3 2006

Uraa uurtavaa yhteistyötä s. 4Kuilu vammaisten ja muiden

välillä on kasvanut s. 10Moninaisuus on voimavara,josta pidämme kiinni s. 16

Työhönvalmennusauttaa Jania

löytämäänelämälleen

uutta suuntaas. 14

Lainsäädäntömme perusteella kaikilla on oikeus koulutukseenja työhön. Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa työnantajan tai koulu-tuksen järjestäjän kohtuullisin toimin huomioimaan vammaisenhenkilön koulutuksen, työhön pääsemisen ja työssäänselviytymisen.

Eduskunnassa käytiin keväällä laaja keskusteluvammaispoliittisesta selonteosta, jossa todettiin, että enitenkehitettävää on työllistymisessä. Toivon, että kunvammaispoliittisesta ohjelmasta päätetään, siinä huomioidaanvoimakkaasti jokaisen perusoikeudellinen oikeus koulutukseenja työhön. Tämä vaatii myös uusia päätöksiä ja avoimia asenteita- pelkkä vammaispoliittinen ohjelma ei tuo edistystä.

Yhdeksi pullonkaulaksi on todettu poikkihallinnollisuudenpuute: vammaista työnhakijaa ei pystytä käsittelemään kokonai-suutena, koska jokainen hallintolohko katsoo asiaa suppeastiomalta kannaltaan. Tällöin henkilön ominaisuudet ja mahdolli-suudet eivät kokonaisvaltaisesti tule huomioiduiksi.

Toisaalta vammaisuus saattaa myös työnhaussa saada suh-teettoman suuren painoarvon; se ei ole ainoa seikka, johon tuleekeskittyä. Järjestöt ovatkin mukana kehittämässä tapoja, joillavoimme yhdessä palvella vammaista henkilöäkouluttautumisessa ja työnhaussa niin, että vammaisentyöelämäosaaminen tulisi kokonaisvaltaisesti ja tasapuolisestiesiin.

Joustavuus työelämässä vaatii usein pieniä muutoksia. Jos-kus ne ovat asenteissamme, joskus esteettömän ympäristön luo-misessa tai lainsäädännössä, kuten suurten työnantajieneläkevastuiden muuttaminen vammaisen työntekijän kohdalla.Muutokset tuntuvat yhteiskunnassamme niin pieniä ryhmiäkoskevilta, että niitä ei saada eteenpäin. Yksilön kohdalla nämäasiat ja muutokset ovat kuitenkin todella suuria.

Vammaisjärjestöjen toimenkuvaan kuuluu tänä päivänäyhdenvertaisuuslain toteutumisen edistäminen vähentämällävammaisuuteen liittyviä ennakkoluuloja ja asenteita sekä vaikut-tamalla lainsäädäntöön ja käytännön toimenpiteisiin vammaistentyöllistymisessä koulutustaan vastaavaan työhön.Vammaisjärjestöissä on karttunut pitkä kokemus vammaisuudenja ympäristön suhteista, mm.eri vammaryhmien haasteistatyöelämälle. Toivommekinlämpimästi, että viranomai-set hyödyntävät tällaisenosaamisen päätöksenteos-saan entistä tehokkaammin.Vammaisuuden parhaitaasiantuntijoita ovat vammai-set itse.

Leena KoikkalainenVATES-säätiön valtuuskunnanpuheenjohtaja,Lihastautiliitto ry:n toiminnanjohtajaleena.koikkalainen@lihastautiliitto.fi

3 2006

VATES-info on VATES-säätiön tiedotuslehti,jossa on ajankohtaistietoa vajaakuntoistentyöllistymisestä.

Päätoimittaja

Marjatta Varanka

Toimitussihteeri

Juha SaarinenPuh. (09) 7527 5506juha.saarinen@vates.fi

Toimittaja:Arto Vilmi

Osoite

PL 40, 00621 Helsinki(Oltermannintie 8)Puh. (09) 7527 551Faksi (09) 7527 5521

Osoitteenmuutokset ja tilaukset:

Marianne KaunismäkiPuh. (09) 7527 5502marianne.kaunismaki@vates.fi

VATES-info 4 / 2006ilmestyy joulukuussa 2006.Siihen tarkoitetun aineiston tulee ollatoimituksessa viimeistään 28.10.2006.

Toimitus toivoo lukijoilta palautetta,juttuideoita, käytännön esimerkkejäja kokemuksia.

Ulkoasu / piirroksetMarkku Böök

Kannen kuvaJuha Saarinen

PainopaikkaSavion Kirjapaino Oy

Painos6500 kpl

VATES-info on ilmainen.Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Syyskuu 2 0 0 6

Uusia päätöksiä jaavoimia asenteita!

VATES–INFO 3 2006 3

s. 8

2 Pääkirjoitus

4 Uraa uurtavaa yhteistyötäNeljän vammaisjärjestön edustajat pohtivat, mitenhallituksen ohjelmassaan esittämät vammaispoliittisettavoitteet ovat toteutuneet.

8 Jähti työllistää ja innostaaKemin veneveistämöllä valmistuu vanha perinnelaiva,joka työllistää nyt ja tulevaisuudessa vaikeastityöllistyviä.

10 Kuilu vammaisten ja muiden välilläon kasvanutStakesin erikoissuunnittelija Victor Savtschenko pohtiivammaisten asemaa laajan vammaisten sosiaalista selviy-tymistä ja työmarkkinoita koskevan tutkimuksen valossa.

13 Laki sosiaalisista yrityksistä uudistetaansyksyn aikanaEduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheen-johtaja, kansanedustaja Jukka Gustafsson uskoo, ettäuudistettu laki astuu voimaan ensi vuoden alusta.

14 Minun viikkoniEntinen huumenuori Jani Kaski kertoo, kuinka työhön-valmennus monipalvelukeskuksessa on auttanut jaauttaa löytämään elämään uutta suuntaa.

16 Moninaisuus on voimavara, jostapidämme kiinniMiten Vuoden esimerkillisen vammaistyöllistäjän tunnusja vammaisten työllistäminen on vaikuttanut palkittujenhenkilöstöpolitiikkaan ja työyhteisöihin.

18 Työnantajayhteistyötä on tiivistettäväVammaisten ja vajaakuntoisten työllistymistä yrityksiin jayritysten mielipiteitä heidän työllistämisestään onkartoitettu kahdessa tuoreessa tutkimuksessa.

21 AjassaSuorat kontaktit tuetun työllistymisen tehokkainmarkkinointikanava.

s. 4

s. 14

KeskiaukeamallaKoulutuskalenteri

VATES–INFO 3 20064

Vammaisjärjestöjen edustajat:

Vammaisjärjestöt ovat tänä keväänä osallistuneet uuden

vammaispalvelulain valmisteluun ainutlaatuisella tavalla.

He ovat olleet sorvaamassa lakipykäliä jo niiden

tekovaiheessa.

Vammaisfoorumin valitsema kvartettiMika Vuorela, Sirkka Sivula, JaanaPenttilä ja Jaana Huhta toivovat, ettäkun laeista eduskunnassa päätetään,niin samalla pitäisi turvata myös lakientoimeenpanon rahoitus.

Uraa uurtavaa yhteistyötä

VATES–INFO 3 2006 5

Vammaispalvelulain kokonaisuudis-tuksen lähtökohtana on ollut hallitusoh-jelmaan kirjattu tavoite sovittaa yhteenvammaispalvelulaki ja kehitysvammala-ki. Lakiuudistamisella hallitus haluaisiennen muuta saattaa eri vammaryhmätpalvelujen suhteen tasavertaiseen ase-maan. Sekä mielenterveyskuntoutujillaettä kehitysvammaisilla on ollut ongel-mia päästä vammaispalvelulain mukais-ten palveluiden piiriin. Lisäksi lakien yh-teensovittamisella haluttaisiin saada ai-kaan sellainen palvelurakenne, joka tur-vaisi kaikille vammaisille tarpeen mukai-set palvelut yksilöllisesti kaikilla tasoil-la. Erityisesti on haluttu kiinnittää huo-miota henkilökohtaisen avustusjärjestel-män ja kuljetuspalvelujen kehittämiseensekä tulkkipalvelujen saatavuuden tur-vaamiseen.

Vammaisjärjestöjen aloite

Vammaisjärjestöille lakiuudistus on ol-lut tärkeä tavoite. Kun sosiaali- ja ter-veysministeriössä tehtiin päätös, että mi-nisteriö lähtee valmistelemaan lakienyhteensovittamista, vammaisjärjestöt janiiden yhteistyöelin Vammaisfoorumiesittivät toiveen päästä vaikuttamaanlain sisältöihin jo valmisteluvaiheessa.Sosiaali- ja terveysministeriössä suostut-tiin tähän.

- Tavoitteenamme oli päästä valmis-telemaan lainsäädäntöä entistä vuorovai-kutuksellisemmin, kertoo vammaisasia-mies Jaana Huhta Invalidiliitosta. Hänenlisäkseen valittiin järjestöjen edustajiksilainvalmistelukvartettiin sosiaaliturva-päällikkö Jaana Penttilä Näkövammais-ten Keskusliitosta, vammaisasiamiesSirkka Sivula Kehitysvammaisten Tuki-liitosta ja työllisyyspäällikkö Mika Vuo-rela Mielenterveyden Keskusliitosta.

Vammaisjärjestöjen lisäksi ministe-riö otti mukaan lainvalmisteluun useitamuitakin ryhmiä kuten esimerkiksi Kun-taliiton ja kuntien ryhmät.

Rohkeata ja aitoa vuorovaikutusta

Lain valmisteluyhteistyö alkoi vuodenalussa. Tavoitteena oli saada lakiesityssyksyllä eduskunnan käsittelyyn. Järjes-tönelikko piti ministeriön lainvalmiste-luryhmän kanssa yhteistyökokouksiakeväällä noin kerran kuukaudessa jakäsitteli lakiuudistustekstejä Vammais-foorumin vaikuttajaverkoston kanssa.

- Haasteena lain laatimisprosessis-sa oli, että saimme pykälän kerrallaankäsiteltäväksi, ilman että kokonaisuu-desta oli tietoa, toteaa Mika VuorelaMielenterveyden Keskusliitosta.

Jaana Huhta Invalidiliitosta kiitte-lee kuitenkin ministeriön lainvalmiste-lun selkeyttä.

- Olemme saaneet eksakteja tekste-jä kommentoitavaksemme.

Vuorovaikutus ministeriön kanssaon Näkövammaisten Keskusliiton Jaa-na Penttilän mukaan toiminut erittäinhyvin. Kehitysvammaisten TukiliitonSirkka Sivulakin kehuu, että kyse on ol-lut aidosta osallistumisesta ja vaikutta-misesta.

- Tämä on ollut rohkea prosessi,jossa pykälät ovat muuttuneet matkanvarrella.

Lainsäädännön uudistuksentavoitteena ei voi olla vainvammaisten välisen tasa-arvon edistäminen, vaan

yhdenvertaisuudenlisääminen koko väestöön

nähden.

Hallitussihteeri Lotta Silvennoinen:

Vammaisjärjestöiltä ainutlaatuista asiantuntemusta

Olemme saaneet vammaisjärjestöiltä lain valmisteluun laaja-alaista asiantunte-musta palvelujen käyttäjien näkökulmasta. Vammaisjärjestöt ovat lähelläjäseniään, heidän käytännön elämäänsä. Näin kommentoi vammaisjärjestöjentiiviin yhteistyöroolin merkitystä vammaispalvelulain uudistusprosessissahallitussihteeri Lotta Silvennoinen sosiaali- ja terveysministeriöstä. Hänhuomauttaa, että toinen ja perinteisempi tapa kerätä eri tahojen näkemyksiä jamielipiteitä lainsäädännön valmisteluun olisi ollut kuuleminen.

- Ongelmana on kuitenkin se, että asiantuntijoita kuullaan työryhmissä yleensävain kerran ja vuorovaikutus loppuu siihen. Lainsäädännön yleiseen valmistelu-työhön kuuluu myös se, että lakipaketti tehdään ensin kokonaan valmiiksi,jonka jälkeen vasta pyydetään eri tahojen kannanotot. Vammaispalvelulainkeväällä tapahtuneessa lainvalmisteluprosessissa edettiin kuitenkin toisin:valmistelun kuluessa laaja asiantuntijaverkosto kommentoi lakiluonnosta pykäläpykälältä.

- Valmistelutapa herätti ensin hämmennystä, mutta käytäntö osoitti, että setoimii, kertoo Lotta Silvennoinen. Annettujen kommenttien pohjalta myös itseprosessia oli mahdollista muokata valmistelun kuluessa.

vammaispalvelulain valmistelussa

VATES–INFO 3 20066

Kokonaisuudistuksenpysähtyminen oli ehkä hyvä asia

Lain kokonaisuudistuksen valmistelupysähtyi yllättäen toukokuussa: minis-teri Liisa Hyssälä ilmoitti vammaispo-liittista selontekoa esitellessään, ettei ko-konaisuudistusta tule - jatkossa valmis-teltaisiin asteittain voimaan tulevaa uu-distusta.

Uudistuksen pysähtyminen oli vam-maisjärjestöille yllätys ja pettymyskin.Toisaalta päätöstä ymmärretäänkin.

- Kun kuntien palvelurakenteenuudistamista koskeva Paras-hanke py-sähtyi, niin seisahtui tämäkin uudistus.Hankkeet liittyvät toisiinsa kuntien javaltion välisen rahoituksen takia. Kunministerillä ei ollut lain toimeenpanonrahoitusta tiedossa, ei hän voinut tieten-kään luvata lain valmistelun jatkamista,toteaa Jaana Huhta.

Kokonaisuudistuksen pysähtymi-sessä nähdään jopa hyviäkin puolia. Jär-jestöissä oltiin esimerkiksi huolestunei-ta lain uudistuksen nopeasta vauhdista.

- Lain nopea valmistuminen ei ole

että ensin annetaan vammaispoliittinenselonteko ja sen jälkeen valmistellaanlaki.

Vammaisasiavaltuutettua tarvitaan

Hallituksen antamaa vammaispoliittis-ta selontekoa kvartetti tukee yksimieli-sesti.

- Se tuotti paljon tausta-aineistoapäättäjien käyttöön. Valiokuntamietin-nössä erityisesti työllisyysasiat nousivatesille ja asiantuntijoiden kuuleminen olilaajaa, summaa Näkövammaisten Kes-kusliiton Jaana Penttilä.

” Vammaisasiavaltuutettuvoisi nostaa esille asioita, jasaada ne hyvin julkisuuteen

lapsiasiavaltuutetun tavoin javaikuttaa tavisten

asenteisiin.”

itseisarvo. Keväällä oli paljon asioitaauki. Tärkeintä on, että laki laaditaanhuolella, jotta sen toimeenpanossa eiesiinny suuria ongelmia, korostaa JaanaHuhta.

Hän muistuttaa, että YK:ssa on kä-siteltävänä vammaisoikeuksien sopimus,millä seikalla voi olla myös vaikutustalainsäädäntöön.

Tähänastisen lakiuudistusprosessintuloksena vain tulkkipalvelut lisääntyväthiukan ja päivätoiminta muuttuu kaik-kien vaikeavammaisten oikeudeksi. Sensijaan järjestöjen suuresti kaipaama hen-kilökohtaisen avustajajärjestelmän uu-distus ei vielä toteudu.

Mika Vuorelan mielestä tämän uu-distuksen siirtyminen voi olla hyväkinasia, koska sen toteuttaminen vaatii hy-vää pohjustustyötä.

- Nykyinen malli, jossa vammainentoimii itse työnantajana ei toimi. Kehi-tysvammaisille ja mielenterveyskuntou-tujille tarvitaan oma mallinsa.

Lisäksi hän muistuttaa, että Vam-maisfoorumin alkuperäinen tavoite oli,

Lainsäädännön myötä työllisyyslukujen olisi pitänyt parantua.EU-lainsäädäntökin on tuonut lisää yhdenvertaisuutta, huo-mauttaa vammaisasiamies Jaana Huhta Invalidiliitosta.

Suurtyönantajien eläkevastuukin on edelleen ratkaise-maton asia, toteaa sosiaaliturvapäällikkö Jaana PenttiläNäkövammaisten Keskusliitosta.

VATES–INFO 3 2006 7

suuteen lapsiasiavaltuutetun tavoin, us-koo Mika Vuorela.

- Asenteissa on paljon tekemistä,jotta esimerkiksi vammaisten työllisty-minen edistyy. Vammaisasiavaltuutettuvoisi vaikuttaa tavisten asenteisiin, poh-tivat Sivula ja Huhta.

Yhteiskunnan polarisoituminennäkyy

Vammaisjärjestönelikko on yksimielinensiitä, että vaikka vammaispalvelulainkokonaisuudistusta ei tänä vuonna saa-tukaan aikaan, niin lainsäädännöllä onjo 2000-luvulla luotu paljon edellytyk-siä vammaisten tasa-arvon edistämisek-si yhteiskunnassamme.

Miksi vammaisten yhdenvertaisuusmuuhun väestöön verrattuna ei kuiten-kaan ole lisääntynyt, vaan esimerkiksityöttömyyserot muuhun väestöön ver-rattuna ovat vain kasvaneet?

Mika Vuorelan mielestä kyse ei olemistään erillisestä vammaispoliittisestaongelmasta, vaan yhteiskuntapoliittises-ta kehityksestä, jonka seurauksena eri

Tunnustusta annetaan myös sille, ettäselonteossa todetaan, että vammaistenaseman kehittämisessä ei ole kyse vainsosiaali- ja terveyspolitiikasta, vaan vas-tuu kuuluu kaikille hallinnon aloille.

- Pitäisi vaikuttaa jo koulutukseen.Mitä parempi koulutus vammaisella on,sen paremmin hän työllistyy ja päinvas-toin, Jaana Penttilä huomauttaa.

Selonteossa tuotiin esille myös mah-dollinen vammaisasiavaltuutetun tar-peellisuus, jota Vammaisfoorumissakannatetaan. Virallista valvontaelintätarvitaan järjestöjen mielestä turvaa-maan vammaisten ihmisten oikeuksienja palvelujen toteutumista, vaikka joi-denkin mielestä erillisinstituutioidenluominen on väärää politiikkaa.

- Suomessa on historiallinen perin-ne asettaa tasa-arvoa edistämään eril-lisinstituutioita. Tästä on hyvänä tuoree-na ja tuloksellisena esimerkkinä lapsi-asiavaltuutetun viran perustaminen vuo-si sitten, toteaa Jaana Penttilä.

- Vammaisasiavaltuutettu voisi nos-taa esille asioita, ja saada ne hyvin julki-

ryhmien välinen sosiaalinen asema onpolarisoitunut.

- Niiden asema, jotka ovat heikoil-la, on entisestään heikentynyt.

Vuorela huomauttaa, että jo useam-man vuoden ajan on esimerkiksi puhut-tu erityislahjakkaiden lasten ongelmistaja tuloerojen kasvattamisen siunauksel-lisuudesta.

Jaana Penttilä kertoo, että Näkö-vammarekisterin keväällä julkaistu tut-kimus näkövammaisten sosiaalisesta ase-masta vahvistaa omalta osaltaan pola-risaation tapahtumista: näkövammaistenasema muuhun väestöön nähden on kai-killa elämän alueilla heikompi.

Vammaisjärjestöjen edustajat toivat-kin vammaispalvelulain uudistamispro-sessin alussa vahvasti esille sen, että lain-säädännön uudistuksen tavoitteena eivoi olla vain vammaisten välisen tasa-arvon edistäminen, vaan yhdenvertai-suuden lisääminen koko väestöön näh-den.

Teksti ja kuvat: Juha Saarinen

Eläkkeen lepäämäänjättämisen mahdollisuus ei toimi.Lainsäädäntöä pitäisi tarkistaa, sanoo työllisyyspäällikköMika Vuorela Mielenterveyden Keskusliitosta.

Laki ei aseta esteitä tehdä päätöksiä paikallistasolla. Kyseon päättäjien arvovalinnoista, pohtii vammaisasiamiesSirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitosta

VATES–INFO 3 20068

On ollut ilo seurata miesten työsken-telyä. He tulevat tänne toimettomuudenrasittamina, mutta jo muutaman viikonkuluttua ryhti suoristuu, ja koko ole-mukseen ilmaantuu eloisuutta. Uskon,että näillä miehillä on tämän pestin jäl-keen paljon paremmat mahdollisuudetsijoittua työmarkkinoille, toteaa tuotan-topäällikkö Pekka Hissa kemiläisestäMeri-Lapin Työhönvalmennus-säätiös-tä.

Taustalla kaksi säätiötä ja ylikymmenen sponsoria

Pekka Hissa haaveili perinnelaivan ra-kentamisesta jo ennen Jähti-projektinaloittamista, mutta hanke kaatui rahoit-tajien puutteeseen.

työllistää ja Jokaisen miehen sielussa elää merimies. Ja rakentaja, uudistaja.

Tämän näkee selvästi, kun 22-metrinen Jähti-alus alkaa

muotoutua Kemin veistämöllä. Pitkään työttöminä olleet miehet

saavat elämäänsä uutta sisältöä ja innostuksen kipinää, kun he

voivat olla mukana toteuttamassa mittavaa ja näyttävää hanketta.

Jähti

- Uskalsimme käynnistää hankkeen,kun saimme mukaan ison määrän spon-soreita, ja Meri-Lapin Työhönvalmen-nus-säätiö yhdessä Rovaniemen Moni-toimikeskus-säätiön kanssa ottivat pää-vastuun rahoituksesta.

Hankkeeseen liitettiin kaksi säätiö-tä, koska Rovaniemellä on valmiudethoitaa metallialan työt, ja Kemissä pys-tytään vastaamaan puutöistä ja rakenta-misen eri vaiheista.

Projekti tarjoaa työtä kolmellekym-menelle pitkäaikaistyöttömälle henkilöl-le Kemissä ja Rovaniemellä. Ongelma-na on ollut riittävän ammattitaitoisenväen saaminen Rovaniemen päähän.

- Alkuperäisten suunnitelmien mu-kaan vesillelaskun piti tapahtua tämän

Tuotantopäällikkö Pekka Hissa (vas.) sekäveneveistäjä Leo Tervonen iloitsevat haa-veensa toteutumisesta. Jähti tarjoaa työl-listetyille ammattitaidon kehittämistä jaylläpitämistä. Sen tekoon tarvitaan mm.venepuuseppiä, metallialaosaajia, LVIS-asentajia, koneenasennustyöosaajia sekäpurjeompelijoita.

VATES–INFO 3 2006 9

innostaa

vuoden syksyllä, mutta mahdollista on,että se siirtyy vuoden 2007 alkukesään,Pekka Hissa kertoo.

Kemin rakentajien joukossa onpuuseppien lisäksi ollut rakennusalanammattilaisia sekä kokki ja arkkitehti-kin.

- Kyllä kaikki oppivat, kun heitäneuvoo. Senhän tietenkin näkee, ettätekemisen rutiini puuttuu, kun työtä eiole pitkään aikaan tehty. Onhan tässäoma haasteensa minullekin, koska olentottunut työskentelemään veneveistäjä-nä yksin, miesten kouluttajana ja opas-tajana toimiva Leo Tervonen sanoo.

Miehiä Kemissä on töissä aina seit-semän kappaletta kerrallaan, mutta vaih-dot on sovitettu siten, että kaikki mie-het eivät lopeta kerrallaan, kun työllis-tämisjakso on tullut täyteen. Työsopi-mukset on tehty puoleksi vuodeksi ker-rallaan, mutta niitä on voitu tarvittaessajatkaakin.

Uljas alus matkailu- jakokouskäyttöön

Jähti juontaa juurensa ruotsinkielisestänimityksestä Jakt. Jähdit olivat 1800-lu-vulla kauppalaivoja, joita myös kaljaa-seiksi kutsuttiin. Jähti-projektin avullahalutaan tuoda esille vanhaa laivanra-kennusperinnettä ja ottaa uljas 22-met-rinen alus matkailu- ja koulutuskäyt-töön.

Leo Tervonen, joka pyörittää omaaalan yritystä Iin Olhavassa, vastasi lai-van suunnittelutyöstä. Purjevenesuun-nittelija Eivind Still hahmotti runkolin-

jat ja stilisoi yksi-tyiskohdat nyky-ajan vaatimuksiavastaaviksi. Tavoit-teena on ollut, ettäJähti olisi niin pal-jon alkuperäistenesikuviensa mukai-nen kuin vain mah-dollista.

Laivaan mah-tuu neljäkymmen-tä matkustajaasekä kolmihenki-nen miehistö. Yö-pymään mahtuumiehistön lisäksikaksitoista asiakas-ta. Aluksen keitti-össä voi valmistaaryhmille aterioitaja avarissa sisäti-loissa järjestää ko-kouksia ja illanviettoja. Suunnitelmiinkuuluu myös, että matkustajat saavatosallistua esimerkiksi purjeitten reivaa-miseen.

Suunnitelmissa sosiaalinen yritys

Meri-Lapin Työhönvalmennus-säätiönhenkilöstöpäällikkö Eija Kujanpää ker-too, että Jähti-projektin kaavailuihinkuuluu myös molempien säätiöiden hal-linnoiman sosiaalisen yrityksen perus-taminen.

- Jähdillä tulee olemaan työllistävävaikutus. Tarvitaan ruoka- ja muitakinmatkailuun liittyviä palveluja.

Hissa toteaa, että kiinnostus Jähti-han-ketta kohtaan on ollut valtava ja tiedus-teluja aluksen vuokraamisesta koulutus-ja virkistyskäyttöä varten on jo tullut.Ajatuksena on, että Kemin kaupunginmatkailutoimi vastaa Jähdin markki-noinnista, myynnistä ja liikennöinninorganisoimisesta. Aluksen omistavatKemin ja Rovaniemen säätiöt yhdessä.

Teksti: Kristiina Gerkman-KemppainenKuvat: Anna-Cecilia Kemppainen

Lottovoitto

Konepuuseppä Aarre Salmela Keminmaasta ontyöskennellyt Jähti-projektissa kohta kolmenkuukauden ajan. Meneillään on listoitustyöt.

- On tämä ollut minulle lottovoitto. Syksyllä pääsentyöharjoitteluun, joten uskon, että työllistymisenmahdollisuudet paranevat.

Salmela teki kymmenen vuotta yhteen menoonpuusepän töitä alan yrityksessä, mutta kun sieltä työtloppuivat, edessä oli työttömyysjakso.

- Toimettomana ei ole hyvä olla, kyllä työ on se, jokaantaa elämälle mielekkäät puitteet, Salmela toteaa.

VATES–INFO 3 20061 0

Stakesin erikoissuunnittelija Victor Savtschenko tarkastelee

artikkelissaan vammaisten asemaa kilpailukyky-

yhteiskunnassamme. Artikkeli ja siinä esiintyvät johtopäätökset

perustuvat syksyllä ilmestyvään laajaan vammaisten sosiaalista

selviytymistä ja työmarkkinoita koskevaan tutkimukseen, jonka

yhtenä tekijänä Savtschenko on.

Kuilu vammaisten ja

non asiakastietokannassa. Tämä mer-kitsee, että kaikilla oli lääkärin totea-ma 30 – 100 %:n invaliditeetti elivamman tai pitkäaikaissairauden ai-heuttama pysyvä haitta.

Näin muodostetun otoksen kokooli lähes 220 000 henkilöä.

Aineiston valtava koko ja kah-deksan vuoden seurantajakso puolta-vat oletusta, että saadut tulokset an-tavat todellisuudesta oikean kuvan.Raportissamme rajaamme tarkastelunpääasiassa 25 – 64-vuotiaisiin.

Vain 17 prosenttia25 - 64-vuotiaista

vammaisista oli työllisiä.

Tutkimus osoittaa, että vuonna 2002kaikista 25 – 64-vuotiaista suomalai-sista työvoimaan kuului noin 80 %,vammaisista ja pitkäaikaissairaistavain 20 %. Heistä suurin osa oli työ-kyvyttömyyseläkkeellä. Kahdeksanvuoden aikana parannusta työvoima-osuudessa oli reilut kaksi prosenttiyk-sikköä, mutta ero muuhun väestöönoli pysynyt samansuuruisena.

Työllisiä oli kaikista 25 – 64-vuo-tiaista suomalaisista samana vuonna71 %, vammaisista vain 17 %. Hei-dän työllisyysasteensa nousi vuodes-ta 1995 vuoteen 2002 kolme prosent-tiyksikköä, kun kasvu koko saman-

Empiiristä tietoa on toistaiseksi olluttarjolla rajoitetusti. Tutkija Pasi Yli-paavalniemi on tuottanut runsaasti ar-vokasta tutkimustietoa. Mutta se onpääasiassa kohdistunut erityisestivammaisille suunnattuun työmarkki-nakenttään. Muiden tutkimukset ovatkattaneet enimmäkseen tiettyjä vam-maisryhmiä, lakisääteisiä etuuksia taiyksittäisiä järjestelmiä. Kokonaisku-vaa vammaisten asemasta avoimillatyömarkkinoilla on vaikeata hahmot-taa.

Suurin osa vammaisista olityökyvyttömyyseläkkeellä.

Vain 20 % kuuluityövoimaan.

Stakes, Lapin yliopisto ja Kansanelä-kelaitos ovat yhteistyönä tutkineettyöikäisten vammaisten tilannetta jasen muutoksia työelämän näkökul-masta vuosina 1995 – 2002. Aineistokoottiin hallinnollisista ja tutkimus-käyttöön ylläpidettävistä rekistereistä.Kyselyillä ei kerätty subjektiiviseen ar-viointiin ja kokemuksiin perustuvaatietoa.

Työ rakentuu kahden tutkimus-joukon varaan. Niistä suurin muodos-tettiin 50 % otoksella työikäisistä hen-kilöistä, joilla oli invalidivähennyk-seen oikeuttava merkintä verohallin-

Hyvinvointivaltio on mennyt. Tilal-le on tullut kilpailukykyvaltio. Tähäntulokseen päätyy professori RistoHeiskala kirjassa Uusi jako: MitenSuomesta tuli kilpailuyhteiskunta.

Kilpailukykyvaltion toimintaa eiohjaa huoli kansalaisten hyvinvoin-nista vaan yritysten kilpailukyvystä.Mutta käytetäänkö parantuneen kil-pailukyvyn kasvattama varallisuuskansalaisten hyvinvoinnin lisäämi-seen, työelämän kehittämiseen työn-tekijän ehdoilla tai työmarkkinoidenavaamiseen kaikille yhdenvertaisiksi?Kysymyksen voi muotoilla myös ylei-semmin: rakennetaanko Suomea so-siaalisesti kestävän kehityksen ajatus-ta seuraten?

Vammaisten asematyömarkkinoilla heijastaa

erinomaisesti yhteiskunnankehitystä.

Vammaisten asema avoimilla työ-markkinoilla heijastaa erinomaisestiyhteiskunnan kehitystä sosiaalisestikestävän kehityksen toteuttajana.Vammaisten osallisuutta työelämässäon siksi tärkeätä tutkia. Tutkimus eipalvele ainoastaan vammaispolitiikantekemistä, vaan myös sen ymmärtä-mistä mihin suuntaan yhteiskunta onkehittymässä.

VATES–INFO 3 2006 1 1

muiden välillä on kasvanut

ikäisen väestön keskuudessa oli seitsemänprosenttiyksikköä. Vammaisten suhteellinenasema siis heikkeni selvästi.

90-luvun jälkipuoliskon voimakas talou-dellinen nousukausi vähensi epätyypillisiätyösuhteita, pätkätöitä, myös vammaistenkeskuudessa. Myönteinen kehitys oli kuiten-kin hitaampaa kuin muilla. Kun normaali-työsuhteiden osuus koko väestöön verrattu-na oli 1995 vain 1,8 prosenttiyksikköä pie-nempi, oli se vuonna 2000 jo kuusi prosent-tiyksikköä matalampi kuin muilla.

Vammaisten tulotaso jäi vuonna2002 alle kahteen kolmasosaan

väestön keskimääräisestätulotasosta.

Erityisen heikossa asemassa olivat työkyvyt-tömyyseläkkeellä olevat. Heidän tulotason-sa pieneni tarkasteluajanjaksolla lähes 7 %.Työssä käyvien vammaisten tulot olivat sel-västi korkeammat ja ero työvoiman ulkopuo-lella olleisiin vammaisiin kasvoi kahdeksanvuoden aikana jyrkästi. Mutta eivät vammai-set palkansaajatkaan yltäneet muun saman-ikäisen työvoiman tulotasoon.

Vammaisten koulutustaso osoittautuitutkimuksessamme myös selvästi alhaisem-maksi kuin muun väestön. Voidaan myösselvästi päätellä, että vammaisten koulutus-tasoa nostamalla helpotettaisiin heidän mah-dollisuuksiaan työllistyä. ••••••••••••••••••

VATES–INFO 3 20061 2

mennä yleispolitiikan ja erityisesti ta-louspolitiikan edelle.

Tiivistäen ja yksinkertaistaen onjohtopäätökseni seuraava: parannuk-sia on saatu aikaan ja uskon, että vas-taisuudessakin niitä tullaan saavutta-maan. Mutta sosiaali- ja työhallinnonkeinoin ei, edes alan lainsäädäntöäkehittämällä, saada aikaan suurta lä-pimurtoa. Siihen tarvitaan koko yh-teiskuntapolitiikan ja talouden para-digman eli toimintaperiaatteen muu-tosta. Yhden kansallisvaltion puitteis-sa ei tämä ole enää mahdollista.

Teksti: Victor Savtschenkovictor.savtschenko@stakes.fiKuva: Hannu LehmusvuoriPiirros: Markku Böök

Työikäisten vammaisten tilannetta ja senmuutoksia työelämän näkökulmasta 1995 –2002 -tutkimuksen tulokset tullaan julkaise-maan kirjana otsikolla Vammaisten sosiaali-nen selviytyminen ja työmarkkinat. Sen teki-jöitä ovat Ritva Linnakangas ja Asko Suikka-nen Lapin yliopistolta, Lauri Virta Kansanelä-kelaitokselta ja Victor Savtschenko Stakesis-ta. Tutkimus on tehty Työsuojelurahastontaloudellisella tuella.

Vastaukseni alun kysymykseen, toteu-tetaanko Suomen työmarkkinoillasosiaalisesti kestävää kehitystä, onkielteinen. Tutkimuksemme tulokseteivät tue myönteistä vastausta.

Sosiaali- ja työhallinnonkeinoin ei saada aikaan

suurta läpimurtoa.

Kun hyvinvointivaltiossa työvoima oliyrityksen tärkeä voimavara, kilpailu-kykyvaltiossa siitä on tullut menoerä,joka rasittaa kilpailukyvyn vahvista-mista. Retoriikan tasolla, ja osin käy-tännössäkin, on vammaisten asemaaavoimilla työmarkkinoilla parannet-tu. Tämä on kuitenkin ristiriidassakilpailukykyvaltion taloudellisen toi-minnan peruslogiikan kanssa. Minunon vaikeata uskoa, että tässä asiassasosiaaliturva- ja työpolitiikka voisivat

kuilu•••••••••

Lähes kaikilla käyttämillämmemittareilla on vammaisten asemavuosina 1995 – 2002 parantunut,mutta suhteellinen asema muu-hun väestöön verrattuna huonon-tunut. Pyrkimykset vammaistenaseman parantamiseksi ovat siistuottaneet tulosta, mutta tavoit-teeseen ei ole päästy. Kuilu vam-maisten ja muiden välillä on kas-vanut.

Suurin osa vammaisistaon kilpailukykyä

varjeltaessa sysättytyömarkkinoiden

ulkopuolelle.

Eri vammaisia keskenään verrat-taessa selvästi voimakkain selittä-vä tekijä on vamman haitta-aste elins. invaliditeettiprosentti. Lievästivammaisten asema on kaikillamittareilla tarkasteltaessa selvästiparempi kuin vaikeampivammais-ten. Usein he yltävät samoihinkeskiarvoihin kuin muukin väes-tö, eräissä tapauksissa jopa ylitse.Mutta heistäkin liian monille tar-jotaan ainoaksi vaihtoehdoksi työ-kyvyttömyyseläkettä.

Näyttää siis siltä, että jako hy-vinvoiviin ja huonompiosaisiinkulkee vammaisten keskellä, eikävammaisten ja muun väestön vä-lissä. Suurin osa vammaisista onkuitenkin kilpailukykyä varjelta-essa sysätty työmarkkinoiden ul-kopuolelle. Heidän osaltaan ontoivottava, ettei liikelaitosmaises-ti johdettu julkistalous pane erivammaisryhmiä kilpailemaan kes-kenään, kun tehostamisen nimis-sä karsitaan resursseja.

VATES–INFO 3 2006 1 3

Laki sosiaalisista yrityksistäuudistetaan syksyn aikana

Käymme rivakasti, heti syysistuntokauden aluksi,käsittelemään työministeriön eduskunnalle jättämääselvitystä sosiaalisten yritysten lain toimeenpanosta.Uskon, että laki uudistetaan syksyn aikana, totesityöelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja,kansanedustaja Jukka Gustafsson MielenterveydenKeskusliiton seminaarissa elokuun lopulla Helsingissä.

Olemme tosissamme. Harvalla asiallaon valiokunnassa näin vahva tuki lai-dasta laitaan, vakuutti Jukka Gustafs-son työelämä- ja tasa-arvovaliokunnanmuutostahtoa.

Mielenterveyden Keskusliiton seminaaris-sa pohdittiin millaisia mahdollisuuksiasosiaalinen yritystoiminta toisi mielenter-veyskuntoutujille. Jukka Gustafssonkuunteli seminaarin aikana tarkasti ken-tän edustajien kommentteja.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja Jukka Gustafsson:

Hän muistutti, että valiokunta onosoittanut poikkeuksellista kiinnostustasosiaaliseen yrittämiseen. Se kuuli asian-tuntijoita ja laati esityksen lain muutta-misesta työministeriölle jo viime vuon-

na. Valiokunta kiinnitti huomiota tuki-en tasapuoliseen jakamiseen eri puolil-la maata ja toimivamman projektituenkehittämiseen aloittaville yrityksille.

Hallituksella valmius antaa uusilakiesitys

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan kä-sittelyn jälkeen hallitus voi antaa edus-kunnalle lain muuttamista koskevan esi-tyksensä. Lakiesityksen tekemisestä hal-lituksessa vastaa työministeriö. Gustafs-son kertoi keskustelleensa lain muutta-misesta työministeri Tarja Filatovinkanssa ja vakuutti, että hallituksella onvalmius antaa lakiesitys niin, että uudis-tettu laki tulee voimaan ensi vuodenalusta tai viimeistään maaliskuun alus-sa.

- Kiire kuitenkin tulee, koska uu-den lain on ennen voimaantuloaan lä-päistävä täysistuntokäsittelyjen lisäksivaliokuntakierroskin, Gustafsson huo-mautti.

Tuet myönnettävä piripintaan

Gustafsson korosti, että nyt voimassaolevan lain keinot ovat periaatteessa oi-keat; niiden toteuttamisessa on kuiten-kin ollut kirjavuutta ja erilaisia käytän-töjä eri puolilla maata. Eikä tärkein tu-kimuoto, palkkatuki, ole ollut riittävä.

- Jos yhteiskunta laittaa yhden eu-ron ja yrittäjän pitää laittaa yhdeksäneuroa, yhtälö ei kerta kaikkiaan toimi.Tukea pitäisi nostaa, mutta järjestelmäs-tä pitäisi silti tulla selkeä ja simppeli,Gustafsson huomautti.

Kauppa- ja teollisuusministeriö onesittänyt sosiaalisten yritysten lainsää-däntöä koskevassa lausunnossaan, ettäyrityksille tulisi aina myöntää tuet mak-simimääräisinä ja pitkäaikaisina.

- Tämä piripintaan periaate onhyvä. Siitä on pidettävä kiinni, Gustafs-son huomautti.

Teksti ja kuva: Heikki Manninen

VATES–INFO 3 20061 4

Minun viikkoniOlen ollut työhönvalmennuksessa keit-tiötyöntekijänä Silta-Valmennuksen lou-nasravintolassa maaliskuusta lähtien.Työhönvalmennukseni on osa kuntout-tavaa työtoimintaa, jonka tavoitteena onlöytää suuntaviivoja työhön, jota halu-an tehdä tulevaisuudessa. Aiempaa työ-kokemusta minulla ei juuri ole rankantaustani takia - olen ollut vain pari viik-koa töissä kierrätyskeskuksessa ja käy-nyt atk-kurssilla.

Tänä päivänä olen hyvin tyytyväi-nen, että olen löytänyt Silta-Valmennuk-sessa työn elämääni ja halun lähteä opis-kelemaan keittiötöitä, joihin olen tutus-tunut monipuolisesti Silta-Valmennuk-sen lounasravintolassa, sen keittiössä.

Maanantai 14.8.“Pääsin ahdistavista ajatuksista, kun pa-lasin takaisin työympäristöön.”

Nousen ylös 7.30 huonosti nuku-tun yön jälkeen. Ennen töihin lähtöä he-rätän tyttöystäväni Miian. Lähden pol-kupyörällä kohti työpaikkaa ja koen säänantoisan hyväksi. Saavuttuani perillenormaaliaikaan yhdeksän maissa puenkeittiövaatteet ylleni ja menen kahviku-pilliselle lounassaliin.

Pomoni, työvalmentaja ja keittiö-mestari Matti Karlsson jakaa kahvin lo-massa minulle päivän vastuualueen. Pää-sen leipomoon täksi päiväksi. Se piris-

tää mieltäni huomattavasti, koska en oleaiemmin ollut leipomohommissa. Onhyvä saada uutta tietoa ja ymmärrystä.

Siivoan leipomon hyllyjä, järjestelenpaikkoja ja teen työkaverini kanssa lei-piä lounaalle. Kun huomaan kellon ole-van lähes 11.00, vien nopeasti leipiä ra-vintolasaliin ennen kuin asiakkaat tule-vat.

Syötyäni lounasta uppoudun het-kellisesti syvään suruun ja ahdistukseenmiettiessäni isääni, joka kuoli kesän al-kupuolella. Koin isän poismenon ras-kaana - olin kaksi kuukautta pois Silta-Valmennuksestakin.

Kun palaan takaisin töiden ääreen,pääsen kuitenkin nopeasti ahdistavista

Kaksi vuotta kuivilla ollut,

seitsemän vuotta huumeita

käyttänyt, 24-vuotias Jani Kaski

kertoo kuinka työhönvalmennus

ja työnteko monipalvelukeskus

Silta-Valmennuksessa tukevat

hänen elämänsä järjestymistä

ja ammatin löytymistä.

VATES–INFO 3 2006 1 5

ajatuksista. Loppupäivä menee keittiönkuntoon laittamisessa. Lähden töistäkotiin jokapäiväiseen tapaan puoli kah-den maissa.

Tiistai 15.8.“Pidän erittäin tärkeänä, että täällä voimyös opiskella ammattiin.”

Aamun alussa on vaikea sopeutuatyöporukkaan: työntekijöitä on yllättä-vän paljon, kun suurin osa työkavereis-tani, jotka ovat opiskelijoita, ovat palan-neet kesälomiltaan. Vaikka he ovat kaik-ki entuudestaan tuttuja minulle, ainakinjoiltain osin, niin olen pohjimmiltani ujoja arka lähestymään vieraita ihmisiä.

Pääsen leikkaamaan ja punnitse-maan ulkofileetä huomista ruokaa var-ten. Olen yllättävän alakuloinen esival-misteluiden aikana, mutta saan pianmyönteisyydestä kiinni, kun näen keit-tiössä hyvää ja positiivista henkeä työ-kavereitteni välillä.

Syötyäni lounaaksi maukasta kanaaalan saamaan entistä enemmän päivästäkiinni. Ajatukseni keittiöopiskeluistakinvahvistuvat. Pidän erittäin tärkeänä, ettätäällä Silta-Valmennuksessa on myösmahdollisuus opiskella ammattiin. Mi-nulle ei sovi teoriapohjainen kouluopis-kelu, vaan opettavinta ja palkitsevinta onkäytännön työn kautta oppiminen.

Keskiviikko 16.8.“Pystyn nauttimaan loputtomasta lihojenkääntelystä, kun ajattelen, että kyse onoppimisesta.”

On ilo herätä uuteen päivään ennenkellon soimista. Poljen sumuisessa säässätyöpaikalle, puen keittiövaatteet päälle,ja menen suoraan jatkamaan eilen aloi-tettuja lihavalmisteluja. Leikattujen liho-jen kääntely vehnäjauhoissa ja kananmu-nissa tuntuu loputtomalta. Pystyn kui-tenkin nauttimaan työstäni, kun ajatte-len, että kyse on keittiötyöhön liittyväs-tä tärkeästä oppimisesta.

...ja elämäni suunta

Syötyäni lounaan menen tekemäänhuomisen ruuan esivalmisteluja. Pienenhengähdystauon jälkeen tarjoilen ruokaaasiakkaille, joita meillä on päivittäin noin120. Silta-Valmennuksesssa olevan po-rukan lisäksi ruokailemassa käy väkeä lä-hityöpaikoilta.

Kotiin lähden taas 13.30.

Torstai 17.8.“On tärkeää, että minulla on tukipilarei-ta, joiden puoleen voin kääntyä.”

Aamu alkaa keittojen teolla. Pa-nemme työkaverini kanssa parsa- jamakkarakeitot kiehumaan. Sitten pala-veriin Matti Karlssonin, yksilövalmen-taja Liisa Eiramon ja kuntouttavan työ-toiminnan sosiaalityöntekijä Katja Kuo-rikosken kanssa. Käymme läpi kuulumi-seni ja työssä edistymiseni. On tärkeää,että minulla on tukipilarit, joiden puo-leen voin kääntyä, kun työssä tai elämäs-sä ilmenee vaikeuksia.

Jatkamme tämänhetkistä työsopi-mustani. Puhumme myös opiskelusta-ni. Näillä näkymin se mahdollistuu täälläSilta-Valmennuksessa, kun oppilaspaik-koja avautuu ja osa työkavereistani val-mistuu. Tuntuu hyvältä.

Palaverin jälkeen menen laittamaanruuat pakkeihin ja vien ne asiakkaille

tarjolle. Oman lounaani jälkeen tarjoi-len vielä asiakkaille ruokaa, tiskaan jateen huomisen ruuan esivalmistelut en-nen kuin lähden kotiin.

Perjantai 18.8.“On ilo seurata uuden työkaverin asen-netta työntekoon.”

Saavuttuani keittiölle laitamme ruu-an uuniin ja alamme työporukan kanssasiivoamaan keittiötä perusteellisemmin.Siivoaminen tuntuu mielekkäältä. Onhyvä, kun kaikki osaavat silmin nähdennauttia työstä. On myös ilo seurata uu-den, maanantaina tulleen työkaverinasennetta työtekoon.

Lounasaika lähenee, laitamme ruu-at tarjolle, ja jään samalla tarjoilemaanasiakkaille.

Ruuat ovat täällä omasta mielestä-ni aivan omaa luokkaansa maun ja kai-ken suhteen. Ne tehdään alusta alkaenraaka-aineista, ei puolivalmisteista.

Päästyämme ruuhkaisimmasta ajan-jaksosta menen työkavereideni kanssasyömään. Syönnin jälkeen teemme lop-pusiivouksen ja sitten viikonlopun viet-toon.

Lisätietoa Silta-Valmennuksen kuntoutukses-ta, koulutuksesta ja työhönvalmennuksesta:www.siltavalmennus.fi

VATES–INFO 3 20061 6

on voimavara,

Pohjois-Karjalan Osuuskauppa, PKO,palkittiin Vuoden esimerkillisenä vam-maistyöllistäjänä vuonna 2 000. PKO:nhenkilöstön kehittämispäällikkö MarjaSoila kertoo, että tänä päivänäkin vajaa-kuntoisia on töissä useissa eri osuuskau-pan toimipisteissä mm. S-marketeissa,Prismassa ja PKO:n taloushallinnossa.Siellä työskentelee tradenomin koulu-tuksen saanut Pauliina Nuutinen. Häntuli aluksi työkokeiluun pitkäaikaisenyhteistyökumppanin Honkalampi-sääti-ön Kaski Työvalmennuksen kautta.

Ennen Pauliinaa taloushallinnossaoli töissä kuusi vuotta kuulovammainenPetri Kivelä, joka suoritti PKO:lla mer-konomin oppisopimuskoulutuksen.Hän siirtyi viime keväänä omasta tah-dostaan muualle töihin.

Kehittämispäällikkö Marja Soilakertoo, että PKO:ssa arvostetaan vam-maisia työntekijöitä.

- He ovat tuoneet moninaisuudenarvostamisen meidän taloomme.

PKO:lla on annettu arvoa myös sil-le, että VATES-säätiö palkitsi heidätVuoden esimerkillisenä vammaistyöllis-täjänä.

- Se vahvisti meidän mainettammealueen yhteiskuntavastuullisena toimija-na.

Totalissa on opittu arvostamaanerilaista osaamista

Jyväskylän kaupungin liikelaitos TotalKiinteistöpalvelu sai VATESin Vuodenesimerkillisen vammaistyöllistäjän tun-

VATES-säätiö on valinnut Vuoden esimerkillisen

vammaistyöllistäjän vuodesta 1999 alkaen. Palkinnon

saaneet Carfix Wasa, Pohjois-Karjalan Osuuskauppa

ja Total Kiintestöpalvelu arvostavat saamaansa

tunnustusta. Se on tuonut niille arvostusta

toimintaympäristössään. Palkitut ovat jatkaneet

myös vammaisten työllistämistä.

Moninaisuudesta on tullut heille tärkeä arvo.

nuksen vuonna 2004. Vaikka silloisetTyövalmennussäätiö Tekevän kauttakouluun siistijöiksi työllistetyt työnteki-jät eivät enää olekaan Totalin palveluk-sessa, niin vammaisten työllistämisenperinne on säilynyt: Invalidiliiton kans-sa harjoitetun yhteistyön tuloksena To-taliin on tänä vuonna tulossa vakuutus-yhtiön lähettämänä työntekijöitä oppi-sopimuskoulutukseen.

- Me odotamme, että vammaistentyöllistymistä edistävät yksiköt ovat mei-hin päin aktiivisia. Heillä on sellaista

Pohjois-Karjalan Osuuskaupan taloushal-linnossa työskentelee tradenomi PauliinaNuutinen, jonka kanssa kuvassa henkilös-töpäällikkö Marja Soila.

MoninaisuusVuoden esimerkilliset vammaistyöllistäjät:

VATES–INFO 3 2006 1 7

josta pidämme kiinnityöllistämisen räätälöimistaitoa, mikämeiltä puuttuu. Kiireellisiin rekrytoin-teihin emme voi kuitenkaan käyttää työl-listämisyksikköjen palveluja, vaan työl-listämisyhteistyömme tulee olla pitkäjän-teisempää ja suunnitelmallisempaa, ko-rostaa toimitusjohtaja Reijo Kujala.

Hän kertoo, että vammaisten työl-listämisen myötä Totalissa on opittu ar-vostamaan erilaista osaamista.

- Vuoden esimerkillisen vammais-työllistäjän titteli toikin meille kunnalli-sena liikelaitoksena aivan uudenlaistaarvostusta.

Kenestä Vuoden esimerkilli-nen vammaistyöllistäjä?

Avoimille työmarkkinoille työllistäjät.

VATES-säätiö palkitsee Vuodenesimerkillisen vammaistyöllistäjän jaantaa kunniakirjan palkituntyönantajan kanssa yhteistyötätehneelle työllistämisyksikölle ensivuoden helmikuussa HelsingissäVATES-päivillä.

Vammaistyöllistäjän palkinnon jakunniakirjan tavoitteena on tehdävammaiset ja vajaakuntoiset henkilöttunnetuksi osaavana työvoima-mahdollisuutena.

Työnantajille palkinto tarjoaamyönteistä mediajulkisuuttaennakkoluulojen murtajana jaedelläkävijänä. Tästä julkisuudestahyötyy myös työllistämisyksikkö.

Ehdotukset Vuoden esimerkilliseksivammaistyöllistäjäksi on tehtävä31.12.2006 mennessä VATES-säätiöön. Ehdotuslomake javalintakriteerit löytyvät säätiönkotisivuilta www.vates.fi. Lisätietoja:kehittämispäällikkö PauliinaLampinen (09) 7527 5504,pauliina.lampinen@vates.fi.

Carfix Wasasta sosiaalinen yritys

Käytettyjä merkkiautoja ehostava vaasa-lainen Carfix Wasa sai Vatesin tunnuk-sen vuonna 2005. Yrityksen toimitusjoh-taja ja omistaja Viking Hjort kertoo, ettäsaatu tunnus ja kuulovammaisen TomHaglundin esimerkillinen työnteko yri-tyksessä avasivat aivan uuden askeleensen historiassa.

- Muutin toiminnan virallisesti so-siaaliseksi yritykseksi. Koen sosiaalisenyrittäjyyden olevan maineeseemmemyönteisesti vaikuttava tekijä. Eikä kyseole vain ulkoisen kuvan kiillottamises-ta. Tomin työhöntulon ja tunnustuksenmyötä aloin oikeasti ymmärtää ja pohtiatyöhön ja työntekoon liittyviä asioitauudella tavalla. Koko työyhteisömmetavoin näin, että erilaisuus on mahdolli-suus, kunhan vain otetaan kunkin työn-tekijän kyvyt käyttöön.

Carfix Wasassa työskentelee edel-leen kuusi työntekijää. Työntekijöitä tar-vittaisiin kuitenkin kipeästi lisää, sillä au-tojen fiksauksella on kysyntää reippaas-ti yli yrityksen kapasiteetin. Vaasan seu-dulta ei kuitenkaan löydy osaavaa työ-voimaa.

- Yhden pitkäaikaistyöttömän sainpalkattua tänne työvoimatoimistonkautta, mutta hän katkaisi epäonnek-seen jalkansa, kertoo Viking Hjort, jokaitse paiskii töitä aamuseitsemästä ilta-kymmeneen.

Maineemme työllistämispalvelujenosaajana on vahvistunut

VATES on palkinnut vuodesta 2005 läh-tien tunnuskirjalla myös työllistämisyk-sikön, joka on tehnyt aktiivista yhteis-työtä Vuoden esimerkillisen vammais-työllistäjän kanssa. Tunnuksen on saa-nut mm. Jupiter-säätiö Vaasasta.

- Palkitsemisemme Carfix Wasankanssa on tullut meitä vastaan mitä yl-lättävimmissä yhteyksissä. Julkisuudenansiosta meidän maineemme osaavanaerityistyöllistämispalvelujen tarjoajanaVaasan seudulla on vahvistunut, kertooJupiter-säätiön toimitusjohtaja HelkaLinna.

VATESin myöntämä tunnus on Lin-nan mielestä myös signaali siitä, että Ju-

piter on onnistunut työnantajien kans-sa tekemässään yhteistyössä.

- Saimme haasteen tehdä työtä edel-leen vähintään yhtä hyvin tai jopa pa-remmin kuin aiemmin.

Hyvän kokemuksen innoittamanaHelka Linna kehottaa työllistämisyksi-köitä ilmoittamaan erityisen ansioitu-neen työnantajayhteistyökumppaninsaVuoden esimerkillinen vammaistyöllis-täjä -ehdokkaaksi VATESin kisaan.

Teksti: Juha SaarinenKuva: Teija Perälä

VATES–INFO 3 20061 8

Kuntoutussäätiö selvitti työministeriön toimeksian-nosta vuosina 2005 - 2006 heikoimmassa työmarkki-na-asemassa olevien työllistymistä yksityiselle palve-lusektorille. Puolet kyselyyn vastanneista yrityksistäoli kuluneen vuoden aikana palkannut heikossa työ-markkina-asemassa olevia työntekijöitä. Vajaakuntoi-sia tai vammaisia työnhakijoita oli rekrytoinut vain2 - 4 prosenttia yrityksistä. Useimmiten yritykset, 44prosenttia, olivat työllistäneet ammattikoulutustavailla olevia nuoria. Seuraavaksi eniten oli työllistet-ty pitkäaikaistyöttömiä, 22 % yrityksistä, ja maahan-muuttajia, 18 % yrityksistä.

TyönantajayhteistyötätiivistettäväVammaisten ja vajaakuntoisten työllistymistä yrityksiin ja yritysten

mielipiteitä heidän työllistämisestään on kartoitettu kahdessa tuoreessa

tutkimuksessa. Ne osoittavat, että työnantajat tarvitsevat lisätietoa

työvoima- ja tukipalveluista sekä peräänkuuluttavat palveluprosessin

helppoutta ja luotettavuutta. Työllistämispalveluja tarjoavien tahojen

olisi jalkauduttava yrityksiin ja edistettävä myös yritykseltä yritykselle -

markkinointia.

Koutsi-projektin selvityksessä nel-jänneksellä työnantajista oli posi-tiivinen mielikuva vajaakuntoisistatyöntekijöistä eli selvästi harvem-malla kuin meidän tutkimukses-samme, toteaa työministeriönteettämän tutkimuksen toinentekijä Mika Ala-KauhaluomaKuntoutussäätiöstä.

Tuoreet työllistämistutkimukset osoittavat:

VATES–INFO 3 2006 1 9

Tutkimuksessa selvitettiin myös heikos-sa työmarkkinasemassa olevien pärjää-mistä työssään ja heidän työllistämisen-sä vaikutusta yrityksen mielikuvaan.Suuri osa työnantajista, 30 - 60 prosent-tia, katsoi, että heikossa työmarkkina-asemassa olevat työntekijäryhmät pär-jäävät työssään siinä missä muutkin.Tämä arvio oli merkitsevästi positiivi-sempi niillä työnantajille, joilla oli ko-kemusta em. ryhmien työllistämisestä.

Vain 4 - 15 % yrityksistä arvioi, ettäheikossa asemassa olevan ryhmän työl-listämisellä olisi myönteistä vaikutustayrityskuvaan. Melko moni katsoi, ettävaikutus olisi päinvastoin negatiivinen.Erityisen usein tämä arvio tehtiin mie-lenterveyskuntoutujien kohdalla, joidentyöllistämisen 59 % yrityksistä katsoivaikuttavan kielteisesti yrityskuvaan.

Kuntoutussäätiön tekemä tutkimusoli valtakunnallinen. Se kohdistettiin2189 yksityiselle palvelualan yritykselleeri puolille Suomea. Kyselyyn vastasikolmasosa yrityksistä.

Palkkatuen ohella tärkeäksikoettiin toimintakyvyn arviointi

Riihimäen talousalueella keväällä 2006tehdyssä, Koutsi-projektin ja Riihimäentyövoimatoimiston teettämässä, tutki-muksessa selvitettiin yritysten työvoima-tarpeita ja mahdollisuuksia työllistäävajaakuntoisia työntekijöitä. Tutkimuk-sen suoritti tutkimusyhtiö Innolink Oy.

Kysely osoitti, että yrityksissä onpaljon lisätyövoiman tarvetta. Paikkojaoli avoinna erityisesti palvelutyössä,mutta rekrytoinnissa on ongelmia. Suu-rimpana vaikeutena pidettiin sitä, etteisopivaa työvoimaa löydy.

Tutkimuksessa selvitettiin myösyrittäjien mielikuvia vajaakuntoisista japitkäaikaistyöttömistä. Positiivinen mie-likuva vajaakuntoisista työnhakijoista oli25 %:lla vastaajista ja neutraali 58 %:lla.Pitkäaikaistyöttömiä koskevat mieliku-vat olivat selvästi negatiivisempia: posi-tiivinen kuva oli 20 %:lla ja neutraali

50 %:lla yrityksistä. Pitkäaikaistyöttö-mien työllistämisessä työnantajia epäi-lyttivät eniten työmotivaatio ja -asenne.

Palkkatukea piti riittävän kannus-tavana kolmannes yrityksistä. Yli puo-let suhtautui myönteisesti sen avullatyöllistämiseen, ja neljä kymmenestä il-moitti voivansa ainakin tietyin ehdointyöllistää palkkatuetun vajaakuntoisentai pitkäaikaistyöttömän. Työnantajatpitivät erittäin tärkeänä, että palkkatu-keen liittyvä palveluprosessi olisi help-po ja luotettava. Vajaakuntoisten työl-listämisessä palkkatuen ohella tärkeäk-si koettiin myös toimintakyvyn arvioin-ti.

Koutsi-projektin tutkimukseen vas-tasi 162 Riihimäen talousalueen yritys-tä. Projekti toimii neljällä paikkakunnal-la Riihimäen seudulla. Sen taustalla ovatKiipulasäätiö, Päijät-Hämeen koulutus-konserni, Riihimäen työvoimatoimistoja Silta-Valmennusyhdistys Tampereel-ta.

Kannustimia, joustoja, palveluja jatiedotusta kehitettävä

Onko näistä tutkimuksista vedettävissäjohtopäätöksiä, miten työllistämisenedistämisessä olisi parasta edetä? Jos on,niin millaisia?

- Suurelle osalle työnantajista talou-delliset kannustimet ja työsopimuksenjoustot ovat tärkeitä rekrytointipäätök-sen kannalta ja niitä tulisi kehittää. Onmyös yhtä paljon työnantajia, jotka toi-vovat erilaisia palveluita, joten pelkäs-tään rahasta ei ole kysymys, toteavat työ-ministeriön teettämän tutkimuksen te-kijät Mika Ala-Kauhaluoma ja KristiinaHärkäpää Kuntoutussäätiöstä.

Tutkijat huomauttavat, että työnan-tajat tuntevat työllistämisen tukipalvelujaja -muotoja melko huonosti. Esimerkik-si työvalmentajapalvelua he eivät tunnejuuri lainkaan.

- Työnantajat tarvitsevatkin tietoasekä palveluista että vajaakuntoistentyönhakijoiden taidoista.

Vain 4 - 15 % yrityksistä arvioi, että heikossaasemassa olevan ryhmän työllistämisellä olisi

myönteistä vaikutusta yrityskuvaan. Melko monikatsoi, että vaikutus olisi päinvastoin

negatiivinen. Erityisen usein tämä arvio tehtiinmielenterveyskuntoutujien kohdalla, joiden

työllistämisen 59 % yrityksistä katsoivaikuttavan kielteisesti yrityskuvaan.

VATES–INFO 3 20062 0

Ala-Kauhaluoman ja Härkäpään mieles-tä työllistämisen edistämiseksi tarvitaanmyös pitkäjänteistä kumppanuuteenperustuvaa yhteistyötä yritysten kanssa.

- Usein katsotaan, että työllistymi-nen on tukiprosessin päätepiste eikänähdä, että sekä työllistynyt että hänentyönantajansa saattavat tarvita tukea,opastusta ja neuvoja myös työllistymi-sen jälkeen. Tällaista toimintaa on vii-me vuosina kehitetty esimerkiksi työval-mentajapalveluna työvoimapalvelujenkanssa.

Koutsi-projektin johtaja Petteri OraKiipulasäätiöstä kertoo, että heidänkintekemänsä tutkimus osoittaa, että työn-antajat toivovat läheisempää ja aktiivi-sempaa yhteistyötä työvoimapalvelujentarjoajien kanssa.

Kuntoutussäätiön tutkimuksessa selvitet-tiin kuinka asiat työnantajien mielestäovat. Me taas selvitimme yrittäjien käsi-tyksiä työllistämisen mahdollisuuksista,vertaa kahden eri tutkimuksen eroa Kout-si-projektin johtaja, Petteri Ora Kiipula-säätiöstä.

Positiiviset kokemukset jaesimerkit vaikuttavat

Kuntoutussäätiön tutkijat Mika Ala-Kauhaluoma ja Kristiina Härkäpääkorostavat, että työnantajientyöllistämisasenteisiin vaikuttami-sessa tärkeää roolia näyttelevättyönantajakohtaiset kokemukset jatoisten työnantajien esimerkit.

- Tutkimustuloksemme osoittivat,että kun yrityksellä oli kokemustatyöllistämisestä, arviot työntekijäntyössä suoriutumisesta,erityisjärjestelyjen tarpeesta jatyökyvyttömyyden riskistä olivatmyönteisempiä kuin kokemustavailla olevilla yrityksillä.

Koutsi-projektin johtaja Petteri Orauskoo myös positiivisten kokemus-ten vaikuttamisvoimaan.

Vanha totuus on, että työnantajat,joilla on kokemusta erityisryhmientyöllistämisestä suhtautuvattyöllistämiseen positiivisemmin.

- Nyt kun meillä Suomen taloudessamenee lujaa, on meidän työllistäjien -oppilaitoksista palvelukeskuksiin - jal-kauduttava kentälle ja tehtävä työpaikatasiakkaillemme yhteistyössä työelämänkanssa.

Yritykseltä yrityksellemarkkinointia lisättävä

Kuntoutussäätiön tutkijat ja Koutsi-pro-jektin johtaja peräänkuuluttavat myöstyönantajien välisen yhteistyön kehittä-mistä työllistymisen edistämiseksi.

- Yritykseltä yritykselle -markki-nointia käytetään liian vähän, toteavatMika Ala-Kauhaluoma ja Kristiina Här-käpää.

- Joka viides yrityksestä halusi mei-dän ottavan yhteyttä heihin työnantaja-

yhteistyön merkeissä. Sama määrä olivalmis varauksetta suosittelemaan palk-katukityöllistämistä toiselle yritykselle,kun yhteistyötä oli käytännössä toistai-seksi tehnyt vain alle kolme prosenttiakyselyyn vastanneista työnantajista, ker-too Petteri Ora.

Työministeriön Kuntoutussäätiöllä teettämäTyöpoliittinen tutkimus 312:Yksityinen palvelusektori heikossa työmarkki-na-asemassa olevien työllistäjänä on sähköise-nä osoitteessa: www.mol.fi/julkaisut

Teksti: Heikki ManninenKuvat: Sirkku Niemi ja Juha SaarinenPiirros: Markku Böök

“Joka viides yrityksestä halusi meidänottavan yhteyttä heihin

työnantajayhteistyön merkeissä. Samamäärä oli valmis varauksetta suosittelemaanpalkkatukityöllistämistä toiselle yritykselle,kun yhteistyötä oli käytännössä toistaiseksitehnyt vain alle kolme prosenttia kyselyyn

vastanneista työnantajista.”

VATES–INFO 3 2006 2 1

Ajassa toimittaneet Heikki Manninen, Juha Saarinen ja Arto Vilmi

”Aluetoimijat sosiaalisenyrittäjyyden konsulteiksi”

-Pidän tärkeänä säilyttää sosiaalis-ten yritysten tukirakenneprojektissasyntynyt aluetoimijaverkosto jakehittää siitä tehokas konsultointi-organisaatio, sanoo Jarmo Kujanpää,VATES-säätiön tuore sosiaalisenyritystoiminnan kehittämispäällikkö.

Aluetoimijaresurssien ohella Jarmonäkee työssään keskeiseksi tiedotta-misen. Valtakunnallisen vaikuttavuu-den lisäämiseksi on syntymässäyhteistyökuvio maammeuusyrityskeskusten kanssa. Tietenkinmyös sosiaalisten yritysten lain tuleeluoda joustavat edellytykset yritysten

perustamiselle. Niistä ei kuitenkaan saatulla pelkästään tukivetoisia.

- Sosiaalisten yritysten pitää löytääpaikkansa kysynnän ohjaamiltamarkkinoilta, ja olla liiketaloudellisestikannattavia, Jarmo toteaa.

- Kun 80-luvun yritysmaailmassa trendinäoli laatuasiat ja 90-luvulla ympäristöasi-at, niin voisiko tämä vuosikymmen”leimautua” yritysten yhteiskunta-vastuun edistäjäksi, Jarmo visioi.

Nyt 46-vuotiaan tuotantotaloudendiplomi-insinöörin mittavin työrupeamaon ollut kahdeksan vuoden pestiseudullisen elinkeinoyhtiön yritys-

Ammatillinen työvoimakoulutus,oppisopimuskoulutus ja tuki-työllistäminen yksityiselle sektorilleovat tehokkaimpia työvoimapoliittisiatoimenpiteitä kaikissa työttömyydenvaiheissa. Sen sijaan valmentavatyövoimakoulutus ja julkisen sektorintukityöllistäminen toimivat paremminpitkään työttömänä olleiden kohdalla.Toimenpiteiden vaikutukset eivät näy

heti niiden aloittamisen jälkeen, muttaajan myötä hyödyt tulevat esiin.Seurantajakson loppupuolella toimenpi-teiden positiiviset vaikutukset kääntyvätkuitenkin usein laskuun. Tiedot käyvätilmi Kari Hämäläisen ja Juha Tuomalantyöministeriölle tekemästä tutkimuksestaTyövoimapoliittisten toimenpiteidenvaikutusten arviointi. Tutkimuksessaseurattiin neljän vuoden ajan vuonna

1998 aloitettujen työvoimapoliittistentoimenpiteiden vaikuttavuutta.

Kari Hämäläinen, Juha Tuomala:Työvoimapoliittisten toimenpiteidenvaikutusten arviointi. Työministeriö,työpoliittinen tutkimus 315.Tutkimus löytyy verkosta osoitteessawww.mol.fi/julkaisut

Ajoitus vaikuttaa työvoimapoliittistentoimenpiteiden tehoon

asiamiehenä Lahdessa. Järjestö-kokemusta puolestaan on tuonutpuheenjohtajuus Lahden 4H -yhdistyk-sessä, joka työllistää kesäisin ylikaksikymmentä henkeä Yli-Marolankotieläinpihalle.

Jarmon vapaa-aika painottuu luontoonja liikuntaan. Kesät kuluvat veneilynparissa, ja talvisin auton nokka suuntau-tuu viikonloppuisin aina jonnekin päinSuomea laskettelua harrastavan 12-vuotiaan tyttären kilpailu- ja leiri-matkoille.

Myös rullaluistelu ja hiihto kuuluvatlajivalikoimaan – aina säiden mukaan.

VATES–INFO 3 20062 2

Ajassa toimittaneet Heikki Manninen, Juha Saarinen ja Arto Vilmi

Suorat kontaktit tuetuntyöllistymisen tehokkainmarkkinointikanava

Helsingin Tuetun TyöllistymisenPalvelun yksikkö halusi kymmenentoimintavuotensa kunniaksi palautettaasiakasyrityksiltään. LiiketalousopistoHelsinki-Malmin opiskelijat SannaAndelin ja Paula Aaltonen postittivatkeväällä tyytyväisyyskyselyn 60yritykseen, jotka työllistävätoppimisvaikeuksia kokeneita henkilöi-tä. Runsaat puolet vastanneista 27yrityksestä piti yksikön suoraayhteydenottoa parhaana keinonamarkkinoida tuettua työllistymistä.Monelle palvelu oli vielä tuntematon, jakolmas osa työnantajista kaipasilisätietoa työntekijän vajaakuntoi-suudesta.

Osa toivoi lisää työvalmentajantukikäyntejä työpaikalla, muttauseimmat olivat tyytyväisiä nykyiseenmäärään sekä yhteistyön ripeyteen jatehokkuuteen. Yrityksissä kuitenkinymmärrettiin lähes poikkeuksetta, ettätuetusti työllistynyt työntekijätarvitsee erityistä tukeatyönantajaltaan.

Yritykset olivat palkanneet tuetustityöllistettyjä yleensä sosiaalisenvastuun ja rahallisen edun takia,mutta tärkeää oli ollut myös se,kuinka työnhakija oli osannut tehdäitsensä tarpeelliseksi.Kehitysehdotuksina nousi esillelähinnä esimieskoulutuksen lisäämi-nen sekä tuetun työllistymisenpalvelun laajempi mainostaminen.

Oikaisu

VATES-infon numerossa 2/2006artikkelissa ”Työnantaja-yhteistyön avaintekijä onluottamuksellisuus” kerrottiin,että Keravan Sopimuskodissatyönetsijänä ja Näkövammaisten-Keskusliiton elinkeinoneuvo-jana toimineen Seppo Mäntysenmarkkinointiyrityksen toimintaolisi 90-luvun lamavuosinapäättynyt konkurssiin. Näin eikäynyt, vaan Mäntynen laittoifirmansa toiminnan lepäämään.Toimitus pahoittelee virhettään.

Työvoimapoliittinenkoulutus auttaatyöllistymään

Uuden tutkimuksen mukaantyövoimapoliittinen koulutus auttaatyöttömiä työllistymään. Etenkinammatilliseen koulutukseen osallistu-neet työllistyvät paremmin kuin ne,jotka eivät ole koulutusta saaneet.Aiemmissa tutkimuksissa työttömilletarjotun työvoimapoliittisen koulutuk-sen ei ole havaittu edistävän kovinmerkittävästi heidän työllistymistään.

Merja Kauhasen, Reija Liljan ja Eija

Savajan työministeriölle tekemä tutkimusosoittaa, että hyötyjä on tarkasteltavariittävän pitkällä aikavälillä. Jos koulu-tuksen vaikutusta arvioidaan lyhyen ajankuluttua koulutuksen aloittamisesta,eivät sen hyödyt tule esille, silläkoulutuksessa olevilla työttömillä ei olesiihen osallistumattomien tavoin ajallisiaresursseja työnhakuun.

Merja Kauhanen, Reija Lilja ja Eija Sava-ja: Työvoimapoliittisen koulutuksen vai-kuttavuus kysynnän näkökulmasta. Työ-ministeriö, työpoliittinen tutkimus 313.Tutkimus löytyy verkosta osoitteessawww.mol.fi/julkaisut.

Ristipistoja tuettuuntyöllistymiseen Kasvatustieteen maisteri Anne-MariOllikainen aloitti elokuun lopulla VATES-säätiössä määräaikaisena projekti-suunnittelijana. Kolmikymppinen,suomenniemeläislähtöinen Ollikainenotti vajaan vuoden virkavapaatahelsinkiläisestä työvoiman palvelu-keskuksesta kartoittaakseen mitentuetun työllistymisen menetelmää tällähetkellä toteutetaan, millaisia tuloksiaon saatu aikaan ja miten käytännötvastaavat olemassa olevaa tuetuntyöllistymisen laatustandardia.

Ollikainen on opiskeluaikoinaan työsken-nellyt Avitus-säätiössä työnetsijänä.Työvoimaneuvojana hän on päässyt jonkin

verran myös tekemisiin tuetuntyöllistymisen ostopalvelun kanssa.

Nyt askartelua ja käsitöitä harrastava,Muru- ja Taavi -kissojen emäntä lähteetekemään ristipistoja maamme tuetuntyöllistymisen kenttään.

- Syksy vierähtää tutustumalla päätoimi-joihin – työkeskuksiin, monipalvelu-säätiöihin, oppilaitoksiin, yksityisiinpalveluntuottajiin. Siinä nähdään millaistapalvelua ostetaan ja myydään.

Tavoitteena siintää avoimille työmarkki-noille ohjaavan palvelun työkalupakinjulkaiseminen VATES-säätiön verkko-sivuilla, niin tuottajien kuin työhallinnontarpeisiin.

VATES-säätiö edistää vammaisten javajaakuntoisten työllistymistäja kuntoutumista.Toimintamme avainalueita ovat tuettutyöllistyminen, sosiaaliset yritykset jatyökeskukset sekä kuntouttava työja työyhteisö.Kehitämme työllistymismuotoja jakuntoutusmalleja yhdessä käytännöntoimijoiden kanssa tuetun työllistymisenFINSE-verkostossa ja sosiaalisten yritystenSOFI-verkostossa.Tarjoamme asiantuntijapalveluja:tietopalvelua, koulutusta, konsultointiaja ohjausta.Vaikutamme työllistymistä edistäväänsosiaali- ja työllisyyspolitiikkaan,työmarkkinoihin sekä työllistymis- jakuntoutusjärjestelmiin.Vuonna 1993 perustetun säätiöntaustavaikuttajiin kuuluu 35 yhteisöä:

Avain-säätiöEpilepsialiitto ryEtelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinenyhdistys ryEtelä-Suomen lääninhallitusInvalidiliitto ryFILHA ryHengitysliitto HELI ryKanta-Hämeen Hengitys ryKehitysvammaisten Tukiliitto ryKehitysvammaliitto ryKiipulasäätiöKuntoutussäätiöKuulonhuoltoliitto ryKuurojen Liitto ryKuurojen palvelusäätiöKuopion Seudun Hengitysyhdistys ryKårkulla samkommunLihastautiliitto ryLaptuote-säätiöMielenterveyden Keskusliitto ryNäkövammaisten Keskusliitto ryParik-säätiöPuustellin tuki ryPäijät-Hämeen Hengitysyhdistys ryPäijät-Hämeen koulutuskonserni -kunta-yhtymäPääjärven kuntayhtymäRaina-säätiöRinnekoti-SäätiöSatakunnan erityishuoltopiirin kuntayhtymäSuomen CP-liitto rySuomen MielenterveysseuraSuomen MS-liitto ryTurun Seudun Hengitysyhdistys ryUudenmaan VammaispalvelusäätiöYritystaito Oy

VATES-säätiö

PL 40, Oltermannintie 8,00621 HelsinkiPuh. (09) 7527 551Faksi (09) 7527 5521www.vates.fi

Julkaisut

Muut julkaisut kts.

www.vates.fi/julkaisut

Tilaukset: Eija AndelinPuh. (09) 7527 5501Faksi (09) 7527 5521eija.andelin@vates.fi

Työlainsäädännön perusteitatyövalmentajille

Jaana Paanetoja

Työlainsäädäntöön liittyvää tietoa tarvitaanavustettaessa vajaakuntoisia ja vammaisiaasiakkaita avointen työmarkkinoidentyösuhteisiin liittyvissä asioissa.

Tässä vihkosessa työoikeuden perusasiat onesitetty helppotajuisesti ja pääsääntöjäpainottaen. Mukana ovat mm. työsopimuk-sen solmiminen ja työehtosopimustenvaikutus. Teos on tarkoitettu erityisestituetun työllistymisen mallin mukaiseentoimintaan. Tavoitteena on herättää lukijapohtimaan työoikeudellisia asioita erinäkökannoilta. 2005. Kirja on ilmainen.

Sosiaalisen työllistämisen toimialankäsitteet

Pasi Ylipaavalniemi, Leena Sariola,Janne Marniemi, Terho Pekkala

Julkaisun tarkoituksena on edistää sosiaali-sen työllistymisen toimialan keskeistenkäsitteiden yhtenäistä käyttöä. Julkaisu onValtakunnallisen Työpajayhdistyksen jaVATES-säätiön yhteisen työn tulos jakannanotto alan keskeisen käsitteistönvakiinnuttamiseksi.

2005, 22 s. Kirja on tulostettavissainternetistä osoitteesta:www.vates.f i / julkaisut/kir jat.htm

Tuettu työllistyminenNäkökulmia tuetun työllistymisentyöhönvalmennukseen

Toim. Leena Sariola

Kirja tuo erilaisia näkökulmia tuettuuntyöllistymiseen. Se tutustuttaa tuetuntyöllistymisen ideologiaan ja mahdolli-suuksiin työllistää vajaakuntoisia jaheikossa työmarkkina-asemassa oleviaihmisiä työvalmentajan tuella. Kirjankirjoittajina ovat alan asiantuntijat jakäytännön toimijat.2005, 104 s., 20 euroa + toimituskulut

Tuettutyöllistyminen

Työllistämispalvelujenkehittäminen – FINSE-verkostoKehittämispäällikköPauliina Lampinen(09) 7527 5504, 050 408 7734

ProjektisuunnittelijaAnne-Mari Ollikainen(09) 7527 5525, 050 576 7514

SihteeriEija Andelin(09) 7527 5501

Sosiaalinen yrittäjyys – SOFI-verkostoKehittämispäällikköJarmo Kujanpää(09) 7527 5567, 040 588 0007

YritystutkijaKari Karhu(09) 7527 5569, 044 512 5128

ProjektikoordinaattoriChrister Nyman(09) 7527 5564, 050 561 2421

SihteeriSatu Kivilinna(09) 7527 5507

Sosiaali- ja työvoimapoliittinenvaikuttaminen, mielenterveys-kuntoutuksen verkostoKehittämispäällikköEllen Vogt(09) 7527 5503, 0440 724 942

TiedotussihteeriArto Vilmi(09) 7527 5568

ViestintäTiedottajaJuha Saarinen(09) 7527 5506, 050 378 7959

Vt. tiedottajaHeikki Manninen (osa-aikainen)(09) 7527 5526, 050 5273 705

TutkimusTutkija / talouspäällikköPasi Ylipaavalniemi(09) 7527 5508, 044 521 2133

HallintoasiatToimitusjohtajaMarjatta Varanka(09) 7527 5505

Tiedotus- ja koulutussihteeriMarianne Kaunismäki(09) 7527 5502

TaloussihteeriVuokko Heikkilä-Kankkonen(09) 7527 5509

Henkilöstö

Sosiaalisen työllistämisenerityiskysymykset Itä-Suomessa

24.-25.10.2006Kylpylähotelli Kuntoranta, Varkaus