Maanomistaja 1/2013

MaanoMistajaMaanomistajain liiton jäsenlehti • www.maanomistajainliitto.fi

1 | 13

”Parasta on työn kautta oppiminen”

kevätretki ruotsiin | Maastoliikennelaki uudistuu | vanhat työtavat säilyvät tekeMällä

Pysy ajan tasalla!

Axxell Utbildningin restaurointikurssi

JulkaisiJa: Maanomistajain Liitto r.y. www.maanomistajainliitto.fiPäätoimittaJa: Tuija Nummela

ulkoasu: peak press & productions oy www.peakpress.net aD: Milla Ketolainenkannen kuva: Pyry Krappe

PainoPaikka: Lönnberg Painot Oy Paperi: MultiOffset 120 g | ISSN 0355-0478

Tässä numerossa

MaanoMistaja

1 | 13

Maanomistajain liiton jäsenlehti

Lehden tekijät

Pääkirjoitus ............................................3

Ajankohtaista .........................................4

Vanhat työtavat säilyvät tekemällä ..................................8

Restaurointikurssin oppilaat: ”Parasta on työn kautta oppiminen” ................................10

CountRy SideKestävä kehitys ja metsästys ............14

Maanomistaja ennen ...........................15

Kevätretki Ruotsiin - tutustumiskohteet ..............................16

euRooPAn HiStoRiALLiSet KiinteiStÖteuHeF 2012 -restaurointimessut suuremmat kuin koskaan ...................20

oikeustapauksia ...................................22

Palveluhakemisto .................................23

Kevätretki Ruotsiin - ohjelma .................................................24

Ku

VA e

eva

Kan

gas

1 | 13 MaanoMistaja 3

Pääkirjoitus

PeLLON ja MeTSäN PuOLeSTa

jyrki Kataisen hallituksen puolimatkan krouvi lähestyy. Kuudella halli-tuspuolueella on hyvin erilainen aatteellinen pohja. Talouden tasapai-nottamisessa hallitus on silti kyennyt merkittäviin vakauttaviin toimiin. Tänä keväänä hallituspuolueet arvioivat hallitusohjelman toteutumista. On tarpeellista tehdä tarvittavat päivitykset. Myös valtiontalouden so-peutustoimia on jatkettava. Niiden suuruus riippuu siitä, kyetäänkö samalla tekemään merkittäviä ratkaisuja pidemmän aikavälin kestä-vyysvajeen poistamiseksi.

Oli luonnollista, että kokoomus otti haltuunsa maa- ja metsätalous-ministerin salkun.

Maa- ja metsätalouden parissa toimivien odotusarvot ovatkin suun-tautuneet vahvasti kokoomuksen suuntaan. jari Koskisella on laaja po-liittinen luottamus tehtävän menestykselliselle hoitamiselle. Itse toimin eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnassa puolueemme vastaava-na. Puolueen varapuheenjohtajan tehtävässä vastuualueeseeni kuuluu myös alueellisen näkökulman painottaminen. jyrki Kataisen hallituksen maaseutupolitiikan tavoitteena on maataloustuotannon ja maaseudun elinvoimaisuudesta huolehtiminen ja rakenneongelmien lievittäminen.

Toimeentulo ja kilpailukyky on monen asian summa. Tarvitaan toimi-vat markkinat ja avainasemaan nousee tuotteesta saatava hinta. Tällä hetkellä erityisesti lihantuotannon kannattavuus on ongelmallinen. Isot lihatalot ovat nostaneet tuottajille maksettavaa hintaa, mikä on hyvä asia. Ongelmaksi muodostuu se, että ketjun muut osalliset ovat nope-asti apajilla ja hinnannousu ei näy tuottajan kukkarossa.

Käynnissä olevat CaP-neuvottelut vaikuttavat keskeisesti maata-louspolitiikkaan. Neuvotteluvääntö saattaa kestää ennakoitua pidem-pään. euroopan parlamentin maatalousvaliokunta kaatoi juuri viherryt-tämisen lisäehtoihin kaavaillun turvemaiden kyntökiellon, ja tuotantoon sidottujen tukien osuus eteni Suomen kaavailemaan suuntaan. Myös kolmen kasvin vaatimuksesta luovuttiin pohjoisten alueiden osalta. Suomen edunvalvonta näyttää tällä kertaa onnistuneen.

Kansallisen lainsäädännön osalta yksi tämän vuoden mielenkiinnon kohteita on metsänhoitoyhdistyslain uudistaminen. Tarkoituksena on parantaa metsänomistajien valinnanvapautta palvelujen hankinnassa ja varmistaa eri toimijoiden tasapuolinen kilpailuasetelma metsäpalveluis-sa. Sääntelyä pyritään vähentämään ja samalla parantamaan metsätalo-uden kannattavuutta ja monipuolistamaan metsänkäsittelymenetelmiä.

Nykymalliset metsänhoitoyhdistykset ovat tehneet arvokasta ja tarpeel-lista työtä viime vuosisadan alkupuoliskolta saakka. Tavoitteena ei ole niiden alasajo. Lakiuudistuksen myötä liiketoiminnan rajoitteet poistuvat ja tämä avaa uusia mahdollisuuksia myös uusien liiketoimintojen kehit-tämiseen. Suomen metsissä riittää puuta kaikenlaiseen tarkoitukseen.

Iso kysymys tulevaisuudessa on metsän omistuksen pirstaloitumi-nen. On tunnettu tosiasia, että metsää hoitaa ja käyttää tehokkaammin omistaja, joka tuntee maansa ja tarvitsee sen tuottoa elantoonsa. Maatalousväestön osuuden vähentyminen metsien omistuksessa saattaa aiheuttaa ongelmia metsien tulevan talouskäytön näkökulmas-ta. Metsien omistuksen siirtyessä seuraaville sukupolville tulee huomi-oida se, että omistajan ja hänen metsänsä välimatka on kasvamassa.

Janne sankelokansanedustaja, varapuheenjohtaja (kok)Maanomistajien liiton hallituksen jäsen

Ku

VA K

aj L

inde

man

För åKerN OCh SKOgeN

jyrki Katainens regeringsperiod närmar sig halvtid. Trots att de sex regeringspartierna står på helt olika ideologisk grund har regeringen lyckats vidta betydande ekonomiska stabiliseringsåtgärder. under vå-ren kommer regeringspartierna att utvärdera regeringsprogrammets utfall. Det är viktigt att regeringen gör behövliga revideringar och fort-sätter anpassningen av den offentliga ekonomin. anpassningsåtgär-derna sammanhänger med förmågan att fatta beslut om långsiktiga lösningar gällande hållbarhetsunderskottet.

Det föll sig naturligt att Samlingspartiet tog ansvaret för jord- och skogsbruksministeriet.

Förväntningarna bland aktörerna inom jord- och skogsbrukssektorn är riktade mot Samlingspartiet och minister jari Koskinen åtnjuter brett po-litiskt förtroende. jag har äran att fungera som partiets representant i riksdagens jord- och skogsbruksutskott. Som partiets viceordförande an-svarar jag för bland annat bevakningen av de regionala intressena. reger-ingens landsbygdspolitik har som målsättning att trygga landsbygdens och landsbygdsnäringarnas livskraft och att lindra de strukturella problemen.

utkomsten och konkurrenskraften sammanhänger med olika omstän-digheter. Näringarna behöver en välfungerande marknad, där priset inne-har en nyckelroll. I dag lider framför allt köttproduktionen av bristande lönsamhet. De stora köttföretagen har höjt producentpriserna, vilket är positivt. Problemet består i att de övriga länkarna i kedjan vill ha sin andel, vilket medför att prishöjningen inte syns i producenternas plånböcker.

De pågående CaP-förhandlingarna, som kan räcka längre än planerat, har stor inverkan på jordbrukspolitiken. europaparlamentets jordbruksut-skott fällde nyligen det plöjningsförbud gällande torvmark som föreslogs i tilläggsvillkoren till stimulanspaketet och de produktionsbundna stödens andel utvecklades i gynnsam riktning för Finland. Kravet på tre grödor frångicks i fråga om de nordligaste områdena. Finlands intressebevak-ning verkar ha burit frukt den här gången.

I fråga om den nationella lagstiftningen är revideringen av lagen om skogsvårdsföreningar en av årets mest intressanta frågor. Syftet med revideringen är att öka skogsägarnas valfrihet vid upphandlingen av tjänster och att trygga ett jämbördigt konkurrensläge för aktörerna inom segmentet skogstjänster. Strävan är att minska regleringen, öka skogs-brukets lönsamhet och att diversifiera skogsbruksmetoderna.

avsikten är inte att avskaffa dagens skogsvårdsföreningar, som har gjort värdefulla och nödvändiga insatser sedan början av förra seklet. revideringen av lagen avlägsnar verksamhetsbegränsningarna, vilket möjliggör utveckling av nya verksamhetsformer. Virket i Finlands skogar räcker för olika ändamål.

Splittringen av skogsägandet är en viktig framtida fråga. De skogsäga-re som känner sina skogar och behöver avkastningen för sin försörjning vårdar och använder skogen mest effektivt. andelen lantbrukande skogs-ägare minskar, vilket kan medföra problem med tanke på den framtida ekonomianvändningen av skogarna. avståndet mellan skogsägaren och skogen ökar ofta när skogen övergår i följande generations ägo.

Janne sankeloriksdagsledamot, viceordförande (Samlingspartiet)styrelsemedlem i Jordägarnas förbund

4 MaanoMistaja 1 | 13

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT), Metsän-

tutkimuslaitos (Metla) sekä riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

(rKTL) yhdistetään yhdeksi uudeksi tutkimuslaitokseksi,

Luonnonvarakeskukseksi. Se aloittaa toimintansa vuoden 2015 alusta.

Luonnonvarakeskus perusteilla

Koneurakoinnin taksa-kartoitus meneilläänTyötehoseura (TTS) kartoittaa paraikaa koneurakoinnin

toteutuneita taksoja viime vuodelta.

Kyselyllä kerätään maatalouskoneurakoinnin ohella maataloustaustaisten yrittäjien muil-le sektoreille tekemää urakointityötä, kuten tienhoito-, kiinteistö-, maarakennus-, metsä-, energia- tai ympäristöurakointia.joka toinen vuosi tehtävällä kyselyllä seura-taan urakointihintojen ohella myös urakointi-

toiminnan kehitystä muutamilla taustakysy-myksillä. Tulokset julkaistaan TTS:n tiedote -sarjassa sekä alan ammattilehdissä.Linkki kyselyyn löytyy osoitteessa www.tts.fi/ (Koneurakoitsija – vastaa taksakyselyyn).Nettikysely on auki helmikuun loppuun.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskisen mukaan Luonnonvarakeskuksen perustami-nen vahvistaa tutkimusta, jota tarvitaan tule-vaisuuden biotalouden ja siihen pohjautuvan hyvinvoinnin rakentamisessa.

– Tiiviimpi laitosrakenne helpottaa tutki-musinfrastruktuurien ylläpitoa ja kehittämistä

sekä tehostaa tietovarantojen, seurantojen ja tilastojen hyödyntämistä ja jalostamista.

uuden laitoksen strategiapohjasta, raken-teesta ja johtamisjärjestelmästä päättää perustamishankkeen ohjausryhmä, jonka pu-heenjohtaja on kansliapäällikkö jaana husu-Kallio maa- ja metsätalousministeriöstä.

eu-tuet SäiLyVät PääoSin ennALLAAn eu:n yhteisen maatalouspolitiikan, CAP:n, uudistamisen toimeenpano lykkääntyy suunnitellusta vuodella. uusi järjestelmä tulee kokonaisuu-dessaan voimaan vasta vuoden 2015 alussa.

uudistuksen siirtyminen ei juuri muuta maaseutuohjelmien kansalli-sen valmistelun aikatauluja.

– nykyiset eu-tuet tulevat säily-mään pääosin ennallaan vuonna 2014, eli niille otetaan vuoden jatko-aika, arvioi maa- ja metsätalousmi-nisteri Jari Koskinen.

...MMM:n oRgAniSAAtio uudiStuiMaa- ja metsätalousministeriön or-ganisaatio uudistui vuoden alusta. Ministeriön ja sen hallinnonalan toiminta keskittyy nyt kahteen sek-toriin, ruokaan ja uusiutuviin luon-nonvaroihin.

Aiempien viiden osaston ja neljän erillisen yksikön sijasta ministeri-össä toimii kolme osastoa. uudet osastot ovat ruokaosasto, luonnon-varaosasto sekä hallinto- ja suunnit-teluosasto.

...KoneKuStAnnuKSet nouSiVAt tilastokeskuksen mukaan metsäko-neiden kustannukset nousivat 1,8 prosenttia vuoden 2011 joulukuusta vuoden 2012 joulukuuhun. tärkeim-pänä syynä oli työvoimakustannus-ten nousu. Kustannusten nousua puolestaan hillitsi erityisesti korko-kustannusten aleneminen.

Maarakennusalalla konekustan-nusten nousu oli hieman metsäko-neiden kustannustennousua korke-ampi, 2,2 prosenttia.

...

Lyhyesti

Ku

VA J

anne

Leh

tine

n


Maastoliikennelaissa säädetään esimer-kiksi mönkijöille ja moottorikelkoille tar-koitettujen reittien perustamisesta.

Ympäristöministeri Ville Niinistön mu-kaan joukkoistamisen eli avoimen valmis-telun tarkoituksena on luoda kansalaisille uusia tapoja osallistua ja vaikuttaa lainval-misteluun.

– Joukkoistaminen tarkoittaa, että ihmis-

ten osaaminen ja ideat otetaan mukaan jo lain suunnitteluvaiheessa. Kaikki ideat pie-nistä kommenteista pitkälle punnittuihin esityksiin ovat tervetulleita, hän sanoo.

Kun joukkoistamisen tulokset on koottu, ministeriössä tehdään ratkaisut lakiesityk-sen jatkovalmistelusta. Prosessin etenemi-sestä tiedotetaan osallistujille niin, että myös jatkoprosessi on mahdollisimman avoin.

Maastoliikennelaki UUdistUU TäSTä LähDeTääN

Maastoliikennelakia sovelletaan teiden ulkopuolella maastossa, kuten metsissä, pelloilla, pihoilla ja jäällä.

valtaosa maastoliikenteestä on traktoreilla ja työkoneilla tapahtuvaa hyötyajoa pelto- ja metsätöissä. Myös mönkijät ovat lisääntyneet voimakkaasti viime vuosina.

laki säätää ajajan vähimmäisiästä: nykyisin maastoliikenteen ajajalta vaaditaan 15 vuoden ikää.Maastoliikennettä on säännelty vuodesta 1977. Lakia on aiemmin uudistettu vuosina 1991 ja 1995.

• OTa KanTaa •

Maastoliikennelaki aiotaan uudistaa niin, että myös kansalaiset

pääsevät vaikuttamaan lakiesityksen sisältöön.

Ota kantaa maasto-liikennelain uudistamiseen!

Moottorikelkat ja mönkijät: millaiset reitit ja minne?

Saako 12-vuotias ajaa traktoria?

www.suomijoukkoistaa.fi

Ku

VA S

hutt

erst

ock


Vipu tarjoaa uusia palvelujaViljelijöiden sähköinen asiointi laajenee tänä keväänä merkittävästi. Vipu-palvelu uudistuu myös ulkoasultaan.

Viljelijät voivat 6.2.2013 alkaen tallentaa tietoja viljeltävistä kasveis-ta ja pinta-aloista Vipu-palveluun. Samaan aikaan avautuu karttaliit-tymä, jossa voi tehdä korjauksia peruslohkojen rajoihin.

Varsinainen viljelijätukien päätukihaku alkaa Vipu-palvelussa 19.3. ja päättyy 30.4.2013. Kotieläintukien haku sähköisesti on mahdollis-ta tänä vuonna ja alkaa helmikuussa.

Vipu-palvelusta voi kätevästi tarkistaa esimerkiksi maatilan aikai-sempina vuosina hakemat tuet ja ilmoittamat lohkojen tiedot sekä tukioikeudet ja tilalle maksetut tuet.

Den ordinarie tiden för inlämning av huvudansökan för odlarstöd bör-jar i Vipu-tjänsten den 19 mars 2013 och går ut den 30 april 2013.

I år är det möjligt att söka husdjursstöd elektroniskt, och ansök-ningstiden börjar i februari.

I Vipu-tjänsten kan användarna behändigt kontrollera vilka stöd gården sökt under tidigare år och vilka uppgifter om skiftena gården lämnat. I tjänsten finns också information om stödrättigheterna och de stöd som betalats ut till gården.

toiMiva palveluVipu-palvelu on viljelijöiden verkkoasiointipalvelu, jota ylläpitää ja kehittää Maaseutuvirasto. Viljelijätukia on voinut hakea sähköisesti vuodesta 2009 lähtien. Kevään 2012 hakuaikana 45 prosenttia viljelijöistä teki hakemuksensa sähköisesti.

tJänsten soM funkarVipu är jordbrukarnas webbtjänst som administreras och utvecklas av Landsbygdsverket. Odlarstöd har kunnat sökas elektroniskt sedan 2009. under ansökningsperioden våren 2012 gjorde 45 procent av odlarna sina ansökningar elektroniskt.

Vipu erbjuder nya tjänsterjordbrukarnas webbtjänst utvidgas betydligt i vår. Vipu-tjänsten får också en ny layout.

Jordägarnas Förbund ryÅRSMÖTET

hålls torsdag 21.3.2013 klockan 15 på

Viking Line Mariella (Skatuddskajen 8, Helsingfors).

Mötet behandlar stadgeenliga årsmötesärenden.Styrelsen

Byggnadshistoriska sektionendET ALLMÄNNA MÖTEThålls omedelbart efter Jordägarnas Förbunds

årsmöte 21.3.2013.Styrelsen

Möten hålls före fartygets avgång och man kan

delta i möten fast man inte deltar i resan till Sverige.

För att komma ombord, måste man dock anmäla

sig till förbundets kontor senast den 4.3.2013.

Föredragningslistan och övrigt mötesmaterial finns

i mars på Förbundets hemsida på adressen

www.maanomistajainliitto.fi.

Papperskopior kan beställas från

Förbundets kansli, tfn 09 1356 511.

Välkommen

Inbjudan

Maanomistajain Liitto VuoSIkokouS

pidetään torstaina 21.3.2013 klo 15 Viking Linen

Mariella -laivassa (Katajanokanlaituri 8, Helsinki)

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset

vuosikokousasiat.Hallitus

Rakennushistoriallinen jaos yLEINEN kokouS

pidetään välittömästi Maanomistajain Liiton

vuosikokouksen jälkeen 21.3.2013.Hallitus

Kokoukset pidetään ennen laivan lähtöä ja niihin voi

osallistua, vaikka ei lähtisi Ruotsin-matkalle.

Laivaan pääsy vaatii kuitenkin ennakkoilmoittautumisen

viimeistään 4.3. Liiton toimistoon.

esityslista ja muu kokousmateriaali on saatavilla

maaliskuussa Liiton kotisivuilla

www.maanomistajainliitto.fi tai paperikopiot voi

pyytää Liiton toimistosta puh 09 1356 511.

Tervetuloa

kutsu


Ministeriö pyytää mielipiteitä soidensuojelustaYmpäristöministeriö pyytää mielipiteitä

soidensuojelun täydennysohjelman valmisteluun

liittyvästä aineistosta.

Näkemyksiä voi esittää ohjelman lähtökohdista, tavoitteista ja työsuunnitelmasta ohjelman ja sitä koskevan ympäristöarvioinnin valmisteluun. Valmistelusta tullaan myöhemmin järjestämään myös yleisötilaisuuksia. Ohjelmaa valmistelee ympäristöministeriön aset-tama työryhmä, ja ohjelmaehdotuksen tulisi valmistua vuoden 2014 aikana. Tavoitteena on turvata ainutlaatuista suomalaista suoluon-toa täydentämällä nykyistä suojeltujen soiden verkostoa. Ohjelmaa valmistellaan koko maahan lukuun ottamatta Tunturi- ja Metsä-Lappia sekä Peräpohjolan aapasuo-vyöhykkeen pohjoisosaa.

NäILLä MeNNääNyksityinen maanomistaja voi myydä ohjelmaan hyväksytyn maa-alueensa valtiolle käypään hintaan tai rauhoittaa sen yksityisenä luonnonsuojelualueena korvausta vastaan.

Mahdollisuudet alueen virkistyskäyttöön säilyvät molemmissa tapauksissa pääosin ennallaan.

yksityismaalla oikeus määrätä metsästyksestä säilyy maanomistajalla.

kysymystä

4

1. Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) hiljattain julkaise-mat avoimet metsävaratiedot tarjoavat konkreettista tietoa Suomen metsävaroista ja kehittävät puukauppaa, mutta ovatko metsänomistajien henkilötiedot turvattu?Metlan metsävaratiedot perustuvat satelliittikuviin ja met-sien inventointiin. Kartat eivät sisällä metsänomistajien henkilötietoja, vaan niihin päästään käsiksi Maanmittaus-laitoksen kiinteistötietojen kautta. tiedon hyödyntämistä ohjaavat tiukat säännökset ja yhteystietojen pyytäjällä pitää olla siihen lainmukaiset perusteet.Metlan aineisto on kerätty ensisijaisesti suurten alueiden inventointia varten. yksittäisen metsikön ja metsätilan koh-dalla se antaa vain yleisen kuvan metsävaroista.

www.metla.fi

...2. Maanomistajain liitossa toimii rakennushistorialli-nen jaos, jonka tarkoituksena on toimia kulttuurihisto-riallisesti arvokkaiden kohteiden omistajien edunval-vontajärjestönä. Ketkä pääsevät jäseniksi?Jäseneksi voivat liittyä henkilöt, jotka omistavat kulttuu-rihistoriallisesti arvokkaita kohteita tai muutoin toimivat rakennushistoriallisen perinnön vaalimistyössä. Jos jäsenyys kiinnostaa, ota yhteys jaoksen puheenjohtajaan thomas Frankenhaeuseriin, 040 5464 285, [email protected]

www.maanomistajainliitto.fi

...3. Vilja-alan yhteistyöryhmä (VYR) on perustanut Vilja-tietopankin yhdessä MTT Taloustutkimuksen kanssa. Mitä tietoja pankki sisältää?tietopankkiin kerätään helposti löydettävään muotoon kaikki se tieto, jolla on olennaista merkitystä suomalaisen vilja- ja öljykasviketjun toiminnassa. tietopankki on yhtey-dessä Mtt:n taloustohtori-palveluun ja hyödyntää sen eri verkkopalveluiden viljantuotantoa koskevia tuloksia.

www.vyr.fi

...4. Metsäntutkimuslaitos julkaisi viime vuoden lopulla uuden version metsänkasvatusta mallintavasta Motti-ohjelmistosta. Mitä hyötyä siitä on?Motti-ohjelmisto arvioi eri metsänkäsittelytoimenpiteiden, kuten varhaisperkauksen, taimikonhoidon, lannoituksen ja pystykarsinnan vaikutuksia puuston kasvuun ja tuotokseen sekä metsänkasvatuksen kannattavuuteen. Lisäksi sillä voidaan arvioida energiapuun korjuun vaikutuksia puuntuo-tokseen ja metsänomistajan tuloihin. Motti-ohjelmiston voi ladata ilmaiseksi verkosta osoitteessa

www.metla.fi

Huom! Voit osallistua keskusteluun myös verkossa osoitteessa

www.otakantaa.fi aina 13.2.2013 saakka.

Ku

VA P

äivi

Ahv

onen


Vanhat työtavat säilyvät tekemällä

N iemelän torpan siirtäminen Kon-ginkankaalta vuonna 1909 oli alku ulkomuseon perustamiselle. Itse

taiteilija Akseli Gallen-Kallela ja arkkiteh-ti Yrjö Blomstedt olivat kiinnittäneet huo-miota Keiteleen rannalla Konginkankaalla sijainneen torpan vanhoihin rakennuksiin.

Torppa oli ollut saman suvun hallussa

1700-luvulta saakka ja uhkasi autioitua, kun viimeiset asukkaat muuttivat pois.

unohtuvia taitoja

Tuohimalkakattojen uusiminen on ollut kirjattuna saaren viiden vuoden ohjelmaan ja otettiin tänä talvena työn alle.

– Kattotyyppi oli yleinen aina 1900-lu-

vulle saakka, jolloin päre korvasi tuohen kateaineena, kertoo rakennuskonservaat-tori Jani Puhakka.

Kattojen rakentamistavoista löytyy niin läntinen kuin itäinen tyyppi, mutta periaa-te on sama.

– Kolmesta kerroksesta alimpana on liis-teitä tai ohuita kuusen malkoja ja päällä on

Seurasaaren kolmimiehinen rakennuskonservointikeskus on palannut koko ulkomuseon juurille,

kun Niemelän torpan tuohimalkakatot ovat vuoden korjauslistalla.

niemelän torpan, Juhon vilja-aitan tuohikatteeseen asennetaan painopuita. Kuvassa vasemmalla rakennuskonservaattori erkka Pajula ja oikealla rakennuskokoelman hoitovastaava Jani Puhakka.

teKSti Juhani Krappe KuVAt Pyry Krappe


Keskeisin toimenpide oli kartanon perus-tusten ja alapohjan rakenteiden vahvista-minen sekä kosteusolosuhteiden paran-taminen. rakennukseen ja piha-alueelle on tehty laajat salaojitusjärjestelmät ja sadevesikaivot, jotka ohjaavat pinta- ja sadevedet pois kartanon alueelta mereen.

Huolellista työtäTalon julkisivut maalattiin punamulta-maalilla ja lautakatto tervattiin hautater-valla. Kaikki ikkunat käytiin myös perus-teellisesti läpi. Puitteissa käytettiin pe-rinteisiä maaleja ja kittejä sekä rikkoutu-neet ikkunaruudut korvattiin puhalletulla ikkunalasilla.

Kartanon sisätilojen kaikki seinä- ja kattopinnat puhdistettiin vuosien saa-tossa kerääntyneestä liasta ja repeyty-neet seinäpaperit paikattiin. huoneet, jotka olivat kärsineet vesivaurioista,

puhdistettiin ja retusoitiin. Maalipinnat käytiin läpi huolellisesti konservoiden, ir-toavat maalipalaset kiinnitettiin takaisin.

eri aikakausia kunnioittaenKartanon kuisti rakennettiin 1800-luvun loppupuolella ja se pystytettiin myös al-kujaan Seurasaareen. Kuisti kuitenkin purettiin vuonna 1952. Syynä oli halu esittää kartano sen vanhimmassa eli 1700-luvun asussa.

Nykyään pyritään välttämään tietyn ai-kakauden korostamista. Kaikki historialli-set kerrostumat ovat yhtä tärkeitä ja ne kertovat rakennuksen erilaisista vaiheista.

Kuisti päätettiin palauttaa 2000-lu-vulla, muun muassa sen rakennusta suojaavan merkityksen takia. Kuisti ra-kennettiin vanhan mallin mukaan ja alku-peräisiä osia on myös käytetty niin paljon kuin mahdollista.

Kahiluodon kartano on rakennettu noin vuonna 1790 ja siirretty ulkomuseoon 1926.

Kahiluodon kartanoon ja sen pihapiiriin on tehty vuosina 2008–2012

merkittäviä kulttuurihistorialliset arvot huomioon ottavia, säilyttäviä

korjaustoimenpiteitä. Näin mittavia toimenpiteitä ei rakennuksille ole

tehty Seurasaaressa sitten rakennusten siirtojen.

MITTaVIa KOrjauKSIa

kuudesta kahdeksaan kerrokseen koivun tuohta sekä päällimmäisinä päällysmalat eli painopuut.

Tuohimalkakatto kestää siinä missä moni nykyaikainenkin kate. Painopuut on uusit-tava noin 30 vuoden välein, mutta tuohiker-ros saattaa kestää 80 vuotta vedenpitävänä.

Raaka-aine korjauksiin hankitaan itse

Parasta aikaa rakennusten korjauksiin Seurasaaressa on talvikausi. Saaren raken-nukset sulkevat ovensa yleisöltä syyskuun puolivälissä ja kansallismuseon hoitama ulkomuseo avautuu keväällä toukokuun puolivälissä.

– Jokaiselle vuodelle laaditaan oma suunnitelma, jossa on useita töitä pääl-lekkäin. Esimerkiksi tänä vuonna tehdään töitä Niemelän torpan lisäksi Hallan talos-sa, Paltamon vilja-aitassa, Jusupoffin tal-lissa, Pertinotsassa, Florinin huvimajassa ja Leppälän torpassa. Myös kirkon katto tervataan, jos säät sallivat elokuussa.

Töiden ennakointiin on painavat käytän-nön syytkin. Työryhmä pyrkii tulevaisuu-dessa omavaraiseksi korjauksiin tarvittavan puumateriaalin suhteen. Virastolla ei ole omistuksessa paljon metsäomaisuutta, mut-ta nyt on saatu syntymään yhteistyö muun muassa Metsäntutkimuslaitoksen kanssa.

Metlan omistamista metsistä löytyy hy-vää ja laadukasta puuta.

– Puut kaadetaan ja käsitellään sen ajan menetelmin, joilta korjattava rakennus on peräisin, Jani Puhakka kertoo.

talo on esine

Museotalo on esineeksi luokiteltu, mutta se on esillä haastavissa luonnonolosuh-teissa toisin kuin muut museoesineet jotka ovat sisätiloissa säädellyissä olosuhteissa. Säilymisen turvaamiseksi museotalo vaa-tii jatkuvaa hoitoa.

Ajatus museotalojen hoidosta on vuosi-en varrella Seurasaaressakin muuttunut. Alkuaikoina talot pyrittiin säilyttämään alkuperäisessä kunnossa erilaisilla kemial-lisilla aineilla. Myöhemmin havaittiin, että ainoa oikea tapa on hoitaa rakennuskantaa kullekin aikakaudelle kuuluvalla tavalla.

– Hirsitalo pitää kengittää olosuhteista ja rakennustekniikasta riippuen noin 80 vuoden välein, kertoo Jani Puhakka yhte-nä esimerkkinä.


Restaurointikurssin oppilaat:

Vanhojen rakennusten restaurointikoulutukseen on tulijoita, ammattitaitoa vaativia

kohteita on tarjolla – mutta valtakunnallisesti koulutuspaikkoja karsitaan.

axxell

”Parasta on työn kautta oppiminen”

L okakuussa alkanut Axxell Utbildningin järjestämä van-hojen rakennusten restaurointikurssi on siirtynyt Pinjai-sissa sijaitsevassa kohteessa sisätiloihin. Villa Solbackan,

jugendtyylisen hirsitalon, kunnostus alkoi jo edellisen kurssin aikana viime vuoden huhtikuussa.

– Työn alla ovat nyt yläkerran ikkunat ja ovet. Lisäksi yläpoh-jan lämpöeristystä parannetaan, selvittää kurssin vastuuopettaja Måns Gardberg.

Kevään ja kesän aikana talon ulkomaalaus on uusittu, alimmai-sia hirsiä on vaihdettu.

Pitkät perinteet

Vanhojen rakennusten restaurointikurssi kouluttaa säilyttämään ja restauroimaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuk-sia. Samalla koulutus valmentaa puurakenteisiin suuntautuvan restaurointikisällin ammattitutkinnon suorittamiseen.


Raaseporissa on pitkät perinteet vanhojen rakennusten korjaa-misen koulutuksessa. Kolme vuotta koulutus on ollut ammattitut-kintoon valmentavaa, sitä aikaisemmin kurssit olivat työllisyyspe-rustein rahoitettuja.

Kaikkiaan koulutusta on annettu viitisentoista vuotta. Yksi merkittävimmistä kurssien kohteista on ollut Siuntiossa sijaitseva Suitian linna, jossa työtä tehtiin kolme vuotta.

Vanhat korjaukset työllistävät

Villa Solbacka on konservaattori Måns Gardbergin mukaan hyvin tyypillinen restaurointikohde. Korjauksissa ei keskitytä vain ra-kennuksen iän vaatimiin korjauksiin, vaan usein pyritään edellis-ten korjausten jäljiltä pelastamaan vielä jotain alkuperäistä.

– Yläkerran töiden jälkeen siirrytään talossa katsomaan, saa-daanko muovimattojen alta pelastettua yhteen ala-kerran huonee-seen Billnäsin tehtaiden valmistama parketti.

Tyypillistä kohteelle on myös se, että rakennuksen historiassa on aukkoja eikä alkuperäisiä piirustuksia ole käytettävissä.

Nykyiselle paikalleen rakennus on siirretty 1920-luvulla. Yksi ajatus on, että talo on Terijoen huviloita, joita valtio myi juuri tuo-hon aikaan, ja radanvarsipaikkakuntana Pinjainen olisi ollut hyvä toimitusosoite. Piirustusten häviäminen on harmillinen seikka,

sillä niistä olisi rakennuksen alkuperäkin voinut selvitä. Terijoelta tuoduissa rakennuksissa ei ollut piirustuksia mukana, mutta ne laadittiin, kun taloa oli saatu koottua uuteen paikkaan.

Rakennus oli Fiskars-yhtiöiden omistuksessa 1980-luvun lopulle saakka metsäpäällikön asuntona. Nykyiselle omistajalleen se siir-tyi neljä vuotta sitten.

tavoitteena monialainen osaaminen

Kurssin opiskelijoiden mukaan parasta on työn kautta oppimi-nen. Kahvitaukokin käytetään yleensä oppimiseen, sillä silloin käydään läpi tulevia töitä ja arvioidaan miten tehdyistä kohteista on selviydytty.

– Kurssikohteessa ei voida keskittyä vain puurakenteisiin, vaik-ka ne ovat oppimisen keskeinen sisältö. Vanhan rakennuksen kor-jaajan pitää pystyä katsomaan kohdetta kokonaisvaltaisesti.

Yläpohjan lämpöerityksen lisääminen on myös restaurointia, jos siinä ullakon lattiarakenteet palautetaan niin, ettei tehty työ näy ulospäin.

Måns Gardbergin mukaan vanhan rakennuksen korjaajalle on enemmän hyötyä kuin haittaa siitä, että pystyy tekemään oikein muitakin kuin vain niitä töitä, joihin on erikoistunut.

– Kohde on kuitenkin kokonaisuus, jossa pitää pystyä myös

teKSti Juhani Krappe KuVAt Pyry Krappe

Ville Sundberg pintakäsittelee lasikuistin ikkunaa puhdistuksen ja korjauksen jälkeen oikeaoppisella pensselillä, sillä kahvitauolla tehtiin sellainenkin havainto, että arvostetulla ammattilaisella on alan kirjan kannessa väärä pensseli ikkunan maalauksessa.


arvioimaan, miksi vauriot ovat syntyneet. Johtuvatko ne jostain ympäristötekijästä, virheellisestä korjauksesta vai korjauksessa käytetyistä materiaaleista.

Edelleen taukokeskusteluissa on toistuvasti tullut esiin se, kuin-ka alan ammattiharjoittajat voisivat verkottua, sillä silloin jokai-seen työhön löytyisi oma osaajansa.

Laaja kirjo kurssilaisia

Tammikuisena torstaina kahdeksan kurssilaisen kokonaisvah-vuudesta Villa Solbackassa oli töissä neljä. Kurssilaisten taustat ovat hyvin erilaiset, mutta kaikilta löytyy työkokemusta joko omissa kohteissa tai vieraan palveluksessa. Yhteistä kaikille on kiinnostus vanhojen rakennusten oikeaoppiseen korjaamiseen.

Mukana on muun muassa opintovapaalla oleva it-ammattilai-nen, sisustusarkkitehti jolla on puuartesaanin paperit, suoraan

perinteisen hirsityön kurssilta siirtynyt kurssilainen ja timpurin työhön lisäoppia etsivä ammattilainen.

– Isommissa ympyröissä vanhan rakennuksen korjauksessa liikutaan pitkälti myös eettisten kysymysten parissa, sanoo yksi kurssilaisista ja jatkaa, että kurssilta saa tiedon, kuinka työ on tehtävä – omaan valintaa jää, kuinka kukin tietoa käyttää!

tiedolle on käyttöä

Axxell Utbildning päättää vanhojen rakennusten restaurointikou-lutuksen järjestämisestä itsenäisesti ja näillä näkymillä koulutus jatkuu.

Tällä hetkellä kohtuullisen läheltä Karjaan yksikköä on löytynyt koulutukseen sopivia kohteita ja asiakkaita, jotka ovat valmiita maksamaan kurssin tekemistä töistä.

Mielenkiintoa koulutusta kohtaan löytyy, vaikka karsintaa jou-dutaan tekemään ammattitutkintovaatimusten takia; hakijalla pitää olla joko sopiva koulutuspohja tai työkokemusta.

Valtakunnallisesti alan koulutuksella ei mene hyvin. Kulttuuri-alan koulutukseen kuuluvien restauroinnin ja konservoinnin kou-lutuspaikkoja karsitaan, vaikka tarvetta oikealle tiedolle ja työtä ammattitaitoisille työntekijöille on.

Valtakunnallisesti alan koulutuksella ei mene hyvin

Restaurointia voidaan tehdä sellaisessakin tilassa, jossa ei paljon liikuta. tomi nevanlinna palauttaa ullakon lautalattiaa entiselleen, lämpöeristeen lisäämisen jälkeen.


KOuLuTuS KOrOSTaa VaSTuuNTuNTOaVastuuntuntoisen vanhan rakennuksen korjaajan huoneen-taulu voisi löytyä restaurointikisällin ammattivaatimuksista.

Tutkinnon suorittajan täytyy tuntea suuntautumisalansa eri aikakausien rakentamistapoja sekä arkkitehtuurin ja sisustamisen historiaa saadakseen tietoa sekä restauroi-tavasta kohteesta että siinä käytetyistä rakenteista, materi-aaleista ja työtavoista.

Tiedon hankintaa varten hänen täytyy tuntea restauroin-tiperiaatteita, restauroinnissa käytettyjä dokumentointi- ja tutkimustapoja sekä alaan kohteiden myötä liittyviä yhteys- ja viranomaistahoja.

Tutkinnon suorittaja tuntee oman suuntautumisalansa tyypilliset materiaalit ja niiden käyttäytymisen eri olosuh-teissa. Tätä tietoa hyväksi käyttäen hän tunnistaa restauroi-tavan kohteen vaurioita ja osaa päätellä niiden syitä.

Vauriokartoituksen pohjalta hän osaa tarvittaessa hank-kia lisätietoa ja tehdä ehdotuksia restaurointiperiaatteita noudattavista korjaustavoista. hän osaa myös suunnitella ajankäyttöään ja arvioida kustannuksia.

Villa Solbackan ympärillä on vielä rakennustelineitä odottamassa keväällä jatkuvaa julkisivukorjauksen viimeistelyä. talonvahti “rakennusvalvoja” Asseri on juuri napannut lapasen Kipa Hytöseltä. Vasemmalta kurssilaiset Ville Sundberg, Fredrik Selin, tommi nevaviita ja vastuuopettaja Måns gardberg.

vanhojen pinnoitteiden poistossa on yksi sääntö yli muiden: menetelmän pitää olla sellainen, etteivät puuosat vaurioidu. kipa hytönen puhdistaa perinteisin menetelmin keittiökuistin ikkunaa.


Country side on eLO:n kuukausittain julkaistava jäsenlehti, jossa tiedotetaan liiton toiminnasta ja maanomistusasioista eu:ssa. Lehti julkaistaan englanniksi, ranskaksi, saksaksi, italiaksi ja espanjaksi.

Lehden tiivistelmän voi lukea eLO:n kotisivuilla www.elo.org josta löytyy myös lehden tilauslomake.Lehden hinta on 50 euroa/vuosikerta.

Country Side

elo – european landowners’ organization

Päätoimittaja ronan girard, rue de Trèves 67, B - 1040 Bruxelles, Belgia.SähköPoSti [email protected],Puh. 0032 (0)2 234 30 00

european landowners’ organization

Paremmalla tiedotuksella lisää osallistujia hankkeisiin

Kestävä kehitys ja metsästys

r anskassa Pariisin koillispuolella sijaitsevilla Picardien ja Nord-Pas de Calais’n alueilla viime vuoden

loppupuolella pidetyssä tapaamisessa pohdittiin kestävän kehityksen suhdetta metsästykseen.

Taustatiedoksi ELO oli valmistanut opas-kirjasen, jossa käytiin läpi LIFE:n ja muiden rahoitusohjelmien perusasiat.

Wildlife estates -projekti

ELO:n edustaja delphine dupeux kertoi tavoista, joilla ELO pyrkii antamaan maan-omistajille äänen EU-politiikassa. Yksi tär-keimmistä hankkeista on ELO:n koordinoi-ma Wildlife Estates -projekti, jossa pyritään luomaan Euroopan laajuinen mallitilojen ver-kosto, joka esittelee hyvän maankäytön ja ym-päristönsuojelun periaatteita käytännössä.

Joidenkin maanomistajien kielteinen suhtautuminen Natura 2000:een liittyy

euroopan maanomistajien järjestö eLO järjestää yhteistyökumppaneidensa kanssa säännöllisesti

viljelijöiden, maanomistajien, metsänomistajien, metsästäjien ja muiden maaseudun toimijoiden

kokoontumisia, joissa käsitellään uusimpia eu:n säädöksiä ja hankkeita.

seen projektiin. 3WATER-hankkeen tavoit-teena on ennallistaa ja säilyttää tärkeitä elinympäristöjä ja lajeja Belgiassa sijaitse-van Midden Limburgin Natura 2000 -alu-een keskellä.

Projektin aluksi pyrittiin luomaan hyvät ja luottamukselliset välit alueen suurimpiin maanomistajiin. Mahdollisimman monet yksityiset maanomistajan pyrittiin saa-maan mukaan hankkeeseen järjestämällä tiedotustilaisuuksia ja mediakampanjoita.

Kaikkein tärkeintä oli kuitenkin ottaa yhteyttä maanomistajiin henkilökohtaises-ti. Jotkut heistä olivat suojelleet maidensa luontoa jo vuosikymmeniä, mutta eivät voi-neet olla varmoja, tulisivatko he hyötymään vai kärsimään Natura-rajoituksista.

Henkilökohtaisten tapaamisten kautta epäluulot saatiin kuitenkin hälvenemään ja monet maanomistajat innostuivat läh-temään mukaan toimintaan.

usein siihen, että hankkeen tavoitteita ja merkitystä ei tunneta. Siksi Wildlife Estates -projekti pyrkii jakamaan tietoa metsästäjille ja maanomistajille ja vastaa-maan heidän kysymyksiinsä Natura 2000 -suojeluluokituksen sosioekonomisista seurauksista.

Metsästäjät ja maanomistajat ovat Na-tura 2000 -verkostolle erittäin arvokkaita, koska he tuntevat paikallisen luonnon olo-suhteet kaikkein parhaiten. Niinpä he voi-vat olla korvaamattoman suureksi avuksi luontoselvityksiä tehtäessä.

Hankkeesta löytyy lisätietoa osoitteessa http://www.wildlife-estates.eu/

Mallia Belgiasta

ELO:n projektikoordinaattori Barbara Buckova kertoi käytännön esimerkin siitä, miten paikalliset maanomistajat oli saatu onnistuneesti mukaan Natura 2000:n alai-

Ku

VA J

anne

Leh

tine

n


Maan-omistaja

ennen


teKSti Jari Leino KuVAt arkistokuvia

Gysingen perinnerakentamiskeskusTukholmasta 150 km luoteeseen sijaitseva gysingen pieni ruukkikylä on kaunis kaikkina vuodenaikoina. ”Valkoisessa ruukissa” sijaitsee van-ha rautaruukki, ja ”punaisesta ruukista” löytyy ruotsin ensimmäinen ja merkittävin perinnerakentamiskeskus, joka on perustettu vuonna 1990.

1700- ja 1800-luvuilla rakennetut punamultarakennukset ovat täyn-nä perinnerakentamiseen liittyviä näyttelyjä, joissa esitellään erilaisia maalaus- ja rakennustekniikoita vaihe vaiheelta. Täyden valikoiman rakennustarvikekaupasta löytyy kaikkea mahdollista vanhojen raken-nusten kunnostamiseen saranoista ja valaisimista aina lattialautoihin ja kaakeliuuneihin asti.

Valikoima on niin upea, että kävijälle tulee helposti tunne, että hän haluaa ostaa kaiken. Onneksi jokaiselle löytyy jotain: jos pellavarive ei kiinnosta, 1960-luvun betonilähiössä asuva voi ostaa 1700-luvun mallin mukaisia käsinpuhallettuja juomalaseja tai valurautaisia pan-nunalusia asuntoaan somistamaan.

Yhteinen kevätretki Ruotsiin Maanomistajain liitto ja rakennushistoriallinen jaosto tekevät kevätretken ruotsiin 21.3.–23.3.2013.

Liiton vuosikokous ja jaoston yleiskokous pidetään ennen lähtöä m/s Mariellalla torstaina 21.3. klo 15.

Perillä ruotsissa odottavat mielenkiintoiset tutustumiskohteet.

• KeVäTReTKi 21.3.–23.3. •


Gysingen ruukkigysingen ruukki perustettiin vuonna 1668, kun Peder Swensson Printz sai vuorikollegiolta privilegion masuunin perustamiseksi.

gysingestä löytyi vesivoimaa pajan käyttövoimaksi ja metsiä hiilen-polttoon. aluksi ruukki valmisti aseita ruotsin armeijalle. Myöhemmin ryhdyttiin tuottamaan korkealaatuista kankirautaa käyttämällä niin sanottua vallonitaontaa, kuten antskogin ruukissa Suomessa.

ensimmäinen gysingen kartano, keltainen karoliininen puulinna ra-kennettiin 1750-luvulla. Sitä koristi kellotorni, joka nykyään sijaitsee kasvihuoneen katolla. Puukartano tuhoutui myöhemmin tulipalossa. Vuonna 1820 Michael Benedicks osti gysingen. uusi omistajasuku kehitti gysingestä ruotsin johtavan rautaruukin.

Nykyinen kartanorakennus on arkkitehti Carl Christoffer gjörwellin suunnittelema. Komea, myöhäiskustavilaista tyylisuuntaa edustava kivi-rakennus valmistui vuonna 1840 ja toimii tällä hetkellä kansanopistona.

gysinge tunnetaan myös ihmissyöjäsudesta, joka talvella 1820–21 hyökkäsi 31 ihmisen kimppuun. uhrit olivat lapsia ja nuoria. heistä 12 sai surmansa suden suussa. hyökkäykset loppuivat, kun ihmisiin liiaksi tottunut susi saatiin ammuttua.

Fy FAN För GysiNGe!Inte alla tycker gysinge är kul. ”Fy fan för gysinge” morrade en besökare nyligen. ”Nu har jag gått här i timmar och bara känner att jag vill ha aLLT! Kåkarna, färgerna, ja till och med gardinerna” frustade den unge mannen till expediten. ”Men vad tycker du jag ska köpa? Va?!” Den späda hustrun med ett barn på armen och ett i handen, försökte dämpa sin burduse man.

”Vi bor i en trea i Mörby. Från 60-talet! Och vad föreslår du då att jag ska köpa med mig? Tre rullar lindrev va?! Va!” www.gysinge.nu

Ku

VA S

hutt

erst

ock


Gimon kartanohotelligimon kartano sijaitsee reilut 100 km Tukholmasta pohjoiseen. ruot-sin teollisuuden isänä tunnettu Louis de geer perusti gimoon suuren rautaruukin vuonna 1643.

ruukki pysyi de geerin suvun hallussa vuoteen 1756, jolloin omis-tajaksi tulivat john jennings ja robert Finlay. 1764 gimo myytiin jo-han henrik Lefeburelle, joka rakennutti kivikartanon arkkitehti jean eric rehnin piirustusten mukaan. 1806 kartano siirtyi reuterskiöldin suvulle. 1900-luvulla kartano toimi kokoomuspuolueen kurssikeskuk-sena. Schneiderit ovat omistaneet gimon kartanon vuodesta 1995.

Nykyään gimo on neljän tähden kartanohotelli, jossa on 65 huo-netta ja sviittiä sekä kokoustilat 150 hengelle. Lähialueella on tarjolla runsaasti erilaisia aktiviteetteja, kuten köysikiipeilyä, golfia ja ratsas-tusta. Kartanon tunnelmallisessa viinikellarissa järjestetään viini- ja juustomaistiaisia, joissa tutustutaan sommelierin johdolla viinien his-toriaan, valmistukseen, tuoksuun ja makuun.

Herrgårdsspöken sofiaI lugnet på gimo herrgård är det lätt att koppla av. Men skulle det ändå vara så att du har svårt att somna eller vaknar upp skräckslagen mitt i natten, är det mycket troligt att du har blivit uppmärksammad av vårt eget herrgårdsspöke. I sjöflygelns korridor och i herrgårdens lönngångar har hon vid ett flertal tillfällen skymtats smyga omkring och skrämma upp hotellets gäster.

Men vem är hon egentligen? jo, så här var det. under 1800-ta-let, då Sveriges storindustrier byggdes upp och smedjans hammare fortfarande gick på högvarv, huserade släkten reuterskiöld på gimo herrgård. Carl Leonard reuterskiöld var kammarherre och spenderade större delen av sin tid i Stockholm. I gimo bodde hans hustru Sofia. Carl Leonard och Sofia hade varsitt sovrum. Carl Leonards sovrum är idag en vacker salong på herrgårdens övervåning och i detta rum finns en lönndörr och trappa ner till vad som idag är en konfidensmatsal men som under Carl Leonards tid var betjäntens bostad.

Så ryktas det att det inte bara var betjänten som använde denna lönngång, utan även Carl Leonards älskarinna. Detta är en nog så god anledning för Sofia att gå igen och det är inte heller så svårt att förstå att de flesta av hennes offer är gifta män, för vilka hon verkar känna ytterst lite sympati. hon har aldrig skadat någon, men tycker om att möblera om och flytta på saker. www.gimoherrgard.se

• KeVäTReTKi •21.3.–23.3.


sjöö – ruotsin kaunein linnaSjöön linna on yksi ruotsin suurvalta-ajan suurimmista ja kalleimmis-ta rakennuksista. Se on myös yksi parhaiten säilyneistä tuon ajan nähtävyyksistä.

Tila on ollut jo keskiajalta lähtien aatelissukujen hallussa ja laajamit-tainen maanviljelys on muovannut maisemaa. Vaikuttavan kokoinen, ki-vinen päärakennus monine siipineen ja talousrakennuksineen sijaitsee Mälaren-järven rannalla. Laaja puisto ja kilometrien pituiset, mutkittele-vat puistokäytävät ympäröivät kartanoa malliesimerkkinä ruotsalaisen korkean aatelin kulta-aikojen rakennustaiteesta.

Tila tunnettiin jo keskiajalla. Vuonna 1409 sen omistajaksi tuli aseen-kantaja Peter Laurensson. Vuonna 1541 Kustaa Vaasa osti tilan sen tuolloiselta omistajalta, vouti jacob Vestgöte Sjööltä.

Myöhemmin tila päätyi perintönä johan gabriel Stenbockille. Valta-kunnanmarsalkaksi asti kohonnut Stenbock oli yksi ruotsin suurvalta-ajan mahtavimmista aatelismiehistä. hän valitsi arkkitehdiksi Nicode-mus Tessin vanhemman, joka tunnetaan myös Drottningholmin kunin-kaallisen linnan piirtäjänä.

Vuonna 1679 valmistunutta Sjöön linnaa ja sen puistoa pidetään ruotsin kauneimpina niiden täydellisten ja harmonisten mittasuhteiden ansiosta. Sjöön linnan omistajina on ollut useita tunnettuja aatelissu-kuja. Vuonna 1813 Sjöö myytiin johan gustaf Banérille. Linna on siitä lähtien ollut Banérin suvun hallussa.

Vuonna 1960 perustettu ruotsin maanomistajainliitto (Sveriges jordägareförbund) on viiden alueellisen maan-omistajayhdistyksen sateenvarjo-organisaatio, jonka tar-koituksena on suojella yksityistä omistusoikeutta ja vah-vistaa markkinatalouden toimintaa.

Liitto pyrkii edistämään pitkäaikaista ja taloudellisesti kestävällä pohjalla olevaa maaomaisuuksien hallintaa ja samanaikaisesti mahdollistamaan luonto- ja kulttuuriar-vojen säilyttämisen.

Viime aikoina liitto on ottanut kantaa muun muassa jo-

kamiehenoikeuksien tulevaisuuteen, petoeläimiin, kulttuu-riympäristöjen säilyttämiseen ja hirvikantoihin. ajankoh-taisia aiheita ovat myös eu-asiat ja villisikojen kasvatus.

Vastauksessaan kulttuuriympäristöjen kehittämistä koskevaan valtioneuvoston kyselyyn liitto korostaa, että suojelluissa rakennuksissa asuminen ja niiden käyttö on oltava mahdollista. Vastikkeeksi suojelumerkinnästä valtiovallan tulisi tukea kulttuurihistoriallisten kohteiden hoitoa nykyistä enemmän.www.jordagarna.se

ruotsin maanomistajainliitto

Kevätretken ohjelma

takasivulla

Ku

VA J

anne

Leh

tine

n


euroopan historialliset

kiinteistöteuropean

historic houses

european historiC houses assoCiations

Disclaimer - 67 rue de Trèves B-1040 BrusselsTel +32 2 235 20 01 - Fax +32 2 234 30 09

www.europeanhistorichouses.eu [email protected]

Wiesbadenissa Saksassa järjestettävät kolmipäiväiset restaurointimessut tarjosivat jälleen paljon

mielenkiintoista katsottavaa paitsi rakennushistoriallisesti arvokkaiden rakennusten omistajille myös

muille perinteisestä ja klassisesta sisustamisesta ja puutarhasuunnittelusta kiinnostuneille.

eUHeF 2012 -restaurointimessut suuremmat kuin koskaan

KäännÖS Jari Leino KuVAt european Heritage Fair

S yksyn 2012 messuilla nähtiin 80 näytteilleasettajaa. Tuotteet ja palvelut liittyivät linnojen, karta-

noiden, kirkkojen, vanhojen kaupunkikes-kustojen ja taideteosten restauroimiseen, uudelleenrakentamiseen, kunnostamiseen ja säilyttämiseen.

Messuohjelmisto houkutteli paikalle suu-

ren kävijäjoukon, jossa arkkitehdit, suun-nittelutoimistot ja konservaattorit olivat jälleen kerran runsaasti edustettuina.

Kiitteleviä arvioita

Messujen yhteydessä järjestettiin erilaisia seminaaritilaisuuksia, joiden aiheita olivat muun muassa energiatehokas korjaaminen,

restaurointi, muistomerkkien konservointi ja historiallisten rakennusten markkinointi.

- Näytteilleasettajat kiittelivät asiakkai-den asiantuntemusta, ja vieraat kiittelivät näytteilleasettajien ammattitaitoa, kertoo messujen johtaja, vapaaherra Christoph von Schenck zu Schweinsberg.

Yritysvieraiden lisäksi messuilla kävi pal-


• KAAVOITUS JA MAANKÄYTTÖOIKEUS (MM. MAANKÄYTTÖSOPIMUKSET)• RIITA-ASIAT (MM. ASUNTOKAUPPA-ASIAT JA RAKENTAMISOIKEUS)• SOPIMUSOIKEUS (SOPIMUSTEN LAADINTA JA TARKASTUS)• YHTIÖOIKEUS JA LIIKEJURIDIIKKA• KONKURSSI- JA VELKAJÄRJESTELYASIAT• VAHINGONKORVAUSASIAT JA KULUTTAJASUOJA• PERHE- JA PERINTÖOIKEUS• RIKOSOIKEUS

Snellmaninkatu 25 A 3, 00170 Helsinki • [email protected] www.advoline.fi • puh. (09) 4289 0130 • fax 045 689 0881 Asianajaja, varatuomari Tatu Henriksson, puh. 045 130 0567

Varatuomari Alf Henriksson, puh. 050 303 1825

KARTANOPUOTI - PANIMO

www.malmgard.fi

Asianajaja

Johan BardyTel +358 9 278 4300,

+358 400 486060 Fax +358 9 278 4301

[email protected]

Asianajotoimisto BARDY RAHIKKALA

Unioninkatu 20–22, Helsinki www.bardy-rahikkala.fi

Puh. 040 707 4753www.porvoonwanharautakauppa.fi

Vanha Hämeenlinnantie 5, Vanha asema PORVOO

jon yksityisiä historiallisten rakennusten omistajia. Linnojen, huviloiden, kartanoi-den ja puutarhojen omistajat hyödynsivät messujen tarjoamaa mahdollisuutta vaih-taa tietoja ja ajatuksia alan uutuuksista.

ideoita toteutettaviksi

Berliiniläinen näyttelijä ja varieteetaiteili-ja Désirée Nick oli innoissaan messukier-roksen jälkeen.

– Täältä EUHEF-messuilta löytyy kaik-kea mitä tarvitsen Berliinin Havellandissa sijaitsevan kaupunkikartanoni kunnos-tamiseen. Tämä on todellinen aarreaitta, näyttelijätär hehkuttaa.

EHH:n puheenjohtaja kreivi Rodolphe de Looz-Corswarem selitti, että yksityisten omistajien panostus historiallisten raken-nusten ja puutarhojen säilyttämiseksi on erittäin tärkeä, koska noin 70 prosenttia Euroopan linnoista ja kartanoista on yksi-tyisomistuksessa.

Ensimmäistä kertaa messuilla oli mukana useita kuuluisia huutokauppakamareita, ku-ten brittiläiset Sotheby’s ja Bonhams ja ham-purilainen Engel & Völkers. Näyttelyvieraat olivatkin erittäin kiinnostuneita kuulemaan hinta-arvioita taide- ja antiikkiesineistä. Myös linnoja ja kartanoita arvioitiin.

Jatkoa seuraa

Messujen johtaja, vapaaherra Christoph von Schenck pitää messuja onnistuneina.

– Messujen siirtäminen Berliinistä Wiesbadeniin sujui hyvin. Nyt messut ovat keskellä Eurooppaa Reinin–Mainin-alueella ja EUHEF voi ponnistaa entistäkin korkeammalle. Messujemme palvelutar-jonta vaihtelee maalausten restauroinnis-ta vanhojen linnojen välittämiseen. Tämä tekee näistä messuista niin ainutlaatuiset, vapaaherra von Schenck toteaa.

Seuraavat Wiesbadenin EUHEF-messut järjestetään 7.–9.11.2013 Biebrichin linnassa.

Wienissä järjestetään jo keväällä EUHEF-messut 28.2.–1.3.2013 Liechtensteinin puu-tarhapalatsissa.


JäseneDut

kko:2012:72Kiinteistön kauppa- Laatuvirhe - Kauppaehto - Vastuunrajoituselinkeinonharjoittajien väliseen liikekiinteistöä koskevaan kauppakirjaan sisältyvän ehdon mukaan ostaja otti ”vastattavakseen kaikista mahdollisista rakennuksen korjaamisessa tai purkamisessa tarvittavista toimenpiteistä ja näistä aiheutuvista kustannuksista siitä huoli-matta, oliko niitä huomioitu kustannusarviossa, ja olivatko ne olleet kaupantekohetkellä mah-dollisesti piileviä tai oliko niillä terveydelle tai ympäristölle haitallisia vaikutuksia”. Ostaja vaati hinnanalennusta ja vahingonkorvausta kaupan-teon jälkeen todettujen laatuvirheiden perusteel-la. Kysymys vastuunrajoitusehdon sitovuudesta.

22. edellä esitetyn perusteella Korkein oi-keus katsoo, että yhdistys on kauppakirjan allekirjoittaessaan ottanut tietoisen liiketa-loudellisen riskin siitä, että rakennuksen kor-jaustarpeet osoittautuvat ennakkoarviointeja suuremmiksi. jo niiden mukaan korjauskus-tannukset nousivat yli kahden ja puolen mil-joonan euron. Sillä, että yhdistys ei mahdol-lisesti ole omassa hinta-arviossaan ottanut muita korjaustarpeita mielestään riittävässä määrin huomioon, ei edellä kerrotuissa olo-suhteissa ole merkitystä ehdon sitovuutta arvioitaessa. Vastuunrajoituslausekkeen vai-kutusta ei voida pitää yhdistyksen kannalta yllättävänä ja kohtuuttomana. Näin ollen vas-tuunrajoitusehto sitoo yhdistystä, jonka hin-nanalennus- ja vahingonkorvausvaatimukset ovat siten perusteettomia.

20.12.2012/3561 kho:2012:120ympäristölupa - turvetuotanto - toiminnan lo-pettaminen - Jälkihoitovelvoite - Lupamääräys - Kaivannaisjäte - Jätehuoltosuunnitelma - Vuok-ra-alueen luovutus Turvetuotantotoiminnan lopettamiseen liitty-vät määräykset oli annettava ympäristöluvas-sa ympäristönsuojelulain 43 §:n 1 momentin 4 kohdan perusteella. jos luvassa ei voitu antaa riittävän yksityiskohtaisia määräyksiä, lupaviranomainen voi ympäristönsuojelulain 90 §:n 3 momentin nojalla antaa täydentäviä määräyksiä toiminnan lopettamiseksi tar-vittavista toimista. Siltä osin kuin oli kyse turvetuotantotoiminnan kaivannaisjätteistä, toiminnan lopettamiseen liittyvät määräyk-set voivat kuitenkin perustua ympäristön-suojelulain 45 a §:ään. jos kaivannaisjättei-den jätehuoltosuunnitelma oli puutteellinen

korkein oikeus Ja korkein hallinto-oikeus

tarkemmin päätöksiin voi tutustua Valtion säädöstietopankin sivuilla www.finlex.fi

Oikeustapauksia

Jäsenetu Arviointikeskus myöntää Maanomistajien Liiton jäsenille 10 %:n jäsenalennuksen

perimistään palkkioista useimmissa toimeksiannoissa. Alennuksen saaminen

edellyttää, että jäsenyys ilmoitetaan toimeksiannon yhteydessä. Jäsenalennusta ei anneta silloin, kun vakuutusyhtiö korvaa

maanomistajan oikeudenkäyntikulut (oikeusjutut maaoikeudessa,

käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa) eikä silloin kun maanomistajalle maksetaan

ns. edunvalvontakuluja asiamiehen käyttämisen johdosta (maantie-

ja lunastustoimitukset).

Arviointikeskuksen perimä palkkio on verotuksessa vähennyskelpoista, silloin kun se kohdistuu elinkeinotoimintaan

(esim. ympäristölupa-asiat, kaava-asiat, maataloustukiasiat,

metsäasiat, sopimusasiat, yksityistiet, arviointilausunnot).

Palkkion lisäksi perittävä arvonlisävero on aina vähennyskelpoinen maanomistajan

itse maksamista arvonlisäveroista, mikäli tämä on arvonlisäverovelvollinen.

Lisää tietoa Arviointi-keskuksen palveluista (020 7411 050) ja osoitteesta www.arviointikeskus.fi

toiminnan lopettamisen osalta, määräykset oli annettava ensisijaisesti siten, että niillä täydennettiin kaivannaisjätteiden jätehuolto-suunnitelmaa.

Lupamääräyksessä oli jo määrätty kaivan-naisjätteen jätehuoltosuunnitelman noudat-tamisesta. Kun suunnitelmassa oli esitetty, ettei alueelle muodostunut kaivannaisjätteen jätealueita, toiminta oli lupamääräyksen mu-kaisesti myös järjestettävä tällä tavoin. jos alueelle muodostui kaivannaisjätteen jätealu-eita esimerkiksi sen vuoksi, että kaivannais-jätteitä varastoitiin alueella yli kolme vuotta, toimenpide edellytti jätehuoltosuunnitelman muuttamista ja muutoksen vahvistamista nou-datettavaksi määräyksellä.

hallinto-oikeuden päätöksessä ei näin ollen ollut perusteita kysymyksessä olevien alueiden jälkihoidon järjestämiseksi velvoit-taa luvan saajaa täydentämään hakemus-taan toimittamalla lupaviranomaiselle määrä-aikaan mennessä tuotantolohkoja koskevaa suunnitelmaa tuotantoalueen kaivannaisjät-teen käsittelystä esityksineen kaivannais-jätteen jätealueesta sekä riittävän yksityis-kohtaisella suunnitelmalla kaivannaisjätteen käsittelystä.

15.6.2012/1701 Maankäyttö ja rakentaminen - Kunnallisvalitus - Maakuntasuunnitelma - Valmistelua koskeva päätös - ValituskelpoisuusKun otettiin huomioon maakuntasuunnitelman luonne strategisena periaatesuunnitelmana, jolla ei ole välittömiä oikeusvaikutuksia, ei suunnitelman hyväksymistä koskevaan maa-kuntavaltuuston päätökseen saanut hakea muutosta.

30.3.2012/763 Maankäyttö ja rakentaminen - Kunnallisasia- Maankäyttösopimus - Sopimuksen kohdealue - Sopijapuolet - Muu kuin alueen omistaja - tuu-livoimaTuulivoimayhtiön ja kunnan välisellä kaavoituk-sen käynnistämistä koskevalla sopimuksella oli sovittu asemakaavoituksen käynnistämisestä alueella, jonka pinta-alasta tuulivoimayhtiö omisti noin 0,5 prosenttia. Sopimuksen koh-dealueen maanomistusoloilla ei kuitenkaan ollut maankäyttö- ja rakennuslain maankäyttö-sopimuksia koskevan 91 b §:n soveltamisen kannalta ratkaisevaa oikeudellista merkitystä. Mainittua säännöstä voitiin soveltaa, kun kun-ta oli sopimuksella sitoutunut käynnistämään kaavoituksen. Sopimuksen hyväksymistä kos-kenut kunnanhallituksen päätös ei ollut maan-käyttö- ja rakennuslain 91 b §:n vastainen tai muutoinkaan lainvastainen. hallinto-oikeuden päätös, jolla kunnanhallituksen päätökseen kohdistunut valitus oli hylätty, pysytettiin.Maankäyttö- ja rakennuslaki 91 b §

Markanvändning och byggande - Kommunalä-rende - Markanvändningsavtal - område som avtalsobjekt - Avtalsparter - Annan än ägaren till området - Vindkraftett vindkraftsbolag och en kommun hade kom-mit överens om att detaljplanering skulle inle-das på ett område av vars areal vindkraftsbo-laget ägde cirka 0,5 procent. ägandeförhållan-dena till marken på avtalsområdet hade dock inte någon avgörande juridisk betydelse när det gällde att avgöra om 91 b § i markanvänd-nings- och bygglagen, som gäller markanvänd-ningsavtal, skulle tillämpas. Bestämmelsen kunde tillämpas när kommunen i avtalet hade förbundit sig att inleda planläggning. Kommun-styrelsens beslut att godkänna avtalet stod inte i strid med 91 b § i markanvändnings- och bygglagen och var inte heller annars lagstri-digt. högsta förvaltningsdomstolen fastställ-de förvaltningsdomstolens beslut att avslå besvären över kommunstyrelsens beslut.

Maanomistajain liitto on merkittävien maanomistajien edunvalvonta- ja neuvontajärjestö.Maan-omistajain Liitto r.y. on ollut vuodesta 1996 eLO:n (european Landowners´ Organization) jäsen. Liitto on perustettu vuonna 1945.

liiton tehtävätMaanomistajain Liiton tehtävä on maanomistajien etujen turvaaminen ja kehittäminen sekä jä-senten neuvonta. Liitto toimii maanomistusoikeuden vahvistamiseksi, maan omistamisen talou-dellisten edellytysten parantamiseksi ja maanomistajien päätösvallan lisäämiseksi. Liitto edistää jäsenistön vanhan arvokkaan rakennuskannan hyödyntämistä ja kulttuurimaiseman kehittämistä.

liiton tavoitteet• Maan yksityisomistuksen säilyminen ja senvahvistaminen. Maanomistusta koskevan lainsää-

dännön on oltava avointa, tasa-arvoista ja säännönmukaista. Säädösten tulee olla oikein kohdistettuja ja selkeitä.

• edistää pitkäjänteistä kulttuurimaiseman ja luonnon hoitoa sopusoinnissa maa- ja metsäta-louden kanssa.

• edistää maaseudun säilymistä elinvoimaisena ja viihtyisänä• Säilyttää jokamiehenoikeudet maanomistajien kannalta hyväksyttävinä

maanomistaJain liitto – JorDägarnas FörbunD r.y.

Liity verkkoon – anslut dig till nätverketLiiton jäsenenä vaikutat ja pysyt ajantasalla kiinteistö- ja maankäyttöä koskevissa asioissa sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla.

Som medlem kan du påverka och följa med ärenden som gäller fastighets- och jordanvändning både på nationell och internationell nivå.

kyllä, haluan liittyä Maanomistajain liiton jäseneksi. jäsenmaksun 110 € maksan minulle erikseen postitettavalla laskulla.

Maanomistajain liitto r.y.

tunnus 5005145

00003 VAStAuSLäHetyS

Vastaanottaja

maksaa

postimaksun

haluan liittyä myös rakennushistoriallisen jaoksen jäseneksi.

Nimi / Namn

jakeluosoite / adress

Postinumero ja -toimipaikka / Postnummer och -anstalt

Puh / Tel.

e-mail

Jaoksen tarkoituksena on toimia kulttuuri-

historiallisesti arvokkaiden kohteiden omis-

tajien edunvalvontajärjestönä. Sen jäse-

neksi voivat liittyä henkilöt, jotka omistavat

kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita

tai muutoin toimivat rakennushistoriallisen

perinnön vaalimistyössä. Osana jaoksen

kansainvälistä toimintaa Maanomistajain

Liitto on jäsenenä european historic hou-

ses associations (ehh) -järjestössä.

PuheenJohtaJathomas FrankenhaeuservaraPuheenJohtaJaPeter StorsjöJäsenetisabella SaleniusHannele Helkama-RågårdHenrik CreutzJoachim Borgström

toimisto PL 169, 01301 Vantaakäyntiosoite urheilutie 6C09 1356 511 toimisto@maanomistajainliitto.fiwww.maanomistajainliitto.fitoiminnanJohtaJa tuija nummela

maanomistaJain liiton hallitus 2012

rakennushistoriallinen Jaos

PuheenJohtaJaeine Rosenberg-Riihimäki, hartola040 541 [email protected] Frankenhaeuser, Porvoo040 5464 [email protected]äsenetHenrik Creutz, Loviisapuh 040 5147 [email protected] Hintikka, rautalampipuh 0400 860 [email protected] Sankelo, Vaasapuh 050 5120 [email protected] Storsjö, raaseporipuh 0500 504 [email protected] Vilkuna, Nivalapuh 050 5565 [email protected]ägarnas förbund, som grundades år 1945, är en intressebevaknings- och rådgivningsorganisation

för jordägare. Förbundet har varit medlem i eLO (european Landowners´ Organization) sedan år 1996. förbundets uppgifterTill jordägarnas Förbunds uppgifter hör att trygga och utveckla jordägarnas intressen och förmåner samt att fungera som rådgivare för medlemmarna. Förbundet arbetar för att stärka jordäganderät-ten, för att förbättra de ekonomiska förutsättningarna för jordägande och för att öka jordägarnas bestämmanderätt. Förbundet främjar nyttjandet av medlemskårens gamla, värdefulla byggnader och utvecklandet av kulturlandskapet.

förbundets MålsättningFörbundets målsättning är att trygga och utveckla den privata jordäganderätten. Lagstiftningen gäl-lande jordägandet bör vara transparent, jämlik och konsekvent. Författningarna bör vara tydliga och rätt riktade. Förbundet verkar för långsiktig vård av naturen och kulturlandskapet i harmoni med jord- och skogsbruket, för bevarandet av en livskraftig och trivsam landsbygd och för upprätthållandet av en för jordägarna acceptabel allemansrätt.

MaanoMistaJain liiton Jäseneksi

voi liittyä jokainen merkittävän

maa- tai metsätilan, omakotitontin,

liiketontin tai kesämökkipalstan

omistaja! Liitto auttaa jäseniään

maanomistukseen liittyvissä liittyvissä

kysymyksissä. jäsenemme saavat

10 % alennuksen arviointikeskuksen

lakiasia- ja kiinteistöarviointi

asiantuntijapalveluista. jäsenmaksuun

sisältyy Maanomistajalehti, joka

ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Suomen Maanomistajain Liiton

jäsenet ovat samalla myös jäseniä

euroopan maanomistajajärjestössä

eLO:ssa (european Landowners´

Organization), joka edustaa miljoonia

maanomistajia eu:n jäsenmaissa.

Jäseneksi


Kuv

a S

hutt

erst

ock

Maanomistajain Liiton ja Rakennushistoriallisen Jaoksen

kevätretki Ruotsiin 21.3.–23.3.2013

Matkan hinta 680€/osallistuja (lisämaksu 1hh 120 €). Sisältää laivamatkan a-hytissä (2 hh), Food garden illallisen ja aamiaisen, linja-autonkuljetuksen ruotsissa,

pääsymaksut ja opastukset, lounaat, illallisen ja majoituksen gimossa sekä paluulennon.

ilmoittautumiset viimeistään 15.2.2013 Matkahaukkaan, josta myös lisätiedot ja tarkemmat matkaehdot.Osallistumismaksu laskutetaan etukäteen.

Matkahaukka Oy, Munkinmäentie 15, 02400 Kirkkonummi,

puh. 09 296 5000, [email protected]

Tervetuloa mukaan!

torstai 21.3.klo 15 Maanomistajain Liiton vuosikokous, rakennushistoriallisen jaoksen yleiskokousm/s Mariella (satamassa, voi osallistua ilman risteilyä)

klo 17.30 Viking Mariella lähtee. Yhteinen illallinen Food garden ravintolassa

lauantai 23.3.klo 9 Lähtö gimostaSjöö slottLounasTutustumiskäynti

klo 16.55–18.50 Paluulento Tukholma (arlanda) – helsinki aY2646

perJantai 22.3.klo 10 Saapuminen TukholmaanPerinnerakentamiskeskus gysingeLounas gysingen ruukissaörbyhus SlottMajoittuminen gimo herrgård

klo 20 Illallinen

gimo herrgård gimo herrgård sjöö slott

Documents

Maanomistaja 1/2013