästä on kuluttajille? No, eivät hekään hyödy sisämarkkinoista. Monetrajatylittävistä tilauksista – 61 prosenttia verkkokauppatilauksista – eivät toteudu tästäsyystä. Tämä tarkoittaa sitä, että sisämarkkinoiden toimivuus on heikkoa niin yritystenkuin kuluttajienkin kannalta. Tämän vuoksi komissio on käynnistänyt kuulemismenettelynsopimusoikeutta koskevista toimintavaihtoehdoista, ja vastatakseen tähän kuulemiseenparlamentti esittää tänään kantansa.

Olemme nähneet, että epäonnistumiset sisämarkkinoilla johtuvat osittain kansallistensopimuslainsäädäntöjen eroista. Olemme samaa mieltä siitä, että epäonnistumiseen onmuitakin syitä, mutta äskettäiset Eurobarometri-tutkimukset osoittavat, ettäsopimusoikeuteen liittyvät esteet ovat tärkeimpiä niistä yhdestätoista esteestä, joita esiintyy


yrityksen ja kuluttajien välisessä kaupankäynnissä. Tämän vuoksi näistä esteistä on päästäeroon yksi kerrallaan, ja meidän on aloitettava sopimusoikeudesta.

Tästä on muuten keskusteltu parlamentissa kymmenen vuoden ajan, mutta parlamentinulkopuolella asiantuntijat ovat keskustelleet tästä jo 30 vuoden ajan. Kaikki analyysientekemistä ja ehdotusten esittämistä varten tehty työ on siis käytettävissä. Emme ole koskaankäyttäneet tätä hyväksemme. Tämän vuoksi olen esittelijän kanssa samaa mieltä siitä, ettänyt on aika ryhtyä toimiin ja katsoa, millaisia myönteisiä toimenpiteitä voimme toteuttaa.

Olen pannut merkille mietinnössä esitetyn arvioinnin vihreään kirjaan sisältyvistätoimintavaihtoehdoista ja sen, että mietinnössä kannatetaan valinnaista välinettä koskevaainnovatiivista ratkaisua, joka ei tarkoita yhdenmukaistamista vaan sitä, että kuluttajille jayrityksille annetaan mahdollisuus käyttää Euroopan laajuista järjestelmää. Olen myöshuomannut, että parlamentti kannattaa sekä yritysten ja kuluttajien väliseen kauppaanettä yritysten väliseen kauppaan sovellettavaa välinettä, mikä suosii sellaista aineellistasoveltamisalaa, johon sisältyvät myyntisopimukset, digitaalisen sisällön tarjoamista koskevatsopimukset ja tietyt palvelusopimukset. Olen pannut hyvin huolellisesti merkille sen, mitäparlamentti on todennut, nimittäin että olipa tuleva väline millainen tahansa, sen onannettava kuluttajille korkeatasoista suojelua, niin ettei heiltä riistetä sitä suojelua, jostahe muutoin nauttisivat kansallisen lainsäädännön nojalla. Tämä on ehdoton edellytys.Ilman tätä epäonnistumme kaikissa toimissamme.

Mikä on tämänhetkinen tilanne? Komissio julkaisi 3. toukokuuta 2011 EU:nsopimusoikeutta käsittelevän asiantuntijaryhmän suorittaman toteutettavuustutkimuksentulokset, ja pyysimme kaikkia sidosryhmiä esittämään siihen liittyviä huomautuksia.Komissio analysoi parhaillaan julkisen kuulemisen tuloksia, minkä jälkeen se valmisteleeyksityiskohtaisen vaikutustenarvioinnin nähdäkseen, mitä olisi tehtävä seuraavaksi, jottatänä kriisiaikana voitaisiin antaa sisämarkkinoille uutta vauhtia ja luoda sisämarkkinoillakasvua ja työpaikkoja laajentamalla markkinoita erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiäsilmällä pitäen sekä antamalla kuluttajille mahdollisuus tehdä parempia valintoja japarempia kauppoja.


Äänestys toimitetaan keskiviikkona 8. kesäkuuta kello 12.00.


Cristian Silviu Buşoi (ALDE), kirjallinen. – (RO) Vaikka meillä on sisämarkkinat, yrityksetja kuluttajat eivät hyödynnä riittävästi niiden tarjoamia mahdollisuuksia, sillä rajatylittävänkaupankäynnin määrä on kohtalaisen vähäistä. Sisämarkkinoita voidaan elvyttää edistämällärajatylittävää kauppaa, ja mielestäni tämä tavoite voidaan saavuttaa tämän mietinnönavulla.

Meidän on tietenkin kunnioitettava jäsenvaltioiden lainsäädäntöjärjestelmien välisiä erojaja toissijaisuusperiaatetta, minkä vuoksi en pidä täydellistä yhdenmukaistamistasopivimpana vaihtoehtona. Toisaalta rajatylittäviä sopimuksia koskevien yhteisten sääntöjenvalinnainen soveltaminen on mielestäni toteutuskelpoinen vaihtoehto. Lisäksi, josjäsenvaltio haluaisi laajentaa Euroopan unionin lainsäädännön soveltamisalaa myösjäsenvaltion sisällä käytävään kauppaan, sen pitäisi mielestäni voida tehdä näin. On aivanoikein todeta, ettei näin ratkaista kaikkia ongelmia. Näiden sopimusoikeuteen liittyvienerojen lisäksi on myös muita esteitä, jotka haittaavat rajatylittävää kaupankäyntiä ja jotkaliittyvät esimerkiksi verotusasioihin, aineettomaan omaisuuteen tai mahdollisuuteen


käyttää sähköisiä maksumenetelmiä. Mielestäni tätä valinnaista välinettä kannattaa kuitenkinkokeilla, koska sen avulla voidaan päästä osittain eroon siitä hallinnollisesta taakasta, jokaestää tällä hetkellä pieniä ja keskisuuria yrityksiä laajentamasta liiketoimintaansa senjäsenvaltion ulkopuolelle, missä ne sijaitsevat.

26. Ammatillista koulusta koskeva eurooppalainen yhteistyö Eurooppa 2020-strategian tueksi (lyhyt esittely)

Puhemies. – (DE) Esityslistalla on seuraavana Nadja Hirschin laatima työllisyyden jasosiaaliasioiden valiokunnan mietintö ammatillista koulutusta koskevasta eurooppalaisestayhteistyöstä Eurooppa 2020 -strategian tueksi (2010/2234(INI)) (A7-0082/2011).

Nadja Hirsch, esittelijä. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, huomennaäänestämme ammatillisen koulutuksen roolista Eurooppa 2020 -strategiassa. Tässäyhteydessä on paikallaan tarkastella lyhyesti, mitkä ovat lähtökohtamme. Tällä hetkellänuorisotyöttömyys on 21 prosenttia, se on toisin sanoen lähes kaksinkertainen normaaliinkeskiarvoon verrattuna. Koulupudokkaiden osuus koko EU:ssa on yli 14 prosenttia. Naistenosallistuminen tuottavaan työhön on edelleen hyvin vähäistä. Monet vammaiset jasiirtolaiset ovat ilman työpaikkaa.

Eurooppa 2020 -strategian tarkoituksena on nimenomaan hyödyntää tätätyöntekijäpotentiaalia ja tuoda heidät työpaikalle, niin että myös EU voi selvitäglobaalistumisen haasteista. Näin ollen meidän tehtävämme on myös varmistaa, ettäerityisesti ammatillinen peruskoulutus on korkeatasoista. Keskustelu alkoi Kööpenhaminanprosessin yhteydessä. Tätä seurasi Bruggen julkilausuma, ja nyt meidän tehtävämme onselvittää, missä määrin myös tämä ala voidaan sisällyttää Eurooppa 2020 -strategiaan.

Ehdottoman tärkeä elementti on se, että nuorilla on oltava paitsi opintojensa myösammatillisen koulutuksensa yhteydessä mahdollisuus suorittaa osa koulutuksestaan toisessaEU:n jäsenvaltiossa. Tämä on keskeinen elementti, koska joku, joka on jo työskennellyttoisessa jäsenvaltiossa, tarttuu myös myöhemmin tilaisuuteen pitää Euroopantyömarkkinoita omina työmarkkinoinaan kaikkine niiden tarjoamine mahdollisuuksineen.Sen vuoksi tämä on ehdottomasti keskeinen näkökohta, johon meidän on pyrittävä.

Toinen tärkeä osa-alue on tietenkin lisäkoulutus. Demografisen muutoksen vuoksi ihmistenon työskenneltävä yhä pitempään – tai he voivat työskennellä pitempään, mutta jokaisenon tehtävä tämä päätös itse. Ihmiset elävät yhä vanhemmiksi ja he jatkavat työelämässäpaljon pitempään, ja voidakseen jatkaa ammattitaitoa vaativassa työssään vielä iäkkäänäkinhe tarvitsevat myös lisäkoulutusta.

Tällä hetkellä osallistuminen lisäkoulutusta koskeviin aloitteisiin on hyvin vähäistä. Tässäkinon varmistettava, että sekä työnantajilla että työntekijöillä on kasvavaa halukkuuttahyödyntää lisäkoulutusta ja saada jatkuvaa koulutusta elinikäisen oppimisen avulla. Tätävarten tietenkin myös tarjottavien vaihtoehtojen on oltava joustavia. Meidän on otettavakaikki huomioon. Lisäkoulutus on sovitettava yhteen henkilön muiden elämänalueidenkanssa, ja sen on oltava mahdollista työn ja perhe-elämän ohella. Tästä syystä meidän onselvästi luotava joustavia mahdollisuuksia tulevaisuudessa.

Yliopistot ovat saaneet paljon huomiota – esimerkiksi Bolognan prosessin yhteydessä – jatilanne on sama ammatillisen koulutuksen alalla, myös liikkuvuuden osalta. Voisimmemelkein sanoa, ettei kukaan ole huomannut tätä. Yliopistojen ohella ammatillisenkoulutuksen ja jatko- ja täydennyskoulutuksen ala on kuitenkin erityisen tärkeä, emmekä


näin ollen saa laiminlyödä sitä. Tästä syystä haluan tässä vaiheessa kiittää jälleen kerrankollegoitani muista ryhmistä hyvin sitoutuneesta yhteistyöstä.

Antigoni Papadopoulou (S&D). – (EL) Arvoisa puhemies, varjoesittelijänä olentyytyväinen Hirschin mietintöön, koska siinä korostetaan, miten tärkeää liikkuvuuden jajoustavuuden ohella on aina pystyä oppimaan ja työskentelemään nykyaikaisessa javaativassa kansainvälisessä työympäristössä. On totta, että talouskriisi on tuonuttyöttömyyden ja epävarmuuden kaikkien elämään, etenkin nuorten, naisten ja vammaistenelämään.

Saavuttaaksemme Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet tarvitsemme jatkuvaa jaasianmukaista ammatillista koulutusta ja jatko- ja täydennyskoulutusta sekä Euroopanunionissa että jäsenvaltioissa. Tarvitsemme kohdennettua politiikkaa ja kohdennettujastrategioita vähentääksemme koulupudokkaiden osuutta, ja tarvitsemme ihmistenkoulutustarpeita koskevaa asianmukaista ohjelmasuunnittelua sekä tarjottavan koulutuksenja työmarkkinoiden tarpeiden parempaa yhteensovittamista.

Olen varma, että eurooppalainen tutkintojen viitekehys, ammatillisen koulutuksenopintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä, avoimuus ja yhteistyö sekä erilaistenkoulutusjärjestelmien vertailukelpoisuus vastaavat niitä tarpeita…


Silvia-Adriana Ţicău (S&D). – (RO) Arvoisa puhemies, on ehdottoman tärkeää investoidakoulutukseen, jotta eurooppalaisille voidaan varmistaa parempi tulevaisuus. Tällä hetkelläEU:n nuorisotyöttömyys on noussut 20 prosenttiin samalla kun koulupudokkaiden osuuson Euroopassa keskimäärin 16 prosenttia ja joissakin maissa, kuten Portugalissa, se on40 prosenttia.

Elinikäinen oppiminen on välttämätöntä työttömyyden ehkäisemiseksi. Meidän onpohdittava huolellisesti urakehityksen eri vaihtoehtoja. Työntekijöille on tiedotettavaparemmin jatkuvan lisäkoulutuksen tarpeesta.

Mielestämme ammatillisen koulutuksen olisi oltava saatavilla kohtuuhintaan ihmisten erielämänvaiheissa riippumatta heidän asemastaan työmarkkinoilla ja heidän tuloistaan.Ammatillisen koulutuksen olisi luotava edellytykset työvoiman liikkuvuudelle sekäperusopintojen aikana että osana elinikäistä oppimista.

Kehotamme jäsenvaltioita yksinkertaistamaan tutkintojen tunnustamista koskeviamenettelyjä.

Vasilica Viorica Dăncilă (S&D). – (RO) Arvoisa puhemies, yksi Euroopan unioninsuurimmista haasteista liittyy nuorisotyöttömyyteen. Euroopassa keskitytäänkoulupudokkaiden osuuden pienentämiseen alle 10 prosenttiin sekä "uudet taidot uusiatyöpaikkoja varten" -aloitteen kaltaisiin toimiin, joiden tarkoituksena on lähentää koulutus-ja työelämää toisiinsa. Koulutuksen ja jatko- ja täydennyskoulutuksen ero on tulevaisuudessaentistä häilyvämpi, lukuun ottamatta niiden työpaikkaan liittyviä näkökohtia. Jottaintegroituminen voisi olla tehokkaampaa, on muutettava olennaisesti sitä tapaa, mitenkoulutus ja jatko- ja täydennyskoulutus ymmärretään paitsi yksilön näkökulmasta myösinstitutionaalisella tasolla ja kaikilla hallinnon tasoilla.

Näin ollen mielestäni järjestelmään liittyvät esteet ja integrointia estäviin asenteisiin liittyvätesteet on poistettava, mikäli eurooppalaiset haluavat oppia kehittämään ammattitaitoaan


ja arvojaan ja myötävaikuttaa tehokkaasti Eurooppa 2020 -strategian tavoitteidensaavuttamiseen.

Emilie Turunen (Verts/ALE). – (DA) Arvoisa puhemies, ensinnäkin haluan kiittäävilpittömästi esittelijää, joka on laatinut erittäin hyvän mietinnön. Kaikkien muiden tavoinolen sitä mieltä, että meidän on muistettava, mikä on se asiayhteys, johon tämä mietintöliittyy, ja se on tietenkin Eurooppaa vaivaava nuorisokriisi. Olemme yhtä mieltä yleiskriisistä– korkeuksiin kohoava nuorisotyöttömyys ja se, että nuoret itse asiassa muuttavat Euroopanulkopuolelle löytääkseen töitä, ja mielestäni tämä on tulevina vuosina hyvin vakava uhkaEuroopan taloudelle ja koheesiolle.

Toisen asiayhteyden tälle mietinnölle muodostavat yleiset Eurooppa 2020 -strategiantavoitteet, joita olemme asettaneet koulutuksen, työllisyyden ja koulupudokkaiden osuudenpienentämisen aloilla. Kysymys on Euroopan kilpailukyvystä. Kysymys on siitä, että meilläon koulutettua työvoimaa, jota tiedämme tarvitsevamme. On myös tärkeää varmistaa, ettäuudella sukupolvella on mahdollisuus saada työtä ja koulutusta. Tällä on todella ratkaisevamerkitys. Voi olla, ettei EU:lla ole paljon toimivaltaa tällä alalla, mutta jotain voidaankuitenkin tehdä. Tämä on joka tapauksessa yhteinen huolenaiheemme, ja sen vuoksi meidänon varmistettava, että tarjoamme korkeatasoista koulutusta ja että on mahdollista saadaopastusta. Meidän on vähennettävä koulupudokkaiden osuutta ja varmistettava, ettäkoulutuksen ja työn välillä on vahva yhteys, esimerkiksi sellaisten vaihto-ohjelmien avulla,jollainen on Saksan ja Tanskan välillä. Meidän on myös varmistettava, että kaikilla nuorillaon oikeus saada koulutusta.

Viviane Reding, komission varapuheenjohtaja. – (EN) Arvoisa puhemies, haluan kiittääesittelijä Hirschiä hänen todella rakentavasta lähestymistavastaan. Kuuntelin häntä hyvinkiinnostuneena, koska tämä oli itse asiassa minun alaani 12 vuotta sitten. Aloin tuodakoulutukseen liikkuvuutta, mikä ei ollut tuolloin asialistalla, ja olen todella iloinenkuullessani, miten vahvasti parlamentti kannattaa tämän Eurooppa 2020 -strategiankeskeisen elementin kehittämistä. Haluan myös todeta, miten tyytyväisiä olemme tähänmietintöön, jossa vahvistetaan ja täydennetään komission kesäkuussa 2010 antamaatiedonantoa.

Tämä tiedonanto oli osa Kööpenhaminan prosessin viimeisintä uudelleentarkastelua, jaBruggen julkilausumasta on nyt tietenkin tullut tärkein Euroopan unionin asialistaammatillisen koulutuksen alalla vuosina 2011–2020. Monet parlamentin ehdotuksistavastaavat Bruggen julkilausumassa ehdotettuja toimia. Komissio yhtyy parlamentinnäkemykseen, koska meidän on uudistettava ammatillista koulutusta Euroopassalisätäksemme sen houkuttelevuutta, saadaksemme päteviä opettajia ja kouluttajia,innovatiivisia oppimismenetelmiä ja korkeatasoisia infrastruktuureja ja tiloja, ja tietenkintarvitsemme liikkuvuutta. Meidän on annettava nuorille – sekä vähemmän nuorille – halumennä hankkimaan kokemusta jäsenvaltionsa ulkopuolelle, mikä on tärkeää, jos haluammeluoda todellisen eurooppalaisen koulutusalueen.

Komissio pyrkii myös saavuttamaan sukupuolten tasa-arvon ja auttamaan heikommassaasemassa olevia ryhmiä elinikäisen oppimisen ohjelman, erityisesti aloitteeseen sisältyvänLeonardo da Vinci -ohjelman, avulla. Komissio pitää siis kaikkea mahdollista apuaparlamentilta erittäin tervetulleena.


Äänestys toimitetaan tiistaina 7. kesäkuuta 2011 kello 12.00.



Ioan Enciu (S&D), kirjallinen. – (RO) Nykyisen talous- ja rahoituskriisin aikana, kuntyöttömyysaste etenkin nuorten keskuudessa on ylittänyt 20 prosentin rajan EU:ssa ja jopa30 prosentin rajan joissakin jäsenvaltioissa, ammatillisen koulutuksen ja jatko- jatäydennyskoulutuksen parantaminen on asetettava Euroopan unionin ensisijaiseksitavoitteeksi. Tässä yhteydessä nuorison liikkuvuus EU:ssa sekä työmarkkinoiden ja tarjollaolevan koulutuksen joustavuuden lisääminen ovat keskeisiä elementtejä, joita olisikehitettävä EU:ssa ja jäsenvaltioissa.

Jatkuva ja hyvin jäsennelty vuoropuhelu yliopistojen, tutkimuskeskusten ja yritysten välillävoi auttaa luomaan todellisen yhteyden työnantajien vaatimusten ja koulutusjaksojenaikana hankittavien taitojen välille. Lisäksi liikkuvuuden lisääminen Euroopan unionissalaajentamalla Erasmus-, Leonardo da Vinci- tai Nuoret liikkeellä -ohjelmien kaltaisia ohjelmiavoi myös auttaa parantamaan EU:n kykyä vastata Euroopan työmarkkinoiden kysyntäänja lisätä myös kehittymismahdollisuuksia tällä alalla. Erityistä huomiota on kiinnitettävämyös sosiaalisesti heikossa asemassa oleviin ryhmiin, joilla täytyy olla hyvät mahdollisuudetsaada ammatillista koulutusta ja jatko- ja täydennyskoulutusta.

Alajos Mészáros (PPE), kirjallinen. – (HU) Koulutuksesta työelämään siirtyminen onrakenteellinen haaste työntekijöille kaikkialla Euroopan unionissa. Valitettavasti varhaisellatyöttömyydellä on pysyviä haittavaikutuksia. Tästä syystä jäsenvaltioiden täytyisi varmistaa,että ammatillinen koulutus sovitetaan vastaamaan paremmin työmarkkinoiden tarpeisiinja että ammatillinen koulutus antaa työntekijöille sellaisia taitoja, joita he tarvitsevat uusissakestävissä työpaikoissa, joita luodaan tulevaisuuden kestävässä taloudessa. Mielestänipaikallishallinnoilla, yrityskumppanuuksilla ja koulutuslaitoksilla on merkittävä rooli, kunkehitetään ammatillista koulutusta niin, että se vastaa työmarkkinoiden kysyntää.Liikkumismahdollisuus on tärkeä osa ammatillista koulutusta, mutta olisi korostettavaenemmän jäsenvaltioiden erilaisten koulutusjärjestelmien yhdenmukaistamista – johonsisältyy todistusten ja tutkintojen vastavuoroinen tunnustaminen – jotta voitaisiin parantaayhteistyötä ja tukea liikkuvuutta. Korkealaatuinen ammatillinen koulutus ja jatko- jatäydennyskoulutus edistävät pohjimmiltaan kestävää kehitystä. On luotava paremmatmahdollisuudet kouluttajan pätevyyden hankkimiseen etenkin alueellisella ja paikallistasolla,jotta voidaan turvata ammatillisen koulutuksen järjestelmien tehokkuus sekä tietämyksentehokas ja onnistunut välittäminen. Menestyksekäs työelämä edellyttää mahdollisuuttaoppia kansainvälisessä ympäristössä, joka edistää vieraan kielen taitojen hankkimista jakilpailukyvyn parantamista.

Olga Sehnalová (S&D), kirjallinen. – (CS) Ammatillista koulutusta koskevaeurooppalainen yhteistyö on myös ehdottoman tärkeää Euroopan sisämarkkinoidentoimivuuden kannalta. Korkeatasoisen ammatillisen koulutuksen ja jatko- jatäydennyskoulutuksen on vastattava työmarkkinoiden vaatimuksia ja luotava edellytyksettyövoiman liikkuvuudelle. Erittäin ammattitaitoiset ja korkeasti koulutetut henkilöt ovatEU:lle kilpailuetu, ja tämä olisi otettava huomioon ammatillisen koulutuksen tukemisessa.Meidän on keskityttävä luomaan läheisiä yhteyksiä työelämään ja tarjoamaan myöslaadukasta työkokemusta osana ammatillista jatko- ja täydennyskoulutusta sekä kotimaassaettä ulkomailla Euroopan liikkuvuutta edistävien ohjelmien avulla. Euroopan tasolla onkoordinoitava paremmin yksittäisten jäsenvaltioiden koulutusjärjestelmiä, ja näin ollentarvitaan myös ammattitutkintojen keskinäistä tunnustamista koskevaa yhteistyötä. Näitäkysymyksiä käsitellään mietinnössä, ja sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnanvarjoesittelijänä olen tyytyväinen sen lopulliseen muotoon.


Joanna Katarzyna Skrzydlewska (PPE), kirjallinen . – (PL) Olen tyytyväinen mietintöönammatillista koulutusta koskevasta eurooppalaisesta yhteistyöstä. Siinä kiinnitetäänhuomiota uskomattoman tärkeään asiaan, josta ei ole tähän mennessä keskusteltu vieläkovin usein, nimittäin siihen, että kansallisten viranomaisten on yhteistyössä Euroopankomission kanssa ryhdyttävä toimiin työttömyyden estämiseksi räätälöimällä ammatillinenkoulutus työmarkkinoiden tarpeita vastaavaksi. Valitettavasti ammatillista koulutusta onviime vuosina laiminlyöty ja sen merkitys on vähentynyt. Tämän vuoksi on niin tärkeääedistää sitä tehokkaana keinona torjua työttömyyttä ja erityisesti Euroopan unionin nuortenkansalaisten työttömyyttä, sillä heidän työttömyysasteensa on noussut 21 prosenttiin.Etusijalle on asetettava oppisopimuskoulutus, neuvontapalvelujen käyttöönotto, jottatyöntekijöiden on helpompi suunnitella jatko- tai täydennyskoulutustaan työmarkkinoidentarpeiden mukaisesti, sekä elinikäisen ammatillisen koulutuksen edistäminen. Tämänvuoksi kehotan komissiota seuraamaan jatkuvasti mahdollisia tulevia muutoksia EU:ntyömarkkinoilla, jotta jäsenvaltiot voivat jatkuvasti mukauttaa ammatillisiakoulutusohjelmiaan markkinoiden tarpeisiin.

Jutta Steinruck (S&D), kirjallinen. – (DE) Olen tyytyväinen mietintöön ammatillistakoulutusta koskevasta eurooppalaisesta yhteistyöstä ja haluaisin korostaa, miten tärkeääon edistää elinikäistä oppimista aloitteiden ja Euroopan laajuisten ohjelmien avulla, jottatyöntekijöillä on mahdollisuus parempaan tulevaisuuteen. Näinä päivinä työntekijät ovattoistuvien ja riskialttiiden työpaikoissa tapahtuvien muutosten armoilla. Muutoksia onmonenlaisia: jatkokoulutuksesta, irtisanomisesta, harjoittelujaksoista tai epävarmoistatyöpaikoista kokoaikatyöhön. Mietinnössä on muutamia tärkeitä seikkoja, mukaan lukiennaisten työelämään osallistumisen lisääminen, epävirallisen oppimisen tunnustaminen jakielten oppimisen edistäminen liikkuvuusohjelmien tarjoamista varten. Olen erityisentyytyväinen siihen, että painopiste on nuorten koulutuksessa ja jatko- taitäydennyskoulutuksessa, ja aion kannattaa tätä aktiivisesti tulevissa lippulaiva-aloitteissa.

Koulutuslaitoksesta työelämään siirtymisen on oltava mahdollisimman sujuvaa, ja se onräätälöitävä erityisesti yksilön tarpeita vastaavasti, koska myös niillä nuorilla, joilla ei oleriittävää koulutusta, on oltava mahdollisuus hankkia ne taidot, joiden avulla he voivattyöskennellä ammattitaitoa vaativissa työpaikoissa ja ansaita hyvin. Yhteiskunnallinentausta ei saa määrittää henkilön koulutusmahdollisuuksia. Nuoria on autettava ja tuettavatyöelämään pääsyn varmistamiseksi. Nykyaikaisen työmarkkinapolitiikan kustannukseteivät kuitenkaan saa jäädä työntekijöidemme maksettaviksi.

Jarosław Leszek Wałęsa (PPE), kirjallinen. – (PL) Erilaisista koulutuslaitoksistavalmistuneiden taidoilla ja pätevyydellä on strateginen merkitys talouskasvulle, ja ne avaavatihmisille uusia mahdollisuuksia luoden perustan kestävälle kehitykselle. Tämän vuoksiemme voi aliarvioida työttömyysongelmaa etenkään nuorten keskuudessa. He ovat niitä,jotka useimmiten jäävät vaille pysyvää työpaikkaa ja joiden on pakko ottaa vastaan tilapäistätyötä, jossa on heikko sosiaaliturva ja huonot kehittymismahdollisuudet. YksiEurooppa 2020 -strategian tavoitteista on vähentää koulupudokkaiden osuus enintään10 prosenttiin ja auttaa 40:tä prosenttia nuorista eurooppalaisista saattamaan loppuunkorkea-asteen opintonsa. Lainsäädäntömenettelyssä olisi keskityttävä siihen, ettähelpotetaan nuorten työntekijöiden ammatillista harjoittelua ja työkokemuksen hankkimistaetenkin mikroyrityksissä ja pienissä yrityksissä, joiden on vaikea rahoittaa tämäntyyppisiäaloitteita. Olisi myös korostettava voimakkaasti naisten ja miesten palkkaerojen poistamistavuoteen 2020 mennessä, sillä ero on tällä hetkellä noin 18 prosenttia. Mielestäni kaksitärkeintä aloitetta ylikansallisilla työmarkkinoilla ovat tutkintojen tunnustamista koskevaeurooppalainen kehys, joka laadittiin Kööpenhaminan prosessin yhteydessä, ja yhtenäinen


ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten ja arvosanojen eurooppalainensiirtojärjestelmä. On syytä mainita myös epävirallinen koulutus, joka on aliarvioitulisätaitojen lähde ja joka muokkaa yksilön luonnetta ja vastuuntuntoa, minkä vuoksi EU:nolisi rahoitettava sitä. Saavuttaaksemme nämä monet tärkeät tavoitteet, jäsenvaltioidenvälinen yhteistyö on elintärkeää samoin kuin kaikkien toimijoiden osallistuminen sekäpaikallisella että alueellisella tasolla.

27. Seuraavan istunnon esityslista: ks. pöytäkirja

28. Istunnon päättäminen

(Istunto päättyi klo 23.10.)


Documents

MAANANTAI 6. KESÄKUUTA 2011 · 2011. 10. 20. · 3. Tervetulotoivotukset Puhemies. – (PL) Haluan toivottaa tervetulleeksi Tadžikistanin presidentin Emomali Rahmonin, joka on virallisella