Merigeologi Tuula Kohonen Åbo Akademi Ympäristö- ja meribiologia Husön biologinen asema

TBT-seminaari 26.4.2005 Eduskunta /TK

Merigeologi Tuula KohonenÅbo AkademiYmpäristö- ja meribiologiaHusön biologinen asema

Kuva: T. Kohonen 2003


Organotinayhdisteet ympäristössä

• Orgaaniset tinayhdisteet ovat rasvaliukoisia ja kertyvät eläimiin vedestä ja ravinnosta sekä dioksiinien ja PCB:n tavoin myös suoraan sedimentistä ihon läpi

• TBT hajoaa luonnossa DBT:ksi, MTB:ksi ja epäorgaaniseksi tinaksi. TBT säilyy vedessä joitakin viikkoja, sedimentissä vuosia ja hapettomissa oloissa vuosikymmeniä (jopa 90 vuotta)

• TBT-jäämiä on havaittu mm. planktonissa, vesi-kasveissa, pohjaeläimissä, kaloissa, merinisäkkäissä, linnuissa ja ihmisissä.


Suurimmat TBT- ja TPhT-pitoisuudet telakka-alueilla, satamissa ja laivaväylillä

• Orgaanisia tinayhdisteitä, TBT:a ja myös trifenyylitinaa (TPhT) on käytetty laivojen pohjamaaleissa eliöiden kiinnittymisen estämiseen 1960-luvun alusta lähtien.

• TBT-maalien käyttö pienveneissä (< 25 m) kiellettiin Suomessa 1991.

• EU: TBT-maalien käyttökielto myös isoissa aluksissa 2003; vuoteen 2008 mennessä TBT-maalit on poistettava tai ylimaalattava.


Orgaanisia tinayhdisteitä tulee ympäristöön myös jätteistä ja jätevesistä

OT-yhdisteitä on käytetty myös:• PVC-tuotteissa stabilisaattorina • Tekstiilien kyllästysaineena• Puunkyllästysaineena• Maalle ja mereen sijoitetut ruoppausjätteet

sisältävät OT-yhdisteitä – myös vanhat läjitys-alueet toimivat päästölähteinä


Organotinayhdisteiden haittavaikutuksia

• Tributyylitina on yksi haitallisimmista aineista, mitä on tahallisesti päästetty vesistöihin.

• TBT ja TPhT häiritsevät hormonitoimintaa, esim. naaraskotiloiden maskulinisoitumista (imposex-ilmiötä) on todettu yli 150 lajilla.

• Ne myös lisäävät eliöiden varhaisvaiheiden kuolleisuutta, saavat aikaan kasvun hidastumista, alentavat tautien ja myrkkyjen vastustuskykyä

• Uusimpien tutkimusten mukaan TBT:n ja TPhT:n lisäksi myös DBT:llä on immunotoksikologisia vaikutuksia – otettava huomioon esim. kalojen syöntisuosituksissa.


OT-pitoisuuksia sedimentissä• Suurimmat pitoisuudet on havaittu vuonna 2003

Vuosaaren sedimentissä 20-50 cm syvyydessä, mm.- 15 605 µg TBT/kg, 1 842 µg DBT/kg- 13 793 µg TBT/kg, 1 164 µg DBT/kg, 2 517 µg TPhT/kg standardisedimentin pitoisuudeksi muutettuna.

• Useilla ruoppausalueilla TBT-pitoisuudet ovat olleet1 000 – 3 000 µg/kg, esim. Naantalissa, Turussa, Raumalla ja Vaasassa.

• 200 µg TBT/kg ylittävät pitoisuudet estävät ruoppaus-jätteen suoran läjittämisen mereen.

• Riskiraja ns. MPC-arvo sedimentissä 0,7 µg TBT/kg.


OT-yhdisteitä kertyy pohjaeläimiinTurun yliopisto/ simpukkatutkimus Kohonen ym. 2001


11,99,312,90

100

200

300

400

500

1 2 3 1 2 3 1 2 3

µg TBT/kg dw sediment µg TBT/kg fw Macoma

Turku Naantali Merimasku

Tributyylitinapitoisuudet


Trifenyylitinapitoisuudet

3,6 2,7 3,20

20

40

60

80

100

1 2 3 1 2 3 1 2 3

µg TPhT/kg dw sediment µg TPhT/kg fw Macoma

Turku Naantali Merimasku


0

100

200

300

400

500

600

700

1 2 3 1 2 3

MBT DBT TBT TPhT

Turku Naantali

0

5

10

15

20

25

1 2 3

Merimasku

Orgaanisten tinayhdisteiden pitoisuudetliejusimpukkanäytteissä µg/kg tuorepainossa


Organotinayhdisteitä myös kaloissa

• Korkeita OT-pitoisuuksia Helsingin ja Turun – Naantalin alueen kaloissa

• EFSA:n (European Food Safety Authority) mielipide 2004: TDI laskettava TBT:n, DBT:n, TPhT:n ja DOT:n summalle 0,25 µg/kg BW/day

• EU:n virallinen raja-arvo on tekeillä


Miten OT-yhdisteistä päästään eroon?

• Estetään lisäkuormitus: Direktiivi 76/464/ETY

• Vain haitaton ruoppausjäte mereen: Lontoon sopimus, Helsingin sopimus, raja-arvot tieteellisin perustein

• Likaantunut ruoppausjäte maalle: Direktiivi 76/464/ETY, jätedirektiivi, kaatopaikkadirektiivi

• Likaantuneet sedimentit kartoitetaan ja kunnostetaan


Direktiivi 76/464/ETY, ns. vaarallisten aineiden direktiiviSuomessa täytäntöön valtioneuvoston päätöksellä 363/1994. • Orgaanisten tinayhdisteiden päästöille vesiin on oltava lupa,

jossa vahvistetaan päästönormit.• Lupa on määräaikainen.• Jäsenvaltioiden on laadittava vesistöille kansalliset ohjelmat,

joiden avulla vaarallisten aineiden aiheuttamaa vesien pilaantumista voidaan vähentää.

• Ohjelmissa määritetään laatutavoitteet, joiden avulla luvissa annettavat päästönormit lasketaan.

• Koskee kaikkia OT-päästöjä (telakat, jätevedet, maalle viedyt likaantuneet ruoppausjätteet jne.).

• Suomi ei ole laatinut direktiivin edellyttämiä ohjelmia, eikä laatutavoitteita vaarallisille aineille (yli 100 ainetta).

• Tiedossa ei ole yhtään suomalaista ympäristölupaa, jossa olisi määritetty päästönormit OT-yhdisteille.


LONTOON SOPIMUS 1972; Protocol 1996

• LC on tullut Suomessa asetuksella voimaan 1979. Suomi ei ole ratifioinut v. 1996 protokollaa.

• Ruoppausjätteen läjitys meriin on LC:n mukaan sallittua erityisluvalla, jos massat todetaan haitattomaksi ympäristölle ja ihmisten terveydelle.

• Tieteelliset perusteet ja varovaisuusperiaate massojen läjityskelpoisuuden arvioinnissa; sedimentin fysikaaliset, kemialliset ja biologiset testit

• Läjitykset tulisi raportoida vuosittain Lontooseen


HELSINGIN SOPIMUS 1992

• Itämeren alueen merellisen ympäristön suojelua koskeva yleissopimus tuli asetuksella voimaan Suomessa v. 2000. Asetuksen mukaan haitallisia aineita sisältävän ruoppausmassan mereen laskeminen sallitaan ainoastaan komission vahvistamien ohjeiden mukaisesti.

• Laadittava kansalliset kriteerit tieteellisin perustein.• Ruoppausmassojen läjitysohje: fysikaaliset, kemialliset

ja biologiset analyysit• Läjitykset raportoidaan HELCOM:lle.


Sedimentin laatukriteerit• Kriteerit laaditaan tieteellisin perustein kaikille haitta-

aineille

• Myös muiden organotinayhdisteiden kuin TBT:n pitoisuudet huomioidaan ruoppausmassojen läjityskelpoisuuden arvioinnissa

• Haitta-aineiden yhteisvaikutus tutkitaan biotesteillä, jotka mittaavat akuutteja ja kroonisia haitta-vaikutuksia


Likaantunut ruoppausjäte maalle

• Jäte- ja kaatopaikkadirektiivit huomioidaan ympäristö-luvissa, mm. suotovesien kerääminen ja tarkkailu, varastointialueen eristys ympäristöstä

• Vaarallisten aineiden direktiivin mukaiset päästörajat kaikille direktiivin II listan aineille, joita päästöissä voi esiintyä

• Vesipolitiikan puitedirektiivi: EU:n jäsenvaltioiden on huomioitava VPD:n sisältö kaikissa vesien tilaan vaikuttavissa toimissaan, mm. ympäristöluvissa.EU:n jäsenmaita sitovat normit vaarallisille prioriteetti-aineille: vahvistamaton vedenlaatunormi TBT:lle: 0,1 ng TBT/L


Likaantuneiden sedimenttien kunnostus

• Rannikkosedimenteille tehdään vastaava kartoitus kuin likaantuneille maille 1990-luvulla (SAMASE).

• Likaantuneille sedimenteille laaditaan kunnostus-suunnitelmat.

• Vastaavia sedimenttitutkimuksia on tehty mm. USA:ssa ja Saksassa.

• Kunnostusmenetelmiä on kehitetty mm. EU:ssa

• Orgaanisista haitta-aineista on päästävä pysyvästi eroon, eikä niille suositella esim. stabilointia.


KirjallisuuttaLC 22/14 2000. Specific Guidelines for Assessment of Dredged Material. LC: Guidance on the National Implementation of the 1996 Protocol to the London Convention 1972. 19 p.LC 2002: London Convention (1972): Guidelines for the Sampling of Sediment intended for Disposal at Sea. Doc. LC/SG/ 25/11/Add.1

HELCOM recommendation 13/1: Disposal of dredged spoils. http://www.helcom.fiHELCOM 17/96. Revised guidelines for the disposal of dredged spoils. 11p., annexes

Ympäristöministeriö 2004. Sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohje.Ympäristöopas 117. 121 s.

European Commission 2003. Technical Guidance Document on Risk Assessment. TGD.

ICES 2004. Report of the ICES Advisory Committee on the Marine Environment, 2004. ICES ADVICE. AVIS DU CIEM. Vol.1 No. 1.

EC (European Commission) 2003. Report on Tasks for Scientific Cooperation (SCOOP), task 3.2.13. Assessment of the dietary exposure to organotin compounds of the population of the EU member states. European Commission, Directorate-General Health and Consumer Protection, Reports on tasks for scientific co-operation, October 2003.EC (European Commission) 2004. Opinion of the Scientific Panel on Contaminants in the Food Chain on a request from the Commission to assess the health risks to consumers associated with exposure to organotins in foodstuffs. (Question N° EFSA-Q-2003-110). The EFSA Journal (2004) 102, 1-119. EC (European Commission) 2004. Scientific Committee on Toxicity, Ecotoxicity and the Environment (CSTEE). Opinion on Revised assessment of the risks to health and the environment associated with the use of organostannic compounds (excluding use in antifouling paints). Adopted at 43rd Plenary meeting of 28 May 2004. 8 s. EC (European Commission) 2004. Opinion of the Scientific Committee on Toxicity, Ecotoxicity and the Environment (CSTEE) on “The Setting of Environmental Quality Standards for the Priority Substances included in Annex X of Directive 2000/60/EC in Accordance with Article 16 thereof“. Adopted by the CSTEE during the 43rd plenary meeting of 28 May 2004. 32 s.


KIITOS!

Documents

Merigeologi Tuula Kohonen Åbo Akademi Ympäristö- ja meribiologia Husön biologinen asema