N U R M I J Ä R V E N K U N T A T I E D O T T A A

1 • 2 0 0 9

9-1620-2118-19

4

Kaavoituskatsaus 2009

Maaseudun vesihuoltoa kehitetään

Uudet kunnan luottamushenkilöt 2009-2012

Tehoa sijaisvälitykseen ja rekrytointiin

2NURMIJÄRVI 1 • 2008

kunta tiedottaa

Kunta luovuttaa omakotitonttejatänä vuonna Kirkonkylästä,Klaukkalastaja Rajamäeltä.

Klaukkalassa tontteja on yhteensä lähes 40 kpl, jotka sijaitsevat Vanhamyllynrannan, Harjulanrannan ja Ristipakan alueella.

Vastaava päätoimittaja:KIMMO BEHMPL 37, 01901 Nurmijärvikimmo.behm@nurmijarvi.fiwww.nurmijarvi.fi

Pätoimittaja:HILKKA GEHÖRPuh. 09-2500 2020PL 37, 01901 Nurmijärvihilkka.gehor@nurmijarvi.fi

Artikkelit:LEENA VALKONENJL Media

Kannen kuva:Mika Haikonen Taitto: Tabanas Oy

Painos: 17 000 kplPaino: Keski-Uusimaa OyJakelu: Jakelujuniorit OyISSN: 1459-5699

Pääkirjoitus

Kaasua vai jarrua,vai molempia yhtä aikaa?

Nurmijärvi lukuinaAsukasluku 39.023(Tilastokeskus joulukuu 2008)

Pinta-ala 367,3 km2, josta– maapinta-alaa 362,5 km2 ja– vesipinta-alaa 4,83 km2

Tuloveroprosentti 18,75 %Kiinteistöveroprosentit:

– yleinen 0,65– vakinainen asuinrakennus 0,25– muut asuinrakennukset 0,75 – rakentamattoman rakennustontin veroprosentti 1,65

Väestö ikäryhmittäin,osuus väestöstä (1.1.2008 %)

0–6 -vuotiaat 10,9 % 7–15 -vuotiaat 15,0 % 16–24 -vuotiaat 8,8 %25–64 -vuotiaat 55,0 %Yli 65 -vuotiaat 10,3 % Yhteensä 100 %

Työpaikkojen lukumäärä 10 680 (-07)

Päätaajamat:Nurmijärven kirkonkylä Klaukkala Rajamäki

Uusia omakotitontteja haettavana

Sisältö

Nurmijärven tiedotuslehti jaetaan kunnan alueella jokaiseen talouteen, jossa ei ole mainosten jakamista estävää kieltoa.Lehteä saa myös kunnan toimipisteistä ja kirjastoista.

Voimaa sijaisvälitykseen ja rekrytointiin 4

Organisaatiomuutoksella parannetaanvarhaiskasvatuksen arkea 5

Euroedustajat valitaankesäkuussa 6

Tilaa liikkua Nurmjärvellä 7

Yritysten perustaminenvilkasta viime vuonna 7

Rakennusten energiatehokkuus avainasemassa ilmaston-muutoksen torjunnassa 8

Kaavoituskatsaus 9-16

Luottamushenkilöt2009-2012 17

Nurmijärven kunnanluottamuselimetv. 2009-2012 18-19

Maaseudun vesihuoltoakehitetään Nurmijärvellä 20-21

Nyt juhlitaan Aleksis Kiveä 22

Nurmijärven musiikkipäivät 23

Tapahtumakalenteri 24

Kirkonkylässä on luovutettavissa noin 30 omakotitonttia Laidunalueelta. Rajamä-ellä on neljä tonttia. Tontit tulevat haet-tavaksi huhtikuussa ja tarkemmat tiedot tonteista julkaistaan kunnan kotisivuilla sen jälkeen, kun kunnanhallitus on tehnyt päätöksen tonttien hinnoista.

Tontit myydään tai vuokrataan. Tontit ovat pääosin kiinteähintaisia, muutama tontti myydään tarjousten perusteella.

Mikäli kaikki tontit eivät tule varatuik-si kevään hakuaikana, tontteja voidaan luovuttaa sen jälkeen jatkuvalla hakume-nettelyllä.

Lisätietoja saa maankäyttöasiantuntija Soile Kurviselta, puh. 09 2500 2360, 040 317 2360 tai maankäyttöinsinööri Hannu Kujalalta, puh. 09 2500 2371, 040 317 2371.

Vuosi 2009 on alkanut suuren epävar-muuden ilmapiirissä. Talouden taantuma koettelee paitsi koko maailmantaloutta, myös jokaista suomalaista. Kuntatalou-den pitkään jatkunut myönteinen kehi-tys on nyt kääntynyt. Kaikissa Suomen kunnissa ollaan varautumassa tulopohjan kaventumiseen ja toiminnan sopeutta-miseen.

Kunnissa mennään hieman eri tahdissa – toiset valmistautuvat tulevaan etupai-notteisesti, kun taas toiset odottavat ti-lanteen selkeytymistä ja ehkäpä valtion lupauksia palvelujen turvaamiseksi ja kuntatalouden romahduksen estämisek-si.

Nurmijärvelläkin kuluvan vuoden ta-lousarvio valmisteltiin tilanteessa, jossa ei vielä ollut riittäviä tietoja lähestyvästä talouden käänteestä. Lähes kymmenen vuotta jatkunut kunnan palvelutuotan-non kehittämisen kausi varsin vakaan kuntatalouden pohjalla on nyt muuttu-massa. Ennusteet verotulojen nopeasta hiipumisesta tarkentuvat kuukausi kuu-kaudelta. Nyt ennusteet kertovat, että talousarviossa on jo lähes yhden verotulo-prosentin vajaus suunnitelmiin nähden.

Vuoden lopulla kunnanhallitus päätti karsia talousarvion menoja 2,5 miljoo-nalla eurolla. Säästöt valtuuston hyväk-symään talousarvioon merkitsevät jar-rujen painamista menokehitykselle ja erilaisten priorisointien tekemistä palve-lutuotannossa.Menojen supistamista suunnitellaan

muun muassa tavaroiden ja palvelujen ostoissa. Lisäksi tarkastellaan uusien ja avoimien vakanssien täyttämistä sekä sijaisten ja määräaikaisten palkkaamis-tarvetta. Henkilöstön kanssa on aloitet-tu keskustelu vapaaehtoisista keinois-ta henkilöstömenojen leikkaamiseksi. Kuitenkin niin, että henkilöstö pystyy selviytymään tehtävistään. Lisäksi kulu-van vuoden investointeja joudutaan osin tarkastamaan uudelleen.

Toisaalta kaasua on tarkoituksenmu-kaista painaa muun muassa maanhan-kinnassa, jossa kunta on varautunut ja varautumassa jo seuraavaan talouden nousukauteen. Tätä on edistänyt kunnal-le myytävän maan myyntivoiton väliai-kainen verovapaus.

Uudet vastavalitut luottamushenkilöt ja toimielimet ovat nyt vaativan ja haas-teellisen tehtävän edessä. Erityisen haas-teelliseksi asian tekee se, etteivät kaikki kunnan toiminnot ja toimintatavat ole heille täysin tuttuja ja epävarmuus vai-keuttaa kannanottojen muodostamista esitettyihin toimenpiteisiin.

On totuttu siihen, että kehitys on va-kaata ja päättäjät voivat olla tekemässä myönteisiä kunnan palvelujen kehittä-mistä koskevia päätöksiä. Nyt joudutaan ensimmäiseksi painamaan jarrua ja teke-mään kipeitä päätöksiä palvelujen priori-soinneista. Lohdullista on kuitenkin se, että esitetyt toimenpiteet ovat kunnan palvelutason kannalta vielä varsin koh-

tuullisia, vaikka muutokset yksittäisen kuntalaisen kannalta voivatkin olla mer-kittäviä.

Kuntalaisille ehkäpä näkyvimpiä asi-oita ovat kesän loma-aikana mahdolliset palvelupisteiden sulkemiset ja toiminto-jen keskittämiset.

Alkanut vuosi tulee olemaan monessa muussakin mielessä, kuin kuntataloudes-sa hyvin haasteellinen. Uusi luottamus-henkilöorganisaatio tulee ensi töikseen ottamaan kuntastrategian tarkistettavak-seen. Alkanut työ luo pohjaa sille, mihin kotikuntamme on matkalla kuluvalla valtuustokaudella ja pitkälle seuraavalla vuosikymmenellä.

Lehdessämme on kattava yhteenveto kunnan luottamushenkilöistä. Tämä leh-ti kannattaa laittaa talteen. Tiedot löy-tyvät, kun asiaa omalle päättäjälle arjen asioista ilmaantuu.

Oikein hyvää kevättä lukijoille!

Kunta hankki viime vuonnarunsaasti raakamaatakaavoitettavaksiasunto- ja työpaikkatonteiksi.Maata ostettiin yhteensä109,3 hehtaaria, josta 68 hehtaariaon tulevia yritysalueita ja38 hehtaaria asunto- japalvelualueita. Loput ovat lähinnä kaavan tie- ja puistoalueita.

Eniten kunta hankki maata Kirkonkylästä, kaikkiaan 64 hehtaaria. Kirkonkylässä on tar-koitus laajentaa työpaikka-alueita Ilvesvuoren eteläpuolella ja Kuusimäen pohjoispuolella. Moottoritien liittymän ympäristöön muo-dostuu tulevaisuudessa erittäin suuri yritys- ja palvelualue, jonka tarkempaa profiilia suun-nitellaan tällä hetkellä.

Klaukkalasta kunta osti maata 21 hehtaa-ria, josta keskeisin alue on Viirinlaaksossa. Kunta on tämän vuoden puolella jatkanut edelleen maaneuvotteluja Viirinlaakson lop-pujen maa-alueiden ostamiseksi. Lisäksi Hai-kalan päiväkotia varten on hankittu tontti. Rajamäestä kunta on ostanut maata 22 heh-taaria lähinnä tuleviksi asuntoalueiksi.

Maakauppojen onnistumista on edes-auttanut määräaikainen myyntivoiton vero-vapaus myytäessä kunnalle ja yleinen suh-dannekehitys. Kunta on myös pyrkinyt hyvin aktiivisesti ostamaan maata, jotta turvataan pidemmällä aikavälillä riittävä tonttituotan-to.

Kunta on valtion kanssa tekemässään aieso-pimuksessa sitoutunut tuottamaan riittävästi tontteja vuosittaiseen 400 asunnon rakenta-miseen, josta 80 tulee olla vuokra-asuntoja. Kunnan tavoitteena on myös työpaikkaoma-varaisuuden parantaminen, mikä edellyttää riittävää yritystonttitarjontaa, linjaa kehitys-johtaja Merja Vikman-Kanerva.

Jotta kunnalla on varaa tuottaa kuntalai-sille hyvät palvelut, sen tulee saada maan-myynnistä tuloja. Maankäyttösopimuksilla

3NURMIJÄRVI 1 • 2008

kunta tiedottaa

Kunnan raakamaavarantoon kasvanut merkittävästi

yksityisille maille kaavoitetuista tonteista kunta saa yleensä korvauksena vain sisäisen kunnallistekniikan rakentamiskustannukset. Ulkoisen kunnallistekniikan sekä palvelui-den rakentamis- ja käyttökustannukset jäävät kuntalaisten maksettavaksi.

Nurmijärven kunta myi viime vuonna 25 uutta omakotitonttia ja kaksi vuokra-tonttia sekä vuokrasi kuusi omakotitonttia. Työpaikkatontteja myytiin 12 sekä yksi iso tontin osa, yhteensä 12,7 hehtaaria Maan-myyntituloja kertyi kunnan kassaan 5,4 mil-

Kunta on hankkinut maata mm. Ilvesvuoren ja Kuusimäen yritysalueiden laajen-tamiseen.

Valtion ns. elvytyspaketti vauhdit-taa Nurmijärven tiehankkeita. Tänä vuonna alkaa Lahnuksentien kevyen liikenteen väylän rakentaminen, jonka kustannusarvio on 1,3 miljoonaa euroa. Toinen, pienempi kohde on Kyläjoen tasoristeyksen puolipuomin rakentami-nen, jonka kustannusarvio on 50 000 euroa.

Klaukkalan ohikulkutien uuden linjauksen yleissuunnittelu jatkuu ja tilanteesta pidettiin yleisötilaisuus tammikuussa. Klaukkalan ohikulkutie sisältyy Uudenmaan tiepiirin toimin-ta- ja taloussuunnitelmassa kehittämis-hankkeisiin, joiden rahoituksesta edus-kunta päättää hankekohtaisesti.

Yleissuunnittelusta järjestetyssä yleisötilaisuudessa tuli paljon palautet-ta. Kunnan, tiepiirin ja suunnittelija-konsultin hankeryhmä selvittää kevään aikana eteläisen linjauksen pohjalta esille tulleita ongelmakohtia ja vaih-toehtoja. Suunnitelmasta pidetään uusi yleisötilaisuus myöhemmin tänä vuon-na.

Nurmijärven kunnan vuokra-asun-tojonossa oli viime vuoden lopul-la 675 asunnonhakijaa. Satolla ja VVO:lla on myös Nurmijärvellä vuokra-asuntoja ja yhteensä haki-joita näihin kaikkiin vuokra-asun-toihin oli 866. Suurin osa hakijois-ta etsii pientä asuntoa yksiötä tai kaksiota.

Asunnon vaihtajia kunnan vuok-ra-asunnon hakijoiden joukossa oli 104. Alle 25-vuotiaita asunnon ha-kijoita oli 171 ja yli 75-vuotiaita 44. Asunnon sai reilut 17 % haki-joista.

Kunnan vuokra-asunnonhakijat 15.11.2008

Yksiö 356 Kaksio 162 Kolmio 121 Neljä huonetta 36 Yhteensä 675

Uusia vuokra-asuntokohteita on suunnitteilla tai lähdössä liikkeelle Klaukkalan Harjulanrannassa, Kir-konkylässä ja Rajamäellä.

Pienistävuokra-asunnoistakysyntää

Tiehankkeitakäyntiin

joonaa euroa. Maata puolestaan ostettiin 3,8 miljoonalla eurolla.

Tämä vuosi on alkanut maanhankinnan osalta yhtä vilkkaana. Kunta on hankkinut maata jo yhteensä 50 hehtaaria täydentäen maa-alueitaan Kirkonkylän Kuusimäessä sekä Klaukkalan Viirinlaaksossa ja Myllyrannassa. Kunta pyrkii jatkossakin aktiivisesti hank-kimaan maata ennen kaikkia Klaukkalasta tulevaan asunto- ja yritystonttitarjontaa sekä kunnan palveluita varten, Merja Vikman-Ka-nerva kertoo.

Alkuvuodesta kunnan verotulot ovat pienentyneet merkittävästi jahallintokunnat on patistettumiettimään säästökeinoja.Vaikka kunnan alustavattilinpäätöstiedot viime vuodelta kertovat noin kolmen miljoonan euron ylijäämästä, on tilanne muuttumassa huolestuttavaksi, sanookunnanjohtaja Kimmo Behm.

Ennusteen mukaan verotuloja kunnan kas-saan kilahtaa tänä vuonna lähes kuusi mil-joonaa euroa budjetoitua vähemmän. Myös valtionosuuksia tulee suunniteltua vähem-män. Vaikka korkotason muutokset vai-kuttavat lainanhoitokuluihin vähentävästi, ovat paineet alijäämäiseen tulokseen jo nyt

Kunta varautuu säästötoimiinolemassa. Jotta talous pysyisi tasapainossa, on käyttösuunnitelmia karsittava tuntuvas-ti. Tavoitteena on karsia menoista noin 2,5 miljoonaa euroa, Behm toteaa

Varautumissuunnitelmissa tarkastellaan mm. palvelu- ja tavarahankintoja sekä osto-palveluiden supistamismahdollisuutta, avoi-mien ja uusien vakanssien käyttötarvetta, si-jaisten ja määräaikaisten palkkaamistarvetta sekä lomarahojen mahdollista vapaaehtoista vaihtamista vapaaksi. Myös eräiden inves-tointien lykkäämistä mietitään. Määräraha-vähennykset käsitellään kunnanhallituksessa ja valtuustossa maaliskuussa.

Kunnanjohtaja ennakoi, että mahdolli-sina kysymykseen tulevina säästötoimina mm. kunnantalo pidetään kiinni loma-ai-kaan heinäkuussa. Päivähoitoa keskitetään myös lomakautena ja osa päiväkodeista

suljetaan. Tälle vuodelle suunnitelluista 24 uudesta virasta osa jätetään täyttämättä ja vapautuvien vakanssien käyttötarve sel-vitetään tarkasti. Investointien osalta on jo harkinnassa, että Kirkonkylään suunni-tellun Rantapuiston päiväkodin rakenta-mista lykätään.

– Hiukan vaikeaa puhua säästöistä, koska viime vuosi meni kunnan talouden kannal-ta suhteellisen hyvin. Tilanne on kuitenkin muuttunut ja jotain pitää tehdä, ettei alijää-mä pääse romahtamaan yllätyksenä niskaan. Yhden veroprosentin tuotto merkitsee Nur-mijärvellä noin kuutta miljoonaa euroa. Jos haluamme pitää nykyisen palvelu- ja inves-tointitason, on veroprosenttia tarkastettava vähintään prosenttiyksiköllä, mutta siitä päättäminen on poliittisten päättäjien tehtä-vä, Kimmo Behm muotoilee.

Nurmijärven terveyskeskuksessa on panostettu henkilöstön saatavuudenja pysyvyyden turvaamiseen.Vuonna 2007 alkaneenVoimaa-projektin avulla on siirrytty keskitettyyn rekrytointiin ja luotu sähköinen sijaisvälitys.

Projektiin liittyen järjestettiin keväällä 2008 koko terveyspalveluiden henki-löstölle suunnattu henkilöstökoulutus työyhteisön hvyinvoinnin edistämisestä voimaantumisen keinoin. Koulutukseen liittyen henkilöstöltä kysyttiin odotuksia projektin suhteen ja keskeisiksi tarpeik-si nousi sijaisvälityksen keskittäminen ja pysyvän varahenkilöstön saaminen. Tästä kehitystyö lähti liikkeelle, kertoo projek-tityöntekijä Johanna Jahnukainen.

Projektin alussa keskityttiin henkilös-tön saatavuuden turvaamiseen tähtääviin toimenpiteisiin. Kunta solmi Uranus Oy:n kanssa sopimuksen sähköisen rekrytoin-tijärjestelmän rakentamiseksi kuntaan ja terveyspalvelut aloitti pilottina järjestel-män käyttöönotossa.

Rekrytointiin perustettiin oma toimin-tayksikkö, joka nimettiin Terveysrekryksi. Sen toimipiste sijaitsee Rajamäentie 9:ssä, pitkäaikaisosastojen rakennuksessa, Toree-ninhovissa. Terveysrekryssä toimii kaksi työntekijää Tiina Koivalo ja Jaana Solin. He haastattelevat terveystoimen sijaisiksi pyrkivät työnhakijat, kartoittavat työtoi-veet, ammatillisen pätevyyden ja opasta-vat sähköisen sijaisvälityksen käytössä.

Sähköinen kalenteri helpottaa sijaisvä-litystä. Sähköinen sijaisvälitys käynnistyi viime vuonna marraskuussa. Välitys pe-rustuu sähköiseen kalenteriin, johon osas-tot tai yksiköt merkitsevät sijaistarpeensa. Toisaalla sijaiseksi hyväksytyt henkilöt täyttävät omaa sähköistä kalenteriaan, jo-hon he merkitsevät milloin he ovat käy-tettävissä sijaisiksi.

– Järjestelmän perusidea on työnteki-jälähtöinen lähestymistapa. Sijainen mää-rittelee missä ja milloin hän on valmis keikkailemaan tai sijaistamaan. Ennen osastojen johtajat kuluttivat tuntikau-palla aikaa soittelemalla sijaislistojaan läpi. Nykyään he merkitsevät sähköiseen kalenteriin sijaistarpeen ja heidän työpa-nostaan vapautuu henkilöstöjohtamiseen kuuluviin tehtäviin, Johanna Jahnukainen kuvailee järjestelmän etuja.

Terveysrekry toimii työyksiköiden tar-peiden ja sijaisten merkitsemien vapauksien ja työhalujen yhteensovittajana. Yksikkö hoitaa myös keskitetysti terveyspalveluiden avointen toimien ja virkojen työpaikkail-moitukset kunnan kotisivuille, ilmoitus-taululle ja työvoimatoimiston nettisivuille. Työpaikkojen hakijat täyttävät sähköisen hakemuksen ilmoituksessa olevan linkin kautta tai suoraan kunnan kotisivujen työ-paikka-sivuilta. Sähköinen hakemus on helppo ja nopea täyttää. Sähköinen hakemus on otettu käyttöön sosiaali- ja terveystoimen toimialalla helpottamaan ja nopeuttamaan rekrytointiprosessia.

4NURMIJÄRVI 1 • 2009

kunta tiedottaa

Voimaa sijaisvälitykseen ja rekrytointiin

Voimaa-projekti on aktiivisesti osallis-tunut myös erilaisiin rekrytointitilaisuuk-siin lähialueen terveydenhoito-oppilai-toksissa, valtakunnallisissa opiskelijoiden rekrytointitapahtumissa sekä valtakunnal-lisilla sairaanhoitajapäivillä. Yhteistyö op-pilaitosten kanssa on Johanna Jahnukaisen mukaan tärkeää opiskelijoiden ja tulevien uusien työntekijöiden saamiseksi.

– Perehdytystämme on kiitelty ja halu-amme kehittää sitä edelleen. Tekeillä on mm. sähköinen perehdytyskansio kunnan intranetissä, Myllyssä, joka omalta osal-taan helpottaa tiedon saantia ja parantaa organisaation läpinäkyvyyttä.

Voimaa-projektin toimenpiteillä on pystytty vastaamaan henkilöstön sille aset-tamiin keskeisiin toiveisiin ja odotuksiin.

Henkilöstön kehittämispäällikkönä elokuussa työnsä aloittanutKirsi Rantanen on sukujuuriltaan nurmijärveläinen.

Hänen kummatkin vanhempansa ovat Nurmijärveltä kotoisin. Rantanen ker-too käyneensä syntymässä Turussa ja aloittaneensa ala-asteen siellä. Nurmi-järvelle perhe palasi 1980-luvun puoli-välissä.

– Olen aina ollut jollakin tavalla nur-mijärveläinen. Nurmijärvi on sopivan lähellä ja kaukana pääkaupunkiseudun vilskeestä. Luonto on täällä läsnä ja ih-miset ovat kivalla tavalla maanläheisiä, hän toteaa.

Kirsi Rantanen meni valmistuttuaan 90-luvun lopulla Kemiralle töihin. Siel-lä muutoksia tuli 2000-luvulla tiuhaan tahtiin ja yrityksen nimikin muuttui useampaan kertaan. Rantanen siirtyikin kuntaan Yara Suomen henkilöstön kehi-tyspäällikön tehtävistä.

– Muutoksista tuli vuosien varrella tuttu matkakumppani. Itse opin sen, että muutos tuo mukanaan myös mah-dollisuuksia, vaikka ensin yleensä aina ahdistaa. Tärkeintä on se, että työyhtei-sössä pidetään yhtä, välitetään toisista ja että asiakkaat ovat tärkeitä.

Kokemukset ensimmäiseltä puo-livuotiskaudelta ovat myönteisiä. – Kunnan henkilökunta on mielestäni ihailtavan sitoutunutta työhönsä. Kun-nissa tarvetta on aina enemmän, kuin mitä on varaa järjestää palveluita. Tämä on jatkuva haaste jo nyt ja varsinkin tu-levaisuudessa. Suurimpia kysymyksiä on ammattitaitoisen työvoiman rekrytointi seuraavan nousukauden alkaessa, kos-ka suurien ikäluokkien eläköityminen vauhdittuu lähivuosina rajusti. Työnan-tajana kilpailemme samoista työnteki-

jöistä koko Helsingin seudun kanssa.Tärkeää kuntalaisille on se, että he

saavat tasapuolisesti hyvää palvelua, pai-nottaa Rantanen.

– Meille kunnan työntekijöille asiak-kaiden kiitos on tärkeää, jotta jaksamme tehdä työtämme päivästä toiseen. Sys-teemi on sellainen, että kiitosta tulee harvoin, mutta kun sitä saa, niin kyllä se lämmittää. Paikallislehdistä on kiva lukea välillä tyytyväisten asiakkaiden kokemuksia. Tulee hyvä mieli meidän ihmisten puolesta.

Uusista suunnitelmista Rantanen mai-nitsee mm. rekrytoinnin ja sijaisvälityksen sähköistämisen, joka onkin lähtenyt jo ter-veysrekryn osalta ansiokkaasti käyntiin.

– Muuten henkilöstön kehittämisasi-oissa mietitään ihan perusasioita kuten esimiestyötä ja työhyvinvointia. Kun-nassa ei ole aiemmin ollut henkilöstön kehittämispuolella henkilöä.

Miksi kannattaa tulla Nurmijärven kuntaan töihin? Palvelujen tuotta-minen on merkityksellistä työtä, jolle on aina kysyntää. Kunnassa on paljon mielenkiintoisia töitä. Kunta on vakaa ja luotettava työnantaja. Verrattuna yksityiseen sektoriin, työntekijän nä-kökulmasta joustoja on paljon. Työtä kannattaa tehdä myös lähempänä kotia. Ruuhkassa istumisesta ei hyödy kukaan, vastaa Kirsi Rantanen.

Iso kiitos kuuluu johdolle, joka pitää tärkeä-nä henkilöstön kuulemista ja on mahdollis-tanut toimenpiteiden toteutumisen. Voimaa -projekti päättyy syksyllä, mutta vielä sitä ennen toteutetaan koko henkilöstölle suun-nattu henkilöstökoulutus työn ilon vahvista-misesta, Jahnukainen lupaa.

Töihin Nurmijärven terveyspalvelui-hin? Nurmijärven terveyspalveluissa, van-hustyössä ja laitoshoidossa, avoterveyden-huollossa sekä suun terveydenhuollossa työskentelee useita ammattiryhmiä, joihin tarvitsemme uusia vaikuttajia.

Perehdytämme uudet työntekijät yk-silöllisesti, jotta työn aloittaminen olisi mutkatonta ja turvallista.

Panostamme myös monipuolisiin ja laadukkaisiin koulutuksiin. Ammatilli-set kehittymismahdollisuudet ovat hyvät ja annamme arvoa itsensä kehittämiselle, listaa Nurmijärven terveystoimen hyviä puolia Johanna Jahnukainen.

Lisäksi hän kertoo, että kilpailukykyi-nen palkka ja henkilöstöetuudet lisäävät viihtymistä Nurmijärven terveyskeskuk-sessa.

– Meillä on tarjolla sekä vakinaisia että määräaikaisia työpaikkoja eri toimipis-teissä. Tutustu kunnan kotisivuilla työ-paikat kohdassa auki oleviin tehtäviimme ja täytä sähköinen hakemus, Jahnukainen kannustaa.

Rekrytoijat Jaana Solin (oik) ja Tiina Koivalo välittävät työntekijöitä Terveysrek-ryssä.

Kuntalaisten kiitos kannustaa

5NURMIJÄRVI 1 • 2009

kunta tiedottaa

Organisaatiomuutoksellaparannetaan varhaiskasvatuksen arkeaAskarruttavatko lapsesipäivähoitoasiat? Pohditko,mihin päiväkotiin sijoittaisit hänet ensi syksynä? Onko jotain muuta, mitä haluaisit tietää?Varhaiskasvatuksenorganisaatiomuutoksen ansiosta apua arkipäivän kysymyksiin löytyyaiempaa helpommin.

Tämän vuoden alusta voimaan tullees-sa organisaatiouudistuksessa muutettiin työnjakoa perinpohjaisesti, ja selkiytettiin työtehtäviä vastuuhenkilöiden kesken. Varhaiskasvatus on nyt jaettu kahteen erilliseen alueeseen, Klaukkalaan sekä Kirkonkylä-Rajamäen alueeseen.

– Muutos turvaa ennen kaikkea varhais-kasvatuksen laatua. Tavoitteena on tukea nimenomaan kasvatuksellista perustyötä. Toiminnan sisältöä arvioidaan ja kehite-tään alueellisen yhteistyön ja henkilöstön täydennyskoulutuksen avulla sekä yhteis-toiminnassa vanhempien kanssa, kertoo varhaiskasvatuspäällikkö Sirkka-Liisa Anttila.

Nurmijärvellä varhaiskasvatuksen kes-keisenä periaatteena on jokaisen lapsen yksilöllisyyden kunnioittaminen. Kasva-tus on kumppanuutta, jossa vanhemmat

ja varhaiskasvatuksen henkilöstö sitoutu-vat yhdessä lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseen.

Apua arkipäivän kysymyksissä. Aune Räsänen toimii aluejohtajana Kirkonky-lä-Rajamäen alueella ja Hilkka Kemp-painen Klaukkalan alueella. Aluejohtajat ja asiakaspalvelusihteerit vastaavat kysy-myksiin varhaiskasvatukseen liittyvissä asioissa.

– Usein kysyttyjä kysymyksiä ovat muun muassa se, miten päivähoito tulisi hakijan nykyisessä työtilanteessa järjestää, ja mihin päiväkotiin lapselle kannattaa ha-kea paikkaa, kertoo Hilkka Kemppainen. Kaikkiaan varhaiskasvatuksen potentiaali-sia käyttäjiä eli alle kouluikäisiä lapsia on Nurmijärvellä reilu 4 000, joista nykyisin noin 2 500 on palvelujen piirissä. Painei-ta on tullut syntyvyyden, muuttoliikkeen kasvun ja työelämän muutosten vuoksi. Haasteisiin on kuitenkin vastattu.

– Tällä hetkellä varhaiskasvatus työl-listää kunnassa noin 600 henkeä, toteaa Anttila.

Parhaillaan rakennetaan Haikala-Män-tysalon päiväkotia, joka otetaan käyttöön vuoden 2010 alusta. Siitä tulee viisiryh-mäinen päiväkoti. Nukarin päiväkodin yhteyteen aiotaan perustaa esiopetusryh-mä.

Sirkka-Liisa Anttila (vas), Marita Käyhkö, Maritta Pylväläinen, Aune Räsänen ja Hilkka Kemppainen kehittävät varhaiskasvatustoimintaa Nurmijärvellä.

Puututaan huoliin ajoissa. Päivähoito on tärkeässä roolissa lapsen kasvussa. Se kattaa ikäkauden vauvasta esiopetusikäiseen. Päi-väkodeilla on omia toiminnallisia painotuk-siaan, mutta joka päiväkodissa on kuitenkin yhteinen linjanveto kasvatuksellisissa asiois-sa. Esimerkiksi huolen puheeksiottoa sisälly-tetään parhaillaan osaksi päiväkotien arkea. Tarkoituksena on lisätä kommunikaatiota ja tietoutta lapsesta sekä päiväkodin asioista vanhempien ja varhaiskasvatuksen henkilö-kunnan kesken.

– Toivomme, että vanhemmat kertoisi-vat asioistaan ajoissa ja ottaisivat itseään mietityttävät asiat puheeksi. Samaan kan-nustetaan myös henkilökuntaa. Olemme kouluttaneet ja antaneet työkaluja henki-lökunnalle molemminpuoliseen puheeksi-ottoon, kertoo varhaiskasvatuksen asian-tuntija Marita Käyhkö.

Lapsen perheen ja päivähoidon välistä yhteistyötä tukee myös vanhempien kans-sa yhdessä laadittava varhaiskasvatussuun-nitelma ja esiopetusikäiselle tehtävä esi-opetuksen suunnitelma. Suunnitelmaan kirjataan yhteisesti sovitut näkemykset ja tavoitteet lapsen kehityksen tukemiselle. Vanhempien ja henkilöstön välisissä yh-teisissä keskusteluissa suunnitelman to-teutumista seurataan ja tarvittaessa ohja-taan myös tukitoimien piiriin.

Teksti ja kuva: Jenni Jusslin

PALVELUPAIKATOrganisaatiouudistuksen yhteydessä vanhat toimenkuvat saivat kyytiä. Varhaiskasvatuskysymyksiin vastaa-vat keskitetysti Klaukkalan ja Kir-konkylä-Rajamäen aluejohtajat sekä asiakaspalvelusihteerit:

Klaukkalan aluetoimisto,Vaskomäentie 2, p. 040 317 2604. Kirkonkylän aluetoimisto,Aleksis Kiven tie 9,p. 040 317 2270Rajamäen aluetoimisto,Ylisjoentie 6, 040 317 3615

Vastaanotto aluetoimistoissa on joka arkipäivä klo 8-12, puhelinpalvelu on avoinna klo 14.30 saakka.

Jos jompikumpi vanhemmista on kotona, on mahdollista hakeu-tua avoimiin päivähoitopalveluihin. Useissa taajamissa on oma avoin päi-väkoti, jonne vanhempi voi mennä yhdessä lapsen kanssa. Lisäksi tarjol-la on leikkipuisto- ja kerhotoimin-taa.

Lisätietoa päivähoitopalveluista Nurmijärven kunnan internetsivuil-ta osoitteesta www.nurmijarvi.fi

Europarlamenttivaalit toimitetaan 7.6.2009. Suomesta parlamenttiin valitaan 13 jäsentä.Edellisissä europarlamenttivaaleissa vuonna 2004 Nurmijärvenäänestysprosentti oli 41,6 %ja vuonna 1999äänestysprosenttioli 30,4 %.

Europarlamenttivaaleissa on äänioikeutet-tu jokainen Suomen kansalainen, joka vii-meistään vaalipäivänä täyttää 18 vuotta. Äänioikeutettu on myös muun Euroopan unionin jäsenvaltion kansalainen, joka vii-meistään vaalipäivänä täyttää 18 vuotta ja jolla on kotikuntalaissa tarkoitettu koti-kunta Suomessa 17.4.2009. Äänioikeuden edellytyksenä on, että henkilö on ilmoit-tautunut äänioikeusrekisteriin Suomessa.

Äänioikeutettu saa samoissa europar-lamenttivaaleissa äänestää vain yhdessä Euroopan Unionin jäsenvaltiossa joko ko-tivaltiossaan tai asuinvaltiossaan. Suomen kansalainen, joka on säädetyssä määräajas-sa ilmoittautunut äänestäjäksi jonkun toi-sen Euroopan Unionin jäsenvaltion euro-parlamenttivaaleissa, ei ole äänioikeutettu Suomen europarlamenttivaaleissa.

Europarlamenttivaalien varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 7.6.2009. Täl-löin voi äänestää oman äänestysalueen ää-nestyspaikassa klo 9-20 välisenä aikana. Äänestyspaikka näkyy äänestäjille lähete-tyssä ilmoituskortissa.

Ennakkoäänestys on vaihtoehto vaa-lipäivän äänestykselle. Europarlament-

6NURMIJÄRVI 1 • 2009

kunta tiedottaa

Euroedustajatvalitaan kesäkuussa

tivaaleissa voi äänestää ennakkoon ko-timaassa 27.5.–2.6.2009. Helluntaina 31.5.2009 ennakkoäänestystä ei toimi-teta. Ulkomailla ennakkoäänestysaika on 27.5.–30.5.2009.

Nurmijärvellä on kolme yleistäennakkoäänestyspaikkaa

PääkirjastoPunamullantie 1,01900 Nurmijärvi 27.5.–29.5.2009 klo 10–19 30.5.2009 klo 10–161.6 – 2.6.2009 klo 10–20

Klaukkalan posti Lepsämäntie 1 01800 Klaukkala 27.5.–29.5.2009 klo 9–2030.5.2009 klo 10–161.6.–2.6.2009 klo 9 –20

Rajamäen yläaste, Keskusraitti 1,käynti Kuntolanpolun kautta05200 Rajamäki 27.5.–29.5.2009 klo 9 –1830.5.2009 klo 10–162.6.2009 klo 9–18 Voit äänestää asuinpaikasta riippumatta missä tahansa ennakkoäänestyspaikassa. Varaudu todistamaan henkilöllisyytesi äänestyspaikalla kuvallisella henkilötodis-tuksella.

KotiäänestysNiille äänioikeutetuille, jotka eivät pää-se ilman kohtuuttomia vaikeuksia en-

nakkoäänestyspaikkaan tai varsinaiseen vaalipaikkaan järjestetään mahdollisuus äänestää ennakkoäänestysaikana kotona. Kotiäänestykseen on ilmoittauduttava erikseen keskusvaalilautakunnalle vii-meistään 26.5.2009 ennen klo 16.

LaitosäänestysJos äänioikeutettu on ympärivuorokautis-ta hoitoa antavassa laitoksessa ennakkoää-nestysaikana, niin hän voi äänestää siellä ennakkoon. Kyseisen laitospaikkakunnan vaalitoimikunta tulee laitokseen ennak-koon ilmoitettuna aikana.

Mistä saat lisätietoja vaaleista?Oikeusministeriö pitää yllä vaalisivuja osoitteessa www.vaalit.fi. Sieltä löytyvät mm. kotimaan ja ulkomaiden ennakkoää-nestyspaikat ja niiden aukioloajat.

Oikeusministeriöllä on myös maksuton puhelinpalvelu vaaleja varten. Suomeksi saat vaalitietoa numerosta 0800-1-57575 ja ruotsiksi numerosta 0800-1-38383.

Äänioikeutetulle lähetetään äänioike-utta koskevaa ilmoituskortti viimeistään 14.5.2009. Jos ilmoituskorttia ei ole tullut tai vaalipäivän äänestyspaikkasi on epäselvä, niin ota yhteyttä Hyvinkään maistraattiin, puhelinnumero 071 873 1012.

Kunnan keskusvaalilautakunta julkaisee toukokuun alussa vaaleja koskevan kuulu-tuksen Nurmijärven Uutisissa, kunnan nettisivuilla osoitteessa www.nurmijarvi.fi ja kunnan ilmoitustaululla.

Keskusvaalilautakunnan sihteerin ta-voittaa puhelimella numerosta 2500 2002 tai 040-317 2002. Sähköpostia voi lähet-tää joko osoitteeseen tapani.rantala@nur-mijarvi.fi tai kunta@nurmijarvi.fi.

Ympäristölautakunta etsiivuosittain maalis-toukokuussa sopivia ympäristöpalkinnonsaajia. Palkinto voidaan jakaa nurmijärveläiselle taiNurmijärven ympäristönhyväksi toimineelle henkilölle, henkilöryhmälle,yhdistykselle, yritykselle, kiinteistölle, projektilletai vastaavalle, joka edellisen vuoden aikana on edistänyt ympäristön- tailuonnonsuojelua kunnanalueella.

Ehdotuksia tämän vuoden palkin-non saajaksi otetaan vastaan osoit-teella: Nurmijärven ympäristölau-takunta, PL 37, 01901 Nurmijärvi. Ehdotukset on jätettävä 4.5. men-nessä.

Palkinnon saaja julkistetaan ja palkinto jaetaan Maailman ympäris-töpäivänä 5. kesäkuuta.

Nurmijärvenympäristöpalkinnon saajat:

1992 Nukarin kylätoimikunta

1993 Lampiselän puutarha

1994 Klaukkalan S-marketin

ekopiste

1995 Nurmijärven seurakunta

1996 Uudenmaan maaseutuopiston

Rajamäen toimipiste

1997 Klaukkalan ekotiimi

1998 Kiitosimeon Oy

1999 Perttulan päiväkoti

2000 Esa Mäkelä

2001 Nurmijärven kunnan

siivouspalvelut

2002 Rajamäen yläaste ja lukio

2003 Pajatiira-seura ry ja

Pro Valkjärvi -liike

2004 Nurmijärven pitäjän Martat

2005 Onni Forsell Oy

2006 Uudenkylän Maatalousnaiset

Uuma ry

2007 Lepsämänjoen valuma-alueen

viljelijät

2008 Nurmijärven Työttömät ry

KenelleNurmijärven ympäristö-palkinto

7NURMIJÄRVI 1 • 2009

kunta tiedottaa

Vuoden 2009 korjaus- jaenergia-avustukset ovathaettavissa ja niiden hakuaika päättyy 3.4.2009.Hissin suunnittelu- jarakentamisavustuksilla sekäterveyshaitta-avustuksellahakuaika on jatkuva.

Avustuksia voidaan myöntää seuraaviin toimenpiteisiin:

1) Vanhusväestön ja vammaisten asuntojen korjausavustus 2) Avustus hissin rakentamiseen sekä perusparantamiseen liikunta-esteen poistamiseksi 3) Avustus muun liikuntaesteen poistamiseksi 4) Avustus kiinteistökohtaisen ta-lousjätevesijärjestelmän parantami-seen 5) Avustus terveyshaitan poistami-seen 6) Avustus suunnitelmallisen kor-jaustoiminnan edistämiseksi (kun-toarvio, kuntotutkimus ja peruspa-rannustoimenpiteiden suunnittelu) 7) Tarveharkintainen energia-avus-tus pientaloille 8) Energia-avustus vähintään 3-asuntoisille kiinteistöille sekä ener-giakatselmukseen

Asuinrakennuksen on oltava ympä-rivuotisessa asuinkäytössä. Kohtia 1, 4 ja 7 koskeviin hakemuksiin on liitettävä vero- ja palkka/eläketodis-tukset kaikista hakijaruokakuntaan kuuluvista henkilöistä. Kohtien 1 ja 4 hakemuksiin tarvitaan lisäk-si selvitykset hakijaruokakunnan omaisuudesta. Korjaustoimenpitei-tä ei saa aloittaa ennen kuin avus-tuksen myöntämistä koskeva päätös on annettu. Hakulomakkeita saa kunnanvirastolta ja Klaukkalan yh-teispalvelupisteestä sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) internetsivuiltawww.ara.fi > Ohjeet ja lomakkeet.

Myös mahdollisuus kotitalousvä-hennykseen kannattaa hyödyntää, jos remonttiin ei saa avustusta tu-lorajojen tai varallisuuden ylittymi-sen vuoksi.

Korjaus- ja energia-avustustenhakuaikakäynnissä

Aloittaneet yritykset vuosina 1997–2008

Viimeisen kolmen vuoden aikana yrityksiä on perustettu Nurmijärven kunnassa ennätyksellinen määrä,yhteensä noin 700 kpl.Luvuissa eivät ole mukana asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöt. Kunnan alueella toimii runsaat 2000 yritystä.Uudet yritykset ovat useimmitenyhden hengen palvelualan yrityksiä.

Elinkeinopäällikkö Hilkka Gehörin mu-kaan viime vuoden viimeisellä neljännek-sellä yrityksiä perustettiin vielä samaan tahtiin kuin aikaisempinakin vuosina.

– Yleisestä taloudellisesta tilanteesta joh-tuen perustaminen vähentynee. Tällä het-kellä on jo näkyvissä pientä varovaisuutta, vaikkakin yritysideoita on edelleen paljon liikkeellä. Toisaalta taantuman vaikutuk-set eivät näytä vielä kohdistuvan laajalti pienimpiin palveluyrityksiin. Yrityksissä tehtävät lomautukset ja irtisanomiset kas-vattavat yleensä myös kiinnostusta omaan yritystoimintaan, Gehör toteaa.

Yritysten perustaminenvilkasta viime vuonna

HUOMIO!

Nurmijärven hiihtolatuihin jaulkoilureitteihin on helppotutustua netin kautta taihakemalla ulkoreiteistä ja laduista kertova taskukokoinen paperiesite kunnan virastosta.

Tilaa liikkua NurmijärvelläInternetistä ulkoilureitti- ja latukartta löytyy osoitteesta: www.nurmijarvi.fi> palvelut>liikunta>alueetreitit>ulkoilualu-eetreitit. Latuinfo palvelee numerossa 040 317 4006.

Kunnan alueella on myös 30 luonnon-jääkenttää luistelua varten. Kenttiä hoidetaan olosuhteiden mukaan niin kauan, kuin talven pakkasia sopivasti riittää.

300

250

200

150

100

50

0

112 11897

157132

153 147 154

188

231 243 233

1997 1999 2001 2003 2005 2007

Laki ja asetus rakennuksenenergiatodistuksesta tulivatvoimaan vuoden 2008 alussa.Energiatodistus vaaditaankaikilta uudisrakennuksilta,myös pientaloilta.

Todistus on laadittava rakennuslupaa haettaessa. Sen antaa kiinteistön pää-suunnittelija. Vuoden 2009 alussa to-distus vaaditaan myös olemassa olevilta kiinteistöiltä silloin, kun kiinteistö tai sen tiloja myydään tai vuokrataan. To-distus on pientaloille sekä enintään kuu-den asunnon taloyhtiöille suositeltava, vaikkakin vapaaehtoinen.

Energiatodistusta ei myöskään vaadita • rakennuksilta, joiden pinta-ala on enintään 50 m2,

8NURMIJÄRVI 1 • 2009

kunta tiedottaa

Ratsastuksen ja muunhevosharrastuksen suosio onjatkuvassa kasvussa. Hevosten ja hevostallien määrä on lisääntynyt Nurmijärvelläkin.

Asutus lähestyy jo olemassa olevia talleja ja tästä aiheutuu joskus ongelmia. Samal-la on entistä hankalampi löytää sopivia rakennuspaikkoja uusille talleille. Hevo-set ja tallit vaativat tilaa ympärilleen jo pelkille rakennuksille, ratsastuskentille ja tarhoille suojaetäisyyksineen. Lisäksi tarvitaan laitumia ja ulkoilureittejä. So-pivien maastoreittien ja käyttökelpoisten

Rakennusten energiatehokkuus avainasemassa ilmastonmuutoksen torjunnassa

Energiatodistus ohjaa parempaanenergiatehokkuutteen

Hevostalliopas julkaistaan keväälläsekä turvallisten tienpätkien löytäminen hevosten liikkumiseen voi olla yllättävän vaikeaa.

Valmisteilla oleva Nurmijärven he-vostalliopas antaa vastauksia hevosten-pitoon liittyviin moniin kysymyksiin. Tallinpitäjille ja tallin perustamista suunnitteleville opas on kelpo työkalu ja muistilista. Hevostalliopas kokoaa yhteen monet hevostenpitoon liittyvät käsitteet ja määräykset myös kunnan työntekijöiden avuksi.

Oppaassa käydään läpi hevostenpi-toon ja talleihin vaikuttavat lait, luvat ja ilmoitukset, rakentamiseen liittyvät määräykset, karsinoiden kokovaatimuk-

set, tallin turvallisuusasiat ja hevosten ulkoilualueisiin liittyvät määräykset ja suositukset. Erityisesti oppaassa on pai-notettu usein esillä olevaa lanta- ja lan-tala-asiaa.

Ratsastusreiteistä on oma lukunsa ja hevosella liikkumisen sääntöjä on listattu niin liikenteessä kuin maastossakin liik-kuville. Oppaassa esitellään lyhyesti myös tallin jätevesi- ja jätehuoltomääräyksiä. Opas ilmestyy kevään 2009 aikana kun-nan kotisivuille ja sitä on tarkoitus myös painattaa.

Teksti: Sari Hautakangas

Jonna Jusslin

Energiankulutuksen vähentäminenja tarpeettoman kulutuksenvälttäminen ovat tehokkaimpia ja myös edullisia keinoja hillitäilmastonmuutosta

Kasvihuonekaasujen pitoisuudet ilma-kehässä ovat kasvaneet, mikä voimistaa kasvihuoneilmiötä ja lämmittää ilmastoa. Tätä lämpenemistä ja siitä aiheutuvia il-maston häiriöitä kutsutaan ilmastonmuu-tokseksi.

– Rakennusten energiankulutus muo-dostaa erittäin merkittävän osan kaikesta energiankulutuksesta. Suomessa raken-nusten energiankulutus muodostaa noin 40 % osuuden energian käytöstä ja noin 30 % kasvihuonekaasupäästöistä. Tarvit-tavat kustannustehokkaat keinot ja tek-niikka rakennusten energiankulutuksen vähentämiseksi ovat olemassa. Riittää, että otamme ne käyttöön, kertoo raken-nustarkastaja Heikki Mälkki.

Määräykset kiristyvät. Ympäristömi-nisteriö on antanut vuoden 2008 lopussa uudet energiatehokkuutta parantavat ra-kentamismääräykset. Uusien määräysten tiukentava vaikutus on noin 30 prosenttia nykyisestä tasosta. Perinteisen hirsiraken-tamisen osalta määräykset tiukkenevat va-jaalla 20 prosentilla. Alan toimijoilla on vajaa vuosi aikaa valmistautua uusiin mää-räyksiin, jotka tulevat voimaan 1.1.2010.

Muutoksen tavoitteena on siirtyminen kohti matalaenergiarakentamista. Uusi tasonkiristys on odotettavissa jo lähivuo-sina. Seuraavat tiukennukset on tarkoitus toteuttaa uusittavana olevan rakennusten energiatehokkuusdirektiivin mukaisesti viimeistään vuonna 2012.

– Niinpä nykymääräyksillä suunnitellut talot voivat olla jo loppukatselmukseen mennessä ”vanhanaikaisia”, toteaa Heikki Mälkki.

Annetut määräykset tulevat nostamaan rakennuskustannuksia arviolta 2–6 pro-senttia. Kustannukset tulevat ajan saatos-sa kuitenkin pienenemään, kun uusista

menetelmistä tulee normaalikäytäntöjä. Rakennuksen käytön aikaiset alentuneet energiakustannukset korvaavat rakenta-misvaiheen lisäkustannukset ajan mittaan, jopa alle kymmenessä vuodessa.

Energiatehokkuus mukaan suunnit-teluun. Pääosa pientalon suunnittelu-vaiheessa tehdyistä valinnoista vaikuttaa koko rakennuksen eliniän. Ominaisuuk-sien parantaminen myöhemmin on yleen-sä selvästi kalliimpaa. Jotta rakennuksen energiatehokkuutta voi parantaa kustan-nustehokkaasti, on tärkeä tietää, mihin energiaa kuluu ja kuinka paljon. Kun energiaselvitys tehdään heti suunnittelun alkuvaiheessa, on mahdollista löytää ajois-sa vaikuttavimmat ja taloudellisimmat

keinot parantaa rakennuksen energiate-hokkuutta.

Muita avainasioita energiatehokkaassa kodissa ovat mm. talon muoto ja koko, talon sijoittaminen tontille, lämmön tal-teenotto ilmanvaihdon poistoilmasta ja uusiutuvien energialähteiden hyödyntä-minen energiantuotannossa. Jokaiseen pientaloon kannattaa hankkia tulisija va-ralämmönlähteeksi.

Asuinpaikka vaikuttaa liikkumisen energiankulutukseen. Liikkuminen ku-luttaa energiaa ja luonnonvaroja toiseksi eniten asumisen jälkeen. Asuinpaikkaan liittyvät valinnat vaikuttavat merkittä-västi liikkumisen energiankulutukseen. Energiatehokkaan talon hyödyt voivat

nopeasti kadota, jos etäisyydet ovat pitkiä ja liikkuminen on mahdollista ainoastaan henkilöautolla tai perheeseen tarvitaan jopa kaksi autoa.

Talon paikkaa valitessa kannattaa pun-nita tarkkaan ostaako halvempi tontti huonojen liikenneyhteyksien varrelta vai hieman kalliimpi tontti hyvien joukko-liikenneyhteyksien varrelta ja läheltä pal-veluja. Kannattaa tehdä pitkän aikavälin kustannusvertailu, jossa otetaan huomi-oon sekä tontin rahoituskustannukset että liikkumisen kustannukset.

Lisätietoja energiatehokkaasta rakentami-sesta: www.energiatehokaskoti.fi ja www.motiva.fi.

Teksti: Liisa Garcia

• vapaa-ajan asunnoilta, joita käyte-tään korkeintaan neljä kuukautta vuo-dessa, • suojelluilta rakennuksilta, • teollisuus- ja korjaamorakennuksilta tai • kirkoilta tai muiden uskonnollisten yhdyskuntien omistamilta rakennuk-silta, joita käytetään vain kokoontu-miseen.

Energiatodistuksessa kerrotaan raken-nuksen tarvitsema lämmitysenergia, lai-te- tai kiinteistösähkö, jäähdytysenergia sekä niiden pohjalta laskettu, brutto-alaan suhteutettu energiatehokkuuslu-ku. Energiatehokkuusluvun perusteella määräytyy rakennuksen energialuokka asteikolla A-G. Vähiten energiaa kulut-taa A-luokan kiinteistö, eniten G-luokan kiinteistö. Kiinteistön lämmitysmuoto ei vaikuta rakennuksen saamaan ener-

gialuokkaan. Hyvän energiatodistuk-sen saa rakennus, jossa on hyvä vaipan lämmöneristys, tiiviys ja ilmanvaihdon lämmön talteenotto. Vuoden 2008 ra-kentamismääräysten mukaan rakennettu tavanomainen rakennus sijoittuu yleensä D-luokkaan.

Energiatodistuksen avulla kuluttajat voivat vertailla rakennusten energiate-hokkuutta. Tarkoitus on saada raken-nuksen energiatehokkuus osto- ja vuok-raustilanteessa tärkeäksi valintatekijäksi samalla tavoin kuin kodinkoneiden osal-ta. Energiatehokkuuden parantaminen on ennen kaikkea kiinteistön omistajan etu, sillä mitä vähemmän energiaa kiin-teistö kuluttaa, sitä enemmän omistaja säästää.

Lisätietoja energiatodistuksesta:www.motiva.fi/energiatodistus

KAAVOITUSKATSAUS

2009

OTA

TALTEEN!

www.nurmijarvi.fi

10NURMIJÄRVI 1 • 2009

kaavoituskatsaus 2009

Vuonna 2009vireillä olevatja lähiaikoinamahdollisestivireille tulevatkaavat

KAAVOJEN LAATIMINENON KUNNAN TEHTÄVÄKaavoitus perustuu maankäyttö- jarakennuslakiin.Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mu-kaan kunnanvaltuusto hyväksyy sekä yleiskaavat että asemakaavat. Asemakaa-vat valmistellaan asemakaavoitus- ja ra-kennuslautakunnalle ja yleiskaavat kunta-kehitystoimikunnalle. Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta voi myös hyväksyä vaikutuksiltaan vähäiset asemakaavat. Alueellinen ympäristökeskus seuraa kun-nan kaavoitusta ja sillä on mahdollisuus puuttua oikaisukehotuksella tai valituk-sella kunnan päätöksiin, jos ne eivät ole MRL:n mukaisia.

KaavoituskatsausKaavoituskatsaus perustuu vuosittain talousarvion laadinnan yhteydessä tehtä-vään kaavoitusohjelmaan ja siinä esitetään tilanne- ja kokonaiskuva Nurmijärven yleis- ja asemakaavasuunnittelusta. Kaa-voituskatsauksessa esitetään vireillä olevat ja lähiaikoina vireille tulevat kaavat. Esi-tettyjen kohteiden lisäksi voi käynnistyä myös muita kaavoitushankkeita. Kaavojen vireilletulosta tiedotetaan kaavakohtaises-ti erikseen. Lisäksi kaavoituskatsauksessa esitetään arvio asumiseen varattujen tont-tien riittävyydestä.

Arvio asumiseen varattujentonttien riittävyydestä Nurmijärven asemakaava-alueiden tontti-varannon toteutumista seurataan tarkem-min maapoliittisissa tilannekatsauksis-sa. Asuntotonttivaranto on Klaukkalan, Lepsämän, Kirkonkylän ja Röykän ase-makaava-alueilta merkittävissä määrin rakentunut viime vuosina. Näillä alueilla tonttivaranto ei riittävästi vastaa kysyn-tää. Rajamäen ja Herusten alueella tont-tivarantoa on vielä kohtalaisesti jäljellä. Kunnalla on tonttivarantoa talousarvion yhteydessä esitetyn tavoiteltuun väestön-kasvuun perustuvan kolmen vuoden tontinluovutusohjelman tarpeisiin si-ten, että vuosittain kunta pystyy luo-vuttamaan 30 – 50 omakotitonttia sekä ne tontit, joita tarvitaan tehokkaam-paan, yhteiskunnan tukemaan asunto-tuotantoon. Kunta on varautunut luo-maan edellytykset valtion ja Helsingin seudun kuntien maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevan aiesopimuksen mukaiselle vuokra-asuntotuotannolle. Valmisteilla on lukuisia yleis- ja ase-makaavahankkeita sekä maanhankin-tatoimenpiteitä, joilla tonttivarantoa pyritään lisäämään paremmin kysyntää vastaavaksi erityisesti Klaukkalan ja Kirkonkylän alueilla. Nämä lähiajan kaavahankkeet on esitetty tässä kaavoi-tuskatsauksessa jäljempänä.

KAAVAN LAATIMISESTAPERITTÄVÄTKUSTANNUKSET JAMAANKÄYTTÖSOPIMUKSET Maankäyttö ja rakennuslain 59 §:n mu-kaan kunnalla on oikeus periä kaavan laatimisesta ja käsittelystä aiheutuneet kustannukset, jos asemakaava tai kaavan muutos on pääasiassa yksityisen edun vaa-tima ja laadittu maanomistajan tai halti-jan aloitteesta. Asemakaavan laatimisen tai muuttamisen yhteydessä tehdään sopi-mus maanomistajan kanssa kaavoituksen

käynnistämisestä silloin, kun kaava tai kaavan muutos näyttää vaativan kunnan resursseja tavallista enemmän. Sopimuk-sella sovitaan kaavan laatimisesta aiheutu-vien kustannusten korvaamisesta.

Mikä asemakaavalla tai asemakaavan muutoksella maa-alueen tai tontin raken-nusoikeus nousee, laaditaan kaavan laa-timisen yhteydessä maankäyttösopimus valtuuston hyväksymän maapoliittisen ohjelman periaatteiden mukaisesti. Kun-nan ja maanomistajan kesken tehtävällä maankäyttösopimuksella sovitaan kaavan

toteuttamisen kustannuksiin osallistumi-sesta. Yksityisoikeudellinen maankäyttö-sopimus suhteutetaan kaavan toteuttami-sesta aiheutuviin yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin ja maanomistajan kaavoi-tuksesta saamaan hyötyyn. Maankäyttö-sopimusneuvottelut aloitetaan viimeis-tään silloin, kun alueen kaavoituksen pääperiaatteet on ratkaistu. Asema-kaavaa tai kaavan muutosehdotusta ei aseteta julkisesti nähtäville ennen kuin on saatu aikaiseksi molempia osapuolia tyydyttävä sopimus.

11NURMIJÄRVI 1 • 2009

kaavoituskatsaus 2009TIEDOTUSJA OSALLISTUMINEN

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaa-van vireilletulosta ilmoitetaan kuulutuk-sella ainakin yhdessä paikkakunnalla ylei-sesti leviävässä ilmoituslehdessä.

MRL:n mukaan aina kaavoitukseen ryhdyttäessä laaditaan erillinen osallistu-mis- ja arviointisuunnitelma (OAS), jos-sa kerrotaan, miten osalliset saavat tietoa kaavoituksen lähtökohdista, miten he voi-vat osallistua kaavoituksen valmisteluun sekä kertoa mielipiteensä asiasta. Osalli-silla tarkoitetaan maanomistajia ja kaik-kia niitä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomat-tavasti vaikuttaa sekä niitä viranomaisia ja yhteisöjä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallistumis- ja arviointi-suunnitelmat ovat nähtävillä Nurmijärven kunnanvirastossa sekä yleensä myös joko Nurmijärven tai Rajamäen kirjastossa tai Klaukkalan yhteispalvelupisteessä sen mukaan, mitä taajamaa kaavan laatiminen koskee. Osallistumis- ja arviointisuunni-telmat ovat nähtävillä myös kunnan koti-sivuilla.

Kuntalaiset ja muut osalliset voi-vat osallistua ja vaikuttaa ympäristönsä suunnitteluun ja kaavoitukseen kaavan vireilletulosta lähtien. Osallistumis- ja vuorovaikutusmahdollisuudet järjestetään kunkin kaavoitushankkeen merkittävyy-den kannalta sopivalla tavalla. Kaavas-ta tiedotetaan kuuluttamalla lehdessä ja ilmoittamalla maanomistajille kirjeitse sekä tarvittaessa järjestämällä erilaisia tie-dotus- ym. tilaisuuksia.

Kaavaluonnoksesta voi jättää mielipi-teen ja kaavaehdotuksesta muistutuksen. Annettuihin huomautuksiin, lausuntoihin ja muistutuksiin annetaan vastine. Kaavan hyväksymispäätökseen voi hakea muutos-ta valittamalla Helsingin hallinto-oikeu-teen. Kaavat ovat nähtävillä myös kunnan kotisivuilla. Opastusta kaavoitusasioissa voi kysyä kunnanviraston kaavoituksen asiakaspalvelusta.

KAAVAJÄRJESTELMÄ

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoit-teet varmistavat valtakunnallisesti mer-kittävien seikkojen huomioon ottamisen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Ne käsittelevät seuraavia kokonaisuuk-sia: 1. toimiva aluerakenne; 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu; 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat; 4. toi-mivat yhteysverkostot ja energiahuolto; 5.Helsingin seudun erityskysymykset; 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityi-set aluekokonaisuudet. Valtioneuvosto päätti 13.11.2008 valtakunnallisten alu-eidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Aikaisempaa vuoden 2000 päätöstä on tarkistettu tavoitteiden sisällön, voimaan-tulon, toimeenpanon ja muutoksenhaun osalta. Tarkistetut tavoitteet tulevat voi-maan 1.3.2009. tarkistuksen pääteemana on ollut ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. Lisäksi tavoitteiden vaikut-tavuutta on lisätty.

Helsingin seudun erityiskysymyksissä on korostettu joukkoliikenteeseen, erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvaa ja eheyty-vää yhdyskuntarakennetta. Seudun kes-kuksia vahvistetaan asunto- työpaikka- ja palvelukeskuksina. Riittävän asuntotuo-tannon varmistamiseksi on alueidenkäy-tössä varmistettava tonttimaan riittävyys. Alueidenkäytössä tulee mm. ehkäistä ole-massa olevasta yhdyskuntarakenteesta ir-rallista hajarakentamista.

Maakuntakaava on tärkein seudullinen maankäytön suunnitelma ja sillä on myös oikeusvaikutuksia. Yleispiirteisenä ja laa-

ja-alaisena maankäytön suunnitelmana se välittää valtakunnalliset alueidenkäyttöta-voitteet kuntakaavoitukseen sekä sovittaa yhteen kuntien maankäyttötarpeet ja val-takunnalliset intressit. Nurmijärven kun-nan alueella maakuntakaavan laatimisesta vastaa Uudenmaan liitto. Ympäristömi-nisteriö on vahvistanut Uudenmaan maa-kuntakaavan marraskuussa 2006 ja kaava on lainvoimainen.

1. Vaihemaakuntakaava. Uudenmaan maakuntavaltuusto hyväksyi maakunta-kaavaa täydentävän 1. vaihemaakunta-kaavan 17.12.2008 ja se on parhaillaan

ympäristöministeriön vahvistettavana. 1. vaihemaakuntakaavassa tarkastellaan toimintoja, joilla on merkittäviä ym-päristövaikutuksia ja jotka edellyttävät keskinäistä yhteensovittamista, kuten jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet, kiviaineshuolto, moottoriurheilu- ja am-pumarata-alueet, liikenteen varikot ja terminaalit sekä laajat yhtenäiset met-sätalousalueet. Myös hiljaisia alueita on tarkasteltu.

2. Vaihemaakuntakaava. Uudenmaan liitto on käynnistänyt maakuntakaavan uudistamisen (2.vaihemaakuntakaavan).

12NURMIJÄRVI 1 • 2009

Siinä on kyse sekä vahvistetun maakun-takaavan että 1. vaihemaakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Pääpaino on yh-dyskuntarakenteeseen ja liikenteeseen liit-tyvissä aluerakenteellisissa kysymyksissä ja tavoitteena on lisätä kaavan ohjaavuutta ja vaikuttavuutta. 2. vaihemaakuntakaa-van osallistumis- ja arviointisuunnitelman luonnos on laadittu.

Lisätietoja maakuntakaavoituksesta löy-tyy Uudenmaan liiton kotisivuilta (http://www.uudenmaanliitto.fi).

Yleiskaava on kunnan laatima maankäy-tön suunnitelma, joka esittää periaatteet alueiden käyttämisestä eri tarkoituksiin kuten asumiseen, työpaikkatoimintoihin tai virkistykseen sekä liikenneverkon ke-hittämisen tarpeisiin. Yleiskaava voidaan laatia koko kunnan alueelle tai osalle kunnan aluetta (osayleiskaava) esim. taa-jamittain tai kylittäin. Yleiskaava voidaan laatia joko strategisena maankäytön suun-nitelmana tai suoraan rakentamista ohjaa-vana aluevarauskaavana yksityiskohtaisen kaavoituksen tai rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi.

Asemakaavat laaditaan kunnan toimes-ta sellaisille alueille, joiden rakentamista ja muuta maankäyttöä on tarpeen ohjata yleiskaavaa yksityiskohtaisemmin. Ase-makaavoissa osoitetaan tarpeelliset alueet eri tarkoituksia varten. Asemakaavoissa esitetään lisäksi mahdollinen rakentami-sen määrä sekä rakennusten sijoitusta ja tarvittaessa rakentamistapaa koskevat pe-riaatteet.

kaavoituskatsaus 2009

Rakennusjärjestys ohjaa rakentamista koko kunnan alueella. Se sisältää mää-räyksiä lupamenettelystä ja ohjaa raken-tamistapaa hyvän asuin- ja elinympäris-tön turvaamiseksi. Rakennusjärjestys on keskeisin rakennuslupaharkinnan perus-ta alueilla, joissa ei ole oikeusvaikutteis-ta yleis- tai asemakaavaa. Nurmijärven rakennusjärjestys on tullut voimaan 30.6.2003.

Rakentamistapaohjeet laaditaan sil-loin, kun halutaan täydentää asema-kaavoissa esitettyjä rakentamistapaa koskevia kaavamääräyksiä. Rakenta-mistapaohjeet liitetään yleensä kunnan myymien ja vuokraamien tonttien luo-vutusehtoihin.

MUUTSUUNNITELMAT

Helsingin seudun visio 2050Helsingin seudun 14 kuntaa (Helsin-ki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Hyvin-kää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Si-poo, Tuusula ja Vihti,) ovat osana kau-punkiseutusuunnitelmaa päättäneet laatia yhteisen seutuvision 2050. Työ on jatkoa kansainväliselle ideakilpai-lulle, joka pidettiin v. 2007. Vuoden 2009 aikana MAL-neuvottelukunta laa-tii yhteisen esityksen Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen

visioksi vuodelle 2050. Sen jälkeen seudun yhteinen tahto tulevaisuudesta kirjataan maankäytön suunnitelmiin, liikennejärjestelmäsuunnitelmiin ja asumisen pitkän aikavälin tavoitteisiin. Se muodostaa myös neuvottelupohjan valtion kanssa laadittaville aiesopi-muksille ja välittää seudun tulevaisuu-den tavoitteita myös kansainväkisille toimijoille. Seutuvision hyväksyy Hel-singin seudun valtuustojen yhteistyö-kokous.Helsingin seudunliikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ)Helsingin seudun 14 kuntaa ovat päät-täneet laatia yhdessä valtion viranomais-ten (liikenne- ja viestintäministeriö, ratahallintokeskus ja tiehallinto) kans-sa seudulle yhteisen liikennejärjestel-mäsuunnitelman, joka korvaa seudulle aikaisemmin laaditut useat erilliset liikennejärjestelmäsuunnitelmat. Työn puiteohjelma on hyväksytty kesäkuussa 2008 ja suunnitelmaa laaditaan YTV:n johdolla. Liikennejärjestelmäsuunni-telma perustuu useisiin tutkimuksiin ja osaselvityksiin. Siitä tehdään myös laa-ja vaikutusten arviointi. Suunnitelman on määrä valmistua v. 2011, minkä jäl-keen eri osapuolten kesken tehdään ai-esopimus sen toteuttamisesta.

Klaukkalan ohikulkutieKlaukkalan ohikulkutien yleissuunnit-telu on käynnistetty uudelleen, koska aikaisemman yleissuunnitelman mu-kainen linjaus osoittautui tiesuunni-

LEPSÄMÄN JA ISONSUON VÄLINEN ALUE

telmaa laadittaessa rakentamiskustan-nuksiltaan olennaisesti aikaisemmin arvioitua kalliimmaksi. Ohikulkutien uuden linjauksen suunnittelu käynnis-tyi 2008 ja uuden yleissuunnitelman laadinta jatkuu v. 2009 aikana. Klauk-kalan ohikulkutie sisältyy Uudenmaan tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitel-massa kehittämishankkeisiin, joiden rahoituksesta eduskunta päättää hanke-kohtaisesti.

Kuntastrategia Kuntastrategia uudistetaan v. 2009. Strategiaa laaditaan valtuustokausit-tain kymmeneksi vuodeksi eteenpäin ja se ohjaa kuntakokonaisuuden toimin-taa. Kuntastrategiaa toteutetaan vuo-sittain talousarvion yhteydessä päätet-tävillä toimiala- ja yksikkökohtaisilla tavoitteilla.

KAAVOITUSTA PALVELEVAT SELVITYKSET

Nurmijärven rakennuskulttuurin inven-toinnissa kartoitetaan kunnan alueella ole-vat kulttuurihistoriallisesti ja rakennus-perinnön kannalta arvokkaat rakennukset. Inventoinnissa ovat mukana ennen vuotta 1970 valmistuneet rakennukset. Selvi-tyksen tietoja ja suosituksia käytetään hyväksi yleiskaavoja ja asemakaavoja laa-dittaessa sekä rakennus- ja toimenpidelu-pia käsiteltäessä. Inventoinnin alustavia tuloksia pidetään näytteillä keväällä 2009 kirjastoissa.

YLEISKAAVOITUS

Koko kunnan kehityskuva (strategi-nen yleiskaava)Koko kunnan kehityskuva määrittelee kunnan maankäytön suuret linjat ja yhdys-kuntarakenteen kehittämisen painopisteet, joihin väestönkasvua ohjataan. Kehityskuva ohjaa osayleiskaavojen laadintaa, ei kuiten-kaan aluevarauskaavana, vaan valtuuston strategisena maankäytöllisenä linjauksena. Kehityskuvan perustaksi laaditaan v. 2009 koko kunnan rakennemalli osana uuden kuntastrategian laadintaa ja kehityskuvan laadintaa jatketaan sen pohjalta.

Taajamien osayleiskaavatTaajamien osayleiskaavat ohjaavat asema-kaavojen laadintaa ja tarkistamista taaja-missa sekä määrittelevät mm. taajamien kasvusuunnat, virkistysalueet ja yhteys-verkostot.

Klaukkalan osayleiskaavaKlaukkalan osayleiskaava ohjaa Klaukka-lan asemakaavoitusta ja kunnan maanhan-kintaa taajaman kehittämiseksi. Kunnan-hallitus hyväksyi 19.2.2007 Klaukkalan maankäytön ja liikenneverkon kehittämis-periaatteet, jotka sisältävät kaavaa varten tehtyjen selvitysten analyysin ja synteesin ja muodostavat niistä johdonmukaisen kehittämispolun. Klaukkalan osayleis-kaavaluonnos laaditaan v. 2009 ottaen huomioon Klaukkalan ohikulkutielle suunniteltava uusi linjaus ja sen vaiku-tukset maankäyttöön ja alemmanasteiseen tieverkkoon.

kaavoituskatsaus 2009

13NURMIJÄRVI 1 • 2009

YLEISKAAVOITUKSENYHTEYSTIEDOT

Elinkeino- jakuntakehityskeskus/YleiskaavoitusKeskustie 2 B,01900 Nurmijärvipuh. 09-250 021www.nurmijarvi.fi

Kaavoituksen asiakaspalvelupuh. 09-2500 2350,09-2500 2351fax 09-2500 2353

Yleiskaava-asiatkuntakehitystoimikunnassa

Vikman-Kanerva Merja,kehitysjohtajakuntakehitystoimikunnanesittelijä puh. 09 2500 4406

Kurvinen Soile,maankäytön asiantuntijakuntakehitystoimikunnan sihteeripuh. 09 2500 2360

Yleiskaavoituksenhenkilökunta

Kononen Aarno,yleiskaavapäällikkö (kehityskuva,taajamaosayleiskaavat)puh. 09 2500 2361

Haikonen Marjo,suunnitteluavustaja (suunnittelutarveratkaisut) puh. 09 2500 2366

Junttila Arja,yleiskaavainsinööri(suunnittelutarveratkaisut,poikkeamispäätöksethaja-asutusalueella)puh. 09 2500 2530

Jääskeläinen Jonna,yleiskaavasuunnittelijapuh. 09 2500 2380

Pihala Anita, kaavoitusinsinööri(maaseutualueiden osayleiskaavat)puh. 09 2500 2045

Kirkonkylän osayleiskaavaKirkonkylän osayleiskaava ohjaa Kir-konkylän asemakaavoitusta ja kunnan maanhankintaa taajaman kehittämiseksi. Osayleiskaavan laadintaa palvelevana sel-vityksenä on tehty Kirkonkylän ja Raja-mäen liikenneverkkoselvitys. Kirkonkylän osayleiskaavan laadinta pyritään käynnis-tämään maanhankinnan ja asemakaavojen laadinnan tueksi heti, kun jo vireillä ole-vien yleiskaavojen suunnittelutilanne ja resurssitilanne sen sallii.

Maaseutualueiden osayleiskaavatMaaseutualueiden osayleiskaavat ohjaa-vat rakentamista ja maankäyttöä alueil-la, joille ei tulla laatimaan asemakaavoja. Nämä osayleiskaavat tullaan mitoituk-seltaan perustamaan emätilakohtaiseen rakentamismahdollisuuksien ja toteutu-neen rakentamisen tarkasteluun. Tilaja-otushistorian lisäksi rakentamismahdol-lisuuksien arviointiin vaikuttavat tilan sijainti yhdyskuntarakenteessa, tilan pinta-ala sekä alueelta tehty ympäristö- ja maisemaselvitys.

Koko kunnankehityskuva

1. Klaukkalan osayleiskaava2. Lepsämän osayleiskaava3. Perttulan osayleiskaava4. Kirkonkylän osayleiskaava

Lepsämän osayleiskaava Kaava laaditaan oikeusvaikutteisena si-sältäen emätilakohtaisen rakentamisen mitoituksen. Osayleiskaava ohjaa alueen rakentamista koskevia suunnittelutarve-ratkaisuja ja muuta maankäyttöä. Lepsä-män osayleiskaavaa laadittaessa määritel-lään samalla kaikkia maaseutualueiden osayleiskaavoja koskevat mitoitusperi-aatteet ja siihen liittyvät työmenetelmät. Lepsämän kylän osayleiskaavan laadintaa varten on jatkettu mitoitusperiaatteiden määrittämistä ja emätilaselvityksen tar-kistamista. Osayleiskaavaehdotus valmis-tui loppuvuodesta 2008 ja kaava on ta-voitteena hyväksyä valtuustossa v. 2009. Perttulan osayleiskaava Kaava laaditaan oikeusvaikutteisena si-sältäen emätilakohtaisen rakentamisen mitoituksen. Osayleiskaava ohjaa alueen rakentamista koskevia suunnittelutarve-ratkaisuja ja muuta maankäyttöä. Perttu-lan kylän osayleiskaavan laadintaa palve-levaa emätilaselvitystä laaditaan vuoden 2009 aikana.

14NURMIJÄRVI 1 • 2009

kaavoituskatsaus 2009ASEMAKAAVOITUS

KLAUKKALA

ASUINALUEET

1. Kiikkaistenkujan kaavamuutos,vireilläKiikkaistenkujan korttelin 86 tontille 4 on esitetty kaavamuutosta siten, että alu-eelle voitaisiin rakentaa asuinkerrostaloja. Kaavamuutos on ollut julkisesti nähtävillä alkuvuodesta 2009. Kaavoitus edellyttää maankäyttösopimusta.

2. Ropakon alueen laajennus, vireillä Alue suunnitellaan pientaloalueeksi. Kaa-vamuutos on ollut alustavasti nähtävillä alkuvuodesta 2009. Kaavoitus edellyttää maankäyttösopimusta.

3. Järvihaantien länsipuoleinen alue, vireilläAlue kaavoitetaan pääosin pientaloalueek-si. Kaavan laatiminen on neuvottelu- ja luonnosvaiheessa. Kaavoitus edellyttää maankäyttösopimusta.

4. Vaskomäen kaavamuutos, vireilläKaavalla määritellään mm. Vaskomäen virkistysalueen ja siihen liittyvien asuin-ympäristöjen suojelu. Kaavan laatiminen on selvitys- ja luonnosvaiheessa.

5. Klaukkalan keskusta,Ylitilantien itäpuoli, vireilläKlaukkalan kirkkoa vastapäätä sijaitsevan alueen asemakaavoitus. Aluetta suunnitel-laan kerrostaloalueena. Kaavan laatiminen on neuvottelu- ja luonnosvaiheessa. Kaa-voitus edellyttää maankäyttösopimusta.

6. Klaukkalan keskusta,Kisakujan ympäristö, vireillä Klaukkalantien länsipuolella Lepsämän-tien, Kisakujan ja Kuntotien rajoitta-man alueen asemakaavan tarkistaminen. Aluetta suunnitellaan kerrostaloalueena. Kaavan laatiminen on neuvottelu- ja luon-nosvaiheessa. Kaavoitus saattaa edellyttää maankäyttösopimusta.

7. Tornimäentien länsiosa, vireilläKlaukkalan tie- ja katuverkkosuunnitel-massa on todettu tarpeelliseksi uusi tieyh-teys Lahnuksentieltä Klaukkalantielle Tor-nimäen eteläpuolelta. Kaavan laatiminen on neuvottelu- ja luonnosvaiheessa. Kaa-voitus edellyttää maankäyttösopimusta.

8. Lepsämäntien jaIsosuon välinen alueAlue kaavoitetaan asuntoalueeksi. Kaavan laatiminen on selvitys– ja neuvotteluvai-heessa. Kaavoitus edellyttää maankäyttö-sopimuksia.

Lähivuosina varaudutaan lisäksi Klauk-kalan osayleiskaavan ja siihen liittyvien selvitysten perusteella määriteltävien taajaman uusien laajennusalueiden kaa-voitukseen.

KIRKONKYLÄ

ASUINALUEET

1. Laidunalueen laajennus(II ja III vaihe), vireilläLaidunalueen asemakaavaa laajennetaan kolmessa vaiheessa pääosin kunnan omis-tamalle alueelle Laidunkaaren pohjois-puolella. Alueelle suunnitellaan n. 500 asukkaan pientaloalue, jonne tulee myös tilavaraus päiväkodille tai alakoululle sekä virkistysalueita. Hämeenlinnantien var-teen osoitetaan työpaikkarakentamista. Laidunkaarta jatketaan Hämeenlinnan-tielle. Laajennuksen I vaiheen asemakaava on jo hyväksytty, II vaiheen asemakaava on ehdotusvaiheessa ja III vaiheen asemakaa-va luonnosvaiheessa. Asemakaavat edellyt-tävät maankäyttösopimusten laatimista.

2. Puontilanmäen ja Ahjolanympäristön asemakaavan muutos,vireilläAlueen maankäyttöä tarkistetaan mm. kevyen liikenteen yhteyksien, rakennus-suojelun sekä asuinkortteleiden raken-tamistavan osalta. Muutosalue käsittää Kyläjoentien, Punamullantien, Kran-nilantien ja Perttulantie välisen alueen sekä Punamullantien Perttulantien ja Kyläjoen välillä. Kaavamuutos on ehdo-tusvaiheessa. Osalla alueesta on raken-nuskielto.

3. Krannilan alue, vireilläKrannilantien, Perttulantien ja Rajamä-entien välisen alueen maankäyttöä tiivis-tetään. Kaavamuutoksessa alueelle osoite-taan asuinrakentamista, päiväkoti, koulu (alaluokat 1 ja 2), keskustapalveluja sekä virkistysalue, jolle sijoitetaan lähiliikun-tapaikka. Asemakaavan muutoksen laati-minen on luonnosvaiheessa. Asemakaavan muutos edellyttää maankäyttösopimusten laatimista. Osalla alueesta on rakennus-kielto.

4. Sorvankaaren koulu, vireilläSorvankaaren päiväkodin viereen sijoite-taan yhtenäiskoulu. Alueelle sijoitetaan myös asumista. Asemakaavan laatiminen on luonnosvaiheessa. Asemakaava edellyt-tää maankäyttösopimusta.

5. Keskustan asemakaavanmuutoksen 2. vaiheAsemakaavan muutos käsittää Aleksis Kiven tien ja paloaseman välisiä alueita Helsingintien varressa. Alueelle sijoi-tetaan asumista ja keskustatoimintoja. Asemakaavan muutos edellyttää maan-käyttösopimusten laatimista. Alueella on rakennuskielto.

KLAUKKALA

KIRKONKYLÄ

kaavoituskatsaus 2009

6. Alhonniitun lämpökeskusAlhonniitun työpaikka-alueelle suunnitel-laan voimalaitosta ja varalämpökeskusta.

7. Hautausmaan laajennusKirkonkylän hautausmaata laajennetaan sen itäpuoliselle peltoalueelle.

TYÖPAIKKA-ALUEET

8. Ilvesvuoren työpaikka-alueenlaajennusIlvesvuoren työpaikka-aluetta laajenne-taan alueen eteläosassa.

9. Kuusimäen työpaikka-alueenlaajennusKuusimäen työpaikka-aluetta laajenne-taan pohjoiseen.

RAJAMÄKI ASUINALUEET

1. Saunatien ympäristö, vireilläAsemakaavamuutos. Alueelle suunnitel-laan voimassaolevaa asemakaavaa pieni-mittakaavaisempaa asuinrakentamista sekä viheralueita. Saunatien varrella oleva vanha saunarakennus säilytetään uudessa kaavassa suojeltuna. Alueella on raken-nuskielto.

RAJAMÄKI2. Kirkon eteläpuoli, vireilläAsemakaavamuutos. Alueen rakentamisen uudelleenarviointi. Tavoitteena on kirkon eteläpuoleisen nurmikentän säilyttäminen rakentamattomana ja rakentamisen tii-vistäminen vastaavasti alueen keskustan puoleisilla osilla. Samassa yhteydessä tar-kastellaan koko keskustaa ja katualueita laajempana kokonaisuutena. Alueella on rakennuskielto.

3. Metistön ja Vahtolammen alueet,vireilläAsemakaavaa muutetaan ja laajennetaan Metistön ja Vahtolammen alueilla. Alue kaavoitetaan pientaloalueeksi. Kaavan laa-timinen edellyttää maankäyttösopimuk-sia.

4. Ratapuiston alueen muutos,vireilläAsemakaavan muutos Keskusraitin poh-jois- ja rautatien itäpuoliselle alueelle. Alueelle sijoitetaan asumista. Kaava edel-lyttää maankäyttösopimusta. Alueella on rakennuskielto.

5. Asemakaavan tarkistaminenKinopolun ympäristössäAsemakaavaa tarkistetaan Kinopolun ete-läpuolella ajanmukaisemmaksi.

KRANNILAN ALUE, VIREILLÄ

15NURMIJÄRVI 1 • 2009

RAJAMÄENTIEHELSINGINTIE

PERT

TU

LAN

TIE

16NURMIJÄRVI 1 • 2009

kaavoituskatsaus 2009

6. Asemakaavan tarkistaminenentisen metsäoppilaitoksenympäristössäAsemakaavaa tarkistetaan entisen metsä-oppilaitoksen ympäristössä ja siihen lähei-sesti liittyvillä alueilla. Alueelle suunni-tellaan pääasiassa asumista.

TYÖPAIKKA-ALUEET

7. Ketunpesän kaava-alueen laajennusAlueen laajentaminen Herustentien ja Hangontien väliselle alueelle työpaikka-alueeksi. Laajennus on selvitysvaiheessa.

ASEMAKAAVOITUKSENYHTEYSTIEDOT

Ympäristötoimiala,AsemakaavoitusPL 37,Keskustie 2 B,01900 Nurmijärvipuh. 09-250 021www.nurmijarvi.fi

Kaavoituksen asiakaspalvelupuh. 09-2500 2350,09-2500 2351fax 09-2500 2353

Asemakaava-asiatasemakaavoitus- jarakennuslautakunnassa

Peltomaa Satu,hallintosihteeriasemakaavoitus- jarakennuslautakunnan sihteeripuh. 09 2500 2394

Asemakaavoituksenhenkilökunta

Lehtinen Timo,asemakaavapäällikkö (asemakaavat: Klaukkala, Röykkä) puh. 09 2500 2362

Kilpeläinen Kaisa,kaavoitusarkkitehti(asemakaavat: Kirkonkylä)puh. 09 2500 2358

Peltoniemi Katri,kaavoitusarkkitehti(asemakaavat: Rajamäki, Herunen)puh. 09 2500 2043

Kilpi Ritva,kaavavalmistelija (asemakaavoitus)puh. 09 2500 2364

Laakso-Mäki Pirkko,kaavavalmistelija(asemakaavoitus)puh. 09 2500 2365

ROPAKON ALUEEN LAAJENNUS

RATSUTILAN KAAVA

HERUNEN

Alueen vanhentuneiden asemakaavojen ajantasaisuus on arvioitu. Kaavojen tarkis-taminen aloitetaan vaiheittain resurssien puitteissa.Muut kaavamuutoksetLaajuudeltaan ja merkitykseltään vähäi-sempiä asemakaavamuutoksia ja laajen-nuksia tehdään tarpeen ja käytettävissä olevien resurssien mukaan. Asemakaavan muutos- ja laajennustarpeita on mm. työ-paikka-alueilla.

Nurmijärven valtuusto 2009-2012

17NURMIJÄRVI 1 • 2009

SDPLaakso Tapio PDS manageri

SDPLepolahti Harri Varanotaari

SDPMarkkanen Aulikki Pankkitoimihenkilö

SDPPeltonen Juha Päätoimittaja

SDPSinisalo-Katajisto Petra, Valtio-tieteiden maisteri

Uudet luottamushenkilöt ovat aloittaneet nelivuotiskautensa. Nurmijärven kunnanvaltuustossa on 51 jäsentä. Valtuuston puheenjohtajana toimii Petri Kalmi (kesk), I varapuheenjohtajana Göta Kirkkari (kok) ja II varapuheenjohtajana Elli Aatela (sdp). Kunnanhallituksen puheenjohtaja toimii Outi Mäkelä (kok),I varapuheenjohtajana Kirsti Handolin (kesk) ja II varapuheenjohtajana Sirkka Rousu (sdp).

KESK Handolin Kirsti Kauppat.maisteri.

KESK pj Kalmi Petri Taloustieteiden maisteri

KESKKorhonen Virpi Tutkija

KESKKuitula Nina Opettaja

KESKLaine JariMyyntipäällikkö

KESKMikkola Pertti Maanviljelijä

KESKOjamäki Timo Yrittäjä

KESKPaulanto Kaisu Neuropsykologi

KESKPellinen Seppo Yritystutkija

KESKRuoti Hannele Valt.tiet.maisteri

KESKSivula Tapio Aluepäällikkö

KESKTapiolinna Maiju Järjestelmä-asiantuntija

KESKToivonenKallepekkaAgrologi

KESKVanhanen Matti Pääministeri

KESKVanhanen Merja Lentoemäntä

KESKViljakainen Juhani Maanrakennus-urakoitsija

VIHRHaaranen Tarja Ylitarkastaja

VIHRKopsala Maritta Nuorisotyönohjaaja

VIHRLaukkanen SirkkuErityisopettaja

KOKHolm Tuija Yrittäjä

KOKHägg Arto Rakennusinsinööri

KOKJalava Markku Viestintäpäällikkö

KOKKainulainen Martti Lehtori

KOK I vpj Kirkkari Göta Verotarkastaja

KOKKöppä Lassi KTM, tutkija

KOKMäkelä Outi Kansanedustaja

KOK Niemi Hanna Filosofian maisteri

KOKRäty Virpi Vs. lastentarhan-opettaja

KOKSaavalainen Elina Vastaava nuoriso-ohjaaja

KOK Schildt Markku Tuotantojohtaja

KOKSuominen Kaisa Rehtori

KOKVainio Jari Isännöitsijä

KOKValimaa Markku Rakennusinsinööri

KOKVaulamo Petri Myyntipäällikkö

KOKÅstedt Merja Kirjanpitäjä

SDP II vpj Aatela Elli (sdp) Pääluottamusmies

SDPGutierrez–Sorainen Ana MariaYTM

SDPKopteff George Filosofian maisteri

VIHRMeros Päivi Tradenomi

VIHRMeros Timo Linjanjohtaja

PSArteli Tero ICT-järjestelmä-asiantuntija.

PSNiinistö Jussi Pääsihteeri

PSViitala Elina Diplomi-insinööri

VASToikkanen Hannu Asentaja

VASVertti Pirkko Pääluottamusmies

KDHaapalainen Johannes Pastori

18NURMIJÄRVI 1 • 2009

Nurmijärven kunnan luottamuselimet v. 2009-2012KUNNANHALLITUS 2009-2010

Mäkelä Outi, pjKansanedustaja, KOKÅstedt Merja, vjKirjanpitäjä, KOK Handolin Kirsti, I pjKauppat.maist., KESKPaulanto Kaisu, vjNeuropsykologi, KESK Rousu Sirkka, II vpjProjektipäällikkö, SDPLatva Jerry, vjTekninen myyjä, SDP Räty Virpi, jVs. lastentarhanopettaja, KOKSuominen Kaisa, vjRehtori, KOK Valimaa Markku, jRakennusinsinööri, KOKSchildt Markku, vjTuotantojohtaja, KOK Jalava Markku, jViestintäpäällikkö, KOKKainulainen Martti, vjLehtori, KOK Toivonen Kallepekka, jAgrologi, KESKPihko Jukka, vjPankinjohtaja, KESK Pellinen Seppo, jYritystutkija, KESKTapiolinna Maiju, vjJärjestelmäasiantuntija, KESK Korhonen Virpi, jTutkija, KESKRantala Sirpa, vjVararehtori, KK, KESK Meros Päivi, jTradenomi, VIHRLaukkanen Sirkku, vjErityisopettaja, VIHR Kopteff George, jFilosofian maisteri, SDPNiinistö Jussi, vjFilosofian tohtori, PS

ASEMAKAAVOITUS- JARAKENNUSLAUTAKUNTA

Schildt Markku, pjTuotantojohtaja, KOK Korkia-aho Sampo, vjKehityspäällikkö, KOK Ruoti Hannele, vpjValt.tiet.maisteri, KESK Muuronen Elvi, vjEmäntä, KESK Hägg Arto, jToimitusjohtaja, KOK Lehtipuu Eero, vj Tekniikan tohtori, KOK Öblom Ari-Petri, jMaanrakennustyöntekijä, KOK Korsisaari Katja, vjKartanpiirtäjä, KOK Kirkkari Göta, jVerotarkastaja, KOK Lompolo Kirsi, vjDiplomi-insinööri, KOK

Sivula Tapio, jAluepäällikkö, KESK Humalajoki Seppo, vjYrittäjä, KESK Ojamäki Timo, jYrittäjä, KESK Kalliola Heikki, vjMaanviljelijä, KESK Huhtala Paula, jToimitussihteeri, KESK Jääskeläinen Inkeri, vjSosionomi AMK, KESK Sailio Alpo, jTekninen myyjä, SDP Parikka Kimmo, vjSähköasentaja, SDP Latva-Karjanmaa Tarja, jKustannustoimittaja, SDP Mellanen Helinä, vjVientiassistentti, SDP Viitala Elina, jDiplomi-insinööri, PS Manner Vesa, vjAutonkuljettaja, PS KESKUSVAALILAUTA-KUNTA Rantanen Liisa, pjVälinehuoltaja, SDP Tapaninen Juha, vpjMyyntipäällikkö, KOK Piispa Johanna,jJärjestelmäasiantuntija, KESK Manner Vesa, jAutonkuljettaja, PS Lehtonen Veikko, jAtk-tukihenkilö, VAS Haimi Harri, vjYrittäjä, KOK Lindy Anja, vjToimittaja, VIHR Peltonen Päivi, vj Asiakassihteeri, SDP Manner Seppo, vj Käytönvalvoja, PS Rögård Magnus, vjIngenjör, RKP Rantala Sirpa, vjVararehtori, KK, KESK Vasantola Timo, vjDatamekaanikko, KD Samanen Kai, vjKalataloustarkastaja, PS

LIIKUNTALAUTAKUNTA Salonen Tarja, pjMyyntijohtaja, KESK Leskelä Jarna, vjInvakuljettaja, yrittäjä, KESK Karppinen Tuomo, vpjYlikonstaapeli, KOK Kainulainen Martti, vjLehtori, KOK Saavalainen Elina, jVastaava nuoriso-ohjaaja, KOK Salenius Marja, vj Korvauspäällikkö, KOK Kulmala Irma, jTerveydenhoitaja, KOK Heikkilä Mervi, vjKuljetusesimies, KOK

Kivisaari Yrjötapio, jMyyntijohtaja, KESK Varis Osmo, vjYrittäjä, KESK Kolehmainen Juha, jRakennusmestari, KESK Riiheläinen Juhana, vjYrittäjä, kuorma-autoilija, KESK

Lepolahti Harri, jVaranotaari, SDP Laakso Tapio, vjPDS manageri, SDP NUORISOLAUTAKUNTA Latva Jerry, pjMuoviteknikko, SDP Hiltunen Mikael, vj Kansanedustajan avustaja, SDP

Palokangas Sinikka, vpjTerveydenhoitaja, KESK Paulanto Tuulia, vjLukiolainen, KESK Köppä Lassi, jKTM, tutkija, KOK Ahokas Jari, vjJärjestelmäasiantuntija, KOK Jaspa Marjo, jTietohallintojohtaja, KOK Kivikoski-Hannula Terhi, vj Toimittaja, KOK Kivilehto Reijo, jYrittäjä, insinööri, KESK Suomela Lauri, vjPaikallisjohtaja, KESK Kaakinen Katja-Maaria, jTerveydenhoitaja, KD Hietakangas Tanja, vjOpiskelija, nuorisotyön ohjaaja, KD Vainio Vilho, jMaalari, VAS Rummukainen Antti, vjMerkonomi, VAS

SIVISTYSLAUTAKUNTA Vanhanen Merja, pjLentoemäntä, KESK Blomqvist Birgit, vjSosionomi, elinkeinoneuvoja, KESK

Lahdenpää Seppo, vpjYrittäjä, KOK Ranta-aho Seppo, vjTietojärj. asiantuntija, KOK Jaspa Marjo, jTietohallintojohtaja, KOK Kivikoski-Hannula Terhi, vj Toimittaja, KOK Kivinen Yrjö, jTutkija, KOK Hynninen Jouni, vjTuotekehitysinsinööri, KOK Saloranta Mika J., jFöretagare, yrittäjä, RKP Honkala Petri, vj Insinööri,opettaja,KESK Jalkanen Maiju, jSairaanhoitaja AMK, KESK Konttila Elisa, vjLuokanopettaja KM, KESK

Mattila Eija, jLehtori, KESK Lausvaara Tarja, vjVararehtori, KESK Lehtinen Antti-Juhani, jKivityömies, SDP Kastikainen Sami, vjTullitarkastaja, SDP Gutierrez-Sorainen Ana Maria, j YTM, Kielen opettaja, SDP Markkanen Aulikki, vjPankkitoimihenkilö, SDP Juntunen Kimmo, jTietohallintopäällikkö, VIHR Päärnilä Pasi, vjErityislastentarhanopettaja, VIHR Ripatti Arja, jAikuiskouluttaja, SDP Träff Raija, vjEläkeläinen, SDP

SOSIAALI- JATERVEYSLAUTAKUNTA

Åstedt Merja, pjKirjanpitäjä, KOK Karjalainen Sari, vjSos.työntek., VM opiskelija, KOK

Vertti Pirkko, vpjPääluottamusmies, VAS Tuomisto Leena, vjSairaanhoitaja, VAS Köppä Lassi, jKTM, tutkija, KOK Ahokas Jari, vjJärjestelmäasiantuntija, KOK Lihr Jyrki, jErityisopettaja, KOK Pietiläinen Petri, vjFarmaseutti, yrittäjä, KOK Hakala Kristiina, jAlueassistentti, KOK Kirkkari Göta, vjVerotarkastaja, KOK Mikkola Pertti, jMaanviljelijä, KESK Havula Erkki, vjKouluisäntä, KESK Kivisaari Yrjötapio, jMyyntijohtaja, KESK Pirttilahti Kari, vjKuvantekijä, KESK Kuitula Nina, jOpettaja, KESK Stigell Sari, vjLapsiperheiden tukihenkilö, KESK Lemmetyinen Sari, jTuote-esittelijä, KESK Lehtisaari Meri, vjYritysmyyjä, KESK Kopsala Maritta, jNuorisotyönohjaaja, VIHR Ellilä Jenni, vjSairaanhoitaja opiskelija, VIHR Partanen Erkki, jJärjestösihteeri, SDP Hiltunen Mikael, vjKansanedustajan avustaja, SDP

Nurmijärven kunnan luottamuselimet v. 2009-2012

19NURMIJÄRVI 1 • 2009

TARKASTUSLAUTAKUNTA Laine Jari, pjMyyntipäällikkö, KESK Louhelainen Petri, vjAutomyyjä, KESK Markkanen Aulikki, vpjPankkitoimihenkilö, SDP Salo Sirpa,vjPankkitoimihenkilö, SDP Ruokoski Torsti, jRyhmäpäällikkö, KOK Lamminluoto Reko, vjSivutoiminen yrittäjä, konsultti, KOK

Torkki Pirjo-Liisa, jKirjansitoja,bSDP Siitonen Minnamari, vjSairaanhoitaja, SDP Jolma Petri, jDiplomi-insiööri, KD Heuer Nils, vjLVI-suunnittelija, KD Lehtinen Erkki, jAutoilija, VAS Sundell Risto, vjLiikuntapaikkojen hoitaja, VAS Sirainen Liisa, jYhdistelmäajoneuvonkuljettaja, PS Juhola Heidi,vjSovellussuunnittelija, PS

TEKNINENLAUTAKUNTA Vainio Jari, pjIsännöitsijä, KOK Kääriäinen Juha, vjKiinteistöpäällikkö, KOK Arteli Tero, vpjICT-järjestelmäasiantuntija, PS Kakko Kimmo, vjTietokanta-asiantuntija, PS Lompolo Kirsi, j Diplomi-insinööri KOK Kulmala Anu, vjTalouspäällikkö, KOK Uusitalo Tom, jKuljetusesimies, KOK Ruokoski Torsti, vjRyhmäpäällikkö, KOK Launonen Marika, jProjektitoimiston päällikkö, KOK Bruun-Vartia Marjukka, vj Ekonomi, KOK Kolehmainen Juha, jRakennusmestari, KESK Houbad Hafid, vjTeknikko, KESK Viljakainen Juhani, jMaanrakennusurakoitsija, KESK Rögård Magnus, vjIngenjör, RKP Lausvaara Tarja, jVararehtori, KESK Granholm Sirpa, vjYrittäjä, KESK Jokinen Minna, jAD-assistentti, KESK Kirves Kirsi, vjYksilövalmentaja, KESK

Talasjoki Mitro, jAluevastaava, VIHR Meros Timo, vjLinjanjohtaja, VIHR Asikainen Sari, j Logistiikkainsinööri, SDP Halla-aho Sanni, vjTiedottaja, SDP YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA

Mäkinen Pirkko, pjYlitarkastaja, KESK Heikkilä Anneli, vpjRuokapalveluasiantuntija, KESK Gutierrez-Sorainen Ana Maria, vpj YTM, Kielen opettaja, SDP Asikainen Sari, vj Logistiikkainsinööri, SDP Holm Tuija, jYrittäjä, KOK Niemi Hanna, vjFilosofianmaisteri, KOK Hägg Arto, jToimitusjohtaja, KOK Pohja Ismo, vjYrittäjä, KOK Pölönen Ilpo, jAgronomi, KESK Airikkala Risto, vjMTK:n päälakimies, KESK Partanen Erkki, j Järjestösihteeri, SDP Hiltunen Mikael, vjKansanedustajan avustaja, SDP Laakso Tapio, jPDS manageri, SDP Lepolahti Harri, vjVaranotaari, SDP

NURMIJÄRVENTYÖTERVEYS –LIIKE-LAITOKSEN JOHTOKUNTA

Toivonen Kallepekka, pjAgrologi, KESK Hurttala Pasi, vjYlitarkastaja, KESK Lompolo Kirsi, vpjDiplomi-insinööri, KOK Wikström Tuire, vjEläkeläinen, KOK Hellgrén Yrjö, jLevyseppä, SDP Toikkanen Hannu, vjAsentaja, VAS Partonen Anne, jTerveydenhoitaja Ruotsalainen Sirpa, vjTerveydenhoitaja Korsisaari Antti, jKorsisaari-yhtiöt Rajapuro Merja, vjUudenmaan Leipä Oy

NURMIJÄRVENVESI -LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA

Bruun-Vartia Marjukka, pj Ekonomi, KOK Launonen Marika, vjProjektitoimiston päällikkö, KOK

Viitala Elina, vpjDiplomi-insinööri, PS Juhola Heidi, vjSovellussuunnittelija, PS Viljakainen Juhani, jMaanrakennusurakoitsija, KESK Kolehmainen Juha, vjRakennusmestari, KESK Kastikainen Sami, jTullitarkastaja, SDP Torkki Pirjo-Liisa, vjKirjansitoja, SDP Oksa Markku, jMekaanikko, SDP Suomalainen Pekka, vjRengasosaston hoitaja, SDP

ALEKSIA,NURMIJÄRVENKIINTEISTÖ-, RUOKA- JA SIIVOUS-PALVELUJEN LIIKE-LAITOKSEN JOHTOKUNTA

Muuri Reijo, pjKomisario, KOK Köppä Lassi, vjKTM, tutkija, KOK Jaakkola Pia, vpjMaanviljelijä, KESK Vänttinen Helena, vj Business controller, KESK Vuorinen Raili, jLääkintävahtimestari, KOK

Suominen Kaisa, vjRehtori, KOK Törmänen Tittamaria, jRatsastuksenopettaja, SDP Siitonen Minnamari, vjSairaanhoitaja, SDP Toikkanen Hannu, jAsentaja,VAS Soinisalo Jari, vjAutonkuljettaja, KESK Ylinen Erkki, jAutonkuljettaja, SDP Mattila Pentti, vjKirvesmies, SDP Junnilainen Ulla, jKouluhuoltaja Määttä Teija, vjRuokapalveluesimies

KUNNANHALLITUKSEN NIMEÄMÄT: Kuntakehitystoimikunta 2009 – 2010 Vaulamo Petri, pjMyyntipäällikkö, KOK Valimaa Markku, vjRakennusinsinööri, KOK Peltonen Juha, vpjPäätoimittaja, SDP Helminen Olli, vj Työkaluvalmistaja, SDP Niemi Hanna, j Filosofianmaisteri, KOK Holm Tuija, vjYrittäjä, KOK Suominen Kaisa, jRehtori, KOK Räty Virpi, vjVs. lastentarhan opettaja, KOK Tapiolinna Maiju, jJärjestelmäasiantuntija, KESK Pellinen Seppo, vjYritystutkija, KESK Honkala Petri, jOpettaja, insinööri, KESK Handolin Kirsti, vjKauppat.maist., KESK Kopteff George, jFilosofian maisteri, SDP Arteli Tero, vjICT-järjestelmäasiantuntija, PS

Sundell Risto, jLiikuntapaikkojen hoitaja, VAS Haapalainen Johannes, vjPastori, KD Sinisalo-Katajisto Petra, jValtiotieteiden maisteri, SDP Markkanen Aulikki, vjPankkitoimihenkilö, SDP

Kunnanhallituksenhenkilöstöjaosto 2009-2010Ripatti Arja, pjAikuiskouluttaja, SDP Gutierrez-Sorainen Ana Maria, vj YTM, Kielen opettaja, SDP Nenonen Jaakko, vpjTyönjohtaja, KOK Saarikangas Hannu, vjYksikön johtaja, KOK Tapiolinna Maiju, jJärjestelmäasiantuntija, KESK Pellinen Seppo, vjYritystutkija, KESK Jalava Markku, jViestintäpäällikkö, KOK Suominen Kaisa, vjRehtori, KOK Niinistö Jussi, jFilosofian tohtori, PS Arteli Tero, vjICT-järjestelmäasiantuntija, PS

LYHENNYKSET:pj = puheenjohtaja, vpj = varapuheenjohtaja, j = varsinainen jäsen, vj = varajäsen

Maaseutualueiden vesi- jaerityisesti jätevesihuollonkehittäminen on haja-asutus-alueiden asukkaille suuri lähiajan haaste. Noin 8000 asukastaNurmijärvellä on edelleenjätevesiverkoston ulkopuolella.

Suurelle osalle näistä talouksista tulee mietittäväksi jäteveden käsittelyn ja pois-johtamisen järjestäminen vuoteen 2014 mennessä, jolloin haja-asutusalueen jä-tevesiasetuksen vaatimukset astuvat voi-maan.

Erityisen huomion kohteena ovat Nur-mijärven pohjavesialueet ja järvien valuma alueet. Näillä alueilla ovat lainsäädännön ja joillain alueilla mm. rantakaavoituksen määräykset jätevesien suhteen muita alu-eita tiukemmat.

Vesiosuuskunta yhteisöllistä toimintaa. Nurmijärven kuntastrategia painottaa yh-teisöllisyyden merkitystä kunnan kehittä-misessä – jokainen kuntalainen ottaa vas-tuun omasta ja muiden elinympäristöstä ja myös sen säilyttämisestä jälkipolville. Vesiosuuskuntatoiminta on yhteisöllistä toimintaa, joka myös omalta osaltaan aut-taa ympäristönsuojelussa, kun jätevesien poisjohtaminen tehokkaaseen käsittelyyn hoidetaan vesiosuuskunnan toimesta am-mattimaisesti ja taloudellisesti.

Verkostojen suunnitelmat laadituttaa kunta, mutta vesiosuuskunta ja alueen maanomistajat päättävät pitkälti verkos-ton linjauksista alueellaan.

Vesiosuuskunnan jäsenet hyötyvät. Kunnan tuella Nurmijärven vesiosuus-kunnat saavat käyttöönsä korkeatasoista suunnitteluasiantuntemusta. Asiantunte-mus on kallista – kunnan maksamat suun-

20NURMIJÄRVI 1 • 2009

kunta tiedottaa

nittelukustannukset muodostavat 5 - 7 % kokonaiskustannuksista.

Rekisteröitynyt vesiosuuskunta on ”ju-ridinen henkilö” ja tämä mahdollistaa julkisen tuen hakemisen mm. ympäris-töhallinnolta. Vesiosuuskunta myös huo-lehtii rahoituksesta, neuvottelee ja hakee avustuksia ja lainaa investointeihin. Nur-mijärven kunta voi myös taata vesiosuus-kuntien lainoja. Nykyisessä kireässä ta-loustilanteessa tämä on huomattava tuki. Verkoston rakentamiskustannuksista osa voidaan periä käyttäjiltä rahoitusvastik-keena, eli euromääräisenä kuukausimak-suna pitemmän ajan kuluessa.

Suomalaista työtä. Vesiosuuskunta luo myös työtä ja toimeentuloa yrittäjille – suunnittelijoille, urakoitsijoille ja kun-nossapidon ammattilaisille. Nyt taantu-

man aikana onkin suotuisaa käynnistää rakennushankkeita – ja suosia paikallisia yrittäjiä.

Yksityisen kiinteistön kannalta vesiosuuskuntaan liittyminen tuo mukanaan selviä helpotuksia vesi- ja jätevesihuollon parantamiseen:• Parannettu vesi- ja jätevesihuolto teh-dään useimmissa vesiosuuskunnissa sa-manaikaisesti.• Jäteveden poisjohtaminen kunnalliseen verkkoon takaa sen, että haja-asutusalueen jätevesisäännökset tulevat täytetyiksi.• Vesiosuuskunnan saamat julkiset tuet alentavat kiinteistön maksettavaksi tule-via kustannuksia• Vesiosuuskunnan yhteisesti hallinnoima talous mahdollistaa investointikustannus-ten jakamisen pidemmälle ajalle

• Vesiosuuskunta voi järjestää edullisen ja paikallisen käyttö- ja kunnossapitotuen.

Hankekoordinaattori jakaa tietoa. Nur-mijärven kunnan palveluksessa on v. 2009 helmikuun alusta toiminut vesiosuuskun-ta-asioihin keskittyvä hankekoordinaattori Maria Notley, jonka puoleen voi kääntyä, jos vesiosuuskunta asia tulee ajankohtai-seksi omalla kylällä. Hankekoordinaatto-rin puoleen voi kääntyä myös, kun vesi-osuuskunta on vasta keskusteluasteella ja osallistujia kartoitetaan. Tiedotustilaisuu-den järjestäminen lisää usein kiinnostusta ja helpottaa yhteistoiminnan syntymistä.

Maria Notleyn tavoittaa helpoimmin sähköpostiosoitteesta maria.notley@nurmijärvi.fi

Tekstit: Maria Notley

Numlahden vesiosuuskunnan varapuheenjohtaja Kauko Kärkkäinen on tyytyväinen vesiosuuskuntaratkaisuun.

Kauko Kärkkäinen jaSeppo Peltomaa katselivatkumpikin Rajamäki– Klaukkala siirtoviemärinrakentamista muutama vuosisitten ja kummallekin syntyi sama ajatus; nythän tuohonlinjaan voisi liittyä tältäkin kylältä. Miehet alkoivatkeskustella keskenään ja siitä syntyi ajatus koko kylänverkoston rakentamisestaja vesiosuuskunnanperustamisesta.

Numlahden verkostoa rakennetaan

Maaseudun vesihuoltoakehitetään Nurmijärvellä

Jätevesi-ilta tiistaina21.4. klo 18

Valkjärven koululla

Tule keskustelemaan hajajätevesiasi-oista, vesiosuuskunnista ja muista maaseudun vesihuoltoon liittyvistä asioista Valkjärven koululle, osoite Valkjärventie 460, 01860 Perttula. Mukana on kunnan asiantuntijoita, mm. terveystarkastuksesta, ympä-ristönsuojelusta, kunnallistekniikas-ta ja vesilaitokselta.

Ilta on yksi valtakunnallisen jäteve-siviikon tapahtumista.KAHVITARJOILU

Mukaan ilmoittautui heti suurin osa talouk-sista. Numlahdessa vesiosuuskuntaan ovat liittyneet sekä kylän vanhat asukkaat että alueelle hiljan muuttaneet. Osuuskunnan pu-heenjohtaja Seppo Peltomaa kehuukin, että työssä on ollut aitoa kylähenkeä. Kokoukset pidetään eri ihmisten kodeissa ja kukin kah-vittaa hallitusta vuorollaan.

Yhteistyö kunnan kanssa on sujunut hy-vin, Numlahden liittymä otettiin huomioon pääviemärin rakentamisessa ja kylälle tehtiin oma varaus. Kunta on teettänyt suunnitelmat verkostolle ja asukkaat itse teettivät raken-tamissuunnitelmat omille kiinteistöilleen. Kiinteistöjen suunnitelmat teki ammattilai-nen omalta kylältä.

Rakentaminen on parhaillaan menossa. Erilaiset rakentamisen ongelmat, kuten yli-

jäämämaiden läjitys on saatu sovittua ky-läläisten kesken. Numlahteen rakennetaan paineviemärijärjestelmä, joka on tullut ko-konaiskustannuksiltaan edullisemmaksi, kun perinteinen viettoviemäri.

Numlahden vesiosuuskunta on aloittanut omien verkostojen rakentamisella suppeasti 16 tonttiliittymällä. Kun osuuskunnan linjat on tehty, on alueella mahdollista liittyä mu-kaan jälkeenpäin.

Valokuitu samaan kaivantoon. Numlah-den kuituosuuskunta on samalla rakentamas-sa valokuituverkkoa. Valokuidulle asennetaan vesi- ja viemäriputkien kanssa samaan kai-vantoon ns. suojaputki ja varsinainen valo-kuitu puhalletaan paineilmalla putken sisään myöhemmin, kun koko verkosto on valmis.

– ykkösvaihtoehtona vesiosuuskunta

Perttulan vesiosuuskunta on toinen Nurmijärven alueella perustettuvesiosuuskunta. Sen taival alkoivirallisesti huhtikuussa 2004,jolloin Perttulan nuorisoseurantalossa Rientolassa pidettiin noin200 hengen voimalla kyläkokous,jossa vesiosuuskunnanperustamisesta päätettiin.Tänä vuonna on mukana jo lähes 190 liittyjää.

Perttulassa on vesi- ja viemäriverkostoa rakennettu kolmessa vaiheessa. Kaikkien jäsenten tasa-arvoinen kohtelu on eräs ve-siosuuskuntien perusperiaatteista. Koska rakentaminen oli päätetty vaiheistaa Pert-tulan eri alueilla, tuli eteen kysymys missä järjestyksessä verkostoa ryhdytään raken-tamaan kylän eri osiin. Asiaa pohdittuaan hallitus päätti ratkaista tämän kysymyk-sen satunnaisotannalla, ja asiasta tehtiin virallinen arvonta. Nyt on jo kolmas ra-kennusvaihe meneillään. Alueen verkosto valmistuu toukokuussa 2009.

Perttulan vesiosuuskunnan toiminnan

kunta tiedottaa

21NURMIJÄRVI 1 • 2009

Nukari on pieni, mutta viihtyisä kylä Nurmijärven pohjoisosassa.Alueen erityispiirteitä ovatVantaanjoen läheisyys sekäpohjavesialue. Osalla kiinteis-töistä on kunnallinen vesijohto, mutta ei kunnallista viemäriä.

Vantaanjoki ja pohjavesialue asettavat erityisvaatimuksia jätevesien käsit-telylle. Nurmijärven kunnan veden-hankinta perustuu alueen pohjavesien käyttöön. Nukarin pohjavesialueen eteläpäässä sijaitsee Nurmijärven ve-silaitoksen vedenottamo.

Nukarin asukkaat aktiivisia. Nu-karilla on vuodesta 2006 toiminut vesityöryhmä, joka on tehnyt ansio-kasta työtä alueen jätevesihuollon saattamiseksi ajanmukaiselle tasolle. Kiinnostus jätevesiasioihin on kylällä kasvanut ja kun riittävän moni talous ilmoittautui mukaan, syntyi päätös perustaa jätevesiosuuskunta. Se rekis-teröitiin toukokuussa 2008.

Jätevesiosuuskunta on aktiivisesti selvitellyt ja suunnitellut jätevesiver-koston rakentamista Nukarin alueel-le. Osuuskunnan hallitukseen kuuluu 9 jäsentä ja verkostoon on tässä vai-heessa liittymässä 46 kiinteistöä..

Nurmijärven kunta on yhteistyössä Nukarin jätevesiosuuskunnan kans-sa laatinut kustannuksellaan alueen viemäriverkoston yleissuunnitelman. Yleissuunnitelmassa ehdotetaan pai-neviemärijärjestelmän rakentamista. Paineviemärijärjestelmä toteutetaan läpimitaltaan pienempien putkisto-jen ja pumppaamojen avulla. Paine-viemärijärjestelmä on taloudellinen, siinä saavutetaan säästöjä verkoston rakentamisessa verrattuna perintei-seen viettoviemäriin.

Lisäksi suunnitellaan valoverkko-kaapelia, jolla kylälle on mahdollista saada nopeat ja toimivat tietoliiken-neyhteydet.

Rakentamissuunnittelu meneil-lään. Nurmijärven kunta on seuraa-vassa vaiheessa tukemassa verkoston rakentamissuunnittelua. Asiaa on edistänyt päätös johtaa Nukarin jä-tevedet Karhunkorven kautta Nur-mijärven kirkonkylän jätevedenpuh-distamoon. Suunnittelun tuloksena saadaan myös tarkempi kustannusar-vio hankkeesta.

www.nukari.fi

Perttulan vesiosuuskunta– konkarit Nurmijärven kunnassa

ydin on toimintakykyinen ja aktiivinen hallitus. Hallituksen jäsenten yhteistyö on toiminut saumattomasti, yhdestäkään asi-asta ei toistaiseksi ole tarvinnut äänestää. Hallitus on edustanut kylän eri alueita, ja siten asukkaiden viestit ovat tulleet hal-lituksen tietoon. Kukin aluevastaava on toiminut alueensa yhdyshenkilönä ja tämä on edistänyt erilaisia neuvotteluja esimer-kiksi liittyjien ja maanomistajien kanssa. Näin myös on saatu tieto osuuskunnan toiminnasta leviämään kylän eri osiin.

Osuuskunnan hallitus on myös aktii-visesti tiedottanut omien internetsivujen kautta ja kokenut tämän kanavan hyväk-si. Perttulan vesiosuuskunnan sivuilla on yksityiskohtaista tietoa vesiosuuskunnan asioista mm. suunnitelmat rakennushank-

keista, maksut sekä kiinteistöjen tarvitse-mat lomakkeet.

Perttulan vesiosuuskunnan perustaja-jäsenet ovat olleet Nurmijärvellä uran-uurtajia ja opiskelleet ja kehittäneet ve-siosuuskuntatoimintaa sitä mukaa kun haasteita on tullut vastaan. Nyt jo useita vuosia alalla toimineet konkarit ovatkin tiedon ja kokemuksen lähde aloittelevil-le osuuskunnille Nurmijärven alueella. Uudemmat osuuskunnat ovat jo saaneet käytännöllistä apua ja tukea Perttulan ko-kemuksista.

Nurmijärven kunta ja Uudenmaan ym-päristökeskus ovat antaneet neuvoja ja aineellistakin tukea hankkeeseen sen eri vaiheissa. www.perttulanvesiosuuskunta.net

Nukarin jätevesi-osuuskuntavalmiinatöihin

Nummimäen vesiosuuskunta – vesipulalla on kasvotNummimäen vesiosuuskunta sai alkunsa asukkaiden vesipulastakuivana kesänä 2000. Kesän aikana kuivuivat monen asukkaan kaivot, tilalle porattiin entistä syviäporakaivoja, mutta niidenkin tuotto jäi alhaiseksi tai vedenlaatu huonoksi.

Nurmijärven kunta ja vesilaitos olivat heti alusta mukana työssä ja ensimmäiset suunnitelmat alueelle laadittiin jo vuonna 2001.

Nummimäen vesi- ja jätevesiverkoston rakentaminen alkoi vuonna 2006, jolloin vesiosuuskuntaan liittyi 20 kiinteistöä.

Perttulan vesiosuuskunnalla on hyvä henki. Kuvassa puheenjohtaja Esko Vuoren-maa.

Verkoston rakentamisen toinen vaihe on parhaillaan menossa ja valmistuu huhti-kuun loppuun mennessä.

Vesiosuuskuntaa hoidetaan Nummimä-ellä aktiivien toimesta liittyjien etua aja-

tellen. Lisäksi monille kiinteistöille, jotka eivät nyt pysty tekemään liittymispäätöstä tehdään varaus linjoihin, jolloin kiinteistö pääsee niin halutessaan myöhemminkin liittymään.

Työmaakokous Numminmäen vesi-osuuskunnassa.

Mitä vesiosuuskunta on?− alueensa vesihuoltolaitos− haja-asutusalueiden asukkaiden omistama ja hallinnoima− toimittaa jäsenilleen laatuvaa-timukset täyttävän talousveden ja vastaa jäteveden poisjohtamisesta− vastaa verkoston rakentamisesta− omistaa, käyttää ja kunnossapitää alueensa verkostoja ja laitteita− vastaa laitoksen taloudellisesta toiminnasta− tarkoituksena ei ole tehdä voittoa sijoitetulle pääomalle− useat lait säätelevät toimintaa (mm. vesihuoltolaki, osuuskunta-laki)

Nurmijärven museo toteuttaa yhdessä Kivi-juhlien kanssa Aleksis Kiven syntymäkodille ”Pappihan pojasta piti tulla” – draamaopastuksen,joka kertoo nuoresta Aleksistahänen äitinsä suulla.

Kansalliskirjailijan äiti Annastiina Sten-vall koki aikanaan pettymyksen, kun poika ei ryhtynytkään papiksi, kuten hän toivoi. Pojan erilainen uravalinta otettiin lähtökohdaksi museon uudelle opastukselle.

- Koko perheelle sopivan opastuksen tarkoituksena on elävöittää museokäyn-tiä ja herättää ajatuksia menneestä ajasta, museonjohtaja Leena Koskela kertoo.

Kivi-juhlien Irja Rättö työstää par-haillaan opastuksen käsikirjoitusta. Hän myös näyttelee Annastiinan roolin.

Kesäkuussa museoalueen avajaisissa ensiesityksensä saavan opastuksen voi tilata Nurmijärven museolta. Vaihtoeh-toisesti museokäynnille voi tilata myös perinteisen opastuksen.

22NURMIJÄRVI 1 • 2009

kunta tiedottaa

Tänä vuonna tulee kuluneeksi175 vuotta siitä,kun Aleksis Kivi syntyiNurmijärven Palojoella.Syntymäkunta vaaliitunnetuimman asukkaansaelämäntyötä ylläpitämälläAleksis Kiven kotimuseota sekähuolehtimalla paikkakunnallaolevista muista Kiven elämään ja tuotantoon liittyvistäkohteista.

Aleksis Kiven taiteellista perintöä yl-läpidetään Nurmijärvellä kunnan ja Kivi-juhlien voimin. Kansalliskirjai-lijan lapsuuden leikkipaikka Taabo-rinvuori on toiminut vuosia erilaisten kulttuuritapahtumien näyttämönä. Taaborinvuoren kesäperinteisiin kulu-vat Kiven näytelmät Nälkäteatterin ja Kivi-juhlien esittäminä.

Aleksis Kivi -verkkosivuille on koottu juhlavuoden tapahtumakalenteri, josta löytyy tietoja ympäri Suomea järjestet-tävistä Kiveen liittyvistä tapahtumista. Verkkosivujen osoite onwww.aleksikivi-kansalliskirjailija.fi.

Nyt juhlitaan Aleksis Kiveä

Vuonna 1934 juhlittiin Kiven syntymän satavuotisjuhlaa. Presidentti P.E. Svinhufvudin vaimo Ellen Svinhufvud paljasti kansalliskirjailijan patsaan Nurmijärvellä Aleksis Kiven päivänä. Kuva: Nurmijärven museo.

Kuva: A-Kivi patsas_ja Svinhufvud

Kiven äiti kertoo pojastaan

”Nurmijärven museonjohtaja Leena Koskela ja Kivi-juhlien Irja Rättö työstä-vät käsikirjoitusta.”

kunta tiedottaa

23NURMIJÄRVI 1 • 2009

Nurmijärven musiikkipäivätkaikuvat isoisän muistolle

Nurmijärven Nummenpään kylä kuului pianisti Tiina Karakorven lapsuuteen. Lisäksi isoisäSulo Myyri lauloi Nurmijärvenkirkon kuorossa.Tältä pohjalta vietetäänNurmijärven musiikkipäiviäjälleen huhtikuussa.

Kun aika jätti isoisästä, Tiina Karakor-pi pohti siskonsa Sallan kanssa, että olisi hienoa säilyttää side Nurmijärveen jollain tavalla. Sulo Myyri kiersi usein ympäri Suomea kuuntelemassa sisarusten soittoa, ja muutenkin isoisä oli tärkeä osa heidän elämäänsä. Ei aikaakaan, kun sisaruk-set olivat ideoineet musiikkitapahtuman Nurmijärven kirkkoon isoisänsä henges-sä.

– Nurmijärven kirkon kauneus, tun-nelma ja hieno akustiikka houkuttelivat omalta osaltaan järjestämään täällä kor-keatasoisia klassisen musiikin konsertteja, kertoo tapahtuman taiteellinen johtaja Tiina Karakorpi.

Sisarukset Karakorpi ovat kumpikin diplomipianisteja. He ovat opiskelleet sekä Sibelius-Akatemiassa että Tukhol-man Kuninkaallisessa musiikkikoulussa sekä esiintyneet runsaasti Suomessa ja ul-komailla. Esiintyjäystäviä oli omasta takaa runsaasti. Nurmijärven musiikkipäivät järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2002.

Pianisti Eero Heinonen on esiintynyt useiden Euroopan orkesterien solistina ja soittaa kotimaassa mm. Radion sin-foniaorkesterin, Helsingin kaupungin-orkesterin ja Lahden kaupunginorkes-terin kanssa.

Sopraano Kaisa Ranta esiintyy Nurmijärven musiikkipäivillä.

Musiikkia kevään hetkiin. Luvassa on tänä vuonna aivan erityisen sykähdyttäviä musiikkielämyksiä, kauniita ja kosketta-via, lupaa Tiina Karakorpi.

Nurmijärven kirkossa pidettävässä fes-tivaalissa kuullaan klassista musiikkia ba-rokista 1900-luvulle. Musiikkipäivät avaa pianisti Eero Heinonen perjantaina 17.4. Lauantaina näyttelijä Ilari Nummi lau-suu isänsä runoja monipuolisen musiikin lomassa. Ilta jatkuu pappilassa vapaamuo-toisella illanvietolla.

Sunnuntaina päivällä kuullaan barokin ajan orkesterimusiikkia, jota esittää Ca-merata-orkesteri oboistien Anna-Kaisa Pippurin sekä Heidi Peltoniemen täh-dittämänä. Festivaalin päättää lied-duon musiikki-ilta. Pianisti Salla Karakorpi sekä sopraano Kaisa Ranta esittävät muun muassa suomalaisia kansanlaulusovituksia sekä Sibeliuksen lauluja. Lisäksi kuullaan harvoin esitetty Schubertin teos sellisti Lauri Rantamoijasen, sekä Kaisa Ran-nan ja Salla Karakorven esittämänä.

– Melkein kaikki musiikkifestivaalit Suomessa ajoittuvat kesään. Onko hie-nompaa ajanvietettä kuin kuunnella upeaa musiikkia ja ihailla huhtikuun hämärty-vää iltaa Nurmijärven kirkon väreilevien ikkunaruutujen läpi? Tiina Karakorpi hehkuu.

Nurmijärven musiikkipäivät Nur-mijärven kirkossa 17.–19.4.

Lisätietoja www.musiikkipaivat.fi

Teksti: Jenni Jusslin

Kunnassa on ryhdyttykokeilemaan bussiliikenteenpalvelulinjoja tammikuustaalkaen. Palvelulinja kulkee maanantaisin ja keskiviikkoisin Karhunkorven alueeltakirkonkylälle ja tiistaisin jatorstaisin Suontaantien-Kirkko-tien alueelta kirkonkylälle.

Palvelulinja kulkee siten, että matka-laiset ovat perillä noin klo 10 Nurmi-järven kirkonkylällä. Takaisin linja lähtee noin klo 12. Palvelulinja on avoin kaikille, ja linjan kyytiin pääsee soittamalla Sampo-keskukseen nu-meroon (09) 274 6900. Matka tulee varata 90 minuuttia ennen lähtöajan-kohtaa. Sampo-liikenteen palvelukes-kus on avoinna arkisin klo 6-20 ja lauantaisin klo 8-16 välillä.

Matkan meno-paluu hinnaksi on päätetty 6,50 euroa eli se on halvempi kuin ns. normaali Sampo-kyyti.

Palvelulinjakokeilun tarkoitus on saada yhdistettyä koulukyytejä ja parantaa samalla kunnan asukkaiden yhteyksiä kirkonkylän keskustaan, jossa palvelut sijaitsevat. Kokeilun alkuvaiheessa linjoilla on kulkenut pääosin koululaisia ja satunnaisem-min muita käyttäjiä.

Kunta kokeileebussiliikenteen palvelulinjoja

Kunnan uusi opaskartta on ilmesty-nyt. Kartan hinta on 8,50 euroa ja sitä saa sekä kunnanvirastosta että Klaukkalan yhteispalvelusta. Edel-linen opaskartta on vuodelta 2004. Uutta karttaa voi myös tiedustella kaavoituksen asiakaspalvelusta, p. 2500 2350.

Uusiopaskarttailmestynyt

24NURMIJÄRVI 1 • 2009

MAALISKUU

Viulunsoiton oppilaat esiintyvätti 17.3. klo 18.45Klaukkalan kirjasto, Kuonomäentie 2, KlaukkalaNurmijärven musiikkiopiston viulunsoiton opettajien Raili Poijärvi-Salmelan ja Katja Valon oppilaat esiintyvät. Säestys Kumi Ko-mori, piano.Kirjasto- ja kulttuuripalvelut/Klaukkalan kirjasto(09) 2500 2550

SURR! Oodi ötököilleke 18.3. klo 18.00Nurmijärven kirjasto, Punamullantie 1, Nur-mijärviEsitys sisältää ripinää, rapinaa, surinaa, pö-rinää, ötökkäjatsia, nukketeatteria sekä laa-dukkaita kotimaisia lastenrunoja. Sisään maksuttomalla pääsylipulla, lippuja jaossa Nurmijärven kirjastossa maaliskuun alusta lähtien.Kirjasto- ja kulttuuripalvelut (09) 2500 2500

Tuhkimosu 22.3. klo 15.00, ke 25.3. klo 18.30,su 29.3. klo 15.00 Klaukkalan yläaste, Kisatie 2, KlaukkalaKlassikkosatu Tuhkimo Jukolan näyttelijöi-den tulkitsemana.Kansalaisopisto Jukola/ Näyttelijäntyö040 595 3956 Nukketeatteri Rooma:Aladdin ja taikalamppuke 25.3. klo 18.00Rajamäen kirjasto, Kiljavantie 1, RajamäkiHauska ja jännittävä satuklassikko, jonka on käsikirjoittanut ja toteuttanut Tuhat ja yksi yötä -teoksen pohjalta Rainer Kaunisto. Sopii satuikäisille. Sisään maksuttomalla pääsyli-pulla, lippuja on jaossa Rajamäen kirjastossa maaliskuun alusta lähtien.Kirjasto- ja kulttuuripalvelut/Rajamäenkirjasto(09) 2500 2980

Nukketeatteri Sytkyt: Tarinoita tulestato 26.3. klo 15.00Klaukkalan kirjasto, Kuonomäentie 2, KlaukkalaNukkenäyttelijä Juha Laukkanen ja nuket kiertävät satujen avulla ympäri maailmaa. So-pii parhaiten yli 3-vuotiaille. Sisään maksut-tomalla pääsylipulla, lippuja on jaossa Klauk-kalan kirjastossa maaliskuun alusta lähtien.Kirjasto- ja kulttuuripalvelut/Klaukkalan kirjasto(09) 2500 2550

Nurmijärvellä tapahtuu maalis – toukokuussa

www.nurmijarvi.fi

Idolstähti Pete Parkkosen konserttito 26.3. klo 19.00Rajakaari, Keskusraitti, RajamäkiPete Parkkonen konsertoi Rajakaaressa. Menos-sa on mukana myös Rock-opiston bändejä.

Rajakaaren ovet aukeavat klo 17.45 ja ta-pahtuma päättyy klo 20.30. Lippu 11 euroa, ennakkomyynti alkaa 9.2. Nurmijärven nuo-risotiloissa ja nuorisopalveluiden toimistossa.Nuorisopalvelut(09) 2500 2059

HUHTIKUU

Kitarahetkito 2.4. klo 18.00Klaukkalan kirjasto, Kuonomäentie 2, KlaukkalaNurmijärven musiikkiopiston kitaransoiton opiskelijat esiintyvät opettajansa Kari Wese-liuksen johdolla.Kirjasto- ja kulttuuripalvelut/Klaukkalan kirjasto(09) 2500 2550

Uinti-iltapäiväla 4.4. klo 14.00-16.00Rajamäen Uimahalli, Kuntolanpolku 1,RajamäkiUinti-iltapäivä Yhteisvastuukeräyksen hy-väksi. Uimahallipalvelut puoleen hintaan, 0-6 v. ilmaiseksi ohjaustunnit á 3,70 €. Temppuseikkailurata terapia-altaassa. Ilmoit-tautuminen, puh. (09) 276 6720Nurmijärven seurakunta jaRajamäen Uimahalli (09) 276 6720

Kari Weseliuksen kitarakonserttito 16.04. klo 18.00Rajamäen kirkko, Patruunantie 7, Rajamäki Francisco Tárregan, Giuseppe Brescianellon ja Leo Brouwerin sävellyksiä. Vapaa pääsy, ohjelma 5 €.Nurmijärven seurakunta (09) 8789 9645

Nurmijärven Musiikkipäivät17.-19.4. Nurmijärven kirkko, Aleksis Kiven tie/Kirstaantie, Nurmijärvi ja Vanha pappila, Pappilantie 1, Nurmijärvi Nurmijärven Musiikkipäivät ry044 367 0209 www.musiikkipaivat.fi

Aleksis Kiven patsaan lakitusto 30.4. klo 18.00Kunnan virastotalon edusta, Punamullantie, Nurmijärvi Koko perheen vapputapahtuma Aleksis Ki-ven patsaalla kirkonkylässä. Nurmijärven kunta/Kirjasto- ja kulttuuripalvelut(09) 2500 2500

TOUKOKUU

Vantaanjoen luonto- ja lohipäivätla 9.5. klo 11.00-14.00Vantaanjoen Myllykoski, NurmijärviTapahtuman ohjelma julkaistaan myöhem-min tapahtumakalenterissa.Vantaanjoen Luonto- ja lohipäivän pääjärjes-täjä on Nurmijärven Rotaryklubi.http://www.kolumbus.fi/rotary.nurmijarvi/

Pakkauspojat rallisprintsu 17.5. klo 12.00Karhunkorven teollisuusalue, Karhutie, Nurmijärvi Perheille suunnattu nopeatempoinen autour-heilutapahtuma. Nurmijärven Urheilu-autoilijat ry040 5298 886http://www.nurmijarvenua.com/kilpailutoi-minta.html

Taaborin toimintaviikot18.-20.5. ja 25.-28.5. klo 9.30-14.00Taaborinvuoren museoalue, Palojoentie 272, PalojokiKevätretkikohde päiväkoti-ikäisille sekä ala-koulun eka- ja tokaluokkalaisille. Osallistu-mismaksu 7 euroa/lapsi. Varauksia otetaan vastaan kirjasto- ja kulttuuripalveluiden nu-merossa (09) 2500 2506. Kirjasto- ja kulttuuripalvelut(09) 2500 2500

KIRJASTOGALLERIA

Kirjastogalleria, Punamullantie 1, Nurmi-järviAvoinna ma-to 10-20, pe 10-18 la ja aattoina 10-14, 1.6.-8.8. la klo 10-14. Vapaa pääsy. Kirjasto- ja kulttuuripalvelut(09) 2500 2500

11.3.-8.4.Henrika LaxMaalauksia

15.4.-15.5. Irma Weckman:Keramiikkaa

18.5.-5.6.Nurmijärven kuvataidekoulun kevätnäyttely

13.6.-7.8.Petri Hytönen: Kuraattorin kuvitelmia

Taabor-kuvataidenäyttelyTAABOR 09: Välillä väriä - värillä väliä13.6.-23.8.Taaborinvuoren museoalue, Palojoentie 272, P-paikka Koulunkulmantie 24, PalojokiTaiteilija Petri Hytösen kuratoima näyttely tuo Taaborinvuorelle 7 mies- ja 7 naistaiteili-jan työt ja värin. Mukana ovat: Iida Airasmaa, Marra Lampi, Irmeli Mäkilä, Tarja Pitkänen-Walter, Marianna Uutinen, Camilla Vuoren-maa, Laura Wesamaa, Antti Arkoma, Petri Hytönen, Aarne Jämsä, Kalle Juhani Niemi-nen, Mikko Paakkola, Paavo Paunu ja Jukka Vikberg. Vapaa pääsy.Kirjasto- ja kulttuuripalvelut(09) 2500 2500

ELOKUVAT

Kino JuhaKeskustie 7, Nurmijärvi040 542 7474www.kinojuha.com

TANSSIT

RuusulinnaAspinniituntie 80, Nurmijärvi www.ruusulinna.net

Muutokset mahdollisia. Kesän tapahtuma-tiedot löytyvät Nurmijärvi 2009 –esittees-tä. Lue lisää tapahtumista: www.nurmi-jarvi.fi/tapahtumat

Petri Hytönen, Countdown, 2004.

Kirjastogallerian näyttelyt. Henrika Laxin teos Post.

SURR...Oodi ötököille näytelmässä esiin-tyvät näyttelijät Anni Tani ja Sami Veh-mersuo.