Perjantai 11.2.2011 n Numero 2n

energiaPuu Puntarissa s.10

Pangasius ruodittavana s.5

MtK-PoMo ja HuoMinen s.3

11.2.2011MAASEUTU2

SeuraavaMaaseutuLusto

ilmestyy 11.3.

Mommolankaari 41, 32700 Huittinen · puh. 0500 223 346, (02) 566 782seppo.kirra@broilertekniikka.fi · www.broilertekniikka.fi

Kananmunapesurittarpeen mukaan

Alan ammatti-

laisille

Perinteiset “ämpärikoneet”Korit 100 tai 200 munalle

Uusi kotimainen, paineilma-toiminen munapesuri

Ruostumatonta terästäTehokas, mutta hellävarainen

Hollantilainen Morsnik munanpesuautomaatti

Ruostumatonta terästäPesee 252 munaa 8 min. automaatti-

ohjelmalla hohtavan puhtaaksiKäytössä myös isoissa yksiköissä

Brittiläiset MST pöytä- ja linjakoneet

Suuriinkin yksiköihin sopivia malleja

Tässä numerossamerkinnäT kunToon

11.2.2011MAASEUTUajankohtaista 3

LUSTO/Jukka Silvast

MTK-Satakunnan uusi puheen-johtaja Ilkka Mattila löytää merkkejä siitä, että pienten elin-tarvikeyritysten perustamiseen ja toimintaan liittyvien määräysten tiukkuuteen oltaisiin jo kiinnittä-mässä huomiota.

– Ehkä nyt otetaan järki käteen. Pienten elintarvikeyritysten me-nestyminen palvelisi myös lähi-ruoka-ajattelua.

– Kun yritystoiminta loppuu, eikä uusia yrittäjiä tule tilalle, niin onhan se merkki säännösten epä-onnistumisesta.

Elintarvikealan pienyrittä-jyyden hiipuminen ei ole yksin MTK:n huoli, vaan Mattilan mie-lestä yleinen asia. Hän uskoo, että järjettömiä vaatimuksia pieniltä elintarvikeyrityksiltä aletaan pur-kaa. Näillä pykäläviidakon vaati-muksilla ei moni uskalla lähteä kokeilemaan yritystoimintaa.

KustannusjahdissaUuteen tehtävään tammikuus-sa astunut Mattila on toki tyyty-väinen satakuntalaisen elintarvi-keteollisuuden selviytymistaiste-

luun EU-ajassa. Jopa viljelijäve-toinen tärkkelystehdas toimii so-keritehtaasta puhumattakaan.

Kustannusten karsimisen vält-tämättömyyteen uskova porilai-nen löytää visioissaan luomu-tuotannollekin mahdollisuuten-sa hinnastaan huolimatta. Mutta erityisesti hän puhuu yhteistyös-tä kustannusjahdissa. Askeleita on jo otettukin. Yksi tähän luet-tava kehitys liittyy yhteisiin työ-koneisiin, myös lannoite- ja vilja-kauppaan.

Mattila on mukana kolmen ti-lan yhteisessä sokerijuurikkaan nostokoneessa, sekä useammas-sakin muussa kimppakoneessa. Näissä hankinnoissa täytyy vain hyväksyä erilainen omistajuus ja käyttöajat. Hän myös sanoo, ettei hän olisi pystynyt laajentamaan toimintaansa ilman yhteisiä te-hokkaita koneita.

Yara on saamassa Raision ja A-Rehun kilpailijoikseen. MTK teki taannoin kyselyn, millainen tar-ve toimittajien vaihtoehdoille on olemassa.

– Lannoitesektorilla viritellään myös yhteisostoja.

Näissä vain on Mattilan mu-kaan vaikeutensa, sillä esimerkik-

si lannoitteiden ainesosien mää-rästandardit vaihtelevat, ja saatta-vat estää maahantuonnin.

Porkkanaa, juurikasta ja vil-jaa pääosin tuottava Mattila itse osallistuu nestelannoitteiden ko-keiluun näillä näkymin myös en-si kesänä. Testeillä haetaan ravin-netehokkuutta.

Selvää yrittäjyyttäMattilalle itselleen tilanpito on maatalousyrittäjyyttä, millaisek-si hän tämän päivän työtä muu-toinkin alalla kuvaa.

– Paine on ollut kova, mutta sa-malla on tapahtunut hyvää raken-nekehitystä. Hyvään suuntaan on menty todella nopeasti pakon sa-nelemana.

– Tänään on tärkeää huolehtia EU-päätöksenteossa, että tuotta-jan asema Suomessa turvataan jatkossakin.

Kirjuriin joukolla

Mattila näkee tänään, että ku-luttajaa enemmän kauppa pitää tuottajia pihdeissään. Ja jokai-nen markkinoilla vain kun voi, ottaa hyötynsä. Hän sanoo Sak-san dioksiinikohun senkin kään-tyneen Suomessa sianlihan hin-nan pudotuspaineeksi.

Kauppa myös haluaa tänään häivyttää omilla tuotestandar-deillaan ja -merkeillään tuotta-jan alkuperän. Esimerkiksi Sak-san myrkkykohun kaltaisissa ta-pauksissa voisi kuluttajan olla hy-vä tietää tuotteen alkuperä. Mutta kehitys on toiseen suuntaan, vai-keasti jäljitettävyyteen.

– Mutta ei kauppaa voi aina syyllistää. Maailmalla ruuan hin-nalla myös pelataan. Spekulantit ovat tulleet kuvaan mukaan.

Tänään Ilkka Mattila suoras-taan vetoaa satakuntalaiseen tuottaja- ja elintarviketeollisuu-teen, jotta nämä astuisivat tule-vana kesänä Farmari-maatalous-näyttelyssä näkyvästi kuluttajien eteen. Se tuottajillekin suuri mah-dollisuus.

Pienyrittäjyyden järjettömyyksiä purettava

Ilkka Mattila haluaa yhteiskunnan siivoavan määräysten viidakkoa pienten elintarvikeyritysten edestä.

MTK:n Ilkka Mattila raivaisi leveämpää tietä pienille elintarvikeyrityksille.

Hyvään suuntaan on menty todella nopeasti pakon sanelemana.

vain muuTama innosTui sääsTöisTä

SIVUt 8-9 Manu Hollmén tietää, että maatilat ovat lähteneet tuettujen energiaselvitysten tekoon hitaasti.

■

SIVUt 14-15 Highlanderit istuvat hyvin SlowFood-ajatteluun.■

SIVU 15■

laaTua lähelTä

lomiTTajille oma kisa farmarissa

SIVU 7 Kasvinsuojeluaineet joutuvat erityiseen syyniin.■

SIVU 16 Hankeneuvoja Raisa Ranta lupaa kivaa Karhuseudulle.■

nuorTen ja lasTen vuosi alkoi

On hyvä asia, että Jämijärvi, Kankaanpää ja Parkano selvittävät uuden yhteisen kunnan perustamisen mahdollisuudet ja sen myötä kuntalaisille tulevat hyödyt ja paremmat palve-lut. Pohjois-Satakunta tarvitsee vahvan veturi-kunnan, joka toimii alueen kehityksen mootto-rina. Erittäin valitettavana pidämme sitä, että uuden kunnan perustamisen ennakkoehtona Parkano edellytti sen kuulumisen Pirkanmaan maakuntaan. Toivomme myös maakuntasuun-tauksessa kuntalaisten kannalta parhaimman vaihtoehdon etsimistä yhtä ennakkoluulotto-masti kuin muissakin palveluissa.

KanKaanpäässä On reilusti yli 4300 työ-paikkaa (4330 / v. 2007). Parkanossa vastaava luku on noin 2300. Kankaanpään työvoimasta yli 30 % käy työssä Kankaanpään ulkopuolelta. Kankaanpää on työpaikkakeskittymänä voiton puolella kaikkien rajanaapurikuntiensa suh-teen. Verrattaessa Pohjois-Satakunnan työssä-käyntisuuntia Kankaanpää on selkeästi veto-voimaisempi työssäkäyntikeskus myös Parka-noon verrattuna.

JämiJärveltä Käy Kankaanpäässä töissä päivittäin lähes 200 henkilöä. Vastaavasti Par-kanossa käy Jämijärveltä töissä vain noin 20 henkilöä. Honkajoelta käy Kankaanpäässä noin 90, Pomarkusta reilut 100, Laviasta lähes 100, Karviasta noin 50 henkilöä ja myös Porista käy Kankaanpäässä yli 200 henkilöä päivittäin töis-sä. Parkanosta käy Kankaanpäässä töissä reilut 60 henkilöä kun vastaava luku toiseen suun-taan on noin 50 henkilöä. Parkanon osalta suu-

rimmat työssäkäyntikunnat sen sijaan ovat Kihniö, Ikaalinen, Ylöjärvi sekä joitakin muita Pirkanmaan kuntia.

KanKaanpään mOnipuOlinen tuote- ja palveluvalikoima sekä riittävä etäisyys suurem-mista keskuksista on johtanut siihen, että Kan-kaanpää on selkeä Pohjois-Satakunnan asioin-tikeskus. Päivittäistavaroiden sekä monien eri-koistavaroiden, kuten esimerkiksi kodinkone-kauppaan liittyvä asiointi ylittää reilusti kun-nan oman talousmäärän. Kankaanpää on tär-kein ulkopuolinen kaupallinen keskus Jämijär-velle sekä Honkajoelle. Jämijärven osalta lä-hes 40 % päivittäistavara-asioinneista suuntau-tuu Kankaanpäähän ja erikoistavaroista yli 60 %. Parkanoon suuntautuva kaupallinen asioin-ti Jämijärveltä on hyvin vähäistä.

pOhJOis-sataKunnasta On aina löyty-nyt rohkeutta ja yritteliäisyyttä, joka on nä-kynyt mm. innovatiivisina ja kunnianhimoisi-na kehittämishankkeina. Esimerkiksi Kankaan-pään puettavan teknologian tutkimusyksikköä tai Jämin voimallista kehittämistä on joskus Sa-takunnan sisälläkin pidetty uhkarohkeina yri-tyksinä. Me aluehallintoviranomaiset olemme kuitenkin päätöksillämme tukeneet miljoonil-la euroilla Pohjois-Satakunnan ennakkoluulot-tomuutta. Esimerkiksi panostukset puettavaan teknologiaan ovat poikineet Satakuntaan yli-opistotason tutkimusyksikön ja ainakin yhden menestyvän yrityksen.

myös Jämin toimintaedellytykset koko Sa-

takunnan vetovoimaisena ”Lappina” ovat mer-kittävästi kuntien ja yrittäjien kanssa yhteisten satsaustemme myötä parantuneet. Satakunta-liitto ja ELY-keskus (ja sen edeltäjä TE-keskus) ovat varovaisestikin arvioiden tukeneet Jämin kehittämishankkeita yli 5 miljoonalla eurolla viimeisen kymmenen vuoden aikana. Pohjois-Satakuntaan on ohjautunut myös merkittä-vä osa maaseudun kehittämisrahoista. Vuonna 2010 maaseudun yritystuesta meni 49 % poh-joiseen Satakuntaan. Voidaankin kysyä, olisiko Pohjois-Satakunta osana Pirkanmaata kyennyt yhtä hyvin hyödyntämään EU-tukia kuin Sata-kunnassa, jossa maaseutualueiden kehittämi-seen ja alueiden omaleimaisuuden ja omien vahvuuksien vahvistamiseen on suhtauduttu vakavasti ja arvostavasti.

JOs suunniteltu kuntaliitoshanke toteu-tuu ja Pohjois-Satakunta valitsee Pirkanmaan, se valitsee samalla uudet viranomaiskumppa-nit. Satakunnan ELY-keskus palkittiin hiljattain vuoden maaseuturahoittajana. Kunniamainin-ta tuli erityisesti maaseudun kehittämisohjel-man tehokkaasta toimeenpanosta, hyvästä tie-dotuksesta ja valtakunnan nopeimmista mak-satuksen käsittelyajoista. Yhtenä osoituksena siitä Satakunnan ELY hoitaa Leader-toiminta-ryhmiä yli maakuntarajojen ulottuen sekä Pir-kanmaan että Varsinais-Suomen puolelle.

tuleva hallitusOhJelma sisältänee esi-tyksiä niin kunta- ja maakuntarakenteen kuin valtion aluehallinnon uudistamistyön jatka-misesta. Tästäkin näkökulmasta pidämme pe-

rusteettomana Parkanon ehdotonta linjaus-ta maakuntasuuntauksesta. Tärkeintä tulevis-sa uudistuksissa on huolehtia siitä, että päätös-valta alueellisten määrärahojen jaossa säilyy lähellä käyttäjiä. Satakunnan osalta tämä mer-kitsee päätösvallan säilymistä nykyalueella. On selvää, että noin 15 000 asukkaan siirtyminen maakunnasta pois on merkittävä asia maakun-nan itsenäisen päätösvallan kannalta. On hy-vä tiedostaa, että se vähentää vaalipiirimme kansanedustajien lukumäärää ja vaikuttaa saa-miimme valtion ja EU:n aluekehitysrahoihin.

vetOammeKin pOhJOis-sataKunnan uuden kunnan rakentajiin, että he maltillises-ti selvittävät, millaisia hyötyjä uusi kunta tuo alueelle ja ennen muuta kuntalaisille ja heidän palveluilleen. Vasta tämän selvityksen ja uusi-en aluehallinnon suunnitelmien selvittyä on ai-ka alkaa pohtia maakunta- ja muuta aluehallin-tosuuntausta.

Perjantaina 11.2.2011n

Pääkirjoitus

KOLUMNI n

Maakunnissa on aivan riittävästi kaavoitusosaamis-ta ja paikallistuntemusta, ettei tätäkin asiaa tarvitse ministeriöön keskittää.

Pohjois-Satakunta tärkeä koko Satakunnalle

Marja KarvonenYlijohtajaSatakunnan ELY-keskus

Pertti RajalaMaakuntajohtajaSatakuntaliitto

Maaseudulla on opittu kantapään kaut-ta, että ympäristöministeriön tavoit-teet törmäävät helposti maaseudun ja maakuntien moniarvoisen elä-misen ja kehittämisen kanssa. Vaik-

ka maaseudun ihmiset ovat vuosisatojen aikana oppineet elämään luonnon kanssa sopusoinnus-sa ja ymmärtävät, että vain kestävällä tavalla elä-en maasta ja metsästä saa elannon, niin ministe-riössä maaseutu nähdään toisella tavalla.

Maaseudulla halutaan elää maaseutua kehittä-

en, ei maaseutua museoiden. Jätevesiasetukses-sa otettiin eduskunnassa onneksi askeleita oike-aan suuntaan. Seuraavaksi eduskunnassa käsitel-

lään maankäytön- ja rakennuslain uudistamista. Tämäkin laki vaikuttaa keskeisesti siihen, miten maakunnissa saadaan jatkossa rakentaa kauppa-paikkoja.

Jos lakiesitys ei eduskunnassa muutu, jatkossa voi olla vaarana, että kauppoja rakennetaan vain kau-punkien keskustoihin.

Maakunnissa on aivan riittävästi kaavoitusosaa-mista ja paikallistuntemusta, ettei tätäkin asiaa tarvitse ministeriöön keskittää.

Ympäristöministeriön varjossa on vaikea elää

11.2.2011MAASEUTUajankohtaista 5

Hätäisempi otsikon lukija voisi kuvitella, että riistanhoidonneuvojan luki-häiriö on pahentunut ja kirjoitan tämän kolumnin pantasusista. Tarkemmal-la tavaamisella ja googlettamisella voi todeta pan-gasiuksen olevan kalan ja melkein sitä kuulua lähi-ruokaa. Kyseistä kalalajia rahdataan Suomeen Kau-koidästä paikkamaan kuluttajien kalan nälkää ja tuoreimman WWFn kalaoppaan mukaan sen ympä-ristövaikutukset ovat samanarvoisia kotimaisen kas-vatetun kalan kanssa.

samaan Hengenvetoon suojeluväki taivaste-lee sitä, miksei suomalaisille kuluttajille tarjota riit-tävästi kotimaista kalaa. En ymmärrä kalastukses-ta minkään vertaa, mutta kalan syömisen päälle ym-märrän. Pangasiukseen en usko vielä sortuneeni ja parhaan ymmärrykseni mukaan yritän sitä välttää-kin. Tosin olen joskus nautiskellut Borneon viidakos-sa kultakaloja, mutta siellä se lienee ollut lähiruokaa. Ehkä sitä kuitenkin täytyy käydä töllöttämässä Pris-ma marketin matalikolla lasiseinän takaa, millainen elikko se ekologinen rahtikala oikein on.Lähes täydellinen ymmärtämättömyyteni kalastuk-sesta oikeuttaa tietysti kirjoittamaan siitä asiantun-tevaa tekstiä. Tämähän on yleinen käytäntö näin vaalien lähestyessä, vaikka en toki olekaan ehdok-kaana ja siten kaikenlaisen äänitavoittelun ulkopuo-lella. Kotimaisen ammattikalastuksen ja kalankasva-tuksen elinkeinojen ahdinkoon olen joutunut tutus-tumaan työni kautta. Hylkeet, merimetsot ja uudet suojelualueet sekä kalastusrajoitukset ovat omiaan rajoittamaan kotimaisen kalan tarjontaa. Mielen-kiintoiseksi kuvion tekee se että näitä edellä mainit-tuja rajoituksia ajavat juuri suojelujärjestöt.

taloudellisesti kannattava kalastaminen ja kalojen kasvattaminen käy mahdottomaksi. Mi-tenkä sitä kotimaista kalaa sitten tuotetaan kau-

pan hyllylle? Toisaalta me kuluttajatkin olemme ko-vin kronkeleita. Kaupan kalan pitää olla punalihais-ta, ruodotonta ja fileoitua. Merellekään ei voi mennä ihan muuten vaan virkistäytymään. Kohteella täy-tyy olla kansallispuistostatus, jotta tulee oikeanlai-set fiilarit.

televisiosta tulvii kaikenlaisia kokkikilpailuita

ja ruuanlaitto-ohjelmia. Yhtenä arvostettuna ja suo-sittuna raaka-aineena kisailuissa on ollut poronfilee. Pangasius-ilmiö voi silti tulla esiin myös poronlihas-sa. Lapin foorumeissa mietitään kuumeisesti kei-noja poroelinkeinon turvaamiseksi. Yhtenä ratkai-suvaihtoehtona on tuotu esiin Lapin suurpetomää-rien vähentämistä. Sudet, karhut, ilvekset ja ahmat kun popsivat suihinsa vuosittain liki 21 000 poroa. Ehdotuksen jälkeen WWF aktivoitui jälleen ja totesi vaihtoehdon olevan toteutuskelvottoman.

poronliHan tuotantoa vastaan on toimittu muutoinkin. Englannissa nousi joulun alla suuri ko-hu, kun kauppa tarjosi ostettavaksi poronlihaa. Pai-kalliset eläinsuojelijat paheksuivat asiaa kovin, eihän kukaan voi syödä joulupukin lemmikkejä. Sama-ten Lapin matkailuelinkeinoa on uhattu boikotilla, jos susien metsästys ei lopu. Toisaalta eihän poron-lihasta modernina luomutuotteena voi tulla pulaa, eiväthän nämä aktiivit yleensä edes syö lihaa. Jos poronlihan saanti Suomen Lapista lop-puu, niin voihan sitä sitten tuoda Sipe-riasta. Siten se saavuttaa vastaa-van lähiruoka-aseman kuin pangasius.

Pangasius

Reima Laajariistanhoidonneuvoja Satakunnan riistanhoitopiiri

KOLUMNI n Reima Laaja Metlalla hintapankkiUudistuneet tilastot raaka-puun hinnoista ovat saata-vissa Metlasta. Hintatiedot löytyvät sekä metsäalan or-ganisaatioiden käyttöön suunnatusta Metinfo Ti-lastopalvelusta (maksulli-nen) että metsänomistajille suunnatusta Metinfo Met-sänomistajapalvelusta.

Merkittävin uudistus puun hintojen tilastoinnis-sa on pystykaupoin myy-dyn puun hintatietojen jul-kaiseminen hakkuutavoit-tain. Hakkuutavat vaikut-tavat selvästi puun hintaan, joten tilastoinnin muu-tos tekee hintojen seuran-nan selvästi aiempaa yksi-tyiskohtaisemmaksi ja hel-pommaksi.

Maksullisessa Metinfo Ti-lastopalvelussa puun hinnat tarjotaan viikoittain ja va-paasti käytettävissä olevas-sa Metinfo Metsänomista-japalvelussa kuukausittain. Ennen ensimmäisten kuu-kausitilastojen ilmestymis-tä myös Metsänomistaja-palvelu tarjoaa puun viik-kohinnat uudistuneessa muodossa.

Puun hintoja linkeistä:Metinfo-tilastopalvelu

(maksullinen): http://www.metla.fi/metinfo/tilasto/puukauppa/

Metinfo-metsänomistaja-palvelu (ilmainen): http://www.metla.fi/metinfo/mo/puunhinnat.htm

Kotimainen pyöreänä myytävä kala on tuontikalan puristuk-sessa.

maaseutu11.2.2011MAASEUTU6

maaseutu 11.2.2011MAASEUTU 7

Yli 350 kilpailijaaumpihankihiihtoon

Umpihankihiihdon mm-kisoihin 11. – 13.2. osal-listuu tänä vuonna yli 350 osallistujaa.Tänäkin vuon-na leivotaan kymmenen Umpihankineuvosta. Ar-vonimen saa, kun on osal-listunut kymmenen kertaa kisoihin. Osallistujia on tä-nä vuonna myös Saksasta, Belgiasta ja Englannista.

Kisakeskus on Kurssikes-kus Syöte. Umpihankihiih-don internet-sivuilta löytyy ohjeet tapahtuman seuraa-miseen kotikoneelta. Lisä-tietoja www.umpihanki-hiihto.pudasjarvi.fi. Pai-kannuslaite asennetaan jo-kaiselle joukkueelle ja yksi-lökilpailijalle.

Seurantaloasiain neuvotte-lukunta jakaa Hyvän kor-jauksen tunnustuspalkin-non vuosittain seurantalol-le, jota on korjattu perintei-tä kunnioittaen hyvän kor-jaustavan mukaan ja jo-ka on korjauksen tulokse-na käyttäjien kannalta hy-vin toimiva.

Ehdotuksia palkinnon saajiksi voivat lähettää niin yksityishenkilöt kuin erilai-set yhteisötkin. Ehdotuksia otetaan vastaan 31.5.2011 saakka. Tarkemmat tiedot menettelystä, palkinnon myöntämisperusteet sekä tarvittavat lomakkeet löy-tyvät osoitteesta www.koti-seutuliitto.fi > Seurantalot > Hyvän korjauksen pal-kinto.

Paras korjattu talo vali-taan syksyllä.

Vuonna 2010 Hyvän kor-jauksen palkinnon sai Hy-rynsalmen Kirkonkylän Kyläyhdistys.

Seurantaloillaoma kisa

Maaseutuviraston keskitti SeinäjoelleMaaseutuvirasto muutti uusiin pysyviin toimitiloi-hin tammikuussa Seinäjo-elle.

Maaseutuvirasto on alu-eellistanut toimintojaan siirtymäaikana 2008–2011. Vuodenvaihteessa väliai-kaisissa toimitiloissa Seinä-joella työskenteli noin sa-ta henkilöä, eli puolet koko Mavin henkilöstöstä. Muu-ton jälkeen henkilöstömää-rä Seinäjoella kohosi noin 140:een.

Muuton yhteydessä pos-ti- ja käyntiosoitteet muut-tuvat 24. tammikuuta alka-en. Maaseutuviraston pos-tiosoite on Maaseutuviras-to, PL 405, 60101 Seinäjoki. Käyntiosoite on Alvar Aal-lon katu 5.

Pia Rauhalammi

Keväällä maakunnassa jär-jestettäviin kasvinsuojelu-koulutuksiin ProAgria Sa-takunnassa odotellaan tu-hatta osallistujaa. Ensim-mäiset 68 saivat oppia hel-mikuun alussa Porissa. Hotelli ja ravintolaoppilai-tos Liisanpuiston audito-rion miesjoukosta ainoa-na naisena erottautui Jaa-na Tontti.

Hän jatkaa lapsuuden-kodissaan lypsytilalla van-hempiensa jalanjäljissä. Po-rin Ahlaisissa sijaitsevassa navetassa on 20 lypsävää. Jaanalle kasvinsuojelukou-lutus on kolmas.

– Arvelen tämän olevan entisen kertausta.Varmaan jatkossakin pitää laittaa pal-jon myrkkyjä peltoon. Itse haluaisin torjua pelkästään rikkaruohoja, Jaana Tontti puheli riisuessaan ulkotak-kiaan eteiseen.

AjokurssillaViljatilallinen Heikki Lau-rila Porin Kyläsaaresta puolestaan on ollut koulu-tuksessa viiden vuoden vä-lein vuodesta 1996 eli tämä oli hänelle neljäs kerta. Hän nimeää koulutuksen kas-vinsuojelun ajokurssiksi.

– Jos ehdot eivät täyty, ympäristötukea leikataan. Eikä kyllä armoa anneta. Oppaissa on samoja tieto-ja, mutta kai se on hyvä nii-tä täällä koulutuksessa ker-rata. Käytän suorakylvöön

Roundupia keväällä kaksi litraa hehtaarille ja kesäl-lä MCPA:ta, Heikki Lauri-la kertoi siirtyessään etei-

sestä auditorioon uutta op-pimaan.

ProAgria Satakunnan yritysneuvoja Pertti Rii-

kosen laajasta aineistosta erityistä kiinnostusta näyt-tivät herättävän kasvin-suojeluruiskut. Ympäris-tötuki vaatii ruiskun testa-uksen viiden vuoden vä-lein. Ruiskujen varustelua ja testauskriteerejä suunni-tellaan tiukennettaviksi vä-hin erin vuoteen 2020 men-nessä. Kasvinsuojeluainei-den resistenssiasiat vaati-vat jatkossa myös aiempaa enemmän huomiota ja pa-rempaa suunnittelua.

Aineet syyniinKuluvana vuonna alkaa ti-loilla tukivalvonnan yhte-ydessä kasvinsuojeluainei-den käytön ja varastoinnin tarkastus. Valvonnassa ei saa löytyä rekisteröimättö-miä tuotteita tai pakkauk-sia. Aineet on oltava asialli-sesti varastoituina lukitussa paikassa, jossa ei ole lattia-kaivoa, eikä säilytetä rehu-ja tai elintarvikkeita. Tor-junta-aineet on oltava al-kuperäisissä pakkauksissa tai sitten selkeästi pakka-uksen päälle on kirjoitetta-va tussilla, mitä pakkaus si-sältää.

– Jos tilalta löytyy rekis-teröimättömiä tuotepak-kauksia, sanktio on miinus viisi prosenttia ympäris-tötuesta, Riikonen muis-tutti hiljaisuuden vallassa kuuntelemaan keskittynyt-tä joukkoa.

Paras ruiskutusaika on aamun tunnit. Lannoituk-sessa siirrytään vähin päin

nestemäisiin lannotteisiin ja täydennyslannoitukseen erityisesti perunalla ja vi-hanneksilla.

Ruisku hankittavaksiJaana Tontti pohdiskeli, tu-leeko hänelle nyt uuden ruiskun osto, kun vanha on testautettava. Vai pitäi-sikö ostaa ruiskutus joltain vieraalta, hänelle jäi kotiin-viemiseksi mietittävää.

Osallistujien nuorta pol-vea edusti Jarkko Juhola perheyhtiö Juholan maa-talousalueyhtymästä Porin Kellahdelta. Viljeltävää pel-toa on kaikkiaan 135 heh-taaria. Pelloilla kasvaa mal-lasohraa, vehnää, rypsiä, kauraa ja uutuutena kumi-naa.

Pertti Riikonen huomioi koulutuksessa uusina kas-veina härkäpavun ja juuri kuminan. Hän antoi niihin ruiskutusohjeet.

– Kumina tuli meille vuokrapellon mukana. Se vaatii vielä opettelua. Pi-tää odotella kesää, jotta voi kokeilla Riikosen ohjeita, Jarkko Juhola tuumi.

Hänelle koulutus on kol-mas. Myös hän havahtui ruiskutestauksesta. Ohjeet ovat voimassa 15.12.2011 alkaen.

– Huomasin, että tar-vitsemme uuden ruiskun, vaikka vielä hetki sitten ku-vittelin vanhan välttävän, koulutuksen annista erit-täin innostunut Jarkko Ju-hola kertoi.

PLUS

Tilaneuvontaa:Kasvinsuojeluaineiden käytöstä saa tarvittaessa Pro

Agria Satakunnasta tilakohtaista neuvontaa.Tavoitteena on varmistua kasvinsuojeluaineiden oi-

keista käyttötavoista.Voidaan suunnitella kasvinsuojeluaineiden käyttöä ti-

lakohtaisesti taloudellisimmalla tavalla.Neuvonta on valtion tukemaa.

Tulevia kasvinsuojelukoulutuksia:Kevään seuraava kasvinsuojelukoulutus järjestetään

tiistaina 15.2. klo 9 -12.30 Eurajoen kunnanvirastossa. Koulutuksia on kaikkiaan 11 kappaletta eri puolilla Sata-kuntaa. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Li-sätietoja ja ilmoittautumiset ProAgria Satakunta puh. 02-6311 600 tai sähköpostitse info.satakunta@proagria.fi tai www.proagria.fi/satakunta -tapahtumat. Ilmoittautumi-sen yhteydessä tarvitaan tilatunnus, osoite ja puh.Koulutuksen hinta on 60 euroa, se sisältää alvin, opetuk-sen, materiaalin, todistuksen, kahvin ja voileivän.

■

■

■

■

■

Kasvinsuojeluruiskut puhuttivat viljelijöiden koulutuksessa

Jaana Tontti oli Satakunnas-sa järjestetyn kevään ensim-mäisen kasvinsuojelukoulu-tuksen ainut naisosallistu-ja. Heikki Laurila nimesi päi-vän leikkisästi kasvinsuoje-lun ajokurssiksi.

Jarkko Juholalle tulee ilmeisesti hankittavaksi uusi kasvin-suojeluruisku.

EL KNMAASEUTU

MAASEUTUEL K N

energia11.2.2011MAASEUTU8

LUSTO/Jukka Silvast

Energian käyttö on tutkittu vain kol-mellatoista Varsi-nais-Suomen ja Sa-takunnan maatilalla

viimeisen vuoden aikana. Kysymys ei näytä olevan energiasuunnitelmien te-kijöiden hitaudesta, vaan maatilojen innokkuudesta paneutua ja pureutua ener-giaan tosissaan.

– Pienistä asioista voi yhdessä kasaantua merkit-

täviä kulueriä, työssä osal-taan mukana oleva bioener-gianeuvoja Manu Hollmèn korostaa.

Maatilojen energiankäy-tön tutkiminen on valta-kunnallinen MOTIVA:n ja Maa- ja metsätalousminis-teriön hanke, jossa noin 60 000 tilasta noin 30 000 ti-lan tilanne halutaan näh-dä asiantuntijoiden silmin. Tänään energia maksaa, käytettiin sitä sitten konei-siin tai tuotanto- ja asuin-tiloihin.

– Miksi palvelua ei ole otettu vastaan, Hollmén hämmästelee.

Suomessa on tänään noin 40 MOTIVAn koulutuk-sen saanutta energia-asi-antuntijaa, joista noin puo-let on hakenut ministeriön edellyttämän hyväksynnän suunnitelmien tekemiselle. Satakunnassa suunnitelmia tekee ProAgriasta energia-neuvoja Jukka Kontulai-nen.

Korkeintaan 165 euroa

Energiakatselmusten teko kun ei pitäisi olla rahasta kiinni, sillä Hollmén ker-too selvityksen ja neuvon-nan omavastuu osuuden maksavan korkeintaan 165 euroa. Tuettava kokonais-kustannus saa olla enin-tään 1 100 euroa, jota mi-nisteriö tukee 85 prosentin osuudella.

– Läheskään aina kustan-nus ei nouse tuohon 165 euroon.

Maatilat heräävät hitaasti energiatalkoisiin

varastointi, lämmitysjär-jestelmät, laitteiden kunto ja rakenteet läpi. Keskuste-lujen myötä voidaan tarjo-ta tietoa siitä, mitä voidaan tehdä toisin.

Manu Hollmén heittää yhden esimerkin pienistä asioista, joka sekin liittyy energiaan. Kun eräs lypsy-tilallinen ryhtyi lämmittä-mään lehmien juomavettä kylmästä kaivovedestä 17-asteiseksi juomalämpöön, lehmien tuotto kasvoi mer-kittävästi. Tänään tietysti juomaveden lämmittämi-seen voi olla lukuisia uusia-kin ratkaisumalleja, vaikka maidon jäähdytyksestä tal-teen otettavaa energiaa.

Jos halutaan vielä paneu-tua isommin ja syvemmin,

myöhemmin samalla peri-aatteella mukaan voidaan ottaa asiantuntemuksel-laan esimerkiksi sähköalan tai lvi-alan asiantuntija tar-joamaan omia teknisiä rat-kaisujaan.

Hollmén kertoo, et-tä maatiloille suunnattu suunnittelupalvelu on ol-lut tarjolla vasta noin vuo-den, mutta kun sitä on Var-sinais-Suomen ja Satakun-nan tiloista vain 13 on käyt-tänyt, neuvojat ovat ihmeis-sään.

– Asenteista tämän täy-tyy olla kiinni. Mutta ke-

hitys on niin nopeaa maa-tilataloudessakin, että pai-kallaan pysyvä tahtoo pu-dota kelkasta.

MASU:lla uusiutuviinMaaseudun uusiutu-vat energiat Satakunnassa (MASU-hanke) jatkaa se-kin tahollaan. Hake on tie-tysti maatilojen arkea läm-mityksessä, mutta jotkut ovat jo haistelleet tuulta ja katselleet auringon suun-taan. Maalämpöä sitäkin hyödynnetään klapeista puhumattakaan.

Siihen liittyen viime tiis-taina järjestettiin Porin yli-opistokeskuksessa aurin-ko- ja pellettienergiailta. Uusia ratkaisuja tuntuu ra-

ha ohjaavan, eikä Hollmén usko ympäristöajattelun vielä ainakaan maaseudul-la ohjaavan energiapäätök-siä merkittävästi. Lähinnä uusi koetaan lisäarvona.

– Sopivassa kohteessa siellä, missä öljyllä tehdään lämpöä, Hollmén pohtii aurinkokerääjien asenta-misen kannattavuutta.

Hollmén uskaltaisi maa-tiloille suositella heti öl-jyn ja sähkön korvaamis-ta puuenergialla, mutta ei epäile suositella aurinko-kerääjien asentamisesta-kaan, kunhan kohde on oi-kea.

– Perustekniikka aurin-kokeräimessä on jo ”perus-kauraa”. Yksinkertainen ra-kenne, kiertovesipumppu,

säädin ja pieni ohjausyk-sikkö.

Eurajoen kristillinen opisto järjestää yhdessä Prizztech Oy:n kanssa ke-räinten rakentamiskurs-si. Ensimmäisestä kurssista jäi hyvä maku ja innostus näkyi, joten uusi päätettiin järjestää. Kurssilla voi teh-dä vaikka oman keräimen.

Manu Hollmén hieman harmittelee Suomeen tu-levaa syöttötariffijärjestel-mää, joka ei tue esimerkik-si biokaasulaitosten perus-tamista kuin rajallisesti.

–Ei niitä montaa sen pe-rusteella synny, tariffi jäi liian alhaiseksi.

– Toisaalta Saksan järjes-telmä on jo hieman yliam-puva.

Hollmén sanoo, että suunnitelman teon aloitta-minen saattaa kuulosta by-rokraattiselta, mutta lopul-ta työn tekijä hoitaa pape-rityöt, kunhan tilallinen il-maisee tahtonsa. Tahtotila pitää kertoa ELY-keskuk-selle, josta saa listan selvi-tyksiin oikeutetuista teki-jöistä. Ottamalla tämän jäl-keen yhteys sopivaan selvi-tyksen tekijään, tämä vie asiaa eteenpäin.

Katselmus jatkoksiSuunnitelmakäynnillä tilal-la ensin katsotaan esimer-kiksi traktoreiden käyttä-mät poltto- ja voiteluai-neet, lämmitykseen käytet-tävät polttoaineet, niiden

energia 11.2.2011MAASEUTU 9

Asenteesta tämän täytyy olla kiinni.

ksetta maanantai – perjantai klo 8-16

a

PUUTAVARA:, runko- ja lahopuut,

nat, sahausjätteet,en purkupuu jne.

aidat eikäpuu)

tuksettamin.

e otautaaraa.

veloituksetta maanantai – perjantai klo 8-16

Alueella kameravalvonta

KAIKKI PUUTAVARA:oksat, risut, runko- ja lahopuut,sahauspinnat, sahausjätteet,hyvälaatuinen purkupuu jne.

(EI pensasaidat eikäkyllästetty puu)

Nouto veloituksettatäysin kuorminlähialueella.

Huom! Emme otavastaan muutakuin puutavaraa.

Kartanonvoima 6, 32800 Kokemäki www.kokemaenlampo.fi

KAUKOLÄMPÖ tuotanto ja jakeluPOLTTOAINE valmistus ja terminaalipalvelut

Poltettavan PUUTAVARAN VASTAANOTTO

Vieressä on Hollmènin laati-ma aurinkokeräinlaskelma. Luvut on laskettu 10 neliön keräinalalta saatavan tehon mukaan.

Manu Hollménin käyttämä savukaasuanalysaattori an-taa tietoa tulipesän säätä-jälle.

Valmiiksi tiivistys tehtaallaHonkarakenne Oyj on ot-tanut ensimmäisenä hirsi-taloteollisuudessa käyttöön tehtaalla asennettavan tii-vistyksen, mikä lyhentää talon rungon asennusaikaa useilla päivillä.

Honkarakenteen oman tuotekehityksen tuloksena syntyneessä HonkaTech™ -tiivistysratkaisussa ener-giatehokkuutta lisäävä omi-naisuus perustuu teknises-ti korkealaatuisten tiiviste-nauhojen hyödyntämiseen. Vastaavia materiaaleja käy-tetään mm. ajoneuvoissa sekä lääke- ja puusepänte-ollisuudessa.

Honka Tech™ -tiivisteen etuna on kosteusturvalli-suus, sillä ratkaisu muo-dostaa hirsisaumasta vesi-tiiviin.

energia11.2.2011MAASEUTU10

Metsähakkeen käyttö halu-taan lähivuosina kaksinker-taistaa, jotta Suomelle ase-tetut uusiutuvan energian velvoitteet saadaan toteu-tettua. Miten metsänomis-tajan tulisi suhtautua met-sähakkeen myyntiin? Olla-ko mukana täysillä ilmasto-talkoissa vai onko parempi jättää kannot, oksat ja neu-laset lahoamaan metsään ja kierrättää ravinteet kas-vavan metsän tarpeisiin?

Kun metsähaketta korja-taan, ravinteita kulkeutuu pois metsästä. Eniten ravin-teita on neulasissa ja lehdis-sä, sitten oksissa ja vähiten kannoissa, joissa ravinteita on saman verran kuin run-kopuussa.

Metsähakkeen varastoin-ti metsässä ja teiden varsil-la saattaa aiheuttaa haittaa ja metsätietkin kuormittu-vat enemmän. Seuraavas-sa tarkastellaan eri metsä-hakelajien korjuun vaiku-tuksia.

Hakkuutähteet

Hakkuutähteitä korjataan pääosin kuusivaltaisista metsistä. Korjuu helpottaa

ja nopeuttaa metsän uu-distamista. Jos hakkuutäh-teet on korjattu, taimista suurempi osa pysyy elossa, mutta kuusen taimien on todettu kasvaneen hitaam-min. Positiivisina puoli-na ovat maiseman ja mo-nikäyttömahdollisuuksien paraneminen. Hakkuutäh-

teistä maksetaan noin eu-ron ainespuun kuutiomet-riä kohden.

Suosittelen hakkuutäh-teiden korjuuta etenkin asutuksen lähellä ja teiden varsilla. Mikäli mahdollis-ta, neulasten kannattaa an-taa varista hakkuualalle, koska tämä pienentää ra-vinnehävikkiä.

Kantoja neljännesKantoja kertyy noin nel-jännes runkopuun määräs-tä ja niitä kerätään kuusi-valtaisilta avohakkuualoil-ta. Hakkuutähteet on ke-rättävä ensin pois. Maata paljastuu paljon, mutta li-säksi muokkausta täyden-netään noston yhteydessä. Luonnontaimia syntyy pal-jon ja jatkossa on varaudut-tava hikisempään vesakon-torjuntaurakkaan. Kanto-jen nosto on ainoa tunnet-tu keino saada kuusen juu-rikääpä eli maannouse-masieni vähenemään tau-

din valtaamasta metsästä. Kannoista maksetaan myös noin euro ainespuun kuu-tiota kohden ja lisäksi sääs-tyvät muokkauskustannuk-set.

Suosittelen kantojen nos-toa metsistä, joissa kuusella esiintyy juurikääpää, muu-alla kehotan varovaisuu-teen. Muinaismuistoalu-eilla ei kantojen nosto ole mahdollista.

Nuorten metsien hoitoKokopuun korjuu nuoris-ta metsistä vähentää met-sän ravinnevaroja juuri sii-nä vaiheessa, kun ravintei-den tarve on suurimmil-laan. Silti koneellisella ko-kopuukorjuulla päästään usein edullisempaan rat-kaisuun kuin metsurityö-nä, vaikka kasvutappiotkin hinnoitellaan. Metsänomis-tajan saama hinta energia-puulle vaihtelee paljon koh-teen mukaan.

Kokopuun korjuussa eni-

Metsähake rahaksi?

Kantojen nosto on ainoa tunnettu keino saada kuusen juurikääpä eli maan-nousemasieni vähenemään.

Luonnonsuojeluliitto pi-tää metsienkäsittelymene-telmien monipuolistamista pohtineen työryhmän jul-kaistavia esityksiä oikean suuntaisina.

– Tärkein edistysaskel on esitys uudistaa metsälain-säädäntöä niin, että met-sien käsittely jatkuvan tai peitteisen metsänkasvatuk-sen keinoin on yksiselittei-sesti sallittua, metsäasian-tuntija Sini Eräjää kom-mentoi.

Hän lisää, että metsä-luonnon kannalta merkittä-vä uudistus on myös se, et-tei ojitettuja suometsiä tar-vitsisi enää uudistaa hak-kuun jälkeen, vaan ne voi-sivat ennallistua kohti luon-nontilaa.

Luonnonsuojeluliitto kannattaa metsänomista-jan valinnanvapauden kas-vattamista oman metsän-sä käsittelyssä. Lainsäädän-nöllä ja ohjauksella on kui-tenkin pidettävä huoli siitä, että metsäluonnon moni-muotoisuuden köyhtymi-nen taittuu ja että metsien ekosysteemipalvelut sekä hiilivarastot säilyvät.

Metsienkäsittelyä vapautettava

Kallialankoulutie 38, 38210 Vammala puh. 050 555 9352

VAMMALAN

HYÖTYKERÄYS OYKIERRÄTYS- JA KULJETUSPALVELUT

ten ravinteita poistuu kuu-sen mukana, ja kokopuu-korjuuta ei suositella, mikä-li kuusta on yli 75 % poistu-masta. Männiköissä ja leh-timetsissä ravinnehävikki

on pienempää. Lehtipuut kannattaa korjata talvella. Suositeltavinta on käyttää korjuumenetelmää, jossa puut karsitaan korjuun yh-teydessä. Ja kaikkein suosi-

teltavinta on taimikon hoi-taminen ajallaan ja koko ongelman välttäminen.

Yhteenvetona voin suo-sitella metsänomistajille il-mastotalkoisiin osallistu-

mista, mutta kohteet kan-nattaa harkita tapauskoh-taisesti.

Tapio NummiSuunnittelupäällikköLounais-Suomen metsäkeskus

energia 11.2.2011MAASEUTU 11

Suomesta pyydettyjen ja ennätyskalalautakunnassa vii-meisen vuoden aikana käsiteltyjen 10 ennätyskokoisen ka-lalajin joukossa on kaksi uutta kalalajia: merialueen här-käsimppu ja viisipiikki. Suomen kansalliskala ahven sai myös uuden ennätyksen.

Uusia ennätyskaloja ovat ahven 2,87 kg, hopearuutana 3,497 kg, härkäsimppu (merialue) 0,38 kg, makrilli 0,591 kg, miekkasärki 0,91 kg, mustakitatokko 0,160 kg ja vimpa 0,52 kg sekä pienistä, alle sata grammaa painavista lajeista siloneula 30,0 cm, törö 17,2 cm ja viisipiikki 4,5 cm.

Kalojen 2000-luvun SE-listalla on nyt 71 kalalajia, yk-si nahkiaislaji ja neljä rapulajia. Listalta puuttuu edelleen ihan tavallisia kaloja, kuten isosimppu, peledsiika ja turs-ka.

Turska oli 1980-luvulla yleinen kala Suomen vesillä, mutta katosi sitten lähes kokonaan. Viime vuosina turs-kia on jälleen tavattu vesiltämme, mutta yksilöt ovat ol-leet pienikokoisia verrattuna Atlantilla eläviin lajikump-paneihin. Turskan ilmoitusraja on 3,0 kiloa.

Kaikki lautakunnalle ilmoitetut tiedot talletetaan ennä-tyskalarekisteriin, joka on netissä osoitteessa www.vapaa-ajankalastaja.fi/ennatyskala.

Ennätyskalojen ilmoituslomakkeita ja ohjeita löytyy li-säksi osoitteesta: www.ahven.net/ennatyskalat

Ennätyskalarekisteriin 10 uutta Suomen ennätystä

Metsänomistaja on säästänyt kustannuksia ja saanut tuloja. Ravinteita kulkeutuu pois metsästä. Tärkeintä on kuitenkin, että metsä tuli hoidettua.

• sähkö kilpailukykyiseen hintaan• sähkön siirto• sähkösuunnitelmat• monipuoliset asennuspalvelut• asennus tarvikkeet• varmennus- ja määräaikais- tarkastukset

Sähköä japaljon muuta

Loimijoentie 65, Alastaro•puh. 02 76 431•www.sallila.fi

Kierrätä autosi OIKEIN!www.suomenautokierratys.fi

nut viimeisen kymmenen vuoden aikana noin 11 mil-joonaa euroa. Satsaaminen on tullut tarpeeseen, sil-lä Buri toteaa paikallises-sa elinkeinorakenteessa ta-pahtuneen suuria, muualla-kin Suomessa tutuksi tullei-ta muutoksia.

– Työpaikkarakenteem-me on muuttunut kahden-

Laitila11.2.2011MAASEUTU12

Teijo Rantanen

Vakkasuomalainen Laitila panostaa perheiden perus-palveluihin sekä vastaa kas-vavan työperäisen muuton tarpeisiin rakentamalla li-sätiloja

Valtatie 8:n ja Uuteen-kaupunkiin johtavan kan-tatie 43:n risteyksessä sijait-seva Laitila on määrätietoi-sesti kehittyvä maalaishen-kinen kaupunki. Juuri Lai-tilan sijainti antaa mahdol-

lisuuksia kaupan ja teolli-suuden kasvulle.

Tuorein konkreetti-nen esimerkki munapitä-jänäkin tunnetun kaupun-gin elinvoimaisuudesta on Osuuskauppa Keulan vilk-kaan risteysalueen liepeil-le rakentama 6 500 neliön kauppakeskus, joka avattiin vuonna 2009. Laitilassa toi-mii myös kasvavia ja hou-kuttelevaa kaupunki -brän-diä levittäviä yrityksiä, etu-nenässä valtakunnallisen

median kautta tunnetta-vuuttaan edistänyt ja vuo-den yritykseksikin valittu Laitilan Wirvoitusjuoma-tehdas.

Laitilan kaupungin elin-keinoasiamies Esa Buri kertoo, ettei nähdynlainen kaupan ja teollisuuden alo-jen kehitys ole ollut Laiti-lassa pelkkää sattumaa.

– Elinkeinoelämän kehit-tämiseen on satsattu pal-jon. Toimitilarakentami-seen kaupunki on panosta-

INFO

Laitila lukuina:perustettu: 1868kaupungiksi: 1986asukasluku: n. 8450maapinta-ala: 531 km2vesipinta-ala: 14 km2elinkeinojakauma:

- alkutuotanto 10,5% - teollisuus- ja rakennus 43% - palvelut 46,5%

työttömyys- prosentti(31.12.2010): 7,5

■■■■■■

■

Laitila kehittyy valtatien varrella

Vakkasuomalainen Laitila panostaa perheiden peruspalveluihin sekä vastaa kasvavan työperäisen muuton tarpeisiin.

SISUSTUS-suunnittelijaPauliina Ylenius

kymmenen vuoden aikana niin, että alkutuotannon työpaikat ovat puolittu-neet. Teollisen- ja palvelu-alan työpaikkoja on enem-män kuin koskaan ennen, hän valaisee.

Kasvua haetaanLaitilan työpaikkaomava-raisuus on Esa Burin mu-kaan maakunnan neljän-neksi suurin. Näin ollen Laitilassa käydään enem-män töissä muualta kuin päinvastoin. Laitilan kau-pungin johto tiedostaa ti-lanteen, ja tavoitteena on-kin saada pendelöijät muut-tamaan työnsä perässä Lai-tilaan.

– Rakenteilla on muun muassa vuokrakerrostalo sekä -rivitalo. Pyrkimykse-nä on vastata yritysten kas-vavaan työvoimatarpeeseen rakentamalla uusia asunto-ja muuttajille, Buri paljas-taa.

Laitilassa kiinnitetään huomiota kasvun myö-tä myöskin kaupunkilais-ten viihtyvyyteen sekä per-heiden perustarpeiden tyy-dyttämiseen. Toisaalta uu-det hankkeet houkuttelevat myös mahdollisia muutta-jia.

– Laitilassa on jäähalli, uimahalli ja rakentamisoh-jelmassa uusi palloiluhalli. Päiväkotia laajennettiin vii-me vuonna ja valmistumas-sa on uusi keskustan ala-as-te, jonka kustannusarvio on noin kuusi miljoonaa eu-roa, hän mainitsee, ja lisää vielä että myös kulttuuriin on satsattu paljon. Siitä esi-merkkinä vuonna 2006 val-mistunut Kustaa Hiekan kirjasto.

Maatalous yhä merkittävääVaikka Laitilassa onkin koettu viime vuosikym-meninä elinkeinoraken-teen muutos, ei maatalous ole kuitenkaan tyystin ka-donnut kaupungin alueel-

ta. Esimerkkinä maatalou-den kannattavuudesta toi-mii munatuotanto, joka ei ole vain vanhentunut myyt-ti Laitilasta, vaan kukoista-va liiketoimi, joka tosin se-kin käy läpi Esa Burin mu-kaan jonkinlaista muutok-sen aikakautta.

– Munivia kanoja Lai-tilassa on noin 400 000. Määrä on kasvussa, vaikka munatilojen määrä vähe-nee. Eräänkin kanalayrit-täjän suurkanalan tuleva laajennus lisää kapasitee-tin munivien kanojen osal-ta yhteensä 150 000 kappa-leeseen ja nuorikkojen 75 000:en. Maatalouden osal-ta myös sianlihan ja viljan tuotanto sekä metsätalous ovat huomattavia.

Buri lisää vielä, että omi-naista laitilalaiselle maata-loudelle on ollut laaja eri-koisvihannesviljely, joka johtuu rikkonaisista ja ha-janaisista peltoalueista. Lai-tila tuottaakin muun muas-sa 80% koko Suomen var-haisporkkanoista.

Laitilan alueen asuttami-sen juuret ulottuvat kauas, viiden tuhannen vuoden päähän, jolloin ensimmäi-set kalastajat ja hylkeen-pyytäjät asettuivat nykyisen Nästin ja Leinmäen kylien seuduille. Tuolloin elan-to saatiin merestä ja metsi-en riistasta. Laitilan histo-riallinen merkittävyys käy ilmi muun muassa useista arvokkaista arkeologisista löydöistä, varsinkin Unta-malan kylän alueella, jon-ne on perustettu arkeologi-nen keskus. Vahvoja perin-teitä ja värikkään historian omaava Laitila onkin aset-tanut tavoitteekseen säilyä itsenäisenä, samalla vaa-lien suhteita naapureihin-sa, etenkin Vakka-Suomen kuntiin ja pohjoisen puolel-la Raumaan.

– Laitilan lähtökohtana on itsenäisyys, ja yhteis-työtä tehdään tarpeen mu-kaan. Tärkeintä on kuiten-kin kuntalaisten hyvinvoin-ti, Buri päättää.

Laitila 11.2.2011MAASEUTU 13

Suomen maailmanlaajuisestikin erittäin kattava energia-tehokkuussopimusjärjestelmä täydentyi helmikuun alussa Toimitilojen toimenpideohjelmalla. Se on kiinteistöomis-tajien työkalu, jonka avulla he voivat osallistua kansallis-ten energiatehokkuustavoitteiden saavuttamiseen. He-ti alussa mukaan liittyy 15 merkittävää toimitilakiinteis-töjen omistajaa. Ohjelman ovat kehittäneet työ- ja elin-keinoministeriö, Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry sekä Motiva yhteistyössä alan usean keskeisen toimijan kanssa.

Liittyessään toimenpideohjelmaan yritys esittää kiin-teistökantansa energiankulutuksen ja säästötavoitteensa sopimusaikana. Näkökulmina ohjelmassa on huomioitu omistajan energiankäytön lisäksi myös vuokralaisten se-kä kiinteistönhoidon ja ylläpidon energiakulutukset. Mu-kaan tulijoita kannustetaan uuden teknologian ja toimin-tatapojen käyttöön.

TEM tukee energiatehokkuussopimuksiin liittyneitä yrityksiä mm. rahoittamalla kehityshankkeita, tukemal-la energiainvestointeja ja myöntämällä pienille yrityksille korotettuja tukia energiakatselmuksiin.

Lisätietoja verkossa osoitteessa: www.energiatehokkuus-sopimukset.fi [http://www.energiatehokkuussopimukset

Energiatehokkkuutta toimitiloihin

Turussa keväällä laaja puutaloseminaariLounais-Suomen Puumiehet, Turun kaupunki ja Puu-miesten Liitto järjestävät kaksipäiväisen ja korkeatasoi-sen Puurakentaminen on ekoteko -seminaarin Turun kaupungin auditoriossa, kaupungintalolla sekä kiertoaje-luna. Tuolloin tutustutaan neljä puurakentamisen vuosi-sataan Turussa ajellen laajimpiin Suomessa säilyneiden puualueiden äärelle.

Järjestäjät vakuuttavat, että seminaariin 7.4.–8.4. on saa-tu Suomen ja Ruotsin parhaat asiantuntijat kertomaan nykyaikaisesta puurakentamisesta, sen järjestelmistä se-kä tulevista puun käyttöä helpottavista rakennusmäärä-yksistä.

Ensimmäinen seminaaripäivä pidetään kaupungin ti-lavassa auditoriossa ja päivän huipentaa Turun kaupun-gin vastaanotto ja illallinen vuonna 1812 valmistuneessa upeassa kaupungintalossa, jossa kaupunginhallitus on ko-koontunut jo 125 vuoden ajan.

Toisen päivän aloittaa lyhyt luento-osuus hotellin koko-ustiloissa ja sen jälkeen tutustutaan kiertoajelulla turkulai-seen puurakentamiseen ja säilytettyihin puutaloaluekoko-naisuuksiin asiantuntevien oppaiden avulla. Retki aloite-taan 1700 –luvun säilyneistä kohteista ja päätetään 2000 –luvun tunnetuimpiin puurakentamisen näytteisiin.

Teijo Rantanen

Laitilassa järjestettävät mu-namarkkinat ovat jo vuo-desta 1972 edistäneet omal-ta osaltaan Laitilan mainet-ta niin munapitäjänä kuin myös eläväisenä kaupunki-na, jossa maalaiselämä yh-distyy kaupunkilaisuuteen. Laitilan keskustassa viik-koa ennen juhannusta ko-koontuva markkinaväki pi-tää laajalti tunnettua muna-karnevaalia lähtölaukauka-uksena kesäkauteen.

Tapahtuman kaksi pää-katua, Keskuskatu ja Vihto-rinkatu, suljetaan markki-noiden ajaksi osittain tori-alueeksi, jotta paikalliset ja hieman kauempaakin tul-leet myyjät voivat pystyt-tää kojunsa pöytineen nii-den varrelle. Myyntipaik-koja alueelle vuokrataan tä-tä nykyä lähes 300.

– Tavaramerkkimme ovat alusta asti olleet laaja markkinatori sekä moni-puolinen, maksuton ohjel-matarjonta, jossa painottuu paikallisuus ja alueellisuus, kertoo Laitilan kulttuuri-sihteeri Jukka Vehmas, ja jatkaa:

– Munamarkkinatori on monipuolisuudessaan vä-rikäs. Kananmuna on esil-lä sekä ohjelmassa että to-rilla; munia on aina saata-

vana. Emme ole tosin tutki-neet, kuinka moni tulee ta-pahtumaan ostamaan juu-ri munia.

Hyvältä näyttääVuosien saatossa kolmi-päiväisestä kaksipäiväisek-si tiivistyneen tapahtuman esiintymislavalla on tarjolla runsaasti musiikkiesityksiä sekä huumoripitoista oh-jelmaa. Markkina-alueen ohessa toimii myös omana alueenaan yhteistyökump-panin järjestämä Romuto-ri, jossa vanhoille tavaroille etsitään uusia omistajia.

Vehmaksen mukaan taustalla toimivan yhdis-tyksen voimin järjestetty-jen munamarkkinoiden tulevaisuus näyttää hyväl-tä, kunhan talkootyöläis-ten työmäärä saadaan py-symään ennallaan.

– Munamarkkinoiden suosiosta ja samojen myy-jien toistuvasta osallistu-misesta päätellen Laitila on hyvä myyntipaikka.

Ensi kesänä Laitilan Mu-namarkkinat järjestetään 18.-19.6. Ohjelman suun-nittelu on vielä kesken, mut-ta luvassa on paljon musiik-kia sekä jotain uutta ja rä-väkkää, ja myös taiteen ys-tävien kannattaa lähteä pai-kan päälle.

Munamarkkinat, laitilalainen perinne

Korvamerkkien irtoaminen aiheuttaa eläimen omistajal-le lisätyötä ja -kustannuksia sekä seurauksena tapaturma-vaaran erityisesti aikuisia eläimiä merkittäessä. Vuosina 1998–2005 sattui nautojen korvamerkinnän yhteydessä yhteensä 68 korvaukseen johtanutta tapaturmaa. Kolmas-osa tapaturmista oli vakavia, eli niistä seurannut työkyvyt-tömyys kesti yli 30 päivää.

Suurin osa tapaturmista on sattunut eläimen heilautta-essa päätään tai riuhtaistessa itsensä muutoin käsittelijän otteesta, jolloin käsittelijä kaatuu ja samalla loukkaa itsen-sä. Tyypillistä on myös, että sormet tai käsi jäävät eläimen pään ja parsi- tai muiden rakenteiden väliin. Muita tapa-turmia olivat mm. revähtymät, iskut kasvoihin ja puris-tumiset. Useimmiten käsittelijä oli tullut pusketuksi son-nia merkitessään.

TTS muistuttaa, että käsittelyyn tulisi saada laatua va-hinkojen ehkäisemiseksi. Vuonna 2008 julkaistussa tie-dotteessa esitellään turvallisia tapoja nautojen korva-merkkien kiinnittämisessä. Huomion kohteina ovat työ-tavat, eläimen käsittely kiinnitystilanteessa, käsittelyvä-lineet ja käsittelytilat. Neuvot ovat yksinkertaisia, mutta keskeinen sanoma on, että vähäiseltä tuntuvaan toimen-piteeseen kannattaa suhtautua kuitenkin vakavasti.

Aiheesta: Sujuva ja turvallinen nautojen korvamerkin-tä. TTS tutkimuksen tiedote 2/2008 (605).

Eläinten käsittelyyn laatua

Marjut Haapanen

Prötti, klimppisoppa ja sah-ti toimivat satakuntalaisit-tain mainiosti esimerkkei-

nä paikallisesta slow foo-dista. Aitoja, puhtaasti tuo-tettuja raaka-aineita perin-teisillä resepteillä valmis-tettuna ja ajan kanssa ruo-

kapöydässä nautittuina. Ei mitään pikaruokaa, vaan trendikästä lähiruokaa.

Pohjois- ja Itä-Satakun-nassa sekä Länsi-Pirkan-

maalla on käynnistynyt Manner-Suomen maaseu-dun kehittämisohjelmaan sisältyvä ”Slow Foodilla li-säarvoa Joutsenten reitti ry:n ja Aktiivinen Pohjois-Sa-takunta ry:n toimintaryh-mien alueen ruokaketjuun” -esiselvityshanke. Sen ta-

voitteena on selvittää, onko paikallisilla ruoantuottajil-la sekä ravintola-, pitopal-velu- ja matkailuyrittäjillä kiinnostusta lähteä edistä-mään slow food -toimintaa alueella ja hyödyntää voi-mallisemmin seudun lähi-ruokatuottajien elintarvik-

keita. Hankkeessa toimii yhteistyössä Satafood Ke-hittämisyhdistys ry.

– Kuluttaja on tänä päi-vänä yhä terveystietoisem-pi ja haluaa nauttia terveel-lisiä, monipuolisia aterioi-ta. Ruokaa arvostetaan ja lähiruokaa pidetään puh-

maatalous11.2.2011MAASEUTU14

Slow Foodia märehditään ympäri maailmaa

Marjut Haapanen

Mikko Mattila Venesjär-veltä naurahtaa, jotta hä-nen piti hankkia reilut kol-me vuotta sitten pari high-landeria 65-vuotislahjak-seen. Suunnitelmissa oli pienimuotoista maatila-matkailua ja Ylämaan kar-ja olisi ollut vetonaulana laavutien varrella. Kahta ei myyty, kun vasta kolme muodostaa lauman ja sil-loin johtajuus on selkeästi voitettavissa. Lopulta Mat-tilan tilalle tulikin 11 etu-tukkalehmää.

– Ajattelin, että kuluu sit-ten aika eläkeläisenä. On se kulunut. Nyt highlanderei-ta on 30, joista 12 tiineenä.

Se laavu ja vankkurikyy-ti on toistaiseksi vaihees-sa, kun tuli tämä Venesjär-vi Highland. Oma myymä-

lä on kyllä tarkoitus ensi kesänä vanhaan valjashuo-neeseen rakentaa.

Menekkiä Ylämaan kar-

jan lihalla on; sen viedään isännän mukaan käsis-tä. Niinpä Mattilan tilal-la on verkostoiduttu mui-

den tuottajien kanssa ei oo -myymisen välttämiseksi. Slow Food -hankekin kiin-nostaa yhteisöllisyytensä takia.

Kelpaa papillekinVenesjärvellä myydään li-ha kotoa, vain suuremmat erät kuljetetaan. Teurastus tapahtuu Ulvilassa Vuoren-maan tilalla.

– Siellä liha raakakyp-sytetään, pistetään vakuu-miin ja tuodaan pakastee-na meille. Isot teurastamot eivät näitä eläimiä ota, kun sarvet eivät mahdu porteis-ta.

Lihoiksi Highlander voi-daan pistää vasta 3,5-vuo-

tiaana ja vasikkakin imee 8 kuukautta, joten karja on todellista slow foodia. Teh-dasmaisuuskin on tuotan-nosta kaukana. Eksootti-sen näköiset yksilöt viih-tyvät laitumilla, joissa on myös kalliota, kiviä ja pui-ta. Vapaudesta karjan erot-taa sähköpaimen, mut-ta ruoan luota harvemmin karataan.

– Näiden eläinten kanssa täytyy olla ja jutella. Kutsun jokaista nimeltä ja ne tun-tevat meidät. Heinäpaaleja tuova Ursus nuollaan välil-lä lamppuja myöden; niin

Venesjärvellä luotetaan vähärasvaiseen Näiden eläinten kanssa täytyy olla ja jutella.

Laumanjohtaja Poncho tarkastaa Tiina Ylösen leipäpussin sisällön.

Mattilan tilalla Venesjärvellä käyskentelee highlandereita, joilla slow food on verissä. Rauhalliset ruohonsyöjät ovat vähärasvaisia ja rautapitoisia.

INFO

Slow Food -liike on kansainvälinen lähi-ruokakonsepti, jonka perusideologiana on, että ruoan on oltava hyvää, puhtaasti tuo-tettua ja ruoan tuottaja saa tuotannosta riittävän korvauksen. Muita liikkeen tavoit-teita ovat mm. paikallisten ruokatraditioi-den ylläpitäminen ja kestävän tuotannon

■ edistäminen.Slow Food -liike alkoi 1980-luvulla Itali-

assa vastaiskuna pikaruokaketjujen yleis-tymiselle. Mukana on jo 150 maata ja 100 000 jäsentä. Liike puolustaa elämän pieniä nautintoja ja inhimillistä rytmiä.

■

Elämän pieniä nautintoja

Lusto/Sanna Jääskeläinen

Parhaillaan on käynnissä Vuoden Maatalouslomitta-ja 2011 -kilpailu. Sen kun-takilpailut käytiin 19. tam-mikuuta ja seuraavaksi ovat vuorossa aluekilpailut, jot-ka pidetään 13. huhtikuuta. Satakunnassa aluekilpailu käydään Huittisten ammat-ti- ja yrittäjäopistolla.

Kymmenen aluekilpai-lun voittajaa mittelee mes-taruudesta Farmari-maa-talousnäyttelyn yhteydessä Porin Kirjurinluoto Are-nalla. Finaalin viimeiset tehtävät käydään näyttely-alueella perjantaina 1. hei-näkuuta aamupäivällä. Pal-kinnot jaetaan puolenpäi-vän aikaan.

– Kilpailu on saanut maa-talousnäyttelyissä hyvän vastaanoton, kertoo Maa-talouslomittajat ry:n toi-minnanjohtaja Raimo Ki-vineva.

– Yleisö on ollut mu-kavasti ja erityisesti maa-talousyrittäjät ovat olleet kiinnostuneita ja tulleet keskustelemaan.

Maatalouslomittajakil-pailun finaali on järjestet-ty maatalousnäyttelyn yh-teydessä jo noin 15 vuo-den ajan, ei kuitenkaan jo-ka vuosi. Viimeksi kisa käy-tiin Farmari-näyttelyn yh-teydessä Lahdessa vuonna 2008.

Monta taitoa mitataanMaatalouslomittajille am-

mattitaitokilpailu on hyvä tapa tehdä ammattia tun-netuksi yleisölle ja samalla lisätä ammatissa jo toimi-vien ammattitaitoa. Raimo Kivineva on ollut mukana ideoimassa kilpailua 1990-luvun alkupuolella.

– Kilpailu on noudatta-nut samaa muotoa jo pit-kään. Kilpailut alkavat kun-tatasolla, jatkuvat alueittain ja finaaliin pääsevät alue-kilpailujen voittajat.

Finaali on kaksipäiväi-nen. Tänä vuonna ensim-mäinen kisapäivä käydään

Huittisten ammatti- ja yrit-täjäopistolla Kokemäellä, jossa muun muassa lypse-tään ja tehdään traktori- ja konetehtävät.

Maatalousnäyttelyalu-eella suoritetaan seuraava-na päivänä teoreettisia osi-oita, ruokintatehtäviä sekä hevosiin ja lampaisiin liit-tyviä tehtäviä. Lisäksi on sosiaalisiin taitoihin liitty-vä esiintymistehtävä.

– Kilpailu on monipuo-linen, kuten on lomittajan ammattikin, Kivineva sa-noo.

Lomittajilla haasteita

Lomittajakilpailu on myös koulutustapahtuma. Pää-vastuu Vuoden Maatalous-lomittaja 2011 -kilpailun järjestämisestä on Melalla.

– Kilpailukysymyksiin on koottu lomitustyön kannal-ta keskeiset asiat, joten kil-pailumateriaalia voi käyttää myös ammattitaidon kehit-tämiseen ja koulutustarkoi-tuksiin, sanoo yhteyspääl-likkö ja kilpailun johtaja Pia Lahin Melasta.

Maatalouslomittajan am-

matissa työskentelee täl-lä hetkellä noin 5 000 hen-kilöä. Työvaiheiden kor-vaaminen automatiikal-la ja kasvavat karjamäärät takaavat, että työssä tule-vat käyttöön sekä pää- et-tä hartiavoimat. Ammatis-sa voi myös erikoistua, sillä esimerkiksi hevosten mää-rä tiloilla lisääntyy nopeas-ti.

Kepun Kone on jo melko vanha, vuodelta 2002. Persun kone on upouusi, aivan tämän kuun alus-ta. Kepun kone saattaa olla vieläkin tähän aikaan so-pivasti viritetty, persun vielä vähän kokeilematon. Mutta kyllä koneet kelpaavat hyvin rinnakkain, eivät ne pahasti yski tai toisiansa syö. Seuraava ei ole var-sinaista ja syvällistä testaavaa vertailua, vaan ehkä vain virike lukijalle tutustua koneisiin.

eli perussuomalaisten maaseutuohjelma - Maaseudulla kasvaa kaikki - on tuoretta tavaraa. Sii-nä ei ole havaittavissa suoranaisia samanlaisuuk-sia minkään muun ohjelman kanssa. Ilmiö, mikä on käynyt ilmi persujen tuoreen ilmasto-ohjelman ja metallin taannoisen ilmastopoliittisen lausunnon välillä.Molemmat ohjelmat ovat mitä ilmeisimmin laati-

joidensa näköiset. Kepun maaseutuohjelmassa laa-tijoita ei luetella (mutta paistaa aurinkoisesti läpi), persujen ohjelmassa kylläkin. Kepun ohjelma sylei-lee niin teoriaa kuin käytäntöäkin, persut sukeltavat suoraan niin syteen kuin saveenkin kuitenkin koh-tuullisen kovan kallion pohjalta. Kepun ohjelmassa on muun muassa eräänlaista panteismia, kun tode-taan, että maaseudun tärkein tuote on maaseutu it-se. Mutta kyllä filosofista otetta löytyy persuiltakin, kun lyhyitä iskulauseita on koottu ohjelmatekstin oikealle puolelle omaksi palkikseen. Esimerkkeinä: Tiet kuntoon - suorat tiet vievät menestykseen. Ja: Hevosharrastus antaa juuria ja siipiä: iloa, elämyksiä ja 15 000 työpaikkaa.

persut esittävät maa- ja metsätalousministeri-ön ja ympäristöministeriön yhdistämistä luonnon-

varaministeriöksi. Sen verran isänmaallisia ja esival-taa kunnioittavia he ovat, että kirjoittavat noiden ministeriöiden nimet isolla alkukirjaimella. Kokoa-misajatus ei ole vallan vieras kepuillekaan, sillä jo ennen ympäristöministeriön perustamista niissä pii-reissä kaavailtiin (jopa USA:sta mallia ottaen) luon-nonvaraministeriötä. Ja eikös joku maa- ja metsä-talousministerikin ole hiljattain jotain sensuuntais-ta esittänyt.Maauskon mielestä persujenkin ohjelmasta huo-kuu maausko. Kepuillehan maausko on peruskau-raa. Soinilta on joskus livahtanut maaseudun kan-nalta arveluttavia sammakkoja, mutta toivoa sopii, että persujen ohjelma on heidän linjansa maaseu-dun kehittämiseen.

taana, huomauttaa KV-koordinaattori Krista Anti-la Aktiivinen Pohjois-Sata-kunta ry:stä.

Hän painottaa, ettei Slow Food ole yhtä kuin herro-ja syömässä pitkään, hyvin ja kalliisti. Hyvän, puhtaan lähiruoan pitää olla jokai-sen etu.

– Maailmalla haetaan elämyksiä toisten maiden keittiöistä tekemällä Slow Food -ruokamatkoja. Nyt-kin eräs italialainen ryhmä on kiinnostunut tulemaan ruokamatkalle Pohjois-Sa-takuntaan.

Pöytäkunta vireilläYksi tapa edistää Slow Food -kulttuuria on perustaa pöytäkuntia, vapaamuotoi-sia yhdistyksiä. Tähän on päädytty mm. Uudessakau-

pungissa. – Nyt esiselvitysvaiheessa

katsotaan, onko tässä pai-kallisesti ideaa viedä eteen-päin eli löytyykö kiinnos-tusta. Hanke järjestää ke-vättalvella slow food -tutus-tumismatkan Italiaan Pie-monteen, ja Satafood kar-toittaa kiinnostusta paikal-liseen tapahtumaan yhdes-sä Suomen muiden pöytä-kuntien kanssa, Krista An-tila kertoo.

Hankkeesta on jo pidetty kaksi infotilaisuutta, Kan-kaanpäässä ja Sastamalas-sa. Aiheesta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä Sata-foodiin.

maatalous 11.2.2011

n MAAUSKO

MAASEUTU 15

Maailmalla haetaan elämyksiä toisten maiden keittiöistä.

mieleinen on ruokkijan vierailu, tilan emäntä Tiina Ylönen hymähtää.

Hän on ravintolakokki ja Mattilan tilalta lihan muka-na saakin ruokaohjeita.

Mikko Mattila hymäh-tää tv-kokki Maija Silven-noisen todenneen highlan-derin lihasta, että kuin en-simmäistä kertaa olisi saa-nut kunnon lihaa käsiinsä.

– Liha vaan pyöritetään palloksi tai painetaan pih-viksi, lisätään suolaa ja pip-puria. Ei tarvita kananmu-naa eikä korppujauhoja. Meillekin tuli pappismies liperit kaulassa mustal-la Volvolla ja huikkasi, et-tä onko sulla niitä äijäpih-vivärkkejä.

Maatalouslomittajat kilpailevat Farmarissa

Lomittajakilpailun lypsyosuus käydään oppilaitoksella jo edellisenä päivänä. Kilpailu huipentuu Farmari-näyttelyssä.

RaiMo Kivineva

Kepu ja persu pikatestissä

Vähemmän byrokratiaa

Kylien markkinoinnissa on aina tekemistä. Tarvitaan esimerkiksi perusesitteitä kylästä ja sen nähtävyyk-sistä, palveluhakemistoja,

nettisivuja, videomateriaa-lia, pelejä – vain mielikuvi-tus asettaa rajat. Ja lopputu-loksena kylä pääsee esille li-säten vetovoimaansa.

Esimerkiksi nuorten ta-pahtuma on samalla tärkeä markkinointivaltti ja lisää nuorison viihtymistä koti-seudullaan.

– Tapahtuman pitää olla uusi tai vähintään ammoi-sesta uudelleen lämmitetty, Raisa Ranta neuvoo.

Rahaa on jaossa aika mu-kavasti. Lasten ja nuorten hankkeisiin saa 75 prosen-tin tuen, ja osan omarahoi-

tuksestakin voi korvata tal-koilla.

– Jos esimerkiksi raken-nuskustannukset ovat 800 euroa, maksat omistasi vain reilut 60 euroa. Hyvä idea ja sopivasti talkoohenkeä tuottavat pieniä ihmeitä. Leader-rahalla saadaan to-si hyvä hyötysuhde.

Karhuseudun vetovoi-mankin tuki on tuntuvat 70 prosenttia. Byrokratia on näissä Leader-hankkeissa vähennetty minimiin. Han-keneuvojan puoleen kyl-lä sopii kääntyä jo hakulo-makkeita täytettäessä.

– Ottakaa yhteyttä jo suunnittelun alkuvaihees-sa, niin katsotaan laskelmat yhdessä kuntoon, kehottaa uusista mahdollisuuksista innostunut Raisa Ranta.

Hakuaikaa on jäljellä 14.3. asti, ja ideoiden to-teutusaikaa tuleva kesä se-kä syksy.

Hankkeista on infotilai-suudet Harjavallassa Hotel-li Hiittenharjussa maanan-taina 7. helmikuuta ja Po-rissa Liisanpuistossa kes-kiviikkona 9. helmikuuta. Karhuseudun kotikulmat nuorille esitellään kumpa-nakin iltana alkaen kello 17.30 ja Karhuseudun ve-tovoima kello 19.30.

maaseutu11.2.2011MAASEUTU16

Marjut Haapanen

Muksujen satumaa kaipaa remppaa? Kylän nettisivut ovat vasta haave? Talkoo-voimaa on, mutta muutama satku tai tonttu uupuu hy-vän idean toteuttamisesta? Karhuseutu jelppaa myön-tämällä Leader-rahaa yh-distysten hyville ideoille.

Karhuseudun kotikulmat tähtää lasten ja nuorten va-paa-ajan mahdollisuuksien parantamiseen. Karhuseu-dun vetovoima puolestaan tukee kylien markkinointia ja uusien tapahtumien jär-

jestämistä.– Tänä vuonna Karhu-

seudulla satsataan erityi-sesti lapsiin ja nuoriin. Näi-den kahden hankkeen sii-vittämät ideat tulevat mää-rittelemään, mitä ensi kesä-nä tehdään, mutta kuvitel-la jo voi: lasten ja nuorten harrastuspaikkojen tai ui-marannan kunnostamista, pelikentän tai frisbeegolf- radan rakentamista, uu-sia mahdollisuuksia skeit-taajille ja temppupyöräili-jöille.

– Tärkeää on, että idea ja

tarve tulevat kyläläisiltä it-seltään, miettii hankeneu-voja Raisa Ranta Karhu-seutu ry:stä.

Mahdollista on myös hankkia bändikerholle soit-timia tai teinitiimille urhei-

luvälineitä.– Sählymailat ja vastaavat

eivät tähän käy, sillä hankit-tujen tavaroiden pitäisi kes-tää vuosia.

Karhuseudulta

Hankeneuvoja Raisa Ranta on innoissaan, kun uusien hankkeiden kautta saadaan rahoitusta pieniin mutta tärkeisiin asioihin. Karhu-seudun aluetta ovat Harja-valta, Kokemäki, Luvia, Nak-kila, Porin maaseutualueet ja Ulvila.

Mahdollista on myös hankkia bändikerholle soittimia tai teinitiimille urheilu-välineitä.

Koulut ja kurssit

kotikulmille

kaikkea kivaa

maaseutu 11.2.2011MAASEUTU 17

Keskeinen metsien käyttöä ja metsätalouden valtion-tukia koskeva lainsäädäntö on uudistumassa. Samal-la yhdistetään nykyiset 13 metsäkeskusta yhdeksi val-takunnalliseksi metsäkes-kukseksi ja säädetään laki metsäkeskuksen tietojär-jestelmästä.

Pienpuun energiatukiUudella pienpuun energia-tuella eli petu-tuella edis-tetään pienikokoisen puun energiakäyttöä, joka on korkeiden tuotantokustan-nusten vuoksi useimmiten liiketaloudellisesti kannat-tamatonta. Tavoitteena on nostaa metsähakkeen vuo-tuinen käyttö 13,5 miljoo-naan kuutiometriin vuo-teen 2020 mennessä. Uu-

si tukijärjes-telmä edellyt-tää Euroopan komission hyväksyntää, minkä vuok-si petu-tuki on todennäköi-sesti tulossa voimaan aikai-sintaan ensi syksynä.

Petu-tuki on harkinnan-varainen veronalainen tu-ki, jota voidaan myöntää nuorten metsien hoito- ja ensiharvennuskohteilta korjattavalle energiapuulle. Tuen määrä tulee todennä-köisesti olemaan 10 euroa kuutiometrille ja sitä mak-setaan enintään 45 kuutio-metrille energiapuuta heh-taaria kohti. Hehtaarikoh-tainen enimmäismäärä ar-vioidaan kiinteistökohtai-sesti. Petu-tuen saaminen edellyttää, että vähintään 40 kiintokuutiometrin puuerä luovutetaan energiakäyt-töön ja että puuerästä on

olemassa mittaustodistus. Luovutusvaatimus ei täyty, jos maanomistajan ja ener-giapuuerän käyttäjän välillä on laissa määritelty perhe- tai taloudellinen sidos.

Uusi tuki korvaa nykyi-seen kemera-lakiin sisälty-vät energiapuun korjuutu-en ja haketustuen. Kemera-tuesta poiketen pienpuun energiatukea eli petu-tukea voidaan myöntää muiden-kin kuin yksityisten maan-omistajien metsistä saata-valle puulle, ei kuitenkaan valtiolle.

Kemera-tukiin muutoksiaYhtä aikaa petu-lain kanssa on tulossa voimaan uusi ke-mera-laki, jonka eduskun-ta on hyväksynyt jo vuonna 2007. Lain voimaantullessa

kemera-tuen piiristä pois-tuvat energiapuun korjuun ja haketuksen lisäksi pys-tykarsinta, kantojen nosto sekä pellonmetsitys. Nuo-ren metsän hoitoon myön-

nettävä tuki on tarkoitus muuttaa samansuuruisek-si siitä riippumatta, onko kysymys taimikonhoidosta vaiko nuoren kasvatusmet-sän harventamisesta. Tuen

määrästä sekä työlajien yk-sityiskohtaisista ehdoista säädetään asetuksella, jota valmistellaan maa- ja met-sätalousministeriössä.

Uudistaminen jatkuuMetsien hoitoa ja käyttöä ohjaavaa metsälakia uudis-tetaan kahdessa vaihees-sa. Vuodenvaihteessa tuli-vat voimaan perustuslain edellyttämät lähinnä tek-nisluontoiset muutokset. Uudistuksen jatkoa pohti-nut työryhmä esittää lain-säädännön uudistamista siten, että metsien hakkuu-ta koskevia rajoituksia vä-hennetään. Metsän uudis-tamisvelvoite hakkuun jäl-keen tulee työryhmän mu-kaan säilyttää. Valmistelu-työ jatkuu työryhmän suo-situsten pohjalta maa- ja metsätalousministeriössä.

Janne Uitamoviranomaispäällikkö Lounais-Suomen metsäkeskus

Metsälainsäädäntö uudistuu

Metsänhoito sisältää oman tukijärjestelmän.

tiina ahonen

koneet ja laitteet11.2.2011MAASEUTU18

Pakut kaupaksi

Hyundai saimyyjän RaumalleKeskusautohalli Oy ja Hyundai Motor Finland Oy ovat tehneet sopimuk-sen Hyundai henkilö- ja ta-vara-autojen myynnin ja huollon aloittamisesta Rau-man toimipisteessä helmi-kuun alussa. Toimipistees-sä on ennestään Renault ja Volvo edustus.

Vuonna 1927 perustettu Keskusautohalli Oy edus-taa Volvo, Renault, Dacia, Hyundai, Suzuki ja Isuzu henkilö- ja pakettiautoja viidellä eri paikkakunnalla. Toimipisteet sijaitsevat Tu-russa, Raisiossa, Forssassa, Raumalla ja Salossa.

Pinky, Twinky, Goil Rush, Rainbow Warrior II, Hin-ki.... Siinä makua, miten polkupyörät voidaan ni-metä, kunhan niille on saa-tu persoonallinen ilme.

Kankaanpäässä otettiin ja kaivettiin kyliltä van-hat polkupyörän raadot ja pantiin kampe kiertämään. Näitä hylättyjä polkupyöriä tai niiden osia lojuu mail-la varmasti runsain määrin, ja jos joku ehtisi niille teke-mään jotain, saattaisi syn-tyä melkoisia taideteoksia ja käyttörautoja.

Kankaanpään työtalkoi-siin ei kelpuutettu valmii-ta pyöriä, vaan projektis-sa haluttiin hyödyntää hy-lättyä materiaalia. Neljä kankaanpääläistä kuvatai-telijaa avustajineen innos-tui asiasta ja hihat pistet-tiin heilumaan alkusyksys-tä 2010. Vanhoja pyöriä ke-rättiin nuorisotoimen avus-tuksella kankaanpääläisko-

tien varastojen kätköistä. Hannu Ahosolan, Jaakko Autereen, Toni Halosen ja Jukka Isokosken johdolla lopputuloksena syntyi kah-deksan mainioita, huolel-la ja rakkaudella korjattua pyörää, jotka ovat saaneet värikkäät nimet.

Keväällä käyttöön

Kankaanpään kaupungin-museon vanhojen polku-pyörien korjauspajan he-delmät ovat siis valmiita. Pajan tarkoituksena on ol-lut tuottaa pyöräily- ja tai-dekaupunkina tunnetun

Kankaanpään katukuvaan lainattavia citypyöriä.

Pyöräpajan myötä teki-jät harjaantuivat pyörän-korjaustaidoissa mestari-tasolle. Miksi samaa ei voi-si toteuttaa missä tahan-sa, kunhan käsityötaidoille osataan varata aikaa ja an-netaan tilaa?

Pyörät ovat esillä Kan-kaanpään kaupunginmu-seossa 12.2.-8.5. jonka jäl-keen ne juhlallisesti ajetaan Kankaanpään keskustaan.

Samaan aikaan museos-sa nähtävänä myös kesän 2010 lasten luovan toimin-nan leirillä tuunatut pyörät (5 kpl) ja koko perheen vä-rinäyttely Väristyksiä (tuot-taja Suomen Käsityömu-seo).

Fillariprojektiin museo on saanut avustusta Mu-seoviraston innovatiivista hankkeista.

Hinkiä ja Pinkyä vaikka malliksi muille

Vanhan pyörän arvostus nousi jalustalle Kankaanpäässä.

Tammikuussa rekisteröitiin 13 784 henkilöautoa, 1 202 pakettiautoa, 300 kuorma-autoa ja 20 linja-autoa.

Viime vuoden kevääl-lä alkanut pakettiautokau-pan kasvu jatkuu edelleen, sillä viime vuoden tammi-kuuhun verrattuna paketti-autojen ensirekisteröintien määrä kasvoi 31,9 prosent-tia. Pakettiautokaupan kas-vu kertoo siitä, että erityi-sesti pienten ja keskisuur-ten yritysten kaluston uu-simistarve jatkuu edelleen.

koneet ja laitteet 11.2.2011MAASEUTU 19

Saaristo- ja vesistömat-kailun alueelliset toimijat esiintyvät yhteisellä saa-risto- ja vesistömatkailun osastolla 11.–20.2.2011 Ve-ne 11 Båt -messuilla Hel-singin Messukeskuksessa.

Saaristoasiain neuvotte-

lukunnan organisoimalla osastolla esittäytyvät ranni-kon ja sisävesistöjen tärkeät saaristo- ja vesistömatkai-lualueet. Mukana on aluei-ta Saimaan vesistöalueelta Suur-Saimaalta Iisalmeen ja Pohjois-Karjalaan sekä

Päijänne, Keitele ja Kansal-lisvesi aina Lahdesta Sisä-Savoon asti. Esittelyssä ovat myös Suomenlahti, Saaris-tomeri sekä Pohjanlahti eli rannikkoseudut Virolah-delta Kokkolaan.

Messuosastolla annetaan

koko viikon ajan tietoa saa-risto- ja vesistöalueista se-kä niiden matkailutuotteis-ta. Molempina messuvii-konloppuina lauantaina ja sunnuntaina kello 11.15–14.00 osastolla on musii-killisten tietoiskujen sarja.

Järvien ja saarten musiikkia esittää tangokuningas Petri Hervanto säestäjänään Jere Venäläinen, piano. Tietois-kut juontaa toimittaja Mau-ri Muttonen.

Messuyhteistyöllä to-teutetaan Suomen matkai-

lustrategiaa. Hallituksen ta-voitteena on kehittää saa-risto- ja vesistömatkailus-ta eurooppalainen vetovoi-matekijä.

Saaristo- ja vesistömatkailua esitellään vene-messuilla

Hyundai esittelee Gene-ven autonäyttelyssä maa-liskuun alussa kaksi uut-ta mallia Euroopan mark-kinoille, D-segmentin i40-mallin, kolmeovisen Velos-ter coupen, sekä Curb kon-septiauton. Nämä kolme uutuutta ilmentävät Hyun-dain uutta slogania ”New Thinking. New Possibili-ties”. Lause sisältää Hyun-dain brändilupauksen: uu-den ajattelun kautta uusiin

mahdollisuuksiin.Valokuva antaa viitteitä

i40-mallin virtaviivaises-ta muotoilusta ja tarkkaan suunnitelluista korkealaa-tuisista sisätiloista. i40:n myynti alkaa kesäkuussa, Suomeen mallin odotetaan saapuvan syksyyn mennes-sä.

Veloster julki joDetroitin autonäyttelyssä

tammikuussa ensi-iltansa saanut Veloster eroaa pe-rinteisistä coupe-malleis-ta 1+2 oviratkaisunsa avul-la. Mallissa yhdistyy urhei-lullinen ulkonäkö, käytän-nöllisyys, terävää tekniik-kaa sekä luokkansa alhai-simmat CO2 -päästöt (132 g/km).

Toinen Euroopan ensi-il-tansa saava malli, konsepti-auto Curb, edustaa seuraa-van sukupolven muotoilua

ja toimii samalla testipenk-kinä tulevaisuuden Hyun-dai Blue Link™ teknologi-alle.

Hyundai esittelee Gene-vessä lisäksi viimeisimmät Blue DriveTM -mallinsa - BlueOn -sähköauton sekä ix35 FCEV polttokenno-auton.

Hyundai i40 Geneven autonäyttelyssä

Hyundai tuo markkinoille useita uusia malleja, kuten tämän i40-malliston.

Autojen turvallisuutta tes-taava Euro NCAP julkisti tammikuun lopussa 2011 vuoden 2010 testeissä par-haiten menestyneet autot. Toyota Verso nousi kym-menen testatun uuden ti-la-automallin joukosta me-nestyneimmäksi malliksi.

Tunnustuksen saaminen edellytti 5 tähden yleisarvo-sanan lisäksi korkeita arvi-oita jokaisesta neljästä tes-tiosiosta.

Maaliskuussa 2010 julkis-tetussa Euro NCAP -testis-sä Toyota Verso saavutti vii-destä testatusta automallis-ta ainoana täydet viisi täh-teä. Se suoriutui hyvin kai-killa testin osa-alueilla. Ai-kuismatkustajan turvalli-suutta arvioivassa osuu-dessa Verso saavutti 89 %:n tuloksen. Lapsimatkusta-jan kolariturvallisuudessa

tulos oli 75 %, jalankulki-jan loukkaantumisriskissä

69 % ja auton turvajärjes-telmissä 86 %.

Euro NCAP esitteli uu-det arvosteluperusteensa helmikuussa 2009. Aiem-min kolaritestit sisälsivät kolme eri testiosiota: ai-kuis- ja lapsimatkustajien suojan sekä jalankulkijoi-den turvallisuuden. Uudis-tuksessa mukaan tuli uute-na kriteerinä turvajärjes-telmät. Täyden viiden täh-den arvosteluun vaaditaan nyt myös parempaa jalan-kulkijan turvallisuustasoa. Sitä on nostettu vuosittain, vuonna 2009 vaatimus oli 25 %, 2010 40 % ja 2012 se on 60 %. Toyota Verso saa-vutti 69 %:n tuloksen, mikä täyttää jo vuoden 2012 vaa-timustason.

Verso NCAP:ssä tila-autojen turvallisin

Verso menestyi tila-autojen turvallisuustestissä.

11.2.2011MAASEUTU20