BETONIRAKENTEIDEN MUOTTITYÖT

Betoniteollisuus ry

SISÄLTÖ

MUOTTIKALUSTON VALINTA JA KÄYTTÖ ............................................................... 1

TALVIBETONOINTI ................................................................................................ 4

TYÖTURVALLISUUS ............................................................................................... 5

MUOTTIEN PINTAMATERIAALIT ............................................................................ 6

MUOTTIJÄRJESTELMÄT ........................................................................................ 8

MUOTTIEN PURKAMINEN JA KUNNOSSAPITO ..................................................... 11

LÄHTEET ............................................................................................................. 12

1

Muottikaluston valinta ja käyttö

Muottikaluston valintaan vaikuttavat rakennuskohteen laatuvaatimukset,

kaluston tekninen soveltuvuus, muottikierto, aikataulu, kustannukset ja

turvallisuus.

Muottijärjestelmän valinta voidaan jakaa viiteen vaiheeseen:

1. Työmaan lähtötietojen selvittäminen

Työmaan lähtötietoja ovat mm. piirustukset, olosuhteet, laatuvaatimukset

ja aikataulu.

2. Muottityypin alustava valinta

Selvitetään tiedot teknisesti soveltuvista eri muottivaihtoehdoista

lähtötietojen perusteella.

3. Muottitarvemäärän määrittäminen

Piirustuksista ja määräluetteloista lasketaan muotitettavien rakenteiden

määrät. Aikataulusta selvitetään rakenteen tekemiseen varattu aika ja sen

perusteella lasketaan muottityöhön käytettävissä oleva aika. Tämän

avulla voidaan laskea keskimääräinen, päivittäinen muottityön määrä.

Lisäksi selvitetään muottikaluston mahdollinen kiertoaika ottaen

huomioon mm. toteutusajankohta, muottityö, raudoitus, varaukset,

betonointi ja betonin kovettuminen sekä muottien purku, puhdistus ja

huolto. Näiden tietojen perusteella lasketaan työmaan muottitarve eli

muottimäärät ja käyttöaika.

4. Muottikustannusten laskeminen ja vertailu

Muottikustannuksiin kuuluvat kalustokustannukset, muottityökustannukset

ja muut kustannukset, kuten työ- ja materiaalikustannukset, joita

tarjoukset eivät kata, jälkitöiden kustannukset ja kiinteä aikakustannus.

5. Muottivalinta

Tehdään muottivalinta edellä esitetyn muottikustannusvertailun

perusteella.

2

Taulukko 1. Muottityypin karkea valinta

(mukaellen Punakallio–Mertainen 1988, Liite 1)

3

Muottisuunnittelu

Muottisuunnittelu tarkoittaa suunnitelmaa muottien käytöstä, jossa

suunnitellaan rakenteiden muotittaminen sekä muottikierto työmaan

vaatimusten, olosuhteiden ja aikataulun mukaisesti. Tällä tavalla optimoidaan

kohteeseen parhaiten soveltuvat muottikalustot ja niiden määrät.

Muottisuunnitteluun kuuluvat muotin valinta rakenteelle asetettujen pinta- ja

muotovaatimusten mukaisesti, työryhmien suunnittelu, muottien nostot ja

siirtomenetelmät, muottien asennusjärjestys, rakenteiden jälkituenta muottien

purun jälkeen rakennesuunnittelijan määrittelemänä, tarvittavat lämmitys- ja

suojausmenetelmät sekä muottien huolto ja varastointi työmaalla.

Muottisuunnitelma tulee yleensä muottikaluston toimittajalta ja siinä esitetään

muottien yksityiskohtainen käyttö, materiaaliluettelot käytettävistä muoteista,

sallitut kuormitukset (sisältäen holvin paksuuden, muottipaineen ja betonin

nousunopeuden), erityiset ohjeet tapauskohtaisesti sekä viittaukset

muottikaluston yksityiskohtaiseen käyttöön.

Muottikierron suunnittelu

Muottikierron suunnittelulla on tarkoitus löytää taloudellisin ratkaisu valittua

muottikalustoa käyttäen.

Muottikierron suunnittelu voidaan jakaa kahdeksaan vaiheeseen:

1. Jaksotellaan valettava alue kertavaluosiin.

2. Selvitetään työvaiheiden väliset riippuvuudet.

3. Lasketaan muottityön ja -kaluston määrä.

4. Lasketaan aika ja työmenekit.

5. Suunnitellaan työryhmät.

6. Laaditaan muottityön aikataulu.

7. Tehdään tarkistukset ja valinnat.

8. Täydennetään muottisuunnitelma.

Muottityön laadunvarmistaminen

Muottityön laadunvarmistamiseen vaikuttavat muun muassa muottityön

huolellisuus, muottien työmaa-aikainen huolto, muotinirrotusaineet, varaukset

ja kiinnitykset, muottien käsittely ja varastointi, työsaumat sekä

työturvallisuus.

4

Talvibetonointi

Kun lämpötila on +5 tai alhaisempi, tulee varautua talvibetonoinnin vaatimiin

toimenpiteisiin. Kylmä vuodenaika tulee huomioida aikataulusuunnittelussa ja

muottivalinnassa. Jos on mahdollisuus, että osakin betonoinneista joudutaan

suorittamaan kylmällä säällä, on tehtävä talvibetonointisuunnitelma.

Lämmitysmuotoa valittaessa on huomioitava muottimateriaalien ja -

rakenteiden soveltuvuus lämmitysmenetelmään sekä arvioitava

lämmitystehontarve. Erityisesti tulee huomioida betonirakenteen lähtöpinnan

ja reuna-alueiden lämmityksen tarve.

Lumi ja jää tulee poistaa muoteista ennen valua esimerkiksi höyrytyksellä.

Betonin lujuudenkehitystä seurataan lämpötiloja mittaamalla.

Lämmitysjärjestelyissä tulee ottaa paloturvallisuus huomioon.

Talvibetonointimenetelmiä ovat

rakenteen/valun lämmitys

o lämmitettävät suurmuotit

o lämmittimet

vastuslangat

infrapunasäteily

ilman avulla

höyryn avulla

o kuumabetoni

lämmöneristys ja suojaus

betonin lujuusluokan nosto, erilaisten lisäaineiden käyttö

tai nopeasti kovettuvan betonin käyttö.

5

Työturvallisuus

Jokainen vastaa omalta osaltaan työmaan turvallisuudesta.

Muottityösuunnitelman osana selvitetään muottityön vaaratekijät ja

vaarallisista töistä laaditaan erilliset suunnitelmat. Suunnitelmat tulee saattaa

työntekijöiden tietoon ja työ tulee toteuttaa suunnitelmien mukaan.

Yleisimmät muottityön vaaranpaikat ovat muotin kaatuminen, muotin

putoaminen tai heiluminen nostoissa, muotin ja rakenteiden väliin puristuksiin

joutuminen sekä henkilöiden putoaminen.

Rakennustyömaalle laaditaan aina putoamissuojaussuunnitelma, jossa

kartoitetaan putoamisriskit, selvitetään miten putoaminen estetään sekä

miten suunnitelma toteutetaan. Putoamissuojaus voidaan jakaa putoamisen

estäviin rakenteisiin ja henkilökohtaiseen putoamissuojaukseen.

Ensisijaisesti pyritään rakentamaan putoamisen estävät rakenteet.

Henkilökohtaisia putoamissuojaimia tulee käyttää, jos putoamisen estäviä

rakenteita ei pystytä käyttämään tai suojakaiteita ei ole vielä ehditty asentaa.

Ennen töiden aloittamista tarkistetaan suunnitelmat sekä tarkastetaan

muottikaluston, koneiden, laitteiden ja henkilökohtaisten suojainten kunto ja

määrä. Lisäksi työntekijät tulee perehdyttää muottityöhön. Betonin

kovettumiselle varataan riittävä aika ja lämmityksessä varmistetaan

paloturvallisuus. Töitä ei aloiteta, jos olosuhteet eivät ole turvalliset.

Ennen nostoja tulee varmistaa nosturin riittävyys ja maapohjan kantavuus.

Nosturin ja nostoapuvälineiden tarkastukset tulee olla tehty. Nostoissa

käytetään vain muottityypille soveltuvia nostoapuvälineitä. Jos on olemassa

muottityypille tarkoitettuja nostolaitteita, käytetään niitä. Tarkastamattomalla

tai vioittuneella kalustolla ei nosteta. Kova tuuli voi aiheuttaa vaaraa, jolloin

nostoja ei tehdä. Kommunikointi muottiasentajan ja nosturikuljettajan välillä

on tärkeää. Henkilönostot tehdään aina työhön soveltuvalla

henkilönostimella.

6

Muottien pintamateriaalit

Betonipinnassa näkyy aina käytetyn muottimateriaalin jälki. Muottimateriaalia

valittaessa on huomioitava betonipinnalle asetetut vaatimukset ja muottien

käyttökertamäärät.

Betonipinnat-ohje BY40 jakaa betonipinnat seuraaviin laatuluokkiin

AA Käytetään vain erikoispinnoissa ja -kohdissa.

A Vastaa vaatimuksiltaan ns. puhdasvalupintoja (hyvälaatuinen

betonipinta, joka jää näkyviin käsittelemättömänä tai käsitellään

kuultavalla pinnoitteella). Pintojen esteettinen vaatimus ei täyty,

jos käytetty muotti aiheuttaa jälkitöitä, kuten piikkauksia ja

paikkauksia. Muotin pinta tulee olla ehjää ja hyvälaatuista.

Muotin käyttö edellyttää suunnittelua.

B Betonipinnat, joiden ulkonäölle ei aseteta suuria vaatimuksia tai

joille muuten sallitaan luokkaa A pienemmät vaatimukset.

Luokan vaatimukset ovat helposti saavutettavissa hyväkuntoista

muottikalustoa käytettäessä.

C Yleensä täysin näkymättömiin jäävät betonipinnat. Luokan

vaatimukset ovat helposti saavutettavissa normaalia

muottikalustoa käytettäessä.

7

Puulevyt

Puulevyjen ominaisuudet riippuvat levytuotteesta. Levyt yleensä

pinnoitetaan. Pinnoittamaton ja öljyämätön puu imee betonista paljon vettä.

Imukykynsä ansiosta pinnoittamattomat puulevyt pienentävät ja vähentävät

betonipinnan huokosia. Valmiissa betonipinnassa levyjako jää näkyviin ja

pinnoittamattoman levyn syykuvio voi näkyä ja pihka saattaa värjätä betonia.

Levytuotteet ovat vaurioherkkiä. Tästä johtuen levyjen käyttökertojen määrä

riippuu huolellisuudesta. Myös betonipinnalle asetetut vaatimukset

vaikuttavat käyttökertamäärän. Pinnoittamattomille puulevyille käytetään aina

muotinirrotusaineita.

Filmivaneri

Filmivaneri on yleisin muottipintamateriaali. Filmivaneri on tiivispintainen.

Valmis betonipinta on sileä ja levyjako jää näkyviin. Filmivanerille on

suositeltavaa käyttää muotinirrotusaineita, koska ne pidentävät vanerin ikää.

Samoin kuin pinnoittamattomien vanerien filmivanerin käyttökertojen määrä

riippuu huolellisuudesta ja pinnalle asetetuista vaatimuksista.

Sahatavara

Sahatavaralla on vaihteleva vedenimukyky, joten betonipinnassa voi esiintyä

tummuusvaihteluja. Sahatavara on aina kasteltava ja siihen voidaan käyttää

muotinirrotusaineita.

Lasikuitu ja muovi

Lasikuitua ja muovia käytetään pilarimuoteissa, eräissä erikoismuoteissa ja

muottivanerien pinnoitusmateriaalina. Lasikuitu ja muovi vaativat

tiivispintaisina matalat valukerrokset ja huolellisen betonin tiivistyksen, jotta

muottipintaan kertyvät ilmahuokoset saadaan poistettua.

Teräs

Teräsmuoteilla saadaan suuria, yhtenäisiä ja sileitä betonipintoja.

Teräsmuottien muunneltavuus on rajattua, joten ne sopivat toistuviin

rakenteisiin, jolloin käyttökertamäärät ovat suuret. Tiivispintaisina teräsmuotit

vaativat myös matalat valukerrokset ja huolellisen betonin tiivistyksen, jotta

muottipintaan kertyvät ilmahuokoset saadaan poistettua.

8

Muottijärjestelmät

Pystymuotit

Pilarimuotit

Suorakaide- ja neliöpilareiden muotteina käytetään yleensä

järjestelmäkasettimuotteja, joiden kokoa voidaan muuttaa helposti

säätörei’ityksen avulla. Säätörei’itys jättää betonipintaan jäljen. On olemassa

myös vakiopilarikasetteja, jotka täyttävät korkeat laatuvaatimukset. Pyöreiden

pilarien muotteina käytetään yleensä pyöreää teräspilarimuottia, joka kootaan

yhdistämällä muottipuoliskot pulttiliitoksella. Vakiopalkeista ja muottilevyistä

koottua pilarimuottia käytetään korkeiden suorakaidepilarien, halkaisijaltaan

suurten pyöreiden pilarien ja erikoisten muotoisten pilareiden muottina.

Suurmuotit

Suurmuotit ovat vakiokorkuisia teräsrunkoisia muotteja. Ne soveltuvat

selkeisiin rakenteisiin, joissa on paljon toistuvuutta. Tyypillinen käyttökohde

on asuntorakentamisessa, jossa on kantavat seinät ja laatta. Muottia voidaan

korottaa kaseteilla. Suurmuottia käytettäessä työvoiman tarve on vähäinen.

Muotissa on oma lämmitysmahdollisuus, jolloin muottikierto saadaan

nopeaksi talvellakin. Muottipuoliskot kiinnitetään toisiinsa sidepulteilla ylä- ja

alapäästä. Sidepulttijako on harva ja säännöllinen.

Järjestelmämuotit

Järjestelmämuotit ovat yleisin pystyrakenteiden muottikalusto. Muotti kootaan

määrämittaisista kaseteista. Rakennuskohteen kaikki pystyrakenteet voidaan

tehdä samalla, muunneltavalla kasettikalustolla. Pyöreä rakenne voidaan

tehdä murtoviivana. Järjestelmämuottien käyttö edellyttää huolellista

muottisuunnittelua. Jos rakenteella on pintavaatimuksia, tulee

muottisuunnitelmassa huomioida kasettijako ja muottisiteiden betonipintaan

jättämä jälki. Järjestelmämuotit ovat yleensä nosturilla nostettavia, mutta on

olemassa alumiinirunkoisia kevyitä kasettijärjestelmiä.

9

Vakiopalkkimuotit

Vakiopalkkimuotien runko kootaan mittojen mukaan pysty- ja vaakapalkeista.

Vakiopalkkimuotteja käytetään kohteissa, joissa muotille tulee erityisiä

vaatimuksia, kuten rakenteen muoto, muotin lujuusvaatimus tai muotin

pintavaatimuksia. Muotin pintavaatimuksia voivat olla muottipintamateriaali,

muottilevyjako tai sidepulttijako. Vakiopalkkimuotteja käytettäessä

kustannukset riippuvat käyttökerroista. Vakiopalkkimuottien käyttö vaatii

huolellista muottisuunnittelua.

10

Vaakamuotit

Puupalkkimuotti

Puupalkkimuotti on yleisin vaakarakenteen muotti. Puupalkkimuotti soveltuu

monimuotoisiin tiloihin, joissa ei ole toistuvuutta ja eri laattavahvuuksille.

Puupalkkimuotti on työvoimavaltainen. Niskapalkit tuetaan terästuilla ja

tukitorneilla ja limitetään jatkokohdistaan. Niskapalkkien päälle asennetaan

koolauspalkit ja nekin limitetään jatkokohdistaan. Muotti levytetään ja lopuksi

asennetaan lisätuet. Muotin purkaminen onnistuu pystytukien pudotuspäiden

avulla, jolloin muottia lasketaan alaspäin laatasta.

Pöytämuotti

Pöytämuotti on kohdekohtainen, vakio-osista koottava muotti. Pöytämuotti

voidaan koota halutun muotoiseksi ja sitä käytetään samanlaisina toistuvissa

rakenteissa. Pöytämuottia käytettäessä saadaan muottikierto nopeaksi ja

asennustyötä on vähän. Pöytämuotin käyttö edellyttää toistuvia käyttökertoja

ja huolellista muottisuunnittelua. Ensimmäisellä käyttökerralla pöytämuotti

kootaan tasaisella alustalla ja nostetaan paikalleen. Muotti puretaan

laskemalla sitä alaspäin holvista. Muotti siirretään seuraavaan kohteeseen

nosturilla tai vaakasiirrot siirtovaunulla.

Kasettimuotti

Muotti kootaan määrämittaisista kaseteista. Kasettimuotit soveltuvat mataliin

tuentoihin, suoriin laattoihin ja suorakaiteen muotoisiin tiloihin. Kasettimuottia

käytettäessä työvoiman tarve on vähäinen, muottikierto on nopea ja nosturia

ei tarvita.

Palkkimuotit

Palkkien muotteina voidaan käyttää puupalkkijärjestelmää, pöytämuottia tai

kasettimuottia. Palkit voidaan suunnitella valettaviksi joko holvin kanssa

samanaikaisesti tai erikseen. Palkkimuotit tuetaan pystytuilla palkin pohjasta.

Korkeisiin palkkeihin asennetaan tarvittaessa muottisiteet.

11

Muottien purkaminen ja kunnossapito

Muotit puretaan heti kun suunnitelmien mukainen purkulujuus on saavutettu,

ensisijaisesti piirustuksissa määritellyn purkamislujuuden mukaan. Ennen

purkamista varmistetaan erillisselvitysten tarve. Kantavat tukirakenteet

voidaan poistaa kun betonin lujuus on vähintään 60 % nimellislujuudesta.

Tavallisesti purkamislujuus on 60 %:n ja 80 %:n välillä nimellislujuudesta.

Betonin lujuudenkehitystä voidaan seurata betonin lämpötiloja seuraamalla.

Tätä varten on kehitetty ohjelmia. Vastaava työnjohtaja, betonityönjohtaja tai

rakennesuunnittelija antaa luvan purkamiseen. Vaativiin kohteisiin tehdään

purkamisesta suunnitelma. Muotit puretaan suunnitelmien ja ohjeiden

mukaisesti. Purkaminen vaatii huolellisuutta, että betonipinta ja muotti eivät

vaurioidu. Purkujärjestyksessä on huomioitava, että rakenteille ei tule

ylimääräisiä kuormituksia (varmistetaan tarvittaessa rakennesuunnittelijalta),

turvallisuus, muottikaluston vaurioitumisen estäminen sekä muottivalmistajan

ja -suunnittelijan ohjeet. Jälkituennan tarve varmistetaan

rakennesuunnittelijalta. Muotti ei saa päästä kaatumaan missään vaiheessa.

Muotit puhdistetaan purun yhteydessä ja viat korjataan tai vialliset poistetaan

käytöstä. Purun ja puhdistuksen jälkeen muotit siirretään välivarastoon tai

uuteen käyttökohteeseen. Jos muotteja ei huolleta, niin kustannuksia

muodostuu betonipinnan korjaamisesta ja muottipinnan uusimisesta. Muotin

irrotusaineet estävät betonin tarttumista, auttavat muotin puhdistusta,

helpottavat muotin jatkokäsittelyä ja estävät veden imeytymisen muottiin.

Muotinirrotusaineita käytetään vähän jokaisella käyttökerralla.

Ennen muottien palauttamista varastolle tai vuokraamolle, niiden kunto ja

määrä tarkistetaan sekä kalusto pakataan kuljetusautoon.

12

TEKIJÄ

Saija Keskitalo Rovaniemen ammattikorkeakoulusta osana opinnäytetyötä.

LÄHTEET

Kestävä Kivitalo-työryhmä. Kestävä Kivitalo. Helsinki: Suomen

Betoniyhdistys r.y.

Palolahti, T. – Koskenvasa, A. – Lindberg, R. – Sahlstedt, S. 2009.

Muottityön turvallisuus. Helsinki: Suomen Betonikeskus ry.

Punakallio, E. – Mertainen, J. 1988. Muottien valinta ja käyttö, mitoitus ja

kunnossapito. Espoo. Valtion teknillinen tutkimuskeskus betoni- ja

silikaattitekniikan laboratorio.

Suomen Betoniyhdistys r.y. 2003. By 40 Betonirakenteiden

pinnat/luokitusohjeet 2003. Helsinki.

Suomen Betoniyhdistys r.y. 2009. By 201 Betonitekniikan oppikirja 2004.

Helsinki.