MUSEOIDEN KOKONAISARKKITEHTUURI...Kansallinen digitaalinen kirjasto–hankkeen kokonaisarkkitehtuurin keskeiset teemat ovat: KDK:n PAS-palvelun ja Finna-asiakasliittymän ylläpito

MUSEOIDEN

KOKONAISARKKITEHTUURI

1

Sisällys 1. Johdanto ............................................................................................................................................... 4

1.1. Suomen museolaitos ja museoiden kokoelmat ............................................................................ 5

1.2. Kansallinen digitaalinen kirjasto -hanke (KDK) ............................................................................. 5

1.3. Museo 2015 -hanke ...................................................................................................................... 7

1.4. Kokonaisarkkitehtuurin lähtökohdat ja menetelmä ..................................................................... 8

1.5. Keskeiset erot edelliseen versioon ja kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen ............................. 10

1.6. Kokonaisarkkitehtuurityöryhmä ................................................................................................. 11

2. Periaatteellisen tason arkkitehtuuri ................................................................................................... 12

2.1. Arkkitehtuurityötä ohjaavia linjauksia ........................................................................................ 12

2.2. Rajaukset ja reunaehdot ............................................................................................................. 13

2.3. Arkkitehtuuriperiaatteet ............................................................................................................. 14

2.3.1. Yleiset periaatteet ............................................................................................................... 14

2.3.2. Toimintaan kohdistuvat periaatteet ................................................................................... 16

2.3.3. Tietoon kohdistuvat periaatteet ......................................................................................... 17

2.4. Standardit ja Museoiden luettelointiohje ................................................................................... 20

2.5. Sidosarkkitehtuurit ...................................................................................................................... 21

2.5.1. Kansalliset lainsäädännölliset näkökohdat ......................................................................... 21

2.5.2. Julkisen hallinnon ja valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurit ........................................... 21

2.5.3. Opetus- ja kulttuuriministeriön kokonaisarkkitehtuurityö ................................................. 22

2.5.4. Kansallisen digitaalisen kirjaston kokonaisarkkitehtuuri .................................................... 23

2.5.5. Kulttuuriperintöalan sidosarkkitehtuurit ............................................................................ 23

2.5.6. Organisaatioiden sidosarkkitehtuurit ................................................................................. 23

2.5.7. Kansainväliset sopimukset ja linjaukset .............................................................................. 23

2.6. Kansalliset verkostot ja hankkeet ............................................................................................... 24

3. Käsitteellisen tason arkkitehtuuri ....................................................................................................... 25

3.1. Museoiden tehtävät .................................................................................................................... 25

3.1.1. Tiedon tallennus ja säilytys ................................................................................................. 26

3.1.2. Tiedonvälitys ....................................................................................................................... 26

3.1.3. Tutkimus .............................................................................................................................. 26

2

3.1.4. Viranomaistoiminta ............................................................................................................ 26

3.2. Museoille yhteiset ja ulkoiset palvelut ....................................................................................... 27

3.2.1. Museoiden kokoelmahallinnan järjestelmäpalvelu ............................................................ 27

3.2.2. Asiakasliittymä Finna .......................................................................................................... 27

3.2.3. Pitkäaikaissäilytyspalvelu (PAS-palvelu).............................................................................. 27

3.2.4. Suomalainen asiasanasto- ja ontologiapalvelu Finto .......................................................... 27

3.2.5. Kartta-aineistot ................................................................................................................... 28

3.2.6. Kuvapalvelut ........................................................................................................................ 28

3.2.7. Kysy museolta -palvelu ....................................................................................................... 29

3.2.8. Museokortti ........................................................................................................................ 29

3.2.9. Seinätön museo .................................................................................................................. 29

3.2.10. Museotilasto ....................................................................................................................... 30

3.3. Sidosryhmät ................................................................................................................................ 30

4. Loogisen tason arkkitehtuuri .............................................................................................................. 31

4.1. Prosessikartta .............................................................................................................................. 31

4.2. Prosessikuvaukset ....................................................................................................................... 32

4.2.1. Tiedon tallennus ja säilytys ................................................................................................. 33

4.2.2. Tiedonvälitys ....................................................................................................................... 45

4.2.3. Tutkimus .............................................................................................................................. 56

4.2.4. Viranomaistoiminta ............................................................................................................ 57

4.2.5. Tukiprosessit ....................................................................................................................... 58

4.3. Loogiset tietovarannot ................................................................................................................ 61

4.3.1. Ydintiedot ............................................................................................................................ 63

4.4. Palvelutasojen harmonisointi ..................................................................................................... 64

5. Fyysisen tason arkkitehtuuri ............................................................................................................... 64

5.1. Fyysiset tietovarannot ................................................................................................................ 64

5.2. Järjestelmäsalkku ........................................................................................................................ 65

A. Liitteet ................................................................................................................................................. 66

A.1. Arkkitehtuurityötä ohjaavia linjauksia ........................................................................................ 66

A.2. Lainsäädäntö ja sopimukset ........................................................................................................ 67

3

A.2.1. Lainsäädäntö (A2.1) ............................................................................................................ 67

A.2.2. Kohdealuetta koskevat kansainväliset sopimukset ............................................................ 73

A.2.3. Kohdealuetta koskevat kansainväliset standardit .............................................................. 75

A.2.4. Kohdealuetta koskevat kansainväliset julistukset ja suositukset ....................................... 76

A.2.5. Yleiset kansalliset sidosarkkitehtuurit ................................................................................. 77

A.2.6. Kulttuuriperintöalan sidosarkkitehtuurit ............................................................................ 77

A.2.7. Organisaation sidosarkkitehtuurit ...................................................................................... 78

A.3. Loogiset tietovarannot ................................................................................................................ 79

A.4. Fyysiset tietovarannot ................................................................................................................ 80

A.5. Tietojärjestelmäkuvaukset .......................................................................................................... 81

B. Hallintamalli ........................................................................................................................................ 82

B.1. Arkkitehtuurihallinnan yleiset periaatteet .................................................................................. 82

B.1.1. Arkkitehtuurin johtaminen ................................................................................................. 82

B.1.2. Arkkitehtuurinhallinta kehittämisprojekteissa ................................................................... 82

B.1.3. Arkkitehtuurin muutoksenhallinta ...................................................................................... 82

C. Sanasto ................................................................................................................................................ 84

4

1. Johdanto

Suomen museolain1 mukaan museotoiminnan tavoitteena on ylläpitää ja vahvistaa väestön ymmärrystä

kulttuuristaan, historiastaan ja ympäristöstään tallettamalla, säilyttämällä ja tutkimalla aineellista ja

visuaalista kulttuuria sekä välittämällä tietoa. Samansuuntaisesti museoiden tehtäviä luonnehtii

Kansainvälinen museoneuvosto ICOM museon määritelmässään2.

Tämä dokumentti, Museoiden kokonaisarkkitehtuuri, pyrkii esittämään kuinka museot näitä tehtäviään

toteuttavat. Se on kokonaisvaltainen esitys Suomen museokentästä, jonka tavoitteena on

havainnollistaa museoiden toimintaympäristöä, tehtäviä, tietovarantoja ja niiden hallintavälineitä.

Dokumentin alussa esitellään Suomen museokenttää ja kokonaisarkkitehtuurityön lähtökohtia, joihin

kuuluu muun muassa museotoimintaa ohjaavia periaatteita. Alkupuolella esitellään myös olennainen

lainsäädäntö sekä kansalliset ja kansainväliset sopimukset ja linjaukset, joiden tarkemmat kuvaukset

löytyvät liitteistä. Toimintapainotteisesti suuntautuneen kokonaisarkkitehtuurin olennaisena osana

kuvaillaan museotyön moninaiset palvelut ja prosessit, sekä museoissa olevat tietovarannot ja niiden

hallintavälineet. Jälkimmäiset havainnollistavat tietohallinnon ammattilaisille, millaista tietoa museoissa

on ja millaisilla välineillä ja prosesseilla sitä hallitaan. Lopussa on kattava sanasto.

Tavoitteena on esittää museokentän eri elementtien – organisaatioyksiköiden, toimintaprosessien,

tietojen ja tietojärjestelmien liittymisen toisiinsa ja niiden toiminnan kokonaisuutena. Näin museoiden

kokonaisarkkitehtuurista kehittyy suunnittelun ja johtamisen väline, joka edistää yhteistyötä museoalan

sisällä mutta olennaisesti myös kirjastoja arkistosektorien kanssa. Kokonaisarkkitehtuurityö sitoo

muistiorganisaatiot yhteentoimivaksi kokonaisuudeksi.

Vaikka kokonaisarkkitehtuuri on ensisijaisesti suunnattu museoammattilaisille, sitä voidaan käyttää

myös viestinnässä yleisön suuntaan kertomaan mitä kaikkea museoissa tehdään.

Museoiden kokonaisarkkitehtuurin edeltäjä, Museoiden kokoelmahallinnan kokonaisarkkitehtuuri 1.0,

laadittiin vuoden 2012 aikana osana Museo 2015 -hanketta museoammattilaisista ja muista

asiantuntijoista kootussa kokonaisarkkitehtuurityöryhmässä. Ryhmä kutsuttiin koolle uudelleen hieman

päivitetyssä kokoonpanossa loppuvuodesta 2014, jolloin Kansallinen digitaalinen kirjasto -hankkeen

(KDK) kokonaisarkkitehtuurin päivitystyö käynnistyi. Museo 2015 -hankkeen kokoaman

kokonaisarkkitehtuuriryhmän tehtäväksi tuli päivittää aiemmin julkaistu Museoiden kokoelmahallinnan

kokonaisarkkitehtuuri tähän ylemmän tason arkkitehtuuriini liittyväksi museosektorin

kokonaisarkkitehtuuriksi. Vastaavasti kirjastoja arkisto-organisaatiot tuottavat omat sektorikohtaiset

arkkitehtuurinsa.

1 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920729 2 kts: http://icom.museum/the-vision/museum-definition/

5

1.1. Suomen museolaitos ja museoiden kokoelmat

Vuoden 2014 museotilaston3 mukaan Suomessa on 152 ammatillisesti hoidettua museota, jotka

ylläpitävät yhteensä 327 säännöllisesti avoinna olevaa museokohdetta. Lisäksi on noin 1000 yhdistysten,

säätiöiden, kuntien, yritysten ja yksityishenkilöiden ylläpitämää paikallismuseokohdetta.

Paikallismuseoita ylläpidetään pääosin sivutoimisesti ja vapaaehtoisvoimin. Suomen museolaitos on

jaettu alue- ja alakohtaisesti vastuualueisiin. Valtakunnalliset museot, Suomen kansallismuseo,

Luonnontieteellinen keskusmuseo ja Kansallisgalleria kehittävät kukin oman alansa museotoimintaa.

Suomen 22 maakuntamuseota4 ja 16 aluetaidemuseota5 edistävät ja ohjaavat museotoimintaa

alueellisesti. Valtakunnallisia erikoismuseoita6 on Suomessa 16. Ne koordinoivat valtakunnallista

tallennus-, tutkimus- ja näyttelytoimintaa omalla erikoisalallaan.

Suomalaisten museoiden kokoelmiin kuului vuoden 2014 lopussa noin 5,5 miljoonaa

kulttuurihistoriallista esinettä. Taideteosten määrä oli noin 394 000. Luonnontieteellisten museoiden

kokoelmiin sisältyi yli 19 miljoonaa objektia tai näytettä ja valokuvakokoelmien laajuus oli noin 21

miljoonaa objektia.

Opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuriyksikkö vastaa valtionhallinnossa museolaitosta ja

kulttuuriperintöä koskevista asioista. Kulttuuriympäristöasiat kuuluvat ympäristöministeriölle.

Kulttuuriympäristön suojelusta, siihen liittyvästä tutkimuksesta ja museotoimen yleisestä johdosta ja

kehittämisestä vastaa opetus- ja kulttuuriministeriön alainen Museovirasto7. Museovirasto laatii myös

vuosittaisen museotilaston ja vastaa museoalan kehittämisestä yhteistyössä muun museolaitoksen

kanssa.

1.2. Kansallinen digitaalinen kirjasto -hanke (KDK)

KDK:n kokonaisarkkitehtuurissa hanke on kuvattu seuraavasti:

”Kansallinen digitaalinen kirjasto (KDK) -hanke on opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM)

toimialatasoinen sisältö- ja palvelukokonaisuus. Sen perustan muodostavat kirjastot, arkistot ja museot

sekä kulttuuriperintöaineistoa säilyttävät muut organisaatiot ja näiden tietoteknisistä ratkaisuista

vastaavat toimijat. KDK:lla on useita liittymäkohtia tutkimuksen tietoaineistoja tallentaviin, hallinnoiviin,

välittäviin ja säilyttäviin muihin hankkeisiin ja organisaatioihin.

KDK-hankkeen painopistealueet ovat

3 https://www.museotilasto.fi/ Alla listatut tiedot katsottu 12.8.2015. 4 Maakuntamuseoista kts: http://www.nba.fi/fi/museoalan_kehittaminen/tietoa_suomen_museoista/maakuntamuseot 5 Aluetaidemuseoista kts: http://www.nba.fi/fi/museoalan_kehittaminen/tietoa_suomen_museoista/aluetaidemuseot 6 Erikoismuseoista kts: http://www.nba.fi/fi/museoalan_kehittaminen/tietoa_suomen_museoista/valtakunnalliset_erikoismuseot 7 Kulttuuriympäristön kokonaisarkkitehtuurin esiselvitys 2013: http://www.nba.fi/fi/File/2922/esiselvitys-kokonaisarkkitehtuurista.pdf

6

● KDK:n Pitkäaikaissäilytys-palvelun (PAS-palvelun) ja Finna-asiakasliittymän ylläpito ja

kehittäminen sekä muiden merkittävien kirjasto-, arkistoja museosektoreiden digitaalisten

palveluiden kehittämistarpeiden tunnistaminen;

● kirjasto-, arkistoja museosektoreiden keskeisten tietojärjestelmien ja tietoarkkitehtuurien

yhteentoimivuuden edistäminen muun muassa Kansallista palveluarkkitehtuuria hyödyntäen;

● digitaalisten kulttuuriperintötietovarantojen luontia, hallintaa, hyödyntämistä ja säilymistä

parantavien toimintamallien ja välineiden kehittäminen ja niihin liittyvän osaamisen

vahvistaminen.

Kansallinen digitaalinen kirjasto toteuttaa Juha Sipilän hallitusohjelman kirjauksia, jotka koskevat taiteen

ja kulttuurin saatavuuden parantamista sekä panostusta julkisten palvelujen digitalisointiin, joka on

myös hallitusohjelman strateginen teema.

Kansallinen digitaalinen kirjasto on yksi niistä tutkimus-, innovaatio- ja luovuusympäristöistä, joiden

kehittymisen vahvistaminen on opetus- ja kulttuuriministeriön strateginen linjaus. KDK toteuttaa

kansallisia kulttuuri- ja tiedepoliittisia linjauksia lisäämällä kirjastojen, arkistojen ja museoiden

digitaalisten tietovarantojen saatavuutta, säilymistä ja yhteentoimivuutta. Samalla KDK muodostaa

merkittävän mahdollistajan kulttuuriperinnön tutkimusinfrastruktuurin kehittymiselle ja siten osaltaan

edistää esimerkiksi verkko-oppimisympäristöjen toimintaedellytyksiä.

Kansallisen digitaalisen kirjaston (KDK) kokonaisarkkitehtuuri on pitkäikäinen kuvauskokonaisuus, jonka

keskeinen tavoite on tarjota riittävää ohjeistusta arkkitehtuurikokonaisuuksien yhteentoimivuuden

mahdollistamiseksi ja arkkitehtuuriohjauksen vaikuttavuuden varmistamiseksi. KDK-

kokonaisarkkitehtuuria ylläpidetään KDK-hankkeen määrittelemän päivitysohjeistuksen mukaisesti.

Kansallinen digitaalinen kirjasto–hankkeen kokonaisarkkitehtuurin keskeiset teemat ovat:

● KDK:n PAS-palvelun ja Finna-asiakasliittymän ylläpito ja kehittäminen sekä muiden merkittävien

kirjasto-, arkistoja museosektoreiden digitaalisten palveluiden kehittämistarpeiden

tunnistaminen;

● kirjasto-, arkistoja museosektoreiden keskeisten tietojärjestelmien ja tietoarkkitehtuurien

yhteentoimivuuden edistäminen muun muassa kansallista palveluarkkitehtuuria hyödyntäen;

● digitaalisten kulttuuriperintötietovarantojen luontia, hallintaa, hyödyntämistä ja säilymistä

parantavien toimintamallien ja välineiden kehittäminen ja niihin liittyvän osaamisen

vahvistaminen”8

Museoiden kokonaisarkkitehtuuri täydentää KDK:n kokonaisarkkitehtuuria museosektorin osalta.

Samaan tapaan kirjastot ja arkistot tuottavat omat sektorikohtaiset kokonaisuutensa. Lisäksi toimivat

omat tietoarkkitehtuuri- ja pitkäaikaissäilytysryhmänsä.

8 http://www.kdk.fi/images/tiedostot/KDK_kokonaisarkkitehtuuri_final.pdf

7

1.3. Museo 2015 -hanke

Museoiden kokonaisarkkitehtuurityö asetettiin yhdeksi vuonna 2011 alkaneen Museo 2015 -hankkeen

painopisteeksi. Se on Museoviraston yhteistyössä Suomen museoliiton ja Kansallisgallerian kanssa

johtama ja opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama hanke, jonka tehtävä on museoiden

kokoelmahallinnan kehittäminen tuottamalla kokoelmahallinnan työkaluja museoammattilaisille.

Kokonaisarkkitehtuurityön lisäksi sen keskeiset osa-alueet ovat yhteisen kokoelmahallintajärjestelmän9

kilpailutus ja hankinta, kansallisten luettelointiohjeiden tuottaminen ja museoiden tukeminen

aineistojen viemisessä KDK:n asiakasliittymä Finnaan10. Hankkeen tavoitteena on edistää museokentän

organisoitumista ja päätöksentekoa kokoelmien hallintaan ja niitä koskevan tiedon saatavuuteen

liittyvissä kysymyksissä.

Museo 2015 -hankkeen visiona on museoiden sähköisten aineistojen ja niihin liittyvien metatietojen

säilyminen, liikkuminen ja avautuminen yleisölle. Jotta tämä toteutuu, tarvitaan yhdenmukaisia,

standardisoituja luettelointikäytäntöjä, jollaisia syntyy vuonna 2014 julkaistun Museoiden

luettelointiohjeen myötä. Toinen edellytys on väline, jolla luettelointitietoja voi tallettaa siten että

yhteentoimivuuden tavoite toteutuu. Tällainen on hankkeessa tuotettava MuseumPlusRIA –

kokoelmahallintajärjestelmä, jonka pilotointivaihe päättyy vuonna 2016. Kolmanneksi, aineistot ja tiedot

on saatettava myös yleisön saavutettaviin, joka tapahtuu kotimaassa Finnan välityksellä ja Euroopan

tasolla vastaavasti Europeana -portaalin kautta. Hankkeen neljän osa, kokonaisarkkitehtuurityö, pyrkii

hahmottamaan sen kokonaisuuden, joka museoiden aineistoista, järjestelmistä, yhteyksistä ja

toimintaympäristöstä ylipäänsä kehittyy. Kaikki tämä tähtää museokentän yhteentoimivuuteen ja

yhteistyöhön, sekä parempiin yhteyksiin kaikkien muistiorganisaatioiden kesken ja nivoutuu siten

olennaisesti KDK:n tavoitteisiin.

Hankkeen keskeisiä tehtäväkokonaisuuksia on työstetty museoiden edustajista ja muista asiantuntijoista

kootuissa työryhmissä ja Museo 2015 -projektitiimissä. Hankkeella on Museoviraston nimittämä

johtoryhmä, johon kuuluvat edustajat Museovirastosta, Suomen museoliitosta ja Kansallisgalleriasta.

Johtoryhmä vastaa hankkeen seurannasta sekä strategisen tason päätöksistä ja linjauksista.

Museoiden kokoelmahallinnan kokonaisarkkitehtuurin hallinnointi kuuluu Museo 2015 -hankkeen

johtoryhmälle hankkeen ajan. Kokonaisarkkitehtuurin hallintamalli esitetään liitteessä B.

Museo 2015 -hankevaihe jatkuu lokakuun loppuun 2016 asti, jonka jälkeen eri osiot jatkavat elämäänsä

uuden ylläpitokonsortion muodossa. Siirtymäkauden myötä MuseumPlusRIAn hallinnointi siirtyy Suomen

museoliitolle ja KDK-yhteistyö sekä luetteloinnin kehittäminen asettuu osaksi Museoviraston toimintaa.

9 Valmistuessaan vuoden 2016 aikana kokoelmahallintajärjestelmä, Suomeen räätälöitävä MuseumPlusRIA, tulee halukkaiden museoiden

saavutettaviin. Suomessa on kuitenkin muitakin kokoelmahallintajärjestelmiä, joiden kehitys jatkuu. Luonnontieteellisille aineistoille esimerkiksi ollaan kehittämässä omaa järjestelmää. 10 http://www.finna.fi/

8

1.4. Kokonaisarkkitehtuurin lähtökohdat ja menetelmä

Tärkeä lähtökohta kokonaisarkkitehtuurin laatimiseen tulee ammatillisesti hoidettujen museoiden

toimintaa ohjaavasta museolaista, jossa museoiden tehtävät on määritelty seuraavasti:

”Museotoiminnan tavoitteena on ylläpitää ja vahvistaa väestön ymmärrystä kulttuuristaan, historiastaan

ja ympäristöstään. Museoiden tulee edistää kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevan tiedon saatavuutta

tallentamalla ja säilyttämällä aineellista ja visuaalista kulttuuriperintöä tuleville sukupolville,

harjoittamalla siihen liittyvää tutkimusta, opetusta ja tiedonvälitystä sekä näyttely- ja

julkaisutoimintaa.”11 Kokonaisarkkitehtuuri parantaa museoiden mahdollisuuksia näiden tehtävien

toteuttamiseen.

Toinen lähtökohta tulee KDK:n tavoitteista. Museoiden kokonaisarkkitehtuuri on sektorikohtainen

kokonaisuus, jonka olennaisena tavoitteena on edistää museoiden yhteentoimivuutta niin, että ne

liittyvät yhdessä muiden muistiorganisaatioiden kanssa luontevasti KDK:n toimintaan. Museo 2015 –

hankkeen tavoitteiden kannalta Museoiden kokonaisarkkitehtuuri on tärkeä havainnollistaessaan sen

toimintaympäristön, jossa museoiden kokoelmahallintaa kehitetään, ja ne välineet, joilla

yhteentoimivuus saavutetaan.

Kokonaisarkkitehtuuri on laadittu soveltaen Kartturi-kehystä12, joka on yhdensuuntainen JHS-179-

suosituksen13 kanssa. Kartturi on jäsennysmalli, jota käyttäen kokonaisarkkitehtuurin eri osa-alueet on

työryhmässä jäsennetty taulukoiksi ja listoiksi. Arkkitehtuurin liitetaulukoihin on muodostettu

kokonaiskuva esimerkiksi museoiden erityppisistä fyysisistä ja immateriaalisista objekteista,

havaintotiedoista, muista tietovarannoista sekä fyysiseen ympäristöön (rakennettu ympäristö, alueet,

muinaisjäännökset) liittyvistä meta- ja paikkatiedoista.

Kokonaisarkkitehtuuri jakaantuu neljään tasoon: periaatteelliseen, käsitteelliseen, loogiseen ja fyysiseen

tasoon. Periaatteellisella tasolla kuvataan hankkeen arkkitehtuuriperiaatteet, sidosarkkitehtuurit

(sisältäen lainsäädännön ja standardisalkun) sekä arkkitehtuuriin liittyvät rajaukset ja reunaehdot.

Käsitteellisellä tasolla kuvataan museokentän palvelut ja sidosryhmät. Loogisella tasolla kuvataan

museoalan prosessit ja loogiset tietovarannot. Fyysisellä tasolla kuvataan museoiden tietovarannot sekä

järjestelmäsalkku.

11 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920729 (29.12.2015) 12Kartturi-kehys on Korkeakoulujen kokonaisarkkitehtuuripilotissa (KA-pilotti) tuotettu korkeakoulukenttään mukautettu

kokonaisarkkitehtuurimalli 13 http://docs.jhs-suositukset.fi/jhs-suositukset/JHS179/JHS179.html (24.8.2015)

9

Kuva 1. Museoiden kokoelmahallinnan kokonaisarkkitehtuurin viitekehys

10

1.5. Keskeiset erot edelliseen versioon ja kokonaisarkkitehtuurin

kehittäminen

Tämän kokonaisarkkitehtuurin edeltäjässä, Museoiden kokoelmahallinnan kokonaisarkkitehtuurissa,

keskityttiin kokoelmahallintaan. Painotus jatkuu tässäkin versiossa, vaikkakin näkökulmaa on

laajennettu. Edelliseen versioon verrattuna tähän dokumenttiin on päivitetty lainsäädäntöä ja linjauksia

koskeva osio, tarkennettu ja täydennetty arkkitehtuuriperiaatteita ja tuotu mukaan kansallisia

verkostoja ja hankkeita. Mukaan on nyt otettu myös Kartturi -mallin mukainen käsitteellinen taso, jonka

myötä arkkitehtuuriin on tuotu palvelukuvauksia. Prosesseja on täydennetty huomattavasti ja päivitetty

vastaamaan kansainvälistä SPECTRUM 4.0-standardia. Lisäksi sanastoa on täsmennetty ja täydennetty.

Olennainen täydennys on museoiden fyysisten tietovarantojen ja järjestelmien tarkempi kartoitus, jota

varten työryhmässä kehitettiin yksityiskohtainen tiedonkeruulomake. Sillä kerättiin tietoja muun muassa

museoiden erilaisista sähköisistä tietovarannoista sekä niiden tietokannoista ja rajapinnoista.

Uutta on myös hallintamalli, jonka merkitys on suuri, koska kokonaisarkkitehtuurin vaikuttavuuden ja

luotettavuuden kannalta on tärkeää, että arkkitehtuurikuvausta ylläpidetään ja sen ajantasaisuutta

arvioidaan säännöllisin väliajoin.

Arkkitehtuurin seuraavaa versiota varten näkökulmaa on syytä laajentaa entisestään. Prosessit

esimerkiksi on käytävä läpi ja täydennettävä näyttelytyön näkökulmasta. Tärkeä kehittämiskohde on

myös loogisten tietovarantojen, palvelujen ja prosessien vertailu. Fyysisten tietovarantojen ja

järjestelmien kartoitusta on syytä jatkaa, koska tähän versioon tehty laajalla otoksella lähetetty kysely

tuotti odotettua vähemmän vastauksia. Järjestelmien osalta päivitystarvetta aiheuttaa myös

kokoelmahallintakentän tilanne, jossa useat museot ovat aikeissa vaihtaa järjestelmää johtuen muun

muassa Museo 2015 -hankkeessa tuotetun MuseumPlusRIA -järjestelmän markkinoille tulosta ja

joidenkin vanhojen järjestelmien poistumisesta.

Yleisesti kokonaisarkkitehtuuria kehitetään siten, että se on yhteensopiva julkishallinnon

kokonaisarkkitehtuurityön kanssa. Kehitystyössä on huomioitava tietojärjestelmissä ja niihin liittyvissä

palveluissa tapahtuvat muutokset. KDK:n palveluiden kehitystä on seurattava tarkasti muun muassa

pitkäaikaissäilytysratkaisun edistymisen osalta. Arkistojen- ja kirjastojen kokonaisarkkitehtuurityötä on

seurattava, jotta sektorien kokonaisarkkitehtuurit kehittyvät yhdenmukaisesti. Jatkokehityksessä on

myös huomioitava ne arkkitehtuurit ja linjaukset, jotka on tehty esimerkiksi sähköisen asioinnin ja

demokratian vauhdittamisohjelmassa eli SADe-ohjelmassa14. Myös muiden olennaisten

14 SADe: http://vm.fi/sade

11

kokonaisarkkitehtuurien, kuten kulttuuriympäristön, ympäristöministeriön, Suomen

ympäristökeskuksen ja Museoviraston kokonaisarkkitehtuurin, kehitystä on seurattava.

1.6. Kokonaisarkkitehtuurityöryhmä

Kokonaisarkkitehtuurin ensimmäisen version toteuttanut vuonna 2011–2012 toiminut työryhmä koottiin

museoiden ilmoittamista edustajista ja muista asiantuntijoista. Työryhmään osallistuminen antoi

mahdollisuuden laajaan kokoelmahallintaa koskevaan yhteistyöhön sekä yhteisten toimintamallien ja

uusien ratkaisujen kehittämiseen. Työryhmän puheenjohtajana toimi marraskuusta 2011 elokuuhun

2012 Riitta Autere (Museo 2015) ja syyskuusta 2012 joulukuuhun 2012 Satu Savia (Museo 2015).

Työryhmän konsultteina ja sihteereinä toimivat Anssi Kainulainen, Kimmo Koivunen ja Pauliina

Somerkoski (CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy), projektipäällikkö Kimmo Antila (Museokeskus

Vapriikki), projektipäällikkö Maija Ekosaari (SAKU-hanke), erikoissuunnittelija Miikka Haimila

(Museovirasto), tutkimuspäällikkö Maarit Henttonen (Espoon kaupunginmuseo), tutkija Kari Hintsala

(Turun museokeskus, kesäkuuhun 2012 saakka), osastonjohtaja Vesa Hongisto (Museovirasto),

tietotekniikka-asiantuntija Hanna Koivula (Luonnontieteellinen keskusmuseo), museonjohtaja Simo

Kotilainen (Suomen käsityön museo), amanuenssi Riitta Kuusikko (Rovaniemen taidemuseo),

museonjohtaja Kimmo Kyllönen (Sähkömuseo Elektra, elokuuhun 2012 saakka), tutkimuspäällikkö

Juhana Lahti (Arkkitehtuurimuseo), amanuenssi Virpi Mäkinen (Keski-Suomen museo), amanuenssi Kati

Nenonen (Helsingin taidemuseo), amanuenssi Riina Tiainen (Turun museokeskus), tietohallintopäällikkö

Kari Peiponen (Valtion taidemuseo (nyk Kansallisgalleria), yli-intendentti Minna Perähuhta

(Museovirasto), ja koulutuspäällikkö Leena Tokila (Suomen museoliitto).

Päivitystyön toteuttamiseen kutsuttiin useita samoja henkilöitä, joista kuitenkaan kaikki eivät olleet

käytettävissä. Myös Museo 2015 -hankkeen kokoonpanossa oli tapahtunut muutoksia. Lopullinen

työryhmä: Puheenjohtajana toimi Eero Ehanti (Museo 2015), sihteerinä Sampsa Heinonen (Museo

2015), ja jäseninä museonjohtaja Kimmo Antila (Postimuseo), projektipäällikkö Maija Ekosaari

(elokuuhun 2015 asti, SÄMPLE-hanke), yli-intendentti Miikka Haimila (Museovirasto), tutkimuspäällikkö

Maarit Henttonen (Espoon kaupunginmuseo), tietotekniikka-asiantuntija Hanna Koivula

(Luonnontieteellinen keskusmuseo), museonjohtaja Simo Kotilainen (Suomen käsityön museo),

amanuenssi Riitta Kuusikko (Rovaniemen taidemuseo), tutkimuspäällikkö Juhana Lahti

(Arkkitehtuurimuseo), intendentti Virpi Mäkinen (Keski-Suomen museo), tutkija Satu Savia (Helsingin

kaupunginmuseo), erikoistutkija Sirkka-Liisa Seppälä (Museovirasto) ja amanuenssi Riina Tiainen

(syksystä 2015 alkaen sijaisena ts. amanuenssi Elina Ovaska).

12

2. Periaatteellisen tason arkkitehtuuri

Periaatteellisen tason kuvaukset muodostavat perustan, johon koko muu arkkitehtuurityö tukeutuu. Ne

määrittelevät arkkitehtuurin ja sen piiriin kuuluvan toiminnan tavoitetilaa. Arkkitehtuuriperiaatteiden

lisäksi tälle tasolle kuuluvat myös toimintaympäristöä määrittävät lait, linjaukset ja sidosarkkitehtuurit,

sekä standardisalkku omana tärkeänä kokonaisuutenaan.

Periaatteellisella tasolla esitetään keskeiset rajaukset ja periaatteet, joiden ohjaamana

arkkitehtuurityötä on tehty. Olennaista on, että arkkitehtuurityön aikana tehdyt ratkaisut ja

suunnittelupäätökset perustetaan selkeisiin ja tunnettuihin periaatteisiin. Tämä lähestymistapa on yksi

keskeinen osa kokonaisarkkitehtuurin määrittely- ja kuvausprosessissa hyödynnettyä

arkkitehtuuriohjauksen periaatetta.

2.1. Arkkitehtuurityötä ohjaavia linjauksia

Museoiden kokonaisarkkitehtuurilla toteutetaan osaltaan myös museoalan kehittämistä koskevia

linjauksia ja toimintastrategioita. Tavoitteena on, että palvelut, prosessit, järjestelmät ja tiedonhallinta

tukevat yhteisten linjausten ja strategioiden toteuttamista ja mahdollistavat niiden toteutumisen

seurannan.

Museoalalle olennainen dokumentti on opetus- ja kulttuuriministeriön strategia 202015, jossa esiin

nousevassa sivistyksen vetovoiman säilyttämisessä museotyöllä on olennainen rooli. Toinen

huomioitava OKM:n julkaisu on Kulttuuripolitiikan strategia 202016, jossa korostetaan muun muassa

kulttuurin kansantaloudellisen merkityksen vahvistamista ja kulttuuripalvelun saatavuutta. Erityisen

selvästi museoita tulee koskettamaan tekeillä oleva Museopoliittinen ohjelma17, jossa tullaan ottamaan

kantaa muun muassa museolaitoksen rakenteeseen, valtionosuusjärjestelmän toimivuuteen ja

rahoituksen kohdentumisen perusteisiin sekä esittämään vaihtoehtoja museoiden ja kulttuuriperinnön

hyödyntämiseksi voimavarana. Museopoliittinen ohjelma valmistuu vuoden 2016 loppuun mennessä.

Museoiden kasvava rooli digitaalisten aineistojen tuottajana korostaa myös Tuottava ja uudistuva

Suomi: Digitaalinen agenda vuosille 2011-202018 –dokumentin tärkeyttä. Siinä muun muassa edistetään

digitaalisten tietovarantojen tuottamista ja verkkosaatavuutta. Laajemmalla katsannolla myös Avoimen

15 http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2009/opetusministerion_strategia_2020.html 16 http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2009/Kulttuuripolitiikan_strategia_2020 17 Museopoliittisen ohjelmatyön etenemistä voi seurata sivulta: https://museopolitiikka.wordpress.com/ 18 http://www.lvm.fi/web/fi/julkaisu/-/view/1225475

13

tieteen ja tutkimuksen tiekartta (ATT)19 koskettaa museoalaa pyrkiessään nostamaan Suomen vuoteen

2017 mennessä yhdeksi johtavista maista tieteen ja tutkimuksen avoimuudessa.

Nämä linjaukset on esitelty tarkemmin liitteessä A.1.

2.2. Rajaukset ja reunaehdot

● Museoiden kokonaisarkkitehtuurityön painopisteen tulee olla museosektorin sisäisten ja ulkoisten muutosten ja muutostarpeiden tunnistamisessa ja niiden mallintamisessa kokonaisarkkitehtuurikuvauksen seuraavaan versioon.

● Museoiden kokonaisarkkitehtuurin on oltava yhteismitallinen KDK-kokonaisarkkitehtuuriin kanssa ja täytettävä siellä asetetut tavoitteet. Sen on myös oltava yhteismitallinen arkistojen ja kirjastojen kokonaisarkkitehtuurien kanssa

● Museoiden kokonaisarkkitehtuuri keskittyy kokoelmahallintaan johtuen sitä koordinoineen Museo 2015 –hankkeen ja KDK-hankkeen tavoitteista. Kokonaisarkkitehtuuri voi kuitenkin laajentua tulevissa päivityksissä.

● Museoiden kokonaisarkkitehtuuria laaditaan ja ylläpidetään museoalan toimijoiden yhteistyönä. Viestinnällä, ohjeistuksella ja koulutuksella vaikutetaan periaatteiden omaksumiseen ja noudattamiseen.

● Työssä hyödynnetään Kartturi-kehystä, mutta lähestymistapaa tulee voida muuttaa tarpeen mukaan esimerkiksi ottaen huomioon JHS-179-kehykseen kohdistuvan kehitystyön.

● KDK-standardisalkku on keskeinen työkalu eri sektorien piiriin kuuluvien arkkitehtuurin yhteentoimivuuden ja yhteistoiminnan saavuttamisessa. Museoiden luettelointiohje on toinen tärkeä työkalu yhteentoimivuuden parantamiseksi sekä kotimaassa että kansainvälisesti.

19 http://avointiede.fi/avoimen-tieteen-ja-tutkimuksen-tiekartta

14

2.3. Arkkitehtuuriperiaatteet

Arkkitehtuuriperiaatteiden laatimisen tarkoituksena on auttaa museo-organisaatioita saavuttamaan

yhteinen näkemys periaatteista, joiden mukaan kokonaisarkkitehtuuria ja sen piiriin kuuluvaa toimintaa

ja yhteentoimivuutta kehitetään.

Arkkitehtuuriperiaatteet on jaettu yleisiin, toimintaan vaikuttaviin, tietoon kohdistuviin ja teknologiaan

kohdistuviin periaatteisiin. Arkkitehtuurityössä periaatteet ovat luonteeltaan pitkäikäisiä, joten

aikaisemman version arkkitehtuuriperiaatteet ovat edelleen mukana. Näiden lisäksi mukaan on otettu

päivitystyön aikana tunnistettuja uusia periaatteita.

Periaatteita kirjattaessa seurattiin avoindata.fi -portaalista20 löytyviä määrityksiä (Julkisen hallinnon

arkkitehtuuriperiaatteet21, Valtionhallinnon arkkitehtuuriperiaatteet 1.022) sekä samaan aikaan tekeillä

ollutta KDK:n kokonaisarkkitehtuuria23, joiden kanssa periaatteet ovat linjassa.

2.3.1. Yleiset periaatteet

Arkkitehtuuri ja sen kehittäminen on avointa

Selitys: Museoiden arkkitehtuurityötä tehdään ja päivitetään avoimesti. Museoille tarjotaan

mahdollisuus osallistua sen päivitystyöhön. Arkkitehtuuria tarkastellaan hallintamallissa määritellyn

prosessin ja aikataulun mukaan, eikä muutoksia tehdä jatkuvasti. Toiminnassa tulee avoimuuden

rinnalla huomioida tietoturvaan sekä tietojen luottamuksellisuuteen ja salassapitoon liittyvät säädökset.

Peruste: Avoimuudella parannetaan arkkitehtuurin soveltuvuutta kaikille osapuolille ja edistetään sen

omaksumista. Avoimuus lisää arkkitehtuurin ja sen kehittämisen läpinäkyvyyttä.

Vaikutus: Museoiden kokonaisarkkitehtuuri on kaikkien museoiden käytettävissä. Arkkitehtuuri ja sen

kehittäminen dokumentoidaan sovitusti ja nämä dokumentit ovat museoiden saatavilla hallintamallissa

esitetyn mukaisesti. Eri osapuolille on selvää, kuinka arkkitehtuuriin voi vaikuttaa. Myös valmisteilla

olevista asioista tiedotetaan hallintamallissa sovitusti. Museot voivat suunnitella toimintaansa

arkkitehtuurin mukaisesti ja itselleen sopivalla aikataululla.

20 https://www.avoindata.fi/fi Avoindata.fi kokoaa julkisen hallinnon yhteentoimivuutta edistävää suunnittelutietoa ja mahdollistaa

suunnittelutiedon jakamisen ja uudelleenkäytön. 21 https://www.avoindata.fi/data/fi/dataset/julkisen-hallinnon-arkkitehtuuriperiaatteet 22 https://www.avoindata.fi/data/fi/dataset/valtionhallinnon-arkkitehtuuriperiaatteet-v1-0 23 Museo 2015-hankkeesta KDK:n kokonaisarkkitehtuuriryhmään kuuluivat Sampsa Heinonen ja Eero Ehanti.

15

Toiminnassa hyödynnetään yhteisesti sovittuja standardeja

Selitys: Yhteisten standardien käyttäminen tukee laadukkaiden, luotettavien ja yhdenmukaisten

aineistojen ja metatietojen tuottamista. KDK:n kokonaisarkkitehtuurin standardisalkku kuvaa yhteisesti

käytetyt standardit ja määritykset. Salkussa kuvataan myös rajapinnat, siirtoformaatit ja

pitkäaikaissäilytyksen (PAS) vaatimukset aineistojen kuvailulle.

Semanttisen yhteismitallisuuden tulee olla mahdollisimman laajaa, eli erityyppisten (tekniset,

hallinnalliset, kuvailevat) metatietojen tulee olla tuotettu ja ylläpidetty yhteisten sääntöjen mukaisesti.

Tiettyä aineistotyyppiä kuvailevien metatietojen pitää olla mahdollisimman yhteentoimivia sektorista

riippumatta. Järjestelmien välinen integraatio tukeutuu rajalliseen määrään erilaisia tekniikoita.

Peruste: KDK:n kokonaisarkkitehtuurin ja sen standardisalkun noudattaminen mahdollistaa museoille

KDK-hankkeen palveluiden hyödyntämisen. Standardisalkussa määritellään edellytykset aineistojen

jakelulle Finna-asiakasliittymän kautta sekä aineistojen pitkäaikaissäilytykselle.

Standardisalkun noudattaminen edistää palveluiden yhtenäistämistä ja aineistojen yhdisteltävyyttä sekä

metatietojen kehittämistä yhteiseksi avoimeksi linkitetysti dataksi.

Vaikutus: Eri museoiden ja erilaisten järjestelmien yhteentoimivuus toteutuu standardisalkun mukaisten

yhtenevien rajapintojen ja siirtoformaattien avulla. Standardisalkun noudattaminen vähentää museoissa

tarvittavaa työtä Finnan ja pitkäaikaissäilytysratkaisun käyttöönotossa. Museoiden mahdollisuudet

vaikuttaa KDK:n standardisalkun kehittämiseen on varmistettava.

Lähde: KDK KA, Museoiden kokoelmahallinnan KA

Museoiden kokonaisarkkitehtuurin tulee olla strategialähtöistä

Selitys: Museoiden kokonaisarkkitehtuurilla edistetään museoalan kehittämistä koskevien yhteisten

linjauksien ja strategioiden toteutumista.

Peruste: Kokonaisarkkitehtuuri on välineistö, jonka avulla ylemmän tason yhteiskunnallisia tavoitteita ja

strategioita viedään museosektorin toiminnassa käytettävien tietojen, järjestelmien ja palvelujen tasolle.

Vaikutus: Tietojärjestelmät, palvelut ja tiedonhallinta tukevat yhteisten linjausten ja strategioiden

toteuttamista ja mahdollistavat niiden toteutumisen seurannan

Lähde: OKM:n KA-periaatteet (ja KDK KA)

16

2.3.2. Toimintaan kohdistuvat periaatteet

Arkkitehtuurin tulee olla toiminta- ja asiakaslähtöistä

Selitys: Arkkitehtuurissa otetaan huomioon eri asiakas- ja sidosryhmien tarpeet ja etsitään malleja ja

palveluja, joilla ne voidaan laadukkaasti ja kustannustehokkaasti toteuttaa.

Peruste: Palveluihin, toimintaprosesseihin ja niissä käytettäviin tietoihin on useita näkymiä ja tarpeita.

Arkkitehtuurissa painotetaan asiakkaiden ja asiakasrajapinnassa toimivien tarpeita ja otetaan huomioon

suunnittelun, seurannan ja johtamisen tietotarpeet.

Vaikutus: Arkkitehtuuri on käytännönläheinen ja ottaa huomioon erilaiset palveluihin ja tietoon

kohdistuvat tarpeet

Lähde: OKM:n KA-periaatteet (ja KDK KA)

Museon kokoelmapolitiikka ohjaa kokoelmahallintaa

Selitys: Kokoelmahallinta pohjautuu kunkin museon laatimaan kokoelmapolitiikkaan. TAKO-verkostossa

mukana olevien museoiden on huomioitava tallennustyönjako, jonka perusteella on solmittu

verkostossa mukana olevien museoiden ja Museoviraston väliset tallennusyhteistyösopimukset.24

Peruste: Kokoelmahallinta on museon toiminnan keskeinen työväline. Sitä ohjaavat lainsäädäntö,

kotimaiset ja kansainväliset sopimukset sekä museon toimintaan liittyvät strategiset asiakirjat,

esimerkiksi kokoelmapolitiikka, -strategia tai -ohjelma. Kokoelmapolitiikka tai sitä vastaava museon itse

laatima strateginen asiakirja tukee museoasetuksen mukaista pitkän aikavälin toiminta- ja

taloussuunnitelmaa kuvatessaan kokoelmanhallintaa ja siihen liittyviä prosesseja sekä niiden laadukasta

ja yhdenmukaista toteuttamista. Myös kansainvälisen museoneuvoston (ICOM) Museotyön eettiset

säännöt ohjaavat museoita tekemään ja julkaisemaan kokoelmapolitiikan.

Vaikutus: Museoiden kokoelmahallinnalle on olemassa tavoitetilan sisältävä toimintasuunnitelma, jossa

määritellään kokoelman kartuttamisen tavoitteet sekä olemassa olevan kokoelman hoitamisen

periaatteet. Kokoelmahallinta ja siihen liittyvät dokumentit tukevat museoiden lakiperusteisten

tehtävien suorittamista. TAKO-verkostossa mukana olevat Museot voivat tallennusyhteistyösopimuksen

määrittelemissä puitteissa kartuttaa kokoelmiaan hallitusti ja välttää päällekkäistä työtä.

24 TAKOsta kts: http://tako.nba.fi/index

17

2.3.3. Tietoon kohdistuvat periaatteet

Arkkitehtuuri mahdollistaa tiedon saavutettavuuden, käytettävyyden ja rikastettavuuden

Selitys: Museon järjestelmien tulee mahdollistaa tiedon tallentaminen, hyödyntäminen eri prosesseissa,

tutkiminen ja tulkinta sekä jakaminen käyttäjälle mielekkäässä muodossa. Tämä koskee myös erilaisia

tilastotietoja. Museoiden vaalima tieto kuuluu kansalaisille, ja heillä tulisi mahdollisuuksien mukaan olla

vapaa pääsy tähän kulttuuriomaisuuteen. Tietojen tulee olla monipuolisesti täydennettävissä.

Yhteentoimivuuden edistämiseksi erilaisten aineistojen ja niihin liittyvien metatietojen julkisuustasoja ja

tietoturvaa tulee pystyä sujuvasti ylläpitämään järjestelmissä ja palveluissa.

Periaatteen toteuttaminen edellyttää ennen kaikkea aineistojen metatietojen semanttista

yhteismitallisuutta. Tämä helpottaa aineistojen hakua, käyttöä sekä pitkäaikaissäilytystä. Pyrkimyksenä

ovat aineistotyyppikohtaiset semanttisesti yhteismitalliset kuvailevat metatiedot ja yhteiset

luettelointisäännöt.

Peruste: Kokoelmahallinnan tietovarantojen tulee olla tehokkaasti, tietoturvallisesti ja esteettömästi

käytettävissä. Museoiden tuottaman tiedon tulee olla myös muiden tahojen käytettävissä. Ratkaisuissa

pyritään modulaarisuuteen ja mahdollisimman kestävään riippumattomuuteen toimittajasta. Tietojen

monipuolisen rikastamisen tulee olla mahdollista.25

Vaikutus: Tiedot ovat monipuolisesti käytettävissä, myös automaattisen käsittelyn mahdollistavassa

muodossa, ja aineistot ovat saavutettavissa ja käytettävissä julkisesti ellei niistä erikseen laissa muuta

säädetä (esim. henkilötietolaki, tekijänoikeuslaki). Tietojen kartuttaminen, päivittäminen, julkistaminen

ja tarvittaessa tietoihin pääsyn rajaaminen on tehty helpoksi ja turvalliseksi. Toimittajariippumattomuus

ja modulaarisuus vähentävät palvelutuotannon riskejä pitkällä aikavälillä ja mahdollistavat toimintojen

käyttöönoton erilaisissa museoissa. Käyttäjä-, palveluja asiakaslähtöisyys otetaan huomioon tiedon

saavutettavuutta ja käytettävyyttä parannettaessa.

Museoiden ydintiedot tunnistetaan ja niitä ylläpidetään yhteisten sääntöjen mukaan

Selitys: Museoalan yhteiset tietovarannot ja ydintiedot on tunnistettava. Yhteisten tietovarantojen

ydintiedot koskevat sekä tietosisältöjä (esim. henkilötiedot, paikkatiedot, luokittelut) että niihin liittyviä

prosesseja (esim. palvelut, organisaatiot) ja niitä tulee ylläpitää yhteisesti sovitulla tavalla. Ydintiedoista

tunnistetaan muiden kuin museoiden vastuulla olevat osat ja noudatetaan niiden ylläpidon sääntöjä.

Tulisi tunnistaa 1) mitkä ydintiedot ovat museosektorin ylläpitämiä 2) mitkä ydintiedot ovat

muistiorganisaatioiden yhteisiä 3) mitkä ydintiedot ovat julkisen hallinnon yhteisiä

25 Valtioneuvoston asetus museoista (1192/2005).

18

Peruste: Ydintiedosta tulee olla yhtenäinen käsitys koko museoalalla ja sen tulee olla samanlaista ja

samanlaatuista kaikille sitä hyödyntäville prosesseille. Ydintiedonhallinnalla pyritään hyvään

tiedonhallintatapaan, päätöksenteon johdonmukaisuuteen ja luotettavuuteen, lakien ja säädösten

noudattamiseen, tietoturvallisuuden ja tietosuojan toteutumiseen sekä kustannusten vähenemiseen,

kun tieto on laajasti saavutettavissa.

Vaikutus: Museoalan ydintiedot ovat eri toimijoiden näkökulmasta helposti saatavilla ja ne

ymmärretään samalla tavalla. Ydintietoja ylläpidetään hallitusti ja yhteisesti sovituin toimintatavoin.

Erillisiä tietolähteitä yhdistetään tehokkaammiksi ja toimivimmiksi kokonaisuuksiksi, ja ne ovat

keskenään verrannollisia. Tiedon käytettävyys, eheys ja laatu paranevat.

Tiedot määritellään ja aineistot luetteloidaan yhteisten sääntöjen mukaan

Selitys: Museoaineistojen luetteloinnissa käytetään Museo 2015 -hankkeen julkaisemaa Museoiden

luettelointiohjetta26 ja yhteisiä standardeja. Ontologioiden, luokitusjärjestelmien ja sanastojen suhteen

noudatetaan niin ikään Museo 2015 –hankkeen tuottamaa suositusta.27 Jo kuvaillut aineistot pyritään

saattamaan luettelointiohjeen ja standardien mukaiseksi. Muistiorganisaatioiden (arkistot, kirjastot,

museot) yhteistyötä aineistojen kuvailun yhtenäistämiseksi tulee edistää.

Peruste: Yhteiset säännöt ja niiden mukaiset yhtenäiset toimintatavat huomioivat museoiden

aineistojen monimuotoisuuden sekä mahdollistavat aineistojen yhteismitallisuuden, yhteentoimivuuden

ja pitkäaikaissäilytyksen. Yhteiset luettelointikäytännöt edistävät ja helpottavat aineistojen käyttöä ja

saavutettavuutta.

Vaikutus: Kulttuuri- ja luonnonperinnön tietovarantojen käytettävyys paranee, tietojen siirto helpottuu

ja tulkinnanvaraisuus vähenee. Organisaatiokeskeisestä näkökulmasta siirrytään aineistokeskeiseen

näkökulmaan, kun tiedonhaun kannalta relevantit aineistot ovat tiedontuottajasta riippumatta

yhtenäisesti haettavissa ja käytettävissä. Eri toimijoiden hyvin erilaisille aineistoille pystytään

rakentamaan laaja-alaisesti uusia, innovatiivisia, monikäyttöisiä ja joustavia palveluita. Aiemmin kuvailtu

aineisto on käytettävissä, vaikka kuvailuerot saattavat hankaloittaa aineiston löydettävyyttä ja

käytettävyyttä.

Metatiedot ovat kiinteä osa aineistoja ja kokoelmia

Selitys: Museoiden prosesseissaan (luettelointi jne.) kartuttama tieto digitaalisista ja fyysisistä

aineistoista on arvokasta ja merkittävää. Museoiden kokoelmiin kuuluvien objektien merkitys on niiden

26 http://www.luettelointiohje.fi/ 27 http://www.nba.fi/fi/File/2784/suositus-museoille-2015.pdf

19

sisältämässä ja niihin liittyvässä tiedossa kulttuuri- ja luonnonperinnöstämme. Kulttuuriympäristön ja

luonnonperinnön osalta kartutetaan tietoa myös muilta toimijoilta.

Peruste: Aineistoihin liittyvän tiedon oikeellisuuden varmistamiseksi ja uudelleenkäytön

mahdollistamiseksi metatietojen on soveltuvin osin aina kuljettava aineistojen mukana. Metatiedot

antavat aineistolle merkityksen ja selityksen sekä mahdollistavat aineiston ymmärtämisen. Metatiedot ja

niiden karttuminen tulee tehdä näkyväksi.

Vaikutus: Liittämällä metatiedot kiinteäksi osaksi aineistoja niiden merkitys vahvistuu. Aineistojen ja

kokoelmien metatiedot ja niiden rakenne yhdenmukaistuvat, museoiden yhteistoiminta helpottuu ja

toimintatavat vakiintuvat.

Arkkitehtuuri tukee aineiston pitkäaikaista säilymistä

Selitys: Yksi museoiden perustehtävistä on tallentaa ja säilyttää aineellista ja visuaalista kulttuuri- ja

luonnonperintöä tuleville sukupolville. Digitaalisten objektien osalta kansallisia museoalalla käytettäviä

pitkäaikaissäilytysratkaisuja määritellään ja kokeillaan parhaillaan. Opetus- ja kulttuuriministeriön

hallinnonalalla yhteisten digitaalisten tietojen pitkäaikaissäilytyksestä, formaateista ja migraatioista

huolehtii ja kehittää KDK-hanke. Kulttuuriympäristön osalta pitkäaikaissäilytyksen kysymykset liittyvät

mm. kuntien ja Suomen ympäristökeskuksen ratkaisuihin.

Peruste: Aineistojen pitkäaikainen säilyttäminen on merkittävä osa museoiden perustehtävää.

Digitaalisten aineistojen pitkäaikaissäilyttäminen toteutetaan KDK-hankkeessa. Kokoelmahallinnan

arkkitehtuurin tulee siten huomioida KDK:ssa tehdyt määritykset digitaalisten aineistojen koko

elinkaaren ajan.

Vaikutus: Museoiden kokoelmatoimintaan kuuluva kulttuuri- ja luonnonperinnön säilyttäminen

turvataan sekä fyysisten että digitaalisten aineistojen osalta.

Paikkatiedon tallentaminen tehdään standardien mukaisesti

Selitys: Kokonaisarkkitehtuurin tarkoituksenmukaisen toteutumisen kannalta kohteet, esineet, tms.

liitetään koordinaatein kartalla sijaitsevaan paikkaan aina kun tieto on olemassa. Paikkatietojen

tallentamisessa ja hyödyntämisessä noudatetaan paikkatiedon viitearkkitehtuurissa esitettyjä

toimintatapoja ja standardeja28.

28 Paikkatiedon viitearkkitehtuuri (uusi versio käytössä keväällä 2016): http://www.paikkatietoikkuna.fi/web/fi/viitearkkitehtuuri

20

Peruste: Luetteloidut objektit voidaan liittää paikkoihin joissa ne on valmistettu, niitä on käytetty tai

joita objektit kuvaavat. Esimerkiksi maisemamaalaukset voidaan sijoittaa paikkaan, josta ne on maalattu

tai taiteilijan tuotanto voidaan yhdistää hänen ateljeensa sijaintipaikkaan samoin kuin toteutumattomat

arkkitehtuurisuunnitelmat voidaan sijoittaa tarkoitetulle paikalle, esineet niiden suunnittelu- tai

tuotantopaikkaan ja julkiset veistokset niiden sijaintipaikoille.

Vaikutus: Paikkatietojen standardinmukainen käyttö objektien metatietoja tallennettaessa mahdollistaa

mm. objektien esittämisen kartalla, objektien maantieteellisten sijaintien analysoinnin: esimerkiksi

tiettyjen objektityyppien tai taiteilijan aiheiden levinnäisyyden visualisoimisen, metatietojen syötön

automatisoinnin esim. sijaintikuntien osalta, maantieteellisten hakujen kehittämisen ja luetteloitujen

aineistojen jakamisen myös standardimuotoista paikkatietorajapintojen kautta.

2.4. Standardit ja Museoiden luettelointiohje

KDK-standardisalkku29 sisältää KDK:n asiakasliittymässä ja KDK:n PAS-palvelussa käytettävät standardit.

Se kiinnittyy aluekohtaisena salkkuna valtiovarainministeriön kokonaisarkkitehtuuriin sisältyvään

julkishallinnon standardisalkkuun, jota koskeva JHS-suositus 181 hyväksyttiin 28.10.2011.

Standardisalkussa mainitut standardit ohjaavat kaikkia kirjastoja, arkistoja ja museoita, jotka ovat

mukana KDK-hankkeessa sekä muita organisaatioita, jotka tulevaisuudessa siirtyvät hankkeen

palveluiden käyttäjiksi. Esitetyt standardit on jaettu suosituksiin ja pakollisiin kuvauksiin, joita on

noudatettava esimerkiksi tietojärjestelmiä uusittaessa ja joiden käyttöön järjestetään myös koulutusta.

Salkun ylläpidosta vastaa KDK-hankkeen ohjausryhmä.

KDK:ssa tuotetaan ja ylläpidetään määrityksiä, jotka konkretisoivat standardisalkussa tehtyjä valintoja ja

määrittävät miten valittuja standardeja tulee soveltaa. Näiden määritysten tavoitteena on mahdollistaa

aineistojen yhteismitallisuus ja yhteentoimivuus pitkäaikaissäilytyksen vaatimalla tasolla. Nämä

määritykset rinnastetaan kokonaisarkkitehtuurissa standardisalkkuun.

Standardisalkussa korostetaan museoiden luettelointityön kannalta olennaista SPECTRUM-standardia,

jota on lokalisoitu Suomeen Museo 2015 -hankkeen julkaiseman Museoiden luettelointiohjeen30

muodossa. Museoiden luettelointiohje auttaa kokoelmien luetteloinnin parissa työskenteleviä

tuottamaan yhtenäistä, laadukasta ja monipuolista tietoa museoiden tallentamasta kulttuuriperinnöstä.

Luetteloinnin muututtua museoiden sisäisestä kokoelmien hallinnasta avoimempaan, yleisöä

palvelevaan suuntaan on ollut tarve kehittää luettelointia uudella tavalla. Ohjeen laatimisen

lähtökohtana on ollut luetteloinnin kansallinen yhdenmukaistaminen ja kehittäminen kansainvälisiä

29 http://www.kdk.fi/fi/kokonaisarkkitehtuuri/standardisalkku 30 http://www.luettelointiohje.fi/

21

standardeja noudattaen. Luettelointiohjetta laadittaessa on huomioitu myös arkistoja kirjastosektorien

standardit, jotta muistiorganisaatioiden yhteentoimivuus toteutuisi.

Museoiden kokonaisarkkitehtuurissa on jatkettu SPECTRUMin lokalisointia täydentämällä ja

yhtenäistämällä prosessikuvauksia sen mukaisiksi. Suomessa Museovirasto on sitoutunut SPECTRUMin

levitykseen ja kehitykseen allekirjoittamalla yhteistyösopimuksen standardia levittävän Collections

Trustin kanssa. SPECTRUM sekä muutamia muita museoalan standardeja on esitelty liitteessä A.2.3.

2.5. Sidosarkkitehtuurit

Sidosarkkitehtuurien yhteydessä listataan relevantti lainsäädäntö, suositukset, standardit, ohjeistukset

ja muut määritykset, joilla voi olla vaikutuksia arkkitehtuuriin tai sen piiriin kuuluvaan toimintaan.

2.5.1. Kansalliset lainsäädännölliset näkökohdat

Lainsäädännöllä on määritelty museoiden tehtäviä, kulttuuriaineistoja ja asiakirjatietoja sekä

museokokoelmien muodostamista, hallintaa, saatavilla pitoa ja säilyttämistä koskevat velvoitteet.

Kokonaisarkkitehtuurityössä on otettu huomioon opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan

organisaatioita sekä koulutusta, tiedettä ja kulttuuria koskeva lainsäädäntö ja tekijänoikeussäädökset

sekä kulttuuriympäristöaineistoja koskevat ympäristöministeriön hallinnonalan säädökset. Näistä on

laadittu lyhyitä luonnehdintoja liitteeseen A.1.1.

2.5.2. Julkisen hallinnon ja valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurit

Julkisen hallinnon viranomaisella on tietojärjestelmien yhteentoimivuuden varmistamiseksi lakiin

perustuva velvollisuus suunnitella ja kuvata kokonaisarkkitehtuurinsa julkisen hallinnon yhteisen

kokonaisarkkitehtuurin mukaisesti.31 Valtiovarainministeriön tehtävänä on huolehtia julkisen hallinnon

kokonaisarkkitehtuurin suunnittelusta ja kuvaamisesta. Valtiovarainministeriössä muodostetun julkisen

hallinnon kokonaisarkkitehtuurin avulla koordinoidaan ja kehitetään julkisen hallinnon organisaatioiden

keskinäistä ja eri järjestelmien välistä yhteentoimivuutta. Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri

koostuu joukosta yhteisiä arkkitehtuureja. Yhteisessä arkkitehtuurissa suunnitellaan ja toteutetaan ne

ratkaisut, joita alueen toimijoiden kannattaa yhteisesti hyödyntää. Yhteisillä arkkitehtuureilla tuetaan

julkisen hallinnon kansallista ohjausta, mutta myös yksittäisten julkisen hallinnon organisaatioiden omaa

arkkitehtuurin kehittämistyötä.

Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurilla ohjataan ja tuetaan hallinnonaloilla ja virastoissa tapahtuvaa

valtionhallinnon toiminnan ja tietojärjestelmien kehittämistä. Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuuri

31 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta, 10.6.2011/634

22

koostuu valtionhallinnon yhteisestä konserniarkkitehtuurista ja valtionhallinnon kohdealueiden

arkkitehtuureista. Kohdealueet ovat pääosin samat kuin julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurissakin

(kuva 2.).

Kuva 2. Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri

2.5.3. Opetus- ja kulttuuriministeriön kokonaisarkkitehtuurityö

Tietohallintolain mukaan kunkin ministeriön on huolehdittava kokonaisarkkitehtuurin kehittämisestä

omalla toimialallaan.32 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurissa ministeriön toimialaa vastaava käsite

on kohdealue. Kohdealueen yhteisen arkkitehtuurin suunnittelu on yhteistyötä, jossa kaikkien alueen

toimijoiden tulee olla mukana. Kohdealueen suunnittelutyötä koordinoivana vastuutahona toimii

ministeriö. Kohdealue kattaa kaikki alueen toimijat riippumatta siitä, ovatko nämä valtionhallinnon

organisaatioita, välillisen valtionhallinnon organisaatioita, kuntaorganisaatioita tai muita toimijoita.

Museoiden kokoelmahallinnan kokonaisarkkitehtuuri kuuluu opetus- ja kulttuuriministeriön vastuulla

olevaan julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin (JHKA) Koulutus, tiede ja kulttuuri -kohdealueeseen.

Kulttuuriympäristötiedon osalta hanke liittyy myös Ympäristö ja yhdyskuntarakenne -kohdealueen

kokonaisarkkitehtuuriin.

Opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa kohdealueen arkkitehtuurin ohjausryhmän ja päättää

kohdealueen osa-alueiden arkkitehtuurityötä ohjaavista tahoista. Kohdealueen arkkitehtuurityö

käynnistyi syksyllä 2012.

32Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta, 10.6.2011/634.

23

Sidosarkkitehtuurit on tunnistettu, mutta niitä ei laajemmin käsitellä tässä kokonaisarkkitehtuurissa.

Luettelo yleisistä kansallisista sidosarkkitehtuureista on koottu liitteeseen A.2.5.

2.5.4. Kansallisen digitaalisen kirjaston kokonaisarkkitehtuuri

KDK-hankkeen kokonaisarkkitehtuuri33 toimii kehikkona, joka määrittelee Kansallisen digitaalisen

kirjaston käytännön toimintamallit ja ohjaa niiden toteuttamista. Kokonaisarkkitehtuuri määrittelee

yhteisiä palveluita, tietosisältöjä, sovelluksia ja teknologiaa koskevat yhteentoimivuuden vaatimukset

KDK:oon liittyville organisaatioille.

2.5.5. Kulttuuriperintöalan sidosarkkitehtuurit


Luettelo kulttuuriperintöalan sidosarkkitehtuureista on koottu liitteeseen A.2.6.

2.5.6. Organisaatioiden sidosarkkitehtuurit


Luettelo museo-organisaatioiden omista sidosarkkitehtuureista on koottu liitteeseen A.2.7.

2.5.7. Kansainväliset sopimukset ja linjaukset

Unescon piirissä on tehty useita kansainvälisiä museoalaan vaikuttavia yleissopimuksia, joista osan

Suomi on ratifioinut, sekä eritasoisia suosituksia. Myös Euroopan valtioiden yhdessä sopimiin

tavoitteisiin kuuluu kulttuuriperinnön suojelua ja kulttuuriaineistojen tietoaineistojen digitoinnin sekä

sähköisen saatavuuden ja pitkäaikaissäilytyksen edistäminen sekä EU:n tasolla että kansallisesti. Lisäksi

museoalan lukuisat kansainväliset järjestöt ovat julkaisseet erilaisia julistuksia, suosituksia ja

ohjeistuksia.

Luettelo kohdealuetta koskevista kansainvälisistä sopimuksista, julistuksista ja suosituksista on koottu

liitteisiin A 2.2 ja A 2.4.

33 Kansallisen digitaalisen kirjaston kokonaisarkkitehtuuri. http://www.kdk2011.fi/images/tiedostot/KDK-kokonaisarkkitehtuuri2.pdf

24

2.6. Kansalliset verkostot ja hankkeet

Suomalainen museokenttä on viime vuosina organisoitunut kehittämään yhteisiä käytäntöjä ja

työnjakoa kokoelmahallintaan. Tämän dokumentin tuottama ja alussa esitelty Museo 2015 on esimerkki

tällaisesta yhteisestä kehittämishankkeesta, jonka ansiosta syntyi pysyviä ja tulevaisuudessakin

kehittyviä ohjeistuksia ja työkaluja. Hankkeen olennaisista tuotoksista Museoiden luettelointiohje34 ja

Suositus museoille ontologioiden, luokitusjärjestelmien ja asiasanastojen käytöstä35 on esitelty

toisaalla tässä dokumentissa. Samoin kaikille muistiorganisaatioille olennainen KDK -hanke saa runsaasti

huomiota toisaalla. Alla on mainittu muutamia muita kokonaisarkkitehtuurin viimeistelyn aikana

ajankohtaisia hankkeita ja julkaisuja, joiden tuloksina on syytä odottaa Suomen museokentälle pysyviä,

arkkitehtuurityötä ja museoalaa edistäviä verkostoja, työkaluja tai käytäntöjä.

TAKO36 on vuonna 2009 alkunsa saanut ammatillisten museoiden tallennus- ja

kokoelmayhteistyöverkosto. Sen tavoitteina on kehittää museoiden välistä tallennustyönjakoa ja

koordinoida nykydokumentointia. TAKO toimi ensin projektina opetus- ja kulttuuriministeriön tuella

2009 - 2012 ja on vuoden 2013 alusta alkaen osa Museoviraston ja Suomen kansallismuseon toimintaa.

TAKO-toiminta alkoi kulttuurihistoriallisten museoiden verkostona, mutta on sittemmin laajentunut

myös taidemuseoiden suuntaan.

Kokoelmapoistojen hyvät käytännöt oli hanke, jonka tuloksena syntynyt julkaisu37 tarjoaa museoille

ohjeita ja välineitä vaikeisiin poistokysymyksiin. Verkkojulkaisun näkökulma on käytännöllinen

kulttuurihistoriallisten museoiden esinekokoelmapoistoihin keskittyvä. Taidemuseoiden suuntaan työ

sekä laajenee että täydentyy Kokoelmapoistojen yhteiset käytännöt -hankkeessa, josta on myös tulossa

verkkojulkaisu.

Luettelointityötä täydentämään kehitetty Merkitysanalyysimenetelmä38 on museo-objektien ja -

kokoelmien museoarvon ja merkitysten määrittelyyn tarkoitettu menetelmä. Verkkojulkaisun avulla

museot voivat entistä paremmin tallentaa, hallinnoida, hoitaa ja hyödyntää kokoelmiaan sekä tuoda

esiin niiden sisältämiä koko yhteiskuntaa koskettavia näkökulmia.

Kokoelmapolitiikan muistilista museoille39 on SAKU -hankkeen tuottama ja Museo 2015 -hankkeen

julkaisema muistilista, joka antaa museoille ohjeita ja välineitä kokoelmapolitiikan laadintaan.

Museot hyvinvoinnin edistäjinä oli 2011-2013 Museoviraston johdolla toteutettu kehittämishanke, jonka

tuloksena syntyi Vaikuttava museo40 –verkkosivusto ja Altistutaan asiakkaille! Museoiden johtamis- ja

34 http://www.luettelointiohje.fi/ 35 http://www.nba.fi/fi/File/2784/suositus-museoille-2015.pdf 36 http://tako.nba.fi 37 http://www.museoliitto.fi/kokoelmapoistot 38 http://www.museoliitto.fi/merkitysanalyysimenetelma 39 http://www.nba.fi/fi/File/2094/kokoelmapolitiikan-muistilista-museoille.pdf 40 http://www.vaikuttavamuseo.fi

25

toimintamallit muutoksessa41 -verkkojulkaisu. Verkkosivustolla esitellään inspiraation lähteitä, ideoita,

kokemuksia ja tarinoita museoiden kehittämistyön tueksi. Kuusiportaiseksi kehityspoluksi suunnitellun

sivuston tavoitteena on lisätä museoiden tietoa muun muassa strategiatyöhön liittyvistä vaiheista,

tarjota tukea ja helpottaa suunnittelutyötä. Altistutaan asiakkaille! –verkkojulkaisu toimii erinomaisena

johdatuksena verkkosivuston käyttöön herätellessään lukijoita tarkastelemaan nykyisiä museotoiminnan

organisointitapoja ja johtamiskäytäntöjä uusin silmin.

Museoiden toiminnan yhteiseen kehittämiseen tähtää myös Museoiden arviointimalli42, joka on ollut

Museoviraston vetämänä käytössä vuodesta 2007. Se on työkalu, jonka tarkoituksena on tukea

museoiden toiminnan suunnitelmallisuutta, tavoitteellisuutta, vaikuttavuutta ja laatua. Tavoitteena on

myös kannustaa museoita omien vahvuuksien ja painopisteiden löytämiseen. Tätä kirjoittaessa

arviointimallin uudistustyö oli loppusuoralla.

3. Käsitteellisen tason arkkitehtuuri

Käsitteellisellä tasolla kerrotaan mitä museoissa ja museoiden toimintakentällä tehdään sekä esitellään

erilaiset tehtävät ja palvelut sekä niihin liittyvät tiedot ja vaadittavat järjestelmät sekä

teknologiaratkaisut. Museoiden ydintoimintaan liittyvien tehtävien lisäksi esitellään myös yhteisiä

palveluita ja ulkoisia palveluita, joita museot voivat hyödyntää halutessaan. Museoiden ydintehtävien

osalta kuvaukset tarkentuvat huomattavasti seuraavan luvun prosessikuvauksissa.

3.1. Museoiden tehtävät

Kansainvälisen museoneuvosto ICOMin määritelmä museosta kuuluu seuraavasti:

"Museo on pysyvä, taloudellista hyötyä tavoittelematon, yhteiskuntaa ja sen kehitystä palveleva laitos,

joka on avoinna yleisölle ja joka tutkimusta ja opetusta edistääkseen ja mielihyvää tuottaakseen hankkii,

säilyttää, tutkii, käyttää tiedonvälitykseen ja pitää näytteillä aineellisia ja aineettomia todisteita

ihmisestä ja hänen ympäristöstään.”43

Marraskuussa 2015 Unescon hyväksymä museoita ja kokoelmia koskeva suositus44 listaa museoiden

ensisijaisiksi tehtäviksi kulttuuriperinnön säilyttämisen kokoelmia kartuttamalla ja ylläpitämällä,

41 http://www.vaikuttavamuseo.fi/altistutaan-asiakkaille 42 http://www.nba.fi/fi/museoalan_kehittaminen/museoiden_arviointi 43 kts: http://icom.museum/the-vision/museum-definition/ Tässä on huomioitava, että ICOM päivittää määritelmää tarpeen mukaan

yhteiskunnan muuttuessa 44 http://www.unesco.se/wp-content/uploads/2015/12/Recommendation-concerning-the-protection-and-promotion-of-museums-and-

collections-their-diversity-and-their-role-in-society.pdf

26

tutkimuksen, kommunikoinnin näyttelyin ja kaikin muin keinoin, sekä koulutuksen, joka viittaa myös

epämuodolliseen sivistystehtävään.

Nämä tehtävät on huomioitu Suomen museolaissa45, jonka mukaan museotoiminnan tavoitteena on

ylläpitää ja vahvistaa väestön ymmärrystä kulttuuristaan, historiastaan ja ympäristöstään.

Museotyö voidaan jakaa seuraaviin kokonaisuuksiin:

3.1.1. Tiedon tallennus ja säilytys

Museolaissa on määritelty museoiden tehtäväksi edistää kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevan tiedon

saatavuutta tallentamalla aineellista ja visuaalista kulttuuriperintöä tuleville sukupolville.

Museoasetuksen mukaisesti tallennuksen aihepiiri vastaa museon aihepiiriä ja maantieteellistä aluetta.

Tiedon tallennus- ja säilytystehtäviin kuuluvat kokoelmakehittäminen, luettelointi sekä kokoelmien hoito

ja konservointi, joihin liittyvä prosessit kuvataan seuraavassa luvussa.

3.1.2. Tiedonvälitys

Museolain mukaan museoiden tulee edistää kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevan tiedon saatavuutta

harjoittamalla siihen liittyvää tutkimusta, opetusta ja tiedonvälitystä sekä näyttely- ja julkaisutoimintaa.

Näin ollen museoiden tiedonvälitystehtäviin kuuluvat näyttely- ja tapahtumatuotanto, julkaiseminen,

tietoja kokoelmapalvelut sekä kokoelmien liikkuvuus. Näiden prosessit ovat kuvattu seuraavassa

luvussa.

3.1.3. Tutkimus

Museolaissa on määritelty museon tehtäväksi edistää kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevan tiedon

saatavuutta myös tutkimusta harjoittamalla. Museoasetuksen mukaisesti tutkimuksen aihepiiri vastaa

museon aihepiiriä ja maantieteellistä aluetta. Museoissa tehtävä tutkimus sekä käyttää että tuottaa

kokoelmia. Tutkimusprosessit on kuvattu seuraavassa luvussa.

3.1.4. Viranomaistoiminta

Viranomaistoiminnassa huolehditaan museoiden viranomaisasemaan liittyvistä tehtävistä ja

velvollisuuksista. Viranomaistoiminnan aineistoja syntyy myös suojelun toimeenpanossa, ts. kohteiden

työmaiden aikaisessa yhteistyössä, ja muinaisjäännöksen toteamisessa. Viranomaistoiminnan prosessit

on kuvattu seuraavassa luvussa.

45 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920729

27

3.2. Museoille yhteiset ja ulkoiset palvelut

3.2.1. Museoiden kokoelmahallinnan järjestelmäpalvelu

Toimija: Useita (kts jäljempänä kohdasta Fyysisen tason arkkitehtuuri)

Palvelu: Sähköinen kokoelmahallintajärjestelmä museoiden käyttöön, joka mahdollistaa sähköisten

aineistojen ja niiden metatietojen tallennuksen, säilytyksen ja jakamisen.

Käytön edellytykset: Sopimus järjestelmän käyttöönotosta ja käytöstä kyseistä järjestelmää hallinnoivan

tahon kanssa, tiedonsiirto (migraatio) uuteen järjestelmään.

3.2.2. Asiakasliittymä Finna

Toimija: Kansalliskirjasto, KDK -hanke

Palvelu: Kansallinen Finna-hakupalvelu kirjastojen, arkistojen ja museoiden digitoidulle aineistolle.

Keskitetysti ylläpidetty verkkopalvelu, joka mahdollistaa museoiden aineistojen avaamisen suurelle

yleisölle yhdessä muiden muistiorganisaatioiden kanssa. Palvelu on KDK:n olennaista toimintaa ja se on

kuvattu kattavasti KDK:n kokonaisarkkitehtuurissa.

Käytön edellytykset:

● Liittyminen Konsortioon allekirjoittamalla Finnan palvelusopimus Kansalliskirjaston kanssa

● Oma taustajärjestelmä, jossa on OAI-PMH-haravointirajapinta

3.2.3. Pitkäaikaissäilytyspalvelu (PAS-palvelu)

Toimija: CSC Tieteellinen laskenta Oy, KDK -hanke

Palvelu: Digitaalisen aineiston pitkäaikaissäilytys. Datan bittitason säilyttäminen. Palvelu kuuluu

olennaisena osana KDK:n toimintaan ja on kuvattu kattavasti KDK:n kokonaisarkkitehtuurissa.


● Sopimus OKM:n kanssa PAS-palvelun hyödyntämisestä

● Sopimus CSC Oy:n kanssa PAS-palvelun käytöstä

● Oman aineiston paketointi METS-formaattiin KDK:n standardisalkun määritysten mukaisesti

3.2.4. Suomalainen asiasanasto- ja ontologiapalvelu Finto

Toimija: Kansalliskirjaston, opetus- ja kulttuuriministeriön ja valtiovarainministeriön yhteinen Finto-

projekti46.

46 https://finto.fi/

28

Palvelu: Finto on suomalainen palvelu sanastojen, ontologioiden ja luokitusten julkaisua ja käyttöä

varten. Finto tarjoaa käyttöliittymän sanastojen selailulle, sekä avoimet rajapinnat sanastojen

hyödyntämiseen muissa sovelluksissa. Se on olennainen muistiorganisaatioiden yhteentoimivuuden

kannalta.


● Osaaminen Finton avoimien rajapintojen hyödyntämiseen muissa sovelluksissa.

3.2.5. Kartta-aineistot

Toimija: Maanmittauslaitos

Palvelu: Kotimaiset taustakartta-aineistot ja kiinteistötiedot. Huom: vastaavat kansainväliset aineistot

saatavissa myös rajapintojen kautta esim. Google, Bing ja OpenStreetMap.


● Sopimus aineistojen käytöstä (tarvittaessa)

● Osaaminen aineistojen käyttöön rajapintojen kautta

3.2.6. Kuvapalvelut

Toimija: Useita, mm Museoviraston kuvakokoelmat47, Arjenhistoria48 -konsortio, Kantapuu49 -konsortio

Palvelu: Verkkoportaaleja, joiden välityksellä pääsee selaamaan ja tutkimaan valikoituja otoksia

museoiden digitoiduista kokoelma-aineistoista. Palveluista voi myös ostaa tallenteita ainestoista

jatkokäyttöä varten.

Kuvakokoelmat.fi -verkkopalvelu sisältää valikoidun julkisen otoksen Museoviraston kuvakokoelmista ja

Suomen merimuseon kuvakokoelmista. Arjenhistoria.fi on Työväenmuseo Werstaan, Työväen Arkiston,

Kansan Arkiston, Tekniikan museon, Sähkömuseo Elektran, Helsingin yliopistomuseon, Päivälehden

museon, Suomen siirtolaisuusmuseon ja Kultamuseon yhteinen verkkoportaali. Kantapuu-tietokanta

sisältää laajan otoksen suomalaista metsäkulttuuria esittelevää aineistoa Suomen Metsämuseo Luston,

Lapin metsämuseon, Pielisen museon, Nurmeksen museon, Verlan tehdasmuseon, Ilomantsin

museosäätiön sekä Suomen Metsästysmuseon kokoelmista.

Käytön edellytykset: Liittyminen kyseistä palvelua ylläpitävään konsortioon

47 https://www.kuvakokoelmat.fi/ 48 http://www.arjenhistoria.fi/ 49 http://www.kantapuu.fi/

29

3.2.7. Kysy museolta -palvelu

Toimija: Kysy museolta50 -verkoston museot

Palvelu: Designmuseon, Helsingin kaupunginmuseon, Lusto – Suomen Metsämuseon, Postimuseon,

Suomen maatalousmuseo Saran, Suomen kansallismuseon, Suomen valokuvataiteen museon,

Teatterimuseon, Tekniikan museon ja Urheilumuseon yhteinen verkkotietopalvelu, jonka kautta voi

lähettää museoiden erikoisalaan liittyviä kysymyksiä kuvineen museoille. Museot vastaavat kysymyksiin

kysyjän ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen. Kukin museo vastaa palvelun kautta tulleisiin kysymyksiin

omalla Kysy museolta -sivullaan (esim. kysymuseolta.fi/valokuvataiteenmuseo) ilmoittamansa

aikataulun puitteissa. Osa arkistosta on avoimessa Internet-verkossa.

Käytön edellytykset: Liittyminen Kysy museolta –verkostoon. Verkostoon liitytään solmimalla

palvelutuotantosopimus Flo Apps Oy:n kanssa

3.2.8. Museokortti

Toimija: Suomen museoliitto ry (FMA Creations Oy)

Palvelu: Museokortti51 on suomalaisten museoiden yhteislippu, joka on voimassa vuoden ajan

ensimmäisestä käyttöpäivästä. Henkilökohtaisella Museokortilla pääsee Museokortti -järjestelmässä

mukana oleviin yli 200 museokohteeseen eri puolilla Suomea.

Käytön edellytykset: Sopimus verkostoon liittymisestä Suomen museoliiton yrityksen FMA Creations

Oy:n kanssa

3.2.9. Seinätön museo

Toimija: Suomen museoliitto ja Momeo Oy

Palvelu: Seinätön museo –palvelu tarjoaa alustan, jolle museot voivat toteuttaa älypuhelimilla

käytettävää sisältöä (esimerkiksi selostajaääntä, pelillisiä ominaisuuksia, ääneen ajastettuja

kuvavaihdoksia, gps-paikannusta, videoita, sisä- ja ulkokarttoja…)

Käytön edellytykset: Sopimus palvelusta Suomen museoliiton kanssa. Sisältöjen tuotanto.

50 http://kysymuseolta.fi/ 51 Tietoa museoille: http://www.museoliitto.fi/museokorttitietoa. Tietoa asiakkaille: http://www.museot.fi/museokortti

30

3.2.10. Museotilasto

Toimija: Museovirasto

Palvelu: Museotilasto.fi -verkkopalvelu sisältää Museoviraston kokoaman tilastotiedon ammatillisesti

hoidettujen museoiden taloudesta, henkilöstöstä ja toiminnasta vuodesta 2007 alkaen.

Verkkopalvelussa voi hakea ja tarkastella tietoa tilastohaun, avoimena tietona julkaistujen taulukoiden

ja vuosittaisten tilastojulkaisujen avulla.

Käytön edellytykset: Tilastoon kuuluvat museot kirjautuvat järjestelmään omilla tunnuksillaan

vastatakseen kyselyyn. Tulokset eli tilastotietokannat ovat kaikkien saatavilla ja haettavissa

verkkopalvelun kautta.

3.3. Sidosryhmät

Lakisääteisiä sidosryhmiä museoille ovat OKM, kunnat ja viranomaiset.

Ohjaava rooli on keskusorganisaatioilla eli Museovirastolla, Kansallisgallerialla ja Luonnontieteellisellä

keskusmuseolla, joiden alaisuudessa alueensa museotoimintaan ohjaavat maakuntamuseot ja

aluetaidemuseot. Lukuisten museoiden osalta säätiöillä, yhdistyksissä ja muilla omistajilla on myös

ohjaava rooli, samoin kannatusyhdistyksillä.

Museoalan järjestöistä Suomen museoliitolla on keskusjärjestön ja edunvalvojan roolit. Edunvalvoja on

myös museoammatillisissa työtehtävissä työskentelevien Museoalan ammattiliitto (MAL).

Kansainvälisen museoliiton eli ICOMin Suomen komitean roolina on jalkauttaa suuren kansainvälisen

museoalan järjestön toimintoja Suomeen ja edistää suomalaisten museoammattilaisten

verkostoitumista maailmalla. ICOMOS Suomen osastolla on vastaava rooli monumenttien ja

kulttuuriperintökohteiden osalta. Unescon asioita puolestaan hoitaa Suomen Unesco-toimikunta.

Konservointiasioita edistää Pohjoismaisen konservaattoriliiton Suomen osasto. Pohjoismaista

yhteistyötä edistää myös Skandinaavinen museoliitto.

Yhteistyötahoista olennaisia ovat arkistot ja kirjastot sekä KDK, joka sitoo kaikki muistiorganisaatiot

yhteen. Yliopistojen ja muiden oppilaitoksien sekä tutkimuslaitoksien kanssa tehdään

tutkimusyhteistyötä.

Palveluntarjoajia ovat esimerkiksi tietojärjestelmiä, palvelimia ja portaaleja tarjoavat ja hallinnoivat

tahot. Myös aineistojen käsittelyyn ja sisältöjen tuotantoon on palveluja tarjolla.

Luovuttajat edistävät kokoelmien karttumista lahjoittamalla tai tarjoamalla aineistoja museoille.

Tällaisia voivat olla kansalaiset, järjestöt, yhdistykset, yritykset ja kuolinpesät.

Asiakkaita ovat esimerkiksi museokävijät ja tietopalveluasiakkaat.

31

Jatkokäyttäjiksi voidaan mieltään tutkijat ja koko suuri yleisö, jota varten museotyötä lopulta tehdään.

4. Loogisen tason arkkitehtuuri

Kokonaisarkkitehtuurin looginen taso vastaa kysymykseen “miten?” esittäessään miten edellisessä

luvussa esitetyt museoiden tehtävät – tiedon tallennus ja säilytys, tiedonvälitys, tutkimus ja

viranomaistoiminta – toteutetaan eri prosessien avulla. Prosessikuvauksien jälkeen tuleva loogisten

tietovarantojen listaus, joka tarkentuu liitteessä A.3., Se esittää miten tieto jäsentyy ja jakautuu

tietovarantoihin ja miten järjestelmäympäristöt rakentuvat. Looginen taso ei esitä varsinaisia fyysisiä

toteutusratkaisuja, vaan siinä kuvataan eri kohteiden riippuvuuksia ja jäsennystä. Loogisen tason

arkkitehtuuri on kuvattu tavoitetilan näkökulmasta.

4.1. Prosessikartta

Prosessikartan ytimenä on ammatillisesti hoidettujen museoiden toimintaa ohjaava museolaki ja siinä

määritellyt museoiden tehtävät. Prosessikartta kuvaa kokoelmahallinnan ydinprosessit, joita ovat tiedon

tallennus ja säilytys, tiedonvälitys, tutkimus ja viranomaistoiminta. Kuvassa 3. on esitetty prosessikartta

ydinprosesseina. Verrattuna edelliseen Museoiden kokoelmahallinnan arkkitehtuuri 1.0-julkaisuun

prosessikuvausten jäsennystä ja määrittelyä on täydennetty ja yhdenmukaistettu ottamalla huomioon

soveltuvin osin Collection Trustin Spectrum The UK Museum Collections Management Standard 4.0-

standardin prosessikuvaukset. 52

52 SPECTRUM standardin ja sen käännettyjen ja lokalisoitujen versioiden käyttö on lisensioitu museoiden henkilökunnalle kansainvälisesti ei-kaupalliseen käyttöön. Prosessien määrittelyssä hyödynnetään valituin osin SPECTRUM 4.0 -version prosessikuvauksia sisältävää osaa. http://www.collectionstrust.org.uk/collections-link/collections-management/spectrum/the-spectrum-standard Jokaisen prosessin kohdalla määritellään sen kuvaus (definition) ja sen minimivaatimukset (minimum standard). Standardi pitää sisällään myös tarkemmat prosessien työnkulkukuvaukset vuokaavioina, mutta niitä tässä dokumentissa hyödynnetä.

http://www.collectionstrust.org.uk/collections-link/collections-management/spectrum/the-spectrum-standard

http://www.collectionstrust.org.uk/collections-link/collections-management/spectrum/the-spectrum-standard

32

Kuva 3. Prosessikartta.

4.2. Prosessikuvaukset

Prosessien omistajat ja toimijat ovat viitteenomaisia ja vaihtelevat organisaatiokohtaisesti, alla

muutamia esimerkkejä. Tässä kokonaisarkkitehtuurissa nimetyt roolit kuvaavat sitä osaamista tai

ammattitaitoa, jota kyseisessä prosessissa vaaditaan tai olisi hyvä olla.

JHS 152-suosituksessa esitetään, että prosesseja kuvatessa tulee aina huomioida se taso mitä

kuvaamiselta vaaditaan ja mihin käyttötarkoitukseen prosessikuvausta laaditaan. Suosituksessa prosessit

jaetaan neljään kuvaustasoon: prosessikarttaan, toimintamalliin (prosessitaso), prosessinkulkuun

(toimintotaso) ja työnkulkuun. Museoiden kokonaisarkkitehtuuria laadittaessa tulee huomioida kaikkien

museoiden prosessien yhteiset tarpeet ja vaateet. Tästä johtuen prosessikuvausta ei viedä kuin yleisellä

tasolla prosessikartan ja toimintamallin ulkopuolelle yksityiskohtaisempaan prosessien tai työnkulun

kuvauksiin, jotka ovat museosektorilla organisaatiokohtaisia. Yksittäiset museot voivat hyödyntää

dokumentissa esitettyä yleisemmän tason jäsennystä prosesseista omien prosessiensa kehittämisessä ja

käyttää sitä lähtökohtana tarkemmassa työn- tai prosessinkulun mallintamistyössä.53

53 http://www.jhs-suositukset.fi/suomi/jhs152

33

Ulkoiset asiantuntijat

Museoammattilaiset (amanuenssit, konservaattorit, kuraattorit, museon johtajat,

museolehtorit, museomestarit, tutkijat jne.)

Palveluntuottajat

Tietohallinnosta tai -tekniikasta vastaavat

Asiakkaat

4.2.1. Tiedon tallennus ja säilytys

Museolaissa on määritelty museoiden tehtäväksi edistää kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevan tiedon

saatavuutta tallentamalla aineellista ja visuaalista kulttuuriperintöä tuleville sukupolville.

Museoasetuksen mukaisesti tallennuksen aihepiiri vastaa museon aihepiiriä ja maantieteellistä aluetta

(tallennustyönjako). Tiedon tallennuksen ja säilytyksen prosessit liittyvät museolain edellytykseen

museon tallennustoiminnasta ja museoasetuksessa mainittuun säilytystehtävään.

Tiedon tallennuksen ja säilytyksen jakautuminen osaprosesseihin on esitetty kuvassa 4.

Kuva 4. Tiedon tallennus ja säilytys

34

Kokoelmakehittäminen

Kokoelmakehittämisen prosessi pitää sisällään museon kokoelmakehittämisen rinnakkaisprosessit:

hankinnan ja poiston. Kokoelmakehittämisen prosessilla viitataan museokokoelmien dynaamiseen

luonteeseen: aktiivisesti hoidetut kokoelmat ovat jatkuvassa uudelleentulkitsemisen,

merkityksellistämisen ja kontekstualisoinnin liikkeessä.

Hankinta 54

Hankinta kattaa eri tavat kartuttaa kokoelmia (mm. inventoinnin, muinaisjäännöksen toteamisen, oston,

deponoinnin, lisensioinnin, lahjoituksen, julkisen taiteen hankinnat ja keruun).

Hankintaprosessissa tulee huolehtia hankintatapahtuman sekä hankittujen objektien dokumentoinnista

ja niiden hallinnasta koko prosessin ajan.

Omistaja: Museo

Toimijat: Hankinnan toimijat (museoammattilaiset), hankinnan lähteet (lahjoittajat jne.)

Sidosryhmät: Museon kokoelmapolitiikan kannalta kaikki relevantit sidosryhmät

Lähtötilanne: Uuden objektin tai objektiryhmän liittäminen kokoelmiin.

Lopputilanne: Objekti on liitetty kokoelmiin luetteloitavaksi.

Menestystekijät

- Museolla on käytössään kokoelmahallintajärjestelmä, jonka avulla voi hallinnoida kaikkia

kokoelmakartuttamiseen liittyviä prosesseja mukaan lukien valmisteluvaihe ennen hankittavaa

aineistoa.

- Kokoelmahallintajärjestelmästä tulee olla saatavissa tiedot kaikista organisaation hankinnoista ja

niihin liittyvistä objekteista. (SPECTRUM)

54 SPECTRUM 4.0 s. 14–16 ja 26–28. Jatkossa eri prosessien määritelmissä tai menestystekijöissä hyödynnetyt SPECTRUM 4.0-standardiin viittaavat kohdat on merkitty siten, että yksittäisen lauseen jälkeen on merkintä (SPECTRUM). SPECTRUM-standardissa jokaisen prosessin osalta on määritetty prosessin minimivaatimukset, joita on hyödynnetty Museoiden kokonaisarkkitehtuurissa menestystekijöitä määriteltäessä. SPECTRUM-standardissa esitetään suora vaade määriteltyjen ehtojen täyttymisestä, kun taas Museoiden kokonaisarkkitehtuurissa jokaisen prosessin osalta on nojauduttu JHS 152-suosituksessa esitettyyn toimintamallikuvaukseen (taso 2). Tässä toimintamallikuvauksessa edellytetään vain prosessin menestystekijöiden kuvaamista, ei minimivaatimusten määrittämistä. Ks. JHS152-suosituksesta tarkemmin http://docs.jhs-suositukset.fi/jhs-suositukset/JHS152/JHS152.html

35

- Kaikki yksittäiseen hankintaprosessiin liittyvä oleellinen informaatio on tallennettava pysyvästi

hankintaa koskeviin tietoihin.

- Ajantasainen kokoelmapolitiikka ohjaa museon kokoelmien kartuttamista. (SPECTRUM)

- Jokaiseen kokoelmiin liitettävään objektiin tulee merkitä hankintaprosessissa yksilöllinen

tunnus. (SPECTRUM)

- Museon tulee varmistaa, että hankinnan lähteet (esim. lahjoittajat) ymmärtävät ne

sopimusehdot, joilla heidän luovutuksensa (esim. lahjoitus) otetaan vastaan museossa.

(SPECTRUM)

- Hankinnassa huomioidaan hankittavaan objektiin tai objekteihin liittyvä lainsäädäntö pitäen

sisällään mm. omistus- ja tekijänoikeudet.

- Museo pystyy tarjoamaan objektien säilytykseen asianmukaiset tilat.

Hankinnan alaprosessit

Lahjoitus

Prosessi kuvaa kohteen vastaanoton kokoelmaan lahjoituksella. Tarkoituksena on hankkia ja tallentaa

tietovarantoa aikalaisille ja jälkipolville.

Toimijat: Museoammattilaiset.

Syötteet: Päätökset, sopimukset, lahjakirjat, testamentit.

Sidosprosessit: Luettelointi.

Deponointi

Deponointi tarkoittaa kokoelmiin liitetyn objektin luovutusta muulle toimijalle siten, että kohteen

omistusoikeus jää luovuttavalle taholle, mutta sen hallintaoikeus siirtyy vastaanottajalle.

Tavoitteet: Kokoelmat säilyvät kokoelmapolitiikan mukaisina ja kokoelmien liikkuvuus toteutuu.


Syötteet: Päätökset, sopimukset, laskut, rahtikirjat yms. dokumentit prosessiin liittyen.

Sidosprosessit: Luettelointi, kokoelmien liikkuvuus.

Keruu ja nykydokumentointi

Keruu tarkoittaa kokoelmakohteiden kartuttamista erillisinä keruuhankkeina tai muun toiminnan

yhteydessä tapahtuvana kohteiden toteamisena kokoelmiin liitettäväksi. Keruukohteena voivat olla

esimerkiksi rakennusfragmentit, esineet, haastattelut, rakennusmittaukset tai luonnontieteelliset

aineistot.

36

Omistaja: Museo, tutkijat, kulttuuri- ja luonnonympäristön viranomaistehtäviä hoitava taho.

Toimijat: Kulttuuri- ja luonnonperinnön tehtäviä hoitavat tahot.

Sidosprosessit: Luettelointi, viranomaistoiminta.

Osto

Ostoprosessissa on dokumentoitu museokokoelmiin hankittavan kohteen osto valmistelusta

päätöksentekoon ja kokoelmaan liittämiseen. Tavoitteena on toteuttaa museolakia hankkimalla ja

tallentamalla kohteita.


Asiakkaat: Taidemuseoiden osalta taiteilijat, galleriat, taidekenttä.

Syötteet: Päätökset, sopimukset, laskut, rahtikirjat yms. dokumentit prosessiin liittyen. Tuotokset:

Kohteita luetteloitavaksi kokoelmiin.


Inventointi

Kulttuuri- ja luonnonperinnön inventointi seuloo ja karsii yleisestä tiedosta tarkkaa, kohdekohtaista

tietoa määrämuotoisesti ja ennalta sovittujen määritysten mukaisesti. Tieto kohteista tallentuu

Museoviraston, maakuntamuseon tai kunnan muihin järjestelmiin.

Omistaja: Inventoinnin tilaaja.

Lähtötilanne: Tunnistettu tietotarve (kaavoitus, inventointiohjelma).

Lopputilanne: Saavutettu ajanmukainen ja laadukas tieto, joka on raportoitu sovitussa muodossa.

Toimijat: Inventoinnin toteuttaja (usein ostopalvelu).

Asiakkaat: Kokoelman omistaja, kaikki tiedon hyödyntäjät.

Sidosryhmät: Muut viranomaiset, arkistot, kirjastot ja museot.

Menestystekijät:

- Vuorovaikutus kaikkien asianosaisten kesken.

37

- Tiedon tallentuminen yhteiskäyttöisiin paikkoihin siirrettävässä muodossa.

- Yleisten ja yhteisten standardien ja sanastojen käyttö.

- Helpot kenttätallennusmuodot suoraan järjestelmiin.

- Yksi yhteinen valtakunnallinen inventointijärjestelmä, joka soveltuisi erilaisille museoille.

- Yhteys valtakunnallisiin yleisiin rekistereihin. Valitaan ammattitaitoinen inventoinnin toteuttaja.

Prosessin ohjaus ja kehittämismenettely: Museon tulee olla osallisena inventoinnin ohjauksessa.

Valtakunnallinen vastuu kulttuuriympäristön osalta on Museovirastolla sekä valtakunnallisena

erikoismuseona Arkkitehtuurimuseolla.

Poisto 55

Kokoelmapoistolla viitataan sekä konkreettisiin poistotoimenpiteisiin että museo-objektin statuksen

muutokseen. Kokoelmapoistossa muuttuu tai raukeaa pysyvästi joko objektin omistajuussuhde, sen

status museaaliseen kokoelmaan kuuluvana objektina tai molemmat. Poisto tarkoittaa erilaisin

menetelmin suoritettavaa objektin pysyvää siirtämistä museaalisesta kokoelmasta. Poistoprosessi pitää

sisällään objektin poiston ohella sen dokumentoinnin ja poistoa koskevien käytänteiden

(poistopolitiikan) määrittelyn.

Omistaja: Museo.

Toimijat: Museoammattilaiset

Prosessin sidosryhmät: Museoammattilaiset

Lähtötilanne: Poistoarvioinnin tarve on havaittu. Objekti valitaan poistoarviointiin.

Lopputilanne: Objekti on käynyt läpi poistoprosessin ja siihen kohdistettavat toimenpiteet on suoritettu.

Objekti voidaan poistoprosessin seurauksena joko säilyttää museaalisissa kokoelmissa tai poistaa

museaalisista kokoelmista.

Menestystekijät

- Poistopäätöstä tehtäessä museon tulee ottaa huomioon kaikki sen kannalta relevantit

arviointikriteerit ottaen huomioon myös lainsäädännölliset edellytykset. (SPECTRUM)

- ICOM:n eettiset säännöt tulee huomioida poistoprosessia suunniteltaessa.

- Poistoarviointia tehtäessä tulee ottaa huomioon objektin hankinnan lähteen kanssa tehdyssä

sopimuksessa määritellyt hankinnan ehdot. (SPECTRUM)

55 SPECTRUM 4.0 s. 88–92.

38

- Poistoprosessi ei voi olla museossa ainoastaan yhden ihmisen vastuulla. Poistot hyväksytään

museon poistopolitiikan mukaisesti. (SPECTRUM)

- Jos objekti päätetään poistaa kokoelmista poistoarvioinnin seurauksena, objekti voidaan poistaa

kokoelmista kolmella eri tavalla: objektin statuksen muutos, objektin siirto ja objektin

tuhoaminen sekä kierrätys materiaalina. Nämä kolme eri tapaa jakautuvat eri

toimenpidemahdollisuuksiin. 56

- Kaikki tuhoamalla poistettavaksi valitut objektit tuhotaan vastuuntuntoisesti menetellen.

(SPECTRUM)

- Jos objektia poistettaessa päädytään objektin siirtoon, ICOM:n eettisten sääntöjen mukaisesti

ammatillisesti hoidetut museot ovat etusijalla. Tällä tavoin objekti säilyy julkisen

saavutettavuuden piirissä.

- Poistetut objektit merkitään poistetuiksi museon kokoelmahallintajärjestelmässä. (SPECTRUM)

Kokoelmien tiedonhallinnan prosessit

Luettelointi 57

Luettelointiprosessi pitää sisällään kokoelmiin kuuluvien objektien tietojen tallentamisen, niiden

ylläpidon ja versioinnin. Luetteloinnissa objektia kuvaillessa tallennetaan kaikki objektin tiedot ja viitteet

muuhun sitä koskevaan informaatioon noudattaen yhteisiä ohjeita58 ja standardeja. Luetteloinnissa ei

edellytetä kaikkien objektia koskevien tietojen merkitsemistä suoraan sen luettelointitietoihin, mutta

niiden tulee pitää sisällään viitteet muihin joko museon itsensä tai muun muistiorganisaation hallussa

oleviin tietovarantoihin. Luetteloinnin avulla objekti erotetaan muista samankaltaisista ja tehdään siten

tunnistettaviksi. Luettelointitietoihin kuuluvat myös objektin hallinnolliset tiedot sekä sen

museoelämään liittyvät tiedot ja toimenpiteet. Luettelointiin kuuluu myös erilaisten objektista

tuotettujen digitaalisten aineistojen ja niiden metatietojen liittäminen objektin tietojen yhteyteen.

Objektin tiedot kootaan vastaanottotiedoista, tarkastelemalla itse objektia sekä selvittämällä tietoja eri

lähteistä. Luetteloinnin tuloksena syntyy yksittäisistä objekteista ja suuremmista kokonaisuuksista

systemaattista tietoa, joka on haettavissa, siirrettävissä ja käytettävissä. Museolaissa (729/1992, 1§)

määritellään yhdeksi museon perustehtäväksi kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevan tiedon

saatavuuden parantamisen sitä tallentamalla ja säilyttämällä. Luettelointi varmistaa prosessina tämän

perustehtävän toteutumisen.

56 Ks. eri käytännöistä tarkemmin Kokoelmapoistojen hyvät käytännöt. Västi, Emilia & Sarantola-Weiss, Minna (toim.). Suomen museoliiton julkaisuja 65. Helsinki 2015. s.26–28. 57 SPECTRUM 4.0 s. 40–42. 58 http://www.luettelointiohje.fi/ Museoiden luettelointiohje on kansainväliseen SPECTRUM 4.0-standardiin perustuva suomalaisten museoiden luettelointia ohjaava järjestelmäriippumaton työväline.

http://www.luettelointiohje.fi/

39

Prosessin omistaja: Museo.

Lähtötilanne: Kuvailematon objekti/kohde.

Lopputilanne: Objektia koskevat kuvailevat, hallinnolliset ja tekniset metatiedot on tallennettu

kokoelmahallintajärjestelmään.

Toimijat: Museoammattilaiset. Kaikki tiedon tallentajat ja hyödyntäjät.

Sidosryhmät: Järjestelmätoimittajat.

Menestystekijät:

- Luetteloinnissa täytyy pyrkiä sellaiseen kuvailun tasoon, jonka avulla voidaan menestyksekkäästi

tunnistaa objekti toisista samankaltaisista objekteista. (SPECTRUM)

- Objektia luetteloidessa huomioidaan Museoiden luettelointiohje. Objektista kirjataan

kokoelmahallintajärjestelmään vähintään ne Museoiden luettelointiohjeen mukaiset

vähimmäistiedot, jotka ovat tiedossa tai selvitettävissä. 59

- Objektin metatiedot tallennetaan ja säilytetään sellaisessa kokoelmahallintajärjestelmässä, joka

tarjoaa käyttäjälle mm. riittävän tehokkaiden hakuominaisuuksien avulla esteettömän pääsyn

tehdyn tiedonhaun kannalta relevantteihin hakutuloksiin. (SPECTRUM)

- Luetteloinnissa pyritään luettelointitietojen oikeellisuuteen ja tarkkuuteen.

- Objektin metatiedot ja digitaaliset aineistot tallennetaan niiden pitkäaikaissäilytystä tukevaan

kokoelmahallintajärjestelmään.

Keskeiset resurssit ja muut volyymitiedot: Luetteloija, järjestelmä, ontologiat, sanastot, luokitukset jne.,

metatietostandardit, muut relevantit tietovarannot.

Paikkainventointi 60

Paikkainventointi pitää sisällään ajantasaisen informaation ylläpidon kaikista niistä objekteista, joista

museo on juridisesti vastuussa. Tämä pitää sisällään museon kokoelmien ohella lainatut objektit,

kokoelmiin toistaiseksi liittämättömät sekä dokumentoimattomat objektit ja deponoidut objektit.

(SPECTRUM)

Menestystekijät

59 Ks. http://www.luettelointiohje.fi/#Vähimmäistiedot 60 SPECTRUM 4.0 s. 30-32.

40

- Museolta edellytetään jatkuvaa kaikkiin objekteihin kohdistuvaa vastuuvelvollisuutta.

(SPECTRUM)

- Museolta edellytetään ajantasaisen informaation ylläpitämistä kaikista sen hallussa olevista

objekteista pitäen sisällään sekä lainassa olevat että museoon lainatut objektit, tilapäisesti

deponoidut objektit ja toistaiseksi kokoelmiin liittämättömät objektit. (SPECTRUM)

- Museon tulee ylläpitää omistajuustietoja jokaisesta sen hallussa olevasta objektista.

(SPECTRUM)

- Museon tulee ylläpitää ajantasaisia tietoja sen hallussa olevien objektien nykyisestä sijainnista.

(SPECTRUM)

Oikeuksien hallinta 61

Oikeuksien hallinnalla tarkoitetaan museon kokoelmiin liittyvien oikeuksien hallintaan ja

dokumentaatioon liittyvää prosessia. Oikeuksien hallinnan prosessin pyrkimyksenä on selkeyttää

museon näkökulmasta sen kokoelmiin liittyvää lainsäädäntöä. Oikeuksien hallinnan prosessin

pyrkimyksenä on turvata eri oikeudenhaltijoiden kunnioittaminen. (SPECTRUM)

Prosessin omistaja: Museo.

Toimijat: Museoammattilaiset. Oikeuksien haltijat. Ulkoiset asiakkaat.

Sidosryhmät: Tekijänoikeusjärjestöt.

Menestystekijät

- Museon tulee ottaa huomioon sen toiminnan kannalta kaikki oleellinen lainsäädäntö. Museon

tulee myös seurata aktiivisesti mahdollisia lainsäädännössä tapahtuvia muutoksia. (SPECTRUM)

- Museon tulee selvittää ja dokumentoida hankinnan yhteydessä kaikki sitä koskevat oikeudet.

(SPECTRUM)

- Museon tulee huolehtia, että kaikkien oikeuksienhaltijoiden oikeudet otetaan huomioon sekä

museon toiminnassa että muiden osapuolien taholta. (SPECTRUM)

- Museon tulee huolehtia immateriaalioikeuksien dokumentoinnista ja tallentamisesta, kun sen

toiminnassa syntyy tekijänoikeuden tai tekijänoikeuden lähioikeuksien kriteerit täyttävää

aineistoa. (SPECTRUM)

- Museon tulee varmistaa, että julkaisu- tai muut oikeudet säilyvät organisaation omistuksessa

eikä niitä vahingossa menetetä. (SPECTRUM)

- Museon tulee varmistaa, että sen tuottamissa erilaisissa toimeksiannoissa (esim. valokuvaus)

immateriaalioikeuksista sovitaan toimeksiannon toteuttajan kanssa. (SPECTRUM)

61 SPECTRUM 4.0 s. 64-67.

41

Vakuutusarvon määrittäminen 62

Vakuutusarvon määrittämisellä tarkoitetaan museon pysyvästi hallinnoimien tai tilapäisesti sen vastuulla

olevien kokoelmien vakuutustarpeiden hallinnointia ja dokumentointia. (SPECTRUM)

Menestystekijät

- Museon hallinnassa olevat objektit on asianmukaisesti vakuutettu. (SPECTRUM)

- Museo vastaa aina, että sen vastuulla olevien objektien riittävästä vakuutussuojasta

huolehditaan riippumatta toimiiko se lainansaajana tai – antajana.

- Museon vakuutuskäytännöt tulee katselmoida säännöllisesti ja uudistaa tarpeen vaatiessa.

(SPECTRUM)

Objektin siirto 63

Prosessi pitää sisällään museon vastuulla olevien objektien kuljettamisesta ja siirtämisestä aiheutuvat

sijaintitietojen muutosten tallentamisen, jotta museossa voidaan taata objektien löydettävyys missä

tahansa tilanteessa. Sijaintitietoihin sisältyy sijaintipaikka, jolla tarkoitetaan määriteltyä paikkaa, jossa

objekti tai objektiryhmä on esillä (esim. näyttelytila) tai jossa niitä säilytetään (säilytyspaikka).

(SPECTRUM)

Menestystekijät

- Museon edellytetään säilyttävän tiedot objektin vakituisesta sijainti- ja säilytyspaikasta.

(SPECTRUM)

- Museon edellytetään säilyttävän tiedot objektin sijainnista silloin, kun se ei ole vakituisessa

sijaintipaikassa. (SPECTRUM)

- Museon täytyy taata objektin saavutettavuus vähintään sen tunnuksella ja sijaintipaikan

perusteella. (SPECTRUM)

- Museon tulee huolehtia objektin siirtoon liittyvien tietojen ylläpitämisestä organisaation

fyysisten ja hallinnollisten rajojen sisällä. (SPECTRUM)

- Museon tulee huolehtia kaikkien tietojen ylläpitämisestä liittyen objektien siirtoon organisaation

fyysisten ja hallinnollisten rajojen sisällä. (SPECTRUM)

- Museon tulee huolehtia, että se säilyttää tiedon objektin siirrosta vastuussa olleesta henkilöstä.

(SPECTRUM)

- Museon tulee huolehtia, että se säilyttää tiedon osallisista, jotka ovat suorittaneet objektin

siirron. (SPECTRUM)

62 SPECTRUM 4.0 s. 55-59. 63 SPECTRUM 4.0 s. 33-35.

42

- Museon tulee huolehtia, että se säilyttää tiedon kaikista objektin edellisistä sijainneista.

(SPECTRUM)

Kokoelmien hoito ja konservointi

Kuntokartoitus 64

Kohteesta tehdään kuntokartoitus konservaattorin valitsemin tilanteeseen sopivin tutkimusmenetelmin.

Tavoitteena on, että kohteen tarkka kunto tiedetään ja tieto siitä on dokumentoitu.

Toimijat: konservaattorit

Tuotokset: Kirjallinen kuntokartoitus tai raportti, joka voi sisältää kuntoluokituksen.

Menestystekijät

- Kuntokartoituksista on aina vastuussa koulutettu henkilökunta. (SPECTRUM)

- Kuntokartoitustiedot ovat saavutettavissa kokoelmahallintajärjestelmästä objektin tunnuksella.

(SPECTRUM)

- Museossa suoritettujen kuntokartoitusten dokumentaatio on ajantasaista. Kaikki

kuntokartoituksiin liittyvä asianmukainen informaatio dokumentoidaan huolellisesti.

(SPECTRUM)

- Kuntokartoitus tulisi suorittaa aina objektin käytön (esim. näyttelykäyttö) tai sen olosuhteiden

muutoksen yhteydessä. (SPECTRUM)

- Kuntokartoituksen yhteydessä tulee dokumentoida toimenpiteen päivämäärä,

kuntokartoituksesta vastuussa olleet osalliset ja toimenpiteen syy. (SPECTRUM)

- Museon kokoelmiin kuuluvien objektien kuntoa tarkkaillaan riittävän säännöllisesti. (SPECTRUM)

- Erilaisiin varoittaviin signaaleihin reagoidaan museossa asianmukaisilla toimenpiteillä.

(SPECTRUM)

- Museo on selkeästi tunnistanut ja määrittänyt vastuut kuntokartoitusten suorittamisesta.

(SPECTRUM)

Sidosprosessit: Luettelointi, tutkimus, konservointitoimenpiteet, näytteiden hoito.

Konservointitoimenpiteet 65

Ennaltaehkäisevien ja korjaavien konservointitoimenpiteiden dokumentaatio ja informaation hallinta.

Menestystekijät

64 SPECTRUM 4.0 s. 43-48. 65 SPECTRUM 4.0 s. 49-51.

43

- Konservointitoimenpidettä koskevat tiedot ovat saatavilla kokoelmahallintajärjestelmässä

objektin tunnuksella ja ne ovat ajantasaista. (SPECTRUM)

- Konservointitoimenpiteisiin tulee olla niitä suorittavalla valtuutus ennen niiden aloittamista.

(SPECTRUM)

- Konservointitoimenpiteen tietoihin tulee tallentaa kaikki sitä koskevat yksityiskohtaiset tiedot

pitäen sisällään konservaattorin nimen, konservaattorin organisaatiota koskevat tiedot ja

toimenpiteen tai toimenpiteiden päivämäärät. (SPECTRUM)

- Objektin luettelointitietuetta tulee päivittää, jos konservointitoimenpiteen seurauksena joko

saavutetaan tai menetetään objektia koskevaa informaatiota. (SPECTRUM)

- Konservointitoimenpiteiden jälkeen toteutettavat määräaikaistoimenpiteet tulee olla

suunniteltu etukäteen päivämäärän tarkkuudella. (SPECTRUM)

Elävien kokoelmien hoito

Elävien kokoelmien hoito käsittää kasvitieteellisten puutarhojen ja eläintarhojen elävien kokoelmien

ylläpitoon liittyvät toimenpiteet ja seurannan.

Toimijat: Museoammattilaiset, asiantuntijat.

Lopputilanne: Kokoelma pysyy elinvoimaisena ja sitä voidaan kasvattaa asetettujen tavoitteiden

mukaisesti.

Menestystekijät:

- käytäntöjen luominen, kehittäminen ja noudattaminen

- hiljaisen tiedon dokumentoiminen ja jakaminen

Mittarit: Elävien näytteiden suuri geneettinen variaatio (saman lajin sisällä) ja pieni kuolleisuus.

Näytteiden hoito

Näytteiden hoito on kokoelman olosuhteiden seurantaa ja näytteiden kunnon tarkkailua, jolla turvataan

ja varmistetaan näytteiden ja niiden sisältämän informaation säilyminen.

Lähtötilanne: Kokoelmaa säilytetään kokoelmapolitiikan linjausten mukaisesti.

Lopputilanne: Kokoelman olosuhteita seurataan ja näytteiden kuntoa tarkkaillaan, tarkkailun tuloksena

saatujen havaintojen edellyttämät toimenpiteet tehdään ja niiden vaikutusta seurataan.


Menestystekijät: Kokoelmapolitiikan ja käytäntöjen luominen, kehittäminen ja noudattaminen.

44

Elävien kokoelmien näytteiden hoito

Kasvitieteellisten puutarhojen ja eläintarhojen elävien kokoelmien ylläpitoon liittyvät toimenpiteet ja

seuranta, joiden avulla kokoelma pysyy elinvoimaisena ja sitä voidaan kasvattaa asetettujen tavoitteiden

mukaisesti.

Omistaja: Museo.

Lähtötilanne: Kokoelman sisältö ja tavoitteet tunnetaan.

Lopputilanne: Kokoelma pysyy elinvoimaisena (mahdollisimman pieni kuolleisuus) ja sitä voidaan

kasvattaa asetettujen tavoitteiden mukaisesti.

Toimijat: Museoammattilaiset, asiantuntijat.

Menestystekijät: Käytäntöjen luominen, kehittäminen ja noudattaminen, hiljaisen tiedon

dokumentoiminen ja jakaminen.

Mittarit: Elävien näytteiden suuri geneettinen variaatio (saman lajin sisällä) ja pieni kuolleisuus.

45

4.2.2. Tiedonvälitys

Kuva 5. Tiedonvälitys

Näyttely- ja tapahtumatuotanto66

Näyttelytuotanto on museoiden ydintoimintaa. Tapahtumatuotanto tukee usein näyttelytoimintaa ja voi

liittyä näyttelytuotantoon, mutta voi myös olla näyttelyistä irrallista. Tavoitteena on museon

ohjelmatoiminnan toteuttaminen, kävijöiden saaminen ja kokoelmien esitteleminen.

Omistaja: Museo.

Toimijat: Museoammattilaiset, ulkopuoliset asiantuntijat, palveluntarjoajat, asiakkaat.

Tuotokset: Kaikki kertyvä tieto, joka palvelee museon toimintaa.

Sidosprosessit: Tiedon tallennus ja säilytys, tiedonvälitys, tutkimus, viranomaistoiminta, tukiprosessit.

66 vrt. SPECTRUM 4.0, s.68–74. SPECTRUM-standardin Use of Collections-prosessi pitää sisällään mm. näyttelytoiminnan, tutkimusprosessit ja museopedagogiikan.

46

Näyttely

Prosessi kattaa museon pysyvien, vaihtuvien, kierto- ym. näyttelyiden toteuttamisen. Tavoitteena on

museon näyttelyohjelman toteuttaminen. Prosessin tarkoituksena on näyttelyn tuotannon kuvaaminen,

jäsentäminen ja vaiheistaminen sekä kokoelmahallinnan tukeminen.

Omistaja: Museo.

Toimijat: Museoammattilaiset, ulkopuoliset asiantuntijat, palveluntarjoajat. Asiakkaat.

Syötteet: Kokoelmien liikkuvuuteen liittyvät tapahtumat. Konservointi ym. kokoelmien ylläpitoon

liittyvät toimenpiteet. Näyttelytuotannon kautta kertyvä kokoelmiin liittyvä tieto.

Lähtötilanne: Päätös tiettyä aihetta käsittelevän näyttelyn toteuttamisesta.

Lopputilanne: Näyttely on ohi tai näyttelyn kierto on päättynyt, aineisto on palautettu kokoelmiin,

kokoelmatiedot on täydennetty näyttelyn kartuttaman tietämyksen osalta.

Menestystekijät: Sujuvuus, vaiheistus ja liittyminen toisiin prosesseihin, kokoelmahallinnan

palveleminen.

Mittarit: Prosessin toteutuminen, aikataulussa ja budjetissa pysyminen sekä kävijätavoitteiden

saavuttaminen.

Tapahtumatuotanto

Prosessiin kuuluu museon näyttelyihin ja muuhun toimintaan, kuten julkaisuihin liittyvien tapahtumien

toteuttaminen. Tavoitteena on museon näyttely- ja muun toiminnan tukeminen. Prosessin tarkoituksena

on tapahtuman toteuttamisen kuvaaminen, tapahtuman liittäminen muihin prosesseihin, esim. näyttely

ja julkaisuprosessiin.

Omistaja: Museo.

Toimijat: Museoammattilaiset, ulkopuoliset asiantuntijat, palveluntarjoajat. Tapahtumassa esiintyvät

tahot. Asiakkaat.

Lähtötilanne: Tarve tapahtuman toteuttamiselle muihin prosesseihin liittyen. Päätös tapahtuman

toteuttamisesta.

47

Lopputilanne: Tapahtuma on ohi ja siihen liittyvät tiedot kuten osallistujamäärät tallennettu,

tapahtumiin liittyvä digitaalinen materiaali on tallennettu.

Menestystekijät: Tiedotus, muun toiminnan tukeminen.

Mittarit: Osallistujamäärä, onnistunut tapahtuma.

Museopedagogiikka

Museon kokoelmia ja niistä kerättyä tietoa käytetään museon pedagogisen työn suunnittelussa ja

toteuttamisessa. Tietoja täydennetään museokokoelmista pedagogisen työn yhteydessä tehdyllä

tutkimuksella ja yleisöltä tai oppijoilta saadulla palautteella ja tiedoilla.

Omistaja: Museo.

Lähtötilanne: Tilanteen etukäteiskartoitus: onko kyseessä ryhmä vai yksittäiskävijätilanne tai

yksittäisryhmätilanne (ns. kaikki museon kävijät). Määritellään käynnin tavoitteet ryhmän näkökulmasta.

Lopputilanne: Opetus- ja oppimistapahtumat on pidetty, niistä saatu palaute on käsitelty ja soveltuvilta

osin tallennettu museon tietojärjestelmään.

Toimijat: Museoammattilaiset, asiakkaat.

Asiakkaat: Sisäiset asiakkaat museossa kokoelmayksikkö, näyttely-yksikkö, pedagoginen yksikkö tai

yleisöpalvelun työntekijät. Ulkoiset asiakkaat: organisaatio tai henkilö, joka osallistuu

museopedagogiseen toimintaan oppijana tai opettajana.

Sidosryhmät: Museolehtori / pedagoginen yksikkö; kokoelmavastaava; näyttelyprojektin vastaava,

yleisöpalvelun työntekijät, tiedottaja, päivähoito, perusopetus, eritasoiset oppilaitokset, kaikki museon

kävijät, segmentoidut ryhmät ja kävijät.

Asiakkaiden tarpeet ja vaatimukset: Suunniteltaessa museopedagogista ohjelmaa erityisesti

oppilaitoksille on tärkeää löytää relevantti yhteys opintosuunnitelmiin. Näitä yhtymäkohtia

kartoitettaessa ja kokoelmiin tai näyttelyihin liittyvää materiaalia laadittaessa tarvitaan teoksista,

objekteista ja ilmiöistä kuvia, av-materiaalia, taustatietoa ja viittauksia muihin tietolähteisiin. Olemassa

olevien käyttö- ja opetuskokoelmien identifiointi, kunto- ja saatavuustiedot. Tarvitaan tietoa siitä, miten

kokoelmajärjestelmään talletettua tietoa saa käyttää pedagogisessa työssä (tekijänoikeudet,

tutkimusluvat, käyttö internetissä tai sosiaalisessa mediassa, QR-koodeissa jne.).

Menestystekijät: Mahdollisuus hyödyntää museon moniammatillista osaamista tarvittaessa. Tarvittaessa

museokäynnin sisältöä voidaan räätälöidä ryhmän tarpeiden mukaan. Henkilökohtaisella asiakkaan tai

ryhmän ohjaamisella merkittävä rooli prosessissa, ei toimi pelkällä teknologialla. Tietojärjestelmän

48

kannalta on oleellista tietojärjestelmään tallennetun kokoelmatiedon löytyminen museopedagogisen

työn pohjamateriaaliksi. Tiedon joustava siirtäminen pedagogiseen käyttöön jalostettavaksi eri

muodoissaan (kuvat, tekstinkäsittelyohjelmat, www-sivut jne.). Valmistetun pedagogisen materiaalin ja

käynnin tuottaman uuden tiedon tallentaminen järjestelmään (vrt. yleisöpalautteen tallentaminen).

Prosessin keskeiset resurssit ja muut volyymitiedot: Koordinoiva pedagogi, museon pedagogisen linjan

kirjaaminen koko henkilökunnan tiedoksi. Kaikkien ei tarvitse olla pedagogeja, mutta pedagogi yksinään

ei pysty toiminaan eli museon läpimenevä pedagoginen linja tulee olla kaikkien työntekijöiden tiedossa

ja oma rooli prosessissa tiedostettu.

Prosessin ohjaus ja kehittämismenettely: Prosessia ohjaa museon oma strategia ja sen painopisteet.

Jatkuva koulutus pedagogian ja arviointimenetelmien kehittyessä.

Rajapinnat muihin prosesseihin: Luettelointi, tietopalvelu

Julkaiseminen 67

Julkaiseminen liittyy museon ydintoimintoihin. Perinteisesti julkaiseminen liittyy läheisesti esimerkiksi

näyttelytoimintaan (näyttelyluettelot, näyttelyjulkaisut) ja tutkimustoimintaan. Nykyään julkaisemisen

kenttä on laajentunut huomattavasti. Esimerkiksi erilaiset digitaalisen ja verkkojulkaisemisen muodot

sekä viestintään liittyvät materiaalit kuuluvat julkaisemiseen. Tavoitteena on museon asiantuntemuksen

ja tiedon jakaminen sekä näyttelyiden ja museon muun toiminnan tukeminen. Kokoelmahallinnan

kannalta erityinen julkaisemisen muoto on kokoelmatietojen tai kokoelmien julkaisu, joka saattaa

esimerkiksi ulkoympäristössä olevien kohteiden tiedot verkossa saataville (vrt. esim. www.rky.fi).

Omistaja: Museo.

Toimijat: Museoammattilaiset, ulkopuoliset asiantuntijat, palveluntarjoajat.

Asiakkaat.

Syötteet: Museon kokoelmiin liittyvä tutkimustieto ja muu vastaava tieto.

Tuotokset: Julkaisut, myyntituotot, kokoelmiin liittyvä tieto.

Prosessin lähtötilanne: Päätös julkaisun tekemisestä.

Lopputilanne: Julkaisu on julkistettu.

Prosessin menestystekijät: Prosessin toteutuminen sekä aikataulussa ja budjetissa pysyminen.

Sidosprosessit: Luettelointi, kokoelmien liikkuvuus.

67 Vrt. SPECTRUM 4.0, s-68-74.

49

Tieto- ja kokoelmapalvelut

Prosessissa välitetään tietoja ja saatetaan sitä asiakkaiden käyttöön. Prosessiin kuuluu myös

tietolähteiden käytössä avustaminen.

Kokoelmapalvelut

Arkisto- ja kirjastopalvelu

Arkisto- ja kirjastopalveluprosessin tarkoituksena on museon tallentamien arkistoja kirjastokokoelmien

saattaminen asiakkaiden käyttöön. Prosessiin sisältyvät museon arkistoja kirjastopalvelun asiakkaiden

tiedontarpeet, museon ylläpitämät toiminnot ja palvelut niiden täyttämiseksi sekä toimintojen ja

palveluiden lopputulokset.

Omistaja: Museo.

Toimijat: Museoammattilaiset, asiakkaat.

Lähtötilanne: Museon tallentamiin arkistoja kirjastokokoelmiin tai niihin liittyvään tietoon kohdistuvan

tiedontarpeen ilmeneminen (esim. aineistokysely).

Lopputilanne: Museon tallentamat arkistoja kirjastokokoelmat ja niihin liittyvä tieto on saatettu

asiakkaan käytettäväksi ja asiakas on saanut tarvitsemansa tiedon, palvelun tai fyysisen suoritteen.

Asiakkaiden tarpeet ja vaatimukset: Vaihtelevat tiedontarpeet (vapaasti määritelty tiedontarve,

määritelty käyttötarkoitus).

Menestystekijät: Arkisto- ja kirjastokokoelmien saavutettavuus, käytettävyys ja aineistoon liittyvä

tiedonhallinta (luettelointi, tietokannat, asiasanoitus, hakupalvelut).

Mittarit: Aineiston tilausten ja käytön määrä, asiakaskäyntien määrä.

Keskeiset resurssit ja muut volyymitiedot: Arkisto- ja kirjastokokoelmien tietokanta ja sen

toiminnallisuus, aineiston käyttöoikeuksien ja rajoitusten hallinta.

Rajapinnat muihin prosesseihin: Kokoelmapalvelu, luettelointi, digitointi, kuvapalvelu, metatietojen

ylläpito ja hallinta, neuvonta.

Kokoelmapalvelu

Prosessin tarkoituksena on museon tallentamien ja säilyttämien kulttuuri- tai luonnonperintökohteiden

ja niihin liittyvien tietojen saattaminen asiakkaiden käyttöön palveluiden kautta. Prosessiin sisältyvät

50

asiakkaiden tiedontarpeet ja niiden toteuttamiseksi ylläpidetyt toiminnot ja palvelut sekä niiden

lopputulokset.

Omistaja: Museo.

Toimijat: Museoammattilaiset, kokoelmapalveluiden käyttäjät.

Lähtötilanne: Museon tallentamiin ja säilyttämiin kulttuuri- tai luonnonperintökohteisiin sekä niihin

liittyviin tietoihin kohdistuvan tiedontarpeen ilmeneminen (esim. lainapyyntö, näyttely, kokoelmiin

kohdistuva aineistokysely).

Lopputilanne: Asiakas on saanut tarvitsemansa tiedon, palvelun tai suoritteen (esim. aineistolaina).

Asiakkaiden tarpeet ja vaatimukset: Tiedontarpeet ja niiden kohteet vaihtelevat laajasti ja kattavat koko

museon toimialan ja asiantuntemuksen.

Menestystekijät: Kokoelmien hallinta ja saavutettavuus, tietokannat.

Mittarit: Toteutuneet palvelut ja niiden suoritteet (esim. lainat, näyttelyt).

Rajapinnat muihin prosesseihin: Luettelointi, digitointi, säilytys, metatietojen ylläpito ja hallinta,

kuvapalvelu, arkistopalvelu, konservointitoimenpiteet, näyttely, julkaiseminen.

Kuvapalvelu

Prosessiin sisältyvät museon kuvapalveluiden asiakkaiden tiedontarpeet, museon toteuttamat toiminnot

ja palvelut niiden täyttämiseksi sekä tarjottujen palveluiden ja toimintojen lopputulokset. Tarkoituksena

on museon kokoelmiin tallennetun visuaalisen kulttuuri- ja luonnonperinnön ja siihen liittyvän

tiedon saattaminen asiakkaiden käyttöön.

Omistaja: Museo.

Toimijat: Museoammattilaiset, kuvapalveluiden käyttäjät.

Lähtötilanne: Museon kokoelmiin tallennettuun visuaaliseen kulttuuri- ja luonnonperintöön liittyvän

tiedontarpeen ilmeneminen (esim. kuvatilaus).

Lopputilanne: Asiakas on saanut tarvitsemansa tiedon, palvelun tai fyysisen suoritteen (esim.

kuvatiedosto).

51

Asiakkaiden tarpeet ja vaatimukset: Havaittu vapaamuotoinen tiedontarve tai määritelty käyttötarkoitus

(esim. julkaisu).

Menestystekijät: Tehokas aineistoja tiedonhaku, riittävät aineistoon liittyvät metatiedot, riittävä

tietous hallinnallisista metatiedoista (tekijänoikeuksien valvonta, käyttöoikeudet).

Mittarit: kuvapalveluiden kyselyjen määrä, kuvatilausten määrä, palvelusta saadut tulot.

Rajapinnat muihin prosesseihin: Kokoelmapalvelu, arkistopalvelu, digitointi, luettelointi, valokuvaus ja

kuvantaminen, näyttely, julkaiseminen.

Asiakkaan ohjaus ja neuvonta

Asiakkaan ohjaus

Prosessiin kuuluvat museon lakisääteisiin tehtäviin ja niiden hoitamiseen (muu kuin viranomaistoiminta)

liittyvään asiantuntijuuteen (esim. kulttuuriperinnön hoito, paikallismuseotyö, kokoelmien hallinta)

kohdistuvan ohjaustarpeen ilmeneminen, ohjaukseen liittyvät toiminnot (esim. ohje, keskustelu,

katselmuskäynti, valvonta, palaute) ja niiden toteuttaminen.

Omistaja: Museo.

Toimijat: Museoammattilaiset, ohjauspalveluita tarvitsevat yksityiset asiakkaat, yhteisöt ja organisaatiot.

Lähtötilanne: Museon lakisääteisiin tehtäviin ja niiden hoitamiseen liittyvään asiantuntijuuteen (esim.

kulttuuriperinnön hoito, paikallismuseotyö, kokoelmahallinta) kohdistuvan ohjaustarpeen ilmeneminen.

Lopputilanne: Asiakas on saanut tarvitsemansa vastineen (esim. ohje, keskustelu, katselmuskäynti,

valvonta, palaute) ohjaustarpeelleen.

Asiakkaiden tarpeet ja vaatimukset: Asiakkaiden neuvonnan tarve vaihtelee (yksittäiseen esineeseen

liittyvä neuvontatarve, avustuksiin liittyvä neuvonta jne.).

Menestystekijät: Yhteistyön jatkuvuus, vuorovaikutus ja tuloksekkaat toimintatavat.

Neuvonta

Prosessiin sisältyvät neuvontatarpeen ilmeneminen, toteutunut kontakti asiakkaan kanssa sekä

neuvonnan toteuttaminen ja sen vaatimat toimenpiteet. Prosessin tarkoituksena on museon

lakisääteisiin tehtäviin (muu kuin viranomaistoiminta) ja niiden hoitamiseen liittyvän asiantuntijuuden

(esim. rakennustutkimus, arkeologinen tutkimus, paikallismuseotyö, kokoelmatyö) saattaminen

asiakkaiden käyttöön neuvonnan kautta.

52

Omistaja: Museo.

Toimijat: Museoammattilaiset, neuvontaa tarvitsevat museon ulkoiset asiakkaat (yksityishenkilöt,

yhteisöt, organisaatiot) sekä vertaisorganisaatiot ja kollegat.

Lähtötilanne: Museon lakisääteisiin tehtäviin ja niiden hoitamiseen liittyvään asiantuntijuuteen

kohdistuvan neuvontatarpeen ilmeneminen (esim. puhelu tai sähköpostikysely).

Lopputilanne: Asiakas on saanut tarvitsemansa asiantuntijapalvelun ja tiedon lyhytkestoisen

neuvontakontaktin kautta.

Asiakkaiden tarpeet ja vaatimukset: Vaihteleva neuvontatarve: esim. ympäristönhoitoon, rakennuksiin ja

niiden kuntoon tai korjaustarpeeseen tai kokoelmanhoitoon liittyvä ongelmatilanne.

Menestystekijät: Museon tarjoama riittävä asiantuntijuus.

Mittarit: Toteutunut neuvontapalvelu ja siitä saatu palaute.

Rajapinnat muihin prosesseihin: Asiakkaan ohjaus, konservointitoimenpiteet, kokoelmapalvelu,

kuvapalvelu, arkistopalvelu, tutkimus

Kokoelmien liikkuvuus

Kokoelmien liikkuvuus jakautuu kuuteen prosessiin: lähtevään lainaan, vastaanotettavaan lainaan,

sijoitukseen, näytteiden vaihtoon, säilytykseen ja kuljetukseen.

Lähtevä laina 68

Lähtevän lainan prosessi pitää sisällään määriteltyä tarkoitusta varten toiseen museoon tai

yksityishenkilölle lainattavan objektin tai objektien lainan dokumentoinnin ja hallinnan laina-aikana.

Tavoitteena on, että museon kokoelmaesineitä lainataan sujuvasti, asianmukaisesti ja

kokoelmaturvallisuus huomioiden.

Menestystekijät

- Museolla tulee olla oma lainapolitiikka. Kaikki lainapyynnöt käsitellään museon lainapolitiikan

mukaisesti. (SPECTRUM)

- Museo huolehtii kirjallisen sopimuksen laatimisesta sekä lainanantajalle että lainan

vastaanottajalle ennen kuin laina laitetaan käytäntöön. (SPECTRUM)

68 SPECTRUM 4.0 s. 20-25.

53

- Lainasopimuksessa on kirjallisesti sovittu, että laina on tehty ennalta määritellyksi ajanjaksoksi.

(SPECTRUM)

- Museon tulee säilyttää tiedot kaikista lähtevistä lainoista. Näihin tietoihin tulee olla merkitty

lainan vastaanottaja, laina-aika ja lainan syy. (SPECTRUM)

- Museon tulee pystyä kontrolloimaan riittävän tehokkaasti lähtevän lainaan kohdistuvia eri

toimenpiteitä. (SPECTRUM)

- Museon tulee varmistua siitä, että lainan vastaanottaja voi taata riittävät lainattavaan objektiin

kohdistuvat hoito- ja turvallisuustoimenpiteet sekä järjestää lainattavalle objektille

lainasopimuksessa määritellyt olosuhteet. (SPECTRUM)

- Museon tulee taata, että kaikki lainattavat objektit ovat asiankuuluvalla tavalla vakuutettu laina-

aikana. (SPECTRUM)

Vastaanotettava laina 69

Vastaanotettavan lainan prosessi pitää sisällään museon lainaamien objektien hallinnan ja

dokumentoinnin, joista se on vastuussa määritellyn ajanjakson. Lainatut objektit on lainattu museoon

lainasopimuksessa määritettyä tarkoitusta varten. Tällä tarkoituksella viitataan yleensä objektien

asettamiseen esille näyttelyssä, mutta vastaanotettavan lainan prosessi pitää sen lisäksi sisällään

rajapintoja tutkimuksen, konservoinnin, tutkimuksen, valokuvauksen ja julkaisun prosesseihin.

(SPECTRUM)

Vastaanotettavan lainan prosessi mahdollistaa museon kokoelmiin kuulumattoman kohteen saamisen

museon käyttöön. Tietoa kokoelmaesineestä välittyy siten sekä lainaavalle taholle että laajemmalle

yleisölle.

Menestystekijät

- Museon tulee aina määritellä lainan syy (esim. näyttely) mahdolliselle vastaanotettavalle lainalle

ennen lainapyynnön lähettämistä. (SPECTRUM)

- Lainattuun objektiin tulee kohdistaa samat kokoelmahoitotoimenpiteet kuin mihin tahansa

museon pysyviin kokoelmiin kuuluvaan objektiin. (SPECTRUM)

- Lainanantajan ja lainan vastaanottajan tulee aina solmia kirjallinen sopimus ennen lainan

asettamista täytäntöön. (SPECTRUM)

- Museon tulee varmistaa, että se pystyy noudattamaan kaikkia lainaan liittyviä ehtoja ja

toteuttamaan lainasopimuksessa edellytetyt olosuhteet. (SPECTRUM)

- Jokainen lainasopimus on tehty ennalta määritellyiksi ajanjaksoiksi. (SPECTRUM)

- Museon tulee varmistaa, että objektit on vakuutettu koko laina-ajaksi. (SPECTRUM)

- Museolla tulee pystyä riittävän tehokkaasti ohjaamaan vastaanotettavan lainan toimenpiteitä.

(SPECTRUM)

69 SPECTRUM 4.0 s. 78-83.

54

- Museon tulee taata, että lainattujen objektien sijainnista säilytetään ajantasaista informaatiota.

(SPECTRUM)

- Museon tulee taata, että lainattujen objektien turvallisuudesta säilytetään ajantasaista

informaatiota. (SPECTRUM)

- Museon tulee taata, että lainattujen objektien fyysisistä olosuhteista ja ympäristöstä

ylläpidetään ajantasaista informaatiota. (SPECTRUM)

- Museon tulee varmistaa, kaikki lainaan liittyvä dokumentaatio säilytetään. (SPECTRUM)

- Museon tulee varmistaa, että kaikki oleellinen informaatio liittyen lainan vastaanottajaan ja

lainaan on lainanantajan saatavilla. (SPECTRUM)

Sijoitus 70

Prosessissa museon kokoelmiin kuuluvan taideteoksen (tai esineen) sijoitetaan tai talletetaan esim.

virastoon tai laitokseen. Taideteoksen omistajuus ja säilytysvastuu säilyy museolla. Tavoitteena on

museokokoelman saavutettavuus, tiedon lisääminen ja sijoituspaikan ympäristön viihtyvyyden

lisääminen.

Toimijat: Museomammatilaiset.

Asiakkaat: Sijoitus-/talletuskohteet.

Syötteet: Tieto kohteen sijainnista.


Näytteiden vaihto

Näytteiden vaihdossa runsaita objektityyppejä vaihdetaan puuttuviin tai harvalukuisiin kokoelman

kartuttamiseksi kokoelmapolitiikan linjausten mukaisesti.

Lähtötilanne: Kokoelman sisältö ja lisäystarpeet tunnetaan.

Lopputilanne: Kokoelmaa on kartutettu vaihdoilla kokoelmapolitiikan linjausten mukaisesti (runsaita

objektityyppejä vaihdettu puuttuviin/harvalukuisiin tyyppeihin).


Menestystekijät: Kokoelmapolitiikan ja käytäntöjen luominen, kehittäminen ja noudattaminen.

Mittarit: Vaihtojen lukumäärä.

70 Vrt. SPECTRUM 4.0, s. 33-35.

55

Rajapinnat muihin prosesseihin: Metatiedot ja versiointi, tutkimus.

Säilytys

Prosessi kuvaa museon kokoelmiin sisältyvän kohteen säilyttämisen valvotuissa olosuhteissa. Prosessi

sisältää myös olosuhteiden valvonnan työnkulun. Museon kokoelmiin kuuluva kohde on sen

vaatimuksien mukaisissa olosuhteissa säilytettynä ja sen olosuhteita valvotaan.

Omistaja: Museo.


Asiakkaat: Museo.

Syötteet: Tiedot kohteen olosuhdevaatimuksista ja toteutuneista olosuhdeominaisuuksista.

Tuotokset: Tiedot kohteen olosuhdevaatimuksista ja toteutuneista olosuhdeominaisuuksista.

Sidosprosessit: Sijoitus, luettelointi, hoito ja konservointi.

Kuljetus 71

Kuljetusprosessi pitää sisällään objektien kuljetuksen hallinnan ja kuljetukseen liittyvän dokumentaation.

Prosessi pitää sisällään ne objektit, joista museo on kuljetuksen aikana joko osittain tai kokonaan

vastuussa. (SPECTRUM)

Menestystekijät

- Jokaisen kuljetuksen tulee noudattaa museon kuljetuksia koskevia kirjallisia käytänteitä.

(SPECTRUM)

- Museon tulee taata, että lainattujen objektien kuljetuksissa noudatetaan lainasopimuksessa

määriteltyjä ehtoja. (SPECTRUM)

- Kuljetettavista objekteista tulee teettää kuntokartoitus ennen kuljetuksen järjestämistä.

(SPECTRUM)

- Kuljetettavat objektit tulee olla lainasopimuksen mukaisesti vakuutettu ennen kuljetuksen

järjestämistä. (SPECTRUM)

- Jokaisesta kuljetuksesta laaditaan suunnitelma, joka pitää sisällään riskien kartoituksen ja

pelastussuunnitelman. (SPECTRUM)

71 SPECTRUM 4.0 s. 36-39.

56

4.2.3. Tutkimus

Kuva 6. Tutkimus

Tutkimus

Prosessin kuvauksen esimerkkeinä on erilaisia tieteellisiä menetelmiä, kuten kuvassa 6 esitetään.

Tutkimus käyttää ja tuottaa kokoelmia. Tutkimus on prosessi, jolla erilaiset tutkimukset ja niiden

tulokset kytketään kokoelmahallintajärjestelmään. Esimerkkejä erilaisista tutkimusprosesseista ovat

kokoelmia tuottava ja täydentävä tutkimus, kokoelmiin ja aineistoihin pohjautuva tutkimus,

arkistotutkimus, laboratoriotyönkulku, selvitykset, arkeologiset kaivaukset ja seurannat.

Toimijat: Tutkimuksen tekijätaho, kokoelmahallintajärjestelmää käyttävä organisaatio.

Tuotokset: Kokoelmahallinnan tietojen perusteella saatu tutkimus ja sen tulokset ovat osa

kokoelmahallinnan tietokokonaisuutta tai tutkimuksen tuottama uusi aineisto on osa kokoelmahallinnan

tietokokonaisuutta.

Kokoelmia tuottava ja täydentävä tutkimus

Tavoitteena on kytkeä tutkimus ja sen tulokset kokoelmahallintajärjestelmään tai tuoda tutkimuksessa

syntyneet (hankitut) kohteet kokoelmahallinnan piiriin.

Kokoelmiin ja aineistoihin pohjautuvat tutkimus 72

Kokoelmiin ja aineistoihin pohjautuva tutkimus on eri metodein tehtävää tutkimusta, joka käyttää

kokoelmanhallintaan tallennettuja tietoja.

72 Vrt. SPECTRUM 4.0, s.68-74.

57

4.2.4. Viranomaistoiminta

Kuva 7. Viranomaistoiminta.

Viranomaistoiminnan prosesseissa huolehditaan museoiden viranomaisasemaan liittyvistä tehtävistä ja

velvollisuuksista.

Luvat

Lupia myöntävä viranomainen tarvitsee luvan käsittelyyn tietoja kokoelmahallinnasta tai

kokoelmahallintajärjestelmään tallennettuun kohteeseen liittyy lupa, jonka tiedot tulee tallentaa.

Omistaja: Museo tai kulttuuriympäristöstä vastaava yksikkö tai vastuualue.

Toimijat: Lupia myöntävä viranomainen, kokoelmahallintajärjestelmää ylläpitävä organisaatio. Muut

viranomaiset ja luvan asianosaiset.

Tuotokset: Lupaan liittyvät tiedot on tallennettu luvassa käsitellyille kohteille.

Lausunnot

Omistaja: Museo tai kulttuuriympäristöstä vastaava yksikkö tai vastuualue.

Lähtötilanne: Lausuntopyyntö.

Lopputilanne: Lausunto lähtee määräajassa.

Asiakkaat: Viranomaiset (lausunnon pyytäjä) ja lausunnon kohteena olevat asiakkaat (esim.

rakennusluvan hakija).

58

Sidosryhmät: Muut viranomaiset kuin lausunnon pyytäjä, suunnittelijat, luvan hakija(t), kuntalaiset.

Asiakkaiden tarpeet ja vaatimukset: Oikea-aikainen lausuntoprosessi ja jouheva prosessin sujuminen

laadukkaasti.

Menestystekijät: Eri toimijat tuntevat prosessin ja etenevät sen mukaisesti, vuorovaikutus ja riittävät

resurssit.

Mittarit: Lausuntoprosessin sujuminen aikataulussa ja laadukkaasti.

Keskeiset resurssit ja muut volyymitiedot: Henkilöresurssit (rakennustutkijat, arkeologit, konservaattorit,

korjausrakentamiseen suuntautuneet arkkitehdit) ja ajan tasalla olevat inventoinnit ja tutkimustieto.

Ohjaus ja kehittämismenettely: Lausuntoprosessin eri vaiheet tunnistettu eri sidosryhmien ja

asiakkaiden keskuudessa.

Rajapinnat muihin prosesseihin: Rakennuslupahakemuksiin, kaavoitukseen, ympäristöön ja arkeologiaan

liittyvät prosessit.

4.2.5. Tukiprosessit

Tukiprosessit ovat kokoelmahallintaa tukevia muita museotyön prosesseja.

Formaattimuunnokset

Formaattimuunnoksilla tarkoitetaan museon kokoelmahallinnan järjestelmien (taustajärjestelmien)

digitaalisen aineiston metatiedon muuntamista siirtokelpoiseen formaattiin. Prosessi tuottaa, tai

avustaa tuottamaan, rajapintoja ja menetelmiä digitaalisen aineiston tietojen siirtoa varten. Tavoitteena

on mahdollistaa museoiden digitaalisen aineiston siirtämisen muihin palveluihin oikeissa

(standardi)formaateissa.

Toimijat: Museon kokoelmahallinnan kokonaisuudesta vastaava yksikkö. Museon kokoelmahallinnasta

tietoja vastaanottavat toimijat. Museokävijät ja kokoelmista tietoja hakevat loppukäyttäjät

tietoverkossa. Museon kokoelmahallinnan (ja tietohallinnon) henkilöt. Taustajärjestelmien toimittajat ja

IT-konsultit. KDK-asiakasliittymästä ja pitkäaikaissäilytyksestä vastaavat tahot.

Syötteet: Taustajärjestelmissä oleva digitaalinen aineisto pitäen sisällään digitaaliset tallenteet ja niitä

koskevan metadatan. Digitaalista aineistoa taustajärjestelmissä siirretään muihin palveluihin.

59

Tuotokset: Muunnosten toteuttaminen taustajärjestelmissä ja niiden rajapinnoissa. Ohjeistus ja

dokumentaatio formaattien käyttöön ja formaattimuunnoksiin.

Sidosprosessit: KDK-kokonaisarkkitehtuurin standardisalkun ylläpitoprosessi sekä asiakasliittymän ja

pitkäaikaissäilytyksen tiedonsiirron prosessit.

Digitointi

Digitoinnissa museon tallennusvastuualueeseen kuuluvien analogisten tietolähteet muunnetaan

digitaaliseen muotoon ja ne tallennetaan, säilytetään ja saatetaan asiakkaiden käyttöön. Tavoitteena on

varmistaa (mahdollisesti hauraiden ja huonokuntoisten) kokoelmiin kuuluvien objektien ja

dokumenttien sisältämän informaation saatavuus, käytettävyys sekä tukea niiden säilyvyyttä.

Omistaja: Museo.

Toimijat: Museoammattilaiset. KDK.

Lähtötilanne: Digitointia varten valittu ja järjestetty aineisto on valmis digitoitavaksi ja on toimitettu

digitoinnista vastaavalle henkilölle. Tämän jälkeen suunnitellaan objektien digitointijärjestys.

Suunnitteluvaiheeseen kuuluu myös tarvittavan laitteiston hankkiminen (kamerat, skannerit, nauhurit,

adapterit, piuhat, ohjelmistot jne), mikäli kyse on organisaatiolle ei-tyypillisen aineiston digitoinnista.

Lopputilanne: Objekti on digitoitu ja tallennettu välitöntä ja tulevaa käyttöä varten aineistotyypin

kannalta relevantissa formaatissa. Pitkäaikaissäilytystä varten tallennetaan mahdollisimman

korkealaatuinen digitaalinen tiedosto kokoelmahallintajärjestelmään KDK:n PAS-järjestelmän

edellyttämissä säilytys- ja siirtokelpoisissa tiedostomuodoissa. Digitoitujen tiedostojen jälkikäsittely

jatkuu luettelointiprosessina. Digitoinnin ”purku” jatkuu logistiikkaprosessina.

Valokuvaus ja kuvantaminen

Prosessiin kuuluu museon tallennusvastuualueeseen kuuluvien objektien ja ilmiöiden dokumentointi

valokuvausta ja muita menetelmiä käyttäen (esim. laserkeilaus, 3D-skannaus, äänittäminen,

videoiminen) sekä kuvien, vedosten ja muiden lopputuotteiden tallentaminen, säilyttäminen ja

saattaminen asiakkaiden käyttöön. Tavoitteena on rikastaa museoiden tarjoamaa informaatiota

visuaalisen ja audiovisuaalisen viestinnän keinoin, dokumentoida objekteja ja ilmiöitä.

Omistaja: Museo tai ulkoinen asiantuntija (ostopalvelu).

Toimijat: Museoammattilaiset, kuvaa tarvitseva organisaatio tai henkilö.

Lähtötilanne: Objektin tai tapahtuman valinta tai aineistopyyntö.

60

Lopputilanne: Käyttötarkoitusta varten sopiva tuotos (digitaalinen tiedosto/vedos /tuloste) on valmis

luetteloitavaksi ja/tai esitettäväksi/käytettäväksi halutussa muodossa. Lisäksi tulevaa käyttöä ja KDK:n

PAS-järjestelmää varten tallennetaan mahdollisimman korkealaatuinen säilytys- ja siirtokelpoinen

digitaalinen tiedosto tietojärjestelmään.

Asiakkaiden tarpeet ja vaatimukset: Resoluution ynnä muut kriteereiden tarpeenmukaisuus

varmistettava.

Menestystekijät: Metatietojen tallentuminen taltiointihetkellä. Tiedostojen tallentaminen

yhteiskäyttöisiin järjestelmiin.

Tietojärjestelmän kannalta oleellista: Jo kuvattujen/kuvaamattomien kohteiden hakeminen ja

löytyminen, kaikkien kuvaversioiden linkittäminen objektiin, tapahtumaan tai ilmiöön mahdollista.

Digitaalisen kuvan metadatan (IPTC/EXIF) vienti tietojärjestelmään automaattisesti.

Rajapinnat muihin prosesseihin: Täytyy tarvittaessa käydä uudelleen läpi

Sopimukset

Prosessin tarkoituksena on varmistaa kokoelmiin otettujen objektien omistussuhteet, käyttö, säilytys- ja

immateriaalioikeudet sekä museon kokoelmiin otettujen ja museon toiminnassa käytettävien (esim.

TAKO, Collections Mobility, talletukset) objekteihin liittyvien tietojen laillinen käyttö. Museon

perussopimuskäytännöt voidaan jakaa seuraavasti: hallinta- ja omistusoikeus, immateriaalioikeudet,

kokoelmien liikkuvuus, kokoelmien käyttö ja hallinta.

Omistaja: Museo.

Toimijat: Sopimuksen laatija museossa, ulkoinen asiakas (lahjoittaja, deponoija, kuvia tilaava yritys tai

henkilö jne.).

Lähtötilanne: Sopimuksiin liittyen prosessin lähtötilanne voi olla joko työntekijän palkkaaminen

(valokuvaaja, dokumentoija), tekijänoikeuksien ym. immateriaalioikeuksien siirtäminen, lahjoitusten

vastaanottosopimukset (omistusoikeus, salassapito / julkisuus / käyttö), talletussopimukset (TAKO,

Collections Mobility, määräaikais- ja ainaistalletukset), lainasopimukset, tutkimussopimukset (yritysten

ja julkisyhteisöjen kanssa solmittavat sopimukset niiden toiminnan dokumentointiin ja tutkimukseen

liittyen) tai tekijänoikeudenalaisen materiaalin esittämiseen liittyvät sopimukset. Lupiin liittyen

prosessin lähtötilanne voi liittyä luvan hankkimiseen omaan toimintaan tai lupien antamiseen muille.

Muille annettuihin lupiin lukeutuvat kuvaus- ja haastatteluluvat erilaisiin nykydokumentointiin liittyen,

luvat dokumentointiaineiston käyttöön, tietyntyyppisten kokoelmien hallussapitoon, hoitoon ja

61

säilytykseen tarvittavat luvat: esim. aseenkantoluvat, räjähdeluvat, luonnontieteellisen

havaintomateriaalin (mm. suojellut eläinlajit) hallussapito.

Lopputilanne: Tarpeiden mukainen juridisesti pätevä sopimus on solmittu, allekirjoitettu, arkistoitu

arkistonmuodostussuunnitelman mukaisesti ja annettu tiedoksi kaikille, joiden työhön se vaikuttaa

(esim. lupa julkaista kokoelmatieto kuvineen internetissä syötetty tietokantaan).

Asiakkaiden tarpeet ja vaatimukset: Tietojärjestelmä mahdollistaa (ainakin) yleisimmissä sopimuksissa

määriteltyjen ehtojen kirjaamisen, hakemisen ja niiden mukaan lajittelun ts. tietojärjestelmä tukee sitä,

että sovitut asiat tulevat käytäntöön ja kaikkien asianosaisten tietoon (esim. credit line, käytön

rajoitukset jne.) ja helposti saataville. Tietojärjestelmässä on eri käyttäjätasoja, jotka rajoittavat

tarvittaessa määritettyjen tietojen saatavuutta. Tietojärjestelmä mahdollistaa objektien tietojen keräilyn

ja yhdistämisen valmiisiin sopimuspohjiin (esim. lainasopimukset, kuvankäyttösopimukset) tai tietojen

siirtämisen tekstinkäsittelyyn tai muuhun vastaavaan järjestelmään sopimusten laatimista vasten.

Menestystekijät: Selkeät ohjeet toimintatavoista kussakin tilanteessa. Nimetyt vastuuhenkilöt ja heidän

varahenkilönsä. Yhteistyö organisaation (sopimusasioista vastaavan) juristin kanssa.

Mittarit: Alhaiset oikeudenkäyntikulut, valmiit sopimuspohjat yleisimpiin tilanteisiin,

rutiinisopimuksissa nopea läpimenoaika (selvät toimintamallit esim. siitä, kenen nimi tarvitaan mihinkin

paperiin).

4.3. Loogiset tietovarannot

Loogisten tietovarantojen avulla esitetään, mitkä tietokokonaisuudet kannattaa koota yhteen

tavoitetilan näkökulmasta. Tietovaranto-termi ei vielä ota kantaa siihen, miten tieto taltioidaan

fyysisesti, vaan looginen tietovaranto voidaan taltioida fyysisesti erillisiin tietokantoihin, yhteen

tietokantaan – tai ei tietokantaan lainkaan (vrt. luku Fyysiset tietovarannot).

Prosesseissa käytettävien tietovarantojen kuvaaminen auttaa organisaatiota suunnittelemaan

tiedonhallinnan ja -huollon mahdollisimman hyvin toimintaa tukevaksi ja järkeistämään tiedon

tuottamisen prosesseja. Loogisten tietovarantojen kuvaus varmistaa tiedon hallittavuuden sekä sen, että

samaa tietoa ei taltioida moneen paikkaan. Se esittää, mitkä tietokokonaisuudet kannattaa koota yhteen

ja mitä niistä tarvitaan keskitetysti hallinnoitavina ydintietoina.

Kokoelmahallinnan ylätason loogisia tietovarantoja ovat:

Pysyvät tunnukset

Pysyvät tunnukset ovat museon tallentaman ja säilyttämän, kulttuuri- tai luonnonperintöön sisältyvän

62

kokonaisuuden (esim. museo-objektin, arkistoaineiston, kuvauksen, havaintotiedon tai näytteen),

kohteen tai muun tallennetun yksikön yksilöiviä, ainutkertaisia tunnuksia. Niiden avulla voidaan

yksittäinen digitaalinen aineisto tai kuvailukokonaisuus tunnistaa muista samankaltaisista digitaalisista

aineistoista. Pysyvä tunniste annetaan aineistoille, joita on tarkoitus säilyttää hyvin pitkään laitteistoista

ja tietojärjestelmistä riippumatta.

Metatieto

Metatieto on yleisesti tietoa tiedosta eli jotakin tietovarantoa tai säilytysyksikköä kuvailevaa tietoa.

Kokoelmahallinnassa metatieto kuvaa museon tallentamien ja säilyttämien, kulttuuri- tai

luonnonperintöön sisältyvien aineistojen (esim. museo-objektien, arkistoaineiston, kuvausten,

havaintotietojen, näytteiden), kohteiden tai muiden tallennettujen yksiköiden ominaisuuksia,

kontekstia, sisältöä, rakennetta sekä näiden hallintaa ja käsittelyä koko elinkaaren ajan.

Osallisten tuottamat aineistot

Osallisten tuottamat aineistot ovat museon tallentamiin ja säilyttämiin tietoihin tai museon toimialaan

liittyviä, käyttäjien tai muiden osallisten tuottamia tietoja tai aineistoja, joita saadaan esimerkiksi

seurannan, keruiden, kyselyiden, verkkopalveluiden rekisteröityneiden käyttäjien (esim.

luontopäiväkirja) sekä sosiaalisen median kautta.

Auktoriteettitiedot

Auktoriteettitieto on kontrolloitu, pysyväluonteinen, aiheenmukaisesti koottu ja järjestetty hierarkkinen

tietokokonaisuus, jonka tarkoitus on parantaa tiedon esittämisen ja kuvailun sekä luetteloinnin

yhdenmukaisuutta sekä tuotetun tiedon käytettävyyttä ja löydettävyyttä.

Oikeustiedot

Oikeustiedot ovat museon tallentamaan kulttuuri- tai luonnonperintöön sisältyvän objektin, näytteen,

havaintotapahtuma- tai kohdekuvauksen, muun aineiston tai tietokokonaisuuden käyttöön sekä

saataville saattamiseen liittyviä oikeudellisia ja sopimusperusteisia tietoja, rajoituksia ja ehtoja.

Sijainti

Museon tallentamaan kulttuuri- tai luonnonperintöön sisältyvän objektin, näytteen,

havaintotapahtuma- tai kohdekuvauksen, muun aineiston tai tietokokonaisuuden sijaintitieto

kokoelmissa sekä sen valmistukseen, syntyyn, löytöön ja/tai käyttöön liittyvät sijaintitiedot. Tällainen on

esimerkiksi varastopaikkamerkintä.

Sopimukset

Kokoelmahallintaan liittyvien erityyppisten sopimusten muodostama tietovaranto.

Seurannan ja valvonnan tietovarannot

Museon kulttuuri- ja luonnonperinnön säilyttämiseen ja vaalimiseen liittyvien viranomais- ja

lakisääteisten tehtävien ja toimenpiteiden suorittamisesta syntyvät kokoelmahallinnan tietovarannot.

63

Analyysiaineistot

Analyysiaineistot ovat museon kokoelmiin sisältyvien, muualla tuotettujen tai museon oman toiminnan

tuloksena syntyneitä analyysiaineistoja, esim. ajoituslaboratorion tuottamia aineistoja.

Tilastot

Tilastojen tietovaranto sisältää kokoelmahallinnan prosesseissa syntyvät ja niitä kuvaavat tilastotiedot.

Kokoelmaturvallisuuden tiedot

Kokoelmahallinnan turvaamiseen ja suojeluun liittyvät sekä sen tuottamat tietovarannot.

Tietojärjestelmätiedot

Tietojärjestelmätietoihin kuuluvat museon kokoelmahallinnassa käytettyjen tietojärjestelmien tiedot.

Formaattikirjasto

Formaattikirjastoon sisältyvät kuvaukset museon kokoelmahallinnan tiedontallennuksessa käyttämistä

tiedostomuodoista sekä sovelluksista, joilla ne ovat avattavissa ja/tai muunnettavissa muodosta toiseen

sekä näiden kehityksen seurannasta karttuva tieto.

4.3.1. Ydintiedot

Loogista tietovarannoista on tunnistettu ydintiedot. JHS 17973 määrittelee ydintiedon seuraavasti:

”Ydintieto on koko organisaation toiminnan kannalta välttämätöntä perustietoa. Ydintiedoksi

luokitellaan tieto, jota organisaatio tarvitsee toiminnassaan samanlaisena ja -laatuisena tai jota useampi

prosessi tarvitsee tai hyödyntää. Ydintiedolle on ominaista, että tieto on organisaation toiminnan

näkökulmasta pysyvää ja kuvaa tietokokonaisuuksia, joista on tai tulisi olla yhtenäinen käsitys koko

organisaatiossa.”

Ydintietojen tunnistaminen on tärkeää päällekkäisen työn poistamiseksi ja kustannusten säästämiseksi.

Ydintiedoille on pyritty nimeämään mahdollisia ylläpidollisia ja hallinnollisia vastuutahoja tai alustavia

olemassa olevia pohjatietolähteitä.

Seuraavat loogiset tietovarannot ovat ydintietoja:

Pysyvät tunnukset

Auktoriteettitiedot

Roolikuvaukset

Nimiauktoriteettitiedot

Ajan auktoriteettitiedot

Tekijänoikeustiedot

Toimintakuvaukset

Paikannimiauktoriteettitiedot

Paikkatieto


64

Taksonomia

Kuvailun kontrolloidut sanastot

4.4. Palvelutasojen harmonisointi

Tietovarantojen tärkeyttä toiminnan kannalta on kuvattu tietovarantojen palvelutasojen avulla.

Palvelutasot korostavat tietokannan saatavuuden ja käyttövalmiuden priorisointia, erityisesti sen kautta,

miten nopeasti ongelmatilanteista toivutaan.

Tietojärjestelmän palvelutoimittajan ja käyttäjäorganisaation välillä sovitaan yleensä palvelun

käytettävyysajasta ja tuen saatavuudesta. JHS174 -suositus74 antaa ohjenuoran tämän määrittämiseen

palvelutasojen avulla. Se määrittelee erikseen palveluluokat tukipalveluille, palvelinten käyttöpalveluille

ja tietoliikenteen peruspalveluille.

5. Fyysisen tason arkkitehtuuri Kokonaisarkkitehtuurin fyysistä tasoa kutsutaan myös toteutustasoksi. Taso kiinnittää määritellyn ja

suunnitellun kokonaisuuden todellisen toteutuksen kuvaukseksi.

5.1. Fyysiset tietovarannot

Fyysiset tietovarannot -kuvaus listaa varsinaiset todelliset tietokannat ja muut fyysiset tietovarannot

nykytilan kuvauksena, siinä missä loogiset tietovarannot keskittyvät tavoitetilan tasolla kuvattuihin

käsitteellisiin kokonaisuuksiin. Lista auttaa muodostamaan kokonaiskuvan museoiden käytössä olevista

tietovarannoista, niiden elinkaaren vaiheesta ja suhteesta yhteisten palvelujen kehittämiseen. Fyysisten

tietovarantojen kuvaukset ovat erinomainen väline toimintojen kehittämisen ja muutoksenhallinnan

tueksi.

Museoiden kokonaisarkkitehtuuriryhmä lähetti kesäkuussa 2015 kaikille maakuntamuseoille, alueellisille

taidemuseoille ja valtakunnallisille erikoismuseoille sekä Museovirastolle ja Kansallisgallerialle fyysisiä

tietovarantoja ja tietojärjestelmiä kartoittavan kyselyn. Vastauksia kyselyyn kertyi yhteensä 28:lta eri

organisaatiolta. Kyselyssä kartoitettiin museoiden digitaalisia ja muita tietovarantoja. Museoalalla on

käytössään tiedon tallennuksen koko kirjo. Museoilla on käytössään erilaisia tietojärjestelmiä ja

tietokantoja. Digitaalisen tallentamisen ohella museot tallentavat yhä informaatiota myös

paperimuodossa. Keskeiset fyysiset tietovarannot on kuvattu liitteessä A.4.

Fyysiset tietovarannot sisältävät muun muassa tietoja objekteista ja kulttuuri- tai luonnonympäristöstä,

erilaisia analyysejä ja mittausaineistoja sekä arkistoja kirjastotietoja.


65

5.2. Järjestelmäsalkku

Järjestelmäsalkku sisältää keskeisen informaation järjestelmäkokonaisuuden hallintaan. Museoiden

kokoelmahallinnan kokonaisarkkitehtuurin järjestelmäsalkku on jaettu organisaatioittain ja

organisaatiotyypeittäin (kulttuurihistorialliset museot, taide- ja erikoismuseot sekä luonnontieteelliset

museot).

66

A. Liitteet

Dokumentin liitteinä ovat luettelot museoalaa koskevista lainsäädännöistä ja sopimuksista, museoiden

tietojärjestelmistä sekä loogisista ja fyysisistä tietovarannoista. Liite B pitää sisällään Museoiden

kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin. Lisäksi liitteenä on sanasto (liite C), johon on koottu museoalan

keskeiset käsitteet selityksineen.

A.1. Arkkitehtuurityötä ohjaavia linjauksia

Opetus- ja kulttuuriministeriön strategia 2020

Selitys: Museoiden kokonaisarkkitehtuurin kehityksessä on huomioitava OKM:n strategiset linjaukset

niiltä osin kuin ne koskevat museoalaa.

Vaikutus: Yksi OKM:n strategisista päämääristä on sivistyksen vetovoiman säilyttäminen. Muiden

muistiorganisaatioiden tavoin museot keskittyvät aineistojen säilyttämiseen, jakamiseen ja

hyödyntämiseen, jonka kautta museoilla on merkittävä rooli OKM:n sivistysalueen strategisten

päämäärien toteutuksessa.

http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2009/opetusministerion_strategia_2020.html

Kulttuuripolitiikan strategia 2020

Selitys: Linjaus määrittelee niitä ylätason tavoitteita, joiden saavuttamista kokonaisarkkitehtuurilla tulisi

edistää.

http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2009/Kulttuuripolitiikan_strategia_2020

Vaikutus: Kulttuuripolitiikan kehittämisen tavoitteista museoalaa koskevat ainakin kulttuurisen

perustan vahvistaminen, kulttuurin kansantaloudellista merkityksen vahvistaminen, kansainvälistymisen

ja kulttuurisen moninaisuuden edistämisen näkökulmat sekä kulttuuripalvelujen saatavuuden ja laadun

parantamisen painotukset. KDK:n mittakaavassa kokonaisarkkitehtuurityön vaikuttavuus aineistojen

jakamisen ja hyödyntämisen mahdollistajana nousee keskeiseksi tekijäksi.

Museopoliittinen ohjelma (valmistuu vuoden 2016 loppuun mennessä)





67

Selitys: Työryhmä laatii ehdotuksen museopoliittisiksi linjauksiksi ja painopisteiksi Suomessa.

Ohjelmassa otetaan kantaa muun muassa museolaitoksen rakenteeseen, valtionosuusjärjestelmän

toimivuuteen ja rahoituksen kohdentumisen perusteisiin. Lisäksi siinä esitetään vaihtoehtoja museoiden

ja kulttuuriperinnön hyödyntämiseksi voimavarana sekä uuden toiminnan mahdollistajana.

Museopoliittisen ohjelmatyön etenemistä voi seurata sivulta: https://museopolitiikka.wordpress.com/

Tuottava ja uudistuva Suomi: Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020

Selitys: Museoiden kokonaisarkkitehtuuri nivoutuu kansallisiin kulttuuri- ja tiedepolitiikan strategisiin

linjauksiin, joita ovat muun muassa laadukkaiden kulttuurin ja tieteen digitaalisten tietovarantojen

tuottamisen ja verkkosaatavuuden edistäminen sekä verkko-oppimisympäristöjen ja

tutkimusinfrastruktuurien vahvistaminen

http://www.lvm.fi/web/fi/julkaisu/-/view/1225475

Avoimen tieteen ja tutkimuksen tiekartta (ATT)

Selitys: ATT-hankkeen tavoitteena on edistää tiedettä avoimuuden keinoin ja lisätä tieteen

yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Tämä tapahtuu parantamalla tutkimuksen tuottaman tiedon hallintaa

ja hyödyntämistä. Tavoitteena on, että vuoteen 2017 mennessä Suomi nousee yhdeksi johtavista maista

tieteen ja tutkimuksen avoimuudessa ja että avoimen tieteen mahdollisuudet hyödynnetään laajasti

yhteiskunnassamme. ATT-hankkeen tiekartta on etenemissuunnitelma suomalaisille tutkijoille,

tutkimusryhmille, tutkimusorganisaatioille, päättäjille, rahoittajille sekä kansalaisille avoimen tieteen ja

tutkimuksen edellytyksien, hyödyntämisen ja käytännön soveltamisen edistämiseksi vuosina 2014-2017.

http://avointiede.fi/

http://avointiede.fi/avoimen-tieteen-ja-tutkimuksen-tiekartta

Vaikutus: Tavoitteena on tunnistaa ylätasolla yhteneviä toimintamalleja, joita voidaan hyödyntää KDK:n

yhteydessä.

A.2. Lainsäädäntö ja sopimukset A.2.1. Lainsäädäntö

Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta 10.6.2011/63475

Velvoittava.

Ei koske yliopistojen alaisia laitoksia, mutta reunaehtojen noudattaminen luo edellytyksiä

75 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110634

https://museopolitiikka.wordpress.com/

https://museopolitiikka.wordpress.com/





http://avointiede.fi/avoimen-tieteen-ja-tutkimuksen-tiekartta

68

yhteistoiminnalle julkishallinnon ja muiden julkista valtaa käyttävien organisaatioiden kesken. Edellyttää

kokonaisarkkitehtuurimenetelmän käyttämistä.

Laki viranomaisten tietojärjestelmien ja tietoliikennejärjestelyjen tietoturvallisuuden arvioinnista

22.12.2011/140676

Velvoittava.

Museolaki 3.8.1992/72977

Velvoittava.

Museotoiminnan tavoitteena on ylläpitää ja vahvistaa väestön ymmärrystä kulttuuristaan, historiastaan

ja ympäristöstään. Museoiden tulee edistää kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevan tiedon saatavuutta

tallentamalla ja säilyttämällä aineellista ja visuaalista kulttuuriperintöä tuleville sukupolville,

harjoittamalla siihen liittyvää tutkimusta, opetusta ja tiedonvälitystä sekä näyttely- ja julkaisutoimintaa.

Museolain perusteella määritellään myös museoiden valtionosuuskelpoisuus.

Valtioneuvoston asetus museoista 22.12.1995/119278

Velvoittava.

Asetus täydentää museolakia valtionosuuden saamisen edellytyksien osalta muun muassa

museotyöntekijän kelpoisuusvaatimuksiin ja toiminta- ja taloussuunnitelmaan liittyen. Asetuksessa

annetaan myös korotetun valtionosuuden edellytykset.

Laki Museovirastosta 23.4.2004/28279

Lain mukaan kulttuuriperinnön suojelua ja maan yleistä museotointa varten on opetusministeriön

alainen Museovirasto.

Valtioneuvoston asetus Museovirastosta 195.2004/40780

Museovirastossa on Suomen kansallismuseo, joka toimii valtakunnallisena kulttuurihistorian museona,

sekä muita toimintayksiköitä. Museoviraston tehtävänä on johtaa ja kehittää muinaismuistohallintoa ja

maan museotointa; toimia kulttuuriperinnön ja -ympäristön suojelusta vastaavana

asiantuntijaviranomaisena sekä huolehtia alaa koskevan lainsäädännön toteutumisesta yhdessä muiden

viranomaisten ja muun museolaitoksen kanssa; vastata osaltaan muinaisjäännösten, rakennuskulttuurin

ja kulttuuriympäristön hoidosta ja valvonnasta ja huolehtia alan kehittämisestä; suorittaa esihistorian,

historian, kansatieteen, merihistorian, numismatiikan, rakennushistorian ja taidehistorian alaan

76 http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20111406 77 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920729 78 http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2005/20051192 79 http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2004/20040282 80 http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2004/20040407

69

kuuluvaa tallennusta ja tutkimusta; huolehtia kulttuurihistoriallisen kansalliskokoelman kartuttamisesta

ja hoidosta; ylläpitää museoita ja järjestää näyttelyitä; hoitaa museolaitokselle myönnettävään

valtiontukeen liittyvät erikseen säädetyt ja määrätyt tehtävät; toimia arkeologisen ja meriarkeologisen

aineiston keskuskonservointilaitoksensa sekä huolehtia restaurointialan ohjauksesta ja valvonnasta;

edistää neuvonta- ja valistustoiminnan keinoin kulttuuriperinnön säilyttämistä ja hoitoa.

Laki Kansallisgallerista 889/201381

Kulttuuriperinnön vahvistamiseksi ja taiteellisen sivistyksen edistämiseksi on kuvataiteen

valtakunnallisena museona toimiva Kansallisgalleria.

Kansallisgalleria on itsenäinen julkisoikeudellinen säätiö, joka kuuluu opetus- ja kulttuuriministeriön

toimialaan.

Kansallisgallerian tehtävänä on huolehtia 6 §:ssä tarkoitetun Kansallisgallerian kokoelman ylläpidosta ja

kartuttamisesta, harjoittaa näyttelytoimintaa ja muuta taidemuseotoimintaa, osallistua taidemuseoalan

asiantuntijana museoalan kehittämiseen sekä huolehtia muista sille laissa säädetyistä tai opetus- ja

kulttuuriministeriön antamista tehtävistä. Tehtäviään hoitaessaan Kansallisgalleria vahvistaa kuvataiteen

yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

Kansallisgalleriaan kuuluvia museoita ovat Ateneumin taidemuseo, Nykytaiteen museo Kiasma ja

Sinebrychoffin taidemuseo. Kutakin museota johtaa museonjohtaja.

Valtioneuvoston asetus Kansallisgalleriasta 1074/201382

Kansallisgallerian toimintaa ohjaava asetus, joka tarkentaa yllä olevaa lakia muun muassa kokoelmien

ylläpidon ja henkilöstön kelpoisuusvaatimusten osalta.

Yliopistolaki 24.7.2009/55883

§72 Helsingin yliopiston yhteydessä toimii Luonnontieteellinen keskusmuseo. Luonnontieteellinen

keskusmuseo vastaa luonnontieteellisten kansalliskokoelmien säilyttämisestä, kartuttamisesta ja

näytteillepanosta sekä näihin liittyvästä tutkimuksesta ja opetuksesta.

Arkistolaki 23.9.1994/83184

Velvoittava.

Kuntalaki 17.3.1995/36585

Velvoittava.

81 http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20130889 82 http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20131074 83 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20090558 84 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940831 85 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950365

70

Hallintolaki 6.6.2003/43486

Velvoittava.

Laki ohjaa ja edistää hyvää hallintoa sekä oikeusturvaa hallintoasioissa ja tukee hallinnon palvelujen

laatua ja tuloksellisuutta.

Henkilötietolaki 22.4.1999/52387

Velvoittava.

Laki koskee yksityiselämän suojaa ja muita yksityisyyden suojaa turvaavia perusoikeuksia henkilötietoja

käsiteltäessä sekä edistää hyvän tietojenkäsittelytavan kehittämistä ja noudattamista.

Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 21.5.1999/62188

Velvoittava.

Laki koskee oikeutta saada tietoa viranomaisten julkisista asiakirjoista sekä viranomaisena toimivan

vaitiolovelvollisuudesta, asiakirjojen salassapidosta ja muista tietojen saantia koskevista yleisten ja

yksityisten etujen suojaamiseksi välttämättömistä rajoituksista samoin kuin viranomaisten

velvollisuuksista lain tarkoituksen toteuttamisessa.

Koskee lain tai asetuksen nojalla annetun säännöksen tai määräyksen perusteella julkista tehtävää

hoitavia yhteisöjä, laitoksia, säätiöitä ja yksityisiä henkilöitä niiden käyttäessä julkista valtaa.

Sähköisen viestinnän tietosuojalaki 16.6.2004/51689

Velvoittava.

Tekijänoikeuslaki 8.7.1961/40490

Velvoittava.

Tekijänoikeusasetus 21.4.1995/57491

Velvoittava.

Laki tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamisesta 5.6.2002/45892

Velvoittava.

Maankäyttö- ja rakennuslaki 5.2.1999/13293

Velvoittava.

86 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030434 87 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990523 88 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990621 89 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040516 90 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404 91 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950574 92 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020458 93 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990132

71

Maankäyttö- ja rakennusasetus 10.9.1999/89594

Velvoittava.

Laki rakennusperinnön suojelemisesta 4.6.2010/49895

Velvoittava.

Asetus valtion omistamien rakennusten suojelusta 14.6.1985/48096

Velvoittava.

Muinaismuistolaki 17.6.1963/29597

Velvoittava.

Kiinteät muinaisjäännökset ovat rauhoitettuja muistoina Suomen aikaisemmasta asutuksesta ja

historiasta. Kiinteiden muinaisjäännösten rauhoitusta valvoo Museovirasto.

Irtainten muinaisesineiden osalta säädetään, että vähintään sata vuotta vanhaksi oletettavan rahan,

aseen, työkalun, koristeen, astian, kulkuvälineen tai muun sellaisen esineen, jonka omistajaa ei tiedetä,

löytäjän on toimitettava esine sellaisenaan Museovirastoon, jolla on oikeus lunastaa esine korvausta

vastaan. Merestä tai vesistöstä löydetty laivan tai muun aluksen hylky, joka voidaan olettaa vähintään

sata vuotta vanhaksi, tai sellaisen hylyn osa on rauhoitettu.

Luonnonsuojelulaki 20.12.1996/109698

Velvoittava.

Laki oikeudesta luovuttaa valtion kiinteistövarallisuutta 25.11.2002/97399

Velvoittava.

Laki kulttuuriesineiden maastaviennin rajoittamisesta 5.2.1999/115100

Velvoittava.

Laissa tarkoitettuja kulttuuriesineitä ovat yli 100 vuotta vanhat esineet. Taideteosten, käsikirjoitusten,

sävellyskäsikirjoitusten ja kulkuneuvojen ikäraja on 50 vuotta. Lakia sovelletaan lähinnä Suomessa

valmistettujen esineiden vientiin. Jos esine on tehty ulkomailla, sen on pitänyt olla Suomessa vähintään

50 vuotta viimeisten 100 vuoden aikana ja oltava riittävä yhteys suomalaiseen kulttuuriin. Kokoelmille

94 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990895 95 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20100498 96 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1985/19850480 97 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1963/19630295 98 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19961096 99 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020973 100 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990115

72

sekä kansalliseen merkkihenkilöön ja historiaan liittyville esineille ei aseteta ikärajaa. Merkkihenkilöihin

liittyviä esineitä voivat olla kirjeenvaihto, päiväkirjat ja valokuvat sekä arvo-, kunnia- ja ansiomerkit.

Lupaa edellyttävät kaikki arkeologiset irtaimet esineet, jotka on löydetty maasta tai vedestä.

Kulttuuriesineitä ei saa viedä maasta ilman lupaa. Museovirasto toimii yleisenä lupaviranomaisena ja

taideteosten osalta Valtion taidemuseo. Museovirasto voi siirtää päätösvaltaansa mm. maakunnalliselle

tai muulle keskusmuseolle tietyn esineryhmän osalta.

Euroopan neuvoston asetus(EY) kulttuuriesineiden viennistä N:o 116/2009101

Velvoittava.

Laki Euroopan talousalueen valtion alueelta laittomasti vietyjen kulttuuriesineiden palauttamisesta

16.12.1994/1276102

Velvoittava.

Laki kulttuuriomaisuuden suojelemista aseellisen selkkauksen sattuessa koskevan pöytäkirjan eräiden

määräysten hyväksymisestä ja pöytäkirjan soveltamisesta 15.7.1994/1135103

Velvoittava.

Laki varastetuista tai laittomasti maastaviedyistä kulttuuriesineistä tehdyn Unidroit'n

yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä ja yleissopimuksen soveltamisesta

28.5.1999/877104

Velvoittava.

Asetus arkeologisen perinnön suojelua koskevan tarkistetun eurooppalaisen yleissopimuksen

voimaansaattamisesta 31.3.1995/486105

Velvoittava.

Asetus Euroopan rakennustaiteellisen perinnön suojelua koskevan yleissopimuksen

voimaansaattamisesta 1.2.1992/10106

Velvoittava.

Tasavallan presidentin asetus Eurooppalaisen maisemayleissopimuksen voimaansaattamisesta sekä

yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain

101 http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2009:039:0001:0007:fi:PDF 102 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19941276 103 http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1994/19941135 104 http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1999/19990877 105 www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1995/19950486 106 http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1992/19920010

73

voimaantulosta 10.3.2006/14107

Velvoittava.

Asetus Euroopan kulttuuriyleissopimuksen voimaansaattamisesta 30.1.1970/6108

Velvoittava.

Kirkkolaki 26.11.1993/1054109

Velvoittava.

Laki ortodoksisesta kirkosta 10.11.2006/985110

Velvoittava.

Laki paikkatietoinfrastruktuurista 12.6.2009/421111

Velvoittava.

"Paikkatietoinfrastruktuurista annetun lain (421/2009) 3 §:ssä tarkoitettuja paikkatietoaineistoja ovat: q)

Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon ja Suomen ympäristökeskuksen aineistot

biomaantieteellisistä alueista; s) Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon, Riista- ja

kalatalouden tutkimuslaitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen aineistot lajien levinneisyydestä;"

Valtioneuvoston asetus paikkatietoinfrastruktuurista 1.10.2009112

Velvoittava.

A.2.2. Kohdealuetta koskevat kansainväliset sopimukset

Yleissopimus kulttuuriomaisuuden suojelemiseksi aseellisen selkkauksen sattuessa 1954 (ns. Haagin

sopimus)113

Ohjaava.

Vastuutaho: UNESCO / OKM.

Yleissopimus kulttuuriomaisuuden luvattoman tuonnin, viennin ja omistusoikeuden siirron

kieltämiseksi ja ehkäisemiseksi 1970. (ns. Unidroit'n sopimus)114 Suomen hallituksen ratifioima 1999

107 http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/2006/20060014 108 http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1970/19700006 109 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19931054 110 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060985 111 http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20090421 112 http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20090725 113 http://www.minedu.fi/OPM/Kansainvaeliset_asiat/kansainvaeliset_jaerjestoet/unesco/sopimukset/haag?lang=fi 114 http://www.minedu.fi/OPM/Kansainvaeliset_asiat/kansainvaeliset_jaerjestoet/unesco/sopimukset/kulttuuriomaisuus

74

Ohjaava.

Vastuutaho: (UNESCO) OKM

Yleissopimus maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelemisesta 1972 (ns.

Maailmanperintösopimus)115 (Suomi liittyi 1987)

Ohjaava.


Yleissopimus Vedenalaisen kulttuuriperinnön suojelusta (Suomi ei ole ratifioinut)

Ohjaava.

Vastuutaho: UNESCO

Yleissopimus aineettoman kulttuuriperinnön säilyttämisestä 2003116, Suomi liittyi sopimukseen 2013

Ohjaava.


Yleissopimus kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä 2005 Suomi hyväksyi

2006.

Ohjaava.


EU:n perussopimus, artikla 167

”Unioni myötävaikuttaa siihen, että jäsenvaltioiden kulttuurit kehittyvät kukoistaviksi pitäen arvossa

niiden kansallista ja alueellista monimuotoisuutta ja korostaen samalla niiden yhteistä

kulttuuriperintöä.”

Vastuutaho:

Euroopan kulttuuriyleissopimus 1954 (Suomi osallistui tarkkailijana 1963 alkaen ja liittyi 1970)

Puitteet laajalle toiminnalle koulutuksen, kulttuurin, urheilun ja nuorisotyön alueilla

Vastuutaho: Euroopan komissio / OKM?

115 http://www.minedu.fi/OPM/Kansainvaeliset_asiat/kansainvaeliset_jaerjestoet/unesco/sopimukset/mperintosopimus 116 http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2012/09/unesco_yleissopimus.html

75

Eurooppalainen yleissopimus arkeologisen perinnön suojelusta Malta/Valetta 1992/1995 117

Ohjaava.


Yleissopimus Euroopan rakennustaiteellisen perinnön suojelusta Granada 1985 Suomi ratifioinut 1992


Eurooppalainen maisemayleissopimus Florence 2000. Suomi on ratifioinut 2005


Puiteyleissopimus kulttuuriperinnön yhteiskunnallisesta merkityksestä Faro 2011 Faron sopimus118

Suomi ratifioinut 2015


A.2.3. Kohdealuetta koskevat kansainväliset standardit

SPECTRUM

SPECTRUM on englantilaisen Collections Trust -organisaation kehittämä ja ylläpitämä

kokoelmahallintaan keskittyvä standardi. SPECTRUM on käytössä tuhansissa museoissa eri puolilla

maailmaa luettelointia ohjaavana ja kokoelmiin liittyviä prosesseja mallintavana käytännön

ohjeistuksena.

Museovirasto ja Collections Trust solmivat joulukuussa 2013 yhteistyösopimuksen SPECTRUM-

standardin käyttämisestä. Museovirasto liittyy SPECTRUM-yhteisöön muiden standardin kääntäneiden ja

lokalisoineiden National Partnereiden seuraan. National Partnerina Museovirasto ylläpitää ja kehittää

kansallista käännöstä SPECTRUM-standardista, seuraa sen käyttöä Suomessa ja osallistuu

kansainväliseen kehitystyöhön. Muita National Partnereita ovat Belgia, Brasilia, Saksa, Hollanti, Norja,

Portugali ja Slovenia.

SPECTRUM sisältää kuvaukset 21:sta kokoelmahallintaan liittyvästä prosessista sekä määrittelyt

objekteista luetteloitavista tiedoista. Museo 2015 -hankkeessa SPECTRUM-standardista on suomennettu

117 http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1995/19950026/19950026_2 118 http://www.rakennustieto.fi/lehdet/ry/index/lehti/5wvfHVXjQ.html

76

ja muokattu suomalaisiin käytäntöihin soveltuvaksi version 4.0 liite 1 (Appendix 1, Information

Requirements).119 Se sisältää yli 500 yksittäistä luettelointiohjetta esimerkkeineen. Museoiden

luettelointiohjeesta on jätetty pois ne SPECTRUMin ohjeet, jotka ovat tarpeettomia tai suomalaisiin

käytäntöihin soveltumattomia. Ohjeeseen on lisätty suomalaisessa luetteloinnissa välttämättömiä

luettelointiohjeita, joita SPECTRUM ei sisällä.

CEN/TC 346 ”Conservation of Cultural Heritage” – kultuuriperinnön vaalimisen standardit

Ainoa eurooppalainen standardisoimiskomitea, joka vastaa kulttuuriperinnön vaalimiseen liittyvien

standardien valmistelusta. Sen sateenvarjon alla laaditaan mm. korjausrakentamista, konservointia,

valaistusta, energiatehokkuutta, pakkauksia ja kuljetusta, kokoelmien säilymisen turvaamista, sisä- ja

ulkopuolisen ilmaston mittaamista ja konservointiprosessia käsittelevät standardit. Ryhmän

suomalainen seurantaryhmä SR 216120 toimii Suomen standardisoimisliitto SFS:n alaisuudessa ja siinä on

jäseniä mm. Museovirastosta, ICOM Suomen komitea ry:stä ja Pohjoismaisen konservaattoriliiton

Suomen osastosta (PKL). Seurantaryhmä SR 216 seuraa ja vaikuttaa toimialansa eurooppalaiseen

standardisointiin, ottaa kantaa standardiehdotuksiin ja päättää kääntämisestä.

A.2.4. Kohdealuetta koskevat kansainväliset julistukset ja suositukset

Kulttuurista moninaisuutta koskeva yleismaailmallinen julistus121 2001 Jäsenvaltiot sitoutuvat toimiin

tehdäkseen Unescon kulttuurista moninaisuutta koskevan yleismaailmallisen julistuksen tunnetuksi ja

erityisesti tekemään yhteistyötä tavoitteiden saavuttamiseksi

Vastuutaho: Unesco

Suositus taiteilijan asemasta. Helsinki 1983

Vastuutaho: Unesco

Suositus historiallisesti huomattavien alueiden suojelusta ja merkityksestä nykypäivänä, Helsinki 1982

Vastuutaho: Unesco

Suositus kulttuuri- ja luonnonperinnön kansalliseksi suojelemiseksi. Helsinki 1982

Vastuutaho: Unesco

Suositus henkisen kansanperinteen ja perinnekulttuurin suojelemiseksi. Helsinki 1992

119 www.luettelointiohje.fi 120 http://www.sfs.fi/standardien_laadinta/sfs_n_tekniset_komiteat_ja_seurantaryhmat#SFSSR216Kulttuuriperinnnvaaliminen 121www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Kansainvaeliset_asiat/kansainvaeliset_jaerjestoet/unesco/sopimukset/Liitteet/diversiteetti_FI.pd

f

77

Vastuutaho: Unesco

Recommendation on the Protection and Promotion of Museums and Collections122, 2015

Vastuutaho: Unesco ja ICOM

Museotyön eettiset säännöt123

Vastuutaho: ICOM

A.2.5. Yleiset kansalliset sidosarkkitehtuurit

Paikkatiedon viitearkkitehtuuri124

Ohjaava.

Valmistelussa oleva viitearkkitehtuuri joka tukee kunkin organisaation omaa kokonaisarkkitehtuurityötä

paikkatietonäkökulman osalta. Luonnosversio 0.8 paikkatiedon viitearkkitehtuurista julkaistiin vuonna

2013. Viitearkkitehtuuri julkaistaan keväällä 2016.

Vastuutaho: Paikkatietoasiain neuvottelukunta

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri125

Ohjaava.

Vastuutaho: Valtiovarainministeriö.

Valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuuri126

Ohjaava.

Luonnos.

Vastuutaho: Valtiovarainministeriö.

A.2.6. Kulttuuriperintöalan sidosarkkitehtuurit

Kansallinen digitaalinen kirjasto -kokonaisarkkitehtuuri127

Ohjaava.

Vastuutaho: Kansalliskirjasto / OKM.

Lajitietokeskuksen kokonaisarkkitehtuuri

Vastuutaho: Valtakunnallinen lajitietokeskus.

122 http://www.unesco.org/new/fileadmin/MULTIMEDIA/HQ/CLT/images/FINAL_RECOMMENDATION_ENG_website_03.pdf 123 http://finland.icom.museum/etiikka.html 124 http://www.paikkatietoikkuna.fi/web/fi/viitearkkitehtuuri 125 http://vm.fi/julkisen-hallinnon-yhteinen-kokonaisarkkitehtuuri 126 http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/20110407Luonno/name.jsp 127 www.kdk.fi

78

Lajitietokeskuksen perustamiskokous oli 7.9.2012, ja kokonaisarkkitehtuurityö pyritään aloittamaan

mahdollisuuksien mukaan vuoden 2013 alusta. Tulee ohjaamaan Luonnontieteellisen keskusmuseon IT-

infrastruktuurin skaalaamista valtakunnalliseksi lajitietokeskukseksi.

A.2.7. Organisaation sidosarkkitehtuurit

Museon taustaorganisaation viitearkkitehtuuri

Ohjaava.

Vastuutaho: Museon taustaorganisaatio.

Museon kokoelmapolitiikka

Ohjaava.

79

A.3. Loogiset tietovarannot

A.3

_Lo

og

ise

t ti

eto

va

ran

no

tS

ivu

1

Nim

iP

ääti

eto

läh

de

Ku

vau

sT

ieto

vara

nn

on

keskeis

et

tied

ot

Palv

elu

taso

Vastu

uta

ho

/yll

äp

itäjä

Inte

rnational S

tandard

Nam

e I

dentifier

(IS

NI,

IS

O

27729)

on n

imie

n k

ansain

välin

en

sta

ndard

itunnus.

Sitä h

alli

nnoi vuonna 2

011

peru

ste

ttu I

SN

I-keskus,

jonka t

oim

innasta

vasta

a

useid

en t

ekijä

noik

eusjä

rjestö

jen ja k

irja

sto

jen

muodosta

ma k

onsort

io (

htt

p:/

/ww

w.isni.org

).

ISN

I-tieto

kanta

(htt

p:/

/isni.oclc

.nl )

on a

vatt

u

vapaaseen k

äyt

töön t

am

mik

uussa 2

012.

Suom

en

osalta I

SN

I-tu

nnuksia

halli

nnoi K

ansalli

skirja

sto

.

Rakennusperinnön o

salta k

eskein

en o

n k

iinte

ä

rakennustu

nnus:

VR

K (

rakennuskanta

), m

yös

pure

tut

2014 a

lkaen.

Sitä e

nnen p

ure

tut

rakennukset

kultakin

org

anis

aatiolta.

MV

(m

uin

ais

jäännökset)

,

MF

A (

tote

utu

matt

om

ien s

uunnitelm

ien t

unnukset)

2.

Meta

tieto

Kokoelm

ahalli

nnassa m

eta

tieto

on m

useon t

alle

nta

mie

n ja s

äily

ttäm

ien,

kulttu

uri-

tai lu

onnonperintö

ön s

isältyv

ien a

ineis

toje

n (

esim

. m

useo-

obje

ktien,

ark

isto

ain

eis

ton,

kuvauste

n,

havain

totieto

jen,

näyt

teid

en),

kohte

iden t

ai m

uid

en t

alle

nnett

uje

n y

ksik

öid

en o

min

ais

uuksia

, konte

kstia,

sis

ältöä,

rakennett

a s

ekä n

äid

en h

alli

nta

a ja k

äsitte

lyä k

oko e

linkaare

n a

jan

kuvaavaa t

ieto

a.

Sitä v

oid

aan k

äyt

tää t

iedon t

unnis

tam

iseen,

paik

alli

sta

mis

een,

pitkäaik

ais

säily

ttäm

iseen s

ekä h

akuun.

Meta

tieto

jakautu

u k

uvaile

vaan,

teknis

een,

halli

nnolli

seen,

rakente

elli

seen ja k

äyt

töä

koskevaan m

eta

tieto

on.

Kuvaile

va m

eta

tieto

, te

knin

en m

eta

tieto

, halli

nnolli

nen

meta

tieto

, ra

kente

elli

nen m

eta

tieto

ja k

äyt

töä k

oskeva

meta

tieto

.

A/B

2.1

. Ku

vail

eva m

eta

tieto

Kuvaile

va m

eta

tieto

on m

useon t

alle

nta

mie

n ja s

äily

ttäm

ien,

kulttu

uri-

tai

luonnonperintö

ön s

isältyv

ien a

ineis

toje

n ja k

ohte

iden k

uvailu

n ja

luett

elo

innin

tuott

am

an t

iedon s

ekä n

äid

en t

ieto

jen löyt

äm

isen,

tunnis

tam

isen,

käyt

töön s

aam

isen ja y

mm

ärr

ett

ävyy

den e

delly

ttäm

ien

meta

tieto

jen k

okonais

uus.

Kuvaile

van m

eta

tiedon p

eru

ste

lla a

ineis

to,

kohde t

ai m

uu t

ieto

kokonais

uus v

oid

aan t

unnis

taa ja s

iihen liit

tyvää t

ieto

a

jalo

sta

a.

Tähän loog

iseen t

ieto

vara

nto

on s

isältyv

iä t

ieto

ele

mentt

ejä

ovat

mm

. ain

eis

ton,

sen y

ksik

ön,

kohte

en t

ai m

uun t

ieto

kokonais

uuden t

unnis

te

(esim

erk

iksi pää-,

inventa

ario-

tai kokoelm

anum

ero

), t

iedot

sen n

imis

tä,

fyys

isis

tä o

min

ais

uuksis

ta,

havain

noin

ti-,

löyt

ö-

tai keru

uta

pahtu

masta

,

valm

ista

jasta

ja s

uunnitte

lijasta

, käyt

täjä

stä

, om

istu

shis

toriasta

sekä

muis

ta k

onte

kstitiedois

ta.

Kuvaile

vaan m

eta

tieto

on s

isältyv

ät

myö

s e

rila

iset

aik

aan liit

tyvät

ilmais

ut,

käyt

ety

t hanke-,

tutk

imuspro

jekti-

tai

org

anis

aatiokohta

iset

sanasto

t (s

anasto

t, luokitusjä

rjeste

lmät,

tesauru

kset

sekä o

nto

log

iat,

jotk

a e

ivät

kuulu

aukto

rite

ett

itie

toih

in)

sekä t

iedot

kuvailu

kohte

en t

yypis

tä (

esim

. to

teutu

sty

yppi, r

akennuste

n t

yyppitie

dot

tai

taid

ete

oksen f

unktio-

tai sta

tustiedot)

.

Kuvailu

n k

ohte

esta

riip

puen jotk

ut

seura

avis

ta t

iedois

ta:

pää-,

inventa

ario-

tai kokoelm

anum

ero

; nim

itie

dot

(yle

isnim

i, e

risnim

i, m

uut

nim

et)

; obje

ktin,

näyt

teen,

havain

non t

ai kohte

en f

yysin

en k

uvailu

, fy

ysis

essä

kuvailu

ssa k

äyt

ety

t para

metr

it,

arv

ot

tai arv

ovälit

sekä

accura

cy-

tiedot;

hankin

ta-,

löyt

ö-,

havain

noin

ti-

tai

keru

uta

pahtu

man t

iedot;

valm

ista

jan,

suunnitte

lijan,

käyt

täjä

n t

ai m

uun t

oim

ijan t

iedot;

käyt

tö-

ja

om

istu

shis

torian t

iedot,

erila

iset

aik

aan ja t

ote

utu

kseen

liitt

yvät

ilmais

ut;

sis

ältöön,

om

inais

uuksiin

tai paik

kaan

liitt

yvät

kuvaustiedot

sekä k

onte

ksti-

ja luokitustiedot.

Edellä

main

ittu

jen lis

äksi m

yös e

rila

iset

tark

em

mat

ain

eis

toty

ypin

mukais

et

kuvailu

tiedot.

A/B

2.2

. Tekn

inen

meta

tieto

Teknin

en m

eta

tieto

sis

ältää t

iedot

museossa t

alle

nnett

uje

n ja

säily

tett

ävie

n,

kulttu

uri-

tai lu

onnonperintö

ön s

isältyv

ien a

ineis

toje

n,

obje

ktien ja k

ohte

iden s

äily

ttäm

isestä

, käsitte

lystä

, m

uunta

mis

esta

tois

een

muoto

on,

niid

en t

eknis

istä

yksityi

skohdis

ta s

ekä n

äid

en o

min

ais

uuksie

n ja

tapahtu

matieto

jen h

isto

riatiedot.

Säily

tykseen,

käsitte

lyyn

ja y

lläpitoon liit

tyvät

tiedot,

muuto

shis

toriat,

tois

tam

isen t

ai esittä

mis

en t

eknis

et

edelly

tykset

sekä laitte

isto

-, o

hje

lmis

to-

ja v

ers

iotiedot.

A/B

1. P

ysyvät

tun

nu

kset

XP

ysyv

ät

tunnukset

ovat

museon t

alle

nta

man ja s

äily

ttäm

än,

kulttu

uri-

tai

luonnonperintö

ön s

isältyv

än k

okonais

uuden (

esim

. m

useo-o

bje

ktin,

ark

isto

ain

eis

ton,

kuvauksen,

havain

totiedon t

ai näyt

teen),

kohte

en t

ai m

uun

talle

nnetu

n y

ksik

ön y

ksilö

iviä

, ain

utk

ert

ais

ia t

unnuksia

. N

iiden a

vulla

void

aan y

ksittä

inen d

igitaalin

en a

ineis

to t

ai kuvailu

kokonais

uus t

unnis

taa

muis

ta s

am

ankaltais

ista

dig

itaalis

ista

ain

eis

tois

ta.

Pys

yvä t

unnis

te

anneta

an a

ineis

toill

e,

joita o

n t

ark

oitus s

äily

ttää h

yvin

pitkään laitte

isto

ista

ja t

ieto

järj

este

lmis

tä r

iippum

att

a.

Sam

aan t

alle

nnett

uun a

ineis

toon s

aatt

aa

liitt

yä u

seita e

rila

isia

pys

yviä

tunnuksia

. P

ysyv

ien t

unnuste

n loog

iseen

tieto

vara

nto

on s

isältyv

ät

tunnuste

n ja n

iiden m

uodosta

mie

n järj

este

lmie

n

lisäksi eri t

unnusjä

rjeste

lmiä

tois

iinsa lin

kittä

vät

ratk

ais

ut

tai palv

elu

t.

Pys

yvä t

unnus,

tunnukseen liit

tyvä U

RI-

tunnus (

jos

sella

inen litty

y tu

nnukseen),

tie

to k

äyt

ety

stä

tunnusjä

rjeste

lmästä

(esim

erk

iksi D

igital O

bje

ct

indetifier,

Pers

iste

nt

UR

L,

Uniform

Resourc

e N

am

e,

Arc

hiv

al

Resourc

e K

eys

tai E

xte

nsib

le R

esourc

e I

dentifier)

sekä

tunnuste

n ja t

unnusjä

rjeste

lmie

n s

iltaam

isessa s

ynty

vä

tieto

.

A

A.3

_Lo

og

ise

t ti

eto

va

ran

no

tS

ivu

2

2.3

. Hall

inn

oll

inen

meta

tieto

Halli

nnolli

sessa m

eta

tiedossa k

uvata

an m

useossa t

alle

nnett

uje

n ja

säily

tett

ävie

n,

kulttu

uri-

tai lu

onnonperintö

ön s

isältyv

ien a

ineis

toje

n ja

kohte

iden s

ekä n

äih

in liit

tyvie

n m

eta

tieto

jen h

alli

nta

an ja y

lläpitoon liit

tyvät

tiedot.

Näitä h

alli

nnolli

sia

tie

toele

mentt

ejä

ovat

tiedot

kuvailu

n k

ohte

ena

ole

van a

ineis

ton o

mis

taja

sta

, hankin

nasta

, te

kijä

noik

euksie

n h

altijo

ista

,

käyt

tö-,

näyt

tö-

ja julk

isuusra

joituksis

ta s

ekä m

uis

ta e

hdois

ta.

Halli

nnolli

seen m

eta

tieto

on s

isältyy

myö

s t

ieto

kuvaill

un a

ineis

ton,

kokonais

uuden,

kohte

en t

ai m

uun t

alle

nnetu

n y

ksik

ön s

uoje

lupäätö

ksis

tä ja

-sta

tuksesta

sekä m

aahantu

onti-

tai m

aasta

vie

ntira

joituksis

ta ja n

äih

in

liitt

yvis

tä luvis

ta.

Kuvailu

n k

ohte

esta

riip

puen jotk

ut

seura

avis

ta t

iedois

ta:

ain

eis

ton,

kohte

en t

ai m

uun t

alle

nnetu

n ja k

uvaill

un y

ksik

ön

ja s

iihen liit

tyvän m

eta

tiedon o

mis

tajie

n t

iedot

(nim

i,

yhte

ystiedot

tai viit

e n

äih

in),

kokoelm

iin h

ankin

nan t

apa,

aja

nkohta

ja h

ankin

nan o

sapuolten t

iedot,

tekijä

noik

euksie

n h

altio

iden t

iedot

yhte

ystieto

ineen,

tiedot

käyt

tö-,

näyt

tö-

ja julk

isuusra

joituksis

ta p

eru

ste

luin

een,

aik

ara

join

een s

ekä n

äid

en m

ahdolli

set

viit

etiedot,

suoje

lupäätö

kseen liit

tyvät

tiedot

ja p

eru

ste

lut

sekä

aik

ara

jat,

suoje

lusta

tus s

ekä m

aasta

vie

ntiin

tai -t

uontiin

liitt

yvä lupa t

ai kie

lto p

eru

ste

luin

een ja v

iitte

ineen.

A/B

2.4

. Raken

teell

inen

meta

tieto

Rakente

elli

nen m

eta

tieto

on m

useon t

alle

nta

miin

ja s

äily

ttäm

iin,

kulttu

uri-

tai lu

onnonperintö

ön s

isältyv

iin a

ineis

toih

in ja k

ohte

isiin

sekä n

äid

en

kuvailu

tieto

ihin

liit

tyvä t

ieto

tie

don s

äily

tysm

uodosta

ja s

en r

akente

en

teknis

istä

om

inais

uuksis

ta.

Rakente

elli

nen m

eta

tieto

sis

ältää t

iedot

käyt

ety

stä

tie

dosto

muodosta

vers

iohis

torioin

een,

sen s

ynty

his

toriasta

,

eheys

tiedosta

ja s

iihen liit

tyvästä

alg

oritm

ista

, kuvailu

form

aatista

ja s

en

tasosta

tai siih

en liit

tyvis

tä k

äyt

ännöis

tä,

mahdolli

sen r

akennekart

an,

ain

eis

tokohta

iset

teknis

et

piir

teet,

tarp

eelli

set

tunnis

tetiedot,

jne.

Kuvailu

n k

ohte

esta

riip

puen jotk

ut

seura

avis

ta t

iedois

ta:

ain

eis

ton t

iedosto

muoto

sekä v

ers

iohis

toria,

tieto

ain

eis

ton

syn

nys

tä,

eheys

tieto

ja s

iihen liit

tyvä a

lgoritm

i

(tark

istu

ssum

ma),

kuvailu

ssa k

äyt

ett

y fo

rmaatt

i ja

käyt

ett

y

taso,

rakennekart

ta (

str

uctu

ral m

ap),

ain

eis

toty

ypin

mukais

ten t

eknis

ten o

min

ais

uuksie

n k

uvailu

sekä

tunnis

tetiedot.

Rakente

elli

sia

tie

toja

ovat

esim

erk

iksi tiedon

talle

nnusm

uoto

(LID

O,

MA

RC

tm

s.)

, tieto

ain

eis

ton

aitoudesta

ja e

heyd

estä

. D

igitoin

nis

sa s

ynty

vä info

rmaatio:

käyt

ety

t tiedosto

muodot,

kom

pre

ssio

tiedot.

Ain

eis

ton

säily

ttäm

isen s

eura

nnan t

uott

am

a t

ieto

, käyt

töön

tarv

itta

van a

ute

ntikoin

nin

tie

dot,

sala

usavaim

et,

sala

sanat.

A/B

2.5

. K

äytt

öä k

oskeva m

eta

tieto

Käyt

töä k

oskeva m

eta

tieto

sis

ältää m

useon t

alle

nta

man ja s

äily

ttäm

än,

kulttu

uri-

tai lu

onnonperintö

ön s

isältyv

än k

okonais

uuden (

esim

. m

useo-

obje

ktin,

ark

isto

ain

eis

ton,

kuvauksen,

havain

non t

ai näyt

teen),

kohte

en t

ai

muun t

alle

nnetu

n y

ksik

ön k

äyt

östä

syn

tyvän t

iedon.

Tälla

isia

tie

toja

ovat

esim

. käyt

tö-,

lain

aus-

ja lata

uskert

oje

n m

äärä

t, n

äid

en t

apahtu

mie

n

aja

nkohdat

ja k

esto

t, k

äyt

töta

rkoitus,

käyt

ön y

hte

ydessä s

ynty

vät

palu

uviit

teet

(tra

ck-b

ack)

sekä t

ieto

käyt

täjis

tä ja n

äid

en m

aantiete

elli

sestä

sija

innis

ta k

äyt

töta

pahtu

man y

hte

ydessä.

Käyt

tö-,

lain

aus-

ja lata

uskert

oje

n m

äärä

t, a

jankohdat,

käyt

töta

rkoitus,

palu

uviit

teet

(tra

ck-b

ack),

tie

to k

äyt

täjis

tä

sekä n

äid

en m

aantiete

elli

sestä

sija

innis

ta

käyt

töta

pahtu

man y

hte

ydessä

A

3. O

sall

iste

n t

uo

ttam

at

ain

eis

tot

Osalli

ste

n t

uott

am

at

ain

eis

tot

ovat

museon t

alle

nta

miin

ja s

äily

ttäm

iin

tieto

ihin

tai m

useon t

oim

iala

an liit

tyviä

, käyt

täjie

n t

ai m

uid

en o

salli

ste

n

tuott

am

ia t

ieto

ja t

ai ain

eis

toja

, jo

ita s

aadaan e

sim

erk

iksi seura

nnan,

keru

iden,

kys

ely

iden,

verk

kopalv

elu

iden r

ekis

terö

ityn

eid

en k

äyt

täjie

n (

esim

.

luonto

päiv

äkirja

) sekä s

osia

alis

en m

edia

n k

autt

a.

Tie

tovara

nto

on k

uulu

vat

myö

s s

osia

alis

en m

edia

n s

ovellu

ste

n a

vulla

museon a

ineis

tosta

kerä

tyt

arv

ioin

ti-

ja k

om

mentt

itie

dot

sekä joukkois

tam

isen (

cro

wdsourc

ing

)

tuott

am

at

ain

eis

tot.

Käyt

täjä

n t

uott

am

at

kuvaukset,

havain

not,

kom

mentit,

tag

it,

tiedon t

uott

aja

n n

imi ja

yhte

ystiedot

sekä t

iedon

tuott

am

isen a

jankohta

.

A

4.

Au

kto

rite

ett

itie

do

tX

Aukto

rite

ett

itie

to o

n k

ontr

ollo

itu,

pys

yvälu

onte

inen,

aih

eenm

ukais

esti k

oott

u

ja järj

este

tty

hie

rark

kin

en t

ieto

kokonais

uus,

jonka t

ark

oitus o

n p

ara

nta

a

tiedon e

sittä

mis

en ja k

uvailu

n s

ekä luett

elo

innin

yhdenm

ukais

uutt

a ja

tuote

tun t

iedon k

äyt

ett

ävyy

ttä ja löyd

ett

ävyy

ttä.

Useim

miten

aukto

rite

ett

itie

toje

n f

yysis

et

tieto

vara

nnot

tuote

taan ja y

lläpid

etä

än m

uualla

kuin

museossa.

Aukto

rite

ett

itie

dot

muodosta

vat

om

an a

ihealu

eensa

tieto

kannan,

joka o

hja

a t

iedon t

alle

nnusta

ja m

ahdolli

sta

a u

seita

hyv

äksyt

tyjä

muoto

ja.

Aukto

rite

ett

itie

dot

jakautu

vat

nim

iaukto

rite

ett

itie

toon,

rooli-

ja t

oim

inta

kuvauksiin

, kuvailu

n k

ontr

ollo

ituih

in s

anasto

ihin

,

paik

katieto

on s

ekä p

aik

annim

istö

- ja

lajin

imis

tötieto

ihin

.

AK

ansalli

skirja

sto

(K

ansalli

sbib

liog

rafia),

Taiteili

jaseura

(T

aiteili

jam

atr

ikkeli)

, S

uom

en

rakennusta

iteen m

useo (

ark

kitehdit)

ym.

4.1

. Nim

iau

kto

rite

ett

itie

toX

Nim

iaukto

rite

ett

itie

to s

isältää t

oim

ijatiedot

henkilö

-, p

erh

e-,

suku-,

ryh

mä-

ja/t

ai yh

teis

öta

son n

imitie

tona.

Toim

ijan n

imia

ukto

rite

ett

itie

to y

hdis

tää

henkilö

n ja t

äm

än n

imen e

rila

iset

kirjo

itusasut,

tra

nslit

tero

innit ja k

ieliv

ers

iot

sekä a

utt

aa e

rott

am

aan s

am

annim

iset

henkilö

t to

isis

taan.

Toim

ijan v

iralli

nen n

imi, t

äm

än k

äyt

täm

ä n

imi sekä n

imen

muut

kirjo

itusasut,

nim

ien e

rila

iset

translit

tero

intim

uodot

sekä k

ieliv

ers

iot.

AA

AT

, K

ong

ressin

kirja

sto

, U

SA

/VT

M

Gett

y U

nio

n L

ist

of

Art

ist

Nam

es

Pate

ntt

i- ja r

ekis

terihalli

tus (

Yrity

stiedot/

Y-

tunnus),

miten laaje

nneta

an o

miin

tarp

eis

iin,

epäviralli

set

ja lyh

ytaik

ais

et

ryhm

itty

mät?

4.2

. Ro

oli

ku

vau

kset

XR

oolik

uvaukset

ovat

eri t

oim

ijoid

en s

ekä o

bje

kti-

ja a

ineis

toty

yppie

n

erila

isia

roole

ja n

imis

anoin

a k

uvaavia

käsitte

itä s

ekä n

äih

in r

oole

ihin

liitt

yvie

n s

uhte

iden k

uvauksia

.

Toim

ijan r

oolia

kuvaava k

äsite y

leis

nim

enä:

tekijä

,

valm

ista

ja,

suunnitte

lija,

havain

non t

ekijä

, käyt

täjä

sekä

näih

in k

äsitte

isiin

liit

tyvät

laaje

mm

at

roolik

uvaukset

ja

yhte

ydet

muih

in r

oolik

uvauksiin

.

AA

AT

, K

ong

ressin

kirja

sto

, U

SA

/VT

M,

MV

Sekto

rita

solla

sovitut

yhdis

tett

ävis

sä k

irja

sto

- ja

ark

isto

sekto

rin r

oolim

äärity

ste

n k

anssa.

A.3

_Lo

og

ise

t ti

eto

va

ran

no

tS

ivu

3

4.3

. To

imin

taku

vau

kset

XT

oim

inta

kuvaukset

sis

ältävät

kuvaukset

eri t

oim

ijoid

en t

oim

innasta

, m

yös

his

torialli

ste

n a

iem

pie

n ja jo p

äätt

yneid

en t

oim

into

jen o

salta.

Tie

tovara

nto

sis

ältää k

uvaukset

esim

. lii

keto

imin

nan t

ai org

anis

aation m

uutt

um

isen

myö

tä m

uutt

uneesta

toim

innasta

.

Toim

ijan n

imi, a

ikaja

kson k

uvaus,

toim

innan k

uvaus,

lähde-

tai viit

etiedot.

AM

useovirasto

, K

ansalli

skirja

sto

(Kansalli

sbib

liog

rafia),

Taiteili

jaseura

(Taiteili

jam

atr

ikkeli)

, S

uom

en r

akennusta

iteen

museo (

ark

kitehdit)

ym.

4.4

. Ku

vail

un

ko

ntr

oll

oid

ut

san

asto

tX

Kuvailu

n k

ontr

ollo

idut

sanasto

t ovat

kokoelm

ahalli

nnan p

rosesseis

sa

tapahtu

vaan t

iedon k

uvailu

un ja luokitta

mis

een k

äyt

ett

äviä

kontr

ollo

ituja

ja

halli

nta

malli

n m

ukaan y

lläpid

ett

yjä,

pys

yväis

luonte

isia

sanasto

ja

(asia

sanasto

t, t

yylik

ausi- ja a

ikaja

ksoje

n k

uvailu

t, luokitte

lujä

rjeste

lmät,

tesauru

kset

ja o

nto

log

iat)

. T

ieto

vara

nto

sis

ältää m

yös e

ri järj

este

lmie

n

yhdis

täm

iseen t

ark

oitetu

t ra

tkais

ut.

Muut

kuvailu

ssa ja luett

elo

innis

sa

käyt

ety

t sanasto

t, e

sim

. pro

jekti-,

pro

sessi-,

hanke-

sekä

org

anis

aatiokohta

iset

sanasto

t ja

sanalis

tat

sis

ältyv

ät

kuvaile

van

meta

tiedon t

ieto

vara

nto

on,

ks.

Kuvaile

va m

eta

tieto

.

Kontr

ollo

ituih

in ja o

man h

alli

nta

malli

nsa m

ukaan

yllä

pid

ett

yihin

sanasto

ihin

sis

ältyv

ät

asia

sanat,

esim

.

Yle

isen s

uom

ala

isen a

sia

sanasto

n,

Museoala

n

asia

sanasto

n t

ai A

llmän t

esauru

ksen t

erm

it;

kontr

ollo

ituje

n

luokitusjä

rjeste

lmie

n luokituste

rmit,

esim

. A

rt &

Arc

hitectu

re T

hesauru

s,

Outlin

e o

f C

ultura

l M

ate

rials

,

Iconcla

ss t

ai T

ilasto

keskuksen T

ehtä

välu

okitus;

kontr

ollo

ituje

n ja h

alli

nta

malli

ltaan p

ysyv

äis

luonte

iste

n

onto

log

ioid

en s

isältäm

ät

käsitte

et,

esim

. Y

lein

en

suom

ala

inen o

nto

log

ia,

tieto

käyt

ety

stä

kontr

ollo

idusta

sanasto

sta

sekä n

äid

en s

anasto

jen s

isältäm

ien t

erm

ien

pys

yvät

toim

innalli

set

tunnukset.

AK

ansalli

skirja

sto

VM

/OK

M,

(ON

KI)

,

sekto

rikohta

iset

toim

ijat,

MA

SA

, M

useovirasto

;

ICO

NC

LA

SS

, V

TM

; A

AT

, O

CM

(H

um

an

Rela

tions A

rea F

iles,

Inc.

(HR

AF

), M

useovirasto

;

Allm

än?

4.5

. A

jan

au

kto

rite

ett

itie

do

tX

Aik

aan,

aja

nkohtiin

ja a

janja

ksoih

in liit

tyvä o

nto

log

inen a

ukto

rite

ett

itie

to.

Aja

n a

ukto

rite

ett

itie

to m

ääritt

ele

e g

eolo

gis

et,

his

torialli

set,

taid

ehis

torialli

set,

kale

nte

riin

pohja

utu

vat

ym.

aja

nja

ksot.

AS

AP

O (

Suom

en a

jalli

nen

paik

kaonto

log

ia/K

ansalli

skirja

sto

/Museovirasto

/V

TM

4.6

. P

aik

kati

eto

XP

aik

katieto

on t

ieto

ihin

, tieto

ain

eis

toih

in t

ai -k

ohte

isiin

liit

tyvä g

eodeett

inen

peru

stieto

. S

e o

n a

luett

a k

oskevaa t

ieto

a,

joka s

isältää k

ohte

en s

ijain

nin

välit

töm

änä t

ai välil

lisenä v

iitta

uksena t

iett

yyn p

aik

kaan t

ai

maantiete

elli

seen a

lueeseen.

Tie

to e

sitetä

än n

um

eerisena t

ieto

na

koord

inaatisto

ssa (

paik

an s

ijain

ti m

aapallo

lla).

[1]

Num

eerinen k

oord

inaatisto

on s

idott

u p

aik

katieto

koord

inaatt

imuodossa s

ekä k

äyt

ett

y koord

inaatisto

(paik

an

sija

inti m

aapallo

lla).

.

A/B

/DA

jan-

ja p

aik

anonto

log

ia S

AP

O (

Suom

en

paik

kaonto

log

ia)/

Kansalli

skirja

sto

Maanm

itta

usla

itos(k

oord

inatt

ijärj

este

lmä)

VR

K

Muin

ais

jäännöste

n p

aik

katiedot

MV

. R

HR

:ssä

rakennuste

n t

iedot

sija

inte

ineen.

Maata

louden

siv

ura

kennukset,

tote

utu

matt

om

at

suunnitelm

at

ja p

ure

tut

(v.2

014 a

sti)

rakennukset

määrite

llään

org

anis

atiokohta

isesti.

4.7

. P

aik

an

nim

iau

kto

rite

ett

itie

toX

Paik

annim

iaukto

rite

ett

itie

to o

n m

aantiete

elli

siin

paik

annim

iin liit

tyvä

tieto

vara

nto

, jo

ka s

isältää p

aik

annim

et,

niid

en e

ri k

irjo

itusasut

ja

his

torialli

set

nim

et.

Tie

toon liit

tyy

sekä a

jalli

nen u

lott

uvuus (

yksittä

isen

paik

an n

imi eri a

ikoin

a)

sekä p

aik

katieto

, jo

ka k

ert

oo n

imen k

uvaam

an

paik

an m

aantiete

elli

sen s

ijain

nin

.

Paik

an n

imitie

to,

aie

mm

at

nim

et,

muut

kirjo

itusasut

sekä

nim

een liit

tyvä p

aik

katieto

.

AS

AP

O (

Suom

en a

jalli

nen

paik

kaonto

log

ia/K

ansalli

skirja

sto

/Kansalli

sark

isto

Maanm

itta

usla

itos:

paik

annim

irekis

teri

Kart

at:

maanm

itta

usla

itos,

KA

, kunnat,

nim

istö

toim

ikunnat

kunnis

sa

4.8

. T

akso

no

mia

XLajin

imis

tön a

ukto

rite

ett

itie

to s

isältää luonnontiete

elli

nen lajin

imis

tön s

ekä

his

torialli

set

ja r

innakkais

nim

et.

Lajin

imis

töön s

isältyv

ät

myö

s t

iete

elli

set

ja

kansankie

liset

nim

et

sekä n

imis

töön liit

tyvät

erila

iset

luokitusjä

rjeste

lmät

ja -

hie

rark

iat.

Tie

tovara

nto

on L

uonnontiete

elli

sen k

eskusm

useon y

lläpitäm

ä.

Lajin

tie

teelli

nen n

imi, k

ansankie

liset

nim

et,

his

torialli

set

lajin

imet

sekä r

innakkais

nim

et

sekä n

imitie

toon liit

tyvä

luokitustieto

.

ALuonnontiete

elli

nen k

eskusm

useo

5. S

ijain

tiM

useon t

alle

nta

maan k

ulttu

uri-

tai lu

onnonperintö

ön s

isältyv

än o

bje

ktin,

näyt

teen,

havain

tota

pahtu

ma-

tai kohdekuvauksen,

muun a

ineis

ton t

ai

tieto

kokonais

uuden s

ijain

titieto

kokoelm

issa s

ekä s

en v

alm

istu

kseen,

syn

tyyn

, lö

ytöön ja/t

ai käyt

töön liit

tyvät

sija

intitiedot.

Sija

intitiedolla

tark

oiteta

an k

oord

inaatt

ien,

osoitte

en t

ai m

uun p

aik

anta

van t

ekijä

n a

vulla

määrite

ltyä

tie

toa.

Se v

oi olla

koord

inaatt

ien (

paik

katieto

) ja

osoitte

en

lisäksi esim

. paik

annim

i ta

i alu

een n

imi (p

aik

annim

itie

to).

Tie

tovara

nto

on

kuulu

vat

myö

s a

iem

mat

sija

intipaik

at.

Tie

tovara

nto

on k

uulu

vat

ala

ryhm

inä

nyk

yinen s

ijain

ti ja a

lkuperä

än liit

tyvä s

ijain

titieto

.

Joku t

ai jo

tkut

seura

avis

ta:

paik

katieto

koord

inaatt

imuodossa ja k

äyt

ett

y koord

inaatisto

,

paik

annim

itie

to,

osoitetieto

.

A/B

5.1

. N

ykyin

en

sij

ain

tiN

ykyi

nen s

ijain

ti t

ark

oitta

a s

ijain

tia m

useon k

okoelm

assa n

ykyh

etk

ellä

:

säily

tyspaik

an t

ai nyk

yisen s

ijain

tipaik

an t

iedot

sekä a

iem

mat

sija

intipaik

at.

Joku t

ai jo

tkut

seura

avis

ta:

osoitetieto

, osoitetieto

a

tark

em

pi sija

intitieto

(esim

. kerr

os,

huone,

hyl

ly,

kaappi

tms.)

, paik

katieto

koord

inaatt

imuodossa ja k

äyt

ett

y

koord

inaatisto

.

A/B

/D

5.2

. A

lku

perä

än

lii

ttyvä s

ijain

titi

eto

Alk

uperä

än liit

tyvä s

ijain

titieto

tark

oitta

a m

useon t

alle

nta

maan k

ulttu

uri-

tai

luonnonperintö

ön s

isältyv

än o

bje

ktin,

näyt

teen,

havain

tota

pahtu

ma-

tai

kohdekuvauksen,

muun a

ineis

ton t

ai tieto

kokonais

uuden a

lkuperä

än

liitt

yvää t

ieto

a,

esim

. obje

ktin s

ynty

- ta

i valm

istu

spaik

ka,

havain

non

syn

typaik

ka,

ain

eis

ton t

ai näyt

teen k

eru

upaik

ka.

Joku t

ai jo

tkut

seura

avis

ta:

paik

katieto

koord

inaatt

imuodossa ja k

äyt

ett

y koord

inaatisto

,

paik

annim

itie

to,

osoitetieto

tai m

uu o

soitetieto

a t

ark

em

pi

sija

intitieto

.

A

A.3

_Lo

og

ise

t ti

eto

va

ran

no

tS

ivu

4

6. O

ikeu

sti

ed

ot

Oik

eustiedot

ovat

museon t

alle

nta

maan k

ulttu

uri-

tai lu

onnonperintö

ön

sis

ältyv

än o

bje

ktin,

näyt

teen,

havain

tota

pahtu

ma-

tai kohdekuvauksen,

muun a

ineis

ton t

ai tieto

kokonais

uuden k

äyt

töön s

ekä s

aata

vill

e

saatt

am

iseen liit

tyviä

oik

eudelli

sia

ja s

opim

usperu

ste

isia

tie

toja

, ra

joituksia

ja e

hto

ja.

Tie

toih

in liit

tyy

lähtö

kohta

isesti p

eru

ste

sekä v

iite joko

säädökseen t

ai sopim

ukseen.

Tie

tovara

nto

jakautu

u julk

isuus-,

käyt

töoik

eus-

sekä t

ekijä

noik

eustieto

ihin

.

Julk

isuustiedot,

käyt

töoik

eustiedot,

tekijä

noik

eustiedot.

A

6.1

. Ju

lkis

uu

sti

ed

ot

Julk

isuustiedot

sis

ältävät

tiedot

museon t

alle

nta

maan k

ulttu

uri-

tai

luonnonperintö

ön s

isältyv

än o

bje

ktin,

näyt

teen,

havain

tota

pahtu

ma-

tai

kohdekuvauksen,

muun a

ineis

ton t

ai tieto

kokonais

uuden ja s

iihen liit

tyvie

n

meta

tieto

jen julk

isuudesta

: ovatk

o n

e t

ai osa n

iistä

julk

ista

vai sala

ssa

pid

ett

ävää s

ekä m

iltä o

sin

ja m

illä p

eru

ste

ella

ne o

vat

sala

isia

(esim

.

viranom

ais

en t

oim

innan julk

isuus t

ai sala

ssapitovelv

oitte

et,

henkilö

tieto

lain

säädäntö

, uhanala

isuus ja y

ksityi

syy

den s

uoja

, tu

tkim

uksen

ensik

äyt

ön s

uoja

). T

ieto

vara

nto

myö

s s

ala

ssapid

on t

ai tiedon julk

isuuden

rajo

ituste

n a

jalli

sen k

esto

n,

jos s

ella

inen v

oid

aan m

äärite

llä s

ekä

mahdolli

set

tapaus-

tai tila

nnekohta

iset

ohje

et

ja e

hdot.

Julk

isuuden s

tatu

s:

julk

inen,

sala

ssa p

idett

ävä,

peru

ste

lu,

peru

ste

lun v

iitetiedot,

sopim

us-,

käyt

äntö

- ta

i säädöstiedot,

aja

llinen k

esto

.

A

6.2

. Käytt

öo

ikeu

sti

ed

ot

Käyt

töoik

eustiedot

sis

ältävät

tiedot

museon t

alle

nta

maan k

ulttu

uri-

tai

luonnonperintö

ön s

isältyv

än o

bje

ktin,

muun n

äih

in s

isältyv

än

kokonais

uuden,

tieto

sis

ällö

n t

ai havain

toain

eis

ton k

äyt

töoik

euksis

ta:

edelly

tyksis

tä ja/t

ai ra

joituksis

ta s

ekä n

iiden p

eru

ste

ista

. T

ieto

vara

nto

sis

ältää m

yös t

yötu

rvalli

suusla

insäädännön m

ukais

et

rajo

itukset

ain

eis

ton

käyt

ölle

.

Käyt

töoik

euden r

ajo

ituste

n k

uvaus,

peru

ste

lu,

peru

ste

lun

viit

etiedot.

A

6.3

. Tekij

än

oik

eu

sti

ed

ot

Tekijä

noik

eustiedot

sis

ältävät

tiedot

museon t

alle

nta

man k

ulttu

uri-

tai

luonnonperintö

ön s

isältyv

än o

bje

ktin,

muun n

äih

in s

isältyv

ään

kokonais

uute

en,

tieto

sis

ältöön t

ai havain

toain

eis

toon liit

tyvis

tä

tekijä

noik

eudelli

sis

ta s

eik

ois

ta:

tekijä

noik

euden o

mis

taja

- ja

haltija

tiedot,

aja

lliset

raja

ukset

ja m

ahdolli

set

ehdot.

Tekijä

noik

eudelli

set

rajo

itukset,

aja

lliset

raja

ukset.

AT

ekijä

noik

eusjä

rjestö

t (T

eosto

, K

uvasto

, G

ram

ex

jne.)

7.

So

pim

ukset

Kokoelm

ahalli

nta

an liit

tyvie

n e

rity

yppis

ten s

opim

uste

n m

uodosta

ma

tieto

vara

nto

.

A

8. S

eu

ran

nan

ja v

alv

on

nan

tie

tovara

nn

ot

Museon k

ulttu

uri-

ja luonnonperinnön s

äily

ttäm

iseen ja v

aalim

iseen liit

tyvie

n

viranom

ais

- ja

lakis

ääte

iste

n t

ehtä

vie

n ja t

oim

enpiteid

en s

uoritt

am

isesta

syn

tyvät

kokoelm

ahalli

nnan t

ieto

vara

nnot.

Ain

eis

tosta

riip

puen joku t

ai jo

tkut

seura

avis

ta:

viranom

ais

toim

innan ja t

utk

imuksen t

uott

am

at

tiedot,

seura

nnan t

uott

am

at

tiedot,

kunto

-, k

onserv

oin

ti-

ja

resta

uro

intitiedot,

toim

enpiteid

en (

esim

. m

enete

lmälli

nen

uudelle

en h

avain

noin

ti t

ai avustu

ste

n s

eura

nta

) ja

hoid

on

sekä f

yysis

en y

mpäristö

n s

eura

nnan t

iedot.

A

8.1

. Vir

an

om

ais

toim

inn

an

tie

do

tV

iranom

ais

toim

innan t

uott

am

at

tiedot

sis

ältävät

museon

viranom

ais

toim

inta

na lakis

ääte

isis

sä t

ehtä

vis

sä t

uott

am

ia

kokoelm

ahalli

nta

an s

isältyv

ä t

ieto

sis

ältöjä

: esim

. lu

pia

, la

usunto

ja,

päätö

ksiä

ja levin

neis

yyskart

toja

. T

älla

isia

ovat

myö

s k

aavoitukseen

liitt

yvät

invento

innit,

dokum

ento

innit ja lausunnot,

konserv

oin

ti-

ja

resta

uro

intisuunnitelm

at

sekä -

kert

om

ukset,

alk

uperä

- ja

ajo

itusarv

ioin

nit,

maasta

vie

nti-

ja m

aahantu

onti-,

kajo

am

is-

ja k

aiv

auslu

vat.

Sis

ällö

ltään t

ai to

imin

naltaan k

okoelm

ahalli

nta

an liit

tyvänä

viranom

ais

toim

inta

na a

nnetu

t lu

vat

ja lausunnot,

tehdyt

päätö

kset,

levin

näis

yyskart

at,

invento

innit,

suunnitelm

at,

kert

om

ukset

sekä a

rvio

innit.

A

8.2

. Seu

ran

nan

tu

ott

am

at

tieto

vara

nn

ot

Seura

nnan t

uott

am

at

tieto

vara

nnot

sis

ältävät

muin

ais

jäännös-

tai

kulttu

uriym

päristö

kohte

en t

ilan s

eura

nnan ja s

iihen liit

tyvät

toim

innan

tuott

am

at

tiedot,

luonnonym

päristö

n s

eura

nnan t

ieto

vara

nnot,

luonnonkasvie

n s

iem

enpankkitoim

innan s

ekä n

äyt

teid

en k

erä

äm

isen.

A

8.3

. K

un

to-,

ko

nserv

oin

ti-

ja

resta

uro

inti

tied

ot

Kunto

-, k

onserv

oin

ti-

ja r

esta

uro

intitiedot

sis

ältävät

museon t

alle

nta

maan

kulttu

uri-

tai lu

onnonperintö

ön s

isältyv

än o

bje

ktin,

näyt

teen,

havain

tota

pahtu

ma-

tai kohdekuvauksen,

muun a

ineis

ton t

ai

tieto

kokonais

uuden k

unto

on,

konserv

oin

tiin

tai re

sta

uro

intiin

sekä k

unnon

seura

nta

an liit

tyvät

sekä a

lan k

oulu

tuksen m

yötä

syn

tyvät

tiedot.

Esim

. kunto

arv

iot,

konserv

oin

ti-

ja

resta

uro

intisuunnitelm

at,

-ra

port

it ja -

kert

om

ukset

sekä

kuva-a

ineis

tot.

A

8.4

. F

yysis

en

ym

päri

stö

n s

eu

ran

nan

tied

ot

Fyy

sis

en y

mpäristö

n s

eura

nnan t

iedot

sis

ältävät

museon

kokoelm

ahalli

nta

an liit

tyvät

teknis

et

seura

nta

tiedot,

esim

. lä

mpötila

-,

koste

us-,

tärinä-

ja v

alo

rasitusm

itta

ukset

sekä h

om

etu

tkim

ukset.

A/C

A.3

_Lo

og

ise

t ti

eto

va

ran

no

tS

ivu

5

9.

An

aly

ysia

ineis

tot

Analy

ysia

ineis

tot

ovat

museon k

okoelm

iin s

isältyv

ien,

muualla

tuote

ttuje

n

tai m

useon o

man t

oim

innan t

ulo

ksena s

ynty

neitä a

naly

ysia

ineis

toja

, esim

.

ajo

itusla

bora

torion t

uott

am

ia a

ineis

toja

. T

ieto

vara

nto

on s

isältyv

ät

om

ina

ala

ryhm

inään a

naly

soin

nin

tuott

am

at

tieto

vara

nnot

sekä luonnontiete

elli

sen

labora

torio w

ork

flo

w'n

tuott

am

ien u

usie

n t

ieto

jen m

uodosta

mat

tieto

vara

nnot.

A

9.1

. A

naly

so

inn

in t

uo

ttam

at

tieto

vara

nn

ot

Analy

soin

nin

tuott

am

at

tieto

vara

nnot

sis

ältävät

museon k

okoelm

iin

kuulu

van ja s

en h

allu

ssa o

levan a

ineis

ton a

naly

soin

nin

tuott

am

ia t

ieto

ja.

A

9.2

. Lab

ora

tori

o-t

yö

ku

lun

(w

ork

flo

w)

tuo

ttam

at

tieto

vara

nn

ot

Labora

torio-t

yökulu

n (

work

flo

w)

tuott

am

at

tieto

vara

nnot

sis

ältävät

museon

uutt

a t

ieto

a t

uott

avan labora

torioty

ön p

rosessin

tuott

am

ia t

ieto

ja.

A

10.

Til

asto

tT

ilasto

jen t

ieto

vara

nto

sis

ältää k

okoelm

ahalli

nnan p

rosesseis

sa s

ynty

vät

ja

niit

ä k

uvaavat

tila

sto

tiedot.

A

10.1

. Näytt

ely

iden

tu

ott

am

at

tied

ot

Näyt

tely

iden t

uott

am

at

tiedot

ovat

museon t

ai sen y

hte

isty

ökum

ppaneid

en

näyt

tely

toim

innassa s

ynty

viä

ja m

useoid

en k

okoelm

iin s

isältyv

iin

ain

eis

toih

in,

obje

kte

ihin

, havain

toih

in t

ai näyt

teis

iin liit

tyviä

tie

toja

, jo

tka e

i

sis

älly

meta

tieto

ihin

tai näyt

tely

toim

inta

an liit

tyvie

n p

rosessin

tuott

am

iin

tieto

vara

nto

ihin

.

Näyt

tely

n t

iedot:

nim

i, k

uvaus,

aja

nkohta

ja d

okum

enta

atio

näyt

tely

stä

ja s

en v

alm

iste

lusta

.

A

10.2

. T

utk

imu

ksen

tu

ott

am

at

tieto

vara

nn

ot

A

10.3

. Tap

ah

tum

ien

tu

ott

am

at

tied

ot

Tapahtu

mie

n t

uott

am

at

tiedot

ovat

museon t

ai sen y

hte

isty

ökum

ppaneid

en

muussa t

apahtu

mato

imin

nassa k

uin

näyt

tely

n y

hte

ydessä,

esim

.

oheis

tapahtu

massa,

syn

tyvät

ja m

useon k

okoelm

iin s

isältyv

iin a

ineis

toih

in,

obje

kte

ihin

, havain

toih

in t

ai näyt

teis

iin liit

tyviä

tie

toja

, jo

tka e

ivät

sis

älly

meta

tieto

ihin

tai ta

pahtu

mato

imin

nan p

rosessie

n t

ieto

vara

nto

ihin

A

10.4

. Elä

vie

n k

oko

elm

ien

tu

ott

am

at

tied

ot

Elä

vie

n k

okoelm

ien h

oid

on ja n

iihin

liit

tyvän t

oim

innan t

uott

am

at

tieto

vara

nnot.

Kasvitie

teelli

set

puuta

rhat

ja e

läin

tarh

at.

A

10.5

. Ko

ko

elm

ien

lii

kku

vu

ud

en

tu

ott

am

at

tied

ot

Kokoelm

ien liik

kuvuuden t

uott

am

at

tiedot

ovat

museon k

okoelm

iin

sis

ältyv

ien a

ineis

toje

n,

obje

ktien,

havain

toje

n t

ai näyt

teid

en s

ekä n

iihin

liitt

yvie

n t

ieto

jen lain

auste

n (

sis

ään-

ja u

losla

inaus)

sekä lahjo

ituste

n

tuott

am

ia t

ieto

ja.

A

10.6

. Ko

ko

elm

ati

ed

on

kau

pall

isen

hyö

dyn

täm

isen

tu

ott

am

at

tied

ot

Kokoelm

atiedon k

aupalli

sen h

yödyn

täm

isen t

uott

am

at

tiedot

ovat

museon

talle

nnukseen ja t

utk

imukseen s

ekä m

uuhun k

okoelm

ahalli

nta

an liit

tyvän

tiedon h

yödyn

täm

isestä

ja s

oveltam

isesta

museon k

aupalli

sessa

toim

innassa ja t

uott

eis

sa s

ynty

viä

tie

toja

.

A

10.7

. V

iesti

nn

än

ja t

ied

ott

am

isen

tuo

ttam

at

tied

ot

Vie

stinnän ja t

iedott

am

isen t

uott

am

at

tiedot

ovat

museon k

okoelm

iin

sis

ältyv

ien a

ineis

toih

in,

obje

kte

ihin

, havain

toih

in t

ai näyt

teis

iin s

ekä n

iihin

liitt

yviin

tie

toih

in liit

tyvän v

iestinnän ja t

iedott

am

isen t

uott

am

ia t

ieto

ja,

jotk

a

eiv

ät

sis

älly

ain

eis

toje

n,

obje

ktien,

havain

toje

n t

ai näyt

teid

en m

eta

tieto

ihin

.

A

10.8

. Peru

so

petu

ksen

ja

kasvatu

sto

imin

nan

tu

ott

am

at

tied

ot

Peru

sopetu

ksen ja k

asvatu

sto

imin

nan t

uott

am

at

tiedot

ovat

museon

kokoelm

iin s

isältyv

ien a

ineis

toih

in,

obje

kte

ihin

, havain

toih

in t

ai näyt

teis

iin

sekä n

iihin

liit

tyviin

tie

toih

in liit

tyvän o

petu

s-

ja k

asvatu

sto

imin

nan,

myö

s

museopedag

og

iikan,

tuott

am

ia k

okoelm

ahalli

nta

an ja s

en a

ineis

toih

in

liitt

yviä

tie

toja

. M

yös m

useon t

uott

am

at

julk

iset

verk

ko-o

ppim

ate

riaalit

sis

ältyv

ät

tähän t

ieto

vara

nto

on.

A

10.9

. Asia

ntu

nti

jap

alv

elu

iden

tu

ott

am

at

tied

ot

Asia

ntu

ntija

palv

elu

iden t

uott

am

at

tiedot

ovat

museon t

uott

am

an

tieto

palv

elu

n,

am

matilli

sen ja k

ork

ea-a

ste

en o

petu

ksen,

tiete

elli

ste

n

julk

ais

uje

n ja e

sitys

ten s

ekä k

ansain

välis

en y

hte

isty

ön m

useoid

en

kokoelm

iin s

isältyv

istä

ain

eis

tois

ta,

obje

kte

ista

, havain

nois

ta t

ai näyt

teis

tä

sekä n

iihin

liit

tyvis

tä t

iedois

ta t

uott

am

ia t

ieto

ja.

A

10.1

0. H

an

keti

ed

ot

Hanketiedot

ovat

museon k

okoelm

ahalli

nta

an liit

tyvie

n ja s

en a

ineis

toja

käyt

tävie

n t

utk

imus-

ja k

ehittä

mis

hankkeid

en t

ieto

ja.

Tälla

isia

ovat

myö

s

tiedot

yhte

ishankkeis

ta julk

isen h

alli

nnon t

oim

ijoid

en,

ylio

pis

toje

n,

kork

eakoulu

jen ja t

utk

imusla

itoste

n k

anssa.

A

10.1

1. P

alv

elu

ku

vau

kset

Kokoelm

ahalli

nnan p

rosesseih

in liit

tyvie

n p

alv

elu

kuvauste

n m

uodosta

ma

tieto

vara

nto

.

A

A.3

_Lo

og

ise

t ti

eto

va

ran

no

tS

ivu

6

10.1

2. P

äätö

sti

ed

ot

Palv

elu

kuvaukset

Kokoelm

ahalli

nnan p

rosesseih

in liit

tyvie

n p

alv

elu

kuvauste

n

muodosta

ma t

ieto

vara

nto

.

A

11. K

oko

elm

atu

rvall

isu

ud

en

tie

do

tK

okoelm

ahalli

nnan t

urv

aam

iseen ja s

uoje

luun liit

tyvät

sekä s

en t

uott

am

at

tieto

vara

nnot.

A

11.1

. Ko

ko

elm

atu

rvall

isu

ud

en

ain

eis

tot

Kokoelm

ien f

yysis

een t

urv

aam

iseen ja s

uoje

luun liit

tyvät

sekä s

en

tuott

am

at

tieto

vara

nnot.

A

11.2

. Tie

totu

rvall

isu

ud

en

ain

eis

tot

Museon k

okoelm

ahalli

nta

an liit

tyvät

ja s

en y

hte

ydessä t

uote

tut

tieto

turv

alli

suute

en liit

tyvät

ain

eis

tot,

esim

. ohje

et,

suositukset,

määrä

ykset,

kuvaukset,

raport

it ja s

uunnitelm

at.

A

12. T

ieto

järj

este

lmäti

ed

ot

Tie

tojä

rjeste

lmätieto

ihin

kuulu

vat

museon k

okoelm

ahalli

nnassa k

äyt

ett

yjen

tieto

järj

este

lmie

n t

iedot.

Järj

este

lmie

n n

imet,

kuvaukset,

toim

itta

jan n

imi- ja

yhte

ystiedot

sekä t

ieto

yhte

yshenkilö

stä

. V

ers

iotiedot

sekä

tiedot

järj

este

lmän m

uis

ta o

min

ais

uuksis

ta.

A

13.

Fo

rmaatt

ikir

jasto

Form

aatt

ikirja

sto

on s

isältyv

ät

kuvaukset

museon k

okoelm

ahalli

nnan

tiedonta

llennuksessa k

äyt

täm

istä

tie

dosto

muodois

ta s

ekä s

ovellu

ksis

ta,

joill

a n

e o

vat

avatt

avis

sa ja/t

ai m

uunnett

avis

sa m

uodosta

tois

een s

ekä

näid

en k

ehityk

sen s

eura

nnasta

kart

tuva t

ieto

.

Museon k

okoelm

ahalli

nnassa k

äyt

ett

yjen t

iedosto

muoto

jen

nim

et,

kuvaukset

ja v

ers

iotiedot

sekä n

äid

en a

vaam

iseen

ja m

uunta

mis

een k

äyt

ett

ävie

n s

ovellu

ste

n n

imet,

kuvaukset,

om

inais

uudet

ja v

ers

iotiedot.

A

[1]

Tie

to k

ohte

ista

, jo

iden p

aik

ka M

aan s

uhte

en t

unneta

an.

Paik

katieto

sis

ältää v

iitta

uksen t

iett

yyn p

aik

kaan t

ai m

aantiete

elli

seen a

lueeseen.

Paik

katieto

voi kuvata

kohte

en s

ijain

tia ja m

uita o

min

ais

uuksia

, kute

n m

uoto

a.

Paik

katieto

kuvaa u

sein

luonnon t

ai

rakennetu

n y

mpäristö

n k

ohte

ita,

mutt

a v

oi kuvata

mitä t

ahansa t

oim

inta

a t

ai ilm

iötä

, jo

nka s

ijain

ti t

unneta

an.

Geoin

form

atiik

an s

anasto

. htt

p:/

/ww

w.t

sk.f

i/tiedosto

t/pdf/

Geoin

form

atiik

anS

anasto

.pdf

80

A.4. Fyysiset tietovarannot

A.4

_D

igit

aa

lise

t fy

ysi

set

t.v.

Siv

u 1

Ark

kit

eh

tuu

rim

use

oT

ieto

va

ran

toT

ieto

va

ran

no

n t

ieto

sisä

ltö

Tie

tok

an

tate

kn

olo

gia

Tie

tov

ara

nn

on

ko

ko

Tie

tue

ide

n m

ää

räK

äy

ttö

tih

ey

sS

uu

nta

Ra

jap

inta

Sii

rty

vä

tie

tosi

sält

öK

äy

ttö

liit

tym

ä/k

oh

de

/lä

hd

eM

uu

ta

SIP

I

Tie

toja

va

lok

uvis

ta,

ark

kit

eh

tuu

rik

oh

teis

ta,

suu

nn

itte

lijo

ista

ja

ark

kit

eh

tuu

rik

ilp

ail

uis

ta.

My

SQ

L1

47

Gt

54

37

1,

jois

ta

va

lok

uva

tie

tue

ita

40

65

8

(my

ös

ku

va

tie

do

sto

32

07

3

tie

tue

ess

a),

ko

hd

eti

etu

eit

a 6

55

3,

kil

pa

ilu

tie

tue

ita

22

23

ja

he

nk

ilö

tie

tue

ita

49

37

.

Ke

skim

ää

rin

vii

si

kä

ytt

äjä

ä/v

rk.

Pre

tty

Lib

Tie

toja

kir

jois

ta j

a j

ulk

ais

uis

taM

icro

soft

SQ

L3

93

Mt

34

44

5 n

ide

ttä

, n

oin

. 7

00

hy

lly

me

triä

Ko

lme

yll

äp

itä

jää

+

ne

ttik

äy

ttä

jät

>k

irja

tie

tok

an

ta

WW

W-s

ivu

sto

mfa

.fi

/ k

irja

sto

/

ain

eis

toh

ak

u

Mig

raa

tio

-op

tio

mm

. M

AR

C 2

1-

form

aa

ttii

n j

a E

xce

l-ta

ulu

kk

oo

n.

Pre

tty

Cir

cT

ieto

ja l

eh

dis

täM

icro

soft

SQ

L4

0 M

t

97

9,

jois

ta 2

00

00

tie

tue

tta

(arv

io)

Ko

lme

yll

äp

itä

jää

>la

ina

tta

va

t le

hd

et

WW

W-s

ivu

sto

mfa

.fi

/ k

irja

sto

/

ain

eis

toh

ak

u

Mig

raa

tio

-op

tio

mm

. M

AR

C 2

1-

form

aa

ttii

n j

a E

xce

l-ta

ulu

kk

oo

n.

Ori

gin

aa

liti

ed

o

sto

Tie

toja

lä

hin

nä

pii

rust

uk

sist

a,

mu

tta

my

ös

ma

lle

ista

ja e

sin

eis

tä.

SQ

L Li

gh

t4

,3 M

t1

03

0

Ke

skim

ää

rin

ko

lme

kä

ytt

äjä

ä /

vrk

.

Tie

tov

ara

nto

Tie

tov

ara

nn

on

tie

tosi

sält

öT

ieto

ka

nta

tek

no

log

iaT

ieto

va

ran

no

n k

ok

oT

ietu

eid

en

mä

ärä

Kä

ytt

öti

he

ys

Su

un

taR

aja

pin

taS

iirt

yv

ä t

ieto

sisä

ltö

Kä

ytt

öli

itty

mä

/ko

hd

e/l

äh

de

Mu

uta

Ka

uk

o

Ko

ko

elm

iin

, a

rkis

tom

ate

ria

ali

in,

ku

lttu

uri

ym

pä

rist

öö

n j

a n

äy

tte

lyh

in l

iitt

yvä

ä

tie

toa

: M

eta

tie

do

t, a

lue

et,

asi

ak

irja

t, d

iat,

esi

ne

et,

ka

rta

t, k

irja

t, k

uva

na

uh

at,

ma

alö

yd

öt,

mu

ina

isjä

än

nö

kse

t (t

yö

n a

lla

), n

eg

ati

ivit

,

nä

ytt

ely

t, p

ost

iko

rtit

, ra

ke

nn

uk

sen

osa

t,

rak

en

nu

kse

t, t

ap

eti

t, t

au

lut,

va

lok

uva

t ja

ää

nin

au

ha

t -k

ok

on

ais

uu

ksi

sta

.

ak

tiiv

isia

kä

ytt

äji

ä 1

0-1

5

vu

oro

ka

ud

ess

a.

Ta

rko

itu

s

laa

jen

taa

tu

leva

isu

ud

ess

a

kä

ytt

öo

ike

uk

sia

ka

avo

itu

kse

n j

a

rak

en

nu

sva

lvo

nn

an

kä

ytt

öö

n.

Nim

istö

llä

on

jo

kä

ytt

öo

ike

ud

et.

>

Pro

fiu

mF

inn

a

En

sim

mä

ise

ssä

va

ihe

ess

a F

inn

aa

n

vie

dä

än

esi

ne

ide

n,

va

lok

uvie

n j

a d

ioje

n

me

tati

eto

ja.

Ku

ltu

uri

ym

pä

rist

ön

me

tati

ed

ot

inte

gro

ida

an

my

öh

em

min

.

<>

Ve

rkk

ole

vy

+ u

lko

ise

t k

ova

levy

t

<

Tri

mb

le W

eb

ma

p

Ku

lttu

uri

ym

pä

rist

öo

sio

ssa

rak

en

nu

ste

n m

eta

tie

do

t

pa

ikk

ati

ed

on

osa

lta

(e

sim

.

py

syvä

ra

ke

nn

ust

un

nu

s,

aik

ais

em

ma

t

rak

en

nu

stu

nn

uk

set,

sija

inti

kii

nte

istö

, x-

ja

y-

ko

ord

ina

ati

t, k

ad

un

nim

i

suo

me

ksi

ja

ru

ots

iksi

,

kii

nte

istö

n n

imi)

pä

ivit

tyvä

t ja

tku

va

sti.

<T

rim

ble

We

bm

ap

Ka

rtta

tie

do

t

(vir

an

om

ais

ve

rsio

)

ww

w.s

ivu

sto

:

xcit

y.e

spo

o.f

i/w

eb

ma

p/

<T

rim

ble

We

bm

ap

Ka

rtta

tie

do

t (j

ulk

ine

n O

pe

n

We

bm

ap

)

htt

p:/

/xci

ty.e

spo

o.f

i/w

eb

ma

p/w

e

bm

ap

.xb

ap

?se

rvic

e=

Op

en

We

bm

a

p

<

eC

ity

Esp

oo

n k

au

pu

ng

in

rak

en

nu

spii

rust

us-

,

po

hja

tutk

imu

s- j

a

ka

nta

ka

rtta

-ain

eis

toja

(vir

an

om

ais

ve

rsio

)

htt

ps:

//a

rsk

a.e

spo

o.f

i/e

xtra

/lo

gin

.asp

x?R

etu

rnU

rl=

%2

fext

ra%

2fm

a

p2

.asp

x%3

fra

tu%

3d

49

-64

-2-

1%

26

x%3

d%

26

y%

3d

&ra

tu=

49

-64

-

2-1

&x=

&y

=

<

eC

ity

Esp

oo

n k

au

pu

ng

in

rak

en

nu

spii

rust

us-

,

po

hja

tutk

imu

s- j

a

ka

nta

ka

rtta

-ain

eis

toja

(ju

lkin

en

eC

ity

)

htt

ps:

//a

rsk

a.e

spo

o.f

i/m

ap

2.a

spx

?ra

tu=

49

-64

-2-1

&x=

&y

=

eC

ity

on

Esp

oo

n k

au

pu

ng

in T

ek

nis

en

ja

ym

pä

rist

öto

ime

n t

arj

oa

ma

ain

eis

toje

n

my

yn

tip

alv

elu

. P

alv

elu

n a

ine

isto

on

tek

ijä

no

ike

ud

ell

ise

sti

suo

jatt

ua

.

Pa

lve

lun

sis

äll

öst

ä v

ast

aa

Te

kn

ine

n j

a

ym

pä

rist

öto

imi,

pa

lve

lua

yll

äp

itä

ä S

ito

.

Esp

oo

n k

au

pu

ng

inm

use

o

A.4

_D

igit

aa

lise

t fy

ysi

set

t.v.

Siv

u 2

Ka

up

un

gin

ve

rkk

oa

sem

at

L- j

a N

- ve

rkk

oa

sem

at

sisä

ltä

vä

t m

use

on

toim

inta

an

,ta

pa

htu

mii

n j

a v

ira

no

ma

isty

öh

ön

liit

tyvä

ä d

igit

aa

list

a a

sia

kir

jaa

ine

isto

a j

a v

alo

ku

via

(wo

rd,

exc

el,

Po

we

rPo

int,

jp

g,

tiff

. jn

e.

).

ka

up

un

gin

mu

seo

lla

ak

tiiv

isia

kä

ytt

äji

ä 3

0-5

0

vu

oro

ka

ud

ess

a.

<>

Tie

do

sto

jak

o

pa

lve

lim

ell

a

Ka

ikk

i k

äy

ttö

oik

eu

ksi

en

rajo

issa

U-v

erk

ko

ase

ma

sis

ält

ää

ka

up

un

gin

pa

ikk

ati

eto

a

(Ma

pIn

fo)

<T

ied

ost

oja

ko

pa

lve

lim

ell

a

Ka

ikk

i k

äy

ttö

oik

eu

ksi

en

rajo

issa

Te

kla

GIS

Ra

ke

nn

usv

alv

on

na

n t

ieto

ja.

<>

Ka

up

un

gin

mu

seo

vie

vir

an

om

ais

työ

n t

ulo

kse

na

rak

en

nu

sva

lvo

nn

all

e

oso

ite

tut

lau

sun

no

n j

a

ka

nn

an

oto

t su

ora

an

järj

est

elm

ää

n.

Sä

hk

öis

et

ryh

mä

työ

tila

t

Sä

hk

öis

et

ryh

mä

työ

tilo

jen

(S

ha

re P

oin

t) a

vu

lla

tie

do

n t

uo

tta

min

en

, h

yö

dy

ntä

min

en

ja

jak

am

ine

n H

-ve

rko

ssa

eli

ha

llin

no

nve

rko

ssa

.

Do

ku

me

nti

nh

all

inn

an

lis

äk

si r

yh

mä

työ

tilo

issa

vo

i

esi

m.

kä

yd

ä k

esk

ust

elu

a,

jätt

ää

ilm

oit

uk

sia

,

ko

ko

ust

aa

se

kä

se

ura

ta t

eh

tävie

n e

dis

tym

istä

.

<>

Sis

ält

ää

esi

me

rkik

si m

use

on

ko

ko

elm

ah

all

inta

järj

est

elm

än

ke

hit

täm

is-

ja

pro

jek

tia

sia

kir

joja

.

Dy

na

sty

Pä

ätö

kse

nte

ko

järj

est

elm

ä D

yn

ast

y,

asi

an

ha

llin

tajä

rje

ste

lmä

, Lo

tus

No

tes.

Pä

ätö

kse

nte

ko

järj

est

elm

ä D

yn

ast

y 3

60

sis

ält

ää

ka

up

un

gin

to

imie

lin

ten

ja

vir

an

ha

ltij

oid

en

pä

ätö

kse

t, a

sia

t ja

asi

oih

in l

iitt

yvä

t a

sia

kir

jat

alk

ae

n 2

.1.2

01

1.

Nä

htä

vä

nä

ova

t a

ino

ast

aa

n

julk

ise

t a

sia

t ja

asi

ak

irja

t.

<>

Lotu

s N

ote

s

Ka

up

un

gin

mu

seo

lta

järj

est

elm

ää

n v

ied

ää

n

my

ös

ku

lttu

uri

ym

pä

rist

ön

tuo

tta

ma

t la

usu

nn

ot.

Lisä

ksi

ka

up

un

gin

mu

seo

lla

kä

ytö

ssä

lu

ku

isa

mä

ärä

ka

up

un

kit

aso

isia

sä

hk

öis

iä

ha

llin

tajä

rje

ste

lmiä

(h

en

kil

öst

öti

eto

järj

est

elm

ä,

ER

P-j

ärj

est

elm

ä (

toim

inn

an

oh

jau

s).

<>

Sä

hk

öp

ost

i

Sä

hk

öp

ost

it.

Sä

hk

öp

ost

eis

sa j

a n

iih

in l

iitt

yvis

sä

ark

isto

ka

nsi

ois

sa p

alj

on

mu

seo

n t

oim

inta

an

liit

tyvä

ä t

ieto

va

ran

toa

, k

ute

n v

ira

no

ma

isty

ön

tulo

kse

na

sy

nty

ne

itä

ka

nn

an

ott

oja

ja

säh

kö

po

ste

ja=

kir

jeit

ä,

jois

sa k

au

pu

ng

inm

use

on

ko

ko

elm

iin

ta

i k

ult

tuu

riy

mp

äri

stö

ön

lii

tty

vä

ä

tie

toa

.

<>

Mic

roso

ft O

utl

oo

k

Ka

up

un

gin

mu

seo

n

"kir

jee

nva

ihto

a".

Va

in k

yse

ise

n h

en

kil

ön

lu

ett

avis

sa.

Va

ara

n t

ied

on

ka

toa

min

en

. P

itä

isi

mu

ista

a s

iirt

ää

ark

isto

inti

a v

aa

tiva

t

do

ku

me

nti

t a

rkis

too

n.

YK

SA

- M

ikk

eli

mu

seo

ark

isto

n d

igit

oit

uja

av-a

ine

isto

ja

Tie

tov

ara

nto

Tie

tov

ara

nn

on

tie

tosi

sält

öT

ieto

ka

nta

tek

no

log

iaT

ieto

va

ran

no

n k

ok

oT

ietu

eid

en

mä

ärä

Kä

ytt

öti

he

ys

Su

un

taR

aja

pin

taS

iirt

yv

ä t

ieto

sisä

ltö

Kä

ytt

öli

itty

mä

/ko

hd

e/l

äh

de

Mu

uta

Mu

ske

tti

(Ete

lä-K

arj

ala

n

mu

seo

)

Esi

ne

- ja

ku

va

ko

ko

elm

ien

lu

ett

elo

inti

tie

do

t se

kä

osa

sta

pie

nik

ok

ois

et

tun

nis

tek

uva

t. M

yö

s

mu

seo

n k

irja

sto

ko

ko

elm

a l

ue

tte

loit

u M

usk

ett

iin

.

To

imij

are

kis

teri

Mu

ske

tti:

4,1

gb

(va

in

pie

ne

t n

äy

ttö

ku

va

t)

85

00

0

Kä

ytt

äji

ä n

oin

5-6

he

nk

/

vrk

>

Va

litu

t e

sin

e-

ja

ku

va

ryh

mä

t vä

hit

ell

en

Fin

na

(te

ke

illä

)

Mu

usa

(E

telä

-

Ka

rja

lan

taid

em

use

o)

Tie

do

t ja

ku

va

t E

telä

-Ka

rja

lan

ta

ide

mu

seo

n

taid

ete

ok

sist

a,

my

ös

tie

do

t si

joit

uk

sist

a,

toim

en

pit

eis

tä j

a t

oim

ija

rek

iste

ri3

50

03

he

nk

/vrk

Va

litu

t te

osk

uva

tF

inn

a (

joss

ak

in v

aih

ee

ssa

)

Kio

ski

(Ku

lttu

uri

ym

p

äri

stö

yk

sik

kö

)

Tie

do

t, k

uva

t, r

ap

ort

it,

pa

ikk

ati

ed

ot,

ko

ord

ina

ati

t

ja a

lue

raja

uk

set

inve

nto

idu

ista

rak

en

nu

spe

rin

tök

oh

teis

ta.

mu

uta

ma

tu

ha

tta

tie

tue

tta

:

inve

nto

inti

ha

nk

e"l

om

ak

ke

ita

" 3

6 k

pl,

alu

e"l

om

ak

ke

ita

" 5

18

kp

l,

ko

hd

e"l

om

ak

ke

ita

" 4

30

0

kp

l ja

rak

en

nu

s"lo

ma

kk

eit

a"

66

67

kp

l.E

i m

ieti

tty

vie

lä.

Lap

pe

en

ran

na

n m

use

ot

A.4

_D

igit

aa

lise

t fy

ysi

set

t.v.

Siv

u 3

Tie

tov

ara

nto

Tie

tov

ara

nn

on

tie

tosi

sält

öT

ieto

ka

nta

tek

no

log

iaT

ieto

va

ran

no

n k

ok

oT

ietu

eid

en

mä

ärä

Kä

ytt

öti

he

ys

Su

un

taR

aja

pin

taS

iirt

yv

ä t

ieto

sisä

ltö

Kä

ytt

öli

itty

mä

/ko

hd

e/l

äh

de

Mu

uta

Mu

ske

tti

Ko

ko

elm

ati

ed

ot,

esi

ne

- ja

va

lok

uva

ko

ko

elm

at

Va

rmis

tett

u

ve

rkk

oa

sem

a

(pa

lve

lin

)

Nä

ytt

ely

tuo

tan

toih

in,

julk

ais

uih

in,

do

ku

me

nto

inti

in j

a t

utk

imu

kse

en

lii

tty

viä

te

kst

i-

ja k

uva

-ain

eis

toja

, d

igit

oit

uja

ku

via

90

44

8 t

ied

ost

oa

/ 3

91

Gt

jatk

uva

kä

ytt

ö

Tie

tov

ara

nto

Tie

tov

ara

nn

on

tie

tosi

sält

öT

ieto

ka

nta

tek

no

log

iaT

ieto

va

ran

no

n k

ok

oT

ietu

eid

en

mä

ärä

Kä

ytt

öti

he

ys

Su

un

taR

aja

pin

taS

iirt

yv

ä t

ieto

sisä

ltö

Kä

ytt

öli

itty

mä

/ko

hd

e/l

äh

de

Mu

uta

Me

dia

vu

1.7

.1b

ta

ide

teo

ksi

a n

. 9

00

0

Ra

jap

into

ja e

i o

le

luo

tu.

Su

un

nit

elm

issa

: V

ali

tut

me

tati

ed

ot

teo

ksi

sta

ja

tek

ijä

no

ike

ud

est

a v

ap

ais

ta

teo

sku

vis

ta (

Lid

o X

ML)

Su

un

nit

elm

issa

: M

use

o

20

15

/Fin

na

Ve

rkk

ole

vy

n t

eo

ste

n

dig

iku

vie

n p

ien

en

ny

s ja

lin

kit

ys

Ta

mu

un

Ve

rkk

ole

vy

Ta

ide

teo

ksi

in l

iitt

yvä

ku

va

ma

teri

aa

li

Ve

rkk

ole

vy

n t

eo

ste

n

dig

iku

vie

n p

ien

en

ny

s ja

lin

kit

ys

Ta

mu

un

Ta

mu

To

imin

taa

n j

a t

ap

ah

tum

iin

lii

tty

vä

dig

ita

ali

ne

n

ku

va

ma

teri

aa

liD

igik

uvie

n m

eta

tie

do

tV

erk

ko

levy

Pä

äk

au

pu

nk

is

eu

-du

n

pa

lve

lu-k

art

an

toim

i-

pis

tere

kis

teri

He

lsin

gin

ju

lkis

et

ve

isto

kse

t (t

eo

kse

n n

imi,

tait

eil

ija

, ju

lkis

tam

isvu

osi

, si

jain

tik

oo

rdin

aa

tit,

ku

va

, k

uva

tie

do

t)

Ka

up

un

gin

avo

in

RE

ST

-ra

jap

inta

,

JSO

N t

ai

XM

L

Sa

ata

vil

la o

leva

t ti

ed

ot:

teo

kse

n n

imi,

ta

ite

ilij

a,

julk

ista

mis

vu

osi

,

sija

inti

ko

ord

ina

ati

t, k

uva

,

ku

va

kre

dii

tit

pa

lve

luk

art

ta.h

el.

fi,

HA

M:i

n u

usi

ve

isto

spa

nk

ki

(va

lmis

teil

la)

Pa

lve

lu-k

art

ta t

oim

in-n

ass

a.

Mu

seu

mP

lus

Va

ihtu

vie

n n

äy

tte

lyid

en

te

ost

ied

ot

ku

vin

ee

n

(my

ös

sop

imu

s-,

ku

lje

tus-

ja

va

ku

utu

stie

do

t

liit

tein

ee

n),

la

ina

aja

tie

do

t ja

nä

ytt

ely

tie

do

t.

Tie

tov

ara

nto

Tie

tov

ara

nn

on

tie

tosi

sält

öT

ieto

ka

nta

tek

no

log

iaT

ieto

va

ran

no

n k

ok

oT

ietu

eid

en

mä

ärä

Kä

ytt

öti

he

ys

Su

un

taR

aja

pin

taS

iirt

yv

ä t

ieto

sisä

ltö

Kä

ytt

öli

itty

mä

/ko

hd

e/l

äh

de

Mu

uta

Po

lyd

oc

3.0

Po

lyd

oc

3.0

,Jy

vä

sky

län

ta

ide

mu

seo

n

taid

ek

ok

oe

lmie

n k

ok

oe

lma

tie

do

t se

kä

ke

skis

uo

ma

lais

ten

ku

nti

en

ta

ide

ko

ko

elm

ati

eto

ja.

Järj

est

elm

äss

ä o

n l

isä

ksi

ta

ide

mu

seo

n k

irja

sto

n j

a

leik

ea

rkis

ton

lu

ett

elo

inti

ed

ost

oja

.6

, 8

3 T

t

Sis

ält

ää

mm

. n

. 1

2 0

00

lue

tte

loid

un

ta

ide

teo

kse

n

tie

do

t, n

. 7

00

0

kir

jast

ok

ok

oe

lma

n

lue

tte

loin

titi

ed

ot

sek

ä n

.

29

00

0 l

eh

tile

ikk

ee

n

vii

teti

ed

ot.

Lis

äk

si

ke

skis

uo

ma

lais

ten

ku

nti

en

taid

ek

ok

oe

lmie

n t

ieto

ja n

.

20

00

te

ok

sest

a.

Ak

tiiv

isia

kä

ytt

äji

ä 1

-4 /

vrk

>

(Po

lyd

oc

We

b A

PI

ma

hd

oll

ine

n)

Me

tati

ed

ot

ka

ikis

ta

tie

tok

an

na

n k

ok

oe

lma

-

ain

eis

tois

ta

tek

ijä

no

ike

uk

sie

n j

a

kä

ytt

öo

ike

uk

sie

n r

ajo

issa

Kä

ytt

äjä

ha

llit

tu k

äy

ttö

liit

tym

ä

ve

rkk

oa

sem

all

a

htt

p:/

/ww

w.r

ed

oro

m.c

om

/po

lyd

oc/

po

l

yd

oc.

htm

Jyvä

sky

län

taid

em

use

on

ku

va

-ark

isto

Jyvä

sky

län

ta

ide

mu

seo

n s

äh

kö

ise

n k

uva

-ark

isto

n

tie

do

sto

ja j

a n

iih

in l

iitt

yviä

me

tati

eto

ja.

Ph

oto

sho

p

11

4 G

t

32

93

9 k

uva

tie

do

sto

aA

kti

ivis

ia k

äy

ttä

jiä

1-5

/ v

rk

>M

eta

tie

do

t k

aik

ista

tie

tok

an

na

n v

alo

ku

vis

ta

tek

ijä

no

ike

uk

sie

n j

a

kä

ytt

öo

ike

use

hto

jen

rajo

issa

.

Kä

ytt

äjä

ha

llit

tu k

äy

ttö

liit

tym

ä

ve

rkk

oa

sem

all

a

Ve

rkk

ole

vy

Po

lyd

oc-

tie

tok

an

taa

n l

iitt

yvä

t k

uva

-,

tek

stie

do

sto

t ve

rkk

oa

sem

all

a

Sis

ält

yy

arv

ioo

n

Po

lyd

oci

n

tie

tova

ran

no

n k

oo

sta

No

in 8

50

00

ku

va

tie

do

sto

a (

jpg

, ti

ff)

Tie

do

sto

jak

o

pa

lve

lim

ell

a

Ka

ikk

i k

äy

ttö

oik

eu

ksi

en

rajo

issa

Tie

do

sto

jen

kä

sitt

ely

Tie

tov

ara

nto

Tie

tov

ara

nn

on

tie

tosi

sält

öT

ieto

ka

nta

tek

no

log

iaT

ieto

va

ran

no

n k

ok

oT

ietu

eid

en

mä

ärä

Kä

ytt

öti

he

ys

Su

un

taR

aja

pin

taS

iirt

yv

ä t

ieto

sisä

ltö

Kä

ytt

öli

itty

mä

/ko

hd

e/l

äh

de

Mu

uta

TA

MU

(M

ari

a)

Ta

ide

teo

ste

n t

ied

ot,

min

imit

ied

ot

tait

eil

ijo

ista

.

Te

ok

siin

lii

tty

vä

t to

ime

np

ite

et

(la

ina

t, t

eo

ste

n

sijo

itta

min

en

vir

ast

oih

in j

a l

ait

ok

siin

,

pa

ikk

ati

ed

ot,

ha

nk

inta

tie

do

t),

julk

ise

n t

ait

ee

n

ha

nk

inn

at,

ko

nse

rvo

nn

it,

yh

teis

kä

ytt

öin

en

ve

isto

shu

olt

ore

kis

teri

, k

uva

-ark

isto

n t

ied

ot,

kä

sik

irja

sto

n t

ied

ot)

. K

ok

oe

lma

tie

do

t. L

iitt

ee

t.

Ve

rkk

ole

vy

Fo

rum

Ma

rin

um

HA

M H

els

ing

in t

aid

em

use

o

Jyv

äsk

ylä

n t

aid

em

use

o

Ka

inu

un

Mu

seo

A.4

_D

igit

aa

lise

t fy

ysi

set

t.v.

Siv

u 4

Mu

ske

tti

Esi

ne

ide

n j

a v

alo

ku

vie

n l

ue

tte

loin

titi

ed

ot

sek

ä

tun

nis

tek

uva

t1

6,6

2 G

B

20

69

7 e

sin

ett

ä

33

30

2 v

alo

ku

va

a

4 k

ok

oe

lma

a

4 3

81

to

imij

aa

2 4

16

pa

ikk

aa

3 h

lö /

vrk

Tie

tov

ara

nto

Tie

tov

ara

nn

on

tie

tosi

sält

öT

ieto

ka

nta

tek

no

log

iaT

ieto

va

ran

no

n k

ok

oT

ietu

eid

en

mä

ärä

Kä

ytt

öti

he

ys

Su

un

taR

aja

pin

taS

iirt

yv

ä t

ieto

sisä

ltö

Kä

ytt

öli

itty

mä

/ko

hd

e/l

äh

de

Mu

uta

>

To

pic

-Ma

p

siir

toti

ed

ost

o

Me

tati

ed

ot

ka

ikis

ta

teo

ksi

sta

ja

tek

ijä

no

ike

ud

est

a v

ap

ais

ta

teo

sku

vis

ta s

ek

ä e

rill

ise

n

lise

nsi

sop

imu

kse

n

sall

imis

ta t

eo

sku

vis

taW

ww

-siv

ust

o:

ko

ko

elm

at.

fng

.fi

>O

AI-

PM

H

Re

po

sito

ry

kd

k.f

ng

.fi

Me

tati

ed

ot

ka

ikis

ta

teo

ksi

sta

ja

tek

ijä

no

ike

ud

est

a v

ap

ais

ta

teo

sku

vis

ta (

Lid

o X

ML)

Fin

na

>O

AI-

PM

H

Re

po

sito

ry

kd

k.f

ng

.fi

Me

tati

ed

ot

tek

ijä

no

ike

ud

est

a v

ap

ais

ta

teo

sku

vis

ta j

a n

iih

in

liit

tyvis

tä t

eo

ksi

sta

(L

ido

XM

L)E

uro

pe

an

a

<>

PE

RL

skri

pti

, O

DB

C,

MS

SQ

L S

erv

er

Ve

rkk

ole

vy

n t

eo

ste

n

dig

iku

vie

n p

ien

en

ny

s e

ri

ko

ko

ihin

ja

au

tom

aa

ttin

en

lin

kit

ys

Mu

usa

an

Ve

rkk

ole

vy

<>

OD

BC

, M

S S

QL

Se

rve

r

Ka

ikk

i k

äy

ttö

oik

eu

ksi

en

rajo

issa

Se

lain

kä

ytt

öli

itty

mä

tie

toje

n

yll

äp

ito

on

Tie

tov

ara

nto

Tie

tov

ara

nn

on

tie

tosi

sält

öT

ieto

ka

nta

tek

no

log

iaT

ieto

va

ran

no

n k

ok

oT

ietu

eid

en

mä

ärä

Kä

ytt

öti

he

ys

Su

un

taR

aja

pin

taS

iirt

yv

ä t

ieto

sisä

ltö

Kä

ytt

öli

itty

mä

/ko

hd

e/l

äh

de

Mu

uta

>C

#-o

hje

lma

,

Mic

roso

ft I

IS

Ko

ko

elm

at

ve

rko

ssa

ve

rkk

op

alv

elu

un

lin

kit

ett

ävä

t d

igik

uva

t

Ww

w-s

ivu

sto

: k

ok

oe

lma

t.fn

g.f

i

>C

#-o

hje

lma

,

Mic

roso

ft I

IS

Fin

na

an

lin

kit

ett

ävä

t

dig

iku

va

tW

ww

-pa

lve

lin

nd

l.fn

g.f

i

>C

#-o

hje

lma

,

Mic

roso

ft I

IS

Eu

rop

ea

na

an

lin

kit

ett

ävä

t

dig

iku

va

tW

ww

-pa

lve

lin

eu

rop

ea

na

.fn

g.f

i

>P

ER

L sk

rip

ti,

OD

BC

,

MS

SQ

L S

erv

er

Ve

rkk

ole

vy

n d

igik

uvie

n

pie

ne

nn

ys

eri

ko

ko

ihin

ja

au

tom

aa

ttin

en

lin

kit

ys

Mu

usa

an

Mu

usa

<>

Ext

en

sis

Po

rtfo

lio

Cli

en

t

Dig

iku

vie

n m

eta

tie

do

t ja

ku

va

tie

do

sto

t "s

alk

uis

sa"

Po

rtfo

lio

Cli

en

t ti

eto

jen

yll

äp

ito

on

<>

Tie

do

sto

jak

o

pa

lve

lim

ell

a

Ka

ikk

i k

äy

ttö

oik

eu

ksi

en

rajo

issa

Tie

do

sto

jen

kä

sitt

ely

Tie

tov

ara

nto

Tie

tov

ara

nn

on

tie

tosi

sält

öT

ieto

ka

nta

tek

no

log

iaT

ieto

va

ran

no

n k

ok

oT

ietu

eid

en

mä

ärä

Kä

ytt

öti

he

ys

Su

un

taR

aja

pin

taS

iirt

yv

ä t

ieto

sisä

ltö

Kä

ytt

öli

itty

mä

/ko

hd

e/l

äh

de

Mu

uta

>E

xte

nsi

s P

ort

foli

o

Se

rve

r

Ka

ikk

i k

äy

ttö

oik

eu

ksi

en

rajo

issa

Ww

w-s

ivu

sto

:

po

rtfo

lio

.fn

g.f

i:8

09

0 P

ort

foli

o

Se

rve

r W

eb

Cli

en

t

<>

Ext

en

sis

Po

rtfo

lio

Cli

en

t

Ka

ikk

i k

äy

ttö

oik

eu

ksi

en

rajo

issa

Po

rtfo

lio

Cli

en

t ti

eto

jen

yll

äp

ito

on

Tie

tov

ara

nto

Tie

tov

ara

nn

on

tie

tosi

sält

öT

ieto

ka

nta

tek

no

log

iaT

ieto

va

ran

no

n k

ok

oT

ietu

eid

en

mä

ärä

Kä

ytt

öti

he

ys

Su

un

taR

aja

pin

taS

iirt

yv

ä t

ieto

sisä

ltö

Kä

ytt

öli

itty

mä

/ko

hd

e/l

äh

de

Mu

uta

>O

AI-

PM

H

Re

po

sito

ry

kd

k.f

ng

.fi

Ka

ikk

i n

ime

kk

ee

t (D

ub

lin

Co

re X

ML)

Fin

na

>M

icro

soft

IIS

+P

HP

Kir

jav@

- K

an

sall

isg

all

eri

an

kir

jast

on

ko

ko

elm

ati

eto

ka

nta

Ww

w-s

ivu

sto

: k

irja

va

.fn

g.f

i

Mu

usa

Ta

ide

teo

ste

n j

a t

ait

eil

ijo

ide

n t

ied

ot

sek

ä t

eo

ksi

in

liit

tyvie

n t

ap

ah

tum

ien

tie

do

t. T

aid

ek

ok

oe

lmii

n

liit

tyvie

n v

alo

ku

vie

n j

a d

igit

oit

uje

n k

uvie

n t

ied

ot.

Mic

roso

ft S

QL

Se

rve

r9

GB

37

77

2

Sis

äin

en

kä

ytt

ö p

äiv

ittä

in.

Ak

tiiv

isia

kä

ytt

äji

ä n

.

30

/vrk

.

Ka

nsa

llis

ga

lle

ria

Sis

äin

en

kä

ytt

ö p

äiv

ittä

in.

n.

30

kä

ytt

äjä

ä/v

rk.

Po

rtfo

lio

Ta

ide

teo

ksi

in s

ek

ä t

oim

inta

an

ja

ta

pa

htu

mii

n

liit

tyvä

dig

ita

ali

ne

n k

uva

ma

teri

aa

li.

Ext

en

sis

& M

icro

soft

SQ

L

Se

rve

r2

,5 T

Bn

. 1

50

00

0S

isä

ine

n k

äy

ttö

pä

ivit

täin

.

n.

30

kä

ytt

äjä

ä/v

rk.

Ve

rkk

ole

vy

Ta

ide

teo

ksi

in s

ek

ä t

oim

inta

an

ja

ta

pa

htu

mii

n

liit

tyvä

dig

ita

ali

ne

n k

uva

ma

teri

aa

li.

Mu

ut

dig

ito

idu

t ti

ed

ost

ot.

Mic

roso

ft W

ind

ow

s

Se

rve

r2

,5 T

Bn

. 1

50

00

0

Sis

äin

en

kä

ytt

ö p

äiv

ittä

in.

Yle

isö

lle

on

ve

rko

ssa

Kir

java

Kir

jast

ok

ok

oe

lmie

n t

ied

ot.

Yli

65

00

0

nim

ek

eti

etu

ett

a.

Su

om

ala

ise

n k

uva

tait

ee

n

Mic

roso

ft S

QL

Se

rve

r8

50

MB

65

20

0

A.4

_D

igit

aa

lise

t fy

ysi

set

t.v.

Siv

u 5

>M

icro

soft

IIS

+P

HP

Su

om

ala

ise

n k

uva

tait

ee

n

bib

lio

gra

fia

Ww

w-s

ivu

sto

:

kir

java

.fn

g.f

i/b

ibli

og

rafi

a/b

ibli

og

r

afi

at.

ph

p

>M

icro

soft

IIS

+P

HP

Ny

ky

tait

ee

n

vir

tua

ali

kir

jast

o

Ww

w-s

ivu

sto

:

kir

java

.fn

g.f

i/vir

tua

ali

kir

jast

o/k

ivi

ki.

ph

p

<>

JDB

C,

MS

SQ

L

Se

rve

r

Ka

ikk

i k

äy

ttö

oik

eu

ksi

en

rajo

issa

Java

-oh

jelm

a t

ieto

jen

yll

äp

ito

on

Tie

tov

ara

nto

Tie

tov

ara

nn

on

tie

tosi

sält

öT

ieto

ka

nta

tek

no

log

iaT

ieto

va

ran

no

n k

ok

oT

ietu

eid

en

mä

ärä

Kä

ytt

öti

he

ys

Su

un

taR

aja

pin

taS

iirt

yv

ä t

ieto

sisä

ltö

Kä

ytt

öli

itty

mä

/ko

hd

e/l

äh

de

Mu

uta

> <>

JDB

C,

MS

SQ

L

Se

rve

r

Ka

ikk

i k

äy

ttö

oik

eu

ksi

en

rajo

issa

Java

-oh

jelm

a t

ieto

jen

yll

äp

ito

on

Tie

tov

ara

nto

Tie

tov

ara

nn

on

tie

tosi

sält

öT

ieto

ka

nta

tek

no

log

iaT

ieto

va

ran

no

n k

ok

oT

ietu

eid

en

mä

ärä

Kä

ytt

öti

he

ys

Su

un

taR

aja

pin

taS

iirt

yv

ä t

ieto

sisä

ltö

Kä

ytt

öli

itty

mä

/ko

hd

e/l

äh

de

Mu

uta

> <>

PH

P,

My

SQ

LK

aik

ki

kä

ytt

öo

ike

uk

sie

n

rajo

issa

Se

lain

kä

ytt

öli

itty

mä

tie

toje

n

yll

äp

ito

on

Tie

tov

ara

nto

Tie

tov

ara

nn

on

tie

tosi

sält

öT

ieto

ka

nta

tek

no

log

iaT

ieto

va

ran

no

n k

ok

oT

ietu

eid

en

mä

ärä

Kä

ytt

öti

he

ys

Su

un

taR

aja

pin

taS

iirt

yv

ä t

ieto

sisä

ltö

Kä

ytt

öli

itty

mä

/ko

hd

e/l

äh

de

Mu

uta

Po

lyd

oc

3.0

Po

lyd

oc

3.0

, K

esk

i-S

uo

me

n m

use

on

dia

ari

on

,

ko

ko

elm

ati

eto

jen

, lu

ett

elo

itu

jen

esi

ne

ide

n,

va

lok

uvie

n,

na

uh

oit

ek

ok

oe

lmie

n,

tutk

imu

sark

isto

n j

a p

aik

all

ism

use

ok

ok

oe

lmie

n

ko

ko

elm

ati

ed

ot.

Jä

rje

ste

lmä

ssä

on

lis

äk

si m

use

on

kir

jast

on

, le

ike

ark

isto

n,

eri

llis

ko

ko

elm

ien

,

irta

imis

ton

, k

on

serv

oin

tik

ert

om

ust

en

ja

rak

en

nu

stu

tkim

uk

sen

lu

ett

elo

inti

ed

ost

oja

. n

, 3

5 G

t

Sis

ält

ää

mm

. n

. 7

2 5

00

lue

tte

loid

un

esi

ne

en

tie

do

t, n

. 8

00

0

lue

tte

loid

un

va

lok

uva

n

tie

do

t, n

. 1

40

0

ark

isto

ko

ko

elm

an

tie

do

t ja

n.

10

40

0

kir

jast

ok

ok

oe

lma

n

lue

tte

loin

titi

ed

ot

sek

ä n

.

20

00

0 l

eh

tile

ikk

ee

n

vii

teti

ed

ot.

Lis

äk

si

pa

ika

llis

mu

seo

iiu

Ak

tiiv

isia

kä

ytt

äji

ä 7

-10

/

vrk

>

(Po

lyd

oc

We

b A

PI

ma

hd

oll

ine

n)

Me

tati

ed

ot

ka

ikis

ta

tie

tok

an

na

n k

ok

oe

lma

-

ain

eis

tois

ta

tek

ijä

no

ike

uk

sie

n j

a

kä

ytt

öo

ike

uk

sie

n r

ajo

issa

Kä

ytt

äjä

ha

llit

tu k

äy

ttö

liit

tym

ä

ve

rkk

oa

sem

all

a

htt

p:/

/ww

w.r

ed

oro

m.c

om

/po

lyd

oc/

po

l

yd

oc.

htm

Kio

ski

Ku

lttu

uri

ym

pä

rist

ön

alu

e-,

ko

hd

e-

ja

rak

en

nu

sko

hta

isia

in

ve

nto

inti

tie

toja

2,5

Gt

Ku

lttu

uri

ym

pä

rist

ö:

No

in

10

00

0 t

ietu

ett

a

Vu

on

na

20

14

no

in 2

01

0

ava

ttu

a i

stu

nto

a

>C

#-o

hje

lma

,

Mic

roso

ft I

IS

Inve

nto

inti

ha

nk

ke

ide

n,

alu

eid

en

, k

oh

teid

en

ja

rak

en

nu

ste

n y

din

tie

do

t M

S

Exc

el-

tau

luk

ko

na

Kä

ytt

äjä

ha

llit

tu

sela

ink

äy

ttö

liit

tym

ä

htt

ps:

//w

ww

.ku

lttu

uri

ym

pa

rist

o.f

i/K

IOS

KI2

_e

site

.pd

f

Kio

ski

>C

#-o

hje

lma

,

Mic

roso

ft I

IS

Alu

eid

en

pa

ikk

ati

eto

Ma

pIn

fon

mid

/mif

-

tie

do

sto

ina

Kä

ytt

äjä

ha

llit

tu

sela

ink

äy

ttö

liit

tym

ä

Kio

ski

<>

MS

SQ

L S

erv

er

Ka

ikk

i K

äy

ttä

jäh

all

ittu

sela

ink

äy

ttö

liit

tym

ä t

ieto

jen

yll

äp

ito

on

Jyvä

sky

län

ka

up

un

gin

ku

vie

nh

all

inta

j

ärj

est

elm

ä

(Pro

fiu

m)

Jyvä

sky

län

ka

up

un

gin

eri

yk

sik

öid

en

ku

va

tie

do

sto

ja j

a n

iih

in l

iitt

yviä

me

tati

eto

ja,

ku

va

tila

ust

oim

inn

all

isu

us

Mic

roso

ft S

QL

Se

rve

r

Ku

va

t: 2

06

Gt

(pit

ää

sisä

llä

än

my

ös

mu

ide

n

Jyvä

sky

län

ka

up

un

gin

yk

sik

öid

en

ku

via

)

Ke

ski-

Su

om

en

mu

seo

n

osu

us

n.

7 8

00

ku

va

tie

do

sto

a

Ak

tiiv

isia

kä

ytt

äji

ä (

Ke

ski-

Su

om

en

mu

seo

n o

suu

s) 7

-

10

/ v

rk

>

OA

I-P

MH

Me

tati

ed

ot

ka

ikis

ta

tie

tok

an

na

n v

alo

ku

vis

ta

tek

ijä

no

ike

uk

sie

n j

a

kä

ytt

öo

ike

use

hto

jen

rajo

issa

.

Kä

ytt

äjä

ha

llit

tu

sela

ink

äy

ttö

liit

tym

ä

htt

p:/

/ww

w.p

rofi

um

.co

m/f

i/te

kn

olo

gia

t

/pro

fiu

m-s

en

se%

E2

%8

4%

A2

Ve

rkk

ole

vy

Po

lyd

oc-

tie

tok

an

taa

n l

iitt

yvä

t k

uva

-, t

ek

sti-

ja

ää

nit

ied

ost

ot

ve

rkk

oa

sem

all

a

Sis

ält

yy

arv

ioo

n

Po

lyd

oci

n

tie

tova

ran

no

n k

oo

sta

No

in 5

0 0

00

ku

va

-, ä

än

i-

tai

tek

stit

ied

ost

oa

(pä

äo

sin

jp

g,

tiff

, tx

t, d

oc,

rtf,

pd

f -

tie

do

sto

ja)

Tie

do

sto

jak

o

pa

lve

lim

ell

a

Ka

ikk

i k

äy

ttö

oik

eu

ksi

en

rajo

issa

Tie

do

sto

jen

kä

sitt

ely

Tie

tov

ara

nto

Tie

tov

ara

nn

on

tie

tosi

sält

öT

ieto

ka

nta

tek

no

log

iaT

ieto

va

ran

no

n k

ok

oT

ietu

eid

en

mä

ärä

Kä

ytt

öti

he

ys

Su

un

taR

aja

pin

taS

iirt

yv

ä t

ieto

sisä

ltö

Kä

ytt

öli

itty

mä

/ko

hd

e/l

äh

de

Mu

uta

Mu

usa

Ta

ide

teo

ste

n j

a t

ait

eil

ijo

ide

n t

ied

ot

sek

ä t

eo

ksi

in

liit

tyvie

n t

ap

ah

tum

ien

tie

do

t. t

aid

ek

ok

oe

lmii

n

liit

tyvie

n v

alo

ku

vie

n j

a d

igit

oit

uje

n k

uvie

n t

ied

ot.

70

36

ak

tiiv

isia

kä

ytt

äji

ä 5

vu

oro

ka

ud

ess

a

on

ve

rko

ssa

avo

inn

a s

ela

usl

iitt

ym

ä

htt

p:/

/kir

java

.

fng

.fi.

Ka

rkk

i

Ta

ide

his

tori

all

iste

n a

sia

kir

ja-a

rkis

toje

n t

ied

ot.

Yli

18

00

0 d

ocu

me

nt.

na

me

-tie

tue

tta

tie

tok

an

na

ssa

+

yli

13

00

0 t

ied

ost

oa

ve

rkk

ole

vy

llä

.

Mic

roso

ft S

QL

Se

rve

r3

0 M

B

18

08

2 t

ietu

ett

a

tie

tok

an

na

ssa

+ 1

3 1

34

tie

do

sto

a v

erk

ko

levy

llä

.

Sis

äin

en

kä

ytt

ö p

äiv

ittä

in.

Kir

java

nim

ek

eti

etu

ett

a.

Su

om

ala

ise

n k

uva

tait

ee

n

bib

lio

gra

fia

ja

Ny

ky

tait

ee

n v

irtu

aa

lik

irja

sto

ova

t

yh

tey

de

ssä

sa

ma

an

jä

rje

ste

lmä

än

.

Mic

roso

ft S

QL

Se

rve

r8

50

MB

65

20

0

Sis

äin

en

kä

ytt

ö p

äiv

ittä

in.

Avo

ka

ad

o

Vid

eo

teo

ste

n s

ek

ä m

uu

n

dig

ita

ali

sen

vid

eo

ma

teri

aa

lin

tie

do

t. T

ait

eil

ija

ha

ast

att

elu

jen

se

kä

mu

ide

n

ää

nit

teid

en

tie

do

t.

My

SQ

L1

TB

n.

40

00

Ke

ski-

Su

om

en

mu

seo

Ku

op

ion

ta

ide

mu

seo

A.4

_D

igit

aa

lise

t fy

ysi

set

t.v.

Siv

u 6

Ko

ha

-

kir

jast

ojä

rje

ste

lmä

Ku

op

ion

ta

ide

mu

seo

n k

äsi

kir

jast

ok

ok

oe

lma

n

nim

ike

tie

tue

ita

Hu

om

! va

in s

isä

ise

ssä

ta

lle

nn

us-

ja h

ak

uk

äy

töss

ä,

ei

lain

au

sto

imin

toa

n.

10

00

nim

ike

ttä

.

(ta

lle

nta

min

en

on

oll

ut

ke

ske

n 3

vu

ott

a)

järj

est

elm

än

sii

rto

to

ise

lle

alu

sta

lle

ty

ön

all

a.

Tä

llä

he

tke

llä

ei

kä

ytö

ssä

Kii

nto

levy

Dig

ita

ali

ne

n k

uva

-ark

isto

. K

ok

oe

lma

- ja

nä

ytt

ely

ku

va

t se

kä

ta

ide

ka

sva

tust

oim

inta

an

liit

tyvä

t k

uva

t1

4 0

00

2-4

krt

/ v

rk

Tie

tov

ara

nto

Tie

tov

ara

nn

on

tie

tosi

sält

öT

ieto

ka

nta

tek

no

log

iaT

ieto

va

ran

no

n k

ok

oT

ietu

eid

en

mä

ärä

Kä

ytt

öti

he

ys

Su

un

taR

aja

pin

taS

iirt

yv

ä t

ieto

sisä

ltö

Kä

ytt

öli

itty

mä

/ko

hd

e/l

äh

de

Mu

uta

Mu

seo

tie

tojä

rj

est

elm

ä

Mu

ske

tti

Tie

do

t k

ok

oe

lmii

n k

uu

luvis

ta e

sin

eis

tä,

va

lok

uvis

ta j

a a

rkis

toa

ine

isto

sta

. K

on

ve

rsio

n

jälj

iltä

my

ös

osa

mu

seo

n k

äsi

kir

jast

on

ain

eis

tost

a,

po

istu

ma

ssa

. M

usk

ett

i si

sält

ää

tie

tyst

i

yh

teis

kä

ytö

ssä

ole

via

to

imij

ak

uva

ilu

ja.

8,1

2 G

t

37

16

5 e

sin

ett

ä,

6 5

67

ark

isto

-ob

jek

tia

, 8

3 6

93

va

lok

uva

a,

48

ko

ko

elm

aa

,

9 1

66

to

imij

aa

, 6

12

5

pa

ikk

aa

(T

ietu

eid

en

mä

ärä

27

.7.2

01

5)

ak

tiiv

isia

kä

ytt

äji

ä 5

- 1

0

vu

oro

ka

ud

ess

a

Pa

kk

i

Ku

lttu

uri

ym

pä

rist

ön

asi

an

ha

llin

ta j

a i

nve

nto

inti

.

Sis

ält

ää

vä

h.

pe

rust

ied

ot

rak

en

ne

tust

a

ym

pä

rist

öst

ä s

eu

raa

vie

n k

un

tie

n a

lue

elt

a:

Ha

min

a,

Iitt

i, K

otk

a,

Ko

uvo

la,

Mie

hik

kä

lä,

Py

htä

ä,

Ru

ots

inp

yh

tää

, V

iro

lah

ti.

Ei

sisä

llä

toim

ija

tie

tok

an

taa

.2

90

Mt

Tie

tue

et:

ra

ke

nn

uk

sia

66

02

; k

oh

teit

a 4

55

5;

lau

sun

toja

30

3;

ha

nk

ke

ita

36

2;

inve

nto

inti

ha

nk

ke

ita

60

; a

vu

stu

s 4

35

1 -

2 k

äy

ttä

jää

vii

ko

ssa

Ka

ak

ku

ri

Ky

me

nla

ak

son

mu

seo

n k

äsi

kir

jast

on

te

ok

set.

Sa

ma

an

tie

tova

ran

too

n s

isä

lty

vä

t m

yö

s

Ky

me

nla

ak

son

am

ma

ttik

ork

ea

ko

ulu

n j

a S

uo

me

n

me

rim

use

on

kir

jast

oje

n t

eo

kse

t. K

yse

on

sii

s

am

ma

ttik

ork

ea

ko

ulu

n k

irja

sto

n

tie

tojä

rje

ste

lmä

stä

, jo

nn

e a

ine

isto

mm

e

syö

tetä

än

.n

ite

itä

42

76

Ve

rkk

ole

vy

Ku

va

-ark

isto

on

lu

ett

elo

idu

t d

igio

rig

ina

ali

t, k

op

iot

Mu

ske

tti-

pa

lve

lim

ell

e t

all

en

ne

tuis

ta p

ien

istä

ku

va

tie

do

sto

ista

ym

. d

igit

aa

lise

t ti

ed

ost

ot.

Ei

sisä

llä

to

imij

ati

eto

ka

nta

a.

29

9 G

t

no

in 4

7 0

00

tie

do

sto

a,

pä

äa

sia

ssa

ku

va

tie

do

sto

ja

2 -

3 k

äy

ttä

jää

vu

oro

ka

ud

ess

a

Ky

hik

a

Ky

me

nla

ak

son

his

tori

all

isia

ka

rtto

ja d

igit

aa

lise

ssa

mu

od

oss

a.

Ei

sisä

llä

to

imij

ati

eto

ka

nta

a.

ka

up

pa

nim

i C

um

ulu

s1

00

Mt

1 3

90

his

tori

all

ista

ka

rtta

a

Ve

ne

pii

rust

us

ko

ko

elm

a

Ko

ko

elm

aa

n o

n k

oo

ttu

eri

ta

vo

in d

ok

um

en

toit

uja

pu

uve

ne

ita

itä

ise

n S

uo

me

nla

hd

en

alu

ee

lta

.k

au

pp

an

imi

Cu

mu

lus

1,3

Gt

Tie

tue

et/

pii

rust

ust

uk

set:

45

mit

att

ua

ve

ne

ttä

, 6

5

luo

nn

osp

iiru

stu

sta

, 3

0

pu

oli

ma

lle

ista

te

hty

ä

pii

rust

ust

a

Tie

tov

ara

nto

Tie

tov

ara

nn

on

tie

tosi

sält

öT

ieto

ka

nta

tek

no

log

iaT

ieto

va

ran

no

n k

ok

oT

ietu

eid

en

mä

ärä

Kä

ytt

öti

he

ys

Su

un

taR

aja

pin

taS

iirt

yv

ä t

ieto

sisä

ltö

Kä

ytt

öli

itty

mä

/ko

hd

e/l

äh

de

Mu

uta

Ko

ko

elm

ah

all

i

nta

järj

est

elm

ä

Ka

nta

pu

u (

E-

ku

va

)

Mu

seo

-ob

jek

tie

n (

esi

ne

, k

uva

, a

v,

asi

ak

irja

, k

irja

)

me

tad

ata

, o

bje

kti

en

ha

llin

taa

n l

iitt

yvä

t ti

ed

ot

ja

dig

ita

ali

set

va

lok

uva

t; o

sap

uo

liti

eto

ka

nta

(to

imij

are

kis

teri

)M

yS

QL5

10

51

97

ob

jek

tia

, jo

ista

75

87

5 v

alo

ku

va

a j

a

vid

eo

ta,

11

25

1 e

sin

ett

ä,

17

59

6 j

ulk

ais

ua

, 4

75

asi

ak

irja

a/a

rkis

toy

ksi

kk

öä

Lust

on

sis

äin

en

Ka

nta

pu

u:

ak

tiiv

isia

kä

ytt

äji

ä m

use

on

sisä

llä

ta

i si

do

sry

hm

issä

pä

ivit

täin

5-7

; Lu

sto

n

julk

ine

n k

äy

ttö

liit

tym

ä

ka

nta

pu

u.f

i: k

ym

me

niä

tuh

an

sia

ha

ku

ja k

aik

kii

n

Ka

nta

pu

un

tie

tok

an

toih

in

vu

od

ess

a j

a l

isä

ksi

ha

ku

ja

sam

oih

in a

ine

isto

ihin

Fin

na

ssa

, m

use

oid

en

Fin

na

ssa

ja

Eu

rop

ea

na

ssa

.

>

OA

I-P

MH

Julk

isik

si m

ää

rite

lly

t

me

tati

ed

ot

mu

seo

-

ob

jek

teis

ta (

esi

ne

et,

va

lok

uva

t, a

v,

asi

ak

irja

t) j

a

ob

jek

tie

n d

igit

aa

lise

t

(lo

wre

s) k

uva

tF

inn

a,

mu

seo

ide

n F

inn

a

Ky

me

nla

ak

son

mu

seo

Lust

o -

Su

om

en

Me

tsä

mu

seo

(S

uo

me

n M

ets

äm

use

osä

äti

ö)

A.4

_D

igit

aa

lise

t fy

ysi

set

t.v.

Siv

u 7

>Ju

lkis

iksi

mä

äri

tell

yt

me

tati

ed

ot

mu

seo

-

ob

jek

teis

ta (

esi

ne

et,

ku

va

t

ja v

ide

ot)

ja

ob

jek

tie

n

dig

ita

ali

set

(lo

wre

s) k

uva

tE

uro

pe

an

a

ka

nta

pu

u.f

i

smo

lra

jatt

u v

an

ha

erä

Tie

tov

ara

nto

Tie

tov

ara

nn

on

tie

tosi

sält

öT

ieto

ka

nta

tek

no

log

iaT

ieto

va

ran

no

n k

ok

oT

ietu

eid

en

mä

ärä

Kä

ytt

öti

he

ys

Su

un

taR

aja

pin

taS

iirt

yv

ä t

ieto

sisä

ltö

Kä

ytt

öli

itty

mä

/ko

hd

e/l

äh

de

Mu

uta

>O

AI-

PM

HM

eta

tie

do

t ja

ku

va

tF

inn

a

>M

eta

tie

do

t ja

ku

va

tK

uva

ko

ko

elm

at.

fi

<W

MS

Ta

ust

ak

art

at

Ma

an

mit

tau

sla

ito

s W

MS

<>

We

bse

rvic

ea

sio

ide

n j

a k

oh

teid

en

lin

kit

yk

set

Sa

lam

a

<>

We

bse

rvic

ea

sio

ide

n j

a k

oh

teid

en

lin

kit

yk

set

Ark

eo

log

ine

n l

ue

tte

loin

tise

llu

s

>W

MS

Ko

hte

ide

n p

aik

ka

tie

do

tP

aik

ka

tie

toik

ku

na

>W

MS

Ko

hte

ide

n p

aik

ka

tie

do

tA

vo

in W

MS

<>

We

bse

rvic

eK

oh

teid

en

pe

ruti

ed

ot

ja

pa

ikk

ati

ed

ot

Sii

ri (

Pir

ka

nm

aa

n

ma

ak

un

tam

use

o)

Ku

va

ko

ko

elm

a

t.fi

Ku

vie

n k

ats

elu

ja

my

yn

tijä

rje

ste

lmä

Pä

ivit

täin

<M

eta

tie

do

t ja

ku

va

tM

usk

ett

i

<>

We

bse

rvic

ea

sio

ide

n j

a k

oh

teid

en

lin

kit

yk

set

Ku

lttu

uri

ym

pä

rist

ön

tie

tojä

rje

ste

lmä

>M

PR

IA A

PI

Lue

tte

loid

ut

tie

do

tM

PR

IA

>W

eb

serv

ice

asi

oid

en

ja

ko

hte

ide

n

lin

kit

yk

set

Ku

ltu

uri

ym

pä

rist

öm

tie

tojä

rje

ste

lmä

<Y

rity

kse

n t

ied

ot

Yri

tyst

ieto

järj

est

elm

ä

<H

en

kil

öti

ed

ot

va

ltio

na

vu

stu

ksi

in

Vä

est

öre

ksi

teri

Mu

seo

tila

sto

Mu

seo

ide

n v

uo

tuis

en

til

ast

ok

yse

lyn

tie

do

tV

iik

oit

tain

>A

vo

ime

n d

ata

n

lata

us

Til

ast

oti

ed

ot

We

b-s

ivu

Tie

tov

ara

nto

Tie

tov

ara

nn

on

tie

tosi

sält

öT

ieto

ka

nta

tek

no

log

iaT

ieto

va

ran

no

n k

ok

oT

ietu

eid

en

mä

ärä

Kä

ytt

öti

he

ys

Su

un

taR

aja

pin

taS

iirt

yv

ä t

ieto

sisä

ltö

Kä

ytt

öli

itty

mä

/ko

hd

e/l

äh

de

Mu

uta

Mu

usa

Ta

ide

teo

ste

n j

a t

ait

eil

ijo

ide

n t

ied

ot

sek

ä t

eo

ksi

in

liit

tyvie

n t

ap

ah

tum

ien

tie

do

t. T

aid

ek

ok

oe

lmii

n

liit

tyvie

n v

alo

ku

vie

n j

a d

igit

oit

uje

n k

uvie

n t

ied

ot.

Tie

tok

an

na

ssa

27

22

ob

jek

tia

, 2

60

8 d

igik

uva

a,

8

ko

ko

elm

aa

.

EN

VA

Ee

ro N

eli

ma

rka

n d

igit

oid

ut

va

lok

uva

t N

eli

ma

rkk

a-

mu

seo

n a

rkis

toss

a k

iin

tole

vy

llä

.N

oin

30

00

ob

jek

tia

.

Dig

ito

idu

t

va

lok

uva

t

Mu

seo

n t

oim

inta

an

ja

ta

pa

htu

mii

n l

iitt

yvä

dig

ita

ali

ne

n k

uva

ma

teri

aa

li k

iin

tole

vy

llä

.2

34

3 o

bje

kti

a.

Tie

tov

ara

nto

Tie

tov

ara

nn

on

tie

tosi

sält

öT

ieto

ka

nta

tek

no

log

iaT

ieto

va

ran

no

n k

ok

oT

ietu

eid

en

mä

ärä

Kä

ytt

öti

he

ys

Su

un

taR

aja

pin

taS

iirt

yv

ä t

ieto

sisä

ltö

Kä

ytt

öli

itty

mä

/ko

hd

e/l

äh

de

Mu

uta

Mu

ske

tti

Lue

tte

loin

titi

eto

ja e

sin

eis

tä,

va

lok

uvis

ta,

dio

ista

,

ne

ga

tiiv

eis

ta,

dig

iku

vis

ta,

po

stik

ort

eis

ta,

asi

ak

irja

-

ain

eis

tois

ta.

Sis

ält

ää

to

imij

ati

eto

ja,

va

lok

uvis

sa

ole

vie

n j

a l

ah

joit

taji

en

he

nk

ilö

tie

toja

(sy

nty

mä

aik

oja

), y

rity

stie

toja

, p

aik

ka

tie

toja

,

va

rast

oin

tip

aik

ka

tie

toja

SQ

L

Ku

via

ta

lle

tett

un

a

Iste

kin

pa

lve

lim

ell

e

9,8

0 G

B,

70

39

9

tie

do

sto

a.

Iste

kin

pa

lve

lim

ell

e o

n m

eil

le

va

ratt

u t

all

en

nu

stil

aa

20

Gb

.

14

81

59

tie

tue

tta

, jo

ista

ku

va

-osa

sove

llu

kse

ssa

53

60

1,

esi

ne

-

osa

sove

llu

kse

ssa

64

84

7,

toim

ija

-osa

sove

llu

kse

ssa

29

71

1

Ak

tiiv

isia

kä

ytt

äji

ä 5

-10

pä

ivit

täin

Ve

rkk

ole

vy

Va

lok

uva

aja

Uu

no

La

uk

an

va

lok

uva

tH

TM

Ln

oin

90

0 M

tn

oin

82

00

tie

tue

tta

htt

p:/

/ou

lu.o

uk

a.f

i/p

pm

/la

uk

ka

/h

ak

e/i

nd

ex.

htm

l

Mu

ske

tti

Esi

ne

ja

ku

va

ko

ko

elm

at.

Ob

jek

tie

n m

eta

tie

do

t ja

dig

ita

ali

set

ain

eis

tot.

Ku

lttu

uri

ym

pä

rist

ön

tie

tojä

rje

ste

lm

ä

Ku

lttu

uri

ym

pä

rist

ön

su

oje

luk

oh

tee

t ja

nii

de

n

pa

ikk

ati

ed

ot,

ark

eo

log

ise

t tu

tkim

ush

an

kk

ee

t,

ku

lttu

uri

ym

pä

rist

ön

ja

ka

nsa

tie

tee

n

tutk

imu

sra

po

rtte

ja.

MS

SQ

L se

rve

rT

ieto

ka

nta

3,6

GB

,

liit

ett

yjä

tie

do

sto

ja

71

28

85

kp

l, 5

,56

TB

58

44

84

tie

tue

tta

(ko

ko

elm

ao

bje

kti

en

mä

ärä

)

Pä

ivit

täin

Mu

seo

vir

ast

o

Ne

lim

ark

ka

-mu

seo

- E

telä

-Po

hja

nm

aa

n a

lue

taid

em

use

o

Ou

lun

mu

seo

- ja

tie

de

ke

sku

s (P

oh

jois

-Po

hja

nm

aa

n m

use

o)

Ark

eo

log

ine

n

lue

tte

loin

tiso

v

ell

us

Ark

eo

log

ise

t lö

ytö

tie

do

t (j

ärj

est

elm

ä o

n v

uo

nn

a

20

15

pil

oto

inti

va

ihe

ess

a).

Pä

ivit

täin

Pä

ivit

täin

Ma

ria

DB

Pä

ivit

täin

Mu

seo

vir

ast

on

asi

an

ha

llin

tajä

rje

ste

lmä

Sa

lam

aM

S S

QL

serv

er

MS

SQ

L se

rve

r T

ieto

ka

nta

7,9

GB

A.4

_D

igit

aa

lise

t fy

ysi

set

t.v.

Siv

u 8

Ve

rkk

ole

vy

Va

lok

uva

ko

ko

elm

iin

se

kä

to

imin

taa

n j

a

tap

ah

tum

iin

lii

tty

vä

dig

ita

ali

ne

n k

uva

ma

teri

aa

li.

80

Gt

yli

88

00

0 t

ietu

ett

aS

atu

nn

ais

ia k

äy

ttä

jiä

Ulk

ois

et

ko

va

levy

t

Va

lok

uva

ko

ko

elm

iin

lii

tty

vä

dig

ita

ali

ne

n

ku

va

ma

teri

aa

li8

53

Gt

47

50

0 t

ietu

ett

a1

kä

ytt

äjä

/ p

äiv

ä

Tie

tov

ara

nto

Tie

tov

ara

nn

on

tie

tosi

sält

öT

ieto

ka

nta

tek

no

log

iaT

ieto

va

ran

no

n k

ok

oT

ietu

eid

en

mä

ärä

Kä

ytt

öti

he

ys

Su

un

taR

aja

pin

taS

iirt

yv

ä t

ieto

sisä

ltö

Kä

ytt

öli

itty

mä

/ko

hd

e/l

äh

de

Mu

uta

Mu

ske

tti

(ko

ko

elm

ah

all

i

nta

järj

est

elm

ä

)

Po

hjo

is-K

arj

ala

n m

use

on

esi

ne

ide

n,

va

lok

uvie

n j

a

kä

sik

irja

sto

n j

ulk

ais

uje

n h

an

kin

tae

rä-,

ku

va

ilu

-,

toim

ija

- ja

to

ime

np

ide

tie

do

t se

kä

esi

ne

istä

ja

va

lok

uvis

ta d

igit

aa

lise

t tu

nn

iste

ku

va

tM

S S

QL

19

,87

GB

Tie

tok

an

na

ssa

36

02

8

va

lok

uva

a,

17

51

5 e

sin

ett

ä,

18

35

ju

lka

isu

a

Ak

tiiv

isia

kä

ytt

äji

ä 3

-5

he

nk

eä

vu

oro

ka

ud

ess

a>

ei

tie

do

ssa

Me

tati

ed

ot

eri

kse

en

va

litt

avis

ta v

alo

ku

vis

ta j

a

esi

ne

istä

Su

om

en

Mu

seo

t O

nli

ne

>e

i ti

ed

oss

a

Me

tati

ed

ot

eri

kse

en

va

litt

avis

ta v

alo

ku

vis

ta j

a

esi

ne

istä

Op

en

Ka

reli

a -

asi

ak

asl

iitt

ym

a

Tie

tov

ara

nto

Tie

tov

ara

nn

on

tie

tosi

sält

öT

ieto

ka

nta

tek

no

log

iaT

ieto

va

ran

no

n k

ok

oT

ietu

eid

en

mä

ärä

Kä

ytt

öti

he

ys

Su

un

taR

aja

pin

taS

iirt

yv

ä t

ieto

sisä

ltö

Kä

ytt

öli

itty

mä

/ko

hd

e/l

äh

de

Mu

uta

Mu

ske

tti

Eri

taso

isia

lu

ett

elo

inti

tie

toja

; n

imi,

ku

va

ilu

,

va

lmis

taja

,va

lmis

tusp

aik

ka

ja

-a

ika

, m

ate

ria

ali

,

mit

at,

me

rkin

nä

t, k

uva

, a

sia

san

at,

lu

ok

itu

s,

nä

ytt

ely

- ja

ju

lka

isu

tie

do

t, h

an

kin

tati

eto

ja

sijo

itu

spa

ikk

a4

4 4

59

esi

ne

ttä

Pä

ivit

täin

Mu

usa

Lue

tte

loin

titi

ed

ot

teo

snim

i, k

ää

nn

ök

set,

tait

eil

ija

tie

do

t, e

lin

vu

od

et,

mit

at,

te

kn

iik

ka

,

ma

teri

aa

li,

ha

nk

inta

vu

osi

, h

an

kin

tati

ed

ot,

va

ku

utu

sarv

o,

sija

inti

pa

ikk

a,

asi

asa

na

t, k

uva

ilu

,

ku

va

, k

un

toti

ed

ot,

la

ina

ust

ied

ot,

nä

ytt

ely

- ja

julk

ais

uti

ed

ot

66

00

ta

ide

teo

sta

(se

kä

lisä

ksi

org

an

isa

ati

om

uu

tok

sen

my

ötä

my

ös

Tik

an

oja

n

taid

ek

od

in j

a K

un

tsin

mo

de

rnin

ta

ite

en

mu

seo

n

ko

ko

elm

at

30

00

)P

äiv

ittä

in

Pre

tty

lib

1

15

48

nim

ike

ttä

Ka

stik

ka

13

64

3 n

ide

ttä

Ko

tka

ei

tie

toja

Tie

tov

ara

nto

Tie

tov

ara

nn

on

tie

tosi

sält

öT

ieto

ka

nta

tek

no

log

iaT

ieto

va

ran

no

n k

ok

oT

ietu

eid

en

mä

ärä

Kä

ytt

öti

he

ys

Su

un

taR

aja

pin

taS

iirt

yv

ä t

ieto

sisä

ltö

Kä

ytt

öli

itty

mä

/ko

hd

e/l

äh

de

Mu

uta

>O

AI-

PM

H

Re

po

sito

ry

kd

k.f

ng

.fi

Me

tati

ed

ot

ka

ikis

ta

teo

ksi

sta

ja

tek

ijä

no

ike

ud

est

a v

ap

ais

ta

teo

sku

vis

ta (

Lid

o X

ML)

Fin

na

>O

AI-

PM

H

Re

po

sito

ry

kd

k.f

ng

.fi

Me

tati

ed

ot

tek

ijä

no

ike

ud

est

a v

ap

ais

ta

teo

sku

vis

ta j

a n

iih

in

liit

tyvis

tä t

eo

ksi

sta

(L

ido

XM

L)

Eu

rop

ea

na

<>

PE

RL

skri

pti

, O

DB

C,

MS

SQ

L S

erv

er

Ve

rkk

ole

vy

n t

eo

ste

n

dig

iku

vie

n p

ien

en

ny

s e

ri

ko

ko

ihin

ja

au

tom

aa

ttin

en

lin

kit

ys

Mu

usa

an

Ve

rkk

ole

vy

<>

OD

BC

, M

S S

QL

Se

rve

r

Ka

ikk

i k

äy

ttö

oik

eu

ksi

en

rajo

issa

Se

lain

kä

ytt

öli

itty

mä

tie

toje

n

yll

äp

ito

on

E-k

uva

1.

An

alo

gis

ten

ku

vie

n m

eta

tie

do

t 2

. D

igit

oit

uje

n

ku

vie

n m

eta

tie

do

t 3

. D

igit

oit

u t

ied

ost

o 4

.

Dig

iori

gin

aa

lik

uvie

n m

eta

tie

do

t 5

.

Dig

iori

gin

aa

lik

uva

tM

yS

QL

Yh

tee

nsä

60

89

2

Ak

tivii

sia

kä

ytt

äji

ä 1

-3

vu

oro

ka

ud

ess

a

Po

hjo

is-K

arj

ala

n m

use

o

Po

hjo

is-P

oh

jan

ma

an

mu

seo

Po

rin

ta

ide

mu

seo

Mu

usa

1.

taid

ete

ok

set

2.

tait

eil

ija

t 3

. ta

pa

htu

ma

t 4

.

julk

ais

ut

5.

teo

sku

va

t .

Ta

ite

ilij

at,

ta

pa

htu

ma

t ja

julk

ais

ut

lin

kit

ett

ävis

sä u

sea

mp

aa

n

taid

ete

ost

ietu

ee

see

n.

My

SQ

L

1.

Ob

jek

teja

3 8

61

, 2

.

toim

ijo

ita

1 7

81

, 3

.

tap

ah

tum

ia 3

13

3,

5.

Te

osk

uvia

2

62

2,

ko

ko

elm

ia 1

2,

Ak

tiiv

isia

kä

ytt

äji

ä 1

-4

vu

oro

ka

ud

ess

a

A.4

_D

igit

aa

lise

t fy

ysi

set

t.v.

Siv

u 9

Leh

tile

ikk

ee

t1

. Le

hti

leik

ea

rkis

ton

me

tati

ed

ot

Pa

rad

ox

(tie

tok

an

ta

pe

räis

in 1

99

0-l

uvu

n

alu

sta

)T

ietu

eit

a 3

8 5

41

-

Ve

rkk

ole

vy

W

1.

Me

dia

-ark

isto

n d

igit

oid

ut

tie

do

sto

t 2

.

Tie

do

sto

jen

me

tati

ed

ot

3.

Tu

tkim

usa

rkis

ton

dig

ito

idu

t ti

ed

ost

ot

4.

Tu

tkim

usa

rkis

ton

me

tati

ed

ot

5.

Ku

va

-ark

isto

n d

igio

rig

ina

ali

t

1.

36

0 t

ied

ost

oa

3.

1 7

14

tie

do

sto

a

Ak

tiiv

isia

kä

ytt

äji

ä 5

-10

vu

oro

ka

ud

ess

a

Ve

rkk

ole

vy

O

1.

Nä

ytt

ely

ark

isto

2.

Yle

isö

työ

/ p

ed

ag

og

ise

t

pa

lve

lut,

ark

isto

Ak

tiiv

isia

kä

ytt

äji

ä 1

0-1

2

vu

oro

ka

ud

ess

a

Ta

ide

mu

seo

n

ve

rkk

osi

vu

t

1.

Nä

ytt

ely

tie

do

tte

et

2.

Vu

osi

ke

rto

mu

kse

t 3

.

Ka

usi

oh

jelm

at

4.

Nä

ytt

ely

- ja

ta

pa

htu

ma

juli

ste

et

Ta

ide

mu

seo

n

ark

isto

-

ve

rkk

osi

vu

sto

t

1.

arc

hiv

e.p

ori

art

mu

seu

m.f

i :

me

dia

-ark

isto

n j

a

tutk

imu

sark

isto

n a

ine

isto

jaW

ord

Pre

ss

Ulk

ois

et

ve

rkk

op

alv

elu

t

1.

Ta

pa

htu

mie

n j

a l

ue

nto

jen

vid

eo

talt

ioin

nit

htt

ps:

//w

ww

.yo

utu

be

.co

m/c

ha

nn

el/

UC

AlY

9D

NG

oA

M4

Ga

srk

jeO

4u

g/

2.

Inst

ag

ram

htt

ps:

//in

sta

gra

m.c

om

/po

ria

rtm

use

um

/ 3

.

Fa

ceb

oo

k

htt

ps:

//w

ww

.fa

ceb

oo

k.c

om

/pa

ge

s/P

ori

n-

taid

em

use

o-P

ori

-Art

-

Mu

seu

m/1

42

54

24

25

84

35

46

#.

4.

E-p

ho

tos

htt

p:/

/ep

ho

tos.

com

/h/p

ori

art

mu

seu

m

D-a

rk

ve

rkk

osi

vu

t

1.

Pe

rfo

rma

nss

ita

lle

nte

et

htt

p:/

/ww

w.t

eh

da

sry

.fi/

da

rk/

Wo

rdP

ress

Kä

ytt

öö

no

tto

va

ihe

ess

a

D-a

rk

tie

tok

an

ta1

. P

erf

orm

an

ssit

all

en

teid

en

me

tati

ed

ot

My

SQ

LK

äy

ttö

ön

ott

ova

ihe

ess

a

Ak

tivii

vis

ia k

äy

ttä

jiä

1-2

vu

oro

ka

ud

ess

a

Tie

tov

ara

nto

Tie

tov

ara

nn

on

tie

tosi

sält

öT

ieto

ka

nta

tek

no

log

iaT

ieto

va

ran

no

n k

ok

oT

ietu

eid

en

mä

ärä

Kä

ytt

öti

he

ys

Su

un

taR

aja

pin

taS

iirt

yv

ä t

ieto

sisä

ltö

Kä

ytt

öli

itty

mä

/ko

hd

e/l

äh

de

Mu

uta

Ko

ko

elm

an

ha

ll

inta

järj

est

elm

ä

We

bM

usk

ett

i

Mu

ske

tti-

tie

tok

an

na

ssa

11

11

9 e

sin

ett

ä j

a t

eo

sta

,

29

12

ku

va

a,

2 m

use

ota

, 7

ko

ko

elm

aa

, 4

00

1 t

oim

ija

a,

16

37

pa

ikk

aa

; A

cess

-

tie

tok

an

na

ssa

10

83

3

luo

nn

on

tie

tee

llis

tä

nä

yte

ttä

Mu

seo

n h

en

kil

ök

un

na

n

kä

ytä

ssä

Tie

tov

ara

nto

Tie

tov

ara

nn

on

tie

tosi

sält

öT

ieto

ka

nta

tek

no

log

iaT

ieto

va

ran

no

n k

ok

oT

ietu

eid

en

mä

ärä

Su

un

taR

aja

pin

taS

iirt

yv

ä t

ieto

sisä

ltö

Kä

ytt

öli

itty

mä

/ko

hd

e/l

äh

de

Mu

uta

We

bM

usk

ett

i

Sa

tak

un

na

n M

use

on

esi

ne

- ja

ku

va

ko

ko

elm

an

ku

va

t se

kä

me

tati

ed

ot.

Osa

an

ob

jek

teis

ta

lin

kit

ett

y k

uva

. S

isä

ltä

ä M

usk

eti

n "

no

rma

ali

t"

toim

ija

- p

aik

ka

- y

m.

tie

tok

an

na

t. S

isä

ltä

ä m

yö

s

use

ide

n m

aa

ku

nn

an

pa

ika

llis

mu

seo

ide

n e

sin

e-

tai

ku

va

ko

ko

elm

ati

eto

ja,

use

imm

ista

my

ös

ku

va

tie

do

sto

ja.

Mic

roso

ft S

QL

80

5,1

9 M

B (

ei

sis.

liit

eti

ed

ost

oja

)

Tie

tok

an

na

ssa

on

55

53

3

esi

ne

ttä

, 4

42

50

ku

va

a,

78

06

asi

asa

na

a,

71

82

pa

ikk

aa

, 2

38

2

ha

nk

inta

erä

ä,

16

08

1

toim

ija

a,

10

6 l

uo

kit

uk

sen

luo

kk

aa

, 2

3 k

ok

oe

lma

a,

24

mu

seo

ta j

a 3

6

toim

ipis

tett

ä.

Sis

ält

ää

ko

lmis

en

tuh

att

a

ma

ak

un

na

n

pa

ika

llis

mu

seo

ille

ku

ulu

va

a o

bje

kti

a.

0-6

/ v

rk

>

OA

I-P

MH

-ra

jap

inta

Fin

na

an

Esi

ne

- ja

va

lok

uva

ko

ko

elm

an

me

tati

ed

ot

ja v

alo

ku

va

t

ka

tse

luk

oo

ssa

. T

äll

ä

he

tke

llä

Fin

na

an

on

ha

ravo

itu

n.

10

00

esi

ne

en

ku

va

t ja

me

tati

ed

ot.

tulo

ssa

om

a F

inn

a-n

äk

ym

ä

satm

.fin

na

.fi,

nä

ky

vä

t li

säk

si

mu

seo

ide

n F

inn

ass

a j

a t

ule

va

t

ka

nsa

llis

ee

n n

äk

ym

ää

n

We

bM

usk

ett

i o

n m

uid

en

mu

seo

ide

n

kä

yte

ttä

vis

sä m

istä

ta

ha

nsa

ve

rko

sta

sela

ime

n k

au

tta

.

Tie

tov

ara

nto

Tie

tov

ara

nn

on

tie

tosi

sält

öT

ieto

ka

nta

tek

no

log

iaT

ieto

va

ran

no

n k

ok

oT

ietu

eid

en

mä

ärä

Kä

ytt

öti

he

ys

Su

un

taR

aja

pin

taS

iirt

yv

ä t

ieto

sisä

ltö

Kä

ytt

öli

itty

mä

/ko

hd

e/l

äh

de

Mu

uta

Po

rvo

on

mu

seo

Sa

tak

un

na

n m

use

o

A.4

_D

igit

aa

lise

t fy

ysi

set

t.v.

Siv

u 1

0

Acc

ess

-

tie

tok

an

na

t

(yh

t. 7

kp

l)

Acc

ess

iin

on

lu

ett

elo

itu

Ro

sen

lew

-mu

seo

esi

ne

-,

ku

va

- ja

ark

isto

ko

ko

elm

a,

Sa

tak

un

na

n M

use

on

dia

t, a

rke

olo

gis

et

ko

ko

elm

at,

kä

sik

irja

sto

t ja

kir

jak

ok

oe

lma

t se

kä

osa

fil

me

istä

.

?

Yh

de

n t

ieto

ka

nn

an

ko

ko

4-2

4 M

t

Acc

ess

-tie

tok

an

toih

in o

n

lue

tte

loit

u k

aik

kia

an

75

64

8 m

use

o-o

bje

kti

a.

Joil

tak

in o

sin

lu

ett

elo

inti

on

pä

äll

ek

kä

istä

We

bM

usk

eti

n k

an

ssa

,

mu

tta

Acc

ess

on

nä

issä

kin

tap

au

ksi

ssa

en

sisi

jain

en

tie

do

nh

ak

uvä

lin

e.

0-4

/vrk

/ t

ieto

ka

nta

Ei

raja

pin

toja

Tie

tov

ara

nto

Tie

tov

ara

nn

on

tie

tosi

sält

öT

ieto

ka

nta

tek

no

log

iaT

ieto

va

ran

no

n k

ok

oT

ietu

eid

en

mä

ärä

Kä

ytt

öti

he

ys

Su

un

taR

aja

pin

taS

iirt

yv

ä t

ieto

sisä

ltö

Kä

ytt

öli

itty

mä

/ko

hd

e/l

äh

de

Mu

uta

Pa

kk

i-

tie

tok

an

ta

Sis

ält

ää

in

ve

nto

inti

tie

toja

ja

va

lok

uvia

kii

nte

istö

istä

ja

ku

lttu

uri

ym

pä

rist

öa

lue

ista

.

Mu

seo

n s

ek

ä a

lue

en

ku

nti

en

vir

an

om

ais

ten

kä

ytö

ssä

. S

isä

ltä

ä p

aik

ka

rek

iste

rin

Sa

tak

un

na

n

ku

nn

ista

ja

nii

de

n k

au

pu

ng

ino

sist

a/k

yli

stä

.

Re

kis

tere

issä

on

yh

tee

nsä

use

ita

sa

toja

tie

tue

ita

.?

(k

äy

ttö

AS

P-p

alv

elu

na

)7

,22

Gt

n.

65

00

ko

hd

ett

a,

85

0

alu

ett

a.

5-1

5 /

vrk

Ei

raja

pin

toja

On

mu

seo

n u

lko

pu

oli

ste

n t

oim

ijo

ide

n

kä

yte

ttä

vis

sä m

istä

ta

ha

nsa

ve

rko

sta

sela

ime

n k

au

tta

.

Tie

tov

ara

nto

Tie

tov

ara

nn

on

tie

tosi

sält

öT

ieto

ka

nta

tek

no

log

iaT

ieto

va

ran

no

n k

ok

oT

ietu

eid

en

mä

ärä

Kä

ytt

öti

he

ys

Su

un

taR

aja

pin

taS

iirt

yv

ä t

ieto

sisä

ltö

Kä

ytt

öli

itty

mä

/ko

hd

e/l

äh

de

Mu

uta

<>

?

Au

tom

aa

ttin

en

lin

kit

ys

Mu

ske

ttii

nM

usk

ett

i

<>

Tie

do

sto

jak

o

pa

lve

lim

ell

a

Ka

ikk

i k

äy

ttö

oik

eu

ksi

en

rajo

issa

Tie

do

sto

jen

kä

sitt

ely

Tie

tov

ara

nto

Tie

tov

ara

nn

on

tie

tosi

sält

öT

ieto

ka

nta

tek

no

log

iaT

ieto

va

ran

no

n k

ok

oT

ietu

eid

en

mä

ärä

Kä

ytt

öti

he

ys

Su

un

taR

aja

pin

taS

iirt

yv

ä t

ieto

sisä

ltö

Kä

ytt

öli

itty

mä

/ko

hd

e/l

äh

de

Mu

uta

Po

lyd

oc

Esi

ne

et

IIS

, A

SP

7 T

t 2

83

75

4-5

kä

ytt

äjä

ä p

äiv

ittä

in>

Po

lyd

oc,

IIS

AS

P,

TX

T

Esi

ne

ko

ko

elm

at,

ku

va

t,

inte

rne

tlin

kit

ja

liit

eti

ed

ost

ot

n.

20

00

0 l

iite

ku

va

a s

ek

ä m

uit

a l

iitt

eit

ä

Ku

va

t 3

54

42

4-5

kä

ytt

äjä

ä p

äiv

ittä

in>

Ku

va

ko

ko

elm

a,

ku

va

t ja

liit

eti

ed

ost

ot

n.

40

00

0 v

alo

ku

va

a

Pu

vu

t2

08

8jo

ka

pä

ivä

>K

an

sall

isp

uk

uk

esk

uk

sen

pu

ku

ko

ko

eln

a,

ku

va

t ja

liit

eti

ed

oto

tn

. 1

5 0

00

ku

va

a j

a l

iite

ttä

Pu

ku

tie

do

t6

37

jok

a p

äiv

ä>

Tie

do

t su

om

ala

isis

ta

ka

nsa

llis

pu

vu

ista

Ark

isto

15

55

jok

a p

äiv

ä>

Ark

isto

n l

ue

tte

lon

. 3

00

lii

tett

ä

Dia

rio

58

51

4-5

kä

ytt

äjä

ä p

äiv

ittä

in>

Ka

ikk

ien

ko

ko

elm

ien

dia

rio

tie

do

t, k

uva

t,

liit

eti

ed

ost

ot

liit

teit

ä k

uvia

ja

mu

ita

(P

DF

, D

oc,

txt

)

Kir

jast

o7

47

54

-5 k

äy

ttä

jää

pä

ivit

täin

>M

use

on

ja

Ka

nsa

llis

pu

ku

ke

sku

kse

n

kir

jast

o

Leik

ke

et

65

63

jok

a p

äiv

ä>

Leh

tile

iha

ke

mis

to j

a

liit

eti

ed

oto

tn

. 3

00

0 l

iite

ttä

Pii

rust

uk

set

58

81

jok

a p

äiv

ä>

Pii

rust

usk

ok

ole

ma

, k

uva

t ja

liit

eti

ed

ost

ot

n.

50

00

ku

va

a

Ry

ijy

t2

56

8jo

ka

pä

ivä

>T

ieto

ja r

yjy

istä

ja

nii

de

n

suu

nn

itte

lijo

ista

, k

uva

t

Tu

tkim

us

16

55

8jo

ka

pä

ivä

>T

ieto

ja k

äsi

työ

ala

n

tutk

imu

ksi

sta

n 3

00

lii

tett

ä

Kä

sity

ön

ark

isto

t8

48

>T

ieto

ja k

äsi

työ

ala

n

ark

isto

ista

Tie

tov

ara

nto

Tie

tov

ara

nn

on

tie

tosi

sält

öT

ieto

ka

nta

tek

no

log

iaT

ieto

va

ran

no

n k

ok

oT

ietu

eid

en

mä

ärä

Kä

ytt

öti

he

ys

Su

un

taR

aja

pin

taS

iirt

yv

ä t

ieto

sisä

ltö

Kä

ytt

öli

itty

mä

/ko

hd

e/l

äh

de

Mu

uta

ve

rsio

3.1

. S

QL

Su

om

en

lasi

mu

seo

Lasi

esi

ne

et,

ty

ök

alu

t, k

on

ee

t, m

uu

t e

sin

ee

t,

pii

rust

uk

set.

SQ

L1

45

GB

Tie

tok

an

na

ssa

40

70

8

ob

jek

tia

Kä

ytt

äji

ä 2

-4 /

ty

öp

äiv

ä

Pre

tty

Lib

Lasi

ala

n e

rik

ois

kir

jast

o.

Tie

tok

an

na

ssa

n.

10

00

0

nim

ek

ett

äK

äy

ttä

jiä

1 /

ty

öp

äiv

ä

Su

om

en

la

sim

use

o

Ve

rkk

oa

sem

a

Ka

ikk

i m

use

on

dig

ita

ali

set

tie

do

sto

t (k

uva

t,

ska

nn

au

kse

t jn

e.)

, o

sa p

ain

ok

elp

ois

ess

a

tie

do

sto

mu

od

oss

a.

Sis

ält

ää

esi

m.

We

bM

usk

eti

n

ku

va

tie

do

sto

t, A

cce

ss-t

ieto

ka

nn

at

ym

s.

?2

,21

Tt

Va

ike

a a

rvio

ida

, u

seit

a

sato

ja t

uh

an

sia

. 3

5 /

vrk

Su

om

en

kä

sity

ön

mu

seo

A.4

_D

igit

aa

lise

t fy

ysi

set

t.v.

Siv

u 1

1

Ve

rkk

ole

vy

Esi

ne

isii

n,

nä

ytt

ely

ihin

ja

ta

pa

htu

mii

n l

iitt

yvä

ä

dig

ita

ali

sta

ku

va

ma

teri

aa

lia

.

Ve

rkk

ole

vy

Lasi

ala

an

lii

tty

viä

ha

ast

att

elu

ja.

2,3

5 G

t

Tie

tov

ara

nto

Tie

tov

ara

nn

on

tie

tosi

sält

öT

ieto

ka

nta

tek

no

log

iaT

ieto

va

ran

no

n k

ok

oT

ietu

eid

en

mä

ärä

Kä

ytt

öti

he

ys

Su

un

taR

aja

pin

taS

iirt

yv

ä t

ieto

sisä

ltö

Kä

ytt

öli

itty

mä

/ko

hd

e/l

äh

de

Mu

uta

Mu

ske

tti

Esi

ne

ide

n,

juli

ste

ide

n j

a v

alo

ku

vie

n m

eta

tie

do

t:

MS

SQ

L S

erv

er

20

12

(+

R2

)

80

0m

b (

ei

sis.

liit

eti

ed

ost

oja

)

esi

ne

et:

34

36

8

juli

ste

et:

24

25

va

lok

uva

t: 5

69

51

po

isto

ko

ko

elm

a /

esi

ne

et:

16

7A

kti

ivis

ia k

äy

ttä

jiä

5-1

0/v

rk

Esi

ne

: n

imi,

ma

teri

aa

li,

mit

at,

ko

nte

kst

i,

va

lmis

tust

ied

ot,

asi

asa

na

, lu

ok

itu

s, t

oim

en

pid

e,

toim

ija

tie

do

t

Juli

ste

et:

aih

e,

asi

asa

na

, to

ime

np

ide

, lu

ok

itu

s,

om

ina

isu

us,

va

lmis

tust

ied

ot

Va

lok

uva

t: a

ihe

, h

en

kil

öt,

ta

pa

htu

ma

, p

aik

ka

,

aik

a,

ku

va

us,

te

kij

ä,

asi

asa

na

, o

min

ais

uu

s,

toim

en

pid

e,

ha

nk

inta

tie

do

t

Sis

ält

ää

to

imij

are

kis

teri

n

Ve

rkk

op

alv

eli

nE

sin

eid

en

ja

ju

list

eid

en

dig

ita

ali

set

ku

va

t

Va

lok

uvis

ta d

igit

oid

ut

ku

va

tie

do

sto

t

Ark

isto

tie

tok

a

nta

To

imij

a,

pa

ikk

a,

aik

a,

toim

en

pit

ee

t, j

ne

Mic

roso

ft S

QL

Se

rve

r

ark

isto

nm

uo

do

sta

jat:

34

28

Kä

ytt

äji

ä 2

0-3

0 v

rk

htt

p:/

/ww

w.u

rhe

ilu

ark

isto

.fi/

De

f

au

lt.a

spx?

tab

id=

38

32

Tie

tov

ara

nto

Tie

tov

ara

nn

on

tie

tosi

sält

öT

ieto

ka

nta

tek

no

log

iaT

ieto

va

ran

no

n k

ok

oT

ietu

eid

en

mä

ärä

Kä

ytt

öti

he

ys

Su

un

taR

aja

pin

taS

iirt

yv

ä t

ieto

sisä

ltö

Kä

ytt

öli

itty

mä

/ko

hd

e/l

äh

de

Mu

uta

Ko

ko

elm

ah

all

i

nta

järj

est

elm

ä

Ak

seli

Esi

ne

et,

ku

va

t, k

irja

sto

, a

rkis

to,

tila

uk

set,

pa

lau

tte

et

My

SQ

L

Tie

tok

an

na

ssa

80

35

ku

va

a,

18

82

4 e

sin

ett

ä,

17

02

7 n

ide

ttä

, 6

9

ark

isto

ko

ko

na

isu

utt

a.

Ak

tiiv

isia

kä

ytt

äji

ä

Te

kn

iik

an

mu

seo

ssa

5-2

0

vu

oro

ka

ud

ess

a.

htt

p:/

/ww

w.a

rje

nh

isto

ria

.fi/

fi/a

d

min

/

Ak

seli

on

oll

ut

kä

ytö

ssä

vu

od

est

a 2

01

0

läh

tie

n j

a s

en

ta

ust

all

a o

n s

eit

sem

än

mu

seo

n j

a k

ah

de

n

ark

isto

n m

uo

do

sta

ma

ko

nso

rtio

.

Ko

nso

rtio

on

ku

ulu

va

t: T

yö

vä

en

mu

seo

We

rsta

s, T

ek

nii

ka

n m

use

o,

Sä

hk

öm

use

o E

lek

tra

, H

els

ing

in

yli

op

isto

mu

seo

, S

uo

me

n

siir

tola

isu

usm

use

o,

Pä

ivä

leh

de

n m

use

o,

Ku

lta

mu

seo

, T

yö

vä

en

Ark

isto

ja

Ka

nsa

n

Ark

isto

. A

kse

lin

ke

ntt

ära

ke

nn

e o

n

ka

ikil

le o

hje

lma

a k

äy

ttä

vil

le

org

an

isa

ati

oil

le y

hte

ine

n.

Ak

seli

on

E-K

uva

-

ko

ko

elm

an

ha

llin

tao

hje

lmis

ton

lu

oja

n

Ed

uix

Oy

:n a

sen

nu

s, j

ok

a o

n u

ud

iste

ttu

ja ke

hit

ett

y v

ers

io m

ets

äa

lan

mu

seo

ide

n

kä

ytt

äm

äst

ä E

-ku

va

n K

an

tap

uu

-

ve

rsio

sta

. E

-Ku

va

on

avo

ime

en

läh

de

ko

od

iin

(Li

nu

x, A

pa

che

, M

yS

QL,

PH

P)

pe

rust

uva

tie

tok

an

tao

hje

lmis

to,

jon

ka

ke

hit

täm

ise

n

pa

ino

pis

teit

ä o

va

t o

lle

et

lue

tte

loin

nin

no

pe

us,

he

lpp

ok

äy

ttö

isy

ys

ja

mo

nip

uo

lisu

us.

Oh

jelm

a o

n

ase

nn

ett

u T

am

pe

ree

lla

sij

ait

seva

lle

pa

lve

lim

ell

e j

a s

itä

kä

yte

tää

n

Tie

tov

ara

nto

Tie

tov

ara

nn

on

tie

tosi

sält

öT

ieto

ka

nta

tek

no

log

iaT

ieto

va

ran

no

n k

ok

oT

ietu

eid

en

mä

ärä

Kä

ytt

öti

he

ys

Su

un

taR

aja

pin

taS

iirt

yv

ä t

ieto

sisä

ltö

Kä

ytt

öli

itty

mä

/ko

hd

e/l

äh

de

Mu

uta

Su

om

en

urh

eil

um

use

o

Te

kn

iik

an

mu

seo

To

rnio

nla

ak

son

ma

ak

un

tam

use

o

A.4

_D

igit

aa

lise

t fy

ysi

set

t.v.

Siv

u 1

2

Ko

ko

elm

an

ha

ll

inta

järj

est

elm

ä

Mu

ske

tti

Esi

ne

, k

uva

, p

ain

otu

ote

, o

sitt

ain

en

toim

ija

rek

iste

ri

5 k

ok

oe

lma

a,

28

91

toim

ija

a,

13

95

pa

ikk

aa

,

90

16

ku

va

a,

38

pa

ino

tuo

tett

a,

71

37

esi

ne

itä

Ak

tiiv

isia

kä

ytt

äji

ä 1

-3/v

rk

Ve

rkk

ole

vy

Dig

ito

idu

t k

uva

t, e

sin

ek

uva

t1

22

kt

Ak

tiiv

isia

kä

ytt

äji

ä 1

-3/v

rk

Lap

in k

irja

sto

Kä

sik

irja

sto

21

07

nim

ike

ttä

Ve

rkk

ole

vy

Dia

ari

t, a

v-k

ok

oe

lma

n h

ak

em

isto

t8

Ak

tiiv

ista

kä

ytt

äjä

ä 1

-2/v

rk

Tie

tov

ara

nto

Tie

tov

ara

nn

on

tie

tosi

sält

öT

ieto

ka

nta

tek

no

log

iaT

ieto

va

ran

no

n k

ok

oT

ietu

eid

en

mä

ärä

Kä

ytt

öti

he

ys

Su

un

taR

aja

pin

taS

iirt

yv

ä t

ieto

sisä

ltö

Kä

ytt

öli

itty

mä

/ko

hd

e/l

äh

de

Mu

uta

Mu

usa

Ta

ide

teo

ste

n j

a t

ait

eil

ijo

ide

n t

ied

ot

sek

ä

taid

ete

ost

en

ta

pa

htu

mii

n l

iitt

yvä

t ti

ed

ot.

Ta

ide

teo

sku

vie

n t

ied

ot

ja n

äy

ttö

ku

va

t.

Ta

ide

teo

stie

tue

ita

94

33

,

ku

va

tie

tue

ita

14

68

2

Ak

tiiv

isia

kä

ytt

äji

ä 1

0-1

5

vu

oro

ka

ud

ess

a

Mu

ske

tti

Esi

ne

ide

n j

a k

ult

tuu

rih

isto

ria

llis

ten

va

lok

uvie

n

sek

ä e

sin

eid

en

va

lmis

taji

en

ja

va

lok

uva

aji

en

tie

do

t. E

sin

eid

en

ja

va

lok

uvie

n t

ap

ah

tum

iin

liit

tyvä

t ti

ed

ot.

Nä

ytt

ök

uva

t.

Ku

va

tie

tue

ita

16

67

21

,

esi

ne

tie

tue

ita

98

54

6

Ak

tiiv

isia

kä

ytt

äji

ä 1

5-2

0

vu

oro

ka

ud

ess

a

Ra

jap

inta

Fin

na

an

pä

in:

htt

p:/

/we

bm

usk

ett

i-

mu

svir

.tu

rku

.fi/

Mu

s

ke

tti/

kd

k/.

Ra

jap

inn

all

a e

i o

le

va

rsin

ais

ta n

ime

ä,

mu

tta

se

no

ud

att

aa

OA

I-P

MH

–m

ää

ritt

ely

ä.

SM

OLi

in p

äin

ei

ole

au

tom

aa

ttis

ta

raja

pin

taa

.

Ain

eis

tot

on

toim

ite

ttu

tie

do

sto

ina

ma

nu

aa

lise

sti

Mu

seo

vir

ast

oll

e,

jost

a n

e o

n

ase

nn

ett

u S

MO

L

pa

lve

lim

ell

e.

Va

lik

oit

uje

n m

use

o-

ob

jek

tie

n k

uva

t ja

pe

rust

ied

ot.

Fin

na

ja

Su

om

en

Mu

seo

t O

nli

ne

MIP

Ku

lttu

uri

ym

pä

rist

öp

ort

aa

li,

jok

a s

isä

ltä

ä

rak

en

nu

sin

ve

nto

inti

tie

do

t p

aik

ka

tie

toin

ee

n j

a

nä

ihin

lii

tty

vä

t k

uva

t ti

eto

ine

en

. M

aa

ku

nn

all

ine

n

ark

eo

log

ine

n a

ine

isto

-ti

eto

järj

est

elm

ä (

MIP

/

Ark

eo

log

ia)

ke

hit

teil

lä.

MIP

on

tu

ote

ttu

avo

ime

lla

lä

hd

ek

oo

dil

la,

tie

tok

an

ta o

n

Po

stg

reS

QL-

po

hja

ine

n.

Pa

ikk

ati

eto

a v

art

en

on

Po

stG

IS-l

isä

osa

.

kii

nte

istö

jä 3

7 3

26

rak

en

nu

ksi

a 9

3 3

46

po

rra

shu

on

eit

a 7

96

alu

eit

a 3

03

1

arv

oa

lue

ita

24

19

inve

nto

inti

pro

jek

teja

23

9

suu

nn

itte

lijo

ita

20

00

Yh

tee

nsä

13

8 9

18

tie

tue

tta

Ak

tiiv

iste

n k

äy

ttä

jie

n

mä

ärä

mu

seo

lla

no

in 4

-8

vu

oro

ka

ud

ess

a.

Lisä

ksi

kä

ytt

äji

ä o

n m

uis

ta

ku

nn

ista

, h

eid

än

kä

ytt

ök

ert

oja

an

on

va

ike

a

arv

ioid

a.

WM

S-r

aja

pin

ta

Osa

rak

en

nu

sin

ve

nto

inti

tie

do

ist

a o

n a

va

ttu

avo

ime

na

da

tan

a j

a j

ulk

ais

u

Ma

an

mit

tau

sla

ito

kse

n

pa

ikk

ati

eto

ikk

un

ass

a j

a

Lou

na

isp

aik

ass

a

pa

ikk

ati

eto

na

.

Ma

an

mit

tau

sla

ito

kse

n

pa

ikk

ati

eto

ikk

un

a j

a

Lou

na

isp

aik

an

pa

ikk

ati

eto

.

E-k

uva

Dig

ita

ali

ne

n p

itk

äa

ika

issä

ily

tett

ävä

ku

va

ma

teri

aa

li.

Ku

vis

sa k

uva

nu

me

ro j

a

ku

va

aja

tie

do

t.M

yS

QL

ku

va

tie

do

sto

t 4

15

Gt,

Tie

tok

an

ta 5

Mt,

sove

llu

kse

n t

ied

ost

ot

ku

va

tie

tue

ita

67

50

Ak

tiiv

isia

kä

ytt

äji

ä 1

5-2

0

vu

oro

ka

ud

ess

a

Tu

run

mu

seo

ke

sku

s

A.4

_D

igit

aa

lise

t fy

ysi

set

t.v.

Siv

u 1

3

Tri

mb

le L

ocu

s

/ W

eb

Ma

p

Kii

nte

ide

n j

ulk

iste

n ta

ide

teo

ste

n s

ek

ä n

iih

in

liit

tyvie

n r

ak

en

teid

en

(e

sim

. sä

hk

öt

ja

ve

sip

utk

isto

t) l

ue

tte

loin

ti.

Va

rust

ek

ort

eis

sa

sija

inti

-, r

ek

iste

ri-,

lii

te-

ja k

un

no

ssa

pit

oti

eto

ja.

Ora

cle

12

no

in 2

50

Mt

10

6 v

aru

ste

ko

rtti

a

kii

nte

istä

ju

lkis

ista

taid

ete

ok

sist

a.

Va

rust

ek

ort

eis

sa o

n u

seit

a

liit

teit

ä (

ku

via

ym

s.)

1 a

kti

ivin

en

tie

toje

n

syö

ttä

jä,

3 a

kti

ivis

ta

sela

uso

ike

ud

en

kä

ytt

äjä

ä

Tri

mb

len

järj

est

elm

iin

vo

i

luk

ea

my

ös

mu

ista

raja

pin

no

i

sta

tie

toa

.W

MS

ja

WF

S

Ulk

ove

isto

sva

rust

ek

ort

tie

n

tie

do

t W

eb

ma

p

Kii

nte

ät

julk

ise

t ta

ide

teo

kse

t o

n v

iety

Tri

mb

le L

ocu

kse

n K

atu

- ja

vih

era

lue

rek

iste

riin

va

rust

ek

oh

tein

a.

Ko

hte

illa

on

sija

inti

, re

kis

teri

tie

toja

, li

itte

itä

ja

ma

hd

oll

isu

us

ku

nn

oss

ap

ito

tie

toje

n

yll

äp

ito

on

ym

s. Y

leis

est

iTri

mle

Lo

cuk

sen

rek

iste

riso

ve

llu

kse

ssa

ka

up

un

ki

ha

llin

no

i ja

yll

äp

itä

ä k

atu

ja,

pu

isto

ja j

a

nii

llä

ole

via

va

rust

eit

a.

Ta

ide

teo

kse

t

ova

t tä

nn

e e

rik

see

n r

ää

tälö

ity

ko

hd

ery

hm

ä,

mu

tta

re

kis

teri

pa

lve

lee

sam

an

tyy

pp

istä

to

imin

taa

. T

rim

ble

locu

s o

n s

iis

pa

ikk

ati

eto

järj

est

elm

ä,

joss

a o

n u

seit

a e

rila

isia

rek

iste

riso

ve

llu

ksi

a t

ieto

jen

ha

llin

taa

Acc

ess

/

Ma

alö

yd

ot

Ark

eo

log

ise

t p

roje

kti

tie

tok

an

na

t (n

. 5

5 k

pl)

:

Ark

eo

log

ise

n k

aiv

au

kse

n l

öy

töje

n,

ka

rtto

jen

,

rak

en

ne

fra

gm

en

ttie

n,

va

lok

uvie

n,

ma

an

äy

tte

ide

n,

ajo

itu

snä

ytt

eid

en

, lu

ide

n j

a

yk

sity

isk

oh

tap

iirr

ost

en

lu

ett

elo

inti

ed

ot,

yk

sik

kö

do

ku

me

nto

inti

tie

do

t, s

tra

tig

rafi

set

tie

do

t,

ko

ko

elm

ati

ed

ot,

ko

nse

rvo

inti

tie

do

t se

kä

asi

asa

na

t; T

utk

imu

stie

tok

an

ta A

RK

ark

isto

06

: (1

kp

l):

Mu

seo

n t

oim

ialu

ee

lla

te

hd

yt

ark

eo

log

ise

t

tutk

imu

kse

t, v

uo

si,

tek

ijä

, p

aik

ka

, ra

po

rtin

nim

i ja

sija

inti

; M

aa

löy

töv

ara

sto

n i

nv

eto

inti

tie

tok

an

ta

(1k

pl)

: M

use

on

ko

ko

elm

iin

lu

ett

elo

idu

t

ark

eo

log

ise

t lö

yd

öt,

jo

tka

on

lu

ett

elo

itu

pä

äk

irja

an

en

ne

n k

uin

pro

jek

titi

eto

ka

nto

ja

(19

98

) a

lett

iin

kä

ytt

ää

. T

ieto

ka

nta

an

on

sii

rre

tty

siis

pa

pe

rise

en

pä

älu

ett

elo

on

me

rkit

yt

tie

do

t

löy

dö

stä

ja

se

n s

ija

inn

ista

. T

äll

ä h

etk

ell

ä n

oin

80

-

90

% p

ap

eri

sest

a p

ää

kir

jast

a o

n s

iirr

ett

y

tie

tok

an

taa

n.

Acc

ess

Ark

eo

log

ise

t

pro

jek

titi

eto

ka

nn

at:

50

0 M

B;

Tu

tkim

ust

ieto

ka

nta

:

AR

Ka

rkis

to0

6 3

,3M

B;

Ma

alö

ytö

va

rast

on

inve

nto

inti

tie

tok

an

ta:

45

MB

.

Ark

eo

log

ise

t

pro

jek

titi

eto

ka

nn

at:

yh

de

ssä

tie

tok

an

na

ssa

on

use

ita

lo

ma

kk

eit

a,

jois

sa

on

use

ita

tie

tue

ita

, a

rvio

3.6

5 m

iljo

on

aa

tie

tue

tta

;

AR

Ka

rkis

to0

6:

27

00

tie

tue

tta

;

Ma

alö

ytö

va

rast

on

inve

nto

inti

: 3

80

00

tie

tue

tta

.

Ark

eo

log

ise

t

pro

jek

titi

eto

ka

nn

at:

ark

eo

log

ise

n p

roje

kti

n

jälk

itö

ide

n a

ika

na

1

-8

ak

tiiv

ista

kä

ytt

äjä

ä

vu

oro

ka

ud

ess

a,

jä

lkit

öid

en

ja k

on

serv

oin

nin

va

lmis

tutt

ua

1-3

ak

tiiv

ista

kä

ytt

äjä

ä v

uo

rok

au

de

ssa

,

ei

vä

lttä

mä

ttä

jo

ka

pä

ivä

;

AR

Ka

rkis

to0

6:

ak

tiiv

isis

ä

kä

ytt

äji

ä 1

-2

vu

oro

ka

ud

ess

a;

Ma

alö

ytö

va

rast

on

inve

nto

inti

: a

kti

ivis

ia

kä

ytt

äji

ä 1

-2

vu

oro

ka

ud

ess

a.

Su

un

nit

teil

la k

äy

ttö

liit

tym

ä /

alu

sta

MIP

:iin

(M

IP /

Ark

eo

log

ia)

Acc

ess

/

Pa

mu

t

Pa

ika

llis

mu

seo

ide

n k

ult

tuu

rih

isto

ria

llis

ten

ko

ko

elm

ien

tie

do

t, e

sin

eid

en

ku

va

uk

set

ja

tau

sta

tie

do

t.A

cce

ss7

5 M

tK

äy

tetä

än

ha

rvo

in

Eri

llin

en

tie

tok

an

ta j

ok

ais

ell

e m

use

oll

e.

Mu

seo

ita

yli

30

.

Au

rora

Kä

sik

irja

sto

ain

eis

ton

ku

va

ilu

- ja

nid

eti

ed

ot.

My

SQ

L

Tie

tue

mä

ärä

(e

li

nim

ek

em

ää

rä)

24

45

8 k

pl,

nit

eid

en

lu

ku

mä

ärä

29

63

2

kp

lN

oin

30

ak

tiiv

ista

kä

ytt

äjä

ä

Au

rora

sta

sii

rty

y

Fin

na

an

tie

toa

Ka

nsa

llis

kir

jast

on

ost

am

an

ra

jap

inn

an

ka

utt

a.

Kä

sik

irja

sto

ain

eis

ton

ku

va

ilu

- ja

nid

eti

ed

ot.

Ku

va

ilu

tie

toa

sii

rty

y e

ri

kir

jast

oy

hte

en

liit

tym

ille

raja

pin

toje

n k

au

tta

, tä

mä

siir

to o

n m

ole

mm

inp

uo

list

a

eli

ka

ksi

suu

nta

ista

.

Ku

va

ilu

tie

toa

Au

rora

an

my

ös

ain

eis

ton

toim

itta

jilt

a

(BT

J, B

oo

ky

, K

irja

vä

lity

s

tms.

)V

ask

i, j

ok

a o

n o

sa F

inn

aa

.

Asi

ak

ka

at

vo

iva

t se

lail

la t

ieto

ja

inte

rne

tin

vä

lity

kse

llä

kir

jast

ove

rko

n

Va

skit

ieto

ka

nn

ast

a.

Va

rmu

usk

op

io

itu

ve

rkk

oa

sem

a /

tie

do

sto

ha

ke

mis

to

Wo

rd-d

ok

um

en

tte

ja,

dig

iku

via

, e

xce

l-ta

ulu

ko

ita

Levy

järj

est

elm

än

ä l

ien

ee

NT

FS

No

in 1

,62

Te

rata

vu

a1

62

38

1 t

ied

ost

oa

Ja

tku

va

kä

ytt

ö

Ko

rva

an

tun

ee

tu

leva

isu

ud

ess

a

Sh

are

Po

int

/ D

otk

ull

a,

jotk

a o

va

t jo

kä

ytö

ssä

.

A.4

_D

igit

aa

lise

t fy

ysi

set

t.v.

Siv

u 1

4

Acc

ess

/

Bio

log

ise

n

mu

seo

n

ko

ko

elm

at

Bio

log

ise

n m

use

on

ain

eis

toje

n

lue

tte

loin

ti.T

ieto

ka

nta

sis

ält

ää

lä

hin

nä

luo

nn

on

tie

tee

llis

ten

nä

ytt

eid

en

eti

ke

ttit

ieto

ja:

ke

räy

spa

ikk

a,

ke

rää

jä,

ke

räy

saik

a s

ek

ä

yk

sitt

äis

ten

nä

ytt

eid

en

(lä

hin

nä

tä

yte

tyt

elä

ime

t)

esi

ne

his

tori

ati

eto

ja.

Lisä

ksi

mu

ka

na

on

bio

log

ise

n

mu

seo

n l

ue

tte

lon

um

ero

. A

cce

ss

40

0 M

, k

uvia

ei

vie

lä

yh

dis

tett

y

tie

tok

an

taa

n,

nii

de

n

ka

nss

a k

ok

o o

lisi

pa

ljo

n

suu

rem

pi.

No

in 1

60

00

lu

ett

elo

itu

a

nä

yte

ttä

1 a

kti

ivin

en

kä

ytt

äjä

vu

oro

ka

ud

ess

a

Tie

tov

ara

nto

Tie

tov

ara

nn

on

tie

tosi

sält

öT

ieto

ka

nta

tek

no

log

iaT

ieto

va

ran

no

n k

ok

oT

ietu

eid

en

mä

ärä

Kä

ytt

öti

he

ys

Su

un

taR

aja

pin

taS

iirt

yv

ä t

ieto

sisä

ltö

Kä

ytt

öli

itty

mä

/ko

hd

e/l

äh

de

Mu

uta

Mu

usa

Te

os/

te

oso

sa6

91

4

Mu

usa

ska

nn

atu

t va

lok

uva

t3

17

3

Mu

usa

dig

ita

ali

set

ku

va

t 4

66

5

Ve

rkk

ole

vy

Ta

ide

teo

ksi

n s

ek

ä t

oim

inta

an

ja

ta

pa

htu

mii

n

15

8 G

t/ 3

4.1

04

tie

do

sto

a/

22

38

ka

nsi

ota

Ve

rkk

ole

vy

Ku

ten

ed

ell

ä

Te

kst

it 5

4.0

Gt/

37

.95

5

tie

do

sto

a/

55

37

ka

nsi

ota

Po

rtfo

lio

K

s. V

erk

ko

levy

ä

Pa

lla

s K

irja

sto

ko

ko

elm

ien

tie

do

t

Ark

isto

Ark

isto

ka

ava

Kir

jast

o

Tu

run

ka

up

un

gin

kir

jast

on

ha

llin

no

ima

VA

SK

I-

tie

tok

an

ta.

Oh

jelm

a,

jota

VA

SK

I k

äy

ttä

ä o

n

Au

rora

Axi

ell

. Li

säk

si k

irja

sto

om

me

ku

ulu

u

hu

om

att

ava

mä

ärä

pie

np

ain

att

eit

a,

jois

ta o

sa

löy

tyy

tie

tok

an

na

sta

ju

lka

isij

an

ta

i n

äy

tte

lyp

aik

an

mu

ka

an

nim

ett

yin

ä k

an

sio

ina

. T

äm

än

osa

lta

dig

ito

inti

on

ke

ske

n j

a s

itä

te

hd

ää

n m

uu

n t

yö

n

oh

ell

a.

Tä

yd

ell

istä

in

ve

nta

ari

oit

a a

ine

isto

sta

ei

ole

ko

ska

an

te

hty

, m

utt

a a

rvio

in e

ttä

pie

np

ain

att

eit

a v

oi

hy

vin

kin

oll

a k

ak

sin

ke

rta

ine

n

mä

ärä

va

rsin

ais

ee

n k

irja

llis

uu

tee

n n

äh

de

n.

53

15

nim

ike

ttä

Tu

run

ka

up

un

gin

kir

jast

on

ha

llin

no

ima

ssa

VA

SK

I-

tie

tok

an

na

ssa

Tu

run

ta

ide

mu

seo

A.4

_E

i-d

igit

aalis

et

fyys

. t.v

.Si

vu 1

Tie

tova

ran

no

n n

imi

Tie

tova

ran

no

n t

ieto

sisä

ltö

Tie

tova

ran

no

n k

oko

Kä

yttö

tih

eys

Mu

uta

/ li

säti

eto

ja

Ori

gin

aalia

rkis

toO

rigi

naa

lipiir

ust

uks

ia, p

ien

ois

mal

leja

ja e

sin

eit

ä.5

00

.00

0 p

iiru

stu

sta

(arv

io),

pie

no

ism

alle

ja n

oin

60

0.

Ke

skim

ääri

n n

eljä

käyt

täjä

ä /

vrk.

Ku

va-a

rkis

toV

alo

kuvi

a e

ri f

orm

aate

issa

, val

oku

va-a

lbu

me

ja, C

D-

ja

DV

D-l

evy

jä.

13

5.0

00

val

oku

vaa

(arv

io),

26

8

valo

kuva

-alb

um

ia ja

sat

oja

rom

pp

uja

.

Ke

skim

ääri

n k

uu

si

käyt

täjä

ä /

vrk.

Ark

kite

htu

uri

map

itT

ieto

ja s

uu

nn

itte

lijo

ista

ja a

rkki

teh

tuu

riko

hte

ista

.3

hm

Ke

skim

ääri

n n

eljä

käyt

täjä

ä /

vrk.

Leh

tile

ike

koko

elm

atT

ieto

ja s

uu

nn

itte

lijo

ista

ja a

rkki

teh

tuu

riko

hte

ista

.4

0 h

mK

esk

imää

rin

par

i

käyt

täjä

ä /

vrk.

Käs

ikir

joit

usk

oko

elm

atK

irje

en

vaih

toa

20

hm

Käy

ttö

hyv

in

satu

nn

aist

a.

Tie

tova

ran

no

n n

imi

Tie

tova

ran

no

n t

ieto

sisä

ltö

Tie

tova

ran

no

n k

oko

Kä

yttö

tih

eys

Mu

uta

/ li

säti

eto

ja

Ku

va-a

rkis

toM

use

oko

koe

lma

/va

loku

vat,

dia

t ja

ne

gat

ja n

iide

n

me

tati

ed

ot,

joit

a e

i ole

kai

kkia

vie

lä v

iety

säh

köis

ee

n

koko

elm

ahal

linta

järj

est

elm

ään

. Sam

assa

tila

ssa

po

stik

ort

tiko

koe

lma.

Ku

vie

n d

igit

oin

ti ja

vie

min

en

järj

est

elm

ään

ke

ske

n.

24

ve

tola

atik

ost

oa,

4 d

iaka

app

ia

ja 5

mu

uta

kaa

pp

ia k

uva

-

arki

sto

hu

on

ee

ssa

läh

es

päi

vitt

äin

Alk

up

erä

isai

ne

isto

säi

lyte

tään

mu

seo

lla

sen

kin

jälk

ee

n, k

un

tie

do

t o

n v

iety

koko

elm

ahal

linta

järj

est

elm

ään

.

Mu

ut

arki

sto

koko

elm

atK

ult

tuu

riym

pä

rist

ön

asi

antu

nti

ja-

ja

vira

no

mai

sto

imin

taan

liit

tyvä

ä ar

kist

oai

ne

isto

a

järj

est

ett

y ka

up

un

gin

osi

en

mu

kaan

(la

usu

nto

ja,

piir

ust

uks

ia, k

artt

oja

, asi

akir

joja

, van

ho

ja

kaiv

ausr

apo

rtte

ja, t

utk

imu

ksia

jne

).

arki

sto

tila

ssa

no

in 6

0

hyl

lym

etr

iä, l

isäk

si t

yöh

uo

ne

issa

kan

sio

ita,

jotk

a si

sält

ävät

arki

sto

mat

eri

aalia

viik

ott

ain

Mu

seo

koko

elm

a/a

sia

kirj

at:

kir

jalli

ne

n m

ate

riaa

li.

Ain

eis

ton

me

tati

ed

ot

vie

dää

n

koko

elm

ahal

linta

järj

est

elm

ään

, kai

kkia

tie

toja

ei o

le

vie

lä v

iety

. Asi

akir

ja-a

rkis

toss

a o

n m

yös

mm

. le

hti

ä ja

tap

ett

inäy

tte

itä.

xx h

m a

siak

irja

-ark

isto

ssa

viik

ott

ain

Alk

up

erä

isai

ne

isto

säi

lyte

tään

mu

seo

lla

sen

kin

jälk

ee

n, k

un

tie

do

t o

n v

iety

koko

elm

ahal

linta

järj

est

elm

ään

.

Mu

seo

koko

elm

a/k

art

at:

sis

ältä

ä ka

rtto

ja, p

iiru

stu

ksia

ja ju

liste

ita.

Me

tati

ed

ot

vie

dää

n jä

rje

ste

lmää

n, v

iety

vast

a vä

hän

.

10

? ve

tola

atik

ost

oa,

3 k

aap

pia

, 1

hyl

lykk

ö, 1

0 is

oa

säily

tyss

alkk

ua,

kart

tah

uo

ne

ess

a

viik

ott

ain

Alk

up

erä

isai

ne

isto

säi

lyte

tään

mu

seo

lla

sen

kin

jälk

ee

n, k

un

tie

do

t o

n v

iety

koko

elm

ahal

linta

järj

est

elm

ään

.

Mu

seo

koko

elm

a/t

au

lut-

on

ko t

äm

ä t

ieto

vara

nto

va

i

esi

ne

itä

? M

eta

tie

do

t vi

ed

ään

järj

est

elm

ään

, kai

kkia

tie

toja

ei o

le v

ielä

vie

ty.

tau

luh

uo

ne

ess

ava

ihte

lee

Alk

up

erä

isai

ne

isto

säi

lyte

tään

mu

seo

lla

sen

kin

jälk

ee

n, k

un

tie

do

t o

n v

iety

koko

elm

ahal

linta

järj

est

elm

ään

.

Esp

oo

n k

au

pu

ngi

nm

use

o

Ark

kite

htu

uri

mu

seo

A.4

_E

i-d

igit

aalis

et

fyys

. t.v

.Si

vu 2

Mu

seo

koko

elm

a/Ä

än

i-ja

ku

vata

llen

tee

t: a

lku

pe

räis

et

nau

hat

/dig

ito

idu

t ta

llen

tee

t, m

m. h

aast

atte

lut,

tap

ahtu

mat

. Dig

ito

itu

vai

n o

sa, d

igit

oin

ti ja

tku

u.

Me

tati

ed

ot

ja k

äytt

öka

pp

ale

et

vie

dää

n

koko

elm

ahal

lintj

ärje

ste

lmää

n.

dig

ito

itu

ja a

ine

isto

ja 1

30

Gt

Mik

kelis

sä Y

KSA

ssa,

nau

ho

ja x

x

kpl,

asia

kirj

a-ar

kist

oss

a,

työ

hu

on

ee

ssa,

kau

pu

ngi

nar

kist

oss

a

vaih

tele

eA

lku

pe

räis

ain

eis

to s

äily

tetä

än

kau

pu

ngi

nar

kist

oss

a se

nki

n jä

lke

en

, ku

n

talle

nte

et

on

dig

ito

itu

ja m

eta

tie

do

t vi

ety

koko

elm

ahal

linta

järj

est

elm

ään

.

Yle

isö

toim

inta

an

ja m

use

op

ed

ago

gikk

aan

liit

tyvä

ä

ain

eis

toa

(lu

en

toja

, tap

ahtu

mie

n ja

työ

näy

töst

en

do

kum

en

toin

ti jn

e).

We

eG

ee

n ja

Glim

sin

työ

hu

on

eis

sa k

ansi

oit

a

vaih

tele

e

Mu

seo

n h

alli

nn

olli

ne

n a

rkis

to (

pää

töks

en

teko

on

ja

he

nki

löst

öh

allin

too

n y

ms

liitt

yvät

vir

ano

mai

sasi

akir

jat,

lau

sun

no

t, p

ain

otu

ott

ee

t, v

eri

fika

atit

, ym

s.)

mu

uta

ma

map

illin

en

vu

od

ess

a,

työ

hu

on

eis

sa ja

asi

akir

ja-

arki

sto

ssa

uu

sim

pia

asi

akir

joja

käyt

etä

än p

äivi

ttäi

n

työ

ssä

Ain

eis

toa

siir

retä

än v

uo

sitt

ain

Esp

oo

n

asia

kirj

ahal

linto

on

/kau

pu

ngi

nar

kist

oo

n

pys

yvää

n s

äily

tyks

ee

n.

Esp

oo

n r

ake

nn

ust

ark

ast

aja

n a

rkis

ton

rake

nn

usp

iiru

stu

kse

t m

ikro

kort

tiko

koe

lman

a.

Ko

pio

itu

He

lsin

gin

kau

pu

ngi

nar

kist

ost

a.

3 la

atik

koa

vaih

tele

e

Ta

pio

lan

pu

uta

rha

suu

nn

ite

lmie

n

mik

roko

rtti

koko

elm

a (

Säily

tysp

aikk

a: a

siak

irja

-

arki

sto

hu

on

e)

1 la

atik

kova

ihte

lee

Esp

oo

n k

ult

tuu

rila

uta

kun

nan

jaka

mie

n

Ku

lttu

uri

his

tori

allis

est

i me

rkit

tävi

en

rak

en

nu

ste

n

korj

ausa

vust

uks

et

2 h

mva

ihte

lee

Nä

ytte

lyih

in li

itty

vää

ain

eis

toa

ja d

oku

me

nta

atio

ta:

Selv

ityk

siä,

kar

toit

uks

ia, t

utk

imu

sasi

akir

joja

, han

kin

ta-

asia

kirj

oja

, ku

va, k

artt

a- ja

ään

iain

eis

toja

su

un

nit

telu

-

ja t

uo

tan

toas

iaki

rjo

ja k

osk

ien

sis

ältö

ä, t

iloja

,

rake

nte

ita

ja e

sity

stap

oja

se

kä p

roje

ktin

hal

linta

a

(Säi

lyty

spai

kka:

ke

llari

n a

siak

irja

-ark

isto

hu

on

e ja

tutk

ijoid

en

hu

on

ee

t)

25

-30

hm

vaih

tele

e

Ei a

nn

ett

uja

tie

toja

Foru

m M

ari

nu

mT

ieto

vara

nn

on

nim

iT

ieto

vara

nn

on

tie

tosi

sält

öT

ieto

vara

nn

on

ko

koK

äyt

töti

he

ysM

uu

ta /

lisä

tie

toja

Säh

köis

ten

tal

len

teid

en

ark

isto

Vid

eo

ita

(VH

S, B

eta

, U-m

atic

), D

VD

-tal

len

teit

a,

ään

itte

itä,

CD

-le

vyill

e t

alle

nn

ett

uja

ku

via

sekä

näy

tte

ly

ja t

utk

imu

sain

eis

toja

>1

00

tal

len

ne

tta

Esi

ne

kort

isto

(+

pää

kirj

at)

Ko

koe

lmie

n lu

ett

elo

inti

en

ne

n 2

00

0-l

uku

a, m

use

o-

ob

jekt

ien

tie

do

t. T

ieto

ja s

iirre

tty

Mu

ske

ttiin

.

Ko

rvat

tu s

ähkö

isill

ä ko

koe

lmat

ieto

kan

no

illa.

Ete

lä-K

arj

ala

n m

use

ot

A.4

_E

i-d

igit

aalis

et

fyys

. t.v

.Si

vu 3

Asi

akir

ja-a

rkis

toN

äytt

ely

-, k

oko

elm

alai

na-

ym

s. s

op

imu

kse

t, la

hja

kirj

at

Tie

tova

ran

no

n n

imi

Tie

tova

ran

no

n t

ieto

sisä

ltö

Tie

tova

ran

no

n k

oko

Kä

yttö

tih

eys

Mu

uta

/ li

säti

eto

ja

Ku

va-a

rkis

toK

uva

-ark

isto

on

su

ure

lta

osi

n d

igit

oit

u, m

utt

a o

sa o

n

ed

elle

en

dig

ito

imat

ta.

päi

vitt

äin

Leh

tiar

kist

oV

anh

em

mat

leh

tile

ikke

et

(en

ne

n v

uo

tta

20

14

)

Käs

ikir

jast

o

Tai

de

mu

seo

n k

äsik

irja

sto

, pää

osi

n k

oti

mai

sta

ja

ulk

om

aist

a ta

ide

tta

kosk

eva

a ki

rjal

lisu

utt

a.

Tai

de

teo

ste

n h

anki

nta

map

it/a

rkis

toT

aid

eh

anki

nto

ihin

liit

tyvä

tau

sta

mat

eri

aali

viik

ott

ain

Tai

de

teo

ste

n t

alle

tust

oim

inta

an li

itty

vät

map

it/a

rkis

to

Tai

de

teo

ste

n t

alle

tust

oim

inta

an li

itty

vä a

ine

isto

viik

ott

ain

Tie

tova

ran

no

n n

imi

Tie

tova

ran

no

n t

ieto

sisä

ltö

Tie

tova

ran

no

n k

oko

Kä

yttö

tih

eys

Mu

uta

/ li

säti

eto

ja

Tai

de

koko

elm

atK

oko

elm

iin k

uu

luva

t ta

ide

teo

kse

tn

. 12

00

0p

äivi

ttäi

n

Man

uaa

lise

t ko

koe

lmal

ue

tte

lot

Tai

de

koko

elm

ien

lue

tte

loin

titi

ed

ot

n. 4

hm

viik

oit

tain

Sisä

ltyy

myö

s P

oly

do

c-ti

eto

kan

taan

Ke

skis

uo

mal

aist

en

ku

nti

en

taid

eko

koe

lmal

ue

tte

lot

Tai

de

koko

elm

ien

lue

tte

loin

titi

ed

ot

n. 2

hm

mu

uta

man

ke

rran

vuo

de

ssa

Sisä

ltyy

myö

s P

oly

do

c-ti

eto

kan

taan

Ku

vako

koe

lmie

n k

uva

tK

oko

elm

iin k

uu

luva

t va

loku

va, n

ega

tiiv

it, d

iat

ja

kuva

talle

nte

et

n.3

5 0

00

ku

vaa

kuu

kau

sitt

ain

Leh

tile

ike

arki

sto

tJy

väsk

ylän

tai

de

mu

seo

n k

oko

elm

iin ja

to

imin

taan

liitt

yviä

leh

tile

ikke

itä

vuo

de

sta

19

13

alk

aen

n. 2

9 0

00

leh

tile

ike

ttä,

n. 1

0 h

mvi

iko

ttai

nSi

sält

yy m

yös

Po

lyd

oc-

tie

toka

nta

an

Om

an t

oim

inn

an s

ynn

yttä

mä

ain

eis

toM

use

on

to

imin

taan

, näy

tte

lyih

in, p

roje

kte

ihin

ja

tutk

imu

kse

en

liit

tyvi

ä as

iaki

rjo

ja ja

tie

do

sto

ja

10

0 h

mku

uka

usi

ttai

n

Ka

inu

un

Mu

seo

Tie

tova

ran

no

n n

imi

Tie

tova

ran

no

n t

ieto

sisä

ltö

Tie

tova

ran

no

n k

oko

Kä

yttö

tih

eys

Mu

uta

/ li

säti

eto

ja

arki

sto

koko

elm

ase

kala

ista

ark

isto

mat

eri

aalia

24

hm

1 k

rt /

viik

ko

Ka

nsa

llisg

alle

ria

T

ieto

vara

nn

on

nim

iT

ieto

vara

nn

on

tie

tosi

sält

öT

ieto

vara

nn

on

ko

koK

äyt

töti

he

ysM

uu

ta /

lisä

tie

toja

HA

M H

els

ingi

n t

aid

em

use

o

Jyvä

skyl

än

ta

ide

mu

seo

A.4

_E

i-d

igit

aalis

et

fyys

. t.v

.Si

vu 4

Tai

de

koko

elm

atT

aid

ete

oks

et

Tai

de

teo

kse

t p

äälu

oka

n

mu

kais

est

i: G

rafi

ikka

13

32

1,

piir

ust

us

10

80

4, m

aala

us

9 8

83

,

veis

tos

1 4

62

, val

oku

va 8

41

,

taid

ete

olli

suu

s 5

11

, me

dia

taid

e

41

7, e

sin

ete

os

23

7, i

nst

alla

atio

19

2, f

oto

me

kaan

ise

t

me

ne

telm

ät 2

8, a

ukt

ori

soit

u

do

kum

en

tti 7

, p

ain

otu

ote

2,

teks

tiili

teo

s 2

, mo

saiik

ki 1

Sisä

ine

n k

äytt

ö

päi

vitt

äin

. Osa

teo

ksis

ta o

n e

sillä

näy

tte

lyis

sä.

htt

p:/

/ko

koe

lmat

.fn

g.fi

/ap

p

Ku

vako

koe

lmat

Ko

koe

lmie

n y

din

ova

t se

n y

li p

uo

li m

iljo

on

aa

valo

kuva

ori

gin

aalia

, jo

tka

ova

t p

ääo

sin

taid

ete

osv

alo

kuvi

a. N

äid

en

lisä

ksi k

oko

elm

iin k

uu

luu

myö

s p

ain

oku

via,

ku

tsu

kort

teja

ja ju

liste

ita

sekä

tait

eili

joih

in ja

tai

de

-elä

mää

n li

itty

vää

kuva

mat

eri

aalia

. Ku

vako

koe

lman

van

him

mat

valo

kuva

t o

vat

alu

n p

eri

n S

uo

me

n T

aid

eyh

dis

tyks

elle

18

60

-lu

vulla

han

kitt

uja

. Kan

salli

sgal

leri

an

arki

sto

koko

elm

ien

ja k

uva

amo

n t

ote

utt

amis

sa

galle

riak

uva

uks

issa

on

tal

len

ne

ttu

vu

osi

ttai

n n

oin

50

nyk

ytai

teili

jan

tu

ota

nto

a.

n. 5

00

00

0Si

säin

en

käy

ttö

päi

vitt

äin

AV

-ark

isto

Kan

salli

sgal

leri

an a

rkis

toko

koe

lmie

n a

v-ar

kist

o o

n

tutk

ijakä

yttö

ön

tar

koit

ett

u a

ud

iovi

suaa

liste

n

ain

eis

toje

n a

rkis

to. K

oko

nai

suu

de

ssaa

n s

e m

uo

do

stu

u

ään

ite

arki

sto

sta

ja v

ide

od

oku

me

nte

ista

.

Av-

ain

eis

tot

on

lue

tte

loit

u

tie

toka

nta

an, j

oss

a o

n y

li

ne

ljätu

hat

ta t

ietu

ett

a.

Säily

tett

äväs

tä a

ine

isto

sta

on

tuo

tett

u a

rkis

too

n

nau

has

äily

tysk

op

io, m

inkä

lisä

ksi

osa

sta

ain

eis

toa

on

kat

selu

kop

io,

joih

in v

oi t

utu

stu

a ar

kist

on

tilo

issa

. Ään

itte

ide

n o

suu

s

tie

toka

nn

assa

on

no

in 7

00

.

Sisä

ine

n k

äytt

ö

päi

vitt

äin

Tai

de

his

tori

allis

et

asia

kirj

a-ar

kist

ot

Tai

de

his

tori

allis

et

asia

kirj

a-ar

kist

ot

sisä

ltäv

ät S

uo

me

n

kuva

tait

ee

see

n ja

Kan

salli

sgal

leri

an h

isto

riaa

n li

itty

viä

yksi

tyis

arki

sto

ja:

tait

eili

joid

en

, tai

teili

jary

hm

ien

,

mu

seo

ihm

iste

n, y

hd

isty

ste

n ja

eri

lais

ten

taid

ein

stit

uu

tio

ide

n a

rkis

toja

ja a

siak

irjo

ja s

ekä

kuva

tait

ee

n d

oku

me

nto

inti

pro

jekt

eis

sa k

erä

ttyj

ä

koko

elm

ia.

n. 2

09

hyl

lym

etr

iäSi

säin

en

käy

ttö

päi

vitt

äin

A.4

_E

i-d

igit

aalis

et

fyys

. t.v

.Si

vu 5

Kir

jast

oko

koe

lma

Kan

salli

sgal

leri

an k

irja

sto

on

Su

om

en

su

uri

n

kuva

tait

ee

n e

riko

iski

rjas

to. K

irja

sto

n k

oko

elm

issa

on

kuva

taid

ett

a kä

sitt

ele

vän

kir

jalli

suu

de

n li

säks

i mu

un

mu

assa

ko

tim

aisi

a ja

ulk

om

aisi

a ta

ide

leh

tiä

sekä

näy

tte

lylu

ett

elo

ita.

Ate

ne

um

49

00

0 t

eo

sta,

Kia

sma

22

00

0, S

iff

3 3

00

, Ko

nse

rvo

inti

70

0, V

aras

to 3

00

0, V

aras

to

(lis

äk.)

18

00

0, K

luu

vin

vara

sto

ssa

ole

vie

n m

äärä

n. 5

00

hyl

lym

etr

iä.

Sisä

ine

n k

äytt

ö

päi

vitt

äin

. Yle

isö

lle

on

ve

rko

ssa

avo

inn

a

sela

usl

iitty

mä

htt

p:/

/kir

java

.fn

g.fi

.

Leik

eko

koe

lma

Leik

eko

koe

lman

van

hin

osu

us

on

Su

om

en

Tai

de

yhd

isty

kse

n s

ihte

eri

n J

. J. T

ikka

sen

ko

koam

aa

leik

em

ate

riaa

lia. L

eik

eki

rjo

ihin

liim

atu

t ar

tikk

elit

vuo

silt

a 1

89

7–

19

80

se

kä t

aite

ilija

koh

tais

et

irto

leik

kee

t

vuo

silt

a 1

98

1–

19

99

on

mik

rofi

lmat

tu t

utk

ijoid

en

käyt

töö

n.

Mik

rofi

lmik

ort

tie

n s

ela

ilua

he

lpo

ttav

at v

iite

kort

it

katt

avat

leik

kee

t yk

sitt

äisi

stä

kuva

tait

eili

jois

ta v

uo

silt

a

18

97

–1

98

0 s

ekä

asi

asan

oit

etu

t ja

arv

ost

elij

ako

hta

ise

t

leik

kee

t vu

osi

lta

18

97

–1

97

1. V

uo

sie

n 1

98

1–

19

99

tait

eili

joit

a ko

ske

vie

n le

ikke

ide

n m

ikro

film

iko

rtit

ova

t

suku

nim

en

mu

kaan

aak

kosj

ärje

styk

sess

ä.

Tai

teili

jako

hta

ise

t le

ikke

et

vuo

silt

a 2

00

0–

20

12

ova

t

irto

leik

kein

ä ka

nsi

ois

sa. M

yös

mu

ut

asia

san

oit

etu

t

irto

leik

kee

t o

n jä

rje

ste

tty

aih

ee

nm

uka

ise

sti k

ansi

oih

in.

Var

sin

aise

n le

ike

mat

eri

aalin

lisä

ksi a

rkis

toss

a o

n

viit

eko

rtis

to v

uo

sie

n 1

89

1–

18

96

tai

de

tap

ahtu

mis

ta.

Ke

ski-

Suo

me

n m

use

oT

ieto

vara

nn

on

nim

iT

ieto

vara

nn

on

tie

tosi

sält

öT

ieto

vara

nn

on

ko

koK

äyt

töti

he

ysM

uu

ta /

lisä

tie

toja

Man

uaa

lise

t ko

koe

lmal

ue

tte

lot

Esi

ne

-, t

aid

e-,

ku

va-

ja a

rkis

toko

koe

lmie

n

lue

tte

loin

titi

ed

ot

n. 5

hm

päi

vitt

äin

Esi

ne

- ja

tai

de

koko

elm

atK

oko

elm

iit k

uu

luva

t e

sin

ee

t ja

tai

de

teo

kse

tn

. 72

60

0p

äivi

ttäi

n

Ku

vako

koe

lmie

n k

uva

tK

oko

elm

iin k

uu

luva

t va

loku

va, n

ega

tiiv

it, d

iat

ja

kuva

talle

nte

et

n. 6

00

00

0 k

uva

ap

äivi

ttäi

n

Tu

tkim

usa

rkis

ton

ko

koe

lmat

Ko

koe

lmiin

ku

ulu

vat

asia

kirj

at, p

iirro

kse

t, k

arta

t,

julis

tee

t ym

.

20

5 h

mp

äivi

ttäi

n

A.4

_E

i-d

igit

aalis

et

fyys

. t.v

.Si

vu 6

Ku

lttu

uri

ymp

äris

töö

n li

itty

vät

ain

eis

tot

Rak

en

nu

stu

tkim

uks

en

, rak

en

nu

sin

ven

toin

tie

n,

rake

nn

uss

uo

jelu

n ja

rak

en

nu

shis

tori

allis

ten

se

lvit

yste

n

ain

eis

tot,

Ke

skis

uo

mal

aise

n o

saku

nn

an

rake

nn

ust

utk

imu

sain

eis

tot,

pie

no

ism

allie

n

arki

sto

ain

eis

tot,

hau

tau

smaa

inve

nto

inti

en

ja

arke

olo

gian

ain

eis

tot

n. 1

00

hm

päi

vitt

äin

Pai

kalli

smu

seo

kort

isto

tK

esk

i-Su

om

en

alu

ee

n p

aika

llism

use

oid

en

ko

rtis

tot

2 v

eto

laat

iko

sto

am

uu

tam

an k

err

an /

kk

Kir

kolli

sen

arv

oe

sin

eis

tön

inve

nto

inti

ain

eis

tot

Ke

ski-

Suo

me

n a

lue

en

kir

kolli

sen

arv

oe

sin

eis

tön

inve

nto

inti

tie

do

t

mu

uta

man

ke

rran

/

kk

Acc

ess

-tie

do

sto

t, p

ape

ritu

lost

ee

t

Leh

tile

ike

arki

sto

tK

esk

i-Su

om

en

mu

seo

n k

oko

elm

iin ja

to

imin

taan

liitt

yviä

leh

tile

ikke

itä

vuo

de

sta

19

26

alk

aen

n. 2

0 0

00

leh

tile

ike

ttä,

n. 1

0 h

mm

uu

tam

an k

err

an /

kk

Sisä

ltyy

myö

s P

oly

do

c-ti

eto

kan

taan

Op

etu

sko

koe

lma

Mu

seo

pe

dag

ogi

ikan

käy

töss

ä o

levi

a e

sin

eit

ä, v

alo

kuvi

a

ja a

siak

irjo

ja

mu

uta

man

ke

rran

/

kk

Om

an t

oim

inn

an s

ynn

yttä

mä

ain

eis

toM

use

on

to

imin

taan

, näy

tte

lyih

in, p

roje

kte

ihin

ja

tutk

imu

kse

en

liit

tyvi

ä as

iaki

rjo

ja ja

tie

do

sto

ja

mu

uta

man

ke

rran

/

kk

Tie

tova

ran

no

n n

imi

Tie

tova

ran

no

n t

ieto

sisä

ltö

Tie

tova

ran

no

n k

oko

Kä

yttö

tih

eys

Mu

uta

/ li

säti

eto

ja

Leh

tile

ike

arki

sto

Ko

koe

lman

ja a

lue

en

tai

teili

joit

a ja

taid

em

use

oto

imin

taa

käsi

tte

levi

ä le

hti

leik

keit

ä

25

,4 h

ylly

me

triä

1-5

krt

päi

väss

ä

Leo

nar

do

Da

Vilh

un

ark

isto

Ris

to V

ilhu

sen

tai

de

tta,

pe

rso

on

aa ja

ko

koe

lmia

käsi

tte

levä

ä ar

kist

oai

ne

isto

a.

7,7

hyl

lym

etr

iä1

-10

krt

/ k

kkä

yttö

vai

hte

lee

su

ure

sti m

en

eill

ä o

levi

en

näy

tte

lyid

en

ja t

utk

imu

shan

kke

ide

n m

uka

an

Ku

op

ion

Ku

vata

ite

ilija

t ry

. Ars

Lib

era

n

arki

sto

Tai

teili

jayh

dis

tyks

en

to

imin

nas

ta s

ynty

nyt

ark

isto

10

,5 h

ylly

me

triä

1-2

krt

vu

od

ess

akä

yttö

vai

hte

lee

su

ure

sti m

en

eill

ä o

levi

en

näy

tte

lyid

en

ja t

utk

imu

shan

kke

ide

n m

uka

an

Saila

Nis

kase

n a

rkis

toSa

ila N

iska

sen

tai

de

tta,

pe

rso

on

aa ja

ko

koe

lmia

käsi

tte

levä

ä ar

kist

oai

ne

isto

a.

9 h

ylly

me

triä

1-2

krt

vu

od

ess

akä

yttö

vai

hte

lee

su

ure

sti m

en

eill

ä o

levi

en

näy

tte

lyid

en

ja t

utk

imu

shan

kke

ide

n m

uka

an

Juh

o R

issa

sen

ark

isto

Juh

o R

issa

sen

tai

de

tta,

pe

rso

on

aa ja

ko

koe

lmia

käsi

tte

levä

ä ar

kist

oai

ne

isto

a.

3 h

ylly

me

triä

1 k

rt /

kk

käyt

tö v

aih

tele

e s

uu

rest

i me

ne

illä

ole

vie

n

näy

tte

lyid

en

ja t

utk

imu

shan

kke

ide

n m

uka

an

Näy

tte

lyar

kist

oM

use

on

järj

est

ämis

tä n

äytt

ely

istä

ko

ost

uva

ark

isto

9,2

hyl

lym

etr

iä1

-5 k

rt p

äivä

ssä

Ään

itte

et

ja v

ide

ota

llen

tee

tK

oko

elm

an t

aite

ilijo

ide

n h

aast

atte

lut,

do

kum

en

toin

tifi

lmau

kse

t ja

oh

jelm

at

3,5

hyl

lym

etr

iä1

-2 k

rt v

uo

de

ssa

käyt

tö v

aih

tele

e s

uu

rest

i me

ne

illä

ole

vie

n

näy

tte

lyid

en

ja t

utk

imu

shan

kke

ide

n m

uka

an

Ku

va-a

rkis

toE

i dig

itaa

lise

t ko

koe

lmiin

, näy

tte

lyih

in ja

to

imin

taan

liitt

yvät

ku

vat

26

60

0 k

uva

a2

-3 k

rt /

kk

Ku

op

ion

ta

ide

mu

seo

A.4

_E

i-d

igit

aalis

et

fyys

. t.v

.Si

vu 7

Ve

rifi

kaat

itK

oko

elm

ahan

kin

toih

in li

itty

vät

esi

tyks

et

ja p

äätö

kse

t4

hyl

lym

etr

iä1

-10

krt

/ k

k

Ko

koe

lmiin

liit

tyvä

t so

pim

uks

et

Tal

letu

s,-

lah

joit

us-

ja t

est

ame

ntt

iasi

akir

jat,

lain

aus-

ja

sijo

itu

sso

pim

uks

et

2 h

ylly

me

triä

1-1

0 k

rt /

kk

Julk

ine

n t

aid

eJu

lkis

ten

te

ost

en

han

kin

toih

in li

itty

vät

asia

kirj

at1

hyl

lym

etr

i1

-10

krt

/ k

k

Riip

pu

kan

sio

tK

oko

elm

an t

aite

ilijo

ide

n k

uts

uko

rtte

ja,

ansi

olu

ett

elo

ita,

näy

tte

lyti

ed

ott

eit

a

5,5

hyl

lym

etr

iä1

-10

krt

/ k

k

Kym

en

laa

kso

n m

use

oT

ieto

vara

nn

on

nim

iT

ieto

vara

nn

on

tie

tosi

sält

öT

ieto

vara

nn

on

ko

koK

äyt

töti

he

ysM

uu

ta /

lisä

tie

toja

ei t

ieto

ja

ei t

ieto

ja

Mu

seo

vira

sto

ei t

ieto

ja

Tie

tova

ran

no

n n

imi

Tie

tova

ran

no

n t

ieto

sisä

ltö

Tie

tova

ran

no

n k

oko

Kä

yttö

tih

eys

Mu

uta

/ li

säti

eto

ja

Asi

akir

jako

koe

lmat

Asi

akir

jako

koe

lmia

, jo

tka

sisä

ltäv

ät e

sim

erk

iksi

yhd

isty

ste

n ja

tai

teili

jalii

tto

jen

eri

lais

ia a

siak

irjo

ja.

35

hyl

lym

etr

iä1

krt

viik

oss

a

Tie

tova

ran

no

n n

imi

Tie

tova

ran

no

n t

ieto

sisä

ltö

Tie

tova

ran

no

n k

oko

Kä

yttö

tih

eys

Mu

uta

/ li

säti

eto

ja

Asi

akir

jako

koe

lmat

Yks

ityi

silt

ä h

en

kilö

iltä

ja y

hte

isö

iltä

tulle

ita

eri

lais

ia

asia

kirj

a-ai

ne

isto

ja, j

oit

a kä

yte

tään

mu

seo

n o

mas

sa

tutk

imu

sto

imin

nas

sa ja

näy

tte

lyis

sä.

n. 3

3 h

m1

krt

/ v

iikko

valo

kuva

-ko

koe

lmat

Eri

lais

ia lu

ett

elo

imat

tom

ia v

alo

kuvi

a, d

ioja

,

ne

gati

ive

ja, p

ost

iko

rtit

n. 4

00

00

0 k

uva

yksi

kkö

ä4

-5 k

rt/v

iikko

he

nki

löko

rtis

toV

anh

at t

un

nis

tett

uje

n h

en

kilö

kuvi

en

he

nki

löti

eto

kort

isto

t

use

ita

tuh

ansi

a ko

rtte

ja4

-5 k

rt/v

iikko

Val

oku

valu

ett

elo

tK

äsin

kirj

oit

etu

t va

loku

valu

ett

elo

t vu

osi

lta

19

76

-19

93

-

tie

toja

ei o

le s

iirre

tty

tie

toka

nta

oh

jelm

aan

16

87

7 lu

ett

elo

inti

tie

toa

1-5

krt

/ k

k

Ne

gati

ivilu

ett

elo

tN

ega

tiiv

ilue

tte

lot

- ti

eto

ja e

i ole

siir

rett

y

tie

toka

nta

oh

jelm

aan

25

86

9 lu

ett

elo

inti

tie

toa

1-5

krt

/ v

uo

si

Lust

o -

Su

om

en

Me

tsä

mu

seo

(Su

om

en

Me

tsä

mu

seo

sää

tiö

)

Ne

lima

rkka

-mu

seo

- E

telä

-Po

hja

nm

aa

n a

lue

taid

em

use

o

Ou

lun

mu

seo

- ja

tie

de

kesk

us

(Po

hjo

is-P

oh

jan

ma

an

mu

seo

)

A.4

_E

i-d

igit

aalis

et

fyys

. t.v

.Si

vu 8

Dia

lue

tte

lot

Käs

inki

rjo

ite

tut

dia

lue

tte

lot

- ti

eto

ja e

i ole

siir

rett

y

tie

toka

nta

oh

jelm

aan

51

10

lue

tte

loin

titi

eto

a1

-5 k

rt /

kk

Esi

ne

lue

tte

lot

Esi

ne

lue

tte

lot

- ti

eto

ja e

i ole

siir

rett

y

tie

toka

nta

oh

jelm

aan

1-5

krt

/ k

k

ei t

ieto

ja

ei t

ieto

ja

Po

rin

ta

ide

mu

seo

ei t

ieto

ja

Po

rvo

on

mu

seo

Tie

tova

ran

no

n n

imi

Tie

tova

ran

no

n t

ieto

sisä

ltö

Tie

tova

ran

no

n k

oko

Kä

yttö

tih

eys

Mu

uta

/ li

säti

eto

ja

Po

rvo

on

mu

seo

n e

sin

eko

koe

lma

Pää

asia

ssa

Po

rvo

on

se

utu

un

liit

tyvi

ä e

sin

eit

ä

esi

his

tori

asta

nyk

ypäi

vään

. Tai

de

teo

llisu

utt

a.

32

00

0 e

sin

ett

ä3

-5 k

ert

aa p

äivä

ssä

Ko

ko k

oko

elm

an la

aju

us

on

43

00

0 e

sin

ett

ä,

jois

ta 1

1 0

00

on

dig

ito

itu

.

Po

rvo

on

mu

seo

n t

aid

eko

koe

lma

Ku

vata

ide

tta

kesk

iaja

sta

20

00

-lu

vulle

, pai

no

pis

tee

nä

Po

rvo

oss

a to

imin

ee

t ta

ite

lijat

.

30

0 t

eo

sta

3 k

ert

a p

äivä

ssä

Ko

ko k

oko

elm

an la

aju

us

on

2 4

00

te

ost

a,

jois

ta 2

10

0 o

n d

igit

oit

u.

Po

rvo

on

mu

seo

n lu

on

no

nti

ete

elli

ne

n

koko

elm

a

Mm

. se

lkär

anka

iste

n p

rep

araa

tte

ja, s

elk

äran

gatt

om

ia,

linn

un

mu

nia

, pu

tkilo

kasv

eja

, iti

öka

sve

ja s

ekä

kiv

ilaji-

ja

min

era

alin

äytt

eit

ä.

19

00

0 n

äyte

ttä

Ko

ko k

oko

elm

an la

aju

us

on

30

00

0 n

äyte

ttä,

jois

ta 1

1 0

00

on

dig

ito

itu

.

Po

rvo

on

mu

seo

n k

uva

koko

elm

a1

80

0-l

uvu

n d

agu

err

oty

pio

ita,

fe

rro

- ja

am

bro

typ

ioit

a,

19

00

-lu

vun

val

oku

via

ja n

ega

tiiv

eja

, dio

ja.

Tal

letu

kse

na

J.L.

Ru

ne

be

rgin

ko

din

val

oku

vako

koe

lma

ja W

alte

r R

un

eb

erg

in v

eis

tosk

oko

elm

an

valo

kuva

koko

elm

a.

15

0 0

00

ku

vaa

6 k

ert

aa v

iiko

ssa

No

in 3

00

0 k

uva

a o

n d

igit

oit

u.

Po

rvo

on

mu

seo

n a

siak

irja

koko

elm

aA

siak

irjo

ja 1

50

0-l

uvu

lta

läh

tie

n;

elin

kein

oe

läm

ään

liitt

yviä

ain

eis

toja

, tal

o-

ja k

äsit

yölä

isar

kist

oja

.

Yh

dis

tyst

en

, se

uro

jen

ja k

arta

no

ide

n a

rkis

toja

.

n. 2

00

hm

1-2

ke

rtaa

viik

oss

a

Po

rvo

on

mu

seo

n le

hti

leik

eko

koe

lma

Leh

tile

ikke

itä

po

rvo

ola

isis

ta m

erk

kih

en

kilö

istä

,

tait

eili

jois

ta, y

rity

ksis

tä, y

hd

isty

ksis

tä, k

arta

no

ista

,

rake

nn

uks

ista

ja y

mp

äris

töst

ä.

20

hm

1-2

ke

rtaa

viik

oss

a

Po

rvo

on

kau

pu

ngi

n t

aid

eko

koe

lma

Tai

de

teo

ksia

17

00

-20

00

-lu

vuilt

a.n

. 50

0 t

eo

sta

2-3

ke

rtaa

viik

oss

aSi

sält

ää 8

0 B

org

å G

ymn

asiu

min

taid

eko

koe

lman

te

ost

a.

Yrj

ö A

. Jän

tin

tai

de

koko

elm

aY

rjö

A. J

änti

n la

hjo

itta

ma

taid

eko

koe

lma

18

00

- ja

19

00

-

luku

jen

tai

de

tta.

Ve

isto

ksia

, maa

lau

ksia

, piir

ust

uks

ia,

graf

iikka

a ja

mit

ale

ja.

11

00

tai

de

teo

sta,

15

0 m

ital

ia1

ke

rtaa

päi

väss

ä

Wal

ter

Ru

ne

be

rgin

ve

isto

sko

koe

lma

Ve

isto

ksia

, har

joit

elm

ia, l

uo

nn

oks

ia ja

luo

nn

osk

irjo

ja.

n. 2

00

tai

de

teo

sta

1 k

ert

a

kuu

kau

de

ssa

Po

hjo

is-K

arj

ala

n m

use

o

Po

hjo

is-P

oh

jan

ma

an

mu

seo

A.4

_E

i-d

igit

aalis

et

fyys

. t.v

.Si

vu 9

J.L.

Ru

ne

be

rgin

ko

din

esi

ne

- ja

taid

eko

koe

lma

18

00

-lu

vun

hu

on

eka

luja

, tai

de

tta,

ko

din

tar

ve-

esi

ne

istä

ja R

un

eb

erg

ien

kir

jast

o.

21

00

1 k

ert

aa p

äivä

ssä

Ko

ko k

oko

elm

an la

aju

us

on

40

00

esi

ne

ttä,

jost

a 9

00

on

alu

stav

asti

inve

nto

itu

ja n

. 10

00

nid

ett

ä lu

ett

elo

itu

SLS

:ssa

.

Sata

kun

na

n m

use

oT

ieto

vara

nn

on

nim

iT

ieto

vara

nn

on

tie

tosi

sält

öT

ieto

vara

nn

on

ko

koK

äyt

töti

he

ysM

uu

ta /

lisä

tie

toja

Esi

ne

koko

elm

a (S

atM

)M

use

on

esi

ne

koko

elm

a, p

ääas

iass

a

kult

tuu

rih

isto

rial

lista

esi

ne

istö

ä Sa

taku

nn

an a

lue

elt

a

90

00

0 e

sin

ett

äkä

yttö

päi

vitt

äist

äN

oin

pu

ole

t lu

ett

elo

itu

säh

köis

est

i

Ku

vako

koe

lma

(Sat

M)

Mu

seo

n v

alo

kuva

koko

elm

a, k

uvi

a p

ääas

iass

a

Sata

kun

nan

alu

ee

lta

31

0 0

00

ku

vaa

käyt

tö p

äivi

ttäi

stä

n. 4

0 0

00

lue

tte

loit

u s

ähkö

ise

sti

Lavi

an k

oti

seu

tum

use

on

esi

ne

koko

elm

aLa

vian

ko

tise

utu

mu

seo

n v

. 20

15

Sat

aku

nn

an M

use

oo

n

liite

tty

koko

elm

a

80

0 e

sin

ett

ä0

-5 k

ert

aa

kuu

kau

de

ssa

Sata

kun

ta-a

rkis

toSi

sält

ää s

atak

un

tala

iste

n y

ksit

yish

en

kilö

ide

n ja

yhte

isö

jen

asi

akir

jam

ate

riaa

lia s

ekä

joit

akin

su

ure

mp

ia

arki

sto

koko

nai

suu

ksia

.

40

0 h

ylly

me

triä

0-5

ku

uka

ud

ess

a

Käs

ikir

jast

ot

Mu

seo

n k

äytt

öki

rjas

tot

(Sat

M, R

ose

nle

w-m

use

o s

ekä

Rak

en

nu

sku

lttu

uri

talo

To

ivo

), a

laan

ja m

aaku

nn

an

his

tori

aan

liit

tyvä

ä ki

rjal

lisu

utt

a

17

50

0 n

ime

kett

äkä

yttö

päi

vitt

äist

ä

Kir

jako

koe

lmat

Lah

joit

uks

en

a sa

adu

t ki

rjas

toko

koe

lmat

ja n

s.

van

ho

jen

kir

joje

n k

oko

elm

a.

10

00

0 k

irja

a0

-5 k

ert

aa

vuo

de

ssa

Kar

ttak

oko

elm

aK

artt

oja

Sat

aku

nn

an a

lue

elt

a6

00

kar

ttaa

0-5

ke

rtaa

kuu

kau

de

ssa

Rak

en

nu

spiir

ust

usa

rkis

toR

ake

nn

usp

iiru

stu

ksia

Sat

aku

nn

an a

lue

elt

a2

95

0 p

iiru

stu

sta

0-5

ke

rtaa

kuu

kau

de

ssa

Julis

teko

koe

lma

Maa

kun

nan

his

tori

aan

liit

tyvi

ä ju

liste

ita

28

0 ju

liste

tta

0-5

ke

rtaa

vuo

de

ssa

Film

it ja

ään

itte

et

Haa

stat

telu

nau

ho

ja, f

ilme

jä y

ms.

46

1 n

ime

kett

ä0

-5 k

ert

aa

vuo

de

ssa

Ro

sen

lew

-mu

seo

n e

sin

eko

koe

lma

Ro

sen

lew

-yh

tiö

ön

liit

tyvä

ä e

sin

eis

töä

58

00

esi

ne

ttä

2-1

0 k

ert

aa v

iiko

ssa

Ro

sen

lew

-mu

seo

n k

uva

koko

elm

aR

ose

nle

w-y

hti

öö

n li

itty

vää

kuva

mat

eri

aalia

66

00

ku

vaa

2-1

0 k

ert

aa v

iiko

ssa

Ro

sen

lew

-mu

seo

n a

rkis

toko

koe

lma

Ro

sen

lew

-yh

tiö

ön

liit

tyvä

ä ar

kist

om

ate

riaa

lia3

34

1 a

siak

irja

yksi

kkö

ä2

-10

ke

rtaa

viik

oss

a

Luo

nto

talo

Ark

in n

äyte

koko

elm

aLu

on

no

nti

ete

elli

siä

näy

tte

itä

31

80

0 n

äyte

ttä

Lue

tte

loit

u E

xce

l-ta

ulu

kko

on

Tie

tova

ran

no

n n

imi

Tie

tova

ran

no

n t

ieto

sisä

ltö

Tie

tova

ran

no

n k

oko

Kä

yttö

tih

eys

Mu

uta

/ li

säti

eto

ja

Mu

seo

n a

rkis

toO

man

to

imin

nan

ark

isto

ja k

äsit

yöal

an a

rkis

toa

63

hm

Suo

me

n k

äsi

työ

n m

use

o

A.4

_E

i-d

igit

aalis

et

fyys

. t.v

.Si

vu 1

0

Kan

salli

spu

kuke

sku

kse

n a

rkis

toO

man

to

imin

nan

ark

isto

a ja

kan

salli

spu

kual

an a

rkis

toa

8,5

hm

Kan

salli

spu

kun

eu

vost

on

ark

isto

Kan

salli

spu

kun

eu

vost

on

to

imin

taan

liit

tyvä

ark

isto

1 h

lö p

äivi

ttäi

n

We

tte

rho

ffin

ark

isto

Kan

sati

ete

en

ke

räys

työ

t ja

val

oku

vat

54

hm

Ku

op

ion

mu

oto

iluak

ate

mia

n a

rkis

toK

ansa

tie

tee

n k

erä

ysty

öt

ja v

alo

kuva

t2

hm

Tai

to S

avo

n a

rkis

toY

rity

kse

n a

rkis

to3

,6 h

m

Vir

kki m

use

on

ark

isto

ja k

uva

-ko

koe

lma

Mu

seo

n a

rkis

to ja

ku

va-a

ine

isto

Tie

tova

ran

no

n n

imi

Tie

tova

ran

no

n t

ieto

sisä

ltö

Tie

tova

ran

no

n k

oko

Kä

yttö

tih

eys

Mu

uta

/ li

säti

eto

ja

Suo

me

n la

sim

use

on

ark

isto

Lasi

teh

taid

en

, las

iala

n y

hd

isty

ste

n, j

ärje

stö

jen

ja

yksi

tyis

ten

he

nki

löid

en

ark

isto

ja s

ekä

Su

om

en

80

hyl

lym

etr

iä1

-2 k

ert

aa /

päi

vä

Suo

me

n la

sim

use

on

val

oku

va-a

rkis

toLa

sial

aan

liit

tyvi

ä va

loku

via

ja d

ioja

.N

um

ero

itu

ja v

alo

kuvi

a 3

02

73

1

-2 k

ert

aa /

päi

vä

Suo

me

n la

sim

use

on

esi

ne

koko

elm

atLa

sie

sin

eit

ä, t

yövä

line

itä,

mu

uta

esi

ne

istö

ä.N

oin

50

00

nu

me

roit

ua,

mu

tta

ei

dig

ito

itu

a o

bje

ktia

.

Tie

tova

ran

no

n n

imi

Tie

tova

ran

no

n t

ieto

sisä

ltö

Tie

tova

ran

no

n k

oko

Kä

yttö

tih

eys

Mu

uta

/ li

säti

eto

ja

Ark

isto

Liik

un

taku

lttu

uri

n t

oim

ijoid

en

ark

isto

ja ja

asia

kirj

ako

koe

lmia

17

00

hm

5-1

0*

päi

väss

ä

Val

oku

va-a

rkis

toLi

iku

nta

kult

tuu

rin

to

imijo

ide

n v

alo

kuva

koko

elm

ia1

30

hm

Te

kniik

an

mu

seo

Tie

tova

ran

no

n n

imi

Tie

tova

ran

no

n t

ieto

sisä

ltö

Tie

tova

ran

no

n k

oko

Kä

yttö

tih

eys

Mu

uta

/ li

säti

eto

ja

Lue

tte

loim

ato

n e

sin

eko

koe

lma

no

in 3

0 0

00

esi

ne

ttä

Lue

tte

loim

ato

n k

uva

koko

elm

a n

oin

20

00

0 k

uva

a

Lue

tte

loim

ato

n a

rkis

toko

koe

lma

no

in 2

5 h

ylly

me

triä

Tie

tova

ran

no

n n

imi

Tie

tova

ran

no

n t

ieto

sisä

ltö

Tie

tova

ran

no

n k

oko

Kä

yttö

tih

eys

Mu

uta

/ li

säti

eto

ja

Esi

ne

koko

elm

a1

90

00

Val

oku

vako

koe

lma

88

00

0

Kir

jast

oar

kist

oko

koe

lma

Asi

akir

jat,

bib

liofi

ilin

en

kir

jako

koe

lma,

pai

no

tuo

tte

et,

kart

at ja

piir

rust

uks

et

78

00

Ko

tise

utu

arki

sto

45

hm

Tie

tova

ran

no

n n

imi

Tie

tova

ran

no

n t

ieto

sisä

ltö

Tie

tova

ran

no

n k

oko

Kä

yttö

tih

eys

Mu

uta

/ li

säti

eto

ja

Suo

me

n U

rhe

ilum

use

o

To

rnio

nla

aks

on

ma

aku

nta

mu

seo

Suo

me

n la

sim

use

o

Tu

run

mu

seo

kesk

us

A.4

_E

i-d

igit

aalis

et

fyys

. t.v

.Si

vu 1

1

Val

oku

va-a

rkis

toV

alo

kuvi

a, m

m. v

ed

oks

ia, l

asin

ega

tiiv

eja

, film

ejä

, CD

-

levy

jä ja

DV

D-l

evy

jä.

Ko

koe

lmas

sa lä

he

s 2

milj

oo

naa

valo

kuva

a

Use

ita

kert

oja

päi

väss

ä

Ark

isto

Ku

lttu

uri

pe

rin

töö

n ja

tai

tee

see

n li

itty

vää

arki

sto

ain

eis

toa.

Yli

20

0 h

ylly

me

triä

Päi

vitt

äin

Asi

akir

jah

allin

tajä

rje

ste

lmä

Jou

seN

et

Pää

tösp

öyt

äkir

joja

, dia

ario

itu

ja s

op

imu

ksia

jne

.P

äivi

ttäi

nK

oko

kau

pu

nki

org

anis

aati

on

yh

tein

en

järj

est

elm

ä.

Eri

lais

et

pah

vi-

ja h

aku

kort

isto

tE

sin

eid

en

hak

uko

rtis

tot

nim

en

, lah

joit

taja

n t

ai

saan

tip

aika

n m

uka

an;

eri

kois

kort

isto

t m

m.

taid

ete

ost

en

pää

luo

kkie

n m

uka

an;

järj

est

ety

t

pah

viko

rtis

tot;

rak

en

nu

sku

lttu

uri

n k

ort

isto

.

Käy

ttö

tih

eys

vaih

tele

e

kort

isto

sta

riip

pu

en

.

Eri

kois

lue

tte

loit

aE

sim

. pai

kalli

smu

seo

ide

n k

oko

elm

ien

lue

tte

lot

Väh

intä

än 3

0 k

pl

har

voin

Pai

kalli

smu

seo

ide

n e

riko

islu

ett

elo

ita

on

myö

s p

aika

llism

use

oid

en

hal

luss

a, y

hte

en

sä

no

in 1

00

kp

l.

Pää

kirj

atM

use

o-o

bje

ktin

tär

keim

mät

tie

do

t ki

rjat

tun

a (n

imi,

kuva

ilu, p

rove

nie

nss

i, h

anki

nta

).

yli 3

hyl

lym

etr

iäP

äivi

ttäi

nP

ääki

rjo

ja o

n m

use

oal

oit

tain

esi

m.

valo

kuva

koko

elm

a, t

aid

eko

koe

lma,

kult

tuu

rih

isto

rial

lise

t e

sin

ee

t ja

op

etu

sko

koe

lmat

.

ei t

ieto

ja

Tu

run

ta

ide

mu

seo

81

A.5. Tietojärjestelmäkuvaukset

A.5

_T

ieto

järj

est

elm

äk

yse

lyS

ivu

1

Ark

kit

eh

tuu

rim

use

oT

ieto

järj

est

elm

än

nim

iJä

rje

ste

lmä

n t

ark

oit

us

Eli

nk

aa

ren

til

a

Kä

ytt

öti

he

ys

SIP

IK

ok

oe

lma

ha

llin

taT

U,

PO

Ke

skim

ää

rin

vii

si k

äy

ttä

jää

/ v

rk.

Pre

tty

Lib

Kir

jast

ojä

rje

ste

lmä

TU

Ko

lme

yll

äp

itä

jää

+ n

ett

ikä

ytt

äjä

t

Pre

tty

Cir

cLe

hti

järj

est

elm

äT

UK

olm

e y

llä

pit

äjä

ä

Ori

gin

aa

liti

ed

ost

oA

lku

pe

räis

pii

rust

ust

en

, m

all

ien

ja

esi

ne

ide

n

lue

tte

loin

tiso

ve

llu

s.

TU

, P

OK

esk

imä

äri

n k

olm

e k

äy

ttä

jää

/ v

rk.

Tie

tojä

rje

ste

lmä

n n

imi

Järj

est

elm

än

ta

rko

itu

sE

lin

ka

are

n t

ila

K

äy

ttö

tih

ey

s

Ka

uk

o (

Pro

fiu

m S

en

se)

Ko

ko

elm

ah

all

inta

järj

est

elm

äT

U8

-15

kä

ytt

äjä

ä /

vrk

. T

ark

oit

us

laa

jen

taa

kä

ytt

öti

he

ytt

ä k

au

pu

ng

in

sisä

ise

en

vir

an

om

ais

kä

ytt

öö

n (

esi

m.

ka

avo

itta

jat,

lu

pa

-ark

kit

eh

dit

)

Tie

tojä

rje

ste

lmä

n n

imi

Järj

est

elm

än

ta

rko

itu

sE

lin

ka

are

n t

ila

K

äy

ttö

tih

ey

s

Ete

lä-K

arj

ala

n m

use

o:

Mu

ske

tti

Ko

ko

elm

ah

all

inta

järj

est

elm

ä m

use

on

he

nk

ilö

ku

nn

all

e,

asi

ak

ka

illa

ma

hd

oll

isu

us

kä

ytt

ää

Mu

ske

ttia

va

lvo

tust

i.

Tie

tue

ita

ale

taa

n p

ian

sii

rtä

ä v

ali

ko

idu

sti

Fin

na

an

.

TU

6 h

en

k/v

rk

Ku

lttu

uri

ym

pä

rist

öy

ksi

kk

ö:

Kio

ski

Ko

ko

elm

ah

all

inta

järj

est

elm

ä m

use

on

he

nk

ilö

ku

nn

all

eT

U1

-2 h

en

k/v

rk

Ete

lä-K

arj

ala

n t

aid

em

use

o:

Mu

usa

Ko

ko

elm

ah

all

inta

järj

est

elm

ä m

use

on

he

nk

ilö

ku

nn

all

e,

tule

va

isu

ud

ess

a a

ine

isto

ja m

yö

s F

inn

aa

n

TU

3-4

he

nk

/vrk

Fo

rum

Ma

rin

um

Tie

tojä

rje

ste

lmä

n n

imi

Järj

est

elm

än

ta

rko

itu

sE

lin

ka

are

n t

ila

K

äy

ttö

tih

ey

s

Mu

ske

tti

Esi

ne

- ja

ku

va

ko

ko

elm

ien

lu

ett

elo

inti

. T

ieto

ja t

oim

ite

taa

n

va

litu

ilta

osi

n F

inn

aa

n.

n.

5 k

äy

ttä

jää

/p

äiv

ä

Esp

oo

n k

au

pu

ng

inm

use

o

HA

M H

els

ing

in t

aid

em

use

o

Lap

pe

en

ran

na

n m

use

ot

A.5

_T

ieto

järj

est

elm

äk

yse

lyS

ivu

2

Tie

tojä

rje

ste

lmä

n n

imi

Järj

est

elm

än

ta

rko

itu

sE

lin

ka

are

n t

ila

K

äy

ttö

tih

ey

s

Ma

ria

/ T

AM

U

Ko

ko

elm

ah

all

inta

järj

est

elm

ä j

ok

a o

n r

ää

tälö

ity

ta

ide

mu

seo

n

tarp

eis

iin

. Y

llä

pid

ost

a h

uo

leh

tii

taid

em

use

on

he

nk

ilö

ku

nta

.

Järj

est

elm

ä k

äsi

ttä

ä p

ait

si t

eo

stie

do

t ja

te

ost

en

pa

ikk

ati

ed

ot

my

ös

pro

sess

eih

in k

uu

luvia

osi

a,

taid

ete

ost

en

ha

nk

inta

an

,

ko

nse

rvo

inti

in,

teo

ste

n s

ijo

itta

mis

ee

n v

ira

sto

ihin

ja

la

ito

ksi

in

sek

ä l

äh

tevii

n t

eo

sla

ino

ihin

lii

tty

vä

t o

sat,

lii

tte

et

mu

ka

an

luk

ien

. K

uva

-ark

isto

n h

all

inta

an

on

om

a o

san

sa.

Sa

mo

in

ulk

ove

isto

ste

n h

uo

lto

on

ja

yll

äp

ito

on

. T

äm

ä o

sa o

n

yh

teis

kä

ytt

öin

en

ka

up

un

gin

ra

ke

nn

usv

ira

sto

n j

a S

tara

n

ka

nss

a.

Järj

est

elm

ä o

n

pä

ivit

täis

ess

ä

kä

ytö

ssä

. (T

U)

Järj

est

elm

ä o

n

va

nh

a.

Se

on

toim

inta

ke

lpo

ine

n,

mu

tta

ei

va

sta

a

en

ää

tä

mä

n

pä

ivä

n

tie

tote

kn

iik

an

no

pe

an

ke

hit

tym

ise

n

ava

am

ia

ma

hd

oll

isu

uk

sia

.

Järj

est

elm

ä o

n p

äiv

ittä

ise

ssä

kä

ytö

ssä

. A

rvio

lta

5-1

5 k

äy

ttä

jää

/

vrk

.

Mu

seu

mP

lus

Ko

ko

elm

ah

all

inta

järj

est

elm

ä,

jok

a o

n r

ää

tälö

ity

va

ihtu

vie

n

nä

ytt

ely

ide

n t

arp

eis

iin

. Jä

rje

ste

lmä

än

kir

jata

an

ka

ikk

i

lain

ak

si t

ule

va

t te

ok

set

ku

vin

ee

n,

lain

aso

pim

uk

set,

rip

ust

uso

hje

et

ym

te

os-

ja

la

ina

aja

ko

hta

ise

t ti

ed

ot.

Oh

jelm

aa

n t

all

en

ne

taa

n m

yö

s k

ulj

etu

s- j

a

va

ku

utu

sasi

an

kir

jat.

Järj

est

elm

ä o

n

täll

ä h

etk

ell

ä

kä

ytö

ssä

reg

istr

aa

tto

reil

la

va

ihtu

vie

n

nä

ytt

ely

ide

n

ha

llin

na

ssa

. T

äm

ä

kä

ytt

ö

laa

jen

ne

taa

n

nä

ytt

ely

- ja

ko

ko

elm

a-

am

an

ue

nss

eil

le

sek

ä

ko

nse

rva

att

ore

illa

ja

mu

seo

me

sta

reil

le

. (T

U)

Järj

est

elm

ä o

n p

äiv

ittä

ise

ssä

kä

ytö

ssä

. T

äll

ä h

etk

ell

ä 2

/vrk

.

Tie

tojä

rje

ste

lmä

n n

imi

Järj

est

elm

än

ta

rko

itu

sE

lin

ka

are

n t

ila

K

äy

ttö

tih

ey

s

Jyv

äsk

ylä

n t

aid

em

use

o

A.5

_T

ieto

järj

est

elm

äk

yse

lyS

ivu

3

Po

lyd

oc

3.0

Po

lyd

oc

3.0

, Jy

vä

sky

län

ta

ide

mu

seo

n t

aid

ek

ok

oe

lmie

n

ko

ko

elm

ati

ed

ot

ja k

esk

isu

om

ala

iste

n k

un

tie

n

taid

ek

ok

oe

lma

tie

toja

. Jä

rje

ste

lmä

ssä

on

lis

äk

si t

aid

em

use

on

kir

jast

on

ja

le

ike

ark

isto

n l

ue

tte

loin

tie

do

sto

ja.

Tu

ota

nn

oss

a,

ei

pä

ivit

etä

.

Pä

ivit

täin

, 2

-4 k

äy

ttä

jää

Ka

inu

un

Mu

seo

Tie

tojä

rje

ste

lmä

n n

imi

Järj

est

elm

än

ta

rko

itu

sE

lin

ka

are

n t

ila

K

äy

ttö

tih

ey

s

Mu

ske

tti

esi

ne

- ja

va

lok

uva

lue

tte

loin

tiT

U3

hlö

/ v

rk

Ka

nsa

llis

ga

lle

ria

Tie

tojä

rje

ste

lmä

n n

imi

Järj

est

elm

än

ta

rko

itu

sE

lin

ka

are

n t

ila

K

äy

ttö

tih

ey

s

Mu

usa

(K

an

sall

isg

all

eri

a)

Ta

ide

teo

ste

n l

ue

tte

loin

tiP

O3

0 k

äy

ttä

jää

/ v

rk

Mu

usa

(V

alt

ion

ta

ide

teo

sto

imik

un

ta)

Ta

ide

teo

ste

n l

ue

tte

loin

tiT

U2

kä

ytt

äjä

ä /

vrk

Ka

rkk

iA

rkis

toa

ine

isto

n l

ue

tte

loin

tiP

O2

kä

ytt

äjä

ä /

vrk

Kir

java

Kir

jast

oa

ine

isto

n l

ue

tte

loin

tiT

U5

kä

ytt

äjä

ä /

vrk

Po

rtfo

lio

Dig

ita

ali

sen

ku

va

-ain

eis

ton

ha

llin

taT

U3

0 k

äy

ttä

jää

/ v

rk

Avo

ka

ad

oA

ud

iovis

ua

ali

sen

ain

eis

ton

lu

ett

elo

inti

TU

/PO

(ko

ko

elm

iin

ku

ulu

va

n

ain

eis

ton

osa

lta

)

5 k

äy

ttä

jää

/ v

rk

Tie

tojä

rje

ste

lmä

n n

imi

Järj

est

elm

än

ta

rko

itu

sE

lin

ka

are

n t

ila

K

äy

ttö

tih

ey

s

Po

lyd

oc

3.0

Po

lyd

oc

3.0

, K

esk

i-S

uo

me

n m

use

on

dia

ari

on

,

ko

ko

elm

ati

eto

jen

, lu

ett

elo

itu

jen

esi

ne

ide

n,

va

lok

uvie

n,

na

uh

oit

ek

ok

oe

lmie

n,

tutk

imu

sark

isto

n j

a

pa

ika

llis

mu

seo

ko

ko

elm

ien

ko

ko

elm

ati

ed

ot.

Jä

rje

ste

lmä

ssä

on

lis

äk

si m

use

on

kir

jast

on

, le

ike

ark

isto

n,

eri

llis

ko

ko

elm

ien

,

irta

imis

ton

, k

on

serv

oin

tik

ert

om

ust

en

ja

rak

en

nu

stu

tkim

uk

sen

lu

ett

elo

inti

ed

ost

oja

.

Tu

ota

nn

oss

a,

ei

pä

ivit

etä

.

Pä

ivit

täin

, 7

-10

kä

ytt

äjä

ä

Kio

ski

2.0

Ku

lttu

uri

ym

pä

rist

öT

uo

tan

no

ssa

,

ve

rsio

2.0

Pä

ivit

täin

, 2

-5 k

äy

ttä

jää

Ke

ski-

Su

om

en

mu

seo

A.5

_T

ieto

järj

est

elm

äk

yse

lyS

ivu

4

Jy

vä

sky

län

ka

up

un

gin

ku

vie

nh

all

inta

järj

est

elm

ä

(Pro

fiu

m)

Jyvä

sky

län

ka

up

un

gin

eri

yk

sik

öid

en

ku

va

tie

do

sto

ja j

a n

iih

in

liit

tyviä

me

tati

eto

ja,

ku

va

tila

ust

oim

inn

all

isu

us

Tu

ota

nn

oss

a,

ve

rsio

Pro

fiu

m

Se

nse

, p

äiv

ity

s

teh

ty 5

/20

15

Pä

ivit

täin

, 7

-10

kä

ytt

äjä

ä

Tie

tojä

rje

ste

lmä

n n

imi

Järj

est

elm

än

ta

rko

itu

sE

lin

ka

are

n t

ila

K

äy

ttö

tih

ey

s

Mu

usa

Ko

ko

elm

an

ha

llis

tajä

rje

ste

lmä

, si

säin

en

kä

ytt

öT

U5

kä

ytt

äjä

ä /

vrk

Ku

op

ion

ta

ide

mu

seo

n K

oh

a-k

irja

sto

järj

est

elm

ä

Kir

jast

ojä

rje

ste

lmä

, si

säin

en

kä

ytt

öT

U1

kä

ytt

äjä

/ v

rk

Tie

tojä

rje

ste

lmä

n n

imi

Järj

est

elm

än

ta

rko

itu

sE

lin

ka

are

n t

ila

K

äy

ttö

tih

ey

s

Mu

ske

tti

Ko

ko

elm

an

ha

llin

tajä

rje

ste

lmä

, K

ym

en

laa

kso

n m

use

on

ja

use

ide

n p

aik

all

ism

use

oid

en

he

nk

ilö

ku

nta

yll

äp

itä

ä

järj

est

elm

äll

ä k

ok

oe

lma

tie

toja

.

TU

5 k

äy

ttä

jää

/ v

uo

rok

au

si

Pa

kk

iK

ult

tuu

rip

eri

nn

ön

in

ve

nto

inn

in j

a a

sia

nh

all

inn

an

ty

ök

alu

.

Yll

äp

ide

tää

n m

yö

s p

eru

stie

toja

ja

to

imin

tah

isto

ria

an

lii

tty

viä

tie

toja

Ky

me

nla

ak

son

pa

ika

llis

mu

seo

ista

. V

ain

he

nk

ilö

ku

nn

an

kä

ytö

ssä

.

TU

Ka

ak

ku

riK

ym

en

laa

kso

n k

äsi

kir

jast

on

lu

ett

elo

. K

ym

en

laa

kso

n

am

ma

ttik

ork

ea

ko

ulu

n y

llä

pit

äm

ää

tie

tojä

rje

ste

lmä

, jo

ta

Ky

me

nla

ak

son

mu

seo

kä

ytt

ää

. S

ela

tta

vis

sa I

nte

rne

tiss

ä.

TU

Ky

hik

aK

ok

oe

lma

nh

all

inta

järj

est

elm

ä,

joh

on

on

ko

ott

u

dig

ita

liso

itu

ja h

isto

ria

llis

ia k

art

toja

Ka

ak

ko

is-S

uo

me

sta

ja

Su

om

en

lah

de

lta

. P

ien

ire

solu

uti

ois

et

ka

rta

t se

latt

avis

sa

Inte

rne

tiss

ä,

suu

rem

ma

t ti

ed

ost

ok

oo

t tä

yty

y t

ila

ta m

use

ost

a

eri

kse

en

.

TU

Ve

ne

pii

rust

usk

ok

oe

lma

Sis

ält

ää

Ma

llik

aa

rest

a C

AD

-su

un

nit

telu

un

-p

roje

kti

ssa

ke

räty

n p

iiru

stu

sain

eis

ton

. P

iiru

stu

kse

t o

va

t se

latt

avis

sa

Inte

rne

tiss

ä j

a n

iist

ä v

oi

tila

ta s

uu

rire

solu

uti

ois

ia k

op

ioit

a.

TU

Tie

tojä

rje

ste

lmä

n n

imi

Järj

est

elm

än

ta

rko

itu

sE

lin

ka

are

n t

ila

K

äy

ttö

tih

ey

s

Ky

me

nla

ak

son

mu

seo

Ku

op

ion

ta

ide

mu

seo

Lust

o -

Su

om

en

Me

tsä

mu

seo

(S

uo

me

n M

ets

äm

use

osä

äti

ö)

A.5

_T

ieto

järj

est

elm

äk

yse

lyS

ivu

5

Ko

ko

elm

ah

all

inta

järj

est

elm

ä K

an

tap

uu

(E

-ku

va

)

Mu

seo

vir

ast

oT

ieto

järj

est

elm

än

nim

iJä

rje

ste

lmä

n t

ark

oit

us

Eli

nk

aa

ren

til

a

Kä

ytt

öti

he

ys

Mu

ske

tti

Ko

ko

elm

ah

all

inta

järj

est

elm

äP

ois

tum

ass

a 2

01

6-

Pä

ivit

täin

Mu

seu

m P

lus

RIA

Ko

ko

elm

ah

all

inta

järj

est

elm

äO

teta

an

kä

ytt

öö

n

20

16

-

Ku

lttu

uri

ym

pä

rist

ön

tie

tojä

rje

ste

lmä

Ku

lttu

uri

ym

pä

rist

ön

su

oje

luk

oh

tee

t ja

nii

de

n p

aik

ka

tie

do

t,

ark

eo

log

ise

t tu

tkim

ush

an

kk

ee

t, k

ult

tuu

riy

mp

äri

stö

n j

a

ka

nsa

tie

tee

n t

utk

imu

sra

po

rtte

ja.

Tu

ota

nto

kä

ytö

ssä

Pä

ivit

täin

Ku

va

ko

ko

elm

at.

fiK

uvie

n k

ats

elu

ja

my

yn

tijä

rje

ste

lmä

Tu

ota

nto

kä

ytö

ssä

Pä

ivit

täin

Ark

eo

log

ine

n l

ue

tte

loin

tiso

ve

llu

sA

rke

olo

gis

et

löy

töti

ed

ot

(jä

rje

ste

lmä

on

vu

on

na

20

15

pil

oto

inti

va

ihe

ess

a).

Tu

ota

nto

kä

ytö

ssä

Pä

ivit

täin

Sa

lam

aM

use

ovir

ast

on

asi

an

ha

llin

tajä

rje

ste

lmä

Tu

ota

nto

kä

ytö

ssä

Pä

ivit

täin

Mu

seo

tila

sto

Mu

seo

ide

n v

uo

tuis

en

til

ast

ok

yse

lyn

tie

do

tT

uo

tan

tok

äy

töss

äV

iik

oit

tain

Tie

tojä

rje

ste

lmä

n n

imi

Järj

est

elm

än

ta

rko

itu

sE

lin

ka

are

n t

ila

K

äy

ttö

tih

ey

s

Mu

usa

ko

ko

elm

an

ha

llin

tajä

rje

ste

lmä

Ko

ko

elm

an

ha

llin

tajä

rje

ste

lmä

. M

use

on

he

nk

ilö

ku

nta

yll

äp

itä

ä j

ärj

est

äm

äll

ä k

ok

oe

lma

tie

toja

.

TU

0,3

kä

ytt

äjä

ä /

vrk

.

Tie

tojä

rje

ste

lmä

n n

imi

Järj

est

elm

än

ta

rko

itu

sE

lin

ka

are

n t

ila

K

äy

ttö

tih

ey

s

Mu

ske

tti

Ko

ko

elm

ati

eto

järj

est

elm

äT

U7

-12

kä

ytt

äjä

ä/v

rk;

va

kit

uis

est

i

pä

ivit

täin

lu

ett

elo

iva

a 5

kä

ytt

äjä

ä,

5-

7 ti

lap

äis

est

i lu

ett

elo

iva

a,

lisä

ksi

pa

ika

llis

mu

seo

issa

ke

säis

in

lue

tte

loiv

ia 1

-4 k

äy

ttä

jää

Ne

lim

ark

ka

-mu

seo

- E

telä

-Po

hja

nm

aa

n a

lue

taid

em

use

o

Ou

lun

mu

seo

- ja

tie

de

ke

sku

s (P

oh

jois

-Po

hja

nm

aa

n m

use

o)

A.5

_T

ieto

järj

est

elm

äk

yse

lyS

ivu

6

Ka

arl

e I

Ko

ko

elm

ati

eto

järj

est

elm

ä.

Acc

ess

-po

hja

ine

n,

jota

ei

pä

ivit

etä

. E

i vä

lttä

mä

ttä

to

imi

Acc

ess

in u

usi

lla

ve

rsio

illa

.

PO

+ T

UK

äy

töss

ä m

uu

tam

ass

a

pa

ika

llis

mu

seo

ssa

, jo

issa

lue

tte

loin

työ

on

alo

ite

ttu

Ka

arl

e-

oh

jelm

all

a.

Pa

ika

llis

mu

seo

t, j

otk

a

va

sta

alo

itta

va

t sä

hk

öis

en

lue

tte

loin

nin

, o

va

t si

irty

ne

et

Mu

ske

tin

kä

ytt

äji

ksi

.

Tie

tojä

rje

ste

lmä

n n

imi

Järj

est

elm

än

ta

rko

itu

sE

lin

ka

are

n t

ila

K

äy

ttö

tih

ey

s

Mu

ske

tti

Tie

tojä

rje

ste

lmä

n n

imi

Järj

est

elm

än

ta

rko

itu

sE

lin

ka

are

n t

ila

K

äy

ttö

tih

ey

s

Mu

ske

tti

Mu

usa

Pre

tty

lib

Ka

stik

ka

Ko

tka

Po

rvo

on

mu

seo

Tie

tojä

rje

ste

lmä

n n

imi

Järj

est

elm

än

ta

rko

itu

sE

lin

ka

are

n t

ila

K

äy

ttö

tih

ey

s

Mu

ske

tti-

ko

ko

elm

an

ha

llin

tajä

rje

ste

lmä

Ko

ko

elm

an

ha

llin

tajä

rje

ste

lmä

. M

use

on

he

nk

ilö

ku

nta

yll

äp

itä

ä j

ärj

est

elm

äll

ä k

ok

oe

lma

tie

toja

.

TU

1-4

kä

ytt

äjä

ä m

use

on

to

imis

ton

au

kio

loa

iko

ina

.

Sa

tak

un

na

n m

use

oT

ieto

järj

est

elm

än

nim

iJä

rje

ste

lmä

n t

ark

oit

us

Eli

nk

aa

ren

til

a

Kä

ytt

öti

he

ys

We

bM

usk

ett

iE

sin

e-

ja v

alo

ku

va

ko

ko

elm

an

ha

llin

taa

n.

Fin

na

kä

ytö

ssä

.T

U0

-2,

jak

soit

tain

jo

pa

5-6

/ v

rk

Po

hjo

is-K

arj

ala

n m

use

o

Po

hjo

is-P

oh

jan

ma

an

mu

seo

A.5

_T

ieto

järj

est

elm

äk

yse

lyS

ivu

7

Mic

roso

ft A

cce

ssA

cce

ss-t

ieto

ka

nto

ihin

on

lu

ett

elo

itu

Ro

sen

lew

-mu

seo

n e

sin

e-

ku

va

- ja

ark

isto

ko

ko

elm

at,

mu

seo

n k

äsi

kir

jast

ot

ja

kir

jak

ok

oe

lma

t, a

rke

olo

gis

et

ko

ko

elm

at,

dia

t se

kä

osa

film

eis

tä.

Ku

lla

kin

ob

jek

till

a o

n o

ma

lo

ma

ke

sivu

ke

ntt

ine

en

(n.

15

-23

ke

ntt

ää

, ti

ed

ot

ym

pä

tty

nä

ihin

ke

ntt

iin

eiv

ätk

ä s

iis

va

sta

a k

ovin

hy

vin

va

rsin

ais

ten

ko

ko

elm

an

ha

llin

tajä

rje

ste

lmie

n e

rite

lty

jä k

en

ttiä

).

PO

ta

vo

itte

en

a,

mu

tta

ilm

an

pa

kk

oa

ei

ko

vin

rea

list

ista

läh

itu

leva

isu

ud

ess

a.

Ku

lla

kin

0-3

/ v

rk

Pa

kk

iS

isä

ltä

ä i

nve

nto

inti

tie

toja

kii

nte

istö

istä

ja

ku

lttu

uri

ym

pä

rist

öa

lue

ista

. M

use

on

se

kä

alu

ee

n k

un

tie

n

kä

ytö

ssä

.

TU

5-1

5 /

vrk

Tie

tojä

rje

ste

lmä

n n

imi

Järj

est

elm

än

ta

rko

itu

sE

lin

ka

are

n t

ila

K

äy

ttö

tih

ey

s

Po

lyd

oc

Tie

tok

an

tao

hje

lma

, jo

nk

a s

ove

llu

tuk

siin

sy

öte

tty

ka

ikk

i

mu

seo

n k

ok

oe

lmii

n l

iitt

yvä

tie

to.

Yll

äp

ide

tää

n j

atk

uva

sti.

Osa

ain

eis

tost

a s

iirr

ett

y y

leis

ön

kä

ytt

öö

n P

oly

do

c W

eb

ve

rsio

n k

au

tta

.

Vä

hin

tää

n 4

-5 k

äy

ttä

jää

vu

oro

ka

ud

ess

a,

josk

us

hu

om

att

ava

sti

en

em

mä

nk

in.

Po

lyd

oc

We

bP

ON

ett

ive

rsio

lla

n.

20

00

kä

ytt

äjä

ä

vu

od

ess

a.

Su

om

en

la

sim

use

oT

ieto

järj

est

elm

än

nim

iJä

rje

ste

lmä

n t

ark

oit

us

Eli

nk

aa

ren

til

a

Kä

ytt

öti

he

ys

Cla

ssic

Lin

e v

ers

io 3

.1 S

QL

Su

om

en

la

sim

use

oK

ok

oe

lma

ha

llin

tajä

rje

ste

lmä

. S

uo

me

n l

asi

mu

seo

n

he

nk

ilö

ku

nta

yll

äp

itä

ä j

ärj

est

elm

äll

ä k

ok

oe

lma

tie

toja

.

PO

3-4

kä

ytt

äjä

ä /

ty

öp

äiv

ä

Pre

tty

Lib

Ko

ko

elm

ah

all

inta

järj

est

elm

ä.

Su

om

en

la

sim

use

on

he

nk

ilö

ku

nta

yll

äp

itä

ä j

ärj

est

elm

äll

ä k

irja

sto

tie

toja

.

TU

1 k

äy

ttä

jä /

ty

öp

äiv

ä

Tie

tojä

rje

ste

lmä

n n

imi

Järj

est

elm

än

ta

rko

itu

sE

lin

ka

are

n t

ila

K

äy

ttö

tih

ey

s

Mu

ske

tti

He

nk

ilö

ku

nn

an

yll

äp

itä

mä

ja

tä

ytt

äm

ä

ko

ko

elm

ah

all

inta

järj

est

elm

ä,

jota

asi

ak

ka

at

vo

iva

t se

lata

Urh

eil

um

use

on

til

ois

sa.

TU

5-1

0 k

äy

ttä

jää

/vrk

Ark

isto

tie

tok

an

taK

ok

oe

lma

tie

toje

n h

all

inta

ja

asi

ak

ask

äy

ttö

TU

Su

om

en

kä

sity

ön

mu

seo

Su

om

en

Urh

eil

um

use

o

A.5

_T

ieto

järj

est

elm

äk

yse

lyS

ivu

8

Te

kn

iik

an

mu

seo

Tie

tojä

rje

ste

lmä

n n

imi

Järj

est

elm

än

ta

rko

itu

sE

lin

ka

are

n t

ila

K

äy

ttö

tih

ey

s

Ak

seli

Ko

ko

elm

ah

all

inta

järj

est

elm

ä.

Te

kn

iik

an

mu

seo

n h

en

kil

ök

un

ta y

llä

pit

ää

. Y

leis

öil

lä o

n

ma

hd

oll

isu

us

tutu

stu

a o

saa

n a

ine

isto

sta

arj

en

his

tori

a.f

i -

ja

Fin

na

-pa

lve

luis

sa.

TU

5 -

20

k

äy

ttä

jää

/vrk

Tie

tojä

rje

ste

lmä

n n

imi

Järj

est

elm

än

ta

rko

itu

sE

lin

ka

are

n t

ila

K

äy

ttö

tih

ey

s

Mu

ske

tti-

ko

ko

elm

an

ha

llin

tajä

rje

ste

lmä

Ko

ko

elm

ien

ha

llin

tajä

rje

ste

lmä

. M

use

on

he

nk

ilö

ku

nta

yll

äp

itä

ä j

ärj

est

elm

äll

ä k

ok

oe

lma

tie

toja

.

TU

3 k

äy

ttä

jää

/vrk

Tie

tojä

rje

ste

lmä

n n

imi

Järj

est

elm

än

ta

rko

itu

sE

lin

ka

are

n t

ila

K

äy

ttö

tih

ey

s

Tri

mb

le L

ocu

s /

We

bM

ap

Kii

nte

ide

n j

ulk

iste

n t

aid

ete

ost

en

tie

toje

n y

llä

pit

o.

Järj

est

elm

ä s

isä

ltä

ä m

yö

s ti

eto

ja k

au

pu

ng

in h

all

inn

oim

ista

ja

yll

äp

itä

mis

tä k

ad

uis

ta,

pu

isto

ista

ja

nii

llä

sij

ait

sevis

ta

va

rust

eis

ta.

Tie

toje

n s

ela

ilu

ma

hd

oll

ista

ra

jatu

lle

kä

ytt

äjä

jou

ko

lle

ka

up

un

gin

sis

äll

ä.

TU

1 a

kti

ivin

en

tie

toje

n s

yö

ttä

jä,

3

ak

tiiv

ista

se

lau

soik

eu

de

n k

äy

ttä

jää

.

Acc

ess

/ P

am

ut

Pa

ika

llis

mu

seo

ide

n e

sin

eid

en

lu

ett

elo

inti

. P

Oh

arv

oin

Acc

ess

/ B

iolo

gin

en

mu

seo

Luo

nn

on

tie

tee

llis

ten

nä

ytt

eid

en

lu

ett

elo

inti

. M

use

on

sisä

ine

n k

ok

oe

lma

nh

all

inta

järj

est

elm

ä.

TU

1 a

kti

ivin

en

kä

ytt

äjä

vu

oro

ka

ud

ess

a.

Acc

ess

/ M

aa

löy

dö

tM

aa

löy

töje

n l

ue

tte

loin

ti.

Mu

seo

n s

isä

ine

n

ko

ko

elm

an

ha

llin

tajä

rje

ste

lmä

. A

sia

kk

aa

t vo

iva

t se

lail

la

tie

toja

mu

seo

n t

ilo

issa

lu

ku

oik

eu

ksi

lla

.

TU

Ark

eo

log

ise

n p

roje

kti

n j

älk

itö

ide

n

aik

an

a 1

-8 k

äy

ttä

jää

vu

oro

ka

ud

ess

a,

jälk

itö

ide

n j

a k

on

serv

oin

nin

va

lmis

tutt

ua

1-3

vu

oro

ka

ud

ess

a.

Au

rora

/ V

ask

iV

ask

i o

n y

hte

ine

n t

ieto

ka

nta

va

rsin

ais

suo

ma

lais

ten

kir

jast

oje

n a

ine

isto

sta

ja

Au

rora

on

jä

rje

ste

lmä

jo

lla

tä

tä

tie

tok

an

taa

kä

yte

tää

n/m

uo

ka

taa

n/h

all

inn

oid

aa

n.

Va

ski

on

asi

ak

ka

illa

se

lail

uk

äy

töss

ä i

nte

rne

tin

vä

lity

kse

llä

.

TU

Ak

tiiv

isia

kä

ytt

äji

ä m

use

oss

a n

oin

30

.

To

rnio

nla

ak

son

ma

ak

un

tam

use

o

Tu

run

mu

seo

ke

sku

s

A.5

_T

ieto

järj

est

elm

äk

yse

lyS

ivu

9

MIP

K

ult

tuu

riy

mp

äri

stö

po

rta

ali

mu

seo

n s

isä

ise

en

tie

do

nh

all

inta

an

. V

ali

ko

idu

t ti

ed

ot

saa

vu

tett

avis

sa

Ma

an

mit

tau

sla

ito

kse

n p

aik

ka

tie

toik

ku

na

ssa

ja

Lou

na

isp

aik

an

pa

ikk

ati

ed

oss

a.

TU

Ak

tiiv

iste

n k

äy

ttä

jie

n m

ää

rä

vu

oro

ka

ud

ess

a v

aih

tele

e n

oin

4-8

vä

lill

ä,

tää

llä

mu

seo

lla

, li

säk

si t

ule

va

t

kä

ytt

äjä

t m

uis

ta k

un

nis

ta,

ja h

eid

än

kä

ytt

ök

ert

oja

an

on

va

ike

a a

rvio

ida

.

Mu

usa

Ta

ide

teo

ste

n j

a t

aid

ete

osk

uvie

n l

ue

tte

loin

ti.

Mu

seo

n

sisä

ine

n k

ok

oe

lma

nh

all

inta

järj

est

elm

ä.

Te

ost

en

pe

rust

ied

ot

ova

t m

uid

en

mu

seo

ide

n M

uu

sa-k

äy

ttä

jie

n n

äh

tävis

sä

yh

dis

telm

äh

ak

uti

eto

ka

nn

ass

a.

TU

Ak

tiiv

isia

kä

ytt

äji

ä 1

0-1

5

vu

oro

ka

ud

ess

a.

Mu

ske

tti

Esi

ne

ide

n j

a k

ult

tuu

rih

isto

ria

llis

ten

va

lok

uvie

n l

ue

tte

loin

ti.

Mu

seo

n s

isä

ine

n t

ied

on

ha

llin

tajä

rje

ste

lmä

. A

sia

kk

aa

t vo

iva

t

sela

ta t

ieto

ja l

uk

uo

ike

uk

sill

a m

use

on

til

ois

sa.

Tie

tok

an

na

sta

siir

tyy

va

lik

oit

ua

tie

toa

Fin

na

an

ja

Su

om

en

Mu

seo

t

On

lin

ee

n.

TU

15

-20

kä

ytt

äjä

ä v

uo

rok

au

de

ssa

.

E-k

uva

Dig

ita

ali

sen

pit

kä

aik

ais

säil

yte

ttä

vä

n k

uva

ma

teri

aa

lin

sä

ily

tys.

Mu

seo

n s

isä

ine

n k

ok

oe

lma

nh

all

inta

järj

est

elm

ä.

TU

15

-10

kä

ytt

äjä

ä v

uo

rok

au

de

ssa

.

Tu

run

ta

ide

mu

seo

T

ieto

järj

est

elm

än

nim

iJä

rje

ste

lmä

n t

ark

oit

us

Eli

nk

aa

ren

til

a

Kä

ytt

öti

he

ys

Mu

usa

Po

rtfo

lio

Pa

lla

s

Va

ski

/ A

uro

ra A

xie

ll (

Tu

run

ka

up

un

gin

kir

jast

o)

82

B. Hallintamalli

B.1. Arkkitehtuurihallinnan yleiset periaatteet

Arkkitehtuurinhallinta jakautuu kolmeen kokonaisuuteen

1) arkkitehtuurin johtaminen

2) arkkitehtuurihallinta kehittämisprojekteissa ja

3) arkkitehtuurin muutoksenhallinta.

Arkkitehtuurin johtamiseen sisältyvät tehtävät ovat arkkitehtuurin jatkuvan ylläpidon ja kehittämisen

varmistaminen sekä arkkitehtuurin viestintä ja käytön varmistaminen.

Arkkitehtuurinhallinta kehittämisprojekteissa tarkoittaa projektien arkkitehtuurin mukaisuuden

tarkastelua määrätyissä projektin elinkaaren vaiheissa.

Muutoksenhallinta tarkoittaa arkkitehtuurihallinnan vuosikelloon sidottua arkkitehtuurin päivittämistä

ja kehittämistä.

B.1.1. Arkkitehtuurin johtaminen

Museoiden-kokonaisarkkitehtuurin omistaja on KDK:n ohjausryhmä, joka vastaa arkkitehtuurin

johtamisen tehtävistä. Ohjausryhmä vastaa, että projekteina toteutettavien kehittämishankkeiden

arkkitehtuurin mukaisuuden tarkistuspisteet sovitaan ja että tämän mukainen tarkastelu suoritetaan

sovituissa projektin elinkaareen vaiheissa. Ohjausryhmä vastaa, että arkkitehtuurihallinnan vuosikello

laaditaan vuosittain ja vastuuttaa tämän mukaiset tehtävät

Museovirasto on arkkitehtuurivastaava, joka vastaa KDK:n ohjausryhmälle museoiden

kokonaisarkkitehtuurin palvelukuvausten ja prosessikuvausten ajantasaisuudesta ja vie

asiakasliittymästä johtuvat muut arkkitehtuurin päivittämis- ja kehittämistarpeet ohjausryhmän tietoon

toimenpiteisiin ryhtymistä varten. Museovirasto vastaa arkkitehtuurin viestinnästä museoille.

B.1.2. Arkkitehtuurinhallinta kehittämisprojekteissa

Museoiden järjestelmähankkeissa tulee tarkastella tulevien järjestelmien arkkitehtuurinmukaisuutta

kehittämisprojektien arkkitehtuurihallinnan mukaisesti. Museot vastaavat järjestelmäratkaisuidensa

arkkitehtuurinmukaisuudesta ja tuovat niistä johtuvat arkkitehtuurin päivittämis- ja kehittämistarpeet

Museoviraston tietoon toimenpiteisiin ryhtymistä varten.

B.1.3. Arkkitehtuurin muutoksenhallinta

83

Museoiden kokonaisarkkitehtuurin päivittäminen ja kehittäminen tapahtuvat KDK:n ohjausryhmän

laatiman vuosikellon mukaisesti. Arkkitehtuurin päivittämis- ja kehittämistarpeiden kokoaminen ja

tarkastelu sidotaan tiettyyn vuosikellon mukaiseen pisteeseen (ohjausryhmän kokous), jossa päätetään,

vastuutetaan ja aikataulutetaan muutosten toteuttaminen.

84

C. Sanasto

Aineisto

Järjestetty, museon periaatteiden mukaisesti ylläpidetty tietovaranto.

Alkujaan digitaalinen

digitalbaserat material (sv.), born digital (eng.)

Ks. Digitaalinen aineisto

Aineisto, joka on luotu tai syntynyt digitaalisessa muodossa, esimerkiksi digivalokuva. Aineistosta ei siis

ole olemassa alkuperäistä fyysistä kopiota.

Lähde: Kansallinen digitaalinen kirjasto (KDK), Kokonaisarkkitehtuurin sanasto

Arkkitehtuuuri

arkitektur (sv.), architecture (eng.)

Ks. Kokonaisarkkitehtuuri.

Arkkitehtuurikehys

referensram för arkitektur (sv.), enterprise architecture framework (eng.)

Keskeisin kokonaisarkkitehtuurimallin osakokonaisuus: kuvausmenetelmä, jonka mukaan

kokonaisarkkitehtuurin nyky- ja tavoitetilan kuvaukset toteutetaan. Kokonaisarkkitehtuurikehys on

jäsentynyt rakenne ja joukko tähän rakenteeseen sijoitettuja kuvauspohjia, joiden avulla voidaan kuvata

kokonaisarkkitehtuurinäkökulmasta erilaisten kohdeympäristöjen nyky- ja tavoitetiloja.

Kokonaisarkkitehtuurikehyksessä hyödynnetään näkökulmia ja käsitteellisiä tasoja (abstraktiotasoja)

sekä näiden muodostamaan rakenteeseen sijoitettuja valmiita kuvauspohjia. Näkökulmaltaan kehys on

pelkkiä tietojärjestelmiä laajempi, jotta kuvaukseen tulevat mukaan ne substanssitoiminnan syyt ja

tarpeet, joita varten tietojärjestelmiä tehdään. Kokonaisarkkitehtuurikehystä voidaan hyödyntää sekä

organisaation kokonaisarkkitehtuurin nyky- tai tavoitetilan kuvaamiseen tai rajatumman

viite/kohdearkkitehtuurin kuvaamiseen että yksittäisissä kehittämishankkeissa. Se myös toimii

muistilistana siitä, mitä kaikkia näkökulmia ja tasoja tulee ottaa huomioon, kun kehitetään uusia

tietojärjestelmiä tai toimintaa tukevia ratkaisuja.

Lähde: Kartturi – Korkeakoulusektorin kokonaisarkkitehtuurimalli. 12.2.2011 Versio 2.0. Raketti-hanke,

KA-pilottiprojektin projektiryhmä.

Arkkitehtuurimalli

arkitekturprincip (sv.), architecture principle (eng.)

Ks. Kokonaisarkkitehtuurimalli.

Arkkitehtuurin hallintamalli

85

Arkkitehtuurin hallintamalli käsittää roolien ja vastuiden määrittelyn, organisoinnin sekä johtamisen ja

hyödyntämisen prosessit (ohjausmalli) sekä toimintamallin (arkkitehtuurimenetelmä). Arkkitehtuurin

hallintamallia noudattaen hallinnon toimijat kehittävät, hyödyntävät ja ylläpitävät arkkitehtuuria sekä

virasto- ja hallinnonalatasolla että koko hallinnon organisaation tasolla.

Lähde: Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri 1.0. Kokonaisarkkitehtuurin käsitteitä ja termejä.

Arkkitehtuuriperiaate

Periaate tai linjaus, jolla ohjataan kehittämistä tavoitteellisesti linjausten mukaisiin

arkkitehtuuriratkaisuihin. Arkkitehtuuriperiaatteet ovat linkki organisaation strategisten tavoitteiden,

toiminnallisten tarpeiden ja visioiden sekä kehittämistä ohjaavien arkkitehtuurien välissä.


Asiantuntija

Henkilö, joka jollakin tiedonalalla pystyy tunnistamaan ongelmia ja ratkaisemaan niitä tehokkaasti.

Asiantuntija pystyy esimerkiksi havaitsemaan informaatiosta (verkkosivu, kirja, mittausdata) olennaisia

asioita ja hahmottamaan suuresta määrästä informaatiota olennaiset asiat.

Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Asiantuntija

Auktoriteettitietokanta

auktoritetsdatabas (sv.), authority database (eng.)

Järjestelmä, joka sisältää muun muassa henkilöiden ja organisaatioiden erilaisia tai erikielisiä nimiä.

Hakujärjestelmään liitettynä mahdollistaa aineiston löytämisen vaikka nimistä olisi kuvailuvaiheessa

käytetty erilaisia versioita.

Lähde: Kansallinen digitaalinen kirjasto (KDK) sanasto.

Avoin rajapinta

open application interface (eng.)

Rajapinta, jonka kaikki ominaisuudet ovat julkisia ja niitä on mahdollista käyttää ilman rajoittavia ehtoja

kuten käyttäjältä edellettävää pakollista lisenssimaksua tai ilman rajapinnan valmistajan erillistä

hyväksyntää sen käyttöä varten. Rajapintakuvauksen ja sen dokumentaation tulee olla nämä

edellytykset täyttääkseen avoimesti saatavilla. Rajapintaa tulee voida myös vapaasti käyttää esimerkiksi

omien sovellusten tekemiseksi ja niiden testaamiseksi. Avoimen rajapinnan käyttö on maksutonta, eikä

käyttäjän tarvitse kysyä lupaa rajapinnan haltijalta tai kertoa etukäteen mihin tarkoitukseen aikoo

rajapintaa käyttää. Avoimen rajapinnan täytyy toteuttaa kolme ehtoa, jotta sen voidaan sanoa olevan

avoin:

1) Rajapinnan tulee olla avoimesti dokumentoitu.

2) Rajapinnan tulee olla käyttöönotettava edellyttämättä ylläpitäjän tai järjestelmäntoimittajan

toimia virka-ajan ulkopuolella.

3) Rajapinnan tulee olla kenen tahansa testattavissa. Testausta varten tulee olla olemassa

vähintään riittävä testiaineisto.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Asiantuntija

http://fi.wikipedia.org/wiki/Asiantuntija

86

Lähde: Avoimen rajapinnan määritelmä 1.0. https://github.com/okffi/open-api-

definition/blob/master/fi/avoin-rajapinta.md

Avoin tieto

(engl. open data)

Avoimella tiedolla viitataan digitaalisessa muodossa oleviin aineistoihin, joita voi vapaasti käyttää,

muokata tai jakaa uudelleen mihin tahansa käyttötarkoitukseen. OKFN:n avoimen tiedon määritelmän

mukaan sen kriteerit täyttävän aineiston tulee olla kokonaisuudessaan saatavilla käyttökelpoisessa ja

muokattavassa muodossa Internetin kautta ja sen tulee olla lisensoitu niin, että sen käyttöä,

muokkausta ja uudelleenjakelua ei rajoiteta. Sitä koskevat pääperiaatteet ovat:

- Aineiston tulee olla kokonaisuudessaan saavutettavissa ja ladattavissa julkisessa tietoverkossa.

- Tiedon on oltava uudelleenjaettavissa ilman käyttöehtorajoituksia. Näin mahdollistetaan

aineistojen nopea hyödyntäminen ja tehokas yhdistely.

- Tiedon on oltava uudelleenkäytettävissä. Näin sallitaan aineistojen esteetön ja innovatiivinen

käyttö edistyksellisiin ja yllättäviinkin tarkoituksiin.

- Aineiston on oltava vapaa teknisistä rajoitteista niin, ettei yllämainittujen kohtien mukaiselle

toiminnalle ole teknisiä esteitä.

- Aineiston on oltava vapaa sosiaalisista ja organisatorisista rajoitteista, niin ettei henkilön työ,

sijainti, asuinpaikka, organisaatiomalli (kuten kaupallinen tai ei-kaupallinen organisaatio),

uskonto, poliittinen suuntautuneisuus tai etnisyys rajoita pääsyä tietoon.

Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Avoin_tieto

OKFN http://opendefinition.org/od/index.html, http://fi.okfn.org/about/visiojaarvot/

Creative Commons

Creative Commons on vuonna 2001 Yhdysvalloissa perustettu voittoa tavoittelematon järjestö, joka

pyrkii edistämään luovan työn tuotteiden levittämistä maksuttomien työkalujen avulla. Järjestö

tunnetaan parhaiten Creative Commons-lisensseistä, joiden avulla tekijä voi määrätä mitkä

tekijänoikeuslain mukaisista yksinoikeuksista pitää itsellään ja mitkä jakaa muille.

Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Creative_Commons

http://creativecommons.fi/lisenssit/

Deponointi

deposition (en.) talletus (vaihtoehtoinen termi)

Objektin tai kokoelman hallinnan siirto museolle, jossa käyttöoikeus siirtyy museolle. Deponointi on

verrattavissa pitkäaikaiseen lainaan museolle, jossa lainasta poiketen objektista tai kokoelmasta tulee

osa museon kokoelmia. Objektin tai kokoelman omistusoikeus ei siirry talletuksessa museolle ja

käyttöoikeuteen voi liittyä erilaisia ehtoja tai rajoituksia. Hallinta-, käyttö- ja edelleen lainausoikeudesta,

vakuutusvastuusta sekä laina-ajasta tulee laatia deponoinnin yhteydessä kirjallinen sopimus.

Lähde: Kokoelmapolitiikan muistilista museoille.

https://github.com/okffi/open-api-definition/blob/master/fi/avoin-rajapinta.md

https://github.com/okffi/open-api-definition/blob/master/fi/avoin-rajapinta.md

http://opendefinition.org/od/index.html

http://fi.okfn.org/about/visiojaarvot/

http://fi.okfn.org/about/visiojaarvot/

http://fi.wikipedia.org/wiki/Creative_Commons

http://fi.wikipedia.org/wiki/Creative_Commons

87

Digitaalinen aineisto

digitalt material (sv.), digital information (eng.)

Ks. Alkujaan digitaalinen

Digitaaliseen muotoon muunnettu tai alkujaan digitaalinen aineisto (esim. skannattu dokumentti,

elokuva tms.) sekä siihen liittyvä metadata. Termiä digitaalinen käytetään aineiston yhteydessä termin

sähköinen sijaan.

Lähde: Kansallinen digitaalinen kirjasto (KDK) Kokonaisarkkitehtuurin sanasto

Digitointi

digitalisering (sv.), digitizing, digitization (eng.)

Digitoinnissa analogisessa muodossa oleva aineisto muunnetaan digitaaliseen formaattiin.

Digitointiprosessissa informaatio organisoidaan erillisiksi yksiköiksi, biteiksi. Bittiryhmät (tavut) ja niiden

yhdistelmät pitävät sisällään ao. informaation.

Arkistolaitos – Keskeisiä käsitteitä. http://www.arkisto.fi/fi/palvelut/julkaisuluettelo/d-verkko-

oppaat/arkistot-yhteiskunnan-toimiva-muisti/keskeisiae-kaesitteitae-2

Eheys

integritet (sv.), integrity (eng.)

Tiedon ominaisuus, joka ilmentää sitä, että tiedon sisältö ei ole muuttunut. Eheyden tarkistamisella

tarkoitetaan sitä, että säilytettävän informaation (bittijonon) sisältöä verrataan siitä laskettuun

tarkistussummaan, jonka perusteella voidaan havaita mahdolliset muutokset.

Lähde: Kansallinen digitaalinen kirjasto (KDK) Kokonaisarkkitehtuurin sanasto.

Tiivis tietoturvasanasto (TSK 31, 2004)

Elävä kokoelma

Elävällä kokoelmalla tarkoitetaan tieteellisin tai suojelullisin perustein ylläpidettyä puu- tai eläintarhaa.

Esteettömyys

tillgänglighet (sv.), availability (eng.) saavutettavuus (synonyymi)

Esteettömyys ja saavutettavuus voidaan ymmärtää miltei toistensa synonyymeina. Esteettömyyden

toteutuminen edellyttää erilaisten yleisöjen tarpeiden huomioon ottamista, jotta ihmiset pystyvät

hyödyntämään yhdenvertaisesti käyttämiään tuotteita tai palveluita. Muistiorganisaatioiden

näkökulmasta palveluiden esteettömyyttä arvioitaessa on huomioitava, että varmistetaan jokaisen

kansalaisen pääsy haluamansa tiedon äärelle.

Lähde: Celian Esteettömyyssalkku 1.0. (http://www.celia.fi/wp-

content/uploads/2015/05/Esteett%C3%B6myyssalkku.pdf)

Finna

http://www.arkisto.fi/fi/palvelut/julkaisuluettelo/d-verkko-oppaat/arkistot-yhteiskunnan-toimiva-muisti/keskeisiae-kaesitteitae-2


http://www.celia.fi/wp-content/uploads/2015/05/Esteett%C3%B6myyssalkku.pdf

http://www.celia.fi/wp-content/uploads/2015/05/Esteett%C3%B6myyssalkku.pdf

88

Finna on Kansallisen digitaalisen kirjaston (KDK) asiakasliittymä. Finna-asiakasliittymän avulla käyttäjälle

tarjotaan pääsy suomalaisten arkistojen, kirjastojen ja museoiden aineistoihin. Finnasta käyttäjä saa

tiedon käytettävissä olevista aineistoista, joista osaan se tarjoaa suoran pääsyn asiakasliittymässä.

Lähde: http://www.kdk.fi/fi/asiakasliittyma

http://www.finna.fi

Ks. Kansallinen digitaalinen kirjasto

Finto

Finto on suomalainen palvelu sanastojen, ontologioiden ja luokitusten julkaisua ja käyttöä varten. Finto

tarjoaa käyttöliittymän sanastojen selailulle, sekä avoimet rajapinnat sanastojen hyödyntämiseen

muissa sovelluksissa. Fintoa kehitetään Kansalliskirjaston, opetus- ja kulttuuriministeriön ja

valtiovarainministeriön yhteisessä Finto-projektissa.

Lähde: Finto.fi.

Ks. Ontologia

Formaatti

file format (eng.)

Tiedostomuoto, johon data tallennetaan. Tiedostomuodon lukeminen edellyttää sen tunnistamiseen

sopivaa laitteistoa ja ohjelmistoa.

Ks. Säilytys- ja siirtokelpoiset tiedostomuodot

Lähde: Arkistolaitos – Keskeisiä käsitteitä. http://www.arkisto.fi/fi/palvelut/julkaisuluettelo/d-verkko-

oppaat/arkistot-yhteiskunnan-toimiva-muisti/keskeisiae-kaesitteitae-2

Fyysinen tietovaranto

Toiminnan tarpeista johdettu ja hallinnollisista syistä määritelty tietojen kokonaisuus, jotta tiedot ovat

paremmin hallittavissa. Tietovaranto kattaa yhteisesti hallinnoidun joukon tietoja, joista muodostuu

looginen kokonaisuus. Tietovarannon tietojen hallinta on organisoitu ja vastuutettu yhdelle toimijalle.

Tietovarannon omistajuus sekä kehittämis- ja ylläpitovastuut on määritelty ja dokumentoitu.

Tietovaranto voi olla fyysisesti keskitetty tai hajautettu.

Lähde: Yhteentoimivuus.fi (https://www.yhteentoimivuus.fi/view/smeta/Sanasto.xhtml#T)

Hallinnollinen metatieto

administrativ metadata (sv.), administrative metadata (eng.)

Metatieto, jonka avulla digitaalinen aineisto on hallittavissa ja säilytettävissä. Osa-alueita ovat

esimerkiksi tekninen, käyttöoikeuksiin liittyvä sekä pitkäaikaissäilytyksen metadata.

Lähde: Kansallinen digitaalinen kirjasto (KDK) Kokonaisarkkitehtuurin sanasto

Hallintamalli

Ks. Kokonaisarkkitehtuurin hallintamalli.

http://www.kdk.fi/fi/asiakasliittyma

http://www.kdk.fi/fi/asiakasliittyma

http://www.finna.fi/

http://www.finna.fi/



https://www.yhteentoimivuus.fi/view/smeta/Sanasto.xhtml%23T

89

Harrastaja-asiantuntija

Citizen scientist (eng)

Henkilö, joka on harrastajan roolissa kartuttanut asiantuntijuuttaan jollakin alalla. Harrastaja-

asiantuntija voi toimia ko. roolissa joko itsenäisesti tai museon kanssa yhteistyössä esimerkiksi museon

johtamissa joukkoistamishankkeissa.

Lähde: http://en.wikipedia.org/wiki/Citizen_science

Havaintoaineisto

Havaintoaineisto muodostuu tilastoyksiköistä mitatuista muuttujien arvoista. Havainto voi olla

havaintomenetelmän avulla tuotettu "ihmishavainto" tai koneen tai laitteen tuottama mittaustulos. Sitä

voidaan dokumentoida liittämällä havaintoon kuva-, tai äänitiedosto tai koneen tuottama tuloste.

Lähde: http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/tilastomatikka/sanasto.html#Havaintoaineisto

Inventointi

Inventointi on järjestelmällistä tiedon hankintaa ja tallentamista maisemasta, rakennetusta

ympäristöstä, muinaisjäännöksistä tai perinnebiotoopeista. Siinä kerätään, järjestetään ja tuotetaan

tietoa esim. kulttuuriympäristön nykytilasta ja siihen johtaneista syistä. Inventointi jakautuu tiedon

kokoamiseen esim. kirjallisuudesta, rekistereistä ja muusta arkistoaineistosta, sen täydentämiseen

maastotarkastusten pohjalta ja tulosten raportointiin.

Lähde: Kulttuuriympäristön ja korjausrakentamisen käsitteitä. Rakennusperintö.fi -portaali.

Joukkoistaminen

Crowdsourcing (eng.)

Joukkoistaminen (yleisöosallisuus, joukkouttaminen, talkoistaminen) kuvaa yleisesti hajautettua

ongelmanratkaisu- ja tuotantomallia, jossa toimeksiantaja hyödyntää yhteisön tietotaitoa rajattua

tehtävää varten. Tällöin ongelma annetaan ratkaistavaksi tai tehtävä suoritettavaksi ennalta

määrittelemättömälle joukolle avoimen kutsun avulla, yleensä internetissä.

Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Yleis%C3%B6osallisuus

Järjestelmä

system (sv.), system(eng.)

Järjestelmä tai tietojärjestelmä on sovelluksen tai sovellusten sekä tarvittavan palvelin- ja

teknologiaympäristön muodostama tiettyjä rajattuja toimintoja tukeva kokonaisuus.

Ks. myös Ratkaisu.



Järjestelmäsalkku

Listaus, joka kattaa järjestelmät ja kaikki niiden keskeiset tiedot.

http://en.wikipedia.org/wiki/Citizen_science

http://en.wikipedia.org/wiki/Citizen_science

http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/tilastomatikka/sanasto.html%23Havaintoaineisto

http://fi.wikipedia.org/wiki/Yleis%C3%B6osallisuus

90

Kansallinen digitaalinen kirjasto

Den nationella digitala biblioteken (sv.), The National Digital Library of Finland (eng.)

Kansallinen digitaalinen kirjasto (KDK) on opetus- ja kulttuuriministeriön käynnistämä hanke, jossa

parannetaan kirjastojen, arkistojen ja museoiden sähköisten aineistojen saatavuutta ja säilyttämistä.

Kansallinen digitaalinen kirjasto -hankkeen tavoitteena on taata kulttuurin ja tieteen digitaalisten

tietovarantojen tehokas ja laadukas hallinta, jakelu ja pitkäaikaissäilytys. Lisäksi hankkeessa edistetään

muistiorganisaatioiden aineistojen digitointia.

http://www.kdk.fi/fi/tietoa-hankkeesta

Ks. Finna

Pitkäaikaissäilytys

Kartturi-malli

Kartturi-malli (Korkeakoulujen kokonaisarkkitehtuurimalli) on suomalaisen korkeakoulusektorin

organisaatioiden sekä näiden yhteistyöorganisaatioiden käyttöön tarkoitettu kokonaisarkkitehtuurimalli.

Se pohjautuu julkishallinnon kokonaisarkkitehtuuria koskevaan JHS 179-suositukseen sekä sen taustalla

oleviin valtionhallinnon ja kuntasektorin kokonaisarkkitehtuurimenetelmiin.



KDK

Ks. Kansallinen digitaalinen kirjasto.

Keruu

Keruu tarkoittaa kokoelmakohteiden kartuttamista erillisinä keruuhankkeina tai muun toiminnan

yhteydessä tapahtuvana kohteiden toteamisena kokoelmiin liitettäväksi.

Kohdealue

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin kehittämisen mahdollistamiseksi valtiovarainministeriö on

jakanut valtionhallinnon toiminnallinen kokonaisuuden kohdealueisiin. Kohdealuejako on tehty

ensisijaisesti toiminnallisin perustein, mutta siinä on tunnistettu myös organisaatiomuotoon perustuvat

päätöksentekotasot. Kullakin kohdealueella on oma arkkitehtuurinsa, joka noudattaa julkisen hallinnon

yhteisen konserniarkkitehtuurin linjauksia ja ohjausta sekä hyödyntää sen elementtejä mahdollisimman

paljon. Kohdealuejako ei ole täysin yhdenmukainen valtionhallinnon organisaatiorakenteen kanssa vaan

kunkin kohdealueen arkkitehtuurinhallinta määritetään erikseen ja siihen liittyy aina useita toimijoita ja

yksi vastuutaho. Museoalan kokoelmahallinnan viitearkkitehtuuri sisältyy opetus- ja kulttuuriministeriön

Taide

ja kulttuuri -kohdealueeseen.



91

Kohdearkkitehtuuri

Kohdearkkitehtuuri on kokonaisarkkitehtuurin alakäsite: määritetyn tarkastelualueen tavoitetilakuvaus

niistä viitteellistä tavoitelinjauksista, joita kyseisen alueen tulevien ratkaisujen tulee noudattaa. Se voi

koskea joko koko organisaation toimintaa, tietoja IT-ympäristöä tai se voi olla tätä rajatumpi

osakokonaisuus, jossa keskitytään jonkun tietyn haasteen, osa-alueen tai toiminnon ratkaisun

kuvaamiseen. Se on yleensä abstrakti, toimittajaneutraali ja yleinen esitys tietojärjestelmän tai

esimerkiksi tietoarkkitehtuurin tavoitetilan jäsennyksestä, toiminnoista ja sen loogisista komponenteista

varsinaisen toteuttamisen tueksi. Sen mukaisia kuvauksia tehdään vain yksi, toisin kuin

viitearkkitehtuurista, josta voi olla useita rinnakkaisia ja samanaikaisia kuvauksia. Kohdearkkitehtuuri on

viitearkkitehtuuria konkreettisempi ja täsmällisempi ja se kuvaa tyypillisesti yhden toteutettavan rajatun

alueen arkkitehtuurin.



Kokoelma

samling (sv.), collection (eng.)

Kokoelma on valitun ominaisuuden tai valittujen yhdistävien ominaisuuksien perusteella yhteen koottu

ja järjestetty joukko objekteja ja niihin liittyvää tietoa tai muuten dokumentoitua aineistoa, jonka

säilyttämisestä ja tutkimisesta museo vastaa.

Kokoelmahallinta

samlingsförvaltning (sv.), collections management (eng.)

Museoiden yhteinen toimintamalli, joka kattaa tallennuksen, kokoelmien hallinnan, kokoelmien hoidon

ja kokoelmien käytön (Tiedon tallennus ja säilytys, Tiedonvälitys, Tutkimus, Viranomaistoiminta,

Tukiprosessit). Kokoelmahallinta kuvataan kokoelmapolitiikassa.

Kokoelmahallintajärjestelmä

collection management system (CMS) (eng.)

Museon kokoelmahallinnan tarpeita varten kehitetty tietojärjestelmä.

Kokoelmakehittäminen

Museon kokoelmien aktiivista kehittämistä ja niiden mahdollisuuksia korostava Tiedon tallennuksen ja

säilytyksen ydinprosessin osaprosessi, joka pitää sisällään hankinnan ja poiston prosessit.

Kokoelmakehittämistä ohjaa museon kokoelmapolitiikka.

Kokoelmainventointi

vrt. inventointi

Kokoelmapolitiikka

samlingspolitik (sv.), collection policy (eng.)

92

Kokoelmapolitiikka, myös kokoelmaohjelma tai kokoelmapoliittinen ohjelma, on museon laatima

asiakirja kokoelmapoliittisista tavoitteista, linjauksista ja periaatteista sekä näiden toteuttamiseen

käytetyistä toimintatavoista ja menetelmistä. Kokoelmapolitiikassa kuvataan museon kokoelmahallinta

ja siihen liittyvät prosessit.

Kokoelmapolitiikka tukee museoasetuksen mukaista pitkän tähtäimen toiminta- ja taloussuunnitelmaa

kuvatessaan kokoelmahallintaa ja siihen liittyviä prosesseja sekä niiden laadukasta ja yhdenmukaista

toteuttamista.

Lähde: osin Valtioneuvoston asetus museoista (1192/2005).

Kokoelmastrategia

Kokoelmastrategia on määräajoin päivitettävä suunnitelma siitä, miten museon kokoelmapolitiikkaa

toteutetaan ja miten resurssit kohdennetaan.

Kokonaisarkkitehtuuri

helhetsarkitektur (sv.), enterprise architecture (eng.)

Kokonaisarkkitehtuurilla (KA) tarkoitetaan toiminnan, tietotarpeiden, tietojärjestelmien ja

teknologiaratkaisujen mallintamista, kuvaamista ja suunnittelemista yhtenäisen mallin mukaisesti.

Kokonaisarkkitehtuuri varmistaa eri osa-alueiden ja erityisesti toiminnan tarpeiden yhdenmukaisen

huomioimisen kaikessa toiminnan ja tietoja viestintätekniikan ratkaisujen kehittämisessä. Käytännössä

kokonaisarkkitehtuuri koostuu jäsennyksestä, kuvauspohjista ja näiden avulla toteutetuista nyky- tai

tavoitetilan arkkitehtuurilinjauksista. Ks. myös Kokonaisarkkitehtuurimalli.

Lähde: Kartturi – Korkeakoulusektorin kokonaisarkkitehtuurimalli. 12.2.2011 Versio

2.0. Raketti-hanke, KA-pilottiprojektin projektiryhmä.

Kokonaisarkkitehtuurin arkkitehtuurikehys

Ks. Arkkitehtuurikehys.

Kokonaisarkkitehtuurin hallintamalli

Kokonaisarkkitehtuurin toiminta- ja johtamismallia sekä tähän liittyviä organisatoristen rakenteiden ja

roolien kokonaisuutta kutsutaan yhteisesti arkkitehtuurin hallintamalliksi. Se kuvaa arkkitehtuurin

johtamis- ja suunnitteluprosessin sekä kuvatun arkkitehtuurin soveltamisprosessin osana

projektisalkunhallintaa. Hallintamallin avulla pidetään huolta arkkitehtuurilinjausten ja menetelmien

yhtenäisyydestä, kehittämisen johdonmukaisuudesta sekä kuvataan, miten olemassa olevia

arkkitehtuurilinjauksia sovelletaan. Se myös sisältää arkkitehtuurin kehittämisen ja ylläpidon sekä

hyödyntämisen vastuut.



Kokonaisarkkitehtuurin kypsyystasomalli

93

Arkkitehtuurikyvykkyyden kypsyystasomalli tarjoaa viitekehyksen kokonaisarkkitehtuurimallin

hyödyntäjän arkkitehtuurikyvykkyyden arvioimiseen ja kehittämiskohteiden suunnitteluun eri

kypsyystasojen mukaisten selkein ja mitattavin askelin.



Kokonaisarkkitehtuurin käsitetasot

Kokonaisarkkitehtuuri jaetaan erilaisiin abstraktio- eli käsitetasoihin seuraavasti: käsitteellinen taso, joka

kuvaa tarpeita tai palveluja (vastaa kysymykseen ”mitä”). looginen taso, joka kuvaa rakenteita (vastaa

kysymykseen ”miten”), fyysinen taso, joka kuvaa ratkaisuja (vastaa kysymykseen ”millä”).

Käsitteellisen tason kuvausten tarkoituksena on jäsentää MITÄ tehdään, MITÄ tietoa käsitellään sekä

MITÄ erilaisia tietojärjestelmä- ja teknologiapalveluita toiminnassa tai valitussa kehittämiskohteessa

tarvitaan. Nämä määrittelytason kuvaukset eivät ota vielä kantaa toteutustapaan. Loogisella tasolla

kuvataan MITEN toiminnan tehtävät ja palvelut toteutetaan (prosessit), MITEN tieto jäsentyy ja miten

tiedot jaetaan tietovarantoihin, MITEN järjestelmäympäristöt rakentuvat. Lisäksi kuvataan MITEN

tietojen integrointi eri osien välillä toteutetaan sekä MITEN tätä kokonaisuutta valvotaan ja hallitaan.

Loogisella tasolla ei yleensä vielä oteta kantaa varsinaisiin fyysisiin toteutusratkaisuihin eli ei kuvata

palvelinten nimiä tai malleja eikä myöskään sovellusten tuotenimiä. Fyysinen taso kiinnittää määritellyn

ja suunnitellun kokonaisuuden eli kuvataan MILLÄ toimintaa, palvelua tai tietojen varastointia

toteutetaan. Fyysisellä tasolla kuvataan käytettävät järjestelmät, tietokannat ja -varastot, kuten myös

laitteet ja laitetilat sekä tietoliikenneverkon rakenteet.

Kokonaisarkkitehtuurimalli

Kokonaisarkkitehtuurimalli, myös arkkitehtuurimalli, on yläkäsite kokonaisarkkitehtuurikokonaisuudelle,

joka koostuu arkkitehtuurikehyksestä, arkkitehtuurin hallintamallista sekä arkkitehtuurin

kypsyystasomallista. KA-malli sisältää myös osana hallintaa ja johtamista jatkuvan kehittämisen

periaatteen.



Kulttuuriperintö

kulturarv (sv.), cultural heritage (eng.)

Kulttuuriperintö on ihmisen toiminnan vaikutuksesta syntynyttä aineetonta ja aineellista perintöä.

Aineellinen kulttuuriperintö voi olla joko irtainta (esim. kirjat ja esineet) tai kiinteää (esim.

rakennusperintö). Kulttuuriperintö tarkoittaa myös luonnonperintöä. Kulttuuriperintö luodaan

museoimisprosessissa tunnistamisen, eristämisen ja merkityksellistämisen (identifiering, isolering,

symbolisering) kautta. Mikä tahansa ei ole kulttuuriperintöä, mutta mistä tahansa voidaan tehdä

kulttuuriperintöä.

Lähde: Stefan Bohman 2003, Museer och kulturarv

Kulttuuriympäristön ja korjausrakentamisen käsitteitä: Rakennusperintö.fi -portaali.

94

Kulttuuriympäristö

Kulttuuriympäristö on yleiskäsite. Sillä tarkoitetaan ympäristöä, jonka ominaispiirteet ilmentävät

kulttuurin vaiheita sekä ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta. Kulttuuriympäristöön liittyy myös ihmisen

suhde ympäristöönsä ennen ja nyt; sille annetut merkitykset, tulkinnat ja sen erilaiset nimeämiset.

Tarkemmin kulttuuriympäristöä voidaan kuvata käsitteillä kulttuurimaisema ja rakennettu

kulttuuriympäristö. Kulttuuriympäristöön kuuluvat myös muinaisjäännökset ja perinnebiotoopit.

Lähde: Kulttuuriympäristön ja korjausrakentamisen käsitteitä. Rakennusperintö.fi -portaali.

Kuvaileva metatieto

beskrivande metadata (sv.), descriptive metadata (eng.)

Vrt. Hallinnollinen metatieto

Kuvaileva metatieto on kokoelmahallintaan liittyvänä terminä luetteloitua objektia kuvaavaa tietoa.

Kuvaileva metatieto kuvaa mm. objektin ominaisuuksia (koko, paino, materiaali, valmistustapa),

objektiin liittyviä toimenpiteitä (valmistaminen, käyttö, konservointi) tai objektiin liittyviä toimijoita

(valmistaja, omistaja, valokuvaaja). Kuvaileva metatieto voi olla sanallista, luokiteltua, numeerista tai

mediamuotoista (ääni, kuva, video)., joka on kuvailevan metatiedon metatietoa.

Kuvailu

beskrivning (sv.), description (eng.)

Kuvailu on osa museo-objektien luettelointiprosessia, jossa yksittäisen objektin identifioivat tiedot

kirjataan osaksi luetteloa. Kuvailu on toimenpide jossa luetteloitava objekti kuvaillaan niin että

kokoelmahallintajärjestelmässä sen tiedot voidaan löytää, tunnistaa ja objektin ominaisuuksia voidaan

arvioida kuvailussa tallennettujen tietojen perusteella. Kuvailu voi perustua ennalta määrättyjen arvojen

liittämiseen objektiin (esim. valikkoarvot) tai vapaaseen sanalliseen tekstiin. Kuvailua voi olla myös

objektista tallennettu valokuva tai videokatkelma.

Kuvailutieto

Ks. Kuvaileva metatieto.

Kypsyystasomalli

Ks. Kokonaisarkkitehtuurin kypsyystasomalli.

Käytettävyys

användbarhet (sv.), usability, usefulness (eng.)

Ominaisuus, joka ilmentää sitä, miten järjestelmä, laite, ohjelma tai palvelu soveltuu suunniteltuun

tarkoitukseen määritellylle kohderyhmälle. Käytettävyyttä arvioidessa tulee huomioida vaikuttavuus,

tehokkuus ja tyytyväisyys. Vaikuttavuutta arvioidessa otetaan huomioon miten onnistuneesti käyttäjä

saavuttaa halutun tavoitteensa. Tehokkuudella tarkoitetaan tavoitteiden saavuttamista suhteutettuna

käytettyihin resursseihin. Tyytyväisyydellä tarkoitetaan käyttäjän tyytyväisyyttä laitteen tai järjestelmän

95

käyttöön, tyytyväisyyttä vuorovaikutuksen sujuvuuteen ja sen tulokseen Hyvän käytettävyyden

vastakohta on huono käytettävyys tai epäsopivuus suhteutettuna määriteltyyn tarkoitukseen.

Lähde: TEPA-termipankki: Tietotekniikan termitalkoot, 2002-06-03. ISO9241.11 1998-standardi.

Käyttäjälähtöisyys (tai käyttäjäkeskeisyys)

User centered (eng.)

Lähtökohta esimerkiksi organisaation toiminnalle, prosesseille, tietojärjestelmille ja niiden

käyttöliittymien suunnittelulle, jossa järjestelmien käyttäjät ja heidän tarpeensa nähdään keskeisenä

voimavarana ja mahdollisuutena, sekä niihin vastaaminen edellytyksenä toiminnan tai prosessin

tehokkaalle edistymiselle ja laadukkaalle lopputulokselle.

Käyttötapaus

use case (eng.)

Käyttötapaus kuvaa toimijan ja järjestelmän tai kahden järjestelmän välistä vuorovaikutusta sarjana

toimintoja, joita käyttötapauksessa määritetty toimija (ihminen, organisaatio, järjestelmä tai sen osa)

suorittaa tai aikaansaa järjestelmällä jonkin määritetyn tavoitteen saavuttamiseksi.

Lähde http://en.wikipedia.org/wiki/Use_case

LIDO (Lightweight Information Describing Objects)

LIDO on metatiedon haravointiin tarkoitettu XML-kuvauskielinen tiedonsiirtoformaatti, joka on kehitetty

vastaamaan museoiden tarpeisiin niiden avatessa aineistojaan verkkopalveluissa. LIDOa ei ole

tarkoitettu museoiden kokoelmahallintajärjestelmien tietomallireferenssiksi. Muita tietomalleja

hyödyntävistä erilaisista museoiden kokoelmahallintajärjestelmistä voidaan mapata kenttäkohtaisesti

LIDO-skeeman mukaista kuvailevaa metadataa. LIDOa käytetään Suomessa museoiden

tiedonsiirtoformaattina Finnaan.

Lähde:

http://network.icom.museum/cidoc/working-groups/data-harvesting-and-interchange/what-is-lido/

11.6.2015.

KDK-Standardisalkku 27.10.2014.

Looginen tietovaranto

Tietovaranto kattaa yhteisesti hallinnoidun joukon tietoja, joista muodostuu looginen kokonaisuus.

Looginen tietovaranto ei ota kantaa missä tiedot fyysisesti sijaitsevat. Loogisen tietovarannon tiedot

voidaan hakea useasta eri fyysisestä tietovarannosta.

Lähde: https://www.yhteentoimivuus.fi/view/smeta/Sanasto.xhtml

Luettelointi

katalogisering, indexing [kirjastoissa] (sv.), cataloging, indexing (eng.)

Luettelointi on museon perustehtävä ja keino säilyttää kulttuuriperintöä sekä mahdollistaa sen

löydettävyys ja saatavuus. Luetteloinnilla tarkoitetaan museoiden kokoelmissa olevien objektien tietojen

http://en.wikipedia.org/wiki/Use_case

http://en.wikipedia.org/wiki/Use_case

http://network.icom.museum/cidoc/working-groups/data-harvesting-and-interchange/what-is-lido/

96

tallentamista. Luetteloinnissa kirjataan kaikki objektin tiedot tai viitteet näihin tietoihin yhteisesti

sovittujen sääntöjen mukaisesti. Luetteloinnissa objektit erotetaan muista samankaltaisista ja tehdään

tunnistettaviksi. Luetteloinnin tuloksena yksittäisistä objekteista ja suuremmista kokonaisuuksista syntyy

systemaattista tietoa, joka on hyödynnettävissä eri tavoin.

Luonnonperintö

natural heritage (eng.)

Luonnonperintöön kuuluu luonnontieteellisen tutkimuksen yhteydessä ajan kuluessa talletettu perintö,

kuten eliö-, fossiili-, maaperä- tai geologiset näytteet, niiden määritykset sekä keruumenetelmään ja

keruuaikaiseen ympäristöön liittyvät tiedot. Luonnonperintö pitää sisällään elävät organismit (kuten

kasvit ja eläimet) ja niiden kehityshistorian suhteessa elottomaan ympäristöön.

Lähde: http://en.wikipedia.org/wiki/Natural_history

Metatieto

metadata (sv.), metadata (eng.)

Tiedon kontekstia, sisältöä ja rakennetta sekä niiden hallintaa ja käsittelyä koko elinkaaren ajan

kuvaavaa tietoa. Tätä tietoa voidaan käyttää mm. aineiston hakuun, paikallistamiseen ja tunnistamiseen.


Metatieto on tietoa tiedosta. Se voi olla kuvailevaa, hallinnollista tai rakenteellista. Kuvaileva metadata

kertoo dokumentista ja sen sisällöstä (esimerkiksi tekijä, nimeke ja aihe). Hallinnollinen metadata kuvaa

dokumentin käyttöoikeudet, tekniset ominaisuudet (kuten tiedoston koko ja -formaatti, esimerkiksi PDF)

ja mahdolliset pitkäaikaissäilytykseen liittyvät piirteet, kuten migraation (tietoaineiston siirron)

yhteydessä tapahtuneet muutokset. Tietoarkkitehtuurin yhteydessä metatiedolla on laaja merkitys.

Metatiedon avulla voidaan kuvata laajuudeltaan erikokoisia kohteita yksittäisistä sisältöyksiköistä

kokonaisiin tietovarantoihin. Metatietoa käytetään muun muassa todisteena tehdyistä toimenpiteistä,

tiedon haussa, tallentamisessa, yhdistämisessä, elektronisten aineistojen pitkäaikaissäilytyksen tukena

sekä työnkulun ohjauksessa. Metatiedon käyttäjiä voivat olla sekä ihmiset että koneet. Järjestelmiin

tallennetun metatiedon pohjana ovat metatietomääritykset (metatietoformaatit tai metatietoskeemat),

joiden tulisi perustua kansainvälisiin ja kansallisiin standardeihin ja suosituksiin. Tunnettuja

metatietomäärityksiä ovat esimerkiksi kirjastojen MARC 21

(http://www.kansalliskirjasto.fi/extra/marc21/) sekä yleiskäyttöinen Dublin Core

(http://www.dublincore.org/).


Migraatio

migration (sv.), migration (eng.)

Tietojen siirtäminen ohjelmiston (tai standardin) eri versioiden välillä, esimerkiksi otettaessa käyttöön

ohjelman uudempi versio ohjelmasta (tai standardista).


http://en.wikipedia.org/wiki/Natural_history

http://www.kansalliskirjasto.fi/extra/marc21/

http://www.dublincore.org/

97

Modulaarinen tietojärjestelmä

Modulaarinen tietojärjestelmä koostuu rakenneosasista ts. moduuleista, joita voidaan yhdistellä

dynaamisesti ja museon tarpeiden mukaan. Modulaarisessa tietojärjestelmässä eri toimintoja

toteuttavat moduulit voidaan myös kehittää ja toteuttaa tärkeys- tai kiireellisyysjärjestyksessä.

Nykytilan kuvaus

Nykytilan kuvaus muodostuu kokonaisarkkitehtuurimallin käyttäjän nykytilan hallitusta kuvauksesta

arkkitehtuurimallin työkaluin. Sitä käytetään nykytilan kokonaiskuvan muodostamiseen, arvioitaessa

mitä toimenpiteitä tulee toteuttaa kuljettaessa kohti tavoitetilaa sekä vertailtaessa eri organisaatioiden

tai toimintojen ympäristöjä toisiinsa. Nykytilakuvauksia tulisi aina käyttää tavoitetilaan siirtymisen

välineinä.

Ks. myös Kokonaisarkkitehtuurimalli, Tavoitetila.



Objekti

objekt (sv.), object (eng.)

Objekti voi olla mikä tahansa fyysisen maailman osa, joka voidaan ja halutaan säilyttää omassa

ympäristössään, siitä poistettuna tai dokumentoituna. Objekti voi olla digitaalinen. Objektit voivat olla

yksittäisiä kappaleita, koostua useista osaobjekteista tai muodostaa kokonaisuuksia.

Lähde: van Mensch, Peter 1992. Towards a methodology of museology. Phd Thesis,

University of Zagreb, 1992. [verkkoaineisto] Saatavissa:

http://www.muuseum.ee/en/erialane_areng/museoloogiaalane_ki/p_van_mensch_towar

Oikeellisuus

Tietoaineiston ominaisuus, joka ilmaisee riittävää virheettömyyttä, vastaavuutta ja yhtäpitävyyttä

todellisen asiantilan ja/tai todellisuuden kanssa.

Lähde: Geoinformatiikan sanasto (TSK 45, 2014)

Ontologia

Ontologia on tietojenkäsittelyssä koneen ja ihmisen tulkittavissa oleva, yhteisesti sovittu, täsmällinen

kuvaus sovellusalueen käsitteistä ja näiden välisistä suhteista. Ontologiat voidaan ymmärtää

käsitemalleina, joissa yksilöidään määrätyn aihealueen käsitteet ja kuvataan käsitteiden väliset suhteet

loogisella tietokoneen ymmärtämällä tavalla. Ontologioita voidaan käyttää esimerkiksi sisältöjen

yksiselitteisempään ja yhdenmukaisempaan kuvaamiseen. Tätä voidaan hyödyntää mm. semanttisen

verkon älykkäissä semanttisissa verkkopalveluissa.

Lähde: Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri 1.0. Kokonaisarkkitehtuurin käsitteitä ja termejä., JHS

179, JHS 183

Ks. Finto



98

Paikkatieto

geografisk information (sv.), geographic information (eng.)

Tieto kohteista, joiden paikka Maan suhteen tunnetaan. Paikkatieto sisältää viittauksen tiettyyn

paikkaan tai maantieteelliseen alueeseen. Paikkatieto voi kuvata kohteen sijaintia ja muita

ominaisuuksia, kuten muotoa. Paikkatieto kuvaa usein luonnon tai rakennetun ympäristön kohteita,

mutta voi kuvata mitä tahansa toimintaa tai ilmiötä, jonka sijainti tunnetaan. Suomen kielessä

paikkatiedolla tarkoitetaan tyypillisimmin dataa, mutta paikkatieto voi olla myös informaatiota tai jopa

informaation pohjalta ihmisen muodostamaa tietoa. Kansainvälisen standardisointiorganisaation (ISO)

tekninen komitea 211 on sanastossaan määritellyt erikseen käsitteet "geographic data" ja "geographic

information", ja englannin ja ruotsin kielessä paikkatiedolle datana ja informaationa on erilliset termit.

Lähde: Lähde: Geoinformatiikan sanasto (TSK 45, 2014)

Paikkatietokanta

Tietokanta, johon tallennetaan objektien geometriatiedot sekä niiden liittyminen

koordinaattijärjestelmään.

Paikkatietokanta mahdollistaa spatiaalisten operaatioiden (esimerkiksi kahden objektin välisen

etäisyyden laskeminen) suorittamisen objektien välillä.

Palvelu

tjänst, service (sv.), service (eng.)

Toiminta tai toimintojen yhdistelmä, jonka palveluntarjoaja toteuttaa vuorovaikutuksessa asiakkaan

kanssa vastatakseen asiakkaan tarpeeseen.

Lähde: Palveluliiketoiminnan sanasto (TSK 2009).

Palvelutaso

JHS 174:n määrittelee palveluun liittyviä tasoja, jotka kuvaavat millainen laadullinen taso palveluun

liittyy. Palvelutaso koostuu esim. palveluajasta, kuten 24/7.

PAS-järjestelmä

Ks. Pitkäaikaissäilytys.

PAS-ratkaisu

Ks. Pitkäaikaissäilytysratkaisu.

Pitkäaikaissäilytys

långtidsförvaring (sv.), long term preservation (eng.)

Kuvaa säilyttämistä joka on luonteeltaan pitkäaikaista, eli aineistoa säilytetään vähintään yli 10 vuotta

tai pysyvästi.


99

Pitkäaikaissäilytysratkaisu

långtidsförvaringsystem (sv.), long term preservation system (eng.)

Laitteisto- ja ohjelmistokokonaisuus, jolla pitkäaikaissäilytys toteutetaan.


Pohjakartta-aineisto

Rasterimuotoinen koordinaatistoon sidottu kartta-aineisto, jota käytetään tausta-aineistona objekteja

paikannettaessa tai niiden sijaintien katselussa.

Prosessi

process (sv.), process (eng.)

Joukko toisiinsa liittyviä toistuvia toimintoja tai tapahtumasarja, joiden avulla syötteet muutetaan

tuotoksiksi. Prosessin tuloksena jokin kehittyy tai muuttuu.

Lähde: JHS 152

Prosessikartta

Visuaalinen esitys ydinprosesseista ja niiden sisällöstä.

Pysyvä tunniste

Pysyvä tunniste on verkkoympäristössä käytettävä muuttumaton tunniste, jolla voidaan pysyvästi

identifioida kohde.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Pysyv%C3%A4_tunniste

Rakenteellinen metatieto

Ks. Metatieto

Rajapinta

gränssnitt (sv.), interface (eng.)

Ohjelmisto tai ohjelmistokomponentti, jolla eri ohjelmistot voivat vaihtaa tietoja keskenään.


Ratkaisu

Ratkaisu on järjestelmää laajempi kokonaisuus. Ratkaisu sisältää järjestelmän lisäksi siihen liittyvät

palvelut, tiedot ja tietorakenteet.



Rikastaminen

enriching (eng.)

100

Informaation lisääminen, täsmentäminen ja tarkentaminen metadataan. Digitoitujen aineistojen

metadataa voidaan rikastaa esimerkiksi yhteisöllisesti vuorovaikutteisissa verkkopalveluissa lisäämällä

niihin liittyviä kommentteja tai tageja. Tämän ohella rikastamisella voidaan viitata prosessiin, jossa

aiemmin toisistaan fyysisesti irrallaan sijainneita tietoaineistoja saatetaan verkossa yhteistoiminnallisiksi

rajapintojen, yhteisten standardien, käytänteiden ja sääntöjen avulla. Objektin kuvailuun käytetyn

yleisen asiasanaston (YSA) korvaaminen Finton yleisellä ontologiapalvelulla (YSO) on esimerkki

tällaisesta rikastamisesta.

Seulonta

gallring (sv.), weeding, culling (eng.)

Seulonta on yleisnimitys niille asiakirjatiedon elinkaarihallinnan prosesseille, joiden tarkoituksena on

supistaa säilytettävän asiakirjatiedon määrää. Seulonta käsittää asiakirjatiedon arvonmäärityksen, jonka

perusteella pysyvästi säilytettävä asiakirjatieto erotellaan määräajan säilytettävästä, ja hävittämisen,

jossa määräajan säilytettävä asiakirjatieto tuhotaan säilytysajan umpeuduttua.

Lähde: Asiakirjahallinnan sanasto

Sidosarkkitehtuuri

Sidosarkkitehtuurit ovat muualla määritettäviä arkkitehtuurilinjauksia, joilla on tai voi olla vaikutusta

kyseisen organisaation tai toimialueen arkkitehtuurityöhön ja -linjauksiin.

Lähde: Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Sijainti

Museon tallentamaan kulttuuri- tai luonnonperintöön sisältyvän objektin, näytteen,

havaintotapahtuma- tai kohdekuvauksen, muun aineiston tai tietokokonaisuuden sijaintitieto

kokoelmissa sekä sen valmistukseen, syntyyn, löytöön ja/tai käyttöön liittyvät sijaintitiedot.

Sijaintitiedolla tarkoitetaan koordinaattien, osoitteen tai muun paikantavan tekijän avulla määriteltyä

tietoa. Se voi olla koordinaattien (paikkatieto) ja osoitteen lisäksi esim. paikannimi tai alueen nimi

(paikannimitieto).

Sosiaalinen metatieto

Käyttäjien tuottama yhteisöllinen metatieto. Sosiaalisen metatiedon avulla voidaan parantaa

metatiedon laatua ja tarkkuutta. Sosiaalinen metatieto rikastaa aineiston kuvailua esimerkiksi

kertomalla, että sen sisältö liittyy johonkin aiheeseen tai teemaan. Sosiaalinen metatieto voi toimia

myös vuorovaikutteisena keskustelun lähtökohtana, jonka avulla käyttäjät voivat tarkentaa muiden

käyttäjien tuottamaa yhteisöllistä metatietoa. Sosiaalisen metatiedon hyötyihin kuuluu myös aineistoja

koskevan tiedonhaun parantaminen, koska sen avulla käyttäjät näkevät, millaisiin kokonaisuuksiin ja

asiayhteyksiin sisältö jäsentyy muiden mielestä.


https://www.kiwi.fi/pages/viewpage.action?pageId=19469615

https://www.kiwi.fi/pages/viewpage.action?pageId=19469615

101

Standardisalkku

standardportfölj (sv.), standard portfolio (eng.)

Muistiorganisaatioiden järjestelmien välisen yhteistoiminnan edellyttämä standardikokonaisuus, jota

tulee pitää yllä tietoteknisen kehityksen myötä. Määrittelee erityisesti sovellusten tietosisältöjä sekä

sovellusten välisiä rajapintoja.


Sähköinen palveluympäristö

Sähköinen palveluympäristö on organisaatiota tai toimialuetta koskeva yhdenmukainen ja hallittu

palveluiden, toimintojen, tietojärjestelmien ja niihin liittyvien teknologiapalvelujen

kokonaisuus.



Säilytys- ja siirtokelpoiset tiedostomuodot

KDK-hankkeessa on määritelty muistiorganisaatioiden digitaalisten aineistojen pitkäaikaissäilytykseen

soveltuvat tiedostomuodot, joissa KDK:n PAS-järjestelmä säilyttää ja vastaanottaa aineistoja.

Järjestelmään voidaan viedä kahdenlaisia tiedostomuotoja: säilytyskelpoisia ja siirtokelpoisia.

Säilytyskelpoisten tiedostomuotojen KDK-hanke arvioi olevan käyttökelpoisia vielä pitkään.

Siirtokelpoiset tiedostomuodot ovat KDK:n arvion mukaan puolestaan niitä, joissa KDK:n piirissä

pitkäaikaissäilytettävää aineistoa on runsaasti tallennettu.

Ks. pitkäaikaissäilytys

Lähde. KDK-hanke. Säilytys- ja siirtokelpoiset tiedostomuodot 1.3.

http://www.kdk.fi/images/tiedostot/KDK-PAS-tiedostomuodot-v1.3.pdf

TAKO

TAKO on ammatillisten museoiden tallennus- ja kokoelmayhteistyöverkosto. TAKO toimi projektina

opetus- ja kulttuuriministeriön tuella 2009 - 2012 ja on vuoden 2013 alusta alkaen osa Museoviraston ja

Suomen kansallismuseon toimintaa. TAKO:lla on kaksi päätavoitetta: museoiden välinen

tallennustyönjako ja nykydokumentoinnin koordinointi. TAKO-toiminta on alkanut

kulttuurihistoriallisten museoiden verkostona, mutta on laajentumassa myös niiden ulkopuolelle.

Lähde: http://tako.nba.fi

Ks. tallennustyönjako

Tallennustyönjako

TAKO-työskentelyn keskeinen tavoite on valtakunnallinen tallennustyönjako, joka auttaa museoita

suuntaamaan kartuntaansa ja keskittämään resursseja ydintehtäväänsä. Tallennustyönjakomalli

jakaantuu seitsemään aihealueeseen. Jokainen aihealue koostuu yksittäisten museoiden valitsemista

tallennustehtävistä. Tällä hetkellä valtakunnallisessa tallennustyönjaossa on mukana 114 ammatillisesti

hoidettua suomalaista museota.

http://www.kdk.fi/images/tiedostot/KDK-PAS-tiedostomuodot-v1.3.pdf

http://tako.nba.fi/

http://tako.nba.fi/

102

Lähde: http://tako.nba.fi/tallennustyonjako

Ks. TAKO

Tallennusvastuualue

Museon tallennusvastuualue on aihepiiri, maantieteellinen alue tai ajanjakso, johon liittyvää aineisto

museo tallentaa.

Taksonomia (tieteellinen luokittelu)

Tieteellisten nimien hierarkkinen luokittelu. Biologian tieteenala, joka tutkii eliöiden kuvaamista,

nimeämistä ja luokittelua.

Tavoitetila

Tavoitetila määritellään tavoitetilakuvauksissa, joissa kuvataan minkälaista toiminnallis-teknistä

ympäristöä kokonaisarkkitehtuurin käyttäjä valitulla kohdealueella tavoittelee.

Arkkitehtuurin tavoitetila toteutetaan yhdellä tai useammalla toteutusprojektilla.

Ks. myös Nykytilan kuvaus.

Tavoitetilakuvaus

Ks. Tavoitetila

Teknologiapalvelut

Laiteteknologian ja muun tekniikan tarvitsemat palvelut, kuten esimerkiksi laitetilat, laitteiden

kapasiteettipalvelut, tietoliikennepalvelut, telepalvelut, nimipalvelut.

Lähde: Avoindata.fi, sanasto https://www.avoindata.fi/fi/content/sanasto

Tieteellinen nimi

Lajikäsitteelle annettu ja taksonomiseen hierarkiaan liitetty, lajikäsitteen rajaava nimi, joka muodostuu

kahdesta osasta; sukunimestä ja lajinimestä.

Ks. yleiskielinen lajinimi

Tietoarkkitehtuuri

Yksi Kartturi-kokonaisarkkitehtuurimallin neljästä arkkitehtuurinäkökulmasta. Ks. myös

arkkitehtuurimalli, Kartturi, teknologia-arkkitehtuuri, tietojärjestelmäarkkitehtuuri, toiminta-

arkkitehtuuri.

Tietojärjestelmä

datasystem (sv.), information system (eng.)

Tietojärjestelmäarkkitehtuuri

http://tako.nba.fi/tallennustyonjako

http://tako.nba.fi/tallennustyonjako

https://www.avoindata.fi/fi/content/sanasto

https://www.avoindata.fi/fi/content/sanasto

103


arkkitehtuurimalli, Kartturi, teknologia-arkkitehtuuri, tietoarkkitehtuuri, toiminta-arkkitehtuuri.

Tietojärjestelmäpalvelut

Varsinaista substanssitoimintaa tukevat järjestelmillä toteutettavat palvelut, esimerkiksi

käyttäjähallintapalvelut, taloushallinnon järjestelmä-palvelut ja integraatiopalvelut.


Tietovaranto

information resource, data resource (eng.)

Toiminnan tarpeista johdettu ja hallinnollisista syistä määritelty tietojen kokonaisuus, jonka avulla tiedot

ovat paremmin hallittavissa. Tietovaranto kattaa yhteisesti hallinnoidun joukon tietoja, joista

muodostuu looginen kokonaisuus, jota ylläpidetään ko. sektorin periaatteiden mukaisesti. Tietovaranto

voi olla fyysisesti keskitetty tai hajautettu mutta sen tietojen hallinta on organisoitu ja vastuutettu

yhdelle toimijalle. Viittaa kokonaisarkkitehtuurin looginen ja fyysinen tietovaranto termeihin, mutta

täytyy erottaa termistä, jolla tarkoitetaan ei-sähköistä ja jossain siksi ”fyysiseksi tietovarannoksi”

nimettyä aineistoa. Tietovarannon omistajuus sekä kehittämis- ja ylläpitovastuut on määritelty ja

dokumentoitu.


Tietovarasto

datalager, informationslager (sv.), data warehouse (eng)

Tietovarasto on oma erillinen tietokanta, johon tiedot kerätään operatiivisista järjestelmistä.

Tietovaraston tavoitteena on tuottaa oikeaa ja ajantasaista tietoa toiminnan kehittämiseen ja

päätöksenteon tueksi.

Toiminta-arkkitehtuuri


arkkitehtuurimalli, Kartturi, teknologia-arkkitehtuuri, tietoarkkitehtuuri, tietojärjestelmäarkkitehtuuri.

Tyyppinäyte

Luonnontieteellinen näyte, johon lajimääritelmä perustuu.

Viitearkkitehtuuri

referensarkitektur (sv.), reference architecture (eng.)

Viitearkkitehtuuri on kokonaisarkkitehtuurin alakäsite ja sillä tarkoitetaan määritetyn tarkastelualueen

tavoitetilakuvausta – viitteellistä tavoitelinjausta, joita kyseisen alueen tulevien ratkaisujen tulee

noudattaa. Se voi koskea joko koko organisaation toiminta, tietoja IT-ympäristöä tai se voi olla tätä

rajatumpi osakokonaisuus, jossa keskitytään jonkun tietyn haasteen, osa-alueen tai toiminnon ratkaisun

kuvaamiseen. Viitearkkitehtuuri on yleensä abstrakti, toimittajaneutraali ja yleinen esitys

104

tietojärjestelmän tai esimerkiksi tietoarkkitehtuurin tavoitetilan jäsennyksestä, toiminnoista ja sen

loogisista komponenteista varsinaisen toteuttamisen tueksi. Viitearkkitehtuuri kuvaa

kokonaisarkkitehtuurikehyksellä kuvattua tavoitetilaa kyseisellä rajatulla osa-alueella ja siitä voi olla

useita eri toteutuksia.



Viitearkkitehtuuri on rajatun arkkitehtuurikokonaisuuden abstrakti toimittaja- ja toteutusneutraali

rakenne. Se on esitys arkkitehtuurikokonaisuuden loogisista osista ja niiden välisistä suhteista.

Viitearkkitehtuurilla ohjataan arkkitehtuurisuunnittelua halutunlaiseen toteutusrakenteeseen.

Viitearkkitehtuuri voi olla organisaation sisäinen, toimialaan liittyvä tai yleinen looginen rakennemalli.


Ydintieto

core data, MD, master data (eng.)

Ydintiedoksi luokitellaan tieto, jota organisaatio tarvitsee toiminnassaan samanlaisena ja –laatuisena tai

jota useampi prosessi tarvitsee tai hyödyntää. Ydintiedolle on ominaista, että tieto on organisaation

toiminnan näkökulmasta pysyvää ja kuvaa tietokokonaisuuksia, joista on tai tulisi olla yhtenäinen käsitys

koko organisaatiossa. Museoiden kokoelmahallinnan kokonaisarkkitehtuurissa ydintiedoilla tarkoitetaan

kaikkien museoiden yhteistä tietoa, jonka paikkansapitävyys ja yhtämittaisuus ovat kokoelmahallinnan

laadulle tärkeätä, ja joiden hallinnan keskittäminen poistaa päällekkäistä työtä ja resurssihukkaa.

Museosektorilla ydintietoja ovat esimerkiksi henkilöiden, organisaatioiden ja paikannimien

auktoriteettitiedot, sekä erilaiset ontologiat ja luokitukset.

Lähde: JHS 179 (liite 7).

Ydintoiminnot

core operations (eng.)

Ydintoiminnot ilmentävät organisaation perustehtävää kuvaten ensisijaisesti sitä toimintaa miksi

organisaatio on olemassa.


Yhteentoimivuus

interoperabilitet, kompatibilitet (sv.), interoperability (eng.)

Tietojärjestelmien kyky viestiä keskenään sellaisella tavalla tai siinä laajuudessa, että ne voivat

rutiinimaisesti käyttää toistensa tuloksia.

Lähde: TEPA-termipankki: Geoinformatiikan sanasto (TSK 45, 2014).

Yleiskielinen lajinimi

Lajin yleiskielinen (ns. kansankielinen) nimitys. Lainsäädäntö käsittelee lajeja yleiskielisillä nimillä.

Ks. tieteellinen nimi

Documents

MUSEOIDEN KOKONAISARKKITEHTUURI...Kansallinen digitaalinen kirjasto–hankkeen kokonaisarkkitehtuurin keskeiset teemat ovat: KDK:n PAS-palvelun ja Finna-asiakasliittymän ylläpito