Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian …...muissa tilaisuuksissa kaikkiaan 33 uutta kehittämishankeaihiota ja –ideaa metsäbiotalouden uusiutuvan energian alueelle. Laaditun

Kainuun metsäbiotalouden

ja uusiutuvan energian kasvuohjelma

2016 – 2020

30.09.2016

Ossi Klemetti

Timo Karjalainen

Tuomo Mikkonen

Juhani Pyykkönen

Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: ”Eurooppa investoi

maaseutualueisiin".

30. syyskuuta 2016 [KAINUUN METSÄBIOTALOUDEN JA UUSIUTUVAN ENERGIAN KASVUOHJELMA]

2

TIIVISTELMÄ Laadittu Kainuun metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelma sisältää yhteisesti hyväksytyn tahtotilan mukana olevien toimialojen kehittämiseksi Kainuussa. Metsäbiotalouden arvoketjun kehittämis-kokonaisuus muodostui neljästä teemasta: biomassan tuotanto, liiketoiminta – mekaaninen ja kemiallinen jalostus, uusiutuva energia ja metsäekosysteemipalvelut joilla jokaisella teemalla on vastuutaho. Kainuun metsät kasvavat enemmän kuin koskaan aiemmin. Talousmetsien vuotuinen kasvu on 6,9 miljoo-naa kuutiota kestävän hakkuusuunnitteen ollessa 4,8 miljoonaa kuutiota vuodessa. Vuosittaiset hakkuut ovat olleet vain kolme miljoonaa kiintokuutiota, joten hakkuusäästöä kertyy 1,8 miljoonaa kuutiota. Toteu-tetuista hakkuista Kainuussa jalostetaan 1,3 miljoonaa kuutiota. Kainuun metsien hakkuusuunnite nousee entisestään - vuoteen 2030 mennessä 5,5 miljoonaan kuutioon. Keskeisenä tavoitteena on saada teollisia investointeja Kainuuseen ja sitä kautta saada puu jalostettua maakunnassa. Tavoitteena on myös luoda tuloksellisia biotalouden toimintaympäristöjä (ekosysteemejä), joissa paikalliset yritykset, tutkimus- ja kehittämisorganisaatiot sekä julkisen hallinnon organisaatiot tekevät tiivistä yhteistyötä. Vuonna 2014 Kainuussa käytettiin primäärienergiaa 4133 GWh, josta uusiutuvan energian osuus oli 65 %. Energiaomavaraisuusaste oli maakunnassa korkea, 70 %. Kiinteän puupolttoaineen käytön osuus oli 33 pro-senttiyksikköä, missä on mukana metsähake sekä sahojen puru ja kuori. Uusiutuvan energian kasvupotenti-aaliksi on arvioitu ilman metsäbiopolttoaineen hankinnan vaikutusta 128 miljoonaa euroa ja 80 uutta työ-paikkaa.

Kainuussa strategisena valintana on biotalouteen panostaminen. Keskeistä tällöin on, että maakunnan luonnonvarat (kuten metsäbiomassa, orgaaniset ”jätteet” ja myös prosessien sivuvirrat) jalostetaan omassa maakunnassa mahdollisimman pitkälle vientituotteiksi.

Kainuun metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman tavoitteet ovat hyvin haasteellisia. Jatku-vasti kasvavat uusiutuvat raaka-ainevarat mahdollistavat mittavamman hyödyntämisen. Metsäbiotalous mahdollistaa 1300 uuden työpaikan lisäyksen ja 500 miljoonan euron vuotuisen liikevaihdon kasvun. Kasvuohjelma on laadittu vuoteen 2020 saakka. Toimialan nopean kehityksen vuoksi ohjelmaa tulee päivit-tää sen toteutusaikana. Suurimpien investointien toteutuessa esimerkiksi työpaikkatavoitteet ovat hyvinkin realistisia. Etenkin eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä on suuri merkitys metsäbiotalouden mahdollisuuk-sien hyödyntämisessä.

Tähän kasvuohjelmaan kirjattuja kuluvan ohjelmakauden vuodesta 2015 alkaen käynnistyneitä kehittämis-hankkeita on 13 kappaletta. Yhteistyössä yritysten ja muiden toimijoiden kanssa ideoitiin työpajoissa ja muissa tilaisuuksissa kaikkiaan 33 uutta kehittämishankeaihiota ja –ideaa metsäbiotalouden uusiutuvan energian alueelle.

Laaditun Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman täytäntöönpano toteutetaan käynnistet-tävällä Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman koordinaatiohankkeella.


3

Sisällysluettelo

TIIVISTELMÄ .................................................................................................................................... 2

ESIPUHE ............................................................................................................................................. 4 JOHDANTO ........................................................................................................................................ 5 1. BIOTALOUS - Kasvava megatrendi ............................................................................................. 6

1.1 Biotalous hallitusohjelmassa .................................................................................................. 6 1.2 Biotalous Kainuussa ............................................................................................................... 7

2. NYKYTILA ..................................................................................................................................... 8 2.1 Metsäbiotalouden nykytila ..................................................................................................... 8

2.2 Uusiutuva energia ................................................................................................................ 10

3. TAVOITTEET ............................................................................................................................... 13 3.1 Metsäbiotalous ..................................................................................................................... 13 3.2 Uusiutuva energia ................................................................................................................ 15 3.3. Yrityskyselyjen tiivistelmät ................................................................................................ 17

4. TOIMENPITEET ........................................................................................................................... 21 4.1 Biomassan tuotanto .............................................................................................................. 21

4.2 Metsäekosysteemipalvelut ................................................................................................... 27 4.3 Liiketoiminta – mekaaninen ja kemiallinen jalostus............................................................ 30 4.4 Uusiutuva energia ................................................................................................................ 34

5. KASVUOHJELMAN TOTEUTUKSEN TOIMINTAMALLI ..................................................... 42 6. JOHTOPÄÄTÖKSET .................................................................................................................... 44

7. SEURANTA .................................................................................................................................. 45

LIITTEET


4

ESIPUHE Kainuun metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmisteluhankkeen (Metsäbio -hanke) tavoitteena oli laatia Kainuun metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelma, joka sisältää yhtei-sesti hyväksytyn tahtotilan mukana olevien toimialojen kehittämiseksi Kainuussa. Kasvuohjelmassa etsitään keinoja puun jalostamiseksi korkealuokkaisiksi vientituotteiksi vahvistamalla olemassa olevia yrityksiä ja luodaan uusille innovatiivisille yrityksille edellytyksiä tehdä kannattavaa liiketoimintaa. Metsäbiotalouden arvoketjun kehittämiskokonaisuus muodostui kolmesta teemasta: Metsäekosysteemi-palvelujen ja biomassan tuotanto, liiketoiminta – mekaaninen ja kemiallinen jalostus ja Uusiutuva energia. Ensimmäisen teeman kehitystyöstä vastasi Suomen metsäkeskus - Kainuu, toisesta teemasta Kainuun Etu Oy ja kolmannesta teemasta Kajaanin yliopistokeskus. Edellisellä EU -ohjelmakaudella toteutettu Kainuun Bioenergiaohjelma 2011 – 2015 on laajennettu uusiutuvan energian alueelle ja integroitu osaksi tätä kas-vuohjelmaa. Hankkeiden toteutumista seurataan ja ohjelmaa päivitetään jatkuvasti käynnistettävällä koor-dinaatiohankkeella. Kainuun metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman ohjaustyhmässä on ollut laaja edustus maakunnan keskeisistä toimijoista. Ohjausryhmään varsinaisina jäseninä ovat kuuluneet Asko Piirainen (Metsäurakointi Piirainen Oy), Timo Roininen (Fin-Terpuu Oy), Vesa Jormakka (Kajaaniwood Oy), Heikki Rahko (MTK metsälinja), Elina Virkkunen (Luonnonvarakeskus), Raimo Sivonen (Kainuun ammattiopisto), Antti Toivanen (Kainuun Etu Oy, ohjausryhmän puheenjohtaja), Jouni Ponnikas (Kainuun liitto), Pasi Lou-kasmäki (Kainuun ELY-keskus), Kari Malinen (Kuhmon kaupunki), Antti Westersund (Suomussalmen kunta). Rahoittajan edustajana on toiminut Juha Määttä (Kainuun ELY-keskus). Ohjausryhmätyöskentelyyn ja kas-vuohjelman kirjoittamiseen ovat osallistuneet Tuomo Mikkonen (Suomen metsäkeskus), Timo Karjalainen (Kajaanin yliopistokeskus), Juhani Pyykkönen (Suomen metsäkeskus) ja Ossi Klemetti (Kainuun Etu Oy), joka samalla toimi projektipäällikkönä ja ohjausryhmän sihteerinä. Hankkeen rahoitti Manner-Suomen maaseudun kehittämisrahasto. Kainuun Etu Oy kiittää kaikkia prosessiin osallistuneita asiantuntevasta paneutumisesta ohjelman laadintaan. Antti Toivanen Toimitusjohtaja Ohjausryhmän puheenjohtaja


5

JOHDANTO Biotalous ja cleantech ovat kansalliset teollisen toiminnan kehittämisen kärjet (valtioneuvoston periaate-päätös, 8.5.2014). Hallituksen tavoitteena on kasvattaa biotalouden tuotos nykyisestä noin 60 miljardista eurosta sataan miljardiin euroon ja luoda 100 000 uutta biotaloustyöpaikkaa vuoteen 2025 mennessä. Bio-talouden kehittämiseen liittyvät korkean arvonlisän tuotteiden ja palveluiden kehittäminen sekä ekosys-teemien toimintaedellytysten turvaaminen (http://www.biotalous.fi/ ). Puuvarojen ja metsien kestävän kehityksen mukainen hyödyntäminen on keskeinen osa biotalouden kehi-tysstrategiaa, sillä yli puolet Suomen nykyisestä biotaloudesta perustuu metsiin. Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat fokusoivat maakuntien välisen kehittämistoiminnan yhteistyön puutuotealaan ja kaivannais-toimintaan. Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) lisää puurakentamista, puun käyttöä, alan vientiä sekä uutta biota-louden liiketoimintaa (http://www.uusipuu.fi/). Puukerrostalorakentaminen on panostusten myötä noussut uudeksi vaihtoehdoksi teollisessa rakentamisessa. Puu on merkittävin uusiutuva luonnonvara Kainuussa. Puusta voidaan jalostaa hyvin monenlaisia korkean jalostusasteen vientituotteita kuten tulevaisuuden biopolttoaineita ja kemianteollisuuden raaka-aineita. Kainuun metsäklusterin keskeinen tavoite on saada syntymään uutta paikallista puunjalostusta, jonka ym-pärille voidaan luoda tutkimus- ja kehitysympäristö, jossa kasvuyritykset voivat kehittää tuotteitaan ja liike-toimintaansa. Kainuun metsät kasvavat enemmän kuin koskaan aiemmin. Talousmetsien vuotuinen kasvu on 6,9 miljoo-naa m3. Kestävä hakkuusuunnite on 4,8 miljoonaa kiintokuutiota vuodessa. Tästä määrästä hakataan vuo-sittain vain kolme miljoonaa m3, josta maakunnan sisällä jalostetaan vain 1,3 miljoonaa kiintokuutiota. Maakunnassa jalostetusta puusta saadaan 0,5 miljoonaa kiintokuutiota pääosin sahojen sivutuotteina. Jat-kossa Kainuun metsien hakkuusuunnite nousee entisestään - vuoteen 2030 mennessä 5,5 miljoonaan kuu-tioon. Lähtökohtana tulee olla yhteisesti hyväksytyn tahtotilan selvittäminen ja strategian laatiminen Kainuun puuvarojen käytön ja jalostuksen kehittämiseksi. Myös aluetalouden näkökulmasta tärkeää on, että jalostus tapahtuu mahdollisimman pitkälle Kainuussa ja kaikki sivutuotteet jalostetaan korkealuokkaisiksi vientituot-teiksi. Myös mekaanisen metsäteollisuuden tuotteet, jotka nykyisin viedään suureksi osaksi lankkuna ja lautana maakunnasta pois, tulisi jalostaa nykyistä pidemmälle. Nämä jatkojalostusprosessit lisäävät edel-leen sivutuotekertymää ja näin raaka-ainekertymää uusien biotuotteiden jalostukseen. Energiaintensiivinen kaivosteollisuus on kasvanut Kainuussa ripeästi. Kaivosteollisuudelta odotetaan ekolo-gisesti kestäviä tuotantoprosesseja, mihin kainuulaisen puun jalostus istuu hyvin. Esimerkiksi fossiilisia polt-toaineita voidaan korvata kaivoksilla maakunnan omilla uusiutuvilla biopolttoaineilla jne. Tahtotilan lisäksi menestystekijöitä ovat osaaminen, lopputuotteiden valmistuksen kannattavuus ja niiden kilpailukyky sekä prosessien ja lopputuotteiden ekologisuus. Edellä mainitut tekijät luovat pohjan kestävälle ja menestyvälle luonnonvarojen hyödyntämiselle Kainuussa. Metsävarojen hyödyntämisen tavoin vastaavat tavoitteet tulisi olla myös biohajoavien jätteiden kohdalla. Kainuussa syntyy paljoa sellaista biohajoavaa jätettä, josta voitaisiin jalostaa erilaisia biopolttoaineita ja hyödyntämiskelpoista ravinnetta peltoviljelyyn. Nyt päätetty puhdistamolietteiden vienti pois maakunnas-ta ei tue siten biotalousstrategiaa. Myös aurinkoenergian hyödyntämispotentiaali on Kainuussa merkittävä ja toistaiseksi ainakin sen hyödyntäminen vähäistä.


6

1. BIOTALOUS - Kasvava megatrendi Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen. Biotalous pyrkii vähentämään riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista, ehkäise-mään ekosysteemien köyhtymistä sekä edistämään talouskehitystä ja luomaan uusia työpaikkoja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti (kuva 1) Tärkeimpiä uusiutuvia luonnonvaroja Suomessa ovat metsien, maaperän, peltojen, vesistöjen ja meren biomassa eli eloperäinen aines sekä makea vesi. Ekosysteemipal-veluja ovat luonnon tarjoamat palvelut kuten hiilidioksidin sitominen ja virkistysmahdollisuudet. Biotalou-teen kuuluu olennaisena osana myös se, että luonnonvaroja ei tuhlata, vaan niitä käytetään ja kierrätetään tehokkaasti (Suomen biotalousstrategia).

Kuva 1. Biotalous – tulevaisuuden mahdollisuus (Lähde Suomen biotalousstrategia). Biotalous mahdollistaa merkittävän uuden liiketoiminnan syntymisen ja avaa uusille prosesseille, tuotteille ja palveluille liiketoimintaa sekä integrointimahdollisuuksia yli teollisuudenalojen ja tarjoaa mahdollisuuden käyttää nykyisissä prosesseissa ja tuotteissa biopohjaisia raaka-aineita. Kaskadikäyttö tarkoittaa puuperäisten resurssien käyttöä useampaan kertaan hyödyntäen tähteitä, kierrä-tystä itse tuotannossa tai kierrätystä keräämällä käytetyt tuotteet. Biomassan kaskadikäytön periaatteena on tuottaa ensiksi korkeamman lisäarvon tuotteita ja myöhemmin tuotantoketjussa energiaa. Biomassan kaskadikäyttöä voidaan soveltaa, kun on olemassa järjestelmä, jossa biomassa etenee erilaisen materiaali-käytön kautta uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen, ennen kuin se lopulta käytetään energiantuotannossa.

1.1 Biotalous hallitusohjelmassa

Kymmenen vuoden strateginen tavoite:

Suomi on bio- ja kiertotalouden sekä cleantechin edelläkävijä. Kestävien ratkaisujen kehittämisellä, käyt-töönotolla ja viennillä olemme parantaneet vaihtotasetta, lisänneet omavaraisuutta, luoneet uusia työpaik-koja sekä saavuttaneet ilmastotavoitteemme ja Itämeren hyvän ekologisen tilan.

Päästöttömän, uusiutuvan energian käyttöä lisätään kestävästi niin, että sen osuus 2020-luvulla nousee yli 50 prosenttiin, ja omavaraisuus yli 55 prosenttiin sisältäen mm. turpeen. Tämä perustuu erityises-ti bioenergian ja muun päästöttömän uusiutuvan tarjonnan lisäämiseen. Suurimmat mahdollisuudet saavu-tetaan nestemäisten biopolttoaineiden ja biokaasun tuotannon ja teknologian kasvattamisessa.


7

Uusiutuvan energian lisäämisen laskeva ja EU:n suuntaviivat täyttävä tuki perustetaan teknolo-gianeutraalisuuteen ja taloudelliseen edullisuusjärjestykseen.

Huolehditaan biomassan kestävyyskriteerien varmistamisesta sekä reilusta taakanjaosta EU:ssa sekä kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa.

Otetaan käyttöön päästökaupan epäsuorien sähkönhintavaikutusten kompensaatiojärjestel-mä, joka rahoitetaan päästökauppatuloilla.

Luovutaan hiilen käytöstä energiantuotannossa ja puolitetaan tuontiöljyn käyttö kotimaan tarpei-siin 2020-luvun aikana.

Nostetaan liikenteen uusiutuvien polttoaineiden osuus vuoteen 2030 mennessä 40 prosenttiin.

Tuetaan alan teollisuutta ja sen vientiä sekä innovaatio- että viennin rahoituksessa.

Kannustetaan julkista sektoria hiilineutraaleihin energiaratkaisuihin.

Kannustetaan tuontiöljyn korvaamiseen lämmityksessä päästöttömillä uusiutuvilla vaihtoehdoilla.

Sallitaan hevosen lannan käyttö energiatuotannossa.

Edistetään uuden teknologian käyttöön ottamista cleantech -sektorin pilottihankkeilla

1.2 Biotalous Kainuussa

Biotalouden kehittämiselle on Kainuussa loistavat edellytykset, sillä maakunnassa on merkittävät uusiutu-vat luonnonvarat ja laajaa osaamista niiden jalostamiseen. Biotalouden tuotanto- ja palveluprosessit ovat kestäviä, resurssiviisaita ja hyödyntävät hajautettuja ratkaisuja, biologisia prosesseja sekä tuottavat Kai-nuun resursseista pitkälle jalostettuja, vahvaan osaamiseen perustuvia ja maakuntaan rahavirtoja ja työ-paikkoja tuovia tuotteita ja palveluita (taulukko 1).

Taulukko 1. Suomen ja Kainuun biotalouden tuotos ja työllisten määrä vuonna 2011.

Lähde: Kainuun liitto 2014

Biotalous mahdollistaa merkittävän uuden liiketoiminnan syntymisen ja avaa uusille prosesseille, tuotteille ja palveluille liiketoimintaa sekä integrointimahdollisuuksia yli teollisuudenalojen ja tarjoaa mahdollisuuden käyttää nykyisissä prosesseissa ja tuotteissa biopohjaisia raaka-aineita.


8

2. NYKYTILA

2.1 Metsäbiotalouden nykytila

Kainuun metsäohjelman 2016-2020 mukaan Kainuun metsien kasvu ja puumäärä ovat suuremmat kuin

koskaan aikaisemmin. Puuston vuotuinen kasvu on 6,9 miljoonaa kuutiometriä ja puuston poistuma 60

prosenttia kasvusta. Ainespuun kestävä hakkuusuunnite vuosille 2016–2020 on 4,8 miljoonaa kuutiometriä

vuodessa. Hakkuusuunnite ylittää 1,8 miljoonalla kuutiometrillä viime vuosien hakkuumäärän ja Kainuussa

on siten mahdollisuus lisätä hakkuita uusiutuvana raaka-aineena kestävästi peräti 49 prosenttia.

Puutuote- ja sahatavarateollisuus on merkittävä toimiala Suomessa. Puu- ja sahatuotteiden jalostus mah-dollistaa koko metsätalousketjun olemassaolon Suomessa ja ilman sitä ei toimisi sellun ja biotuotteiden jalostuskaan. Sahatavaranvalmistukseen tarvittavan tukin hankinta edustaa metsätalouden tulosta n. 70 – 80 % osuutta, joten ilman sitä ei olisi toimintaedellytyksiä metsätaloudellakaan. Yleinen taloustilanne on kääntynyt hyvin epävarmaksi puutuotealallakin. Alan kannattavuus on ollut muuta teollisuutta heikommalla tasolla ja investointeihin ei ole panostettu viime vuosina merkittävästi. Viennissä sahatavaran osuus on erittäin merkittävä ja jalostettujen puutuotteiden vienti on vähäistä. Saha- ja höylä-tavaran vienti on kasvanut ja oli vuonna 2014 n. 1,6 mrd. euroa ja tämä edusti 64 % osuutta koko puutava-ratuotteiden viennistä. Puutuote- ja sahatavarateollisuus tulee olemaan jatkossakin merkittävä toimija Suomelle. Suomessa puuta riittää ja metsät kasvavat enemmän kuin niiden tämänhetkinen käyttö on. Puun myönteiset ominaisuudet hiiltä sitovana raaka- aineena antavat puutuotteiden kehittämiselle uusia mahdollisuuksia. Panostukset biotalouteen tukevat tätä kehitystä. Puu tulee olemaan merkittävin materiaali biotalouden tavoitteiden toteuttamisen kannalta, ja se on myös mahdollistaja biotalousstrategian toteuttamiseen. Uusien tuotteiden kehittäminen on avainroolissa puutuotealan kehittymiselle. Tämän pitäisi olla mahdollista, koska voi olet-taa, että puutuotteilla tullaan korvaamaan jatkossa enemmän fossiilisista raaka-aineista valmistettuja tuot-teita. Puuteollisuus tarvitsee ikääntyvän ja eläköityvän henkilöstön tilalle tulevaisuudessa paljon uusia työnteki-jöitä ja yrittäjiä. Lisäksi toimialan voimakas kehitys luo uusia erikoisosaamista vaativia työtehtäviä. Koulu-tuspaikkoja on kuitenkin katoamassa kaikilta asteilta. Alan toimijoiden tulisikin käynnistää pikaisesti toi-menpiteitä alan koulutustilanteen korjaamiseksi. Puumateriaalille on löydettävissä uusia kannattavia käyttösovelluksia ja kysyntää markkinoilla. Uudet puu-pohjaiset tuotteet ja niiden tuotantoprosessit edellyttävät uuden teknologian kehittämistä. Lisäksi ne edel-lyttävät nykyistä laajempaa toimialojen ja teknologian alojen ylittämistä raaka-aineiden kierrossa sekä tuo-tantoprosessien ja tuotteiden kehittämisessä. Näiden toimien edistämiseen tarvitaan laajaa ja ennakkoluu-lotonta kehitystyötä ja yhteistyötä. (ELY toimialaraportti 4/2015) Biotalous on Kainuussa uusi klusteri, jossa on mukana useita toimialoja, kuten maa- ja metsätalous, uusiu-tuva energia ja puutuoteteollisuus. Näin eri toimialojen liikevaihdon summautuessa biotalouteen se kasvaa muita toimialoja suuremmaksi. Biotalous on säilyttänyt asemansa liikevaihdoltaan suurimpana toimialana Kainuussa koko 2000-luvun. Sen sijaan metsä- ja puuklusteri putosi UPM:n paperitehtaan lopettamispää-töksen myötä vuonna 2009 energiaklusterin alapuolelle. (kuva 2)


9

Kuva 2. Klustereiden henkilöstömäärät Kainuussa (Lähde Kainuun liitto).

Kainuun liiton suhdannekatsauksen mukaan maakunnan metsä- ja puuklusterin liikevaihto supistui yhteen-

sä 4,2 prosenttia vuonna 2015 verrattuna edelliseen vuoteen. Liikevaihto väheni tammi-maaliskuussa 9,8

prosenttia vuodentakaisesta. Huhti-kesäkuussa 2015 liikevaihto kasvoi 0,9 prosenttia ja heinä-syyskuussa

puolestaan supistui 14,6 prosenttia vuotta aiemmasta. Vuoden 2015 viimeisellä vuosineljänneksellä liike-

vaihto nousi 5,9 prosenttia vuoden takaisesta.

Kainuun maakunnan metsä- ja puuklusterin henkilöstömäärä jatkoi laskuaan vuonna 2015 laskun ollessa

koko vuoden osalta 1,6 prosenttia. Henkilöstömäärä nousi tammi-maaliskuussa 1,7 prosenttia. Vuoden

2015 toisella vuosineljänneksellä henkilöstömäärän kehitys kääntyi laskuun. Huhti-kesäkuussa 2015 toimi-

alan henkilöstömäärä laski 2,3 prosenttia, heinä-syyskuussa 7,7 prosenttia ja loka-joulukuussa vielä 2,9

prosenttia vuoden takaisiin vastaaviin ajankohtiin verrattuna. Myös tammikuussa 2015 henkilöstömäärä

laski 1,6 prosenttia.


10

Kuva 3. Metsä- ja puuklusterin henkilöstömäärän ja liikevaihdon kehitys Kainuun maakunnassa.

2.2 Uusiutuva energia

2.2.1 Energian kulutus Kainuussa Vuonna 2014 Kainuussa käytettiin primäärienergiaa 4133 GWh, josta uusiutuvan energian osuus oli 65 %.

Energiaomavaraisuusaste oli maakunnassa korkea, 70 %. Kainuu oli sähkön osalta yliomavarainen maakun-

ta, sillä vuonna 2014 sähkön tuotanto oli 400 GWh yli oman käytön. Kiinteän puupolttoaineen käytön osuus

oli 33 prosenttiyksikköä, missä on mukana metsähake sekä sahojen puru ja kuori (Kuva 4).

Liitteessä 3 tarkastelu Kainuun kuntien energian käytöstä.

Kuva 4. Käytettyjen primääripolttoaineiden jakauma Kainuussa 2008 – 2014.


11

2.2.2 Polttoaineiden käytön alueellinen jakaantuminen aluelämmityksessä Kainuussa paikallisten energialähteiden hyödyntämisen suuremmassa mittakaavassa mahdollistavat alue-

lämpölaitokset ja voimalat, joita Kainuun yhdeksässä kunnassa on kaikkiaan 11 (Kuva 5, vuosi 2015). Kol-

messa laitoksessa on myös sähkön tuotantoa (Kajaanissa, Sotkamossa ja Kuhmossa). Turpeen käyttö on

viimeisen neljän vuoden aikana laskenut jyrkästi. Puuenergian käyttö on puolestaan kokonaisuutena pysy-

nyt samalla tasolla.

Polttoaineiden käyttö jakaantuu Kainuussa hyvin epätasaisesti (kuva 5). Luonnollisesti polttoaineiden käyttö

on suurinta Kajaanissa, jossa käytetään 2/3 lämpölaitoksen ja -voimaloiden käyttämästä polttoaineesta.

Puupolttoaineita käytettiin Kuhmossa (Kuhmo Oy:n sivutuotteet), Suomussalmella (metsähake), Puolanka

(metsähake), Hyrynsalmi (sivutuote, metsähake) ja Paltamo (metsähake). Turve oli pääasiallisena polttoai-

neena Sotkamon laitoksilla ja Vaalassa. Kajaanissa Kainuun Voimalla puun osuus kokonaisuutena oli 74 %

polttoainejakaumasta (jossa metsähaketta 26 %) ja turpeen osuus 24 %.

Kuva 5. Kainuun aluelämpölaitokset ja polttoaineiden jakauma vuonna 2015.

Kuva 6. Puupolttoaineiden käyttö Kainuun voimalaitoksissa 2015 (GWh). Lähde: Luonnonvarakeskus


12

Aurinkoenergiaa hyödynnetään Kainuussa vähän. Käyttäjien määrä lisääntyy kuitenkin tasaisesti. Kainuussa

arvioidaan olevan noin 60 aurinkosähkön pientuottajaa, jotka on kytketty yleiseen sähköverkkoon. Saman

verran arvioidaan olevan aurinkosähköjärjestelmiä, jotka tuottavat sähköä vain omaan käyttöön ja joita ei

ole kytketty sähköverkkoon. Auringon säteilyteho on Kainuussa noin 800 kWh vuodessa, mikä on lähes sa-

maan luokkaa kuin Etelä-Suomessa.

Myös erilaiset lämpöpumppuratkaisut (kuten maalämpö-, ilmalämpöpumppu, poistolämpöpumput) yleisty-

vät Kainuussa. Lämpöpumppujen tuottama nettoenergian arvioidaan Kainuun maakunnassa olevan noin

108 GWh.

Suomi pyrkii muiden Eu-maiden tavoin lisäämään päästöttömän, uusiutuvan energian käyttöä siten, että

sen osuus 2020-luvulla nousee yli 50 prosenttiin. Tämä perustuu erityisesti bioenergian ja muun päästöt-

tömän uusiutuvien biopolttoaineiden tarjonnan lisäämiseen. Niin Suomessa kuin Kainuussakin sahojen sivu-

tuotteille ei ole riittävästi kysyntää ja purua ja kuorta kertyy sahojen varastoihin. Pitemmällä aikavälillä

biojalostamot voivat hyödyntää sivutuotteita, mutta lyhyemmällä aikavälillä ongelmalle tulisi löytää ratkai-

su.


13

3. TAVOITTEET

3.1 Metsäbiotalous

Kainuun alueellisen metsäohjelman 2016-2020 visio on ”Metsäbiotalous luo työtä, toimeentuloa ja hyvin-

vointia Kainuuseen ja on elinkeinorakenteen tukipilari”.

Kainuun metsäalan strategian linjaukset ja kehittämisen painotukset Kainuussa 2016-2020 ovat seuraavat:

Raaka-aineiden jalostus sivutuotteineen lisääntyy Kainuussa merkittävästi paikallisen jalostuksen li-

säämisellä sekä uusilla innovatiivisilla biotuotetehtailla ja biojalostamoilla.

Puun liikkeelle saaminen ja sitä myötä metsänhoidon tason kohottaminen.

Tarve kehittää ja panostaa luonto- ja ympäristöasioiden edistämistä elinkeinollisen toiminnan yh-

teistyöllä ja hyödyntämisellä.

Keskeisenä tavoitteena on saada teollisia investointeja Kainuuseen ja sitä kautta saada puu jalostettua maakunnassa. Tavoitteena on myös luoda tuloksellisia biotalouden toimintaympäristöjä (ekosysteemejä), joissa paikalliset yritykset, tutkimus- ja kehittämisorganisaatiot sekä julkisen hallinnon organisaatiot tekevät tiivistä yhteistyötä. Alueellisen metsäohjelman lisäksi Kainuun puuvarannon hyödyntämistä on linjattu Kainuun maakuntaoh-jelmassa ja biotalousstrategiassa. Yleisenä strategisena linjauksena on puun liikkeelle saaminen ja jalostus mahdollisimman pitkälle omassa maakunnassa. Kainuussa kärkihankkeeksi on noussut biotuotetehtaan saaminen maakuntaan. Tätä varten käynnistettiin selvitys, joka johti kehitysyhtiön (Kaicell Fibres Oy) perustamiseen. Yhtiön tarkoitus on etsiä kiinnostuneita yrityksiä ja järjestää investointirahoitusta. Toinen hanke, jolla on aluetaloudellista merkitystä laajemmin, on St1:n tuotannon laajentaminen viisinkertaiseksi. Biotuotetehdas ja St1:n kaavailema etanolitehtaan laajen-nus eivät kilpaile samasta raaka-aineesta. Metsävarannon hyödyntämisen ehtona on, että maakunnassa on riittävä tahtotila puun jalostustoiminnan käynnistämiseksi. Tahtotilan lisäksi menestystekijöitä ovat osaaminen, lopputuotteiden valmistuksen kan-nattavuus ja niiden kilpailukyky sekä prosessien ja lopputuotteiden ekologisuus. Edellä mainitut tekijät luo-vat pohjan kestävälle ja menestyvälle puuvarojen hyödyntämiselle Kainuussa. Biopolttoaineiden jalostus on saatava liikkeelle Kainuussa ja koko metsäsektori nähtävä kokonaisuutena, jossa prosessit ja yritykset tukevat toinen toistaan ja joissakin tapauksissa ovat riippuvaisia toisistaan. Toi-mintamalli tukee kiertotalouden periaatetta, jossa yrityksen sivutuote on seuraavan yrityksen raaka-aine. Tämä edellyttää laajasti koko metsäsektorin kehittämistä. Kun alan tutkimukseen panostetaan, syntyy ym-päristö, jossa yritysten on mahdollista syntyä, kasvaa ja kehittyä sekä luoda uusia innovaatioita toimialalle (kuva 7).


14

Kuva 7. Kainuun puuvarojen käytön asemointi. Biotaloudessa on Kainuussa suuret kasvutavoitteet, jotka ovat myös realisoitumassa. Erinomainen esimerk-ki bio- ja kiertotalouden ideoiden toteutumisesta Kainuussa on North European Biotech (NEB) yhtiön 40 miljoonan euron investointi Renforsin rantaan Kajaaniin tulevaan tuotantolaitokseen, joka tuottaa läheisel-tä sahalta saatavasta sahanpurusta liikenteen polttoaineena käytettävää bioetanolia. Tuotantoprosessin sivutuotteena syntyy ligniiniä, furfuraalia ja tärpättiä. Tuotantolaitoksen käyttöön otto alkaa kesällä 2016 ja se luo suoraan noin 40 työpaikkaa. St1 Biofuels Oy vastaa tehtaan teknologiasta ja operoinnista. Todennä-köisesti tuotantoa laajennetaan lisäinvestoinneilla: YVA menettelyssä on viisi kertaa nyt toteutuvaa tuotan-tolaitosta isomman teollisen laitoksen rakentaminen, joka olisi vähintään 80 milj. € teollinen investointi vuosille 2017 – 2018. Sahateollisuus on osa biotaloutta. Kainuussa on kaksi teollista sahalaitosta (Kajaaniwood Oy ja Kuhmo Oy). Niiden suora työllistävyys on 635 henkilötyövuotta ja välillinen työllisyysvaikutus 1430 henkilötyövuotta, vuosittainen liikevaihto noin 135 miljoonaa euroa. Kainuun sahateollisuus tavoittelee 50 % kasvua nykyises-tä vuoteen 2020 mennessä. Onnistuessaan 50 prosentin kasvu tuo 800 uutta työpaikkaa sekä 67 miljoonaa euroa lisää liikevaihtoa. Kuhmossa on Kainuun puutuoteteollisuuskeskittymä. Kantolan teollisuusalueella toimi vuonna 2015 12 yritystä, työpaikkoja oli 240 ja liikevaihto noin 100 miljoonaa euroa. Kantolan teollisuusalueella aloitti jou-lukuussa 2014 Oy CrossLam Kuhmo Ltd:n CLT-tehdas, joka työllistää suoraan 15 henkilöä. Vuonna 2016 Kantolan alueella aloitti Elementti-Sampo Oy, joka työllistää 50 työntekijää CLT-levyjen jalostuksessa ja varustelussa. Lisäksi Elementti Sampo kouluttaa parhaillaan 15 uutta työntekijää palvelukseensa. Näin vuo-den 2016 aikana Kantolan työpaikkamäärä nousee yli 250 työpaikkaan. Kantolan teollisuusalueelle tavoitel-laan liikevaihdon kaksinkertaistamista. Mikäli kehitys on tavoitteiden mukaista Kantolan teollisuusalueen liikevaihto kasvaa 170 -200 miljoonaan euroon ja 50-70 uutta työpaikkaa syntyy vuoteen 2020 mennessä. Kainuussa mekaaninen puunjalostus on merkittävää Kuhmossa ja Kajaanissa. Myös muilla paikkakunnilla on valmista infraa ja toimitiloja puualan yrityksille, esimerkkinä Suomussalmi. (www.suomussalmi.fi/puukes). Kainuuseen etsitään uudelle biotuotehdaskonseptille investointeja. Toiminnasta on päävastuussa vuoden 2016 alussa Kainuun liiton aloitteesta perustettu KaiCell Fibers Oy. Yhtiön tavoitteena on toteuttaa integroi-

http://www.suomussalmi.fi/puukes


15

tu biotuotetehdas Kainuuseen. Tavoitteena on saada investointipäätös vuoden 2018 loppuun mennessä ja käynnistää tehtaan rakentaminen vuosina 2019-2020. Investoinnin kokoluokka on noin 800 milj. €, inves-toinnin suorat aluetalousvaikutukset noin 270 työpaikkaa ja 119 milj. € sekä välilliset vaikutukset arviolta 1 350 työpaikkaa ja noin 67,5 milj. €. Sivuvirtojen hyödyntäminen on huomioitu Kainuun Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjel-man valmistelussa. Valmisteluhankkeeseen tulee vielä Paltamon biojalostamoa tukeva sivuvirrat osio. Sel-vityksen tekijänä on Martti Launonen, Hubconcepts Oy. Selvitys löytyy hankkeen erillisselvitysosiosta. Kainuun maakuntaohjelmassa 2014–2017 maakunnan elinkeinotoiminnan yhdeksi kehittämisen kärjeksi on valittu biotalous. Näin myös alan kehitystä Kainuussa seurataan. Suurin toimiala biotalouden sisällä on met-sä- ja puuklusteri, mikä näkyy biotalouden aiemmassa kehityksessä. UPMn paperitehtaan lopettamispäätös vuonna 2008 romahdutti nyt biotaloudeksi määriteltävän toimialan liikevaihdon ja henkilöstömäärän. Met-sä- ja puuklusteriin liittyy hyvin merkittävä biotalouden kehittämispotentiaali myös tulevaisuudessa.

Kuva 8. Biotalouden henkilöstömäärän ja liikevaihdon kehitys Kainuun maakunnassa.


3.2.1 Uusiutuvan energian käytön linjaukset ja käyttöpotentiaali Kainuussa uusiutuva energia ja sen kehittämistoimet ovat biotalouden keskiössä ja sen kasvupotentiaali on

merkittävä. Kainuun biotalousselvityksessä kasvupotentiaali uusiutuvan energian sektorille ilman metsä-

biopolttoaineen hankinnan vaikutusta on 128 miljoonaa euroa ja 80 uutta työpaikkaa.

Biotalousselvityksen työpajassa uusiutuva energia -teeman kehittämisen kärjiksi määritettiin metsäener-

gian logistiikka ja polttoaineen jalostus, Biometaanin tuotanto ja käyttö (ml. liikennekäyttö) sekä tekno-

logia- ja palveluyritysklusterin kehittäminen. Kainuussa on tunnistettu suuri joukko uusiutuvan energiaklus-

terin yrityksiä, joiden osalta tärkeää olisi aktivoida yritysten välinen yhteistyö.


16

Kuntasektori niin virkamiehineen kuin luottamushenkilöineen tulee ottaa vahvasti mukaan edistämään

energiatehokuutta ja uusiutuvan energian käyttöä. Tavoitteena tulee olla edelläkävijyys paikallisten uusiu-

tuvien biopolttoaineiden tuotannossa ja käytössä.

Orgaaniset ”jätteet” kuten puhdistamoliete ja erilliskerättävät biojäte tulee käsitellä Kainuussa tuottaen

lämpöä, sähköä ja liikenteen polttoainetta ja samalla huolehtia siitä, että ravinnehukkaa maakunnassa ei

synny. Nyt päätetty puhdistamolietteiden vienti pois maakunnasta ei tue siten biotalousstrategiaa.

Uusiutuvan energian tuotantoa ja käyttöä koskevat linjaukset on esitetty liitteessä 4.

Kainuussa on osaamista analyyttisen kemian ja teollisuuden mittausteknologian t&k –toiminnassa. Tätä

osaamista voidaan hyvin soveltaa myös uusiutuvan energian tuotantoprosesseihin.

Paikallisesti tuotettu metsähake on nykytilanteessa ensisijainen polttoaine, jonka tuotannon ja käytön alue-

talous- ja työllisyyshyödyt ovat merkittävät. Aluelämmityksen lisäksi merkittäviä puupolttoaineen käyttö-

kohteita on mm. kaivosteollisuudessa. Metsähakkeen taloudellistekninen tuotantopotentiaali on noin 1150

GWh (600 000 kiintokuutiota/v). Hankinnan lähteinä ovat nuorten metsien kunnostuskohteiden harven-

nuspuu sekä hakkuutähteet ja kannot. Kainuussa metsiin jää hakkuusäästöä vähintään 1,8 miljoonaa kiinto-

kuutiota kestävään hakkuusuunnitteeseen nähden, mistä määrästä 0,33 milj.m3 vuodessa voitaisiin käyttää

myös biopolttoaineena tai korkeampi arvoisen ns. toisen asteen biopolttoaineen raaka-aineena.

Puupilkkeillä on Kainuussa pitkät perinteet ja maakunnassa on paljon pilkeyrittäjiä. Ongelmana on, että

pilketuotanto ei ole riittävän ammattimaista toimintaa. Pilkkeestä voidaan kuitenkin tehdä kainuulainen

hyvälaatuinen vientituote, jota varten tarvitaan pilkeyrittäjien välistä yhteistyötä.

Kainuussa on runsaasti orgaanista raaka-ainetta (puhdistamolietteet, teollisuuden sivuvirrat, kiinteistöjen

eloperäiset jätteet, peltobiomassat), joka voidaan fermentoida biokaasuksi. Biokaasu voidaan käyttää läm-

mön ja sähkön tuotannossa tai jalostaa liikennemetaaniksi. Biokaasun tuottamiseksi on Kainuussa toteutet-

tu useita kehittämishankkeita. Kainuussa biokaasua tuotetaan kolmella maatilakokoluokan bioreaktorilla ja

maakuntaan on kertynyt osaamista alalle. Kainuuseen tarvitaan kuitenkin yksi isompi biokaasulaitos ja

mahdollisesti pari pienempää laitosta. Lietteet sisältävät runsaasti erilaisia maatalouskäyttöön sopivia ra-

vinteita. Näiden käyttö maakunnassa vähentää neitseellisten lannoitteiden käyttöä ja vahvistaa aluetalout-

ta. Biokaasua voidaan tuottaa puhdistamojen lietteistä, biojätteistä, maatalouden lannoista sekä peltobio-

massoista (taulukko 2). Teoreettinen biokaasupotentiaali Kainuussa on 126,6 GWh. Tämä biometaanipoten-

tiaali vastaisi energiasisällöltään Kainuussa käytetystä liikenteen polttoaineesta 16 % ja lämmitysöljystä

peräti 60 prosenttia.

Kajaanin Majasaarenkankaan kaatopaikalla pumpattiin kaatopaikkakaasua, josta pääosa meni ylijäämäpolt-

toon ja osa käytettiin hyväksi lämpöenergian tuotannossa. Majasaarenkankaan kaatopaikalla syntyy bio-

kaasua noin 700 kW:n teholla, josta otetaan omaan käyttöön pieni osa mm. kaatopaikan tilojen lämmityk-

seen. Myös entisellä UPM:n kaatopaikalla voitaisiin hyödyntää kaatopaikkakaasua.


17

Taulukko 2. Teoreettinen biometaalipotentiaali keskeisissä tuotemateriaaleissa. (Lähde: Aluekehityssäätiö)

Biometaanipotentiaali m

3 CH4/v

Energia GWh/v

Yhdyskuntalietteet 365641 3,7

Biojätteet 687500 6,9

Maatalouden lannat

- Naudat 3859318 38,6

- Hevoset 183168 1,8

Peltomassat - HVP -pellot

1)

3693 286 36,9

- Ruokohelpi2)

528703 5,3

- Arvio rehunurmen tuotantoalasta 10 %

3)

3346200 33,5

Yhtensä 12663816 126,6 1) HVP -pellot = hoidettu viljelemätön pelto (viherkesanto, suojakaista, luonnonhoitopelto nurmi. Pinta-ala 2900 ha.

2) Ruokohelven pinta-ala Kainuussa 398 ha

3) Rehunurmen kokonaispinta-ala Kainuussa 19 500 ha

3.2.2 Tuhkan hyödyntäminen Kiertotalouden periaatteisiin kuuluu lisätä mm. voimalaitoksilta tulevan tuhkan hyödyntämistä. Myös huoli metsien maaperän ravinteiden niukkenemisesta ja tiukentunut lainsäädäntö tuhkien kaatopaikkasijoittami-sesta ovat lisänneet kiinnostusta etsiä tuhkalle uusia hyötykäyttötapoja. Perinteisesti puhdasta puun tuhkaa on käytetty stabiloinnin jälkeen metsälannoitteena. Muita tuhkan hyö-tykäyttömahdollisuuksia ovat sen käyttö peltolannoitteena, betonin valmistuksessa ja maarakentamisessa. Tuhkan kemiallinen koostumus vaikuttaa luonnollisesti sen hyötykäyttömahdollisuuksiin. Tuhkan koostu-mukseen vaikuttaa voimalaitoksen käyttämät polttoaineet. Turvetuhka sisältää vähemmän ravinteita kuin puutuhka ja on samalla karkeampaa. Lisäksi turvetuhka rakeistuu puutuhkaa huonommin ja on näin ollen lannoiteominaisuuksiltaan puutuhkaa huonompaa. Voimalaitostuhkasta on mahdollista erottaa raskasmetalleja, jolloin sen käyttö esimerkiksi peltolannoituk-sessa on mahdollista. Samalla on kuitenkin huolehdittava siitä, että tuhkan ravinne- ja hivenainepitoisuus säilyy mahdollisimman korkeana. Tuhkan raskasmetallien erotustekniikkaa on tutkittu verrattain vähän. Erotustekniikkaan panostamalla tuhka, joka muutoin olisi kaatopaikalla käsiteltävä jäte, muuttuu ravinteek-si, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi peltolannoitteen ja muiden kasvualustojen komponenttina. Samoja ravintoaineita käytetään myös eläinten rehussa ja muissa ravintolisissä.

3.3. Yrityskyselyjen tiivistelmät

3.3.1 Kainuun metsä- ja puualan yritysten toimialakysely Kainuun Etu Oy teki yrityskyselyn metsä- ja puutoimialan yrityksiin Kainuussa. Kyselyn keskeisimpänä tar-koituksena oli saada yrittäjien näkemykset tulevaisuuden kehittämistarpeista metsä- ja puutoimialalle Kai-nuussa. Tällä kyselyllä haettiin linjauksia metsä- ja puutalouden kehittämisstrategiaan. Webropol -kysely postitettiin 112:lle metsä- ja puutoimialan yritykselle Kainuussa. Kyselyyn vastasi 19 yritystä.

Yrityskyselyyn vastanneiden yritysten mukaan metsäsektorilla on Kainuussa valtavasti käyttämätöntä po-tentiaalia, joka tulee realisoida puun Kainuussa tapahtuvaa jalostusta ja käyttöä lisäämällä ja Kainuusta vietävien puuta raaka-aineenaan käyttävien tuotteiden jalostusastetta nostamalla. Nämä tavoitteet eivät toteudu ilman uusia teollisia investointeja.


18

Keskeisiä tavoitteita on varmistaa puun liikkeelle saaminen, hankinnan logistiikan kehittäminen ja edesaut-taa investointien syntymistä puun hankintaketjuun ja jalostukseen. Tavoitteena on lisätä puun hyödyntä-mistä jalostamalla kainuulainen puu korkealuokkaiseksi vientituotteeksi. Puutuotealan yritysten tulisi pys-tyä kehittämään tuotteitaan ja toimintaansa niin, että niillä olisi mahdollisuuksia saada vientituotteilla ai-kaan suurempia volyymejä. Puumateriaalille on löydettävissä uusia kannattavia käyttösovelluksia ja kysyn-tää markkinoilla. Kainuun metsäklusterin keskeinen tavoite on myös saada syntymään uutta paikallista puunjalostusta, jonka ympärille voidaan luoda tutkimus- ja kehitysympäristö, jossa kasvuyritykset voivat kehittää tuotteitaan ja liiketoimintaansa. Esimerkkinä voisi mainita rakentamisen konseptien tuotteistaminen ja siihen liittyvän puunjalostuksen kehittäminen. Osaavan työvoiman saatavuus on suuri haaste yrityksille. Isot sahat, Kuhmo Oy ja Kajaaniwood Oy koulut-tavat tällä hetkellä henkilöstöään pitkälti oppisopimuskoulutuksena. Ala tarvitsee kipeästi uusia, nuoria osaajia. Koulutusvastuu on siirtynyt entistä enemmän yrityksille, koska puualan ja rakennusalan koulutus-paikkoja on vähennetty rajusti. Kaikki uudet ”superinvestoinnit” ovat pääomasijoituskohteita ja vaativat sijoittajatason viestintää. On teh-tävä selkeä viestintäsuunnitelma, miksi Kainuu on hyvä investointialue.

Toimialakyselyssä esiinnousseita toimenpidekokonaisuuksia:

Liiketoiminnan kehittämiseen liittyvät toimenpiteet

Investointeihin liittyvät toimenpiteet

Vientimarkkinaosaamisen kehittämiseen liittyvät toimenpiteet

Toimialan logistiikkaan liittyvät toimenpiteet Esiin nousseita kehitystarpeita: Kainuulaisten puutuoteyritysten vientimarkkinaosaamisen kehittäminen

Koulutushankkeita, joissa on osioita vientimarkkinaosaamiseen ja johtamisjärjestelmien kehittämi-seen ja käyttöönottoon.

Asiakastarpeiden ja muotoilun yhdistäminen palveluihin ja tuotekehitykseen

Luodaan yhteistyöfoorumi yritysten, oppilaitosten ja ammattilaisten välille ja räätälöityjen palvelui-den yhdistämiseksi.

Metsäbiotalouden uudet toimintamuodot

Markkinointi, tuotanto- ja logistiikka yhteistyömallin luominen ja käyttöönotto. Uudet yhteistoiminnan muodot ja käytänteet

Perinteisen puunjalostuksen rinnalle tai lisäksi tarvitaan uusia tuotekonsepteja. Maakunnan terminaaliverkoston kehittäminen

Kilpailukyvyn parantaminen koko toimintaketjussa ja kannattavan liiketoiminnan kasvu. Toimialan logistiikan kehittäminen

Tieverkoston ylläpitoon ja parantamispäätöksiin vaikuttaminen. Kyselyn tulokset, johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset esitetään liitteessä 1.

3.3.2 Uusiutuvan energia-alan yritysten kysely Kainuun metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman keskeisenä kohderyhmänä ovat yrityk-

set. Yritysten mielipiteet kartoitettiin uusiutuvan energian alalla toimiville yrityskyselyllä ja järjestämällä

niille työpaja. Yrityskyselyssä kartoitettiin myös laajemmin maakunnallisen kehittämisen painopisteitä ja

priorisoitiin esillä olleita kehittämistoimenpiteitä.


19

Webropol -kysely postitettiin 29 uusiutuvan energian toimialalla toimivalle yritykselle Kainuussa. Vastaus

saatiin 11 yritykseltä ja aineistoa täydennettiin haastatteluin niin, että 15 uusiutuvan energian alan yrityk-

sen mielipiteet saatiin selville.

Yrityksiltä tiedusteltiin, minkä tyyppiselle koulutukselle niillä olisi tarvetta. Noin 80 prosentille vastanneista

yrityksistä olisi tarve henkilökunnan kielitaidon ja markkinointi taitojen parantamiseen liittyvälle koulu-

tukselle. Yrityksillä näyttäisi näin olevan tarvetta laajentua markkinoita ja kansainvälistyä. Myös liike-

toiminnan kehittämiseen näyttäisi olevan tarvetta ja lisätä osaamista tältä osin. Mielellään koulutus tulisi

olla lyhytkestoista koulutusta. Luonnollisesti koulutustarpeet vaihtelivat yrityksittäin suuresti ja kyseeseen

tulee erikoiskoulutus, jolloin puhutaan vain muutamasta henkilöstä.

Bioetanolin valmistuksen aloittaminen Kainuussa lisää myös tämän alan koulutukselle tarvetta. Koulutus-

ohjelma tulee räätälöidä bioetanolin tuotantoprosessin tarpeisiin.

Uusiutuvan energian alalla toimiville yrityksiltä kysyttiin myös, minkälaisia kehitystarpeita niillä on. Noin

puolet yrityksistä mainitsi, että niillä olisi tarve kehittää yrityksen tuotantoympäristöä. Lähes puolella yri-

tyksiä oli tarve parantaa tuotannon ja tuotantotilojen energiatehokkuutta. Myös lämmitystapamuutoksille,

joilla korvattaisiin fossiilisia polttoaineita paikallisilla uusiutuvilla polttoaineilla, olisi tarve. Kaksi yritystä

haluaisi etsiä prosessin sivuvirroille hyötykäyttömahdollisuuksia ja jatkojalostusta biokemian tuotteiksi.

Yli kolmannes yrityksistä haluaisi keskustella kasvuohjelman valmistelijoiden kanssa liittyen uusiutuvan

energian käyttöön ja sen tehostamiseen. Yli puolella vastanneista yrityksistä oli yhteistyötä yliopiston tai

jonkin tutkimuslaitoksen kanssa.

Kyselyssä tiedusteltiin yrityksiltä millaisia yleisiä kehittämistoimia Kainuussa tarvittaisiin toimialan kehittä-

miseksi. Yrityksille osoitettiin lista, jossa oli mainittu alueellisessa metsäohjelmassa ja Kainuun biotalous-

strategiassa mainittuja kehittämistoimia, joita vastaajia pyydettiin arvioimaan yrityksen näkökulmasta. Tär-

keimpinä toimenpiteinä nähtiin Kainuun metsäbiomassan jalostus tulevaisuuden biopolttoaineiksi ja maa-

kunnan öljylaitosten muuttaminen uusiutuvalle, paikalliselle biopolttoaineelle. Energiapuun hankintalogis-

tiikan ja terminaaliverkoston kehittämistä pidettiin myös tärkeänä. Näin yrityksien kannalta keskeisiin kehit-

tämistarpeisiin on listattu alustavia hankeaihioita (ks. 4.3.3). Yritysyhteistyön aktivointi ja yliopistoyhteis-

työn merkitys arvioitiin myös tärkeäksi. Liitteessä 2 lisää yrityskyselyn ja työpajojen tuloksista.

3.3.3 Teolliset investoinnit Kainuussa Kainuun metsäbiotaloudelle asetettujen työpaikkatavoitteiden täyttämiseksi Kainuuseen tarvitaan uusia

investointeja. Seuraavassa on esitetty keskeisimmät investointimahdollisuudet ja toimenpiteet investoin-

tien varmistamiseksi.

Turvataan uusien metsäbiotalouden investointien kuten ST1:n, Cross-Lam Oy:n ja Elementti Sampo Oy:n tuotannon kasvu.

Vahvistetaan Kainuun sahojen toimintaedellytyksiä.

Kuhmon Kantolan puuteollisuusalueen kehittäminen.

Luodaan toteutuvien investointien yhteyteen toimivat biotalouden ekosysteemit, joissa toimii alu-een yrityksiä, tutkimus- ja kehittämisorganisaatioita sekä julkisen hallinnon organisaatioita tiiviissä yhteistyössä. Tämä ekosysteemi vahvistaa ja monipuolistaa teollisen symbioosin periaatteiden to-teutumista: teollisen tuotannon sivuvirrat käytetään toisen tuotannon raaka-aineina ja niille inno-


20

voidaan uusia käyttömuotoja (tuotteita). Kainuun Edun tehtävänä on luoda yritysrypäs liiketoimin-nan ympärille.

Pyrolyysiöljyn tuotanto Renforsin rannassa.

Vahvistetaan toimenpiteitä biotuotetehtaan saamiseksi Kainuuseen.

Laaditaan metsäbiotalouden investointien saamisen tueksi markkinointimateriaali Kainuusta met-säbiotalouden teollisena toimintaympäristönä.

Biotalouden innovaatiotoiminta tuottaa jatkuvasti uusia innovaatioita ja tuotteita. Kainuuta pitää markki-

noida erinomaisena teollisena toimintaympäristönä, jossa uusia teollisia investointeja ja tuotantolaitoksia

voidaan käynnistää.

3.3.4 Määrälliset tavoitteet Kainuun metsien 4,8 milj.m3 vuotuisen hakkuusuunnitteen toteutuessa puunhankintaan ja metsien hoitoon

syntyy 1000 uutta työpaikkaa. Tämä lisää puunmyyntituloja 80 milj.€/v. Kerrannaisvaikutukset ovat saman-

suuruiset. Kainuun metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman tavoitteet on esitetty taulu-

kossa 3.

Taulukko 3. Kainuun metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman tavoitteet.

Mittari Vuosi 2014 Vuosi 2020 Kasvu-%

Hakkuumäärä, miljoonaa m3/v 3,2 4,8 50

Työpaikkoja, htv 1400 2700 93

Metsä ja puu - liikevaihto 160 750 370

Jalostuslaitoksia, kpl 0 3

Biokaasulaitoksia 3 6 100

Tuulisähkön tuotanto, GWh/v 0 300

Lämmitysöljyn käyttö, GWh 209 50 -76

Uusituvan energian käyttöaste, % 65 80 23

Rakentaminen, liikevaihto, milj € Rakentaminen, työllistävyys, htv

43 320

61 420

42 31


21

4. TOIMENPITEET

Kasvuohjelman toteuttamiseksi tarvitaan kaikkien teemojen yhteisenä hankkeena: Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman koordinaatio 2017-2020 Laaditun Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman täytäntöönpano (hankkeistus, seuranta ja päivittäminen) toteutetaan käynnistettävällä koordinaatiohankkeella. Tähän varataan noin yhden henki-lötyövuoden työpanos. Tarkoituksena on varmistaa ohjelmassa todettujen toimenpiteiden ja hankeaihioi-den käynnistyminen valituissa kolmessa teemassa sekä varmistaa näin asetettujen tavoitteiden saavutta-minen. Yleinen tarkoitus on vahvistaa yhteistyötä eri teemojen sisällä ja teemojen välillä. Koordinaatio-hankkeen kautta vahvistetaan edelleen toimijoiden välistä yhteistyötä Kainuussa. Koordinaatiopanos voidaan sisällyttää soveltuvin osin myös työpakettina kuhunkin teemaan liittyvien kehit-tämishankkeiden sisään. Kokonaisuutena koordinaatiotyöpanos on noin 145 000 euroa/v.

4.1 Biomassan tuotanto

Biomassan tuotannon kehittämistarpeita on hankkeistettu osin Kainuun metsäohjelman 2016-2020 sekä maakunnallisten strategioiden pohjalta. Teemasta on pidetty työpajoja, tehty yritystapaamisia ja kyselyitä sekä käsitelty mm. Kainuun metsäneuvostossa, Metsäklusteriryhmässä sekä hankkeen ohjausryhmässä. Biotaloudessa kaikki liittyy kaikkeen ja siten se on nähtävä kokonaisuutena. Metsän kasvatus ja puun tuot-tamisen kannattavuus ovat suoraan riippuvaisia puusta ja sen sivutuotteista saatavien tuotteiden kysynnäs-tä ja maksukyvystä. Tämän vuoksi on tärkeää saada vajaakäytössä olevalle puulle kysyntää ja paikallista jalostusta arvokkaammiksi vientituotteiksi. Tätä myötä metsänomistajien kiinnostus omien metsien hoitoon ja hyödyntämiseen kasvaa. Tämä asia on korostunut myös biomassan tuotantoon liittyvien toimenpiteiden ja hankeaihioiden laadinnassa. Kainuussa nähdään metsäbiotalouden mahdollisuuksia saadun hyvin avattua osallistuneiden henkilöiden keskuudessa, mutta kattava asiain ja toimenpiteiden toteuttaminen ja siihen liittyvä imagon luominen näh-tiin tärkeäksi edellyttäen siten kaikkien toimijoiden vahvaa panostusta ja sitoutumista.

4.1.1 Meneillään olevat hankkeet:

Kainuun metsätilat kasvuun koulutushanke

Toteutusaika: 6/2016 – 2017

Hallinnoija: Suomen metsäkeskus

Budjetti: 160 000€

Hankkeessa koulutetaan Kainuun metsänomistajia metsän omistukseen liittyvissä asioissa ja annetaan tila-kohtaista neuvontaa. Hankkeessa koulutetaan myös eri organisaatioiden toimihenkilöitä metsänomistajien neuvonnan toteuttamiseen. Koulutuksen aihepiirejä ovat:

Sukupolven vaihdoksen toteuttaminen Kuolinpesien omistusjärjestelyt Yhteismetsän perustaminen, siihen liittyminen, yhteismetsän toiminnan kehittäminen Yritysmäinen metsänomistus ja metsäsijoittaminen Metsäverotus Metsäopintomatkojen, yrityskäyntien ja messumatkojen järjestäminen Energiapuun korjuu


22

Pohjoisen puun tiet -selvityshanke

Toteutusaika: 9/2016 – 6/2017

Toimenpidealue: P-Pohjanmaa, Lappi, Kainuu

Budjetti: 100 000 €, josta Kainuun osuus 27 000 euroa


Hankkeen tavoitteena on tuottaa puun kuljetusten tehostamiseksi esitys Pohjois-Suomen tiestön kehittä-

mistoimenpiteistä ja terminaaliverkostosta sekä toimijoiden osallistumisesta esitettäviin toimenpiteisiin.

Tiestön osalta käsitellään yksityis- ja metsäteitä sekä kuntien ja valtion ylläpitämiä paikallisteitä. Tienvarsi-

varastojen lisäksi hankkeessa selvitetään rautatiekuormauspaikkojen verkostoa.

Osin tämän selvityksen pohjalta hankkeistetaan tarvittavat jatkotoimet.

4.1.2 Uudet hankeaihiot:

Yksityistiet kuntoon 7/2017 - 2019 Budjetti: 400 000€ Hallinnoija: Suomen metsäkeskus Kumppanit: Kainuun Liitto, kunnat, Liikennevirasto/ELY-keskus, Maanmittaustoimisto, metsäyhtiöt, tieisän-nöitsijät, metsäpalveluyritykset, maanrakennusurakoitsijat, laitevalmistajat, sähköjakeluyhtiöt ja meijerit ym. Hankkeen päätavoitteina on parantaa hyväkuntoisten yksityisteiden osuutta. Yksityistiet ovat maaseudun elinvoimaisuuden kannalta tärkeitä ja niistä ovat riippuvaisia niin asuminen, maatalous, metsätalous, ener-gia, matkailu kuin virkistyskäyttö. Monen yksityistien osalta tien kunto on rappeutunut nopeasti, sillä niissä ei ole toimivia hoitokuntia, jotka vastaisivat teiden kunnossapitämisestä ja maksujen perimisestä osakkailta. 1) Hankkeessa aktivoidaan tiekuntia järjestäytymään toimiviksi. Infotilaisuuksissa tiedotetaan tiekuntien osakkaita seuraavissa asioissa: tien perusparantaminen, tien kunnossapito, yksityistielaki, yksityisteiden rahoitusmahdollisuudet, kokoustekniikka ja säädökset, hankintalaki ja kirjanpito. 2)Parannetaan tiekuntien toimielinten jäsenten edellytyksiä ylläpitää tiekunnan toimintaa ja kilpailuttaa tien kunnossapito- ja perusparannustyöt sekä perusparannuksen suunnittelu. 3)Lisäksi hankkeella edistetään tiekuntien verkostoitumista ja muodostetaan yhteenliittymiä esim. kylit-täin/aurauspiireittäin tavoitteena kunnossapitokustannusten aleneminen. 4)Lisätään tiekuntien ja maanomistajien tietoisuutta tieisännöintipalveluista ja palveluiden tarjoajista sekä kehitetään tieisännöintiä ja sen toimintamahdollisuuksia. 5)Vertaillaan erilaisten yksityisteiden tienrakennustekniikoiden ja –menetelmien sekä kunnossapito-tekniikoiden kustannuksia ja toimivuutta eri olosuhteissa. 6)Osallistutaan valtakunnallisen yksityistietietokannan rakentamiseen. Tietoa, laadittua ohjeistusta, mene-telmäkuvausta ja käytännön toteutusta käytetään ”tieinfran” parantamiseksi osana elinkeinotoiminnan edistämistä. Valtakunnallisen yksityistiepalvelutietokannan aikaansaamiseksi tavoitteena on tehdä ja päivit-tää Kainuun alueellinen tiestön yksityistiekartoitus.

Ympäristöyrittäjyys

Toteutusaikataulu: 2017-2018

Budjetti:

Kumppanit: Kainuun Nuotta ry, Suomen metsäkeskus, metsäalan toimijat, TE-keskus

Esikotoutuksen kautta etsitään mahdollisuuksia maahanmuuttajien ja kantaväestön kouluttautumiseen

työllistymiseen metsä ja ympäristöalan töihin. Tekeminen alkaa risuista, mutta taidon karttuessa on mah-

dollisuus jatkaa vaativampiin tehtäviin ja yrittäjäksi.


23

Kainuun Yhteismetsähanke Toteutusaikataulu: 2017-2018 Budjetti: 250 000€ Hallinnoija: Suomen metsäkeskus Kumppanit: Maanmittauslaitos, yksityismetsätalouden organisaatiot, metsäteollisuus, kunnat, seurakunnat, pankit, jne. Metsätalouden piirissä kannetaan huolta metsänomistuksen pirstoutumisesta ja metsänomistajakunnassa tapahtuvan muutoksen mukanaan tuomasta tilanteesta, jossa metsät uhkaavat jäädä hoitamatta. Erityisesti järjestäytymättömien, passiivisiksi jääneiden kuolinpesien ja yhtymien merkitys on suuri; kuolinpesien ja yhtymien hallussa arvioidaan olevan yli 30 prosenttia Kainuun alueen metsäpinta-alasta. Hankkeen tavoitteena on käynnistää selvitystyö metsänomistajien ja yhteisöjen kiinnostuksesta liittyä pe-rustettavaan ja kaikille avoimeen ”Kainuun yhteiseen yhteismetsään”. Hankkeessa selvitetään erilaiset vaih-toehdot yhteismetsän perustamiselle sekä uusien osakkaiden liittyminen jo olemassa oleviin yhteismetsiin. Hankkeen aikana tiedotetaan metsänomistajille, kunnille, yhteisöille ja metsäalan toimijoille yhteismetsän mahdollisuuksista. Hankkeessa edistetään uusien ja olemassa olevien yhteismetsien yhteistyötä neuvotte-lupäivien ja tutustumisretkien avulla. Hankkeessa kootaan raportti käytännön toiminnan yhteydessä havai-tuista kehittämistarpeista ja hyvistä käytännöistä. Järjestetään seminaareja ja tiedotustilaisuuksia asiasta. Hankkeen tavoitteena on käynnistää ainakin yhden uuden kaikille avoimen yhteismetsän perustamispro-sessi Kainuun alueella. Hankkeen aikana aktivoidaan olemassa olevia yhteismetsiä laajentamaan osakaskun-taansa alueen edellytykset huomioiden. Lisäksi selvitetään kiinnostus ns. sijoitusyhteismetsän perustami-seen Kainuuseen uudenmallisena sijoitusmuotona. Hankkeen kohderyhmä on kainuulaiset metsänomistajat ja yhteismetsien osakkaat, metsäalan ammattilai-set, kuntien ja metsää omistavien yhteisöjen virkamiehet ja luottamushenkilöt sekä metsään sijoittavat.

Puunkorjuun teknologia, kainuulaisen potentiaalin tehokkaan ja kestävän hyödyntämisen erityispiirteet ja laatulogistiikka Toteutusaika: 2018-2019 Kustannusarvio: 260 000€ Hallinnoija: Luke Kumppanit: Metsäkeskus, metsäyhtiöt, sahat, puunkorjuu-urakoitsijat, mhy:t. Kainuun metsä- ja biotalousstrategioissa pyritään huomattavaan lisäykseen puunkäytössä. Teknis-talou-dellisesta potentiaalista huomattava osa on kasvatusmetsissä. Korjuumäärien kasvattaminen tarkoittaa samalla siirtymistä yhä hankalammille korjuukohteille ja kauemmas käyttöpaikoista, mikä puolestaan nos-taa raaka-aineen korjuukustannuksia ja lopulta käyttöpaikkahintaa. Keskeisenä tavoitteena

Kainuulaisen korjuupotentiaalin hyödyntämisen erityispiirteet; raaka-ainepohja, teknologia, loppu-käyttö

Laatulogistiikka; oikea-aikainen raaka-aineiden korjuu ja jakeiden erottelu; täsmätoimitukset

Toimintaympäristön simuloinnit ja optimointi

Skenaariot eri vaihtoehdoille: jalostus omassa maakunnassa / vienti maakunnan ulkopuolelle Metsätalouden sivutuotteiden hyödyntäminen uudeksi liiketoiminnaksi/ Kuoreen, koivuun ja metsähakkeeseen perustuva tuotteistus ja uusi liiketoiminta Budjetti: 180 000€ Totetustusaika: 2018-2019 Hallinnoija: Kainuun Etu Oy/Suomen metsäkeskus Kumppanit: Metsäkeskus, Kajaanin yliopistokeskus, puunjalostusyritykset, ym. Hankkeen päätavoitteena on löytää uusia käyttökohteita Kainuussa vajaakäytössä olevalle kuorelle, koivul-le, hakkuutähteelle ja hakkeelle ja sitä kautta lisätä metsätalouden kannattavuutta. Hankkeen avulla luo-daan mahdollisuuksia uudelle yritystoiminnalle. Hankkeessa suoritettavien toimenpiteiden avulla:


24

Löydetään uusia puun kuoreen, koivuun, hakkuutähteeseen ja/tai hakkeeseen pohjautuvia tuottei-ta

Luodaan liiketoimintamalleja ja hankintaketjumalleja, joita hyödyntämällä voidaan käynnistää uutta metsään perustuvaa liiketoimintaa

Suoritetaan tuoteideoihin liittyvä teknis-taloudellinen arviointi tuotelaadun, koostumuksen ja ta-loudellisen kannattavuuden ja toteutettavuuden näkökulmasta

Näin toimien, pitkäaikaistavoitteina on

Nostaa metsätalouden taloudellista kannattavuutta

Edistää uusien elinkeinojen syntymistä biotalouden ympärille

Kehittää yritysten osaamista, kilpailukykyä ja kannattavuutta sekä tuotteiden jatkojalostusta Toteutus:

Selvitetään raaka-aineen alueellinen saatavuus, esijalostusmahdollisuudet, esikäsittelyn tarve, po-tentiaalisten loppukäyttäjien tarpeet, jo olemassa olevat muuhun kuin energiakäyttöön perustuvat tuotteet ja tuotantomenetelmät.

Avataan toiminta- ja tuotemahdollisuuksia arvoketjussa metsä -> jalostettu tuote.

Tiedotus-/koulutustilaisuudet, ideapaja.

Valitaan työstettävät tuotevaihtoehdot yhdessä alkutuottajien, muiden yrittäjien ja kehittäjien kanssa.

Järjestetään Puun sivutuotteiden uudet mahdollisuudet – koulutustilaisuuksia, joissa kerrotaan, millä edellytyksillä metsähaketta ja -tähdettä kannattaa jalostaa.

Liiketoimintamallit

Ideapajan perusteella luodaan erilaisia toteutusskenaariota, joissa arvioidaan ideoiden toimivuus, kannattavuus ja teknis-taloudellinen suorituskyky.

Luodaan liiketoimintamalleja, jotka mahdollistavat puusivutuotteiden/metsähakkeen/-tähteen ym-pärille muodostuvan uuden yritystoiminnan aloittamisen.

SolidsControl – Metsätalouden kiintoaineshuuhtoumien mittausteknologia ja hallinta Toteutusaika: 6/2017 - 2019 Budjetti: 428 000 € Toteuttajat: Luonnonvarakeskus (Koordinaattori), Oulun yliopiston Mittaustekniikan yksikkö, Suomen Met-säkeskus, KAMK/Measurepolis Muut partnerit: Metsähallitus, Teknologiayritykset Rahoitus: EAKR / Maaseuturahasto + organisaatioiden omarahoitus + yritykset Projektin keskeisenä tavoitteena on kehittää luotettava ja kustannustehokas mobiilimittausasema, joka mahdollistaa jatkuvatoimiseen ja laajamittaiseen online-seurannan usean mittausparametrin osalta (mm. kiintoaines, virtaus). Projektissa kehitettävä mobiilimittausasema mahdollistaa kiintoaineshuuhtoumien mittaamisen myös pienissä ja lyhytkestoisissa kohteissa, sillä mittausasema on aiempaan teknologiaan ver-rattuna helpommin siirrettävissä paikasta toiseen ja kustannuksiltaan edullisempi. Tavoitteena on kehittää mittausasema, joka voidaan ottaa helposti käyttöön useissa erityyppisissä kohteissa, minkä avulla voidaan ympäristön tilan seurantaa tehostaa ja laajentaa huomattavasti nykyisestä velvoiteperusteisesta toiminnas-ta kohti jatkuvaa automaattista ja laajamittaista mittaus- ja seurantaverkostoa. Projektissa tehdään yhteistyötä ja hyödynnetään jo käynnissä olevien metsätalouden vesistökuormitukseen liittyvien projektien tuottamaa tietoa ja toimenpiteitä (mm. Metsätalouden vesistökuormituksen seuranta-verkko -hanke, FreshHabit Life IP -hanke). Yhteistyön avulla mittauslaiteteknologian kehittämisen, tutki-muksen ja käytännön metsätalouden välille luodaan yhteys, jolla voidaan todentaa mm. ojituskäytäntöjen ja rakenteiden toimivuus ja toisaalta mahdollistaa laitteen testaus todellisissa olosuhteissa. Mittauslaiteteknologian kehittämisen ohella projektissa testataan ja kehitetään ohjeistusta ja käytäntöjä mittausmenetelmän käyttöönoton edistämiseksi metsänuudistamisen ja kunnostusojituksen kohteilla. Kes-keisenä tavoitteena on luoda edellytykset käytännön toimijoiden omavalvonnalle. Koska mittausmenetel-män avulla voidaan tuottaa tietoa toiminnan aiheuttamasta kuormituksesta työmaatasolla lähes reaaliajas-


25

sa, menetelmä mahdollistaa kunnostusojitusten ja maanmuokkausten laadun parantamisen työmailla. Me-netelmän avulla voidaan lisäksi arvioida erityyppisten ja mahdollisimman luonnonmukaisten vesiensuojelu-rakenteiden toimivuus ja riittävyys suhteessa vesiensuojelulle asetettuihin tavoitteisiin.

Liito-orava-life

Toteutusaika: 2017-2019

Yhteishanke P-Pohjanmaa, Lappi, Kainuu

Rahoitus: Life-ohjelma


Kumppanit: Ely:t, Metsähallitus, metsänomistajat

Toimenpide: Liito-oravan elinympäristöjen turvaaminen ja metsänkäsittelytoimenpiteiden yhteensovitta-

minen ja kehittäminen.

Nuorten metsäyrittäjyys - Taimikon varhaishoidosta alku yrittäjyydelle


Kustannusarvio 360 000€

Hallinnoija: Suomen 4H-liitto Pohjois-Pohjanmaa - Kainuu

Kumppanit: Kainuun 4H-yhdistykset, Kainuun alueellisen metsäohjelman toteuttajatahot.

Tavoitteina: Osaamisen kehittäminen, koulutus, imagon parantaminen, osaajien saatavuuden turvaaminen,

nuorten aktivointi.

Hankkeessa työllistetään nuoria taimikon varhaishoidon töihin ja metsän viljelyyn joko 4H-yhdistysten työ-

palvelun työntekijöinä tai 4H-yrittäjinä. Uudistetaan 4H-järjestön ja metsäalan toimijoiden yhdessä kehit-

tämää Metsissä mahdollisuus -mallia ja metsätiimien toimintaa siten, että paikkakunnilla toimivissa verkos-

toissa oleva metsäalan asiantuntemus ovat saatavilla metsätalouteen liittyvään nuorten työllistämisen ja

nuorten 4H-yrittäjien tarpeisiin. Rakennetaan yhdessä sähköisiä markkinapaikkoja. Nuorten kanssa työs-

kentelevien yritysohjaajien ja -kouluttajien tietämystä metsäalasta ja metsään liittyvistä työ- ja yritysmah-

dollisuuksista / -tarpeista lisätään.

Kainuusta biojalostuksen klusteri Toteutusaika: 2017-2020 Hallinnoija: Kainuun liitto Kumppanit: Kainuun biotalouden toimijat, Metsäklusteriryhmä Toimenpide: Imagon rakentaminen ja osaamisen kehittäminen Toimenpiteet:

Tutkimusresurssien kohdentaminen Kainuuseen Imagon rakentaminen: Kainuu mallimaakunnaksi

Lougan/logo: Kainuu – biojalostuksen mallimaakunta? EkoKainuu? MetsäEkoKainuu? BioKainuu? MetsäBioKainuu?

viestintä

yhteistyö


26

Metsästä moniosaajaksi


Budjetti: 320 000€


Kumppanit: Metsäalan osaajat

Metsäalalla tapahtuneen ja yhä jatkuvan rakennemuutoksen seurauksena metsäalan organisaatiot ovat

vähentäneet palkkalistoilla olevan metsurityövoiman käyttöä. Metsätöiden toteutusta on ulkoistettu met-

säpalveluyrityksille. Samaan aikaan metsänomistajakunta kaupungistuu ja keski-ikä nousee. Näin ollen met-

sänomistajien oma työpanos metsien hoidossa vähenee koko ajan. Metsänhoidon taso laskee ja hoitorästit

kasvavat. Kainuun yksityismetsien metsänhoitotarve on kaksinkertainen nykyiseen verrattuna. Lisäksi

puunkorjuuseen tarvitaan osaajia. Kainuun metsäohjelman tavoitteisiin pääsemiseksi tarvitaan 1000 uutta

työntekijää. Uutta työvoimaa ja metsäpalveluyrittäjiä tarvitaan lisää ja jo olemassa olevien yritysten vahvis-

tumista tarvitaan koneellistamisen ohella. Metsissä riittää työtä, tekijöitä puuttuu.

Metsäpalvelumarkkinoiden uudistuessa ja metsäbiotalouden kasvaessa on tärkeätä huolehtia metsäpalve-

lujen saatavuudesta. Metsäalalla on uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja metsäpalvelumarkkinoilla on tilaa

sekä uusille metsäpalveluyrityksille että olemassa olevien yritysten kasvulle.

Hankkeen tavoitteena on osaavan työvoiman saaminen, metsäpalveluyrittäjyyden lisääminen, osaamisen

kehittäminen, asiakaslähtöisen palvelukehityksen vauhdittaminen ja monipuolistaminen. Toimenpiteenä on

myös metsäpalveluyritysten tunnettuuden, näkyvyyden ja verkostoitumisen lisääminen sekä yrittäjämäinen

metsien hoidon lisääminen.

Tietotekniikka metsään



Kumppanit: Metsätoimijat, mobiili ja paikkatieto-osaajat, metsänomistajat

Metsänomistajien aktivointi ja tietoisuuden lisääminen metsien kaikista eri mahdollisuuksista sähköisin

apuvälinen. Digitalisaation kautta tiedon kehittäminen ja hyödyntäminen: paikkatieto, mobiili, netti.

Energiapuun hankinnan tehostaminen


Hallinnoija: Energiatoimija

Kumppanit: Suomen metsäkeskus, energia-alan toimijat

Metsähakkeen käytölle on odotettavissa käytön kasvua eteenkin Kainuun ulkopuolisissa kohteissa. Lähi-

maakuntien suurissa voimalaitoksissa arvioitiin olevan noin neljän terawattitunnin käyttömahdollisuus met-

sähakkeelle. Myös HELEN pääkaupunkiseudulla on päättänyt lisätä biopohjaisten polttoaineiden käyttöä.

Kainuuseen tarvitaan metsäenergian hankinnan tehostamiseksi joko ainespuun hankinnan yhteyteen sovel-

tuvin osin integroitu terminaaliverkosto tai mahdollisesti uuden tyyppinen hankintamenetelmä, jossa koko

puubiomassa toimitetaan lajittelulaitokseen eri jakeiden erottelemiseksi massa- ja energiateollisuudelle.

Hankintamenetelmän viime kädessä sanelee se, millaista biojalostusta Kainuuseen on syntymässä. Kehitys-

askelia ainespuuverkoston kehittämiseksi Kainuussa on tehty, mutta energiapuun hankinnan logistiikkaa ei

maakunnassa ole vielä tehty. Toimivalla energiapuun hankintalogistiikalla metsäbiopolttoaineen hankintaa

voidaan huomattavasti tehostaa ja samalla laskea hankintakustannusta.


27

Metsästyksen tuotteistus

Toteutusaika: 2018-2020 Hallinnoija: Kainuun Etu oy Budjetti: 300 000 € Kumppanit: Suomen Riistakeskus, Riistanhoitoyhdistykset, maanomistajat, Suomen metsäkeskus, luonto-matkailuyritykset. Hankkeella selvitetään metsästysmatkailun kehittymismahdollisuuksia maaseudun elinkeinona ja pienten paikallisyhteisöjen elinvoimaisuuden edistäjänä Kainuussa. Keskeisimpiä kysymyksiä on selvittää metsäs-tysmatkailun kehittymisen edellytykset ja tuotteistusmahdollisuudet. Selvityshankkeen pohjalta laaditaan ja toteutetaan Metsästystuotteistus-/kehittämishanke yhdessä maanomistajien ja yritysten kanssa. Avainsa-nat: riista, metsästys, luonto, matkailu, luontoelämys, riistaruoka.

4.2 Metsäekosysteemipalvelut

Metsäekosysteemipalveluihin kuuluvat tuotanto-, ylläpito-, säätely- ja kulttuuripalvelut. Ekosysteemipalve-luita on käsitelty liiketoimintaa luovina palveluina, joille on kysyntää, osalle jopa vientikysyntää. Hanketoi-minnalle tyypillisesti osa hankeaihioista on sovitettava yhteen muiden alueiden ja valtakunnallisten hank-keiden kanssa. Uusia toimintamalleja, kilpailukykyä ja osaamista haetaan yhteistoiminnasta uusien kump-paneiden kanssa. Ylläpito- ja säätelypalvelut perustuvat hyvin toimiviin ekosysteemeihin. Luonnonprosessit pystyvät muun muassa puhdistamaan vettä varastoimaan hiiltä tuottamaan ja tuottamaan terveysvaikutteisia molekyylejä ja kokemuksia. Luonnonprosessit otetaan kannattavasti osaksi taloudellisia prosesseja. Tärkeitä näkökulmia ovat biotalouden hyväksyttävyys ja vahvojen brändien luominen. Pohjana hankeluonnosten valmisteluun ovat olleet aihealueen strategiat ja lukuisat asiantuntijakeskustelut osallistujina muun muassa Kerttu Härkönen ja Ilkka Immonen Metsähallituksesta, Vesa Hyyryläinen Kainuun luonnonsuojelupiiristä, Jarkko Räty Oulun yliopistosta ja Simo Moisio Arktisista Aromeista.

Hankeaihiot Vetovoimainen ympäristö asukkaille, matkailijoille ja elinkeinotoiminnalle Kaunis metsämaisema on tervetulotoivotus ja käyntikortti vierailijoille ja matkailijoille. Se on miellyttävä elinympäristö paikallisille asukkaille. Maisemaa voi arvottaa kertomalla kohteen kauneus ja toimivuus koki-joiden lukumäärällä. Vetovoimatekijät ja arvokkaat kohteet on inventoitava. Perustana ovat Kainuun kulttuurikohteet, luonto-kohteet ja matkailun painopistealueet sekä Luonnonvarakeskuksen analyysit Kainuun arvokkaista maise-mista. Maisemakohteista valitaan joukko erilaisia kohteita kunnostettavaksi referenssikohteiksi. Kunnostus tar-koittaa kohteiden ominaispiirteiden esille tuomista, vesakoiden raivausta, näkemäalueita. Kohteet voivat olla pieniä alueita tai pitkiä tienvarsikohteita. Kustakin kohteesta selvitetään ja kuvataan sen ominaispiir-teet ja kunnostuksen tavoitteet. Yhteistyötä ja synergiaetuja haetaan uusista yhteistyökuvioista esimerkiksi tien pientareiden hoitajien ja hirvinäkemäalueiden raivaajien kanssa. Maiseman ylläpidosta luodaan maisemapalvelu elinkeinoksi tai sivuelinkeinoksi yhdessä maanomistajien kanssa. Kysyntä, tarjonta ja maksuhalukkuus selvitetään hank-keessa. Referenssikohteiden toteutuksen jälkeen kerätään kohteilta kokijoiden palaute. Saadun opin ja kokemuksen ja opin mukaan toimintaa laajennetaan uusiin kohteisiin. Toteutusaika: 2018-2020 Kumppanit: Metsäkeskus, Metsähallitus, Arktiset Aromit, ympäristö/kansalaisjärjestöt


28

Luonnontuotteiden keräily, jalostus ja kauppa Puhtailla luonnontuotteilla on kasvava kansainvälinen kysyntä. Terveellisyyden arvostus lisääntyy sekin kansainvälisesti. Luonnontuotteet ja luonnontuotepalvelut, brändätyiksi tuotteiksi jalostettuna, ovat Kai-nuun luontainen mahdollisuus, vahvuus. Luonnontuotteisiin kuuluvat marjat, sienet, kasvit ja yrtit suoraan luonnosta tai kasvatettuna. Kalastus ja metsästys, kalat ja riista, kuuluvat myös luonnontuotteiden ja -palveluiden piiriin. Luonnonvaratieto, luonnontuotteiden esiintyminen, keräysalueet ja keräysmahdollisuudet ovat elinkeino-toiminnan perusta. Tieto luonnontuotteista ja kasvupaikoista, luomukeräysalueista, vuotuisista satoennus-teista on elinkeinotoiminnan perusta. Näitä tietoja on osin kerätty, mutta kokonaisuutta ei ole systemati-soitu ja standardoitu. Käyttämättömiä mahdollisuuksia on ajantasaisuudessa, paikka tietojen hallinnassa ja digitaalisuudessa. Vaikka asiasta on päällekkäisiä hankeaikomuksia, koordinaatio ja yhteisten toimintamallien luonti on tar-peellista. Luonnontuotteiden alalla tarvitaan yhteisten käytäntöjen luomista lisäarvon tuottamiseksi ja viennin tuke-miseksi. Kainuu voi toimia alueena, jossa kehitetään valtakunnallisesti skaalattava toimintamalli. Toteutusaika: 2017-2018 Kumppanit: Arktiset Aromit, Luke, 4H, Itä-Suomen yliopisto, Metsäkeskus Luonnontuotteiden terveysvaikutukset ja väittämät Superfood tulee näyttää toteen. Luonnontuotteiden koostumus, vaikuttavien aineiden määrittämien ja niiden vaikutukset on selvitettävä. Luonnontuotteiden laatuselosteet, terveysväittämät tule toteuttaa kansainvälisten standardisen ja sopi-musten mukaan. Luonnontuotemarkkinoiden paino on viennissä. Kainuussa on edellytykset osaamiskeskittymän luomiselle. Tämä on perustiedon hankinnan riskihanke. Toteutusaika: 2018-2020 Kumppanit: Arktiset Aromit, Oulun yliopiston Mittaustekniikan yksikkö, ProAgria, terveysasiantuntijat. Metsien ja luontokokemusten terveysvaikutukset – polku terveyteen On hyvä ja miellyttävä mennä metsäpolulle. Mutta miksi? Luontoaktiviteettien fyysiset ja henkiset terveysvaikutukset on selvitettävä. Osa vaikutuksista voidaan mita-ta ja osa laadullisesti arvioida. Kokonaiskuvan hahmottamiseksi on koottava olemassa oleva tieto yhteen. On myös märitettävä tärkeät, mutta toistaiseksi tuntemattomat, tietämättömät terveysvaikutukset. Tietoa sovelletaan suoraan käytäntöön ja testataan metsien terveyspalveluita. Muoto voi olla liikkuminen, eri aistihavainnot ja niiden yhteisvaikutus, tiedon tarjoaminen ja tunnekokemukset. Terveysvaikutukset arvioidaan. Palvelua kehitetään palautteen perusteella. Vaikka Kainuussa on, esimerkiksi Vuokatissa, mahdollisuus terveyspolkupalveluun, hanke on korkean riskin kokeiluhanke. Hankkeen toteuttamiseen tarvitaan poikkitieteellinen työryhmä. Toteutusaika: 2017-2019 Kumppanit: Terveys, IoT, kulttuuri, ekologia, opetus, Arktiset Aromit, Suomen metsäkeskus Luonnontuotteiden ja metsätalouden synergiaedut Metsätalouden toimintojen vaikutus muihin metsän talouden tuotteisiin ja palveluihin, esimerkkinä luon-nontuotteidenkeräily ja liiketoiminta, metsästys ja virkistys. Synergiaetujen selvittäminen ja haittojen välttäminen tilanteessa, jossa metsätalous muuttaa metsien ra-kennetta ja ekosysteemejä. Samanaikaisesti metsät tuottavat myös muita palveluita ja tarjoavat liiketoimin-tamahdollisuuksia. Metsänkäsittelymenetelmien optimointiin monitavoitteisessa tapauksessa on olemassa työkalut. Esimerkki-tapauksia onnistuneista yhteistöistä tarvitaan uusien toimintamallien perustaksi. Selvityshankkeella osallis-tutaan keskusteluun, vastataan rakentavaan maankäytön kritiikkiin että haetaan uusia ratkaisuja. Hanke ennakoi, luo dialogia eri intressiryhmien välille ja ratkaisee eturistiriitoja.


29

Toteutusaika: 2018 Kumppanit: Itä-Suomen yliopisto, Luke, Metsäkeskus Hiilen varastointi ekosysteemipalveluna Suomella on velvoitteet ja keinot ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Päästöjen vähennys ei riitä, vaan hiiltä on sidottava ilmasta ja varastoitava, mikäli ilmastotavoitteista pide-tään kiinni. Hiilen varastoinnin teknisistä ratkaisuista saadaan vaihtoehtoiskustannus ja hinta hiilen sidonnalle metsään ekosysteemipalveluna. Hiilenvarastointi voi olla kannattava palvelu yhteiskunnalle ja metsänomistajalle. Hiilenvarastointi ekosysteemipalveluna on muutos metsän tavoitetuotteisiin ja metsänhoitomalleihin. Hii-len varastointipalvelua voidaan tuottaa yhdessä puun tuottamisen kanssa. Hanke on esiselvitys- ja ennakointihanke, jossa käytetään hyväksi olemassa olevaa tietoa. Toteutusaika: 2017-2018 Kumppanit: Metsä- ja ekologia- ja ilmastoasiantuntijat, Metsäkeskus Monimuotoisuuden ylläpito pieniä monimuotoisuuskeskittymiä luomalla Luontokohteet muodostavat pieniä monimuotoisuuskeskittymiä. Yhden lajin tai ominaisuuden suojelusta voi siirtyä kokonaistarkasteluun. Ekosysteeminäkökulmasta on mahdollista laatia analyyseja ja selvittää kriittisiä mutta korjattavissa olevia puutteita metsissä, metsien rakenteessa ja ekosysteemin toimivuudessa. Kohteita voivat olla purot, kosteikot, liito-oravareviirit, haaparyhmät. Yksi kohde on liito-oravan elinympäristön ylläpito ja suojelu. Elinvoimainen kanta riippuu koko reviirin laa-dusta. Liito-oravan reviirillä on usein monia muitakin arvokkaita asioita vaalittavaksi. Reviiriarvojen suojelua edesauttaa monimuotoisuuskeskittymien ylläpito. Hankkeen referenssikohteet ovat myös opetuskohteita, joilla kerrotaan kansantajuisesti miksi näin on teh-ty, mitä toimenpiteet merkitsevät sekä ekosysteemille että ihmisille. Monimuotoisuuden ylläpito voidaan hoitaa palveluna osana metsätaloutta. Peitteinen metsätalous moni-muotoisuuskohteilla on uusi mahdollisuus. Monimuotoisuustavoitteiden toteutuksen seurantaa luodaan malli. Hanke on ajankohtainen, koska metsänhoidon ja luonnonhoidon tuet ja rahoitusmallit muuttuvat. Tarve uusille suojelu- ja kannustuskeinoille on olemassa. Toteutusaika: 2017- Kumppanit: Metsäorganisaatiot, ympäristöviranomaiset, luontojärjestöt Ekologisesti ja kokemuksellisesti paketoitu luontomatkailu Luonto-, lajipongaus-, valokuvaus-, metsästys ja kulttuurimatkailun nykytila, mahdollisuudet, puutteet ja pullonkaulat selvitetään asiakkaiden näkökulmista Hankkeessa selvitetään asiakkaiden kokemusprosessi, nettikokemus, maisema, elämys, tieto matkakoke-muksena. Tuloksena on kohderyhmien arvojen mukainen palvelusuunnittelu ja palveluiden tuotteistaminen, pake-tointi ja markkinointi moduuleina, osana palvelukokonaisuutta. Matkailuyritykset, erityisesti pienet, on pidettävä tietoisena ajan trendeistä ja asiakkaiden arvostuksista. Omaehtoiset aktiviteetit, mitä voi tehdä, vertaismarkkinointi. Toteutusaika: 2018- Kumppanit: Matkailuyritykset, Metsähallitus, Suomen metsäkeskus, Yliopistot


30

4.3 Liiketoiminta – mekaaninen ja kemiallinen jalostus

Kainuun menestysstrategiassa panostetaan paikallisten raaka-aineiden jatkojalostukseen ja vientiin. Ren-

forsin rannan kehittämiseen (teollinen symbioosi), aktiivisten yritysten ja klusterikeskittymien tuotteistami-

sen vahvistamiseen sekä yrityksiä ja klusterikeskittymiä tukevaan TKI-toimintaan (esim Woodpolis, Kuhmo).

Kehittämisstrategiana on panostaa julkiseen puurakentamiseen, kehittää hankintaosaamista (biotalousvai-

kutukset ja kokonaistaloudellisuus), toteuttaa yritysten tarpeista lähteviä kehittämishankkeita, joita yrityk-

set ovat itse suunnittelemassa, sitouttaa kuntasektori (virkamiehet ja luottamushenkilöt) vahvasti mukaan

edistämään puurakentamista ja laajemmin biojalostusta (edelläkävijyys), panostaa puu- ja biotaloutta pal-

velevaan koulutukseen sekä ottaa oppia muualla toteutetuista biojalostusinvestoinneista.

4.3.1 Käynnissä olevat hankkeet BRIDGES (Bridging competence infrastructure gaps and speeding up growth and jobs delivery in regions)

Hankkeen päätavoite on parantaa älykkääseen erikoistumiseen liittyvän alueellisen innovaatiostrategian

(RIS3) toteutuksen hallintaa ja rakennerahastoresurssien hyödyntämistä. Keskeisimpinä toimenpiteinä ovat

huippuosaamiseen perustuvat biotalousinvestoinnit, kansainvälinen yhteistyö RIS3 -biotaloussektorin teol-

lisuuden ja tutkimuksen kesken sekä kehittää RIS3 -toteutukseen läheisesti liittyviä välittäjäorganisaatioita

toimimaan teollisuusvetoisina osaamiskeskittyminä.

BRIDGES -hanke on tärkeä Kainuulle neljästä syystä:

Hanke voimistaa innovaatioinvestointeja, jotka johtavat kasvuun ja lisää työpaikkoja. Tarkoitukse-na on yhdistää alueen resurssit innovaatioinvestointeihin, joilla on globaali kasvutrendi.

Hanke tukee pitkäaikaista yhteistyötä ja verkostoja.

Kansainvälisen yhteistyön kautta luodaan yhteistyömahdollisuuksia ja liiketoimintahyötyjä partne-reiden välille.

Saamme mahdollisuuden päivittää Kainuun Etu Oy:n palveluita palvelemaan paremmin alueen in-novaatioinvestointeja ja liiketoiminnan kehitystä pitkällä tähtäimellä.

BRIDGES -hanketta toteuttavat yhteistoiminnassa kymmenen (10) organisaatiota kahdeksasta (8) Euroopan maasta:

Kainuun Etu Oy (FI) - Lead partner

Kainuun liitto (FI)

Lubelskie Voivodeship (PL)

Uudenmaan liitto (FI)

Regional Development Agency of Western Macedonia S.A. – ANKO (GR)

Soča Valley Development Centre (SI)

Pannon Business Network Association (HU)

European Business and Innovation Centre of Burgos (ES)

Centre for Research & Technology - Hellas/Institute for Research & Technology – Thessaly (GR)

University of Wageningen (NL) Toteutusaika: 1.4.2016 - 31.3.2021 Budjetti: 2,091 milj. €. Kainuun osuus 237 500 €. Rahoittaja: INTERREG EUROPE Runko PES ja CLT koulutus (Woodpolis) Koulutushankkeen tavoitteena on osaamisen lisääminen ja rakennusalan osaavan työvoiman turvaaminen tulevaisuudessa. Hankkeessa luodaan pysyvä rakentamisen koulutusohjelma puurakentamiseen painottu-


31

en. Koulutus keskittyy oppisopimus- ja näyttötutkinto-opiskelun kehittämiseen niin, että se olisi helposti kaikkien saatavilla. Opinnot pyritään saamaan paremmin vastaamaan yritysten tarpeita. Koulutus toteute-taan yhteistyössä Kuhmon kaupungin/Woodpoliksen ja Kainuun ammattiopiston kanssa. Kantolan alueen kestävä kehittäminen (Woodpolis) Toteutusaika: 1.7.2015 – 31.12.2016 Budjetti: 386 000 € Rahoitus: Kainuun Ely-keskus (EAKR), Kuhmon kaupunki

Kuhmon kaupungin hallinnoiman Kantolan alueen kestävä kehittäminen -hankkeen tavoitteena on

aikaansaada strateginen vuoteen 2020 ulottuva strateginen suunnitelma ja visio Kantolan puuklus-terin kehittämiseksi

tehdä suunnitelma tavoitevision saavuttamiseksi

luoda kuvaus Kantolan puutuoteklusterin tunnettuuden vahvistamiseksi

olemassa olevan yritysverkoston kilpailukyvyn vahvistaminen

uusien puutuoteklusteria vahvistavan liiketoiminta-avausten aikaansaaminen Liitteessä 5 kokousmuistio Woodpolisessa pidetyistä kokouksista.

4.3.2 Uudet hankeaihiot ja ideat

Hyötyä biotalouden verkostoista Kainuussa – Kuitupuuta tehokkaasti teollisuuden tarpeisiin – LÄHIKUITU-HANKE Projektissa on etsitään ja kehitetään uusia toimintamalleja, joilla kuitupuuta voidaan saada tehtaalle aiem-paa kilpailukykyisempään hintaan. Ensimmäisessä vaiheessa kuvataan puukaupan ja puunhankinnan nykytila ja prosessit sekä analysoidaan pullonkaulat ja tekijät, joilla on suurin kustannusvaikutus puun/kuitupuun tehdashintaan. Samassa yhtey-dessä kerätään vertailutietoa kilpailijamarkkinoilta. Samoin työssä käydään läpi tukkipuuhinnoittelun mekanismit ja sen vaikutukset kuitupuun tehdashintaan. Tällä on olennainen vaikutus myös paikallisten sahojen toimintaedellytyksiin. Hankkeeseen sisältyy tutkimusosio, jossa tutkitaan, miten paikkatietopohjaista puutavaran korjattavuuden arviointia voidaan käyttää apuvälineenä puun ostossa ja hinnoittelussa. Työn tarkoituksena on selvittää, miten uusilla toimintatavoilla ja teknologioilla voidaan rationalisoida puun ostoa ja hankintaa tehtaalle verrattuna perinteiseen toimintaan. Työn tuloksena laaditaan raportti, jossa kuvataan ehdotukset uusiksi toimintamalleiksi ja keinoiksi, joilla kuitupuun tehdashinnan kilpailukykyä voidaan parantaa. Kuvataan tutkimusosion tulokset ja johtopäätökset puun hinnoittelun kehittämiseksi. Laaditaan esimerkki-laskelmat, jossa kuvataan uusissa toimintamalleissa esitettyjen muutosten kustannusvaikutus kuitupuun tehdashintaan, euroa per m3. Projektista hyötyy ensisijaisesti maakunnan metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian parissa työskentele-vät viranomaiset, kehittäjäorganisaatiot ja yritykset. Hankkeen kautta tuotetaan myös tietoa julkisille toimi-joille kuten maakuntaliitolle, ELY-keskukselle, kunnille ja koulutus, -kehitys- ja tutkimusorganisaatioille. Toteutusaika: 1.8.2016 – 31.5.2017 (ei vielä rahoituspäätöstä) Budjetti: 140 000 € Hallinnoija: Kainuun Etu Oy Rahoitus: Manner-Suomen Maaseuturahasto Nobi –projekti NOBI-projektin tarkoituksena on:

selvittää, millaiset markkinat ovat pohjoisen havupuuta uuttamalla saatavilla jakeilla ja jatkojalos-teilla Euroopassa ja millä loppumarkkinoilla NOBI:n kannattaisi toimia

etsiä asiakkaat ja yhteistyökumppanit


32

kehittää kannattava liiketoimintamalli

suorittaa laajan skaalan tuotantopilotointi ja kehittää tuotteita siten, että niille saadaan asiakashy-väksyntä

NOBI-projektin tavoitteena on perustaa yritys, joka myy, markkinoi, kehittää ja valmistaa korkean lisäarvon biokemikaaleja valituille asiakassegmenteille Euroopassa. Tämä luo arviolta 20 suoraa työpaikkaa, ja työllis-tää vajaat 100 henkilöä metsätaloudessa ja palveluissa ympäri Kainuuta. Lisäksi Kainuuseen syntyy aivan uudentyyppistä osaamista. Kainuun Etu Oy:n tuella projektissa on syksyllä 2015 ja keväällä 2016 selvitetty raaka-ainevarantojen riittä-vyys Kainuussa, loppukäytöt, kartoitettu mahdolliset kiinnostuneet yhteistyökumppanit ja haastateltu mahdollisia tulevia pilottiasiakkaita. Kaikki sidosryhmät ovat myönteisen kiinnostuneita projektista. Lisäksi liiketoimintamalli on hiottu valmiiksi. Ylikriittisen hiilidioksidiuuttoa koskeva laaja kirjallisuuskatsaus on myös tehty. Ylikriittinen hiilidioksidiuutto on valittu tuotantomenetelmäksi. Vaihtoehtoisia uuttoaineita ovat orgaaniset liuottimet kuten esimerkiksi heksaani, asetoni ja furfuraalit. Ne hylättiin jo alkuvaiheessa niiden vaaralli-suuden ja räjähdysherkkyytensä takia. Ylikriittistä hiilidioksidiuuttoa on käytetty 80-luvun loppupuolelta lähtien aromaattisten aineiden uuttami-seen pienessä mittakaavassa. 90-luvulla tuotantoteknologia otettiin suurempaan teolliseen käyttöön kahvin ja teen kofeiinin poistossa. Puumateriaalin uuttamisessa sitä ei ole teollisesti käytetty.

Kainuun MetsäbioCenter – Yritysverkosto Hallinnoija: Kainuun Etu Oy Kainuun MetsäBioCenter -hankkeessa Kainuun biojalostamon ympärille kootaan yritysverkosto, joka tuot-taa puupohjaisia biojalosteita, sen tuotteita ja palveluita täydentäen ja hyödyntäen toisiaan. Hankkeen toimenpiteet: Varmistaa, että Kainuussa on olemassa kilpailukykyinen toimintaympäristö ja se osataan hyödyntää tehokkaasti biojalostuksen uuden liiketoiminnan kehittämisessä. Hankkeen tehtävänä on

varmistaa Kainuun houkuttelevuus investointikohteena teollisuuden näkökulmasta. Hankkeen toi-mesta Kainuun kilpailukykyisestä toimintaympäristöstä ja mahdollisuuksista viestitään valtakunnalli-sesti ja kansainvälisesti.

luoda Kainuun alueella toimiva biojalostustoimintaan keskittyvä toimintamalli sekä hakea alueelle /biojalostuskeskittymään uusia toisiaan tukevia yrityksiä verkostoon.

Luoda toimintaedellytykset uusille metsäbiopohjaisille tuotteille. Hankkeessa mukana olevat yritykset vastaavat tuotekehityksestään.

Kajaanin yliopistokeskuksen laatimaa Metsäbiomassan jalostus tulevaisuuden tuotteeksi -raporttia hyödyn-netään tässä haettavassa hankkeessa. Kerrostalojen ja kiinteistöjen korjaamisen ja lisäkerrosten rakentamisen ratkaisuja -kehittämishanke Hallinnoija: Kainuun Etu Oy Korjausrakentamisen palvelukonseptien hyödyntäminen Rakentaminen Suomessa painottuu entistä enemmän korjausrakentamiseen ja suuntaus tulee seuraavina vuosina ja vuosikymmeninä voimistumaan. Erityisenä haasteena on lähiöiden lukuisten 1960–1970-luvuilla asuinkerrostalojen korjaus. Lähiöiden rakennukset vaativat myös esimerkiksi vesikattojen, ikkunoiden ja parvekkeiden korjauksia ja uusimista. Parvekkeiden ja mahdollisten hissien lisääminen tuo asumismuka-vuutta ja viihtyvyyttä. Korjaushankkeet ovat rakennusten ja rakennusten isännöitsijöiden, taloyhtiöiden ja asukkaiden kannalta kohtuuttoman työläitä ja hankalia. Alalle ei ole vielä kehittynyt teollisia korjausraken-tamisen palvelukonsepteja.


33

Kainuusta löytyy monipuolista ja ammattitaitoista osaamista korjausrakentamiseen. Tästä yritysjoukosta hankkeeseen kootaan verkostomaisesti toimiva yritysryhmä, jota voidaan täydentää alueen ulkopuolisilla yrityksillä. Yritysverkosto hyödyntää uutta palvelukonseptia lähikerrostalojen korjaamisessa, laajentamisen ja mahdollisten lisäkerrosten ja parvekkeiden rakentamisessa. Suomessa on toteutettu vuosina 2012–2014 TEKES:n rahoittamana laaja kansallinen tutkimushanke ”KLIK” - lähiöiden käyttäjä- ja liiketoimintalähtöinen korjauskonsepti”, johon osallistuvat aktiivisina osapuolina Aal-to-yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, VTT, useita kaupunkeja ja rakennusalan yrityksiä sekä yhteis-työkumppanina ympäristöministeriö. Tässä hankkeessa hyödynnetään edellä mainitusta hankkeesta saatuja tutkimustuloksia. Konkreettiset toimenpiteet:

Kootaan alueen korjausrakentamisen yrityksistä verkostomaisesti toimiva yritysryhmä

Luodaan uusi palvelukonsepti lähikerrostalojen korjaamiseen, laajentamiseen ja mahdollisten lisäkerrosten ja parvekkeiden rakentamiseen

Verkosto hyödyntää uutta CLT tuotantotekniikkaa. Viestintä ja markkinoinnin kohderyhmään arkkitehtien ja suunnittelijoiden lisäksi kuuluvat isännöitsijät ja taloyhtiöt, joiden asema on vakiintunut korjausrakentamisen päätöksenteossa. Solidiwoodista prosessiteollisuutta -hanke

Hankkeen tavoitteena on työstää radikaalisti uusi ja resurssitehokas sahatavaran jatkojalostusteollisuus ja saada näin maamme mekaaniselle metsä- ja sitä palvelevalle teknologiateollisuudelle ylivoimainen kilpai-luetu. Solidiwood –prosessiteknologia tarjoaa radikaaleja innovaatiomahdollisuuksia. Sen ratkaisut pitävät sisäl-lään edellytykset teolliseen läpimurtoon. Tämä edellyttää teknologian tuotekohtaisesti edullisimman käy-tön selvittävää tutkimusta ja tuotteita valmistavien Solidiwood –puristimen ja täyttö- ja tyhjäyslaitteiden suunnittelua ja rakennuttamista. Solidiwood –tuotantoprosessissa jatkojalostettavaksi käy missä muodossa tahansa oleva sahatavara, kuten tuore, kuivattu, höyläämätön, höylätty, lämpökäsitelty, vesilasi- tai suolakyllästetty Solidiwood –prosessiteknologia mahdollistaa myös palkin, pilarin, hirren, liimapuun ja järeämmänkin ra-kennuselementin, esim. välitolpan (ontelolaatan) tuottamisen. Hankkeen avaintoimintona on erityisesti kokeita tekemällä todentaa teknologian sovellutusten mahdolli-suuksia sekä tunnistaa ja ratkaista niiden ongelma. Se pitää sisällään myös teknologian ulkopuoliset, lisäar-voa tuovat mahdollisuudet. Solidiwood on sovellusalaltaan ja ratkaistultaan sekä laaja-alainen että oma uusi, patentoitu, väli- ja loppu-tuotteita tuottava 2-3D teknologia. (www.ilvolankoski.fi)

Esiselvitys ”Paltamo BioFuture Factory” ekosysteemin kehittämiseksi

Selvityksessä määritetään Paltamo BioFuture Factory ekosysteemi, toimenpideohjelmat 2-3 vuotta (edelly-tykset investointipäätökselle) ja 10 vuodelle (pitkän aikavälin tavoite) sekä organisointimalli. Menestykselli-sen toiminnan perustana on yhteistyö yritysten sekä tutkimus- ja koulutuslaitosten välillä. Uutta innovaatio- ja liiketoimintaa sekä taloudellista kasvua synnytetään kytkemällä avaintoimijat ja sidosryhmät verkosto-maisesti mukaan. Tavoitteena on synnyttää ekosysteemi, joka edistää Paltamo BioFuture Factoryin veto-voimaisuutta yritys-, tutkimus- ja koulutusympäristönä.

http://www.ilvolankoski.fi/


34


Metsäenergian käyttö on merkittävää Kainuussa ja jatkossa tämä tulee varmistaa olemassa olevissa ja ra-

kennettavissa lämpölaitoksissa ja voimaloissa. Myös metsäbiopolttoaineen vienti mahdollisimman pitkälle

jalostettuna Kainuun ulkopuolelle on yksi painopisteistä. Lämmitysöljyn korvaaminen antaa uusia käyttö-

kohteita puupolttoaineille.

Energia-alan neuvontaa ja tiedotustoimintaa pitää vahvistaa. Tälle toiminnalle on jatkuva tarve erikokoisten

lämpökeskusten saneeraustarpeen kasvaessa ja kiinteistöjen rakennusmääräysten tiukentuessa. Osaamista

tulee vahvistaa laajasti eri tasoilla ja Kajaanin ammattiopistolla on keskeinen rooli uusiutuvan energian

koulutuspalvelujen tarjoajana.

Kiireellisimmät toimenpiteet näyttäisivät kohdistuvan biopolttoainevalmistuksen (bioetanoli, bioöljy) tuke-

miseen ja tuotannon taustaselvityksiin. Akateemista osaamista tulee vahvistaa nykyisissä tutkimusorgani-

saatioissa. Biojalostuksen ympärille olisikin luotavissa Kainuuseen osaamisklusteri, kun bioetanolin tuotanto

käynnistyy maakunnassa.

Kainuussa on suunnattu paljon kehittämispanosta maatilojen biokaasun tuotantoon. Kainuussa on myös

selvitetty myös suuremman biokaasulaitoksen rakentamiseksi niin, että suurin osa maakunnan biohajoavas-

ta jätteestä käsiteltäisiin maakunnan sisällä. Näin hyödynnettäisiin kiertotalouden hyödyt ja ravinteet jäisi-

vät hyödyntämään maakunnan maataloutta. Nyt näyttää siltä, että ainakin puhdistamolietteet ohjautuvat

muualle käsiteltäväksi ensi vuosikymmenen puoleen väliin saakka.

Nykyistä biokaasualan osaamista tulisikin vahvistaa rakentamalla maakuntaan toimintaympäristö, mikä

mahdollistaa alan tutkimustoiminnan ja palveluliiketoiminnan laajentamisen.

Kainuuseen voitaisiin muodostaa osaamisklusteri biokaasun ympärille. Osaamiskeskittymällä olisi edelly-

tyksiä luoda Kainuuseen bioenergia-alan tuotekehitystä, laitteistojen tuotantoa ja muuta liiketoimintaa.

Keskeisiä paikallisia toimijoita Luonnonvarakeskuksen lisäksi ovat Mittaustekniikan yksikkö, Ekokymppi Ky,

Kainuun Etu Oy, Kajaanin ammattioppilaitos ja KAMK/Measurepolis Development Oy. Hankkeet eivät jää

irrallisiksi vaan informaatio ja osaaminen keskittyvät avaintoimijoille ja jäävät maakuntaan. Maakuntaan

onkin muodostumassa uudenlaista yhteistyötä tutkimuksen, tuotekehityksen ja tuotannon ympärille bioha-

joavien jätteiden hyödyntämisessä.

Kainuuseen tulisi saada esimerkkitapaukset biokaasuautoista ja biokaasuilla kulkevista busseista yritysten ja

niiden markkinoiden tukemiseksi. Vanhan traktorin biokaasukonvertointi pilottikokeena kehittäisi tärkeää

tietotaitoa, mikä olisi erityisen arvokasta maanviljelijöille energiaomavarainen maatila -konseptin toteutuk-

sessa. Biokaasun osalta strategisena valintana tulisi kansainvälistyminen.

Biotuotetehtaan toteutuessa sen raakapuun käyttö olisi 2,0 miljoonaa kiintokuutiometriä. Kun biotuoteteh-

taan tarvitsema kuitupuu käsitellään, syntyy puunkuorta noin 240 000 kuutiota vuosittain. Tämä on huo-

mattava määrä polttoainetta vastaten energiasisällöltään esimerkiksi Kainuun Voiman vuosittain käyttämän

turpeen energiasisältöä.


35

4.4.1 Uusiutuvan energian kehittämisen toimenpidekokonaisuudet

Energiatehokkuus Suomen valtio on sitoutunut tehostamaan energian kulutustaan. Energiatehokkuuden toimintalinjan tarkoi-tuksena on edistää energiatehokkuutta kaikissa energian käyttöluokissa. Toimenpiteet:

Pilottiesimerkkien avulla osoitetaan millaisia ovat energiatehokkaat ja -omavaraiset kiinteistöt.

Neuvonnan ja koulutuksen kautta edistetään maakunnan energiatehokuutta.

Tiedotus

Kestävä energiantuotanto Kestävä energiantuotanto sisältää paikallisten luonnonvarojen (metsäbiomassa, eloperäiset jätteet) jalos-tuksen bioenergiaksi sekä uusiutuvien energiamuotojen (aurinko, maalämpö, tuuli) käytön edistämisen. Toimenpiteet

Lisätään paikallisen energialähteiden (metsäbiomassa, orgaaniset yhdyskuntien, teollisuuden ja maatilojen sivuvirrat) käyttöä olemassa olevissa käyttökohteissa ja varmistetaan niiden käyttömahdollisuus rakennettavissa kohteissa.

Edistetään lämmitysöljykohteiden muuttamista uusiutuville energialähteille

Edistetään täydentävien energiamuotojen käyttöä

Osaaminen Toimintalinjan tavoitteena on huolehtia siitä, että osaaminen uusiutuvan energian klusterissa edistyy Kai-nuussa niin, että yrityksillä ja muilla toimijoilla on tulevaisuudessa osaavaa henkilöstöä rekrytoitavissa eri tehtäviin. Toimenpiteet

Vahvistetaan osaamispääomaa yleisten kehittämishankkeiden ja yrityshankkeiden kautta tu-kemaan Kainuun luonnonvarojen hyödyntämisessä

Varmistetaan mahdollisuuksien mukaan yrityslähtöisen koulutuksen toteutus uusiutuvan energian alueella

Tiedotuksen kautta lisätään yleistä tietoisuutta eri uusiutuvan energian käyttömuodoista

Syntyvät uudet tuotanto- ja t&k –ympäristöt edellyttävät osaamisen vahvistamista ja lisäämistä uusilla aloil-la, mitä varten tarvitaan erilaista koulutusta ja myös rekrytointia tuotantoympäristöihin ja tutkimukseen.

Liiketoiminta Uusiutuva energia -klusteri keskeisenä osana biotaloutta vahvistaa aluetaloutta ja luo liiketoimintamahdol-lisuuksia Kainuuseen. Vihreät tuotteet ja prosessit ovat kestävällä pohjalla lisäten inhimillistä hyvinvointia maakuntaan. Toimenpiteet

Tuetaan innovatiivisen toimintaympäristön syntymistä Kainuuseen, jossa yrityksillä on mah-dollista kasvaa ja luoda uutta yritystoimintaa uusiutuvan energian alueella

Vahvistetaan uusiutuvan energian alueelle uutta palveluliiketoimintaa yritysten käyttöön.

Etsitään myös pienimuotoista yritystoimintaa kuten lämpöyrittäjyyttä


36

4.4.2 Käynnissä olevat uusiutuvan energiaan ja energiatehokkuuteen liittyvät hankkeet

Puolangan biokeskus (Kainuun Etu Oy)

Hallinnoija: Kainuun Etu Oy

Toteutusaika: 1.3.2016 – 31.12.2018

Budjetti: 283 635 €

Rahoitus: EAKR, kunnat, yritykset

Tavoitteet ja toimenpiteet:

Puolangan biokeskus -hankkeen keskeisenä tavoitteena on edesauttaa ja synnyttää biojalostustoimintaan

keskittyviä investointeja Puolangan kuntaan kaavoitettavalle biokeskuksen toiminta-alueelle. Projektissa

tunnistetaan eri toimintojen (investoinnit/yritykset) synergiahyödyt ja ne huomioidaan aluesuunnittelusta

lähtien. Synergia-hyödyillä voidaan parantaa eri toimintojen tuotantovarmuutta sekä kilpailukykyä. Biokes-

kus -hankkeen tuloksia on hyödynnettävissä myös muualla Kainuun alueella. Biokeskuksen myötä on tavoi-

te saada aikaan investointeja ja työpaikkoja sekä luoda paikallista kannattavaa jalostustoimintaa biotuot-

teiden ympärille. Bioraaka-aineiden jalostusasteen nostaminen paikallisesti mahdollistaa aluetalouden vah-

vistumista. Toteutettavilla investoinneilla on tavoite tukea paikallista maa- ja metsätaloutta ja aikaansaada

uutta tulovirtaa alueelle.

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelma -valmisteluhanke (Kainuun Etu Oy)

Hallinnoija: Kainuun Etu Oy

Toteutusaika: 1.11.2015 – 30.9.2016


Rahoitus: Manner-Suomen Maaseuturahasto

Hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet:

Hanke toteutetaan yhteishankkeena Kainuun Etu Oy, Suomen metsäkeskuksen ja Kajaanin yliopistokeskuk-

sen kanssa. Sen tavoitteena on laatia Kainuun metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelma, joka

sisältää yhteisesti hyväksytyn tahtotilan mukana olevien toimialojen kehittämiseksi Kainuussa. Laadittavas-

sa kasvuohjelmassa tullaan etsimään keinoja puun jalostamiseksi korkealuokkaisiksi vientituotteiksi vahvis-

tamalla olemassa olevia yrityksiä ja luomalla uusille innovatiivisille yrityksille edellytyksiä tehdä kannattavaa

liiketoimintaa. Keskeisiä tavoitteita on varmistaa puun liikkeelle saaminen, hankinnan logistiikan kehittämi-

nen ja edesauttaa investointien syntymistä puun hankintaketjuun ja jalostukseen. Metsien puuvarojen

tehokas käyttö palvelee eteenkin keskeisten maaseutuelinkeinojen kehittämistä. Uusiutuvan energian kes-

keisempiä tavoitteita ovat energiatehokkuus, paikallisten energialähteiden käyttö ja metsäbiomassan jalos-

tus korkealuokkaiseksi vientituotteeksi.

Tärkeä toimenpide on selvittää yritysten osaamisen vahvistamista metsäbiotalouden ja uusiutuvan energi-

an aloilla erilaisten koulutuksien kautta.

Kainuun ilmastohanke

Hallinnoija: Kajaanin yliopistokeskus

Toteutusaika: 1.1.2015 – 31.12.2016


Rahoitus: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus (EAKR), KYK, yksityisrahoittajat



37

Yleisenä tavoitteena on ilmastonsuojelun valtavirtaistaminen Kainuun yritysten ja kuntien toimin-

taan. Maakunnassa on asetettu tavoitteeksi vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 25 % vuoden 2009

tasosta vuoteen 2020 mennessä, mikä vaatii mm. siirtymistä uusiutuvien energialähteiden käyttöön

sekä ekotehokkaita ratkaisuja rakentamisessa ja jätteiden hyödyntämisessä.

Laaditaan kuntiin toimenpidesuunnitelma kasvihuonekaasujen vähentämiseksi

VuoGas Nurmi, Peltobiomassan kuivamädätys

Hallinnoija: Luonnonvarakeskus (Luke) Sotkamo

Toteutusaika: 1.1.2015- 31.12.2017

Budjetti: 250 000 € (sis. ALV)

Rahoitus: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus (EAKR), Luke, yksityisrahoittajat


Edistetään yritysten liiketoimintaa tutkimuksen ja tuotekehityksen kautta.

Kehitetään biokaasun tuotantoa ja edistetään ravinteiden kierrätystä. Kehitystyö tehdään VuoGas-

toimintaympäristössä, jossa on käytettävänä maatilamittakaavanbiokaasulaitos. Hankkeen käytössä

on koko ketju nurmen lannoituksesta ja viljelystä kaasun hyödyntämiseen saakka.

Hankkeessa kehitetään uutta biokaasuteknologiaa (tulppavirtausreaktori ja kuivamädätystekniikka),

jossa hyödynnetään nurmisäilörehua. Kartoitetaan biokaasun tuotantoprosessin ongelmakohtia ja

etsitään niihin ratkaisuja.

Luodaan alan yrityksille kansainvälisiä verkostoja järjestämällä opintomatka Keski-Eurooppaan.

VuoGas Liikenne Investointi, Biokaasusta liikenteen polttoainetta


Toteutusaika: 1.1.2015 – 31.10.2016


Rahoitus: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus (EAKR), Luke


Käynnistetään liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa tukemaan vähähiilisiä liikennejärjestelmiä ja

liikkumismuotoja.

Edistetään yritysten ja kotitalouksien uusiutuvan liikennepolttoaineen käyttöä.

Vahvistetaan yritysten osaamista, kilpailukykyä ja yhteistyötä

Toimitaan esimerkkinä viranomaisten ja yritysten päätöksenteon tukena.

Hankitaan liikennebiokaasun puhdistus- ja tankkausasema ja liitetään se osaksi VuoGas-

biokaasulaitosta.

VuoGas Liikenne Osaaminen, Biokaasusta liikenteen polttoainetta


Toteutusaika: 1.1.2015 - 30.9.2017


Rahoitus: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus (EAKR), Luke


Käynnistetään Kainuun ensimmäinen liikennebiokaasun puhdistus- ja tankkausaseman toiminta.


38

Opitaan liikennebiokaasun tuotanto- ja puhdistusprosessi.

Edistetään vähähiilisten liikennejärjestelmien ja liikkumismuotojen käyttöönottoa.

Vahvistetaan alueen osaamista, kilpailukykyä ja yhteistyötä.

Toimitaan esimerkkinä viranomaisten ja yritysten päätöksenteon tukena.

Energiatehokkaat ja -omavaraiset kiinteistöt

Hallinnoija: Kajaanin yliopistokeskus

Toteutusaika: 1.3.2016 – 31.12.2018


Rahoitus: Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus (EAKR/y), yritykset, Kainuun liitto, yliopistokeskus


Hankkeen päätavoitteena on testata erityyppisissä LVIAS-saneeraustarpeessa olevissa toimisto- ja raken-

nuskiinteistöissä erilaisia energian säästö-, mikrotuotanto-, kuormienohjaus- ja varastointiratkaisuja sekä

tehdä kiinteistöistä mahdollisimman energiatehokkaita ja -omavaraisia. Toisena päätavoitteena on kehittää

näiden testien avulla energiatehokkaita ja -omavaraisia kiinteistökonsepteja sekä niihin liittyviä LVIAS-

suunnittelu-, asennus- ja ylläpitopalveluja tarjoava yritysverkosto. Pilottikohteiksi on valittu erityyppisiä

LVIAS-saneerausta tarvitsevia yritysten tai julkisyhteisöjen omistamia kiinteistöjä

Biokaasutuotannon analyysipalvelut ja taloudelliset tuotantomallit Kainuussa

Hankekokonaisuus sisältää kaksi erillistä osahanketta (Bites 1 ja Bites 2).

BITES 1: Analyysimenetelmien kehitys, liiketoimintamallit ja kilpailukyky

Hankkeen hallinnoija: KAMK/Measurepolis Development Oy

Toteutusaika: 2016 - 2018


Rahoitus: Manner-Suomen maaseuturahasto


Hankkeessa kehitetään analytiikkaa biokaasuprosessin toiminnan seuraamiseen ja laaditaan teknis-

taloudellinen selvitys maatilakokoluokan biokaasun tuotantolaitosten raaka-ainepohjan laajentamisesta ja

liiketoimintamalleista aluetalouden näkökulmista.

Kehittämishankkeen vastuullinen toteuttaja on KAMK/Measurepolis Development Oy ja osatoteuttajana

menetelmäkehityksessä on Mittaustekniikan yksikkö.

BITES 2: Analyysimenetelmien pilotointi ja palvelun kehittäminen

Hallinnoija: Mittaustekniikan yksikkö

Toteutusaika: 2016 - 2018




Osahankkeessa testataan BITES 1-hankkeessa kehitettyjä menetelmiä biokaasun tuotantoympäristössä.

Kehittämishankkeen vastuullinen toteuttaja on Mittaustekniikan yksikkö. Hankkeessa pilot -järjestelyistä

vastaa Oulun yliopiston mittaustekniikan yksikkö.


39

4.4.3 Uudet hankeaihiot ja ideat

Paikallisten raaka-aineiden hyödyntäminen energiantuotannossa (Kajaanin yliopistokeskus/Suomen met-säkeskus Kainuu) Toteutusaika: 2017 – 2018 Budjetti: 250 000 euroa


Kehittämishankkeessa keskitytään paikallisten uusiutuvien biopolttoaineiden käytön tukemiseen. Pääpaino

kohdistetaan lämmitysöljyä käyttävien kattilalaitosten saamiseen paikallisia biopolttoaineita hyödyntäviksi.

Hankkeessa myös kartoitetaan vientimahdollisuudet. Yhtenä toimenpiteenä on tuottaa tietoa päätöksen

teon tueksi kuntapäättäjille ja muille toimijoille paikallisen biopolttoaineiden ja käytön aluetalousvaikutuk-

sista. Paikallisien biopolttoainevarojen hankintaa ja jalostamista paikalliseen käyttöön ja vientipolttoaineek-

si pidettiin tärkeänä uusiutuvan energian työpajoissa ja yrityskyselyssä. Hanke koostuu neljästä työpake-

teista:

(1) Tiedon tuottaminen (Maakunnan energiatilastot, käytön aluetalousvaikutukset, energiatehokkuus)

(2) Lämmitysöljyn käytön korvaaminen uusiutuvilla polttoaineilla sisältäen erikseen sovitut suuret öljykoh-

teet,

(3) Jalostuksen ja vientimahdollisuuksien kartoitus sekä biopolttoaineterminaaliselvitys ja

(4) Neuvonta (Metsäkeskus toteuttaa)

Hanke vahvistaa uusiutuvan energian parissa toimivien yritysten toimintaedellytyksiä ja lisää toimialan työ-

paikkoja Kainuussa. Kohderyhmänä ovat yritykset ja kaikki uusiutuvan energian parissa toimivat yritykset ja

muut sidosryhmät Kainuussa.

VuoGas Kaivos (Luke Kainuu) Toteutus: 2017 -

VuoGas Kaivos -hankkeen tavoitteena on etsiä käyttökohde puhdistamolietepohjaiselle kompostille ja sel-

vittää sivukiven läjitysalueen mahdollisuus toimia energiakasvien kasvatusalustana. Hankkeessa levitetään

vanhaa lietekompostia kaivoksen sivukivialueen päälle ja viljellään alueella nurmea. Ennen kompostin levi-

tystä alueelle rakennetaan huuhtoutumiskenttä, jonka avulla voidaan seurata sivukivikasoilta tulevia valu-

mesiä ja huuhtoutuvia ravinteita sekä kasvuston vaikutusta valumiin. Nurmi käytetään biokaasulaitoksen

raaka-aineeksi, jolloin edistetään samalla ravinteiden ja hiilen kiertoa.

Biogas based energy solutions for housing and public infrastructures (BIOSOL) ”Biokaasuun pohjautuvat energiaratkaisut kotitalouksiin ja julkisiin tiloihin (BIOSOL)”

Budjetti: (1,9 Meur)

Rahoitus: Pohjoinen periferia ja Arktis (NPA) –ohjelma.

Hankkeen tavoitteena on lisätä tietoisuutta ja parantaa biokaasun käyttömahdollisuuksista paikallisten

kotitalouksien ja julkisten tilojen energiantuotannossa pohjoisissa ja arktisissa olosuhteissa. Hankkeeseen

osallistuu kumppaneita NPA-alueelta Suomesta (3 kpl), Ruotsista (1 kpl) ja Skotlannista (2 kpl). Hankkeessa

1) kartoitetaan kunkin partnerialueen potentiaalisimmat raaka-aineet biokaasun kustannustehokkaaseen

tuottamiseen, 2) kehitetään biokaasuprosessin tuotantotehokkuutta ja prosessituotteiden jatkojalostusta

uusilla prosessiteknisillä ja analyyttisillä tekniikoilla, sekä tehdään optimoidun prosessin pilotointi kolmessa

NPA maassa, 3) tehdään kannattavuuslaskelmat ja elinkaariarvio kehitetyn prosessin taloudellisen ja ekolo-

gisen kannattavuuden arvioimiseksi, 4) tehdään sosiaalisten vaikutusten arviointi kehitetyn ratkaisun vaiku-

tuksista ihmisten ja yhteisöjen elinoloihin, sekä tiedotetaan laajasti biokaasuprosessin mahdollisuuksista

kotitalouksien ja julkisten tilojen riippumattomana energialähteenä.


40

Turpeen jalostusmahdollisuudet Kainuussa Toteutusaika: 2017

Budjetti: 70 000 e

Turvetta on perinteisesti käytetty energiantuotannon polttoaineena. Muita hyödyntämiskeinoja ei ole Kai-

nuussa riittävästi selvitetty. Energiantuotannossa turpeen käyttö on vähentynyt huomattavasti viime vuosi-

kymmeninä. Turve sisältää kuitenkin runsaasti erilaisia arvoaineita, jotka voitaisiin hyödyntää nykyistä pa-

remmin. Hankkeessa selvitetään turpeen arvoaineiden hyödyntämisen mahdollisuuksia mm. teollisuuske-

mikaaleiksi, elintarvikelisäaineiksi ja muovia korvaaviksi raaka-aineiksi.

Biorefinery -hanke Toteutusaika: 2018 Budjetti: 70 000 e Hallinnoija: Mittaustekniikan yksikkö Hankkeen tarkoituksena on selvittää ja tutkia biopolttoaineiden teknologioiden nykytilaa (State-of-the-art).

Lähtökohtana on seurata tilannetta metsäbiomassan jalostuksesta, prosessissa syntyvistä sivutuotteista ja

sivutuotteiden hyödyntämisestä. Selvitys tukee alan tuotantoa ja tutkimusta Kainuussa ja sen tuloksia ana-

lysoidaan Kainuun toimintaympäristön näkökulmasta. Tällä hankkeella varmistetaan, että Kainuussa on aina

uusin tieto saatavissa ja käytettävissä biojalostusta harjoittavien yritysten käyttöön. Hanke tuottaa myös

taustatietoa päättäjille biotalouteen liittyvän maakuntastrategian ja Kainuun älykkään erikoistumisen

(Smart Specialisation) tavoitteiden mukaisia päätöksiä tehtäessä.

Bioetanolituotannon sivutuotteiden hyödyntäminen Bioetanolituotannossa syntyy sivuvirtoja, joita voidaan jalostaa pitemmälle tai raaka-aineiksi muihin pro-

sesseihin. Bioetanolin tuotannon yhteydessä syntyy hiilidioksidia, tärpättiä, furfuraalia, biokaasua ja lignii-

niä. Furfuraali on kemianteollisuuden tärkeä raaka-aine ja sitä käytetään eräiden muovien, selluloosa-

asetaatin ja vernissan valmistuksessa. Hyvälaatuiselle hiilidioksidille käyttöä on mm. virvoitusjuomien val-

mistuksessa ja tärpätille esimerkiksi maaliteollisuudessa. Biokaasu sopisi hyvin esimerkiksi ajoneuvojen

polttoaineeksi tai korvaamaan lämmitysöljyä energiantuotannossa.

Alkava bioetanolin tuotanto antaa Kainuussa hyvän käytännön läheisen toimintaympäristön, jonka ympäril-

le voidaan liittää itse tuotantoon ja sen sivuvirtoihin liittyvää korkeatasoista tutkimus- ja tuotekehitystä.

Tämä antaa myös uusille kasvuyrityksille mahdollisuuden liiketoiminnan kehittämiseen. Näin biojalostuksen

ympärille voitaisiin luoda osaamisklusteri.

Energiatehokkuuden lisääminen kiinteistöissä Kiinteistöjen energiatehokkuuteen ei ole juurikaan Kainuussa suunnattu kehittämistoimia. Energian hinnan

nousu ja tiukentuvat rakennusmääräykset kannustavat kiinteistön omistajia parantamaan energiatehok-

kuutta ja etsimään täydentäviä lämmitysratkaisuja kiinteistöissään. Älykäs sähköverkko, yleistyvä IoT -

palvelu ja energian varastointiratkaisut antavat mahdollisuuden ohjata kiinteistöjen sähkön kulutusta ja

tasata kulutuspiikkejä. Uusia LVIAS -ratkaisuja pilotoimalla voidaan parhaiten edistää energiatehokkaita ja

energiaomavaraisia järjestelmiä.

Energiatehokkaat ja -omavaraiset sähkölämmitteiset pien-, rivi- ja kerrostalot -hanke:

tavoitteena pilotoida Kainuuseen soveltuvia uusiutuvan energian tuotanto-, kulutuksenohjaus- ja va-rastointiratkaisuja.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Muovi

https://fi.wikipedia.org/wiki/Selluloosa-asetaatti

https://fi.wikipedia.org/wiki/Selluloosa-asetaatti

https://fi.wikipedia.org/wiki/Vernissa


41

erilaisten teknisten ratkaisujen kokoamista yhteensopiviksi hybridiratkaisuiksi ja palvelukonsepteiksi.

Kylien bioenergia-asioiden edistäminen Uusiutuvan energian hyödyntäminen edistää ympäristöasioita ja tuo samalla myös tulojen ansaintamahdol-

lisuuksia kylille. Kainuun kylien mahdollisuudet toimia uusiutuvan energian käyttäjänä ja polttoaineiden

tuottajana kartoitetaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Lähtökohtana on kylien yhteisten kokoon-

tumistilojen uusiutuvan energian käyttö ja energiatehokkuus, jolloin kylätalo toimii samalla esimerkkinä ja

tiedonvälittäjänä uusista energiaratkaisuista. Kartoitukseen sisällytetään myös kylän yksityiset öljyn käyttö-

kohteet ja niiden muuttaminen uusiutuvalle energialle. Edelleen tarkastellaan mahdollisuutta tuottaa bio-

kaasua maatilojen välisenä yhteistyönä. Yleisenä tavoitteena on nostaa kylien ja maatilojen energiaomava-

raisuutta.

Biokaasutuksen osalta tarvitaan edelleen kehittämistoimenpiteitä seuraaviin kehittämiskohteisiin

Selvitetään kalajätesyötteen soveltuvuutta biokaasulaitokseen.

Neuvonnan ja koulutuksen tarve biokaasutukseen liittyen


42

5. KASVUOHJELMAN TOTEUTUKSEN TOIMINTAMALLI Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian toimenpidekokonaisuutta koordinoidaan yhteistyöryhmän kaut-

ta, jossa on edustaja Suomen metsäkeskuksesta, Kajaanin yliopistokeskuksesta ja Kainuun Edusta. Tällä

menettelyllä huolehditaan eri hankkeiden ja muiden toimenpiteiden välinen yhteistyö ja päällekkäisyyksien

poisto. Kukin taho vastaa oman osuutensa kasvuohjelman toimeenpanosta. Yhteistyötyöryhmä käytännös-

sä toimii näin kasvuohjelmaa ja sitä ohjaavien yhteistyöryhmien kuten Suomen metsäkeskuksen alueellisen

metsäneuvoston ja Kainuun liiton alaisuudessa toimivan metsäklusteriryhmän työrukkasena. Yhteistyöryh-

mä raportoi tuloksia metsäklusteriryhmälle/metsäneuvostolle (kuva 9).

KÄRKITOIMENPITEET1. PAIKALLISEN JALOSTUKSEN LISÄÄMINEN2. PUU LIIKKEELLE3. LOGISTIIKAN JA INFRANPARANTAMINEN4. EKOSYSTEEMIPALVELUIDEN VAHVISTAMINEN

KÄRKITOIMENPITEET1. ENERGIATEHOKKUUS2. LÄHIENERGIAN TUOTANTO 3. OSAAMINEN4. UUSIUTUVAN ENERGIAN

LIIKETOIMINTA

LIITTYMINEN MUUHUN BIOTALOUTEEN KAINUUSSA JA LÄHIALUEILLA(MATKAILUUN, ELINTARVIKKEISIIN, ICT, HOIVAAN JNE…)

LIIKETOIMINTA, MEKAANINEN JA

KEMIALLINEN JALOSTUSKainuun Etu Oy

KÄRKITOIMENPITEET1. LIIKETOIMINTA JA KANNATTAVA KASVU2. INVESTOINNIT3. VIENTIOSAAMINEN4. LOGISTIIKKA/SIJOITTUMINEN5. EKOSYSTEEMIPALVELUT -MATKAILUOSIO

METSÄBIOTALOUDEN JA UUSIUTUVAN ENERGIAN KASVUOHJELMA 2016– 2020

YHTEISTYÖRYHMÄ

UUSIUTUVA ENERGIA

Kajaanin yliopistokeskus

METSÄEKOSYSTEEMI-PALVELUT JA BIOMASSAN

TUOTANTO

Suomen metsäkeskus, Kainuu

KAINUUN METSÄNEUVOSTO/METSÄKLUSTERIRYHMÄ

Kuva 9. Kainuun metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman eri toiminta-alueet ja kärkitoi-

menpiteet.

Kasvuohjelman toiminta-alueiden kuvaus

Metsäekosysteemipalvelujen ja biomassan tuotanto (Suomen metsäkeskus Kainuu):

Metsäekosysteemipalvelujen ja biomassan tuotannon toimenpidekokonaisuuden tärkein tehtävä on tunnis-

taa ja hankkeistaa metsäbiotalouden arvoketjun metsän ekosysteemipalveluihin ja metsäbiomassan tuo-

tantoon (metsätalous) liittyvät kehittämistarpeet ja varmistaa raaka-aineen saatavuus kasvavalle kainuulai-

selle biojalostukselle.


43

Liiketoiminta – Mekaaninen ja kemiallinen jalostus (Kainuun Etu Oy):

Hankkeen ja yritysten yhteistyö ulotetaan yli oman toimintaympäristön, luoden uusia ja tehokkaita yhteis-

työratkaisuja yritysten kesken. Teemahankkeen tärkein tehtävä on tunnistaa ja hankkeistaa toimialan kehit-

tämistarpeet, etsiä yhteistyömallit ja varmistaa, että Kainuu ja sen yritykset ovat vahvasti mukana biotalou-

den kasvussa – sen tuomissa mahdollisuuksissa uusien tuotteiden ja suuren mittakaavan biojalostuslaitok-

sen kehittämisessä. Puuta käsittelevien prosessien (biojalostamot ja sahat) sivuvirrat jalostetaan korkea-

luokkaisiksi vientituotteiksi. Logistiikka on yhteinen ja tukee biotalouden tuotteiden korkeaa laatua ja kilpai-

lukykyä. Edelleen varmistetaan, että Kainuussa jo olemassa oleva kilpailukykyinen toimintaympäristö hyö-

dynnetään tehokkaasti.

Uusiutuva energia (Kajaanin yliopistokeskus):

Vähähiilinen talous ja uusiutuva energia osana biotaloutta on nostettu maakuntaohjelmassa tärkeäksi sek-

toriksi. Uusiutuvan energian kokonaisuus tukee useiden kehittämishankkeiden käynnistämistä ja toimii

samalla Kainuussa alan toimijoiden yhteisenä resurssina. Keskeisiin kehittämiskohteisiin laaditaan han-

keaihiot yhdessä hakijatahojen kanssa. Tehtävä kokonaisuuteen kuuluu myös taustatiedon kuten energiati-

lastojen laadinta, joita tietoja voidaan hyödyntää eri ohjelmien ja hankkeiden valmistelussa. Uusiutuvan

energian kokonaisuus ulottuu metsäbiotaloutta laajemmalle kuten energiatehokkuuden edistämiseen, bio-

hajoavien jätteiden käsittelyyn, aurinkoenergian ja tuulienergian hyödyntämiseen.

Biojalostuksen professuuri Kajaanin yliopistokeskukseen

Oulun yliopiston tavoitteena on perustaa Kajaanin yliopistokeskukseen biojalostuksen professuurin, mihin

kuuluisi lisäksi 3-4 hengen tutkijaryhmä. Ryhmään jaetaan huippuosaamista kansainvälisellä haulla. Tutki-

musteema liittyy mittaustekniikkaan ja puun korkean asteen jalostukseen. Lahjoitusprofessuurin rahoituk-

sesta vastaisi Oulun yliopisto ja yritykset ja alueen muut toimijat. Tavoitteena on vakiinnuttaa toiminta

myös lahjoituskauden jälkeen.


44

6. JOHTOPÄÄTÖKSET

Kainuun metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman tavoitteet ovat hyvin haasteellisia. Jatku-

vasti kasvavat uusiutuvat raaka-ainevarat mahdollistavat mittavamman hyödyntämisen. Metsäbiotalous

mahdollistaa 1300 uuden työpaikan lisäyksen ja 500 miljoonan euron vuotuisen liikevaihdon kasvun.

Kasvuohjelma on laadittu vuoteen 2020 saakka. Toimialan nopean kehityksen vuoksi ohjelmaa tulee päivit-

tää sen toteutusaikana. Suurimpien investointien toteutuessa esimerkiksi työpaikkatavoitteet ovat hyvinkin

realistisia. Etenkin eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä on suuri merkitys metsäbiotalouden mahdollisuuk-

sien hyödyntämisessä.

Lähtökohtana tulisi olla, että lähdetään liikkeelle olemassa olevista vahvuuksista. Myös uusille yrityksille

tulee antaa tilaa ja mahdollisuuksia investoida maakunnan luonnonvarojen hyödyntämiseen.

Kainuussa metsäbiotalous on valittu kärkitoimialaksi, mutta meneillään olevalla EU-rahoituskaudella raken-

nerahastot, maaseuturahasto ha TEKES ovat toistaiseksi verrattain vähän kohdistaneet kehittämisvaroja

metsäbiotalouden kehittämiseen Kainuussa. Metsäbiotalous ja uusiutuva energia on murrosvaiheessa ja

uutta innovatiivista otetta metsäbiotalouden toimialalle Kainuuseen tarvitaan.

Oulun yliopiston kaavailema biojalostuksen professuuri tutkimusryhmineen tuo uutta innovaatiotoimintaa

Kainuuseen metsävarojen jalostamiseksi. Samalla professuuri tukee yritysten sijoittumista alueelle ja on

hyvin positiivinen signaali investoreille.

Toimiala tarvitsisi tässä ohjelmassa esitettyjen hankeaihioiden ja -ideoiden edelleen työstämistä, mikä voi-

daan varmistaa tässä ohjelmassa esitetyllä koordinaatiohankkeella.

Kainuun metsäbiotalouden tavoitteiden toteutuminen ja laajamittainen maakunnan puuvarojen hyödyn-

täminen edellyttää:

- biotuotetehdasinvestoinnin toteutumista

- bioetanolitehtaan tuotannon kasvattaminen 50 miljoonaan litraan vuodessa

- Kuhmon Kantolan alueen kehittämistä johtavaksi puurakentamisen keskittymäksi

- Kainuu biotalouden/-jalostuksen mallimaakunnaksi -imagon luomisen ja toteuttamisen

Kainuun pelloilla on mahdollista tuottaa peltobiomassaa elintarviketeollisuuden raaka-ainehuoltoa vaaran-

tamatta niin, että tuotetun biometaanin energiasisältö olisi vähintään 70 GWh vuodessa. Suuruusluokal-

taan tämä vastaisi esimerkiksi Suomussalmen Siikarannan voimalaitoksen käyttämän polttoaineen energia-

sisältöä.

Tähän kasvuohjelmaan kirjattuja kuluvan ohjelmakauden vuodesta 2015 alkaen käynnistyneitä hankkeita on 13 kpl joiden yhteenlasketut budjetit ovat 2 237 000 €. Uusia hankeaihioita on 33 kpl. Hankkeiden toteutuminen vaatii vielä toimijoiden ja rahoittajan kanssa käy-tävää priorisointia ja osa hankkeista toteutunee seuraavalla ohjelmakaudella. Osa hankkeista jää toteutu-matta hankerahoituksen niukkuudesta johtuen.


45

7. SEURANTA Laaditun Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman täytäntöönpano (hankkeistus, seuranta

ja päivittäminen) toteutetaan käynnistettävällä Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman

koordinaatio 2017 - 2020 -hankkeella.

Kainuun metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman toteutusta seuraa Kainuun metsäneu-

vosto ja metsäklusteriryhmä omilla vastuualueillaan. Metsäneuvoston alueeseen kuuluvat alueellisessa

metsäohjelmassa esitetyt hankkeet.

Kainuun metsäklusteriryhmä seurannan piiriin kuuluu operatiiviset toimenpiteet.


46


47

LIITE 1

KAINUUN METSÄ- JA PUUALAN YRITYSTEN TOIMIALA-KYSELY 2015

Ossi Klemetti


48

KAINUUN METSÄ- JA PUUALAN YRITYSTEN TOIMIALAKYSELY 2015

Kainuun Etu Oy teki yrityskyselyn metsä- ja puutoimialan yrityksiin Kainuussa. Kyselyn keskeisimpänä tar-koituksena oli saada yrittäjien näkemykset tulevaisuuden kehittämistarpeista metsä- ja puutoimialalle. Kai-nuussa. Tällä kyselyllä haettiin linjauksia metsä- ja puutalouden kehittämisstrategiaan. Webropol -kysely postitettiin 112:lle metsä- ja puutoimialan yritykselle Kainuussa. Kyselyyn vastasi 19 yri-tystä.

Seuraavassa tietoa kyselyn tuloksista (kuvat 1, 2, 3, 4, ja 5).

Kuva 1. Osaamisen kehittäminen

Kuva 2. Yrittäjyys ja innovaatiot.


49

Kuva 3. Toimintaympäristön kehittäminen. Yrityksiltä kysyttiin mielipidettä puutoimialan kehittämisen painopistealueista Kainuussa. Väittämiin piti antaa vastaus vaihtoehdoista: täysin sama mieltä, jokseenkin samaa mieltä, hieman eri mieltä, jokseenkin eri mieltä tai täysin eri mieltä (kuva 4). Vastaukset: Panostetaan yrityksiä ja klusterikeskittymiä palvelevaan tukevaan TKI-toimintaan.

täysin samaa mieltä oli kuudennes (16 %) vastaajista ja noin puolet (52 %) jokseenkin samaa mieltä Panostetaan koko puurakentamisen liiketoimintaketjun kehittämiseen.

täysin samaa mieltä oli lähes puolet (47 %) vastaajista ja jokseenkin samaa mieltä lähes puolet (47 %) vastaajista

Panostetaan aktiivisten yritysten ja klusterikeskittymien tuotteistamisosaamisen vahvistamiseen

täysin samaa mieltä oli neljännes (26 %) vastaajista ja jokseenkin samaa mieltä lähes puolet (47 %) vastaajista.

Panostetaan Kurimon teollisuusalueen kehittämiseen.

jokseenkin samaa mieltä oli hieman alle puolet (42 %) vastaajista. Hieman alle puolet (42 %) vas-taajista oli hieman eri mieltä.

Panostetaan Woodpoliksen ja sen toimintaympäristön kehittämiseen.

täysin samaa mieltä oli viidennes (21 %) vastaajista ja jokseenkin samaa mieltä hieman yli puolet (52 %) vastaajista.

Panostetaan Renforsin rannan kehittämiseen.

täysin samaa mieltä oli yksi (5 %) vastaaja ja jokseenkin samaa mieltä reilu kolmannes (37 %) vas-taajista.

Panostetaan paikallisen raaka-aineen jalostukseen > vienti.

täysin samaa mieltä oli reilusti yli puolet (58 %) vastaajista ja jokseenkin samaa mieltä kolmannes (32 %) vastaajista.


50

Mikä on mielipiteesi seuraavista mekaanisen puutoimialan kehittämisen painopisteistä

Kainuussa?

11

1

4

5

9

3

6

7

10

8

9

9

10

2

6

5

8

2

2

3

1

2

3

3

1

3

PANOSTETAAN PAIKALLISEN RAAKA-AINEEN JALOSTUKSEEN-> VIENTI

PANOSTETAAN RENFORSIN RANNAN KEHITTÄMISEEN (TEOLLINEN SYMBIOOSI)

PANOSTETAAN WOODPOLIKSEEN JA SEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMISEEN

PANOSTETAAN KURIMON TEOLLISUUSALUEEN KEHITTÄMISEEN

PANOSTETAAN AKTIIVISTEN YRITYSTEN JA KLUSTERIKESKITYMIEN TUOTTEISTAMISOSAAMISEN VAHVISTAMISEEN

PANOSTETAAN KOKO PUURAKENTAMISEN LIIKETOIMINTAKETJUN KEHITTÄMISEEN

PANOSTETAAN YRITYKSIÄ JA KLUSTERIKESKITTYMIÄ TUKEVAAN TKI-TOIMINTAAN

Isot ja pienet yritykset

Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Hieman erimieltä Täysin eri mieltä En osaa sanoa

Kuva 4. Kainuun puutoimialan kehittämisen painopisteet (Metsäbio –hanke 2016). Yrityksiltä kysyttiin mielipidettä biomassan kehittämisen painopistealueista Kainuussa. Väittämiin piti antaa vastaus vaihtoehdoista: täysin samaa mieltä, jokseenkin samaa mieltä, hieman eri mieltä, jokseenkin eri mieltä tai täysin eri mieltä (kuva 5). Vastaukset: Markkinoidaan Kainuuta metsäbiomassan jalostuksen sijaintivaihtoehtona.

täysin samaa mieltä oli lähes kaksi kolmasosaa (63 %) vastaajista ja neljännes (26 %) jokseenkin samaa mieltä.

Selvitetään biojalostamovaihtoehtojen toimintaedellytykset Kainuussa.

täysin samaa mieltä oli yli puolet (58 %) vastaajista ja kolmannes (32 %) jokseenkin samaa mieltä. Selvitetään Kainuuta puoltavat tekijät toisen sukupolven biopolttoaineiden bioenergiavarojen jalostuspaikkana

täysin samaa mieltä oli n. puolet (53 %) vastaajista ja lähes puolet (42 %) jokseenkin samaa mieltä. Varmistetaan biomassan käyttö olemassa olevissa lämpölaitoksissa ja – voimaloissa.

täysin samaa mieltä oli yli puolet (58 %) vastaajista ja neljännes (26 %) jokseenkin samaa mieltä.

Selvitetään biomassan käyttömahdollisuus suurissa käyttökohteissa (esim. energiantuotanto kaivoskohteissa).

täysin samaa mieltä oli viidennes (21 %) vastaajista ja yli puolet (58 %) jokseenkin samaa mieltä.

Kehitetään biomassan hankinnan logistiikkaa (esim. terminaalit).

täysin samaa mieltä oli kolmannes (32 %) vastaajista ja lähes puolet (42 %) jokseenkin samaa miel-tä


51

Mikä on mielipiteesi seuraavista biomassan jalostuksen kehittämisen painopisteistä?

6

4

11

10

11

12

8

11

5

8

6

5

3

1

1

2

4

3

1

1

1

KEHITETÄÄN BIOMASSAN HANKINNAN LOGISTIIKKAA (ESIM TERMINAALIT)

SELVITETÄÄN BIOMASSAN KÄYTTÖMAHDOLLISUUS SUURISSA KÄYTÖKOHTEISSA(ESIM ENERGIANTUOTANTO KAIVOSKOHTEISSA)

VARMISTETAAN BIOMASSAN KÄYTTÖ OLEMASSAOLEVISSA LÄMPÖLAITOKSISSA JA -VOIMALOISSA

SELVITETÄÄN KAINUUTA PUOLTAVAT TEKIJÄT TOISEN SUKUPOLVEN BIOPOLTTOAINEIDEN JA BIOENERGIAVAROJEN JALOSTUSPAIKKANA

SELVITETÄÄN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHTOJEN TOIMINTAEDELLYTYKSET KAINUUSSA

MARKKINOIDAAN KAINUUTA METSÄBIOMASSAN JALOSTUKSEN SIJAINTIVAIHTOEHTONA

Isot ja pienet yritykset

Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Hieman eri mieltä Täysin eri mieltä En osaa sanoa

Kuva 5. Kainuun biomassan kehittämisen painopisteet (Metsäbio – hanke 2016). Sanalliset vastaukset:

Mitkä ovat mielestäsi keskeiset haasteet metsäbiotalouden kehittämisessä? Loppulogistiikan kustannukset - korkea kustannustaso erityisesti välillisen verotuksen kautta.

Raaka-aineen tasainen saatavuus kilpailukykyiseen hintaan.

Puuraaka-ainemarkkinoiden epätasapaino – integraattien neuvotteluvoima.

Kuitupuun hinta on liian matala ja pikkutukin ja tukin hinta vaikuttaa myös energiapuun kannatta-vuuteen ja saatavuuteen.

Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus (puurakentaminen).

Järeän rakennuspuun saatavuuden turvaaminen.

Uskottavan ja kilpailukykyisen logistiikan varmistaminen puunhankintaan ja kuljetuksiin.

Mitä uusia avauksia metsäbiotaloudessa pitäisi mielestäsi Kainuussa tehdä? Rakentamisen konseptien tuotteistaminen ja siihen liittyvän puunjalostuksen kehittäminen.

Selkeä viestintäsuunnitelma, miksi Kainuu on hyvä investointialue.

Kaikki uudet "superinvestoinnit" ovat pääomasijoituskohteita ja vaativat sijoittajatason viestintää.

Terminaaleihin tehokas sivutuotelogistiikka.

Laaja-alaisen ja laadukkaan koulutuksen kehittäminen; hyvä koulutus ja osaavat työntekijät pohja sekä menestyvälle yritystoiminnalle että laadukkaille innovaatioille. Tässä on paljon potentiaalia ja jo valmiiksi todettuja malleja (Keski-Eurooppa).

Paikallisen metsähakkeen käytön lisääminen energiantuotannossa.

Miten Kainuun teollisen tuotannon kilpailukykyä voidaan mielestäsi parantaa? Jalostusastetta lisäämällä

Kuljetustuki

Alueellinen yhteistyö, jopa "TAISTELU" metsien hyödyntämisen maksimoimiseksi (metsänomistajat, yritykset, kunnat valtio…)

Palvelujen – terveydenhoito, lastenhoito, ja koulutusmahdollisuudet turvattava, jotta Kainuun kunnat ja kaupungit ovat harkittavissa asuinkunniksi nuorille osaajille.


52

Infrastruktuuri kuntoon – tontit ja luvitus helpoiksi.

Riittävän hyvät aloitustuet tulevaisuuden jalostamoille.

Metsäteiden ja alemman tieverkon ja päätieverkon parantaminen.

Paikallisten toimijoiden yhteistyötä vahvistamalla ja yhteistyön vahvistaminen maakunnan ulkopuolella toimivien yritysten kanssa.

Panostamalla koulutukseen ja ammattitaitoisen työvoiman saatavuuteen.

Korostettava enemmän Kainuusta saatavaa laadukasta materiaalia valmistetuissa tuotteissa.

Millaisia ovat mielestäsi tulevaisuuden menestyvät kainuulaiset puutuotealan yritykset? Dynaamiset yritykset, jotka pystyvät palkkaamaan osaavaa työvoimaa ja pystyvät ylläpitämään

työntekijöiden osaamista (riittävä koko vientiin).

Perheyrityksiä

Monipuolisia, markkinahakuisia

Yhteistyökykyisiä ja riittävän osaamisen (koulutuksen/työkokemuksen) omaavia yrittäjiä.

Kustannustehokkaita

Erikoistuvat – rautaiseen ammattitaitoiseen työvoimaan toimintansa perustavat yritykset.

Kyvykkäitä markkinoimaan ja verkostoitumaan.

Luovat selkeitä visioita, joita kohden ovat valmiita ponnistelemaan pitkäjänteisesti.

Hyviä henkilöstöjohtamisessa.

Nimeä hanke-ehdotus, jossa haluaisit olla mukana? Jatkojalostusverkoston kehittäminen.

Sivutuotteiden hyödyntäminen biotuotteissa (ST 1 jatko…)

Puurakentamisen uudet konseptit ja verkostot.

Puurakentamisen menetelmien kehittäminen ja uusien luominen. Niiden käytännön toteuttaminen ja koulutuksen luominen sen ympärille.

Puurakentamisen koulutushanke, jossa koulutetaan myös oppilaitosten opettajia.

Puun korjuun ja metsäalan Venäjä-osaamisen lisääminen.

Haluaisitko olla mukana uuden teknologian kehitystyössä? Kyllä, jos siitä ideointivaiheessa katsotaan olevan hyötyä yritystoiminnassa.

Kyllä, teemme jo tuotekehitystä omalla toimialalla, käyttämällä nykyaikaisia mittalaitteita ja CAD-ohjelmaa tuotannossa.

Ehkä osittain konevalmistajien kanssa yhteistyössä.

Mitkä ovat mielestäsi pk-yrityksen pullonkaulat toiminnan kehittämisessä? Osaajien saaminen Kainuuseen.

Alkuvaiheen rahoitus, kasvun rahoitus.

Pääoman puute.

Syrjäinen sijainti; rahoittajat eivät halua ottaa riskiä, joten pienten yritysten kansainvälistyminen ja kasvu jää rahoituksesta kiinni. Finnveran tulisi ottaa selkeästi enemmän vastuuta ja riskiä pk-yritysten voimakkaan kasvun ja viennin rahoituksesta.

Heikko yhteistyökyky muihin yrityksiin.

Ammattitaitoisen työvoiman puute - yleinen työehtojen jäykkyys ja kovat vaatimukset.

Byrokratia ja lupaviidakko joka kahlitsee koko yrittämisen ja vie ajan tuottavasta toiminnasta.

Yrittäjien liiketoimintaosaaminen (mm. kustannuslaskenta).

Katsotteko yrityksenne toimivan metsäbiotaloustoimialalla?

Kyllä – puurakentaminen on biotaloutta parhaimmillaan


53

Kyllä, sen ytimessä

Yhteistyö ST 1:n kanssa alkuvaiheessa, joten kyllä

Haluaisitko yrityksenne toimivan metsäbiotaloustoimialalla? Onko suunnitelmia? Kyllä, sahat ovat biotalouden moottori, puu liikkuu tukin tahtiin ja metsänomistajat saavat sahoilta

70 % kantorahatuloista.

Toivottavasti me ajetaan pölliä vielä parinkymmenen vuoden päästäkin, useammalla koneella ja paremmalla katteella kuin nykyään. Suunnitelmia on.

Mikä on näkemyksesi Kainuun toimintaympäristöstä ja elinkeinopolitiikasta? vahvuudet/heikkoudet Vahvuudet

Puuraaka-ainetta on lähellä.

Oman toimialan osalta raaka-aineen saatavuus on vahvuus.

Uusia hankkeita haetaan ja tuetaan. Julkinen sektori on ymmärtänyt tarpeita.

Puunhankinnan osaaminen, kilpailukyky, uudet yrittäjäverkostot ja käyttämättömät metsävarat.

Erikoistuminen

Kainuu toimintaympäristönä turvallinen, tasainen, metsäinen. Heikkoudet

Sijainti, kaukana markkinoista ja asiakkaista.

Investoida pitäisi että kilpailukyky säilyy - Raha

Palveluiden ja yleisen elämisen tason lasku, liittyen nimenomaan nuoriin.

Ammattitaitoisen työvoiman puute.

Suppea tuotantokapasiteetti.

Kainuun elinkeinopolitiikka - onko sitä?

Yhteenveto ja johtopäätökset Metsäsektorilla on Kainuussa valtavasti käyttämätöntä potentiaalia, joka tulee realisoida puun Kainuussa tapahtuvaa jalostusta ja käyttöä lisäämällä ja Kainuusta vietävien puuta raaka-aineenaan käyttävien tuot-teiden jalostusastetta nostamalla. Nämä tavoitteet eivät toteudu ilman uusia teollisia investointeja. Keskeisiä tavoitteita on varmistaa puun liikkeelle saaminen, hankinnan logistiikan kehittäminen ja edesaut-taa investointien syntymistä puun hankintaketjuun ja jalostukseen. Tavoitteena on lisätä puun hyödyntä-mistä jalostamalla kainuulainen puu korkealuokkaiseksi vientituotteeksi. Puutuotealan yritysten tulisi pys-tyä kehittämään tuotteitaan ja toimintaansa niin, että niillä olisi mahdollisuuksia saada vientituotteilla ai-kaan suurempia volyymejä. Puumateriaalille on löydettävissä uusia kannattavia käyttösovelluksia ja kysyn-tää markkinoilla. Kainuun metsäklusterin keskeinen tavoite on myös saada syntymään uutta paikallista puunjalostusta, jonka ympärille voidaan luoda tutkimus- ja kehitysympäristö, jossa kasvuyritykset voivat kehittää tuotteitaan ja liiketoimintaansa. Esimerkkinä rakentamisen konseptien tuotteistaminen ja siihen liittyvän puunjalostuksen kehittäminen. Nuorisoasteen koulutus on loppunut mutta muuta alan koulutusta on. Ongelma on että työikäinen väestö on loppumassa ja siihen pitää vastata. Oppisopimusmalli on hyvä ja siitä on saatu hyvää palautetta yrityksil-tä. Bioalan koulutustarve otetaan tarkasteluun ja selvitystä suunnitellaan. Uusiutuvan energian keskeisempiä tavoitteita ovat energiatehokkuus, paikallisten energialähteiden käyttö ja metsäbiomassan jalostus korkealuokkaisiksi vientituotteiksi.


54

Kainuussa on menossa esiselvitys metsäbiotalouden teollisten investointien saamiseksi ja selvityksiä, miten yhteistyö paikallisten toimijoiden ja alueelle tulevien teollisten toimijoiden välillä optimoidaan. Toteutuvien investointien yhteyteen tulee luoda toimivat biotalouden ekosysteemit, joissa toimii alueen yrityksiä, tut-kimus- ja kehittämisorganisaatioita sekä julkisen hallinnon organisaatioita tiiviissä yhteistyössä. Tämä ekosysteemi vahvistaa ja monipuolistaa teollisen symbioosin periaatteiden toteutumista. Teollisen tuotan-non sivuvirrat käytetään toisen tuotannon raaka-aineina ja niille innovoidaan uusia käyttömuotoja (tuottei-ta). Tässä konseptissa Kainuun Edulla on tärkeä rooli luoda toimiva yritysrypäs liiketoiminnan ympärille. Kaikki uudet ”superinvestoinnit” ovat pääomasijoituskohteita ja vaativat sijoittajatason viestintää. On teh-tävä selkeä viestintäsuunnitelma, miksi Kainuu on hyvä investointialue.

Toimenpiteet ja tavoitteet

Toimenpide 1: Biotalouden toimintaympäristöjen kehittäminen

Luodaan tuloksellisia biotalouden toimintaympäristöjä (liiketoiminnan ekosysteemejä), joissa pai-kalliset yritykset, tutkimus- ja kehittämisorganisaatiot sekä julkisen hallinnon organisaatiot tekevät tiivistä yhteistyötä. Tuotannossa toteutuvat teollisen symbioosin periaatteet, joiden mukaan teolli-sen tuotannon sivuvirrat käytetään toisen tuotannon raaka-aineina ja innovoidaan niihin liittyviä uusia käyttömuotoja (tuotteita ja palveluita).

Toimenpide 2: Tehdään biotalouden osaamis- ja koulutustarveselvitys ja -ennakointi.

Turvataan ammattitaitoisen työvoiman saatavuus. Rekrytoidaan biotalouden osaajia maakunnan ulkopuolelta. Koulutetaan riittävästi osaajia ammatillisessa koulutuksessa ja korkea-asteella nuori-soasteella ja aikuiskoulutuksessa.

Vastataan akuuttiin työvoimapulaan muuntokoulutuksella. Nuoria aktivoidaan hakeutumaan alan koulutukseen. Erityisesti aloilla, joihin ei hakeudu riittävästi nuoria, toteutetaan aikuiskoulutusta.

Koulutuksien räätälöinti vastaamaan yritysten tarpeita (yksittäinen yrittäjä / opiskelija).

Koulutetaan päättäjiä ja viranhaltijoita biotalouden mahdollisuuksista ja edellytyksistä.

Toimenpide 3: Kainuulaisten puutuoteyritysten vientimarkkinaosaamisen kehittäminen

Vahvistetaan yritysten vienti- ja markkinointiosaamista koulutuksilla ja tukitoiminnalla.

Toimenpide 4: Asiakastarpeiden ja muotoilun yhdistäminen palveluihin ja tuotekehitykseen

• Luodaan yhteistyöfoorumi yritysten, oppilaitosten ja ammattilaisten välille ja räätälöityjen palveluiden yhdistämiseksi.

Toimenpide 5: Metsäbiotalouden uudet toimintamuodot

• Luodaan uusi markkinointi, tuotanto- ja logistiikka yhteistyömalli ja sen käyttöönottami-nen.

Toimenpide 6:


55

Uudet yhteistoiminnan muodot ja käytänteet

• Luodaan perinteisen puunjalostuksen rinnalle uusia tuotekonsepteja.

Toimenpide 7: Maakunnan terminaaliverkoston kehittäminen

• Kilpailukyvyn parantaminen koko toimintaketjussa ja kannattavan liiketoiminnan kasvu. Toimenpide 8: Toimialan logistiikan kehittäminen

• Tieverkoston ylläpitoon ja parantamispäätöksiin vaikuttaminen. Kainuun tiestön, rautateiden ja siltojen ja muun infrastruktuurin kunnon parantaminen niin hyväksi että infrastruktuurin heikko kunto ei ole esteenä biotalouden kehittymiselle Kai-nuussa. Infrastruktuuria parannetaan erillisillä kehittämishankkeilla ja investoinneilla sekä edunvalvonnalla.

Toimenpide 9: Investoinnit

Luodaan edellytykset yhteensä 2300 biotalouden uuden työpaikan syntymiselle Kainuuseen (joista metsien käyttöön perustuvaan biotalouteen uusia ja suoria ja välillisiä työpaikkoja 1800 ja loput 500 työpaikkaa muuhun biotalouteen). Tavoitteen saavuttaminen edellyttää biotalouden teollisten investointien toteutumista.

Ensisijaisena tavoitteena on saada teollisia investointeja Kainuuseen ja sitä kautta saada puu jalos-tettua maakunnassa.

Saadaan vähintään kolme teollista investointipäätöstä Kainuuseen (uusi biotuotetehdas, biotalouden tuotteita jalostavan teollisen tuotantolaitoksen laajentaminen ja yhden korke-an jalostusarvon omaavia biomateriaaleja ja kemikaaleja tuottavan yrityksen perustaminen). Mikäli teolliset investoinnit eivät toteudu tavoitellusti, on kuitenkin tärkeää saada Kainuun talousmetsien kestävä hakkuusuunnite toteutettua, koska hakkuu-suunnitteen toteutuessa puunhankintaan syn-tyy 1000 uutta työpaikkaa (nämä työpaikat ovat mukana aiemmin mainitussa 2300 työpaikan ta-voitteessa).

Laaditaan biotalouden investointien saamisen tueksi markkinointimateriaali Kainuusta biotalouden tuotteiden ja palvelujen tuotanto- ja T&K&I -toiminnan alueena sekä koulutus- ja testausympäris-tönä.

Toimenpide 10:

Innovaatiot

Biotalouden innovaatiotoiminta tuottaa jatkuvasti uusia innovaatioita ja tuotteita. Kainuuta mark-kinoidaan erinomaisena toimintaympäristönä, jossa uusia teollisia investointeja ja tuotantolaitoksia sekä koulutusta, tutkimusta ja tuotekehitystä voidaan käynnistää. Lisätään valmiutta uusien biota-louden tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen vahvistamalla biotalouden T&K&I -toimintaa ja kou-lutusta sekä saamalla osaajia ja investointeja maakuntaan.


56

LIITE 2 Uusiutuvan energian työpaja ja ideariihi alan yrityksille

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmisteluun liittyen pidettiin työpaja 9.6.2016.

Paikalla oli yhteensä 11 henkilöä alan yrityksistä ja kehittäjäorganisaatioista. Työpajan tavoitteena oli esitel-

lä yrityksille meneillään olevia suunnittelunalaisia kehittämishankkeita ja kuunnella yritysten toiveita toimi-

alan kehittämiseksi Kainuussa.

Työpajassa yritysten esille nostamia kehittämiskohteita ja ajatuksia:

Sotkamossa Luken tutkimusasemalla olevan biokaasulaitoksen käyttöönotto ja hyödyntäminen.

Investointirahoituksen helpottaminen biokaasulaitoksien rakentamiseksi maatiloille.

Maatiloilla tuotetun sähkön hyödyntämismahdollisuus maatilan ulkopuolelle. Kokonaistalouden

ymmärtäminen on tärkeää niin, että huomioon otetaan energiatuotteiden lisäksi myös ravinneta-

louteen liittyvät näkökohdat.

Kanto- ja oksabiomassasta jalostaminen raaka-aineeksi biojalostamoille.

Puun kuumamuovaus, jolla puu puristetaan haluttuun muotoon. Samalla puun kulutuskestävyys

parantuu.

Turpeen jatkojalostus uusiksi tuotteiksi ja raaka-aineiksi.

Rahkasammaleen tuotanto.

Hiilidioksidin (CO2) nesteytys. Hiilidioksidi on haitallinen kasvihuonekaasu, joka kiihdyttää ilmaston

lämpenemistä. Nesteytetyn hiilidioksidin käyttäjiä voisivat olla puutarhat ja kaasua voidaan käyttää

suojakaasuna hitsauksessa. Nesteytetty hiilidioksidi voidaan myös prosessoida metaaniksi, jota voi-

daan käyttää liikenteen polttoaineena tai korvata lämmitysöljyä. Varastointiongelma on näin osal-

taan ratkaistavissa.

Toimijoiden ja yritysten välinen yhteistyö ja sen tiivistäminen. Toimenpiteet tulisi olla lähempänä

yritysrajapintaa.

Myös St1:n tuotannon laajentaminen 50 miljoonaan litraan pidettiin tärkeänä, millä on myös huo-

mattava työllisyysvaikutus Kainuuseen (40 htv).

Tukea uusien biotalousyrittäjien toiminnan käynnistämiseen.

Uusiutuvan energian ohjelma mainittiin tärkeänä ja se tukee selvästi toimialan kehittämistä. Oh-

jelmalta toivottiin tukea kehittämishankkeiden käynnistämiseen.

Eloperäisten jätteiden ja lietteiden käsittely Kainuussa. Tärkeänä pidettiin myös nykyisten bioha-

joavien jätteiden keräys- ja käsittelymenetelmien kehittämistä.

Lämmitysjärjestelmät ja käytettävät polttoaineet

Biometaanin liikennekäytön kehittäminen

Kaatopaikkakaasun hyödyntäminen

Mitä uutta voitaisiin kehittää tai kokeilla uusiutuvan energian käytön edistämiseksi Pilkkeiden tuotantoprosessiin tulisi kehittää uusi tuotantoprosessi, jossa pilkkeiden valmistus, kui-

vaus ja pakkaus tapahtuvat automaattisesti ja koko tuotanto ohjautuisi lopuksi kuljetuskonttiin.

Kainuu energiaverotuksen kokeilumaakunnaksi. Tarkoituksena ohjata polttoaineiden käyttöä arvon-

lisäverotuksen muutoksilla niin, että uusiutuvien polttoaineilla tuotettu energia olisi kilpailukykyistä

fossiilisiin polttoaineisiin nähden.


57

Metsäbiomassan jalostus pyrolyysiöljyksi. Renforsin Rannassa on sopivaa infraa pyrolyysiöljyn tuot-

tamiseksi.

Ravinteet hyötykäyttöön osaksi biotaloutta. Kainuun eloperäisten jätteiden hyödyntäminen biokaa-

sutuksessa omassa maakunnassa ja lopputuotteiden hyödyntäminen energiatuotteina ja ravinteina.

Metsäbiomassan ja turpeen arvoaineiden eristäminen ja hyödyntäminen mm. teollisuuskemi-

kaaleiksi, elintarvikelisäaineiksi, muovia korvaaviksi raaka-aineiksi.

St1:n biokaasun hyödyntäminen öljyä korvaavana polttoaineena. Biokaasua muodostuu tasaisesti

noin 600 kW:n teholla.

Oljen palauttaminen ravinnekiertoon. Olkimassa esikäsitellään, jolloin se saadaan paremmin bio-

kaasuprosessiin soveltuvaksi materiaaliksi. Käsittelyjäännöksen rakeistus ja levitys esimerkiksi met-

siin lannoitteeksi.

Kainuussa on mittavat turvevarat, joita on hyödynnetty energiantuotannon polttoaineena. Turpeen

energiakäyttö on kuitenkin voimakkaasti supistunut viime vuosikymmeninä. Turpeen jalostus uusik-

si tuotteiksi ja tuotteiden raaka-aineeksi on ollut keskusteluissa viime aikoina. Kainuussakin voitai-

siin alustavasti kartoittaa, millaiset jalostusmahdollisuudet turpeen osalta Kainuussa olisi ja miten

jalostus voisi soveltua maakunnan infrastruktuuriin.

Kainuussa on tunnistettu seuraavia konkreettisia kehittämiskohteita, joita voidaan soveltuvin osin liittää

uusiutuvan energian kehittämishankkeisiin.

Ukkohallan energiantuotanto uusiutuvalle polttoaineelle

St1:n etanoliprosessin sivuvirtojen hyödyntäminen

Pyrolyysiöljyn tuotanto

Kajaanin kaukolämpökapasiteetin uudelleen järjestely (tuotanto vs. kysyntä)

Kajaanin jäteveden puhdistamon öljyn korvaaminen uusiutuvalla polttoaineella

Akvaminerals Oy:n energiatuotanto uusiutuvalle

Paljakan energiahuolto uusiutuvalle

Puolangan kaukolämpölaitoksen saneeraus/Biokeskus

Puolangan Joukokylän ja Suolijärven entisten koulujen lämmitysjärjestelmät

Talvivaaran lämpölaitoksen muutos uusiutuvalle

Mondon kattilainvestointi

Ämmänsaaren aluelämpölaitoskattilan muutos CHP -laitokseksi

Ämmän Betonin energiajärjestelmä uusiutuvalle polttoaineelle


58

Yrityskyselyn tuloksia

Yritysten näkökulma alueellisessa metsäohjelmassa ja Kainuun biotalousstrategiassa mainittujen toimenpi-

teiden tärkeydestä (1= merkityksetön, 2 = pieni merkitys, 3 = jokeenkin tärkeä, 4 = tärkeä, 5 = erittäin tär-

keä). Kuvassa yritysten vastauksien keskiarvo.


59

LIITE 3 Energian käyttö Kainuun kunnissa

Hyrynsalmi

Hyrynsalmen aluelämpölaitoksesta vastaa kunnan omistama Vesi-Mega Oy. Aluelämpölaitoksessa käytettiin

vuonna 2015 puupolttoaineita 11,9 GWh, josta metsähakkeen osuus oli 2 GWh. Raskasta ja kevyttä poltto-

öljyä käytettiin yhteensä 1,7 GWh. Turpeen käyttöä Hyrynsalmella ei ollut. Käytössä oleva kattilatyyppi on

BioGrate -arinakattila. Kunnan omistamat taajamakiinteistöt on liitetty kaukolämpöverkkoon. Yhteensä

kaukolämmössä Hyrynsalmella on mukana 116 kuluttajaa.

Hyrynsalmen ja Ristijärven kunnan rajalla sijaitsee Seitenoikean vesivoimalaitos. Suurin yksittäinen uusiutu-

van energian muutoskohde Hyrynsalmella olisi Ukkohallan alue. Ylä-Kainuuseen rakenteilla oleva Kivivaara-

Peuravaaran tuulipuisto sijoittuu osittain Hyrynsalmen alueelle.

Kajaani

Kajaanissa kaukolämmön tuottaa kaupungin ja UPM Kymmene Oyj:n omistama Kainuun Voima Oy. Yritys

tuottaa lämpöä ja sähköä sekä Renforsin Rannan yritysalueen prosessihöyryn. Pääkattilan kattilateho on

240 MW, jolle toimii varakattilana 120 MW:n öljykattila. Voimalan pääpolttoaineet vuonna 2015 olivat

metsähake, puu- ja kuorijäte, turve sekä erilaiset kierrätyspolttoaineet. Kainuun Voima Oy omistaa Kajaa-

ninjoessa kolme voimalaitosta (Ämmäkoski, Koivukoski 1 & 2 ja Koivukoski 3), joiden vuosituotanto on

normaalivuotena 99 GWh. Vuonna 2015 Kainuun Voiman voimalan polttoaineen käyttö oli 784,4 GWh,

josta uusiutuvien energialähteiden osuus oli 71,6 %.

Rataverkolta poistettavien kreosoottikyllästettyjen ratapölkkyjen käsittely ja poltto on keskitetty valtakun-

nallisesti Kajaaniin (Liikennevirasto/Kainuun Voima Oy). Vuonna 2015 ratapölkkyjen energiakäyttö oli 83

gigawattituntia.

Kajaanin kaupungin alueella on käytössä kolme kaukolämpöverkkoa: Kajaani, Vuolijoen kirkonkylä ja Otan-

mäki. Vuolijoen kirkonkylän ja Otanmäen aluelämpökeskukset omistaa Loiste Energia ja lämpöyrittäjänä

toimii Kainuun Lämpöhuolto Oy. Laitosten polttoaineena on metsähake.

Kajaanin Lämpö Oy huolehtii kaukolämmön jakelusta Kajaanissa. Yritys hankkii kaukolämmön peruskuor-

man Kainuun Voima Oy:ltä. Kaukolämmön lisäksi Kajaanin Lämmöllä on vara- ja huipputuotantoa varten

Kajaanin kaupungin alueella erillislämpökeskuksia, joissa käytettiin vuonna 2015 lämmitykseen öljyä 14,9

GWh.

Kainuun ammattiopiston Seppälän toimipiste on liittynyt Kajaanin kaukolämpöverkkoon.

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän Salmijärven sairaalassa on käytössä megawatin hake-

kattila, josta lämmitetään myös Kajaanin kaupungin Toppilan vanhainkodin kiinteistöjä. Energiantuotannos-

ta vastaa Loiste Energia Oy ja lämpöyrittäjänä OK-yhtiöt.

Kajaanissa mm. Nakertajan, Hetteenmäen, Kätön ja Heinisuon alueet ovat kokonaan kaukolämpöverkoston

ulkopuolella. Näin erillislämmityksen piirissä on hyvin suuri rakennuskanta, joiden lämmitysmuotona ovat

vanhemmissa rakennuksissa joko öljy tai sähkö ja uusimmissa nykyaikaiset lämmitysmuodot kuten lämpö-

pumput.

Muita suuria lämpökeskuksia Kajaanissa on Parkinniemen puutarha, jossa on 400 kW:n pellettikattilan li-

säksi myös vuonna 2009 hankittu megawatin KPA-hakekattila. Kulunnan puutarhan laajennuksen takia läm-


60

pökeskukseen hankittiin lisäksi 1,5 megawatin hakekattila 700 kW:n biokattilan rinnalle. Kuluntalahdessa

sijaitsevan Fin-Terpuu Oy:n energia tuotetaan uudesta megawatin biolämpökeskuksesta, jonka on valmis-

tanut Kajaanissa Renforsin Rannassa toimiva Katerasteel. Lämpöyrittäjänä kohteessa toimii Kainuun Läm-

pöhuolto Oy, joka hoitaa samasta lämpökeskuksesta myös Kuluntalahden koulun lämmityksen.

Kuhmo

Kuhmon kaupungin keskustan kiinteistöistä huomattava osa on kaukolämmössä. Lämmitettävää rakennus-

tilavuutta on noin 780 000 m3. Kaukolämmön tuottaa vuonna 1980 perustettu Kuhmon Lämpö Oy, jonka

omistavat Kuhmo Oy ja Kuhmon kaupunki. Yhtiöllä on kolme kiinteän polttoaineen kattilaa: 18 ja 12 MW

sekä uusin 10 MW:n, jonka savukaasuilla kuivataan sahanpurua briketin raaka-aineeksi. Laitokset käyttävät

polttoaineena mekaanisen metsäteollisuuden sivutuotteita kuten kuorta ja sahanpurua. Kuhmo Oy:n sivu-

tuotteiden, purun ja kuoren, käyttö Kuhmon lämmöllä on vuosittain 230 GWh:n luokkaa. Pääkattila on CHP-

laitos ja tekninen toteutus perustuu kiertoleijupetitekniikkaan. Tukipolttoaineena käytettiin raskasta polt-

toöljyä, jonka käyttömäärä on ollut hyvin vähäinen.

Kuhmon Lämpö Oy:ltä tuleva puhdas puuntuhka käytetään suometsien lannoitteena. Tuhka stabiloidaan

sekoittamalla voimalan arinatuhka sekä lentotuhka ja aumaamalla se muutamaksi kuukaudeksi. Aumauk-

sen jälkeen tuhka on valmista metsään levitettäväksi. Voimalan lentotuhkan ja arinatuhkan sekoitussuhde

on 1:1, jolloin saadaan juuri sopivasti vaadittu 30 %:n kosteussuhde.

Veljekset Pääkkönen KY harjoittaa Kuhmossa lämpöyrittäjyystoimintaa. Yritys toimittaa lämpöenergiaa

Kalevalan kuntoutuskotiin (polttoaineena metsähake) ja Kanervakotiin (polttoaineena puupelletti). Akon-

lahden puutarha on myös merkittävä metsähakkeen käyttäjä.

Merkittävin kehityskohde Kuhmon alueella on Sormulan teollisuusalue, jossa on useita öljyä käyttäviä teol-

lisuuskiinteistöjä.

Paltamo

Aluelämpölaitoksen lämpökeskus on saneerattu vuonna 1999, jolloin siihen hankittiin 2,5 MW:n kiinteän

polttoaineen kattila. Tämän lisäksi öljytehoa on 2,5 MW. Paltamon aluelämpölaitoksessa käytettiin vuonna

2015 lähinnä mekaanisen metsäteollisuuden sivutuotteita 10 GWh. Vuoden 2016 alusta Vapon sopimus

päättyi ja kunta otti itse hoitaakseen aluelämpölaitoksen, jonka polttoaineena on tämän jälkeen ollut lähi-

alueelta hankittu metsähake.

Paltamossa yksi energian käytön kehittämiskohteista on Aquaminerals Oy, joka tarvitsisi nopeasti säätyvän

ja tehokkaan lämpöenergian tuotantomenetelmän.

Kontinmäessä on useita kevyttä polttoainetta käyttäviä suurehkoja lämpökeskuksia, jotka olisivat saneera-

uksen tarpeessa.

Puolanka

Puolangan aluelämpölaitoksessa käytetään polttoaineena puuenergiaa. Lämpölaitoksen puupolttoaineen

käyttömäärä vuonna 2015 oli 10 GWh, josta valtaosa oli metsähaketta. Raskasta polttoöljyä kului 3,3 GWh.

Suuri öljyn kulutus johtui aluelämpölaitoksen KPA -kattilan korjaus- ja huoltotöistä. Aluelämpölaitos on

tullut saneerausvaiheeseen. Puolangalla on käynnistynyt biokeskus -hanke, johon liittyy kokonaisvaltainen

suunnitelma maatilojen biolietteiden hyödyntämisestä aluelämpölaitoksen yhteydessä.


61

Suurin yksittäinen muutoskohde Puolangalla olisi Paljakan laskettelukeskuksen lämpökeskus, joka käyttää

nykyisin kevyttä polttoöljyä. Paljakka olisikin hyvin lämpöyrittäjyysperiaatteelle soveltuva kohde. Myös en-

tisillä Joukokylän (n. 26 000 litraa/v) ja Suolijärven kouluilla (n.16 000 litraa/v) on vielä öljyn käyttöä.

Ristijärvi

Ristijärven aluelämpölaitos rakennettiin vuonna 1984 ja sen saneeraus toteutettiin 1998. Saneerauksen

yhteydessä parannettiin laitoksen kaukovalvontavalmiuksia. Energiantuotannosta vastaa Adven Oy. Alue-

lämpölaitos käytti vuonna 2015 puupolttoainetta 2,9 GWh, palaturvetta 1,1 GWh. Raskaan öljyn käyttö-

määrä oli vastaavana aikana 2,2 GWh.

Kunnan ja Adven Oy:n välinen sopimus päättyy kesäkuussa 2017. Kunta on kilpailuttanut kaukolämmöntuo-

tannon ja kaukolämmön tuotannon hoitaa jatkossa Vapo Oy. Sopimus on voimassa 15 vuotta ja pääpoltto-

aineena on turve. Myös puupolttoainetta on tarkoitus käyttää. Kaukolämpö tuotetaan rakennettavalla läm-

pökeskuksella vanhan laitoksen jäädessä varalaitokseksi.

Sotkamo

Sotkamon kunnan alueella on kaksi aluelämpöverkostossa olevaa lämpölaitosta; kirkonkylällä entisen Kai-

nuun osuusmeijerin yhteydessä oleva voimalaitos ja Vuokatin aluelämpölaitos. Vuokatin 7 MW:n kauko-

lämpölaitos on yhdistetty Sotkamon keskustaajaman kaukolämpöverkkoon.

Sotkamon kirkonkylän ja Vuokatin alueella kiinteistöt ovat pääsääntöisesti kaukolämmössä. Kirkonkylällä

entisen Kainuun osuusmeijerin yhteydessä toimiva voimalaitos on rakennettu vuonna 1983. Vuokattiin on

suunniteltu uuden voimalaitosta, jonka teho olisi 20 MW ja sähköteho 4,5 kW. Tällä voimalaitoksella kor-

vattaisiin kirkonkylän ja Vuokatin kaukolämmön tarve.

Sotkamon voimalaitoksilla pääpolttoaine jyrsinturve, jonka osuus on ollut noin 80 prosenttia polttoainekäy-

töstä. Loput 20 prosenttia oli sahojen sivutuotteita, metsähaketta ja öljyä.

Mondo Mineralsin Sotkamon tehtaan öljyn kulutus on viime vuosina ollut reilut 20 GWh ja kevyen polttoöl-

jyn kulutus noin 2 GWh. Öljyä käytetään tuotteen kuivaukseen ja tuotantotilojen lämmitykseen. Öljyn käyt-

tömäärä on laskenut prosessimuutosten vuoksi ja yrityksellä on tarkasteltu vaihtoehtoja tuottaa kuivaus-

energia kiinteillä biopolttoaineilla. Biovoimalaitoksen kokoluokka olisi noin 5 MW. Lämmitysenergian te-

hontarve on 1 MW.

Vuonna 2015 Talvivaaran Sotkamon kaivoksella käytettiin lämmitykseen raskasta polttoöljyä 35,2 GWh ja

kevyttä polttoöljyä 2,2 GWh. Lisäksi kaivoksen polttoaineen jakeluasemilla tankattiin työkoneisiin mootto-

ripolttoöljyä 3,6 miljoonaa litraa.

Suomussalmi

Suomussalmen Siikarannan aluelämpölaitoksen KPA-teho on yhtensä 13 MW. Kattiloiden tehot ovat 9 ja 4

MW. Öljytehoa on varalla tai kulutushuippujen aikaan käytettävissä 12 MW (POR). Lisäksi Pitämällä on öljy-

tehoa varalla yhteensä 14 MW (POR). Pääpolttoaineena ovat olleet metsähake ja mekaanisen metsäteolli-

suuden sivutuotteet ja niiden käyttö noin 60 GWh vuositasolla. Aluelämpölaitoksen energiantuotanto on

päästökaupan piirissä.

Suomussalmen kirkonkylän lämpökeskuksessa, josta lämmitetään mm. koulukeskuksen kiinteistöjä, inves-

toitiin vuonna 2007 hakelämmityslaitteisiin. Kunnan omistamalla laitoksella toimii lämpöyrittäjänä Suomus-

salmen Puulämpö Oy. Polttoaineena käytetään nuorista metsistä saatavaa harvennuspuuta, jonka käyttö-

määrä vuonna 2015 oli 2 GWh.


62

Saarijärven Tulikivi Oy:n vuolukivitehtaalla puuenergian käyttö on noin 1 GWh vuodessa.

Suomussalmella on kahdella maatilalla biokaasulaitos, jotka ovat ainoat maatilalla toimivat biokaasulaitok-

sen koko Itä-Suomen alueella.

Suomussalmen kirkonkylän koulun oppilaat siirrettiin Karhulanvaaran oppilaitokselle, jonka lämmitysjärjes-

telmä saneerattiin samassa yhteydessä metsähakkeelle. Saneerauksella korvattiin 200 000 litraa kevyttä

polttoöljyä.

Vaala

Vaalan nykyinen KPA-kattila otettiin käyttöön vuonna 1998. Laitoksen nimellisteho on palaturpeella 2,5

MW ja puulla 2,0 MW. Kaukolämpölaitokselle sijoitettiin yhden megavatin pellettikattila, jolla korvataan

kesäaikana ja pakkaskautena käytetty kevyt öljy. Vaalan lämpölaitoksella käytettiin vuonna 2015 metsäha-

ketta 6,2 GWh, palaturvetta 8,3 GWh ja öljyä enää vain 0,5 GWh. Muita puupolttoaineita kuten puupellettiä

käytettiin 1,5 GWh. Vuonna 2015 polttoaineiden kokonaiskäyttö oli 16,5 GWh.

Pelson vankilan lämpökeskus käyttää nykyisin polttoaineenaan puupellettiä, jota kuluu vuositasolla 700 –

800 tonnia. Pelson vankilalla lämmityksestä vastaa Vapo Oy. Muita merkittävämpiä puupelletin käyttökoh-

teita Vaalassa on VB-Betoni Oy, jonka 350 kW:n pellettilämpökeskus käyttää pellettiä noin 250 tonnia vuo-

dessa. Yrityksen tarvitsema korkeapainehöyry tuotetaan edelleen öljyllä.

Kunnan omistamista kiinteistöistä Kruununkartano Säräisniemellä on suurin yksittäinen öljyn käyttäjä. Koh-

teeseen on tehty kannattavuuslaskelmia sen lämmitysjärjestelmän muuttamiseksi joko maalämmölle tai

puupolttoaineelle.

Vuoden 2016 alusta Vaala liittyi Pohjois-Pohjanmaan maakuntaa, joten kunnan energian tuotanto ja käyttö

jää jatkossa pois Kainuun energiataseesta. Eteenkin sähkön osalta tällä on energiaomavaraisuuteen suuri

merkitys, sillä Kainuun suurimmat yksittäiset vesivoimalaitokset (Nuojua ja Jylhämä) sijaitsevat Vaalan kun-

nan alueella.


63

LIITE 4 Uusiutuvia polttoaineita koskevia linjauksia

Metsäenergia

Paikallisesti tuotettu metsähake on nykytilanteessa ensisijainen polttoaine, jonka tuotannon ja käytön alue-

talous- ja työllisyyshyödyt ovat merkittävät. Aluelämmityksen lisäksi merkittäviä puupolttoaineen käyttö-

kohteita on mm. kaivosteollisuudessa. Metsähakkeen taloudellistekninen tuotantopotentiaali on noin 1150

GWh (600 000 kiintokuutiota/v). Hankinnan lähteinä ovat nuorten metsien kunnostuskohteista saatava

harvennuspuu sekä päätehakkuiden hakkuutähteet ja kannot. Kainuussa metsiin jää hakkuusäästöä vähin-

tään 1,4 miljoonaa kiintokuutiota kestävään hakkuusuunnitteeseen nähden, mistä määrästä osa voitaisiin

käyttää myös biopolttoaineena tai korkeampi arvoisen ns. toisen asteen biopolttoaineen raaka-aineena.

Kainuun teollisuuden infrastruktuuri antaa hyvän mahdollisuuden biopolttoaineiden jalostamiseen. Tule-

vaisuuden biopolttoaineilla on kasvava kysyntä, joten Kainuussa pyritään aktiivisesti bioetanolin valmis-

tuksen ohella etsimään mahdollisuuksia raaka-ainevarojen jalostamiseksi tulevaisuuden biopolttoaineiksi

tai muiksi biotuotteiksi.

Puupilkkeillä on Kainuussa pitkät perinteet ja maakunnassa on paljon pilkeyrittäjiä. Ongelmana on, että

pilketuotanto ei ole riittävän ammattimaista toimintaa. Pilkkeestä voidaan kuitenkin tehdä kainuulainen

hyvälaatuinen vientituote, jota varten tarvitaan pilkeyrittäjien välistä yhteistyötä.

Tuulisähkö

Tuulisähkön tuotanto rajataan selkeästi alueille, joilla se ei tuota haittaa ympäristölle (asutus, maisema).

Kainuussa tuulisähkön tuotannolle on hyvät lähtökohdat ja hankkeita tuulisähkön tuottamiseksi on lukuisia.

Kainuussa rakennetaan parhaillaan Hyrynsalmen ja Suomussalmen kuntien alueelle tuulipuistoa, johon

tulee 34 tuulivoimalaa. Tuulipuistojen rakentaminen, huolto- ja ylläpito tuo työtilaisuuksia paikallisille yri-

tyksille.

Energiatehokkuus

Kainuussa energiatehokkuutta parannetaan energiakatselmuksin. Kysymykseen tulevat lähinnä kiinteistöjen

energiakatselmukset ja kuntakatselmukset. Pyritään osoittamaan esimerkein erilaisten energiatehokkaiden

kiinteistöjen säästömahdollisuudet ja omaenergiantuotanto esimerkiksi aurinkovaraajien ja -kennojen kaut-

ta.

Kuntia edelleen rohkaistaan tekemään omissa kiinteistöissään energiatehokkuustoimia ja liittymään kun-

nille tarkoitettuun energiatehokkuusohjelmaan.

Kaukolämpö

Lämmitystavoista suositaan uusiutuvien biopolttoaineiden käyttöön perustuvia lämmitysratkaisuja. Taaja-

ma-alueilla kaukolämpö on suositeltavin. Etenkin öljyä käyttävät kaukolämpöverkon piirissä olevat kiinteis-

töt otetaan erityistarkasteluun Kainuun kunnissa, ja pyritään ottamaan ne mukaan uusina asiakkaina. Etsi-

tään myös kohteita lähilämpöverkkojen rakentamiseksi.

Biokaasu

Kainuussa on runsaasti orgaanista raaka-ainetta (puhdistamolietteet, teollisuuden sivuvirrat, kiinteistöjen

eloperäiset jätteet, peltobiomassat), joka voidaan fermentoida biokaasuksi. Biokaasu voidaan käyttää läm-


64

mön ja sähkön tuotannossa tai jalostaa liikennemetaaniksi. Biokaasun tuottamiseksi on Kainuussa toteutet-

tu useita kehittämishankkeita. Kainuussa biokaasua tuotetaan kolmella maatilakokoluokan bioreaktorilla ja

maakuntaan on kertynyt osaamista alalle. Kainuuseen tarvitaan kuitenkin yksi isompi biokaasulaitos ja

mahdollisesti pari pienempää laitosta.

Lietteet sisältävät runsaasti erilaisia maatalouskäyttöön sopivia ravinteita. Näiden käyttö maakunnassa väh-

entää neitseellisten lannoitteiden käyttöä ja vahvistaa aluetaloutta.

Turve

Turvetta tuotetaan ja käytetään Kainuussa tapauksissa, joille turve on joko teknisesti tai taloudellisesti so-

veltuva polttoaine. Turve lisää maakunnan energiaomavaraisuutta ja on tärkeä huoltovarmuuden kannalta.

Turve on parempi vaihtoehto kuin tuontipolttoaineet ja sen aluetaloudellinen merkitys on suuri.

Biopolttoaineiden jalostus

Strategisena linjauksena on, että Kainuun raaka-aineista ja luonnonvaroista (metsäbiomassa, erilaiset or-

gaaniset raaka-aineet) jalostetaan tulevaisuuden biopolttoaineita paikalliseen käyttöön ja vientituotteeksi.

Eri prosessien sivuvirrat jatkojalostetaan uusiksi tuotteiksi täysimääräisesti, eikä tuotteita loppusijoiteta

kaatopaikalle.

Osaaminen

Uusiutuvalla energia-alalla toimivien yritysten ja toimijoiden koulutustarpeet selvitetään ja kartoitetaan

koulutuksen järjestämisen mahdollisuudet. Selvitetään olisiko joitakin koulutusteemoja mahdollisuus to-

teuttaa Kainuun oppilaitoksissa osana muuta koulutustarjontaa. Koulutuksen osalta selvitetään myös voisi-

ko koulutuspalvelun tarjota jokin toinen muualla sijaitseva oppilaitos, mikäli Kainuun oppilaitokset eivät

jostakin syystä koulutusta voi tarjota. Energiatehokkuuden lisäämisessä kuntien rakennusvalvonta on tär-

keässä roolissa.

Fossiiliset polttoaineet

Fossiilisesta lämmitysöljystä pyritään pääsemään eroon ja korvaamaan se uusiutuvilla ratkaisuilla. Tämä

tarkoittaa että taajamien alueella, missä on kaukolämpöverkko, ensisijainen ratkaisu on kiinteistöjen liittä-

minen kaukolämpöverkkoon. Verkon ulkopuolella sijaitsevilla kiinteistöillä hyviä vaihtoehtoja ovat pelletti,

pilke ja maalämpö. Päälämmitystä tuetaan täydentävillä ratkaisuilla kuten aurinkoenergialla ja lämpöpum-

puilla.

Kivihiiltä käytetään pieniä määriä Kainuun Voimalla säätöpolttoaineena. Selvitetään uusiutuvien biopoltto-

aineiden käyttömahdollisuudet korvaamaan kivihiili.

Suomi on asettanut haastavat tavoitteet biopolttoaineiden liikennekäytölle. Vuoteen 2020 mennessä bio-

polttoaineen osuus liikenteessä on 20 % ja vuoteen 2030 mennessä 40 %. Tämä tarkoittaa, että Kainuus-

sakin on varauduttava liikenteen biopolttoaineiden tuotannon kehittämiseen ja sähköautojen lataus-

pisteiden rakentamiseen.


65

LIITE 5

Woodpoliksen ja Kuhmon kaupungin välisen palaverin yhteenvetoa

Toisen asteen koulutusrakenteen muuttamista pidettiin tärkeänä. Oppisopimus malli soveltuu

hyvin aikuisopiskelijoille, mutta nuorille huonosti. Nuorten osalta koulutus pitäisi toteuttaa

niin, että ensimmäisenä vuotena saataisiin yleiskuvaus laajasti puuteollisuudesta ja nuori työs-

kentelisi eri yrityksissä. Tämän jälkeen koulutus jatkuisi nuoren mielenkiinnon mukaisesti kes-

kittyen johonkin erikoisalaan.

Valtimon ja Nurmeksen alueella paljon mielenkiintoa puualan koulutukseen.

Mestari-kisälli -oppisopimusmallia pitäisi kehittää niin, että tukea tulisi myös mestarille, joka

työn tuottavuus vähenee opettamisen takia.

Tavoite on 70 uutta työpaikkaa Kantolan alueelle.

Kainuun markkinointia pidettiin tärkeänä.

Documents

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian …...muissa tilaisuuksissa kaikkiaan 33 uutta kehittämishankeaihiota ja –ideaa metsäbiotalouden uusiutuvan energian alueelle. Laaditun