MPS-4 liityntäyksikkö 7100 sarjan LabkoMax ja …...Kaapeli 7100 sarjan anturin ja MPS-4:n välillä on kytkettävä kuvan 6 mukaisesti. Kytken-tärasiassa kaapelin suoja kytketään

Copyright © 2010 Labkotec Oy Oikeudet muutoksiin pidätetään

LabkoMax®

MPS-4 liityntäyksikkö

7100 sarjan LabkoMax ja LabkoFlex anturit

ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE

Labkotec Oy Myllyhaatnie 6 33960 PIRKKALA Vaihde: 029 006 260 Fax: 029 006 1260 Sähköposti: [email protected] Internet: www.labkotec.fi

01.04.2010

D30579Ds

LabkoMax® MPS-4 liityntäyksikkö 7100 sarjan LabkoMax ja LabkoFlex anturit Asennus- ja käyttöohje D30579Ds

Copyright © 2010 Labkotec Oy Sivu 2 Oikeudet muutoksiin pidätetään

S I S Ä L T Ö

1. YLEISTÄ .................................................................................................................................................. 3 1.1 LABKOMAX PINNANMITTAUSJÄRJESTELMÄ ......................................................................... 3 1.2 TEKNISET TIEDOT ............................................................................................................................ 3 2. ASENNUS ................................................................................................................................................. 5 2.1 7100 SARJAN LabkoMax -ANTURIN ASENNUS ............................................................................ 5 2.3 KAAPELOINTI ..................................................................................................................................... 8 3. MPS-4 ASETUKSET ............................................................................................................................. 11 3.1 SARJALIIKENNEASETUKSET ....................................................................................................... 11

3.1.1. SARJALIIKENTEEN NOPEUS .................................................................................................................... 11 3.1.2. RS-232/485 ASETUKSET ............................................................................................................................. 12

3.2 ANTUREIDEN NUMEROINTI ......................................................................................................... 13 3.3 ASETUSKOMENNOT ........................................................................................................................ 13

3.3.1 MITTAUSSIGNAALIN NOPEUDEN ASETUS ............................................................................................ 15 3.3.2 ANTURIN TYYPIN VALINTA ..................................................................................................................... 15 3.3.3 PINNANKORKEUSMITTAUKSEN ASETUS .............................................................................................. 16 3.3.4 PINNANKORKEUDEN MINIMIARVON ASETUS .................................................................................... 16 3.3.5 KELLUKEIDEN LUKUMÄÄRÄN ASETUS ................................................................................................ 17 3.3.6 KELLUKKEIDEN MINIMIETÄISYYDEN ASETUS ................................................................................... 17 3.3.7 VESIKELLUKKEEN KELLUNTAOFFSETIN ASETUS ............................................................................. 17 3.3.8 VESIPINNANKORKEUDEN MINIMIARVON ASETUS ............................................................................ 18 3.3.9 KELLUKKEEN TYYPIN ASETUS ............................................................................................................... 18 3.3.10 TULOSTUSMUODON ASETUS ................................................................................................................. 19 3.3.11 SÄILIÖN TILAVUUDEN ASETUS............................................................................................................. 19 3.3.12 SÄILIÖN HALKAISIJAN ASETUS ............................................................................................................ 20 3.3.13 MUUNNOSTAULUKON TYHJENNYS ..................................................................................................... 20 3.3.14 MUUNNOSTAULUKON TÄYTTÖ ............................................................................................................ 20 3.3.15 MUUNNOSTAULUKON LUKU ................................................................................................................. 21 3.3.16 MUUNNOSTAULUKON PISTEMÄÄRÄN ASETUS ................................................................................ 21 3.3.17 TAULUKKOPISTEEN KORJAILU ............................................................................................................. 21 3.3.18 ALARAJAHÄLYTYKSEN ASETUS .......................................................................................................... 21 3.3.19 YLÄRAJAHÄLYTYKSEN ASETUS .......................................................................................................... 22 3.3.20 KONDENSSIVESIHÄLYTYSRAJAN ASETUS ......................................................................................... 22 3.3.21 PARAMETRIEN LUKU ............................................................................................................................... 23

4. KYSELYKOMENNOT ......................................................................................................................... 24 4.1 PINTA/TILAVUUS-KYSELY ........................................................................................................................... 24 4.2 PINTAKYSELY ................................................................................................................................................. 24 4.3 LÄMPÖTILAKYSELY ...................................................................................................................................... 24 4.3.1 LÄMPÖTILAKYSELY VIIDELLE LÄMPÖTILAMITTAUKSELLE ......................................................... 25 4.4 KONDENSSIVEDEN PINNANKORKEUSKYSELY ...................................................................................... 25 4.5 KONDENSSIVEDEN PINTA/TILAVUUS-KYSELY ...................................................................................... 25 4.6 KAIKKIEN ARVOJEN KYSELY ..................................................................................................................... 25

5. LISÄKYSELYKOMENNOT ................................................................................................................ 27 5.1 ANTURIN STATUSKYSELY ........................................................................................................................... 27

6. HUOLTO JA KORJAUS ...................................................................................................................... 27 6.1 LAITEVIAT ....................................................................................................................................................... 27 6.2 MITTAUSVIAT ................................................................................................................................................. 27



1. YLEISTÄ

1.1 LABKOMAX PINNANMITTAUSJÄRJESTELMÄ LabkoMax pinnanmittausjärjestelmä koostuu seuraavista laitteista:

7100 sarjan magnetostriktiiviset pinnankorkeusanturit LabkoMax tai LabkoFlex

MPS-4 pinnankorkeusantureiden liityntäyksikkö

ME-3 näyttöyksikkö

MD-1 virtasilmukka / RS-232 muunnin

LabkoMonitor 8, säiliöiden valvontaohjelma (PC tietokoneelle)

Kuva 1. LabkoMax järjestelmävaihtoehtoja

Lisätietoja saa seuraavista käyttöohjeista:

LabkoFlex Installation and handling procedure (dok.nro D30660)

MD-1 Virtasilmukka / RS-232 muuntimen käyttöohje (dok.nro D30646)

ME-3 Käyttö- ja asennusohje (dok.nro D30013)

Labcom 800 Käyttö- ja asennusohje (dok.nro D04063)

LabkoMonitor 8 Käyttöohje (dok.nro D30643)

LabkoMax Configurator asennusohjelma Käyttö- ja asennusohje (dok. nro D30640)

LabkoNet www.labkonet.com

1.2 TEKNISET TIEDOT



LabkoMax MPS-4 LIITYNTÄYKSIKKÖ Antureiden lukumäärä: 1…4 kpl 7100 sarjan LabkoMax tai LabkoFlex -antureita Mitattavat suureet: Pinnankorkeus, tilavuus, veden korkeus, veden tilavuus ja

lämpötila Liityntä: Digitaalinen sarjaliikenne 20 mA:n virtasilmukassa käyt-

täen LABKO-ILS-protokollaa, 300…4800 baudia. Pinnankorkeuden resoluutio: 0,1 mm Pinnankorkeuden lineaarisuus: ±0,01% FS tai ±0,25 mm (suurempi pätee) Tilavuuden resoluutio: 0,1 l Veden korkeuden resoluutio: 0,1 mm Lämpötilan resoluutio: 0,01°C Lämpötilan tarkkuus: ±0,3°C (-20 … +65°C) Asetusten suoritus: Koodikytkimillä ja sarjaliikennekanavan kautta Windows

pohjaisella LabkoMax Configurator -asennusohjelmalla Syöttöteho: 230 (±10%) VAC, 50/60 Hz, 4,5VA Ympäristön lämpötila: -20 … +50°C Kotelon suojausluokka: IP65 Mitat: 250 x 175 x 75 mm Ex-luokitus

II (1) G [Ex ia] II B VTT 03 ATEX 079X

Erityisehdot: Ta = -25°C … +50°C Liitäntäarvot IIB: Uo = 30 V Io = 117 mA Po = 883 mW

Co = 320 nF Lo = 5 mH Lo/Ro = 159µH/Ω Lähtöjännite lineaarinen. Kts. kohta 2.3

Kaapelointi: Antureille: suojattu parikaapeli, maks. pituus 600 m. Kontrollerille: instrumentointikaapeli 1x(2+1)x0,5 mm2, maks. pituus 400 m(virtasilmukka).

Lisävarusteet: Galvaanisesti erotettu sarjaliikennemuunnin RS-232/485, 300…19200 baudia

EMC: Immunity

Emission

EN 50082-1 EN 50082-2 EN 50081-1

Valmistusvuosi: Kts. sarjanumero tyyppikilvestä

AAA(006) B CCC DD EE F jossa EE = valmistusvuosi (esim. 10 on 2010)



2. ASENNUS Tässä ohjeessa kuvataan 7100 sarjan LabkoMax -antureiden ja MPS-4 anturiliityntäyksi-kön asennus. LabkoFlex –anturin asennus on kuvattu erillisessä dokumentissa (kts. sivu 3).

Muihin järjestelmään kuuluviin tuotteisiin (ME-3, MD-1, Labcom 800 ja LabkoMonitor 8) on erilliset käyttöohjeet (kts. sivu 3).

2.1 7100 SARJAN LabkoMax -ANTURIN ASENNUS Anturin asennusta varten säiliö varustetaan nousuputkella. Nousuputken koko ja tyyppi määräytyy käytettävän tankkiyhteen perusteella. Saatavilla on nousuputkia R2”, R3” ja R4” ulkokierteellä. Suositeltu nousuputken pituus on 550 mm.

Kuva 2. Nousuputki

Korkeus säiliön pohjasta miesluukun

kanteen mm

Anturin kokonais-pituus mm

Nousuputken vähimmäispituus mm.

1700 2080 (82”) 480

2100 2490 (98”) 490

2600 3000 (118”) 500

Edellä olevassa taulukossa oleva anturin kokonaispituus on mitta, joka on ilmoitettava an-turia tilattaessa. Taulukossa olevat pituudet ovat varastoitavia pituuksia.

Edellä olevassa taulukossa on nousuputken vähimmäispituudessa huomioitu, että kansi-laipan ja anturin yläpään väliin on jäätävä 100 mm.



Ennen asennusta täytyy kunkin anturin mittaussignaalin nopeus kirjoittaa ylös. Tämä no-peuslukema on anturin yläpäässä olevassa kilvessä, esimerkiksi:

WS: 9.064 uSEC/INCH.

Kuva 3. Esimerkki anturin asennuksesta.

Asennus tehdään seuraavasti:

- asennetaan säiliöön nousuputki.

- asennetaan anturiin keskittimet, anturin potentiaalintasaus johtimen kiinnitys- ren-gas, kellukkeet, suojasukka, kiinnike ja pohjakappale. Jos kellukkeina käytetään 2” teräskellukkeita, niin tuote ja vesikellukkeet ovat samanlaiset, mutta vesikellukkeen päälle asennetaan lisäpainoksi metalliholkki ja vesikellukkeen alapuolelle tulee holk-ki joka estää kellukkeen laskeutumisen alle anturin toiminta-alueen. 3” ja 4” vesikel-lukkeisiin on asennettu lisäpaino kellukkeen pohjaan. Tuotekellukkeen on oltava ve-sikellukkeen yläpuolella (vesikellukkeen tunnistaa pohjassa olevasta painoa lisääväs-tä metallilevystä). Varmista, että käytetty vesikelluke on oikeaa tyyppiä: bensiinimit-taukseen tarkoitetun 3” ja 4” vesikellukkeen pohjaan on leimattu 85 ja dieselille ja polttoöljylle tarkoitetun kellukkeen pohjaan 95.

- kiinnitetään liitäntäkaapeli anturiin

- siirretään kellukkeet anturin alapäähän, työnnetään anturi nousuputkeen ja lasketaan varovasti säiliön pohjaan.

- liitäntäkaapeli pujotetaan nousuputken päähän tulevassa laipassa olevan läpivienti-holkin läpi, anturin potentiaalintasauskaapeli kiinnitetään anturissa olevaan potenti-aalintasausjohtimen kiinnitysrenkaaseen ja laipan alapintaan.

- kiinnitetään laippa ja laipan potentiaalintasausjohdin



- kiristetään liitäntäkaapelin läpivienti ja kytketään liitäntäkaapeli kytkentärasiaan.

Kuva 4. Anturin liittäminen kytkentärasiaan.

Kytkentärasia on normaalisti kytkettynä potentiaalintasaukseen metallisen asennuslevyn ja laipan välityksellä. Jos näin ei ole, niin kytkentärasia on yhdistettävä potentiaalintasa-uksen vähintään 4 mm2 johtimella.

Asennettaessa anturia maanalaiseen säiliöön on huomioitava, että anturin asennuskohdan yläpuolella on vapaa tila anturin laskemista ja nostamista varten. Asennuskaivon on olta-va riittävän suuri (halkaisija ≥ 1m) anturin asennukseen ja kytkentään.



2.2 MPS-4 ANTURILIITÄNTÄYKSIKÖN ASENNUS

MPS-4 on asennettava vaarattomaan tilaan. Kotelon suojausluokka (pöly- ja roiskevesi-tiivis IP 65) on otettava huomioon. MPS-4 voidaan asentaa esimerkiksi seinään tai kentäl-lä olevaan kaappiin.

Yksikkö kiinnitetään neljällä kotelon kulmissa olevalla ruuvilla. Asennustila 235 x 160 mm.

Kuva 5. MPS-4 asennusmitat.

2.3 KAAPELOINTI

MPS-4:n liitetyt anturit voivat olla asennettuina tilaluokan 0/1/2 räjähdysvaaralli-seen tilaan, itse laite on asennettava turvalliselle alueelle. Asennuksessa on huomioi-tava asiaankuuluvat standardit; EN 50039 luonnostaan vaarattomat sähköjärjes-telmät ”i”, EN 60079-14 asennukset räjähdysvaarallisessa tilassa.

Kaapeliparametreissä on otettava huomioon kapasitanssin ja induktanssin yhteisvaikutus. Alla oleva taulukko ilmoittaa MPS-4 –keskusosan maksimi liityntäarvot räjähdysryhmäs-sä IIB. IIA:ssa voidaan noudattaa IIB arvoja.

IIB

Co Lo

320 nF 0,15 mH

240 nF 1 mH

210 nF 2 mH

180 nF 5 mH



Antureiden liittämiseen MPS-4 yksikköön on käytettävä 2-johtimista suojattua kaapelia.

Johtimien poikkipinnan ollessa vähintään 0,5 mm2 , kaapelin maksimipituus on 600m, jos kapasitanssi ja induktanssi arvot ovat sallituissa rajoissa.

Kaapeli 7100 sarjan anturin ja MPS-4:n välillä on kytkettävä kuvan 6 mukaisesti. Kytken-tärasiassa kaapelin suoja kytketään liittimeen 3. MPS-4:n päässä kaapelin suojaa ei kytke-tä ja se täytyy eristää (esimerkiksi eristysteipillä ).

Kuva 6. MPS-4:n ja anturin välinen kytkentä.

Nousuputki ja muut metalliosat on kytkettävä järjestelmän potentiaalintasaukseen vähin-tään 4 mm2 johtimella.

MPS-4 yksikön verkkosyöttö (230Vac) kytketään laitteen liittimiin L1, N ja PE. Syöttö-jännitejohtimiin, laitteen läheisyyteen on asennettava erotuskytkin (250Vac/1A) helpot-tamaan huolto- ja käyttötoimenpiteitä. Kytkin on merkittävä laitteen erotuskytkimeksi. Tarkista, että kaikki kytkennät on asianmukaisesti tehty ennen verkkosyötön kytkemistä.

Käytettäessä virtasilmukkaliitäntää MPS-4:n ja isäntäyksikön (kuten LABKO ME-3) vä-lillä, suositellaan 2-johtimista suojattua kaapelia jonka johtimien poikkileikkaus on vähin-tään 0,5 mm2. Käytettäessä tällaista kaapelia virtasilmukan kokonaispituus voi olla 400 m.

Virtasilmukka kytketään MPS-4:n päässä LINE -liitännän CL+ ja CL- liittimiin. Kaapelin vaippa kytketään liittimeen 1. Potentiaalivapaa liitin 1 on tarkoitettu yhdistämään kaape-leiden vaippoja käytettäessä useita sarjaan kytkettyjä MPS-4 yksiköitä.



Kuva 7. Useamman sarjaan kytketyn MPS-4 yksikön liittäminen.

MPS-4 yksikön digitaalinen 20 mA virtasilmukkaliitäntä voidaan muuttaa RS-232 tai RS-485 liitännäksi käyttämällä MPS-4 yksikköön lisävarusteena saatavaa RS-232/485 sovi-tinkorttia. RS-232 liitäntää käyttäen MPS-4 voidaan liittää PC tietokoneeseen, modeemiin tai kassajärjestelmään.

Kuva 8. MPS-4 RS-232 liitäntä käyttäen lisävarusteena saatavaa RS-232/485 korttia.

Käytettäessä useampaa MPS-4 yksikköä jotka on kytketty sarjaan virtasilmukkaa käyttä-en, voidaan muunnos RS-232 liitännäksi tehdä käyttämällä LABKO MD-1 muunninta. Lisätietoja MD-1:n käyttöohjeessa.



3. MPS-4 ASETUKSET Sarjaliikenneasetukset tehdään kolmella kääntökytkimellä jotka sijaitsevat piirilevyn va-semmassa yläkulmassa. Kytkinten asento tarkistetaan vain laitteen käynnistyksen yhtey-dessä, joten kytkinasetusten muuttamisen jälkeen laitteen sähkönsyöttö on kytkettävä het-keksi pois tai vaihtoehtoisesti on painettava piirilevyllä kytkinten lähellä olevaa RESET-nappia.

Kuva 9. MPS-4:n piirilevyn vasemmassa yläreunassa sijaitsevat kytkimet.

Kuusi kytkintä (S4…S9) jotka sijaitsevat virtasilmukkaliitännän (CL+, CL-) takana on asetettava siten, että kaikki kytkimet ovat oikeanpuoleisessa asennossa.

Mittauksiin liittyviä asetuksia varten laitteeseen täytyy kytkeä PC tietokone, joka on va-rustettu RS-232 liitännällä. PC tietokoneeseen liittämistä varten tarvitaan erillinen LAB-KO MD-1 virtasilmukka/RS-232 muunnin, tai MPS-4 yksikköön asennettava RS232/RS485 sovitinkortti. Jos MPS-4 yksikkö on liitettynä LABKO ME-3 yksikköön, niin asetukset voidaan tehdä myös LABKO ME-3:n RS-232 sarjaliikenneportin kautta.

Asetuskomennot voidaan antaa LabkoMax Configurator asennusohjelmalla (Windows –yhteensopiva) tai Windowsin Hyperterminal –pääteohjelmalla.

3.1 SARJALIIKENNEASETUKSET

3.1.1. SARJALIIKENTEEN NOPEUS MPS-4:n sarjaliikenteen nopeus asetetaan kytkimellä S3 seuraavasti:

kytkimen asento liikennöintinopeus

0 300 bd (Oletus. Esim. liitettäessä ME-3)

1 1200 bd

2 2400 bd (Oletus liitettäessä Labcom 800:n)

3 4800 bd

4 9600 bd (vain RS232/485 )

5 19200 bd (vain RS232/485)

Muut sarjaliikenneasetukset ovat: 8 data bittiä, 1 stop bitti, ei pariteettia.

1 2 3 4



3.1.2. RS-232/485 ASETUKSET

Kuva 10. LabkoMax RS232/RS485 lisäkortin kytkinasennot

Jos samaan RS-485 linjaan on liitetty useita laitteita, niin päätevastus kytketään käyttöön vain linjan viimeisessä laitteessa.



3.2 ANTUREIDEN NUMEROINTI Järjestelmään kytketyillä antureilla on tunnistenumeronsa. Numeroalue on 01,…,99. MPS-4 yksikköön kytkettyjen antureiden numerot määräytyvät siten, että kytkimillä S1 ja S2 asetetaan ensimmäisen anturin numerot ja kolme seuraava anturia saavat automaatti-sesti järjestyksessä seuraavat numerot. Jos esimerkiksi S1 on asennossa 0 ja S2 asennossa 1, niin ensimmäisen anturin numero on 01 ja seuraavien kolmen anturin numerot 02, 03 ja 04.

Kuva 11. Kytkimet S1,S2 ja S3

MPS-4:n ensimmäinen anturi on piirikortilla vasemmanpuoleisimpaan anturiliitäntään asennettu anturi. Ensimmäisen anturin liittimien (11, 12) läheisyydessä on piirikortilla teksti ”PROBE 1”, toisen anturin kohdalla teksti ”PROBE2” (liittimet 21, 22) ja kolman-nen ja neljännen anturin kohdalla vastaavasti teksti ”PROBE3” ja ”PROBE4”.

Kaikki neljä tunnistenumeroa on varattuna vaikka MPS-4 yksikköön ei ole kytketty yh-tään anturia tai vain osa antureista.

Esim. Kun käytetään kahta MPS-4 yksikköä, joista ensimmäisen numeroksi on asetettu (kytkimillä S1 ja S2) 01, on toisen MPS-4 yksikön numeroksi asetettava 05 tai suurempi.

3.3 ASETUSKOMENNOT Seuraavassa kerrotaan tärkeimmät MPS-4:n asetukset, jotka on tehtävä normaalisti käyt-töönoton yhteydessä.

Asetukset voidaan tehdä RS-232 liitännän omaavalla PC:llä joko Windows –pohjaisella LabkoMax Configurator –asennusohjelmalla tai antamalla komennot suoraan jollain sar-jaliikenneohjelmalla. LabkoMax Configurator ohjelman Monitoring –osion avulla voi-daan myös antaa yksittäisiä komentoja järjestelmälle, mutta suurin hyöty ohjelmasta on pakollisten perusasetusten syöttämisessä järjestelmään.

MPS-4 yksikön liittämiseksi PC tietokoneeseen tarvitaan erillinen LABKO MD-1 vir-tasilmukka/RS-232 muunnin, tai MPS-4 yksikköön asennettava RS232/RS485 sovitin-kortti. Jos MPS-4 yksikkö on liitettynä LABKO ME-3 yksikköön, niin asetukset voidaan tehdä myös LABKO ME-3:n RS-232 sarjaliikenneportin kautta. PC tietokoneessa on sar-jaliikenteen nopeus asetettava samaksi kuin MPS-4 yksikön (kts. 3.1), muut asetukset ovat 8 data bittiä, 1 stop bitti, ei pariteettia.



Jotta tuotteen pinnankorkeusmittaus toimisi on tehtävä ainakin seuraavat asetukset:

- Mittaussignaalin nopeuden asetus (3.3.1).

- Anturin tyypin valinta (3.3.2).

- Pinnankorkeusmittauksen asetus (3.3.3).

Huom. Mittaussignaalin nopeuden asetus ja anturin tyypin valinta on tehtävä ennen muita asetuksia.

Koska tuotekelluke ei voi koskaan laskeutua asemaan, joka vastaisi säiliön pohjasta mi-tattua nollapintaa, niin asetetaan pinnankorkeuslukema, jonka alapuolella pinnankorkeus tulkitaan nollaksi. Tämä asetus on:

- Pinnankorkeuden minimiarvon asetus (3.3.4).

Kellukkeiden lukumäärään asetus:

- Kellukkeiden lukumäärän asetus (3.3.5)

Jos tuotekelluke ja vesimittauskelluke ovat kiinni toisissaan, eivätkä pääse kellumaan va-paasti, niin mittaustulokseen tulee virhettä. Jotta tiedettäisiin, että kellukkeet ovat irti toi-sistaan, tehdään:

- Kellukkeiden minimietäisyyden asetus (3.3.6).

Mittauksen oikeellisuus kellukkeiden minimietäisyyden osalta voidaan varmistaa luke-malla anturin status (5.1).

Kondenssivesimittaus vaatii toimiakseen asetuksen:

- Vesikellukkeen kelluntaoffsetin asetus (3.3.7).

Koska myöskään kondenssivesimittauksen kelluke ei voi laskeutua tiettyä rajaa alemmak-si, asetetaan vastaavasti kuin tuotemittaukselle:

- Vesipinnankorkeuden minimiarvon asetus (3.3.8).

Jotta tieto käytetyistä kellukkeista pystytään selvittämään ja voidaan tarkistaa kellukkei-siin liittyvät asetukset tehdään:

- Kellukkeen tyypin asetus (3.3.9).

Tilavuuden laskennan asetukset riippuvat tulostusmuodon asetuksesta (3.3.10). Jos tu-lostusmuodoksi asetetaan nolla, niin tilavuuden kysely antaa tulokseksi pinnankorkeuden, ja tilavuuden laskenta ei vaadi muita asetuksia.

Jos tulostusmuodoksi asetetaan yksi, niin tilavuuden laskennassa käytetään sisäistä ma-kaavan lieriösäiliön taulukkoa, jonka käyttäminen vaatii seuraavat asetukset:

- Säiliön tilavuuden asetus (3.3.11).

- Säiliön halkaisijan asetus (3.3.12).

Jos tulostusmuodoksi asetetaan kaksi, niin tilavuus lasketaan syötetyn muunnostaulukon mukaisesti. Muunnostaulukon syöttöä varten on komennot:

- Muunnostaulukon tyhjennys (3.3.13).

- Muunnostaulukon täyttö (3.3.14).



Syötetty taulukukko voidaan lukea muunnostaulukon luku komennolla (3.3.15) ja jo syötetyn taulukon korjailuun voidaan käyttää komentoja:

- Muunnostaulukon pistemäärän asetus (3.3.16).

- Taulukkopisteen korjailu (3.3.17).

Pinta- ja tilavuuskyselyjen yhteydessä tulostuvien hälytysten asetukseen on komennot:

- Alarajahälytyksen asetus (3.3.18).

- Ylärajahälytyksen asetus (3.3.19).

- Kondenssivesihälytysrajan asetus (3.3.20).

Asetetut tiedot voidaan tarkistaa parametrien luku komennolla (3.3.21).

Kaikki komennot koostuvat kahdesta merkistä, anturin tunnistenumerosta ja mahdollises-ta parametrista. Komennot päättyvät aina telanpalautusmerkkiin (ENTER näppäin).

Komentojen kuvauksissa käytetään seuraavia merkintöjä:

n1n2 anturin numero (01...99)

<CR> telanpalautus (RETURN, ENTER, 0Dh)

MPS-4 vastaa kaikkiin hyväksyttyihin ja suoritettuihin asetuskomentoihin kahdella mer-killä: #<CR>

3.3.1 MITTAUSSIGNAALIN NOPEUDEN ASETUS

$Yn1n2x1...x4<CR> Jokaisella anturilla on yksilöllinen mittaussignaalin nopeuden arvo. Tämä arvo on merkit-tynä anturin yläpäässä olevaan kilpeen. Asetus annetaan kokonaislukuna.

Esim. Jos anturin, jonka tunnistenumero on 01 ja nopeusarvo on 9.034 µs/inch, niin ase-tuskomento on seuraava:

$Y019034<CR>

RP komennolla tulostuvassa listassa tämä arvo on nimeltään WireSpeed.

3.3.2 ANTURIN TYYPIN VALINTA

PTnnt <CR> Missä nn on anturin numero (01,…,99) ja t (1,…,6) on anturin tyyppi.

Tyypit 1, 4 0”< anturin pituus <=216”

Tyypit 2, 5 216”<anturin pituus<=288”

Tyypit 3, 6 288”<anturin pituus

Anturin tyypeissä 1,2 ja 3 on 5 termistori anturia (merkintä R5 osanumerossa).

Anturin tyypeissä 4, 5 ja 6 on 1 termistori anturi (merkintä R1 osanumerossa).

Oletusarvona on anturin tyyppi 4.



3.3.3 PINNANKORKEUSMITTAUKSEN ASETUS

$Zn1n2m1...m4<CR> Tällä komennolla asetetaan pinnankorkeusmittauksen antama lukema siten, että se vastaa todellista säiliön pohjasta tai muusta halutusta pisteestä mitattua pinnankorkeutta. Säiliös-tä mitattu pinnankorkeus annetaan parametrina m1...m4 millimetreinä. Pinnankorkeuden täytyy olla vähintään 200 mm komentoa suoritettaessa.

Esim. Jos tunnistenumeroa 01 vastaava anturi on asennettu säiliöön jonka pinnankorkeu-deksi on mitattu 1557 mm, tehdään asetus komennolla:

$Z011557<CR>

3.3.4 PINNANKORKEUDEN MINIMIARVON ASETUS

LMn1n2m1...m4<CR> Tämän kymmenesosamillimetreinä annetun arvon m1...m4 alapuolella olevat pinnankor-keudet näytetään nollana. Koska mitattavan nesteen pinnankorkeutta mittaava kelluke ei välttämättä pääse laskeutumaan nollatasoon, annetaan pinnankorkeus jonka alapuolella anturin pinnankorkeuslukema annetaan nollana, sillä tämän rajan alapuolella ei voida tie-tää todellista pinnankorkeutta. Koska tuotekelluke on vesikellukkeen yläpuolella, niin pohjasta laskettu minimipinnankorkeus on oltava vähintään vesikellukkeen korkeus lisät-tynä tuotekellukkeen kelluntasyvyydellä. Teräskellukkeita käytettäessä on laskettava mu-kaan vesikellukkeen ylä- ja alapuolelle tulevien holkkien vaikutus. Seuraavassa on taulu-koitu eri kellukkeille mikä pohjasta mitatun pinnankorkeuden minimiarvon tulee vähin-tään olla. Taulukon arvot perustuvat kellukkeille tehtyihin mittauksiin. Koska todellinen tilanne voi poiketa mittausolosuhteista, niin todellisissa olosuhteissa tehtävillä mittauksil-la voidaan tarvittaessa saada tarkemmat arvot. Teräskellukkeita käytettäessä on oletettu käytettyjen holkkien olevan 10mm korkeita.

Kelluke Säiliön pohjasta mitattu pinnan-korkeuden minimiarvo vähintään mm

Asetettava parametrin arvo (kym-menesosamillimetrejä)

2” teräs 149 1490

2” nitrophyl 176 1760

3” polyuret. 82 820


Esim. jos anturi, jonka tunnistenumero on 01, on varustettu 3” kellukkeilla, asetetaan pin-nankorkeuden minimiarvoksi 82.0 mm komennolla:

LM01820<CR>

RP komennon tulostuslistassa tämä parametri on nimellä MinLevel.



3.3.5 KELLUKEIDEN LUKUMÄÄRÄN ASETUS

FCnnk Missä nn on anturin numero (01,…,99) ja k (1,2) on kellukkeiden lukumäärä.

Oletusarvo on 2.

3.3.6 KELLUKKEIDEN MINIMIETÄISYYDEN ASETUS

MDn1n2m1...m4<CR> Tämä kymmenesosamillimetreinä annettu arvo m1...m4 on tuotekellukkeen ja kondenssi-vesikellukkeen pienin sallittu etäisyys. Tilanteessa jossa kellukkeet ovat kiinni toisissaan, pinnankorkeustieto on virheellinen. Tieto pienimmän sallitun kellukkeiden etäisyyden ali-tuksesta saadaan lukemalla anturin status (kts. 5.1). Koska kellukkeiden etäisyyttä mita-taan mittaamalla kellukkeisiin kiinnitettyjen magneettien etäisyys, niin annettava para-metri tarkoittaa magneettien minimietäisyyttä. Teräskellukkeita (2”) käytettäessä etäisyyt-tä lisää vesikellukkeen yläpuolella oleva lisäpaino. Seuraavassa taulukossa lisäpainon korkeudeksi on oletettu 10 mm.

Kelluke Kellukkeiden minimietäisyys mm Asetettava parametrin arvo

2” teräs 86 860

2” nitrophyl 78 780



Esim. Anturiin jonka tunnistenumero on 01, on asennettu 3” kellukkeet. Asetetaan kel-lukkeiden minimietäisyydeksi 65.0 mm seuraavalla komennolla:

MD01650<CR>

RP komennon tulostuslistassa tämä parametri on nimellä MinFloatDist.

3.3.7 VESIKELLUKKEEN KELLUNTAOFFSETIN ASETUS

FDn1n2m1...m4<CR> Tällä komennolla kymmenesosamillimetreinä annetulla arvolla m1...m4 korjataan poltto-aine- ja kondenssivesikellukkeiden kelluntasyvyyksien eron aiheuttama virhe kondenssi-veden pinnankorkeuteen. Arvo lisätään vesikellukkeen pinnankorkeuslukemaan. Arvo syötetään positiivisena, jos laite näyttää liian pientä vesipinnankorkeutta.

Kelluke Kelluntasyvyyksien ero mm Asetettava parametrin arvo

bensiini diesel bensiini diesel

2” teräs -3 -13 -30 -130

2” nitrophyl -70 -62 -700 -620



3” polyuret. 3 11 30 110

4” polyuret. -6 3 -60 30

Huom. Taulukon arvot ovat ohjeellisia. Tarkat arvot saadaan mittaamalla kellun-tasyvyyksien ero todellisessa tilanteessa.

Esim. 3” kellukkeilla varustetun bensiinin pinnankorkeutta mittaavan anturin 01 vesikel-lukkeen kelluntaoffsetiksi asetetaan 11.0 mm komennolla:

FD01110<CR>

RP komennon tulostuslistassa tämä parametri on nimellä WfOffset.

3.3.8 VESIPINNANKORKEUDEN MINIMIARVON ASETUS

WMn1n2m1...m4<CR> Tämän kymmenesosamillimetreinä annetun arvon m1...m4 alapuolella olevat kondenssi-veden pinnankorkeudet näytetään nollana.

HUOM! Alla olevan taulukon luvut ovat vain ohjeellisia arvoja ja ne voivat vaihdella asennuskohteittain. Tämän vuoksi vesipinnankorkeuden miniarvon asetus kannattaa tehdä seuraavasti:

1. Aseta vesipinnankorkeuden minimiarvoksi ensin 0.

2. Katso komennolla $G (kappale 4.4) anturin näyttämä vesipinta.

3. Aseta vesipinnankorkeuden minimiarvoksi 2 mm äskeistä lukemaa suurempi arvo.

4. Tarkista anturin näyttämä vesipinnan arvo. Sen pitäisi olla nyt 0 mm.

Kelluke Vesipinnankorkeuden minimi mm Asetettava parametrin arvo

bensiini diesel Bensiini diesel

2” teräs 74 64 740 640

2” nitrophyl 30 38 300 380

3” polyuret. 18 26 180 260

4” polyuret. 6 15 60 150

Esim. 3” kellukkeilla varustetun anturin 01 kondenssiveden pinnankorkeuden minimiar-voksi asetetaan bensiinimittauksessa 18.0 mm komennolla:

WM01180<CR>

RP komennon tulostuslistassa tämä parametri on nimellä MinWater.

3.3.9 KELLUKKEEN TYYPIN ASETUS

FTn1n2x<CR> Tätä komentoa käytetään kellukkeen tyypin asetukseen. Jokaisessa kokoluokassa tuote-kelluke on bensiinille ja dieselille sama, mutta 3” ja 4” vesikelluke on valittava mitatta-van nesteen mukaan. Kellukkeen tyypillä tarkoitetaan siis tuotekellukkeen ja vesikelluk-keen yhdistelmää. Teräskelluketta käytettäessä vesikelluke on sama kuin tuotekelluke,



mutta vesikellukkeen yläpuolelle asennetaan lisäpaino. Seuraavassa on listattu tämän pa-rametrin (x) arvoja vastaavat kellukkeet:

x kellukkeen tyyppi

1 2” teräs, bensiinille

2 2” teräs, dieselille

3 3” polyuretaani, bensiinille

4 3” polyuretaani, dieselille

5 4” polyuretaani, bensiinille

6 4” polyuretaani, dieselille

7 2” nitrophyl, bensiinille

8 2” nitrophyl, dieselille

Esim. Bensiinin pinnankorkeutta mittaavaan anturiin 01 on asennettu 3” polyuretaani kel-lukkeet. Tehdään asetus:

FT013<CR>

RP komennon tulostuslistassa tämä asetus on nimellä FloatType.

3.3.10 TULOSTUSMUODON ASETUS

$Dn1n2x<CR> $V ja $A kyselykomennot palauttavat mittaustiedon kolmessa eri muodossa riippuen muistiin tallentuvasta tulostusmuoto parametrin arvosta x seuraavasti:

x = 0 tulos millimetrejä x = 1 tulos litroina , laskettuna käyttäen sisäänrakennettua makaavan

lieriösäiliön pinta-tilavuus -taulukkoa x = 2 tulos asetuskomennoilla talletetun muunnostaulukon mukaisesti

Esim. Anturin 01 tulostusmuodoksi asetetaan tilavuuden laskenta käyttäen sisäänrakenne-tun lieriösäiliön pinta-tilavuus-taulukkoa seuraavasti:

$D011<CR>

RP komennon tulostuslistassa tämä parametri on nimellä ResultMode.

3.3.11 SÄILIÖN TILAVUUDEN ASETUS Komento on välttämätön vain kun tulostusmuoto on 1.

$Qn1n2l1...l6<CR> Käytettäessä sisäänrakennettua makaavan lieriösäiliön pinta-tilavuus –taulukkoa

käytetään tällä komennolla asetettavaa säiliön tilavuutta litroina (l1...l6).

Esim. Asetetaan anturia 01 vastaavan säiliön tilavuudeksi 22000 l.

$Q0122000<CR>

RP komennon tulostuslistassa tämä parametri on nimellä NomVolume.



3.3.12 SÄILIÖN HALKAISIJAN ASETUS Komento on välttämätön vain kun tulostusmuoto on 1.

$Rn1n2m1...m4<CR> Käytettäessä sisäänrakennettua makaavan lieriösäiliön pinta-tilavuus –taulukkoa käyte-tään tällä komennolla asetettavaa säiliön halkaisijaa millimetreinä m1...m4.

Esim. Anturia 01 vastaavan säiliön halkaisijaksi asetetaan 1850 mm seuraavasti:

$R011850<CR>

RP komennon tulostuslistassa tämä parametri on nimellä Diameter.

3.3.13 MUUNNOSTAULUKON TYHJENNYS Tätä komentoa ja muita muunnostaulukkoon liittyviä asetuskomentoja käytetään vain tu-lostusmuodon ollessa 2.

$En1n2<CR> Ennen uuden muunnostaulukon täytön aloittamista, tällä komennolla nollataan talletettu-jen pisteiden määrä, jolloin uusien pisteiden talletus alkaa taulukon alusta. (Tämä komen-to suoritetaan vain kerran ennen uuden taulukon talletusta).

Esim. Anturia 01 vastaavan muunnostaulukon nollaus:

$E01<CR>

3.3.14 MUUNNOSTAULUKON TÄYTTÖ

$Fn1n2m1...m4/l1...l6<CR> Tällä komennolla asetetaan vuorossa oleva muunnostaulukon piste siten, että pinnankor-keutta millimetreissä m1...m4 vastaa arvo l1...l6 haluttuina yksikköinä. Muunnostulos las-ketaan asetettujen pisteiden välisillä pinnankorkeusarvoilla lineaarisesti. $V kyselyko-mento palauttaa tämän taulukon perusteella lasketun arvon jos tulostusmuoto-parametrin arvoksi on asetettu 2. Taulukon täyttö on aloitettava alimmasta pinnankorkeudesta lähti-en. Ensimmäiseksi pisteeksi on suositeltavaa asettaa 0/0. Arvojen m1...m4 ja l1...l6 täytyy olla aina suuremmat kuin edellisessä pisteessä. Vähintään kaksi pistettä on talletettava. Suurin pistemäärä on 32. Kahden peräkkäisen l1...l6 arvon ero ei saa olla yli 65000. Jos mitattu pinnankorkeus ylittää ylimmän asetetun taulukkopisteen, niin muunnostulos las-ketaan ekstrapoloimalla kahden ylimmän pisteen mukaan.

Esim. Anturin 01 taulukoksi tallennetaan taulukko jossa pinnankorkeutta 450 mm vastaa tilavuus 2000 l, pinnankorkeutta 900 mm vastaa 6000 l , pinnankorkeutta 1350 mm vastaa 13000 l ja pinnankorkeutta 1700 mm vastaa tilavuus 19500 l. Ensimmäiseksi pisteeksi tallennetaan 0/0.

$F010/0<CR>

$F01450/2000<CR>

$F01900/6000<CR>

$F011350/13000<CR>

$F011700/19500<CR>



3.3.15 MUUNNOSTAULUKON LUKU

RTn1n2<CR> Tämä komento tulostaa muunnostaulukoon tallennetut pisteet.

Esimerkkitulostus (taulukkoon tallennettu 5 pistettä):

0 0<CR> 450 2000<CR> 900 6000<CR> 13500 13000<CR> 1700 19500 #<CR>

3.3.16 MUUNNOSTAULUKON PISTEMÄÄRÄN ASETUS

SXn1n2 x<CR> Komennolla voidaan tarvittaessa asettaa käytettävien pisteiden määräksi x (0…32).

Komentoa käytetään vain jos muunnostaulukkoa halutaan muokata.

Muunnostaulukon pistemäärä kasvaa automaattisesti tallennettaessa pisteitä muunnostau-lukon täyttö komennolla. Tällä komennolla voidaan vähentää käytettyjen pisteiden mää-rää.

Esim. Anturia 01 vastaavaan taulukkoon on tallennettu 5 pistettä ja halutaan syöttää 2 ylintä pistettä uudelleen. Annetaan komento:

SX013<CR>

Jonka jälkeen voidaan syöttää kaksi (tai 0,..,29) ylintä pistettä uudelleen muunnostaulu-kon täyttö komennolla ($F, 3.3.13).

$F011350/14000<CR>

$F011800/19500<CR>

3.3.17 TAULUKKOPISTEEN KORJAILU

CTn1n2 p1p2m1...m4/l1...l6<CR> Tätä komentoa käyttäen voidaan korjata asetettuja pisteitä. Korjattavan pisteen numero on p1p2 (01…32).

Esim. Anturia 01 vastaavan taulukon piste 02 voidaan muuttaa komennolla

CT0102450/2100<CR>

3.3.18 ALARAJAHÄLYTYKSEN ASETUS

$Ln1n2m1...m4<CR> Tällä komennolla asetetaan pinnankorkeuden hälytysalaraja haluttuun millimetri-lukemaan m1...m4.. Asetus on tarpeellinen vain jos MPS-4 on liitetty sellaiseen isäntäyk-sikköön joka vaatii tämän hälytysasetuksen käyttämistä.

Esim. Asetetaan anturin 01 alahälytysrajaksi 300 mm:

$L01300<CR>



RP komennon tulostuslistassa tämä parametri on nimellä LlvlAlarm.

3.3.19 YLÄRAJAHÄLYTYKSEN ASETUS

$Hn1n2m1...m4<CR> Tällä komennolla asetetaan pinnankorkeuden hälytysyläraja haluttuun millimetri-lukemaan m1...m4.. Asetus on tarpeellinen vain jos MPS-4 on liitetty sellaiseen isäntäyk-sikköön joka vaatii tämän hälytysasetuksen käyttämistä.

Esim. asetetaan anturin 01 ylähälytysrajaksi 1820 mm:

$H011820<CR>

RP komennon tulostuslistassa tämä parametri on nimellä HlvlAlarm.

3.3.20 KONDENSSIVESIHÄLYTYSRAJAN ASETUS

$Wn1n2m1...m4<CR> Tällä komennolla asetetaan kondenssiveden pinnankorkeuden hälytysraja haluttuun mil-limetrilukemaan m1...m4.. Asetus on tarpeellinen jos MPS-4 on liitetty sellaiseen isäntäyk-sikköön joka vaatii tämän hälytysasetuksen käyttämistä. Asettamalla tämä raja riittävän suureen lukemaan voidaan varmistaa, että $V ja $M kyselykomennoissa kondenssivesihä-lytystieto on aina 0.

Esim. Asetetaan anturin 01 kondenssiveden pinnankorkeuden hälytysrajaksi 30 mm:

$W0130<CR>

RP komennon tulostuslistassa tämä parametri on nimellä WaterAlarm.



3.3.21 PARAMETRIEN LUKU

RPn1n2<CR> Tämä komento tulostaa parametrien nimet ja arvot.

Esim. vastaus RP komentoon

WireSpeed = 9.034 Offset = -16.49 WfOffset = 11.0 MinLevel = 82.0 MinWater = 18.0 MinFloatDist = 65.0 FloatType = 3 LevelTC = 30 WaterTC = 30 TempTC = 60 ResultMode = 2 Diameter = 1850 NomVolume = 22000 LlvlAlarm = 300 HlvlAlarm = 1820 WaterAlarm = 30 TablePoints = 5 #

Mittaussignaalin nopeus (3.3.1). Pinnankorkeusmittauksen asetuksen (3.3.3) perusteella laskettu arvo. Vesikellukkeen kelluntaoffset = 11.0 mm (3.3.7). Pinnankorkeuden minimiarvo = 82.0 mm (3.3.4). Vesipinnankorkeuden minimiarvo = 18.0 mm (3.3.8). Kellukkeiden minimietäisyys = 65.0 mm (3.3.6). Kellukkeen tyyppi (3.3.9). Pinnankorkeusmittauksen suodatuskerroin (tehdasasetus). Vesipinnankorkeusmittauksen suodatuskerroin (tehdasasetus). Lämpötilamittauksen suodatuskerroin (tehdasasetus). Tilavuuslaskennan tulostusmuoto (3.3.10). Säiliön halkaisija = 1850 mm (3.3.12). Säiliön tilavuus = 22000 l (3.3.11). Alahälytysraja = 300 mm (3.3.18). Ylähälytysraja = 1820 mm (3.3.19). Kondenssivesihälytysraja = 30 mm (3.3.20). Muunnostaulukon pisteiden lukumäärä (3.3.13 – 3.3.16).

Jokaisen rivin lopussa <CR>.



4. KYSELYKOMENNOT Kaikki seuraavat kyselykomennot ovat yhteensopivia LABKO ILS protokollan kanssa jo-ta käytetään LABKO 2000 kapasitiivisilla pinnankorkeusantureilla.

4.1 PINTA/TILAVUUS-KYSELY

$Vn1n2<CR> Tällä komennolla MPS-4 lähettää anturin n1n2 mittaustuloksen komennolla $D asetetun tulostusmuodon mukaisesti.

Vastaus:

#xl1...l6<CR>

tai

#xl1...l6_LLA<CR>

tai

#xl1...l6_HLA<CR>

missä x 1 = kondenssivesihälytys 0 = ei kondenssivesihälytystä

l1...l6 = tulos asetetun tulostusmuodon mukaisesti, 1...6 numeroa LLA = alarajahälytys HLA = ylärajahälytys _ = välilyönti

4.2 PINTAKYSELY

$Mn1n2<CR> Tällä komennolla tulostuu anturin n1n2 pinnankorkeus millimetreinä (asetetulla tulostus-muodolla ei ole vaikutusta) samassa muodossa kuin komennolla $V tulostusmuodon ol-lessa 0.

4.3 LÄMPÖTILAKYSELY

$Tn1n2<CR> Tällä komennolla tulostuu anturin n1n2 mittaaman nesteen lämpötila. Vastaus:

#+/-t1...t3<CR>

missä +/- = + tai - etumerkki t1...t3 = lämpötilalukema, 1...3 numeroa, skaalattuna

seuraavasti: 6 = 0.6°C 84 = 8.4°C 237 = 23.7°C



4.3.1 LÄMPÖTILAKYSELY VIIDELLE LÄMPÖTILAMITTAUKSELLE Tietyt LabkoMax ja LabkoFlex anturit sisältävät viisi lämpötilamittauspistettä.

TAn1n2<CR> Tällä komennolla tulostuu viisi lämpötilatietoa anturilta n1n2. Alimman lämpötilamittauspis-teen arvo on tulostuksessa ensimmäisenä. Ylimmän lämpötilamittauspisteen arvo on tulostuk-sessa viimeisenä.

Tämä toiminto on tuettu MPS-4 ohjelmaversiosta v2.10 lähtien. Vastaus:

#+/-t1...t3 +/-t1...t3 +/-t1...t3 +/-t1...t3 +/-t1...t3

missä +/- = + tai - etumerkki t1...t3 = lämpötilalukema, 1...3 numeroa, skaalattuna

seuraavasti: 6 = 0.6°C 84 = 8.4°C 237 = 23.7°C

Esimerkki: TA01<CR> Vastaus: #+229 +229 +230 +229 +232

4.4 KONDENSSIVEDEN PINNANKORKEUSKYSELY

$Gn1n2<CR> Tällä komennolla tulostuu anturin n1n2 kondenssivesiveden pinnankorkeus.

Vastaus:

#m1...m4<CR>

missä m1...m4 = veden pinnankorkeus millimetreinä, 1...4 numeroa

4.5 KONDENSSIVEDEN PINTA/TILAVUUS-KYSELY

WVn1n2<CR> Vastaus: #l1...l6<CR> missä l1...l6 = tulos asetetun tulostusmuodon mukaisesti

4.6 KAIKKIEN ARVOJEN KYSELY

$An1n2<CR> Tällä komennolla tulostuu anturin n1n2 pinnankorkeus kymmenesosamillimetreinä, tila-vuus, lämpötila, kondenssiveden pinnankorkeus ja mahdolliset hälytykset

Vastaus:

#m1...m5;v1...v6;t1...t4;g1...g4;WHL<CR>



missä ; = kenttäerotin (puolipiste)

m1...m5 = pinnankorkeus kokonaislukuna kymmenesosamillimetreinä (1...5 numeroa)

v1...v6 = pinnankorkeus/tilavuus asetetun tulostusmuodon mukaisesti (1...6 numeroa)

t1...t4 = lämpötila kokonaislukuna kymmenesosa asteina (t1 voi olla ’-’ -merkki, 1...4 merkkiä)

g1...g4 = kondenssiveden pinnankorkeus millimetreinä (1...4 numeroa)

W = kondenssivesihälytys

H = ylärajahälytys

L = alarajahälytys

Lukema v1...v6 tulostuu komennolla $D asetetun tulostusmuodon mukaisesti. Hälytysliput W, L ja H ovat aina tässä järjestyksessä ilman välilyöntimerkkejä. Jos hälytys ei ole pääl-lä, sitä ei korvata välilyöntimerkillä. Esimerkiksi: Jos kondenssivesihälytys ja alarajahäly-tys ovat päällä, niin hälytyskenttä tulostuu muodossa: WL<CR>.



5. LISÄKYSELYKOMENNOT

5.1 ANTURIN STATUSKYSELY

RE n1n2<CR> Tämä kysely palauttaa tiedon mahdollisista virheistä laitteen toiminnassa.

Jos virheitä ei ole, niin vastaus on:

#00<CR>

Nollasta poikkeava vastaus ilmaisee virheen tyypin seuraavasti:

01 ei anturi

02 datavirhe

04 alijännite

08 kellukkeet kiinni toisissaan

40 anturin lukema ei ole vielä tarkka

80 anturia ei ole vielä mitattu

6. HUOLTO JA KORJAUS

6.1 LAITEVIAT MPS-4 yksikön verkkosulake joka sijaitsee laitteen vasemmassa alakulmassa (merkitty 125mAT), voidaan varovaisuutta noudattaen vaihtaa toiseen IEC127 mukaiseen 5x20mm/125mAT lasiputkisulakkeeseen.

Muita laitteeseen liittyviä korjaus- ja huoltotoimenpiteitä saa tehdä vain Exi-laitteisiin koulutettu henkilö Labkotec Oy:n valtuutuksella.

Huom. Ennen MPS-4 yksikön avaamista on laite tehtävä jännitteettömäksi katkaisemalla verkkosyöttö erotuskytkimellä.

Huolto-, tarkastus- ja korjaustoimintojen yhteydessä tulee noudattaa Ex-laitteiden tarkastusta ja huoltoa käsittelevien standardien IEC60079-17 ja IEC 60079-19 ohjeita.

6.2 MITTAUSVIAT

Mahdollisten mittausvikojen selvittämistä auttaa jos on mahdollista ennen yhteydenottoa valmistajaan tallentaa seuraavat MPS-4 laitteelta saatavat tiedot:

- RP komennolla tulostuvat tiedot (kts. 3.3.19)

- RE komennolla tulostuvat tiedot (kts.5.1)

Documents

MPS-4 liityntäyksikkö 7100 sarjan LabkoMax ja …...Kaapeli 7100 sarjan anturin ja MPS-4:n välillä on kytkettävä kuvan 6 mukaisesti. Kytken-tärasiassa kaapelin suoja kytketään