Korkeakoulujen arviointineuvosto — Rådet för utvärdering av högskolorna — The Finnish Higher Education Evaluation Council (FINHEEC)

Mistä yliopistojen laatutyössä on kysymys?  

Keskustelutilaisuus 15.12.2005Jyväskylän yliopisto

Ossi TuomiKorkeakoulujen arviointineuvosto

www.kka.fi

Korkeakoulujen arviointineuvosto — Rådet för utvärdering av högskolorna — The Finnish Higher Education Evaluation Council (FINHEEC)

Korkeakoulujen arviointineuvosto 2004-2007

Puheenjohtaja, professori Ossi V. Lindqvist, Kuopion yliopisto

Varapuheenjohtaja, rehtori Mauri Panhelainen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Jäsenet hallintojohtaja Sirkka Hagman, Nokian Renkaat koulutuspoliittinen sihteeri Anne Mikkola, SYL ry kehitysjohtaja Irene Isohanni, Oulun seudun

ammattikorkeakoulu laatupäällikkö Kirsi Levä, Turvatekniikan keskus koulutuspoliittinen sihteeri Minna Nieminen, SAMOK ry vararehtori, professori Hannele Niemi, Helsingin yliopisto professori Jarmo Partanen, Lappeenrannan teknillinen

yliopisto dekaani, professori Riitta Pyykkö, Turun yliopisto VTT, dos. Pertti Vuorela, Kymenlaakson

ammattikorkeakoulu fortbildningsdirektör Lars Wessman, Arcada - Nylands

svenska yrkeshögskola

Korkeakoulujen arviointineuvosto — Rådet för utvärdering av högskolorna — The Finnish Higher Education Evaluation Council (FINHEEC)

Korkeakoulujen arviointineuvoston sihteeristö

Pääsihteeri Ossi Tuomi Suunnittelija Helka Kekäläinen (yo) Suunnittelija avoin (amk) Suunnittelija Kirsi Mustonen (eol) Suunnittelija ja KKA:n sihteeri Pirjo-Liisa Omar Osastosihteeri Arja Bilund Projektisuunnittelija Karl Holm Projektisuunnittelija Matti Kajaste Projektisuunnittelija Sirpa Moitus Projektisuunnittelija Seppo Saari Projektisuunnittelija Hannele Seppälä Projektisuunnittelija Kati Isoaho

4Korkeakoulujen arviointineuvosto — Rådet för utvärdering av högskolorna — The Finnish Higher Education Evaluation Council (FINHEEC)

KKA:n arvioinnit

Arviointityypit Arvioinnit 1996-2003 Arvioinnit 2004-2007

Korkeakoulukohtaiset arvioinnit

-20 yliopistoa- 4 ammattikorkeakoulua- 16 amk:ien laatutyön arviointia- seuranta-arvioinnit

- laadunvarmistusjärjestelmienauditointi

Akkreditointityyppiset

- 66 amk:ien toimilupa-arviointia

- 77 erikoistumisopintojen akkreditointia

- erikoistumisopintojen akkreditointi

Koulutusala-arvioinnit - 11 arviointia - valittuja teemoja- enemmän vastuuta korkeakouluille itselleen

KK-poliittiset ja muut teema-arvioinnit

- 5 arviointia - valittuja teemoja

Laatu/huippuyksiköt - 10 arviointia - laatu/huippuyksiköiden valinta

Korkeakoulujen arviointineuvosto — Rådet för utvärdering av högskolorna — The Finnish Higher Education Evaluation Council (FINHEEC)

Lähtökohtana Bolognan prosessi

Korkeakoulutuksen kansainvälistyminen, kaupallistuminen ja liikkuvuuden lisääntyminenEuroopan korkeakoulutusalueen (EHEA) luominen vuoteen 2010 mennessä

Bologna-prosessi käynnistyi vuonna 1999 Kuusi tavoitetta1. ymmärrettävät tutkintorakenteet 2. yhdenmukaiset tutkintorakenteet (BA-, MA-rakenne)3. opintojen mitoitusjärjestelmien käyttöönotto (ECTS)4. liikkuvuuden lisääminen5. laadunarvioinnin eurooppalainen ulottuvuus

(ENQAlla keskeinen rooli)6. korkeakoulutuksen eurooppalainen ulottuvuus

(verkostoituminen)

Korkeakoulujen arviointineuvosto — Rådet för utvärdering av högskolorna — The Finnish Higher Education Evaluation Council (FINHEEC)

Laadunvarmistuksen kansainvälisiä ratkaisuja

1. Laadunvarmistusjärjestelmiä systemaattisesti auditoivia maita ovat esim.

Ruotsi vuosina 1995-2001, nyt käynnistymässä uudelleen Englanti, Skotlanti, Irlanti, Sveitsi, Etelä-Afrikka vuodesta 2003 Norja vuodesta 2004 alkaen Suomi vuodesta 2005 alkaen2. Korkeakouluja akkreditoivia maita Saksa, Unkari, Irlanti, Italia, Latvia3. Koulutusohjelmia akkreditoivia maita Saksa, Unkari, Hollanti, Puola, Tsekki, Latvia, Viro

Useilla mailla käytössä näiden rinnalla muita arviointityyppejä: korkeakoulujen kokonaisarvioinnit, koulutusohjelma-arvioinnit, teema-arvioinnit, benchmarking

Korkeakoulujen arviointineuvosto — Rådet för utvärdering av högskolorna — The Finnish Higher Education Evaluation Council (FINHEEC)

ENQAn suosituksetwww.enqa.net

ENQAn suositukset ja periaatteet korkeakoulutuksen laadunvarmistukselle

1. Korkeakoulujen sisäiselle laadunvarmistukselle2. Korkeakoulujen ulkoiselle laadunvarmistukselle3. Ulkoisesta laadunvarmistuksesta vastaavien kansallisten

ja alueellisten arviointielinten toiminnalle

Korkeakoulujen arviointineuvosto — Rådet för utvärdering av högskolorna — The Finnish Higher Education Evaluation Council (FINHEEC)

Suomen toimintalinja korkeakoulujen

laadunvarmistuksessa

Perinteisesti laatu "varmistettu" lailla tai toimiluvalla

Laadunvarmistuksen seuraava askel on välttämätön

Lähtökohtana muu kuin koulutuksen ulkoinen akkreditointi

Yleisenä lähtökohtana ratkaisumalli, joka sopii kansalliseen korkeakouluperinteeseen on kansainvälisesti pätevä ja uskottava soveltaa kehittävän arvioinnin traditiota täyttää eurooppalaisen kehityksen edellyttämät

vaatimukset, sen eri ulottuvuudet

Korkeakoulujen arviointineuvosto — Rådet för utvärdering av högskolorna — The Finnish Higher Education Evaluation Council (FINHEEC)

Laadunvarmistuksen tilanne korkeakouluissa 1/2

Keskustelu käynnistynyt aiemmin: tarvitaanko vai ei? pelkoja: irrallista, tuottaa byrokratiaa, kahlitsee

luovuuden nyt: mitä on laatu korkeakoulussamme?

millainen laadunvarmistusjärjestelmä toimii parhaiten korkeakoulussamme?

Erilaisia organisointitapoja osa korkeakouluista perustanut laadunvarmistus-

yksikön tai -työryhmän koordinoimaan toimintaa osalla on laatupäällikkö useat korkeakoulut yhdessä (esim. taidealan)

Korkeakoulujen arviointineuvosto — Rådet för utvärdering av högskolorna — The Finnish Higher Education Evaluation Council (FINHEEC)

Laadunvarmistuksen tilanne korkeakouluissa 2/2

Makrotaso = koko korkeakoulun taso erilaisia lähestymistapoja:1. valmiit mallit laatujärjestelmän perustana; esim.

EFQM, ISO, BSC, EQUIS, VM:n tulosprisma2. korkeakoulujen itsensä kehittämät mallit; fokuksena

esim. opetuksen laatu

Mikrotaso = oppiaineet, koulutusohjelmat, laitokset, tiedekunnat

osalla yksiköistä on jo laatukäsikirja, toisissa yksiköissä laaditaan parhaillaan prosessikuvauksia, osassa työ ei ole vielä käynnistynyt

ollaan luomassa osista järjestelmää: "filling the gaps", prosessien yhteydet

Korkeakoulujen arviointineuvosto — Rådet för utvärdering av högskolorna — The Finnish Higher Education Evaluation Council (FINHEEC)

Laadunvarmistukseen liittyviä haasteita korkeakoulujen

näkökulmasta

1. Miten laadunvarmistusjärjestelmä saadaan kattavaksi? 2. Miten laadunvarmistusjärjestelmän osista kootaan

toimiva kokonaisuus?3. Miten laadunvarmistusjärjestelmä saadaan

nivoutumaan osaksi korkeakoulun normaalia toimintaa? 4. Miten kaikki korkeakouluyhteisön jäsenet ja opiskelijat

saadaan osallistumaan laatutyöhön?5. Miten laadunvarmistusjärjestelmä kytketään osaksi

toiminnan ohjausta? 6. Kenelle laadunvarmistusjärjestelmän tuottama tieto

välittyy ja miten sitä käytetään hyväksi kehittämisessä?

Korkeakoulujen arviointineuvosto — Rådet för utvärdering av högskolorna — The Finnish Higher Education Evaluation Council (FINHEEC)

Auditoinnin tavoitteet

arvioida miten korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä toimii laadunhallinnan ja kehittämisen välineenä

arvioida laadunvarmistusjärjestelmää suhteessa auditointikriteereihin: tuoda esiin vahvuuksia, hyviä käytänteitä, antaa kehittämissuosituksia ja tehdä päätös läpäiseekö korkeakoulu vai edellyttääkö uusinta-auditointia

Korkeakoulujen arviointineuvosto — Rådet för utvärdering av högskolorna — The Finnish Higher Education Evaluation Council (FINHEEC)

Auditoinnin kohteet1. Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteet, kokonaisrakenne ja osa-alueiden väliset yhteydet

4. Henkilökunnan, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen

2. Dokumentaatio (laatupolitiikan, toimintojen, toimijoiden ja vastuiden määrittely)

9. Järjestelmän tuottaman tiedon hyödyntäminen koulutuksen ja muun toiminnan laadunhallinnan ja kehittämisen välineenä

8. Laadunvarmistuksen menettelytapojen ja rakenteiden toimivuus ja vaikuttavuus toiminnan kehittämiseen

7. Järjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta

6. Järjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun sisällä

5. Järjestelmän kytkeytyminen johtamiseen ja toiminnanohjaukseen

3. Perustehtävien sekä tuki- ja palvelutoimintojen laadunvarmistuksen kattavuus tutkintotavoitteinen koulutus tutkimus/tukimus- ja kehitystyö yhteiskunnallinen vuorovaikutus, vaikuttavuus ja aluekehitystyö tuki- ja palvelutoiminnot henkilöstön kehittäminen 10. Järjestelmän toiminnan seuranta,

arviointi ja jatkuva kehittäminen

Korkeakoulujen arviointineuvosto — Rådet för utvärdering av högskolorna — The Finnish Higher Education Evaluation Council (FINHEEC)

Auditoinnin kriteerit

Skaalattu neljälle kehitysvaiheelle:

puuttuva alkava kehittyvä edistynyt

Korkeakoulujen arviointineuvosto — Rådet för utvärdering av högskolorna — The Finnish Higher Education Evaluation Council (FINHEEC)

Auditointiprosessi

Korkeakoulun ilmoittautuminen auditointiinKKA:n päätös auditointiohjelmastaAuditointiryhmän valinta KKA:ssaAuditoinnin toteuttamista koskeva neuvotteluAuditointiaineiston kokoaminen korkeakoulussaAuditointiryhmä tutustuu auditointiaineistoonAuditointivierailua valmisteleva tapaaminenAuditointiryhmän vierailu korkeakoulussaAnalysoiva arviointi ja auditointiraporttiTulosten julkistus ja palautekeskusteluKKA:n päätös auditoinnin lopputuloksesta

Korkeakoulujen arviointineuvosto — Rådet för utvärdering av högskolorna — The Finnish Higher Education Evaluation Council (FINHEEC)

Auditoinnit 2005-2010

2 pilottia kevät 2005 KyAMK, Piramk

4 käynnissä syksy 2005 JAMK, MAMK, KPAMK, KuY

6 auditointia vuosi 2006 LAMK, Savonia, TTY, SeAMK, Hanken, Svenska YHS

6-7 auditointia vuosittain 2007-2010 JY toivonut ensisijaisesti v. 2008 Korkeakouluille ilmoitetaan aikataulusta

Korkeakoulujen arviointineuvosto — Rådet för utvärdering av högskolorna — The Finnish Higher Education Evaluation Council (FINHEEC)

Auditointikäsikirja

Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 4:2005

http://www.kka.fi/pdf/julkaisut/KKA_405.pdf