KANKAAN VANHUSASUMISEN BENCHMARKING MATKAT 2016-2017: LAHTI, HELSINKI, ESPOO, PORI, OULU, KUOPIO, TAMPERE JA JYVÄSKYLÄ

Sisällys

Tutustumismatka Etelä-Suomeen toukokuussa 2015 .......................................................................................... 2

Prizztech Living lab, Pori ....................................................................................................................................... 9

Vierailu Hiukkavaara Smart City living lab, Oulu ................................................................................................ 10

Oullabs ja CIE (Center of Internet Excellence), Oulu .......................................................................................... 11

Ikäihmisten hoivapalvelukeskus Mäntykampus, Kuopio.................................................................................... 13

Jyväskylä tournee................................................................................................................................................ 15

Tampere .............................................................................................................................................................. 16

TUTUSTUMISMATKA ETELÄ-SUOMEEN TOUKOKUUSSA 2015

VANHUSASUMISEN TUTUSTUMISMATKAN OHJELMA

Tiistai 26.5.

8:00 Lähtö Rakentajantalon piha, Hannikaisenkatu 17

10:30 Tutustuminen Palvelukeskus Onnelanpolku, Harjulankatu 1, Lahti

• Palveluesimiehet Taru Luukkonen ja Tuija Riikkula sekä Lahden vanhusten asuntosäätiön toimin-

nanjohtaja Sanna Mäkinen

12:30 – 13:00 Lounasravintola Onni, Palvelukeskus Onnelanpolku

Siirtyminen Helsinkiin

14:30 Jätkäsaaren CIN – korttelin ja toimintamallin esittely, Kalasataman Kotikortteli, Capellan Puistotie

7A, asukastila

• Rakennuttajapäällikkö Heikki Pekanpalo ja asumispalvelupäällikkö Anna Vuorio, Setlement-tiasunnot Oy, Helsinki

Majoittuminen Scandic Espoo, Nihtisillantie 1, Espoo

Illallista saatavana KG- ravintolassa 22.00 saakka

Keskiviikko 27.5.

Aamiainen 6:30 alkaen KG – ravintolassa

8:10 Lähtö

8:30 Tutustuminen Kauklahden Elä ja asu – seniorikeskukseen, Hansakartano 4, Espoo

• Palveluesimies Merja Sivula

Kahvit

11:00 Active Life Village Living Lab, Betonimiehenkuja 3, Espoo

Tutustuminen alueeseen ja sen toimintoihin (Urban Mill, Start-Up Sauna, Aalto Desing Factory)

ActiveLifeVillage/Urban Home, esittely & demot, keskustelua, kahvit

• Toimitusjohtaja Juha Lipiäinen, Active Life Village Oy, Espoo

12:45 – 14.00 Lounas Amica Ravintola Alvari, Otakaari 1D ja tutustuminen Cities for All – näyttelyyn (Otakaari 1, aula)

• Näyttely esittelee suomalaisia ja eurooppalaisia tuote- ja palveluratkaisuja, jotka on suunniteltu

käyttäjäkeskeisen Design for All -periaatteen keinoin. Näyttely tarjoaa katsauksen väestön ikään-tymisenkin kannalta tärkeisiin muotoiluhaasteisiin ja mahdollisuuksiin. Näyttelyyn kootut esi-

merkit havainnollistavat, kuinka osallistavalla muotoilulla luodaan todellista lisäarvoa niin ihmisil-le kuin liiketoiminnallekin – sekä yksityisellä että julkisella puolella.

14.00 Siirtyminen Kontulaan

14:30 Tutustuminen Kontulan palvelukeskus, Kontukuja 5, 00940 Helsinki

• Johtaja Leila Koivisto

16:00 Kotimatkalle

Tauko sopivassa kohdassa

19:45 Saapuminen Jyväskylään, Hannikaisenkatu 17

Matkaan osallistuivat: Eeva-Liisa Saarman /JKL, Marita Mäkinen/JKL, Anneli Puskala/JKL, Arja Porrassalmi/JKL, Tanja Ok-

sa/JKL, Essi Heimovaara-Kotonen/JAMK, Pirjo Urpi/JKL, Anu Hakala/JKL, Toni Pekkola/JAMK, Anu Kärkkäinen/JVA, Risto

Kortelainen/JKL (osin) ja Outi Teittinen/GeroCenter

PALVELUKESKUS ONNELANPOLKU LAHTI

Palveluesimiehet Taru Luukkonen ja Tuija Riikkula sekä Lahden vanhusten asuntosäätiön toiminnanjohtaja Sanna Mäkinen

Palvelukeskus Onnelanpolulla on 92 (46 + 46) tehostetun palveluasumisen asuntoa kiinteistön toisessa ja kolmannessa

kerroksessa. Lisäksi kiinteistössä on 130 Lahden Vanhusten asuntosäätiön esteetöntä ikääntyneiden vuokra-asuntoa,

joihin voi hakea asumaan 55+ ikäiset. Vuokrattavien huoneistojen koot ovat 24 -73,5 neliötä. Asukkaaksi tehostettuun

palveluasumiseen haetaan Lahden kaupungin kautta ja asukkaaksi palveluasuntoihin suoraan säätiöltä. Palvelukeskus

Onnelanpolkuun asukkaaksi hakiessa täytyy hakemuksen liitteeksi laittaa lääkärinlausunto. Säätiö noudattaa asukasvalin-

noissaan Valtion asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen ohjeita asukasvalinnoista.

Onnelanpolusta löytyy lounaskahvila sekä yhteistä kuntoilu- ja kokoontumistilaa. Säätiön asukasohjaaja tukee talon yhtei-

söllisyyttä ja virkkeellistä toimintaa. Kotihoidon ja –hoivan palveluita voi hankkia joko viereisessä talossa sijaitsevasta

Harjulan kotihoidosta (Harjulan setlementti) tai Lahden kaupungilta. Turvaranneketta tarvitsevat voivat hankkia sen Har-

julan kotihoidon kautta. Hoitava henkilökunta on tehostetun palveluasumisen puolella paikalla vuorokauden ympäri.

Yhteisiä tiloja ovat mm. kerhohuone (asukaskeittiö ja tietokone), oleskeluaula, pesu- ja saunatilat, pyykkitupa, talovaras-

tot, liikuntatila sekä apu-väline- ja pyörävarasto. Lisäksi on katettu sisäpiha (aktiivipiha, oleskelu). Yhteisten tilojen vuokra

on jyvitetty tehostetun palveluasumisen puolella siten, että vuokraa maksetaan 38,1 neliön mukaan, asuntojen koko on

24 neliötä. Palvelukeskuksen yhteisten tilojen kustannukset jaetaan kaupungin, säätiön ja asukkaiden käytön mukaisesti.

Kaupunki maksaa 44 % yhteisistä tiloista, se perustuu kaupungin vuokraamien tilojen pinta-alaan (2. + 3.kerros).

Onnelanpolussa toimii aktiivinen asukastoimikunta sekä osa-aikainen asukasohjaaja. Asukasohjaajan tehtävinä ovat mm.

palveluohjaus ja asumisneuvonta, asukkaiden kaikenlainen avustaminen ja asukasdemokratiasta huolehtiminen. Lisäksi

järjestetään yhteisiä tapahtumia.

Palvelukeskus Onnelanpolun toiminta:

Asuminen

- Vuokra-asuminen

- 24 h tuki (turvaranneke)

- Tehostettu palveluasuminen

Palvelut

- Ravitsemuspalvelut (ravintola, ateriapalvelut)

- Terveydenhoito (suun terveydenhoito, lääkäripalvelut)

- Kotihoito (kaupunki tai yksityinen palveluntuottaja)

- Fysioterapia

- Yksityiset palveluntuottajat: jalkahoito, kauneudenhoito

Omaehtoinen toiminta

- Asukasaktiivisuus (kirjasto, asukaskeittiö, tapahtumat, kerhot)

- Liikunta (liikuntatila, aktiivipiha)

KOTIKORTTELIN TOIMINTAMALLI , SETLEMENTTIASUNNOT

Rakennuttajapäällikkö Heikki Pekanpalo ja asumispalvelupäällikkö Anna Vuorio, Setlementtiasunnot Oy, Helsinki

Setlementtiasunnot Oy:n kohteessa Kalasatamassa on vuokra-asuntoja ja asumisoikeusasuntoja, pääasiassa yli 55-

vuotiaille asukkaille (Setlementtiasuntojen www-sivut). Asunnot omistaa Setlementtiasumisoikeus Oy. Asukasvalinnassa

noudatetaan ARAn kriteerejä asunnon tarpeen kiireellisyydestä ja varallisuusrajoista.

Yhteisiä tiloja ovat sauna, pesutupa, kuntosali, asukastila ja ulkoilupiha. Yhteinen korttelipiha on kaikkien korttelin talojen

käytössä. Kalasataman Kotikorttelissa alkoi vuoden 2014 alussa sähköauton yhteiskäyttöpalvelu. Pysäköintihallin paikoista

kaksi on varattu kahdelle City Car Clubin -sähköautolle, joita vain Kotikorttelin asukkaat voivat vuokrata.

Kiinteistössä / korttelissa toimii Validia Oy:n ryhmäkoti muistisairaille (30 tehostetun palveluasumisen paikkaa kahdessa

kerroksessa, Kalasataman Validiakoti). Ryhmäkotien palvelu on määritelty Helsingin kaupungin kilpailutuksessa, joka

koski vanhusten tehostettua palveluasumista. Asiakkaat ohjautuvat ryhmäkotiin pääsääntöisesti Helsingin kaupungin

maksusitoumuksella. Lisäksi Validia Oy:lla on korttelissa Turvaverkkoasuntoja. Näihin Turvallisen Asumisen-asuntoihin

voivat asukkaat hankkia tarvitsemiaan palveluita Validia Oy:lta. Näitä voivat olla esimerkiksi kotipalvelut (mm. avustami-

nen peseytymisessä ja ruoanlaitossa ja kodin viihtyisyydestä huolehtiminen) ja kotisairaanhoito. Validia Oy tekee aktiivista

yhteistyötä Setlementtiasuntojen kanssa ja asukkaat voivat osallistua korttelin järjestämään asukastoimintaan.

(http://www.validia-asuminen.fi/portal/fi/vanhuksille/toimipaikat/helsinki__kalasataman_validia-koti/)

Jokaisessa Setlementtiasuntojen talossa työskentelee yhteisökoordinaattori, jonka tehtävänä on yhteistyön ja yhteisölli-

syyden kehittäminen talon sisällä ja lähiympäristössä. Tehtävinä ovat mm:

Ohjaus ja neuvonta

- Erilaisista tuki- ja palvelumuodoista tiedottaminen

- Hakemusten täyttäminen

- Alueen palveluntarjoajien tuntemus

- Vaitiolovelvollisuus

Yhteisen tekemisen ja asukasvaikuttamisen tukeminen

- Yhteisen toiminnan suunnittelu yhdessä asukastoimikunnan ja asukkaiden kanssa

- Yhteisöllisen toiminnan, tapahtumien ja retkien edistäminen myös naapurustossa

- Asukas- ja asukastoimikunnan kokouksiin osallistuminen

- Yhteishallintolain mukaisten tehtävien hoitamisessa auttaminen

Kiinteistönpidon tukena

- Kiinteistönhuollon ja siivousliikkeen toiminnan seuraaminen

- Talon siisteyden ja toimivuuden seuraaminen

- Häiriöistä ilmoittaminen

(Vuosikertomus 2014, Setlementtiasunnot)

KAUKLAHDEN ELÄ JA ASU – SENIORIKESKUS, ESPOO

Palveluesimies Merja Sivula

Espoon Elä ja asu – seniorikeskus on ensimmäinen Espoon kaupungin uudesta hoiva-asuminen yksiköstä, joka yhdistää

ympärivuorokautisen hoivan ja kaikille senioreille avoimen palvelukeskuksen samaan rakennukseen. Ajatuksena on, että

moniportaisesta hoiva-asumisesta luovutaan ja asukkaat voivat asua Elä ja asu-keskuksessa elämänsä loppuun asti.

Kauklahden Elä ja asu-seniorikeskuksessa on 74 tehostetun palveluasumisen paikkaa. Yksiöitä on 50 ja ne ovat kooltaan

25,5–27,5 m2, kaksioita on 12 ja ne ovat kooltaan noin 40 m

2. Kolmannen ja neljännen kerroksen asunnoissa on minikeit-

tiö. Rakennuksessa sijaitsee myös Kauklahden kotihoidon toimipiste. Muita tiloja ovat: lounasravintola ja kahvila, liikunta-,

kuntoilu- ja muokattavat monitoimitilat ja saunatilat. Ulkona on aidattu piha muistisairaille.

Elä ja asu- seniorikeskuksen avoin palvelukeskus tarjoaa tiloja alueen senioriryhmille, virkistys-, kulttuuri- ja liikuntatoi-

mintaa, ohjattuja ryhmätoiminnan kursseja, joissa järjestäjinä kaupungin lisäksi järjestöt, yksityiset toimijat ja työväen-

opisto. Ryhmiin ja tilaisuuksiin voivat osallistua myös talon asukkaat. Avoimen palvelukeskuksen toimintaa suunnittelee ja

koordinoi virikeohjaaja. Lisäksi talossa on kaupungin päivätoimintaa, joka on kohdistettu yksinasuville tai yksinäisyyttä

kokeville ikäihmisille. Päivätoiminta on määräaikaista ja maksullista ja siihen tullaan lääkärin suosituksella. Seniorikeskuk-

sessa toimivat myös fysioterapeutti, jalkojenhoitaja ja kampaaja.

Toimintaa ohjaavia arvoja ovat: asukaslähtöisyys, oikeudenmukaisuus ja vastuullinen edelläkävijyys. Keskeistä toiminnas-

sa on myös yhteisöllisyys ja itsemääräämisoikeus. Arvot näkyvät myös arjessa eri tavoin. Henkilöstöllä ei ole omaa kahvi-

huonetta, eikä myöskään kansliatiloja. Henkilöstöllä on mahdollisuus ruokailla yhdessä asukkaiden kanssa ja kirjaukset

tehdään ’maailman pienimmässä toimistossa’, ryhmäkodin yhteistilojen yhteydessä olevassa toimistokaapissa. Henkilös-

töllä on värikkäät työliivit, mutta muuten he ovat pukeutuneet ’tavallisiin vaatteisiin’. Ryhmäkodeissa pidetään kerran

kuukaudessa asukaskokous, jossa jokaisen asukkaan ääni on kuuluvilla. Asukkailla on omahoitajat, jotka pitävät tiiviisti

yhteyttä omaisiin. Yhteistyökokouksessa asukkaan saapuessa (ja jatkossa 6kk välein) määritellään yhdessä asukkaan,

omaisten ja henkilökunnan kanssa, miten itsemääräämisoikeus asukkaan elämässä parhaiten toteutuu. Tämä voi tarkoit-

taa esim. asukkaan vapaata liikkumista ja ulkoilua. Yhteisöllisyys näkyy mm. siinä, että talo avautuu myös ulospäin ja

tekee yhteistyötä alueen toimijoiden kanssa.

Elä ja asu-keskuksessa toimii Espoon kaupungin työllisyysyksikön toimintana työhönvalmennusta nuorille. Työhönval-

mennustoiminnassa olevat nuoret työskentelevät talon pesulassa ja seurustelevat asukkaiden kanssa. Tehtäviin kuuluu

asukkaiden vaatteiden haku, peseminen ja palautus. Myös työntekijöiden työliivit pestään pesulassa. Nuoret ulkoiluttavat

asukkaita, pelailevat ja viettävät heidän kanssaan aikaan. Lisäksi he kuljettavat asukkaiden ruoat asuinkerroksiin. Työhön-

valmennuksesta on saatu positiivisia kokemuksia puolin ja toisin. Nuoret ovat saaneet työelämätaitoja ja osa on hakeutu-

nut opiskelemaan hoiva-alaa. Työhönvalmennustoimintaa koordinoi työllisyysyksikön työntekijä.

Havaintoja

- Maailman pienin toimisto kirjaamista varten, avaimella

- Nimet ja kuvat asuntojen ovissa, omahoitajan nimi

- ”Hoitaja huoneessa” kyltti ovessa

- Ei ”hälytysvaloja” ovien ulkopuolille vrt. sairaalat

- Ei raportteja, yökkö tiedottaa omahoitajaa, jos ollut jotain erityistä

- Viikkokokoukset

- Kuntoiluvälineitä siellä täällä ympäri taloa, matalakynnys liikuntaan

- Kehityskeskustelut; henkilökohtaiset- ja ryhmäkehityskeskustelut

- Ei kuntoutushenkilöstöä, tulovaiheessa ft arviointi ja suunnitelma

Työvalmennustoiminta

- 1 palkattu työntekijä, joka koordinoi ja ohjaa toimintaa (TE)

- Vaihtuvat pesulatyöntekijät; pitkäaikaistyöttömiä, syrjäytymisvaarassa olevia nuoria, hoiva-alaa

suunnittelevia

- Pesulan palvelut; asukkaiden vaatteiden haku, peseminen ja palautus

- Asukkaiden ulkoilutus, pelailu, seurustelu

- Positiivisia kokemuksia molemmin puolin, useat hakeutuneet opiskelemaan hoiva-alaa ja vanhuspuo-

lelle

ACTIVE LIFE VILLAGE LIVING LAB

Toimitusjohtaja Juha Lipiäinen esitteli Active Life Villagen Living Lab ympäristöä. Kyseessä on showroom tyyppinen tila,

jossa voi demota erilaisten laitteiden toimintaa. Alun perin mukana on ollut Espoon kaupunki, Aalto yliopisto ja Laurea.

Nyt yhteistyökumppani listalla oli ainakin Rinnekotisäätiö, terveysoperaattori.fi, Lukoton, Eke, Seniortek, Valmusta ja

@home.

Em. Living lab toimii osana UrbanMilliä Espoon Innovation Gardenissa. Myös StartUp-sauna toimi samoissa tiloissa.

Kuulumme myös UrbanMillin Lars Miikiltä esityksen heidän toiminnastaan. Espoon kaupunki käyttää UrbanMillin tiloja

aktiivisesti. Kyseesssä on public-private- järjestely. Jyväskylään on yhteistyötä Business Arenan kanssa.

KONTULAN MONIPUOLINEN PALVELUKESKUS, HELSINKI

Johtaja Leila Koivisto

Kontulan monipuolinen palvelukeskus on aloittanut toimintansa vuonna 2009 ja siihen kuuluu 14 ympärivuorokautisen

hoidon ryhmäkotia, joissa on yhteensä 196 asukaspaikkaa, kaksi päivätoimintayksikköä (yht. 24 asiakaspaikkaa) sekä pal-

velukeskus. Jokaisessa ryhmäkodissa on yksi kahdenhengen ja 12 yhden hengen asuinhuonetta pesutiloineen. Ryhmäko-

dit ovat profiloituneita eri tavoin, osa mm. toimii arviointi- ja kuntoutusyksikkönä, osa tarjoaa vuorohoitoa, osa on profi-

loitunut muistisairauksiin.

Päivätoiminta on ennaltaehkäisevää ja kuntoutumista tukevaa toimintaa, jolla edistetään kotona asuvien iäkkäiden henki-

löiden toimintakykyä, henkistä vireyttä ja sosiaalisia suhteita. Päivätoiminnan tavoitteena on tukea ensisijaisesti muistisai-

raiden asiakkaiden ja/tai omaishoidettavien kotona asumista, ylläpitää omatoimisuutta ja itsenäistä tai tuettua selviyty-

mistä kotioloissa ja tukea omaishoitajien jaksamista. Kontulan monipuolisessa palvelukeskuksessa päivätoimintayksikkö

Pihla tarjoaa toimintaa kotona asuville muistisairaille ja Päivikki kotona asuville yli 65-vuotiaille ikääntyville, joilla on erilai-

sia toimintakykyä rajoittavia somaattisia sairauksia. (Helsingin kaupungin www-sivut)

Palvelukeskus on matalan kynnyksen kohtaamisen ja vuorovaikutuksen paikka, jonka palvelut ja toiminta on tarkoitettu

ikääntyneille ja työttömille helsinkiläisille. Palvelukeskuksessa toimintaa järjestävät oman henkilökunnan lisäksi muun

muassa asiakkaat itse, vapaaehtoiset, muut kaupungin toimijat, järjestöt ja seurakunnat. Palvelukeskukset tarjoavat toi-

minnan ja osallistumisen mahdollisuuksia. Ne toimivat asiakkaiden omia voimavaroja hyödyntäen ja heidän aktiivisuut-

taan ja osallisuuttaan vahvistaen. Henkilökunnan ohjaamat tuetut ryhmät on tarkoitettu kaikista eniten tukea tarvitsevil-

le. Näitä ovat mm. pilke- ja senioripysäkkiryhmät, ystäväpiiri-toiminta, omahoitovalmennus, ikäihmisten vertaisryhmä

(Hyvän mielen silta) ja liikuntaryhmät. Muuta kuin tuettua ryhmätoimintaa vetävät esimerkiksi vapaaehtoiset tai toiminta

on seurakunnan tai järjestöjen järjestämää. Palvelukeskusten kävijöiden keskuudesta valitaan kahdeksi vuodeksi kerral-

laan asiakasneuvostot, jotka suunnittelevat palvelukeskuksen toimintaa. Asiakasneuvosto toimii yhteistyössä henkilöstön

kanssa.

Vapaaehtoistoiminta on Kontulan monipuolisessa palvelukeskuksessa hyvin organisoitua. Vapaaehtoisia on noin 100.

Vapaaehtoistoiminnasta vastaa vapaaehtoistyön koordinaattori ja vapaaehtoiseksi haluaville järjestetään koulutus. Ryh-

mäkodeissa toimivat omat vapaaehtoistyöstä vastaavat (vaparivastaava). Monipuolisessa palvelukeskuksessa on tarjolla

erilaisia tehtäviä (vapaaehtoistyön valikko) ja vapaaehtoinen voi valita sieltä itselleen sopivan tehtävän.

Monipuolisen palvelukeskuksen kuntoutus- ja arviointijaksolle tullaan joko sairaalasta tai kotoa. Asiakkaat ovat usein

kotihoidon palveluiden piirissä. Kuntoutusjaksolla asiakkaita hoitaa, kuntouttaa ja arvioi moniammatillinen tiimi. Asiak-

kaalle tehdään kuntoutussuunnitelma ja ensisijainen tavoite on asiakkaan kuntoutuminen omaan kotiin. Kotiutumista

tuetaan kotikäynneillä yhteistyössä kotihoidon kanssa.

(Lähteet: Helsingin kaupungin nettisivut ja Kontulan monipuolisen palvelukeskuksen omavalvontasuunnitelma)

Havaintoja

• Kursseja vapaaehtoistyöntekijöiksi haluaville

• Lähes 100 vapaaehtoista mukana toiminnassa

• Biometrinen kulunvalvonta henkilökunnan käytössä. Perustuu sormenjälkitunnistukseen -> avaimettomuus. Ei

kaikilla käytössä

• Accent järjestelmä integroituna Emfit vuodeturvaan, Hyvinvoinnin seuranta mm. vuoteesta poistuminen, elin-

toiminnot

• Jätejärjestelmä sekajätteille, vaipoille ja biojätteille

PRIZZ TECH LIVING LAB, PORI

Vierailu 15.9.2015

Isäntinä ja living lab -toiminnan esittelijöinä palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi ja projektipäällikkö Niina Holappa

Living lab -toimintamalli hyvinvointiteknologian testaamiseen ja kehittämiseen on luotu ylimaakunnallisessa Hyvinvoin-

tialan Living lab – hankkeessa, jota on rahoittanut Satakuntaliitto EAKR – rahoituksella. Hankerahoitus saatu vuoteen

2017, jonka jälkeen tavoitteena saada uusi hankerahoitus. Haasteena on, että ilman hankerahoitusta ei toimintaa pystytä

toteuttamaan. Nyt palvelu on tehty yritykselle matalan kynnyksen palveluksi, kun raha ei liiku. Yritykset antavat tuotteen-

sa maksutta living lab käyttöön ja vastaavat perehdyttämisestä ja teknisestä tuesta. Ko. toiminta mahdollistaa uusien ja

aloittelevien yritysten tuotetestaamisen sekä testaamisen tuotteen eri vaiheissa. Testauksiin pienillä yrityksillä jo laitteen

antaminen on iso panos, isommilla yrityksillä tuotekehitykseen on oletettavasti jo panostettu mutta ei välttämättä saada

tuottoa vielä. Living lab on neutraali ja tasapuolinen toimija eri osapuolten rajapinnassa. Ovat osallistuneet EU:n hyvien

käytänteiden kilpailuun, sosiaalisten innovaatioiden sarjaan, jossa sijoitus 5. Tästä lähti käyntiin kv-polku. Komissiosta

ottivat yhteyttä ja Prizztech pääsi mukaan OECD:n innovaatiotoiminnasta kertoville sivustoille. Euronews kävi 2014 tam-

mikuussa kuvaamassa Prizztechin toimintaa ja haastattelemassa toimijoita.

Prizztech living labissa testataan ja kehitetään yhdessä hyvinvointiteknologiayritysten, ikäihmisten, heidän omaistensa

sekä vanhustyön ammattilaisten kanssa teknologiaratkaisuja ikäihmisten kotona asumisen tukemiseen sekä henkilökun-

nan työhön. Hyvinvointiteknologian testausympäristönä toimii mm. Porin perusturvan yhteistoiminta-alue, jonka kanssa

solmittu yhteistyösopimus mahdollistaa henkilökunnan osallistumisen tuotetestauksiin työajalla. Toimintaan otetaan

mukaan myös muita tuotetestausympäristöjä.

Testauksissa toteutuu kolme eri näkökulmaa:

1. Yritysnäkökulma... tuotekehitys yms.

2. Testausympäristön näkökulma, käyttökokemukset teknologioista esim. Hankintojen tukena

3. Käyttäjän näkökulma... Pääsevät vaikuttamaan heille tuotettaviin palveluihin

Living lab tuotetestausprosessi jakaantuu kolmeen eri vaiheeseen: suunnittelu-, toteutus- ja päätösvaihe. Suunnitteluvai-

heeseen kuuluvat yhteydenotto Prizztechiin, jonka jälkeen alkaa testauksen suunnittelupalaverit ja tehdään tuotetestaus-

suunnitelma. Lopuksi laaditaan kirjallinen tuotetestaussopimus, jonka liitteeksi tulee testauksen kuvaus. Lisäksi jokaiseen

tuotetestaukseen räätälöidään useita erilaisia lomakkeita (asiakassuostumuslomake, info- ja palautelomakkeet ikäihmisil-

le, omaisille ja henkilökunnalle), jotka kootaan infokansioihin.

Toteutusvaiheessa infokansio luovutetaan testaajalle ja henkilökunnalle sekä järjestetään erilaisia koulutustilaisuuksia

(sisäinen tiedotus). Tuotetestausvaiheessa käyttäjäpalautetta kerätään koko testauksen ajan, erityisesti väli- ja päätöspa-

lavereissa. Testauksen päätyttyä kerätään kirjallista palautetta testaajilta, omaisilta ja henkilökunnalta. Kaikki palaute

analysoidaan: suljetuista kysymyksistä tehdään Excel-taulukot ja avoimet kysymykset sekä palavereissa saatu ym. muu

palaute analysoidaan laadullisesti.

Päätösvaiheessa analysoiduista palautteista laaditaan kaksi eri raporttia: laaja ja luottamuksellinen yrityksen käyttöön

sekä suppea ja julkinen laajaan levitykseen sekä hankkeen nettisivuille. Lisäksi yritykseltä pyydetään kokemuksia ja mieli-

piteitä hankkeeseen osallistumisesta. Lopuksi testauksen tuloksista tiedotetaan laajasti sekä päivitetään tiedot hankkeen

nettisivuille.

Näkökulmia:

- Living lab tarjoaa uuden tavan tuottaa asiakaslähtöisiä ja kustannustehokkaita palveluita ja tuotteita.

- Yhteisöllisyys living lab ympäristössä on tärkeää, vastuunotto muista asiakkaista sekä oppilaistosyh-

teistyö, SaAmk kehittää tuotteita, jos löytyy selkeä tarve tuotteelle, jota ei ole vielä tarjolla.

- Tuotetestaus tuo uusia rooleja vanhuuteen ja merkityksellisyyden tunnetta

- Projektirahoitus tekee toiminnasta haavoittuvan

VIERAILU HIUKKAVAARA SMART CITY LIVING LAB, OULU

Vierailu Hiukkavaaraan 30.9.2015 jonka yhteydessä Eric Legalen haastattelu living lab toiminnasta.

Haastattelu

Eric Legale (Directeur Général d'ISSY MEDIA ja ranskalainen living lab asiantuntija) korostaa onnistuneen living labin re-

septinä organisaation horisontaalisuutta. Organisointi ja hallinnointi ei saa olla liian vertikaalista, eikä toiminnasta tule

mitään jos yläpuolelta sanellaan asioita portaittain. Onnistuneen living lab toiminnan luomiseksi tarvitaan avointa keskus-

telua ja yhteyksiä.

Living labin tulee olla joustava niin rakenteeltaan kuin palveluiltaan ja toiminnaltaan. Maailmalla living labit ovat monesti

hankerahoitteisia. Tämä luo epävarmuutta toiminnan jatkuvuudelle. Esimerkiksi oppilaitos toiminnan taustalla puolestaan

voi olla hyvä asia. On tietysti huomioitava että eri alueilla ja eri maissa eri asiat voivat toimia eri tavoin.

Living lab toimintaa voidaan rakentaa askel kerrallaan. Eric näkee Jyväskylän tässä hyvänä esimerkkinä. Kokonaiskuvan on

oltava kuitenkin alusta saakka selkeä ja tämä pidettävä mielessä koko kehitysprosessin ajan. Jollain oltava hallussaan koko

living lab toiminta koko laajuudessaan. (Eric Legalen haastattelu, Oulu 2015)

Vierailu

Hiukkavaara rakentuu Oulussa vanhalle puolustusvoimilta vapautuneelle kasarmialueelle. Tavoitteena ensimmäisessä

vaiheessa on rakentaa pientaloalue (omakotitaloja ja rivitaloja). Rakentajat valittiin eri energiankulutussuunnitelmien

mukaan. Isossa kuvassa tarkoitus on että tuotetaan lähes nollaenergiataloja. Apuna mm. sovellus pientalolaatu.fi.

Pilotointialueen asukkailta kerätään tietoa uusista ja hyvistä ratkaisuista. Prosessin on tarkoitettu olevan suunnitteluvai-

heesta käyttöön saakka. Projektiverkosto on kolmiportainen: sisäpiirissä 12 pilottialueyritystä, keskipiirissä rakennusval-

vonta yms. ja ulkopiirissä 250 jäsenen sähköpostilista.

Yhtenä tavoitteena kuivaketju (vrt. kylmäketju). Mitataan homeenkasvuindeksiä eri tekijöiden kautta koko rakennusvai-

heen ajan.

Parhaat kokemukset kerätään ja sisällytetään muihin rakennusprojekteihin.

Haasteita tällä hetkellä:

- Energiasuunnittelun taso

- Kosteuden hallinta

- Automaatio- ja ohjausjärjestelmät

Jatkossa rakennetaan mm. keskus joka palvelee koko alueen asukaskantaa; koulut, kaupat, palvelut jne

OULLABS JA CIE (CENTER OF INTERNET EXCELLENCE), OULU

Vierailu ja haastattelut 30.9.2015

Oullabs on verkostomainen living lab. Oulun innovaatioallianssi, AMK, YO, Kaupunki ja VTT yhdessä lähtivät kehittämään

yhden luukun periaatteella toimivaa living labia jota Yliopisto hallinnoi nykyään. Living lab lähti Oulun innovaatioallianssis-

ta. Alkuvaiheessa eri organisaatioilla oli jopa istumapaikkoja CIE:llä.

CIE Center for internet excellence

CIE toimii osana Tutkimus ja innovaatioyksikköä ja on Oulu innovaatioallianssin yksi yksikkö. Jakautuminen niin että tule-

vaisuuden internet teknologiat tutkimuksena, Innovaatiopuolella living lab. Tulevaisuuden Internetillä tarkoittavat lähinnä

3D- ja virtuaalimaailmaa, nykyään myös langatonta toimintaa ja sensoriteknologiaa. Tutkimusryhmässä tutkitaan myös

hybridimaailmassa, mm. ihmisten käyttäytymistä.

CIE tulee loppumaan vuoden vaihteessa. Uuden rehtorin ajatus on, että tutkimus ja innovaatio ei voi olla samassa yksikös-

sä. Tästä seuraa, että Living lab siirtyy tutkimusryhmään. Toiminta kuitenkin jatkuu.

Oulussa ollaan keskittämässä koulutusta. Tavoitteena saada yliopisto ja ammattikorkeakoulu samalla kampukselle.

Palvelut ja menetelmät

Living labin tuotteina palveluiden myynti yrityksille ja organisaatioille:

- Käyttäjät: Rekrytointi, n. 700 ihmisen käyttäjä pooli, konseptin, ideoiden tai valmiiden tuotteiden testaa-

miseen

- Testiympäristöt, ympäristöjä joissa käyttäjä jo on tai johon käyttäjän voi tuoda:

o Patio (online keskustelufoorumi), UBI näytöt ympärikaupunkia

o 3D virtuaalilaboratoriot, kaupungin osa-alueilta kerätty tietoa ja kokemuksia... Näytetty esim. Hiukkavaaran

asemakaavaa asukkaille ja kerätty palautetta

o TT Kaakkuri, Teknologiaterveyskeskus Kaakkuri... Hoitajat testaavat tuotteita samalla kun hoitavat asiakkaita

o LeaForum... Vuorovaikutuslaboratorio... Käyttäjien seuranta (yliopistolla)

o CNL Konvergenssilaboratorio... Mediankäyttökokemus erilaisissa verkkoympäristöissä

- Asiantuntijapalvelut

Oullabsilla ei kuitenkaan ole puhtaasti tilavuokrausta vaan käyttäjät on aina kytketty palveluun. Patiolla ja muissa toteu-

tettu jo n. 100 erilaista projektia. Ovat keskittyneet sähköisten tilojen ja alustojen kehittämiseen. Nyt vasta on tullut sai-

raalalle fyysinen tila ja AMKille opetustiloja. Sairaalalla Oulu Healthlabs; Hyvinvointipuolelle rakentumassa toimintamalli

living lab toimintaan.

Käyttävät eri menetelmiä samassa tutkimuksessa. Esimerkiksi Hiukkavaaran kehittämisessä: 3D Cave, Patio, kyselylomak-

keet yms. Menetelmä voi olla avoin tai suljettu. Avoimessa jokainen tai kuka tahansa pääsee lukemaan ja tuottamaan

tietoa. Suljettu on tarkoitettu vain kutsutuille. Hiukkavaaran osalta Oulun kaupungin palaute oli että saivat aivan uuden

ikäryhmän osallistettua: nuoret.

Hinnoittelu

Palvelut on selkeästi hinnoiteltu. Hinnat ovat alkaen 750 €, jolla saa käyttöönsä Pation kahdeksi viikoksi ja sinne käyttäjät.

Oulussa on paljon startup yrityksiä, sen vuoksi on panostettu sähköiseen alustaan, jolloin käyttäjät saadaan osallistettua

mahdollisimman pienillä kustannuksilla.

Asiantuntijat

Asiantuntijat ovat pääosin yliopistolta tai VTT:ltä. AMK:ta ei ole vielä saatu mukaan. Yliopistolla tutkijat toimivat asiantun-

tijoina, eivät opiskelijat. AMKilla puolestaan olisi kiinnostusta tuoda opiskelijoita asiantuntijatyöhön.

Käyttäjät

Käyttäjät ovat 18-vuotiaasta yli 80-vuotiaisiin, Oulun alueelta. Pääosin kuitenkin 20-30-vuotiaita. Joskus myös lapsia, jotka

osallistuvat vanhempien suostumuksella. Käyttäjien rekrytointia helpottaa mielenkiintoiset projektit. Käyvät online-

foorumilla avointa keskustelua. Oulussa erityisenä kiinnostuksen kohteena on kaupunkikehittäminen.

Käyttäjät saa aktiivisuuden mukaan palkintopisteitä ,joita voi vaihtaa rahanarvoisiin lahjakortteihin. Tyypillisesti yritykset

palkitsevat myös leffalipuilla tai tavarapalkinnoilla. Hiukkavaaran osalta oli jo palkinto sinänsä se että oikeasti kiinnostaa

ja uuden aallon harjalla oleminen.

Jotta käyttäjät kokevat tulevansa kuulluksi, täytyy aina olla joku joka on vastapuolella kuuntelemassa. Esim. Kaupungin-

osan kehittämisen osalta kaavoittaja kerää tiedon ja vetää keskusteluja. Forum Viriumissa havaittiin että kuntalaiset eivät

tykkää jutella keskenään, yritysten kanssa sama tilanne. Käyttäjiä kiinnostaa miten heidän antamaa tietoa hyödynnetään.

Rahoitus

Taustalla myös hankeraha, rahoitus ei pelkästään palveluiden myynnistä. On pyritty katsomaan ettei hankeraha lopu

hankkeiden välissä. Tälläkin hetkellä kehitys menossa. On hankkeita joissa Oullabsia hyödynnetään ja hankkeita joissa

Oullabsia kehitetään. Sitä kautta on myös mahdollista saada useampia henkilöitä mukaan. Tutkimushankkeetkin käyttävät

Oullabsia omiin tutkimuksiinsa.

Yliopiston rooli perinteinen eli ei ole tarkoitus tehdä bisnestä. Näkee tärkeämpänä living labille tutkimusroolin ja kehittä-

misalustan. Kaupunki puolestaan näkee käyttäjien roolin tärkeänä. Pohtivat jatkon osalta toimintamallia kaupungin kautta

Palveluista pienille yrityksille 500€ voi olla isosumma. Yhtenä ratkaisuna pohdittu innovaatioseteliä kunnalta Tampereen

mallin mukaan. Julkinen raha vaatii kilpailutukset. Hankintaprosessit ja osaajat tarvitaan + markkinointi ja myynti, jota on

Yliopistolla tai AMKilla.

Kokemuksia living lab toiminnasta

Olisi helpompaa jos olisi tiukempi focus aihealueessa. Myynti ja markkinointi sekä käyttäjä rekrytointi olisi helpompaa.

Focusoitu peruskuluttajiin, ei eri ammattikuntia, ei Business to business käyttäjiä.

Hyvin toiminut sähköinen alusta joka ollut yhtenä kulmana...ei kärkenä. Antaa vapautta käyttäjille... Voivat antaa palau-

tetta milloin ja missä haluavat ja voivat kokeilla tuotetta siinä ympäristössä missä haluavat.

Jos haluaa markkinoita saada lähialuetta kauempaa, tulee olla verkostot (kansalliset ja kansainväliset) ja tietysti pitää

huolta näkyvyydestä.

Hyviä caseja

Avaimeton kotihoito (innovatiiviset hankinnat) Tuotetestauspalvelu innovatiiviseen julkiseen hankintaan.

Hankintojen yhteydessä testikohde. Tuotetestaus osana kaupungin tekemää tarjouspyyntöä... Tuotestaus muodostaa

päätöksestä 40%. Myös hävinneet tarjoajat saavat palautteet

Lotta tehnyt tutkimusjulkaisun. Tulossa: Istanbul keyless homecare (Enoll research day conference 2015) Toimittivat erilli-

senä tiedostona sähköpostitse ennakkoon tämän julkaisun.

Patio. Jos Jyväskylässä on tarvetta käyttää sähköistä alustaa voidaan ottaa käyttöön (Patiolla.fi)

Hiukkavaarassa koulut tarkoitus muuttaa monitoimipalveluiksi. Tätä kautta tilojen käyttöaste lisääntyy. Vanhat armeijan

rakennukset toimivat kulttuuritiloina.

Oulussa myös alkamassa Karjasilta, jossa Hartela kehittää. Tässä tapauksessa aluetta kehitetään yrityslähtöisesti. Tarjolla

erilaisia kehitysalustoja.

Kaukovainio on vanha kaupungin osa jota myös kehitetään. Samoin Puolivälikangas myös työn alla. Kaupunkikehittäminen

on siis ajankohtaista Oulun seudulla.

Muita esimerkkejä: KuusKaupunki-hanke, 9Solutions.

IKÄIHMISTEN HOIVAPALVELUKESKUS MÄNTYKAMPUS, KUOPIO

Vierailu: 4.12.2015

Isäntinä: Maarit Mikkonen, alue-esimies ja Heli Kekäläinen, palveluesimies

Mukana: Siren Sami; Heimovaara-Kotonen Essi; Hakala Anu; Heiskala Anna-Liisa; Mäkinen Marita; Salminen Pekka; Korte-

lainen Risto; Outi Teittinen; Tanttu Anja ja Tanja Oksa (en ole nyt ihan varma kaikista)

Kohde: Netistä kopioitu: Mäntykampuksessa on kyse kokonaisuudesta, jossa asumista ja palveluita yhdistetään niin, että

ikääntyville tarkoitettua asumista sijoitetaan tiiviiksi, mutta viihtyisäksi kokonaisuudeksi tähän tarkoitukseen suunnitellul-

le alueelle. Mäntykampuksella turvataan asiakaslähtöisesti ikäihmisten onnellinen, turvallinen ja aktiivinen kotona asu-

minen mahdollisimman pitkään.

Hankkeen 129 huoneistosta 44 on palveluasuntoja, 49 vuokra-asuntoja ja 36 asumisoikeusasuntoja ja myöhemmin val-

mistuu myös omistusasuntoja. Kaikissa asunnoissa on huomioitu helppo liikkuminen ja riittävä tukivarustelu. Hoivatalossa

palveluista ylin vastuu on Kuopion kaupungilla. Kaupunki valitsee vanhuspalvelut tuottavat yritykset.

Asunnot sijoittuvat 1930-luvulla rakennetun suojeltavan Männistön koulun tontille, jossa vanha koulu saneerataan palve-

lu- ja vuokra-asunnoiksi ikäihmisille. Myöhemmin rakennetut liikuntasali ja kirjastosiipi puretaan uudisrakennuksen tieltä,

mihin valmistuu vuokra-asuntoja. Autopaikoitus on suunniteltu koko pihan peittävän kannen alle halliin, jonka päälle

tulee viihtyisä oleskelupiha.

Mäntykampus on osa Kuopion kaupungin palvelukampusverkostoa, joka vuoteen 2030 mennessä koostuu viidestä kam-

pusalueesta. Palvelukampuksen keskiössä toimii Kampuskeskus, jonka palveluvalikoima räätälöidään aluekohtaisesti

(asumispalvelut, kaikille avoimet palvelut, tukipalvelut). Kampusalueen ytimessä on asukkaille avoin tila, jossa sijaitsevat

ennaltaehkäisevät palvelut: kansalaistoiminta, harrastaminen, neuvonta/ohjaus, päivätoiminta, kuntoutuspalvelut. Kam-

pusten lähialuepalvelumalli sisältää kotihoidon ja asumisen sekä matalan kynnyksen palveluita.

Kuva: Maarit Mikkonen

Keskeiset opit:

Yhteisötaiteilijat ja %-taide mukana projektissa (mm. p-talon seinän teos). Osallistamista ja monitoimijuuden malleja Pih-

kassa Männistöön –hankkeesta.

Terve Kuopio kioski ja lähipalvelualuemalli ovat esimerkkejä matalan kynnyksen palveluista Kuopiossa, joissa toimii myös

senior-neuvola.

Mäntykampuksen asumisyksiköt Väinölä ja Ilmotar toimivat terveys- ja hyvinvointiteknologian pilotointialustoina. Meneil-

lään on mm. Tekesin rahoittama Valmuska-hanke, josta testataan mm. älykästä valaistusta ja esteetöntä asumista. Va-

paaehtoisia testaajia valitaan asukkaista hankkeeseen kymmenen. Testattavat tuotteet ja teknologiat asennetaan asuk-

kaiden huoneisiin. (Valmuska –hanke: Tekes, VTT (2015-2016). 180 000 €.)

Kuopion kaupungin vanhuspalveluissa on käytössä asiakaskortti. Se on yhteistyössä henkilöstön kanssa kehitetty palvelu-

tarpeen arviointimenetelmä. Kotihoidon henkilöstö tarkentaa yhdessä vanhuksen sekä läheistensä kanssa, missä asioissa

vanhus selviää itsenäisesti ja missä hän tarvitsee tukea. Arviot tehdään esimerkiksi liikkumisessa, ruoan lämmittämisessä,

pukeutumisessa ja ihon hoidossa. Arviointimallissa nostetaan erityisesti esille, kuinka tuki jakautuu kotihoitopalvelujen,

omaisten ja läheisten sekä muiden ulkopuolisten palveluntuottajien kesken. Asiakortti on validoitu Itä-Suomen yliopistos-

sa.

Kaupunki kehittää kotihoidon palveluitaan mm. uusimalla palvelupaketteja (ympärivuorokautinen kotihoito), lisäämällä

lääkäriresurssia (lääkäripooli) etsimällä uusia teknologisia ratkaisuja kotihoidon haasteisiin (Tuletko –hanke) ja käynnistä-

mällä kotihoidon keskitetyn valvomotoiminnan. Valvomotoiminnan käynnistyttyä hälytykset ohjautuvat ympärivuoro-

kautisen kotihoidon omaan valvomoon, jossa tehdään hälytyksen ensiarvio ja tilataan tarvittaessa turva-auttajakäynti.

Valvomo tekee tiivistä yhteistyötä myös keskeisten sidosryhmien, kuten sairaalan ja päivystyksen kanssa esimerkiksi ko-

tiutustilanteissa. Tiivistä yhteistyötä tehdään myös alueiden kotihoidon, palveluohjauksen, kotiutusyksikön ja kotihoidon

lääkäreiden kanssa.

Muuta keskeistä:

• Puhetta Vantaa vuorohoidosta ja Mikkelin ketterän ohjautumisen malleista.

• On myös kotisairaala-palvelua. Kotihoidossa on lääkäripooli (8 lääkäriä).

• Esimiehille on pidetty muutosvalmennusta. Ei ole ollut kivuton prosessi, alkuun sairaslomia paljon.

• Optimointia: omahoitajuus (3-4 hoitajaa), reitti ja kompetenssi.

• Käytössä yleistyöaika.

• Eksotelta kotikuntoutukseen mallia.

• Kehottivat kokeilemaan AVI:n mitoituksia ja rekrytoimaan muutosympäristöön erikseen. Sängyt kannattaa hank-

kia, muutoin omat kalusteet.

• Fysioterapeuttiopiskelijaryhmillä nimettyjä asukkaita. Myös henkilöstön tyhy mahdollista.

JYVÄSKYLÄ TOURNEE

Vierailu: 28.4.2015

Mukana: Sami Siren, Arja Porrassalmi, Anneli Puskala, Pekka Salminen, Marita Mäkinen, Eeva-Liisa Saarman, Tanja Oksa,

Anu Hakala, Essi Heimovaara-Kotonen.

klo 12-13 Jaso Ilona 1 sekä esittely rakenteilla olevasta Ilona 2, mennään Ilona 1, osoite Kangasvuorentie 20, esitteli-

jänä Sinikka Tyynelä p. 050 439 5122, kaffet luvattu

Käytiin läpi Jason mallia yhteisöllisyyksineen yms. ja vierailtiin kahdessa asunnossa.

Isäntänä: Sinikka Tyynelä

n. 13.20-14.20 Senjakoti Kortepohja (talo valmistuu 1.5.), osoite Pehtoorintie 5, esittelijänä Riitta Halmesaari p. 040 557

6666 + mahdollisesti joku muu myös

Kohteeseen ei oltu vielä muutettu. Kodinomaiset käytävät.

14.30 – 16.00 Palokan tulevan kohde, esittely Rakentajantalolla, osoite Hannikaisenkatu 17, esittelijänä Paula Hartman p.

040 537 2454, kokoushuone Into, 4. krs

Paula kertoi Palokan kohteen kuvioista, jossa on mukana Jaso, JVA, Mehiläinen ja SRV.

TAMPERE

Vierailu: 26.2.2016

Mukana: Kortelainen Risto, Ahvenainen Eila, Ahlström Kaija, Jääskeläinen Pirjo, Jääskeläinen, Kainulainen Suvi,

Kantosalo Sini, Kauppinen Salme, Kaurola Tuula, Kinnunen Raili, Kuukkanen Minna, Laukkarinen Mirja Eli-

na, Leino Marja-Leena, Mattila Joni, Mieskonen Malanja, Nylund Taru, Pulkkinen Minna, Rahkonen San-

na, Rutanen Maiju, Salminen Minna, Silvennoinen Heli, Simonen Tuula, Simonen Seija, Suuronen Riitta,

Taimola Katja, Taipale Johanna, Takanen Kirsi, Vuorenmaa Eija, Yli-Karjanmaa Minna, Riskilä Rida, Kivinen

Terhi, Vesterinen Sari, Helin Jaana, Kirsi Heikkilä, Mari Keskinen, Ritva Nuppola, Ville Paz, Ville Forsberg,

Maria Sikiö, Maarit Nieminen, Saija Elomaa, Aili Simonen, Johanna Pajunen, Hanna Litmanen, E-K Elomaa,

Taru Määttä, Mari Tanskanen, Tuula Levola ja Anna-Liisa Heiskala

Ohjelma T ampereella:

klo 10:00 Saapuminen Kuuselaan ja tervetuliaiskahvit

klo 10-12 Pirkanmaan senioripalveluiden esittely, Kuuselakeskuksen toiminnan avaaminen, Lähitoritoiminnasta

kertominen

klo 12:00 Jakaudutaan useampaan ryhmään ja kierretään rauhassa Kuuselakeskusta, tavataan hoitohenkilökuntaa

ja asukkaita

n.klo 12:30 Lounas Kuuselakeskuksessa

n. klo 13.30 Lähtö paluumatkalle, tarvittaessa pysähdys

n. klo 16 Takaisin Jyväskylässä

Kuuselakeskus sijaitsee metsien ja puistojen läheisyydessä Härmälän alueella Tampereella, Pyhäjärven tuntumassa.

Kuuselakeskus toimii alueellisena ikäihmisten lähipalvelukeskuksena. Se tarjoaa asumispalveluja keskuksessa asuville, päivätoiminta- ja palvelukeskuspalveluja sekä kotiin annettavia palveluja lähialueella asuville senioreille. Toiminnan ta-

voitteena on tukea asumista kotioloissa tutulla asuinalueella koko elämänkaaren ajan.

Asumispalvelut

Kuuselakeskuksen laajennusosa avautui 5.5.2014. Laajennuksen myötä Kuuselassa on yhteensä 85 ikäihmisille tarkoitet-tua asuntoa sekä viisi ryhmäkotia, joissa on yhteensä 72 asukaspaikkaa. Pääsääntöisesti asukas maksaa itse vuokran sekä muut asumiseen liittyvät maksut, kuten veden ja sähkön. Lisäksi asukkaan kotikunta perii asiakasmaksun, joka määräytyy

asukkaan palvelu- ja hoitosuunnitelmassa määritellyn henkilökohtaisen avun sekä hänen tulojensa mukaan.

Mahdolliset asumismuodot ovat:

- tuettu asuminen, jolloin asukas selviytyy pääsääntöisesti itsenäisesti päivittäisistä toiminnoista, mutta saa tarvittaessa apua. - palveluasuminen, jolloin asukas pystyy avun turvin selviytymään päivittäisistä toiminnoista.

- tehostettu palveluasuminen, jolloin asukas tarvitsee ympärivuorokautista hoivaa ja huolenpitoa.

Lähde: http://www.pirkanmaansenioripalvelut.fi/seniorikeskukset/kuusela/

Kuuselakeskuksessa meitä oli vastassa hoitotyön esimies Kirsti Kartano, sosiaaliohjaaja Taru Malinen sekä sairaanhoitaja

Laura Jylli. Saimme alkuu kattavan esityksen Kuuselakeskuksen toiminnasta minkä jälkeen pääsimme tutustumaan tiloi-

hin.

Esityksestä poimittua: - Palvelutuottajana Pirkanmaan senioripalvelut Oy

- Perusajatuksena ”Kaupunki elää Kuuselakeskuksessa” - Kotihoidon palveluasuminen

o Ei yöhoidon tarvetta. Asukkaat pärjäävät pääsääntöisesti kolmella kotihoidon käynnillä päivässä. - Talossa tuotteistettu iso kirjo palveluista mistä asukas voi valita tarvitsemansa - Hoitohenkilökunta talossa

o Talossa on johtaja sekä kaksi hoitotyön esimiestä. Lisäksi jokaisessa ryhmäkodissa on oma sairaanhoitaja ja kotihoidon asukkaille kaksi sairaanhoitajaa. Lisäksi talossa on kaksi sosiaaliohjaaja sekä toimintatera-

peutti ja luovan toiminnan ohjaaja. - Keskeistä Kuuselakeskuksen toiminnassa on kulttuuri ja toiminnallisuus

o Musiikki sekä kuvataidepainoitteisuus

o Musiikkiterapian palveluita ostetaan ulkopuolelta o Taidenäyttelyitä, yhteisötaiteen tekemistä

- Sosiaaliohjaaja koordinoi Kuuselakeskuksen yhteydessä toiminta Lähitorin toimintaa o Tampereen kaupunki on kilpailuttanut lähitoritoiminnan

� Lähitori/ hyvinvointikeskus o Toimintaa markkinoidaan lähialueen asukkaille. Ihmisiä mm. hiljattain eläkkeelle jääneitä houkutellaan

mukaan osallistumaan ja ohjaamaan � Omat nettisivut, sosiaalinen media, postilaatikkomainokset, sähköpostilistat, Instragram, leh-

timainokset, Terveystutka

o Paikalliset ”erikoisuudet” korostuu ja alueellisuutta korostetaan � Mitä alueelle tarvitaan

� Ryhmien tulee vastata kävijöiden tarpeita - Kuuselakeskuksen tavoitteena on olla ”kettärästi kehittyvä”

o Toimintaympäristö, joka mahdollistaa asioita - Lähitorin sosiaaliohjaajalle, sairaanhoitajalle ja fysioterapeutille voi varata ajan potilastietojärjestelmän ajanva-

rauksen kautta

- Suurin osa Lähitorin kävijöistä on talon asukkaita - Sosiaaliohjaaja koordinoi talossa toimivia vapaaehtoisia keitä nyt n. 30

o Toimivat mm. lähitoriluotseina, aulaemäntinä, ulkoilukavereina, ryhmien ohjaajina ja opastavat talon ti-loissa sekä ottavat ”kopin” uusista kävijöistä

- Lähitorin kävijämäärät/ kk

o ryhmät n. 800-1400 hlö o Ohjaus ja neuvonta 20-50 hlö

o Fysioterapeutti n.10 hlö - Toimintaa on pääsääntöisesti klo 9-15 välillä

o Jotain myös iltaisin

o Ilta- ja viikonlopputoimintaa on toivottu lisää - Tampereen kaupungilla käytössä palvelukeskuskortti

o Tulorajaperusteinen, korttiin oikeutetut saavat palvelukeskuksessa lounaan alennettuun hintaan

Asukashuone Kuuselakeskuksessa

Kuuselakeskuksen luovan toiminnan tila