A G E N D AOtos 7.6.2010

Kansallisen kasvuvyöhykkeen historiallinen ensiaskel

Innovaatioiden iduistakasvaaMeripohjolan menestys.

”

”

Meripohjolan kasvualustan tehtäväMeripohjola on pohjoisen Skandinavian merkittävin uusi kas-vuvyöhyke. Se tarjoaa yrityksille, yhteisöille ja asukkailleen eko-logisesti ja taloudellisesti kestävän ja eteenpäin katsovan kasvu-alustan.

Meripohjolan menestys riippuu viime kädessä ihmisistä ja hei-dän halustaan osallistua alueensa kehittämiseen. Piilaakson filosofia sopii Meripohjolaan:

”Kaikki mikä on muualla mahdotonta, on täällä mahdollista ja alueen kehittämistä voidaan tehdä joka päivä pienillä tai suurilla teoilla.”

Meripohjola on kaikille avoin mielenmaisema – sitä ei ole piirretty karttaan, se on tasku Suomi-Neidon lanteilla. Tasku täynnä menestyksen eväitä. Jokainen voi tehdä omat aloitteensa ja omat tekonsa Meripohjolan kehittämiseksi. Merkittävät kehi-tysaskeleet lähtevät paikallisista ideoista ja niiden yhteisestä ja-lostamisesta menestyksen tekijöiksi.

Meripohjolassa elämisen perusedellytyksiin yhdistyvät yrittäjyys ja riskinotto viihtyisässä ja turvallisessa ympäristössä. Se mahdollistaa kestävän kehityksen ja taloudellisen menestyk-sen. Tämä lyhyen ja pitkän aikavälin tavoite saavutetaan kehittä-mällä Meripohjolaa sitkeästi, päättäväisesti ja suurella sisäisellä intohimolla.

Meripohjola on prosessi, joka kehittyy ja kasvaa, hengittää omassa tahdissaan. Se ei ole projekti, joka käynnistyy ja päättyy ennalta suunnitellusti. Meripohjolaa vie eteenpäin jatkuvasti esiin nousevat uudet kehitysaskeleet, joita alueella toimijat otta-vat systemaattisesti arjessaan. Meripohjolaa rakennetaan rohke-asti uutta luoden ja perinteisiä arvoja kunnioittaen.

Sinä päätät. Oletko valmis tuomaan henkilö-kohtaiset ja organisaatiosi taidot ja ideat kasvamaan osana Meripohjolan menestystarinaa?

Meripohjolassa on tilaa olla monella tavalla vahva

I

3Rai

mo

Ro

sho

lm

Kansallisen kasvuvyöhykkeen historiallinen ensiaskel

Innovaatioiden iduistakasvaaMeripohjolan menestys.

”

”

Meripohjolan kasvualustan tehtäväMeripohjola on pohjoisen Skandinavian merkittävin uusi kas-vuvyöhyke. Se tarjoaa yrityksille, yhteisöille ja asukkailleen eko-logisesti ja taloudellisesti kestävän ja eteenpäin katsovan kasvu-alustan.

Meripohjolan menestys riippuu viime kädessä ihmisistä ja hei-dän halustaan osallistua alueensa kehittämiseen. Piilaakson filosofia sopii Meripohjolaan:

”Kaikki mikä on muualla mahdotonta, on täällä mahdollista ja alueen kehittämistä voidaan tehdä joka päivä pienillä tai suurilla teoilla.”

Meripohjola on kaikille avoin mielenmaisema – sitä ei ole piirretty karttaan, se on tasku Suomi-Neidon lanteilla. Tasku täynnä menestyksen eväitä. Jokainen voi tehdä omat aloitteensa ja omat tekonsa Meripohjolan kehittämiseksi. Merkittävät kehi-tysaskeleet lähtevät paikallisista ideoista ja niiden yhteisestä ja-lostamisesta menestyksen tekijöiksi.

Meripohjolassa elämisen perusedellytyksiin yhdistyvät yrittäjyys ja riskinotto viihtyisässä ja turvallisessa ympäristössä. Se mahdollistaa kestävän kehityksen ja taloudellisen menestyk-sen. Tämä lyhyen ja pitkän aikavälin tavoite saavutetaan kehittä-mällä Meripohjolaa sitkeästi, päättäväisesti ja suurella sisäisellä intohimolla.

Meripohjola on prosessi, joka kehittyy ja kasvaa, hengittää omassa tahdissaan. Se ei ole projekti, joka käynnistyy ja päättyy ennalta suunnitellusti. Meripohjolaa vie eteenpäin jatkuvasti esiin nousevat uudet kehitysaskeleet, joita alueella toimijat otta-vat systemaattisesti arjessaan. Meripohjolaa rakennetaan rohke-asti uutta luoden ja perinteisiä arvoja kunnioittaen.

Sinä päätät. Oletko valmis tuomaan henkilö-kohtaiset ja organisaatiosi taidot ja ideat kasvamaan osana Meripohjolan menestystarinaa?

Meripohjolassa on tilaa olla monella tavalla vahva

I

3Rai

mo

Ro

sho

lm

T A I T A V A A J O H T A M I S T A

Meripohjolan kehittämisen strategisia kysymyksiä

Meripohjolan Agendan hengessä avaamme yhdessä näkökulmia kasvuvyöhykkeen vahvuuksien toteuttamiseen. Haastamme Sinut ja organisaatiosi mukaan hakemaan ja kehittämään yhdes-sä vastauksia seuraaviin Meripohjolan teemoihin.

Meripohjolassa ketterä hallinto mahdollistaa menestymisen. Meripohjola rakentuu alhaalta ylöspäin paikallisena, sitkeänä, pitkäjänteisenä ja kestävänä aktiivisuutena. Meripohjolassa hank-keet ja hallinto edistävät ja mahdollistavat innovaatioita. Meri-pohjolassa julkinen johtaminen rakentaa innovaatiokulttuuria.

Taitava julkinen hallinto – julkinen hallinto asettuu mahdollistajan rooliin. Sen rooli vaikuttavuuden rakentamisessa ja arvioinnissa on poikkeuksellinen. Meripohjolassa kehittäminen (erityisesti hankkeet) siirtyvät lineaarisesta suunnittelu-toteutus -syklistä iteratiiviseen, intuitioon luottavaan ja innovatiiviseen kehittämiseen.

· Meripohjolassa kehittäminen perustuu yritysten, yhteisöjen ja asukkaiden omatoimisuuteen, aloitteellisuuteen sekä vahvaan ulospäin suuntautumiseen.

· Ketterä hallinto antaa tilaa todellisille tuloksille ohjaten olemassa olevat resurssit parhaan vaikuttavuuden ja asukashyödyn aikaan saamiseksi.

· Innovatiiviset aloitteet syntyvät käyttäjien ja asiakkaiden ideoista ja ne myös vastaavat käyttäjien ja asiakkaiden tarpeisiin. Tämä tuo onnistumisen kokemusta ja rakentaa luottamusta toimijoiden ja hallinnon välille.

· Ketterä hallinto lisää organisaatioiden ja yhteisöjen välistä vuorovaikutusta ja luo systeemisiä toimintamalleja. Ne lisäävät iteratiivisuutta ja joustavaa reagointia ulkoa ja sisältä tuleviin haasteisiin.

· Ketterä hallinto verkottaa toimijoita tilanneherkästi kansallisesti ja kansainvälisesti.

· Alhaalta ylöspäin toimiva kehittäminen kaataa hallinnon synnyttämiä raja-aitoja ja kasvattaa toimijoiden välistä luottamusta ja yhteistoimintaa.

Vahvuuksien varassaMeripohjola yhdistää ainutlaatuisesti Itämeren alueen ja arktisen vyöhykkeen. Voimakkaat historiaan ja perinteisiin arvoihin pohjautuvat paikalliset identiteetit muuttuvat vetovoimaksi ja pysyväksi asettumiseksi Meripohjolaan.

Meripohjolassa on · perinteistä nousevaa yrittäjähenkeä

· monitasoista osaamista ja koulutuskulttuuria, joka korostaa alueen omia vahvuuksia - erityisesti mestari-kisälli -ajattelua, jonka varaan Meripohjola Verstas rakentuu

· teollisuutta, joka hyödyntää alueen voimavaroja menestystä rakentaen toimintaympäristön yhä rajummissa muutoksissa

· monipuolista ja erikoistunutta alkutuotantoa maasta ja metsästä kaivoksiin

· ainutlaatuista puutaloarkkitehtuuria kaupungeissa ja maalaismaisemissa

· elinvoimainen väestö - lapset, nuoret, työikäiset ja aktiiviset ”harmaat pantterit” toimivat yhdessä yhteisöä rakentaen

· vahva sosiokulttuurinen toimintaympäristö: lyhyet yhteydet – kaikkialta elinvoimaiselta maaseudulta erikokoisiin toimiviin kaupunkeihin

· uuden luomisen kulttuuria, joka on vähäpuheista ja ehkä jopa mystistä, mutta jolla on selvät sidokset alueen sosiaalisiin ja teknologisiin rakenteisiin

-

Suomi-Neidon lanteilla keikkuvassa Meripohjola -taskussa on mittavat eväät: maitoa, perunaa, kultaa, litiumia...

II

54 Vel

i-M

atti

Her

levi

Vel

i-M

atti

Her

levi

T A I T A V A A J O H T A M I S T A

Meripohjolan kehittämisen strategisia kysymyksiä

Meripohjolan Agendan hengessä avaamme yhdessä näkökulmia kasvuvyöhykkeen vahvuuksien toteuttamiseen. Haastamme Sinut ja organisaatiosi mukaan hakemaan ja kehittämään yhdes-sä vastauksia seuraaviin Meripohjolan teemoihin.

Meripohjolassa ketterä hallinto mahdollistaa menestymisen. Meripohjola rakentuu alhaalta ylöspäin paikallisena, sitkeänä, pitkäjänteisenä ja kestävänä aktiivisuutena. Meripohjolassa hank-keet ja hallinto edistävät ja mahdollistavat innovaatioita. Meri-pohjolassa julkinen johtaminen rakentaa innovaatiokulttuuria.

Taitava julkinen hallinto – julkinen hallinto asettuu mahdollistajan rooliin. Sen rooli vaikuttavuuden rakentamisessa ja arvioinnissa on poikkeuksellinen. Meripohjolassa kehittäminen (erityisesti hankkeet) siirtyvät lineaarisesta suunnittelu-toteutus -syklistä iteratiiviseen, intuitioon luottavaan ja innovatiiviseen kehittämiseen.

· Meripohjolassa kehittäminen perustuu yritysten, yhteisöjen ja asukkaiden omatoimisuuteen, aloitteellisuuteen sekä vahvaan ulospäin suuntautumiseen.

· Ketterä hallinto antaa tilaa todellisille tuloksille ohjaten olemassa olevat resurssit parhaan vaikuttavuuden ja asukashyödyn aikaan saamiseksi.

· Innovatiiviset aloitteet syntyvät käyttäjien ja asiakkaiden ideoista ja ne myös vastaavat käyttäjien ja asiakkaiden tarpeisiin. Tämä tuo onnistumisen kokemusta ja rakentaa luottamusta toimijoiden ja hallinnon välille.

· Ketterä hallinto lisää organisaatioiden ja yhteisöjen välistä vuorovaikutusta ja luo systeemisiä toimintamalleja. Ne lisäävät iteratiivisuutta ja joustavaa reagointia ulkoa ja sisältä tuleviin haasteisiin.

· Ketterä hallinto verkottaa toimijoita tilanneherkästi kansallisesti ja kansainvälisesti.

· Alhaalta ylöspäin toimiva kehittäminen kaataa hallinnon synnyttämiä raja-aitoja ja kasvattaa toimijoiden välistä luottamusta ja yhteistoimintaa.

Vahvuuksien varassaMeripohjola yhdistää ainutlaatuisesti Itämeren alueen ja arktisen vyöhykkeen. Voimakkaat historiaan ja perinteisiin arvoihin pohjautuvat paikalliset identiteetit muuttuvat vetovoimaksi ja pysyväksi asettumiseksi Meripohjolaan.

Meripohjolassa on · perinteistä nousevaa yrittäjähenkeä

· monitasoista osaamista ja koulutuskulttuuria, joka korostaa alueen omia vahvuuksia - erityisesti mestari-kisälli -ajattelua, jonka varaan Meripohjola Verstas rakentuu

· teollisuutta, joka hyödyntää alueen voimavaroja menestystä rakentaen toimintaympäristön yhä rajummissa muutoksissa

· monipuolista ja erikoistunutta alkutuotantoa maasta ja metsästä kaivoksiin

· ainutlaatuista puutaloarkkitehtuuria kaupungeissa ja maalaismaisemissa

· elinvoimainen väestö - lapset, nuoret, työikäiset ja aktiiviset ”harmaat pantterit” toimivat yhdessä yhteisöä rakentaen

· vahva sosiokulttuurinen toimintaympäristö: lyhyet yhteydet – kaikkialta elinvoimaiselta maaseudulta erikokoisiin toimiviin kaupunkeihin

· uuden luomisen kulttuuria, joka on vähäpuheista ja ehkä jopa mystistä, mutta jolla on selvät sidokset alueen sosiaalisiin ja teknologisiin rakenteisiin

-

Suomi-Neidon lanteilla keikkuvassa Meripohjola -taskussa on mittavat eväät: maitoa, perunaa, kultaa, litiumia...

II

54 Vel

i-M

atti

Her

levi

Vel

i-M

atti

Her

levi

Meripohjolan puuarkkitehtuurin toteuttaminen tapahtuu konk-reettisin toimenpitein, jotka yhdistävät olemassa olevat vahvuu-det ja uuden luovuuden. Perinteisestä arkkitehtuurista, puura-kentamisen tutkimuksesta, koulutuksesta ja vahvasta ammatti-osaamisesta yhdistyy käytännössä toimiva omintakeinen elämisen ja asumisen ympäristö. Meripohjolan arkkitehtuuri suosii puuta rakentamisen materiaalina.

Puuarkkitehtuurilla on oma traditio kasvuvyöhykkeen kau-pungeissa ja maaseutuympäristössä. Puurakentamisella luodaan kasvuvyöhykkeelle omaleimainen visuaalinen ilme, lisätään asu-misen viihtyvyyttä sekä luodaan työpaikkoja ja osaamista puu-alan pienelle ja keskisuurelle teollisuudelle.

Meripohjolaan rakennetaan Suomen korkein melkeinpuu-talo. Meripohjolassa sen sisältä voi löytyä myös kasvuvyöhyk-keellä jalostettua terästä. Meripohjolassa entisöidään vanhojen piirustusten ja asemakaavojen mukaan puutalokortteleita ja ra-kennetaan elävää ympäristöä hyvin säilyneillä puutaloalueilla. Meripohjolassa kaikki on mahdollista.

Meripohjola identifioituu monipuolisen energiatuotannon aluee-na, jossa osataan hyödyntää sekä uusia että jo tunnettuja energia-muotoja. Energiaosaaminen nostetaan koulutuksen kärkialaksi ja energian tuotantoon keskittyvää liiketoimintaa tuetaan vyöhyk-keen kehittämisrahastoista. Meripohjolaan rakennetaan energia-tehokkuudeltaan huippuluokkaa oleva ekokaupunginosa, jonka rakennusmateriaalina käytetään puuta.

Meripohjola vaalii teollisia perinteitä, joihin kuuluu suurteolli-suutta sekä pientä ja keskisuurta teollisuutta. Teollisuuden raken-nemuutos on tosiasia, mutta rakennemuutoksen seurauksiin voi-daan vaikuttaa tukemalla yritysten itse tekemiä visioita ja tule-vaisuuden skenaarioita. Rakennemuutoksessa Meripohjolan teol-lisen työn osuus kokonaistyöstä pyritään pitämään vähintään vuoden 2010 tasolla.

Meripohjolan alkutuotannolla on pitkät kulttuuriset ja osaa-misperinteet. Maa- ja metsätalous varmistaa kasvuvyöhykkeen omavaraisuutta sekä luo realistisen perustan lähi- ja luomuruuan ja lähipalvelujen toteuttamiseen. Meripohjolassa meri yhdistää - ei erota.

Miten Meripohjolan omia raaka-aineita jalostetaan ekologi-sesti korkeatasoisiksi tuotteiksi?

Miten mereltä tulevat ja merelle avautuvat mahdollisuu-det hyödynnetään tehokkaasti?

Miten teollisen rakenne-muutoksen tarjoamat mahdol-lisuudet ja osittain uhkakin voidaan hyödyntää Meripoh-jolan menestyksen tekijöinä?

P U U A R K K I T E H T U U R I

E N E R G I A S T A E N E M M Ä N

M A A S T A J A M E R E S T Ä

?

76

Miten puhdas ja ekologisesti kestävä alkutuotanto, joka hyö-dyntää paikallisia perinteitä, osaamista ja luonnonvaroja muu-tetaan taloudelliseksi menestyk-seksi?

Millaisin ponnistuksin uusien ja jo olemassa olevien pienten ja keskisuurten yritys-ten menestysmahdollisuuksia vahvistetaan?

Voiko kulttuuri- ja hyvin-vointipalveluja tuottaa asuk-kaiden onnellisen elämän evääksi ja matkailijoiden iloksi – kannattavasti?

n

n

?

Kiihdytetään yhdessä innovaatioiden iduista ratkaisuja

Veli-Matti Herlevi

Vel

i-M

atti

Her

levi

Vel

i-M

atti

Her

levi

Meripohjolan puuarkkitehtuurin toteuttaminen tapahtuu konk-reettisin toimenpitein, jotka yhdistävät olemassa olevat vahvuu-det ja uuden luovuuden. Perinteisestä arkkitehtuurista, puura-kentamisen tutkimuksesta, koulutuksesta ja vahvasta ammatti-osaamisesta yhdistyy käytännössä toimiva omintakeinen elämisen ja asumisen ympäristö. Meripohjolan arkkitehtuuri suosii puuta rakentamisen materiaalina.

Puuarkkitehtuurilla on oma traditio kasvuvyöhykkeen kau-pungeissa ja maaseutuympäristössä. Puurakentamisella luodaan kasvuvyöhykkeelle omaleimainen visuaalinen ilme, lisätään asu-misen viihtyvyyttä sekä luodaan työpaikkoja ja osaamista puu-alan pienelle ja keskisuurelle teollisuudelle.

Meripohjolaan rakennetaan Suomen korkein melkeinpuu-talo. Meripohjolassa sen sisältä voi löytyä myös kasvuvyöhyk-keellä jalostettua terästä. Meripohjolassa entisöidään vanhojen piirustusten ja asemakaavojen mukaan puutalokortteleita ja ra-kennetaan elävää ympäristöä hyvin säilyneillä puutaloalueilla. Meripohjolassa kaikki on mahdollista.

Meripohjola identifioituu monipuolisen energiatuotannon aluee-na, jossa osataan hyödyntää sekä uusia että jo tunnettuja energia-muotoja. Energiaosaaminen nostetaan koulutuksen kärkialaksi ja energian tuotantoon keskittyvää liiketoimintaa tuetaan vyöhyk-keen kehittämisrahastoista. Meripohjolaan rakennetaan energia-tehokkuudeltaan huippuluokkaa oleva ekokaupunginosa, jonka rakennusmateriaalina käytetään puuta.

Meripohjola vaalii teollisia perinteitä, joihin kuuluu suurteolli-suutta sekä pientä ja keskisuurta teollisuutta. Teollisuuden raken-nemuutos on tosiasia, mutta rakennemuutoksen seurauksiin voi-daan vaikuttaa tukemalla yritysten itse tekemiä visioita ja tule-vaisuuden skenaarioita. Rakennemuutoksessa Meripohjolan teol-lisen työn osuus kokonaistyöstä pyritään pitämään vähintään vuoden 2010 tasolla.

Meripohjolan alkutuotannolla on pitkät kulttuuriset ja osaa-misperinteet. Maa- ja metsätalous varmistaa kasvuvyöhykkeen omavaraisuutta sekä luo realistisen perustan lähi- ja luomuruuan ja lähipalvelujen toteuttamiseen. Meripohjolassa meri yhdistää - ei erota.

Miten Meripohjolan omia raaka-aineita jalostetaan ekologi-sesti korkeatasoisiksi tuotteiksi?

Miten mereltä tulevat ja merelle avautuvat mahdollisuu-det hyödynnetään tehokkaasti?

Miten teollisen rakenne-muutoksen tarjoamat mahdol-lisuudet ja osittain uhkakin voidaan hyödyntää Meripoh-jolan menestyksen tekijöinä?

P U U A R K K I T E H T U U R I

E N E R G I A S T A E N E M M Ä N

M A A S T A J A M E R E S T Ä

?

76

Miten puhdas ja ekologisesti kestävä alkutuotanto, joka hyö-dyntää paikallisia perinteitä, osaamista ja luonnonvaroja muu-tetaan taloudelliseksi menestyk-seksi?

Millaisin ponnistuksin uusien ja jo olemassa olevien pienten ja keskisuurten yritys-ten menestysmahdollisuuksia vahvistetaan?

Voiko kulttuuri- ja hyvin-vointipalveluja tuottaa asuk-kaiden onnellisen elämän evääksi ja matkailijoiden iloksi – kannattavasti?

n

n

?

Kiihdytetään yhdessä innovaatioiden iduista ratkaisuja

Veli-Matti Herlevi

Vel

i-M

atti

Her

levi

Vel

i-M

atti

Her

levi

Meripohjola on viihtyisästä ympäristöstä tunnettu kasvuvyöhyke, jossa asukkailla on hyvä elää. Hyvinvointiyrittäjyys on alueen luontainen elinkeino. Hyvinvoinnin kehittämisessä kiinnitetään erityistä huomiota siihen 90% väestöstä, joka ei vielä juurikaan tarvitse sosiaali- ja terveystoimen palveluita. Palveluja kohdenne-taan niin, että ihmisten mahdollisuus elää tutussa elinympäristös-sä säilyy.

Meripohjolassa hyvinvointiyrittäjyys on maatalouden tärkeä sivuelinkeino. Hyvinvointiyrittäjyydessä julkisen sektorin asiak-kuus on alle 50%. Yritysten yhdessä tekemisen kulttuuri on poik-keuksellisen vahvaa.

· Meripohjolassa on perinteistä nouseva elämisen kulttuuri - työnteko, asuminen ja vapaa-aika yhdistäen eri sukupolvissa.

· Meripohjolassa sallitaan omaleimainen ja itse itseään kehittävä asuin- ja työympäristö - täällä voi olla reilusti erilainen.

· Meripohjolaan on hyvä tulla ja hyvä palata.

Miten pysyvän ja vaihtuvan väestön vuorovaikutusta lisätään?

Miten kotiseutua, sen juuria ja perinteitä vaalitaan ja koroste-taan?

Miten ihmiset, tavarat ja tieto liikkuvat nopeasti ja vaivatta vahvistaen Meripohjolan yhteisöl-lisyyttä?

Miten perheen, työn ja vapaa-ajan yhdistämistä – onnel-lista elämää kokonaisuudessaan – edistetään julkisella johtamisella ja aluesuunnittelulla?

Miten eläkkeelle siirtyvä väes-tö pidetään mukana sykkeessä ja tuomassa siihen mukaan omaa osaamistaan ja yhteisöllisyyden rakentamisen elementtejä?

Millaisia toimintaympäristö-jä uudet yritysmuodot ja uudet työntekemisen tavat edellyttävät?

Miten kaupungin ja maaseu-dun välistä kynnystä madalletaan?

Miten vuodenajat hyödynne-tään ja huomioidaan kaavoituk-sessa ja rakentamisessa?

Miten onnistumme ekologi-suuden, perinne-rakentamisen ja korkeiden arkkitehtoonisten arvo-jen vaalimisessa koko Meripohjo-lan alueella?

n

n

n

n

n

n

n

n

Menestystä edistävä osaamisen kehittäminen – koulutuskulttuuri ja perinteet ovat vahvoja ja niitä vahvistetaan. Eri toimijoiden roolit rakentuvat menestyksen edistämiseen ja rinnakkainen tekeminen nähdään toisia vahvistavana yhteisen menestyksen rakentamisena – ei kilpailevana tekemisenä.

Osaamisen kehittämisessä yhdessä oppiminen ja mestari-kisälli -kulttuuri on vahvaa. Ensimmäinen askel on koulutukselli-sia vahvuuksia korostava Meripohjola Verstas. Se toimii osaajien verkottajana, mestari-kisälli -toiminnan edistäjänä ja se muodos-taa kehittämiseen kriittisen massan. Se yhdistää osaamista en-nennäkemättömällä, hyvin tuloskellisella tavalla. Joka vain Meri-pohjolassa on mahdollista.

Miten teollisuuden rakenne-muutoksen aktiivista hallintaa voidaan vahvistaa?

Millaisin keinoin voidaan parantaa aikaista varautumista jälkiteolliseen tuotantorakentee-seen?

Miten korkean teknologian osaaminen kehittyy Meripohjolan maineeksi?

n

n

H Y V Ä Ä E L Ä M Ä Ä Y H D E S S Ä OSAAMISTA JA MENESTYSTÄ

?

?

98Veli-Matti Herlevi

Vel

i-M

atti

Her

levi

Ilkka Lastumäki

Meripohjola on viihtyisästä ympäristöstä tunnettu kasvuvyöhyke, jossa asukkailla on hyvä elää. Hyvinvointiyrittäjyys on alueen luontainen elinkeino. Hyvinvoinnin kehittämisessä kiinnitetään erityistä huomiota siihen 90% väestöstä, joka ei vielä juurikaan tarvitse sosiaali- ja terveystoimen palveluita. Palveluja kohdenne-taan niin, että ihmisten mahdollisuus elää tutussa elinympäristös-sä säilyy.

Meripohjolassa hyvinvointiyrittäjyys on maatalouden tärkeä sivuelinkeino. Hyvinvointiyrittäjyydessä julkisen sektorin asiak-kuus on alle 50%. Yritysten yhdessä tekemisen kulttuuri on poik-keuksellisen vahvaa.

· Meripohjolassa on perinteistä nouseva elämisen kulttuuri - työnteko, asuminen ja vapaa-aika yhdistäen eri sukupolvissa.

· Meripohjolassa sallitaan omaleimainen ja itse itseään kehittävä asuin- ja työympäristö - täällä voi olla reilusti erilainen.

· Meripohjolaan on hyvä tulla ja hyvä palata.

Miten pysyvän ja vaihtuvan väestön vuorovaikutusta lisätään?

Miten kotiseutua, sen juuria ja perinteitä vaalitaan ja koroste-taan?

Miten ihmiset, tavarat ja tieto liikkuvat nopeasti ja vaivatta vahvistaen Meripohjolan yhteisöl-lisyyttä?

Miten perheen, työn ja vapaa-ajan yhdistämistä – onnel-lista elämää kokonaisuudessaan – edistetään julkisella johtamisella ja aluesuunnittelulla?

Miten eläkkeelle siirtyvä väes-tö pidetään mukana sykkeessä ja tuomassa siihen mukaan omaa osaamistaan ja yhteisöllisyyden rakentamisen elementtejä?

Millaisia toimintaympäristö-jä uudet yritysmuodot ja uudet työntekemisen tavat edellyttävät?

Miten kaupungin ja maaseu-dun välistä kynnystä madalletaan?

Miten vuodenajat hyödynne-tään ja huomioidaan kaavoituk-sessa ja rakentamisessa?

Miten onnistumme ekologi-suuden, perinne-rakentamisen ja korkeiden arkkitehtoonisten arvo-jen vaalimisessa koko Meripohjo-lan alueella?

n

n

n

n

n

n

n

n

Menestystä edistävä osaamisen kehittäminen – koulutuskulttuuri ja perinteet ovat vahvoja ja niitä vahvistetaan. Eri toimijoiden roolit rakentuvat menestyksen edistämiseen ja rinnakkainen tekeminen nähdään toisia vahvistavana yhteisen menestyksen rakentamisena – ei kilpailevana tekemisenä.

Osaamisen kehittämisessä yhdessä oppiminen ja mestari-kisälli -kulttuuri on vahvaa. Ensimmäinen askel on koulutukselli-sia vahvuuksia korostava Meripohjola Verstas. Se toimii osaajien verkottajana, mestari-kisälli -toiminnan edistäjänä ja se muodos-taa kehittämiseen kriittisen massan. Se yhdistää osaamista en-nennäkemättömällä, hyvin tuloskellisella tavalla. Joka vain Meri-pohjolassa on mahdollista.

Miten teollisuuden rakenne-muutoksen aktiivista hallintaa voidaan vahvistaa?

Millaisin keinoin voidaan parantaa aikaista varautumista jälkiteolliseen tuotantorakentee-seen?

Miten korkean teknologian osaaminen kehittyy Meripohjolan maineeksi?

n

n

H Y V Ä Ä E L Ä M Ä Ä Y H D E S S Ä OSAAMISTA JA MENESTYSTÄ

?

?

98Veli-Matti Herlevi

Vel

i-M

atti

Her

levi

Ilkka Lastumäki

N O L L A T O L E R A N S S I

Innovaatiokulttuurin kiihdyttämöIII

1110

Meripohjolan rakentaminen ja tulevaisuuden menestyksen ja kilpailukyvyn turvaaminen tarvitsee vahvan nuorten osaajien joukon. Nuorisotyöttömyyden haasteisiin tartutaan välittömästi. Nuorille rakennetaan kevyempiä työllistymisratkaisuja jo olemas-sa olevien täydentämiseksi.

Meripohjolassa on jokaiselle nuorelle töitä! Aktiivisia ratkaisuja tarjotaan niille asiakasryhmille, joissa todel-lista vaikuttavuutta saadaan helposti aikaan.

”Heti valmiit, eilen työelämästä pudonneet tai oppilaitok-sista juuri valmistuneet” - heille luodaan toimintamalli, jossa he pääsevät heti putoamishetkellä hetkeksi ”varikolle tallipäällikön hoiviin” ja saman tien takaisin radalle. Sopivia työmahdollisuuk-sia tunnistetaan ja hyödynnetään yhteistyössä paikallisten yritys-ten ja muiden työnantajien kanssa. Onnistumista tuetaan talou-dellisilla ratkaisuilla. Nuorille työkokemusta ja oikeaa palkkaa, työnantajille tulevaisuuden kannalta tärkeitä osaajia.

”Suuntaa hakemassa” – näille nuorille luodaan toiminta-malli, joka mahdollistaa oman tulevaisuuden suunnan löytämisen käytännönläheisten kokeilumahdollisuuksien ja henkilökohtaisen ohjauksen turvin. Ohjaaja toimii nuoren oppaana, navigaattorina, hänen tutustuessaan erilaisiin vaihtoehtoihin. Toiminta täydentää ja syventää TE-toimistojen tarjoamaa palvelua erityisesti henkilö-kohtaisen ohjauksen näkökulmasta. Kokeilumahdollisuuksien löytäminen ja hyödyntäminen toteutuu laajan toimijakunnan yh-teisenä verkostona.

”Eikö koulu maita?” (tai työt) – koulupudokkuuden minimointi on ratkaiseva keino nuorisotyöttömyyden nollatole-ranssin rakentamisessa. Varmistamme, että opiskelupaikan jo saaneet nuoret vievät opintonsa loppuun, hankkivat itselleen ammattitaidon ja näin vaikuttavat omiin työllistymismahdolli-suuksiinsa. Koulutusten sisältöjä kehitetään ja erilaisia oppimis-tapoja tuetaan. Keskeyttämisvaarassa olevat opiskelijat tunniste-taan välittömästi ja aktiivinen tsemppaus aloitetaan heti.

Meripohjolan kiihdyttämössä ideoita kiihdytetään useasta eri näkökulmasta. Menetelmänä käytetään kehittävää dialogia – ei siis väitellä ennalta määriteltyjen kantojen puolesta tai niitä vastaan. Ideoita pyöritellään yhteisellä pöydällä ja jokainen kiihdyttäjä tuo omasta roolistaan siihen uusia näkökulmia. Kiihdytyksessä ideat jalostuvat ja lopputuloksena jokaisessa kiihdytystyöpajassa on jotain sellaista, mitä ei kukaan etukä-teen osannut ajatellakaan.

Kiihdyttämöllä on alusta, jolle ideat sovitetaan. Sovitus voi olla hyvinkin rentoa ja idea voi sijoittua alussa kahden elementin rajamaastoon. Kiihdytykseen pääsee käytännössä idea kuin idea – idean omistaja on mukana kiihdytyksessä, mutta omistajuudesta hänen on pystyttävä luopumaan. Kiihdytyksen ajaksi.

Veli-Matti Herlevi

Kannen kuva Jaakko Vähämäki / Vastavalo.fiKuvat

Ilkka Lastumäki / itameriportaali.fiRiku Lumiaro / itameriportaali.fiRaimo Rosholm / Vastavalo.fiTaitto Kaisa Elomaa

Veli-Matti Herlevi / Keski-Pohjanmaa.NYT2! -hanke

N O L L A T O L E R A N S S I

Innovaatiokulttuurin kiihdyttämöIII

1110

Meripohjolan rakentaminen ja tulevaisuuden menestyksen ja kilpailukyvyn turvaaminen tarvitsee vahvan nuorten osaajien joukon. Nuorisotyöttömyyden haasteisiin tartutaan välittömästi. Nuorille rakennetaan kevyempiä työllistymisratkaisuja jo olemas-sa olevien täydentämiseksi.

Meripohjolassa on jokaiselle nuorelle töitä! Aktiivisia ratkaisuja tarjotaan niille asiakasryhmille, joissa todel-lista vaikuttavuutta saadaan helposti aikaan.

”Heti valmiit, eilen työelämästä pudonneet tai oppilaitok-sista juuri valmistuneet” - heille luodaan toimintamalli, jossa he pääsevät heti putoamishetkellä hetkeksi ”varikolle tallipäällikön hoiviin” ja saman tien takaisin radalle. Sopivia työmahdollisuuk-sia tunnistetaan ja hyödynnetään yhteistyössä paikallisten yritys-ten ja muiden työnantajien kanssa. Onnistumista tuetaan talou-dellisilla ratkaisuilla. Nuorille työkokemusta ja oikeaa palkkaa, työnantajille tulevaisuuden kannalta tärkeitä osaajia.

”Suuntaa hakemassa” – näille nuorille luodaan toiminta-malli, joka mahdollistaa oman tulevaisuuden suunnan löytämisen käytännönläheisten kokeilumahdollisuuksien ja henkilökohtaisen ohjauksen turvin. Ohjaaja toimii nuoren oppaana, navigaattorina, hänen tutustuessaan erilaisiin vaihtoehtoihin. Toiminta täydentää ja syventää TE-toimistojen tarjoamaa palvelua erityisesti henkilö-kohtaisen ohjauksen näkökulmasta. Kokeilumahdollisuuksien löytäminen ja hyödyntäminen toteutuu laajan toimijakunnan yh-teisenä verkostona.

”Eikö koulu maita?” (tai työt) – koulupudokkuuden minimointi on ratkaiseva keino nuorisotyöttömyyden nollatole-ranssin rakentamisessa. Varmistamme, että opiskelupaikan jo saaneet nuoret vievät opintonsa loppuun, hankkivat itselleen ammattitaidon ja näin vaikuttavat omiin työllistymismahdolli-suuksiinsa. Koulutusten sisältöjä kehitetään ja erilaisia oppimis-tapoja tuetaan. Keskeyttämisvaarassa olevat opiskelijat tunniste-taan välittömästi ja aktiivinen tsemppaus aloitetaan heti.

Meripohjolan kiihdyttämössä ideoita kiihdytetään useasta eri näkökulmasta. Menetelmänä käytetään kehittävää dialogia – ei siis väitellä ennalta määriteltyjen kantojen puolesta tai niitä vastaan. Ideoita pyöritellään yhteisellä pöydällä ja jokainen kiihdyttäjä tuo omasta roolistaan siihen uusia näkökulmia. Kiihdytyksessä ideat jalostuvat ja lopputuloksena jokaisessa kiihdytystyöpajassa on jotain sellaista, mitä ei kukaan etukä-teen osannut ajatellakaan.

Kiihdyttämöllä on alusta, jolle ideat sovitetaan. Sovitus voi olla hyvinkin rentoa ja idea voi sijoittua alussa kahden elementin rajamaastoon. Kiihdytykseen pääsee käytännössä idea kuin idea – idean omistaja on mukana kiihdytyksessä, mutta omistajuudesta hänen on pystyttävä luopumaan. Kiihdytyksen ajaksi.

Veli-Matti Herlevi

Kannen kuva Jaakko Vähämäki / Vastavalo.fiKuvat

Ilkka Lastumäki / itameriportaali.fiRiku Lumiaro / itameriportaali.fiRaimo Rosholm / Vastavalo.fiTaitto Kaisa Elomaa

Veli-Matti Herlevi / Keski-Pohjanmaa.NYT2! -hanke

Meripohjolan identiteetti ei ole valmis vaan se rikastuu ja muuttuu kasvuvyöhykkeen kehityksen mukana.

Meripohjolan maine ja menestys rakentuu identiteetin pohjalle todellisista onnistumisen ja onnellisuuden tarinoista.

Meripohjolan agenda on tullut tähän vaiheeseen alueen toimijoiden yhdessä työstämänä. Sen syntymistä ovat edistäneet Karl-Erik Michelsen, Lasse Lehtinen ja Jaana Utti.

Agenda muuttuu ja kehittyy jatkuvasti. Aika ajoin siitä otetaan uusia otoksia. Agendasta kasvaa Meripohjolan johtamisen työkirja, jonka kasvattaminen ajassa on meille kaikille avoin, yhteinen tehtävä. Tule mukaan!

Rik

u L

um

iaro

Vel

i-M

atti

Her

levi