Upload
phungtram
View
225
Download
4
Embed Size (px)
Citation preview
METSÄN JATKUVA KASVATUS
Timo Pukkala
Sisältö
Määritelmiä Metsien dynamiikka – luonnonmukainen metsänhoito Ala- vai yläharvennus Jatkuva vai jaksollinen kasvatus Poikkeavat tutkimukset Puun korjuu Muita näkökohtia
Jatkuva kasvatus
Kaikki menetelmät, joissa ei ole avohakkuuta eikä viljelyä Eri-ikäismetsätalous (säännöllisen eri-ikäiset metsät) Kaksijaksoiset metsät – (toistuva) ylispuiden poisto Toistuvat yläharvennukset Luontainen uudistaminen Puulajivuorottelu
Lehtipuuvaihe (luontainen) Kuusialikasvos Sekametsä > kuusikko Yläharvennuksia Luontainen uudistaminen
lehtipuulle Uusi kuusivaihe…
Säännöllisen eri-ikäinen kasvatus
Varsinainen eri-ikäismetsätalous, jota luonnehtii Laskeva läpimittajakauma Tasapainotilanne Hakkuu määrävälein
Hakkuukierto 15 – 50 v
Palautetaan aina sama jakauma
Eri-ikäismetsätalous
Yläharvennus Yläharvennus Yläharvennus Yläharvennus Yläharvennus Yläharvennus Yläharvennus
Eri-ikäistä männikköä
Eri-ikäistä metsää Pohjois-Pohjanmaalta
Eri-ikäisiä metsänomistajia Pohjois-Pohjanmaalta
Äskeisen metsikön hakkuuta
Tuore JK-hakkuu Haapavedeltä
Jaksollinen kasvatus
Uudistusalan ennakkoraivaus Avohakkuu Maanpinnan käsittely Istutus Varhaisperkaus Taimikonhoito Ensiharvennus Harvennus Avohakkuu
Jaksollinen kasvatus
Metsien kehitysdynamiikka
Sirén 1955 Luultu seuraavaa:
Häiriön (myrsky, palo) jälkeen syntyy tasaikäinen puusto
Itseharveneminen poistaa pieniä puita Puusto rappeutuu ja tuhoutuu kerralla myrskyssä tai
metsäpalossa Luonnontilainen metsä on keloutuvaa itsemurhametsää Alaharvennus–Avohakkuu -malli seurailee tätä kehitystä
Valter Keltikangas (1973):
”Minulla oli tilaisuus 40 vuotta sitten kulkea valtakunnanmetsiä arvioitaessa sen aikainen pisin linja … Tällä matkalla minä en nähnyt ainoatakaan keloontuvaa metsikköä … enkä myöskään nähnyt paloalueita. Ylipäänsä ne kyllä olivat vanhoja metsiä. Minä ei oikein voi yhtyä käsitykseen, että luonnontilainen metsä olisi pystyyn kuoleva ja metsikkönä kerrallaan kuoleva.”
Luonnontilainen metsä = ?
Useimmiten erirakenteista sekametsää
Metsän dynamiikka – oikea malli
Keto-Tokoi & Kuuluvainen 2010 Suomalainen aarniometsä -kirja
Oliver & Larsson 1996:1. Stand initiation stage (syntymisvaihe)2. Stem exclusioin stage (itseharvenemisvaihe)3. Understorey reinitiation stage (alikasvoksen syntymisvaihe)4. Old-growth stage (vanhan metsän vaihe)
Vaiheessa 2 metsikkö alaharvenee Vaiheissa 3 ja 4 yläharvenee Vaiheet 3 ja 4 kestävät usein 200–300 vuotta Vaiheet 3 ja 4 unohdettu metsänhoidossa
3 Alikasvoksen muodostumisvaihe
Metsien hoito vaiheissa 3 ja 4
Varttuneiden metsien (ylä)harvennus, väljennyshakkuu Alikasvoksen vapautus Pienaukkohakkuu Suojuspuuhakkuu (tai suojuspuulaikkujen hakkuu)
Voimakkaan häiriön väli 100–400 vuotta Luonnonläheisessä metsänhoidossa avohakkuun välin
tulisi olla myös 100–400 vuotta Luonnonmetsiä luonnehtii myös spatiaalinen
heterogeenisuus Pienaukot, siemenpuulaikut, kaistalehakkuut Variable-density thinning
Metsänhoito vaiheissa 3 ja 4
Alikasvoksen vapauttamista
Pienaukkohakkuuta
Pienaukkohakkuuta
Yläharvennusta
Ala- vai yläharvennusta?
Läpimittacm
Ikäv
Tilavuusm3/ha
Tukkiam3/ha
Kuituam3/ha
Mänty 27.5 75 184 136 48Kuusi 17.2 48 81 0 81Koivu 28.9 80 52 44 8
Alaharvennuksen jälkeen Yläharvennuksen jälkeenTilavuusm3/ha
Tukkiam3/ha
Kuituam3/ha
Tilavuusm3/ha
Tukkiam3/ha
Kuituam3/ha
Mänty 184 136 48 101 72 29Kuusi 0 0 0 81 0 81Koivu 26 22 4 0 0 0
Mikä paras käsittely?-Lepo-Alaharvennus-Yläharvennus-Avohakkuu ja viljely
Laskelmissa käytettyNyyssösen ja Mielikäisenkasvumalleja
Kuusi tulossa tukkikokoon
Ala- vai yläharvennusta?
Metsikön arvokasvu on hyvä puutavaralajisiirtymien vuoksi.Alaharvennus poistaa puut, joissa olisi arvosiirtymää. Yläharvennus säilyttää nämä puut ja samalla hyvän arvokasvun.
Lepo Alaharvennus YläharvennusMaan arvo 1000 1000 1000 €/haJäävän puuston arvo 14135 9990 4685 €/haArvokasvu 660 173 618 €/haPääoman tuotto, % 4.4 1.6 10.9 %Voittoarvo (3%) 206 -157 447 €/haHakkuutulo 0 4145 6615 €/ha
0 5 10 15
Lepo
Alaharvennus
Yläharvennus
Avohakkuu
Pääoman tuottoprosentti
Entä jos metsikössä olisi alikasvosta?
Nyt: kertymä 130 m3/ha 15 vuoden päästä: kertymä 180 m3/ha
Kannattaa tehdä uusi yläharvennus 15 vuoden päästä
15 vuotta myöhemminNyt
Ala- vai yläharvennusta?
Yläharvennuksia kannattaa jatkaa niin kauan kuin nuorennosta riittää
Jatkettu yläharvennus on jatkuvaa kasvatusta
Jos vain osa puustosta tukkipuustoa, yläharvennus on usein paljon kannattavampi vaihtoehto Pienentää reippaasti pääoman arvoa Arvokasvu pienenee selvästi vähemmän Pääoman tuottoprosentti paranee Saadaan suurempi hakkuutulo
Ala- vai yläharvennusta?
Osara 1936: Systemaattinen alaharvennus ei ole aina hyväksi Tarvitaan joustavuutta Poiminta on usein taloudellisesti viisasta
Vuokila 1970-luvulla (samoin Lundqvist ym. 2007): Yläharvennus johtaa parempaan kasvureaktioon
Suomalaiset metsäekonomistit: Yläharvennus on kannattavampaa
Kuitenkin: Yläharvennus oli yleisin syy metsän rauhoitukseen Monet ammattilaiset eivät suosittele sitä vieläkään
Ala- vai yläharvennusta?
0
1
2
3
4
5
6
7
0 50 100 150 200
Tila
vuus
kasv
u, m
3/ha
Tilavuus, m3/ha
Lundqvist 2007
Yläharvennus
Alaharvennus
Ala- vai yläharvennusta?
0123456789
10
0 100 200 300
Tila
vuus
kasv
u, m
3/ha
Tilavuus, m3/ha
Lähde - Norokorpi - Laiho - Saksa 2002
Yläharvennus
Alaharvennus
Toinen näkökulma
Puu on hakkuukypsä, kun sen arvokasvuprosentti painuu markkinakoron alle (tarkkaan ottaen hieman aiemmin)
Suurissa puissa on pienin arvokasvuprosentti Suuret puut tulee poistaa ensin
Jos metsässä on kokovaihtelua (arvokasvun vaihtelua) Puut kannattaa poistaa vähittäin
Avohakkuussa osa puista poistetaan optimihetkeä aiemmin, osa myöhemmin
Syntyy vääjäämättä epäoptimaalisuustappiota Korjuukustannukset otettava huomioon: kertymän oltava riittävä Toisaalta pienten puiden jättäminen kasvamaan alentaa
korjuukustannuksia
Toinen näkökulma
0
1
2
3
4
5
6
0 10 20 30 40 50
Arv
okas
vupr
osen
ttiLäpimitta, cm
020406080
100120140160
15 17 19 21 23 25 27 29 31 33 35
Puita
/ha
Läpimittaluokka, cm
Tarkemmassa analyysissä huomioon:-Maan arvo-Poiston vaikutus jäävien puiden kasvuun-Periaate kuitenkin sama
Punaiset läpimittaluokat ovat hakkuukypsiä
Markkinakorko
Puu on hakkuukypsä, kun sen suhteellinen arvokasvu painuu markkinakoron alapuolelle
Puun arvokasvuprosentti
Aika
Arv
okas
vupr
osen
tti
Käsittely hetkellä Nyt- Vihreät: jätä- Punaiset: poista
Markkinakorko
Nyt
Jos avohakkuu tehdään hetkellä Nyt, vain paksu punainen puu hakataan oikealla hetkellä. Vihreät hakataan liian aikaisin, punaiset liian myöhään.
Yksittäisten puidenarvokasvu-prosentti
Eri-ikäismetsätalous: Kannattavuus
ViljelymetsätalousNettotulo Kertymä, m3/ha Korjuu-
Vuosi Toimenpide €/ha Tukki Kuitu kustannus0 Maankäsittely & viljely -85015 Taimikon hoito -25045 Ensiharvennus 902 0 48 15,6 €/m3
58 Alaharvennus 3084 38 51 10,0 €/m3
75 Avohakkuu 13298 208 74 6,2 €/m3
Jatkuva kasvatus (hakkuukierto 15 v)Nettotulo Kertymä, m3/ha Korjuu-
Vuosi Toimenpide €/ha Tukki Kuitu kustannus0 Tulonmenetys -94215 Yläharvennus 2899 45 33 10,1 €/m3
30 jne Yläharvennus 2899 45 33 10,1 €/m3
MT-kuusikkoKeski-Suomessa
Eri-ikäismetsätalous: Kannattavuus
Eri-ikäismetsätalous kannattaa kun: (1) suuri korko, (2) karu kasvupaikka, (3) suuret kustannukset, (4) huono hinta
-5000
0
5000
10000
15000
20000
NA 1% NA 2% NA 3% NA 4% NA 5%
Nykyarvo (€/ha) 1-5 %:n korolla
Viljelymetsätalous
Jatkuva kasvatus
Jatkuva kasvatus, tulot kerrottu 0.7:llä
Viljelymetsätalous
-100010003000500070009000
110001300015000
0 15 30 45 58 75
€/ha
Vuosi
Nettotulo
Nykyarvo
Tuottoarvo
7%
-100010003000500070009000
110001300015000
0 15 30 45 58 75
€/ha
Vuosi
Nettotulo
Nykyarvo
Tuottoarvo
5%
-100010003000500070009000
110001300015000
0 15 30 45 58 75
€/ha
Vuosi
Nettotulo
Nykyarvo
Tuottoarvo
3%
-100010003000500070009000
110001300015000
0 15 30 45 58 75
€/ha
Vuosi
Nettotulo
Nykyarvo
Tuottoarvo
1%
Koron suuren-tuessa tuotto-arvo menee negatiiviseksi ellei viljely-kustannusta pienennetä.
Eri-ikäismetsätalous
-100010003000500070009000
11000130001500017000
0 15 30 45 60 75
€/ha
Vuosi
Nettotulo
Nykyarvo
Tuottoarvo
3%
-100010003000500070009000
11000130001500017000
0 15 30 45 60 75
€/ha
Vuosi
Nettotulo
Nykyarvo
Tuottoarvo
1%
-1000
1000
3000
5000
7000
9000
11000
13000
15000
17000
0 15 30 45 60 75
€/ha
Vuosi
Nettotulo
Nykyarvo
Tuottoarvo
5% Tuottoarvo on ainapositiivinen.Jäävän puuston arvo (optimaalinen alku-sijoitus) pienenee koron suurentuessa.
-100010003000500070009000
11000130001500017000
0 15 30 45 60 75
€/ha
Vuosi
Nettotulo
Nykyarvo
Tuottoarvo
7%
Johtopäätös
Korkokannan suurentuessa jatkuva kasvatus tulee kannattavammaksi
Turha toivoa, että tilanne muuttuu, kun tehdään ”lisäselvityksiä” (esim. parannetaan kasvumalleja tms.)
Viljelymetsätalouden huonon kannattavuuden syyt: (1) investoinnin ja tulojen pitkä aikaväli, (2) investoinnin suuruus suhteessa tuottoihin
Kannattavuutta voidaan parantaa pienentämällä kustannuksia, ts. käyttämällä luontaista uudistamista ja hoitamalla metsää vähemmän
Paljonko taimikon perustaminen saa maksaa?
02000400060008000
10000120001400016000
0 20 40 60 80
Lopp
uarv
o, €
/ha
Vuosi
1 %
3 %
5 %
7 %
Korko, %
Max viljely-
kustannus,€/ha
Hakkuutulo7500€/ha
ilman viljelyä
1 6767 3383
3 1410 704
5 302 151
7 67 33
Jos viljelymetsästä saadaan 80 vuoden päästä 15000 euron nettotulo (€/ha) …
Jos raha tuottaa muualla vähintään 4%:n reaalikoron, rahaa ei yleensä kannata sijoittaa metsänviljelyyn (jos viljelykustannus on n. 1000 €/ha)
Jos luonnostaan syntyvä metsä tuottaa puolet viljelymetsän tuotosta, rahaa ei kannata sijoittaa metsänviljelyyn 3%:n korollakaan
Jos luonnostaan syntyvä metsä tuottaa 75% viljelymetsän tuotosta, rahaa ei kannata sijoittaa metsänviljelyyn 2%:n korollakaan
Poikkeavat tulokset (Ruotsi, Norja)
Wikström 2000 (For Sci): ”Tasaikäismetsätalous kannattavampaa” Wikström 2001 (CJFC–artikkelissa):
”Laskelmia ei voi käyttää eri- ja tasaikäismetsätalouden vertailuun” Käytetyt kasvumallit aliarvioivat eri-ikäismetsän kasvua Kynnyskasvuna (syntyminen) käytettiin mielivaltaisesti valittua vakiota (joka on aliarvio)
Lisäksi: Lähtömetsiköt olivat taloudellisesti uudistuskypsiä Optimoinnin rajoitteet (hakkuu < 30%, jäävä puusto > 150 m3/ha) estivät
optimikäsittelyn valinnan Metsiköt olivat koko laskentajakson ajan yli-ikäisiä ja liian tiheitä
Andreassen & Øyen (2001): ”Tasaikäismetsätalous kannattavampaa” Analysoitiin vanhoja metsiä Optimikäsittely (uudistus heti, jatkuva kasvatus myöhemmin) ei ollut tutkittujen
vaihtoehtojen joukossa Eri-ikäismetsätaloudessa kasvuennuste kerrottiin 0.85:llä
Tutkimukset eivät osoita, että tasaikäismetsätalous olisi kannattavampaa Optimaalinen jatkuva kasvatus ei ollut tutkittujen vaihtoehtojen joukossa Uudistuskypsät metsät kannattaa uudistaa (eikä harventaa lievästi)
Varttuneen metsän jatkuva kasvatus
Ylispuiden poisto kahdessa hakkuussa v. 15 ja 30
Kasvu
Läpimitta
Läpi
mita
n ka
svu
Tasaikäismetsätalous
Eri-ikäismetsätalous
Kasvu ja laatu
Tasaikäismetsätaloudessa tavoitellaan nopeaa alkukehitystä (paksuja lustoja ja oksia)Laatupuun kasvatuksessa tavoiteltava HIDASTA alkukehitystä (max1 mm lustoja)
Tasaikäismetsätalous, alaharvennus: Huonoa laatua (sahatavaran arvo 120 €/m3)
Eri-ikäismetsätalous, yläharvennus: Hyvää laatua (400 €/m3)
120€/m3400€/m3
JK:n puunkorjuu ei ole erityisen kallista
VT-männikkö MT-kuusikkoEnsiharvennus• Tukkipuukertymä, m3/ha• Kuitupuukertymä, m3/ha• Korjuukustannus, €/m3
738
14,0
148
15,6
Toinen harvennus• Tukkipuukertymä, m3/ha• Kuitupuukertymä, m3/ha• Korjuukustannus, €/m3
3333
10,3
3851
10,0
Päätehakkuu• Tukkipuukertymä, m3/ha• Kuitupuukertymä, m3/ha• Korjuukustannus, €/m3
171636,4
208746,2
Erirakenteisen metsän harvennushakkuu• Tukkipuukertymä, m3/ha• Kuitupuukertymä, m3/ha• Korjuukustannus, €/m3
53569,0
64398,6
Korjuu onnistuu jatkuvassa kasvatuksessa
Harsintajätemetsiköiden kasvu
Sarvaksen koealat:
Kasvu on tavanomaista tasoa
0123456789
0 100 200 300
Tila
vuus
kasv
u, m
3/ha
Tilavuus, m3/ha
OMT
MT
VT
CT
Harsintajätemetsiköiden taimet
Sarvaksen koealat:
Johtopäätös: Harsinnalla ”hävitetyt” metsiköt kasvavat normaalisti ja niissä on usein runsaasti taimia
0
4000
8000
12000
16000
20000
0 10 20 30
Taim
ia/h
a
Pohjapinta-ala, m2/ha
Taimet
Aines
Muita näkökohtia
Avohakkuu saattaa lisätä maan hiilen vapautumista Kohoava lämpötila kiihdyttää hajoamista (fakta) Avoalalla maa on kesällä lämpimämpää kuin metsässä (fakta)
Avohakkuu on haitta luontomatkailulle ja monikäytölle Jatkuvan kasvatuksen ei tarvitse olla pelkästään eri-
ikäismetsätaloutta Yläharvennusten, pienaukkohakkuun, alikasvosten
vapautuksen yms. avulla voimakkaiden päätehakkuiden välistä aikaa voitaisiin olennaisesti pidentää
Metsätalouden kannattavuus ei heikkenisi (vaan paranisi) Metsät olisivat vaihtelevampia Metsien rakenne muistuttaisi enemmän luonnonmetsiä
Lahopuun riittävyydestä tulisi myös huolehtia
Loppusanat
Keskustelu tarpeettoman äärevää ”Harsinta on metsän hävitystä” ”Avohakkuu on metsän hävitystä”
”Totuutta” haetaan, ammattilehdistä, saarnamiehiä kuuntelemalla tai keskustelupalstoilta Yleensä vakuuttelua, jolta puuttuu kunnon näyttö Haetaan totuuden sijasta tukea omille käsityksille
Totuutta voisi hakea myös tutkimuksista, mittauksista ja laskelmista (avoimin mielin)
Jos ristiriitaiset viestit häiritsevät, kannattaa tehdä omia mittauksia ja taloudellisia laskelmia
Mitä tekisit tässä metsikössä?