MUISTISAIRAUDEN VAIKUTUS KIELEN YMMÄRTÄMISEEN

CAMILLA LINDHOLM

1.4.2020

ESITYKSEN KULKU

1. Miksi minä?2. Muistisairaudet ja

kieli3. Vuorovaikutus ja

ymmärrysongelmat

(1) MIKSI MINÄ?

• Hanke 1: Muistisairaiden henkilöiden vuorovaikutus (2005−2008)

• Hanke 2: Muistisairaudet ja vuorovaikutus – tutkimuksen ja vuorovaikutuskoulutuksen leikkauspisteitä (2013 −2018)

• Memocate Oy: tutkimuspohjainen, koulutusmateriaalia hoitajille ja perheenjäsenille, www.memocate.com

• Ydinkäsitteitä: monitieteinen tutkimus, tieteen soveltaminen

(2) MUISTISAIRAUDET JA KIELI

YLEISTÄ MUISTISAIRAUKSISTA

• Suomen väestö ja myös muistisairaiden määrä ovat nousussa. Suomessa on noin 193 000 muistisairasta ihmistä (Muistiliitto 2015) -> arvio 2060: 240 000

• Muistisairaudet aiheuttavat useiden kognitiivisten toimintojen heikkenemistä, muun muassa kielellisiä ongelmia. Eri muistisairauksista aiheutuu erilaisia kielellisiä ongelmia

• Kielelliset vaikeudet liittyvät puheen tuottamiseen ja ymmärtämiseen.

(www.muistiliitto.fi, Pekkala 2006)

MUISTISAIRAUDET JA KIELI

• Kieli muuttuu muistisairauden myötä:

1. Kielen tuottaminen (muun muassa sananlöytämisvaikeuksia, niukkaa puhetta)

2. Kielen ymmärtäminen (aluksi ns. monimutkaiset lauseet, metaforat, huumori)

3. Kielioppi, tekstien lukeminen ja ymmärtäminen

• HUOM! Vuorovaikutukseen vaikuttavat myös muisti, keskittymiskyky jne.

(Laaksonen ym. 2002).

(3) VUOROVAIKUTUS JA YMMÄRRYSONGELMAT

MIKSI VUOROVAIKUTUS ON TÄRKEÄÄ?

• Vuorovaikutuksen funktiot

1. Tiedon siirto

2. Ihmissuhteet, yhteisöllisyys

• Hyvä vuorovaikutus lisää sekä muistisairaiden henkilöiden että heidän keskustelukumppaniensa hyvinvointia

MITEN VUOROVAIKUTUSTA VOIDAAN HELPOTTAA?

1. Tuki muistisairaalle henkilölle (suora interventio)

2. Ohjeistus keskustelukumppaneille (epäsuora interventio)

3. Ympäristön muutokset (epäsuora interventio)

TUE MUISTISAIRASTA HENKILÖÄ

• Yksilö voi oppia käyttää jäljellä olevia kykyjä kompensoimaan menetetyistä taidoista aiheutunutta haittaa

• Suomessa kuntoutus on vain vähän hyödynnetty toimintamuoto muistisairaiden ihmisten hoidossa

(Kohonen 2014)

OHJEISTA KESKUSTELUKUMPPANEITA

1. Sanallinen vuorovaikutus: sanat

2. Kehollinen vuorovaikutus: eleet, ilmeet, kosketus

SANALLISEN VUOROVAIKUTUKSEN OHJEITA

1. Anna tarpeeksi aikaa.

2. Käytä lyhyitä, yksinkertaisia lauseita.

3. Esitä yksi kysymys/anna yksi ohje kerrallaan.

4. Toista/muotoile uudelleen, jollei sinua ymmärretä.

5. Ilmaise itseäsi selkeästi.

OHJE 1: ANNA TARPEEKSI AIKAA

01 GE: rakkauden punainen kukka02 (0.3)03 GE: niin se on,04 Anna: ruusu05 GE: ruusu hyvä An[na06 Anna: [kato et osasin jo[tain07 GE: [no joo?08 Anna: mutta mä en ehdi te ootte niin nopeita09 GE: ollaanko nopeita mä puhun nyt hitaam[mi-

10 Anna: [ei

11 GE: ((nauraa))

https://selkokeskus.fi/selkokieli/selkokieli-vuorovaikutuksessa/yleisohjeet/

OHJE 2: KÄYTÄ LYHYITÄ, YKSINKERTAISIA LAUSEITA

Lentokone oli myöhässä.

Lentokone, joka tuli Tukholmasta Helsinkiin, oli myöhässä.

Hän matkusti Tukholmasta Helsinkiin juuri korjatulla lentokoneella, joka lähti myöhässä matkaan.

(Bayles & Tomoeda 2007)

OHJE 3: ESITÄ YKSI KYSYMYS/ANNA YKSI OHJE KERRALLAAN

01IK: MARTIN MITÄ SÄ MIELUUMMIN HALUAT02 LOUNAAKSI KIRJOLOHTA SIENIEN JA SIPULIN KERA03 VAI BROILERISALAATTIA04 (0.5)05 Martin: sipulia06 (0.9)07CL: heh [heh08 GE: [heh heh09 (1.7)10IK: KALAA VAI KANAA11 (1.0)12IK: KIRJOLOHTA VAI BROILERISALAATTIA

OHJE 4: TOISTA/MUOTOILE UUDELLEEN, JOLLEI SINUA YMMÄRRETÄ

01 GE: mt (.h) å Martin parturi efter ett (’ja Martinilla parturi yhden jälkeen’)02 (0.8)03 Martin: vaför nåt (’mitä’)04 (0.4)05 GE: parturi 06 (0.8)07 Martin: aha08 GE: barberare ((gör cirklande gest)) (’parturi’, kiertävä liike sormilla)09 Martin: nä jo (’ei juu’)10 GE: jå vi hjälper dej dit sen ett eller halv två (’autamme sinua sinne..’)

OHJE 5: ILMAISE ITSEÄSI SELKEÄSTI

(1) Taustoita kysymyksesi.

(2) Tee yhteenvetoja aiheista, joista aiemmin on keskusteltu (”Nyt olemme keskustelleet..”)

(3) Ilmaise selkeästi, että aiot vaihtaa puheenaihetta (”Nyt siirrymme aiheeseen..”).

(4) Älä vaihda puheenaihetta liian usein.

(Orange 2001, s. 239)

01 GE: […] meidän kokki joka kokkasi ja leipoi (.hh) 02 ihania jälkiruokia […] mutta joka tapauksessa04 huomasin kun yritin laittaa hametta05 päälle jouluksi (2.0) ei näyttänyt niin06 kauniilta enää [heh heh07 David: [a- mikä tuli08 IK: [heh heh heh09 Tutkija: [heh heh heh10 GE: mulle oli tullut niin paljon lisäkiloja11 [kun olin syönyt niin paljon jälkiruokaa12 David: [niin13 GE: meidän kokki ((X)) oli laittanut niin pal[jon hyvää14 David: [joo15 David: m- m- mitä sanoit hameesta

KEHOLLISEN VUOROVAIKUTUKSEN OHJEITA

1. Auta muistisairasta henkilöä hahmottamaan tilanne.

2. Käytä sekä sanallista että kehollista vuorovaikusta.

3. Ole tietoinen siitä, mitä viestit eleilläsi ja ilmeilläsi.

MUISTISAIRAAN HENKILÖN VOI OLLA VAIKEA YMMÄRTÄÄ..

• Sanoja

• Rakenteita (esim. vaihtoehtokysymykset)

• Esitystapaa (huumori, epäsuorat ilmaukset)

• Puheenaiheiden vaihtoa

• Tilannetta

POHDINTAA

• Täsmällisiä ohjeita ei voi antaa vuorovaikutuksen monimutkaisiin ongelmiin.

• Onnistuneen vuorovaikutustilanteen määritelmä ei välttämättä ole täydellinen ymmärtäminen, vaan kokemus siitä, että on tullut kuulluksi ja kohdatuksi!

KIRJALLISUUTTA

Bayles, K.A. & Tomoeda, C. 2007. Cognitive-communication disorders of dementia. Plural Publishing Inc.

Kohonen, J. 2014. Muistisairaiden ihmisten puheterapiapalvelut Suomessa. Logopedian pro gradu-tutkielma, Helsingin yliopisto.

Laaksonen, R., Rantala, L. & Eloniemi-Sulkava, U. 2004. Ymmärrä – tule ymmärretyksi. Vuorovaikutus dementoituneen kanssa. Suomen muistiasiantuntijat. http://www.muistiasiantuntijat.fi/media-files/DEMvvopas04_31%208.pdf

Leskelä, Leealaura & Lindholm, Camilla. Käsikirjoitus. Jokaisella on oikeus kommunikointiin. Kehitysvammaisten henkilöiden kielellisen osallistumisen tukeminen. Luku teoksessa M. Lindeman, M. Luodonpää-Manni, J. Paananen & C. Lindholm (toim.), Kieli, hyvinvointi ja sosiaalinen osallisuus. Tampere: Vastapaino.

Leskelä, L. 2012. Selkokielisen vuorovaikutuksen ohjeet. Liite. Teoksessa L. Leskelä & C. Lindholm (toim.), Haavoittuva keskustelu. Helsinki: Kehitysvammaliitto. S. 269–298.

Lindholm, C. 2010. När orden fattas oss. Stockholm: Liber.

Orange, J. 2001. Family caregivers, communication, and Alzheimer’s disease. Teoksessa M.L. Hummert & J.F. Nussbaum (toim.), Aging, communication and health. Linking research and practice for successful aging. Mahwah, NJ: Lawrence Erlbaum Associates, 225-248.

Pekkala, S. 2006. Katsaus Alzheimerin tautiin liittyvistä kielellisistä vaikeuksista. Puhe & Kieli 3/2006. https://journal.fi/pk/article/view/6660

LUE LISÄÄ!

Lindholm, Camilla. 2010. När ordenfattas oss. Stockholm: Liber. https://memocate.com/

KIITOS!

Camilla.Lindholm@tuni.fi