MALLORCA SUOMI KOULU

KOULUPOSTI

2014

Postiosoite:

c/o Lea Vihavainen

C/ Fornaris, 1 2ºA

07007 Palma de Mallorca

Sähköposti:

aila_bell@me.com

eijaaleksanteri@hotmail.com

Katuosoite:

c/o Skandinaviska Skolan

C/ Infanta, 15

07014 Palma de Mallorca

Koulupäivä: Lauantai 10:00-13:00

Opettajat:

Lea Vihavainne, pienten ryhmä

Eija Rantanen, isojen ryhmä

Apuopettaja: Tania Pozo

Mitä olisikaan ollut elämä ilman Suomi-koulua?

Sitä olisi voinut nukkua vähän pidempään lauantai-aamuisin, ilman unenpöpperöisiä

aamukiireitä herätyksineen, puuroineen, pukeutumisrituaaleineen, hoputtamisineen, ja ilman

kouluun edestakaisin viemistä ja tuomista, joskus täpötäydessä bussissa kahden pikkulapsen

kanssa ja myöhemmin jo sitten omalla autolla, parkkipaikkaa etsien puolisen tuntia. Mutta kuitenkin kaikista kiusoista huolimatta olemme käyneet Mallorcan Suomi-koulua (melkein)

jokaikinen lauantai vuodesta 1999 lähtien. Vuonna 1999 elokuussa meidän Carla vietti

kolmevuotis-synttäreitään kesäisellä Suomen-visiitillä. Palatassamme kotiin Mallorcalle koitti

syyskuu ja ensimmäinen Suomi-koulu-lauantai. Silloin sai aloittaa koulun kolmevuotiaana ja

sinne se tyttö jäi Jaana-open kanssa, tosi tomerana, eikä kyyneleen kyyneltä vuodatettu (ei

ainakaan Carla). Kolmen tunnin päästä, kello yksi, menimme puolitoistavuotiaan pikkusisko

Sonian kanssa hakemaan Carlaa kotiin ja reaktio oli: ”Kivaa äiti! Suomi-koulussa on kivaa!”

Eli, siitä lähtien niin Carla kuin Soniakin (kun täytti ne vaaditut kolme) ovat käyneet ahkerasti

koulussa ja aina sangen mielellään. Monet tunnit on siellä puuhasteltu, opittu, leikitty, laulettu, opeteltu, askerreltu, huudettu, kuiskattu, opiskeltu, näytelty, loruiltu, pelattu, naurettu,

katsottu videoita, retkeilty, joskus torujakin vastaanotettu... Mukaan on mahtunut Ibizan-

matka, Cabrera-saareen tehty venereissu, monet leirikoulut hotelliviikonloppujen merkeissä,

pukeutumiset naamioasuihin laskiais-karnevaalijuhlia viettääksemme, San Telmon vuoristoon

tehty patikkataival, Costix’in öinen planetaariovierailailu, ja telttailu sekä lukuisat retket Lea-

open mökille Sencellekseen jossa olemme myös nauttineet erittäin usein makoisista grilli- tai

paella-lounaista.

Totisesti monet juhlat on vietetty, niin Joulujen kuin äitienpäivien tai lukuvuoden päätöksen

merkeissä. On harjoiteltu ohjelmaa, hermoiltu jotta kaikki sujuisi hyvin ja sitten on koittanut itse juhlapäivä joilloin isät, äidit, isovanhemmat, muutkin sukulaiset sekä ystävät ja Mallorcan

suomalaisväestö ovat saapuneet paikalle katselemaan ja nauttimaan hienoista esityksistä. Ai

niin, ja joka kerta olemme saaneet syödäksemme suomalaisia leivonnaisia: kotipullaa,

pipareita, kuivakakkuja jne. (nami-nami). Olemme voittaneet hassuja tarpeettomia esineitä

roppakaupalla juhlien arpajaisissa, ja seuraavana vuonna lahjoittaneet ne taas

käyttämättöminä uusiin arpajaisiin jonkun toisen voitettaviksi.

Kaikkea tätä ja paljon muutakin emme olisi tehneet näinä kuluneina vuosina ilman Suomi-

koulua.

Elämään kovasti sisältöä, merkitystä ja henkistä rikkautta on tuonut vielä Suomi-koulun

puittessa tarjottu opetustyö. Eihän minulla mitään virallista opettajan virkanimikettä ole,

mutta työ tekijäänsä opettaa, eli kummasti sitä on vaan sisäistetty suuri osa suomen

kielioppisääntöjä sekä sanastoa ja sitten välitetty sitä eteenpäin halukkaille, niin aikuisille kuin

nyt myöhemmin koulun isoimmille lapsille ja teineille. Se, että voi kokea että oppilas oppii ja

ymmärtää opettamani asian, on jotakin aivan sanoin kuvaamatonta. Suomi-koulun opetustyö

on antanut minulle aivan ainutlaatuista henkilökohtaista tyydytystä. Kaunis kiitos siitä lukuisille

mahtaville oppilaille (Toni, Alvaro, Elena, Maru, Patricia, Marga jne., jne.) ja koululaisille (Ricky,

Berta, Sonia, Irene, Pablo, Laura...)

Ilman Suomi-koulua tuokin olisi jäänyt kokematta.

Taustajoukot eli me äidit olemme aina ja ikuisesti tehneet väsymättä organisointia ja

vapaaehtoistyötä koulun hyväksi viikosta toiseen, kuukaudesta kuukauteen, vuodesta

vuoteen... Mutta kun palkkioksi on saanut vaikka liikutuksen kyyneleet Joulujuhlassa kun

nelivuotias Sonia-tyttäreni paiskasi muoviset kullanväriset enkelin siipensä lattialle ja totesi

kovaan ääneen Jouluevankeliumin aikana, että ”Mä en jaksa olla enää enkeli” tai naurukohtauksen kun aikuisopiskelijat esittivät hilpeän hauskoja sketsejä, tai tuntiessani

suorastaan upeaa äidinylpeyttä kun Carla-tyttäreni suunnitteli, kirjoitti, koreografioi, sanoitti

suomeksi, sekä esitti ja lauloi muiden oppilaiden kanssa fantastisen musikaalinäytelmän (”Isä,

haluan olla artisti”), niin silloin ei enää jaksa eikä halua muistaa niitä lukemattomia työtunteja

ja paineita.

Ja tietenkään unohtamatta kaikkia ystäviä joita olemme saaneet Suomi-koulua käydessämme,

juuri niistä kumppaneista ja ystävyyssuhteista haluaisin KIITTÄÄ Suomi-koulua.

KIITOS Lea, KIITOS Aila, KIITOS Jaana, KIITOS Liisa,Tuula, Natalia, Tiina, Maru, Stiina, Eija,

Pirkko, jne. jne. KIITOS, että olette olleet mukana tällä meidän taipaleellamme. Nyt on tullut

aika vaihtaa maisemia ja jättää suurella nostalgialla Suomi-koulu ja Mallorca taakseen. Mutta

onneksi viemme mukanamme tuhansia ihania muistoja.

KIITOS Mallorcan SUOMI-KOULU !

Pia Nyman

PIENTEN RYHMÄ Runo opettajalle:

Niin kauniisti,

kuin lintu laulaa voi.

Me tahdomme linnun laulun lailla,

kiittää opettaja sinua,

tästä antoisasta ajasta.

Olkoon kesäsi aurinkoinen,

täynnä linnun laulua,

heinäsirkan siritystä,

kukkien tuoksua.

Ilon ja onnen hetkiä tuleviin päiviin.

TANIA ja LEA

ERIC

ALEXIS

ERIKA ja DIEGO

ARJA

ROBERTO

SASA

PAULA ja LAURA

KAROLINA

ERIK

ALEKSANDERI

ISOJEN RYHMÄ

Pablo ALEKSIS KIVI

“Niinpä päivät nousee, laskee, vuosi vuoden jälessä siirtyy pois, siirtyvät viimein

vuosikymmenetkin” – Aleksis Kivi

Aleksis Kivioli Suomen kirjailija. Hän syntyi Palojoella 10. lokakuuta 1834. Hänen isänsä oli Eerik

Stenvall, ja hän oli vaatturi. Hänellä oli vaimo, hänen nimensä oli Anna-Kristiina Hamberg. Kun

Aleksis Kivi oli 11 vuotta vanha, hän lähti Helsinkiin opiskelemaan. Kivi on kirjoittanut

Suomen kansallisromaani, Seitsemän Veljestä. Siellä hän puhu elämästä Jukolan Veljekset

Toukolassa, Suomen kylä. Se on realistinen ja humoristinen, siksi ensin ihmisiä eivät tykänneet

kirjasta.

Hän on tehnyt myös muut teokset: Bröllopsdansen, Nummisuutarit, Kullervo...

Kivi kuoli kun hän oli vain 38 vuotta vanha. Hän kuoli viimeinen päivä vuodesta 1872.

Tiesitkö että...

- 10. elokuuta on Aleksis Kiven päivä?

- hänen alkuperäinen sukunimi oli Stenvall?

- Aleksis Kivi on Suurten Suomalaisten listalla? – Suurin suomalainen on Carl Gustaf Emil

Mannerheim.

- elokuvaohjaaja Jari Halonen teki elokuva Aleksis Kiven elämä?

- hän on asunut Helsingissa, Palojoella, Siuntiossa ja Tuusulassa?

Alvaro Clemente

Väinämöinen

Väinämöinen on Kalevalan tarusankari ja suomalaisen ja karjalaisen kansanrunouden ja

mytologian tärkeimpiähenkilöitä. Väinämönen kertoo oman tarinansa. Hän on hyvä tietäjä ja

paljon vanha. Väinämosen Äiti oli

Luonnolapsi, kuka tiesi ''meri ja tuuli'' ja pitkin 730 vuotta, hän istuit rantassa, paikka josta suunnitellasi.

Väinämöisen kertomus kertoo maailman luomisesta. Hän lisätää järjestystä kaaokseen ja

perustettu Kaleva maa. Väinämöisen kertomus on etsiminen

vaimo varten Väinämöinen ja kyseessä tappelus kesken Kaleva ja Pohjola. Louhi on

Väinämöisen päävihollinen, hän on Pohjolan kuningatar ja hän

on noita ja hän voi muuttaminen eläimet. Louhilla on paljon sukulaiset.

Väinämöinen ja Louhi taistelivat Sampo. Sampo on mylly. Tehti kulta, suolaa ja viljaa ja tukee

Maailma.

Maru Maroto Lehmusto

HEIKKI KARNA: Suomalainen Mies kuka keksii kirves

Ihmisen evoluutio on ollu selittety kuin me olemme aihennyt luonto älykkyys ja työkallut

kautta . Kirves varmasti olli ensimmäinen työkallut mittä ihmiset tekivät, ja sen suunnittelu ei

olle muuttunu koska... ja sitten suomalainen päätti ottaa askeleen eteenpäin.

Herra Heikki Karna, on tehnnyt pieni muutokset tämällä työkallu, mutta ne ovat lopullinen.

Ensin hän laittoi sivureuna, ja vaitoi sen niin kuin se on nytten. Sitten hän laitoi vastapaino

toisena puoli. Tästa asia tulli kirves joka voi leikaa puuta helpompi.

Herra Karna on patentoinut hännen keksintönsä, ja hän muu sen 190 eurosta. Onko se paljon?

Onko se oikein hintä?, en tiettä mutta on pittÄnyt mennä 8.000 vuota ennen kuin meille on

Kirves 2.0...

Elena Barceló Jalonen MIKA WALTARI

Kirjailija Mika Waltari syntyi 19 syyskuuta 1908 Helsingissä. Hän opiskeli Teologiaa Helsingin

Yliopistossa, myöhemmin Filosofiaa; valmistui 1929. Niinä vuosina hän kirjoitti runoja ja

kertomuksia erilaisissa lehdissä.

Pariisissa hän kirjoitti ensimmäisen tärkeän novellinsa: ”Suuri Illusioni” (1928). Hän oli jäsen

vapaamielisessä kirjailijayhdistyksessä Tulenkantajat. Hänen pseudonyyminsa oli Kristian

Korppi.

Mika Waltari meni naimisiin 1931; hänen tyttarensä Satu oli myös kirjailija.

Hän johti Suomen Kuvalehtea ja samaan aikaan hän kirjoitti erityylisiä kirjoja. Waltari kärsi

unettomuudesta ja depressiosta. Hän osallistui kirjoitus kilpailuihin näyttääkseen kriitikoille

osaavansa kirjoittaa. Silloin Komisario Palmu syntyi, ja hän kirjoitti myös Kieku ja Kaiku

comicin.

Talvisodan aikana hän työskenteli Valtion Tiedoituslaitoksessa. Vuosien kuluttua, hän oli jäsen

Suomen Akatemiassa (1957 – 1978).

Hän kuoli 26 elokuuta 1979. Nykyään asteroidi 4266:lla on Mika Waltarin nimi.

Waltarin kirjat ovat humaanisia. Hänen tunnetuimmat kirjat ovat

1935 – ”Aiotko kirjailijaksi?” 1937 – ”Vieras mies tuli taloon” 1939

– ”Kuka murhasi Rouva Skrofin?” 1939 – ”Fine van Brooklyn” 1940

– ”Antero ei enää palaa” 1940 – ”Komisario Palmun erehdys”

1944 – ”Tanssi yli hautojen” 1945 – ”Sinuhe egyptiläinen” 1948 –

”Mikael Karvajalka” 1949 – ”Mikael Hakim” 1952 – ”Johannes

Angelos” 1958 – ”Felix onnellinen” 1959 – ”Valtakunnan

salaisuus” 1964 – ”Valtakunnan viholliset” I ja II

Toni Munuera TOVE MARIKA JANSSON

Tove Jansson syntyi 9.elokuuta, 1914 Helsingissa. Han oli Suomen Kansalainen, ja hänen perhe

oli artistit, hänen isä Viktor Jansson oli kuvanveistäjä ja äiti Signe Hammarsten-Jansson oli

graafinen suunnittelija. Hänen veljet Per Olov oli valokuvaaja ja Lars oli nauhat

sarjakuvapiirtäjä

Tove Jansson opiskeli yliopistossa Taide, käsityöt ja designiä Tukholmassa vuonna 1930 ja

1933, opiskeli grafistataidetta suomen kuvataideakatemiassa vosina 1933 –1937 aikana.

Lopuksi Parisissa vuonna 1938.

Tove Jansson kirjoitti hänen ensimmäinen muumikirja, vuonna 1945, toisen maailmansodan

aikana.

Kirjojen kometan saapuminen ja Muumiperhe tekivat hänestä kuuluisan. Kirjallisesti kuusi

Muumi-kirjaa.

Vuonna 1966 hän sai Hans Christian Andersenin palkinnon lastenkirjallisuutta.

Toven, vietti suuren osan elämästään hänen puoliso, graafikko Tuulikki Pietilän kanssa, on

pieni saari nimeltä Klovharu, Suomen lahdella.

Toven kuoli 86 iässä 27 päivä kesäkuu 2001.

Tove Jansson vuonna 1956 Muumi perheen kanssa

Ricky Bell

JOHAN LUDWIG RUNEBERG

Johan Runeberg oli suomenruotsalainen runoilija ja kirjaillija.

Hän oli syntynyt 5. Helmikuuta 1804 Pietarsaaressa.

Johan opiskeli Turun Akatemiassa filosofiaa ja han asui arkkipiispa Jakob Tengströmin virkatalossa.

Han oli naimisissa kirjailija Fredrikan kanssa.

Runeberg kirjoitti koko tuotantonsa ruotsiksi. Hänen tunnetuin teoksensa on Vänrikki Stoolin

tarinat. Johan myös kirjoitti kuuluisan runon Saarijärven Paavo.

Runebergin vaimo Fredrika leipoi hänelle leivosta jota on alettu ajan myotä kutsumaan

Runebergin tortuksi. Sitä tehdään Suomessa aina Runebergin vuosipäivänä 5. helmikuuta, joka

on myös yksi Suomen virallisista liputuspäivistä.

Berta Collboni

Tutkimuksessa Académie Julian (Paris)

Joissakin teoksissa ovat:

-Pioka ja varsi (1884) -Akka ja kissa (1885)

-Sammon toant (1893)

-Aino-taru (1891)

Axél Waldemar Gallén

Axeli Gallén-Kallela syntyi 26

huhtikuuta 1865 (Pori, Suomi) Tutkimuksessa Académie Julian (Paris)

Axeli oli taidemaalari ja

kuvanveistäjä.

Hänen työnsä oli tärkeää Suomesa.

Hänen vionsa oli Mary Mlöörin.

Heilä oli kolme lasta.

Joissakin teoksissa ovat:

Sammon toant (1893)

Axél Waldemar Gallén

Sammon toant (1893)

Sonia Martínez JEAN SIBELIUS

Johan Juluis Christian Sibelius oli suomalainen taidemusiikin säveltäjävä 1800-luvulla.

Hän syntyi Hämeelinnassa 8.12.1865. Hänen isänsä oli Christian Gustaf Sibelius ja äitinsä oli

Maria Charlotte. Jannella oli vanhempi saisar Linda Maria ja nuorempi veli Christian Sibelius.

Hänen perhessänsä he puhuivat ruotsia mutta he päättivät lähettä hänet suomalaiseen

kouluun. Hän alkoi opiskella lakioppia mutta hän ymmärsi että musikki oli sen mistä hän piti.

1885-1889 hän opiskelli Helsingin musikki koulussa joka on nykyän nimeltään Sibelius

Akademia. Yksi hänen opettajistaan oli Martin Wegelius.

Hän meni naimisiin Aino Järnefelt Maxmon kanssa 10.06.1892. Heillä oli kuusi lasta: Eva, Ruth,

Kirsti-Maria (joka kuoli hyvin nuorena), Katarina, Margareta ja Heidi. He asuivat Ainolassa

Tuusulan järven lähellä. Ainola oli nimetty hänen vaimonsa kunniaksi.

Runebergin kanssa hän oli yksi suomen culturin symboleja ja kansalishengen perusta. Hän loi

oman musikkin tyylinsa. Jotkut hänen tunnetuimmista teoksista ovat Finlandia, Valse triste,

Karelia, Lemminkäinen,... Vuonna 1926 hän lisäsi Lemminkäisen osia Suomen

kansalliseepoksesta Kalevalasta innostuneena.

Vuonna 1911 hänella oli vakava kurkun syöpä leikkaus, mutta hän jatkoi teosten säveltämistä

kuten Luonnotar, missä hän näyttää hänen rakkautensa luontoon. Hän kuoli 20.09.1957

Järvenpäässä. Aino asui siellä 12 vuotta kuolemaansa asti, 8.06.1969. Hänet haudattin

miehensä viereen. Vuonna 1972 yksi hänen poikansa myyi Ainolan. Vuonna 1974 Suomen

valtio, Opetusministeriö ja Sibelius yhdistys avasivat siellä museo.

JEAN SIBELIUS AINO JÄRNEFELT

Irene Collboni

Hugo Alvar Henrik Aalto syntui 3 helmikuuta 1898 . kuortanella ja kuolli 11 toukokuuta

Helsingissä. Alvar Aalto oli suoamalainen arkkitehti, muotoilija ja akateemikko. Aallon lukuisiin

suunnittelutöihin kuuluu rakennuksia Suomessa, muualla Euroopassa sekä Yhdysvalloissa.

Hänen toistään mainitaan usein Paimion parantola, Finlandia-talo, Säynä Salon kunnantalo ja Teknillisen korkeakoulun rakennukset.

Hänen arkkitehtoniset teokset ovat;

Kiipurin kirjasto: Rakennus vauriotui ensimmaisen Venajan-Suomen sodan aikana, tuhoutui

lahes kokonaan toisessa. Sen historiallinen merkitys on sen aaltopohvinen katto, nayttely sali,

rakennettu puusta.

Finlandia Talo

Parantola Paimio: Alvar Aalto hyodynsi muotoilua laakareillen avulla Parantola Paimiossa.

Paimio-tuoli, helpottaa hengittamista potilailla.

Baker House: Alvar Aalto suunnittehi taman asuntalon MIT. Han kayttaa erillaisia resursseja

murtaa monotomiaa. Kaareva julkisivu antoi opiskelijoille nakyman.

Mina tiedan, etta melkein kaikissa suomen kodeissa on Alvar Aallon suunittelemia esinetta ja huonekaluja.