Maatalouden ympäristövaikutukset

Maatalouden Maatalouden ympäristövaikutuksetympäristövaikutukset

maankäyttö (maisema, eliölajit, avoimet näkymät) eroosio (vesi, tuuli, kasvipeitteisyys) luonnonvarat (kasvinravinteet, energia) kasvihuoneilmiö (fossiilinen energia, viljelymaa,

kotieläimet) maatalouskemikaalit (pinta- ja pohjavedet) ravinnekuormitus (pinta- ja pohjavedet, Itämeri) GMO (evoluutio, biodiversiteetti)

Maatalouden ja Maatalouden ja luonnonekosysteemin luonnonekosysteemin

toimintaerottoimintaerotLuonnonekosysteemi: Aineen kiertokulku Auringon valoenergia Biodiversiteetti (vapaa kilpailu)Maatalousekosysteemi: Lineaarinen ravinnetalous Apuenergiaa (fossiilista) Monokulttuurit, puhdaskasvustot

Maataloustuotannon ja luonnon Maataloustuotannon ja luonnon ekosysteemin toimintaeroekosysteemin toimintaero

KASVI

RAVINTEET

KASVINSYÖJÄ

PETOELÄIN

HAJOTTAJAT

3)

Maataloustuotannon ja luonnon Maataloustuotannon ja luonnon ekosysteemin toimintaeroekosysteemin toimintaero

ulkopuolinentuotantopanos

KASVI

tuotos

jäte(kuormitus)

ulkopuolinen tuotantopanos

KOTIELÄIN

tuotos

jäte(kuormitus)

1)

2)

Typen kiertokulku Suomen Typen kiertokulku Suomen maataloudessa (2002)maataloudessa (2002)

Typpeä maatalouteen 100

Tappiot pellosta 58

SATO70

Kasvi-tuotanto

REHU57 + 7

Kotieläin-tuotantoLANTA

50

Lannan varastotappiot 15

Lanta peltoon

Pellolle35 + 93 = 128

Tuontirehu 7

Kotieläin-tuotteet 14

RUOKA27 (13 +14)

Kasvi-

tuotteet

13

35

Maataloustuotannon ja luonnon ekosysteemin

toimintaerot periaatekaaviot 1 ja 2 kuvaavat maatalouden kasvituotantoa (1) ja kotieläintuotantoa (2)

koska tuotannossa merkittävä osa tuotantopanoksista, esim. ravinteista, tulee tilan ulkopuolelta sekä kasvintuotanto ja kotieläintuotanto tapahtuvat erillään, syntyy varsinaisen tuotannon lisäksi huomattava ympäristökuormitus

luonnon ekosysteemissä (3) ravinteet ovat ikuisessa kiertokulussa -> ei tarvita systeemin ulkopuolisia ravinteita eikä aiheuteta ympäristön ravinnekuormitusta


Maatalous on ihmisen keskeisin ravinnonlähde

Globaali maailmantalous merkitsee ravinnon tuotannon ja kulutuksen irtautumista toisistaan

Uusien tuotantoteknologioiden ja maailmankaupan avulla on voitu ”unohtaa” ihmisen riippuvuus ekologisesta kantokyvystä

KantokykymatematiikkaaKantokykymatematiikkaa

Ihmisen vuotuinen ravinnon energiatarve on Ihmisen vuotuinen ravinnon energiatarve on n. 300 RY (1 RY = 1 kg ohraa)n. 300 RY (1 RY = 1 kg ohraa)

Keskimääräinen hehtaarisato on 3000 RYKeskimääräinen hehtaarisato on 3000 RY1 ha elättää 10 ihmistä1 ha elättää 10 ihmistä

Kotieläimet muuntavat rehua 5 – 40 % Kotieläimet muuntavat rehua 5 – 40 % energiahyötysuhteella ihmisravinnoksienergiahyötysuhteella ihmisravinnoksi

=> Satoa/(peltoa) tarvitaan 2,5 – 20 –=> Satoa/(peltoa) tarvitaan 2,5 – 20 –kertainen määrä kertainen määrä


Maatalouden ympäristövaikutukset Maatalouden ympäristövaikutukset kulminoituvat globalisaatioon, joka on kulminoituvat globalisaatioon, joka on ihmisten rakentama poliittinen toimintatapaihmisten rakentama poliittinen toimintatapa

Luonnonekosysteemin toimintatapaa ei Luonnonekosysteemin toimintatapaa ei voida poliittisilla päätöksillä muuttaa voida poliittisilla päätöksillä muuttaa mihinkään!mihinkään!


Luonnonekosysteemit toimivat AINA paikallisesti (toki globaalissa vuorovaikutuksessa).

YMPÄRISTÖONGELMAT OVAT GLOBAALI ONGELMA,

MUTTA RATKAISUT PAIKALLISIA!

Itämeren typpikuormitusItämeren typpikuormitusItämeren valuma-alueen typpikuormituksen Itämeren valuma-alueen typpikuormituksen jakautuminen valuma-alueen valtioiden jakautuminen valuma-alueen valtioiden kesken (HELCOM 2000)kesken (HELCOM 2000)

MaaMaa Kokonais-Kokonais-pinta-ala pinta-ala 1000 ha1000 ha

Viljelymaa-Viljelymaa-ta 1000 hata 1000 ha

AsukkaitaAsukkaita

x 1000 x 1000

N N kuormituskuormitus

N kuormi-N kuormi-tus asukas-tus asukas-ta kohtita kohti

%-osuus N %-osuus N kok.kuormi-kok.kuormi-tuksestatuksesta

SaksaSaksa 2 8602 860 2 0512 051 3 3003 300 31 51031 510 1010 44

PuolaPuola 31 19031 190 14 24714 247 37 76437 764 229 990229 990 66 2828

LiettuaLiettua 6 5306 530 3 5273 527 3 4463 446 35 56035 560 1010 44

LatviaLatvia 6 4606 460 2 8622 862 2 6062 606 54 07054 070 2121 77

ViroViro 4 5104 510 1 1601 160 1 5951 595 32 99032 990 2121 44

VenäjäVenäjä 31 48031 480 4 6994 699 9 0289 028 53 72053 720 66 77

SuomiSuomi 30 13030 130 2 3872 387 4 9384 938 146 560146 560 3030 1818

RuotsiRuotsi 44 00444 004 2 6982 698 8 5008 500 175 610175 610 2121 2121

TanskaTanska 3 1113 111 2 0772 077 5 1555 155 62 24062 240 1212 77

YhteensäYhteensä 160 275160 275 35 67235 672 76 33276 332 822 250822 250

Typen kiertokulku Suomen Typen kiertokulku Suomen maataloudessa (2002)maataloudessa (2002)

Typpeä maatalouteen 100

Tappiot pellosta 58

SATO70

Kasvi-tuotanto

REHU57 + 7

Kotieläin-tuotantoLANTA

50

Lannan varastotappiot 15

Lanta peltoon

Pellolle35 + 93 = 128

Tuontirehu 7

Kotieläin-tuotteet 14

RUOKA27 (13 +14)

Kasvi-

tuotteet

13

35

Ravinnekuormituksen Ravinnekuormituksen syntymekanismitsyntymekanismit

Luonnon kiertokulussa ravinteet ovat ikuisessa kiertokulussa, maataloudessa kiertokulku on heikkoa

I Primääriravinteet

- systeemin (maatalouden) ulkopuolelta;

esim. kaivannaisia, ilmakehän typpeä

II Sekundääriravinteet

- kiertäviä ravinteita, jo systeemissä olevia;

esim. karjanlanta, yhdyskuntaliete

Miksi ravinteet eivät kierrä Miksi ravinteet eivät kierrä

Maatilojen erikoistuminen (karjatilat, karjattomat)- kotieläintiloilla n. puolet pelloista, kaikesta sadosta käytetään n. 80 % rehuksi

Alueellinen erikoistuminen (vilja-Suomi, nurmi-Suomi)- kasvinviljelytilat riippuvaisia väkilannoitteista

Karjatiloilla heikko lannan hyödyntäminen, käytetään lannan lisäksi enemmän väkilannoitteita kuin viljatiloilla!

Muita syitä ravinnetappioihinMuita syitä ravinnetappioihin

Tuotantointensiteetti (lannoitusintensiteetti)mitä enemmän lannoitetaan, sitä enemmän kuormitetaan (myös tuoteyksikköä kohti)

Yksipuolinen viljelyjatkuva yksivuotisten kasvien viljely heikentää maan ravinteidensitomiskykyä (orgaanisen aineksen määrää)

Jatkuva monivuotisten nurmien viljely mahdollistaa harvoin lannan tehokkaan hyväksikäytön; riippuvainen typpilannoituksesta

Keskeisimmät syyt Keskeisimmät syyt ravinnetappioihinravinnetappioihin

ravinteita käytetään runsaammin kuin satoon sitoutuu (intensiteetti)

kasvintuotannon ja kotieläintuotannon välinen vuorovaikutus estynyt (kierrätys)

kasvualustan edellytykset sitoa (varastoida) ja luovuttaa ravinteita heikot (viljavuus)

ravinteiden käsittely puutteellista, esim. väkilannoitteiden ja karjanlannan epätarkoituksenmukainen varastointi, käsittely ja levitys (teknologia)

Keskeisimmät syyt Keskeisimmät syyt ravinnetappioihinravinnetappioihin

ulkoiset olosuhteet epäedulliset, esim. maan kaltevuus, sadanta (olosuhteet)

ulkoisten ravinteiden hintasuhteet eivät suosi ravinteiden kierrätystä eikä ravinteiden huolellista hyödyntämistä (yritystalous)

ravinteiden käyttäytymistä ei tunneta riittävästi (tiedon puute)

Ravinnetalouden tehostaminenRavinnetalouden tehostaminen

Kotieläintuotannon ja kasvintuotannon integrointi Paikallinen kulutus => synnyttää monipuolista

paikallista tuotantoa Kulutuksen ja tuotannon välille luotava

vuorovaikutus (ravinteiden kierrätys) Kotieläintuotteiden kulutuksessa pitäydyttävä

kohtuudessa Olemassaolevista ruokajärjestelmistä luomutuotanto

korostaa em. seikkoja, mutta luomussakin paljon kehitettävää

Paikallisuus ymmärrettävä välttämättömyytenä ympäristön tilan hallinnassa

Miten kuvata ravinteiden hyödyntämistä?

kgkg kgkg kgkg kgkg %% %% %% %% kgkg

TilaTila lannoitelannoite

panospanos

lantalanta korjattu korjattu satosato

tuotostuotos

kasvi kotiel.kasvi kotiel.PelPel PorttPortt KarKar PriPri kuorkuor

mitumitu

AA 100100 -- 8080 8080 -- 8080 8080 -- 8080 2020

BB 100100 100-40100-40

=60=60100100 -- 4040 6262 4040 4040 100100 6060

CC 100100 120-20120-20

=100=100120120 -- 2020 6060 2020 1717 120120 8080

Ravinteiden hyödyntämisen Ravinteiden hyödyntämisen arviointiarviointi

Kuormitus ja tehokkuus eivät ole sama asia: Kuormitus ja tehokkuus eivät ole sama asia: kasvinviljelytila voi kuormittaa selvästi vähemmän kuin kasvinviljelytila voi kuormittaa selvästi vähemmän kuin kotieläintila, mutta kotieläintila voi olla selvästi kotieläintila, mutta kotieläintila voi olla selvästi tehokkaampi.tehokkaampi.

Ravinnetaseita tulkittava oikein. Peltotase ja porttitase Ravinnetaseita tulkittava oikein. Peltotase ja porttitase kertovat kuormituksesta – ei tehokkuudesta. Karjatase ei kertovat kuormituksesta – ei tehokkuudesta. Karjatase ei oikeastaan kerro sen paremmin kuormituksesta kuin oikeastaan kerro sen paremmin kuormituksesta kuin tehokkuudestakaan.tehokkuudestakaan.

PrimääriravinnetasePrimääriravinnetase (sato/primääriravinteet) kertoo (sato/primääriravinteet) kertoo tehokkuudentehokkuuden

Mitä paremmin kierrätysravinteita (lanta) hyödynnetään, Mitä paremmin kierrätysravinteita (lanta) hyödynnetään, sitä vähemmän tarvitaan maatalouden ulkopuolelta uusia sitä vähemmän tarvitaan maatalouden ulkopuolelta uusia ravinteita (primääriravinteita)ravinteita (primääriravinteita)

Primääriravinnetaseen Primääriravinnetaseen laskentalaskenta

Voidaksemme laskea primääriravinnetaseen tarvitsemme Voidaksemme laskea primääriravinnetaseen tarvitsemme kolme apukäsitettä:kolme apukäsitettä:

1)1) primääriravinneprimääriravinne (p) = tilan ulkopuolinen ravinne, joka on (p) = tilan ulkopuolinen ravinne, joka on hankittu tilalle primäärituotantoon (kasvintuotantoon), hankittu tilalle primäärituotantoon (kasvintuotantoon), primääriravinteen vastakohta on kiertävä ravinne (m, primääriravinteen vastakohta on kiertävä ravinne (m, sekundääriravinne)sekundääriravinne)

Primääriravinteita ovat esim. kaikki tilan ulkopuolelta hankitut Primääriravinteita ovat esim. kaikki tilan ulkopuolelta hankitut lannoitteiden ravinteet; sen sijaan ostorehujen ravinteista lannoitteiden ravinteet; sen sijaan ostorehujen ravinteista primääriravinteita ovat vain rehusta syntyneet lannan ravinteet primääriravinteita ovat vain rehusta syntyneet lannan ravinteet (rehuhan on käytetty karjan ruokintaan, eikä kasvintuotantoon)(rehuhan on käytetty karjan ruokintaan, eikä kasvintuotantoon)

Huom! omasta rehusta syntyneet lanan ravinteet (m) eivät ole Huom! omasta rehusta syntyneet lanan ravinteet (m) eivät ole primääriravinteita, koska omaa rehua ei ole hankittu tilan primääriravinteita, koska omaa rehua ei ole hankittu tilan ulkopuolelta!ulkopuolelta!

2)2) kierrätyskerroin kierrätyskerroin (k) = paljonko tilan ravinteista on kiertäviä (k) = paljonko tilan ravinteista on kiertäviä ravinteitaravinteitaKierrätyskerroin lasketaan laskemalla yhteen kaikki Kierrätyskerroin lasketaan laskemalla yhteen kaikki kasvinviljelyn käytössä olevat ravinteet ja jakamalla tulos kasvinviljelyn käytössä olevat ravinteet ja jakamalla tulos primääriravinteiden määrällä.primääriravinteiden määrällä.

k = (p+m)/pk = (p+m)/p

3) 3) ravinteiden hyödyntämistaseravinteiden hyödyntämistase (u) = maaperätase (u) = maaperätaseRavinteiden hyödyntämisaste kertoo, miten paljon peltoon Ravinteiden hyödyntämisaste kertoo, miten paljon peltoon tarjotuista ravinteista sitoutuu satoon. Se lasketaan jakamalla tarjotuista ravinteista sitoutuu satoon. Se lasketaan jakamalla sadon ravinnemäärä (y) kasvinviljelyn käytössä olevilla sadon ravinnemäärä (y) kasvinviljelyn käytössä olevilla ravinteilla (p+m).ravinteilla (p+m).

u = y/(p+m)u = y/(p+m)

P = y/pP = y/p y = satoy = satotaitai P = k*uP = k*u p = primääriravinteetp = primääriravinteet

Primääriravinnetase (P) kertoo paljonko satoa tilalla tuotetaan Primääriravinnetase (P) kertoo paljonko satoa tilalla tuotetaan yhdestä tilan ulkopuolelta hankitusta ravinnekilosta.yhdestä tilan ulkopuolelta hankitusta ravinnekilosta.

Tase on kasvinviljelytiloilla tyypillisesti 0,5 – 0,8. Tällöin siis Tase on kasvinviljelytiloilla tyypillisesti 0,5 – 0,8. Tällöin siis ostolannoitteiden ravinteista sitoutuu satoon 50 – 80 %.ostolannoitteiden ravinteista sitoutuu satoon 50 – 80 %.

Kasvinviljelysysteemissä yli 0,8 menevät arvot ovat harvinaisia, yli Kasvinviljelysysteemissä yli 0,8 menevät arvot ovat harvinaisia, yli 1,0 arvot mahdottomia. Alle 0,5 olevat arvot kuvastavat erityistä 1,0 arvot mahdottomia. Alle 0,5 olevat arvot kuvastavat erityistä tehottomuutta ja suuria ravinnetappioita.tehottomuutta ja suuria ravinnetappioita.

Kotieläintiloilla tase vaihtelee enemmän kuin kasvinviljelytiloilla. Kotieläintiloilla tase vaihtelee enemmän kuin kasvinviljelytiloilla. Tiloilla, joilla ravinteet kiertävät, on mahdollista saavuttaa selvästi yli Tiloilla, joilla ravinteet kiertävät, on mahdollista saavuttaa selvästi yli 1,0 meneviä arvoja.1,0 meneviä arvoja.

Huonoimmillaan kotieläintilojen primääriravinnetase jää Huonoimmillaan kotieläintilojen primääriravinnetase jää heikommaksi kuin kasvinviljelytiloillaheikommaksi kuin kasvinviljelytiloilla

PrimäärityppitasePrimäärityppitase

SatoSato Primääri-Primääri-typpityppi

Primääri-Primääri-typpitasetyppitase

Taseen Taseen ylijäämäylijäämä

N kg/haN kg/ha N kg/haN kg/ha %% N kg/haN kg/ha

Koko Koko maatalousmaatalous

7474 100100 7474 7878

Kasvinvil-Kasvinvil-jelytilatjelytilat

6060 9090 6767 4040

Kotieläin-tilatKotieläin-tilat 8888 110110 8080 116116

Typen käytön tehokkuus maataloudessa ja erikseen kasvinviljely ja kotieläintiloilla = primäärityppitase ulkopuolinen typpipanos = primäärityppi, sisältää väkilannoitteet, laskeuman ja biologisen typen sidonnanprimäärityppitase = sato/primäärityppi * 100 = montako % primääritypestä korjataan satona talteen

PrimäärityppitasePrimäärityppitase

kotieläintuotannossa lannan kierrätystypen kotieläintuotannossa lannan kierrätystypen avulla saavutetaan keskimäärin vain hieman avulla saavutetaan keskimäärin vain hieman parempi typen primääritehokkuus kuin parempi typen primääritehokkuus kuin kasvinviljelyssä (80 % vs. 67 %).kasvinviljelyssä (80 % vs. 67 %).

kierrätysravinteiden käyttöä tehostamalla kierrätysravinteiden käyttöä tehostamalla voitaisiin merkittävästi vähentää maatalouden voitaisiin merkittävästi vähentää maatalouden aiheuttamaa typpikuormitusta.aiheuttamaa typpikuormitusta.

yksittäisillä tiloilla voidaan päästä jopa 120 % yksittäisillä tiloilla voidaan päästä jopa 120 % primääritehokkuuteenprimääritehokkuuteen

MaaseutukeskusMaaseutukeskus Typpitase kg/haTyppitase kg/ha Fosforitase kg/haFosforitase kg/ha

19901990 19951995 20002000 20022002 19901990 19951995 20002000 20022002

Uusimaa ja Nyl. svUusimaa ja Nyl. sv 7979 6666 3838 4848 2525 1414 3,33,3 4,04,0

Farma ja Finska Farma ja Finska hushålln.hushålln.

9393 8080 6363 6464 2929 1818 6,76,7 7,17,1

SatakuntaSatakunta 8282 6969 4646 5050 3030 2020 7,27,2 7,47,4

PirkanmaaPirkanmaa 7777 5555 3535 3535 3232 2323 1010 5,75,7

HämeHäme 8787 8787 5151 5050 2222 1313 4,14,1 7,27,2

Päijät-HämePäijät-Häme 8282 6363 3434 3333 2727 1717 6,66,6 5,75,7

KymenlaaksoKymenlaakso 8383 7373 4040 3838 2525 1616 5,15,1 4,14,1

Etelä-KarjalaEtelä-Karjala 8484 7373 4545 4444 2929 2020 8,58,5 7,37,3

MikkeliMikkeli 8888 6464 5050 3232 3131 2020 9,59,5 7,47,4

Alueelliset typpi- ja fosforitaseetAlueelliset typpi- ja fosforitaseet

MaaseutukeskusMaaseutukeskus Typpitase kg/haTyppitase kg/ha Fosforitase kg/haFosforitase kg/ha

19901990 19951995 20002000 20022002 19901990 19951995 20002000 20022002

Pohjois-SavoPohjois-Savo 125125 8080 6060 5050 3434 2121 1212 9,89,8

P-KarjalaP-Karjala 105105 6363 4646 3838 3232 00 9.79.7 8,08,0

Keski-SuomiKeski-Suomi 9898 5353 4444 4040 2929 1616 8,78,7 7,57,5

E-PohjanmaaE-Pohjanmaa 8989 6565 5656 4747 3232 00 1010 8,18,1

Österb. sv.Österb. sv. 5858 5151 4444 4545 2828 2121 1111 1313

K-PohjanmaaK-Pohjanmaa 119119 9090 7272 6363 3636 2626 1414 1414

OuluOulu 9090 6363 4545 3939 3030 2020 8,98,9 7,97,9

KainuuKainuu 137137 9191 5858 4545 4040 2525 1111 8,78,7

LappiLappi 9999 7575 6060 3939 3434 2424 1111 9,59,5

Manner-SuomiManner-Suomi 8686 8181 5454 5252 3030 1919 8,38,3 7,77,7

Alueelliset typpi- ja fosforitaseetAlueelliset typpi- ja fosforitaseet

N-balance on 7 organic cattle farms in N-balance on 7 organic cattle farms in FinlandFinland

kg/hakg/ha kg/hakg/ha kg/hakg/ha %% %% %% -- kg/hakg/ha

FarmFarm TypTypee

primary primary N-inputN-input

N on N on fieldfield

N-N-yieldyield

PPBPPB SBSB FGBFGB Circulation Circulation factorfactor

N-surplusN-surplus

11 dairydairy 6060 9292 6969 115115 7575 3434 1,531,53 4040

22 dairydairy 6868 108108 7575 111111 6969 3030 1,61,6 4949

33 dairydairy 5353 8383 5656 106106 6868 3030 1,561,56 4444

44 beefbeef 6969 113113 8484 122122 7474 1818 1,641,64 6060

55 beefbeef 6565 113113 7373 113113 6565 2020 1,741,74 5353

66 beefbeef/ /

cropcrop

5252 8989 5050 106106 6262 1717 1,71,7 4848

77 goatgoat//

cropcrop

5656 7373 4545 8080 6262 3030 1,31,3 5555

N-balance on 2 organic crop farms in N-balance on 2 organic crop farms in FinlandFinland

kg/hakg/ha kg/hakg/ha kg/hakg/ha %% %% %% -- kg/hakg/ha

FarmFarm TypeType primary primary N-inputN-input

N on N on fieldfield

N-N-yieldyield

PPBPPB SBSB FGBFGB Circulation Circulation factorfactor

N-surplusN-surplus

8A8A cropcrop 8787 8787 4949 5656 5656 5656 1,01,0 3939

9A9A cropcrop 6666 6666 3434 5151 5151 5151 1,01,0 3333

8B8B ””dairydairy””

6363 8787 4949 7777 5656 1919 1,391,39 5151

9B9B ””dairydairy”/crop”/crop

4949 6666 4141 8484 6262 3030 1,361,36 3434

Itämeren typpikuormitusItämeren typpikuormitusItämeren valuma-alueen typpikuormituksen Itämeren valuma-alueen typpikuormituksen jakautuminen valuma-alueen valtioiden jakautuminen valuma-alueen valtioiden kesken (HELCOM 2000)kesken (HELCOM 2000)

MaaMaa Kokonais-Kokonais-pinta-ala pinta-ala 1000 ha1000 ha

Viljelymaa-Viljelymaa-ta 1000 hata 1000 ha

AsukkaitaAsukkaita

x 1000 x 1000

N N kuormituskuormitus

N kuormi-N kuormi-tus asukas-tus asukas-ta kohtita kohti

%-osuus N %-osuus N kok.kuormi-kok.kuormi-tuksestatuksesta

SaksaSaksa 2 8602 860 2 0512 051 3 3003 300 31 51031 510 1010 44

PuolaPuola 31 19031 190 14 24714 247 37 76437 764 229 990229 990 66 2828

LiettuaLiettua 6 5306 530 3 5273 527 3 4463 446 35 56035 560 1010 44

LatviaLatvia 6 4606 460 2 8622 862 2 6062 606 54 07054 070 2121 77

ViroViro 4 5104 510 1 1601 160 1 5951 595 32 99032 990 2121 44

VenäjäVenäjä 31 48031 480 4 6994 699 9 0289 028 53 72053 720 66 77

SuomiSuomi 30 13030 130 2 3872 387 4 9384 938 146 560146 560 3030 1818

RuotsiRuotsi 44 00444 004 2 6982 698 8 5008 500 175 610175 610 2121 2121

TanskaTanska 3 1113 111 2 0772 077 5 1555 155 62 24062 240 1212 77

YhteensäYhteensä 160 275160 275 35 67235 672 76 33276 332 822 250822 250

Miksi ravinteet eivät kierrä Miksi ravinteet eivät kierrä

Maatilojen erikoistuminen (karjatilat, karjattomat)Maatilojen erikoistuminen (karjatilat, karjattomat)- kotieläintiloilla n. puolet pelloista, kaikesta sadosta - kotieläintiloilla n. puolet pelloista, kaikesta sadosta käytetään n. 80 % rehuksikäytetään n. 80 % rehuksi

Alueellinen erikoistuminen (vilja-Suomi, nurmi-Alueellinen erikoistuminen (vilja-Suomi, nurmi-Suomi)Suomi)- kasvinviljelytilat riippuvaisia väkilannoitteista- kasvinviljelytilat riippuvaisia väkilannoitteista

Karjatiloilla heikko lannan hyödyntäminen, Karjatiloilla heikko lannan hyödyntäminen, käytetään lannan lisäksi enemmän käytetään lannan lisäksi enemmän väkilannoitteita kuin viljatiloilla!väkilannoitteita kuin viljatiloilla!

Muita syitä ravinnetappioihinMuita syitä ravinnetappioihin

Tuotantointensiteetti (lannoitusintensiteetti)Tuotantointensiteetti (lannoitusintensiteetti)mitä enemmän lannoitetaan, sitä enemmän mitä enemmän lannoitetaan, sitä enemmän kuormitetaan (myös tuoteyksikköä kohti)kuormitetaan (myös tuoteyksikköä kohti)

Yksipuolinen viljelyYksipuolinen viljelyjatkuva yksivuotisten kasvien viljely heikentää maan jatkuva yksivuotisten kasvien viljely heikentää maan ravinteidensitomiskykyä (orgaanisen aineksen ravinteidensitomiskykyä (orgaanisen aineksen määrää)määrää)

Jatkuva monivuotisten nurmien viljely mahdollistaa Jatkuva monivuotisten nurmien viljely mahdollistaa harvoin lannan tehokkaan hyväksikäytön; harvoin lannan tehokkaan hyväksikäytön; riippuvainen typpilannoituksestariippuvainen typpilannoituksesta

Documents

Maatalouden ympäristövaikutukset