Mitä muutos merkitsee, miten kunta selviää uudistuksen ...€¦ · Ajankohtaista sote-uudistuksesta . Yritykset Järjestöt Kunnat, Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen VALTIO

Mitä muutos merkitsee, miten kunta selviää uudistuksen pyörteissä?

Varsinais-Suomen kuntapäivä 17.3.2016

Hanna Tainio

Varatoimitusjohtaja

Aineisto: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet

http://www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet

Ajankohtaista sote-uudistuksesta

Järjestöt Yritykset

Kunnat,

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

VALTIO • Rahoitus (ensisijainen vaihtoehto, myös itsehallintoalueen verotusoikeus selvitettävä)

• Yleinen ohjaus, toiminnallinen ohjaus sekä resurssiohjaus

Kansalainen, palvelun käyttäjä

Muut palveluntuottajat

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveydenhuollon organisoituminen

Kunnallinen sote-

omaisuus?

STM, tehtävä ja ohjaus VN, ohjaus

Järjestämis- päätös

Itsehallintoalueen palveluntuotanto

Toimi- valta-

ja vuoro-

vaikutus-suhteet

sekä yhteis- työ?

Itsehallintoalue, jossa kattava päivystyssairaala (7)

Itsehallintoalue, ilman täyttä sotea (3)

VM, rahoitus ja ohjaus

Ehdotus järjestämis-päätökseksi

Toimivalta- ja vuorovaikutussuhteet sekä yhteistyö?

Erilaiset itsehallintoalueet (18) Yhteiset ict- ja muut tukipalvelut

Hankinta-yksikkö

Ohjaus-yksikkö?

Itsehallintoalue, jossa yo-sairaala (5)

Itsehallintoalue, ilman kattavaa päivystyssairaalaa (3)

Valinnanvapaus

Rahoitus?

Palvelu- tuotanto -strategia

3 17.3.2016 Varsinais-Suomen maakuntatilaisuus

n Ympärivuorokautisesti joitakin erikoisaloja päivystävät sairaalat

n Kuntouttavat sairaalat, ilman ympärivuorokautista erikoisalapäivystystä

n 5 yliopistollista keskussairaalaa

n Laajan ympärivuorokautisen päivystyksen keskussairaalat, 7 kpl

Ympärivuorokautisen päivystyksen ja hoidon porrastus

n Ensihoitoyksiköt, 500 kpl n Kiireellinen vastaanottotoiminta terveyskeskuksissa arkisin, iltaisin ja viikonloppuisin (muutama myös öisin

n Terveydenhuollon puhelinneuvonta

n 112 hätätilanteissa

HYKS TAYS TYKS

OYKS KYS

Uusi

työnantaja

Sote Palo- ja

pelastustoimi

Maakuntaliitto Yhteensä Prosentti-

osuus

hlöstöstä

Nykyisten

työn-

antajien

määrä

Maakunnan

nykyisiin

kuntiin ja

kuntayhtymiin

jäävä henkilöstö

Etelä-

Karjala 4 509 109 26 4 644 2,2 % 5 4 738

Etelä-Pohjanmaa 8 612 126 24 8 762 4,2 % 20 9 101

Etelä-Savo 6 595 177 27 6 799 3,3 % 21 5 519

Kainuu 3 174 68 26 3 268 1,6 % 8 3 889

Kanta-Häme 6 062 174 28 6 264 3,0 % 16 6 715

Keski-Pohjanmaa 3 140 54 14 3 208 1,5 % 7 3 638

Keski-Suomi 9 969 311 28 10 308 5,0 % 20 10 606

Kymen-laakso 6 111 215 26 6 352 3,1 % 10 6 973

Lappi 8 084 145 55 8 284 4,0 % 28 8 523

Pirkanmaa 17 474 237 43 17 754 8,6 % 21 20 458

Pohjanmaa 8 194 298 33 8 525 4,1 % 20 8 859

Pohjois-Karjala 6 539 275 46 6 860 3,3 % 18 7 113 Pohjois-

Pohjanmaa 15 965 462 54 16 481 8,0 % 30 18 051

Pohjois-Savo 10 919 277 33 11 229 5,4 % 24 11 559

Päijät-Häme 7 067 289 28 7 384 3,6 % 12 7 597

Satakunta 9 093 195 26 9 314 4,5 % 24 9 771

Uusimaa 50 340 1 700 84 52 124 25,1 % 27 59 571

Varsinais-Suomi 19 303 374 57 19 734 9,5 % 37 17 168

Yhteensä 201 150 5 486 658 207 294 100 ,0 % 348* 219 849

* Yhdellä työnantajalla voi olla henkilöstöä useammalla alueella. Nykyisten työnantajien varsinainen määrä on 324. Tilastolähde: Kuntasektorin palkat 2014, Tilastokeskus

10.2.2016

Kuntasektorilta maakuntiin siirtyvät tehtäväalueittain

6

Aikataulut 2015 2016 2017 2018 2019

Linjaukset ICT:n ohjauksesta, rakennus-

investointien koordinaatiosta ja

vaalien periaatteista

Päätös alueiden määrästä ja

rahoituksen perus-ratkaisusta

Sote-järjestämislaki ja voimaanpanolaki 07/2017

Pohjaselvitys kuntien aseman

muuttumisesta sekä sääntelypolitiikasta

04/16

Parlamentaari-sen seuranta-ryhmän alusta-vat linjaukset

12/16

Lait lausunto-

kierrokselle 04/16

1.vaalit ja muutoshallinto

Kuntien lausunnot

HE edus-kuntaan 10/16

Alueellinen valmistelu Järjestämisvastuu

maakunnille

Tulevaisuuden kuntaa koskeva

lainsäädäntö voimaan

Lainsäädäntö-muutosten valmistelu

12/17

Kuntien lausunnot

Tarastin selvitys

siirtyvistä tehtävistä

01/16

Valinnanvapaus ja monikanavarahoi-tusuudistus –lait

voimaan

Valinnanvapaus • Selvityshenkilöiden

esiselvitys 15.3. • Raportti ehdotuksineen

31.5.

Valtionosuuslait, tuloverolaki

Maakuntalaki 07/2017

Lainvalmistelu

Valmistelu käynnissä seuraavien lakien osalta:

• Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki

• Maakuntalaki

• Järjestämislain ja maakuntalain voimaanpanolaki

• Maakuntien valtionosuuslaki

• Uusi kuntien peruspalveluiden valtionosuuslaki

Lisäksi valmistellaan:

• Asetusta kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erityisalakohtaisista edellytyksistä • Tulossa lausuntokierrokselle maaliskuussa

• Asetusta erityistason sairaanhoidon keskittämisestä

• Väliaikaisia rajoituksia sote-ulkoistamisiin sekä investointeihin • Määräaikainen laki olisi voimassa vuoden 2018 loppuun saakka

Varsinais-Suomen maakuntatilaisuus 7 17.3.2016

Rahoituksen peruslinjaus

Hallitus on linjannut rahoituksen jatkovalmistelua seuraavasti: • Kunnilla ei voi olla merkittävää vastuuta sote-palvelujen

rahoituksesta. Pääasiallinen rahoitusvastuu olisi ristiriidassa kunnallisen itsehallinnon kanssa.

• Tulevien itsehallintoalueiden rahoitus valmistellaan ensisijassa valtion rahoitusvastuun pohjalta.

• Vaihtoehtoisena mallina selvitetään myös mallia, jossa osa rahoituksesta perustuisi itsehallintoalueiden omaan verotusoikeuteen.

Tarkempi rahoitusmalli valmistellaan huhtikuussa 2016 lausunnolle lähetettävään esitysluonnokseen • maakuntien valtionosuuslaki • kunnan peruspalveluiden valtionosuuslaki • verolakien muutokset 8 17.3.2016 Varsinais-Suomen maakuntatilaisuus

Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset maakunnittain, €/as. Käyttökustannukset = toimintamenot + poistot ja arvonalentumiset + vyörytysmenot Käyttötuotot = toimintatulot + vyörytyserät Nettokustannukset = käyttökustannukset - käyttötuotot Lasten päivähoito (pl. lasten kotihoidon- ja yksityisen hoidon tuki) ei ole mukana kustannuksissa. Varhaiskasvatus siirtyi opetustoimeen vuonna 2013.

Varsinais-Suomen maakuntatilaisuus 9

min maks

Maakunnat 2013 2014 muutos

%

Manner-Suomi 3 208 3 269 1,9

Etelä-Karjala 3 162 3 390 7,2

Etelä-Pohjanmaa 3 350 3 469 3,6

Etelä-Savo 3 701 3 818 3,2

Kainuu 3 678 3 733 1,5

Kanta-Häme 3 126 3 249 3,9

Keski-Pohjanmaa 3 299 3 361 1,9

Keski-Suomi 3 246 3 255 0,3

Kymenlaakso 3 489 3 604 3,3

Lappi 3 606 3 782 4,9

Pirkanmaa 3 134 3 187 1,7

Pohjanmaa 3 331 3 387 1,7

Pohjois-Karjala 3 394 3 479 2,5

Pohjois-Pohjanmaa 3 122 3 140 0,6

Pohjois-Savo 3 533 3 586 1,5

Päijät-Häme 3 201 3 216 0,5

Satakunta 3 281 3 435 4,7

Uusimaa 3 006 3 036 1,0

Varsinais-Suomi 3 172 3 226 1,7

17.3.2016

Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset, €/as. Käyttökustannukset = toimintamenot + poistot ja arvonalentumiset + vyörytysmenot Käyttötuotot = toimintatulot + vyörytyserät Nettokustannukset = käyttökustannukset - käyttötuotot Lasten päivähoito (pl. lasten kotihoidon- ja yksityisen hoidon tuki) ei ole mukana kustannuksissa. Varhaiskasvatus siirtyi opetustoimeen vuonna 2013.


min maks

Kunnat 2013 2014 muutos

%

Manner-Suomi 3 208 3 269 1,9

Varsinais-Suomi 3 172 3 226 1,7

Aura 2 727 2 881 5,7

Kaarina 2 813 2 878 2,3

Kemiönsaari 3 538 3 701 4,6

Koski Tl 3 229 3 282 1,6

Kustavi 4 464 4 513 1,1

Laitila 3 246 3 340 2,9

Lieto 2 672 2 703 1,2

Loimaa 3 652 3 797 4,0

Marttila 3 310 3 447 4,1

Masku 2 698 2 722 0,9

Mynämäki 3 304 3 462 4,8

Naantali 2 983 2 910 -2,5

Nousiainen 2 833 2 788 -1,6

Oripää 3 183 3 466 8,9

Paimio 2 977 2 899 -2,6

Parainen 3 248 3 238 -0,3

Pyhäranta 3 074 3 115 1,3

Pöytyä 3 260 3 437 5,4

Raisio 2 989 3 016 0,9

Rusko 2 462 2 444 -0,7

Salo 3 145 3 242 3,1

Sauvo 2 823 3 137 11,1

Somero 3 351 3 316 -1,1

Taivassalo 3 474 3 534 1,7

Tarvasjoki 2 764 2 942 6,5

Turku 3 275 3 330 1,7

Uusikaupunki 3 656 3 644 -0,3

Vehmaa 3 952 3 882 -1,8

17.3.2016

Tutustu myös Kuntaliiton tuottamiin talousvisualisointeihin!

11 Varsinais-Suomen maakuntatilaisuus 17.3.2016

http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/tilastot/kuntanavigaattori/Sivut/default.aspx

http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/tilastot/kuntanavigaattori/Sivut/default.aspx

http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/tilastot/kuntatalous/maakunnittain/Sivut/default.aspx



Omaisuusjärjestelyt - lähtökohtia

Itsehallintoalueille siirtyviä tehtäviä vastaava omaisuus siirtyy

Yhden veronmaksajan periaate

• Julkista taloutta katsotaan kokonaisuutena

• Omaisuus maksetaan vain kerran periaate


Sote -omaisuuden siirto maakunnille

1) Jakautumismalli (omaisuus ja velat jakautuvat tehtävien mukana maakuntien ja kuntien kesken)

• Kuntaliitto ja kuntaedustajat: varaus maaomaisuuden siirtymiseen

• Peruskunnista maakunnille siirtyvän velan määrittäminen on ongelmallista, koska kuntien velanotto on yleiskatteellista.

2) Suppea jakautumismalli

• Kuntayhtymien (sairaanhoitopiirit ja erityishuoltopiirit) kiinteistöomaisuus (2,5 mrd€) siirtyy maakunnille. Samalla siirtyvät velat (1,3 mrd€).

• Maakunta vuokraa 2 vuoden vuokrasopimuksella kunnilta tarvitsemansa kiinteistöt

• Toimitiloihin liittyvä irtainomaisuus siirtyy maakunnille korvauksetta

• Valtakunnallinen kiinteistöyhtiö 3) Toimitilojen vuokraus suoraan kunnilta, jolloin mitään omaisuudensiirtoja ei tehtäisi


Valinnanvapautta ja monikanava-rahoituksen yksinkertaistamista sosiaali- ja terveydenhuollossa tarkastelevan selvityshenkilöryhmän väliraportti 15.2. 2016

Professorit Mats Brommels, Paul Lillrank ja Kari Reijula sekä vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja Timo Aronkytö ja ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja

Valinnanvapauden vaihtoehdot perustason palveluissa

• Hallitus linjasi 9.11.2015 että, osana sote-uudistusta säädetään valinnanvapauslainsäädäntö » Käyttäjä voi itse valita palvelujen julkisen, yksityisen tai

kolmannen sektorin tuottajan » Valinnanvapaus on pääsääntönä perustason palveluissa

• Selvityshenkilöt ovat kartoittaneet toteutettavissa olevat vaihtoehtoiset valinnanvapausmallit » Valinnanvapaus vaihtelee vaihtoehtojen välillä » Vaihtoehtoja tarkastellaan asiakkaan, palvelujen

tuottajan sekä rahoittajan näkökulmasta

• Selvityshenkilöt katsovat, että valinnanvapauden piiriin voidaan ottaa myös tarkasti määriteltävissä olevat esh:n palvelut ja rajattujen asiakasryhmien väestövastuinen toiminta » Päiväkirurgia » Muut ennalta suunnitellut leikkaushoidot 17.3.2016 15 Varsinais-Suomen maakuntatilaisuus

A. Omatiimi

• Omatiimiin kuuluvat • Lääkärin

• Terveydenhoitajan ja sairaanhoitajan

• Sosiaalityöntekijän ja sosiaalineuvojan palvelut

• Asiakas valitsee omatiimin asioimispaikakseen

• Palvelun tuottajan voi valita tietyin väliajoin

• Muut perustason palvelut ovat laajan valinnanvapauden piirissä

17.3.2016 16 Varsinais-Suomen maakuntatilaisuus

B. Väestövastuinen sosiaali- ja terveyskeskus

• Väestövastuinen sosiaali- ja terveyskeskus tarjoaa

» Lääkärin (perhelääkärin), terveydenhoitajan, sairaanhoitajan, sosiaalityöntekijän ja sosiaalineuvojan palveluja

» paikallisesti toteutettavia sosiaalipalveluja: perhetyötä, kasvatus- ja perheneuvontaa, päihde- ja mielenterveystyötä, terveyden edistämistä ja ennaltaehkäisyä

• Muut palvelut ovat laajan valinnanvapauden piirissä


C. Monitoimijainen sosiaali- ja terveyskeskus

• Monitoimijainen sosiaali- ja terveyskeskus tarjoaa

» perhetyötä, kasvatus- ja perheneuvontaa, päihde- ja mielenterveystyötä, terveyden edistämistä ja ennaltaehkäisyä

» äitiys- ja lastenneuvolat, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon sekä työterveyshuollon

• Muut palvelut ovat laajan valinnanvapauden piirissä


D. Integroitu sosiaali- ja terveyskeskus

• Integroitu sosiaali- ja terveyskeskus tuottaa kaikki perustason palvelut

• Asiakkaan valinnanvapaus rajoittuu sosiaali- ja terveyskeskuksen valintaan asiointipaikaksi

• Suun terveydenhuoltoa tarkasteltava erikseen tässä vaihtoehdossa


Maakuntavaalit

• Kuntavaaleja 4/2017 ei siirretä, täten

a) Maakuntavaalit pidetään järjestetään syksyllä 2017

b) Maakuntavaalit järjestetään presidentinvaalien kanssa 1/2018

c) Kunnanvaltuustot valitsevat maakuntavaltuustot nykyiseen tapaan syksyllä 2017

• Seuraavat maakuntavaltuustovaalit pidetään

» Kuntavaalien yhteydessä 4/2021


Hallituksen linjaukset valmistuvat pääsiäiseksi (?)

• Rahoitus: maakunnan verotusoikeus – valtion rahoitus

• Linjaukset 15/18 –sote-järjestämisalueesta

• Kuntien mahdollisuudesta perustaa omia sote-yhtiöitä

• Omaisuuden siirrosta kunnilta maakunnalle

• Maakunnan tehtävistä

• Maakuntavaalien ajankohdasta


Sote- ja maakuntauudistus ja tulevaisuuden kunta

22

• Alueellinen demokratia, osallistuminen ja vaikuttaminen

• Integroidut sosiaali- ja terveyspalvelut

• Palo- ja pelastustoimi

• Maakuntaliitot

• Osa ELY-keskusten tehtävistä

• Mahdollisesti ympäristö-terveydenhuolto

• Aluehallinnon rooli selviää lähiviikkoina ja -kuukausina

• Paikallisen identiteetin ja demokratian edistäminen

• Elinvoiman edistäminen

• Hyvinvoinnin ja terveyden

edistäminen

• Opetus- ja kulttuuri-palvelut

• Tekniset palvelut

• Yleisen toimialan palvelut

• Muut palvelut

• Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset

• Aluehallintovirastot

• Työ- ja elinkeinotoimistot

• Poliisi, tulli ja oikeuslaitos

• Verotoimistot

• Kela

• jne.

Kuntien, maakuntien ja valtion välinen työnjako


Uudistukset nähdään kunnissa monin eri tavoin

”menetys” ”vallan puute”

”päätösvallan pieneneminen” ”liikkumavaran väheneminen”

”itsari”

”vapautuminen” ”helpotus”

”kapasiteetin vapautuminen”

”talouden ennakoinnin helpottuminen”

17.3.2016 Varsinais-Suomen maakuntatilaisuus 24 Lähde: Tampereen yliopisto

Maakuntauudistuksen ennakkovaikutukset kuntiin – yhteenveto marraskuun 2015 kuntatyöpajoista

Kuntien on panostettava entistä enemmän elinvoiman edistämiseen ja sivistyspalveluihin

Valinnanvapaus lisää paikallisten elinkeinojen mahdollisuuksia. Sote-palvelujen asiakas valitsee itseään lähimpänä olevan palveluntuottajan, joten hän tuo valintansa avulla rahaa ja mahdollisuuksia paikallisille yrittäjille.

Kunnat tuottavat itse vähemmän palveluita kuin nykyisin

Kumppanuudet yritysten, järjestöjen ja vapaaehtoistyön kanssa lisääntyvät. Kunnilla on uudenlainen, toimijat yhteen tuova, koordinoiva ja fasilitoiva rooli.

Paine kuntien väliselle yhteistyölle lisääntyy erityisesti yhdyskunta- ja ympäristöpalveluissa

Kuntien keskinäinen ja kuntien ja itsehallintoalueiden välinen yhteistyö lisääntyy joukkoliikenteessä ja palveluliikenteessä sekä kaavoituksessa.

http://www.kunnat.net/fi/palvelualueet/projektit/uso2015-2016/teema/iha-kuntavaikutukset/Sivut/default.aspx

Itsehallintoalueiden ja kuntien välistä yhteistyötä on tarvetta kehittää, jotta kunnat voivat hoitaa omaa hyvinvoinnin edistämisen tehtäväänsä.

Avointa tiedonkulkua tukevien järjestelmien tarve kasvaa kuntien henkilöstön työn tukemiseksi.

Kuntien johtamisjärjestelmiä pitää uudistaa, koska kuntien tehtävät vähenevät

Ainakin valtuutettuja, lautakuntia ja toimialoja tarvitaan nykyistä vähemmän. Erityisenä huolenaiheena nousi esille se, miten saadaan hyviä ehdokkaita kuntavaaleissa.

Kunnat tarvitsevat vähemmän tukipalveluja ja -henkilöstöä, joten tukipalveluorganisaation uudistaminen on edessä

Erityisen paljon huolta kannettiin siitä, miten tämä muutosjohtaminen ja henkilöstön siirtyminen kunnista itsehallintoalueille saadaan toteutettua siten, ettei henkilöstön motivaatio kärsi. Lisäksi uhkana koettiin, että kunnille jää liikaa käyttämättömiä, tyhjiä kiinteistöjä.


17.3.2016

Tulevaisuuden kuntakuvia – kuntien moninaisuus

www.kunnat.net/kuntakuvat

ELINVOIMAINEN KUNTA

VETOVOIMAINEN YMPÄRISTÖ

→ HOUKUTTELEE JA

SITOUTTAA IHMISIÄ JA YRITYKSIÄ ALUEELLE

KILPAILUKYKYINEN YRITYSKANTA

→ EDISTÄÄ TYÖLLISYYTTÄ,

TOIMEENTULOA JA TURVATTUA ARKEA

OSAAMINEN JA TYÖVOIMAN SAATAVUUS → TURVAAVAT PALVELUT JA

YRITYSTOIMINNAN

VAHVA KUNTATALOUS → MAHDOLLISTAA

UUDISTUSTEN TOTEUTTAMISEN

SOSIAALINEN PÄÄOMA JA

YHTEISÖLLISYYS → LUOVAT UUTTA

JULKISET JA KAUPALLISET

PALVELUT → MAHDOLLISTAVAT

SUJUVAN ARJEN


Kaavoitus ja elinkeinopolitiikka päättäjien suosikkikeinot elinvoiman parantamiseksi % vastaajista, jotka maininneet ko. keinon.

9 11,1 13,6 16,4 16,8

23 24,6 26 26,2 27,9 27,9

31,2 32,9

36,3 36,5

64,2 69,8

0 20 40 60 80 100

Avoimen datan hyödyntäminen

Verojen alentaminen

Yritysneuvonnan palvelut

Valinnanvapauden lisääminen

Paikallinen kokeilutoiminta

Tapa toteuttaa kunnan…

Koulutusmahdollisuudet

Syrjäytymisen ehkäisy

Yhteisöllisyyden edistäminen

Lisää tapahtumia…

Kunnan markkinointi

Yritysten toimitilatarjonta

Kunnalliset palvelut

Julkiset liikenneyhteydet

Asuntopolitiikka

Elinkeinojen edistäminen

Kaavoitus ja maankäyttö

17.3.2016 29

Hämeenlinnan elinvoimatekijät

17.3.2016 Varsinais-Suomen maakuntatilaisuus 30


17.3.2016 Varsinais-Suomen maakuntatilaisuus

Varhaiskasvatus

Perusopetus

Ammatillinen koulutus

Lukiokoulutus

Liikunta

Nuoriso

Kulttuuri

Elinkeino- ja työllisyys-palvelut Vapaa sivistystyö

Koulutuksesta elinvoimaa

32

17.3.2016 Varsinais-Suomen maakuntatilaisuus

2014 Koko maa 20,8% 2025 Koko maa 20,2 %

Kuntarajat©MML 2016 Karttakuva©Kuntaliitto 25.1.2016/JAH

Ikäluokan, 0-18-vuotiaat, osuus väestöstä vuosina 2014 ja 2025

Verkkoaivoriihen välitulokset

Varsinais-Suomi


Osallistujien taustatiedot

35

Sukupuoli

Naisia 60 % osallistujista.

Asuinkunta

Varsinais-Suomesta osallistujia tällä hetkellä 98.

Rooli

Kuntalaisia vajaa kolmannes mukaan tulleista.

Ikä

50−59-vuotiaat aktiivisin ikäryhmä.

17.3.2016

Sähköiset palvelut elinehto

kunnissa vuonna 2025

36

Usein käytetyt palvelut lähelle asukasta, lähipalvelut toimiviksi

Millainen on

kunta vuonna

2025?

Tärkeys tulee

korostumaan

tulevaisuudessa

17.3.2016

Mielikuva tulevaisuuden

kunnasta pääosin positiivinen

37

Ihmisten ja palvelujen verkottuminen korostuu, yhteistyön tekemisellä

kuntiin hyvinvointia ja elivoimaisuutta

29

33

54

54

65

77

90

163

0 20 40 60 80 100 120 140 160 180

Turvallinen

Levällään ja sekaisin

Ympäristöä arvostava

Ihminen keskiössä

Monimuotoinen ja -arvoinen

Yhteisöllinen ja vuorovaikutteinen

Edellytysten luoja

Yhteistyötä verkostoissa

Mieti kuntaa

vuonna 2025.

Mikä kuva sopii

mielikuvaasi

parhaiten?

17.3.2016

38

• Osallistujilla on pääosin positiivinen

mielikuva kuntien tulevaisuudesta

• Kunta rakentuu vuonna 2025 sähköisille

palveluille, työllisyyden tukemiselle,

vaikuttamismahdollisuuksien luomiselle

ja osaamisen arvostukselle

• Tulevaisuudessa korostuvia tärkeitä

teemoja elinvoimaiselle kunnalle ovat

lähi- ja sähköisten palvelujen

rinnakkainelo, uudenlainen johtaminen

sekä yli kuntarajojen tapahtuva toiminta

ja ajattelu

• Verkostoissa tapahtuva yhteistyö nousee

niinikään esiin läpi aineiston

Yhteenveto tuloksista

17.3.2016


Ajankohtaista Kuntaliiton sääntöjen muutos

Kuntaliiton toimintasalkku

Kuntaliiton toimintaa lukuina

Kuntaliitto ja tulevat maakunnat

Kunnat ja turvapaikanhakijat

Kuntaliiton sääntöjen muutos

• Varsinaiset jäsenet ja yhteistyöjäsenet.

• Luovutaan neljän vuoden välein järjestettävistä Kuntapäivistä.

• Jatkossa valtuuskunta valitaan jäsenäänestyksenä kuntien suorittamassa vaalissa.

• Jäsenmaksun tason määrääminen neljäksi vuodeksi.

• Yhteistyöjäsenillä porrastettu jäsenmaksu



Elinkeinot,

kilpailukyky ja työllisyys

Hyvinvointi ja koulutus

Palvelukehitys, kokeilutoiminta ja digitalisaatio

Talous

Yhdyskunta ja ympäristö

Demokratia, organisaatiot ja johtamien

Maakunnat tulevaisuuden liiton asiakkaina ja potentiaalisina jäseninä sekä Kuntaliiton toiminnan teema-alueet

Maakuntien Olosuhteet Tilanteet Tarpeet

Tulevaisuuden Kuntaliiton toiminnan vaikutukset ja lisäarvo itsehallinto-alueiden näkökulmasta

Kuntaliiton toiminnan teemat:

Toiminnan vaikutukset ja lisäarvo asiakasryhmän näkökulmasta

HUOM. Jaottelu (5/12/15/18) voi vielä muuttua maakunta- ja järjestämislakien myötä. HUOM2. vastaavantyyppistä ryhmittelyajattelua on edistettävä myös kuntien osalta

Itsehallintoalue, jossa integroidut sote-palvelut mukaanlukien päivystyssairaala (7)

Itsehallintoalue, joka järjestää sote-palvelut yhteistyössä toisen alueen kanssa (3)

Itsehallintoalue, jossa integroidut sote-palvelut ml. yo-sairaala (5)

Itsehallintoalue, jossa integroidut sote-palvelut, poislukien päivystyssairaala (3)





Kuntaliiton konkreettisia palvelukokonaisuuksia uusille maakunnille liiton nyk. toiminnan virittäminen ja kehittäminen palvelemaan myös uusien maakuntien toimintaa

• Asiantuntijaneuvontapalvelut

• Verkostot ja vertaistuen tarjoaminen (maakuntien eri tasoilla ja ammattiryhmissä)

• Alusta maakuntien ja kuntien yhteiselle kannan muodostamiselle.

• Tietopalvelut ja vertailutietokannat

• Luokitus- ja indikaattoritietotuotteet (KL/FCG)

• Yleiskirjeet

• Lausunnot

• Edunvalvonta, erityisesti säädösvalmistelu

• Maakuntien yhteinen viestintä- ja tiedottamistoiminta

• Koulutus (KL/FCG)

• Konsultointi (KL/FCG)

• Maakuntien tarpeista lähtevät kehittämisprojektit (KL/FCG)

• Maakuntien ja kuntien yhteiset kehittämisprojektit (KL/FCG)

• KV-toiminta






• Suomeen saapui vuoden 2015 aikana 32 478 turvapaikanhakijaa. Yli 10 000 saanee oleskeluluvan.

• Kunnilla on velvollisuus järjestää turvapaikanhakijalapsille esiopetusta ja oppivelvollisuusikäisille perusopetusta.

• Kotouttaminen on yhteisesti kaikkien kuntien ja valtion vastuulla.

• Asuntotilanne ja kotouttamiseen käytettävät resurssit vaikuttavat kunnan vastaanottokapasiteettiin. Kunnille maksettavat laskennalliset korvaukset eivät vastaa kustannuksia.

• Maahanmuuttajien palvelutarpeet: mm. koulutus, sosiaali- ja terveydenhuolto ja asuminen.

• Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa täydentää kuntien palveluja.

• Valtion työhallinnon järjestämä työpoliittinen kotoutumiskoulutus on tärkein väline aikuisten maahanmuuttajien kotouttamisessa.

17.3.2016

Kiitos mielenkiinnostasi!

Käy tutustumassa aineistoon ja osallistu keskusteluun:

www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet

Facebook

Twitter @Kuntaliitto #maakunnat

Youtube


http://www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet

https://twitter.com/kuntaliitto

https://twitter.com/kuntaliitto

https://www.youtube.com/user/Kuntaliitto

Documents

Mitä muutos merkitsee, miten kunta selviää uudistuksen ...€¦ · Ajankohtaista sote-uudistuksesta . Yritykset Järjestöt Kunnat, Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen VALTIO