Mainiot Mediaperheet – opas lasten ja vanhempien mediahetkiin

Kertokaa mielipiteenne ja arvioikaa työskentelyänne. Kerätkää rastipassiin merkintä kaikilta niiltä rasteilta, joilla työskentelitte. Palauttakaa passi ennen kotiin lähtöä!

perhe Stoori

perhe MoBiiLI

perhe MUUVinen

perhe SaUndiLA

perhe KÄÄKLe

perhe potreTTi

perhe priNTtiLÄ

perhe peLI- SÄÄNTÖ

perhe o’SaLLInen

perhe ShoppaLA

perhe WiKiLÄ

perhe KeiMiLÄ

Sana on vapaa. Antakaa palautetta Mainiot Mediaperheet -tapahtumasta ja radasta. Myös uudet ideat ovat tervetulleita!

Huoltajan sähköposti, johon voidaan lähettää Mainiot Mediaperheet -tervehdys:

Mitä piditte rastista? Miten onnistuitte rastilla?

1

Mainiot Mediaperheet – opas lasten ja vanhempien mediahetkiin

2RahoitusOpetus- ja kulttuuriministeriön Lapset ja media -kokonaisuus

JulkaisijaMainiot Mediaperheet -hanke

KäsikirjoitusHanna Niinistö, hankekoordinaattori, Mediakasvatuskeskus Metka ry

TyöryhmäLiisa Toukonen, nuorisotyön suunnittelija, Mannerheimin Lastensuojeluliitto ryAnri Leveelahti, suunnittelija, Suomen Vanhempainliitto ry

OhjausryhmäTuomas Kurttila, toiminnanjohtaja, Suomen Vanhempainliitto ryAnu Mustonen, viestintäpäällikkö, Jyväskylän yliopisto Liisa Partio, viestintäjohtaja, Mannerheimin Lastensuojeluliitto ryJuuso Peura, erikoissuunnittelija, Valtion elokuvatarkastamoLeena Rantala, projektisuunnittelija, opetus- ja kulttuuriministeriöAnu Ruhala, toiminnanjohtaja/pedagogiikka, Mediakasvatus Metka ry

KiitoksetKäsikirjoituksen kommentoinnista:Anu Ruhala, toiminnanjohtaja/pedagogiikka, Mediakasvatus Metka ryAntti Pentikäinen, elokuva- ja viestintäkasvatuksen opettaja, Tikkurilan lukioJuuso Peura, erikoissuunnittelija, Valtion elokuvatarkastamoLeena Rantala, projektisuunnittelija, opetus- ja kulttuuriministeriöToimintamallin pilotoinnista:Nummen koulu, HämeenlinnaMLL:n perhekahvila, Leikkipuisto Seppä, HelsinkiKeravan seurakunnan perheleiri, Vihti, Nuottakoto

Kuvat Outi Sunila

TaittoJanne Harju

Paino

Tuokinprint Oy 2011

3Sisällysluettelo

Johdanto 4Mainiot Mediaperheet -toimintamalli 5Kotien mediakasvatusarki 6

Median käyttö on osa lapsen arkea 7Tutustu mediaan yhdessä eskarilaisen kanssa 8Vietä aikaa ja sovi mediasäännöistä pikkukoululaisen kanssa 10Apua ikärajoista 12

Kasvatuskumppanuus 13Koulu ja päiväkoti mediakasvatuskumppanina 14

Mainiot Mediaperheet -materiaalikokonaisuus 15Näin järjestän Mainiot Mediaperheet -tilaisuuden 17Toimintarata 20

Tutustu Mainioihin Mediaperheisiin 22Perhe Keimilä 25Perhe Stoori 27Perhe Mobiili 28Perhe Muuvinen 29Perhe Saundila 31Perhe Kääkle 33Perhe Potretti 35Perhe Printtilä 37Perhe Peli-Sääntö 38Perhe O’Sallinen 40Perhe Wikilä 42Perhe Shoppala 44

4 JohdaNTo

Mainiot Mediaperheet -materiaalikokonaisuus on suunnattu am-mattikasvattajille päiväkodeissa ja kouluissa sekä muille lasten kanssa työskenteleville esimerkiksi kirjastoissa, museoissa tai järjestöissä Ma-teriaalia voivat hyödyntää yhtälailla myös vanhemmat Materiaaliko-konaisuus opastaa järjestämään Mainiot Mediaperheet -tilaisuuden ja antaa taustatietoa lasten ja kotien media-arjesta, koulun ja päiväkodin roolista ja mediakasvatuksesta kasvatuskumppanuuden hengessä

Mainiot Mediaperheet -toimintamallin tavoitteena on lisätä vanhempien ja ammattikasvattajien mediakasvatusvalmiuksia sekä auttaa löytämään ja hyödyntämään kotien, päiväkotien ja alakoulu-jen mediakasvatuksen tueksi julkaistuja aineistoja Pyrkimyksenä on herättää vanhempien kiinnostus lasten mediakulttuuria ja median käyttöä kohtaan sekä antaa heille valmiuksia ohjata lasten turvallista median käyttöä

Esikoululaisten ja alakoulun ensimmäisten luokkien vanhempia pyritään tavoittamaan kasvokkain vanhempainilloissa kasvokkain van-hempainilloissa ja muissa perheille suunnatuissa tilaisuuksissa, joissa mediaan tutustutaan toiminnan kautta Mainiot Mediaperheet -toimin-taradalla Radan tehtävät kannustavat vanhempia tutustumaan lastensa median käyttöön, tutkimaan median mahdollisuuksia ja tuottamaan sisältöä yhdessä Toiminnan toivotaan innostavan heitä viettämään ai-kaa lastensa kanssa median parissa Mainiot Mediaperheet -tilaisuuden järjestäjinä voivat toimia niin vanhemmat kuin koulun, päiväkodin tai vaikkapa kirjaston henkilökunta Yhteistyö on voimaa!

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman materiaalikoko-naisuuden tuottavat yhteistyössä Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Mediakasvatuskeskus Metka ja Suomen Vanhempainliitto Näiltä järjestöiltä voi saada tukea ja kysyä lisää Mainiot Mediaperheet -toi-mintamallista ja sen toteuttamisesta

5Mainiot Mediaperheet -toiMiNTaMaLLI

Vanhempainiltoihin ja perhetapahtumiin kehitelty Mainiot Media-perheet -toimintamalli kannustaa lapset ja vanhemmat toimimaan yhdessä median parissa Toimintamallin tavoite on

vahvistaa lasten omaa mediatuottamista, luovuutta, ilmaisua, •sosiaalisia taitoja ja mediakriittisyyttähavahduttaa vanhemmat lasten median käytön tapoihin ja •vahvistaa heidän mediakasvatusvalmiuksiaantukea vanhempien ja lasten välistä yhteistoimintaa •

Mainiot Mediaperheet -toimintamalli sisältää toimintaan aktivoivia tehtäviä eri medioista erityisesti esikoululaisille, ykkös- ja kakkosluok-kalaisille sekä heidän vanhemmilleen Se toteutetaan perheille suun-natuissa tapahtumissa pysäkkityöskentelynä, toimintaratana Radan tehtäväpisteissä lapset ja vanhemmat katsovat, kuuntelevat, keskustele-vat, analysoivat, pelaavat ja tekevät omia mediatuotoksia Työtavassa on keskeistä yhteisöllinen, tutkiva oppiminen ja jaettu asiantuntijuus

Toimintamalli ja siihen liittyvä materiaalikokonaisuus poh-jautuu ajankohtaiseen tutkimukseen pienten lasten mediankäytöstä sekä Mannerheimin Lastensuojeluliiton, Mediakasvatuskeskus Met-kan, Suomen Vanhempainliiton ja muiden alan toimijoiden media-kasvatusmateriaaleihin ja koulutusaineistoihin

6 Kotien MediaKaSVatuSarKi

Mediakasvatus on tavallista arjessa elämistä yhdessä oppien, mediaa järkevästi käyttäen ja sitä kyseenalaistaen

Vanhemmatohjaavat arkista median käyttöä•asettavat yhdessä lapsen kanssa rajoja ja sääntöjä•ovat esimerkkinä •

Kotien ”mediakontrollin” keinot eli millaisiin kysymyksiin vanhem-mat etsivät vastauksia asettaessaan rajoja ja sopiessaan sääntöjä:

miten paljon aikaa lapsi viettää median parissa?•mihin aikaan lapsi käyttää mediaa?•missä medialaitteet sijaitsevat kotona?•mitä sisältöjä lapsi katsoo, pelaa, lukee ja kuuntelee?•

Iän karttuessa omat valinnat, määräysvalta ja osallistuminen median parissa lisääntyvät Tavoitteena on edetä askel askeleelta rajoituksis-ta kohti itsekontrollia Matkalla on paljon harjoiteltavaa Siinä lapsi tarvitsee aikuisen apua Keskeistä on aikuisen oman median käytön malli Myös isot sisarukset ja heidän tapansa käyttää mediaa ja heidän mediamakunsa ohjaavat pienempien sisarusten median käyttöä

Olennaista on, että aikuinenantaa aikaa ja paneutuu lapsen median käyttöön ja lasten •mediakulttuuriin heittäytyy rohkeasti kokeilemaan ja osallistumaan yhdessä •

Tutustumalla lapsen media-arkeen voi ymmärtää paremmin lapsen leikkejä ja kokemuksia, hänen käyttämäänsä kieltä, esittämiään toivei-ta ja tekemiään valintoja Yhdessä kokien ja jakaen voi löytää yhteisen harrastuksen ja innostua itsekin

7Median käyttö on osa lapsen arkea

Media on luonnollinen osa lapsen arkea Sen parissa viihdytään, ollaan yhdessä ja hankitaan tietoa itseä kiinnostavista asioista Mediasta saa-daan aineksia ja peilataan omaa kasvua Pienimmille tutuimpia medioita ovat kuva- ja satukirjat, television lastenohjelmat ja musiikki Vähitellen kiinnostutaan myös sarjakuvista, lasten- ja harrastelehdistä, tietokone- ja konsolipeleistä Kirjat kuuluvat myös koululaisten arkeen niin aikuisen lukemina kuin itse luettuinakin Koulun alettua mediamaku ja -tarjonta monipuolistuu Esimerkiksi televisionkatselussa kiinnostus laajenee las-tenohjelmien lisäksi muun muassa tosi-tv-, visailu- ja luonto-ohjelmiin sekä varhaisnuorille suunnattuihin ohjelmiin

Suuri osa suomalaislapsista saa kännykän koulun alkaessa Kännykkä on nykypäivänä ennemmin ajanvietemedia kuin pelkkä puhelin Lapset ottavat ennakkoluulottomasti käyttöön puhelimen peli-, tekstiviesti- ja muut toiminnot Puhelimen ja sen eri toiminto-jen oikeaoppista käyttöä onkin tärkeä harjoitella yhdessä, jotta lapsi tietäisi miten toimia eri tilanteissa, mikä on hyvien tapojen mukaista ja sallittua, entä mikä ei

Internet on toimintaympäristö, jota ”kaikki” käyttävät Netin mah-dollisuuksiin aletaan tutustua jo esikouluiässä: 6-vuotiaista reilu 40 %, 7-vuotiaista lähes 70 % ja 8-vuotiaista 75 % käyttää nettiä vähintään kerran viikossa Nuorimmilla internetin suosikkisivustoja ovat lastenohjelmien kuten Pikku Kakkosen sivut Vähän vanhemmilla puolestaan erilaiset pelisivut, kuten Miniclip tai Pelikone sekä yhteisöpalvelun ja pelisivuston välimuodot, esimerkiksi Panfu tai Gosupermodel Lisäksi tietokoneella saatetaan katsoa videoita, tehdä koulutöitä tai lukea sähköpostia

Median sosiaalinen merkitys lapsille on merkittävä Mediasi-sällöt ovat paitsi keskustelun aihe, ne luovat myös sisältöä leikkeihin Niiden äärellä vietetään aikaa kavereiden ja perheenjäsenten kanssa Parhaimmillaan median käyttö voi olla perheen yhteistä ajanvietettä, jossa luodaan median käytön mallia, viihdytään, vaihdetaan mielipi-teitä ja ollaan yhdessä

Sosiaalisen median palveluihin lapset löytävät murrosiän kyn-nyksellä Niissä verkostoidutaan – pelataan, chatataan sekä jaetaan pe-

8 lejä, linkkejä ja musiikkia Sivustoista Facebook on käytetyin On hyvä muistaa ja muistuttaa, että Facebookiin rekisteröityvien käyttäjien on oltava vähintään kolmetoistavuotiaita

Lähteitä ja lisätietoa: Kotilainen, S. 2011. Lasten mediabarometri. 0–8-vuotiaiden lasten

mediankäyttö Suomessa. Mediakasvatusseuran julkaisuja 1/2011.

EU Kids Online -tutkimus: www.eukidsonline.netYippee-tutkimus 2008.Myllyniemi, S. 2009. Taidekohtia. Nuorisobarometri 2009.Uusitalo, N., Vehmas, K. & Kupiainen, R. 2011. Naamatusten

Verkossa.

tutustu mediaan yhdessä eskarilaisen kanssa

Vaikka eskari-ikäinen lapsi alkaa erottaa toden ja tarun, mediaesitykset tempaavat helposti mukaansa Tarinat voivat tuntua todelta ja herättää tunteita Aikuista tarvitaan emotionaaliseksi turvaksi ja keskustelemaan mediaesityksessä käsitellyistä asioista ja niiden herättämistä tunteis-ta Lapsen kanssa kannattaa tarkastella monipuolisesti eri medioita ja niiden sisältöjä, myös mainontaa ja sen pyrkimyksiä

Kouluiän lähestyessä lasta alkavat kiinnostaa leikin ohella entis-tä tiedollisemmat asiat Mediasta saadaan ja haetaan tietoa Lukutaito mahdollistaa uusiin mediasisältöihin tutustumisen Aikuisen on hyvä huomioida, että lukutaidon myötä aikuisille suunnattu media tavoittaa nyt myös entistä helpommin lapsen Vaikeista teemoista on tärkeää keskustella lapsen kanssa

Kasvattajan vinkitVanhempien mielenkiinto ja osallistuminen kertoo lapselle, •että hän on rakastettu ja että aikuinen arvostaa lapsen teke-misiä, myös median parissa tapahtuvaa Lue, pelaa, katso ja kuuntele yhdessä lapsen kanssa Vinkkaa •

9lapselle kiinnostavista sisällöistä Kannusta monipuoliseen median käyttöön Yhteiset retket kirjastoon ja lukuhetki sylikkäin voi muodostua tärkeäksi niin lapselle kuin van-hemmalle Varaa aikaa yhdessäololle median parissa ja keskustele nähdystä, •kuullusta ja koetusta Pohtikaa esimerkiksi seuraavia asioita:

- Mikä mediaesityksessä oli mukavaa? Mikä kurjaa? Miksi? - Mikä oli totta? Entä tarua? Mistä päättelet niin?- Tutkikaa erilaisia mainoksia, ja miettikää, mihin niillä

pyritään ja millä keinoin Entä kenelle ne on tehty? Mistä niin voi päätellä? Pitääkö toimia mainosten esittämällä tavalla? Keskustelkaa oheistuotteista Onko aina kerättävä koko sarja? Miten leikki onnistuu ilman oheistuotteita?

Tutustu internetiin yhdessä lapsen kanssa ja tallentakaa so-•pivat sivut suosikkilistalle Harjoitelkaa yhdessä medialait-teiden turvallista käyttöä Kannusta lasta tuottamaan itse mediaa, keksimään omia •tarinoita, tekemään nukketeatteriesityksiä, näytelmiä tai ot-tamaan valokuvia Niistä voidaan koota näyttely kotiseinälle tai pitää näytös tutulle yleisölle Kirjaa ylös lapsen tarinoita ja kuvaa esityksiä Suojaa lasta aikuisten asioilta ja huolilta Etsi aikaa yhteisille •keskusteluille Tarjoa mahdollisuuksia kasvokkain tapahtuvaan yhteisleik-•kiin ja kavereiden kanssa yhdessä olemiseen

Lähteitä ja lisätietoa: Matkalla mediaan. Opas perheen yhteiselle mediamatkalle.

Mannerheimin Lastensuojeluliitto.Niinistö, H., Ruhala, A., Henriksson, A. & Pentikäinen, L. 2006.

Mediametkaa! Mediakasvattajan käsikirja kaikilla mausteilla.Mannerheimin Lastensuojeluliiton Vanhempainnetti: www.mll.fi/

lapsetjamedia

10 Vietä aikaa ja sovi mediasäännöistä pikkukoululai-sen kanssa

Kun kouluikäinen alkaa viettää aiempaa enemmän aikaa kotona ilman vanhempia, korostuvat median käytöstä yhteisesti laaditut säännöt On hyvä muistaa, että taito ymmärtää mediaa ja sen sisältöjä ei kehity itses-tään laitteiden käyttötaidon myötä Tulkintataitojen kehitys vaatii sekä aikaa että aikuisen tukea ja läsnäoloa Aikuista tarvitaan ohjaamaan kriittiseen median tarkasteluun ja herättämään keskustelua oikeasta ja väärästä Esimerkiksi lapsen moraalinen kehitys on vaiheessa, jossa yleinen hyväksyntä määrittelee kielletyn ja sallitun rajat

Kasvattajan vinkit Etsi aikaa yhteisille mediahetkille Pelatkaa pelejä, katsokaa televisiota ja elokuvia, lukekaa kirjoja ja lehtiä, kuunnelkaa musiikkia ja tarinoita ja tutkikaa nettiä yhdessä Anna lapsen näyttää ja opettaa sinulle osaa-miaan asioita Nauttikaa yhteisestä ja ajasta ja monipuolisista media-kokemuksista Keskustelkaa mediasisällöistä

Tärkeitä keskustelunaiheita ovat esimerkiksi:•kaupallisuus:

- Millaisia lupauksia mainos antaa? - Miten se vastaa todellisuutta?

ajankohtaiset uutistapahtumat: - Kuuntele ja anna tilaa lapsen kysymyksille - Etsikää yhdessä tietoa ja keskustelkaa tapahtuneesta

median vahvistamat stereotyyppiset käsitykset vaikkapa suku puolesta tai kansalaisuudesta:

- Miten tytöt, pojat, naiset tai miehet esitetään mediassa? - Entä vapaa-ajanvietto, kotielämä tai työnteko? Onko

näin oikeassa elämässä? mediailmiöt, sankarit ja antisankarit:

- Mistä tunnistaa sankarin? - Mitä hänestä kirjoitetaan ja millaisia kuvia hänestä jul-

kaistaan? - Mitä asioita sinä ihailet ja miten niistä kerrotaan mediassa?

11Sovi lapsen kanssa internetin ja kännykän käytöstä ja siitä, •että nettiä käytetään vain vanhempien ollessa kotona Pohdi, tarvitaanko perheessänne esto-ohjelmia tai omia käyttäjä-profiileja rajaamaan tietokoneen ja internetin käyttöä Harjoitelkaa kännykän käyttöä, tallentakaa siihen tärkeiden •aikuisten numerot ja opetelkaa hätäpuhelun soittaminen Ole kiinnostunut myös kavereiden luona tapahtuvasta me-•dian käytöstä Toisinaan perheiden yhteiset pelisäännöt voi-vat auttaa Perehdy ikärajoihin ja huolehdi niiden noudattamisesta sekä •kuvaohjelmien, verkkosivustojen että pelien osalta Ikäviltä uutisilta ja aikuisten asioilta ei aina voida suojella •Auta lasta käsittelemään niitä Vastaa rehellisesti ja kerro tapahtuneesta lapsen ikä huomioiden Ole turvallinen ja kuunteleva aikuinen Vinkkejä keskusteluun löytyy MLL:n nettisivuilta osoitteesta www mll fi/ajankohtaista/onnettomuusuutisista_puhuminenInnosta lasta tekemään omia mediaesityksiä, musiikkia, va-•lokuvia, sarjakuvia, elokuvia ja muita tuotoksia Miettikää yhdessä sopiva tapa julkaista ja esittää niitä Pitäkää mielessä tekijänoikeudet ja etiketti Kannusta yhdessä olemiseen kavereiden kanssa ja ulkoleik-•keihin Hyvät sosiaaliset taidot suojaavat myöhemmiltä on-gelmilta, muun muassa mediariippuvuuksilta Ole itse esimerkillinen, aktiivinen ja valikoiva malli medi-•an käyttäjänä

Lähteitä ja lisätietoa:Matkalla mediaan. Opas perheen yhteiselle mediamatkalle.

Mannerheimin Lastensuojeluliitto.Niinistö, H., Ruhala, A., Henriksson, A. & Pentikäinen, L. 2006.

Mediametkaa! Mediakasvattajan käsikirja kaikilla mausteilla.Mannerheimin Lastensuojeluliiton Vanhempainnetti: www.mll.fi/

lapsetjamedia

12 apua ikärajoista

Aikuisen velvollisuus ja vastuu on suojella lasta hänen kehitystasolleen liian rankoilta mediasisällöiltä Elokuville, tv-ohjelmille ja peleille asetetut ikärajat helpottavat turvallisten ohjelmien valintaa Ikäraja on varoitus siitä, että ohjelma sisältää lapsen kehitykselle haitallista sisältöä, kuten seksiä, väkivaltaa, huumeiden käyttöä, ahdistusta aihe-uttavaa tai muuta näihin verrattavaa aineistoa Myös tietokonepelien ikärajat kertovat haitallisesta sisällöstä, eivät pelin vaikeusasteesta Ikärajat perustuvat kehityspsykologiaan Tietyn ikäinen lapsi on kehi-tyksessään tasolla, jolloin tietyt mediasisällöt saattavat olla haitallisia lapsen kehitykselle

Vuoden 2012 alusta otetaan käyttöön uudet ikärajat ja sisältö-symbolit Uudet ikärajat ovat S eli sallittu kaikenikäisille, 7, 12, 16 ja 18 Samat ikärajat koskevat nyt myös televisiossa esitettäviä elokuvia ja muita ohjelmia Kotimaisilla tv-kanavilla noudatetaan niin sanottuja vedenjakajia, eli esimerkiksi alle 18-vuotiaille sopimattomia ohjelmia ei esitetä ennen kello 23 Sisältösymbolit kertovat tärkeimmät syyt, joi-den takia ohjelma on saanut tietyn ikärajan

Vuoden 2012 alusta Valtion elokuvatarkastamon tehtävät muut-tuvat ja kuvaohjelmien luokittelu siirtyy viranomaiselta pääosin ku-vaohjelma-alan tehtäväksi Uusi viranomainen Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus (MEKU) kouluttaa luokittelijat ja valvoo heidän toimintaansa Jos jonkin ohjelman ikäraja ei ole mielestäsi sopiva, voit antaa siitä palautetta uuden viranomaisen verkkopalvelussa Netissä on tietoa uudistuksesta sekä elokuvien, tv-ohjelmien ja pelien ikärajat sekä hyödyllistä lisätietoa ohjelmista ja turvallisesta median käytöstä

Lisätietoa löytyy Valtion elokuvatarkastamon sivulta www vet fi vuoden 2011 loppuun asti Sen jälkeen palvelee uusi Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus osoitteessa www meku fi

13KaSVatuSKUMppanUUS

Kasvatuskumppanuus on kasvatusyhteistyötä, jonka tasavertaisina osapuolina ovat lasten vanhemmat ja päiväkodin tai koulun henki-löstö Se on tietoista ja sitoutunutta toimintaa lapsen kasvun, kehi-tyksen ja oppimisen tukemiseksi sekä turvallisuuden ja hyvinvoinnin lisäämiseksi Kasvatuskumppanuudessa henkilöstön ja vanhempien osin erilaiset tiedot ja taidot toimia lapsen kanssa yhdistyvät lapsen hyvinvointia vahvistavalla tavalla Vastuu kodin kanssa tehtävän yh-teistyön kehittämisestä on varhaiskasvatuksen ja esi- tai perusope-tuksen järjestäjällä

Tavoitteena on, että lapsi tulee kokonaisvaltaisesti kuulluksi, nähdyksi, ymmärretyksi ja tuetuksi

Kasvatuskumppanuus toteutuu päivittäisissä kohtaamisissa, lapsikohtaisissa keskusteluissa sekä vanhempainilloissa

Lähteitä ja lisätietoa: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: www.thl.fi > Työn tueksi >

Menetelmät > KasvatuskumppanuusEsiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010.

Opetushallitus.Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004.

Opetushallitus.Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005. Stakes.Suomen Vanhempainliitto: www.vanhempainliitto.fiLaatua kodin ja koulun yhteistyöhön. 2007. Suomen

Vanhempainliitto. Opetushallitus. Kaskela, M. & Kekkonen, M. 2007. Kasvatuskumppanuus

kannattelee lasta. Opas varhaiskasvatuksen kehittämiseen. Stakes.

14 Koulu ja päiväkoti mediakasvatuskumppanina

Vanhemmat saavat apua ja tukea kasvatusasioihin – myös mediaan ja mediakasvatukseen – päiväkodista ja koululta Koulu ja päiväkoti jakavat ajankohtaista tietoa ja materiaalia, joka liittyy lapsen ikä- ja kehitystasoon, median käyttöön ja mediakasvatukseen

Vanhempien ja henkilökunnan päivittäiset kohtaamiset eivät välttämättä riitä kaiken tarvittavan tiedon välittämiseen Median avul-la – tekstiviestien, sähköpostin, blogien, puheluiden ja verkkosivujen välityksellä – voidaan lisätä ja helpottaa yhteydenpitoa ja tiedottamista päivittäisten kohtaamisten lisäksi Mediavälinein ja -sisällöin, esimer-kiksi kuvin, äänittein ja videoin, voidaan tehdä lapsen toimintaa ja ajattelua näkyväksi Media voi tehostaa tiedon ja osaamisen jakamisen päiväkodin, kodin ja perheiden välillä ja ottaa vanhemmat mukaan päiväkodin arkeen ja juhlaan Median avulla on mahdollista edistää myös perheiden välistä tutustumista Päiväkoti tai koulu mahdollistaa vuoropuhelun mediakasvatuksellisista kysymyksistä perheiden välillä Tarvittaessa voidaan luoda yhteisiä median käytön sääntöjä, helpottaa vanhempien mediakasvatustehtävää ja vähentää ”Kun kaikki muutkin saa!” -lauseen tehoa

Mainiot Mediaperheet -toimintamalli on yksi kasvatuskump-panuuden väline, jolla voidaan vahvistaa kodin ja päiväkodin tai kou-lun yhteistyötä, tukea koteja mediakasvatustehtävässä, löytää lasten ja vanhempien yhteistä aikaa ja perheille tutustumismahdollisuuksia

Lisätietoa:Mediatyökaluja varhaiskasvatukseen. Toimintavinkkejä

sosiaalisten taitojen harjoitteluun ja kasvatuskumppanuuden tukemiseen. Mannerheimin Lastensuojeluliitto.

15Mainiot Mediaperheet -MateriaaLIKoKonaiSUUS

Mainiot Mediaperheet -materiaalikokonaisuutta voidaan käyttää kasva-tuskumppanuuden tukemiseen päiväkotien, koulujen ja kodin välillä sekä erilaisissa perhetapahtumissa ja -tilaisuuksissa Materiaalista voi koota tarkoitukseen ja tilaisuuteen sopivan kokonaisuuden Ennen tilaisuuden järjestämistä kannattaakin perehtyä huolellisesti Mainiot Mediaperheet -toimintamalliin ja materiaalikokonaisuuden eri osioihin Toimintamal-lin toteuttamista tukevat myös muut mediakasvatusmateriaalit

Mainiot Mediaperheet -materiaalikokonaisuus sisältää kaiken toimintaradan toteuttamiseen tarvittavan:

Mainiot Mediaperheet -oppaan•toimintaradan rastien tehtäväkyltit•rastien tehtävät•toimintaradan rastipassin•tietoiskukalvot•

Mainiot Mediaperheet -vihkosesta, tehtäväkylteistä ja rastipassista on sekä painetut että sähköiset versiot Kaikki materiaalit ovat vapaasti ladattavissa Mannerheimin Lastensuojeluliitton (www mll fi/media-kasvatus), Mediakasvatuskeskus Metkan (www mediametka fi) ja Suo-men Vanhempainliiton (www vanhempainliitto fi) sivuilta

Mainiot Mediaperheet -opasOppaassa esitellään toteuttamisessa tarvittavat materiaalit ja välineet sekä niiden käyttö tapahtumassa Siihen on koottu myös taustatietoa mediakasvatuksesta, vanhemman roolista mediakulttuurissa, kasva-tuskumppanuudesta sekä esi- ja alkuopetusikäisten lasten median käytöstä Lisäksi oppaassa on tietoa toimintaradan tehtäväpisteillä tarkasteltavista medioista, niihin liittyvistä käytänteistä ja esimerk-kitehtäviä kullekin tehtäväpisteelle

16 Toimintaradan tehtäväkyltit Mainioita Mediaperheitä on yhteensä kaksitoista Jokaiselle Media-perheellä on nimi, joka viittaa tehtäväpisteellä käsiteltävään mediaan Kullekin Mediaperheelle on tehtäväkyltti, jossa on kuva perheestä ja perheen ”logo” Tehtäväkyltit ovat A2-kokoisia ja ne voi ripustaa sei-nälle tai pystyttää pöytätasolle Tehtäväkylttipohjat on tulostettavissa myös verkosta Tehtäväkyltissä on tyhjä tila tehtävän kiinnittämistä varten

Rastien tehtävätKaikille perheille on valikoima tehtäviä, joista voi valita tilaisuuten sopivan tai sopivat Tehtävät ja niiden ohjeistukset löytyvät Manner-heimin Lastensuojeluliitton, Mediakasvatuskeskus Metkan ja Suomen Vanhempainliiton sivuilta Tehtäviä voi keksiä myös itse Tehtävän ohjeistus kiinnitetään kyltin valkeaan tilaan

Toimintaradan rastipassiRastipassi innostaa perheitä kiertämään radan tehtäväpisteet Lisäksi sen avulla kerätään palautetta toimintaradasta ja sen tehtävistä Työs-kentelyn jälkeen tehtäväpisteeltä saa merkinnän rastipassiin Kun passin palauttaa tilaisuuden päätyttyä, voi saada kotiin viemisiksi esimerkiksi mediakasvatuksellisen materiaalin

Mainiot Mediaperheet -materiaalit ja lisätietoa aiheesta:Mannerheimin Lastensuojeluliitto: www.mll.fi/mediakasvatusMediakasvatuskeskus Metka: www.mediametka.fiSuomen Vanhempainliitto: www.vanhempainliitto.fi

17nÄin JÄrJeStän Mainiot Mediaperheet -tiLAiSUUden

Mainiot Mediaperheet -tilaisuuden järjestämisessä aktiivinen rooli voi olla yhtälailla vanhemmilla tai vanhempainyhdistyksellä kuin koulun, päiväkodin tai esimerkiksi perheleirin, kirjaston tai museon henkilökunnalla Toiminnallinen rata voi olla osa jotakin muuta ti-laisuutta tai oma tapahtumansa Tilaisuudessa pyritään vahvistamaan vanhempien tietoisuutta lastensa median käytöstä ja tarjoamaan eväitä mediakasvatukseen Lisäksi on tarkoitus kannustaa aikuisia tutkimaan ja tekemään yhdessä mediaa Tilaisuus voi olla yhden tai useamman luokan tai ryhmän yhteinen Varsinainen kohderyhmä on esi- ja alku-opetusikäiset eli esikoululaiset, ykkös- ja kakkosluokkalaiset vanhem-pineen sekä heidän opettajansa ja muut ammattikasvattajat

Mainiot Mediaperheet -tilaisuutta järjestävän muistilista:Tutustukaa Mainiot Mediaperheet -materiaalikokonaisuu-•teen Sopikaa yhteistyöstä osallistuvien tahojen kanssa ja valitkaa •sopiva ajankohta Ajankohdan valinnassa on tärkeä huolehtia, että myös lasten vanhemmat pääsevät osallistumaan Tehkää tarkka työnjako ja sopikaa vastuualueista •Sopikaa tapahtuman tiedottamisesta ja perheiden innosta-•misesta Ottakaa lapset mukaan tiedotuskampanjaan Päättäkää muista etukäteisjärjestelyistä kuten tilojen vara-•uksesta, laitteista ja tarvittavista materiaaleista ja yhteistyö-kumppaneista Suunnitelkaa toimintarata: valitkaa tehtävät rasteille, tulos-•takaa ne ja kiinnittäkää tehtäväkyltteihin Hahmotelkaa järjestelyt tapahtumapaikalla eli toiminta-•radan pystyttäminen, tervetuliaissanat ja toimintaohjeet ja rastiapulaiset

18 TilatToimintarata ja tilaisuus voidaan toteuttaa esimerkiksi koululla, päi-väkodissa tai kirjastossa Sopiva tila on vaikkapa liikuntasali ja käytä-vätila tai käytävä ja muutama luokkahuone Miten paljon tilaa tai eri tiloja tarvitaan, riippuu osallistujamäärästä Osa rasteista voi olla myös ulkona Muutamilla tehtäväpisteillä, kuten peli- ja animaatiorasteil-la, tarvitaan sähköä Pelikonsoleita varten tarvitaan myös tv-ruudut Ennen tilaisuutta on hyvä tarkastaa ja huomioida käytettävissä olevat laitteet ja materiaalit tehtäviä valitessa

Tilaisuuden ohjelmaTilaisuuden sopiva kesto on noin 1,5 tuntia Alkusanat 10 minuuttia

tervetulotoivotus•tilaisuuden aikataulu•ohjeet osallistujille toimintaradan kiertämiseen•rastipassien jakaminen ja ohjeet niiden täyttämiseen ja palaut-•tamiseen

Toimintaratalapset ja vanhemmat kiertävät tehtäväpisteitä yhdessä•tehtäväpisteiltä voi kerätä merkintöjä rastipassiin, jonka pa-•lauttamalla saa kotiin viemisiksi esimerkiksi mediakasva-tuksellisen materiaalin

Toimintaradan lisäksi tapahtumaan on mahdollista järjestää erilli-nen noin 20 minuutin mediakasvatuksen tietoisku ja keskusteluhetki vanhemmille Tuona aikana lapsille on omaa toimintaa, esimerkiksi elokuvaesitys ja sen purku Jos tilaisuudessa järjestetään tietoisku, siitä on sovittava etukäteen ja paikalla tulee olla lasten elokuvan katselua varten kannettava tietokone, videotykki ja äänentoisto

19Tietoisku ( jos sellainen on sovittu tilaisuuteen)Tietoisku vanhemmille, jossa keskustellaan lasten median •käytöstä, mediakasvatuksesta ja turvataidoista Kesto 15–20 minuuttia •Samaan aikaan lapsille järjestetään mediatuokio Lapset •katsovat esimerkiksi lyhytelokuvan ohjaajan kanssa ja käsit-televät elokuvaa katsomisen jälkeen toiminnallisten harjoi-tusten avulla

20 toiMiNTarata

Mainiot Mediaperheet -toimintarata on suunniteltu erityisesti esikou-lulaisille, perusopetuksen ykkös- ja kakkosluokkalaisille sekä heidän vanhemmilleen Radan tehtävät kannustavat vanhempia tutkimaan median mahdollisuuksia ja tuottamaan sisältöä yhdessä lasten kans-sa Tehtäväpisteillä kuvataan, katsotaan, kuunnellaan, keskustellaan ja pelataan Kokonaisuus on suunniteltu vanhempien ja lasten yh-dessä kierrettäväksi ja tehtäväksi Mikään rasteista ei ole suunniteltu vain jommalle kummalle Kaikilla rasteilla sekä lapset että aikuiset saavat pohtia sisältöjä ja tarttua laitteisiin Lapset osaavat ja oppivat laitteiden käyttöä, kun saavat siihen mahdollisuuden, yhtälailla myös vanhemmat Esimerkiksi pelaaminen voi temmata mukaansa niin lapsen kuin aikuisen ja kameraan saa tarttua kumpi tahansa, toisen toimiessa apurina

Rata voidaan toteuttaa omana tilaisuutena tai jonkin muun ta-pahtuman yhteydessä Tilaisuuden luonteesta riippuen kierrettävissä voi olla yksittäisiä tehtäväpisteitä tai koko rata Toimintaradalla medi-oihin tutustutaan kahdentoista Mainion Mediaperheen avustuksella Kukin perhe edustaa tiettyä mediaa, ilmiöitä tai sisältöä, johon perheen nimikin viittaa Perheen tehtäväpisteellä pureudutaan toiminnallisten tehtävien avulla juuri kyseisten medioiden olennaisiin piirteisiin

Toimintaradan tehtäväpisteet sijoitetaan tilaan siten, että per-heet pystyvät liikkumaan rastilta toiselle sujuvasti Kunkin rastipisteen ympärille on varattava riittävästi tilaa toimintaa varten Useimmilla rasteilla on hyvä olla työskentelyä varten pöytä, jolle asetetaan esille rastilla tarvittavat laitteet ja materiaalit Joillakin tehtäväpisteillä tarvi-taan sähköä esimerkiksi peli- ja tv-laitteita varten Radan tehtäväkyltit kiinnitetään selkeästi näkyviin seinälle tai pystytetään pöytätasolle Niiden avulla perheet löytävät rastilta toiselle ja osaavat toimia kul-lakin rastilla

21Valitkaa osallistujille sopivat tehtävätEnnen tilaisuutta valitaan osallistujajoukolle sopivat tehtävät rasteille Useimmat tehtävät ovat sellaisia, joiden suorittaminen sujuu perheil-tä ilman apua Näillä rasteilla perheet tutkivat mediaa omatoimisesti Osa vaatii ohjaajan apua Oppaaseen on koottu esimerkkejä kunkin mediaperheen tehtävistä Lisää tehtäviä voi keksiä itse, ja valmiita teh-täviä on löytyy myös Mannerheimin Lastensuojeluliiton (www mll fi/mediakasvatus), Mediakasvatuskeskus Metkan (www mediametka fi) ja Suomen Vanhempainliiton (www vanhempainliitto fi) sivuilta

Tehtävät tulostetaan ja kiinnitetään kyseisen Mediaperheen teh-täväkylttiin Tehtävän ohjeistus kiinnitetään kyltissä olevaan valkeaan tyhjään tilaan Perheitä ja tehtäviä valitessa on tiedettävä,

kuinka paljon väkeä osallistuu tapahtumaan•mitkä tilat ovat käytettävissä•onko jokin erityinen aihe, joka tarvitsee yhteistä käsittelyä •

Edelliset tiedot vaikuttavat siihen,miten monta tehtäväpistettä radalle yhteensä tulee•miten ne sijoittuvat•mitkä Mediaperheistä ovat mukana ja onko jonkun perheen •rasteja enemmän kuin yksi

22 tutuStu Mainioihin MediaperheiSiin

Kaksitoista Mainiota Mediaperhettä innostaa perheitä tutustumaan monipuolisesti eri medioihin, sisältöihin ja ilmiöihin

Perhe Keimilä on kiinnostunut peleistä ja pelikulttuurista Se kannus-taa perheitä nauttimaan ja kokeilemaan pelaamista porukalla Perhe muistuttaa myös seikoista, joilla voidaan varmistua pelaamisen tur-vallisuudesta ja lapsen hyvinvoinnista

Perhe Stoori pitää tarinoista Perhettä kiinnostaa myös, millä tavoin tarinat ja kertomukset rakentuvat: miten jännitys saadaan kihelmöi-mään tai huumori kukkimaan Se muistuttaa kertomisen ja kertomus-ten merkityksellisyydestä kaiken ikäisille

Perhe Mobiili tuntee kännykät paremmin kuin omat taskunsa Kai-kenlaiset muutkin mukana kuljetettavat mobiililaitteet ja niillä tapah-tuva toiminta on heidän erikoisalaansa

Perhe Muuvinen on jatkuvassa liikkeessä Muuviset jaksavat loput-tomiin hämmästellä, miten kuva saadaan elämään ja mistä syntyy elokuvan lumo Perhe rakastaa elokuvia ja televisio-ohjelmia Vaikka perheenjäsenet ovatkin kaikkiruokaisia makutottumuksiltaan, ikära-jojen ja ohjelmien sisällön suhteen he ovat kuitenkin tarkkoja

Perhe Saundila on korvat höröllä kaiken aikaa, jotta yksikään kiin-nostava ääni ei livahtaisi ohi korvien He innostuvat kaikenlaisista äänistä yhtälailla kuin hiljaisuudesta Ja osaavat tarvittaessa pitää myös itse ääntä

23Perhe Kääkle on erikoistunut internetiin, langattomaan ja langalliseen verkkoon sekä kaikenlaiseen sosiaaliseen elämään niiden välityksellä He tuntevat netiketit ja sosiaalisen median säännöt ja auttavat mielel-lään muitakin niiden kanssa

Perhe Potretti on erittäin kiinnostunut kuvista He tekevät ja ottavat kuvia, muokkaavat ja jakavat niitä Erityisesti he pitävät kuvien tutki-misesta

Perhe Printtilä nauttii lukemisesta Perheen jälkikasvu tutustutetaan lukemiseen jo ennen syntymäänsä ja lukuharrastus jatkuu läpi elämän Kodin seinät on vuorattu kirjahyllyin ja pöytiä koristavat korkeat leh-tipinot Perheen yhteiset lukuhetket ovat kaikkien suosikkipuuhaa

Perhe Peli-Sääntö muistaa ja muistuttaa turvallisesta median käytöstä ja yhteisten sopimusten tärkeydestä kotirauhan säilymiseksi

Perhe O’Sallinen osallistuu ja vaikuttaa He haluavat ottaa kantaa, ilmaista mielipiteensä ja tehdä toisin He houkuttelevat tutut ja tun-temattomat osallistumaan kanssaan

Perhe Wikilä on tiedonjanoinen Koko perheen voimin he etsivät, tuottavat, jakavat ja muokkaavat tietoa Heidän lempikysymyksensä on ”Miksi?”

Perhe Shoppala rakastaa shoppailua, muttei osta sikaa säkissä Perheen ovessa on kyltti ”Kyllä kiitos mainoksia ja ilmaisjakeluja” Tämä val-veutunut kuluttajaperhe varmistaa tekevänsä vain järkeviä ja eettisesti kestäviä valintoja lukemalla mainoslippusia, ja -lehtisiä, tutkimalla tuotteiden ominaisuuksia ja alkuperää, katsomalla mahdollisimman monen ohjelman välissä tulevat mainokset ja herkuttelemalla iltaisin läheisen ostoskeskuksen maistiaisilla

24 Toimintarataa ja Mainiot Mediaperheet -tehtäväpisteitä suunnitelles-sa ja mukaan tulevia Mediaperheitä valitessa kannattaa ottaa selvää ja huomioida, mitkä mediasisällöt ja -ilmiöt ovat ajankohtaisia osal-listujajoukolle: Mistä he ovat kiinnostuneita? Mitä asioita olisi hyvä herätellä pohtimaan? Mikä on epäselvää ja mihin he saattavat tarvita lisäeväitä? Millaiset kysymykset askarruttavat lapsia? Entä vanhem-pia? Suunnittelun tueksi on tähän oppaan loppuosaan koottu lisä-tietoa niistä medioista ja ilmiöistä, joita Mainiot Mediaperheet -teh-täväpisteillä tarkastellaan Lisäksi on esitelty tehtävävinkkejä kunkin perheen rastille

25perhe KeiMiLÄ

pelit, pelikulttuuri ja turvallinen pelaaminen

Pelit ovat erityisen vetovoimaisia medioita Niille on luonteenomaista interaktiivisuus ja eri aisteja yhdistävä toiminta Pelit, joiden kulkuun lapsi itse vaikuttaa ja osallistuu, imaisevat tehokkaasti mukaansa

Pelejä voi pelata erilaisilla ruuduilla Tietokoneella pelattavia pelejä ovat esimerkiksi PC-pelit ja lukuisat internetissä tarjolla olevat peliympäristöt sekä tietokoneelle ladattavat pelit Lisäksi on konsoli-pelejä kuten Wii, PlayStation ja Xbox sekä pieni käsikonsoli Nintendo DS Myös kännykällä voidaan pelata monenlaisia pelejä

Pelaamisessa merkitykselliseksi voi nousta pelaamiseen liitty-vä sosiaalinen kokemus, osallisuus ja osallistuminen ja sen kaltaisen toiminnan kautta karttuvat taidot toimia yhdessä Peleihin kietoutu-vat tarinat ja leikillisyys saattavat imaista mukaan niin lapsen kuin aikuisenkin Pelien tiedollinen anti voi myös haastaa ja tuottaa oppi-misen kokemuksia

26 Mainiot Mediaperheet -toimintaradalla aikuiset pääsevät ko-keilemaan, voiko peli innostaa paitsi viihtymään myös oppimaan asioita nautinnollisesti ja testaamaan omia rajoja turvallisesti yhdessä lapsen kanssa

Peliaiheisilla rasteilla vanhemmat saavat eväitä myös pohtia, miten kannustaa, ohjata ja asettaa rajoja lapsen pelaamiseen

Lähteitä ja lisätietoa: Pentikäinen, A., Ruhala, A., Niinistö, H., Olkkonen, R. & Ruddock,

E. 2010. Mediametkaa! Osa 4 – Kaikki peliin.Mannerheimin Lastensuojeluliitto: www.mll.fi/mediakasvatus Pelitaito-projektin sivusto: www.pelitaito.fi

Tehtävävinkit

PELIEN IKÄRAJAMERKINNÄTPelatkaa muistipelikierros ikäraja- ja sisältösymboleja sisältävillä muistipelikorteilla.Selvittäkää, mitä muistipelissä olevat ikärajat ja sisältösymbolit tarkoittavat.Muistipelikorttipohjat on tulostettavissa Mannerheimin Lasten-suojeluliiton (www.mll.fi/mediakasvatus), Mediakasvatuskeskus Metkan (www.mediametka.fi) ja Suomen Vanhempainliiton (www.vanhempainliitto.fi) sivuilta.

KOKO PERHE LIIKKUUPelatkaa yhdessä digitaalista liikuntapeliä. Aikuiset vastaan lapset – ottakaa mittaa toisistanne ja selvittäkää kuka on perheen sport-tinen pelimestari!

Keskustelkaa pelin jälkeen:Miltä pelaaminen tuntui? Mikä oli helppoa? Mikä vaikeaa? Mistä piditte erityisesti? Mistä ette? Miten pelikonsolilla pelaaminen erosi oikeasta liikunnallisesta pelistä? Mitä samaa pelaamisessa oli?

27perhe Stoori

tarinat ja kertomukset

Tarinat ovat oppimisen ja ymmärtämisen työkaluja Niillä jäsennel-lään ja käsitellään omia kokemuksia ja tietoa Tarinoita on kerrottu, kuvattu, kuunneltu ja katseltu vuosituhansia Välineet tarinoiden ker-rontaan ovat vaihtuneet ja lisääntyneet, mutta tarinan rakennusaineet ja viehätys ovat säilyneet

Kertoja voi tarinaa kertoessaan säädellä sadun yksityiskohtien pelottavuutta lapsen kehitystason mukaan Toisin kuin kuvitetun ta-rinan tai elokuvan katsoja suullisen sadun tai tarinan kuulija voi ku-vitella sadun mielessään juuri niin hauskaksi tai hurjaksi kuin haluaa tai uskaltaa Tarinankerronta jättää tilaa mielikuvittelulle

Tehtävävinkit

KEKSI JA KERRO ELÄINSATUMielikuvitus lentoon! Keksikää koko perheen yhteinen eläintarina ja kertokaa sen pehmoeläinten tai käsinukkien avulla. Voitte esit-tää sen muille perheille.

28 perhe MoBiiLI

Kännykkä ja muut mobiililaitteet

Mobiililaitteella tarkoitetaan laitteita, joilla pääsee tietoverkkoon ajas-ta ja paikasta riippumatta Valikoima on laaja ja uusia välineitä tulee markkinoille koko ajan: älypuhelimet, tabletit, kannettavat tietokoneet sekä laitteet, joiden ominaisuudet osittain hävittävät rajat laitteiden väliltä Hyvä mobiililaite kulkee kätevästi mukana, ja sen avulla on helppo työskennellä Mobiililaitteet kehittyvät nopeasti ja lähestyvät koko ajan kannettavan tietokoneen ominaisuuksia

Älypuhelimet mahdollistavat nopean, helpon ja valvomatto-man pääsyn internetiin Pienelle koululaiselle älypuhelin ei ole paras vaihtoehto ensimmäiseksi omaksi puhelimeksi vaan ensin on tärkeä opetella verkon käyttöä turvallisesti kotikoneella vanhempien seuras-sa Kännykän vastuullinen ja hyvät tavat huomioiva käyttö on taitola-ji, jota on harjoiteltava Myös aikuisen antaman esimerkin merkitys kannattaa pitää mielessä!

Tehtävävinkit

KÄNNY RUNOILEE JA RÄPPÄÄKeksikää yhdessä kännyetikettiruno tai -räppi. Miettikää, mitä pi-tää huomoida ja osata, kun käyttää kännykkää. Riimitelkää ja ryt-mittäkää. Voitte käyttää kännykän soittoääniä apuna ja kirjoittaa sanat muistiin kännykkään. Äänittäkää kännyetikettiruno tai -räp-pi kännykällä. Esittäkää se muille. Miettikää työskentelyn jälkeen, opitteko jotakin uutta kännykästä tai sen käytöstä, mitä?

29perhe MUUVinen

Liikkuva kuva, elokuva, televisio, turvalliset sisällöt ja niiden käsittely

Elokuvan historian alkuna pidetään vuotta 1895 Silloin ranskalaiset Lumièren veljekset järjestivät ensimmäisen maksullisen elokuvanäy-töksen Pariisissa He hämmästyttivät katsojia muutaman kymmenen sekunnin mittaisilla dokumentaarisilla elokuvilla, joista kuuluisin lienee Juna saapuu asemalle Ennen tätä oli kuitenkin tehty lukuisa joukko erilaisia havaintoja ja keksintöjä liikkuvan kuvan lumosta Vielä tänä päivänäkin nämä entisaikojen keksinnöt ilahduttavat ja havain-nollistavat sitä, miten yksittäisistä kuvista syntyy elokuva

Liikkuvia kuvia, elokuvia, tv-ohjelmia, musiikkivideoita, mai-noksia ja muita voidaan katsoa erilaisten medialaitteiden välityksellä Elokuvateatterissa valkokankaalta katsottu elokuva äänimaailmoineen voi olla voimakas, mieleenpainuva ja suositeltava kokemus, vaikka sa-man elokuvan voisikin katsoa kotisohvalla television, tietokoneen tai jopa kännykän ruudulta

Lisätietoa: Mediakasvatuskeskus Metka: www.mediametka.fi > Oppi-

materiaalit

30 TehtävävinkitVAUHTIA KUVAAN

Pyöritä pläriä, thaumatrooppeja (ihmekäännin) ja zoetrooppeja (kuvarumpu).

Liikelelut havainnollistavat miten kuva lähtee liikkeelle ja syntyy •elokuva.Ne ovat myös tuulahdus elokuvan historian alkuajoilta.•Liikeleluja voi tehdä myös itse. •

Tee kynäanimaatio: Taita paperisuikale puoliksi•Piirrä lempieläimesi kuva sisäsivulle.•Taita kansilehti sisäsivun päälle ja piirrä sisäsivun kuva läpi kan-•silehteen. Piirrä muutama kuvan yksityiskohta eri asentoon tai kohtaan.Rullaa kansilehti kynän ympärille, vapauta.•Liikuta kansilehteä edestakaisin sormella tai kynällä. Liikkuuko •eläin?

Pitäkää kynäanimaatioiden ensi-ilta: katsokaa toistenne teokset!

31perhe SaUndiLA

radio ja äänimaailma

Kuunteleminen ei ole automaattista, vaan kuuntelemaan opitaan! Elämme ääniympäristössä, johon emme välttämättä kiinnitä juuri-kaan huomiota ja jonka äänistä emme ole tietoisia Emme myöskään kykene erittelemään ääniä kovin tarkasti, joten esimerkiksi elokuvaa katsoessa on täydennettävä epätarkkoja kuulohavaintoja omista ko-kemuksista syntyvillä mielikuvilla Näin elokuvan vaikutus tehostuu entisestään

Äänikerronta on puhetta, tehosteääniä, musiikkia ja hiljaisuut-ta Nämä elementit voivat kuulua yhtä aikaa, vuorotellen tai vaikkapa tahdistetusti Taito tunnistaa ja erotella äänikerronnan eri elementtejä kehittyy harjoittelemalla äänien havainnointia, tuottamista ja niistä keskustelua

Radion ääreen on kokoonnuttu kuuntelemaan tarinoita, musiik-kia ja tapahtumia maailmalta jo paljon ennen television keksimistä Nykypäivänä radiota voi kuunnella perinteisen radiovastaanottimen lisäksi niin tietokoneelta kuin kännykästä, jolloin musiikki tulee eri-laisista nettipalveluista

32 Lisätietoa: Mediakasvatuskeskus Metka: www.mediametka.fiElokuvantaju-verkko-oppimateriaali: elokuvantaju.uiah.fi >

Oppimateriaali

TehtävävinkitLEHTIKUVASTA KUULUU

Valitkaa lehtikuva.•Miettikää millaisia ääniä kuvasta voisi kuulua. Kokeilkaa äänten •tuottamista omalla keholla, erilaisin esinein ja liikkumalla.Äänittäkää kuvan äänimaailma kännykällä. Valitkaa videotoimin-•to. Kuvatkaa kuva ja äänittäkää äänimaailma.Katsokaa ja kuunnelkaa yhdessä!•

SÄVELLÄ SOITTOÄÄNIKuunnelkaa kännyköidenne soittoääniä, valitkaa muutama mie-•leinen. Millainen on hyvä kännykän soittoääni? Tehkää oma soit-toääni. Kokeilkaa eri soittimia, rytmejä, kännyköitä, ääntelyä... Äänittäkää soittoääni, kuunnelkaa se ja tallentakaa puhelimeen. Testatkaa, miten soittoääni toimii kännykän soidessa? Millaista oli tehdä yhdessä sävellystä?

33perhe KÄÄKLe

internet, sosiaalinen media ja turvallinen netin käyttö

Internetin käyttäminen voi olla sosiaalinen tapahtuma, viestintää, op-pimista, viihtymistä tai tiedon hakemista kiinnostavista aiheista In-ternet mahdollistaa tiedonhaun- ja tiedonvälityksen, kaupankäynnin ja asioiden hoitamisen, kommunikaation, eristäytymisen tai kuulumisen johonkin Käyttäminen vaatii, ei niinkään teknisiä valmiuksia, vaan enemmänkin sisältöjen käsittelemisen taitoja – kykyä erottaa oikea ja väärä tieto ja toimia turvallisesti Ei ole olemassa tiettyä ikärajaa, jonka jälkeen nämä taidot tulisivat ajankohtaisiksi, vaan ne ovat perustaitoja, joita on tärkeä harjoitella pienestä pitäen Turvallinen ja hyvien tapojen mukainen käytös kuuluu sekä reaali- että verkkomaailmaan

Lisätietoa: Mannerheimin Lastensuojeluliiton Vanhempainnetti: www.mll.fi/

lapsetjamedia

34 Tehtävävinkit

ME NETISSÄListatkaa, mitä sivustoja käytätte eniten. Kertokaa toisillenne, miksi käytätte juuri kyseistä sivustoa. Mitkä ovat perheenne TOP 10 käytetyintä verkkosivustoa? Löytyykö listalta sivustoja, joita käyttävät sekä lapset että aikuiset? Mitkä ovat suosikkisivujanne? Miksi? Millainen on hyvä verkkosivusto?

SANAKOEMitä tarkoittavat:

IHQ 1. LOL 2. logata, loggautua3. n00b4. bugi5. :-)6. 8-) 7. :-P8. :-D9.

Keksikää lisää sanoja ja hymiöitä. Testatkaa toistenne nettisanas-ton ja merkkikielen tuntemusta.

VASTAUKSET1. ihku, ihana 2. laughing out loud, nauraa ääneen 3. kirjautua sisään nettipalveluun 4. haukkumasana aloittelijalle tai henkilölle, joka kysyy tyhmiä tai muuten ärsyttää 5. vika tietokoneohjelmassa 6. iloinen 7. silmälasit 8. näyttää kieltä 9. nauraa.

35perhe potreTTi

Kuva ja valokuva

Elämme kuvien keskellä Ympärillä vilisee uutiskuvia, taidekuvia, va-lokuvia, mainoskuvia, pilakuvia, sarjakuvia, kuvituskuvia, opaskuvia, julisteita, nettikuvia ynnä muita Ne tiedottavat, viihdyttävät, ottavat kantaa, kertovat, tallentavat ja koristavat Tuotamme myös itse kuvia Omia kuvia voi julkaista helposti erilaisissa kuvagallerioissa Kuvat rakentavat lapsen käsitystä ympäröivästä todellisuudesta, mutta luo-vat pohjaa myös lapsen sisäisen maailman rikastumiselle, tunteiden ja kokemusten käsittelylle sekä mielikuvituksen kehittymiselle

Kuva sisältää aina viestin, jota katsoja tulkitsee Tulkintaan vai-kuttavat katsojan kokemukset, tiedot, tunteet, arvot, normit ja asenteet Kuvien katsomista ja tulkintaa säätelevät myös kulttuuriset normit, jotka ovat eri kulttuureissa erilaiset Selviytyäksemme yhä monimut-kaisemmassa kuvallisessa ympäristössämme, tarvitsemme kuvanluku-taitoa Mediakasvatuksella pyritään vaikuttamaan kuvan tulkinnan ja kuvanlukutaidon kehittymiseen ja tekemään katselija tietoiseksi kuvan eri ulottuvuuksista ja siitä, miten kuvalla vaikutetaan Kuvat sisältävät vakiintuneita kuvallisen esittämisen tapoja, jotka ovat kulttuurisidon-naisia Nämä kuvan visuaaliset rakenteet, järjestykset ja merkitykset opitaan samaan tapaan kuin esimerkiksi kieli

36 Lähteitä ja lisätietoa: Mediakasvatuskeskus Metka: www.mediametka.fi > OppimateriaalitNiinistö, H., Ruhala, A., Henriksson, A. & Pentikäinen, L. 2006.

Mediametkaa! Mediakasvattajan käsikirja kaikilla mausteilla.

TehtävävinkitKURKISTA KUVAAN

Tutkikaa kuvien rakennetta ja sisältöä mitä, miten ja miksi kysy-•mysten avulla: Mitä kuvassa on? Luetelkaa kuvassa näkyviä asioita.•Miten kuvan sisältö on esitetty? Onko kuva valokuva, piirroskuva, •kuvituskuva, uutiskuva vai mainoskuva? Mikä on kuvan kuvakoko ja miksi kyseinen kuvakoko on valittu?Miksi kuva on tehty? Mihin sillä pyritään ja miksi? Kuka kuvan •on ottanut tai tehnyt? Milloin se on tehty?

ELÄIMELLISIÄ KUVIAJos olisit eläin, mikä eläin olisit? Entä satu- tai mediahahmo?•Pukekaa naamio ylle ja ottakaa kuva. Kokeilkaa erilaisia tunneti-•loja, testatkaa ilmeitä ja asentoja. Miltä näyttää kiukkuinen koira tai kateellinen kana? Entä surullinen sammakko tai hämmästynyt hevonen? Voitte ottaa myös ryhmäkuvan.

Käyttäkää Mac-tietokoneen Photo Booth -ohjelmaa:Klikkaa kohtaa Tehosteet.•Valitse sopiva tehoste. Nuolella pääset selaamaan tehostevalikoimaan.•Poseeraa. Tietokoneen kamera on ruudun yläreunassa.•Paina punaista kamera-symbolia.•Tutkikaa ottamianne kuvia, tunnistakaa niistä eläinten tunnetiloja •ja keskusteltaa havainnoistanne.

PERHEPOTRETTIOttakaa kuva omasta mainiosta mediaperheestänne kamerakän-nykällä. Miettikää, miten saisitte kuvaan vangittua juuri teidän perheenne erityiset mainiot piirteet. Lähettäkää kuva muistoksi vaikka isovanhemmille tai kummeille.

37perhe priNTtiLÄ

aikakauslehti, sanomalehti ja kirjat

Aikakaus- ja sanomalehdistä saa ajankohtaista yleis- ja erityistietoa Kirjat ja aikakauslehdet myös viihdyttävät Lehtien erilaiset juttu-tyypit, graafit ja kuvitus opettavat monipuolista lukutaitoa Pienillä lapsilla lukeminen keskittyykin juuri lehden tai kirjan visuaalisiin elementteihin, kuviin, väreihin, hahmoihin, kirjaimiin, merkkeihin ja yksittäisiin sanoihin

Lukutottumukset syntyvät jo lapsena Perheen median käy tön perinteet ovat lapsen pääomaa myöhemmässä elämässä Lukeva lapsi kasvaa lukevaksi aikuiseksi Onkin hyvä miettiä, millaiset ovat aikui-sen omat lukutottumukset ja mitä printtimedioita kotiin tulee

Lähteitä ja lisätietoa:Aikakausmedia: www.aikakausmedia.fi > MediakasvatusSanomalehtien Liitto: www.sanomalehdet.fi > Sanomalehti

opetuksessaPentikäinen, L., Ruhala, A. & Niinistö, H. 2008. Mediametkaa!

Osa 2 – Kasvattajan matkaopas lasten mediamaailmaan. Kirjastojen valtakunnallinen Okariino-lastensivusto: www.okariino.fi

Tehtävävinkit

LUKUNURKKATutkikaa lehtiä ja niissä olevia juttuja.

Mistä lehdistä pidät? Miksi?•Etsi lehdestä kiinnostava juttu. Kerro, •

- mistä se kertoo- kenelle se on kirjoitettu- miksi se kiinnostaa.

Muistelkaa, mitä lehtiä kotiin tulee tilattuna tai ilmaisjakeluna.

38 perhe peLI-SÄÄNTÖ

Lasten median käyttö ja turvallisuus

Aikuinen on aina vastuussa lapsen median käytöstä Mitä pienempi lapsi on, sitä enemmän hän tarvitsee aikuisen apua ja huolenpitoa Pyrkimyksenä on harjoitella vastuun ottamista pienin askelin rajoi-tuksista kohti itsekontrollia

Median käyttö on yksi eniten riitoja aiheuttava asia lapsiperheis-sä Selkeillä perheen omilla pelisäännöillä on mahdollista vähentää näitä riitoja Yhdessä voidaan sopia esimerkiksi medialaitteiden käytön aikarajoista Media-aika voi olla sidoksissa piha- tai muissa leikeissä, harrastuksissa tai niiden harjoittelussa käytettyyn aikaan Netin käy-tön säännöistä, esimerkiksi siitä, että nettiä käytetään vain aikuisen ollessa kotona tai että aikuiselta on kysyttävä lupa nettipalveluihin rekisteröityessä, on hyvä päättää yhdessä

Tehtäväpisteelle voi tulostaa ja kopioida MLL:n valmiita sään-töpohjia lapsen ja perheen median käytön suunnitteluun

39Lisätietoa: Mannerheimin Lastensuojeluliiton Vanhempainnetti: www.mll.fi/

lapsetjamedia > Pelisäännöt median käytölle

Tehtävävinkit

MEIDÄN PERHEEN MEDIAKELLOTPiirtäkää päivän kulku kellotauluun:

Miten paljon valveillaoloajasta kului median parissa pelaten, •katsoen, puhuen, kuunnellen tai lukien? Merkitkää tuntisiivuina kellotauluun.Mitä muuta päivään kuului? Merkitkää tuntisiivuina kellotau-•luun.Laskekaa kellotauluun piirretyt siivut. Tutkikaa, miltä median •käytön määrä näyttää suhteessa leikkiin, ulkoiluun, kavereiden kanssa oleiluun, harrastuksiin, kouluun, muuhun tekemiseen ja vapaa-aikaan?

MEIDÄN PERHEEN MEDIASÄÄNNÖTLaatikaa yhdessä mediasäännöt koko perheelle. Käyttäkää apuna valmiita sääntöpohjia tai laatikaa kokonaan omat säännöt. Alle-kirjoittakaa ne. Sopikaa myös, mitä tapahtuu, jos joku ei noudata sovittuja sääntöjä.

40 perhe o’SaLLInen

Vaikuttaminen ja osallisuus

Lapsen oikeus osallisuuteen kaikissa häntä koskevissa asioissa on suojattu lainsäädännöllä, joka perustuu Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksien sopimuksen 12 artiklaan Mahdollisuus olla osal-lisena ja mukana asioiden käsittelyssä itselle merkittävissä yhteisöis-sä on yksi kasvun ja kehityksen perusedellytys ja ratkaisevaa ihmisen identiteetin kehittymiselle

Yhdessä olemista ja elämistä opitaan osallistumalla Käsitteitä osallisuus ja osallistuminen käytetään toisinaan synonyymeinä Osalli-suudessa toiminnalla, osallistumisella ja mielipiteillä on osallistumisen lisäksi vaikutusta asioihin Osallisuus antaa lapselle mahdollisuuden tulla kuulluksi ja tuottaa kokemuksen siitä, että hänen mielipiteitään arvostetaan Ratkaisevaa on, että lapsi itse kokee tulleensa kuulluksi ja voineensa vaikuttaa vaikuttaa asioiden käsittelyyn

Mediataidot ovat nykypäivän kansalaistaitoja Toiminnallinen ja osallistava mediakasvatus edistää näiden taitojen kehittymistä Osal-listuminen, vaikuttaminen ja osallisuus alkaa lapsen läheltä, tutuista ihmisistä, omasta perheestä, ryhmästä ja luokasta Tai lähiympäristös-tä, omasta kodista, pihasta, päiväkodista ja koulusta Aikuinen, tarjoa osallistumisen ja osallisuuden tilanteita, ole herkkänä, kuuntele ja tartu tilaisuuksiin Auta lasta näkymään ja kuulumaan!

41Lisätietoa: Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Sosiaaliportti-verkkopalvelu:

www.sosiaaliportti.fi > Lastensuojelun käsikirja

Tehtävävinkit

TOIVEPÄIVÄKuuntele ja kirjaa, millainen on lapsen toivepäivä. Anna lapsen •kertoa ja kuvailla toivepäivä. Kirjoita lapsen kertoma sanasta sanaan. Selosta lapselle toimintaohjeet ennen kuin aloitatte: ”Kerro toivepäivästäsi. Kirjaan sen juuri niin kuin sen minulle kerrot. Lopuksi luen tarinasi ja voit muuttaa tai korjata sitä mi-käli haluat.” Lue valmis kertomus lapselle. Keskustelkaa siitä.•

42 perhe WiKiLÄ

Tiedonhaku ja kriittisyys

Kriittinen medialukutaito on mediakasvatuksen päätavoite Se on kykyä kysyä, kyseenalaistaa ja tehdä omia valintoja Kriittisen medi-alukutaidon omaava osaa käyttää mediaa omien tarpeiden pohjalta ja kykenee osallistumaan

Tiedonhaku on osa medialukutaitoa Tietoa voi hakea eri tavoin ja moninaisista lähteistä Nykypäivänä tiedon tuottajana voi toimia kuka tahansa Puhutaan yhteisöllisestä tiedon rakentamisesta, jossa tietoa tuotetaan yhdessä Vapaasti kaikkien muokattavissa oleva verk-kosivusto Wikipedia on esimerkki tällaisesta sovelluksesta

Onnistuneen tiedonhaun ja hyvän ja käyttökelpoisen lähteen kriteerejä ovat muun muassa luotettavuus, puolueettomuus, kattavuus ja ajantasaisuus Tiedonhaun onnistumisesta kertoo myös hakijan tyytyväisyys löytämäänsä tietoon

43Lisätietoa: Kirjastojen mediakasvatussivusto: mediakasvatus.kirjastot.fi >

tiedonhaku

Tehtävävinkit

ARVIOI LÄHDETTÄTutkikaa eri lähteistä tulostettuja, leikattuja ja kopioituja tietoja (uutisia, oppi- ja tietokirjant ekstejä, lehtijuttuja, verkkotekstejä, graafeja, tutkimustuloksia ym.). Arvioikaa niiden luotettavuutta seuraavien kysymysten avulla:

Mitä siinä on? Mitä se kertoo?•Kuka on tuottanut tiedon?•Miksi se on tehty? Mihin käyttötarkoitukseen se sopii?•Milloin se on tehty? •Kenelle se on suunnattu?•Mitkä lähteet olivat mielestänne luotettavimpia, miksi? Mihin •käyttäisitte niitä? Mitkä eivät vakuuttaneet teitä, miksi?

44 perhe ShoppaLA

Mainonta ja kaupallisuus

Mainontaa on lähes kaikkialla elinympäristössämme ja erityisesti me-diassa Keskivertokuluttajalle lähetetään joka päivä yli 3000 markki-nointiviestiä Niistä valtaosa jää huomaamatta informaatiotulvassa

Mainonta rakentaa brändejä, synnyttää mielikuvia ja herättää mielipiteitä, tunteita ja keskustelua Se luo roolimalleja, unelmia, trendejä ja käsityksiä todellisuudesta Mainonnalla pyritään herättä-mään kuluttajan huomio ja saamaan hänet ostamaan jokin tuote tai palvelu

Kaupallisuus on olennainen osa mediaa Kriittinen ja vastuul-linen median käyttäjä ja tuottaja tunnistaa ja ymmärtää kaupallisen vaikuttamisen keinoja ja työkaluja Viihteellisyys leimaa nykypäivän mediasisältöjä, joten aina ei ole helppo erottaa mainontaa tiedonväli-tyksestä ja median muista viesteistä Mainonnan lukutaitoa voi harjoi-tella tarkastelemalla ja analysoimalla mainontaa ja etsimällä vastauksia seuraaviin kysymyksiin:

Miten mainos houkuttelee ja suostuttelee?•Miksi mainos on tehty?•Kuka meihin yrittää vaikuttaa? •

Tehtävävinkit

TUOTTEEN OHESSAMillaisia tuotteita olette saaneet ”ilmaiseksi” jonkin toisen ta-•varan (esimerkiksi murojen, lehden, hampurilaisen) yhteydessä? Onko tuo tavara ollut tarpeellinen? Kumpi tuote on tärkeämpi, varsinainen tuote vai oheistuote? Miksi oheistuotteita jaetaan? Kuka ne maksaa?

Kuvaa saa käyttää Mainiot Mediaperheet -toiminnan viestinnässä

Kuvaa ei saa käyttää Mainiot Mediaperheet -toiminnan viestinnässä

Huoltajan allekirjoitus:

Piirrä Mainio Mediaperheenne

Mainiot Mediaperheet -opas on suunnattu ammattikasvattajille päiväkodeissa ja kouluissa sekä muille lasten kanssa työskente-leville esimerkiksi kirjastoissa, museoissa tai järjestöissä Sitä voivat hyödyntää myös vanhemmat

Tämä kirjanen opastaa järjestämään Mainiot Media-perheet -tilaisuuden, jonka tarkoituksena on ohjata perheitä tutkimaan ja tuottamaan mediaa yhdessä ja samalla pitämään hauskaa

Opas sisältää runsaasti toimintavinkkejä lasten ja van-hempien hetkiin median parissa Lisäksi Mainiot Mediaperheet -oppaassa on taustatietoa lasten ja kotien media-arjesta, koulun ja päiväkodin roolista mediakulttuurissa ja mediakasvatuksesta kasvatuskumppanuuden hengessä