Loviisan seitsemännet valtakunnalliset perinne- ja korjausrakentamisen päivät:Vanhoja taloja, ihania koteja, antiikkia, musiikkia & taidetta

Loviisan Wanhat TalotLovisa Historiska Hus

Liput 12 € - voimassa molempina päivinä, lapset alle 12-vuotiaat ilmaiseksiLoviisa 27.–28.8.2011, la & su klo 10-17

LABBYN LUOMUKARTANO JA ISNÄSIN IHANAT TALOT S. 6

MERIMIEHEN MÖKKI JA MUUT REMONTTIKOHTEET S. 4-5

KORISTEMAALAUSTA WANHASSA KAUPASSA

S. 10

VANHOJEN TALOJEN KOMEITA KAKLUUNEJA

S. 8-7, 11, 16-17

PANU KAILA LKYLIN KORJAUSKLINIKALLA JA

PERINNEMESTARIN HANNU RINNE, RESTAUROINTIKISÄLLI JANNE LINTUKORPI JA

ARKKITEHTI KAI ANDERSSON LWT:N REMONTTISEMINAARISSA S. 3

www.loviisanwanhattalot.fi

LABBYNLAABBBYBYNYN LLLUOMUKARTANO JAUOUOMOMMUUKAAARTRTATAANONO JAA MMMEREERRIIIMMMIII N MÖKKEHEEEHHENEN MÖMÖÖKKKKII JA MUUTJAA MMUUUTUT

VA OJAAANNHOOJOJJEENV ATAAALLOJOJOJJEEN

KUNINKAANLAMPI:1700-LUVUN TALO JA

PUUTARHAPARATIISI S. 10

KARVOSTEN PERHEEN ROHKEA RATKAISU:

VACKERBACKASTA TULEE UUSI KOTIMMES.4

L O V I I S A N W A N H A T T A L O T 2 0 1 12

Loviisan Wanhat Talot -messulehti: Julkaisija: Loviisan Wanhat Talot ry/ Lovisa Historiska Hus rf.

Tuottaja: Maria Schulgin. Kuvat, ellei toisin mainittu Maria Schulgin. Kartta: Minerva Martinoff.

Ilmoitusmyynti: Sanoma News Oy, Vartti Itä-Uusimaa. Ulkoasu/taitto: Sanoma News Oy,

Vartti Kouvola/Marko Latvanen Painos: 55 000 kpl. Painopaikka: Lehtikanta Oy, Kouvola 2011

www.loviisanwanhattalot.fi

Tervetuloa LoviisanLoviisan Wanhat Talot -tapahtuma on noussut vuosien saatossa yhdeksi itäisen Uudenmaan vetovoimaisimmista tapahtumista. Tänä vuon-na myös maineikkaat Loviisan Sibeliuspäivät ovat siirtyneet samalle viikolle.

Loviisa on hyvä paikka järjestää tämäntyyp-pisiä tapahtumia – onhan kaupungissa paljon vanhaa raken-nuskantaa, upea historiallinen menneisyys ja aktiivisia kau-punkilaisia, jotka haluavat kehittää kaupunkia ja luoda siitä entistäkin viehättävämmän.

Haluan kaupungin puolesta kiittää kaikkia niitä tahoja, jot-ka ovat edistäneet sitä, että saamme myös tänä kesänä naut-tia Loviisan Wanhat Talot -tapahtumasta. Suuren kiitoksen ansaitsevat ne talojen omistajat, jotka avaavat kotiensa ovet suurelle yleisölle. Toivotan kaikille kävijöille antoisia hetkiä historiallisessa Loviisassa.

Olavi Kaleva, kaupunginjohtaja

Valtioneuvoston tervehdysOlen vieraillut useasti muissa merkeissä Lo-viisassa ja päässyt jo aiemminkin tutustumaan osaan tapahtuman kohdetaloista. Siksi tuon mielelläni Valtioneuvoston tervehdyksen tilai-suuteen.

Minua on ilahduttanut suuresti se rakkaus, jolla Loviisan vanhojen talojen asukkaat huolehtivat asumus-tensa kunnosta ja tapa, jolla he kunnioittavat perinnekorjaus-ta. Vanhojen talojen kunnostaminen on malliesimerkki toimi-vasta kierrätyksestä.

Loviisan Wanhojen Talojen ideologia, johon kuuluu myös luomu- ja lähiruuan arvostus, on lähellä sydäntäni.

Peräänkuulutan myös perinne- ja korjausrakentamisen am-matillista koulutusta alan oppilaitoksiin.

Vanhojen hirsirakennusmestarien ja talojen kunnostajien käytännön tietotaito tulisi säilöä systemaattisesti myös tulevil-le sukupolville.

Heidi Hautala, kehitysministeri

Onneksi asenteet muuttuvatLiisantalomme on ollut mukana Loviisan van-hojen talojen tapahtumassa alusta alkaen ja olen saanut seurata ilolla tapahtuman kehitystä niin talon omistajana kuin tapahtuman järjestävän Loviisan Wanhat Talot ry:n puheenjohtajana.

Aiemmin ei vanhoja taloja ja niiden historiaa kunnioitettu. Taloja purettiin salaa öisin - ellei niitä tuikattu tuleen. Vuosien saatossa on ollut ilo nähdä, miten asenteet ovat muuttuneet. Nykyisin vanha talo alkaa olla tavoiteltu helmi sen sijaan että se purettaisiin surutta pois uuden alta.

Nostan hattua sille uudelle sukupolvelle, joka on Lovii-sassakin uskaltanut tarttua mittaviin kunnostusurakoihin saadakseen asua jo alunperin oikein rakennetussa historian jatkumossa. Uskon myös, että jo seitsemännen kerran avautu-vat Loviisan vanhojen talojen ovet ovat olleet osallisina asen-teiden muuttumiseen.

Taisto Huttunen, pj, Loviisan Wanhat Talot ryVälkomna till LovisaUnder det sista veckoslutet i augusti arrangeras det traditio-nella evenemanget Lovisa Historiska Hus, som under årens lopp har blivit en av de tilldragelser som har störst dragning-skraft i det östliga Nyland. I år har också de välansedda Sibe-liusdagarna flyttats till samma vecka.

Lovisa lämpar sig väl för ordnandet av dylika evenemang – staden har ju rikligt med gammalt byggnadsbestånd, ett ans-lående historiskt förflutet och aktiva stadsbor, som vill utveck-la staden och göra den allt mer tilldragande.

På stadens vägnar vill jag tacka alla de instanser som har bidragit till att vi även denna sommar får njuta av eveneman-get Lovisa Historiska Hus. Ett stort tack förtjänar de husägare som öppnar dörrarna till sina hem för den breda allmänhe-ten. Jag önskar alla besökare givande stunder i det historiska Lovisa.

Olavi Kaleva, stadsdirektör

Statsrådets hälsningJag har besökt Lovisa i olika sammanhang flera gånger och haft tillgång att besöka en del av evenemangets husobjekt. Därför bär jag gärna statsrådets hälsning till Lovisa Historiska Hus.

Jag har glatt mig över den kärlek med vilken invånarna har skött sina värdefulla byggnader och hur de respekterat traditio-nella byggmetoder. Att renovera gamla hus är ett praktexem-pel på återvinning.

Ideologin med LHH - dit även respekterandet av när- och ekomat hör - står mitt hjärta nära. Jag efterlyser en yrkes-mässig skolning av traditions- och restaureringsbyggkonst i branschens läroanstalter. Det praktiska kunnande som gamla stockbyggesmästare och husrenoverare bär, bör systematiskt sparas för kommande släktled.

Heidi Hautala, utvecklingsminister

Lyckligtvis förändras attityderna Vårt Liisantalo har varit med i LHH ända från början och jag har både som husägare och ordförande för LHH med glädje fått följa med hur evenemanget utvecklats.

Tidigare har gamla hus och deras historia inte högaktats – husen har rivits i smyg under nattens timmar om de inte redan stuckits i brand.

Under årens gång har attityden förandrats. Numera är ett gammalt hus en eftertraktad pärla i stället för att sorglöst rivas undan ett nybygge.

Jag lyfter på hatten åt den nya generation som även i Lovisa har vågat grabba den stora utmaningen att renovera ett gam-malt, rätt byggt hus för att få bo under historiska vingslag.

Jag tror även att evenemanget som nu öppnas för sjunde gån-gen, har bidragit till en attitydförändring i hela landet.

Taisto Huttunen, ordförande, Lovisa Historiska Hus rf.

www.ekovilla.com

Puhallettavat lämmöneristeetja nyt myös Ekovillalevy

Kysy Ekovillaa valmiiksi asennettuna tai itseasen-nukseen rakennustarvikekauppiaaltasi!

Kysy myös Ekovillan uusia levyeristeitä!

TalomyynnissäSinua palvelee

Jonny Lind 040 725 8669

KYMPPITALOMyös muuttovalmiina!

www.loviisanrautakauppa.fi

3L O V I I S A N W A N H A T T A L O T 2 0 1 1

Loviisan Wanhojen Talojen perinne- ja korjausrakentamisen ”remppa”seminaarissa mennään peruskysymysten ääreen ja puhutaan parisuhteesta, restaurointietiikasta,

uuden ja vanhan liitosta sekä tähän kaikkeen liittyvästä rahasta.

Janne Lintukorpi päätti jo 16-vuo-tiaana, että hänestä tulee vanhojen talojen korjaamiseen erikoistunut ammattimies.

— Muutin pois kotoa saman vuoden syksynä ja aloitin opinnot Tammelan käsi- ja taideteollisuus oppilaitoksessa. Valmistuin sieltä rakennusartesaaniksi -97. Armei-ja- aikana sain puhuttua itselle 3 vuoden viran Museovirastoon Seu-rasaaren ulkomuseoon restauroin-tikisälli-kirvesmies oppilaaksi. Sain kisällipaperini vuonna 2001. Olen työskennellyt useissa restauroin-tialan firmoissa ja vuodesta 2006 oman yritykseni palveluksessa. Me olemme usein se ryhmä, joka tulee

paikalle, kun kaikki muut ovat nos-taneet kätensä.

Hän korostaa työssään restau-rointietiikan tärkeyttä.

— Jokainen työ tulisi tehdä sillä ajatuksella, että se on rakentajan perintö tuleville polville. Restau-rointietiikka määrittelee sen, mitä korjauksen yhteydessä on mahdol-lista tehdä, mitä tehdä uusiksi, mitä poistaa ja mitä rakenteita muuttaa.

— Periaatteessa kaikki työt, mitä vanhan talon korjauksessa tehdään, on meidän kaikkien tehtävissä. Viit-siminen ja osaaminen ovat eri asi-oita.

Janne korostaa käsin tekemisen taitoa.

— Se ei säily, jos työvaiheita ei tehdä oikeasti käsin. Tämä ei tar-koita, että kokeillaan käsinhöyläystä metrin verran vaan että tuupataan se 25 neliötä sitä lankkua käsin si-leäksi ja sitten mietitään, mitä opit-tiin.

— Vaikka kuinka suunnittelet ja mietit projektia, niin lopulta talo sanelee kuitenkin työstämisensä eh-dot. Suurin haaste on sovitella ny-kyajan mukavuustasoon tottuneet ihmiset ja vanhat talot kimppaan – että ymmärretään, mitä vanhassa talossa asuminen oikeasti vaatii.

Pyhtään Siltakylän kartanon remppaa-jien ja Perinnemestarin remonttikirjan Jaana ja Hannu Rinteen rakkaus syttyi yksitoista vuotta sitten, remontti alkoi seitsemän vuotta sitten.

—Molemmat voivat hyvin ja kestä-vät pitkään! Edessä on vielä paljon te-kemistä talossa ja puutarhassa, mutta se on sitä yhteistä taivalta, he sanovat.

Kun kunnostaa vanhaa isoa taloa kohtuullisella budjetilla, on alusta saakka ymmärrettävä, että se vie aikaa. Koti on pitkään keskeneräinen ja jää-kaapin ovessa on aina lista tehtävistä asioista. Jotta kokonaisuus ja yksityis-kohdat pysyvät jokseenkin hallinnassa, on suunniteltava ja keskusteltava jatku-vasti.

— Ehdoton pääsääntö on, että emme tee mitään, ennen kuin se sopii mo-lemmille. Siksi joku asia voi odottaa ratkaisua pitkäänkin. Vieläkään ei ole päätetty, kuinka sisäpokat kiinnitetään ja toistaiseksi meillä on käytössä edel-

lisen omistajan ”perinneratkaisu”: lyö-dään naula karmiin ja käännetään se pokan päälle.

Pitkittyvä remontti muuttuu vähi-tellen elämäntavaksi ja aikakäsityskin muuttuu.

— Aluksi oletin, että kaikki tulee valmiiksi parissa vuodessa, mutta en-simmäisen kesän jälkeen alistuin koh-taloon. Nyt otan jo paljon rauhallisem-min sen, että tekemistä on aina ja joku kohta on keskeneräinen, Hannu sanoo.

Hannu haluaa nopeasti valmista ja Jaana tahtoo pohtia kaikkea perusteel-lisesti ja pitää välillä taukoa tekemises-sä.

— Eikä aina viitsi tehdä remonttia, viime talvena meillä oli pitkä talviuni. Lojuimme salongin sohvalla kaakeliuu-nin lämmössä ja luimme kirjoja – aivan tavallisia romaaneja, ei korjausoppaita. Välillä on jätettävä remontti sikseen ja elettävä taloa, Hannu ja Jaana tuumaa-vat.

Remontin ja parisuhteen onnistumi-seen ei ole yhtä sääntöä – kuten ei ole talon korjaamisessakaan.

— Täytyy olla rehellinen itselleen ja sovittaa haaveet sellaisiksi, että ne pys-tyy toteuttamaan.

— Ja alleviivaamme: pitää sovittaa kahden ihmisen haaveet yhteisiksi. Talo täysin valmiina odottaa vielä tu-levaisuudessa, mutta monet kauniit huoneet, piha, meri ja puut, kuistit ja aurinkotuolit, ne ovat jo!

— Edelleenkin, seitsemän remont-tivuoden jälkeen selaamme kirjoja ja lehtiä sekä käymme katsomassa vanho-ja taloja. Näistä näemme miten muut ovat asiat tehneet ja mikä sopii oman talomme henkeen. Istumme keittiön pöydän ääressä ja piirtelemme paperil-le suunnitelmia.

— Tempaamme vuoron perään ky-nän toisen kädestä ja piirrämme omia toiveitamme vaikkapa pihasuunnitel-maan. Lukuisten kirjekuorten taakse on piirusteltu pihakäytävien kulkureit-tejä ja huvimajan luonnoksia.

Perinnemestarin remonttikirjan Jaana ja Hannu Rinne:

Välillä on elettävä rauhassa vain taloa

Restaurointikisälli-kirvesmies Janne Lintukorpi:

Historiallinen talo työstetään sen ehdoilla

Talotohtori, arkkitehti Panu Kaila on tavattavissa LKYLin perinnerakentamisen ja – korjaamisen klinikalla Loviisan raatihuoneella torin laidalla vanhassa valtuustosalissa, Mannerheiminkatu 4, lauantaina 27.8.2011 klo 11:00 -13:30.

Kai Andersson – vanhan ja uuden yhdistäjä:

Ei Potemkinin kulissejaKun keisarinna Katariina II vieraili aikoinaan Krimillä, ruhtinas Potemkin kohensi kaupunkia rakennuttamalla keisarinnan reitin varrelle talottomia julkisivuja.

”Potemkinin kulissit” eivät viehätä Kai Anders-sonia, joka on yhdistänyt uu-disrakentamista historiallisiin taloihin noin 20-30 kohteessa Loviisan seudulla.

Uusin työmaa on LWT:n kohdetalo 17, Puutarhakatu 36.

— Puutarhakatu 36:n uudisraken-nus jää kadulta katsoen 1700-luvun julkisivun taakse. Ylempää, Mäkiku-jalta, vanhaa julkisivua ei näy lain-kaan.

— Minulle on tärkeätä säilyttää van-han rakennuksen alkuperäinen histo-riallinen henki niin pitkälle kuin se on mahdollista, Kai Andersson sanoo.

— Vanhan talon ja uudisrakennuk-sen liitoskohta on teknisesti haasta-vin: vanhan talon perustukset elävät, uudessa niin ei tapahdu.

— Museovirasto on joustanut viime vuosina tiukoista suojelumääräyksis-tään ja nykyisin suojellaan lähinnä fasadia. Uusi laajennus voi olla varsin modernikin mikäli se ei sijoitu arkaan katupiiriin.

Henna Lintukorpi

Inge Ekholm

Pyhtään Siltakylän kartanon kunnostajat Jaana ja Hannu Rinne: ”Miten parisuhde kestää pitkän rempan?” Restaurointikisälli-kirvesmies Janne Lintukorpi: ”Restaurointietiikka ja käsin tehdyn työn arvo.” Kai Andersson arkkitehti- toimisto Kai Anderssonista: ” Historiallisen talon ja uudisrakennuksen liitto.” Pankinjohtaja Nina Lökfors Aktiasta: ”Vanha talo ja remontin rahoitusmahdollisuudet.”

Perinne ja korjausrakentamisen ”remppa”seminaari27. 8 klo 14.30-17.00 Hotelli Degerbyn Commodoressa, Brandensteininkatu 17, emäntänä Mia Hejnsbroek-Wiren:

Korjausklinikka

Jukka Koskinen

L O V I I S A N W A N H A T T A L O T 2 0 1 14

Talo on kaunis, suorastaan ihana, mutta uskaltaako noin huonossa kunnossa ole-van rotiskon ostaa? Mitä sen korjaaminenkin maksaa? Kauanko se vie aikaa?

Nämä kysymykset eivät kylmänneet kiinteistön uusi-en omistajien päätä.

— Talo valitsi meidät, sa-novat nelilapsisen perheen vanhemmat tekstiilitaiteili-ja Tina ja it-insinööri Juha Karvonen.

Nyttemmin Vacker-backaksi nimetyn Suolato-rin komistuksen pohjoinen päärakennus on kivijalasta päätellen ja Maakuntamu-seon tutkijoiden mukaan 1700-luvulta. Vanha hella on kirvoittanut ajatuksia jopa 1600-luvun lopulle.

Pohjoinen rakennus on pitkän asumattomuusjakson ja jatkuvien vesivahinkojen takia huomattavasti eteläis-tä huonokuntoisempi. Ete-läinen rakennus on sekin

vähintään 1700-1800-luvun vaihteesta ja päätalot on yh-distetty empirehenkisellä aumakatolla.

Kesä on kulunut rakentei-den korjaustarpeita kartoi-tettaessa ja seiniä hirrelle purettaessa.

— On löytynyt kaikenlais-ta. Ihania tapetteja, valtavia kellareita, muurahaispesiä ja ampiasvaltakuntia ja lahoja hirsiä, jopa seiniä. Mutta emme ole silti kärsineet ker-taakaan uskonpuutteesta.

Palkitsevin hetki oli se, kun Karvoset saivat pahasti vuotaneen katon pressutet-tua.

— Visio tulevasta kodista ja usko siitä, että se saadaan aikaan, kannustaa joka het-ki.

Rakennuksissa on LWT-päivinä esillä Vackerbackan histori-aa – karttoja, piirrus-tuksia ja valokuvia - ja pihalla hulmuavat Tina Karvosen tekstiilit.

Tekstiilitaiteilija Anna Huhta ja puuartesaani Pat-rick Hellsten ovat remon-toineet tulevaa kotiaan pie-teetillä jo neljä kesää.

Nyt ollaan voiton puolel-la, sillä perhe muuttaa Siri-tyttärensä kanssa sisään tal-ven aikana.

Ostohetkellä ulkoisesti suhteellisen hyväkuntoiselta vaikuttaneesta rakennukses-ta on jouduttu purkamaan kokonaan sisäpihan puolei-nen, uudempi osuus. Run-korakenne meni sekin uu-siksi ja alkuperäisen raken-nuksesta jäi jäljelle vain tupa ja kammari sekä 1800-luvun lopulla laajennettu eteläpuo-lelle kammari.

— Uuden puolen lattia on nyt laattaa ja betonia. Se tulee sisältämään keitti-ön ja saniteettitilat, Patrick kertoo.

— Alussa työ oli todella antoisaa, sillä vanhoja ra-

kenteita purkaessa löytää niin paljon jälkiä entises-tä: miten on asuttu, miten monta remppaa tehty ja mi-ten - 200 vuotta sitten, 100 vuotta sitten…Uudempia ihmeellisikin ratkaisuja on löytynyt, todennäköisesti luvatta ja salaa tehtyjä, hän jatkaa.

Anna ei puolestaan osan-nut iloita jatkuvan purkami-sen tarpeesta:

— Aina tuli jotain uutta ja odottamatonta ja väärin tehtyä. Eikä remppaaminen marraskuisissa räntäsateis-sa ollut lainkaan mukavaa.

— Mutta kun saatiin ke-väällä verannan ikkunat paikalleen! Ja kun ulkovuo-raus oli lopulta valmis – ne olivat todella hyviä ja hieno-ja hetkiä.

LWT- päivien aikana Mäkikujalla on esillä Annan äidin, taiteilija Vivan Huhdan teoksia.

Apteekkari W.Björklund rakennutti Apotekshusetin 1863, arkkitehteina Th. Chie-witz ja F.W. Lüchow. Kun Itä-Uudenmaan säästöpankki osti tilat 1972, talo saneerat-tiin - vanhaa kunnioittamatta! - lähes 2 miljoonalla markalla käräjäoikeutta varten.

Nyt talossa on meneillään laaja entistämisprojekti uu-sia asuin- ja liiketiloja varten.

Piharakennuksen suun-nitteli Julius Basilier 1862: talossa oli silloin kaksi kama-ria, vaunuliiteri, talli, navetta, puuvaja sekä pyykki- ja leivin-tupa. Vintillä oli lääkeaine- ja yrttivarastot, lääkeyrttejä vil-jeltiin pihan puutarhassa.

Merimiehen mökki on piir-retty kartalle 1825, mutta on

Vackerbacka – ihanien unelmien kohde

Mäkikuja 16 – talvella muutetaan uuteen kotiin!

Merimiehen mökki

Gamla apotekshuset – piharakennukselle uusi elämä!

Piharakennuksessa toimi 1910 Loviisan ensimmäinen bensiiniasemana. Leivintupa muutettiin 1913 myymäläksi ja vuonna 1927 osa siitä asun-noksi.

Asuntoa laajennettiin 1969 ja nyt entisissä myymälä- ja asuintiloissa toimii kiinteistö-välitys.

Piharakennus on auki LWT-päivinä kiinteistönvälitystä lu-kuun ottamatta.

Rakennukseen sisälle men-nään omalla vastuulla ja oh-jatusti.

Kiinteistön omistaja on lu-vannut pullon samppanjaa sille, joka ideoi parhaimman käytön piharakennukselle -

millainen se on täyttäessään ensi vuonna 150 vuotta?

Apotekshusetin pihalla on antiikkia, taidetta, de-signia, itämaisia mattoja ja muuta laadukasta tava-raa yhdistävä kirpputori.

Loviisan Wanhojen Talojen perusteellisia kunnostuspro vuodesta toiseen - ja eräänä päivänä kaikki on

Puutarhakatu 3418 18

18

Mäkikuja 1612 12

12 12

8

Aleksanterinkatu 68

Puutarhakatu 1323

Vanha kakluuni sai jäädä.

Puolet taloa purettiin ja betonilattiaisessa uudessa osassa – uusine kuisteineen – sijaitsee mukavuusosio.

Gamla apotekshusetin kiinteistön suojelun kannalta arvokkain osa onkin piharakennus.

Vackerbackan remontti on vaiheessa, jolloin purkaessa paljastuu monenlaisia mielenkiintoisia asioita kuten huikean kauniit siniset tapetit.

Uusi kohde!

5L O V I I S A N W A N H A T T A L O T 2 0 1 1

Kun talon uudet omistajat alkoivat alustavat kunnostus-työt kaksi vuotta sitten, talo oli sisältä ”aivan kamala”!

— Purimme seiniä hirrel-le, avasimme lattioita – siinä sitä kaivettiin ja kannettiin roskaa pois.

Jo heti alussa selvisi, että talon harjunpuoleinen uu-dempi osa oli enemmän kuin purkukunnossa.

— Vanha osuus on 8,5-4 metriä. Koko rakennuksen pinta-alaksi tulee 85 neliötä, tontin omistajat kertovat.

— Haasteellisinta tässä on ollut alkuvaiheissa koko pro-jektin sisäistäminen ja osa tulevista ratkaisuista - maa-

lämpö vai ei? Kapeat ja jyrkät kulkuväylätkin aiheuttavat päänvaivaa.

— Ihaninta on ollut aistia rakennuksen ja paikan hyvä henki. Kiire katoaa ja mieli rauhoittuu. Kitkin viime ke-sänä talon edustan terassin esiin ja oikein odotan, että pääsen puuhailemaan vuo-sikymmenien ajan villiinty-neessä puutarhassa, emäntä lisää.

Uudisrakennuksen piir-rokset ovat nähtävissä paikan päällä ja Kai Andersson arkkitehti-toimisto Kai Andersso-nista päivystää la 11-13 ja su 11-15 toimistossaan Sepänkatu 7.

Maalarimestari Airi Kal-lion sinnikäs ponnistelu 1865 rakennetun Kappelin pelastamiseksi on valtava ja vuosia vievä urakka. Kappe-li kunnostetaan 1880-luvun malliin, entisaikojen lois-toon, Loviisan kulttuurielä-män helmeksi.

- Moni ei ymmärrä, ettei tämä ole tällä haavaa sisus-tus- vaan peruskorjauspro-jekti.

- Sitten viime vuoden on maalattu julkisivu, pantu uudet ikkunat paikoilleen, tyhjennetty lattianaluset roskasta, eristetty ne ja täy-tetty puhalletulla ekovillal-la, samoin lattialaudat ovat paikoillaan. Vanhoja ovia on avattu niille kuuluville pai-koille. Uusia ovia on asen-

nettu, uudet rännit ja ulko-ovet tilattu, Airi kertoo.

Eteläisen Suomen mie-lenkiintoisinta ja suurinta perinnekorjauskohdetta ihmetellessä voi tutustua Kappelin upouusiin raken-nuspiirustuksiin ja näytte-lyyn Kappeli kautta aikojen

Tarjolla on Kappeli-kannatustuotteita – t-paitoja, ekokasseja, tiskirättejä ja ihastut-tavia kattausalustoja – sekä Airin suosimaa laa-tuteetä. Esillä on myös Tarja Heikkilän valoku-vanäyttely Häähuone-Bröllöpsrum, joka perustuu uutuuskirjaan TAHDON - Ekologisia hääunelmia/Ekologiska bröllopsdrömmar.

Loviisan rikkaimman mie-hen, kauppaneuvos Israel Sucksdorffin kesämökikseen rakennuttama komea huvila Garnisonin saaren itäpuolella valmistui 1866.

Sittemmin 250 neliöistä taloa asui Loviisan pitkä-aikainen pormestari Georg Kuhlefelt. Hän vastusti viras-saan Suomen venäläistämis-politiikkaa ja se johti perheen karkottamiseen 1904-05.

Talo siirtyi Nordström -suvun omistukseen 1949. Arvorakennuksen pelastus-työt aloitettiin kesällä 2009,

jolloin Degerby Constructor avasi sen rakenteita kunto-kartoitusta varten. Samal-la purettiin kaikki uusi eli 1940-luvun jälkeen tehdyt sa-neeraukset: kipsilevyt, muo-vimatot yms.

Purettaessa ilmeni mie-lenkiintoisia seikkoja. Mo-nista huoneista löytyi hirsiin liimattuja selkeästi luettavia 1860-luvun sanomalehtiä.

Korjaustöiden jat-kamista odottavan, sisäpuolelta hirrelle puretun rakennuksen korjaussuunnitelmat ovat niin ikään esillä.

Kappeli – ei sisustusta vaan peruskorjausta

Kuhlefeltin talo – arvokiinteistö ennen remppaa

Puutarhakatu 36 a – 1700-luvun fasadi ja uudisrakennus

sesseja voi seurata valmista

VACKERBACKATrädgårdsgatan 34

Det enda huset i Lovisa med inkörsport i mitten är byggt på 1700-1800-talen. I de 9 bygg-naderna som funnits på tomten har det bott människor alt från skeppare till lots. Taket har läckt på många ställen och fö-rorsakat stora skador. De nya ägarna kommer att renovera hela huset och har som mål att den unika byggnaden skall omfatta ett arbetsrum/affärsut-rymme för värdinnan som är tekstilkonstnär, samt framför allt ett fungerande hem för fa-miljen på sex personer!

BACKGRÄND 16Backgränd 16

Backgränd 16:s husägare höll mellanår från LHH och nu er-bjuds igen möjlighet att se hur renoveringen som gjorts med pietét och till största delen med egna krafter framskridit under fyra år. ägarna planerar att flytta in nästa vinter. Reno-veringen blev mer omfattan-de än väntat, då även stom-men behövde förnyas. Endast gavlarnas och gatusidans stockväggar bevarades, vägga-rana på gårdssidan och veran-dan var genomruttna och revs. Den nya delen, som innefattar både kök och badrum, har fått betonggolv på jordbädd.

SJÖMANSSTUGANTrädgårdsgatan 13

Tidens tand har gått hårt åt den lilla stugan som länge stått obebodd. Den är inritad på en stads-karta från 1825, men är tydligt byggd långt före det. Huset är av stock och har två rum, och är omgivet av en liten och förtjusande innergård. Ett ypperligt exempel på hur det kan se ut då man står inför en grundlig renovering av ett mer än tvåhundra år gammalt hus.

GAMLA APOTEKSHUSETAlexandersgatan 6

Huvudbyggnaden stod fär-dig år 1863, arkitekterna var Th. Chiewitz och F.W. Lüchow. Då huset sanerades på 1970-talet till tingsrätt respekterades inte ursprunget trots att kostnaderna uppgick

till närmare 2 miljoner mark. Gårdsbyggnaden som under LHH-dagarna står öppen ritades av Basilier 1862. Det utlovas en flaska champag-ne åt den, som kommer med den bästa iden till vad bygg-naden kunde användas - hur ser gårdsbyggnaden ut då den om ett år fyller 150?

KUHLEFELTS HUSKuhlefeltgatan 9

Kommerserådet Sucksdorff lät 1866 uppföra den ståtliga villan för sin familj på östra sidan av ön Garnison. Huset övergick senare i borgmästare Georg Kuhlefelts ägo. I slutet av 1800-talet planerade sta-dens trädgårdsmästare A.F. Rydberg en privat park kring huset, som nådde ända ner till Lovisaviken. Kuhlefelt hade under sin tjänstgöring motar-betat Finlands förrysknings-politik, vilket ledde till att familjen utvisades 1904-05. Huset är en av Finlands mest kända kvinnliga arkitekters, Eva Kuhlefelt-Ekelunds barn-domshem.

TRÄDGÅRDSGATAN 36 ATrädgårdsgatan 36 A

Det på 1700-talet byggda hu-set hade länge stått obebott, då den nuvarande ägaren köpte tomten för ett par år sedan. Fasaden som är skyd-dad av museiverket kommer att bli oförvändrad. Nu är byggnadens väggar rivna till stockarna och golven är öp-pnade. Husets bakre del som är senare bygdd av bräder får ge vika för ett nybygge som stilsmässigt passar till den historiska delen, dvs den 3,4m höga stugan ock köket.’

KAPELLETKapellparken

Lovisa stads pärla från gångna tider, Kapellet ‚Äì som byggdes 1865 och som senare på grund av misskötsel förfallit ‚Äì hör till de finaste av Lovisas värde-fastigheter. Kapellets väg mot en ny blomstring påbörjades för två år sedan då målarmäs-taren Airi Kallio köpte bygg-naden och började visionera ett nytt centrum för kultur. Kapellet kommer småningom att återställas till sin ursprung-liga 1800-tals prakt och arbete finns så det räcker. En del av delarna som byggdes till 1946 är redan rivna och nu står res-taurering av fönstrena i tur.

on rakennustavoistaan pää-tellen 1700-luvulla. Kauan tyhjillään seisseeseen taloon ei tule vettä eikä siinä ole vie-märöintiä.

Muutaman vuoden mietin-nän ja suunnittelun jälkeen pihanpuoleinen uudempi ja kutakuinkin romahtanut osuus on nyt purettu. Raken-

teiden alta paljastui suurelta osin hyväkuntoisia mutta myös vaurioituneita ja vaih-don tarpeessa olevia hirsiä.

Puretun rakennelman tilal-le tulee ”mukavuusosio”, iso keittiö ja saniteettitilat. Uusi-kin osa rakennetaan hirrestä.

Kuhlefeltinkatu 91

23

Puutarhakatu 36 a17

Kappelinpuisto6

1

Uusi kohde!

17

6

18

12

23

8

1

17

6

Merimiehen mökin uudempi osa on purettu.

Kuhlefeltin talon salissa on varsin komea tulisija.

1700-luvun talo yhdistyy uudisrakennukseen.

Kappeli palautetaan vähitellen entisaikojen loistoon.

L O V I I S A N W A N H A T T A L O T 2 0 1 16

Keittiö & galleria Kaarnarannassa Snellman-korkeakoulun kesänäyttely: Keveyden kosketus - Havaintoja värin ilmenemisestä. Keittiöstä kauden tapaksia ja leivonnaisia.

La klo 18.00: Kaarnarannassa Erämaateatteri esittää: Vanha mies ja puiston penkki & muita kertomuksia. Esitys on tarkoitettu aikuisille.

UusiUusi

etäkohde!

UusiUusiUu

etäkohde!

ISNÄSIN SAHALLA SOI! -tapahtuma 27-28.8.

Kuusikallio 1 - idylli ilman huolen häivää

Labbyn kartano 49, Isnäs

Labbyn kartanon nykyinen päärakennus on siirretty 1860-luvun jälkeen meriteitse Suomenlinnasta Isnäsiin, jo 1300-luvulla tunnetun suurti-lan maille.

Ruotsin kuningas lahjoit-ti aikoinaan Pernajan maita skottilaisille sotilaille, sittem-min ne joutuivat Boijen, von Essenien, Schantzien, Wre-den ja Ehrnroothin suvuille. Sääty-yhteiskunnan murtu-essa kartanoiden omistajiksi tuli myös aatelittomia ja Lab-by- Rönnäsin kaksoiskartanot kulkivat Askolinin, Thürin-gin ja Grenmanin kautta 1961 Närin veljeksille.

Labbyn historiasta löytyy monta mielenkiintoista juttua. Eräs Suomenlahdesta suolaa havitellut Wrede hukkui heik-koihin jäihin, samoin hänen tyttärensä vuosikymmeniä myöhemmin. Ja Thüringin ex-vaimosta, viisi kertaa avioi-tuneesta Koskenkylän linnan perijättärestä Maini Askoli-nin elämästä on kirjoitettu kirjojakin. Labbyn juustolan tuotteita syötiin aikoinaan Tukholman Grand Hotelissa ja niitä vie-tiin Etelä-Amerikkaan asti – juustot olivat William Thu-ringin ylpeys. Tupakanlehtiä kypsyteltiin sota-aikaan lan-takasoissa, kirsikanlehtien maustamina. Apteekkari Grenman toi-meenpani tiluksilla Suomen toiseksi suurimmat hakkuut.Metsissä pyöri 80 hevosta ja 300 metsuria. Sata rangais-tusvankia, etupäässä rattijuop-poa, hankittiin velvoitettuun hakkualueiden istutukseen ja Helsingin Kätilöopiston vanhat rautavuoteet otettiin navettaan sijoitetun siirtolan käyttöön.

Jossain vaiheessa päätettiin kasvattaa Pekingin valkoisia ankkoja, jotka karkailivat mie-lellään peltojen virtaaviin oh-jiin. Suomen eduskunta nautti

ne Kalastajatorpan juhlaillalli-sella.

Perinteinen kartanoelämä on tätä nykyä toimivaa maata-loutta ja kun Juha Närin alkoi isännöidä Labbya, sen maata-lous siirtyi kokonaisuudessaan moderniin biodynaamiseen tuotantoon.

— Luonnon monimuotoi-suutta tuetaan kaikin keinoin. Tilan emolehmäkarja ja lam-paat laiduntavat kesällä luon-nonlaitumilla ja talvisin niille on järjestetty jaloittelutarha ja vapaa liikkuminen, Juha Närin kertoo.

— Kotieläimiä on sopivas-sa suhteessa peltopinta-alaan nähden. Lanta kompostoidaan ja käytetään pelto- ja puutar-hakasvien lannoitukseen.

Sato jalostetaan tilalla. Lab-by on kuuluisa myös yrteistään ja kaikkia sen tuotteita lihasta vihanneksiin voi ostaa suora-myyntinä jatkojalostamon yh-teydessä olevasta tilapuodista tai tilata kotiin verkkokaupan kautta.

Kartanon suuren puulaji-puiston ja puutarhan entisöin-ti on työn alla ja Labbyn mailla sijaitsee myös näkemisen ar-voinen Edesbyn keskiaikaisen kylän museoalue.

www.labby.fi

Labbyn kartanon pihapiiris-sä on useita rakennuksia.

1700-luvulla rakennettu vä-entupa sijaitsee 1858 istutetun valtavan saarnin katveessa. Mansardikattoisessa, 1700-lu-vulla rakennetussa asumuk-sessa on ollut aiemmin itäme-rityylinen kaislakatto ja samaa tyylisuuntaa edustavat tuvan jykevät pitkittäiset kattohirret.

Taloa ovat vuosien saatossa asuneet kartanossa työskente-levä perheet.

Nyt talon pienet asunnot on yhdistetty tilaa aiemmin isän-nöineen Mauri Närin kodiksi.

Labbyn luomukartano ja vanha väentupa

Lontoossa vielä ensi jouluun asti opiskeleva valokuvaaja Nelli Palomäki ja remppa-sapattivuotta pitävä Rami Kinnunen löysivät kauan etsi-mänsä unelmakodin Metsäky-län navetan ilmoitustaululta.

He ovat asuneet vuoden vaihteesta Isnäsin sahan tois-sa vuosisadan lopulla raken-netussa työntekijäasunnossa, jota oli jo kunnostettu aika pitkälle.

Oma remppa on alkanut yläkerrasta, alakerta tapettei-neen on vielä edellisten omis-tajien jäljiltä.

— Talo on ollut hyvässä

kunnossa. Mitään yllättävää ei ole vielä toistaiseksi löytynyt, joten mieli on turvallinen ja vailla huolen häivää. Taidam-me selvitä alakerrasta yhden asumattoman huoneen perus-teellisella rempalla, asutuissa riittänee pelkkä pintakäsittely.

— Ikkunat tosin täytyy kunnostaa, mutta emme pidä niidenkään suhteen kiirettä. Pari ikkunaa per kesä tuntuu sopivalta vauhdilta, etenkin kun villiintyneen pihankin ke-syttämiseen tulee menemään oma aikansa.

Nelli Palomäen valoku-via on esillä Kuusikalli-ossa.

Labbyn kartano 49, Isnäs

Edöntie 126, as1, IsnäsC

C C

A

A A

B

UusiUusiUu

etäkohde!

Labbyn kartano 49, IsnäsB

Labbyn Kartano 49A

1800-luvulla Suomenlinnasta Isnäsiin laivatun Labbyn kartanon avara kuisti houkuttelee haaveiluun. Suurta kartanopuutarhaa puupuistoineen kunnostetaan entisaikojen mallin mukaiseksi.

Labbyn kartanosta löytyy yli kymmenen erilaista tulisijaa.

Vanhan väentuvan jykevät pitkittäiset kattoparrut ja sen aiempi kaislakatto edustavat Virossa yhä edelleen tavattavaa yleistä itämerityyliä. Talo on rakennettu 1700-luvulla työväen asumuksiksi.

Kuusikallio 1 on sisustettu nuorekkaaseen tyyliin. Aiempien omistajien remontoimassa keittiössä on säilytetty myös talon alkuperäinen uuni.

7L O V I I S A N W A N H A T T A L O T 2 0 1 1

LABBY GÅRDLabby gård 49, Isnäs

Karaktärsbyggnaden på Lab-by gård flyttades sjövägen från Sveaborg till det redan på 1300-talet kända storgod-set. Det traditionella herr-gårsdslivet är i dag ett levan-de jordbruk och då Juha Näri blev herre på gården om-vandlades jordbruket till mo-dern biodynamisk produkti-on. På gården finns en ekobu-tik ock parken återställs till sin forna prakt. På området finns även Edesby medeltida museiområde.

GAMLA BAGARSTUGANLabby gård 49, Isnäs

I Labby gårdsmiljö finns flera gamla byggnader. Den gamla bagarstugan byggd redan på 1700-talet ligger i skuggan av en väldig ask som är plante-rad år 1858. Byggnaden har tidigare haft ett vasstak av östersjötyp och dess massiva längsgående takbjälkar rep-resenterar samma stil. Huset har genom åren bebotts av familjer som arbetat på går-den. Nu har de små bostäder-na hopslagits och tjänar som hem åt Mauri Näri, som tidi-gare varit herre på gården.

KUUSIKALLIO 2Edöntie 126 bst. 2, Isnäs

I bostaden som ursprungligen bestod av fyra rum med spis, har man börjat renoveringen, som ännu pågår, ända från grunden. Två somrar gick ät då man rev bort de murkna delarna under golvet, vars sandbädd samlade fukt och orsakade tjäle. Man avlägs-nade rubb och stubb ända till berget, innan man satte in nya golv. Man har använt traditionella metoder och material - tätningen är gjord med lin och tjära! Herren i huset, som är finsnickare, är stolt över att alla stockar har satts på plats på rätt sätt: järn finner man endast i spi-karna.

KUUSIKALLIO 1Edöntie 126 bst. 1, Isnäs

Fotograf Nelli Palomäki och Rami Kinnunen, som hål-ler ett renoveringssabbatsår, hittade sitt drömhem via en annons på Metsäkylän na-vettas anslagstavla. De har nu sedan årsskiftet bott i en av arbetarbostäderna vid Isnäs såg - byggd i slutet av 1800-talet - där man redan tidigare renoverat en hel del. De har påbörjat sin egen re-novering i övre våningen, nedre våningen med tapetse-ring mm. är gjord av de före-gående ägarna. Den gamla kakelugnen väntar på att bli sammanställd.

PIHLAJARINNE 1Edöntie 130 bst. 2, Isnäs

Den grundliga renoveringen av Pomola påbörjades på hösten 2009 och pågår fort-farande. husbondens , Yrjö Länsipuros erfarenhet av renovering begränsades tidi-gare till att hålla en träbåt i skick. Han har lärt sig tradi-tionella renoveringsmetoder genom praktisk arbete och genom att ta del i olika kur-ser. Man har strävat till att hålla kvar allt det gamla, som är användbart, såsom den ståtliga bakugnen. Familje-medlemmarna har gjort allt arbete själva, förutom el-ar-beten och sanitetsutrymmen.

PIHLAJARINNE 2Edöntie 130 bst. 1, Isnäs

Punainen talo byggdes 1896. Från början bestod husets nedre våning av fyra bostä-der med två rum och i övre våningen fanns fyra rum med spis. De nuvarande ägarna bar i tio år in allt hushålls-vatten, man drog in vatten-ledningar först 2009. Sam-tidigt byggde man även ett badrum, som är viktigt för en småbarnsfamilj. I övrigt har man närmast målat om och tapetserat. Ett av rummen görs som bäst om till ateljé för husets konstnärsvärdinna.

Su klo 17.30: Höyrykonemuseossa höyrykoneen käyttöä, flamencotanssiesitys ja Alakylän orkesteri. Tilaisuuksiin on vapaaehtoinen pääsymaksu.

Pihlajarinne 1 - rempan kanssa ei pidetä kiirettä

Yrjö ja Marja-Leena Län-sipuro ovat kunnostaneet 1896 rakennetussa talossa sijaitsevaa kakkoskotiaan syksystä 2009. Urakka on tehty koko perheen voimin lukuun ottamatta niitä vai-heita, jotka vaativat lain mukaan ammattilaisia eli sähkö-, vesi- ja saniteettiti-lan töitä.

— Suurimmat työt ovat olleet ovien paikkojen muu-tokset sekä kylpyhuoneen rakentaminen, sillä ulkoves-sa ei kuulu enää lomailun kylkiäisiin.

— Olemme maalanneet kolmen huoneen helmipa-neelikatot , kahden huoneen lattiat on hiottu. Huoneet on tapetoitu paitsi niiltä seinil-tä, joissa kaunis vanha hirsi

on jätetty tarkoituksellisesti esille. Metsäkylän navetasta on löytynyt paljon tarpeellis-ta, samoin jätelavoilta.

— Työ on opettanut teki-jöitään ja palkitsevinta on ol-lut se, kun on nähnyt jonkun kokonaisuuden enemmän tai vähemmän valmiina. Hauskaa on ollut myös lukea niitä vanhoja sanomalehtiä, jotka ovat löytyneet tapet-tien alta, sanoo toimittajasta diplomaatiksi päätynyt Yrjö.

Uskonpuutetta ei ole il-mennyt. Tylsin työvaihe on ollut vanhan maalin poista-minen - ja sitä on vielä tie-dossa!

— Ikkunoiden kunnostus on seuraava etappi. Huo-neistossamme on 24 pokaa, niistä 2 on kunnostettu - 22 to go...

Pihlajarinne 2 - elämä ei saa jäädä rempan alle

Janne Länsipuro ”kuunte-li” taloaan kymmenkunta vuotta ennen kuin hankki sinne veden, viemärin ja kylpyhuoneen ammeineen: ensimmäisen lapsen kylve-tyksiin tarvittava vesi kan-nettiin sitä ennen sisään kaivosta.

Samalla aloitettiin perus-teellisempi kunnostuspro-jekti aiemman pintarempan sijaan. Talon luoteiskulma kengitettiin, piiput pellitet-tiin ja syöksyt sekä räystäs-kourut uusittiin.

— Lämmitys on tosin ol-lut hankalaa viime talvina. Meillä on vain yksi varaava uuni ja tarvitsemme kaksi lisää, sanoo talon emäntä, taiteilija Emilia Vaherjoki.

Tällä hetkellä kunnostus

keskittyy hänen työhuonee-seensa.

— Katosta on purettu esiin helmipaneeli, joka on maa-lattu. Seinät tapetoidaan ja maalataan nekin valkoisiksi, lattia on hiottu ja vahataan. Olemme purkaneet huono-kuntoisen kakluunin ja sen tilalle hankitaan pönttöuu-ni.

— Vanhaa purkaessa on ollut kiva todeta, että talom-me rakenteet ovat hyvässä kunnossa, vaikka odottavien korjauskohteiden määrä vä-lillä lamauttaa, Emilia sanoo ja lisää, että keittöremppa ja ikkunoiden kunnostus saavat jäädä suosiolla ensi kesäksi.

Remppaamisen kanssa ei kiirehditä. Se voi olla elä-mäntapa, mutta ei koko elä-mä.

Kuusikallio 2 – täällä muovi on kiellettyä

Kuusikallio 2:n edelleen jat-kuvan rempan periaatteena on ekologisten ja perinteisten materiaalien käyttö. Kaikki rakennuksen korvaushirret-kin on asennettu oikeaoppi-sesti: rautaa löytyy vain nau-loista.

Kesällä on korjattu eteisen lattia ja oviaukko. Mikäli ka-tot on ehditty paneloida, on tapetoinnin vuoro. Omin kä-sin tehdessä edetään hitaasti, muun elämän ja ansiotöiden ehdoilla.

Rakenteiden hengittävyys on pyritty säilyttämään sillä, että seinissä on ulkoa kat-sottuna laudoitus, hirsi, tuu-lensuojalevy ja paperitapetti/puupaneli pellavaöljymaalil-la. Tilkitsemiseen on käytetty pellavarivettä.

Kuivien tilojen kosteussuo-jaus - esim. lattiavasojen liitos-kohdat - on tehty tervalla. Lat-tiavasat on liitetty yhteen puu-tapeilla ja nekin on tiivistetty pellavariveellä: lattiatäytteenä on sahanpurua/ekovillaa.

Taloa lämmitetään puulla. Siksi ei-varaavat hellat puret-tiin ja tilalle muurattiin kaksi kaakeliuunia, yksi leivinuuni/hella ja yksi slammattu uuni.

Talon kaikki tapetit ovat Pihlgren&Ritolan tai Lim&Handtryckin oikeita paperitapetteja, maalit ovat pellavaöljymaaleja. Muovi on ankarasti kielletty tämän talonpuoliskon rakenteista - paitsi veden yhteydessä.

Pihalla on pienimuotoi-nen kirppis ja ruukutet-tuja yrttitaimia.

Edöntie 126, as 2, IsnäsD

Edöntie 130, IsnäsF

Edöntie 130 as 2, IsnäsE

E

F

D

A E

B F

C D

E E

Länsipurojen makuuhuoneesta löytyy komea kaksoissänky.

Vanha uuninluukku on viehättävä löytö.

Harmaansinertävät sävyt toistuvat talon keittiössä.

Birger Kaipiaisen kuulua Kiurujen yö-tapettia saa myös keltaisena.

Kuusikallio 2:ssa ei pelätä voimakkaita värivalintoja.

Jannen ja Emilian kotona ei vierasteta kirkkaita värejä.

F

L O V I I S A N W A N H A T T A L O T 2 0 1 18

RAUTAPARTAMyllärintie 2, Ruukki

Det ståtliga stockhuset fann man i Jorois 2005. Huset är byggt i början av 1800-talet. Huset började resas en aning förkortat intill stranden av Kymmene älv 2007. Smeden vid Bruket, Kaleva Tikkamä-ki, har i det stora hela rest huset på egen hand. De breda furubräderna härstammas från Fjärrkarelen, den ståtli-ga bakugnen är byggd enligt österbottnisk modell. Bostad-våningen, som innefattar 260 kvadratmeter, kommer att värmas upp med jordvärme från Kymmene älv och vedel-dade ugnar.

EIJAS TORPElimäentie 74, Ahvenkoski

Det lilla huset som byggdes 1880 och tidigare kallades Mantas torp, köptes 2005 av trädgårdsexperten Eija Klaucke som fritidsbostad, men blev inom kort hennes hem. Huset har varit tjänste-bostad för Strömfors bruk. år 1963 byttes de ruttna stockarna ut, ett vindfång och en öppen veranda bygg-des. Intill huset ligger den unika upplevelseträdgården Eija’s garden (separat inträ-desavgift).

Etäkohde!

Kun Tikkamäen perhe pää-si viime talvena vihdoinkin muuttamaan kahden huus-hollin loukusta Rautaparta-taloonsa – Rautaparta on muinaissuomalainen sepän nimike - elämä oli yhtä juhlaa. Suuressa 60 neliön kokoisessa ja kolme metriä korkeassa tu-vassa oli pahimmilla pakkasil-la tosin vähän vilpoista, mutta pönttöuunit pitivät makuu-huoneet lämpiminä.

— Muistan varmaan ikui-sesti sen ensimmäisen aamun, jolloin join aamukahvit tak-katulen äärellä, muiden vielä nukkuessa ja nautin, nautin! Anu Tikkamäki kertoo.

Hän ei pidä sikarin hajusta eikä Rautaparrassa tupakoida muutenkaan. Silti, useampa-

Puutarhaekspertti Eija Klaucken aiemmin Mantan torppana tunnettu mummon mökki ei ole suuren suuri ja nyt, muutaman vuoden jälkeen, Eija on alkanut kaivata lisää tilaa.

— Minulla on aikomus laa-jentaa torppaa yhdellä huoneel-la heti, kun rakennuslupa on hyväksytty, Eija sanoo.

Alunperin kesämökiksi han-kitusta 1880 rakennetusta tor-pasta tuli ajan myötä Eijan ym-pärivuotinen koti. Sen liepeille on rakentunut laaja elämys-puutarha Eija´s garden, jossa emäntä toteuttaa ideoitaan ja unelmiaan.

Metsän keskeltä löytyy mo-nia erilaisia teemaosiota: enke-lipuutarha, hiljaisuuden puu-tarha, tiilimuurein ympäröity salainen puutarha, karppilam-pi, sammakkolampi, alppiruu-

supuutarha, ruusutarha, muo-topuutarha, englantilaistyyli-nen cottage garden- puutarha, egyptiläiseksi muuntautuva pyl-väspuutarha, japanilainen puu-tarha, juhlapuutarha, yrttitarha, torpan perinnepuutarha ja lasi-palatsi eli kylpyläpuutarha, jota hallitsee suuri tynnyriallas.

Tänä kesänä on raivattu uusi puolen hehtaarin tila ensi kesän yllätyksille.

Eijan torppa perinnepuu-tarhoineen on auki LWT-rannekkeen omaaville. Elämyspuutarhaan on erillinen maksu: LWT-päivinä alennuksella 9€ per aikuinen, lapset ilmai-seksi. Puutarhamyymäläs-sä on kahvio ja sen pihalla kirppis. Lapsillekin on omaa ohjelmaa: aarrekart-ta, johon voi rastittaa löy-tönsä ja saada palkkion.

Rautaparta - lopussa kiitos seisoo

na illansuuna, hän on tunte-nut tuvan seinusvierisohvalla istuessaan miellyttävää sika-rintuoksua.

— Sille ei ole mitään jär-kevää selitystä. Itsekseni kui-tenkin ajattelen, että ehkäpä talomme aiempi omistaja tupruttelee autuaammissa olotiloissa lempisikariaan on-nellisena siitä, ettei hänen yl-peydellä rakentamaansa taloa hävitetty vaan se sai uuden elämän meidän kotinamme.

1800-luvulla rakennettu ja purku-uhan alainen Rauta-parta löytyi Joroisista ja saapui Kymijoen rannalle hirsimuo-dossaan 2007. Ruukin seppä Kaleva Tikkamäki on pystyt-tänyt komean talonsa lähes omin käsin, joskin on apuna ollut myös sukulaisia.

Vaikka kolme metriä kor-keat huoneet omaavaa taloa on asuttu viime talvesta alka-en, paljon on vielä tekemättä: vintin ikkunoiden asennus, alakerran teknisen tilan eris-täminen sekä pesutilojen ja kodinhoitotilan tekeminen, Kymijoen pohjalta lämmön hakevan lämpöpumpun asen-nus, pattereiden korjaus ja asennus ja yläkerran kylppärin teko, minkä jälkeen päästään viimeistelemään keittiö.

— Ja sitten ikuisuusprojek-tina listat ja vuorilaudat sekä muuta pikkusipistelyä! Puhu-mattakaan pihasta…

Nyt on jo helppo myöntää, että alussa oli välillä vaikeaa.

— Talon yläpohjan tyhjen-nys talikolla ja lapiolla pur-kuvaiheessa oli todella tylsää eikä hirsikehikon pystytys sateisena kesänä ollut miten-kään mieltä ylentävää, kun työ oli keskeytettävä koko ajan. Kyllä siinä oli monta kertaa lusikat menossa jakoon, mutta vielä tässä sinnitellään, sillä lopussa kiitos seisoo.

Rautaparran pihakahvi-lassa on tarjolla lohisop-paa lounaaksi sekä kah-via, teetä ja kahvileipää.

Eijan torppa - lisää elintilaa

Ruotsinpyhtään ruukkiMyllärinrinne 2H

H

H H

Elimäentie 74AhvenkoskiG

G G

Etäkohde!

H

G

G

Rautaparrassa on tilaa hengittää - huoneet ovat peräti 3,5 metriä korkeita. Suurta tupaa hallitsee pohjalaistyylinen iso tulisija.

Paljas hirsiseinä vai tapetti? Aika saa näyttää. Talo lämpiää uuneilla ja pian myös maalämmöllä.

Eijan torppa on naisellinen kotipesä. Elämyspuutarha rakentuu erillisistä osiosta. Englantilaisesta puutarhasta löytyy muureja, japanilaisesta lyhtyjä.

9L O V I I S A N W A N H A T T A L O T 2 0 1 1

Tarvikkeet niin uudis-kuin korjausrakentajalle!

Simolinintie 3, Porvoo | puh. 0424 66191 | avoinna ark. 7-18, la 8-14www.simolin.fi | myynti@simolin.fi

Palveleva Rautakauppa

Järnhandel med betjäning

Rhyolite 3-BlackKAASUGRILLI Gasgrill2 vuoden takuu3 ruostumatonta poltinta, valurauta-ritilä ja -parila.Pyökkivaunu.

159,-

PELLAVALEVY LinisoleringskivaISO-L 50 mm 565 x 1320 8,95m2/pak

PELLAVALEVY Linisoleringskiva ISO-L 100 mm565 x 1320 4,47m2/pak

EKOVILLALEVY Ekovillaskivor100 mm 565 x 870 2,95 m2/sk

EKOVILLALEVY Ekovillaskivor50 mm 565 x 870 5,90 m2/sk

EKOVILLA IA Blåsull13 kg/sk

TERASSI-LÄMMITIN

teho 5-9,9 kw portaaton säätö

Uutuutena puuvalmiit

perinnelistat

Nyhet!Gammal-

dags-lister

Puhallusvillan ostajalle puhalluskone lainaksi veloituksetta.Då du köper blåsull får du låna blåsmaskin gratis!

830/m2435/m2

1450/pak

560/m2

1120/m2

AvotradeYLEIS-TERVA Tjära 10 L

VERNISSA Fernissa 3 L

RAUTA-SULFAATTI Järnsulfat4 kg

39,-

129,-

Erä! Ett parti!

pp

32,-

1150

1990

54,-

Pintoihin YtorEristämiseen Till isolering

Gabro KAASUGRILLI Gasgrill

249,-

Erä! Ett parti!

Chert-2 KAASUGRILLI Gasgrill

Aito FALU PUNAINEN

10 L

L O V I I S A N W A N H A T T A L O T 2 0 1 110

KUNINKAANLAMPIKuhlefeltgatan 8

Den ursprungliga stommen är från 1750-1800-talet, och huset har senare utvidgats i etapper. De tidigare mör-ka innerväggarna har under den senaste renoveringen fått ljusa ytor. Den vackra, gam-maldags rosenträdgården gränsar till en damm som uppstod då befästningarna byggdes på 1700-talet.

GAMLA BRÄNNVINSTORNETKlapphusgatan 2

Den gamla brännvinsfabriken med sitt ståtliga torn byggdes år 1876. Konstnär Kai Nis-sinen köpte huset 1991 och började renovera det till en bostad, ateljé och galleri åt sig själv. Galleriet finns i själ-va tornet som byggdes 1886, men det förlorade en del av sin ursprungliga höjd i sam-band med rivningsraseriet på 1980-talet.

TENNGJUTARENS HUSÖstra tullgatan 27

På ön Garnison - vid åstran-den - ligger Tenngjutarens hus från år 1753. Där bodde bland annat den högaktade tenngjutaren I.G. Nordström. Hans unika verkstad med alla behövliga attiraljer är en av Lovisa stadsmuseums pärlor. Den före detta ägaren har ’moderniserat’ det tjusiga huset så att innertaket har sänkts med skivor och golven höjts - helt mot alla regler om traditionell sanering.

WANHA KAUPPAÖstra tullgatan 20

Gårdsgruppen är från 1700-1800-talet. Saltbodan och den gamla jordkällaren är från 1700-talet. Källaren har gjorts till ett romantiskt sommarrum. Själva butiken är från 1800-talet. Där kan man, SåVäL inhandla gam-la böcker och skivor, som beundra dekorationsmålnin-garna. I den stora trädgården invid ån kan man stöta på en hel del överraskande detaljer.

2

3

4

5

Kuninkaanlampi - ruusuinen idylli lammen rannalla

Vanha viinatorni - talo täynnä tauluja

Moni kävijä luonnehtii Ku-ninkaanlammen ruusujen täyttämää puutarhaa para-tiisiksi, sillä Loviisan lin-noitustöissä 1700-luvulla syntynyt Kuninkaanlampi ja sitä ympäröivä rauhoitettu lehtometsä takaavat alueen yksityisyyden ja antavat sille satumaiset raamit.

Pihan satavuotinen hol-vattu tiilimökki toimii tätä nykyä kesäkahvilana ja tai-teellinen emäntä on itse maalannut sen seinäfreskot. Hänen leipomuksensa – esi-merkiksi herkulliset pienet kaalipiirakat – vievät kielen mennessään.

Alun perin kesämökiksi hankittu, 1750-1800-lukujen välissä rakennettu ja vuosien saatossa laajentunut vanha talo muuttui Olga Isaevan ja Markku Pulkkisen perheen kiinteäksi kodiksi kuusi vuot-ta sitten, kymmenen Pieta-rissa asutun vuoden jälkeen.

— Talo oli niin hyvässä kunnossa, että selvisimme kunnostuksesta vain pintare-

montilla, jossa aiemmat tum-mat pinnat – kuten katot ja lattiat – muuttuivat vaaleiksi ja valoisiksi.

Keittiö toimii kätevästi kahdella eri seinustalla ja kuisti muuttuu kylmällä vuo-denajalla talvipuutarhaksi.

Kuninkaanlammen emän-tä rakastaa ruusuja, mutta muutkin perennat kukoista-vat hänen hoivissaan. Puu-tarhaa hoivataan luonnon-mukaisesti. Nurmikkoa ei lannoiteta, sillä leikkuujäte antaa tarvittavaa kasvuvoi-maa. Kompostia hyödynne-tään maksimaalisesti. Kaunis kasvihuonekin kypsyttää se-kin satoa vimmattua vauhtia.

Kuninkaanlampi Cafessa löytyy kahvia, teetä ja mehua sekä emännän herkullisia leivonnaisia. Puodissa on myynnissä kortteja, koristeita, pui-sia koristelintuja, Gle-rupsin huopajalkineita ja historiallisia laseja. Pihalla on myös kirppis.

Kuhlefeltinkatu 82

Karttuhuoneenkatu 23

Taiteilija Kai Nissinen osti vanhana viinatehtaana tun-netun, 1876 rakennetun tornitalonsa kaksikymmen-tä vuotta sitten ja muutti sinne Helsingin kotinsa ja kesämökkinsä – peräti kak-sikymmentä pakettiautollista tavaraa.

Remonttiurakka oli aloi-tettava sähkötöistä. Seuraa-vaksi olivat edessä putkityöt ja viemäröinti, sillä pitkään asumattoman rakennuksen vesihuolto oli pelannut ka-dun vesipostista.

Lähes kaikki muut työt tai-teilija teki vähitellen edeten itse. Hän on myös entisöinyt valokuvien perusteella Gar-nisonin alueen maamerkiksi muodostuneen torninsa, joka menetti osan alkuperäisestä korkeudestaan 1980-luvun purkuvimmassa.

— Viime aikoina ei ole ol-lut tarvetta remontoida, sil-lä tein työt aikoinaan niin maan perusteellisesti, mies sanoo.

Osin paanutettu 250 ne-liöinen talo on täynnä tau-

luja. Kokoelma on karttunut vuosittain, sillä taiteilija maalaa edelleen ahkeras-ti. Ilakoivat vähäpukeiset ja alastomat naiset sekä rak-kaaksi muodostuneen Pro-vencen maisemat lyövät kät-tä suomalaisten näkymien kanssa.

Taloa hivenen nuorempi torni, jossa talossa sijainneen viinatehtaan hienot jäähdy-tyskupariputket kiersivät, toimii lämpimänä aikana ateljeena. Viinatehdas oli aikoinaan varsin tuottoisa: siellä poltettiin vuosittain 150 000 litraa 50-prosenttis-ta paloviinaa.

Rapatusta matalasta osasta löytyy taiteilijan mielenkiin-toinen kotimuseo.

Pihalla on Kai Nissisen tyttären Tuija Reini-kaisen keramiikkaa ja kirppis. Nissisen koti-galleria on auki myös muina aikoina sopimuk-sen mukaan/Kai Nissi-nen/0405161229.

2

2

2

2

3

3 3

Kuninkaanlammen sisustusväreissä suositaan valkoista ja sinistä.

Kuisti on myös talvipuutarha.

Keittiö sijaitsee keskellä taloa, aulamaisen tilan molemmin puolin. Puutarha hehkuu syksyn väreissä.

Taiteilija Kai Nissisen opiskeluajan töitä.

Taiteilija maalaa mieluitenalastomia naisia ja maisemia. Vanhan viinatornin pihalta lymyää myös sen omistajan veistoksia.

11L O V I I S A N W A N H A T T A L O T 2 0 1 1

Tinanvalajantalo - kuin herran kukkarossa

Wanha kauppa - Ruusualttari, tulenkantajia ja koristemaalausta

Garnisonin saarella - joen rannalla - sijaitseva Tinanva-lajantalo vuodelta 1753 on Lo-viisan vanhimpia taloja.

Talossa aikoinaan asuneen

tunnetun tinanvalaja I.G. Nordströmin verstas kaikki-ne tarvekaluineen on Loviisan kaupunginmuseon helmiä ja se on myös ainoa loviisalaista-lo, jolla on oma ex-libriksensä, erään aiemman asukkaansa kautta.

Villiviinit peittävät takapi-han talousrakennuksen lähes täysin. Siellä ollaan kuin Her-ran kukkarossa: mikään ei viit-taa kaupunkielämään.

Edellinen omistaja on ”mo-dernisoinut” viehättävää ta-loa laskemalla ja levyttämällä kattoja ja nostamalla lattioita kaikkien perinnekorjaamisen sääntöjen vastaisesti.

Kun taloa jossain vaihees-sa aletaan perinnekunnostaa, nämä rakennelmat puretaan.

Itäinen tullikatu 274

Niin levy- kuin kirjakirppik-sena toimiva Wanha kauppa laajoine pihapiireineen tarjo-aa joka kesä ihastuttavia yllä-tyksiä.

Kaunis rokokookuisti on saanut seinilleen uusia kukkia ja kesähuoneen installaation nimi on tänä vuonna Sadon-korjuun aika. Takapihalta löy-tyy Edith Södergranin Ruu-sualttari-runolle omistettu installaatio ja Tulenkantajien runoista inspiraationsa saanut perennapenkka on sekin laa-jentunut.

Alun perin kesämökiksi hankittu, mutta sittemmin va-kituiseksi kodiksi muuttuneen 1700- ja 1800- luvun vaihtees-sa rakennetun asuinrakennuk-sen sijalla kohosi aikoinaan linnoitusupseereiden talo. Sen ajan jykeväkivinen kellari, ”Bastion Lillan”, on muuttu-nut kekseliäästi katottomaksi kesäkeitaaksi.

Kiinteistöön kuuluu asuin-talo, puuliiteri/kesähuonesii-pi, kaupparakennus ja aittari-vistö eli paljon on ollut kun-nostettavaa.

— Lähtötilanne oli aika huono. Takapihakin oli ”met-sittynyt” hoidon puutteesta.

— Teimme kaiken mahdol-lisen itse. Ehkä rasittavin juttu oli talon ja kaupan ulkomaala-us: ensin irtomaalien poisraa-putus, pesu, paikkamaalaus, pohjamaalaus ja lopullinen maalaus.

— Vaatehuoneen välikatos-sa oli eristeenä noin 1.000 kg koksia, jonka poistin aikoi-naan käsipelillä säkki kerral-laan - ja siellä oli ryömintä-korkeus, Juhani Tuunanen muistelee.

Talossa revittiin remontin yhteydessä muovi- ja koko-lattiamatot pois, se tapetoitin ja koristemaalattiin, ikkunat kunnostettiin ja peltikatto maalattiin. Kaupan puolella on maalattu sisäkatot ja keit-tiön lattia, seinät on tapetoitu ja koristemaalattu. Kaunista koristemaalausta löytyy myös pönttöuuneista.

— Aittaririvistön katto on rakennettu kokonaan uudes-taan ja aitat on maalattu.

Wanhalla kaupalla toimii kirppis: hyvä valikoima kirjoja, levyjä ja astia-/ keräilytavaraa.

Itäinen tullikatu 205

4 4 4

4

4

5

5 55

Uusi kohde!

Tinanvalajan talossa löytyy komeita kaakeliuuneja. Takapihan talousrakennus on villiviinien peitossa.

Talo on rakennettu 1753.

Talosta on tehty ex-libris.

Tinanvalajan talon emäntä on sisustanut kotinsa naisellisesti englantilaistyylillä.

Ruusualttari on omistettu Edith Södergranin runolle.

Keittiö täynnä värien juhlaa ja somaa eilisen nostalgiaa.

Talon emäntä koristemaalaa ihastuttavalle rokokookuistilleen joka vuosi uusia kuvia laajan puutarhansa kukista ja kasveista.

Wanha kauppa on toiminut vuosikausia kauppana. Nyt sieltälöytyy laaja kirja- ja levykirppis sekä emännän koristemaalauksia.

L O V I I S A N W A N H A T T A L O T 2 0 1 112

Bongan linna- nostalgiaa ja modernia taidetta

Linnakuja7

Monet loviisalaiset muistavat Bongan linnan surkean kun-non ennen Riitta Nelimar-kan ja Jaakko Seeckin aikaa: katon vuotokohdat ”korjat-tiin” silloisissa toimistotiloissa ämpäreillä.

Onneksi Riitta ja Jaakko mieltyivät linnaan 1987 ja vi-sioivat sinne Riitan museogal-leriaa ja työtiloja.

Noin 1904-06 rakennetun graniittilinnan pelastaminen oli merkittävä kulttuuriteko.

Katosta alkanut ja keitti-öön päättynyt perusteellinen kunnostaminen nykyiselleen kesti yli kymmenen vuotta. Valtavasti öljyä syönyt läm-mitysjärjestelmä vaihdettiin 1997 omien lähimetsien eko-logiseen hakkeeseen.

Privaattipuoli tarjoaa paljon nostalgista ihasteltavaa: sei-nien kauniit tammipaneelit, vanhat parkettilattiat, taita-vasti hiotut vanhat fasettila-siovet. Valokuvausstudiossa on jopa alkuperäiset venäläis-ajan tapetit.

Välikerroksen talvipuu-

tarhan lattia on italialaista marmoria ja sen frescot ovat Henry Ericssonin suoraan seinälle 1920-luvulla maalaa-mia. Jokainen sinne johtavaa jugendtyylistä portaikkoa ko-ristava sudenkorento on eri-lainen.

Sisääntuloaulan seinien trofeet ovat suomalaisen hir-vimetsän ja Afrikan safarien saaliita. Ja Nelimarkan omat värikkäät ja hilpeät työt istu-vat nostalgiseen tunnelmaan saumattomasti.

Maksullisella museopuo-lella on nähtävissä yli 200 taiteilijan teosta yli 30 vuoden ajalta: piirus-tuksia, akvarellejä, tai-degrafiikkaa, kollaaseja, villa- ja pellavareliefejä, tekstiilikuvia, maalauk-sia, taide- ja runokirjoja, valokuvia, animaatioita. Sibeliuspäivien konsertti Sillisalaattia a la Bonga, la klo 18.00. Bongassa on myös mu-seokauppa, josta voi ostaa Riitta Nelimarkan kirjoja ja teoksia. www.bonga.fi, www.nelimarkka.com

Välivuoden

Välivuoden

jälkeen

Willa Hanna - älä korjaa kuoliaaksi

Itäinen Harjutie 149

Kun osin 1700-luvulla raken-netun Willa Hannan emäntä Hanna Stringer muistelee talossa asumisensa alkuaikoja, häntä naurattaa.

— Mutta kahdeksan vuotta sitten itketti!

— Kun tulin sairaalasta ko-tiin vastasyntyneen Liamin kanssa, nk. ”keittiö” oli pölyi-nen ja vintin koksieristeistä tulleesta noesta musta. Ulko-vessaa käytettiin kahdeksan kuukautta, myös pahimpina talvikuukausina. Ekaluokkalai-nen Kaisa- tyttäreni itki aina, kun piti mennä asioille tasku-lamppu kanssa. Ja itkin itsekin ilosta, kun suihku/vessa val-mistui.

Sittemmin Hanna on iloin-nut myös yläkerran valmistu-misesta.

— Siellä on aikuisten omaa tilaa ja lapset saivat alakertaan omat makuuhuoneensa.

Ison tuvan hirsiseinät on jä-tetty paljaiksi emännän toivo-muksesta. Keittiössä hirsiä ei sen sijaan löydy, sillä se tuhou-tui sotien aikaisissa pommituk-sissa ja rakennettiin uudelleen laudoista.

Pihalle on rakentunut ke-säkeittiö ja talousrakennusten julkisivun saneeraus jatkuu. Hannan mielestä pelkkä ihas-tuminen vanhaan taloon ei riitä perusteluksi hankkia sellaista.

— Täytyisi miettiä perinpoh-jin sitä, omaako tarpeeksi kärsi-vällisyyttä, pitkäjänteisyyttä ja tarmoa. Vanhan rakennuksen remontointi vaatii paljon!

— Vanhaa taloa ei tule kun-nostaa hengiltä eikä oikeaop-pista perinnekorjausta pidä pelätä. Lapset valittavat joskus, että on kylmä, johon vastaan että villapaidat päälle ja villasu-kat jalkaan.

— Välillä – puita kantaessa ja lunta luodessa - sitä ajatte-lee, että elämä olisi ehkä hel-pompaa kerrostalossa, mutta oikeasti en vaihtaisi vanhan talon henkeä steriiliin uuteen kämppään!

Willa Hannan kunnos-tuksesta vastaava raken-nusinsinööri Christer Westerholm on paikan päällä kertomassa talon kunnostusprosessista ja vastaamassa muihinkin vanhan talon remonttia koskeviin kysymyksiin.

7

7 7

9 9

9 9

Riitta Nelimarkan värikylläiset teokset sopivat yllättävän hyvin Bongan linnan hienoihin tammipaneeleihin ja parketteihin.

Työtilojen seiniltä löytyy alkuperäinen venäläisajan tapetti. Aulan seinillä on isännän trofeita.

Tumma hirsiseinä on kaunis kontrasti muutoin vaaleille pinnoille. Huomaa yläkerran rappuset.

Villa Hannan aiemmin kylmä vintti on remontoitu viihtyisäksi ja mukavaksi olo-, työ- ja harrastustilaksi.

Vaaleus viehättää.

13L O V I I S A N W A N H A T T A L O T 2 0 1 1

BONGA SLOTTLinnankuja

I Bonga slott finns professor, konstnär Riitta Nelimark-kas konstmuseum och ateljé. Den privata sidan av slottet öppnas efter några års paus för allmänheten. Byggnaden uppfördes i jugendstil 1904-1906, men ändrades senare till ett ståtligt slott med drag av nyklassism och funk-kis. I muséet finns över 200 konstverk för påseende, gjor-da under 30 års tid.

VILLA HANNAÖstra åsvägen 14

Villa Hanna nämns i tomt-böckerna första gången år 1825, men av husets bygg-nadsmaterial och -sätt att döma har stommen uppförts redan på 1700-talet. Gränsen mellan den gamla och den nya stommen syns tydligt. Det ursprungliga köket förstördes under andra världskrigets bombningar. Vinden med sina många intressanta detaljer inrymmer nu föräldrarnas sovrum.

VILLA FENIXDrottninggatan 10 A

Huset som byggdes redan i början av 1800-talet ägdes till en början av Kejserliga Alexander Universitetet i Fin-land, sedermera Helsingfors Universitet. Det har funnit sju separata gårdsbyggnader på tomten, varav bagarstugan, byggd 1852 och senare förny-ad, fortfarande finns kvar. En-ligt tomtböckerna har huset även ägts av urmakarmästare A-Rubin. Förra året höll de nuvarande ägarna inte öppet hus, då de renoverade botten-våningen till sitt drömhem.

SMIRNOFF’S HUSDrottninggatan 6

Mormors farfar till den nu-varande ägaren av det s.k. Smirnoffska huset förenade flera hus av olika format till en L-formad helhet. I slutet av 1800-talet bestämde sig statsrådinnan Smirnoff för att använda gården som som-marvilla,. Hon flyttade till lä-genheten i övre våningen och nedre våningen uppdelades i hyresbostäder. Som bäst reno-veras olika delar av huset.

7

9

11

10

Smirnoffin talo - pihapiiri kuin silloin ennen

Kuningattarenkatu 611

Kuningattarenkatu 10a10

VainVainV

pihakohde

Smirnoffin talon museoviras-ton suojelema mukulakivipi-ha on harvoja alkuperäisessä asussaan säilyneitä 1800-luvun pihapiirejä.

Sitä ja sen henkeä ihastelles-sa kannattaa huomioida myös Mäkikujan yläpuolella oleva harjun rinnettä kohoava ”te-rassipuutarha” ja sen kolmatta-sataa vuotta vanha aitta.

Smirnoffin suvun Loviisan historia alkaa 1800-luvun alku-puolelta, jolloin talon nykyisen isännän isän isoäidin äidinisä, nahkuri Anders Eric Am-mondt hankki omistukseensa Kuningattarenkadun tontin, joka käsitti tuolloin kymmen-kunta erillistä rakennusta. Ne yhdistettiin saman katon alle valtaisaksi l-kirjaimen muotoi-

seksi rakennukseksi 1828 ja 1840-luvun lopulla.

Värjärin tyttärentytär Eli-sabeth Adelina vihittiin Lo-viisassa 1867 pihkovalaisen valtioneuvos Ivan Vasiljevits Smirnoffin kanssa. Valtio-neuvosta kunnioitettiin niin suuresti, että kun hän makasi hevosonnettomuuden jälkeen kuolinvuoteellaan Kuningat-tarenkadun talossa, katu peh-mustettiin oljilla, jottei hevos-ten kavioiden kalina ja kärryjen kilinä häiritsisi aatelismiestä.

Kiinteistö, jonka 1700-luvul-

ta oleva vanhin talo on rapat-tu, on nykyisin jaettu useisiin vuokra-asuntoihin.

Muutama niistä on kunnos-tettu modernin asujan vaati-musten tasolle. Vanha talousra-kennus on työn alla ja paraikaa korjataan talon kattoa.

Villa Fenix - verkkaisesti edeten

Kun Villa Fenixin omistajat os-tivat muutama vuosi sitten Lo-viisan liivikauppana tunnetun, 1800-luvun alkupuolella raken-netun talon, alkoi mielenkiin-toinen matka historiaan, sillä rakennuksen ensimmäinen omistaja oli Keisarillinen Alek-santerin Yliopisto Suomessa, sittemmin Helsingin yliopisto.

Tontilla on ollut yhteensä seitsemän eri piharakennusta, joista 1852 rakennettu leivin-tupa on edelleen jäljellä, joskin uusittuna. Tonttikirjojen mu-kaan talon on omistanut myös mestarikelloseppä A. Rubin.

Koska suurempia ongelmia ei ole löytynyt, taloa on kunnostet-tu verkkaiseen tahtiin.

Remontti alkoi lapsiperheel-le tärkeästä keittiöstä ja siir-

tyi sitten entisen liivikaupan osuuteen, joka toimii nykyisin emännän Redovisning Torckell- tilitoimistona.

Aulan puunväriset tummu-neet pystypaneelit ja portaat ovat muuttuneet valkoisiksi, jol-loin tila avartui silmissä.

Suuren olohuoneen katon pinkopahvit on korjattu ja maa-lattu, lattian muovimatot puret-tu ja lautalattia maalattu. Seu-raavaksi siirrytään tapetointiin, sitten yläkerran huoneisiin.

Villa Fenixissa myydään LWT -päivien aikana isännän tekemiä puutöi-tä, mm 1700-luvulta ole-van ruotsalaisesikuvan mukaan valmistettuja jakkaroita sekä puuleluja ja sisustustuotteita.

Välivuoden

Välivuoden

jälkeen

11

1111

10

10

10 10

Smirnoffin talon museoviraston suojelemalla mukulakivisellä sisäpihalla aistii historian hengen.

Kiinteistön vanhin rakennus on rapattu 1700-luvun mallinen talo.

Ylätasanteelta löytyy vanha suihkukaivo. Talossa on menossa kattoremontti.

Aulan puunväriset sisäportaat ja paneelit on maalattu valkoisiksi.

Seuraavaksi tapetoidaan alakerran sali, jonka lattia on jo maalattu.

Mutta…minkä tapetin valitsisi? Lapsiperheessä on tapana aloittaa kunnostus keittiötiloista, niin myös Villa Feniksessä.

L O V I I S A N W A N H A T T A L O T 2 0 1 114

VILLA AALTONENLånggränd 12

Villa Aaltonen byggdes i slu-tet av 1800-talet för ryska badgäster. Värdfolket bodde då i en gårdsbyggnad som flyttats dit från Lappträsk. Den mindre byggnaden har numera försetts med en ny farstu. Trädgården är drygt 300 kvadratmeter. Den har rensats från ogräs och har utvecklats till ett förtjusande blomsterhav som hela tiden utökas med nya tematiska element.

LIISANTALOMariegatan 2 c

Huset byggdes i början av 1800-talet. Det hade redan förklarats obeboeligt, men de nya ägarna har med respekt för traditionerna på egen hand renoverat huset till ett charmerande konstnärshem. Skomakarmästarens gamla stall är numera ett förtjusan-de kafé - Tuhannen tuskan kahvila. Den stenlagda in-nergården är ett fantastiskt exempel på hur också en li-ten gård kan bli en underbar trädgård.

Villa Aaltonen - Villa Sorella on valmiina vieraita varten

Näyttelijä Risto Aaltosen ja hä-nen vaimonsa Sisko Hallavai-nion Villa Aaltonen tunnetaan jo laajalti.

Taloa ja sen ihastuttavaa kukkapuutarhaa on esitelty niin televisiossa kuin lehdistös-sä, viimeksi elokuun Glorian Antiikissa, Meidän Suomessa ja Omassa Pihassa. Ei siis ole ihme, että yhä useammat ryh-mät eri puolilta Suomea halu-avat tutustua niin taloon kuin sen puutarhaan sekä emännän maukkaisiin kokkauksiin.

— Vierailijat ovat hyvää vas-tapainoa kääntäjän yksinäiselle puurtamiselle. Eikä ole pahaksi saada kiitosta siitä työstäkään, jonka olemme tehneet talon ja puutarhan eteen, Sisko sanoo.

Maallikkosaarnaaja Roos siirrätti 1800-luvun lopulla alun perin Lapinjärvelle rakennetun talonsa nykyisen Villa Aaltosen tontille ja asui perheineen sii-nä samaan aikaan kun komea päärakennus pystytettiin pai-kalleen 1898 palvelemaan Lo-viisan kylpylävieraiden tarpeita. Noilta ajoilta on muistona pää-

talon yläkerran makuuhuoneen soittonappi.

Villa Aaltosen ja laajan, osin pengerretyn puutarhan kun-nostuksen jälkeen on keskitytty pihataloon, jonka kellarikerrok-sessa on aikoinaan sijainnut sa-taman laivojen ruokahuollosta huolehtinut leipomo: siksi siellä on rautakatto.

Villa Sorellaksi ristitty raken-nus sai ensimmäiseksi uuden kuistin. Nyt sen sisätilat ovat siinä vaiheessa, että sinne voi-daan vastaanottaa ensimmäisiä bed&breakfast-vieraita. Talon viihtyisä tupa toimii LWT:n ai-kana kahvila- ja taidenäyttelyti-lana.

Villa Aaltosen nähtävyyksiin kuuluu myös arkkitehdin piirtä-mä mehiläispaviljonki, jossa on sijainnut peräti 33 pesää. Talo toimii tätä nykyä lahjapuotina, jonne Sisko on kerännyt iha-nuuksia eri puolilta maailmaa.

Barokkimaisen runsaaseen puutarhaan on kertynyt kuuden vuoden aikana yli 500 erilaista kasvia ja noin 60 ruusulajiket-ta. Puutarhassa on monia eri osioita: vanhan ajan muotopuu-tarha, monenkirjavien peren-

Liisantalo - tuhannen tuskan jälkeen

Vanhat talot ovat olleet kuvan-veistäjä Taisto Huttusen kiin-nostuksen kohteina jo vuodesta 1967 alkaen. Siksi hän tietääkin lähes kaiken niiden oikeaoppi-sesta kunnostuksesta.

Liisantalo oli ostohetkellä vuonna 1994 niin kurjassa kunnossa, että se oli julistettu asumiskelvottomaksi. Anoppi kieltäytyi astumasta pihalle.

Huttuset näkivät kuitenkin 1800-luvun alussa rakennetun talon mahdollisuudet, alkoivat kunnostaa sitä ja vähitellen neljän hellahuoneen vuokra-rötiskö muuttui kodikkaaksi ja persoonalliseksi taiteilija-kodiksi, jonka tapetitkin ovat käsin maalatut.

Leena Huttunen näki ai-koinaan unia marjapuuronvä-risestä unelmien talosta. Kun Liisantalon värikerroksia raa-puteltiin esiin, sen alkuperäi-nen sävy oli sama kuin Leenan unissa.

Talon kadunpuoleiset seinät ovat saaneet saman värin vasta tänä kesänä, sillä viime syksyn ja kevään aikana osa ulkovuo-rauksen laudoista vaihdettiin uusiin ja talo kengitettiin 12 hirrellä.

Huttuset ovat tehneet lähes kaiken itse ja käyttäneet kier-rätysmateriaalia mahdollisim-man paljon.

— Remontin alkuaikojen

muistelu hirvittää nyt jälkikä-teen. Teimme valtavan työn, mutta silloin sitä oli intoa täynnä - olihan kyse omasta kodista! Joskus on vieläkin ikävä niitä aikoja, jolloin nu-kuimme koko perhe yhdessä kippurassa jossain valmiik-si tulleessa nurkassa, Leena muistelee.

Liisantalon vanhaan talliin rakennetussa Tuhannen tus-kan kahvilassa voi ihmetellä Saviyhdistyksen opastuksella rakennettua saviseinää ja suur-ta leivinuunia, ihastella Taisto Huttusen taidetta ja nauttia Leena Huttusen herkuista.

Huttuset kannattavat kai-kessa nk. hitaan elämän pe-riaatteita: että ihminen ottaa aikaa itselleen, että yksinker-tainen on kaunista, pienet asiat suuria ja lähiruoka kan-natettavaa.

Kahvilan nimeäkään ei ole haettu kaukaa. Se on sama kuin Liisantalossa kieltolain ai-kana sijainneella kapakilla.

— Minusta on mukava ajatella, että ihmiset voisivat unohtaa meillä arkielämänsä tuhat tuskaa, edes hetkeksi, sa-noo leipomuksistaan ja etenkin sämpylöistään ja munkeistaan tunnettu Leena Huttunen.

Tuhannen tuskan kahvila ja leipomo: 0440-195971.

nojen Jalokivirivistö, Valkoisten ruusujen virta, valkokukkainen Kuutamopenkka, hedelmätarha ja rakenteilla oleva metsäpuu-tarha.

Villa Sorellassa on esillä Miisa Hatakan ja Jouko Vatasen töitä. Mehiläis-paviljongissa löytyy mm. Risto Hämäläisen kera-miikkaa ja talon omate-koisia hilloja. Pihalla on taimikirppik-sen lisäksi pihakirppis sekä Nallemuorin vanho-ja tavaroita.

Soppakeittiössä tarjoil-laan Puutarhurin kantta-rellikeittoa sekä Isännän tulista makkaragulassia, suolaisen ja makean puf-fetin kruunaa talon oma kirsikkamehu. Inkoolai-nen Westanqvarn esitte-lee 1800-luvun mallien mukaan valmistettuja puutarhakalusteita!

Villa Aaltonen ja sen puutarha ovat auki mui-nakin aikoina ryhmille/ Sisko Hallavainio/ 040-7389646.

Pitkäkuja 1213

Mariankatu 2 c14

13

13 13

14

14 14

13

14

Risto Aaltonen on korjannut Kuutamopenkan takaisen kuusiaidan aukon kekseliäästi puisilla ”kuusilla”.

Villa Sorellassa aloitetaan bead&breakfast-toiminta. Vaaleat verhot suojaavat kuistia, peili avartaa.

Tuhannen tuskan kahvilan pihan puolella on saviseinä. Komea leivinuuni on tehokas lämmönlähde.

Liisantalo muuttuu marjapuuronpunertavaksi. Vierailijat viihtyvät erinomaisesti Liisantalon taiteilijakodissa.

15L O V I I S A N W A N H A T T A L O T 2 0 1 1

Puhtaan ruoan puolesta!

Kesän kalaherkut löydät hienolta kalatiskiltämme!Siellä palvelevat kalamestarimme sinua Micke Lindholmin paikallisella kalalla, hienoilla grillituotteilla kalasta ja äyriäisistä, savustetuilla ja loimutetuilla kaloilla (esim. pellinkiläisen Martin Tillmanin savustettu lohifi lee) ja rapukauden aikana voit tilata meiltä valmiiksi keitettyjä tai eläviä rapuja! Pienenä laajennusnyanssina voit nyt myös ostaa erilaisia Victorinox veitsiä palvelutiskiltämme. Olemme myös hankkineet merivesiakvaarion, josta voit valita oman elävän, uivan hummerisi… Terveisiä kalamestareiltaTero ja Birthe!

Kauppiaspariskunta Marko jaSusanna Kindstedt henkilökuntineen toivottavat teidät tervetulleeksi herkullisille ostoksille K-Supermarket Loviisa-Lovisaan!Panostamme maukkaaseen ruokaan, hyvään palveluun ja lähituottajiin! Konsulenttitiskimme Pajuniemen jalostetuilla lihatuotteilla on avoinna ma-to 9-17, pe 9-18 ja lauantaina 8-15! Konsulenttitiskiltämme voit myös ostaa täytettyja patonkeja edulliseen hintaan sekä salaattia salaattibaaristamme. Palvelemme teitä loistavalla henkilökunnallamme arkisin 7-21, lauantaisin 7-18 ja sunnuntaisin 12-18 koko kesän. Tervetuloa!

Leipäosastomme tarjoaa tuoretta leipää joka päivä!Paikalliset leipomot ovat meille todella tärkeitä ja toivomme, että jokainen osallistuisi ostamalla paikallista. Tarjoamme teille Lapinjärven Leipomon, Hanssonin Leipomon, Stefan’sin Leipomon, Henrikssonin Leipomon ja Tuorilan Leipomon tuotteita muun valikoiman lisäksi. Paistamme myös joka päivä uunissamme tuoretta leipää, karjalanpiirakoita ja kahvipullia!

Tervetuloa

tuoreille ja

maukkaille leipä-

seikkailuille

toivottaa Virpi!

Tervetuloakukka-

nurkkaukseentoivottavat

Anne, Magganja muu kassa-henkilökunta!

Kukkapisteemme palvelee teitä ympäri vuodenja meillä voit tehdä oman kukkakimpun tai valita yksittäisen ruusun jos niin haluat. Huomioimme myös erikoistoivomuksenne.

Mariankatu/Mariegatan 33 puh/tel (019) 5178 200

Ark./Vard. 7-21, La/Lö 7-18,Su/Sö 12-18marko.kindstedt@k-supermarket.fi

Ammattitaitoinen henkilö-kuntamme tarjoaa parhaímmista ja puhtaimmista raaka-aineista

herkkuja niin arkeenkuin juhlaan!

Olemme ottaneet valikoimiimme uusia säilöntäaineettomia ja suolattomia marinadeja liha- ja kalaosastollamme.

Kysy lisää palvelutiskiltämme. Tervetuloa kaikki lihaparatiisiin

toivottavat Kurre, Christer ja Rolle!

Tervetuloa raikkaalle hedelmä- ja vihannesosastollemme! Tarjoamme teille laajan valikoiman hedelmiä, vihanneksia ja yrttejä joka päivä. Paikallisia vihanneksia hankimme mahdollisuuksien mukaan. Panostamme myös luomuvalikoimiin, jotka vaihtelevat satokausien aikana.

360kpl199kpl

Myymme valmiiksi keitettyjä +11 cm täplärapuja hintaan

Näiden rapujen hinnat putosivat juuri!

jos ostat yli 50 kpl, tai valmiiksi keitettyjä +10 cm täplärapuja hintaan

Pienemmät määrät myymme päivän hintaan.Muista myös, että meillä on eläviä hummereita myynnissä

Merivesiakvaariossamme.Kaikki suuret raputilaukset varattava

ajoissa (Esim. viikonlopun ravut tilattava viimeistään torstaina klo 14.00)

numerosta 019-5178222

jos ostat yli 50 kpl.

RAPUKAUSI ON NYTKUUMIMMILLAAN!Poik

kea Loviisaan

Loviisan Wanhat Talot

-päiville 27.-28.8.!

Eväät saat helposti

K-Supermarketista!

L O V I I S A N W A N H A T T A L O T 2 0 1 116

AURINGON PUOLELLAMariegatan 2 b

Huset är byggt i början av 1800-talet, och var år 2005 i så eländigt skick att besö-karna frågade sig hur det alls skall gå att göra nånting åt det. Men huset har nu fått en ny stenfot, nya stockvarv nertill, ett nytt tak och en ny farstu. Innerväggarna är bekläddä med spännpapp som fått nya färger och på den lilla innergården har man skapat en trädgårdspär-la som smeker både syn- och smaknerver.

PITKÄNPÖYDÄNTALOMariegatan 7

Huset är ursprungligen byggt år 1856. Det unga lärarparet som köpte huset 1993 hade sannerligen användning för hammare och spik då de un-der ett sabbatsår från lärar-jobbet vid sidan av studierna byggde en stor veranda. Man tog också itu med de miss-lyckade lösningar som gjorts i samband med moderniserin-gar på 1980-talet, i enlighet med principerna för god byggnadsvård och Museiver-kets direktiv.

FORMANSGÅRDENTrädgårdsgatan 32

Droskföraren Alfred Lindfors lät bygga Formanshuset invid Saltbodstorget. Man använde troligen tillgodo plankor och stockar från byggnader som rivits ner på samma tomt. I huset har åtminstone en raksalong driven av sonen i huset samt överläkarens mot-tagning varit belägna.

RINGSTRÖMS GÅRDTrädgårdsgatan 31

Huset är byggt kring år 1800. Efter den första tiden av ska-pande kaos har huset blivit ett fungerande hem för en konstnärsfamilj bestående av en kompositör och en ko-reograf och deras två döttrar. Mellanväggar har rivits vilket har gett rymd och ljus. De tidigare träfärgade väggpane-lerna har målats ljusa, vilket också bidragit till känslan av rymd.

15

16

19

20

Auringon puolella - hitaan elämän lumovoimaa

Kun Inga Peunan ja Risto Rannan 1800-luvun alkupuo-lella rakennettu remontoima-ton talo oli ensimmäistä kertaa mukana Loviisan vanhojen talojen tapahtumassa, suurin osa siellä kävijöistä oli kauhuis-saan. Hui hirveää, mikä kunto! Reikäkin seinässä! Painovoimainen ulkovessa! Miten ne tuosta koskaan sel-viävät?

Kolme asunnon rakennus ei ollut houkuttelevassa kun-nossa. Viimeiset vuokralaiset eivät olleet jaksaneet ajatella elämänsä ulkoisia puitteita. Pitkään sairaalassa olleen asuk-kaan jääkapissa oli mädäntynyt kaikenlaista, toisen puolella oli lian ja kissanpissan pinttynyt haju, joita seinien tapettien pi-kamaalaaminen valkoiseksi ei ollut vienyt pois.

Pariskunnan ensi ajatus, en-simmäisellä käynnillä, oli ollut samansuuntainen: ei koskaan!

Mutta talo ei jättänyt aiem-min niin Barcelonassa kuin Fiskarsissa asunutta pariskun-taa rauhaan ja niin siinä kävi, että perusteellinen remontti alkoi samana päivänä kun esi-koinen syntyi.

Töitä riitti: koko alapohja puhdistettiin kokonaan, talo kengitettiin uudelleen ja sille rakennettiin uusi kivijalka. Korjausmateriaaleja etsittiin eri puolilta Suomea.

Laho veranta antoi tilaa uu-delle ja tilavammalle. Katto uusittiin, seinistä kuorittiin seitsemän kerrosta tapettia, katoista pestiin yhtä monta kertaa liitumaalia - ja samalla Inga väitteli tohtoriksi.

Remonttiprojektista keh-keytyi myös pariskunnan yh-dessä kirjoittama ” Auringon puolella” – kirja, jossa talon kunnostaminen on yhtä kuin elämän rakentuminen (www.topos.fi). Talosta ja perheen keskeneräisyyden sietämisen filosofiasta on tehty useita televisio-ohjelmia.

Paljon on tekemättä, mut-ta perhe ei pidä kiirettä. He uskovat hitaan elämän char-miin, citta slow-ideologiaan.

Talon pihalla on kirppis, sekä myynnissä talon re-montissa kertova kirja, sekä Topos Oy:n rentou-tumis- CD-levyjä.

Pitkänpöydäntalo - vesivahinko oli itkun paikka

Kun Kaisa ja Tuomo Korpela kiertelivät katsomassa myyn-nissä olevia taloja 17 vuotta sitten, he rakastuivat Pitkän-pöydäntaloon ja sen suureen pihaan ensi silmäyksellä.

— Sitten mieleen iski kau-hea pelko – että onko meillä varaa tähän? Ja sitten erään-lainen sokeus – niin tai näin, mutta tästä tulee meidän ko-timme, Tuomo muistelee.

Jo 1850-luvulla rakennetun hirsitalon edellinen omistaja oli ehtinyt remontoida use-ammasta pienestä asunnosta koostuneen talon yhdeksi, toi-mivaksi kokonaisuudeksi.

— Aloitimme yläpohjan tyhjentämisellä, jonka jälkeen sinne puhallettiin villaa. Se oli oikea ratkaisu, sillä talo läm-peni huomattavasti.

— Pahin hetki oli, kun aloimme purkaa lattiaa ves-san vesivahingon kohdalta ja näimme kosteusvaurioiden jäljet. Se oli itkun paikka - niin inhottavilta nämä nykyajan vitsausten eli huonosti eris-tettyjen vessojen, suihkujen ja saunojen jäljet näyttävät.

Ihania hetkiä on ollut sitä-kin enemmän.

— Tapettien valintaan ku-lui paljon aikaa ja tupakkaa. Taiteilijavaimoni maku on kuitenkin pistämätön ja talo puhkesi oikeanlaisten tapet-tien myötä kukkaan.

— Ja kun makuuhuonee-seen löytyi oikeanlainen kaa-keliuuni, oltiin jälleen flow-tunnelmassa.

— Ilmalämpöpumppu on ollut meillä myös hyvä rat-kaisu. Uusi kylmä lasiveranta, joka toimii myös mainiona tuulikaappina, toi taloon uu-denlaista ilmettä ja rentoutta.

Kaikkea ei kuitenkaan tar-vitse korjata heti, ehkei edes koskaan.

— Pieniin epämukavuuk-siin kuten kylmään lattiaan tottuu aika äkkiä.

Pitkänpöydäntalossa on myynnissä taiteilija-emännän keramiikkaa sekä kirppis. Myös hyö-typuutarha ihastuttavine kasvihuoneineen on in-spiraation paikka.

Mariankatu 716

Mariankatu 2 b15

15

15

16

16 16

15Keittiön ruutukuosiseksi maalatussa lattiassa on hienostuneet värisävyt.

Pikkuiselle pihalle on rakentunut aisteja hellivä herkkupuutarha.

Uudet leveät lattialankut löytyivät Valkealasta. Kuluneessa kakluunissa on oma viehätysvoimansa.

Vanhempien makuuhuoneen seinälle on kerätty tyttärien lapsuusajan kauneimmat mekot

Kuisti on perheen rakas kesätila. Kakluuni saneli salin värimaailman.

17L O V I I S A N W A N H A T T A L O T 2 0 1 1

Ajurintalo - muistakaa aina paloturvallisuus

Uusi kohde!

Poran kaksilapsinen perhe ihastui 1900-luvun alussa ra-kennetuun Ajurintaloon run-sas vuosi sitten ja nyt talo suo-rastaan pursuaa elämää niiden kolmenkymmenen vuoden hiljaiselon jälkeen, joiden ai-kana ulkomailla asuneet omis-tajat käväisivät siellä satunnai-sesti kesien aikana.

Talo on saanut nykyisen ni-mensä rakennuttajansa, vos-sikka-ajuri Alfred Lindborgin kunniaksi: pihapiiristä löytyy edelleenkin vanha ihastuttava hevostalli. Talon materiaali-na käytettiin todennäköisesti samalta tontilta purettujen aiempien rakennusten hirret ja lankut.

Viime syksynä, heti muuton jälkeen, luovuttiin öljyläm-mityksestä ja liityttiin kau-kolämpöön. Samalla tehtiin ulkorakennukseen putki- ja sähköremontti ja remontoitiin sen pesutilat.

Toinen talon savupiipuista sekä tulisijat kunnostettiin myös kokonaan, sillä ne eivät olleet paloturvallisia.

— Paraikaa remontoimme pohjoispäädyn entistä vuokra-asuntoa ja se on jo liitetty mui-hin huoneisiin.

— Ikävin, jopa pientä pa-niikkia aiheuttanut hetki oli, kun toisen tulovesiputken huomattiin vuotaneen jo jon-kin aikaa talon alla. Ja tuhan-nen nupinaulan repiminen katosta on varmaan maailman yksitoikkoisinta puuhaa.

— Erityisen hienoa on ollut pintoja avatessa huomata, mi-ten hyvässä kunnossa talon ra-kenteet ovat - siinä kun ei ole tehty 50-luvun jälkeen isom-pia remontteja.

Ajurintalossa on piha-kirppis: vanhoja kalus-teita ja muuta esineistöä. Myynnissä on myös upei-ta uniikkikortteja.

Puutarhakatu 3219

19

19 19 19

20

20

20

Ringströms gård - purkaminen on palkitsevinta Vuonna 1800 rakennettu talo on saanut nimensä kuului-simman asukkaansa mukaan. Hän oli raatimies Axel Ring-ström, joka tahtoi aikoinaan lahjoittaa talonsa ”Ukkolaksi”, vanhojen miesten vanhainko-diksi. Ringström muistetaan myös tietäjänä, parantajana ja selvänäkijänä, jolta teosofiksi tiedetty presidentti Risto Ryti haki neuvoja sodan vaikeim-pina aikoina. Vuonna 1945 kuollut Ringström piti Hitle-riä maailman pelastajana ja oli loppuun asti vakuuttunut tämän voitosta.

Säveltäjä Markus Fageruddin ja hänen tanssija-koreografi-tanssinopettajavaimonsa Kati Kivilahti–Fageruddin kaksi-lapsisen perheen taloremontti on edennyt aalloittain.

— Koska olemme tahtoneet tehdä mahdollisimman paljon itse ja koska meillä kummalla-kin on vaativa työ, on hanka-linta ollut remppaamiskohtei-den priorisointi: mihin tarttua ja se taas perustuen siihen, miten paljon rahaa ja aikaa on kulloinkin käytettävissä, Kati sanoo.

Tänä vuonna vierailijat as-tuvat keskelle ruokahuoneen remonttia.

— Olemme ottaneet esiin

alkuperäisen sisäkaton ja avanneet seiniä. Osa jäänee hirrelle, osalle tulee pinko-pahvit ja tapetit.

Perheen mielestä purkami-set ovat palkitsevin työvaihe.

— Siinä pääsee koko ajan lähemmäksi talon alkuperäi-siä kerrostumia ja tekee kivoja löytöjä kuten vaikkapa um-peen laitettuja vanhoja ovia; yksi sellainen vie ”salaovena” keittiöstä kuistille.

Talossa on nähtävissä myös oiva esimerkki siitä, miten kaikki avartuu ja raikastuu, kun 70-luvulla niin muo-dikkaat puunväriset ja ajan tummemmiksi patinoineet puupaneeliseinät on maalattu valkoisiksi.

Kati iloitsee siitä, että vanha peltikatto on voitu säilyttää kattoremontin yhteydessä.

Aikuisten makuuhuoneen yhteydessä olevan kodinhoito-huoneen ratkaisu on kiinnos-tava.

— Koska lapsiperheessä on aina pyykkejä, koska kylpy-huone on pieni eikä pyykkejä voi kuivattaa allergian takia ulkona, ne nostetaan käteväs-ti korkeaan katonrajaan, jossa lämmin huoneilma kuivaa ne – ja samalla saadaan ilmaan tarvittavaa kosteutta.

Puutarhakatu 3120

Ajurintalon komea kaakeliuuni on arkkitehtitoimisto Gesellius-Lindgren-Saarisen käsialaa.

Makuuhuoneen seinästä löytyi yllättäen ovi.Porstuan seinä on persikan värinen. Gobeliini sopii vanhoihin hirsiin.

Isoksi Emmaksi ristitty kertaustyylinen uuni on ollut käytössä jo 170 vuoden ajan

Makuuhuoneeseen vanha lautaseinä on kuin taideteos.

Valkoiseksi maalatut puupaneelit avarsivat keittiötäkin.

L O V I I S A N W A N H A T T A L O T 2 0 1 118

DUNDERFELTS HUSTrädgårdsgatan 25

Man vet inte exakt när den äldsta delen av huset är byggd, men byggnaden före-kommer i anteckningar på kartor från 1793. Den del av huset, där köket är beläget, är byggt 1860. De nya sani-tetsutrymmenA i samband med gamla verandan bygg-des 2010. För att få tillst�