Mindfulness opetuksessa ja ohjauksessa 19.10static.beyondcreative.fi/1/eevent/materials/13/801882fe2...Aakkoset (ABC’s) siihen, miten opimme kokemuksistamme (Susan Kaiser Greenland)

Mindfulness opetuksessa ja ohjauksessa 19.10.2016

Mindfulness-ohjaajat, valmentajat Mari Juote ja Leena Rasanen, www.taitoba.fi

8.30 Aamukahvi8.45 Tervetuloa ja aloitus

Tietoinen hyväksyvä läsnäolo: tietoa ja kokemuksellisuuttaMindfulness-harjoittelun hyötyjä opettajalle ja oppilailleLäsnäolo lähtee aikuisesta - mitä voisin soveltaa itse, oma harjoittelu arjessa

12-13 Lounastauko Pedagoginen asenne ja sovelluksia sekä kokemuksia oppilaiden kanssaHarjoituksia koulumaailmaanPäivän koontia ja arviointia

15.30 Koulutuspäivä päättyy, hyvää kotimatkaa!

Ohjelma 19.10.2016

19.10 .16 Mari Juote ja Leena Rasanen, www.taitoba.fi

Tekemisen mielentila Olemisen mielentila

Laukkaavat ajatukset Tietoisuus mitä ajattelee


Miksi on hyödyllistä harjoittaa mieltä?

• Toimimme usein automaattiohjauksella: toimintamme on mindless, rutiinien ohjaamaa

• Ajatuksemme vaeltavat• Arvotamme asioita


Mieli ja tarkkaavaisuus on kuin koiranpentu

https://pixabay.com/en/dog-canine-terrier-pet-animal-984148/

Ajattelua ei voi eikä tarvitse pysäyttää

• Mielellä on taipumus kulkea hallitsemattomasti menneeseen, tulevaan tai fantasioihin, uppoudumme ajatuksiimme.

• Hyvä aikomus: yritämme varmistaa, että olo pysyy hyvänä, ennakoiden, että asiat sujuvat varmasti hyvin.

• Kiire, paineet ja stressi kaventavat taitojamme olla tietoisia oman kehon, mielen ja ympäristön signaaleista

• Jatkuva vertaaminen siihen, miten asioiden pitäisi olla ja miten ne nyt ovat tuottaa hankalaa oloa, paineita, ”kärsimystä”


Läsnäolon taitoon liittyy kyky keskittyä tiettyyn kohteeseen, pitäytyä siinä, huomata mielen vaeltelu ja sitten tuoda taas huomio lempeästi takaisin kohteeseen.

Läsnäolon taitoa


“” Ajatukset ovat kuin ….pulppuava suihkulähde…loikkiva villi varsa….pilviä: muodostumassa, hajaantumassa ja uudelleen muotoutumassa taivaalla, ja sitten haihtumassa

….kuin puissa loikkivia apinoita, ne liikkuvat ja kertovat juttuja, jotka eivät aina pidä paikkaansa. Joskus kun ajatusapinat liittyvät yhteen, ne voivat johdattaa meidät kauas todellisesta kokemuksestamme”.(Silverton 2012)

…


• tarkoittaa kykyä tietää, mitä ajattelemme, tunnemme, aistimme kullakin hetkellä

• tietoisuutta tietoisuudesta, joka tuo mukanaan myös mahdollisuuden muuttaa kokemusta

Tietoisuutta


Aikaikkunat – missä mieli liikkuu

Milloinhyödyllistä?myönteisiätunteitajavoimavarojakasvattavattekijät,onnistumiset,oppimiskokemukset

Mennyt Nykyhetki Tulevaisuus

Milloin?Suunnittelet, luot tavoitteita,unelmointi, hyvän odottaminen


Tietoinen, hyväksyväläsnäolo

• Erityislaatuinen tapa suhtautua elämään ja asennoitua kokemuksiimme

• Toteavasti, hyväksyvästi, arvostelematta, vertaamatta • Tarkoittaa, että emme blokkaa asioita pois ajatellen, että

niiden täytyisi olla jollakin eri tavalla

• Asioiden hyväksymistä: vaikkapa että ”ok, nyt minua jännittää, ja voin toimia sen tunteen kanssa”

”Kas, nyt on näin” 19.10 .16 Mari Juote ja Leena Rasanen, www.taitoba.fi

• Taitoa voi harjoittaa huomion kiinnittämiselläü hengitykseen: miten/ missä tunnet senü eri aisteihin (näkö, kuulo, tunto, haju,

maku)ü mitä on ympäristössä, mielessä, kehossa,

muissa ihmisissä

Tietoisuustaitojen oppiminen voi alkaa milloin tahansa ja missä tahansa


1) Käytännön pysähtymis- ja havainnointiharjoituksia arjessa… siten, että tietoisesti tiedät tekevästi jotain, mitä teetkin

• hampaiden pesu, suihkussa käynti ja itsensä kuivaaminen, kenkien jalkaan laittaminen, töissä, kotitöissä (kuten siivoamisessa)

• ensimmäinen suupala nälkäisenä… tai kupillinen kahvia tai teetä• median seuraamisessa, millaista ”uutispuuroa”• vuorovaikutustilanteissa, keskustelukumppaniin keskittyminen• ympäristön havainnoinnissa (värit, muodot, liike)• ja niin edelleen

Mindfulness-harjoitukset, monenlaisia mahdollisuuksia


2) Pysähtymisharjoituksia, ”muodollisia” tai vapaamuotoisia

• mielen ja kehon tutkiminen: miten olla sen kanssa mitä on, antaen olla, hyväksyen ja tunnistaen … ja ehkä näin omia rajoja rohkeammin venyttäen muissakin yhteyksissä

• Hengitykseen keskittyminen• Kehon skannaus (body scan)• Tietoinen liike: esim. tietoinen kävely/ kävely aistien ja

nauttien, jooga, venyttelyt• ”Istumaharjoitukset”: ajatusten ja tunteiden tunnistaminen

1) keskittäen huomio valittuun kohteeseen tai 2) avoimesti havainnoimalla

http://amysmartgirls.com/short-film-just-breathe-helps-kids-deal-with-emotions/


ajatukset

tunteetkehon aistimukset

Tietoisuus ajatusten, tunteiden ja kehollisten tuntemusten ja aistimusten jatkuvasta vuorovaikutuksesta keskeistä

virittymistä

ankkuroituminen:keho on aina tässä ja nyt

Toiminta ja käyttäytyminen

Tietoisuuskartta


Tietoinen hengittäminen – tietoisuus jokaisesta hengenvedosta on mf-taidon perusta, kuin ankkuri.Havainnoimalla ajoittain ja lempeästi tietoisesti hengittämistä, voimme olla läsnä kaikissa arjen toimissamme

Muutamia hengitysharjoituksia - kehomielen harjoittamista:• Voit sanoa mielessäsi hengitän sisään, hengitän ulos• Voit laskea mielessäsi hengityksiä 1-10, vaihtoehtoja:

aloita numeron mielessä sanominen uloshengityksellä ja toinen/ viimeinen tavu sisäänhengityksen aikana ->

uloshengitys syvenee hieman ja siitä tulee hyvin tietoinen

tai: laske vain uloshengitykset

Omia tapoja löytäen!19.10 .16 Mari Juote ja Leena Rasanen, www.taitoba.fi

Aakkoset (ABC’s) siihen, miten opimme kokemuksistamme (Susan Kaiser Greenland) Attention, huomiota: ne polut vahvistuvat, mitä tallaamme usein (se mihin suuntaamme huomiomme, näkyy aivoissamme)Balance, tasapainoa: tunteiden tunnistaminen ja ymmärtäminen synnyttää tunneälyäCompassion, myötätuntoa: itsensä ymmärtäminen ja välittäminen vahvistaa myös muista välittämistä

Koulun uudet aakkoset?

19.10.16 Mari Juote ja Leena Rasanen, www.taitoba.fi

• Hyvinvointi syntyy kohtaamisissa

• Arvostavin silmin, mitkä ovat lapsen vahvuuksia, aitoa itseä, potentiaalia? - näe toisen kauneus.

Aikuisen läsnäolo on merkittävin tapa lisätä lapsen läsnäoloa


” Olen yllättynyt että suurin osa luokkani pojista (6. luokka) on innostunut harjoituksista ja he iloitsevat aina kun sanon että nyt harjoitellaan. 22:sta oppilaasta kaksi eivät tee harjoituksia, mutta antavat toisten tehdä rauhassa.”

”Todella moni ei pystynyt tänään tekemään harjoitusta, keskittyminen oli vaikeaa. Keskustelimme siitä mikä oli haastavaa ja moni sanoi, että harjoitus ennen ruokailua häiritsi, kun ajatukset olivat jo kalapuikoissa :) En edes ollut ajatellut, että totta kai ajankohdalla on merkitystä.”

Opettajien kokemuksia aiemmista kokemuksista


• ”Ilokseni olen huomannut, että pienimuotoista rutiinia on jo muodostunut muutamankin harjoituskerran jälkeen ja suurin osa porukasta asettuu hienosti harjoitukseen. Toisaalta taas osalle tuntuu jo asennon ottaminen olevan hankalaa, vaikka kuinka yritän ohjata ja he myös kieltäytyvät osallistumasta harjoitukseen.”

• ” En puhu oppilaille (alakouluikäiset) mindfullnesista. Puhun hetkeen pysähtymisestä, rauhoittumisesta ja rentoutumisesta. Paljon ei ole vielä kokemusta kertynyt, mutta olen huomannut, että hiljaa hyvää tulee. Ryhmässä on aina niitä malttamattomia, jotka eivät ehkä aina oikein tiedä, mitä pitää tehdä ja sen takia levottomia. Yhden ryhmän kanssa huomasin, että kolmannella kerralla yksi oppilas "ymmärsi" tai sai kiinni ajatuksesta ja pystyi tekemään hengitysharjoituksia. Tätä ennen hän oli pyörinyt paikallaan ja katsonut muiden puuhia kommentteja heitelle. Hengitysharjoituksissa olen aina ensin mallintanut sen lapsille.”


Keep it simpleKeep it funKeep your senseof humour!

Pedagoginen asenne• Ole itse tietoinen mikä on harjoituksen tavoite ja

tarkoitus: mihin keskittyä juuri tässä harjoituksessa• Omakohtainen kokemus auttaa sanoituksessa ja

ymmärryksessä. Tee itse samankaltaisia harjoituksia, joita aiot tehdä lasten tai nuorten kanssa.

• Lasten kanssa voi olla helpointa lähteä liikkeelle kehosta: liike- ja aistiharjoituksista ennen huomion suuntaamista hengitykseen.

• Suhteuta harjoitusten pituus lapsen ikään: esim. oppilaan ikä/ minuuttimäärä – 8 v/ 8 min.


• Tavoittelematta: ”kas tänään tällaista” - uteliaana lasten kokemuksille

• Päästä irti omista (turhista) odotuksistasi - ole läsnä sille, mitä hetkessä kulloinkin tapahtuu

• Hyväksyen ja arvostelematta –lempeä suhtautuminen itseäsi ja lapsia kohtaan kasvattaa luottamusta ja turvaa.

• Luota prosessiin: aloita pienestä, ja kasvata sitä.• Pysy positiivisena ja kannustavana.• Ota työsi vakavasti, mutta älä ota itseäsi vakavasti!

Pedagoginen asenne


Tunteet vaikuttavat ajatteluumme, päätöksentekoon ja toimintaammeTarkkaavaisuuden ohjaaminen on nykyisissä toimintaympäristöissä haastavaa; tahdonvoima väsyy nopeasti

Hyväksyvän suhtautumisen oppiminen esim. jännittämistä kohtaan – että se on luonnollista ja ymmärrettävääStressi on elimistön valppaustila ja virittymistä, joka voi olla sekä myönteistä että saada aikaan kielteisiä vaikutuksia, kuormittumistaYmmärryksen kasvattamista oppilaiden kanssa siitä, miten tarkkaavaisuutta harjoitetaan ja mitä aivoissamme tapahtuu: mantelitumake hälytyskellona tai vahtikoirana; aivojen kerrokset ja toiminnot.

Miten lapsi oppii stressin säätelyä?

Lähteitä: Sajaniemi ym. 2015, Suntio 2015, Hawn 201119.10 .16 Mari Juote ja Leena Rasanen, www.taitoba.fi

Lapsi tarvitsee aikuisen tuen – kanssasäätely, esim. nimeämällä tunteita yhdessä lapsen kanssa, olemista rinnalla jne.

Voi uteliaasti tutkia, mitä (esimerkiksi) jännittäessä tapahtuu kehossa ja millaisia tunteita ja ajatuksia se herättää: ”onko jännitys vaarallinen vihollinen vai kesytettävissä olevakumppani” (Reija Suntio)

Kun aikuinen tuntee itsensä ja omat ”haavansa”, se vahvistaa kykyä olla paremmin lapsen tukena.

Kannustuksen merkitys - rohkaisu uutta kohti menemiseen, kykyihin uskominen.

… jatkoa


Mitä voit lähteä soveltamaan lasten ja nuorten kanssa?Mitä teet jo / voisit tehdä lisää/ säätää hiukan?

https://pixabay.com/en/boy-playing-leaves-autumn-child-1209964/https://pixabay.com/en/crayons-coloring-book-coloring-book-1445057/


Ryhmissä jakaen

Tarinoiden, satujen ja metaforien käyttö:• Lumisadepallo, saippuakuplat• Ajatukset kuin pilviä: muodostumassa, hajaantumassa

ja uudelleen muotoutumassa taivaalla, ja sitten haihtumassa

• Istutaan junassa ja katsotaan ulos ikkunasta (sen sijaan, että noustaan joka kerta, kun nähdään jotain kiinnostavaa)

• Liitutaulu/ valkotaulu tietoisuutena; tietoinen läsnäolo on taulun puhdistamista. Huomaamme päivän aikana kertyneet sanat ja kuvat haalistumassa ennen kuin pyyhimme ne pois (toimii myös oikean taulun kanssa)

Ajatukset…

19.10 .16 Mari Juote ja Leena Rasanen, www.taitoba.fi https://pixabay.com/en/sky-evening-sky-sunset-farbenspiel-1716928/

• Kehon ja liikkeiden tunnustelun, nimeämisen, piirtämisen, leikkien avulla

• Hyödyntäen siirtymiset paikasta toiseen• Peili – toisen liikkeen seuraaminen tietoisesti• Koskettamalla, rentoutumalla ja yhdessä

hengittelemällä sekä sanoittamalla lapsen kokemusta

• Kehon skannauksessa esim. taskulampun valokiila –metafora

Kehoon tutustuminen


• Aistien aktiivinen ja tarkkaavainen käyttö treenaa ”läsnäolon lihasta”, joka auttaa olemaan valpas, rauhallinen sekä parantaa keskittymiskykyä; valpasta huomiota omaan ympäristöön

• Aistiharjoituksissa ensimmäinen askel on havaita, mitä aistit rekisteröivät (maku, haju, tunto, näkö, kuulo), toinen askel on huomata, kuinka aistihavainnot vaikuttavat meihin

• Olennaista on antaa lasten kertoa ja puhua omista kokemuksistaan (kaikkien) harjoitusten yhteydessä

Aistikokemusten merkitys


Kuinka monia ääniä kuulet? –– toistaminen, jolloin yleensä kuulee enemmän kuin ensimmäisellä kerralla à tietoisen läsnäolon lihaksen harjoittaminen• miten kuulet parhaiten (silmät kiinni, avoinna..)

Ympäristön äänten havainnoinnin lisäksi oma hengitys ankkurina, myös omat ajatukset ja tuntemukset• Hiipuva ääni (soitin, kello tms, jonka ääntä kuunnellaan kunnes se ei enää

kuulu)• erilaisten vesipisaroiden äänet ja niiden herättämät tunteet: vesiputous,

meren aallot, vuotava vesihana

• Lehmiä ja ankkoja –leikki: etsi lajitoverit, silmät suljettuina tai auki• Musiikki: valitse kappale jossa monia eri instrumentteja, soita katkelma ja

pyydä lapsia tunnistamaan eri soittimia. Valitse sitten toinen kappale ja pohtikaa millaisia tunteita musiikki herättää. Tekikö se iloiseksi, surulliseksi, tanssittaa…

Rauhoittuminen kuuntelemaan: äänten huomaaminen ja tunnistaminen


• Mitä pidät kädessäsi selän takana (tai esineet laatikossa)? Tunnustelun perusteella kuvailu muille: koko, muoto, pinta -> kuvailun perusteella arvauksia kaikilta, viimeiseksi siltä, jolla esine kädessä

• Erilaiset materiaalit, luonnosta sileät kivet ym., hyviä läsnäolon ”muistuttajia”

• Hengityskaverit vatsan päällä• Kosketuspintojen huomaaminen• Kontakti toisiin, halaus, hieronta• Tervehdyksen lähettäminen piirissä (kädenpuristuksen

lähettäminen, kulkusuunnan vaihtaminen)

Tietoinen kosketus


• Voimakkaasti tuoksuvien ruoka-aineiden ym. haistaminen silmät kiinni, esim. sitruunan kuori, kanelitanko, tuore inkivääri, suklaa, yrtit ja mausteet, teelehdet, kukat

• Ohjaa lapsi hengittämään ulos, vie tuoksu nenän lähelle, voimakas sisäänhengitys; näin hiljaisesti muutaman hengityksen ajan

• Mitä ajatuksia nousee? Oletko tuntenut tämän tuoksun aiemmin? Saako tuoksu aikaan jotain aistimuksia kehossa, millaisia? Mitä eroja tuoksuissa on? Makuja voi myös kuvitella (esim. miltä sitruuna tuoksuisi, maistuisi jne)

• Tietoinen syöminen, maistaminen esim. rusinaharjoitus (rusinan syöminen hitaasti, vaihe vaiheelta huomioidenà mitä kaikkea tapahtuu, kaikin aistein

Tietoista maistamista ja haistamista


• Tietoinen näkeminen auttaa keskittymään, rauhoittamaan tilannetta ja huomaamaan yksityiskohtia ja vivahteita.

• Etsitään esim. pyöreät muodot tai tietyt värit tilassa.

Tietoista katsomista

Kerää kiviä tms. jotka näyttävät melko samanlaisilta. Laita esineet pussiin/laatikkoon ja pyydä lasta nostamaan pussista yksi esine. Kannusta lasta tutkimaan esinettä hiljaa ja tekemään siitä havaintoja: miltä näyttää, mitä värejä tai tuntomerkkejä, millainen pinta jne. Laita esineet takaisin laatikkoon, sekoita ja kaada esineet lattialle. Pyydä lasta etsimään esine, jota hän piteli juuri kädessään. Miten helppoa oli huomata se lattialta? Mitä muita huomoita keskittyneestä ja tietoisesta näkemisestä? (Hawn 2013, 122)19.10 .16 Mari Juote ja Leena Rasanen, www.taitoba.fi

“Yhteystietomme:Mari Juote, [email protected] Rasanen, [email protected]

http://www.taitoba.fi/

Myötätunnolla – äänitteitä, youtube-sivusto/ Mari ja Leena

Paras tapa huolehtia tulevaisuudesta on huolehtia tästä hetkestä.. - Jon Kabat-Zinn

• Ahtola Annarilla (toim.) (2016. Psyykkinen hyvinvointi ja oppiminen. PS-kustannus.• Fowelin Peter (2014). Mindfulness luokkahuoneessa. Basam Books.• Hawn Goldie (2013). 10 läsnäolon minuuttia. Mindfulness lapsille. Basam Books.• Kaiser Greenland Susan (2010). The Mindful Child. How to help your kid manage stress and become happier,

kinder, and more compassionate. Atria paperback.• Lantieri Linda (2012). Tunneälyn ja sisäisen vahvuuden kehittäminen (+ harjoitus-CD). Samsaraa tasapaino-oppaat.• Markkanen Sari (2013). Tipsu ja oivallusten opas. Basam Books. . satukirja• Sajaniemi Nina, Suhonen Eira, Nislin Mari ja Mäkelä Jukka (2015). Stressin säätely. Kehityksen, vuorovaikutuksen

ja oppimisen ydin. PS-kustannus.• Silverton Susan (2013). Mindfulness. Tietoisen läsnäolon läpimurto. Schildts & Söderströms.• Suntio Reija (2015). Kesytä jännitys. Opas kasvattajalle. PS-kustannus.• Willard Christopher (2010). Child’s Mind. Mindfulness Practices to Help Out Children Be More Focused, Calm, and

Relaxed. Parallax Press. – Suomeksi nimellä Lapsen ja nuoren mieli. Mindfulness-harjoituksia mielen kehittämiseen, rauhoittamiseen ja tasapainoon (2013). Samsaraa tasapaino-oppaat.

• Mieli-sivusto: http://www.mielenterveysseura.fi/fi/mielenterveys/harjoitukset• Myötätunnolla – äänitteitä, youtube-sivusto/ Mari ja Leena• Metsämieli –menetelmä, Sirpa Arvonen

Lähteitä

19.10.16 Mari Juote ja Leena Rasanen, www.taitoba.fi

Documents

Mindfulness opetuksessa ja ohjauksessa 19.10static.beyondcreative.fi/1/eevent/materials/13/801882fe2...Aakkoset (ABC’s) siihen, miten opimme kokemuksistamme (Susan Kaiser Greenland)