Eri kieli- ja kulttuuriryhmienkasvatus ja opetus

Kokkolassa

2 3

ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN KASVATUS JA OPETUS KOKKOLASSA

Arvopohja

Varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen arvopohjana ovat ih-misoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ym-päristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hy-väksyminen.

Varhaiskasvatus sekä esi- ja perusopetus edistävät yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Kasvatuksen ja opetuksen avulla tuetaan lapsen/oppilaan monikulttuu-risen identiteetin rakentumista, osallisuutta suomalaisessa yhteiskun-nassa ja globaalistuvassa maailmassa sekä edistetään suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärrystä.

Varhaiskasvatussuunnitelman sekä esi- ja perusopetuksen opetus-suunnitelmien perusteissa määriteltyjen arvojen taustalla vaikuttavat perustuslain 6§ sekä yhdenvertaisuuslaki, jotka velvoittavat edistämään tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä kieltävät etniseen tai kansalliseen alkuperään, kansalaisuuteen, kieleen ja uskontoon liittyvän syrjinnän.

Eri kieli- ja kulttuuriryhmät

Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluu kansallisia vähemmistöjä sekä maa-hanmuuttajia. Suomen laissa mainittuja vähemmistöjä ovat suomenruot-salaiset, saamelaiset, romanit sekä viittomakieliset.

Uusia vähemmistöjä muodostavat maahanmuuttajat. Maahanmuutta-ja voi olla työn takia maahan muuttanut, pakolainen, turvapaikanhakija, adoptoitu, paluumuuttaja, avio- tai avoliiton kautta maahan muuttanut tai muiden perhesuhteiden kautta tullut, työperäinen, opiskelija tai muu ulkomaalainen.

4 5

Erikielisen lapsen/nuoren polku Kokkolassa

Vastaanotto

Vastaanoton ja kotoutumisen yleisenä periaatteena on monikulttuu-•risuus, kulttuurien välinen vuorovaikutus ja yhteistyö. Monikulttuurisessa yhteiskunnassa eri ryhmät säilyttävät omat omi-•naispiirteensä ja hyväksyvät, että muut ryhmät tekevät samoin. Ryh-mät eivät eristäydy toisistaan, vaan erilaisuus koetaan rikkaudeksi. Erilaisuus on hyväksyttävää kaikilla tasoilla. Monikulttuurisuus vaatii sopeutumista kaikilta ryhmiltä, sekä enemmistöltä että vähemmistöl-tä, jotta yhteistyö onnistuu. Kasvattajan/ohjaajan/opettajan on hyvä olla tietoinen kulttuurin vai-•kutuksesta niin omaan kuin oppilaidenkin käyttäytymiseen ja per-soonallisuuteen. Kasvattajan/ohjaajan/opettajan ei tarvitse olla eri kulttuurien asian-•tuntija, vaan avoin dialogi lisää molemminpuolista ymmärrystä ja mahdollistaa yhteistyön.Alkuvaiheessa on tärkeätä keskustella tulkin välityksellä vanhempi-•en ja lasten/oppilaiden kanssa.

Korkea aste

Toinen aste16 v.–

7–18 v.

6 v.

0–5 v.

Esiopetus

Varhaiskasvatus

ammatillinen koulutus (3v.)

valmistava opetus (1v.)

lukio(3-4 v.)

Perusopetus (9-10v.)•valmistavaopetus(1-2v.)•HOPS

yliopisto amk

•JOPO-toiminta•kymppiluokka

6 7

Keskustelussa huomioitavia asioita:

Lapsen taustan kartoittaminen

lapsen tiedot (nimi/nimet, osoite, sotu)perhekäsitys (huoltajat, sisarukset)lapsen syntymämaa ja muuttohistoriaoma äidinkieli/kielet, kotona puhuttavat kielet ja vieraat kieletuskontoon, katsomukseen ja ruokailuun liittyvät asiathoito-/koulunkäyntihistoria; kasvatus- ja koulukulttuuritmuut kulttuuriset asiat; juhlapäivät ym.lapsen vahvuudetvanhempien luku- ja kirjoitustaito

Päivähoitojärjestelmä

maksut/maksuttomuus, ruokailu, päiväoh-jelma, oppimisnäkemys, pukeutuminen, oman äidinkielen tärkeys, uskontoon liit-tyvät asiat, suomi toisena kielenä -opetus, esiopetus, tulkkaus

Koulujärjestelmä

valmistava opetus, perusopetus, oppi-aineet, erityisopetus, oma äidinkieli/in-formaatio oman äidinkielen tärkeydestä, suomi toisena kielenä -opetus, välitunnit, kotitehtävät, uskontoon liittyvät asiat, ruo-kailu, lukujärjestyksen lukeminen, oppi-lasarviointi, koulukyyditys, reissuvihkot ja muu yhteydenpito vanhempiin, tulkkaus-palvelut, vanhempainillat ja vanhempain-vartit, oppilashuolto, vanhempainyhdistys-toiminta, oppilaskunta

Yhteistyö kodin kanssa

Luo luottamukselliset suhteet lapseen ja hänen perheeseen-•sä. Päiväkoti-jakouluyhteisölläontärkeäroolilapsenjahänenperheensä kotoutumisessa: yhteiset sopimukset ja niihin si-toutuminen sekä yhteiset tavoitteet ja toiminnat tukevat op-pimista. Tiedonkulku kotiin on hyvä hoitaa suullisesti kirjallisten tie-•dotteiden ohella. Huoltajiensuomenkielentaitoeiainariitätiedotteidenym-märtämiseen tai vanhemmat voivat olla luku- ja kirjoitustai-dottomia.Käytä tulkkauspalveluita molemminpuolisen ymmärryksen •varmistamiseksi vanhempien tapaamisissa.

Oma äidinkieli

Omakieliontunteiden,identiteetinjaajattelunkieli.Äidinkielensäilyminen vieraassa kieliympäristössä vaatii aktiivista työtä ja vaalimista.

Oman äidinkielen kautta lapsi sitoutuu perheeseensä, su-

kuunsajajuuriinsa.Omallaäidinkielelläontärkeäsosiaalinenjakasvatuksellinentehtävä.Ontärkeää,ettävanhemmatjalapsetvoivat kommunikoida keskenään. Ilman aktiivisia toimenpiteitä äidinkielellä on taipumus surkastua vieraassa kieliympäristössä jakieliyhteysvanhempiinvoikatketa.Omanäidinkielenkauttaon myös helpompi ymmärtää uutta kulttuuria.

Hyvääidinkielentaitoauttaalastaoppimaanparemminsuo-

mea ja muita vieraita kieliä sekä luo paremmat edellytykset kaik-kien aineiden opiskeluun. Se edistää myös kotoutumista.

Myös varhaiskasvatuksen tavoitteena on päivähoidon tarjo-

aman tuen sekä vanhempien kanssa tehtävän yhteistyön kautta luoda pohjaa lasten toiminnalliselle kaksikielisyydelle.

Varaa tulkki ajoissa! Äläkäytä lasta tulkkina!

Anna vanhemmille tietoa oman äidin-kielen ja kulttuurin merkityksestä.

Kannusta vanhempia käyttämään äidin-kieltään lastensa kanssa.

Arvosta lapsenäidinkieltä jakannusta häntäkäyttämään sitä.

Tarjoa lapsellemahdollisuuksienmukaan omakielistä tukea jo päivä-hoidossa.

8 9

Omanäidinkielenopetusvahvistaaoppilaankieli-jakult-tuuri-identiteettiä.Opetustavoidaanjärjestääesi-japerusope-tuksessavaltiontuella2,5h/vk.Opetusryhmävoimuodostuaeri-ikäisistä esi- ja perusopetusoppilaista (min. 4 oppilasta/ryhmä).

Oma uskonto

Varhaiskasvatuksessa sekä esiopetuksessa lasten vanhempien kanssa sovitaan uskonnollis-katsomuksellisista sisällöistä.

Koulussa oman uskonnon opetusta voidaan järjestää, jos op-pilaita on vähintään kolme.

Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomalle oppilaalle opetetaan elämänkatsomustietoa, jos opetukseen oikeutettuja oppilaita on vähintään kolme.

Uskonnolliseen yhdyskuntaan kuulumaton oppilas voi huol-tajan pyynnöstä osallistua myös perusopetuksen järjestäjän järjestämään uskonnon opetukseen, mikäli se kasvatuksen ja kulttuuritaustan perusteella ilmeisesti vastaa hänen uskonnol-lista katsomustaan.

Muiden uskontojen opetuksessa noudatetaan kaikille us-kontosidonnaisille ryhmille tarkoitettuja opetussuunnitelmien perusteita. Perheenkanssakeskustellaantarpeentullenuskontoonliit-

tyvistä käytänteistä, jotka voivat vaikuttaa koulunkäyntiin.

Suomi toisena kielenä (S2)

Suomitoisenakielenä-oppiaine(S2)onosaäidinkielijakir-jallisuus-oppimäärää.S2-opetustaannetaanoppilaalle,jonkaäidinkieli ei ole suomi tai jonka suomen kieli ei ole äidinkielen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla.

Kielenoppimisessa on kysymys kielitaidosta ja kielitiedosta. Kielitaito kehittyy vuorovaikutuksessa kielenpuhujien kanssa sekä vapaa-ajalla että koulussa. Kielen kehittyminen opiskelun ja ajattelunkieleksikestääuseitavuosia(5-7vuotta).Pintasujuvuusei aina tarkoita kielen muiden osa-alueiden hyvää hallintaa.

Kielitaitoon kuuluu kuullun ymmärtäminen, puhuminen, lue-tun ymmärtäminen sekä kirjoittaminen. Kielitietoa taas tarvitaan hyvään kirjalliseen ilmaisuun, jota opinnoissa menestyminen

Ota yhteys kaupun-gin maahanmuut-tajaopetuksen koordinaattoriin ja selvitä oppilaan mahdollisuus osallis-tua oman äidinkie-len opetukseen.

Uskonnot ja elämän-katsomukset ovat tärkeä osa kult-tuuri-identiteettiä.

Arvosta oppilaan perheen katsomusta.

10 11

edellyttää. Kielitiedon asioita käsitellään oppilaan kehittyvän kie-litaidon mukaisesti. Tavoitteena on, että oppilas saavuttaa perus-opetuksen loppuun mennessä mahdollisimman hyvän suomen kielen taidon kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Oppilaansuomenkielentaidonarviointiperustuukielenope-

tuksen ja oppimisen yleiseurooppalaisen viitekehyksen suoma-laiseen sovellukseen ja jakaantuu arviointiin opintojen aikana sekäpäättöarviointiin.Oppilaanarvioinnissaopintojenaikanaarvioidaan osaamisen tason lisäksi edistymistä sekä opiskelu- ja kulttuuritaitoja.

Suomi toisena kielenä -arvioinnin tekevät suomi toisena kiele-nä -opettaja ja luokanopettaja/yleisopetuksen suomi äidinkiele-nä -opettaja sekä tarvittaessa muut oppilasta opettavat opettajat yhteistyössä.

Suomi toisena kielenä -opetusta tarvitseva oppilas on aina ar-vioitava suomi toisena kielenä -oppimäärän arviointiperusteiden mukaan, vaikka hänelle ei olisikaan tätä opetusta järjestetty.

Arvioinnissa on otettava huomioon, että oppilaan kielitaitop-rofiilivoiollahyvinkinepätasainen.Päättöarvioinninonoltavavaltakunnallisesti vertailukelpoista.

Suomi toisena kielenä varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa

S2-kielenoppiminenjaomaksuminenvarhaiskasvatuksessape-rustuutoiminnalliseenjakielelliseenvuorovaikutukseen.Hen-kilökunnan tietoinen kielen mallintaminen ja lapsiryhmän kie-limallit edesauttavat suomen kielen omaksumista ja oppimista. Henkilökunnankielellinenaktiivisuuspäiväkodinarkirutiineissaja toimintahetkissä tukevat uuden kielen oppimista.

ErityisissäS2-toimintatuokioissa,joissavoiollamukanamyössuomenkielisiä lapsia, autetaan lasta omaksumaan uusia käsittei-tä ja kielen rakenteita.

Samaan aikaan tulisi tukea lapsen oman äidinkielen kehitystä yhteistyössä vanhempien kanssa ja mahdollisten kieliavustajien tuella.

Eri kielten ja kulttuurien arvostus päiväkodissa edistää lapsen tasapainoista kehitystä.

Selvitä opetuksentavoitteet ja arvi-oinnin perusteet oppilaalle ja oppi- laan huoltajalle.

Tarjoa lapsellekielimalleja arjeneri tilanteissa.

Järjestä erillisiäS2-toiminta-tuokioita.

Opetelkaa joitakin ilmauksia ja lauluja lapsen äidinkielellä.

12 13

Perusopetukseen valmistava opetus

Valmistavalla opetuksella tarkoitetaan maahanmuuttajaoppilaiden al-kuvaiheen opetusta, joka kestää yleensä yhdestä kahteen vuotta. Val-mistavaa opetusta voidaan antaa yksittäisellekin oppilaalle. Koulutuksen järjestäjä saa valtionavustusta valmistavan opetuksen järjestämiseen.

Valmistavassa opetuksessa oppilaalle laaditaan oma opinto-ohjelma, jonkamukaanhänopiskelee.Oppilassaavalmistavastaopetuksestaosallistumistodistuksen, josta ilmenevät opiskellut oppiaineet sekä nii-den laajuudet. Valmistavan opetuksen tavoitteena on:

turvata oppilaan oman äidinkielen taidon säilyminen ja jatkuva ke-•hittyminen vahvistaa oppilaan omaa kulttuuri-identiteettiä •suomen kielen taidon oppiminen oppilaan kielellisen kehityksen mu-•kaisesti pitäen tavoitteena toimivaa kaksikielisyyttä tukea oppimista ja edistää oppilaan valmiuksia siirtyä suomalaisen •peruskoulun opetusryhmiin tutustuttaa oppilaat suomalaiseen luontoon, kulttuuriin, elinolosuh-•teisiin, yhteiskuntaan ja koulutukseen sekä kehittää valmiuksia kult-tuurien väliseen vuorovaikutukseen ja monikulttuurisuuteen.Oppilaatintegroidaanjoalkuvaiheenaikanasopivissaoppiaineissa,

erityisesti taito- ja taideaineissa, perusopetusryhmiin. Erikielisen oppi-laan ja perusopetusryhmän yhteistyötä voidaan lisätä oppilaan kielitai-don karttuessa.

Valmistavan opetuksen jälkeen oppilas siirtyy ikä- ja taitotasoaan vastaavaan perusopetusryhmään. Vastaanottavan luokan opettaja sekä valmistavan opetuksen opettaja tekevät yhteistyötä siirtymävaiheessa.

Oppimisen tukeminen ja arviointi

Siirtyminen valmistavasta opetuksesta perusopetukseen tulee järjestää vähitellenoppilaanedellytystenmukaisesti.Oppimistatuetaantarkoi-tuksenmukaisin oppimateriaalein ja opetusjärjestelyin. Tuen tarve ja muodot määritellään oppilaan henkilökohtaisessa oppimissuunnitel-massa.Oppimateriaaleina jaoppimisen tukenavoidaankäyttäämaahan-

muuttajaopetukseen suunnattua materiaalia: sanastoja, selkokielisiä kir-

14 15

joja,kuvia,pelejäjaverkkomateriaalia.Opetuksessavoidaanhyödyntäämyös erityisopetuksen oppikirjoja ja muita materiaaleja. Oppilaan tukena voi toimia omakielinenkoulunkäyntiavustaja tai

opetustavoidaanantaaoppilaanomallaäidinkielellä.Oppimistavoi-daan tukea myös pienryhmä- ja samanaikaisopetuksella. Läksytunneilla ja -kerhoissa oppilaat saavat apua kotitehtävien tekemiseen.

Tukiopetusta voidaan antaa suomen kielellä tai oppilaan omalla äi-dinkielellä. Tukiopetusta eri aineissa voidaan antaa myös ennakkoon, ennen uuden asian opettamista isossa luokassa.

Erityisesti myöhään maahan tulleiden nuorten perusopetus voi olla tarpeen järjestää monimuotoisia oppimisympäristöjä ja joustavia oppi-mismenetelmiä hyödyntäen. Tällaista opiskelua kutsutaan joustavaksi perusopetukseksi,JOPO-toiminnaksi.

Myös maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret voivat tarvita erityis-tä tukea oppimisvaikeuksien vuoksi. Erityisopetuksen tarkoitus, sisältö jamuototuleeselvittäätarkoinmyöshuoltajalle.Osalleoppilaistariittäälaaja-alainen erityisopetus ja oppilashuollon tavanomaiset tukitoimet, joihin kaikki perusopetuksen oppilaat ovat oikeutettuja. Luokkamuotoi-sen erityisopetuksen tarpeen arviointiin tarvitaan usein enemmän aikaa ja monipuolisempia arviointimenetelmiä kuin suomalaislapsilla. Maahanmuuttajaoppilaan arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan taus-ta ja vähitellen kehittyvä kielitaito. Arviointimenetelmien on oltava mo-nipuolisia, joustavia ja oppilaan tilanteeseen sovitettuja, jotta oppilas voi osoittaa osaamisensa suomen kielen taitojen puutteista huolimatta. Sanallista arviointia voidaan käyttää koko perusopetuksen ajan päättö-arviointia lukuun ottamatta.

16 17

Henkilökohtainen oppimissuunnitelma

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteidenmu-kaan voidaan maahanmuuttajaoppilaalle laatia henkilö-kohtainen oppimissuunnitelma, jonka avulla opetusta voi-daan eriyttää. Tämä auttaa koulua ja opettajaa tukemaan oppilaan oppimista ja opinnoissa etenemistä. Oppimissuunnitelmassatuleeilmetäoppilaanlähtö-

kohdat, opetuksen tavoitteet ja miten tavoitteet on tar-koitussaavuttaa.Oppimissuunnitelmaankirjataansuomitoisena kielenä -oppiaineen opiskelu, muut oppiaineet ja niiden laajuus, oman äidinkielen opiskelu sekä tuki eri oppiaineidenopiskelussa.Oppimissuunnitelmanavullahuoltaja saa tietoa oppilaan opinnoista ja voi tukea pa-remmin lapsen koulunkäyntiä.

Varhaiskasvatussuunnitelma

Päivähoidon/esiopetuksen alkaessa laaditaan lapsellevarhaiskasvatussuunnitelma yhteistyössä lapsen huol-tajan kanssa. Keskustelun pohjana voi käyttää Kokkolan varhaiskasvatussuunnitelmassa olevaa liitettä. Suunnitel-maa päivitetään tarpeen mukaan ja se seuraa lasta siir-ryttäessä päivähoitomuodosta toiseen tai esiopetuksesta kouluun.

18 19

Oppi- ja tukimateriaalit

Kommentoitu luettelo maahanmuuttajataustaisten opetuksen ja koulu-tuksenmateriaaleista,Opetushallitus.(verkkoversio:www.oph.fi)

Aiheeseen perehtymiseen

Monikulttuurinenja-kielinenopetus,www.mopedkoulu.fi.Omakielikullankallis,toim.Latomaa,Opetushallitus.(verkkoversio:www.edu.fi)Saakoollasuomea?Opassuomitoisenakielenä-opetukseen,Nissiläetal.Opetushallitus.Suomi kakkonen – opas opettajille, Mela ja Mikkonen.Suomalaisen kirjallisuuden seura.Suomea sanoin – monin tavoin, suomi toisena kielenä perusopetuksessa. Opetushallitus.(verkkoversio:www.edu.fi)

Opetuksen suunnitteluun

Kokkolan kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma sekä liitteet (Eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus)Kokkolan monikulttuurisuussuunnitelma varhaiskasvatuksessaja perusopetuksessaKokkolan varhaiskasvatussuunnitelma, VASUMaahanmuuttajaoppilaiden opetus perusopetuksessa –opetussuunnitelmatyöstä käytäntöön, toim. Ikonen.Perusopetuksenopetussuunnitelmanperusteet2004

Opetukseen ja oppimiseen

Aamu-kirjasarja suomi toisena kielenä opetukseen,Lappalainen.Opetushallitus.HelppolukuisetkirjasarjatKuvakirjatKuvatLapsuuden monta kieltä, DVD äidinkielen oppimisen tueksi.Väestöliitto.Pelit

Selkokielisetkirjatisoillejapienilleoppilaille,vinkkejä:www.papunet.fi.Sanotaan se suomeksi, suomen kielen kieliopillisia harjoitteita maahan-muuttajalastenvalmistavilleryhmille,Saksola.EarlyLearningOy.Suomen kielioppia ulkomaalaisille, White. Finn Lectura.Tarkista tästä, suomen sanojen rektioita suomea vieraana kielenä opis-keleville,Jönssön-KorholajaWhite.FinnLectura.Verkkoharjoituksia,www.mopedkoulu.fi.

Arvioinnin tueksi

Kettu-testi kielen diagnosointiin varhaiskasvatuksessa ja esiopetukses-sa.Language&CommunicationCareOy.KielitaidonkuvausasteikotjalukuavaimetPerusopetuksenopetussuun-nitelmienperusteidenliitteenä.(verkkoversiowww.edu.fi)KIKE, Kielellisen kehityksen diagnosoiva tehtäväsarja suomi toisena kie-lenä-opetukseen,toim.Nissilä.Opetushallitus.Lauran päivä, Suomi toisena kielenä – kartoitusaineisto esiopetukseen, Laitala.Opetushallitus.Suomihallussa?Perusopetuksenpäättöarvioinninopassuomitoisenakielenä-opettajille.Opetushallitus.

Yhteystiedot

Kokkolankaupunginsivistyskeskus,sivistysjohtaja(06)8289258Kokkolan kaupungin sivistyskeskus, ruotsinkielinenkoulutoimenjohtaja(06)8289254Maahanmuuttajaopetuksen koordinaattori 044 7809770Kokkolanvarhaiskasvatustoiminnankoordinaattori(06)8289499Omanäidinkielenopettajienyhteyshenkilö/varhaiskasvatuksenkielija-kulttuuriryhmät(06)8313695,(06)8221182Hollihaankoulu(1.-6.luokat),valmistavaopetus(06)8313695Koivuhaankoulu(1.-6.luokat),valmistavaopetus(06)8221084Kiviniitynkoulu(7.-9.luokat),valmistavaopetus(06)8289678

MONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMINEN ESI- JA PERUSOPETUKSESSAKokkolan kaupunki

Opetushallitus

2009

KirjapainoAnttiVälikangasOy,Kokkola