KOKONAISARKKITEHTUURI – MITÄ? MISSÄ? MIL-LOIN?

LUONNOS

JARKKO NURMI

ERKKA NURMI

TEKES-HANKE: VALUE FROM PUBLIC HEALTH DATA WITH COGNITIVE COMPUTING

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO

INFORMAATIOTEKNOLOGIAN TIEDE-

KUNTA 2017

TIIVISTELMÄ

Kokonaisarkkitehtuuri Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 2017, 24 s. Ohjaaja: Neittaanmäki, Pekka

Tässä raportissa käsitellään kokonaisarkkitehtuuria, sosiaali- ja terveydenhuol-lon valtakunnallista ja Keski-Suomen alueellista kokonaisarkkitehtuuria sekä SOTE-IT:tä. Raportin tarkoituksena on esitellä kokonaisarkkitehtuurin käsite, ko-konaisarkkitehtuurityön odotetut hyödyt, mahdolliset haasteet ja muut tärkeät tekijät kokonaisarkkitehtuurityössä. Tämän lisäksi raportissa esitellään sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen ja Keski-Suomen alueellinen kokonaisark-kitehtuurin nykytila sekä tavoitetila. Lisäksi kuvataan tärkeimpien sidosarkki-tehtuurien nykytilat. Tärkeimpiä sidosarkkitehtuureita ovat julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri sekä terveyden ja hyvinvoinnin kohdealueen kokonais-arkkitehtuuri.

KUVIOT

KUVIO 1 Arkkitehtuurisisällön viitekehys (JHS179 2017) ................................... 15

KUVIO 2 Arkkitehtuurikuvausten viitekehys (JHS179 2017) .............................. 16

KUVIO 3 Kokonaisarkkitehtuurien suhteita (Huovila ym. 2015) ........................ 18

KUVIO 4 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin nykytilan viitekehys ....... 19

KUVIO 5 Terveyden ja hyvinvoinnin kohdealueen kokonaisarkkitehtuurin nykytilan viitekehys................................................................................................. 20

KUVIO 6 Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisen kokonaisarkkitehtuurin nykytilan viitekehys................................................................................................. 21

TAULUKOT

TAULUKKO 1 Kokonaisarkkitehtuurimääritelmiä (Nurmi 2017) ........................ 9

TAULUKKO 2 Kokonaisarkkitehtuurin hyötyjä (Nurmi 2017). (1 = Tamm ym., (2011), 2 = Jusuf ym., (2017), 3 = Wan ym., (2013), 4 = Niemi (2006), 5 = Shang ym., (2002) ................................................................................................................. 12

SISÄLLYS

TIIVISTELMÄ ............................................................................................................. 2

KUVIOT ...................................................................................................................... 3

TAULUKOT ............................................................................................................... 3

SISÄLLYS .................................................................................................................... 4

1 JOHDANTO ...................................................................................................... 5

1.1 Keskeiset käsitteet .................................................................................... 5

2 KOKONAISARKKITEHTUURI....................................................................... 8

2.1 Kokonaisarkkitehtuurin käsitteestä ....................................................... 8

2.1.1 Kokonaisarkkitehtuurin näkökulmat .......................................... 10

2.1.2 Kokonaisarkkitehtuurin tarkastelutasot ..................................... 11

2.2 Kokonaisarkkitehtuurin hyödyt ja kriittiset menestystekijät ............. 11

2.3 Lainsäädäntö .......................................................................................... 14

2.4 Arkkitehtuurimallit ............................................................................... 14

2.4.1 Arkkitehtuurisisällön viitekehys ................................................. 14

2.4.2 Arkkitehtuurikuvausten viitekehys ............................................ 15

3 KOKONAISARKKITEHTUURIEN NYKYTILA .......................................... 17

3.1 Huomioita julkisista kokonaisarkkitehtuureista ................................. 17

3.2 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin nykytila .......................... 18

3.3 Terveyden ja hyvinvoinnin kohdealueen kokonaisarkkitehtuurin nykytila ................................................................................................... 19

3.4 Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisarkkitehtuurin nykytila ....... 20

LÄHTEET ................................................................................................................. 22

LIITE 1 ENSIMMÄINEN LIITE .............................................................................. 23

1 JOHDANTO

Tässä raportissa käsitellään kokonaisarkkitehtuuria, sosiaali- ja terveydenhuol-lon valtakunnallista ja Keski-Suomen alueellista kokonaisarkkitehtuuria sekä SOTE-IT:tä. Raportin tarkoituksena on esitellä kokonaisarkkitehtuurin käsite, ko-konaisarkkitehtuurityön odotetut hyödyt, mahdolliset haasteet ja muut tärkeät tekijät kokonaisarkkitehtuurityössä. Tämän lisäksi raportissa esitellään sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen ja Keski-Suomen alueellinen kokonaisark-kitehtuurin nykytila sekä tavoitetila. Lisäksi kuvataan tärkeimpien sidosarkki-tehtuurien nykytilat. Tärkeimpiä sidosarkkitehtuureita ovat julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri sekä terveyden ja hyvinvoinnin kohdealueen kokonais-arkkitehtuuri.

Alaluvussa 1.1 esitetään raportissa käytettävät käsitteet. Luvussa kaksi määritellään kokonaisarkkitehtuurin käsite, kokonaisarkki-

tehtuurin odotetut hyödyt sekä kokonaisarkkitehtuurityön haasteet. Lisäksi esi-tellään eri arkkitehturimalleja, sekä julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri-työssä käytettävän JHS179-standardin mukaiset kokonaisarkkitehtuurin osat: toiminta-arkkitehtuuri, tietoarkkitehtuuri, tietojärjestelmäarkkitehtuuri ja tekno-logia-arkkitehtuuri.

Luvussa kolme käsitellään SOTE:n valtakunnallisen ja Keski-Suomen alu-eellisen kokonaisarkkitehtuurin sekä yllä mainittujen sidosarkkitehtuurien ny-kytilaa. Mainittujen kokonaisarkkitehtuurien nykytilaa sekä sosiaali- ja tervey-denhuollon valtakunnallista sekä Keski-Suomen alueellista kokonaisarkkiteh-tuurin tavoitetilaa kuvataan tarkemmin Nurmen ja Nurmen (2017) raportissa Vii-tearkkitehtuuri sosiaali- ja terveydenhuollolle (Keski-Suomessa).

1.1 Keskeiset käsitteet

Tässä alaluvussa esitetään raportin ymmärtämisen kannalta keskeisiä käsitteitä. Raportti tarkastelee etenkin julkista kokonaisarkkitehtuurityötä, ja se on tarkoi-tettu pääosin julkisille toimijoille. Täten käsitteet määritellään siten kuin ne on

6

määritelty Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta JUHTA:n määritte-lemässä standardissa JHS179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittämi-nen. JHS179 määrittelee keskeisiä käsitteitä seuraavasti (joidenkin käsitteiden määritelmiä on lyhennetty/muokattu selvyyden vuoksi):

arkkitehtuuriperiaate: periaate, jolla ohjataan kehittämistä ja toteu-tusta tavoitteellisesti linjausten mukaisiin arkkitehtuuriratkaisuihin. arkkitehtuurin viitekehys: malli, jonka mukaan organisaation tai muun kehittämiskohteen rakenteita jäsennetään, hallitaan ja kehite-

tään. Arkkitehtuurin viitekehys kuvaa käytettävät arkkitehtuurin näkökulmat ja tasot. Arkkitehtuurin viitekehys voi olla valmis jäsen-nysmalli (esim. Zachman Framework, TOGAF) tai organisaation omaan käyttöön räätälöity arkkitehtuurirakenteiden jäsennys. hallintamalli: malli, joka käsittää roolien ja vastuiden määrittelyn, organisoinnin, johtamisen ja hyödyntämisen prosessit sekä toimin-tamallin. Arkkitehtuurin hallintamallia noudattaen hallinnon toimi-jat kehittävät, hyödyntävät ja ylläpitävät arkkitehtuuria sekä virasto- ja hallinnonalatasolla että koko hallinnon organisaation tasolla. kokonaisarkkitehtuuri (Enterprise Architecture): 1) organisaation tai muun kohteena olevan kokonaisuuden rakenne 2) organisaation tai muun kohteena olevan kokonaisuuden raken-teen kuvaus, jota käytetään toiminnan kehittämisessä. Kokonaisark-kitehtuurin avulla on mahdollista hallinnoida ja kehittää organisaa-tioiden tai muiden valittujen kohteiden toimintaa systemaattisesti. looginen tietovaranto: toiminnassa tai palveluissa tarvittavien ja yh-teisesti hallittujen tietojen tai tietoaineistojen joukko. sidosarkkitehtuuri: muualla määritettävä arkkitehtuuri, jolla on vaikutus organisaation tai muun tarkasteltavan kohteen arkkiteh-tuurityöhön. teknologia-arkkitehtuuri (Technology Architecture): kokonaisark-kitehtuurin näkökulma, joka kuvaa organisaation teknologista infra-struktuuria ja järjestelmäarkkitehtuurin teknologiavalintoja. Tekno-logia-arkkitehtuuri keskeinen tavoite on linjata ja rajata käytettävät tekniset vaihtoehdot, standardit ja rakenteet siten, että kokonaisuus tukee parhaalla mahdollisella tavalla organisaation tavoitteita. tietoarkkitehtuuri (Information Architecture): kokonaisarkkiteh-tuurin näkökulma, joka kuvaa organisaation käyttämät tiedot sekä tietojen rakenteet ja suhteet. Tietoarkkitehtuurissa tarkastellaan or-ganisaation informaatiotarpeita, tietopääomaa, tietojen välisiä suh-

teita, informaatioarvoketjuja, tietojen rakenteita sekä informaation organisointia ja hallintaa. Tietoarkkitehtuurin suunnittelun tavoit-teena on luoda organisaatiotasoinen yhteinen näkemys keskeisestä tietopääomasta sekä helpottaa tiedon löytämistä, välittämistä ja hal-lintaa. Suunnittelulla tähdätään tietorakenteiden vakiointiin ja sen mahdollistamaan tietojen uudelleenhyödynnettävyyteen.

7

tietojärjestelmä (Information System): järjestelmä jonkin yhtenäisen, pysyväisluonteisen tietojenkäsittelykokonaisuuden suorittamiseen Tietojärjestelmän muodostavat tiedot ja niiden käsittelysäännöt, kä-sittelyn henkilö- ja laiteresurssit sekä tiedonsiirtolaitteet ja toiminta-ohjeet. Tietojärjestelmäksi kutsutaan usein myös sovelluskokonai-suuksia. tietojärjestelmäarkkitehtuuri (Application Architecture): kokonais-arkkitehtuurin näkökulma, jossa kuvataan keskeiset tietoja käsittele-vät sovellukset ja sovelluskokonaisuudet (tietojärjestelmät), sovel-

lusten keskinäiset suhteet ja riippuvuudet sekä keskeiset ominaisuu-det. Tässä näkökulmassa ei ole kyse ohjelmistoarkkitehtuurista, vaan tarkoituksena on määritellä millaiset sovellukset ovat tarpeen organisaatiolle ja mitä niiden tulee tehdä käsitelläkseen ja esittääk-seen organisaation tiedot organisaation toimijoille ja tietojärjestel-mille. tietomalli: malli, joka kuvaa tietoa ja tietojen välisiä suhteita. tietovaranto: looginen tietoaineistojen kokoelma. Toiminnan ja hal-linnon tarpeista johdettu ja määritelty tietoaineistojen kokoelma. Se voi koostua tai olla osa yhden tai useamman järjestelmän tuottamista tai tietokannan sisältämistä tiedoista. Usea järjestelmä voi käyttää sa-man tietovarannon tietoja, jotka voivat olla peräisin yhdestä tai use-ammasta lähteestä eli tietokannasta tai muista tietorakenteista. tietovirta: tiedon siirtyminen eri elementtien ja rakenneosien välillä. Tietovirtoja esiintyy mm. prosesseissa, organisaatioissa, tietovaran-noissa ja tietojärjestelmissä. toiminta-arkkitehtuuri (Business Architecture): kokonaisarkkiteh-tuurin näkökulma, joka kuvaa organisaation toiminnalliset raken-teet. Organisaation toiminnallisia rakenteita ovat mm. sidosryhmät, palvelut ja tuotteet sekä prosessit ja organisaatiot. Myös toiminnan kehittämisen perusrakenteet, kuten visiot ja strategiat, ovat osa toi-minta-arkkitehtuuria. Toiminta-arkkitehtuurin suunnittelun tavoit-teena on optimoida ja suunnitella asiakkaiden tarpeisiin ja odotuk-siin liittyvää palvelutarjontaa sekä palveluiden tuottamiseen tarvit-tavia toiminnan rakenteita. Tunnetaan myös termillä liiketoiminta-arkkitehtuuri.

8

2 KOKONAISARKKITEHTUURI

Tässä luvussa käsitellään kokonaisarkkitehtuurin käsitettä, kokonaisarkkiteh-tuurityön oletettuja hyötyjä, siinä huomioitavia tekijöitä sekä kokonaisarkkiteh-tuurimenetelmää. Alaluvussa 2.1 määritellään kokonaisarkkitehtuurin käsite ja luvussa 2.2 käsitellään kokonaisarkkitehtuurin oletettuja hyötyjä ja kriittisiä me-nestystekijöitä. Käsitteen määrittely ja hyötyjen tarkastelu ovat olennaisia koko-naisarkkitehtuurityön kannalta. Aiemman tutkimuksen mukaan osa kokonais-arkkitehtuurityön hankaluudesta liittyy nimenomaan eri toimijoiden välisen kommunikaation puutteeseen: kokonaisarkkitehtuurin käsitteestä on erimieli-syyttä, eikä hyötyjä tunnisteta. Luvussa 2.3 käsitellään kokonaisarkkitehtuuri-työssä huomioitavaa lainsäädäntöä. Luku 2.4 esittelee lyhyesti eri arkkitehtuuri-mallit, sekä julkisella hallinnolla käytettävän arkkitehtuurimallin mukaisen ark-kitehtuurisisällön viitekehyksen ja arkkitehtuurikuvausten viitekehykset.

2.1 Kokonaisarkkitehtuurin käsitteestä

”Kokonaisarkkitehtuuri on toiminnan, prosessien ja palvelujen, tietojen, tietojärjestel-mien ja niiden tuottamien palvelujen muodostaman kokonaisuuden rakenne,”

(JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen, 2017).

Yksinkertaistettuna kokonaisarkkitehtuurissa kuvataan kuinka organisaation tä-mänhetkiset toimintaprosessit ja tietojärjestelmät toimivat, kuinka niiden halu-taan toimivan tulevaisuudessa ja kuinka nykyhetkestä päästään tulevaisuuden kuvaan (Seppänen 2017). Kokonaisarkkitehtuurin on tarkoitus auttaa eri toimi-joita ymmärtämään paremmin toistensa toimintaa, kehittää yhteistyötä ja paran-taa palveluiden ja tietojärjestelmien yhteentoimivuutta (JHS 179, 2017).

Kokonaisarkkitehtuurin terminologia ei kuitenkaan ole akateemisessa tut-kimuksessa vakiintunutta (Schönherr 2009), eikä kirjallisuudessa ole esitetty kat-tavaa määritelmää kokonaisarkkitehtuurille (Niemi 2016). Vaikka tässä rapor-tissa kokonaisarkkitehtuurille käytetään aiemmin mainittua JHS179-standardin mukaista määritelmää, on huomattava, että sekä akateeminen tutkimus, että eri toimijat esittävät lukuisia muita määritelmiä. Käsitteenmäärittely on olennaista, sillä esimerkiksi eri julkisilla toimijoilla sekä virastoissa työskentelevillä henki-löillä on eri käsityksiä siitä, mitä kokonaisarkkitehtuuri tarkoittaa. Tällä lienee vaikutusta myös siihen, miten kokonaisarkkitehtuurin hyödyt ymmärretään, mi-

hin kokonaisarkkitehtuurityöllä pyritään ja miten toimijat hahmottavat oman roolinsa kokonaisarkkitehtuurityössä. Taulukossa 1 esitellään joitain akateemi-sen kirjallisuuden määritelmiä kokonaisarkkitehtuurille.

9

TAULUKKO 1 Kokonaisarkkitehtuurimääritelmiä (Nurmi 2017)

Artikkeli Määritelmä

Tamm ym. (2011)

Kokonaisarkkitehtuuri on yrityksen liiketoimintaprosessien ja IT-jär-jestelmien sekä niiden suhteiden korkean tason määritelmä.

Lankhorst (2017)

Kokonaisarkkitehtuurin muodostavat periaatteet, metodit ja mallit, joita käytetään yrityksen organisatorisen rakenteen, liiketoiminta-prosessien, tietojärjestelmien ja infrastruktuurin suunnittelemisessa ja toteuttamisessa.

Frampton ym. (2015)

Kokonaisarkkitehtuuri määrittelee organisaation datan, prosessien ja tietojärjestelmien nykytilan, tavoitetilan sekä etenemissuunnitelman nykytilasta tavoitetilaan.

Niemi &

Ylimäki (2008)

Kokonaisarkkitehtuurilla tarkoitetaan liiketoiminnan, informaation,

järjestelmät ja teknologiat kattavaa näkemystä organisaatiosta

Niemann (2006)

Kokonaisarkkitehtuuri on järjestelmällinen kokoelma suunnitelmia, joilla kuvataan kokonaisvaltaisesti organisaation liiketoiminnan ja IT:n menneisyys, nykytila ja tulevaisuus.

Nygård & Olsen (2016)

Kokonaisarkkitehtuuri on IT:n ja liiketoimintaa yhteistoimintaa ko-rostava kokonaisnäkemys organisaatiosta. Kokonaisarkkitehtuuri on organisaation kehittämisen ja muuttamisen prosessi.

Dang & Pekkola (2016)

Kokonaisarkkitehtuuri kuvaa organisaation liiketoimintatavoitteet ja prosessit, resurssit, tietojärjestelmät ja teknologiat sekä näiden keski-näiset suhteet.

Alaluvussa 2.1.1 määritellään kokonaisarkkitehtuurin näkökulmat, toiminta-ark-kitehtuuri, tietoarkkitehtuuri, tietojärjestelmäarkkitehtuuri ja teknologia-arkkitehtuuri. Alaluvussa 2.1.2 määritellään kokonaisarkkitehtuurin tarkastelutasot, periaate-taso, käsitteellinen taso, looginen taso ja fyysinen taso.

Kokonaisarkkitehtuurityön olemusta voidaan selventää esimerkein. Tyy-pillisimpiä esimerkkejä ovat talon rakentaminen, kaupunkisuunnittelu tai teh-taan toiminnan kuvaaminen (Itälä ym. 2012).

Osana uuden talon rakennusprojektia arkkitehti laatii erilaisia piirustuksia, kuten talon pohjapiirroksen. Arkkitehdin on työssään huomioitava muun mu-assa asemakaava, tontti, ympäristö ja talon käyttäjän tarpeet, ja tuottaa kaikki reunaehdot huomioida ratkaisuehdotus. Arkkitehdin tuotos, arkkitehtuurirat-kaisu, ei ole varsinainen työn lopputuotos, vaan ainoastaan kuvaus lopputuotok-sesta, joka on käyttövalmis talo. Samoin kokonaisarkkitehtuurissa on monia huo-mioitavia seikkoja, kuten viitearkkitehtuureita, lainsäädäntöä ja käyttäjien tar-peita, ja samoin kokonaisarkkitehdin työn lopputuloksena ei ole ainoastaan ko-

10

konaisarkkitehtuuria. Pikemminkin kokonaisarkkitehtuuri on kuvaus, represen-taatio kaikesta siitä toiminnallisuudesta, toimijoista ja näiden suhteista, joita ko-konaisarkkitehtuuri pyrkii kuvaamaan.

Kokonaisarkkitehtuurityötä voidaan verrata myös kaupunkirakentamiseen. Molempia voidaan ajatella tasoina. Kaupunkirakentamisessa voidaan tunnistaa eritasoisia kaavoja, kuten asemakaavoja, osayleiskaavoja, yleiskaavoja, seutukaa-voja jne. Kokonaisarkkitehtuurityössä eri arkkitehtuuria muodostavat tasot, esi-merkiksi: julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri, terveyden ja hyvinvoinnin kohdealueen kokonaisarkkitehtuuri, sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalli-

nen kokonaisarkkitehtuuri, sosiaali- ja terveydenhuollon alueellinen kokonais-arkkitehtuuri jne.

Viimeisimpänä esimerkkinä voidaan käyttää tehtaan toiminnan kuvausta, joka hahmottaa hyvin kokonaisarkkitehtuurityön jatkuvaa luonnetta. Kuvaus tehtaan toiminnasta sisältää kaikki tehtaan henkilöt, prosessit, koneet, liiketoi-mintamallin, strategian ja monia muita asioita. Samat elementit voidaan tunnis-taa kokonaisarkkitehtuurista. Tehtaan toimintaympäristö muuttuu kuitenkin jat-kuvasti. Markkinat muuttuvat, tuotantotavat kehittyvät, tuotteet, prosessit ja strategiat kehittyvät ja henkilöstö vaihtuu. Jatkuva suunnittelu pohjautuu teh-taan kulloisiinkin prosesseihin, rakenteisiin ja reunaehtoihin, mutta kuvaa kui-tenkin tulevaisuutta, tavoitetilaa. Sama ajattelu koskee myös kokonaisarkkiteh-tuurityötä. Nykytilan, tavoitetilan ja niiden välisen kehityspolun kuvaaminen yhden kerran ei riitä, vaan kuvauksia tulisi päivittää jatkuvasti.

2.1.1 Kokonaisarkkitehtuurin näkökulmat

Toiminta-arkkitehtuuri. Toiminta-arkkitehtuuri kuvaa kohteen (liike)toimin-nalliset tavoitteet ja päätoiminnot sekä sidosryhmät, organisaatiot, prosessit ja tehtävät (Itälä ym. 2012). Toiminta-arkkitehtuuri voi kuvata liiketoimintaproses-seja, palvelurakenteita sekä toimintaorganisaation (Pulkkinen 2006). Toiminta-arkkitehtuurityössä suunnitellaan ja implementoidaan liiketoiminnan muutosta kuvatuissa tekijöissä (Valtonen & Leppänen 2010). Tavoitteena on se, että orga-nisaatio ymmärtää paremmin omaa liiketoimintaansa.

Tietoarkkitehtuuri. Tietoarkkitehtuuri kuvaa loogista ja fyysistä tietoa, tietova-rantoja ja rakenteita, tiedonhallintaresursseja sekä eri tietojen suhteita (Itälä ym. 2011). Toisin sanoen se kuvaa korkean tason liiketoimintatietoa ja data-arkkiteh-tuuria (Pulkkinen 2006). Massadatan (big data) hyödyntäminen ja liiketoiminta-tiedon hallinta (BI, business intelligence) saattavat vaatia erityistä huomioimista tietoarkkitehtuurissa (Jarr 2014). Tietojärjestelmäarkkitehtuuri. Tietojärjestelmäarkkitehtuuri kuvaa tietojenkä-sittelyn ja tietohallinnon vaatimukset ja ratkaisut sekä ominaisuudet, järjestelmät ja palvelut, joilla tietoa käsitellään (Itälä ym. 2011). Tavoitteena on suunnitella tietojärjestelmäkokonaisuus tukemaan organisaation tavoitteita parhaalla mah-dollisella tavalla (Tupper 2011).

11

Teknologia-arkkitehtuuri. Teknologia-arkkitehtuuri kuvaa ohjelmistoja ja lait-teita joita käytetään toiminnan, tietojen ja tietojärjestelmien toteuttamiseen. Li-säksi kuvataan mm. tekniset standardit (Itälä ym. 2011.)

2.1.2 Kokonaisarkkitehtuurin tarkastelutasot

Periaatetaso. Periaatetaso esittää arkkitehtuurin kehittämisen ohjaavat periaat-teet, esimerkiksi arkkitehtuuriperiaatteet (Itälä ym. 2012) sekä ohjaa suunnittelua ja kuvaamista (JHS179 2017). Käsitteellinen taso. Käsitteellinen taso kuvaa kokonaiskuvan, pääsisällöt, tär-keimmät suhteet (Itälä ym. 2012) sekä tarpeet ja palvelut (JHS179 2017). Looginen taso. Looginen taso kuvaa rakenteita (JHS179 2017), prosesseja sekä elementtien jäsentymistä ja ratkaisumalleja (Itälä ym. 2012). Fyysinen taso. Fyysinen taso kuvaa ratkaisujen sijoittelua, toteuttamista ja hal-linnointia konkreettisella tasolla (Itälä ym. 2012, JHS179 2017).

2.2 Kokonaisarkkitehtuurin hyödyt ja kriittiset menestystekijät

Tässä luvussa käsitellään kokonaisarkkitehtuurin mahdollisia hyötyjä ja kriittisiä menestystekijöitä. Hyötyjen tarkastelu on olennaista, vaikka julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurityötä velvoittaa laki.

Huovila ym. (2015) ovat kuvanneet kokonaisarkkitehtuurisuunnittelun hyödyt seuraavasti:

Enemmän ja parempaa tietoa organisaation tilasta ja tilanteesta. Järjestelmällisen suunnittelun myötä saadaan enemmän ja laaduk-kaampaa tietoa organisaation tilanteesta. Tämä johtaa investointien kohdentumiseen oikeisiin asioihin ja investointien riskien pienene-miseen. Päätöksenteon nopeutuminen. Laadukkaamman ja ajantasaisem-man tiedon perusteella on mahdollista tehdä parempia ja nopeam-pia päätöksiä. Dokumentoiduilla toimintamalleilla ja rakenneratkai-suilla saadaan nopea tilannekuva sekä mahdollistetaan tehokas rea-gointi muuttuviin tilanteisiin. Muutosten vaikutuksia voidaan hallita. Kokonaisarkkitehtuuri tuo menetelmän ja työkalun muutosten vaikutusten läpikäynnille ja ar-vioinnille. Syy-seuraussuhteiden järjestelmällinen läpikäynti lisää ymmärrystä kehittämiskohteista ja auttaa parempien kehitysratkai-

sujen ja -päätöksien tekemisessä. Organisaation rakenteiden vakiointi. Organisaation rakenteita ja toimintatapoja vakioimalla saavutetaan yhtenäinen kuva organisaa-tiosta ja sen tilanteesta. Tämä lisää organisaation hallittavuutta, joh-dettavuutta ja kehitettävyyttä. Vakioinnilla saavutetaan suurempi kehityspotentiaali sekä ketterämpi kehitysvauhti.

12

Organisaation rakenteiden uudelleenkäyttö. Rakenteiden vakioin-nilla ja modulaarisella suunnittelulla saadaan aikaan yhteiskäyttöi-syyttä ja uudelleen hyödynnettävyyttä. Tämä poistaa päällekkäisiä ja rinnakkaisia rakenteita sekä mahdollistaa rakenteiden kustannus-ten optimoinnin. Parantunut riskienhallinta. Parempi tilannetietous ja suunnittelu-systematiikka pienentävät investointien riskejä ja vähentävät virhe-päätöksiä. Asiakas- ja toimintalähtöinen ICT-kehitys- ja ohjausmalli. Väli-

neorientoituneesta järjestelmäkehityksestä päästään aitoon, organi-saation tavoitteista lähtevään sekä asiakas- ja toimintalähtöiseen ICT-ratkaisujen kehittämiseen. Kokonaisarkkitehtuuri tuo järjestel-mäsuunnittelun osaksi toiminnan kehittämistä. Kokonaisoptimointi. Parempi tilannekuva ja kehittämisen koko-naisvaltaisempi suunnittelu poistavat päällekkäisen kehittämisen.

Kokonaisarkkitehtuurin mahdollisista hyödyistä on tehty myös runsaasti akatee-mista tutkimusta. Akateemisen tutkimuksen keskeisimmät hyödyt esitellään Nurmen (2017) kandidaatintutkielmassa sekä taulukossa 1. Taulukko on meta-analyysi viidestä kokonaisarkkitehtuurin hyötyjä käsittelevästä kirjallisuuskat-sauksesta.

TAULUKKO 2 Kokonaisarkkitehtuurin hyötyjä (Nurmi 2017). (1 = Tamm ym., (2011), 2 = Jusuf ym., (2017), 3 = Wan ym., (2013), 4 = Niemi (2006), 5 = Shang ym., (2002)

Hyöty\Artikkeli 1 2 3 4 5

IT:n ja liiketoiminnan parantunut yhteistoiminta x x x x

Parempi kommunikaatio ja yhteistyö x x x x

Parempi päätöksenteko x x x x x

Vähentyneet (IT) kustannukset x x x x x

Parantunut tehokkuus/tuottavuus

x x x x

Parantunut strategia

x x x x

Parantunut riskien- ja muutoksenhallinta x x x x

Parantunut asiakashallinta

x x x x

Paremmat liiketoimintaprosessit x x x x

Paremmat tietojärjestelmät/IT-resurssien kehittäminen ja käyttö

x x x

x

13

Innovaatioiden kasvu/paraneminen

x

x x

Holistinen näkemys organisaatiosta

x x x

Parempi yhteistoiminta kumppaneiden kanssa

x x x x

Parempi markkina-arvo ja sijoitetut pääoman tuotto

x x x

Suoritus- ja toimitusaikojen lasku

x x x x

Parantunut laatu

x x x x

Lisääntynyt vakaus x x x x

Joustavuuden lisääntyminen

x x

x

Muita KA:n hyötyjä: Vähentyneet eturistiriidat, positiivisten kulttuuristen muutosten tukeminen, pa-rempi tiedon laatu, jakaminen ja dokumentointi, IT-investointien parempi hallinta, voimaantuminen, integraatio, vähentynyt kompleksisuus, useammin onnistuneita projekteja, sääntöjen noudattaminen, uudelleenkäytettävyys, skaalaedut, organi-saation ulkopuolisten sidosten luominen, tuotedifferointi, standardointi, organisaa-tion oppimisen helpottaminen, työtapojen muuttaminen, paremmat investoinnit, parempi henkilöstöhallinto, parempi työtyytyväisyys, parantunut omaisuuserien hallinta, vähentyneet riskit, lisääntynyt standardien käyttö, lisääntynyt uudelleen-käyttö, päällekkäisyyksien väheneminen.

Vaikka kokonaisarkkitehtuurityöllä voidaan saavuttaa lukuisia hyötyjä, on kui-tenkin huomioitava, että hyötyjen saavuttaminen tai kokonaisarkkitehturityön onnistuminen eivät ole itsestäänselvyyksiä: Hopen (2015) sekä Nygårdin ja Olse-nin (2016) mukaan ainoastaan pieni osa (n. 5 %) kokonaisarkkitehtuurityöstä on-nistuu.

Kokonaisarkkitehtuurin onnistumiseen keskeisesti liittyvä käsite on critical success factor (CSF). Hope ym. (2017) esittelevät tutkimuksessaan näitä ns. kriitti-

siä menestystekijöitä, joiden huomioiminen saattaa olla olennaista koko projektin onnistumisen kannalta. Heidän mukaansa onnistuneisiin kokonaisarkkitehtuu-riprojekteihin liittyviä kriittisiä menestystekijöitä ovat valvonta ja sääntöjen nou-dattaminen, sitoutuminen arkkitehtuurin käyttöön, konsultaatio ja kommuni-kaatio.

Sen sijaan strategia arkkitehtuurin rakentamiseen, metodien käyttö sekä arkkitehtuurityövälineiden käyttö liittyivät yhtä usein onnistuneisiin kuin epä-onnistuneisiin kokonaisarkkitehtuuriprojekteihin (Nurmi 2017). Hope ym. (2017) korostavatkin tutkimuksessaan kokonaisarkkitehtuurityön sosiologista puolta. Tällöin esimerkiksi muutosjohtaminen, kommunikaatio ja eri toimijoiden huo-mioiminen korostunevat. Toimijoiden välisen kommunikaation tärkeyteen tulisi kiinnittää huomiota prosessin kaikissa vaiheissa.

14

2.3 Lainsäädäntö

Tässä luvussa esitellään keskeistä sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevaa lainsää-däntöä, joka osaltaan ohjaa myös kokonaisarkkitehtuurityötä. Lainsäädäntö esi-tellään liitteessä 1.

2.4 Arkkitehtuurimallit

Tässä luvussa käsitellään lyhyesti kaksi JHS179:n kuvaamaa arkkitehtuurisuun-nittelun apuvälinettä. Niiden hahmottaminen helpottaa myöhempien arkkiteh-tuurikuvausten ymmärtämistä. JHS179 pohjautuu TOGAF arkkitehtuurikehyk-seen, joka on yksi yleisimmin käytetyistä arkkitehtuurikehyksistä. Muita arkki-tehtuurikehyksiä ei kuvata tässä raportissa, mutta lukijan on hyvä tietää, että eri-laisia arkkitehtuurikehyksiä on useita.

2.4.1 Arkkitehtuurisisällön viitekehys

Arkkitehtuurisisällön viitekehys on toinen JHS179:n kuvaamista arkkitehtuuri-suunnittelun apuvälineistä. Se kuvaa kokonaisarkkitehtuuriin (kohteeseen) kuu-luvat toiminnan rakenteet päätasolla, ja pyrkii tukemaan sisältörakenteiden tun-nistamista ja rajaamista.

JHS179 jakaa arkkitehtuurisisällön viitekehyksen kolmeen pääosaan, jotka esitellään kuviossa 1:

1. Periaatteet, visiot ja vaatimukset:

Kehittämistä ohjaavat periaatteet, arkkitehtuurivisio ja kokonaiskuva tunnistetuista sidosryhmistä sekä palveluiden ja toiminnan kehittämis-tarpeista ja vaatimuksista. Visio ohjaa tavoitetilan määrittelyä (JHS179 2017)

2. Arkkitehtuurirakenteet:

Arkkitehtuurirakenteilla tarkoitetaan rakenteita ja rakenneryhmiä, joi-den avulla kohteen rakenteita jäsennetään ja suunnitellaan. Suunnitte-lussa valitaan kehityskohteen olennaisimmat toiminnan rakenteet. Teh-dyt kuvaukset ovat sidosryhmien välisiä kommunikaatiovälineitä (JHS179 2017).

3. Arkkitehtuurin toteutus:

Toteutusosassa varmistetaan suunnitellun arkkitehtuurin toteutetta-vuus. Tuloksena syntynyt tavoitetila muotoillaan konkreettisiksi ratkai-suiksi ja vaatimuksiksi (JHS179 2017).

15

KUVIO 1 Arkkitehtuurisisällön viitekehys (JHS179 2017)

2.4.2 Arkkitehtuurikuvausten viitekehys

Arkkitehtuurikuvausten viitekehys (kuvio 2) on toinen JH179:n kuvaamista ark-kitehtuurisuunnittelun apuvälineistä. Sen avulla tunnistetaan ja valitaan suun-nittelukokonaisuuden kuvaukset ja kuvauskohteet. Kuvaustapoja voivat olla esi-merkiksi luettelot, matriisit, kaaviot ja tekstit, ja niissä esitetään arkkitehtuurin rakenteita tai laajoja kokonaiskuvauksia (JHS179 2017). Viitekehys sisältää neljä eri arkkitehtuurinäkökulmaa (toiminta-, tieto-, tietojärjestelmä- ja teknologia-arkkitehtuuri), jotka on kuvattu luvussa 2.1.1. Lisäksi kehys kuvaa neljä käsitteel-listä tasoa (periaatteellinen, käsitteellinen, looginen ja fyysinen taso) jotka on ku-vattu luvussa 2.1.2. Neljän käsitteellisen tason lisäksi arkkitehtuurikuvausten vii-tekehys kuvaa toimeenpanon tason, joku kuvaa sitä, miten toteutussuunnitelma etenee (JHS179 2017).

16

KUVIO 2 Arkkitehtuurikuvausten viitekehys (JHS179 2017)

17

3 KOKONAISARKKITEHTUURIEN NYKYTILA

Tässä luvussa käsitellään lyhyesti sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisen ja Keski-Suomen alueellisen kokonaisarkkitehtuurin nykytilaa, sekä keskeisten sidosarkkitehtuurien, julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin ja terveyden ja hyvinvoinnin kohdealueen kokonaisarkkitehtuurin nykytiloja. Tarkemmat ku-vaukset nykytiloista löytyy Nurmen ja Nurmen (2017) raportista Viitearkkiteh-tuuri sosiaali- ja terveydenhuollolle (Keski-Suomessa).

Alaluvussa 3.1 käsitellään yleisesti julkisia kokonaisarkkitehtuureita ja nii-den suhteita toisiinsa. Luvussa 3.2 esitellään julkisen hallinnon kokonaisarkki-tehtuurin nykytila, ja luvussa 3.3 terveyden ja hyvinvoinnin kohdealueen koko-naisarkkitehtuurin nykytila. Lopulta, luvussa 3.4 esitellään sosiaali- ja terveyden-huollon valtakunnallisen kokonaisarkkitehtuurin nykytila. Arkkitehtuureista esitetään viitekehykset, joiden tavoitteena on hahmottaa lukijalle kuvatun arkki-tehtuurin laajuutta.

3.1 Huomioita julkisista kokonaisarkkitehtuureista

Tässä luvussa kuvataan yleisesti julkisia kokonaisarkkitehtuureita, julkista koko-naisarkkitehtuurityötä ja julkisten kokonaisarkkitehtuurien suhdetta toisiinsa.

Julkinen kokonaisarkkitehtuurityö on monin paikoin kesken, huolimatta siitä, että tietohallintolain (Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta 634/2011) mukaan julkisen hallinnon viranomaisen tulee suunnitella ja kuvata kokonaisarkkitehtuurinsa (JHS179 2017). Julkisia arkkitehtuurikuvauksia on kommentoitu muun muassa seuraavasti:

- ” Valtionhallinnon yhteistä arkkitehtuuria ei ole kootusti kuvattu.” - ” Kunnat ovat itsenäisiä organisaatioita, ja yhteisten palvelujen tekeminen

on osoittautunut hankalaksi. Myöskään kattavaa kuvausta kuntien yhtei-sistä palveluista ei ole.”

- ” Maakunnille on suunnitella suuri joukko yhteisiä palveluja ja ratkaisuja. Määrittelytyö on kuitenkin vielä kesken.”

- ”Toistaiseksi julkishallinnon kokonaisarkkitehtuurissa on kuitenkin hy-vin vähän ohjaavia arkkitehtuurikuvauksia tai –linjauksia”

Kuviossa 3 esitetään julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurien suhteita sekä sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallista kokonaisarkkitehtuuria oh-jaavia tekijöitä.

18

KUVIO 3 Kokonaisarkkitehtuurien suhteita (Huovila ym. 2015)

3.2 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin nykytila

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin uusin kuvaus, JHKA 2.0, julkaistiin 2017 (JulkiICT-toiminto 2017). Kuviossa 4 esitetään tähän tähän mennessä ku-vattu arkkitehtuurikuvauksen viitekehys.

19

KUVIO 4 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin nykytilan viitekehys

3.3 Terveyden ja hyvinvoinnin kohdealueen kokonaisarkkiteh-tuurin nykytila

Terveyden ja hyvinvoinnin kohdealueen uusin kuvaus on vuodelta 2016 (STM 2016), ja se esitetään kuviossa 5.

20

KUVIO 5 Terveyden ja hyvinvoinnin kohdealueen kokonaisarkkitehtuurin nykytilan viite-kehys

3.4 Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisarkkitehtuurin nyky-tila

Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisen kokonaisarkkitehtuurin nykytilaa ovat kuvanneet Huovila ym. (2015), ja se esitetään kuviossa 6.

21

KUVIO 6 Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisen kokonaisarkkitehtuurin nykytilan viitekehys

22

LÄHTEET

Faraj, S. & Sambamurthy, V. (2006). Leadership of Information Systems Development Projects. IEEE Transactions on Engineering Management, 53(2), 238–249.

Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. (2009). Tutki ja kirjoita (15. uud. painos). Helsinki: Tammi.

23

LIITE 1 KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ

Tun-nus/Kate-goria

Nimi Keskeinen sisältö

Yleislaki

L831/1994 Arkistolaki Tiedon arkistointi

L434/2003 Hallintolaki Hallinnon palveluiden laatu ja tulok-sellisuus, sekä oikeusturva hallinto-asioissa

L442/1999 Laki holhoustoimesta Holhoustoimi eli toiminta joka valvoo niiden etua ja oikeutta, jotka eivät voi itse pitää huolta taloudellisista (ym.) asioista

L733/1992 Laki sosiaali- ja tervey-denhuollon suunnitte-lusta ja valtionavustuk-sesta

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestä-minen kunnissa, sekä tämän toimin-nan suunnittelu ja valtionavustukset

L621/1999 Laki viranomaisten toi-minnan julkisuudesta (nk. Julkisuuslaki)

Viranomaisten asiakirjojen julkisuus

L731/1999 Suomen perustuslaki Suomen valtion olemassaolo ja keskei-set periaatteet

Sosiaali- ja terveydenhuollon yleislaki

L1062/1989 Erikoissairaanhoitolaki Erityissairaanhoidon ja siihen liitty-vän toiminnan järjestäminen

L66/1972 Kansanterveyslaki Perusterveydenhuollon järjestäminen

L980/2012 Laki ikääntyneen väes-tön toimintakyvyn tuke-misesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalve-luista (nk. Vanhuspalve-lulaki)

Iäkkäille erityisesti tarjottavat sosiaali- ja terveyspalvelut

24

L785/1992 Laki potilaan asemasta ja oikeuksista

Asiakkaan asema ja oikeudet tervey-den- ja sairaanhoidossa

L812/2000 Laki sosiaalihuollon asi-akkaan asemasta ja oi-keuksista

Asiakkaan asema ja oikeudet sosiaali-huollossa

L1287/2013 Oppilas- ja opiskelija-huoltolaki

1. ja 2. asteen opiskelijoiden oikeus opiskeluhuoltoon

L1301/2014 ja osin L710/1982

Sosiaalihuoltolaki Tarjottavat sosiaalipalvelut ja sosiaali-huolto sekä kyseisten palveluiden tar-joaminen

L1326/2010 Terveydenhuoltolaki Terveyden ja hyvinvoinnin, peruster-veydenhuollon ja erikoissairaanhoi-don toteuttaminen ja sisältö

Henkilöstöä koskeva lainsäädäntö

L817/2015 Laki sosiaalihuollon am-mattihenkilöistä (ns. So-siaalihuollon kelpoi-suuslaki)

Sosiaalihuollon ammattihenkilöiden koulutusvaatimukset ja valvonta

L564/1994 Asetus terveydenhuol-lon ammattihenkilöstä

Terveydenhuollon ammattihenkilöi-den nimikkeet ja koulutusvaatimukset

L559/1994 Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä

Terveydenhuollon ammattihenkilöi-den koulutusvaatimukset ja valvonta

Sosiaalihuollon erityislainsäädäntö

L22/2012 Adoptiolaki Adoptiota koskevat asiat

L234/1929 Avioliittolaki Avioliittoa koskevat asiat

L11/2015 Isyyslaki Lapsen isyyden määrittely

L519/1977 Laki kehitysvammais-ten erityishuollosta

Kehitysvammaisten erityishuollon asiat, joita ei ole määritelty muualla

L189/2001 Laki kuntouttavasta työ-toiminnasta

Pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen tähtäävät toimet

L1386/2010 Laki kotoutumisen edis-tämisestä

Maahanmuuttajan Suomeen kotoutu-mista edistävät toimenpiteet

Laki lapsen elatuksesta

25

Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta

Laki lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koske-van päätöksen täytän-töönpanosta

Laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta

Laki omaishoidon tu-esta

Laki sosiaalisesta luoto-tuksesta

Laki toimeentulotuesta

Lastensuojelulaki

Päihdehuoltolaki

Perhehoitajalaki

Vammaispalvelulaki

Terveydenhuollon erityislainsäädäntö

Lääkelaki

Laki hedelmöityshoi-dosta

Laki kuolemansyyn sel-vittämisestä

Laki yksityisestä tervey-denhuollosta

Mielenterveyslaki

Tartuntatautiasetus

Työterveyshuoltolaki

Sähköistä tiedonhallintaa koskeva lainsäädäntö

Henkilötietolaki

26

Laki sähköisestä lääk-keenmääräämisestä

Asiakastietolaki

Laki sähköisestä tunnis-tamisesta ja sähköisistä allekirjoituksista

Laki sähköisestä asioin-nista viranomaistoimin-nassa

Laki terveydenhuollon valtakunnallisista hen-kilörekistereistä

Laki sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista

Laki julkisenhallinnon tietohallinnon ohjauk-

sesta

Asetus viranomaisen toiminnan julkisuudesta ja hyvästä tiedonhallin-tatavasta

STM:n asetus sähköi-sestä lääkemääräyksestä

STM:n asetus tervey-denhuollon valtakun-nallisista tietojärjestel-mäpalveluista

STM:n asetus potilas-asiakirjoista

STM:n asetus sähköi-

sestä lääkemääräyksestä annetun STM:n asetuk-sen 1 ja 8§ muuttami-sesta

27

Laki sosiaali- ja terveys-denhuollon saumatto-man palveluketjun ko-keilusta

Hallituksen esitykset

Hallituksen esitys edus-kunnalle maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon jär-jestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädän-nöksi sekä Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan 12 ja 13 ar-tiklan mukaisen ilmoi-tuksen antamiseksi

Hallituksen esitys edus-kunnalle terveyden-huollon ammattihenki-löistä annetun lain 6 a §:n muuttamisesta

Hallituksen esitys edus-kunnalle laeiksi asiak-kaan valinnanvapau-desta sosiaali- ja tervey-denhuollossa sekä valti-ontalouden tarkastusvi-rastosta annetun lain 2 §:n muuttamisesta

Hallituksen esitys edus-kunnalle laiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta

Hallituksen esitys edus-kunnalle maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon jär-jestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädän-nöksi sekä Euroopan

28

paikallisen itsehallinnon peruskirjan 12 ja 13 ar-tiklan mukaisen ilmoi-tuksen antamiseksi an-netun hallituksen esi-tyksen (HE 15/2017 vp) täydentämiseksi maa-kuntien rahoitusta kos-kevien ja eräiden mui-

den säännösten osalta

Hallituksen esitys edus-kunnalle maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon jär-jestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädän-nöksi sekä Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan 12 ja 13 ar-tiklan mukaisen ilmoi-tuksen antamiseksi an-netun lain hallituksen esityksen (HE 15/2017 vp) täydentämisestä Ah-venanmaan rahoitusase-maa koskevien säännös-ten osalta

Hallituksen esitys edus-kunnalle toimeentulo-turvan muutoksenhaku-lautakuntia koskevan lainsäädännön muutta-miseksi

Hallituksen esitys edus-kunnalle laiksi kilpailu-lain muuttamisesta