S U O M E N E L I N K E I N O E L Ä M Ä N K E S K U S A R K I S T O N T I E D O T U S L E H T I 1 / 2 0 1 6

FFIIDDAAssttaa DDeessiiggnnaarrkkiissttoo 22

MMaattkkaappuuhheelliinntteenn llyyhhyytt hhiissttoorriiaa 33

AAuuttooppuuhheelliimmiissttaa mmaattkkaappuuhheelliimmiikkssii 99

AAvvooiinnttaa ttiieettooaa ssiissäävveessiillaaiivvooiissttaa 1133

S U O M E N E L I N K E I N O E L Ä M Ä N K E S K U S A R K I S T O N T I E D O T U S L E H T I 1 / 2 0 1 6 111 222

Pääkirjoitus Polkuriippuvuus

Taloushistorian tutkimuksessa tunnetaan käsite polkuriippuvuus. Sillä tarkoitetaan sitä, että joskus tehty päätös saattaa vai-kuttaa toimintaan vuosia myöhemmin. Haminalaiset saavat kiittää energiavaltais-ta metsäteollisuutta siitä, että Google si-joitti paljon sähköä kuluttavan palvelinkes-kuksensa lakkautettuun Summan entiseen paperitehtaaseen. Harjavallasta puoles-taan tuli teollisuuspaikkakunta 1940-luvun lopulla, kun Outokummun Imatran kupari-tehdas katsottiin olevan liian lähellä itära-jaa. Kun kuparimalmin jalostuksessa syn-tyi ylimääräistä rikkihappoa, kuparitehtaan kylkeen perustettiin vielä lannoitetehdas. Politiikalla on ollut sormet pelissä myös monen muun valtionyhtiön teollisuuslai-toksen sijaintipaikan valitsemisessa, Ke-mijärven selluloosatehdas, Raahen teräs-tehdas, Porin titaanidioksiditehdas muita esimerkkejä mainitakseni. Salossa radioiden valmistus aloitettiin vuonna 1928. Sittemmin radio- ja televi-siotuotannon rinnalla ryhdyttiin tekemään radiopuhelimia. Näistä löytyivät juuret Sa-lon suuruuden aikaan Nokian yhtenä tuo-tantopaikkakuntana. Tiedämme kuinka sitten kävi, mutta toivottavasti Salon osaamista voidaan hyödyntää jatkossa. Tämän Eemelin teemana on matkapuhe-lin. Hieman nostalgista muistelua, mutta josko noista Nokia-kännyköiden vuosista kuitenkin olisi säilynyt vaikka ohutkin kint-tupolku, joka johdattaisi johonkin uuteen. (JL-A)

Finnish Industrial Design Archive, eli FIDA on nyt Designarkisto. Nimenmuutoksen tavoitteena on sel-keyttää arkiston identiteettiä ja uuden nimen toivo-taankin kuvaavan paremmin arkiston toimintaa. Nimenmuutos toteutettiin vaiheittain alkuvuoden aikana. Vuoden vaihteessa Designarkisto sai oman logon ja helmikuun puolessa välissä FIDA vaihtui Designarkistok-si Facebookissa. Uudet verkkosivut aukeavat pian. Seu-raavaksi vuorossa on muun markkinointiaineiston vai-heittainen päivitys. Nimenmuutos mahdollistaa muotoiludokumenttien vas-taanottamisen entistä laajemmin eri muotoilualoilta. Ar-kisto on tähän saakka keskittynyt teollisen muotoilun asiakirjoihin, mutta tallettanut myös kalustesuunnittelun ja graafisen suunnittelun dokumentteja. Jatkossa arkisto voi ottaa näiden muotoilualojen lisäksi aineistoja vastaan esimerkiksi palvelumuotoilun, tekstiilisuunnittelun ja tai-deteollisen muotoilun aloilta. Nimenmuutoksen taustalla on myös yleisöltä saatu palaute sekoittumisesta lähetys- ja kehitysyhteistyöjärjestö Fidaan. Designarkiston uuden logon on suunnitellut Ilpo Aalto. (ES)

FIDAsta Designarkisto

S U O M E N E L I N K E I N O E L Ä M Ä N K E S K U S A R K I S T O N T I E D O T U S L E H T I 1 / 2 0 1 6

333 444

Vuotta 1981 voi monella syyllä pitää käänteentekevä-nä maailmanhistoriassa. Ensinnäkin silloin avattiin maailman ensimmäinen matkapuhelinverkko Poh-joismaissa (NMT) ja Nokia otti käyttöön Euroopan ensimmäisen digitaalisen puhelinkeskuksen (DX200). Samana vuonna aloittivat toimintansa myös sekä Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto että tämän artikkelin kirjoittaja. Keskitymme tässä artikkelissa kuitenkin matkapuhelinteknologiaan, ja sen seuraava-na virstanpylväänä voi pitää vuonna 1984 julkaistua ensimmäistä NMT-autopuhelinta, Mobira Talkmania. Kolme vuotta myöhemmin – vuonna 1987 – Mobira toi markkinoille käsipuhelimen, joka kantoi nimeä City-man. NMT-verkon rinnalle rakennettiin 1990-luvun alussa digitaalinen GSM-verkko, jonka ensimmäinen puhelu soitettiin vuonna 1991 Nokian Radiolinjalle toimitta-massa verkossa. 1990-luvun kuluessa GSM alkoi syrjäyttää kuluttajien keskuudessa NMT:tä, ja tähän yhtenä keskeisenä syynä oli varmastikin GSM-puhelinten mahdollisuus lähettää 160 merkin mittaisia tekstiviestejä. Tekstiviesteistä tuli erittäin suosittuja varsinkin Suomessa 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa. Muita tuon ajan kuluttajille näkyviä edistysas-keleita olivat mm. polyfoniset soittoäänet sekä väri-näytöt. Nuoriso tykkäsi myös ”tuunata” puhelimiaan värikuoria vaihtelemalla sekä taustakuvia ja soittoää-niä tilaamalla. Vuonna 1998 Nokia toi markkinoille 9110 Com-municator -puhelimen, jota voisi ehkä pitää nykyisten älypuhelinten esi-isänä. 2000-luvun alkupuolen aikana suurin kehitys tapahtui varmastikin tiedonsiirron saral-la, jossa uusien standardien myötä tiedonsiirtonopeu-det moninkertaistuivat. Tämän seurauksena Interne-tissä surffaaminen, sähköpostien lukeminen ja jopa suoratoistovideoiden katselusta kännykällä tuli arki-päivää. Oheisiin kuviin on kerätty tekstissäkin mainit-tuja virstanpylväitä sekä muita klassikkokännyköitä vuosien varrelta. Oletko kenties itse omistanut jonkun niistä? (OA) Tästä linkistä löytyy matkapuhelinmainontaa 80 –luvulta.

Matkapuhelinten lyhyt historia

Kuvat Finnet ry:n arkistosta.

S U O M E N E L I N K E I N O E L Ä M Ä N K E S K U S A R K I S T O N T I E D O T U S L E H T I 1 / 2 0 1 6 555 666

Elkassa on useita puhelinyhtiöiden arkistoja. Vanhinta aineistoa on Kuopion Puhelinyh-distyksen arkistossa. Tässä vähän Kuopion puhelinyhdistyksen perustamisvaiheista: Kuopiossa päätettiin perustaa telefooniosakeyhtiö 25.4.1883 nimellä Kuopion Telefooni Osakeyhtiö. Perustamiskokouksessa oli läsnä 12 henkeä. Asessori D.J. Wadén (ks. kuvat) teki tarjouksen koneista ja keskusasemasta 50 tilaajaa varten kaupungin rajojen sisällä. Tarjous päätettiin hyväksyä vasta sitten kun kaupunginvaltuusto hyväksyy puhe-linpylväiden yhdistämisen. Kauppaneuvos Raninin talosta vuokrattiin yksi huone keskusasemaa varten. Keskus-aseman hoitajaksi otettiin leskirouva Adolfina Ahlén, joka oli pyytänyt palkaksi 30 mk kuukaudessa. Telefonimekaanikoksi otettiin asessori A. Åhman. Telefooniasemaa pi-dettiin auki aamuseitsemästä iltakymmeneen ja tulipalon sattuessa myös yöllä. Verkkoa laajennettiin vuonna 1884. Asessori Wadénin annettiin ”ylöspanna 10 appa-raattia”. Vuonna 1885 ”telefooneja” oli käytössä 60 ja ”telefoonipuhelujen” luku oli 67597. Vuonna 1892 puheluiden määrän ilmoitettiin kasvaneen melkein kaksinkertai-seksi, ”vaikka niitä ei ole voitu merkitä, kun hoitajan aika on mennyt yhdistämiseen eikä yhtiöllä ole laskukoneita”. Teksti perustuu asiakirjaan ”Historiaa Kuopion puhelinyhdistyksen toiminnasta” ja löytyy kokonaisuudessaan Kuopion Puhelinyhdistyksen arkistoyksiköstä #363. HS

Kun puhelinlangat vielä lauloi…

Tiesitkö että…. Oletko kuullut…

Kauppias oli viimeviikolla

S U O M E N E L I N K E I N O E L Ä M Ä N K E S K U S A R K I S T O N T I E D O T U S L E H T I 1 / 2 0 1 6 777 888

Matkapuhelinten muotoilusta

Matkapuhelimet kuuluvat olennaisena osana suomalaiseen muotoiluhistoriaan. Vaan mistä alkoi Nokia-Mobiran kannettavien puhelimien – eli tuttavallisemmin kännyköiden taival? Ja kuinka suuri rooli muotoilulla on tässä menes-tystarinassa? Mobira Oy:n autopuhelimissa muotoilu koettiin välttämättömänä osana tuotekehitystä. Autopuhe-limien suunnittelun perustana on Pohjoismaissa kehitetty yhteispohjoismainen automaattinen au-topuhelinjärjestelmä NMT (Nordisk Mobiltelefon). Ergonomiadesign Oy:n muotoilu- ja tuotekehi-tysyhteistyö Saloran kanssa käynnistyi jo 1970-luvun alkupuolella, jolloin Saloralla oli oma radio-puhelinosasto. Salora ja Nokia yhdistivät radiopu-helintoimintansa vuonna 1979 perustaen Mobiran. 1980-luvun puolivälissä Ergonomiadesign Oy:n Jorma Pitkonen toimi Mobiran muotoilukonsulttina ja oli mukana useiden matkapuhelinmallien muo-toilussa. Tuotteen muotoiluun kuuluu paljon ulkomuodon ja käytettävyyden suunnittelun lisäksi. Keskiössä ovat käyttäjän toiveet yhdistettynä tuotannon tar-peisiin, huomioiden myös markkinoinnin asetta-mat tavoitteet. Teollisessa muotoilussa tuotteet suunnitellaan lähes aina ryhmätyönä ja tiimit koostuvat muotoilun ja markkinoinnin lisäksi tuo-tannon ja talouden osaajista. Matkapuhelimet elektroniikkatuotteina vaativat luonnollisesti työ-ryhmän, johon kuuluu myös sähkö- ja mekaniik-kasuunnittelua. Mobiran matkapuhelimiin suunniteltiin myös auto-käyttöön soveltuvia lisälaitteita, kuten latauspistei-tä, telineitä ja erillisiä näyttöjä, joita voitiin sijoittaa esimerkiksi kojelaudalle. Muotoilijat suunnittelivat ulkomuodon lisäksi myös muun muassa värityk-sen sekä painatukset tuotteeseen. ED-Design Oy:n asiakirjoista selviää, että suunnit-telussa alettiin huomioida myös laajeneva kohde-ryhmä. Maskuliinisten puhelimien rinnalle ideoitiin unisex-malleja, jotka sopivat niin naisten käsilauk-kuihin kuin miesten salkkuihin. Ensiarvoisen tär-keänä pidettiin selkeitä perustoimintoja sekä ”kä-teen sopivaa muotoa” ja taskukokoa, jotta puhelin sopisi myös paidantaskuun. Puhelimiin kaivattiin myös ”pehmeyttä”. (ES) Lähteet: ED-Design Oy:n arkisto. #39, #41

Kuva: ED-Design Oy:n arkisto

S U O M E N E L I N K E I N O E L Ä M Ä N K E S K U S A R K I S T O N T I E D O T U S L E H T I 1 / 2 0 1 6 999 111000

Mobiran ensimmäisiä NMT-autopuhelimia 1980-luvun alusta olivat n. 10 kilon painoiset Senator, Combi ja Quatrro. Ne muodostivat eri käyttäjä-ryhmien tarpeita palvelevan tuotevalikoiman. Mobira Senator ja –Combi mallit olivat autosta irrotettavia ja kuljetettavissa minne tahansa. Mobira Quattro oli lähinnä ammattikäyttöön suunnattu autopuhelin. Se soveltui erityisen hy-vin autoihin, joissa asennuspinta-alaa oli vähän, sillä se vaati kiinnityspintaa ”vain tikkuaskin ver-ran”. Sen asennus oli helppoa ja puhelin voitiin-kin siirtää ajoneuvosta toiseen vaivattomasti. Mobira Talkman, toisen sukupolven matkapu-helin, tuli markkinoille 1984. Siinä oli kehittynyt, selkeä alfanumeerinen näyttö, johon saattoi näppäillä nimiä ja numeroita lyhytvalintamuistiin. Puhelinta mainostettiin myös autokäytössä handsfree-toiminnolla, joka ”on merkittävä etu etenkin kaupunkiajossa, jossa ajaminen vaatii usein molempia käsiä”. Talkman nousi Pohjois-maiden ostetuimmaksi kannettavista puhelimista ja vaikutti näin Nokia-Mobiran menestykseen. Talkmania seurannut Mobira Cityman painoi enää vain 770 g ja sitä mainostettiin ”takintasku-puhelimena”, joka tarjoaa kaikkialle suoran, henkilökohtaisen puhelinyhteyden viestien välit-tämiseen. Puhelimella soittaminen ja puheluihin vastaaminen oli ennenkokemattoman helppoa. Citymanissa oli useita ominaisuuksia, joita olivat mm. numeroiden näyttöönnäppäily puhelun ai-kana, lyhytvalintamuistin selaus eteen- ja taak-sepäin sekä sähköinen lukitus koodilla, joka mahdollisti soitot vain hälytysnumeroon ja 20 lyhytvalintanumeroon. Puhelimesta sai näkyviin myös vastaamattomien puheluiden määrän, pu-helujen kokonaisajan ja akun lämpötilan. La-tausaika autotelineessä tai savukkeensytytinla-turissa oli n. 1 tunti 30 minuuttia. (ES) Lähteet: ED-Design Oy:n arkisto. #39, #41

Autopuhelimista matkapu-

helimiksi

Kuva ED-Design Oy:n arkisto

Kuva Finnet –liitto ry:n arkisto

Kuva ED-Design Oy:n arkisto

Kuva ED-Design Oy:n arkisto

Kuva Finnet –liitto ry:n arkisto

S U O M E N E L I N K E I N O E L Ä M Ä N K E S K U S A R K I S T O N T I E D O T U S L E H T I 1 / 2 0 1 6 111111 111222

S U O M E N E L I N K E I N O E L Ä M Ä N K E S K U S A R K I S T O N T I E D O T U S L E H T I 1 / 2 0 1 6 111333 111444

Avointa tietoa sisävesi-laivoista

Elkalla ja Varkauden museoilla on parhaillaan käynnissä yhteistyöhanke, jossa digitoidaan ja julkaistaan avoimena datana Varkaudessa Paul Wahlin telakalla valmistettujen laivojen asiakirjal-lista tietoa. Elkalla on kokoelmissaan yli 7000 laivoja koskevaa piirustusta sekä laivojen val-mistukseen liittyviä asiakirjoja. Varkauden mu-seoilla taas on mm. laaja laivoja koskeva valo-kuvakokoelma. Avoin laivadata -hankkeessa molempien tahojen aineistot digitoidaan ja ne tullaan julkaisemaan Avoindata.fi -sivustolla, josta ne ovat kenen tahansa halukkaan ladatta-vissa. Hankkeen toimesta tehdään myös Internet-sivusto, jonne tulee laivoja koskeva tietokanta. Tietokannasta pystyy hakemaan ja katsomaan laivojen tietoja, ja avaamaan kutakin laivaa kos-kevia piirustuksia, valokuvia ja muita asiakirjoja. Hanke käynnistyi syksyllä 2015 ja valmista pitäi-si olla vuoden 2016 loppuun mennessä. Tavoit-teenamme on kuitenkin julkaista laivatietokanta-sivusto jo kuluvan kesän aikana. Hankkeen ete-nemisestä tulemme tiedottamaan Elkan net-tisivuilla, Facebookissa, uutiskirjeessä sekä syk-syn Eemeli-verkkolehdessä. (OA)

S U O M E N E L I N K E I N O E L Ä M Ä N K E S K U S A R K I S T O N T I E D O T U S L E H T I 1 / 2 0 1 6 111555

111

111666

Tapahtunutta

Sota-arkiston järjestämisprojek-

ti saapui maalinsa viime vuo-

den lopussa. Projektin histori-

asta, toiminnasta ja tuloksesta

pidettiin seminaari. Tästä linkis-

tä voit ladata projektin loppura-

portin, josta selviää koko pro-

jektin laajuus ja työmäärä.

Alustajia oli projektin ja Elkan

edustajien lisäksi Tampereen ja

Turun yliopistoista, Maanpuo-

lustuskorkeakoulusta sekä pri-

kaatinkenraali evp. Pentti Airio.

Sota-arkistoprojektin päätösseminaari 26.11.2015

Tulevaa

Arkistojen päivä Elkassa 14.11.2015

Arkistojen päivän viime vuoden tee-

mana oli rajattomuus. Elkassa aihetta

käsiteltiin melko teknisesti tietoliiken-

teen kehittymisen näkökulmasta. Esil-

lä oli esineitä, kuvia ja asiakirjoja.

Lisäksi eri puolilla näyttelytilaa pyöri

mainoskoosteita sekä jo perinteeksi

muodostunut Mikkelin puutalot –

esitys. Kuten kuvastakin näkyy, vie-

raat viihtyivät. Näyttelyyn tutustui päi-

vän aikana n. 150 vierasta.

MAD Week 2016

Elka 35 v.

Taiteen ja kulttuurin juhlaviikko Mikkeli

Art & Design Week järjestetään kolmatta

kertaa 17.-24.9.2016. Tämän vuoden

teemassa Color me MAD keskitytään

väreihin.

Elka ja Designarkisto ovat edelleen mu-

kana tapahtumaa järjestävässä työryh-

mässä ja edellisten vuosien tapaan laa-

dimme teemaa sivuavan näyttelyn. Lu-

vassa on myös suositut muotoilukasva-

tustyöpajat, tänä vuonna nekin räätälöi-

tynä MAD Weekin teemaan.

Lisätietoja MAD Weekistä osoitteesta

www.madmikkeli.com

Elkan varsinaisen arkistotoiminnan al-

kamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi

35 vuotta. Ovet avautuivat asiakkaille

toukokuun alussa 2.5.1981.

Juhlaa tullaan viettämään fyysisen ja

verkkonäyttelyn merkeissä, mutta kui-

tenkin ensisijaisesti työn parissa.

S U O M E N E L I N K E I N O E L Ä M Ä N K E S K U S A R K I S T O N T I E D O T U S L E H T I 1 / 2 0 1 6 111777 111888

JULKAISIJA:

Suomen Elinkeinoelämän Kes-kusarkisto Tiedotuslehti Ilmestyy kaksi kertaa vuodessa Päätoimittaja: Jarmo Luoma-aho tiedotuslehti@elka.fi Tutkijantie 7, 50100 Mikkeli p. 015 321 340

www.elka.fi Kirjoittajat: Olli Alm, Elka; OA Jari Lehtonen, Elka; JJL Jarmo Luoma-aho, Elka; JL-A Elisa Savolainen, Designarkisto; ES Heljä Strömberg, Elka; HS

Finnet yhtiöiden asiakaslehden pilapiirroksia 2000 -luvulta