Embed Size (px)
Citation preview
Metsänhoitoyhdistys Kangasniemi-Pieksämäen jäsenlehti 1/2017 • 7.4.2017
MetsänomistajatKANGASNIEMI-PIEKSÄMÄKI
Pieksämäen toimistoSeunalantie 1, 76850 Naarajärvi
Puh. 020 413 4170Avoinna ma-pe klo 8-11 ja 12-16
Kangasniemen toimistoOtto Mannisen tie 1-3,
51200 KangasniemiPuh. 020 413 4130
Avoinna ma-pe klo 8-15
Omaa työtä ja yhteispeliä
Hyvään metsänhoitoon panostamalla kohti
tuottavaa biotaloutta
Sukupolvenvaihdos vaatii luottamusta ja uskallusta
Sivut 4-5
Sivu 14
Sivu 8
Metsäsuunnitelma on mainio työkalus. 10
PEFC/02-31-201
Sivu 2Jäsenlehti 1/2017
Digitalisaation myötä palveluita muu-tetaan kiihtyvää tahtia sähköiseen muo-toon. Ihmisiä kannustetaan asioimaan verkossa. Metsäveroilmoitus tehdään suomi.fi-palvelun lomakkeella. Arvon-lisäveroilmoitus suositellaan tehtäväk-si OmaVero-palvelussa www.vero.fi/omavero. Maksaessasi arvonlisäveroja OmaVero-palvelun kautta sinut ohja-taan pankkisi verkkopalveluun.
Metsäkiinteistön luovutus onnistuu sähköisesti www.kiinteistoasiat.fi-pal-velussa. Metsaan.fi-palvelussa tehdään mm. metsänkäyttöilmoitus ja kemera-hakemus. Palvelussa voi myös antaa suostumuksen järjestelmässä olevien metsätietojen luovutukseen valitsemil-leen toimijoille.
Huhtikuussa avautuu uusi sähköi-nen puukauppapaikka, www.kuutio.fi. Palvelu on rakennettu yhdessä puun myyjien ja ostajien kanssa ja se on avoin kaikille käyttäjille. Metsänomistaja voi itse laittaa leimikkonsa palveluun tai val-tuuttaa metsäneuvojan kilpailuttamaan myytävän puuerän palvelussa.
Älypuhelimeen ladattava metsäse-lain on mobiilimetsäsuunnitelma, jota voi käyttää myös verkossa: www.met-saselain.fi.
Tässä on vain muutama esimerk-ki metsänomistajan verkkopalveluista. Sähköisillä palveluilla pyritään teke-mään asiointi mahdollisimman helpok-
si, jokainen hoitaa asioita silloin, kun se itselle parhaiten sopii.
Käyttäjän on hyvä tiedostaa, missä hänen tietojaan säilytetään. Lisäksi tu-lee varmistaa tietojen oikeellisuus ja ajan-tasaisuus.
Paraskaan sovellus ei korvaa asiantun-temusta. Metsänhoitoyhdistyksestä saat henkilökohtaista palvelua omalta met-säneuvojalta. Etenkin puukaupassa kil-pailutuksen voi hoitaa sähköisellä puu-kauppapaikalla, mutta tarjousten vertai-lun vain ammattitaitoinen metsäneuvoja.
Hyvä lukija, tässä lehdessä on katta-vasti tietoa metsänhoitoyhdistyksen pal-veluista. Palvelemme teitä sekä henkilö-kohtaisesti että osoitteessa www.mhy.fi/kangasniemi-pieksamaki.
Ville HäkkinenpuheenjohtajaMHY Kangasniemi-Pieksämäki
Palvelut sähköistyvät
Metsänhoitoyhdistys Kangasniemi-Pieksämäki lukuinaToimialue: Kangasniemen kunta ja Pieksämäen kaupunkiJäsenmaksu v. 2017: Perusmaksu 65 € + 1 €/ha (max. 350 €)Jäseniä: 2970 metsänomistajaaJäsenten metsäpinta-ala: 132 500 haKestävä hakkuusuunnite: 1 milj. m3
Työllistäminen vuonna 2016: 49 henkilötyövuottaLiikevaihto vuonna 2016: 4,3 milj. euroa
www.mhy.fi/kangasniemi-pieksamaki
Metsänhoitoyhdistys Kangasniemi-Pieksämäen jäsenlehti 1/2017Julkaisija: Metsänhoitoyhdistys Kangasniemi-Pieksämäki ryToimituksen osoite: Otto Mannisen tie 1-3, 51200 KangasniemiToimitus: Aura Heikura ja Ismo Kallio Taitto: JaNetti, Jaana LaitinenPaino: Pieksän Print Oy, PieksämäkiPainosmäärä: 3200 kpl Kannen kuva: metsäsuunnittelija Veijo Suuronen ja metsäneuvoja Teemu Ukkonen. Kuva: Jaana Laitinen.
Hallituksen jäsenet 2017
Ville Häkkinen, puheenjohtaja040 701 8377, [email protected]
Iiris Utriainen, varapuheenjohtaja040 828 0701,
Jouko Frilander 0400 178 699, [email protected]
Jukka Kovanen0400 651 641, [email protected]
Tuomo Laitinen0400 175 743, [email protected]
Marjaana Sävilammi0400 341 410,
Väinö Viljakainen040 580 8059,
”Sähköisillä palveluilla pyritään tekemään asiointi mahdollisimman helpoksi. ”Ville Häkkinen
Sivu 3 Jäsenlehti 1/2017
Hintaerot ostajien välillä ovat merkit-täviä, mutta vielä suuremmat erot syn-tyvät tukin katkonnassa.
Vaikka uusi puukauppapaikka hel-pottaa kaupan kilpailuttamista, ostajien välisten todellisten erojen selvittäminen on entistä enemmän ammattilaisen hom-maa.
Ismo Kalliotoiminnanjohtaja
Kädessäsi olevasta MHY Kangas-niemi-Pieksämäki ry:n jäsenlehdestä on luettavissa jäsenten kokemuksia MHY:n palveluista. Valikoima kattaa käytännös-sä kaikki metsänomistajan tarvitsemat metsäpalvelut.
2000–luvulla metsäpalveluiden käy-tössä on tapahtunut suuri muutos. Aikai-semmin omistajista suuri osa asui lähel-lä metsäänsä ja toteutti metsänhoito- ja hakkuutöitä omatoimisesti.
Nykyään enää alle 10 prosenttia omis-tajista asuu tilalla, mistä johtuen myös puukauppapalveluiden merkitys on kas-vanut. Useimmiten kauppaa valmistel-laan puhelimessa ja metsäasiantuntija te-kee maastosuunnittelun ja hoitaa puu-kaupan alusta loppuun metsänomistajan toimeksiannolla.
Puunmyyntisuunitelma on maksuton jäsenpalveluPuunmyynninsuunnittelun yhteydessä on luontevaa sopia myös mahdollisista metsänuudistamistöistä.
Puukaupan hyvä vire on näkynyt met-sänviljelyalojen kasvuna. Tänä keväänä on puuntaimista pulaa. Sama jatkunee lähivuosina, joten on syytä varata muok-kaus, viljelymateriaalit ja istuttajat samal-la, kun tekee puunmyyntisuunnitelman päätehakkuukohteesta.
Kasvavaa kysyntää kaikesta puusta – tarkkana kaupan ehtojen kanssaKangasniemi-Pieksämäen alueen pitkän ajan hakkuumäärä on miljoona kuutiota.
Täyden palvelun edunvalvontaa2010-luvulla tuo taso on ylitetty useina vuosina.
Äänekosken tehtaan käynnistyminen lisää edelleen puun kysyntää lähialueella. Kuitupuun käyttö lisääntyy miljoonilla kuutioilla, mikä lisää kiinnostusta kas-vatushakkuisiin. Vaikka harvennuksilta tulee tukkia vähän, on erityisen tärkeää valvoa tukkipuun saantoa. Kuidun ko-va tarve voi johtaa tukkipuun mittojen heikkenemiseen ja laadun kiristymiseen.
Joillakin ostajilla on käytössä hinnoit-telu, missä tukkipuulla on useampi hin-taryhmä. Myyjän on vaikea laskea tukin keskihintaa, sillä lopullista jakoa tukin eri hintaryhmiin on ennakolta mahdo-ton tietää.
MHY kerää jatkuvasti ostajien tukin-katkontatietoa. Katkonta-aineiston avulla on mahdollista selvittää eri ostajien mit-ta- ja laatuvaatimusten mukainen tukki-osuus ja todellinen hinta kauppapäätök-sen perustaksi.
Puukaupan näkymät ovat metsän-omistajille poikkeuksellisen suotuisat. Nyt jos koskaan kannattaa aloittaa puu-kaupan suunnittelu oman metsäneuvo-jan kanssa.
”Kuitupuun käyttö lisääntyy miljoonilla kuutioilla, mikä lisää kiinnostusta kasvatushakkuisiin.”Ismo Kallio
”Hintaerot ostajien välillä ovat merkittäviä, mutta vielä suuremmat erot syntyvät tukin katkonnassa.”Ismo Kallio
Puun hinnat (peruspuutavaralajit) 15.2.-28.3.2017 MHY Kangasniemi-Pieksämäen seuranta
Uudistushakkuu Harvennushakkuu EnsiharvennusMäntytukki 58,17 46,65 44,75Kuusitukki 56,24 45,29 45,00Koivutukki 42,97 36,04 33,00Mäntykuitu 17,39 14,40 13,31Kuusikuitu 17,30 13,55 13,48Koivukuitu 16,34 13,16 11,76
Sivu 4Jäsenlehti 1/2017
Omaa työtä ja yhteispeliäLipsasten resepti metsänhoitoon:
Virtasalmelainen metsänomistaja Tapa-ni Lipsanen ei halua vatvoa yöllä met-sämurheitaan. Siksi hän ulkoistaa osan niistä asiantuntijoille.
– Olen luonteeltani sellainen, että otan turhaankin paineita joistakin asioista. Mietin ja murehdin, että meneeköhän kaikki ihan oikein. Siksi sälytän mieluusti vastuun esimerkiksi katkonnan valvon-nasta MHY:n ammattilaiselle.
MHY:n metsäneuvoja Marko Huup-ponen sanoo, että Lipsanen kantaa huolta ihan oikeista asioista.
– Päätehakkuussa pitääkin olla hyvin tarkkana katkonnan kanssa, sillä tukki-
puustahan tulot kertyvät. Isossa pääte-hakkuuleimikossa tappiota kertyy iso-ja summia, jos kaikki ei ole kohdallaan, Huupponen sanoo.
Rehevillä mailla on raivattavaa
Tapani ja Sinikka Lipsanen ovat omista-neet Tapanin kotitilan Valkeamäen Lei-nolassa vuodesta 1991. He pitivät emak-kosikalaa vuodesta 1996 vuoteen 2010.
– Lopetimme, kun työstä ei jäänyt enää mitään käteen.
Reilun 70 hehtaarin metsäala on pää-asiassa rehevää maata. Kuusikot ja koi-vikot varttuvat vauhdilla, jos vain tai-mikkovaiheessa työt tehdään ajallaan. Ja Lipsaset tekevät.
– Tapsa ja Sinikka ovat hyvin aktiivisia metsänomistajia. Raivausrästejä ei juuri ole, Marko Huupponen kehuu.
Lipsaset ovatkin tehneet lukematto-man määrän työtunteja omassa metsäs-sään vuosien varrella. Usein metsässä on
oltu töissä koko perheen eli Tapanin, Si-nikan ja kahden pojan voimin.
– Parhaimmillaan olemme olleet met-sässä kolmen raivaussahan kanssa, ja sil-loin on syntynyt jälkeä, Lipsaset kertovat.
– Sitä paitsi raivaus on todella muka-vaa työtä, sanoo Sinikka Lipsanen.
– Minusta se on suorastaan mielenter-veystyötä, kun siinä näkee heti työnsä jäljet, Tapani sanoo.
Sikalatoiminnan oltua kiivaimmillaan ei aikaa metsätöihin tahtonut aina löytyä. Lipsaset ostivat silloin raivausta MHY:ltä.
Marko Huupponen, Tapani Lipsanen ja Sinikka Lipsanen tutkivat viimeisen hakkuun tietoja Markon tabletista.
”Sälytän mieluusti vastuun esimerkiksi katkonnan valvonnasta MHY:n ammattilaiselle.”Tapani Lipsanen
”Parhaimmillaan olemme olleet metsässä kolmen raivaussahan voimin, ja silloin on syntynyt jälkeä.”Sinikka ja Tapani Lipsanen
Sivu 5 Jäsenlehti 1/2017
Tapanilla on harvinaisempi metsätyökalu, reppuraivuri. - Jos olisin ihan kunnossa, tämän kanssa minä metsään menisin.
Päätehakkuita ja istutuksia
Lipsaset hoitavat metsiään melko pe-rinteiseen tapaan. Kun kuusikon kasvu alkaa tyrehtyä, metsä pannaan nurin ja tilalle istutetaan uutta.
Tilanpidon ensimmäisinä vuosina Ta-pani Lipsanen kilpailutti itse leimikot, mutta sittemmin hän on teettänyt puu-kaupat valtakirjalla yhdistyksen kautta.
Viimeksi Marko Huupponen kilpailut-ti kaksi päätehakkuuleimikkoa, joihin oli liitetty harvennuksia mukaan. Tarjouksia tuli vasta sitten, kun harvennukset oli tiputettu tarjouspyynnöstä pois.
– Pitää hakkuuttaa harvennukset myö-hemmin korjuupalvelun kautta, jos niitä ei saa muuten kaupaksi, Marko Huup-ponen miettii.
Lipsaset ovat myös siinä mielessä pe-rinteisiä viljelijä-metsänomistajia, että metsä on pönkittänyt maataloutta. Emak-kosikalan rakentaminen vuonna 1996 ta-pahtui pitkälti metsärahojen turvin.
– Viisaammat sanovat, että näin ei pitäisi toimia, vaan maatalouden pitäi-si pyöriä omillaan. Mutta jos meillä oli-si ollut sikalasta raskas velkataakka nis-kassamme, meille olisi käynyt huonosti. Vähäisen velan takia kannattamattoman tuotannon lopettaminen oli mahdollista, Tapani Lipsanen sanoo.
Tiet pitää saada kuntoon
Ensi keväänä Lipsasilla on edessä 5300 taimen istutus talvella hakatuille ku-vioille. Sinikka ja perheen kaksi poikaa pääsevät istutuspuuhiin, mutta Tapani aikoo pysytellä pääasiassa työnjohto-tehtävissä.
Tapanin selästä leikattiin vuonna 2012 välilevynpullistuma, mutta kaikki ei mennyt ihan suunnitelmien mukaan. Leikkausvirheen takia rustonkappale jäi painamaan hermoja. Korjausleikkauksen jälkeenkään vasemman jalan hermotus ei tullut kuntoon. Pohjelihas kutistuu ole-mattomiin, jalkapohjia särkee, ja vasem-massa nilkassa ei ole voimaa.
– Tunnin, puolentoista verran pystyn tekemään esimerkiksi metsätöitä. Sitten
Tapani Lipsanen (vas.) luottaa metsäneuvoja Marko Huupposen asiantuntemukseen.
Kun kuusikon kasvu alkaa tyrehtyä, metsä pannaan nurin ja tilalle istutetaan uutta.
pitää hellittää, muuten kivut äityvät liian koviksi.
Tapani on parhaillaan kuntoutustuel-la. Hän ei ole jäänyt toimettomaksi, vaan on ryhtynyt hoitamaan tiekuntien asioita tieisännöitsijänä.
Tieasioissakin puhe kääntyy nopeasti metsiin.
– Valtion ja kuntien on pakko tukea yksityisteiden kunnossapitoa ja perus-korjauksia. Muuten metsäteollisuus ei voi mitenkään saada tarvitsemiaan puumää-riä tehtaille. Tiet ovat monin paikoin jo kehnossa kunnossa.
Teksti ja kuvat: Jorma Ylönen
Sivu 6Jäsenlehti 1/2017
Katri Saksa on luotsannut Vaimos-niemellä sijaitsevaa maa- ja metsätilaan-sa 14 vuoden ajan. Tilasta löytyy histo-riatietoa varmuudella jo 1700-luvulta, jolloin se toimi Läsäkosken Kartanon alaisuudessa. Tila on ollut Katri Saksan suvun hallussa noin sadan vuoden ajan, ennen häntä sitä ovat isännöineet hänen isänsä ja isoisänsä. Sukupolvenvaihdos tehtiin vuonna 2003.
Tilalla on 85 hehtaaria eri kasvatus-vaiheessa olevaa metsää. Metsätalouden lisäksi Saksa harjoittaa lihasonnien kas-vatusta sekä pienimuotoisesti mökkitei-den aurausta. Tilan peltotuotteet menevät omien eläinten ruokintaan.
Sonnien lisäksi Saksan eläinkatraa-seen kuuluu koiria, kissoja, kanoja sekä akvaariokaloja. Apuna tilan töissä ovat naisen äiti ja isä ja kiireisimpinä aikoina myös veljet käyvät auttamassa.
Jäsenyydellä saa kiitettäviä palveluitaKatri Saksa on ollut Kangasniemi-Piek-sämäki Metsänhoitoyhdistyksen jäsen koko maa- ja metsätalousyrittäjyytensä ajan. Jäsenyys kulkee suvussa, Saksan isä ja isoisäkin olivat yhdistyksen asi-akkaita.
– Jäsenmaksu on kohtuullinen omalta osaltani ja sillä saa kiitettäviä palveluja, Saksa perustelee jäsenyyttään.
Katri Saksa on rivakka ja räväkkä metsien monitoiminainen
Ensimmäiset pari vuotta Saksan met-säneuvojana toimi Teuvo Pulliainen. Hä-nen kanssaan tehtiin myös metsätalous-suunnitelma vuonna 2004.
– Teuvon perässä läähätin, kun hän veti pitkin metsiä kuin aropupu ja minä menin heikkokuntoisena mukana, Saksa muistelee rempseästi naureskellen.
Vuonna 2005 metsäneuvojaksi vaih-tui metsätalousinsinööriksi pari vuotta aiemmin valmistunut Jukka Halttunen. Toivakasta lähtöisin oleva Halttunen te-ki Kangasniemi-Pieksämäki Metsänhoi-toyhdistyksellä ensin vuorotteluvapaan sijaisuuksia ja siirtyi vakituiseksi työn-tekijäksi vuonna 2005.
Halttusen ja Saksan yhteistyö jatkuu edelleen ja tila on tullut vuosien mittaan neuvojallekin varsin tutuksi.
Yhteistyöhön silminnähden tyytyväi-nen Saksa kertoo kynnyksen ottaa yhteyt-tä metsäneuvojaansa mieltään askarrutta-vissa kysymyksissä olevan hyvin matala.
– Tyhmä on tyhmä niin kauan kun ei kysy joltain toiselta neuvoa. Eikä kysy-minen ole vielä tähän päivään mennessä maksanut mitään, nainen veistelee.
MHY:n palvelut käytössä monipuolisestiKatri Saksa on käyttänyt Metsänhoito-yhdistyksen palveluita monipuolisesti. Hän kertoo luottaneensa yhdistyksen asiantuntemukseen neuvonnan lisäksi muun muassa puukauppapalveluissa ja energiapuun välityksessä.
Käytössä ovat olleet myös istutuspal-velu ja taimien välitys, taimikon ja nuo-ren metsän hoitopalvelut ja MHY:n kaut-ta tilalla on tehty muun muassa harven-nuksia sekä maan muokkausta.
– Olen käyttänyt ulkopuolisia sellai-siin töihin, joita itse en osaa tai ehdi tehdä tai minua ei kiinnosta tehdä, Saksa toteaa.
”Jäsenmaksu on kohtuullinen omalta osaltani ja sillä saa kiitettäviä palveluja.”Katri Saksa
Vuosien varrella lähes koko metsänhoitotöiden repertuaari on tullut Saksalle tutuksi. Kun joku asia askarruttaa, metsäneuvoja Jukka Halttusen puoleen on matala kynnys kääntyä.
Metsäneuvoja Jukka Halttunen ja Katri Saksa ovat tehneet hyvää yhteistyötä vuodesta 2005.
”Olen käyttänyt ulkopuolisia sellaisiin töihin, joita itse en osaa tai ehdi tehdä tai minua ei kiinnosta tehdä.”Katri Saksa
Sivu 7 Jäsenlehti 1/2017
Osaamisesta rivakalla naisyrittäjällä jäävät harvat työt kiinni, sillä vuosien varrella lähes koko metsänhoitotöiden repertuaari on tullut hänelle tutuksi.
– Kaikkea muuta teen itse, paitsi puun korjuuta. Eikä suurempia hakkuita olisi edes taloudellisestikaan järkevää tehdä itse. Lompakko yleensä sanelee, kuinka paljon teetetään vieraalla, vai teenkö itse, Saksa kiteyttää.
Myös maataloustöiden rytmi sanelee, ehtiikö Saksa itse metsätöihin. Esimerkik-si kevään peltotöiden aikaan ajoittuvissa istutuksissa on hänen mukaansa järke-vintä turvautua ulkopuoliseen apuun.
– Ei kahdessa paikassa voi yhtä aikaa olla, Saksa toteaa.
Metsänhoitotyöt syytä tehdä ajallaanParhaillaan Katri Saksalla on meneillään hakerankojen keruu omista metsistä ja keväämmällä on tarkoitus tehdä uudis-tamistöitä vuoden takaiseen hakkuu-seen liittyen.
– Metsän raivausta on siellä sun täällä, yhden alueen kävin tekemässä talvella. Tuulenkaatojakin pitäisi käydä hakemas-sa pois. Jostain niitä tekemättömiä töitä aina pompahtaa, Saksa naureskelee.
Sekä Saksa että metsäneuvoja Jukka Halttunen liputtavat hakkuiden ja met-sänhoitotöiden ajantasaisuuden puolesta.
– Tähän 14 vuoteen olen oppinut sen, että puulla on hoitoikkuna. Niissä rajois-sa jos pysyy, kaikki on kuten pitääkin, mutta yli jos menee, kasvu juroo muu-taman vuoden. Metsä ränsistyy aika rä-yhäkkäästi, jos hakkuita ei tee ajallaan, Saksa sanoo.
Halttunen on samoilla linjoilla.– Jos hommat myöhästyvät, ne ovat
työläämpiä ja tulee lisää kustannuksia, mies toteaa.
Toisen kauden valtuutettuKatri Saksa toimii myös Metsänhoitoyh-distyksen valtuutettuna, hiljattain alkoi hänen toinen kautensa.
– Meidän kylältä jäi yksi henkilö pois ja hän ehdotti, että lähtisin hänen tilalleen ehdokkaaksi. Aina pitää jotain kokeilla, eikä se niin vaikeaa ole, etteikö sitä osai-si tehdä kuka tahansa, Saksa taustoittaa valtuutetuksi päätymistään.
Teksti ja kuvat: Jaana Laitinen
Katri Saksan kevätpuuhiin lukeutuu muun muassa hakerankojen keruu omaan käyttöön. Myöhemmin keväällä on ohjelmassa vuoden takaisten hakkuualueiden uudistamistöitä.
”Jos hommat myöhästyvät, ne ovat työläämpiä ja tulee lisää kustannuksia.”Jukka Halttunen
Valmistaudupuukauppaan:
TEETÄ PUUN-
MYYNTI- SUUNNI-TELMA!
Sivu 8Jäsenlehti 1/2017
Metsänuudistamis- ja taimikonhoitotöi-den hyvä toteutus on avainasemassa, kun biotalouden ja metsäteollisuuden kilpailukykyä arvioidaan tulevaisuu-dessa. Silti esimerkiksi taimikonhoito-töiden viivästymisiä ja hoitamattomien taimikoiden määriä pidetään yhtenä suurimmista tuottavan metsänhoidon pullonkauloista.
Näihin, kuten muihinkin metsänhoi-dossa havaittuihin ongelmakohtiin, pa-neudutaan toukokuussa 2016 alkaneessa Euroopan sosiaalirahaston rahoittamassa 2,5-vuotisessa Kehityshyppy metsänhoi-toon -hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on tuoda uudet metsänhoidon teknolo-giat ja metsänhoidon parhaat toimin-tamallit tehokkaaseen ja laaja-alaiseen käyttöön Itä-Suomen metsissä.
Hankkeessa metsänhoitoa kehitetään palveluntarjoajien ja tutkimuksen tiiviinä yhteistyönä. Käytännössä tämä tarkoittaa koulutuksia ja kirjallista tiedonvälitystä metsänomistajille, metsäammattilaisille ja metsäalan yrittäjille sekä näiden toi-miryhmien välisiä työpajoja.
Uuden tiedon myötä muuttuneiden toimintamallien tehokkuutta seurataan ja seurannan perusteella kootaan yhteen metsänhoidon parhaat toimintamallit: ne, jotka ovat tutkimuksissa tehokkaiksi to-dettuja ja joiden toiminta on myös käy-tännössä hyväksi varmistettu.
MHY Kangasniemi-Pieksämäen toimi-alueella hankkeen ensisijaiset kehittä-
miskohteet ovat maanmuokkauksen laa-dun hallinta ja taimikonhoidon toteutus ja ajoitus. Taimikonhoidossa tavoite on ennen kaikkea panostaa kaksivaiheisen taimikonhoitoketjun toteutukseen.
Kaksivaiheisessa taimikonhoitoketjus-sa 4–6-vuotias tuotantopuusto vapaute-taan lehtipuuston haitallisesta vaikutuk-sesta varhaisperkauksessa ja 5–10 vuot-ta myöhemmin taimikko harvennetaan sopivaan kasvatustiheyteen. Myös tai-mikoiden harventamisen ajankohtaan paneutuminen on yksi tavoitteista, sillä etenkin kuusikoissa toimenpide toteute-taan monesti turhan myöhään.
Maanmuokkaus on erittäin oleellinen te-kijä metsänhoidossa, sillä kaikki myö-hemmät metsänhoidon työlajit ovat riip-puvaisia muokkauksen toteutuksesta ja taimikon varhaisvaiheen kasvusta.
Maanmuokkausta on mahdollista te-hostaa valikoimalla kullekin kohteelle ihanteellinen muokkausmenetelmä uu-distamisketjun kokonaistalouden kannal-ta. Kun maanmuokkauksen optimointi viedään vielä pidemmälle, niin eri muok-kaustekniikoiden käyttöä tulee vaihdel-la olosuhteiden mukaan myös työmaan sisällä. Maanmuokkauksen optimaali-nen toteutus vaatii työn suunnittelijalta ja toteuttajilta erinomaista ammattitaitoa.
Maanmuokkauskuljettajien koulutuksessa käytiin viime keväänä tarkasti läpi niitä ominaisuuksia, joilla laikkumättäästä saadaan mahdollisimman hyvä
kasvualusta istutustaimelle. (Kuva Karri Uotila)
Hyvään metsänhoitoon panostamalla kohti tuottavaa biotalouttaKehityshyppy metsänhoitoon -hanke tarjoaa tietoa parhaista toimintamalleista.
MHY Kangasniemi-Pieksämäen toimi-alueella Kehityshyppy metsänhoitoon -hanke tarjoaa vielä seuraavan kahden kesän ajan paljon kuultavaa ja nähtävää tuottavasta metsänhoidosta koko met-sänhoidon toimintakentälle.
Pidetään omalta osaltamme huoli siitä, että hyvä metsänhoito tarjoaa mahdolli-simman hyvät edellytykset biotalouden toiminnalle ja metsäteollisuuden inves-toinneille Itä-Suomeen myös tulevaisuu-dessa.
Teksti ja kuvat: Karri Uotila,tutkija, Luonnonvarakeskus
”Hankkeessa metsänhoitoa kehitetään palveluntarjoajien ja tutkimuksen tiiviinä yhteistyönä.”Karri Uotila
Sivu 9 Jäsenlehti 1/2017
Kemera-tukea voi hakea: • taimikon varhaishoitoon• terveyslannoitukseen• suometsän hoitoon• metsätien tekemiseen
Nuoren metsän hoitoon ei vielä voi hakea tukea, sillä kemera-lakiin on tulossa muutos, joka rajoittaa nuoren metsän hoidon hankkeiden toteutusaikaa nykyisestä.
Lakiesityksen mukaan hankkeet tulee toteuttaa vuoden sisällä siitä, kun Metsäkeskus on hyväksynyt rahoitushakemuksen. Tukihaun odotetaan aukeavan toukokuun alussa.
Kemera -tuen ehdot taimikon varhaishoitoon:• tuki 160 euroa/ha • hanke väh.1,0 ha, pienin kuvio 0,5 ha• poistuva runkoluku vähintään 3000 kpl/ha • jäävän taimikon keskipituus 0,7 – 3,0 metriä• jäävän puuston runkoluku enintään 5000 kpl/ha
Säästöpuuryhmän polttoPalanut puu monipuo-listaa metsäluontoa. Jos metsänhoidolliseen ku-lotukseen eivät rahkeet riitä, voi polton tehdä myös säästöpuuryhmäs-sä. Hakkuun yhteydessä aliskasvosta ei ryhmän sisältä poisteta ja siihen puidaan lähimpien hakattavien puiden lat-vusmassa. Näin saadaan lisää palokuormaa. Paras aika säästöpuuryhmän polttamiselle on kevät. Muualla maa on kosteaa tai parhaimmillaan on lumi vielä maassa, kun ryhmä roihahtaa.
Kuvia metsäsertifiointikriteereistä
SäästöpuutMetsäsertifiointi edellyttää, että hak-kuussa jätetään säästöpuita vähintään 10 kpl/ha. Säästöpuiden ei tarvitse olla uudistusalan parhaita mäntyjä, vaan luonnon monimuotoisuuden kannalta haavat ja raidat ovat arvokkaimpia. Mitä jos jättäisit puut yhteen ryhmään ja jättäisit pensaskerroksen raivaamatta riistatiheiköksi? Säästöpuuryhmä voi hyvin olla esimerkiksi vesistön varteen jätettävällä suojakaistalla.
KulotusKulotus on vanha hyvä konsti metsänuudista-misessa. Kulotuksella on monia metsänhoidollisia etuja ja monimuotoisuut-ta lisääviä vaikutuksia. Jos kulotus kiinnostaa, niin ota yhteyttä met-säneuvojaasi. Kulotus-kohde olisi hyvä tietää jo ennen hakkuuta, jotta suunnittelu ja toteutus onnistuvat parhaiten.
Teksti ja kuvat:Jukka Hujala, MTK:n kenttäpäällikkö
Jos haluat Kemera-tukea, muista tehdä hakemus ennen työn aloittamista.!
Sivu 10Jäsenlehti 1/2017
Metsäsuunnitelma on mainio työkalu
Yhä useampi metsänomistaja teettää it-selleen metsäsuunnitelman.
– Metsäsuunnitelma on inventaario tilan metsistä. Se sisältää hakkuu- ja hoitoesityksen tulevalle kymmenvuo-tiskaudelle, kertoo metsäsuunnittelija Veijo Suuronen.
Suuronen kantaa MHY Kangas-niemi-Pieksämäen alueella päävastuun metsäsuunnitelmien teosta. Suurosen lisäksi myös aluevastaavat ja SPV-hen-kilö Pieksämäellä tekevät jonkin verran suunnitelmia.
Metsäsuunnitelma kertoo, kuinka paljon metsästä voi saada tuloja tulevi-na vuosina ja arvion tulevien hoitotoi-menpiteiden kustannuksista.
– Suunnitelman avulla pystytään mak-simoimaan tuloja ja minimoimaan kuluja, Suuronen kiteyttää.
Myös pehmeämpiä arvoja voidaan ottaa huomioon Metsäsuunnitelman teko käynnistyy suunnittelijan ja metsänomistajan alku-palaverilla, jossa käydään läpi asiakkaan toiveet ja tarpeet.
– Suunnittelussa voidaan ottaa huo-mioon myös pehmeämpiä arvoja kuten marjapaikkoja tai maisemia, Suuronen valottaa.
Alkupalaverin jälkeen alkaa maasto-työ, jonka tiimoilta suunnittelija käy ti-lan metsät läpi kuvio kerrallaan ja kerää tarvittavat tiedot maastotallentimelle.
Maastotyön aikana kootut aineistot työstetään toimistolla kattavaksi tietopa-ketiksi ja luovutetaan metsänomistajalle selkeästi kansioon koottuna henkilökoh-taisen opastuksen kera. Metsäsuunnitel-man saa ladattua myös kätevänä mobii-liversiona matkapuhelimeen. Suunni-telman valmistuttua voidaan asiakkaan kanssa tehdä metsäkierros hänen niin halutessaan.
Metsäsuunnitelmasta löytyy tiedot oman metsän kasvupaikoista ja puustos-ta sekä mahdollisista arvokkaista luon-tokohteista. Kansioon on koottu hoito-työt ja hakkuut aikataulutettuina sekä eri puutavaralajien osuudet ja kehitysluokat. Suunnitelma sisältää myös havainnolliset teemakartat ja yhteenvedot sekä kartat ja kuvioittaiset tiedot metsästä.
– Suunnitelmassa on myös ennuste puuston kehityksestä, mitä se olisi kym-menen vuoden kuluttua, mikäli metsää on hoidettu suunnitelman mukaisesti, Suuronen kertoo.
Suunitelma kannattaa pitää ajan tasallaMetsäsuunnitelman noudattaminen kannattaa.
– Eihän se ihan lakitekstiä ole, mutta pääsääntöisesti sanoisin, että hyvä tulee, jos sitä noudattaa. Suunnittelussa pyri-tään kestävään metsänhoitoon siten, että metsiä hyödynnetään samaa tahtia kuin ne kasvavat, Suuronen toteaa.
Suunnitelmaa ei kannata unohtaa pöy-tälaatikkoon.
– Suunnitelma päivitetään toimen-piteiden jälkeen vastaamaan nykyhet-
ken tilannetta, kertoo omalla alueellaan suunnitelmia tekevä metsäneuvoja Tee-mu Ukkonen.
Ukkosen mukaan esimerkiksi aukko-hakkuun jälkeen alue päivitetään suun-nitelmassa taimikoksi ja merkataan en-siraivaus viiden vuoden päähän taimien istutuksesta.
Suuronen ja Ukkonen suosittelevat te-kemään etenkin hoitotyöt ja harvennus-hakkuut suunnitelman mukaisesti, pääte-hakkuissa on jouston varaa. Toisaalta taas tilanne voi heidän mukaansa muuttua kymmenen vuoden aikana ja jos metsän-omistajalle tuleekin muutaman vuoden kuluttua suunnitelman tekemisestä isom-pi rahantarve, saattaa hakkuumahdolli-
Suunnitelman avulla pystytään maksimoimaan tuloja ja minimoimaan kuluja.
Veijo Suuronen ja Teemu Ukkonen tutkailemassa maastotallentimelle
koottuja tietoja.
Metsäsuunnitelman saa ladattua myös kätevänä mobiiliversiona matkapuhelimeen.
Sivu 11 Jäsenlehti 1/2017
Riistametsänhoito kiinnostaasuuksia löytyä enemmänkin, kuin mitä suunnitelmaan on merkattu.
Suunnitelman päivittäminen vuosien varrella on tarpeen myös puiden hintojen muutosten vuoksi.
Suunnittelukustannukset voi vähentää verotuksessaViime vuonna MHY Kangasniemi-Piek-sämäen alueella tehtiin metsäsuunnitel-mia 5750 hehtaarille. Veijo Suuronen ar-vioi, että noin 70-80 prosentilla yhdistyk-sen jäsenistön metsäpinta-alasta on alle 15 vuotta vanha suunnitelma.
Suunnitelman teosta veloitetaan heh-taarien mukaan tilan kokoon suhteutet-tuna. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenille suunnitelman teko on edullisempi. Suun-nittelukustannukset voi vähentää metsä-verotuksessa.
Voimassa oleva metsäsuunnitelma on mainio työkalu paitsi metsänomistalle it-selleen, myös alueneuvojille.
– Pystymme jo suunnitelman perus-teella katsomaan, mitä sillä hetkellä on tehtävissä, Teemu Ukkonen kertoo.
Suunnitelman avulla voidaan myös määrittää metsätilan arvo perunkirjoi-tusta tai sukupolvenvaihdosta tehtäessä.
Tekstit ja kuvat: Jaana Laitinen
Teemu Ukkonen takanaan riistaa varten muodostettu ekologinen käytävä.
Vuoden 2014 metsälakiuudistuksen ja vuonna 2015 uudistuneen Kestävän metsätalouden rahoituslain myötä ny-kyään on entistä enemmän mahdolli-suuksia ottaa myös metsien eläimistö huomioon metsätaloussuunnitelmia tehtäessä. Lakiuudistusten ansiosta metsiin jätettävät suojatiheiköt eivät ole enää esteenä tukien saamiselle.
Eläinten liikkumiseksi suunnitelta-vista suojatiheiköistä käytetään termiä ekologinen käytävä.
– Pienemmissä hakkuissa on helpom-pi huomioida, että suojainen yhteys kuviolta toiselle ei vaarannu, kun taas isoissa hakkuualueissa se vaatii hieman enemmän huomiointia ja suunnittelua, kertoo metsäneuvoja Teemu Ukkonen.
Käytäviä käyttävät esimerkiksi hir-vet, kanalinnut ja jänikset.
– Niistä tulee suojapaikkoja, joita pit-kin eläimet pääsevät siirtymään alueelta toiselle tai jäämään niihin makuulle, Ukkonen valottaa.
Riistametsähoidossa jätetään myös eläimille ruokailupaikkoja, esimerkiksi mustikkamättäitä tai leppäryhmiä. Met-sänomistajat ovat ottaeet riistametsän-hoidon innostuneesti vastaan.
– He ovat olleet erittäin kiinnostu-neita ja halunneet ainakin ehdotuksia, miten eri eläin- ja lintulajien elinolosuh-teita voisi hakkuissa säästää, Ukkonen kertoo.
Hiljattain eräälle suurehkolle tilalle rakennettiin lähes koko alueen läpi kul-
keva ekologinen käytävä.– Metsään jätettiin huomattavasti
normaalia talousmetsää enemmän ali-kasvosalueita ja kuvioille huomioitiin leppäryhmiä. Se on mielenkiintoinen kokeilu, jonka tiimoilta nähdään, mil-laiseksi käytävä muotoutuu, Ukkonen sanoo.
Metsäsuunnitelmaan maastossa kuvioittain kerätyt tiedot ovat pohjana metsätilan arviointiin. Metsäarvioita tarvitaan esimerkiksi perunkirjoituk-sessa, sukupolvenvaihdoksissa, osituksissa, lainan vakuudeksi sekä metsäti-laa myytäessä tai ostettaessa.
Metsään.fi –tiedot eivät ole metsäarvio. Laadukas metsäarvio vaatii aina maas-tokäynnin. Maastokäynnillä jokainen metsikkökuvio tarkastetaan, arvioidaan puuston määrä ja määritellään metsänhoidollinen tila. Odotusarvojen määrit-telyssä pitää tietää metsikön kasvukunto, maasto-olosuhteet ja hoitotarve.
Metsänhoitoyhdistys tekee yleisimmin metsäarvioita summa-arvolaskelmalla, missä lasketaan puuston arvo, odotusarvo, taimikoiden arvo ja maapohjan arvo yhteen. Käypään arvoon päästään käyttämällä arvonkorjausta ja huomioi-malla muut hintatekijät.
Metsäarvio metsäsuunnitelman pohjalta
Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty – tilaa metsäsuunnitelma!
Metsänhoitoyhdistyksen jäsenille suunnitelman teko on edullisempi.
Sivu 12Jäsenlehti 1/2017
8
21
4 56
37
9 1312
1110
Metsäasiantuntijat palveluksessasi!
Toimistonhoitaja Arja Haapaniemi Puh. 020 413 4130 [email protected]
Metsäneuvoja Jouni Pölkki020 413 4136, 0500 132 [email protected]
1
2
Metsäneuvoja Katri Keränen 020 413 4133, 040 161 [email protected]
3
Metsäneuvoja Jari Kurki 020 413 4134, 040 547 [email protected]
4
Metsäneuvoja Teemu Ukkonen020 413 4138, 0400 234 [email protected]
5
Metsäneuvoja Teuvo Pulliainen020 413 4132, 0400 341 [email protected]
6
Metsäneuvoja Jukka Halttunen020 413 4137, 0500 261 [email protected]
Metsäsuunnittelija Veijo Suuronen 040 480 [email protected]
Ota meihin yhteyttä, palvelemme Sinua ilomielin!Palvelupäällikkö, LKV, SPV-asiantuntija, kiinteistönvälitys,kaupanvahvistaja Aura Heikura020 413 4135, 0500 261 [email protected]
Sivu 13 Jäsenlehti 1/2017
Asiantuntija, arviot, SPVHenrik Roschier 020 413 4179, 040 480 [email protected]
metsänhoitoyhdistysKANGASNIEMI-PIEKSÄMÄKI
7
Metsäneuvoja Marko Oksanen 020 413 4177, 0400 250 [email protected]
Toiminnanjohtaja Ismo Kallio020 413 4171, 040 580 [email protected]
8
Metsäneuvoja Jukka Nykänen020 413 4174,0400 251 [email protected]
9
MetsäneuvojaJari Rautiainen020 413 4175, 040 571 [email protected]
10
MetsäneuvojaJari Forss 020 413 4191, 0400 259 [email protected]
12
MetsäneuvojaEero Thitz020 413 4182, 050 538 [email protected]
ToimistonhoitajaIrja Kurkela 020 413 4170 [email protected]
Tiet ja ojat -asiantuntija Urpo Väkeväinen020 413 4176, 0400 251 [email protected]
Korjuuesimies Hannu Järvinen020 413 4178,040 738 [email protected]
Pieksämäen toimisto
Seunalantie 176850 NAARAJÄRVI Puhelin 020 413 4170 Avoinna ma-pe 8.00-11.00 ja 12.00-16.00
Kangasniemen toimisto
Otto Mannisen tie 1-351200 KANGASNIEMIPuhelin 020 413 4130 Avoinna ma-pe 8.00-15.00
www.mhy.fi/kangasniemi-pieksamaki
13
Metsäneuvoja Juha Laitinen 020 413 4181,0500 298 [email protected]
Jäppilän toimisto
Maavedentie 207 77570 JÄPPILÄ Avoinna sopimuksen mukaan
Virtasalmen toimisto
Virastotie 377330 VIRTASALMIAvoinna sopimuksen mukaan
Metsänomistajien palvelutoimisto, Helsinki
Metsäasiantuntija Annamari Rajoo040 580 [email protected]
Metsälakimies Tuomo PesäläLakipuhelin 0600 39 39 59 (4,01e/min+pmp/mpm). Lakipuhelin päivystää maanantaisin klo 9-16
Metsäasiantuntija Tiina Salminen 040 720 [email protected]
Metsäneuvoja Marko Huupponen020 413 4192, 0400 178 790marko.huupponen @mhy.fi
11
Sivu 14Jäsenlehti 1/2017
Sukupolvenvaihdos vaatii luottamusta ja uskallustaMetsätilan sukupolvenvaihdos on herk-kä asia. Metsään liittyy paljon tunteita, varsinkin jos se on ollut iso osa tilastaan luopuvan elämäntyötä.
Suuri osa metsätiloista siirtyykin seu-raaville polville vailla suunnitelmaa. Se johtaa usein huonoihin ratkaisuihin muun muassa verotuksen suhteen.
MHY Kangasniemi-Pieksämäen kiin-teistönvälityksestä ja sukupolvenvaih-doksista vastaava asiantuntija Henrik Roschier kannustaa metsänomistajia selvittämään hyvissä ajoin, miten met-sät kannattaa siirtää perillisille.
– Metsänomistajan olisi hyvä ratkaista metsiensä tuleva omistus elinaikanaan. Tätä neuvoa ei tietystikään ole helppo noudattaa, sillä kukapa meistä elinpäi-viään tietää, Roschier sanoo.
Syyt ratkaisujen pitkittymiseen ovat inhimillisiä.
– Usein pelätään, aiheesta tai aiheet-ta, perillisten riitautumista, eikä asioita siksi uskalleta ratkaista. Mutta tässäkin asiassa pätee se, että asiat mutkistuvat pitkittyessään.
Vaihtoehdoissa puntaroimistaParhaillaan Henrik Roschier pohtii su-kupolvenvaihdoksen eri vaihtoehtoja Nenonpellossa asuvan Marja Taavit-saisen kanssa.
Taavitsaisen Vilho-mies kuoli kolme vuotta sitten, ja tila metsineen ja taloineen on kuolinpesän omistuksessa.
- Ryhdyin miettimään, miten Päivi-tyt-täreni pääsisi tämän asian suhteen kaik-kein helpoimmalla. Huokailin ja puhuin sitten asiasta luottonaapurille. Hän kan-nusti ottamaan yhteyttä metsänhoitoyh-distykseen, Marja Taavitsainen kertoo.
Taavitsaisen ratkaisua helpottaa, että perillisiä on vain yksi. Silti kuolinpesän osituksen eri vaihtoehdoissa riittää pun-taroimista.
- Luotan Henrikin asiantuntemukseen vaihtoehtojen vertailussa.
Roschier puolestaan sanoo kysyvänsä tarvittaessa neuvoa oman MHY:n muilta asiantuntijoilta. Käytettävissä ovat myös asiantuntijat koko MHY-ketjusta.
– Kysymyksessä ovat yksittäisen ih-misen kannalta suuret asiat. Asiantun-tijan vastuu on suuri, ja työ on tehtävä huolella.
Raivaussahaa ostamaan
Taavitsaisten tapauksessa ollaan pääty-mässä ratkaisuun, jossa rakennusten ja metsän muodostama kokonaisuus jae-taan puoliksi Marjan ja Päivin kesken. Jatkossa loputkin metsästä on tarkoitus siirtää tyttärelle esimerkiksi kaupalla.
Taavitsaisten metsiä on hoidettu huo-lella, mutta hakattu varovaisesti. Viimei-sen suuremman savotan aiheutti As-ta-myrsky, joka osui täydellä voimallaan Nenonpeltoon.
- Pihasta särkyivät omena- ja kirsik-kapuut ja metsää meni nurin useasta paikasta.
Taavitsaisen naiset painottavat metsä-ratkaisuissaan luontoarvoja, mutta taimi-kot hoidetaan kuntoon vanhaan tapaan. Ensi kesänä ovat työn alla Asta-myrskyn peruja olevat taimikot.
- Keväällä aiomme ostaa meille sopi-van raivaussahan, jossa on kunnon val-jaat. Vanha saha on meille liian raskas, Marja Taavitsainen kertoo.
Askelmat onnistuneeseen sukupolvenvaihdokseen
y Valmistele metsiesi siirto tu-leville polville ajoissa.
y Käytä asiantuntijaa, johon luotat. Ulkopuolinen ammat-tilainen pystyy viileästi pun-nitsemaan tilannetta, vaikka asianosaisilla tunteet nousi-sivat pintaan.
y Mieti, kuka perillisistä on oikeasti kiinnostunut metsis-tä ja niiden hoidosta. Mikäli mahdollista, tila kannattaa siirtää yhtenä kokonaisuu-tena tällaiselle henkilölle. Se on järkevintä kaikkien osal-listen ja metsän kannalta. Jos kukaan ei ole aidosti kiin-nostunut metsästä, myynti on hyvä vaihtoehto.
y Pohdi ratkaisuvaihtoehtoja pitkällä tähtäimellä. Ratkai-sua ei pidä tehdä pelkästään välittömästi aiheutuvien ve-roseuraamusten perusteella.
Henrik Roschier ja Marja Taavitsainen pohtivat sukupolvenvaihdoksen eri vaihtoehtoja.
Tekstit ja kuva: Jorma Ylönen
”Tässäkin asiassa pätee se, että asiat mutkistuvat pitkittyessään.”Henrik Roschier
Sivu 15 Jäsenlehti 1/2017
Järvi-Suomen Metsätilat OY LKV on osa valtakunnallista Metsätilat-ketjua.
Metsätilat-ketju on johtava maaseutu-kiinteistöjen välittäjä Suomessa. Metsäti-lojen kautta saat myyntikohteellesi koko Suomen kattavan näkyvyyden.
Tilavahti-palvelu tuo myytävän koh-teen välittömästi palveluun kirjautunei-den ostajaehdokkaiden tietoon. Tällä het-kellä Tilavahti-palveluun on kirjautunut lähes 1000 henkilöä, jotka ovat kiinnos-tuneita Kangasniemellä ja Pieksämäellä myytävistä tiloista. Myyntikohteet ovat esillä nettisivujen lisäksi lehdissä. Laaja ja kattava näkyvyys takaa myyjälle parhaan markkinahinnan myytävästä kohteesta.
Etelä-Savossa, kuten MHY:n alueel-lakin on metsätilakauppa käynyt hyvin
KANGASNIEMI, Synsiälä, 10,25 ha Taimikkovaltainen metsätila Puolukkakankaan metsätien varressa. Puustoa n. 460 m3. Hyvä tila metsästyksen harrastajalle. Ei välitöntä hoidon tarvetta. Hp. 23.000 €. Tarj. 26.4. klo 15 mennessä.
KANGASNIEMI, Puulansalmi, 14,179 haHyvässä kasvussa oleva taimikkovaltainen metsätila Puulanniementien varressa. Puustoa n. 300 m3. Maapohja pääosin tuoretta kangasta. Hp. 33.000 €. Tarj. 27.4. klo 15 mennessä.
Metsätilakaupan näkymiä viime vuonna. Keskihinta Etelä-Savossa vuonna 2016 oli 4071 €/ha ja keskipuusto 105 m/ha. Myyntiaika oli keskimäärin reilu kuukausi. Kysyntä metsätiloista, se-kä pienistä että suurista, jatkuu hyvänä MHY:n alueella edelleen.
Keväällä on hyvää aikaa laittaa kiin-teistö myyntiin. Kysytyimpiä ovat hy-vien tieyhteyksien varrella olevat koh-teet, missä löytyy myös heti hakattavissa olevaa puustoa. Myös pienistä puuha-palstoista on kysyntää. Rantoja, rantara-kennuspaikkoja ja rakennuksia sisältävät kohteet ovat haasteellisempia myytäviä.
Järvi-Suomen Metsätilat Oy LKV – turvallista tilakauppaa jo 20 vuotta.
Oletko myymässä metsätilaa?Huomioi seuraavat seikat:
y myy tila puineen, sillä kysytyimpiä ovat kohteet, joissa on hakattavaa
y puhtaat metsätilat ovat kiinnostavimpia rakennukset ja ranta ovat yleensä rasite metsän ostajalle
y teetä metsäarvio MHY:llä y arvion pohjalta on helppo
määrittää lähtöhinta/hintapyyntö
APUA OMISTUS- JÄRJESTELYIHIN
Harkitsetko metsätilan siirtämistä suvussa eteenpäin?
Tai kiinnostaisiko tilakauppa?
Meiltä saat apua omistusjärjestelyjen suunnitteluun ja toteutukseen.
Hoidamme nopeasti ja luotettavasti kauppakirjat, lainhuudot, jakosopimukset, lahjat ja ositukset
sekä tila-arviot.
Sukupolvenvaihdoksessa avustamme löytämään parhaan ratkaisun juuri
Sinun metsätilallesi.
Hoidamme kaikki maaseudun kiinteistönvälitystehtävät ammattitaidolla.
Metsäomaisuuden hoitopalvelujen asiantuntijat:
Aura Heikura0500 261 790, [email protected]
Henrik Roschier 040 480 7420, [email protected]
PALVELEMME KAIKISSA METSÄTILAN OMISTAJANVAIHDOKSIIN
LIITTYVISSÄ ASIOISSA.
Turvallinen metsän ammattilainen välittää
Paikallinen asiantuntemus, valtakunnalliset markkinat.
YHTEISTYÖSSÄ METSÄNHOITOYHDISTYSTEN KANSSA
Tutustu kohteisiin: www.metsatilat/jarvi-suomi
Tied. Henrik Roschier 040 480 7420
PIEKSÄMÄKI, Toikkalanmäki, n. 9,2 ha määräalaKuusi kaavoitettua lomaraken-nuspaikkaa Kyyveden rannalla, lisäksi rehevää metsämaata. Puustoa 770 m3.Hp. 60.000 €. Tarj. 15.5. klo 15 mennessä.
Tied. Aura Heikura, 0500 261 790
Sivu 16Jäsenlehti 1/2017
Metsänhoitoyhdistys Kangasniemi-Piek-sämäelle valittiin uusi valtuusto posti-vaaleilla marraskuussa. Valtuustoon va-littiin 29 jäsentä, joista uusia on 11 val-tuutettua eli 38 %.
Valituista valtuutetuista 41 % on maa- ja metsätalousyrittäjiä. Muita yrittäjiä on 17 %, palkansaajia 24 % ja eläkeläisiä 17 %. Valtuutetuista 28 % on naisia. 14 % valtuutetuista asuu metsänhoitoyhdis-tyksen toimialueen ulkopuolella, eli he ovat ns. etämetsänomistajia. Valtuutet-tujen keski-ikä on 52 vuotta.
Äänestysaktiivisuus nousi verrattuna neljän vuoden takaisiin vaaleihin. Edel-lisissä vaaleissa vuonna 2012 äänestys-prosentti oli 37 ja nyt 44,4.
– Äänestysaktiivisuus osoittaa, että metsäasiat kiinnostavat ja että metsänhoi-toyhdistystoiminnalla on metsänomista-jien luottamus. Nyt valitut valtuutetut edustavat laajasti työelämää ja tuovat
Valtuutetut 2017-2020 MHY Kangasniemi-Pieksämäki
MHY:n vaaleissa äänestysprosentti 44,4 %
monipuolista tietotaitoa yhdistyksen ke-hittämiseen, luonnehtii toiminnanjohtaja Ismo Kallio.
Valtuusto käyttää jäsenten päätösval-taa ja on metsänhoitoyhdistyksen ylin päättävä elin. Uudet valtuutetut ottivat
tehtävänsä vastaan 1.1.2017. Valtuutetut toimivat tehtävässään neljä vuotta eli 31.12.2020 saakka. Valtuusto kokoontui koulutukseen tammikuussa ja valitsi hal-lituksen jäsenet vuosille 2017-2018. Hal-lituksen kokoonpano pysyi entisellään.
Uusi valtuusto yhteispotretissa.
Sukunimi Etunimi Titteli ÄänetUtriainen Iiris maa- ja metsätal. yrittäjä 97Laitinen Tuomo maaseutuyrittäjä 81Kinnunen Ilkka maaseutuyrittäjä 68Nykänen Tapani maanviljelijä 63Häkkinen Ville maanmittausins. (amk) 63Viljakainen Väinö maanvilj., metsänomist. 56Pauninsalo Erja yrittäjä 55Frilander Jouko metsätalousteknikko 55Ylönen Tuomo metsätalousyrittäjä 54Saksa Katri maa- ja metsätal.yrittäjä 53Karjalainen Arto maaseutuyritt./asentaja 52Airaksinen Riitta suunnittelija 52Myllys Anu kenttäpäällikkö, maa- ja metsätal.yrittäjä 51Taavitsainen Pasi raskaskoneas., mv 48Kovanen Jukka johtaja 40Liukkonen Juha maatalousyrittäjä 40Sävilammi Marjaana yrittäjä,DI,KTK 37Tiihonen Tommi metsäkoneenkuljettaja 36
Väisänen Jukka metsäkoneenkulj., eläkel. 36Rahikainen Pauli maatalousyrittäjä 34Marttinen Tero yrittäjä 33Kolehmainen Jussi puutarhayrittäjä 33Koljonen Oiva eläkeläinen, mv 27Leväinen Heli myyjä 27Suuronen Johanna rakennuspiirtäjä 26Tarvainen Mauri eläkeläinen 22Kääriäinen Heikki eläkeläinen 18Kortekallio Tapio opo, eläkeläinen 16Hokkanen Marko maaseutuyritt., koneins. 16
Varavaltuutetut
Hynninen Marjatta eläkeläinen 14Aarnio Henry katsastaja 10Lehtomäki Päivi maaseutusihteeri 8Martikainen Tuomo puutekniikanins., myyjä 5Honkanen Mauri K. kauppaopettaja 1
”Äänestysaktiivisuus osoittaa, että metsäasiat kiinnostavat.”Ismo Kallio
Sivu 17 Jäsenlehti 1/2017
Heikki Kääriäinen, eläkeläinen, Pieksämäki
1. Tällä hetkellä suhteeni metsään on hyvinkin tiivis. Olen hoitanut metsää vuodesta 1986 enemmän tai vähemmän aktiivisesti. Metsä on myös tärkeä lisätu-lojen lähde. Olen nyt eläkkeellä, ja teen metsätöitä melkeinpä täysipäiväisesti: juuri sain valmiiksi 2,2 hehtaarin ensi-harvennuksen koivikossa.
Mietteitä metsästä ja MHY:stä Kysyimme neljältä valtuutetulta: 1. Millainen on suhteesi metsään? Mitä metsä merkitsee sinulle? 2. Millainen MHY:n roolin pitäisi olla nyt ja tulevaisuudessa?
Tommi Tiihonen, metsäkoneenkuljettaja, Kangasniemi
2. Näen MHY:n hyvänä tietolähteenä, ja olen varsin tyytyväinen MHY:n neu-vontapalveluihin. Luonnollisesti toivon, että MHY pitäisi tiukasti metsänomista-jan puolta. MHY:n kuvaa ulospäin pitäi-si kirkastaa: kaikki metsänomistajatkaan eivät enää tiedä, että kyseessä on metsän-omistajien etujärjestö eikä metsäfirma.
Anu Myllys, kenttäpäällikkö, maa- ja metsätalousyrittäjä, Virtasalmi
1. Metsä on meille merkittävä tulojen lähde. Ajattelen lisäksi niin, että metsä on vain lainassa lapsiltamme - eli tar-koitus on hoitaa metsiä siten, että kaikki toimenpiteet tulevat tehdyksi ajallaan. Myös virkistysmielessä metsä on tärkeä: on mukavaa tietää oman metsän puoluk-kapaikat ja mustikkamättäät.
2. MHY:n rooli edunvalvojana ko-
rostuu. Kukapa muu metsänomistajien puolesta puhuu? MHY on tärkeä myös puolueettoman ja luotettavan metsätie-don jakajana. Metsänomistajia on nykyi-sin hyvin monenlaisia, ja MHY:n pitää pystyä palvelemaan myös sellaisia, joille metsän virkistys- tai suojeluarvot ovat tärkeimpiä. MHY on unilukkari, joka muistuttaa, että kansallisvarallisuudes-tamme on pidettävää hyvää huolta.
Pasi Taavitsainen, raskaskoneasentaja, mv, Jäppilä
1. Metsä on tärkeä tulojen lähde, mut-ta myös tärkeä paikka hermojen lepuut-tamiseen. Varsinkin syksyisin metsässä tulee liikuttua sienestämässä ja marjas-tamassa. Teen itse metsässä raivaushom-mia, mutta hankintahakkuisiin en ole enää ryhtynyt.
2. MHY on ollut hyvä ja vahva kump-pani metsänomistajalle ja puukaupan kilpailutuksessa, ja toivon että se olisi sellainen jatkossakin, kun kilpailu yhä vain kiristyy. Tämä palvelu on mieles-täni kaikkein tärkein metsänomistajan kannalta. Toivottavasti MHY pystyy tar-joamaan jatkossakin palvelujaan myös metsänhoitotöissä; sielläkin kilpailu on kiristynyt.
1. Maalla kasvaneena olen tietysti liikkunut metsissä pienen ikäni, mutta olen aika tuore metsänomistaja. Olen osakas metsäyhtymässä, joka osti met-sätilan Kangasniemen Synsiöstä puoli-toista vuotta sitten. Oma metsä on mi-nulla pääasiassa harrastuspaikka, mutta olen ammatiltani metsäkoneenkuljetta-ja, joten metsä merkitsee minulle myös työpaikkaa.
2. MHY:n asiantuntijoiden kanssa voi testata omia ajatuksiaan metsänhoidos-ta. En ole vielä niin syvällä MHY:n toi-minnassa, että pystyisin sanomaan mihin suuntaan sitä pitäisi kehittää. MHY:n ti-laisuudet voi ottaa myös oppimisen kan-nalta. Ne ovat myös hyvä syy tulla täältä metsästä ihmisten ilmoille.
Sivu 18Jäsenlehti 1/2017
Olen Paappasen Erkki, 53-vuotias pal-jasjalkainen kangasniemeläinen. Aloi-tin marraskuussa metsäpalveluyrittäjän opinnot oppisopimuksella metsänhoi-toyhdistyksellä. Opiskelu kestää kaksi vuotta. Ähtärissä opiskelen teoriaa muu-taman päivän kuukaudessa ja muuten työskentelen Kangasniemellä.
Olen maa- ja metsätalousyrittäjä ja entinen rakennusalan yrittäjä. Jouduin terveydellisistä syistä etsimään kevyem-piä työtehtäviä. Toimenkuvaani kuuluu leimikoiden nauhoittamista, hakkuiden valvontaa, puustotietojen keräämistä, tai-mien jakelua, metsurityön taksoitusta ja valvontaa. Toimin Kangasniemellä met-säneuvojien apuna.
Harrastuksista metsästys ajokoirien kanssa on lähinnä sydäntä. Olen muka-
Siirryin alkusyksyllä 2016 Metsänhoito-yhdistyksen Naarajärven toimipaikkaan työskentelemään kiinteistönvälityksen, tila-arvioiden ja sukupolvenvaihdos-ten parissa koko Pieksämäen alueella. Aikaisemmin toimin metsäneuvojana Kangasniemellä ja sitä ennen myös Jäp-pilässä; olen työskennellyt Metsänhoi-toyhdistyksessä vuodesta 2011 alkaen, aluksi metsäsuunnittelijana. Olen siis saanut tutustua niin yhdistyksen toimi-alueeseen kuin toimenkuvaankin mel-kein laidasta laitaan.
Valmistuin metsätalousinsinööriksi vuonna 2011 Mikkelin ammattikorkea-koulusta. Kotoisin olen Pieksämäeltä, mutta sekä asuinpaikka että ala olivat välillä muualla (Jyväskylässä ja Kuopi-ossa), ennen kuin palasin kotiseudulle metsän merkeissä. Opiskelin Jyväskylän yliopistossa historiaa ja kieliä, ja valmis-tuttuani tein mm. sivutoimisia tuntiopet-tajan töitä. Akateeminen leipä on usein kuitenkin tiukassa ja hajallaan, enkä toi-saalta halunnut pysyvästi muuttaa kauas kotitilalta, jossa pitkin matkaa olen työs-kennellyt ehtimiseni mukaan. Siksi vähi-tellen syttyi kipinä hankkia käytännön-läheisempää oppia, ja sitä löytyikin so-pivasti kotikaupungista. Ehdin nimittäin
Toimihenkilöuutisia
na metsästysseuratoiminnassa ja ajokoi-rajärjestössä. Mökkeily ja veneily Puu-lalla kuuluvat myös vapaa-ajan harras-tuksiini.
Metsä ja puu ovat osa elämääni. Pie-nestä lähtien olen touhunnut metsässä. Omissa metsissä teen hakkuita ja hoito-töitä. Perheeseeni kuuluvat vaimo Virpi ja pojat Ville ja Sami. Kummatkin pojat ovat suuntautuneet metsäalalle toivee-naan valmistumisen jälkeen työllistyä alalle.
Hyvää kevättä ja tapaamisiin metsässä!
Erkki Paappanen
Erkki Paappanen metsäneuvojien apuna Kangasniemellä
Muutoksia Henrik Roschierin toimenkuvaan
valmistua perinteikkäästä Nikkarilasta ennen kuin metsäopetus siirtyi sieltä Mikkeliin.
Kuva Jorma Ylönen Elämä on ajoittaista opiskelua, mutta ainaista oppimista. Nykyisissä työteh-tävissäni on hyödyksi mm. Nikkarilas-sa suorittamani metsäalan lakiasioiden opintokokonaisuus. Muutoksia ja uusia säädöksiä tulee kuitenkin jatkuvasti, jo-ten ajan tasalla pysyminen vaatii panos-tamista. Isona apuna tässä ovat kollegat sekä Metsänhoitoyhdistyksessä että Met-sätilat-verkostossa – aina löytyy joku, jol-ta voi tarvittaessa kysyä.
Minulle tärkeä harrastus on musiikki, jolla olen joskus hankkinut leivän päälle pientä lisukettakin. Silloin kun vapaa-ta aikaa on, käytän sitä myös mm. kun-toiluun ja lukemiseen. Omakohtainen maa- ja metsätalouden harjoittaminen puolestaan antaa näkökulmaa asioihin metsänomistajan kannalta.
Minulla on myös kolme lasta, joille pyrin jättämään positiivisia muistijälkiä metsästä ja kotiseudusta, samoin kuin itsellenikin on aikanaan jäänyt.
Keväisin terveisin,
Henrik Roschier
Sivu 19 Jäsenlehti 1/2017
Nimeni on Marko Huupponen ja olen suurimman osan elämästäni asunut Jo-roisissa, mutta nykyään asustelen Var-kaudessa perheen kanssa. Harrastuk-siini kuuluvat kamppailulajit, luonnos-sa liikkuminen sekä muu monipuolinen liikunta.
Metsäalalle päädyin jo nuorena, kun isäni vei minut metsään töihin ollessa-ni noin kymmenvuotias. Peruskoulun jälkeen hakeuduin metsäkouluun Nik-karilaan josta valmistuin v. 1991 met-suriksi. Armeijan jälkeen vuoden 1992 toukokuussa pääsin töihin Pieksämäen Metsänhoitoyhdistykseen veljeni Urpo Huupposen työpariksi ja sitä työuraa metsurina jatkui noin 20 vuotta.
Tämän jälkeen selkäongelmien ta-kia pääsin jatko-opiskelemaan metsä-talousinsinööriksi Nikkarilaan. Kesken opiskelujen koulutuspaikaksi kuitenkin vaihtui Mikkelin ammattikorkeakoulu, kun Nikkarilasta opetus vaihtui Mikke-
Kevättalvinen tervehdys luonnon ää-reltä.
Kevään tuloa on aina hieno seurata: miten lumi häviää pelloilta, miten jär-ven jään rakenne muuttuu ja miten lin-tujen kevätmuutto etenee. Myöhemmin nousevat ensimmäiset leskenlehdet ja muut kevään kasvit. Aamuisin voi olla vielä pakkasta ja teerien kukerrus kuu-luu kaukaa, kun viimeisillä keleillä on nostamassa talviverkkoja pois jään alta tuoreen kalan toivossa. Iltapäivällä poi-kani Paavon kanssa pilkillä ollessa ke-vätauringon lämmön tuntee poskipäillä ja siitä kun jään pinta sohjoutuu. Muita harrastuksiani ovat metsästys, hiihtämi-nen, marjastus ja sienestys.
Miten edellä oleva tarina liittyy Tee-muun? Siitä saa pienen käsityksen mi-hin asioihin kiinnitän huomiota elämässä ja mitä tykkään tehdä. Minulle tärkei-tä asioita ovat perhe ja luontoon liitty-vät asiat. Perheeseeni kuuluvat vaimo ja poika.
Metsäneuvojana yritän tuoda teille parhaat ratkaisut Teidän metsiinne ja ta-voitteenani onkin tehdä teille mahdolli-
Marko Huupponen metsäneuvojaksi Virtasalmelle
Teemu Ukkonen palvelee metsänomistajia Kangasniemellä
Kuva Jorma Ylönen
liin, josta valmistuin 2015 keväällä. Val-mistumisen jälkeen pääsin suoraan töihin nykyiseen työpaikkaani. Aloitin metsä-suunnittelijana, näitä töitä kerkesin teh-dä vajaan vuoden. Tammikuussa 2016 minulle avautui metsäneuvojan paikka Virtasalmelta Kantasen Juhan jäädessä pois töistä.
Virtasalmi ei ole ollut minulle tuttu paikka aikaisemmin, mutta nyt yli vuo-den työskentelyn jälkeen alkavat toimi-alue ja metsänomistajat tulla tutuksi. Tyk-kään olla ihmisten kanssa tekemisessä. Työni on myös sopivan monipuolista. Toiveeni olisi, että metsänomistajat oli-sivat aktiivisia huolehtimaan metsistään ja ottaisivat yhteyttä Metsänhoitoyhdis-tykseen ongelmatilanteissa.
Kevätterveisin,
Marko Huupponen
simman hyvä palvelukokonaisuus, jot-ta metsäasiat olisivat mahdollisimman miellyttäviä ja mukavia. Toivon että yh-teydenottoon molemmin puolin ei ole minkäänlaista kynnystä vaan soitatte tai nykäisette hihasta kun näette ”kylillä”.
Ystävällisin terveisin
Teemu Ukkonen
Kuva Teemu Ukkonen
Sivu 20Jäsenlehti 1/2017
Perintö- ja lahjaverotus
Perintö- ja lahjaverotus kevenee, kun ve-roasteikkojen kaikkia prosentteja alen-nettiin. Lisäksi puoliso- ja alaikäisyys-vähennyksiä korotettiin.
Lahjaverotuksessa pienin verotettava määrä nousi 5 000 euroon. Ylin veropro-sentti laskee ensimmäisessä veroluokas-sa lahjaverotuksessa 20 %:sta 17 %:iin ja perintöverotuksessa 19 %:iin.
Kuoleman perusteella maksettavien vakuutuskorvausten verovapaus pois-tuu vuoden siirtymäajan jälkeen vuon-na 2018.
Yrittäjävähennys
Verovuoden 2017 alusta tuli käyttöön uusi yrittäjävähennys. Elinkeinotoimin-nan ja maatalouden veronalaisesta tu-loksesta vähennetään verotuksessa vii-si prosenttia yrittäjävähennyksenä, kun tulos verotetaan luonnollisen henkilön tai kuolinpesän tulona. Metsätalouden harjoittajat saavat tehdä 5 %:n yrittä-
Muutoksia verotukseen vuonna 2017jävähennyksen pääomatuloistaan, eli puunmyyntitulosta. Eli alle 30 000 eu-ron pääomatulojen verokanta alenee 30 prosentista 28,5 prosenttiin. Metsätalou-den harjoittajat pääsevät siis verotuksen osalta samalle viivalle muiden yrittäjien kanssa.
Vähennystä ei tarvitse erikseen muis-taa tehdä, sillä verottaja laski vuoden alusta puukaupan ennakon pidätyspro-sentteja yhdellä prosenttiyksiköllä. Enna-konpidätyksen määrä on pystykaupoissa 19 % ja hankinta- ja käteiskaupoissa 13 % arvonlisäverottomasta kauppahinnasta.
Metsälahjavähennys
Vuodesta 2017 alkaen on mahdollista tehdä metsätalouden puhtaasta pääoma-tulosta metsälahjavähennys, mikäli met-sä on saatu lahjana/lahjanluontoisella kaupalla 1.1.2017 jälkeen. Vähennyksellä on tarkoitus edesauttaa metsätilojen su-kupolvenvaihdoksia, eikä sen käyttöä ei ole rajoitettu pelkästään sukulaisluovu-tuksiin.
Vähennyspohjaa syntyy lahjansaajalle tai lahjanluontoisen kaupan ostajalle, jos metsämaan arvostamislain mukainen ve-rotusarvo ylittää 30 000 euroa tai metsän pinta-ala on yli 100 hehtaaria. Vähennys-oikeus syntyy raja-arvon ylittävään osaan kohdistuvan lahjaveron perusteella. Kan-gasniemellä raja-arvo vuonna 2017 on 20,5 ha ja Pieksämäellä 23,4 ha.
Vähennyksen määrä lasketaan mak-setun lahjaveron perusteella ja vähen-netään puun myyntitulosta. Metsälah-javähennyksen vähimmäismäärä on 1 500 euroa ja enimmäismäärä 195 000 eu-roa. Vähennys on enintään 50 prosenttia metsätalouden puhtaasta pääomatulosta vuodessa. Vähennys olisi käytettävä vii-meistään viidentenätoista vuotena lah-joituksen jälkeen.
Vähennyksen perusteella ei muodos-tu metsätalouden tappiota. Metsälahja-vähennystä on vaadittava ennen vero-vuodelta toimitettavan verotuksen val-mistumista.
Metsälahjavähennyslaskuri löytyy osoitteesta https://www.mtk.fi/reppu/repun_jasenpalvelut/metsalahjavahennyslaskuri/fi_FI/metsalahjavahennyslaskuri
VARMISTA MIELENRAUHASI PUUKAUPASSA!Luota kokemukseen puukauppa-asioissa.
MetsänomistajatKANGASNIEMI-PIEKSÄMÄKI
Me teemme metsänomistajan eteen enemmän.OTA YHTEYTTÄ, puh. 020 413 4170 tai [email protected]
Maksuton jäsenilleilman jäsenyyttä alk. 0,30 €/m3
Hinta sisältää: y maastokäynti y arvio puumäärästä y hinta-arvio y työmaakartta y metsänkäyttöilmoituksen teko
y jatkotöistä sopiminen, esim. uudistamistyöt
PUUNMYYNTI- SUUNNITELMA
Hinta alk. 0,80 € / m3
Hinta sisältää: y puunmyyntisuunnitelman, kts. viereinen taulukko y puukaupan kilpailutus eri ostajien kesken y tarjousten vertailu y ostajan valinta
y hakkuun suunnittelu y ilmoitus korjuun alkamisesta y korjuujäljen valvonta y puunkorjuun valvontaraportti y puukaupan päättäminen
PUUKAUPAN TOIMEKSIANTO
Puukauppa-
kokemus
käytössäsi!Varmista hakkuiden sujuminen suunnitellusti!
Sivu 21 Jäsenlehti 1/2017
Etuja energiasta Suur-Savon Sähköstä:
y MTK-Kymppi, takuuhintainen sopimus ilman perusmaksua.
y Toistaiseksi voimassa oleva sopimus, alennus 6 % perus- maksusta ja yleissähköstä.
y LähiTapiola: 10 % alennus metsä- ja kotivakuutuksesta (edellyttää kokonaisasiakkuutta = Kotivakuutusta)
y Restel-hotellit ja -ravintolat: y alennuksia majoitushinnoista
ja etuja ruokailun yhteydessä. Voimassa oleva MHY-jäsen-kortti on esitettävä saavut-taessa hotellin vastaanottoon ja hotellien ravintoloissa ja Rax Buffet -ravintoloissa ti-lausvaiheessa.
y Vapaa-ajan majoitus –20 % päivän hinnasta. Etu koskee torstain ja maanantaiaamun välisiä majoittumisia Reste-lin hotelleissa. Erikoishintai-sia huoneita on rajoitetusti. Tarkemmat tiedot ja ohjeet varauksen tekemiseen löytyy Jäsenverkko Repusta.
y Savotan Puoti: Tehoheinäin, työkaluvyöpaketti ja Raiva-veit-si jäsenetuhintaan.
Maksutonta neuvontaa y Asiantuntijamme vastaavat met-
sänhoitoon ja -käyttöön liittyviin kysymyksiin
y Uudelle metsänomistajalle maas-tokäynti metsäneuvojan kanssa
y Maksuton puunmyyntisuunnitel-ma
y MHY:n tiedotuslehti kaksi kertaa vuodessa
y Maaseudun Tulevaisuuden met-sänomistajanumero 4 kpl/v
y Metsänomistajailtoja, tapahtumia
Maksuton mobiilimetsä-suunnitelma
y Ajantasainen metsäsuunnitelma omaan älypuhelimeen tai tablet-tiin
y Vaatii MHY:n järjestelmässä ole-van metsäsuunnitelman
y Tarkat ajantasaiset maastokartat, ilmakuvat ja kiinteistönrajat koko Suomen alueelta
y Oman sijainnin tarkka gps-näyttö kartalla
y Kuviot ja kuviokohtaiset tiedot
MHY Kangasniemi- Pieksämäen jäsenedut
MHY Kangasniemi-Pieksämäen jäsenenä metsänomistaminen
on helppoa!Jäsenellä on tuki ja turva sekä oma metsäneuvoja,
johon voi ottaa aina tarvittaessa yhteyttä.
Maksuton metsien sertifiointi
y Jäsenten metsät ovat mukana PEFC-metsäsertifioinnissa
Laadukkaat jäsenhintaiset asiantuntijapalvelut
y Puukauppapalvelut y Metsäsuunnitelma y Tila- ja tuhoarviot y Veropalvelut y Metsäomaisuudenhoitopalvelut y Työvälineiden vuokraus
Paikallis- ja aluetason edunvalvontaa
y Seuraamme ympäristö- ja kaava-asioita, joilla voi olla suoraa tai välillistä vaikutusta metsäsi käyttöön
Yhteistyökumppaneiden tarjoamat jäsenedut
MTK:n jäsenedut
PEFC/02-31-201
y Löytyvät osoitteesta www.mtk.fi/jasenedut
Kirjautuminen jäsenverkko Reppuun: MHY-jäsennumeron eteen nollaOsa MTK:n jäseneduista on jäsentunnusten takana. Jäsenverkko Reppuun kirjauduttaessa ensimmäistä kertaa käyttäjätunnus on oma jäsennumero. Jä-senkortista löytyvän 9-numeroisen jäsennumeron eteen lisätään numero 0. Esi-merkiksi jos MHY-jäsennumerosi on 123456789, Repun käyttäjätunnuksesi on tällöin 0123456789. Aloitussalasana on jäsennumeron kuusi viimeistä numeroa.
Euro
Saajantilinumero
Mottagarens
kontonummer
SaajaMottagare
Maksajannimi ja osoite
Betalarensnamn och
adress
Alle-kirjoitus
Underskrift
Tililtä nroFrån konto nr
ViitenumeroRef.nr
EräpäiväFörf.dag
Maksu välitetään saajalle maksujenvälityksen ehtojen mukaisesti ja vain
maksajan ilmoittaman tilinumeron perusteella.
Betalningen förmedlas till mottagaren enligt villkoren för betalnings-
förmedling och endast till det kontonummer som betalaren angivit.
TILISIIRTO GIRERING
BIC
Jäsenmaksu 2017
ALV 0 %
Käyttäkää maksaessanne jäsenmaksun tili- ja viitenumeroa.
Osoitelähde: Metsänhoitoyhdistyksen jäsenrekisteri 1.1.2017.
LASKU JÄSENMAKSUSTA 2017
Jäsennro:
Jäsenkortti irtoaa tästä!
Jäsenkortti 2017 Voimassa 2/2018
Metsänhoitoyhdistys
Kangasniemi-Pieksämäki ry
Matti MeikäläinenOta kaikki hyödyt irti jäsenyydestä!
123456789
Sivu 22Jäsenlehti 1/2017
Vuoden 2016 taimikonhoito- kilpailun raivaussahan voitti Tuomo KaipainenMetsänhoitoyhdistys innosti metsän-omistajia metsäomaisuuden hoitoon jär-jestämällä taimikonhoitokilpailun viime vuonna. Kilpailun pääpalkintona oli rai-vaussaha.
Kilpailuun osallistuivat kaikki met-sänomistajat, jotka teettivät tai tekivät itse vähintään hehtaarin taimikonhoitoa ajalla 1.1. - 30.11.2016. Kilpailun aikana tehtiin taimikonhoitoa 1205 ha 348 met-sänomistajan metsässä. Metsänomistajat tekivät itse lähes 500 hehtaaria ja met-sänhoitoyhdistyksen metsurit tai yrittäjät reilu 700 hehtaaria.
Kilpailun arvonnassa raivaussahan voitti Tuomo Kaipiainen Pieksämäen Surnuinmäestä. Hän oli teettänyt met-sänhoitoyhdistyksen metsurilla taimi-konhoitoa 2,1 hehtaaria. Palkintona ol-lut raivaussaha Sthil Fx 450 luovutettiin Pieksämäellä joulukahvien yhteydessä.
Brysselissä oleva pohjoismaiden yksi-tyismetsänomistajien edustaja, metsä-koordinaattori Meri Siljama tutustui Pieksämäellä MHY:n toimintaan syys-kuun alussa. Kohteina oli kunnostuso-jitus vesiensuojelun näkökulmasta, MHY:n korjuupalvelu ja luonnon mo-nimuotoisuus.
MTK:n toimisto Brysselissä
Brysselin toimiston tehtävänä on suo-malaisten maanviljelijöiden, metsän-omistajien sekä maaseutuyrittäjien etu-jen valvominen Euroopan unionissa. Toimiston tehtävänä on huolehtia, että Suomea koskevia, jäsentemme etuja pal-velevia asioita ja erityispiirteitä otetaan huomioon Euroopan unionin lainsää-dännössä ja kansainvälisissä kauppa-sopimuksissa.
Metsäedunvalvontaa hoitaa Pohjois-maiden metsänomistajajärjestöjen yhtei-nen asiamies.
Ylempi kuva: Meri Siljama oja- ja tieasiantuntija Urpo Väkeväisen kanssa lietekuopan äärellä.Alempi kuva: Meri Siljama liito-oravan pesäpuun juurella.
Metsätori -tapahtuma järjestettiin syys-kuussa Pieksämäellä Veturitalleilla. Jär-jestelyissä olivat mukana suurin osa pui-ta ostavista yhtiöistä sekä 4H, Järvi-Suo-men Metsätilat Oy LKV, LUKE ja Esedu.
Osanottajia oli noin 500 henkilöä. Juh-lapuhujana oli maa- ja metsätalousvalio-kunnan puheenjohtaja Jari Leppä.
MHY:n osastolla osallistujat pääsivät tunnistamaan puulajeja.
Ylempi kuva: Jari Leppä tunnisti lepän.Alempi kuva: Puulajien tunnistusta MHY:n osastolla.
Metsänomistajien edunvalvontaa puun juurelta Brysseliin
Metsätori veti väkeä
Ismo Kallio (oik.) luovutti sahan Tuomo Kaipaiselle.
Sivu 23 Jäsenlehti 1/2017
Tapahtumakalenteri
Tapahtumista löytyy ajankohtaista tietoa kotisivuiltamme
www.mhy.fi/kangasniemi-pieksamakiIlmoitamme myös paikallislehdissä.
Metsänomistajan kevätvinkit
y varaudu puukauppaan teettä-mällä maksuton puunmyynti-suunnitelma (jäsenille maksu-ton)
y käy tarkastamassa kuinka metsäsi on selvinnyt talvesta ja näyttääkö metsäsi terveeltä
y tarkkaile touko-kesäkuun vaih-teessa elävien tukkikuusten runkoja, erityisesti hakkuu- aukkojen reunassa ja vanhoissa kuusikoissa, löytyykö merkkejä kirjanpainajakuoriaisten iskeytymisestä
y ilmoita osoitteenmuutoksesi metsänhoitoyhdistykseen
y harkitse metsäomaisuutesi vakuuttamista
y tee metsäretki lasten ja lastenlasten kanssa
y huolehdi, että puunostaja tekee kantokäsittelyn kesäaikaisissa havupuuhakkuissa
Myyräkannat nousussaLuonnonvarakeskuksen tutkimusten mukaan myyräkannat keskisessä Suo-messa ovat nousussa. Myyrähuippua odotetaan syksylle 2017.
Myyrien aiheuttamia tuhoja ei ny-kyisin korvata KEMERA -varoin, joten metsänomistajan kannattaa harkita va-kuutuksen ottamista myyrätuhojen va-ralta. Kannattaa hyödyntää LähiTapiolan MHY:n jäsenten vakuutusetu, 10 % alen-nus koti- ja metsävakuutuksista.
Ke 19.4.2017 Tutustumisretki Iisveden Metsän sahaan ja Partaharjun Puutarhan toimintaan
Pe 30.6.2017 klo 10.00-16.00Etämetsänomistajien metsäpäivä jäsenille
Kokoontuminen klo 10.00 Partahar-jun toimintakeskus. Aiheena tai-mikonhoito ja nuoren metsän hoito. Maastovarusteet. Ennakkoilmoittautuminen 22.6.2017 mennessä, puh. 020 413 4170 tai [email protected].
ke 20.9.2017 klo 15.00-18.00 Bioaika -rekka vierailee Pieksämäellä lukion pihalla osoit-teessa Huvilakatu 31 B, 76130 Piek-sämäki. MHY:llä oma osasto Bioaika -torilla.
Tapahtumat pääkaupunki- seudullaKe 19.4. klo 17.30-20 Kahvitarjoilu klo 17 alkaenYksityistie -iltaYliopistonkatu 3, Porthania, HelsinkiTieasiat herättävät usein tunteita. Kattava tieverkosto on metsätalouden elinehto. Tiekuntien vastuulla on yksityisteiden kunto.Jaakko Rahja Tieyhdistyksestä ja MHY:n asiantuntija luennoivat ajankohtaisista kysymyksistä.Ilmoittautuminen viimeistään 14.4.2014 sähköpostilla: [email protected].
Tutustumisretki ke 19.4.2017 Iisveden Metsän sahaan ja Partaharjun Puutarhan toimintaan
Retkipäivän ohjelma:
y klo 07.15 lähtö Kangasniemen toimistolta
y klo 08.00 lähtö Naarajärven toimistolta
y klo 09.00 Tutustuminen Iisveden Metsän sahaan
y klo 11.00 Ruokailu y klo 13.00 Tutustuminen
Partaharjun Puutarhan toimintaan
y klo 15.30 Paluumatkalle Naarajärven toimiston kautta Kangasniemelle
Mukaan mahtuu 40 ensiksi ilmoittautunutta. Ennakkoilmoittautuminen 12.4.2017 mennessä: puh. 020 413 4170 tai [email protected].
y Koulutus, neuvonta ja tiedotus: - henkilökohtainen neuvonta ja työnopastus - koulutustapahtumat ja -retkeilyt, tiedotteet
y Metsäsuunnittelu - tilakohtaiset metsäsuunnitelmat ja ajan tasalla pito
y Mobiilimetsäsuunnitelma y Metsäarviot ja -lausunnot: verottajalle, lahja- ja perukirjoihin, perinnönjakoon, sukupolvenvaih-doksiin, tilan myyntiin tai ostoon
y Metsätuhoarviot y Metsäveropalvelut y Metsätilan sukupolvenvaihdokset y Kiinteistönvälitys
y Hakkuukohteiden selvitys y Maksuton puunmyyntisuunnitelman laatiminen
y Puumäärä- ja hinta-arvio y Erikoispuiden ja luontoarvojen huomioiminen
y Tarjouspyynnöt, tarjousten vertailu y Puun myynti y Puun korjuun, katkonnan ja mittauksen valvonta
y Mittaustodistus y Loppuselvitys tehdystä kaupasta y Puun korjuupalvelu y Energiapuun välitys
Puukaupalliset palvelut
Asiantuntijapalvelut
Metsänomistajan palvelusopimus
Metsänhoitopalvelut
y Metsän uudistaminen: kulotus, raivaus, maanmuokkaus, heinäntorjunta, materiaalit, kylvö, istutus, jatkoseuranta
y Taimikonhoito y Nuoren kasvatusmetsän harvennus y Energiapuun korjuu y Kunnostusojitus, metsätien teko y Suometsien hoito y Metsän kasvatus- ja terveyslannoitukset
y Taimien, siementen, työvälineiden, ym. materiaalien välitys
y Suunnitelmat, asiapaperit, tuet metsänhoitoon
y Kokonaisvaltainen sopimus metsäomaisuuden hoidosta
metsänhoitoyhdistysKANGASNIEMI-PIEKSÄMÄKI
Metsänomistajan oma edunvalvoja
MEILTÄ SAAT KAIKKI METSÄPALVELUT SAMASTA PAIKASTA!
