Naantalin Kesähostelli Oy

Emmi-Riikka Rantamo, Maria Sjöblom, Niko Tummala, Susanna

Vainio

Raportti

POMO11S

7.4.2023

Tekijä tai tekijätEmmi-Riikka Rantamo, Maria Sjöblom, Niko Tummala ja Susanna Vainio

Ryhmätunnus tai aloitusvuosiPOMO11S

Raportin nimiLiiketoimintasuunnitelma

Sivu- ja liitesivumäärä51+15

Opettajat tai ohjaajatKatri Heikkinen, Johanna Heinonen-Salakka, Hannele Hillu-Kuitunen, Kati Huovelin, Pasi Romberg, Anu Seppänen, Tuovi Soisalon-Soininen ja Marjo Vuokko

Tämä raportti on HAAGA-HELIAn Porvoon toimipisteen matkailun koulutusohjelman toisen lukukauden opiskelijoiden liiketoimintasuunnitelma. Tämä raportti vaikuttaa seuraaviin moduuleihin: matkailun liiketoiminnan rakentaminen, tieto- ja viestintäteknologia, viestintä, matkailu globaalissa toimintaympäristössä, servicesvenska ja itsensä johtaminen

Liikeideana on tarjota hostellimajoitusta kesäisin ympärivuorokautisesti huokeaan hintaan laadusta tinkimättä. Kyseinen hostelli olisi tasoltaan neljän tähden hostelli ja se sijoittuisi Naantaliin. Hostelli olisi lisäksi lapsi- ja lemmikkiystävällinen. Hostelli pyrkii SRM:n jäseneksi, toimitilat vuokrataan Naantalin kaupungilta tai yksityiseltä vuokranantajalta.

Yrityksen toimintaedellytykset ovat alussa melko kehnot. Yrityksellä on neljä yrittäjää/työntekijää eikä mitään muuta. Markkinointikanavina toimivat erinäiset. Yritys tarvitsee vierasta pääomaa, jota aiotaan hankkia erinäisistä rahoituslähteistä. Yrityksen yhteistyökumppaneita tulevat ainakin olemaan SRM-ketju, Naantalin kaupunki ja matkailuneuvonta.

Osakkaiden tulee kehittää tietotaitojaan. Neljä yrittäjää ei riitä pyörittämään hostellia, joten hostellin täytyy palkata 2-3 opiskelijaa. Yrityksen hinnoitteluperiaate on olla mahdollisimman halpa. Hinta ei saa ylittää 50 euroa vuodepaikkaa kohden. Yritysmuotomme on yksityinen osakeyhtiö.

Yrityksemme kilpailijoita ovat Naantalin kaupungissa sijaitsevat majoituspalvelut. Tämän hetkisessä taloustilanteessa majoituspalveluiden tilanne on alkanut parantua viimeisimmästä laskusuhdanteesta.

Hostelli noudattaa yleisiä majoituspalveluita koskevia lakeja,

asetuksia ja lupia. Muun muassa Tupakkalaki (693/1976), Laki majoitus- ja ravitsemustoiminnasta (308/2006) ja erinäiset vaadittavat vakuutukset.

Yritys tulee hyödyntämään vuoden 2012 matkailun trendeistä halpamatkustusta ja hidasta matkustamista

Hostelli tarvitsee varausjärjestelmän ja maksupäätteen.

Hostellin toimiala on hotellit, matkustajakodit ja muut vastaavat majoitusliikkeet (55109).AsiasanatLiiketoimintasuunnitelma, hostelli, liikeidea

Författare eller författarnaEmmi-Riikka Rantamo, Maria Sjöblom, Niko Tummala och Susanna Vainio

Grupp eller inledandeårPOMO11S

Rapports namnAffärsverksamhetsplan

Sida- och bilaga-antalet51+15

Lärare eller handledareKatri Heikkinen, Johanna Heinonen-Salakka, Hannele Hillu-Kuitunen, Kati Huovelin, Pasi Romberg, Anu Seppänen, Tuovi Soisalon-Soininen och Marjo Vuokko

Denna rapport är HAAGA-HELIA Borgås andra termins turism studerandes affärsverksamhetsplan. Denna rapport påverkar följande moduler: att bygga upp verksamheten i turism, informations-och kommunikationsteknik, kommunikation, turism i global miljö, servicesvenska och självförvaltning.

Affärsidén är att erbjuda vandrarhem boende under sommaren, dygnet runt till ett billigt pris utan att pruta på kvaliteten. Vandrarhemmet skulle vara en nivå fyra-stjärnigt vandrarhem, och det skulle ligga i Nådendal. Vandrarhem skulle också vara barn- och husdjurvänligt. Vandrarhem strävar att bli SRMs medlemskap, lokalen ska hyras från Nådendal stad eller från en privat hyresvärd.

Företagets verksamhetsförutsättningar är ganska dåliga i början. Företaget har fyra företagare/ medarbetare och ingenting annat. Företaget behöver utomstående kapital, som skall skaffas från olika finansieringskällor. Företaget ska göra samarbetet med SRM, Nådendal stad, Muminvärlden och turistinformation.

Delägarna måste utveckla sitt kunnande. Fyra delägarna kan inte driva vandrarhemmet, så företaget måste anställa några

studerande också för hjälpen. Vandrarhemmets prisprincip är att vara så billig som möjligt. Priset får inte överstiga över 50 euro per bäddplats. Företagsformen är privat aktiebolag.

Företagets konkurrenter är andra inkvarteringsrörelser i Nådendal. Under rådande ekonomiska lägen har inkvarteringsrörelsernas situation förbättrat från senaste lågkonjunkturen.

Vandrarhem bör följa lagen och avtalet. Till exempel Tobakslag (693/1976), Lag om inkvarterings- och förplägnadsverksamhet (308/2006) och diverse försäkringar.

Företaget ska dra fördel av de 2012 turism trender gottköps resande och långsam resande.

Vandrarhem behöver bokningmekanismen och betalterminalen.

Vandrarhems verksamhetsfält är hotell, pensionat och liknande inkvarteringsrörelsernas (55109).

TingordAffärsverksamhetsplan, vandrarhem, affärsidé

AuthorsEmmi-Riikka Rantamo, Maria Sjöblom, Niko Tummala and Susanna Vainio

Group or year of en-tryPOMO11S

The title of thesisBusinessplan

Number of pages and appendices51+15

Supervisor(s)Katri Heikkinen, Johanna Heinonen-Salakka, Hannele Hillu-Kuitunen, Kati Huovelin, Pasi Romberg, Anu Seppänen, Tuovi Soisalon-Soininen and Marjo Vuokko

This report is HAAGA-HELIAs Porvoo Campuses tourism degree programmes second semesters students business plan. This re-port is part of the following modules: construction of tourism business, information and communication technology, communi-cation, tourism in a global context, servicesvenska and self-man-agement.

The business idea is to offer hostel accommodation 24/7 during summer season with affordable price and high quality. The hos-tel would be rated four-star and it would be situated in the city of Naantali. In addition, the hostel would also be child- and pet-friendly. Hostel seeks the member of SRM and business premises are will be rented from the city of Naantali or from a private landlord

The company’s operational preconditions are quite poor at the beginning. The company has four shareholders who are also em-ployees and nothing more. The company needs liability, which is purchased for various funding sources. Company’s partners in cooperation shall be SRM, the city of Naantali and tourist infor-mation.

Shareholders need to develop their know-how. Company also needs 2 or 3 part-time employees, who could be tourism stu-dents. Pricing principle is to be as cheap as possible. A price per bed should not exceed 50 euros. The company type is private limited company. The company will face competition from the other accommodation services in Naantali city. Accommodation services’ situation has begun to improve in the current eco-nomic climate.

The company complies strictly with the general laws, regula-tions and permits in the field of accommodation services.

The company will take advance of the 2012 tourism trends

which are low-cost travel and slow travel.

The hostel needs a reservation system and payment terminal.

The hostel is in the field of hotels, boarding and lodging houses (55109).

Key wordsBusiness plan, hostel, business idea

Sisällys

1 Johdanto......................................................................................1

2 Liiketoimintasuunnitelman esittely.............................................3

2.1 Mitä......................................................................................3

2.2 Kenelle..................................................................................4

2.3 Miten....................................................................................4

2.4 Millä imagolla.......................................................................4

3 Sisäiset analyysit........................................................................6

3.1 Olemassa olevat toimintaedellytykset ja sidosryhmät..........6

3.2 Tarvittavat toimintaedellytykset ja sidosryhmät...................6

3.2.1Markkinointikanavat........................................6

3.2.2Rahoitus...........................................................7

3.2.3Resurssit...........................................................7

3.2.4Liiketila............................................................8

3.2.5Sidosryhmät.....................................................8

3.2.6Muut tarvittavat toimintaedellytykset..............9

3.3 Henkilöstö.............................................................................9

3.4 Reunaehdot...........................................................................9

3.5 Benchmarking.....................................................................10

3.6 Hinnoitteluperiaatteet........................................................11

3.7 Yritysmuoto.........................................................................11

4 Ulkoiset analyysit......................................................................13

4.1 Mikroympäristö..................................................................13

4.1.1Kilpailijat ja kilpailun lajit..............................14

4.1.2Kysyntä...........................................................14

4.1.3Ostokäyttäytyminen.......................................16

4.1.4Asiakkaiden halut ja tarpeet..........................18

4.2 Makroympäristö..................................................................19

4.2.1Majoitustoiminnan taloustilanteen kehitys vuosina

2004−2011.............................................................19

4.2.2Matkailun ja majoitustoiminnan taloustilanne nyt

20

4.2.3Vuokratilanne.................................................21

4.2.4Lait, asetukset, luvat......................................22

4.2.5Kulttuurit ja trendit........................................27

4.2.6Toimialan tilanne ja rakenne..........................28

5 Liikeidean täsmennys...............................................................30

5.1 Mitä?...................................................................................30

5.2 Kenelle?..............................................................................30

5.3 Miten?.................................................................................31

5.4 Millä imagolla?...................................................................32

5.5 Strategia.............................................................................32

5.6 Yritysmuoto.........................................................................33

5.7 Tärkeimmät asiakassegmentit............................................34

5.8 Yrityksen asettamat tavoitteet............................................35

6 Toimenpiteet.............................................................................36

6.1 Tuote- ja tuotantoratkaisut.................................................36

6.2 Teknologia..........................................................................37

6.3 Hinnoittelu ja hintaratkaisut...............................................38

6.4 Saatavuus- ja jakelutieratkaisut..........................................39

6.5 Henkilöstöratkaisut............................................................40

6.6 Viestintäratkaisut...............................................................40

7 Kannattavuus............................................................................42

7.1 Investoinnit.........................................................................42

7.2 Kiinteät kustannukset.........................................................42

7.3 Myynti.................................................................................43

7.4 Aloittava tase......................................................................43

7.5 Tulosvertailu ja kriittinen piste...........................................44

7.6 Tulosennusteet...................................................................44

8 Aikataulutus..............................................................................45

9 Vastuuhenkilöt..........................................................................46

10........................................Organisaatio perustamisvaiheen toimenpiteille

47

11..............................................................................................Toiminnan seuraaminen

48

12.......................................Ajatuksia liiketoiminnansuunnittelu prosessista

49

13............................................................................................................................Yhteenveto

50

Lähdeluettelo...............................................................................52

Liite 1: Aikataulutus.....................................................................61

Liite 2: Vastuunjako.....................................................................64

Liite 3: Liiketoimintasuunnitelman eri vaiheiden vaativuus.........65

Liite 4: SWOT-analyysi.................................................................66

Liite 5: Kannattavuuslaskelmat....................................................69

1 Johdanto

Tämä raportti sisältää HAAGA-HELIAn Porvoon toimipisteen

matkailun koulutusohjelman toisen lukukauden

liiketoimintasuunnitelman Naantaliin sijoitettavasta hostellista.

Liikeideana on tarjota neljän tähden hostellimajoitusta

kesäkuukausina ympärivuorokautisesti huokeaan hintaan

laadusta tinkimättä. Yritysmuotona on yksityinen osakeyhtiö.

Pääasiakassegmentit ovat lapsiperheet, budjettimatkaajat sekä

lemmikkien omistajat. Toimitilat tullaan vuokraamaan Naantalin

kaupungilta tai yksityiseltä vuokranantajalta ja rahoitusta haetaan

erinäisistä rahoituslähteistä, kuten muun muassa Finnveralta.

Yhteistyökumppaneita tulevat ainakin olemaan SRM-hostelliketju,

Naantalin kaupunki ja matkailuneuvonta.

Neljä yrityksen perustajaa ei riitä pyörittämään hostellia, joten

hostellin täytyy palkata 2-3 osa-aikaista työntekijää, jotka mitä

luultavimmin ovat opiskelijoita. Yrityksen hinnoitteluperiaate on

olla mahdollisimman halpa. Hinta ei saa ylittää 50 euroa

vuodepaikka kohden.

Yrityksen kilpailijoita ovat muut Naantalin kaupungissa sijaitsevat

majoituspalvelut. Tämän hetkisessä taloustilanteessa

majoituspalveluiden tilanne on alkanut parantua viimeisimmästä

laskusuhdanteesta. Hostelli tulee hyödyntämään vuoden 2012

matkailun trendeistä halpamatkustusta sekä hidasta

matkustamista.

Aluksi esittelemme liiketoimintasuunnitelmaamme neljän

kysymyksen kautta: mitä, kenelle, miten ja millä imagolla. Tästä

siirrytään käsittelemään liiketoimintasuunnitelman sisäisiä ja

ulkoisia analyysejä.

1

Sisäisissä analyyseissa käydään läpi olemassa olevat

toimintaedellytykset ja sidosryhmät, tarvittavat

toimintaedellytykset ja sidosryhmät, markkinointikanavat,

rahoitus, muut tarvittavat toimintaedellytykset, reunaehdot,

benchmarking ja hinnoitteluperiaatteet. Ulkoiset analyysit jaetaan

mikro- ja makroympäristöön. Mikroympäristö sisältää kilpailijat ja

kilpailun lajit, ostokäyttäytymisen, sekä asiakkaiden halut ja

tarpeet. Makroympäristö sisältää yleisen taloustilanteen, lait,

asetukset ja luvat, kulttuurit ja trendit, teknologian, sekä

toimialan tilanteen ja rakenteen.

Ulkoisten analyysien jälkeen tulee tarkennettu liikeidea ja

strategia, yritysmuoto, tärkeimmät asiakassegmentit sekä

yrityksen asettamat tavoitteet. Näitä seuraa Naantalin

Kesähostelli Oy:n toimenpiteet, joihin kuuluvat tuote- ja

tuotantoratkaisut, teknologia, hinnoittelu- ja hintaratkaisut,

saatavuus- ja jakeluratkaisut, henkilöstöratkaisut sekä

viestintäratkaisut. Toimenpiteitä seuraa kannattavuusosio, jossa

puhutaan investoinneista, kiinteistä kustannuksista, myynnistä,

aloittavasta taseesta, tulosvertailusta ja kriittisestä pisteestä sekä

tulosennusteesta.

Liiketoimintasuunnitelman lopusta löytyy yrityksen perustamisen

aikataulutus, vastuuhenkilöt ja organisaatio. Samalla mietitään,

kuinka aikaisemmin asetettuja tavoitteita seurataan.

Liiketoimintasuunnitelma päätetään pohdintaan yrityksestä, sen

toiminnasta ja perustamisesta sekä liiketoiminnan

suunnitteluprosessista.

2

2 Liiketoimintasuunnitelman esittely

Liiketoimintasuunnitelmalla tarkoitetaan yrityksen toiminnan

kokonaisuuden suunnitelmaa, jossa kaikki liiketoiminnan eri

aspektit, resurssit sekä yrityksen asettamat tavoitteet ovat

hyvässä sovussa. Se on harkittu toiminnan kuvaus, jossa yrityksen

toimintaa analysoidaan ja tulevaisuutta mietitään ja harkitaan

kriittisesti. Liiketoimintasuunnitelma saatetaan tehdä joskus myös

siksi, että saadaan jonkin näköinen kuva yrityksestä ja sen

toiminnasta. Esimerkiksi pankki voi pyytää jonkinlaista asiakirjaa

rahoitusta pyydettäessä ja tällöin liiketoimintasuunnitelma on

hyvä esittää. Liiketoimintasuunnitelma sisältää tarkastelua

yrityksen kokonaisuudesta ja se on siksi laaja kokonaisuus, joka

sisältää useita eri osa-alueita. (Opetushallitus 2012a.)

Liikeidea syntyi hyvin aikaisessa vaiheessa. Alkuperäinen idea oli

opiskelija-asuntola / kesähostelli, jota alettiin aluksi työstää. Tästä

päädyttiin kuitenkin ympärivuotiseen hostelliin, koska sen

pyörittäminen tulisi paljon huokeammaksi ja helpommaksi. Vaikka

idea ei sinänsä liittynytkään kulttuuriin, ohjaajalta saatiin lupa

jatkaa liikeidean kehittämistä. Myöhemmin syntyi lopullinen idea

pitää hostelli avoinna vain kesäkuukausina.

2.1 Mitä

Liikeideana on tarjota hostellimajoitusta kesäisin

ympärivuorokautisesti huokeaan hintaan laadusta tinkimättä.

Kyseinen hostelli olisi tasoltaan neljän tähden hostelli ja se

sijoittuisi Naantaliin, joka on kesäisin suosittu matkailukohde niin

kotimaan kuin ulkomaan matkailijoiden keskuudessa. Se on myös

gateway venäläisille Ruotsiin laivamatkustuksen johdosta.

Asiakkaille tarjotaan asiantuntevaa, lapsiystävällistä ja innokasta

palvelua sekä hinnaltaan kilpailukykyistä majoitusvaihtoehtoa.

3

Lisäksi tarjotaan niin sanottua kennelpalvelua, joka käytännössä

tarkoittaa sitä, että koiran omistavat asiakkaat voivat halutessaan

tuoda lemmikkikoiransa hostellin piha-alueella sijaitsevaan

koiraparkkiin.

Neljä tähteä vaatii R Lintusen (2.2.2012) sekä SRM Ry:n

vaatimusten mukaan aamiaistarjoilun, vähintään 40

vuodepaikkaa, yhteistiloja asiakkaille sekä ympärivuorokautisen

läsnäolon hostellin vastaanotossa (SRM 2012).

2.2 Kenelle

Hostellin pääsegmentit ovat lapsiperheet, budjettimatkaajat sekä

lemmikkien omistajat. Lisäksi vastaanotamme myös isompia

ryhmiä, kuten luokkaryhmiä, jotka tulevat Naantaliin

luokkaretkelle tai muulle huvimatkalle. Ketään ei kuitenkaan tulla

käännyttämään pois ovelta, vaan ovemme ovat avoinna kaikille

asiakasryhmille. Markkinointia tullaan kohdistamaan erityisesti

lapsiperheisiin. Erityisesti pyritään saamaan asiakkaita

Muumimaailman vierailijoista.

2.3 Miten

Ensisijaisesti tarvitaan vuokrarakennus, jossa yrityksen

pyörittäminen on mahdollista toteuttaa. Hostellin asiakkaat

löytävät yrityksen internetistä heidän omilta verkkosivuiltaan

sekä myös osoitteista www.hostels.com ja www.facebook.com.

Lisäksi hostelli liittyy SRM-hostelliketjuun, jonka kautta se saa

lojaaleja asiakkaita. Hostellin mainostamisesta pitää suurimmaksi

osaksi huolen SRM Ry. Yritystä tullaan kuitenkin mainostaa

itsenäisesti esimerkiksi yhteistyössä Muumimaailman kanssa sekä

myös kouluissa, lehdissä ja muissa viestimissä.

4

Hostelliin liittyen harjoitetaan yhteistyötä erityisesti

Muumimaailman kanssa. Luonnollisesti myös SRM-hostelliketjun

kanssa tullaan tekemään tiivistä yhteistyötä. Mahdollisia

yhteistyökumppaneita ovat myös Turun linja-autoilijain Oy sekä

muut lähialueen yritykset. Tämä kaikki pyritään tuottamaan

mahdollisella naisyrittäjyyslainalla Finnverasta, työ- ja

elinkeinoministeriön myöntämällä starttirahalla sekä

yksityissijoittajien antamalla rahalla.

2.4 Millä imagolla

Sivistyssanakirja: Nykysuomen opas selittää imagon seuraavasti:

”Henkilöstä, yrityksestä tms. yleisölle muodostunut käsitys;

julkisuuskuva.” (Koukkunen 2002, 199)

Naantalin Kesähostelli Oy:n imagona on olla moderni,

lapsiystävällinen ja huokea majoitusvaihtoehto. Ongelmana tulee

olemaan hostellista syntyneiden mielikuvien muuttaminen

Suomessa. Hostelli saatetaan Suomessa kokea likaisena ja

huonolaatuisena vaihtoehtona verrattuna muihin

majoitusvaihtoehtoihin, kuten hotelleihin. Laadun takeena yritys

tulee olemaan neljän tähden hostelli. Yhteistyö Muumimaailman

kanssa luo lapsenomaisen tunnelman hostelliin. Lapsenomaista

tunnelmaa tullaan tuomaan esille muun muassa aulan sekä

käytävien sisustuksella. Iloiset, mutta neutraalit värit ja moderni

sisustus vallitsevat hostellin ulkoasussa. Markkinoinnissa tämä

tulee näkymään lapsihenkisyyttä huokuvana mainontana eri

markkinointikanavissa.

5

3 Sisäiset analyysit

Sisäiset analyysit tarkoittavat organisaatiotasolla sisäisten

toimintojen tarkkaa analyysiä. Sen eräs tärkein kulmakivi on

perinteisten vahvuuksien ja heikkouksien lisäksi organisaation

ydinosaamisen määritteleminen ja kehittäminen. Sisäiseen

analyysiin kuuluu myös organisaatiorakenteen muutostarpeen

analyysi, mihin tulee palata useasti strategisen työn aikana.

(Didactica 2012.)

Tässä osiossa tutkitaan yrityksen omia toimintaedellytyksiä sekä

benchmarkataan niitä.

3.1 Olemassa olevat toimintaedellytykset ja sidosryhmät

Organisaation toiminnan edellytyksenä ovat sidosryhmät.

Sidosryhmiä ovat kaikki tahot, jotka voivat vaikuttaa yrityksen

toimintaan. Yleensä sidosryhmä on jokin toinen henkilöiden

muodostama organisaatio. Yritys on sidosryhmistä riippuvainen ja

tiiviisti sidoksissa niihin (Opetushallitus 2012b.)

Yrityksen olemassa olevat toimintaedellytykset ovat tällä hetkellä

melko pienet. Yrityksellä on kuitenkin neljä osakkeenomistajaa eli

samalla neljä työntekijää. Yrityksellä on myös kontakteja

rakennusarkkitehtiin sekä rakennusalan eri osaajiin tuttavien ja

sukulaisten kautta. Markkinoinnissa yritys pystyy tehokkaasti

käyttämään hyödykseen SRM Ry:tä, sosiaalista mediaa, kuten

Facebookia ja omia nettisivujaan.

3.2 Tarvittavat toimintaedellytykset ja sidosryhmät

Seuraavaksi käsitellään yrityksen tarvittavia toimintaedellytyksiä,

kuten markkinointikanavia, rahoitusta sekä tietotaidon lisäämistä.

6

3.2.1 Markkinointikanavat

Markkinointikanava on yrityksen valitsema erilaisten yritysten

muodostama ketju, jonka kautta tuote tai palvelu myydään

markkinoille. Jakelukanavan kautta välittyy myös tieto tuotteesta.

Markkinointikanavan päätehtäviä ovat informaationhankinta,

myynnin tukeminen, asiakaskontaktiverkoston luominen ja

tuotteen fyysinen jakelu. Tämän lisäksi markkinointikanava

osallistuu rahoitukseen ja riskinottoon. Samalla

markkinointikanavalla on tärkeä tehtävä lajitelmien ja valikoimien

muodostumisessa ostajille sopiviksi. (Joensuu 2012a.)

Yritys tarvitsee markkinointikanavia päästäkseen ihmisten

tietoisuuteen. Markkinointikanavina toimivat SRM Ry:n tarjoamat

markkinointikanavat. Eräs tärkeä markkinointikeino on saada

hostellin mainos esimerkiksi Naantalin matkailu –nettisivuille

sekä mahdolliseen mainoslehtiseen. Lisäksi yritys pyrkii tekemään

yhteistyötä Naantalin Muumimaailman kanssa esimerkiksi

erinäisten tarjouspakettien avulla, kuten majoitus ja pääsylippu

halvempaan yhteishintaan. Näkyvyyttä yritys voi saada myös

osallistumalla erilaisiin tapahtumiin sekä matkamessuille, joihin

SRM Ry:llä on tapana osallistua.

Hostellia voidaan myös markkinoida esimerkiksi hostels.com ja

ebookers.com – sivustoilla. Näiden kautta emme välttämättä tule

saavuttamaan kaikkia kohderyhmäämme kuuluvia, sillä joillakin

on vielä ennakkoluuloja kyseistä majoitusvaihtoehtoa kohtaan.

Sen vuoksi pyrimme panostamaan potentiaalisempiin

markkinointikanaviin, kuten edellä mainitut Naantalin

mainoslehtiset.

7

3.2.2 Rahoitus

Yritys tarvitsee vierasta pääomaa. Työ- ja elinkeinotoimiston

tarjoaa aloittaville yrittäjille starttirahaa. Finnveralta yrityksellä

on mahdollisuus saada pientakausta, pienlainaa, sekä

naisyrittäjälainaa (Finnvera 2012a). Näistä Naantalin kesähostelli

hakee naisyrittäjälainaa. Naisyrittäjälainan ehtona on, että

osakkaista suurin osa on naisia ja yksi naisista johtaa yritystä

päätoimisesti (Finnvera 2012b).

3.2.3 Resurssit

Naantalin Kesähostelli Oy:n täytyy hankkia resursseja ennen kun

se voi aloittaa liike-toimintansa. Nämä resurssit ovat suurimmalta

osin liiketilan sisustamiseen vaadittavia huonekaluja. Resurssit

hankitaan kun yritys on hakenut ja saanut vierasta pääomaa.

Yritys tarvitsee seuraavia huonekaluja liiketilaan:

80 cm:n levyistä sänkyä 44 kpl

Lukollinen kaappi 44 kpl

Peili 16 kpl

Työpöytä 17 kpl

Tuoli 32 kpl

Koirankoppi 2 kpl

Keittiökalusteet

Kodinhoitokalusteet

Pesu- ja saniteettitilojen kalusteet

Tietokoneita

Monitoimitulostin

WiFi

Televisio- ja oleskelutilan kalusteet

8

Maksupääte

3.2.4 Liiketila

Hostellin perustamista varten tarvitaan liiketila, jossa yritystä

pyöritetään. Liiketila vuokrataan, koska yrittäjillä ei ole resursseja

ostaa omaa liiketilaa. Liiketila vuokrataan jostakin Naantalin

keskustasta, mielellään vierasvenesataman ja vanhan kaupungin

lähistöltä. Jokaisen huoneen varustelutasoon kuuluu sänkyjen

lisäksi, työpöytä, tuoleja huoneen koon mukaan ja peili.

Tulevaisuudessa yritys voi investoida hankkimalla huoneisiin omat

pienet jääkaapit, sekä televisiot.

Huoneita hostellissa on alustavan suunnitelman mukaan 16, joissa

yhteensä on vuodepaikkoja 44. Huonekoot ja määrät ovat

seuraavanlaisia: 2 kappaletta 6 henkilön huoneita, 4 kappaletta 4

henkilön huoneita, 6 kappaletta 2 henkilön huoneita sekä 4

kappaletta 1 henkilön huoneita.

3.2.5 Sidosryhmät

Tärkein yhteistyökumppani on SRM-hostelliketju, johon

liittymisestä yritys saa paljon hyötyä. Naantalin kaupunki ja

matkailuneuvonta sekä Muumimaailma tulevat olemaan myös

hyvin tärkeitä yhteistyökumppaneita. Heidän kautta saadaan lisää

näkyvyyttä. Muita yhteistyökumppaneita saattaisi jatkossa olla

muun muassa M/S Ukkopekka ja Naantalin Kaivohuone. Hostelli

voisi esimerkiksi välittää lippuja kyseisiin palveluihin asiakkaiden

tarpeiden mukaisesti.

9

3.2.6 Muut tarvittavat toimintaedellytykset

Yrittäjien tulee kehittää tietotaitojaan ja osaamistaan erilaisilla

koulutuksilla ja kursseilla, joita muun muassa SRM-hostelliketju

järjestää jäsenilleen. SRM Ry tarjoaa yhteistyössä SMALL:in ja

MARA:n kanssa tietoa majoitusalan ajankohtaisista asioista.

Yrityksen tulisi kehittää kilpailuetua, jotta se erottuisi massasta ja

saisi rahoittajat puolelleen. (SRM 2012.)

Aamupalatarjoilun vuoksi hostellin tulee tehdä

omavalvontasuunnitelma, johon jokaisen työntekijän tulee

tutustua. Omavalvontasuunnitelman avulla voimme taata

asiakkaille aamupalan, joka on tehty lain asettamien vaatimusten

mukaisissa olosuhteissa. Hostellin työntekijöiltä edellytetään

hygieniapassia.

3.3 Henkilöstö

Yritys koostuu neljästä osakkeenomistajasta, jotka tulevat

työskentelemään hostellissa kokopäiväisesti. Neljä kokopäiväistä

työntekijää ei kuitenkaan riitä pyörittämään yritystä keskenään

vuorokauden ympäri, joten viikonlopuiksi ja illoiksi tulee palkata

2-3 osa-aikaista työntekijää, jotka mahdollisesti olisivat

matkailualan opiskelijoita. Opiskelijoita siksi, koska vakituisen

työntekijän palkkaaminen tulisi yritykselle liian kalliiksi.

Aamupäivällä hostellissa työskentelee 2 työntekijää, kun taas

iltaisin ja öisin hostellia pyöritetään vain yhden työntekijän

voimin. Joku kokopäiväisistä työntekijöistä saattaa työskennellä

myös viikonloppuisin, jos ei esimerkiksi ole ollut tarvetta toiselle

työntekijälle aamupäivällä.

10

3.4 Reunaehdot

Perustettaessa yritystä on joukko reunaehtoja, jotka rajoittavat

toimintaa ja jotka täytyy sen vuoksi ottaa huomioon. Kaksi

tärkeintä asiaa ovat usein aika ja käytettävissä olevat rahavarat.

(Urbaani Sanakirja 2012.)

Suurimmat reunaehdot asettavat SRM Ry ja heidän

vaatimuksensa. Myös yhteistyö Muumimaailman kanssa on

saatava toimimaan. Yrityksen on oltava tuottoisa eli menot eivät

saa ylittää tuloja. Alkuresurssien on oltava riittäviä, jotta yritys

pääsee sujuvasti alkuun. Rakennuksen koon tulee olla kysyntää

vastaava, ei liian pieni, mutta ei myöskään liian suuri. Lisäksi olisi

suotavaa, että vuokratilat sijaitsisivat Naantalin keskustassa tai

sen välittömässä läheisyydessä. Yritysmuodon ollessa yksityinen

osakeyhtiö, yrityksen päätäntävallan on myös pysyttävä

alkuperäisillä perustajajäsenillä eli yrityksestä vähintään 51 % on

pysyttävä heillä.

3.5 Benchmarking

Benchmarkingin perusidea on toisilta oppiminen ja oman

toiminnan kyseenalaistaminen. Se on jatkuvaa ja järjestelmällistä

oman organisaation laadun, tuottavuuden, työtapojen ja

työprosessien tehokkuuden vertaamista parhaiden

organisaatioiden sekä yritysten vastaaviin. (E-conomic 2012.)

Yrityksen benchmarking sisältää seuraavia osa-alueita:

Asiakastyytyväisyyskyselyt

o Asiakastyytyväisyyskyselyillä pystytään selvittämään

jatkuvasti asiakastyytyväisyyttä.

11

o Kyselyiden avulla voidaan pysyä ajan tasalla ja kehittää

palveluita asiakkaiden tarpeiden mukaisiksi.

o Tyytyväisyyttä mitataan sitä varten toteutetulla

kyselylomakkeella sekä seuraamalla

keskustelupalstoja.

Saman alan yritysten vuosikatsauksien vertailu omiin

vastaaviin

o Vuosikatsausten vertailulla yritys selvittää oman

asemansa markkinoilla sekä näkee, miten kyseinen

toimiala voi sen hetkisessä taloustilanteessa.

Mystery Shopping oman alan yrityksissä

o Mystery Shoppingin avulla voidaan tarkkailla oman

toimialan palveluiden tarjoamista.

o Yritys voi myös kehittää omaa osaamistaan saadun

palautteen perusteella.

o Mystery Shopping ulkoistetaan.

Kohdataan muita alan yrittäjiä

o Kerätään kokemuksia ja hyväksi koettuja

toimintatapoja.

3.6 Hinnoitteluperiaatteet

R. Lintusen mukaan ”kipukynnys” hostellimajoituksessa on 50

euroa per henkilö per yö, jonka alla meidän on pysyttävä.

Hinnoittelussa täytyy kuitenkin miettiä kaikkia mahdollisia

menoja, sillä ainoat tulomme ovat majoitustulot asiakkailta.

(Lintunen, R 22.2.2012)

Hinnoitteluperiaatteeseen vaikuttaa Naantalin muut

majoitusvaihtoehdot, sillä hostelli pyrkii olemaan Naantalin halvin

majoitusta tarjoava yritys. Suurin hintaan vaikuttava tekijä on

huoneen koko, sillä suuremmissa huoneissa vuodepaikan hinta on

12

matalampi kuin pienissä huoneissa. Vuodepaikka tulee olemaan

aina saman hintainen riippumatta yöpymisajankohdasta.

3.7 Yritysmuoto

Hostellille valittiin yritysmuodoksi yksityinen osakeyhtiö.

Yksityinen osakeyhtiö on itsenäinen ja osakkaiden omaisuus

pidetään erillään yrityksen varoista ja veroista eli osakkaat

omistavat osakkeita, eivät varallisuutta. Pääoman on oltava

vähintään 2500 euroa, mutta osakkaat eivät ole vastuussa yhtiön

veloista. Osakeyhtiössä toimii hallitus, joka päättää osakeyhtiön

asioista. (Laki24.fi 2012.)

Yksityinen osakeyhtiö on hyvä vaihtoehto hostellille. Tässä

yritysmuodossa riskejä ei ole paljoa, sillä osakas voi hävitä vain

sen verran, mitä on yritykseen sijoittanut. Lisäksi yritykseen on

sijoitettava yhteensä vain 2 500 euroa eli neljällä

perustajajäsenellä se on vain 625 euroa per jäsen. Osakkeen

omistajat aikovat kuitenkin sijoittaa 1000€ osakepääomaa per

henkilö. Yrityksen tulee myös maksaa 350 euroa ilmoituksesta

kaupparekisteriin. Yksityisessä osakeyhtiössä päätökset tehdään

yhdessä. Yksityisessä osakeyhtiössä yrityksen perustajat ovat

osakkeenomistajia eivätkä yrittäjiä, jolloin erinäiset tuet, kuten

opintotuki säilyy. Lisäksi yritys maksaa eläkkeet ja muut

pakolliset lisämenot. Osakeyhtiön tulon verotus eli yhteisövero on

vain 24,5 prosenttia. (Kari, H. 23.4.2012.)

Esimerkiksi kommandiittiyhtiössä yrittäjät voivat tehdä päätöksiä

itsenäisesti, mikä ei välttämättä ole paras vaihtoehto näinkin

monen yrittäjän kanssa. Toiminimi ei ole edes mahdollinen, sillä

siinä yrittäjiä pitäisi olla vain yksi. Avoin yhtiö ei sovi meille,

13

koska emme halua kaikki olla vastuussa yhtiön veloista. (Suomen

Yrittäjät 2012a.)

14

4 Ulkoiset analyysit

Ulkoisten analyysien myötä yritys kykenee sijoittamaan itsensä

helpommin ja oikein markkinoille ja näin parantamaan

toimintaansa. Ulkoisissa analyyseissa tarkastellaan yrityksen

suhdetta muihin alan toimijoihin, arvioidaan toimialan nykytilaa ja

kehitystä, tarkastellaan eri yrityksen ympäristöön vaikuttavia

tekijöitä sekä selvitetään yrityksen toimintaan vaikuttavia

lainsäädäntöä ja normistoa. (Koskinenconsulting.com2012.)

Sisäiset vahvuudet:

Halpa

Perheystävällinen

Naantalissa

vetovoimaisia

matkakohteita, kuten

Muumimaailma

Kuuluminen SRM-

järjestöön

Sisäiset heikkoudet:

Kaupunkiin ei yleensä

poiketa ohimennen

Taloustilanne, ihmisten

matkailuinto heikko

Resurssien puute

Ulkoiset mahdollisuudet:

Voimakas kysyntä

o Hyvä tunnettavuus

o Positiivinen maine

Vähäinen kilpailu

Yrityksen laajentuminen

Ulkoiset uhat:

Kilpailijat

Hostellien huono maine

Suomessa

Toimitilojen löytäminen

SRM:n jäseneksi ei

pääsekkään

Nykyinen huono

taloustilanne

Taulukko 1. SWOT-taulukko.

15

Yllä olevassa taulukossa on määritelty tärkeimmät mahdollisuudet

ja uhat. Liittessä 4 on lajiteltu tarkemmin kyseiset asiat. SWOT-

analyysin mahdollisuuksia ja uhkia käsitellään myöhemmin lisää.

4.1 Mikroympäristö

Mikroympäristö kattaa yrityksen itse, yrityksen kilpailijat sekä

muut sidosryhmät sekä markkinointi- ja kysyntäkanavat. Nämä

kaikki vaikuttavat yrityksen kykyyn palvella asiakkaitaan.

(Joensuu 2012b.)

4.1.1 Kilpailijat ja kilpailun lajit

Yritys sijoittuu Naantalin kaupunkiin, jossa löytyy paljon alan

kilpailua. Kaikki kilpailijat eivät ole nimenomaan hostelleja,

mutta jotkut yritykset ovat samassa hintahaarukassa. Kyseisiä

kilpailijoita ovat todennäköisesti Hotelli Pusa, Tammiston Tila,

Tammiston Asemakunnat, Asuntohotelli Kaivo Oy, Asuntohotelli

Haveri, Luostarin Puutarha, Turun hostellit ja Naantali Camping.

(Naantalin matkailu 2012a.) Koska kilpailijoita on näinkin paljon,

kutsutaan kilpailutilannetta täydelliseksi kilpailutilanteeksi.

Täydellisessä kilpailutilanteessa myyjiä ja ostajia on niin paljon,

ettei kukaan voi määrätä tuotteiden tai palveluiden määrää tai

päättää sen hintaa (Internetix 2012).

Kilpailijat ovat uhkana yrityksellemme, sillä ne ovat ottaneet jo

oman paikkansa Naantalissa. Kyseiset yritykset ovat olleet siellä

kauemmin ja koska Naantalin Kesähostelli tulee uutena

haastajana paikkakunnalle, joten yrityksellä on oltava valmiudet

pystyä haastamaan muut yritykset. Hintojen on oltava

kilpailukykyiset ja hostellin laadukas ja miellyttävä, jotta ei

jäätäisi taka-alalle.

16

Yrityksellä on mahdollisuudet pystyä kilpailemaan, sillä se on

uusi, erilainen ja kohderyhmää kiinnostava majoitusvaihtoehto.

Kyseistä majoitusliikettä Naantalista ei ennestään löydy. Lisäksi

lemmikkiystävällisyyttä voidaan pitää suurena vahvuutena.

Yrityksen heikkouksiin kuuluu sen perustajien tietotaidon puute

kyseisen yrityksen perustamisessa.

4.1.2 Kysyntä

Kysyntä kuvaa sitä määrää, kuinka paljon yrityksen asiakkaat

haluavat tuotetta tiettynä aikana ostaa. Kysynnän määrään

vaikuttaa kuluttajien ja kilpailijoiden määrä, heidän tarpeensa,

tulot sekä trendit. Kysyntään vaikuttaa myös markkinointi ja

yhteiskunnan tilanne. (Joensuu 2012.)

Kuten alla olevasta taulukosta näkee, hostellin kysyntä tulee

olemaan suurimmillaan kesäaikoina, sillä Naantali, kuten muutkin

Varsinais-Suomen kaupungit ovat lähinnä kesämatkakohteita.

Talvella kysyntä tulee olemaan vähäisempää, joten hostellin

kannattaa olla kiinni.

17

Kuvio 1. Matkailu keskittyy kesäaikaan. (Turkutouring 2012)

Varsinais-Suomessa kaikkien majoitusliikkeiden huonekäyttöaste

vuonna 2011 oli 49,7 prosenttia (TurkuTouring 2012). Yritys on

laskenut omaksi huonekäyttöasteekseen 50%, koska se on auki

vain kesäisin, jolloin kysyntää on paljon.

Yrityksen halpuus tulee vaikuttamaan kysyntään positiivisesti,

sillä yritys pyrkii olemaan Naantalin halvin yöpymispaikka.

Epävarman taloustilanteen aikana halvat hinnat saattavat

houkutella asiakkaita, sillä rahaa ei välttämättä haluta laittaa niin

paljon matkustamiseen.

Kysyntään tulee vaikuttamaan positiivisesti SRM-järjestön kautta

saatava markkinointi ja lojaalit asiakkaat. Ihmiset, jotka suosivat

kyseisen järjestön palveluita kotimaassa ja ulkomailla, tulevat

todennäköisesti käyttämään samaiseen järjestöön kuuluvaa

yritystä myös Naantalissa.

18

Potentiaalisia asiakkaita olisivat esimerkiksi lapsiperheet, jotka

matkustavat Muumimaailmaan ja haluavat myös yöpyä

kaupungissa. Kuten kaaviosta näkee, Varsinais-Suomeen

suuntautuva matkailu on pääasiassa vapaa-ajan matkailua. Neljän

hengen hostellihuoneen varaaminen tulee halvaksi kesälomaa

viettäville perheille, joilla on muutenkin paljon elinkustannuksia.

Lisäksi mahdollinen perheen koira voi tulla kesälomamatkalle

mukaan. Hostellia tulee käyttämään myös nuoret ja nuoret

aikuiset, sillä emme pyri tyylillämme vanhanaikaisuuteen kuten

muut Naantalin majoituspalvelut. Tämän kaltaista asiakasryhmää

Naantaliin vetää puoleensa esimerkiksi Naantalin Kaivohuone

hyvine esiintyjineen ja terasseineen.

Kuvio 2. Varsinais-Suomeen suuntautuvasta matkailusta yli puolet

on vapaa-ajan matkailua. (Turkutouring 2012)

4.1.3 Ostokäyttäytyminen

Ostokäyttäytymisellä voidaan kuvastaa ihmisten

kuluttajakäyttäytymistä. Miksi ihmiset ostavat haluamiaan

tuotteita ja kuinka tämä kuluttaminen vaikuttaa sosiaaliseen

maailmaamme? Ostokäyttäytyminen ei kuitenkaan kosketa vain 19

yksilöä, sillä ostaja voi joskus olla eri henkilö kuin tuotteen

lopullinen käyttäjä. Tuotteita voidaan antaa lahjaksi tai perhe voi

ostaa vaikkapa television talouteensa, jota koko perhe yhdessä

käyttää. (Joensuu 2012c.)

Ostokäyttäytymistä ohjaavat ulkopuoliset ärsykkeet ja ostajan

henkilökohtaiset ominaisuudet. Ulkopuolisia ärsykkeitä voivat olla

esimerkiksi taloudellinen tilanne sekä kyseisellä hetkellä

vallitseva kulttuuri yhteiskunnassa. Ostokäyttäytyminen ilmenee

hyvin siinä, miten ostajat toimivat ympärillämme vellovissa

markkinoissa: mitä, mistä, milloin ja miten usein ostetaan ja

paljonko ostoihin käytetään rahaa. (Bergström & Leppänen 2003,

98.)

Yrittäjän yksi tärkeimmistä tehtävistä perustaessaan yritystä on

selvittää, kenelle hän tuotetta tai palvelua tuottaa. Hänen on siis

keksittävä tuotteelleen kohderyhmä. Jotta yrittäjä pystyy

markkinoimaan omaa tuotettaan juuri omalle kohderyhmälleen,

hänen on tunnettava asiakkaansa perinpohjaisesti. Yrittäjän tulee

siis selvittää, miten hänen asiakasryhmänsä elää ja mitä he

tarvitsevat jokapäiväisessä elämässään. Ilman tällaista kuluttajiin

kohdistuvaa tutkimusta yrittäjän arki suurilla markkinoilla voi olla

hyvinkin vaikeaa. (Bergström & Leppänen 2003, 98.)

Hostelliasiakkaiden ostokäyttäytymiseen vaikuttavat selvästi

ulkoiset ärsykkeet, sillä globaali taloustilanne vaikuttaa

merkittävästi ihmisten matkailuintoon sekä taloudellisiin

mahdollisuuksiin matkustaa. Huono taloustilanne siis vaikuttaa

laskevasti asiakkaiden ostokykyyn. (Bergström & Leppänen 2003,

98.) Perheet käyttävät ylimääräiset rahansa harkiten: ennen

perheen jokavuotinen etelänmatka ei välttämättä huonon

taloustilanteen takia enää olekaan mahdollista, vaan se on

20

siirrettävä myöhempään ajankohtaan tai pahimmassa tapauksessa

se jätetään kokonaan väliin.

Tarve ja kysyntä ovat myös kartoitettava suunniteltaessa sijaintia

yritykselle, tässä tapauksessa hostellille. Vilkkaana

kesäkaupunkina tunnettu Naantali on sijainniltaan hyvä valinta

kesähostellillemme. Naantalista löytyy muun muassa

Muumimaailma, Vanha kaupunki, Kultaranta ja Naantalin Kylpylä.

Myös kaupungin merellisyys vetoaa useisiin matkailijoihin. Vaikka

Naantalista löytyykin paljon idyllisiä hostelleja, eivät kaikki niistä

ole hinnoiltaan edullisimpia. Hostelli on lapsi- ja

lemmikkiystävällinen, mikä voi osaltaan tuoda lisää potentiaalisia

asiakkaita. Tarvetta ja kysyntää halvalle majoitukselle siis on.

(Naantalin Matkailu Oy 2012a; Naantalin Matkailu Oy 2012b.)

4.1.4 Asiakkaiden halut ja tarpeet

Yksittäinen yritys ei kykene palvelemaan tyydyttävästi kaikkia

markkinoiden asiakkaita. Yrityksen onkin hyvä tunnistaa selkeästi

toisistaan erottuvien ostajien ryhmät ja löytää ne

asiakassegmentit, joita se kykenee palvelemaan parhaiten.

Yrityksen tuotteiden markkinoinnin kohdistaminen niille

asiakassegmenteille, jotka suhtautuvat suosiollisesti niihin on

usein paljon kannattavampaa kuin massamarkkinointi.

(Opetushallitus 2012c.)

Yrittäjän yksi lukuisista haasteista on selvittää kuluttajien tarpeet

erilaisin tutkimuksin. Tavoitteena on siis selvittää, mitä sellaista

markkinoilla ei vielä ole, jota kuluttajat silti tarvitsisivat. Tarpeita

on kahdenlaisia: perustarpeita, jotka ovat välttämättömiä

elämisen kannalta, kuten ruoka ja juoma, sekä lisätarpeita, jotka

helpottavat elämää ja tekevät siitä entistä mukavamman. Tällaisia

lisätarpeita ovat esimerkiksi ulkomaanmatkat tai muut seikkailut, 21

joilla halutaan luoda myös omaa statusta. (Bergström & Leppänen

2003, 102.)

Markkinoijan tai yrittäjän kannalta on puhuttava käyttötarpeista.

Käyttötarpeilla tarkoitetaan tarkoitusta, johon haluttu tuote

hankitaan. (Bergström & Leppänen 2003, 102–103.) Tässä

tapauksessa puhutaan siis majoituksesta, sillä asiakas tulee

hostelliin, koska hän haluaa paikan, jossa voi viettää yönsä

nukkuen hyvin sekä herätä aamulla pirteänä ja hyvin levänneenä.

Myös tarpeiden muutosvauhti on nopeaa ja tämän takia yrittäjien

tulisi keskittyä miettimään sitä, mikä voisi olla heidän

erikoistumisalansa, jolla he voisivat saada yrityksensä

kannattamaan. Hostelli on vielä kehitysvaiheessa pyrkiessään

kehittämään omaa erikoistumistaan eli jonkinlainen kilpailuetu on

oltava. Tällä hetkellä kilpailuetunamme ovat vain hostellin

modernisuus sekä lemmikki- ja lapsiystävällisyys. Näitä etuja on

kehitettävä vielä eteenpäin ja keksittävä mahdollisesti myös

uusia.

Vaikka tarpeet tekevätkin henkilön aktiiviseksi ostohalun

kehittämisessä, vasta motiivit saavat ihmisen tekemään tiettyjä

asioita. Markkinoinnissa käsite ostomotiivi selittää, miksi

kuluttaja suuntaa esimerkiksi kauppaan hankkimaan hyödykkeitä,

kuten ruokaa. Näihin ostomotiiveihin vaikuttavat tarpeet,

persoonallisuus, käytettävissä olevat tulot ja yritysten oma

markkinointi. Motiivit ovat läsnä, kun kuluttaja harkitsee

ostotilannetta ja punnitsee eri vaihtoehtoja tuotevalinnoista

merkkivalintoihin. Bergström & Leppänen 2003, 104.)

Hostelliasiakkaan motiivina on löytää mahdollisimman laadukas ja

hinnaltaan kilpailukykyinen majoitusvaihtoehto Naantalin

sydämestä.

22

Hostelliasiakkaiden ostomotiivit ovat niin järki- kuin

tunneperäisiäkin (Bergström & Leppänen 2003, 104).

Järkiperäisiä syitä tulla hostelliin ovat hostellin kilpailukykyinen

hinta sekä helppous. Tunneperäisinä syinä voidaan mainita

hostellin muodikkuus ja modernius Naantalin idyllisten hostellien

seassa. Tämä tekee hostellista yksilöllisen ja tarjoaa erilaisen

vaihtoehdon majoittua.

Motivaatio voidaan jakaa kolmeen eri osaan: tilannemotivaatioon,

välineelliseen motivaatioon ja sisällölliseen motivaatioon.

Tilannemotivaatio käsittää esimerkiksi erinäiset alennusmyynnit

ja kokeilunhalun. (Bergström & Leppänen 2003, 104–105.)

Asiakkaat voivat siis valita hostellimme erinäisten tarjousten tai

ihan vain uutuudenviehätyksen vuoksi. Välineellisen motivaation

syntyyn voivat vaikuttaa tuttavien ja muiden kehut, eikä tuotteen

ominaisuuksilla ole niinkään väliä. Tämä on tärkeä asia hostellille,

sillä puskaradion kautta asiakasvirta voi kasvaa yllättävänkin

suureksi. Esimerkiksi, jos nuorisoryhmä majoittuu hostelliin, he

voivat kehua ja mainostaa hostellia eteenpäin

opiskelijakavereilleen ja täten myös muut saattavat valita saman

hostellin Naantaliin tultaessa. Motivaatio voidaan jakaa myös

sisällölliseen motivaatioon ja se onkin tärkein motivaatio hostellin

kannalta, joka on Suomen Retkeilymajajärjestön jäsen, sillä

sisällöllinen motivaatio kattaa kuluttajan merkkiuskollisuuden.

Tässä tapauksessa SRM Ry:n jäsenkortin omaavat henkilöt

valitsevat mitä luultavimmin hostellin, joka kuluu järjestöön.

4.2 Makroympäristö

Makroympäristö on laajempi sosiaalinen konteksti, jossa otetaan

huomioon demografiset tekijät, teknologia, poliittinen ympäristö,

kulttuuri sekä taloudelliset ja luonnonolosuhteet. Makroympäristö

vaikuttaa mikroympäristöön. (Joensuu 2012b.)23

4.2.1 Majoitustoiminnan taloustilanteen kehitys vuosina

2004−2011

Majoituspalveluiden käyttöasteella oli kasvutrendi vuosina

2004−2008. Tuolloin käyttöaste nousi 47,1 prosentista 53,3

prosenttiin (Tilastokeskus 2010).

Vuonna 2009 kuitenkin käyttöaste laski 4,1 prosentilla 49,2

prosenttiin. Majoituspalveluiden liikevaihto laski lähes 9

prosenttia kyseisenä vuonna. Tähän löytyy syynsä ulkomaisen

kysynnän merkittävä väheneminen ja kotimaisen työmatkailun

hiljentyminen vuonna 2009, sillä maailmanlaajuinen talouskriisi

leikkasi eniten ulkomaalaisten matkustusta Suomeen. Vaikutukset

alkoivat näkyä jo vuoden 2008 loppupuolella. (Tilastokeskus

2010.)

Yöpymisvuorokausien nousu alkoi kuitenkin jo vuonna 2010.

Vuoden 2010 marraskuuhun mennessä yöpymisvuorokausia oli jo

11 prosenttia enemmän kuin samaan aikaan vuotta aikaisemmin.

Kotimaisten matkailijoiden yöpymisten kasvu oli 10 prosenttia ja

ulkomaisten matkailijoiden 15 prosenttia. (Tilastokeskus 2011a.)

Vuonna 2011 yöpymisten määrä Suomessa nousi 1,7 prosenttia

vuoden takaiseen verrattuna. Varsinais-Suomessa yöpymisten

määrä oli 1 072 578 vuonna 2011 ja määrä oli noussut 7,2

prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Kesällä kasvu oli ollut

hieman vähäisempää eli 6,8 prosenttia kuin talvella, jolloin kasvua

oli edellä mainittu 7,2 prosenttia. (Mek 2011c.)

24

4.2.2 Matkailun ja majoitustoiminnan taloustilanne nyt

Ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset Suomessa ovat kasvaneet

10,1 prosentilla vuoteen 2011 verrattuna. Lähes puolet kasvusta

oli venäläisten matkailijoiden ansiota, sillä heidän yöpymisensä

Suomessa kasvoi 22 prosenttia. Huomioitava kasvu syntyi

kiinalaisten ja hongkongilaisten joukossa, sillä heidän

yöpymistensä prosentuaalinen kasvu oli 23 prosenttia. Brittien

yöpymisten lasku päättyi vasta joulukuussa, mutta amerikkalaiset

ylittivät 200 000 yöpymisen rajan 13 prosentin kasvullaan. (MEK

2011b.)

Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi tiedotteen toimialojen

näkymistä keväälle 2012. Siinä todettiin talouden

epävarmuuksista huolimatta monilla toimialoilla olevan

positiivisia tulevaisuuden näkymiä, vaikkakin vienti ja investoinnit

ovat vähentyneet. Kotimarkkinoiden yritykset, erityisesti pk-

yritykset, ovat onnistuneet sopeutumaan poikkeuksellisen suuriin

muutoksiin sekä turvaamaan työllisyyttä. (TEM 2012a.)

Euroopan talouskriisi ei vaikuttanut vapaa-ajan matkailun

kasvuun. Ennakkotiedot antavat olettaa vuoden 2011 olleen

ennätysvuosi melkein 20 miljoonan yöpymisen johdosta.

Ulkomaisen kysynnän kasvu oli joulukuussa edellisvuoteen

verrattuna 12 prosenttia. Kotimainen yöpymismäärä oli kasvanut

samaisessa ajassa 1,7 prosenttia. Myös lentoliikenne on lähtenyt

vilkkaasti käyntiin. (TEM 2012b.)

Vahva ulkomainen kysyntä on johtunut erityisesti venäläisten,

japanilaisten, norjalaisten ja virolaisten matkustusinnosta. Myös

britit ovat muutamien taantumavuosien jälkeen innostuneet

jälleen Suomeen matkustamisesta. (TEM 2012b.)

25

Vuoteen 2010 verrattuna majoitus- ja ravitsemisalan pk-yritykset

ovat arvioineet tilanteensa positiivisemmaksi. Yritykset odottavat

myönteistä kasvua myös vuonna 2012. Kannattavuuden odotetaan

pysyvän nykytasolla, mutta liikevaihdon odotetaan vieläkin

kasvavan. Lähitulevaisuuden investointeihin suhtaudutaan

vieläkin varovaisesti, eikä kasvuhalukkuutta ole paljoa. Tästä

johtuu myös kapasiteetin hidas kasvu. (TEM 2012b.)

Henkilöstölisäyksiin suhtaudutaan varovaisesti ja yritykset

uskovat pärjäävänsä nykyisen henkilöstönsä kanssa. Yritykset

uskovat kuitenkin työllistämisen esteeksi syntyvän työvoiman

heikko saatavuus, mikä on ollut korkeasuhdanteissa toimialan

ongelmana aikaisemminkin. (TEM 2012b.)

Kysynnän kasvu ei kuitenkaan toistaiseksi ole johtanut

liiketoiminnan laajennuksiin yrityksissä. Matkailualalla tullaan

toimimaan nykyisin resurssein parantaen kuitenkin

kannattavuutta ja kenties panostamalla tuotekehitykseen. (TEM

2012b.)

4.2.3 Vuokratilanne

Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat Suomessa

pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta 1,2 prosenttia vuosina 2010

– 2011. Viimeisimpien tilastojen mukaan alle 20 000 asukkaan

kaupungeissa vapaarahoitteisten asuntojen vuokra on 7,78

euroa/neliö. Turussa vuokra on 11,03 euroa/neliö. (Tilastokeskus

2011a.) Vuonna 2011 Naantalissa oli 18 627 asukasta (Naantali

2012).

26

4.2.4 Lait, asetukset, luvat

Majoitusliikettä perustettaessa on otettava huomioon monia eri

lakeja, asetuksia sekä lupia. Kun näistä käytännön asioista ottaa

selvää ja hoitaa ne ajoissa sekä huolellisesti kuntoon, on yrityksen

perustaminen sujuvampaa ja astetta helpompaa. Lait liittyvät

yleisesti kuluttajansuojaan, hygieniaan sekä yleisiin

turvallisuusohjeisiin. Myös hostellin tarvitsemat vakuutukset

otetaan huomioon.

Naantalin Kesähostelli Oy:n on tietenkin ensin löydettävä

itselleen vuokratilat. Nämä löydettyään yrityksen on tehtävä

vuokranantajan kanssa laillinen vuokrasopimus tiloista. Yrityksen

on myös ilmoitettava ja rekisteröitävä itsensä kaupparekisteriin

sekä haettava viranomaisen myöntämää yritystunnusta eli Y-

tunnusta, jota tarvitaan muun muassa laskuihin ja sopimuksiin

sekä hoidettaessa asioita kaupparekisterin ja verohallinnon

kanssa. Yrityksen on samalla ilmoitettava myös nimi sekä sen

harjoittama toimiala kaupparekisteriin sekä verohallintoon.

(Uusyrityskeskus 2012.)

Jotta menestys pääsee alkamaan, on yritystä perustettaessa

otettava huomioon myös vakuutukset, joita se tulee tarvitsemaan.

Näin perustamiseen liittyviä riskejä vastaan voidaan suojautua.

Jokainen hostellin työntekijä on vakuutettu lakisääteisellä

vahinkovakuutuksella, joka korvaa työtapaturmat ja

ammattitaudit sekä eräät hitaasti työssä syntyvät vammat.

(Pohjola 2012a.) Käytännössä tämä kattaa esimerkiksi asiakkaan

lemmikin hyökkäämisen hostellin työntekijän kimppuun.

Yrittäjäasemassa olevan on järjestettävä ja kustannettava

itselleen työeläketurva yrittäjien eläkelain YEL:n mukaan. Tämä

YEL-eläkevakuutus on yrittäjälle pakollinen ja sillä vakuutetaan

itsenäinen liikkeen- tai ammatinharjoittaja, henkilöyhtiön 27

vastuunalainen yhtiömies sekä johtavassa asemassa oleva

osakeyhtiön osakas eli tässä tapauksessa neljä hostellin osakasta.

Yrittäjä järjestää myös kaikille työntekijöilleen työeläketurvan

(Pohjola 2012a.)

Vakuutusyhtiöt tarjoavat yleensä yrityksille omia räätälöityjä

pakettejaan, joissa yrittäjä itse valitsee oman yrityksensä riskejä

ja tarpeita vastaavat osat ja maksaa vain niistä. Hostellin on

ainakin hankittava hyvä kiinteistövakuutus, jolla se vakuuttaa

kiinteistön erilaisia tapauksia varten. Tällaisia voivat olla

esimerkiksi, tulipalo, murto tai laiterikko (Pohjola 2012b.)

Jos yritys joutuu keskeyttämään toimintansa hetkeksi, esimerkiksi

tulipalon takia, on sitäkin varten oltava oma vakuutus, jota

kutsutaan keskeytysvakuutukseksi. Sen tarkoituksena on korvata

tulipalosta aiheutuneet taloudelliset tappiot ja normalisoida

taloudellisen toiminnan tulos sellaiseksi, mitä se olisi ollut ilman

tätä tulipaloa. Joskus yritys saattaa omalla toiminnallaan

aiheuttaa myös vahinkoa ulkopuolisille ja joutua tämän takia

vastuuvelvolliseksi. Osan tästä riskistä kattaa kuitenkin

vastuuvakuutus, jolla voidaan korvata virhe esimerkiksi työn

suorittamisessa tai liikekiinteistön ylläpidossa. Myös erilaisia

riitoja voi syntyä niin asiakkaiden, liikekumppaneiden kuin

tavaran toimittajankin kanssa. Tätä varten on

oikeusturvavakuutus, jonka tarkoituksena on juuri korvata

asianajo- ja oikeudenkäyntikulut tapauksissa, joissa hostelli on

joutunut käräjille asti (Pohjola 2012c; Pohjola 2012d.)

Mahdollisia työmatkoja varten yrityksen matkustava henkilöstö

tarvitsee kattavan matkavakuutuksen, sillä tapaturmavakuutus ei

korvaa työmatkalla sattuvaa äkillistä sairastumista (Pohjola

2012e).

28

Majoitusliikettä perustettaessa on otettava huomioon

terveellisyyteen, turvallisuuteen ja toiminnan

ympäristövaikutuksiin liittyviä vaatimuksia. Muun muassa

elintarvikkeiden tuotevalikoima, käsittely ja valmistaminen

vaikuttavat merkittävästi hygienia-asioihin. Asiakkaiden määrä

taas asettaa omat määräyksensä poistumisteihin ja

turvallisuusmääräyksiin, kuten paloturvallisuuteen.

(Naisyrittäjyyskeskus 2012.)

Hostellimme tarjoaa asiakkailleen aamiaisen heidän niin

halutessaan. Hostellin jokaisella työntekijällä on Elintarvikelain

13.1.2006/23 mukaan vaadittava hygieniapassi, joka vaaditaan

käsiteltäessä pakkaamattomia, helposti pilaantuvia

elintarvikkeita. Hygieniapassilla todistetaan, että jokainen

hostellissa työskentelevä tuntee Eviran määräämät

hygieniaosaamisvaatimukset ja osaa toimia niiden edellyttämin

tavoin elintarvikkeita käsiteltäessä. Elintarvikelain (23/2006) ja

Euroopan unionin asetuksen elintarvikehygienia-asioista

(852/2004/EY) mukaan yrityksellä on oltava riittävät ja oikeat

tiedot tarjottavasta elintarvikkeesta ja sen on muiden

elintarvikealan toimijoiden kanssa varmistettava, että

elintarvikkeiden turvallisuus ei missään vaiheessa vaarannu, jotta

kuluttajille voidaan tarjota mahdollisimman hyvälaatuisia

tuotteita. Yrityksen kuuluu myös laatia lain (23/2006) edellyttämä

oma kirjallinen omavalvontasuunnitelma, jonka mukaan se valvoo

elintarvikkeiden laatua, turvallisuutta ja toimintaolosuhteiden

asianmukaisuutta. Tässä suunnitelmassa on pidettävä kirjaa sekä

tuloksista että virheiden korjaamiseksi tehdyistä toimenpiteistä.

Omavalvontasuunnitelma on pidettävä ajan tasalla ja toiminnan

on oltava tämän suunnitelman mukaista. Toimiva

omavalvontasuunnitelma vähentää terveysriskejä, ja sillä voidaan

29

myös pienentää yrityksen hävikkiä (Asetus elintarvikehygienia-

asioista 852/2004/EY; Elintarvikelaki (23/2006); Evira 2009.)

Yksi hyvin tärkeä turvallisuusseikka, joka on otettava huomioon,

on pelastussuunnitelma, joka toteutetaan, kuten Pelastuslaki

29.4.2011/379 määrää. Tämän pelastussuunnitelman tulisi

sisältää turvaohjeet vaaratilanteiden varalle sisältäen muun

muassa poistumistiet sekä säännösten mukaisten

sammutusvälineiden paikat. Pelastussuunnitelma on tarkastettava

ja hyväksytettävä ulkopuolisen tarkastajan toimesta. Yleensä

tämän tarkastuksen tekevät paikalliset pelastusviranomaiset.

Toimitilan turvallisuutta voidaan parantaa myös hyvällä

järjestyksellä ja siisteydellä sekä vaarallisten aineiden oikealla

säilytyksellä ja käytöllä. (Naisyrittäjyyskeskus 2012.)

Mahdollisuuksien mukaan hostellin työntekijät voisivat

kouluttautua ja lisätä tietotaitojaan turvallisuusasioissa käymällä

jonkin turvakoulutuksen tai ensiapukurssin.

Tupakkalaki 13.8.1976/693 mukaan tupakointi sisätiloissa on

kiellettyä, ellei sitä varten ole suljettua omalla ilmanvaihdolla

varustettua tupakointitilaa. Tupakointitilassa ruoan ja juoman

nauttiminen sekä ajanvietepelien pelaaminen on kiellettyä, sillä se

on tarkoitettu ainoastaan tupakointia varten. Tupakointitilassa ei

myöskään saa työskennellä, ellei se ole yleisen järjestyksen ja

turvallisuuden kannalta välttämätöntä. Hostellissamme ei

tämänkaltaista tilaa tule asiakkaille olemaan, vaan heidän on

poistuttava ulos nikotiininhimon iskiessä. (Tupakkalaki

(693/1976)).

Majoitustoimintaa harjoitettaessa on lain majoitus- ja

ravitsemistoiminnasta 28.4.2006/308 6 §:n mukaan otettava tiedot

ylös yöpyviltä matkustajilta matkustajailmoituksen muodossa.

30

Tästä on tultava selville muun muassa suomalaisen matkustajan

täydellinen nimi, henkilötunnus, osoite sekä majoitusliikkeeseen

saapumis- ja lähtöpäivä, jos se on tiedossa. Näistä

matkustajatiedoista matkailutoiminnan harjoittaja voi lain

(308/2006) 7 §:n mukaan pitää matkustajarekisteriä yleisen

järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi sekä rikosten

ennaltaehkäisemiseksi ja selvittämiseksi sekä tilastointia varten.

(Laki majoitus- ja ravitsemistoiminnasta (308/2006))

Edellä mainittuja matkustajailmoitusten tietoja sekä

matkustajarekisteriä tullaan käsittelemään luottamuksellisesti,

huolellisesti ja asianmukaisesti Henkilötietolain 22.4.1999/523 ja

Sähköisen viestinnän tietosuojalain 16.6.2004/516 määräämien

säädösten mukaisesti. Asiakkaiden henkilötietoja ei tulla

luovuttamaan kolmansille osapuolille, lukuun ottamatta

viranomaisia ja henkilörekisteri tullaan hävittämään

Henkilötietolain (523/1999) 34 §:n mukaan asianmukaisesti, kun

sitä ei enää tarvita ja näitä tietoja ei ole erikseen määrätty

säilytettäviksi, tai kun tietoja ei arkistoida lain (523/1999) 35 §:n

mukaisesti. Mahdollisissa ongelmatilanteissa yritys ottaa yhteyttä

tietosuojavaltuutettuun, joka ohjaa ja valvoo

henkilötietolainsäädännön täytäntöönpanoa. (Henkilötietolaki

(523/1999); Sähköisen viestinnän tietosuojalaki (516/2004);

Tietosuojavaltuutetun toimisto 2012.)

Vaikka kyseessä onkin hostelli, pätevät hostellissa pohjoismaiset

hotellisäännöt, joiden mukaan oleskelun kesto määräytyy

seuraavanlaisesti:

a) Jos varaus on tehty määrätyksi ajanjaksoksi, sitoo se molempia osapuolia.

31

b) Jos varaus on tehty suurin piirtein ilmoitetuksi ajanjaksoksi (esimerkiksi 1−2 viikon ajaksi), katsotaan sen olevan voimassa lyhimmän ilmoitetun ajanjakson.

c) Varauksen, joka on tehty epämääräiseksi ajanjaksoksi, katsotaan olevan voimassa klo 12.00 saakka tuloa seuraavana päivänä, jonka jälkeen sitä pidennetään yksi vuorokausi kerrallaan.

Mikäli hostelli ei voi enää antaa asiakkaan pitää huonetta, on

tästä ilmoitettava hänelle viimeistään klo 18.00 lähtöä edeltävänä

päivänä.

Mikäli asiakas päättää lähteä, on tästä heti ilmoitettava hostellille

(Edita 2012).

Hostelli noudattaa myös majoitusliikkeiden yleisten varaus- ja

peruutusehtoja, jonka mukaan säädetään muun muassa, että

huoneen on oltava asiakkaan käytössä klo 16.00 lähtien

tulopäivänä, jollei toisin mainita ja se on luovutettava

lähtöpäivänä viimeistään klo 12.00 mennessä. Hostellilla voi

kuitenkin olla tästä poikkeavia tulo- ja lähtöaikoja. Huonetta on

pidettävä asiakkaalle varattuna klo 18.00 saakka. Jos asiakas

aikoo saapua hostelliin tämän ajan jälkeen, on hänen ilmoitettava

siitä hostellille varauksen peruuntumisen uhalla. (Matkailu- ja

ravintolapalvelut MaRa ry 2011.)

Asiakas voi siis peruuttaa huonevarauksen kustannuksitta, kun

hän tekee sen viimeistään varausta edeltävänä päivänä klo 18.00

mennessä. Jos asiakasta ei näy eikä kuulu ollenkaan, hostellilla on

oikeus veloittaa häneltä yhden vuorokauden hinta, ellei huonetta

saada myytyä edelleen. Yhden vuorokauden hinta voidaan myös

veloittaa, jos asiakas päättää lähteä pois ennen sovittua

lähtöpäivää, eikä ilmoita tästä viimeistään edeltävänä päivänä klo

18.00 mennessä. Jos kyseessä on useamman yön majoitus, 32

asiakkaan on maksettava sovittu hinta käyttämättä jääneeltä

ajalta, ellei huonetta saada myytyä edelleen. (Matkailu- ja

ravintolapalvelut MaRa ry 2011.)

Jos huone tai siihen liittyvät taikka varauksen yhteydessä tilatut

järjestelyt tai palvelut eivät vastaa sitä, mitä on sovittu tai voidaan

katsoa sovitun, majoitusliikkeen suorituksessa on virhe.

Esimerkiksi, jos esitteessä on luvattu tilavaa ja modernia huonetta

ja todellisuus ei olekaan tätä, voi asiakas tehdä virheilmoituksen

hostellin vastaanottoon tai varauksessa ilmoitetulle

yhteyshenkilölle kohtuullisessa ajassa virheen huomaamisesta.

Virheen katsotaan myös syntyneen, jos huone ei olekaan

asiakkaan käytettävissä luvattuna aikana. Majoitusliikkeen on

korjattava ilmoitettu virhe välittömästi omalla kustannuksellaan.

Majoitusliike saa kuitenkin kieltäytyä virheen korjaamisesta, jos

siitä aiheutuisi kohtuuttomia kustannuksia tai kohtuutonta

haittaa. Asiakas saa myös kieltäytyä virheen korjaamisesta, jos

siitä aiheutuisi hänelle jotain olennaista haittaa. Jos virhettä ei

korjata majoitusliikkeen kustannuksella tai virhe ei ole

korjattavissa, asiakkaalla on oikeus hinnanalennukseen.

Asiakkaalla on tämän lisäksi oikeus korvaukseen hänelle

aiheutuneista välittömistä vahingoista. (Matkailu- ja

ravintolapalvelut MaRa ry 2011.)

Markkinoitaessa hostellin tarjoamien huoneiden hintoja on

noudatettava hyvän tavan mukaista mainontaa. Tämä tarkoittaa

Kuluttajansuojalain 20.1.1978/38 2. luvun 6 §:n ja 7 §:n mukaan

sitä, että markkinoinnissa ei saa antaa totuudenvastaisia tai

harhaanjohtavia tietoja, jotka voivat johtaa siihen, että kuluttaja

tekee ostopäätöksen tai muun kulutushyödykkeeseen liittyvän

päätöksen, jota hän ei ilman näitä annettuja tietoja olisi tehnyt.

Hinta on myös lain (38/1978) mukaan ilmoitettava verojen sekä

33

muiden mahdollisten kulujen kanssa. Kuluttajansuojalain

(38/1978) 2. luvun 8 §:n mukaan tarjottaessa yksilöityä

kulutushyödykettä tiettyyn hintaan markkinoinnista on käytävä

ilmi kulutushyödykkeen kokonaishinta veroineen, tai jos

täsmällistä hintaa ei voida ilmoittaa, hinnan määräytymisen

perusteet. (Kuluttajansuojalaki 38/1978))

Naantalin Kesähostelli Oy saattaa mahdollisesti soittaa jotain

kaupallista radiokanavaa tai muuta musiikkia aamupalan aikana

sekä muina aikoina ja tämän vuoksi sen on noudatettava

Tekijänoikeuslakia 8.7.1961/404, joka määrää maksamaan tietyn

rahallisen korvauksen soitettaessa toisen henkilön valmistamaa

musiikkia julkisella paikalla (Tekijänoikeuslaki (404/1961). Koska

hostellin oleskelutilassa tulee olemaan televisio, on sitä varten

hoidettava myös tv-lupa-asiat kuntoon.

Hostellin työntekijät noudattavat Työaikalakia 9.8.1996/605, jossa

säädetään yleisistä työaikamääräyksistä sekä matkailu-, ravintola-

ja vapaa-ajan palveluita koskevaa työehtosopimusta, jossa

säädetään muun muassa palkoista, poissaoloista sekä lomista

(Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa ry 2010; Työaikalaki

(605/1996)).

4.2.5 Kulttuurit ja trendit

Lonely Planetin tekemän kyselyn mukaan vuoden 2012 matkailun

trendejä ovat esimerkiksi halpamatkustaminen ja hidas

matkanteko (Lonely Planet 2012). Ulkomailta tulevat

halpamatkustajat suuntaavat mielellään edulliseen hostelliin, kuin

myös lähimatkailua harjoittavat suomalaisetkin. Naantali sijaitsee

juuri Saariston Rengastien varrella, joten yrityksellä on

mahdollista saada asiakkaita sitäkin kautta.

34

Rengasreitti kannattaa kulkea pyörällä. Pyörällä matkustaminen

on halpaa ja näin saaristosta voi nauttia enemmän. Hidas

matkanteko, kuten juuri pyöräily, on listattu yhdeksi tämän

vuoden trendiksi Lonely Planetin kyselyn mukaan. Rengasreitti

saattaa saada lisää kävijöitä tulevana kesänä, jos trendiin on

uskominen. Kyseinen matkanteko on myös ekologista, mitä

nykyään korostetaan.

Viime vuosina on alettu panostaa myös hyvinvointimatkailuun.

Suomalaiset arvostavat hyvinvointilomallaan luonnosta ja

rauhasta nauttimista, rentoutumista, ulkoilemisesta, terveellisestä

ruuasta nauttimista sekä kestävän kehityksen huomioon

ottamista. (MEK 2011d.)

Yrityksellä on mahdollisuus hyötyä Naantalin Kylpylän

asiakkaista. Jotkut ihmiset voivat haluta kylpylän hyvinvointi- ja

kauneuspalveluja, mutta he eivät välttämättä halua maksaa

hotelliyöstä niin isoa summaa. Tämänkaltaiset asiakkaat saattavat

kääntyä meidän puoleemme. Hostellin lähistöllä voi nauttia myös

muista hyvinvointiin liittyvistä palveluista, kauniista saaristosta

sekä hyvästä ruuasta lukuisien tunnelmallisten ravintoloiden

ansiosta.

4.2.6 Toimialan tilanne ja rakenne

Toimialat ovat luokitustyyppi, millä voidaan jaotella erilaiset

yritykset ja yritysmuodot. Sitä tarvitaan, jotta kuluttajien on

helpompi löytää haluamansa yritystyyppi, esimerkiksi halvempi

majoitus kuin hotelli. Toimialat on jaoteltu ensin isommiksi

jaotteluiksi, joiden sisällä on pienempiä ja tarkempia jaotteluita.

Työllisten pää- ja sivutyölle määritellään toimiala työnantajan

toimipaikan tai oman yrityksen toimialan mukaan. Toimialan

35

määrittelyssä käytetään Tilastokeskuksen toimialaluokitusta.

(Tilastokeskus 2012a.)

Naantalin Kesähostelli Oy:n toimiala on motellit, matkustajakodit

ja muut vastaavat majoitusliikkeet (55109), koska yritys tarjoaa

lyhytaikaista majoitusta matkailijoille ja muille vierailijoille. Yritys

valmistaa aamiaista joka aamu, eikä tarjoa talon puolesta muita

ruokia. Majoitustiloja ei käytetä pitkäaikaiseen

asumistarkoitukseen. Yrityksessä ei myöskään ole huonepalvelua,

ja taso ei vastaa hotellin majoitustasoa, koska suihku- ja

saniteettitilat ovat kaikille hostellin asiakkaille yhteiset. Majoitus

tapahtuu kalustetuissa huoneissa ja palveluun kuuluu päivittäinen

siivous. (Tilastokeskus 2012b)

Juuri näistä syistä yritys ei ole hotelli tai retkeilymaja, sillä

tarjontaan ei esimerkiksi sisälly kuntosali- ja virkistyspalveluita,

kokous- tai koulutustiloja. Hostellissa on pesula, mutta se toimii

itsepalveluperiaatteella.

Alla olevasta taulukosta löytyy toimialan tila tarkempina lukuina

vuonna 2010.

36

Taulukko 1. Toimialan tila (majoitustoiminta) vuonna 2010

(Tilastokeskus 2012c.)

Yritysten lukumäärä 1700

Liiketoiminnan tuotot

yhteensä

1,3 miljardia

euroa

Jalostusarvo

409 miljoonaa

euroa

Henkilöstön lkm 9714 hlö

Aineelliset

nettoinvestoinnit

62 miljoonaa

euroa

Liikevaihto/henkilöstö 135 000 euroa

Jalostusarvo/

henkilöstökulut 1.2

Käyttökate - % 5.7

Rahoitustulos - % 3.6

Nettotulos - % 1.8

Kokonaistulos - % 2.0

Kokonaispääoman

tuotto - % 1.6

Omavaraisuusaste - % 28.5

Kokonaisvelat/

liikevaihto - % 100.9

37

5 Liikeidean täsmennys

Tässä osiossa täsmennetään Naantalin kesähostelli Oy:n

liikeideaa. Kappaleen tarkoituksena on selventää, kuinka idea on

ajan kuluessa muuttunut ja tarkentunut.

5.1 Mitä?

Liikeidea oli aluksi melko erilainen. Alun perin suunnitelmana oli

perustaa opiskelija-asuntola, joka toimisi kesäisin hostellina.

Kyseinen opiskelija-asuntola oli tarkoitus sijoittaa Vaasaan. Pian

kuitenkin huomattiin, ettei joukolla opiskelijoita ole minkäänlaisia

mahdollisuuksia saada rahoitusta kyseiseen projektiin. Idea

supistui pelkästään hostelliin. Pitkän pohdinnan seurauksena

paikaksi valittiin Naantali Varsinais-Suomessa. Kun

liiketoimintasuunnitelma eteni, huomattiin, ettei hostellia kenties

kyetä pitämään auki ympäri vuoden, minkä seurauksena

lopullinen liikeidea muovautui.

Liikeideana nyt on tarjota laadukasta hostellimajoitusta huokeaan

hintaan sekä kotimaan että ulkomaan matkailijoille. Palvelu on

innostavaa ja osaavaa. Naantalin Kesähostelli Oy sijoitetaan

nimensä mukaisesti Naantaliin ja se toimii vain kesäkuukausina

hutikuusta syyskuuhun. Hostellilla olisi neljä tähteä, mikä vaatii

ympärivuorokautista aukioloaikaa sekä aamupalan tarjoamista.

Naantali on rauhallinen ja turvallinen kesäkaupunkikohde, jossa

on runsaasti kulttuuria ja historiaa vanhan kaupunginosan myötä.

Naantalissa on myös lapsiperheiden suosima Muumimaailma, joka

on aasialaisten matkailijoiden nousevassa suosiossa. Nämä seikat

tuovat matkailijoita kaupunkiin ja ovat eduksi majoitustoimintaa

perustettaessa.

38

Tarkoituksena on liittyä Suomen Retkeilymaja Ry:n jäseneksi.

SRM Ry tarjoaa huomattavaa etua markkinoilla, jolla kilpailu

asiakkaista on kovaa. Hostelli erikoistuu palvelemalla erityisesti

lemmikin omistajia ja lapsiperheitä sekä hintansa puolesta on

omiaan halpamatkustajille.

5.2 Kenelle?

Jo alussa haluttiin tarjota ennen kaikkea halpaa majoitusta.

Asiakassegmentit muovautuivat kuitenkin erikoistumisen

tarpeessa varhaisessa vaiheessa ja kohdeyleisöksi valittiinkin

halpamatkustajien lisäksi lapsiperheet sekä lemmikinomistajat.

Liikeideaa on muovattu nämä asiakassegmentit silmällä pitäen.

Naantalin Kesähostelli Oy erikoistuu palvelemaan lemmikin

omistajia, lapsiperheitä ja halpamatkustajia. Omat tilat

lemmikeille, suuret huoneet usealla vuodepaikalla, joita

hostellissa on yhteensä 44, ja halvat hinnat ovat suunniteltu juuri

näitä asiakkaita silmällä pitäen. Yrityksen on mahdollista

majoittaa myös suuremmat ryhmät, kuten koulujen

luokkaretkiryhmät. Yritys vastaanottaa myös kaikki halukkaan

majoittujat, eikä käännytä yhtään maksavaa asiakasta oveltaan.

SRM Ry:n jäsenyys toisi brändilojaaleja asiakkaita Suomesta ja

ulkomailta. SRM Ry on osa kansainvälistä Hostelling International

-majoitusverkostoa, joten Suomeen matkustavat asiakkaat

löytävät yrityksen helposti HI Hostels -varausjärjestelmästä.

5.3 Miten?

Aluksi ei tiedetty miten hankittaisiin resurssit perustamiseen,

mutta tutkimisen ja selvittämisen jälkeen löydettiin mahdolliset

vieraspääomalähteet eri rahoituslaitoksista. Aluksi oli myös

39

ideana työllistää vain perustajajäsenet, mutta jälleen ajan myötä

huomattiin tarvittavan osa-aikaisia työntekijöitä viikonloppuihin.

Toimitilojen vuokraus ostamisen sijasta tuli selväksi jo viimeistään

sisäisissä analyyseissä. Hostelli-ideasta lähtien on pyritty luomaan

tilat ja palvelut jotka olisivat SRM Ry:n mieleen ja yhteistyö

heidän kanssaan olisi mahdollista. Näin esimerkiksi mainontaa

tarvittaisiin vähemmän.

Yritys aikoo hakea eri rahoituslaitoksilta lainoja ja tukia yritystä

perustettaessa. Yritys työllistää ensisijaisesti yrityksen

perustajajäsenet, mutta joutuu työllistämään muutamaa

opiskelijaa osa-aikaisesti. Toimitilat tullaan vuokraamaan

Naantalin kunnalta tai yksityiseltä vuokranantajalta. Aamupala

saadaan hoidettua omien työntekijöiden voimin.

SRM Ry:n jäsenenä markkinointiin ei tarvitse panostaa yhtä

runsaasti kuin normaalisti alkavan yrityksen kannattaisi.

Kuitenkin yrityksen omat nettisivut, Facebook-profiili, eri

majoitusvarauspalveluiden, kuten hostels.comin, nettisivut sekä

yhteistyö Naantalin kaupungin, sekä eri järjestöjen ja yritysten

kanssa tuo yritystä esille.

5.4 Millä imagolla?

Aluksi ainoa imagoon vaikuttava teesi oli halvalla mutta

laadukkaasti. Suunnitelman myötä imagoa on kuitenkin muokattu

ja sillä pyritään erikoistumaan Naantalin muista

majoitusvaihtoehdoista. Naantalin muut majoituspalvelut ovat

imagoiltaan idyllisiä, romanttisia ja rustiikkeja. Tämän vuoksi

Naantalin Kesähostelli Oy pyrkiikin erottumaan ja luomaan

imagokseen olla moderni ja laadukas, mutta hinnoiltaan

kilpailukykyinen majoitusvaihtoehto. Miellyttävyys ja helppous

40

sekä itsepalveluperiaate ovat myös tärkeitä aiheita yrityksen

imagossa.

5.5 Strategia

Strategian tarkoituksena on yrityksen kannattavuuden ja

jatkuvuuden turvaaminen. Strategialla tarkoitetaan yrityksessä

pitkän aikavälin suunnitelmia. Hyvällä strategialla yritys pääsee

asettamiinsa tavoitteisiin (Opetushallitus 2012d.)

Yritys pääsee tavoitteisiinsa kouluttamalla yrityksen perustajia.

Jatkuva kouluttautuminen auttaa yritystä kehittymään ajan

vaatimalla tavalla ja reagoimaan toimialan muutoksiin.

Koulutuksen avulla yrittäjät kykenevät kehittämään

kilpailuetuaan, mikä turvaa yrityksen jatkuvuutta.

Yritys pyrkii toimimaan mahdollisimman vähällä vieraspääomalla

eli lainoja otetaan mahdollisimman vähän. Kuitenkin

perustamisvaiheessa tulee ottaa niin paljon lainaa, että yritys

kykenee hoitamaan menonsa ensimmäisen vuoden aikana ilman

tulojakin. Liikevoitolla yritys maksaa velkansa mahdollisimman

pian pois. Investointeja tehdään sitä mukaa kun rahaa on, eikä

investointeihin haeta uutta vieraspääomaa ilman pakottavaa

tarvetta.

Budjetista varataan tietty osuus markkinointiin, mikä on aluksi

suurempaa, jotta saadaan näkyvyyttä ja mainetta asiakkaiden

keskuudessa. Asiakastyytyväisyyteen tullaan panostamaan

erinäisin tutkimuksin ja kyselyin tasaisin aikavälein. Mikäli

asiakastyytymättömyyttä ilmenee, tullaan tilanne heti

selvittämään ja korjaamaan. Suhde sidosryhmiin myös tullaan

pitämään hyvänä, jotta yrityksen maine on positiivinen

yhteistyökumppanienkin joukossa.41

Palvelun laatu ja tasaisuus pyritään pitämään hyvänä myös

pitkällä aikavälillä. Näitä seurataan asiakastyytyväisyyskyselyillä.

Laatu pidetään hyvänä tarvittavilla investoinneilla.

5.6 Yritysmuoto

Yritysmuodoksi Naantalin Kesähostelli Oy aikoo valita yksityisen

osakeyhtiön, sillä se on hyvä vaihtoehto tämänkaltaiselle

yritykselle. Se on niin sanottu pääomayhtiö, jossa kaikki

osakkeenomistajat ovat yrityksessä mukana vain sijoittamallaan

osakepääomalla, ja voivat täten hävitä ainoastaan sen summan,

jonka he ovat yritykseen sijoittaneet. Vähimmäisosakepääoma

tässä on kuitenkin 2 500 euroa, mutta osakkaat eivät siis ole

vastuussa yhtiön veloista. Osakkaat omistavat siis osakkeita,

eivätkä varallisuutta, jonka omistaa yksin yhtiö. Riskien määrä on

tässä myös yksi osasyy, sille miksi emme valitse (Laki24.fi 2012;

Suomen Yrittäjät 2012b.)

Osakeyhtiö on myös siinä mielessä oiva valinta uusille

hostelliyrittäjille, sillä tällaisessa yrityksessä päätökset tehdään

yhdessä yhtiökokouksessa. Esimerkiksi avoimessa yhtiössä

jokaisella yhtiömiehellä ja kommandiittiyhtiössä jokaisella

vastuunalaisella yhtiömiehellä, joita neljä perustajajäsentä mitä

luultavimmin olisivat, on oikeus itse päättää itse yrityksen asioista

(Suomen Yrittäjät 2012c; Suomen Yrittäjät 2012d). Vaikka

luotammekin jokainen toisiimme, emme halua antaa kenellekään

näin suurta valtaa omiin käsiin, sillä pahimmassa tapauksessa

yksittäisen henkilön tekemät päätökset voivat kaataa koko

yrityksen. Periaatteena on, että jokainen yhtiön osakas on samalla

viivalla muihin nähden.

42

Jotta osakeyhtiö on lain mukaan asianmukaisesti perustettu, on

yhtiön tehtävä kirjallinen perustamissopimus sekä

allekirjoitettava se. Perustamissopimuksessa on mainittava

ainakin sopimuksen päivämäärä, osakkeenomistajat,

merkintähinta, osakkeen maksuaika sekä yhtiön hallituksen

jäsenet ja tilintarkastajat. Tämän jälkeen yhtiö on rekisteröitävä

kaupparekisteriin kolmen kuukauden kuluessa allekirjoitetun

perustamissopimuksen allekirjoittamisesta (Suomen Yrittäjät

2012b.)

5.7 Tärkeimmät asiakassegmentit

Yksittäinen yritys ei voi vastata kaikkien asiakkaiden tarpeisiin

tyydyttävästi, sillä asiakkaita on liikaa ja heidän tarpeensa ovat

erilaisia. Tämän takia yrityksen on hyvä tunnistaa omat

asiakassegmenttinsä, jotta se voi palvella ja markkinoida yritystä

tehokkaimmin. Segmentointia voidaan tehdä esimerkiksi alue- tai

paikallistasolla, jolloin tuotetta voidaan markkinoida tietyn alueen

asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Segmentointia voidaan tehdä

myös väestö-, psykograafisten ja käyttäytymistekijöiden

mukaisesti. Väestöön liittyviä tekijöitä ovat esimerkiksi ikä,

sukupuoli, kieli, tulot, koulutus, perheen koko, elinkaaren vaihe.

Psykograafiset tekijät voidaan jakaa elämäntapaan eli arvoihin ja

mielipiteisiin sekä persoonallisiin tekijöihin kuten kunnianhimoon,

itsenäisyyteen ja konservatiivisuuteen. Käyttäytymistekijöitä ovat

esimerkiksi tuotteen käyttötiheys, käyttötarkoitus ja

tuoteuskollisuus. (Opetushallitus 2012c.)

Yrityksen potentiaalisimpia asiakkaita tulee olemaan pienellä

budjetilla matkustavat suomalaiset lapsiperheet, joilla saattaa olla

matkassa mukana lemmikkieläin. Muumimaailma houkuttelee

eniten turisteja Naantaliin, joten markkinointiin kannattaa

panostaa lapsiperheiden keskuudessa. Lapsiperheissä on 43

muutenkin paljon elämiskustannuksia, joten edullinen majoitus on

hyvä tapa säästää kesälomaretkellä. Koska hostellissa on

asiakkaiden käytössä keittiö, voi perheet valmistaa myös ruoat

itse.

Yksi asiakassegmenttiryhmä tulee olemaan SRM Ry:n lojaalit

asiakkaat, jotka käyttävät aina saman ketjun palveluita. SRM Ry:n

asiakkaat saavat alennusta ketjun paikoista ja he luottavat

palvelun hyvään tasoon. Naantalissa ei vielä ole SRM Ry:n

jäsenten majoituspaikkoja, joten yrityksellä on markkinarako

näiden lojaalien asiakkaiden keskuudessa.

Yleisesti kaikki halpamatkustajat tulevat olemaan potentiaalisia

asiakkaita, sillä yritys pyrkii olemaan Naantalin halvin

yöpymispaikka. Myös asiakkaat, jotka eivät niinkään vaadi

tasokasta yöpymistä, haluavat nauttia kaupungista itsessään ovat

potentiaalisia asiakkaita. Esimerkkinä tästä asiakassegmentistä

voi olla Saariston Rengastietä pyörällä kulkevat matkustajat.

Markkinointiin tulee siis panostaa erityisesti kotimaassa

lähimatkustajien keskuudessa.

Venäläiset asiakkaat eivät välttämättä ole yrityksen

asiakassegmentti, sillä venäläisasiakkaat ovat Savonlinnan

Seurahuoneen toimitusjohtaja Anneli Puustisen mukaan

hintatietoisia, ja he maksavat mielellään laadusta ja palvelusta.

Tämän takia venäläiset asiakkaat saattavat suunnata mieluummin

Naantalin Kylpylään. (Heikkilä 2011.)

5.8 Yrityksen asettamat tavoitteet

Naantalin Kesähostelli Oy:n ensimmäisenä tavoitteena on saada

osakkeenomistajat valmistumaan aikataulun mukaisesti, jotta

yrityksen perustamista voidaan ylipäätänsä alkaa työstämään. 44

Tämän jälkeen osakkaiden tulee säästää tietty summa rahaa, jotta

pankista otettavan lainan määrä ei välttämättä ole niin suuri kuin

oletetaan. Tavoitteena vuoden toiminnan jälkeen on olla +-0 -

tilanteessa, jotta yritys ei heti ala tuottamaan tappiota

ensimmäisen tilikautensa jälkeen.

Viiden vuoden tavoitteisiin kuuluu, että yrityksen tilit olisivat edes

hieman voiton puolella. Näistä voitoista osa tultaisiin käyttämään

investointeihin, kuten esimerkiksi hankkimalla televisio jokaiseen

hostellihuoneeseen pelkän oleskelutilan sijaan. Tärkeänä

tavoitteena voidaan myös pitää sitä, että Naantalin Kesähostelli

Oy saisi oman paikkansa Naantalin majoituspaikoissa ja yritys

tunnettaisiin myös muualla Suomessa. Kanta-asiakkaiden, jotka

aina Naantaliin tullessaan majoittuisivat Naantalin Kesähostelli

Oy:ssa, saaminen on myös yksi tärkeistä tavoitteistamme. Nämä

kanta-asiakkaat voisivat puskaradion kautta tuoda yritykseen

lisää potentiaalisia asiakkaita.

45

6 Toimenpiteet

Tässä osiossa käsitellään Naantalin Kesähostelli Oy:n

toimenpiteitä. Pyrkimyksenä on selventää, miten tuote-, hinta-,

saatavuus- ja jakelutie-, henkilöstö ja viestintäratkaisut

toteutetaan parhaalla mahdollisella tavalla siten, että erotutaan

kilpailijoista ja miellytetään valittua asiakaskuntaa talous samalla

huomioiden.

6.1 Tuote- ja tuotantoratkaisut

Tuote on yksinkertaisimmillaan se, mitä yritys myy asiakkailleen.

Tuote eli hyödyke voi olla fyysinen tavara tai palvelu. Tuotteella

on kolme eri tasoa: ydintuote, lisäedut ja mielikuvatuote.

Ydintuote on se varsinainen hyöty mitä asiakas yritykseltä ostaa.

Lisäksi yritys voi tarjota erilaisia lisäetuja tuotetta ostettaessa.

Mielikuvatuotteella pyritään tekemään tuotteesta

mahdollisimman houkutteleva kohderyhmälle. (Opetushallitus

2012e.)

Naantalin Kesähostelli Oy:n tarjontaa voi kuvata tuotteena tai

palveluna. Ydintuote on yöpymispaikka hostellissa. Lisäetuina

ovat lapsiystävälliset tilat ja palvelu, sekä mahdollisuus tuoda

lemmikit mukanaan. Mielikuvatuotteeseen yritys voi vaikuttaa

markkinointiratkaisuilla, esimerkiksi mainostamalla hostellia

perhe- ja lemmikkiystävällisenä.

Brändillä tarkoitetaan yrityksen tunnusmerkkiä joka erottaa

yrityksen tai yrityksen tuotteen muista kilpailijoista tai vastaavista

tuotteista. Brändi voi olla nimi, termi, merkki, symboli tai design,

josta asiakas tunnistaa myyjän tai valmistajan. (Opetushallitus

2012e.)

46

SRM Ry on jo valmiiksi brändi, joka tunnistetaan ja johon

luotetaan, joten tämä tuo hostellille jo valmiiksi kilpailuetua.

Hostellin on hyvä hankkia mainetta ja tunnettavuutta, jotta myös

muutkin kuin vain SRM Ry:n asiakkaat löytävät itsensä sieltä.

Yritys pyrkii erottautumaan muista kilpailijoista

lapsiystävällisyydellä, mikä ilmenee esimerkiksi sisustuksessa ja

mainonnassa, sekä yhteistyönä Muumimaailman kanssa. Yritys

pyrkii tarjoamaan vaihtoehtoa Naantalin lukuisille idyllisille ja

romanttisille majoitusliikkeille.

Yrityksen on tuotettava tavaroita tai palveluita joista yritys saa

enemmän tuloja kuin menoja. Tuotanto on sidoksissa yrityksen

muihin toimintoihin, kuten suunnitteluun, strategiaan ja

budjettiin. Yrityksen resursseja eli tuotannontekijöitä käytetään

tuotteen aikaansaamiseksi. Yrityksen ei tarvitse tehdä

tuotannossa kaikkea itse, vaan nykyisen trendin mukaan se voi

keskittyä niihin osa-alueisiin, joita se hallitsee parhaiten. Muut

toiminnot voidaan ostaa ulkopuolisilta palveluntuottajilta,

alihankkijoilta tai sopimusvalmistajilta. (Opetushallitus 2012f.)

Palvelun tuottamisen tulee olla kannattavaa, mutta yrityksen

imagon vuoksi asiakkaille mahdollisimman edullinen. Naantalin

Kesähostelli Oy tuottaa palveluja omilla resursseillaan niin

pitkälle kuin mahdollista, mutta myöhemmässä vaiheessa

esimerkiksi aamupalatarjoilu, siivous ja markkinointi saatetaan

ostaa alihankkijoilta tai palveluntarjoajilta.

6.2 Teknologia

Teknologialla tarkoitetaan työvälineitä ja työntekotapoja

(Opetushallitus 2012g). Uudenlaisella teknologialla voidaan

kehittää esimerkiksi yrityksen varausjärjestelmän toimivuutta,

47

paikkatietojen hyödyntämistä sekä markkinoinnin uudistamista

(Tekel 2012).

SRM Ry:n jäsenien tulee liittyä hihostels.com –

varausjärjestelmään, joten myös hostellin tulee liittyä siihen.

Varausjärjestelmään kuuluminen saattaa myös edesauttaa

asiakkaiden saantia, sillä jotkut varaavat mieluummin netistä kuin

soittamalla suoraan hostelliin. SRM Ry:n kautta hostelli saa myös

käyttöoikeudet SRM Ry:n extranetiin. (SRM Ry 2012.)

Varausjärjestelmän lisäksi hostelliin tullaan tarvitsemaan puhelin,

Facebook –sivut sekä omat internet –sivustot, joista asiakkaat

voivat tavoittaa yrityksen. Tietokonetta tarvitaan omien sekä

Facebook-sivustojen ylläpitämiseen, sekä sähköpostin ja

varausjärjestelmän hallinnointiin. Hostellin omat internet-sivut

ovat tärkeä saatavuutta lisäävä keino, sillä monet etsivät

palveluita internetin kautta.

Nykyään suurin osa asiakkaista maksaa kortilla, joten hostellin

tulee hankkia myös maksupääte luotto- ja pankkikorttimaksuihin.

Maksupäätteen käytöstä tulee lisäkustannuksia 20 – 40 euroa

kuukaudessa (Luottokunta 2012a). Maksuista yrityksen tulee vielä

maksaa provisiota 0,31 %, mutta kuitenkin vähintään 4 senttiä ja

enintään 75 senttiä (Luottokunta 2012b). Provision vuoksi yritys

antaa käteismaksuista alennusta.

6.3 Hinnoittelu ja hintaratkaisut

Hintaa määriteltäessä yrityksen tulee tehdä päätöksiä esimerkiksi

näissä asioissa: perushinnan määrittely, hinnanmuutokset, -

porrastukset sekä -alennukset ja maksuajankohta. Hinnan

määräytymiseen vaikuttavia tekijöitä ovat kustannukset, kilpailijat

ja kysyntä. (Opetushallitus 2012h.)48

Perushinta perustuu pitkälti huoneen koon mukaan. Hintoihin

sisältyy aamupala ja koirankoppi. Halvinta tulee olemaan

majoittuminen huoneessa, jossa on muitakin ihmisiä. Kallein

huone on yhden hengen huone. Hostelli pyrkii kuitenkin siihen,

että hinta tulee pysymään alle 50 euroa/yö/henkilö. Alla on

taulukko, josta ilmenee hinnan muodostuminen huonekoon

mukaan.

Perushinta tulee määritellä sen suuruiseksi, että yritys tulee

tuottamaan kaikista alennuksista huolimatta. Hinnan tulee myös

perustua palvelun tuottamiseen kuluviin menoihin, jotta yrityksen

toiminta pysyisi tuottavana.

Jos hintoja päätetään nostaa, tulee kiinnittää huomio kilpailijoiden

hintoihin, sillä yritys pyrkii olemaan Naantalin halvin

majoitusliike. Kilpailusuuntautuneen hinnoittelun perusteella

hostellin kannattaa pyrkiä kilpailijoiden hintoihin nähden

halvempiin

hintoihin, jotta kysyntään saadaan lisää volyymiä (Yrittäjyysväylä

2012).

Alennuksia asiakkaille myönnetään, jos heillä on SRM Ry:n

jäsenkortti tai kansainvälinen hostellikortti. Alennus tulee

olemaan 10prosenttia/per yö/henkilö. (SRM Ry 2012.) Asiakas saa

49

Huoneen koko Hinta/henkilö/yö

Yhden hengen huone 50 €

Kahden hengen huone 45 €

Neljän hengen huone 40 €

Kuuden hengen huone 30 €

myös pienen alennuksen, jos hän maksaa käteisellä, sillä

maksupäätteellä maksamisesta tulee yritykselle kuluja.

Hostellia varattaessa maksetaan pieni etukäteismaksu ja

lopullinen summa tullaan maksamaan saavutaessa. Jos

esimerkiksi hostellissa majoittuu jokin ryhmä, voidaan heiltä

veloittaa maksu laskulla.

6.4 Saatavuus- ja jakelutieratkaisut

Saatavuudella tulee varmistaa, että palvelun ja asiakkaan välillä

ei ole mitään esteitä. Hostellin tulee markkinoinnin avulla päästä

asiakkaiden tietoisuuteen ja asiakkaan tulee saada helposti ja

yksinkertaisesti varattua majoitus (Opetushallitus 2012i).

Hostelli on helposti saavutettavissa sen

ympärivuorokautisuutensa sekä sen keskeisen sijainnin ansiosta.

Hostelliin on helppo saapua sillä se sijaitsee hyvien

kulkuyhteyksien lähettyvillä sekä suosittujen turistikohteiden

välittömässä läheisyydessä. Liiketiloilla tulee olemaan hyvät

pysäköintialueet, joten saapuminen hostellille on vaivatonta.

Hostellille tulee myös omat Internet-sivut, jotta kuluttajien on

helppo löytää tietoa majoituksesta suoraan sen omilta

nettisivuiltaan.

Hostelli tulee olemaan TurkuTouring.com ja hihostels.com –

sivustoilla, sekä Naantalin matkailulehtisessä. Sivustojen avulla

kohderyhmä saa vaivattomasti tiedon kyseisestä hostellista, sekä

yhdellä klikkauksella hän pääsee varausjärjestelmään josta

majoituksen voi varata. Varausjärjestelmän avulla majoituksen

varaaminen on helppoa ja nopeaa. Jos kuitenkin asiakas tuntee

netissä varaamisen vaikeaksi, voivat he tehdä varauksen myös

puhelimitse. 50

Hostellin näkyvyyttä voidaan lisätä netissä hakukoneoptimoinnin

avulla. Hakukoneoptimoinnilla, SEO:lla (Search Engine

Optimization), tarkoitetaan näkyvyyden parantamista hakukoneita

käytettäessä. Tarkoituksena on päästä mahdollisimman korkealle

hakutulokselle. Mitä paremmin yritys sijoittuu, sitä enemmän sen

internet – sivut saavat kävijöitä. (Estime 2012.) Esimerkiksi tällä

keinolla voidaan mainostaa Googlessa avainsanojen avulla.

Mainostamisen kustannuksissa noudatetaan klikkaus –

periaatetta, eli yritys maksaa mainostamisesta vain silloin kun

kuluttaja klikkaa sitä. (Google 2012.)

6.5 Henkilöstöratkaisut

Naantalin Kesähostelli Oy:n henkilöstösuunnitelma on erittäin

yksinkertainen. Tavoitteena on työllistää neljä osakkeenomistajaa

sekä muutamaa opiskelijaa viikonloppuisin ja iltaisin. Hostelli

rekrytoi myös hotelli- ja majoitusalan opiskelijoita lomakausille

paikkaamaan mahdollista henkilövajausta. Mikäli opiskelijoita ei

kuitenkaan ole saatavilla, yritys tulee käyttämään

vuokratyövoimaa.

Henkilöstöä motivoidaan monin erilaisin keinoin. Näistä voidaan

mainita liikunta- sekä kulttuurisetelit sekä hyvinvointipäivät, joita

pyritään pitämään joko kaksi tai kolme kertaa vuoden aikana

esimerkiksi Vierumäellä ja Tallinnassa. Naantalin Kesähostelli

Oy:n ilmapiiri pyritään tietenkin pitämään hyvänä, sillä hyvä

ilmapiiri tutkitusti motivoi henkilöstöä tulemaan töihin ja

työskentelemään yrityksen hyväksi.

Henkilökunnan työsuhdeasiat hoidetaan kaikkien lakien ja

sopimusten mukaan. Jokainen työntekijä on vakuutettu

lainmukaisesti ja heille maksetaan palkkaa matkailu-, ravintola- ja 51

vapaa-ajan palveluita koskevan työehtosopimuksen mukaisesti.

Työympäristöstä pidetään hyvää huolta ja se pidetään aina

turvallisena. Työsuojelu on myös lainmukaisesti toteutettu ja

organisoitu.

6.6 Viestintäratkaisut

Yrityksellä on monta tapaa käyttää viestintää asiakkaisiin

kohdistuen. Yhtenä tärkeimpänä niistä on tietenkin posti.

Sähköpostin kautta kulkevat mainokset sekä muut tarvittavat

asiakirjat ja sitä kautta yritykseen saa varmimmin yhteyden.

Sähköpostia tullaan käyttämään päivittäin. Naantalin Kesähostelli

Oy:llä on yksi sähköposti, jota kautta asiakkaat saavat yritykseen

tarvittaessa yhteyden: asiakaspalvelu@naantalinhostelli.fi.

Jokaisella työntekijällä on myös oma sähköpostiosoitteensa mallia

etunimi.sukunimi@naantalinhostelli.fi. Työntekijöiden omat

sähköpostit ovat lähinnä sisäiseen ja sidosryhmien kanssa

käytävään viestintään.

Naantalin Kesähosteli Oy:llä tulee olemaan omat kotisivut, joita

päivitellään niin usein kuin uutta tietoa tulee. Tätä kautta asiakas

voi myös varata huoneita helposti ja nopeasti. Kotisivut sisältävät

paljon tärkeää tietoa hostellista, sen palveluista, sijainnista sekä

hinnoista. Hostellilla on yksi puhelin vastaanotossa, josta

asiakkaat voivat tiedustella esimerkiksi varauksiinsa liittyviä

asioita. Yrityksen sisäiset sekä sidosryhmien kanssa käytävät

keskustelut hoidetaan työntekijöiden työsuhdepuhelimilla.

Mainonta tulee tapahtumaan pääosin verkossa. Ehkä yhtenä

tärkeimmistä viestintä- ja markkinointikanavista tulee olemaan

Facebook, jonka välityksellä suoramarkkinointia tullaan

toteuttamaan. Yritys tulee myös lähettämään sähköpostia

52

asiakkaille heidän niin halutessaan ja mainostaa Naantalin

Kesähostelli Oy:tä heidän mahdollisia tulevia matkojaan varten.

53

7 Kannattavuus

Tässä osiossa keskitytään Naantalin Kesähostelli Oy:n

kannattavuuslaskelmiin.

7.1 Investoinnit

Naantalin Kesähostelli Oy investoi huonekaluihin ja yleiseen

sisustukseen. Lisäksi tarvitaan toimistotarvikkeita sekä

tietokoneita. Myös yhteiset tilat, kuten oleskelutilat ja keittiö,

tulee kunnostaa. Kaikkiin investointeihin vaaditaan 33 390 euroa,

joista apporttina ovat jokaisen perustajajäsenen omat tietokoneet

arvoltaan yhteensä 4 000 euroa. Yrityksen ilmoittaminen

kaupparekisteriin maksaa 350 euroa. (ks. liite 5).

Yrityksen alkaessa tuottaa lainojen takaisin maksun jälkeen,

voidaan alkaa investoida tarvittaessa. Tulevaisuuden investointeja

voivat olla esimerkiksi pienet jääkaapit ja televisiot huoneissa.

7.2 Kiinteät kustannukset

Kiinteät kustannukset ovat Naantalin Kesähostelli Oy:ssa suurilta

osin palkat ja vuokra. Kuukaudessa kiinteät kulut ovat 24 422

euroa, joista pelkästään kiinteistökulut ovat 10 500 euroa. Lisäksi

pienempiä summia menee kone-, laite- ja kalustokuluihin,

markkinointiin, vakuutuksiin ja hallintokuluihin (ks. liite 5).

Neljän perustajajäsenen kuukausipalkka on 1 700 euroa, joka

tarkoittaa sivukuluineen 16 524 euroa per vuosi per henkilö.

Lisäksi yritys palkkaa kaksi osa-aikaista työntekijää 7,99 euron

tuntipalkalla pariksi päiväksi viikossa. Heidän palkkoihin menee

vuodessa sivukuluineen 4 487,18 euroa. Palkkoihin menee siis

vuodessa yhteensä 75 070 euroa (ks. taulukko 1).

54

Taulukko 1. Työntekijöiden palkat (Kari, H. 26.4.2012.)

Osakkeen omistajat tulevat myös saamaan mahdollisia osinkoja

kun yritys tuottaa. Palkkaa tullaan nostamaan heti kuin

mahdollista.

7.3Myynti

Myynti koostuu neljästä tuotteesta, jotka ovat 1 hengen huoneen

vuodepaikka 50 euroa, 2 hengen huoneen vuodepaikka 45 euroa,

4 hengen huoneen vuodepaikka 40 euroa ja 6 hengen huoneen

vuodepaikka 30 euroa. Tuotteet sisältävät aamupalan sekä

kennelpaikan.

Kannattavuuslaskelmia tehdessä on oletettu, että vuodepaikkojen

käyttöaste on noin 50 prosenttia kaikista vuodepaikoista.

Naantalin Kesähostelli Oy:n liikevaihto näin ollen on 190 826

euroa tilikaudelta (ks. liite 5).

Mikäli liikevoittoa syntyy runsaasti, yritys voi harkita tuotteiden

hintojen laskua, investointeja taikka palkkojen nostamista. Lisäksi

pieni kysynnän lasku ei vaikuta liiketoimintaan.

55

TYÖNTEKIJÖIDEN PALKAT

€/kk 1 1 kk/V Vuosi- Sivukulut SivukulutHlö Nimike €/t t/pv p/vko vko/V palkka % vuodessa1 Emmi-Riikka Rantamo 1700 1 1 6 10200 62 % 63242 Maria Sjöblom 1700 1 1 6 10200 62 % 63243 Niko Tummala 1700 1 1 6 10200 62 % 63244 Susanna Vainio 1700 1 1 6 10200 62 % 63245 osa-aikainen 7,99 8 2 26 3323,84 35 % 1163,3446 osa-aikainen 7,99 8 2 26 3323,84 35 % 1163,3447 0 35 % 08 0 35 % 09 0 35 % 010 0 35 % 0

YHT 47447,7 27622,688

kk 6 vuosi tilikausiPALKAT 7908 47447,68 47447,7SIV.KUL 4604 27622,688 27622,7

YHTEENSÄ 12512 75070 75070,4

7.4Aloittava tase

Rahan tarve eli investoinnit ovat 63 000 euroa. Vieraspääomaa

vaaditaan 55 000 euroa sekä omana pääomana on 8 000 euroa.

Rahan lähteinä ovat Finnveran 5 vuoden naisyrittäjyyslaina

35 000 euroa sekä 5 vuoden pitkäaikaislaina pankista 20 000

euroa. Osakepääomana yritys saa 4 000 euroa eli 1 000 euroa

jokaiselta osakkeenomistajalta sekä 4 000 euroa osakepääoma

apporttina. Näin ollen rahan lähteet kattavat rahan tarpeen (ks.

liite 5).

7.5Tulosvertailu ja kriittinen piste

Naantalin Kesähostelli Oy:n myyntitarve vuodessa on 163 880

euroa. Oletetulla tuloksella saadaan liikevaihdoksi 190 826 euroa,

jolloin erotukseksi jää 26 946 euroa. Jotta Naantalin Kesähostelli

Oy:n tulos jää positiiviseksi, voidaan liikevaihdosta menettää vielä

14 prosenttia yhden tilikauden aikana (ks. taulukko 2).

Taulukko 3. Tulosvertailu ja kriittinen piste (Kari, H. 26.4.2012.)

7.6Tulosennusteet

Kannattavuuslaskelmien mukaan tilikauden voitto ensimmäisen

vuoden jälkeen on 16 592 euroa, joka koostuu liikevaihdosta

(190 826 euroa) poistettujen menojen jälkeen. Toisen vuoden

jälkeen tilikauden voitto on 20 951 euroa, joka koostuu toisen

56

vuoden liikevaihdosta (200 367 euroa) poistettujen menojen

jälkeen. Kolmannen vuoden jälkeen tilikauden voitto on 22 840

euroa, joka koostuu kolmannen vuoden liikevaihdosta (210 385

euroa) poistettujen menojen jälkeen. Lukuihin on lisätty 5

prosentin muutos edellisvuoteen nähden (ks. liite 5).

57

8 Aikataulutus

Yritystä ei voi perustaa ennen kuin osakkeenomistajat ovat

valmistuneet HAAGA-HELIAn Porvoon toimipisteen matkailun

koulutusohjelmasta. Koulutusohjelma päättyy suunnitellussa

aikataulussa syksyllä 2014. Lisäksi osakkeenomistajien on

kerättävä osakepääomaa ja kokemusta töitä tekemällä. Yritys

aloittaisi näin ollen toimintansa aikaisintaan 2016 aikana.

Yrityksellä on jo valmis liiketoimintasuunnitelma, joten

osakkeenomistajat voivat hankkia rahoitusta. Tämän lisäksi

osakeyhtiön on ilmoitettava itsensä kaupparekisteriin. Yritys

jättää perustamisilmoituksen yritys- ja yhteisötietojärjestelmään

ja saa Y-tunnuksen. Tämä on tehtävä yrityksen ensimmäisten

kolmen elinkuukauden aikana. Yrityksen on samalla etsittävä

vuokratilat toiminnalleen, sillä ilman toimitilaa yritys ei voi

aloittaa toimintaansa. Vuokratilojen löytämisen jälkeen yritys

hankkii tarvittavat kalusteet ja muut tarvikkeet, sekä kunnostaa

tiloja jos on tarve. Tämän aikana yritys hankkii osa-aikaiset

työntekijät. Samalla yritys kilpailuttaa eri kirjanpitäjät, sekä

valitsee niistä sopivimman. Yritys perustaa nettisivut ja aloittaa

markkinoinnin. Yritys ottaa yhteyttä sidosryhmiinsä ja tekee

mahdolliset yhteistyösopimukset. Kaiken tämän tulee olla

valmiina ennen itse majoitustoiminnan aloittamista, joka tullaan

aloittamaan huhtikuun 1. maanantai.

58

9 Vastuuhenkilöt

Toimitusjohtajan tulee olla nainen, sillä yritykselle haetaan

Finnveran naisyrittäjyyslainaa. Tämän vuoksi toimitusjohtajana

toimii Maria Sjöblom. Yrityksen PR-toiminnasta toimii Susanna

Vainio. Niko Tummala puolestaan huolehtii

henkilöstöratkaisuista. Emmi-Riikka Rantamo tulee vastaamaan

yrityksen talousasioista.

59

10 Organisaatio perustamisvaiheen

toimenpiteille

Toimitusjohtaja Maria Sjöblom hankkii toimitilat ja ilmoittaa

yrityksestä kaupparekisteriin ja hankkii Y-tunnuksen.

Talousvastaava Emmi-Riikka Rantamo hankkii rahoituksen sekä

kirjanpitäjän. PR-vastaava Susanna Vainio ottaa yhteyttä

tarvittaviin sidosryhmiin ja HR-vastaava Niko Tummala hankkii

työntekijät ja hoitaa kaikki tarvittavat sopimukset. Yhdessä

osakkaat hankkivat investointisuunnitelmassa eritellyt kalusteet

sekä muut tarvikkeet. Lisäksi osakkaat hoitavat yrityksen muilta

osin toimintakuntoon yhdessä.

60

11 Toiminnan seuraaminen

Yritykselle on asetettu seuraavia tavoitteita: osakkeenomistajien

valmistuminen ja yrityksen pitkäntähtäimen kannattavuus.

Osakkaiden valmistuminen ei tässä vaiheessa vaadi seurantaa.

Tärkeää seurantaa vaativa tavoite on yrityksen kannattavuus.

Kannattavuuslaskelmissa on havaittu, että yritys tulisi olemaan

ensimmäisen kolmen vuoden aikana kannattava. Tätä voidaan

myös seurata kirjanpidon avulla. Yrityksen kirjanpito tullaan

tarkastamaan vuosittain osakkaiden kesken. Mikäli tavoitteita ei

saavuteta, on yritys lopetettava.

61

12 Ajatuksia liiketoiminnansuunnittelu

prosessista

Liiketoimintasuunnitelman työstö on ollut haastavaa. Alussa

liiketoimintasuunnitelma oli uutta ja mielenkiintoista, mutta

melko pian ymmärsimme sen haastavuuden. Prosessi loi runsaasti

stressiä ja lisäksi ryhmän jäsenten kesken syntyi erimielisyyksiä,

sillä vastuu ei jakautunut tasaisesti. Jokaisen palautuksen jälkeen,

tuntui että elämä voitti jälleen. Kunnes tuli taas uusi deadline.

Toisen jakson alkaessa deadlinien välit kasvoivat, mutta

aihekokonaisuudet kasvoivat. Uusien aiheiden myötä motivaatio

laski laskemistaan.

Ryhmä oli kuitenkin pelastus. Ryhmän jäsenet jaksoivat

kannustaa toinen toisiaan. Lisäksi ryhmätyö opetti kärsivällisyyttä

ja kompromisseja.

Yritysideaa olisi pitänyt miettiä enemmän, jotta kiinnostus

liiketoimintasuunnitelmaa tehdessä olisi säilynyt. Mikäli olisimme

keksineet liikeidean, johon olisimme kaikki uskoneet, olisi

suunnitteluprosessi ollut mielekkäämpää. Uskomme kuitenkin,

että tämä yritys olisi mahdollista perustaa, mikäli jollain riittäisi

innostusta. Yrityksen toiminta olisi kannattavaa.

Suunnitteluprosessin myötä olemme oppineet paljon

liiketalouteen liittyviä asioita. Mikä edesauttaa mahdollista

yrittäjyyttä tulevaisuudessa.

62

13 Yhteenveto

Tämä raportti kertoo kattavasti liiketoimintasuunnitelman, jota

työstettiin kevätlukukaudella 2012.

Liiketoimintasuunnitelmaprosessi oli osa HAAGA-HELIAn Porvoon

Campuksen matkailun koulutusohjelmaa toisella lukukaudella.

Liiketoimintasuunnitelma alkaa kertomalla liikeidea, joka on lapsi-

ja lemmikkiystävällinen kesähostelli Naantaliin. Toimitilat tullaan

vuokraamaan Naantalin keskustan läheisyydestä ja imago koostuu

moderniudesta ja lapsiperheille helposta majoituksesta.

Yrityksellä on neljä perustajaa eli osakkeenomistajaa, jotka myös

työskentelevät hostellissa täyspäiväisesti. Muita

toimintaedellytyksiä näin alkuun ei paljoa enempää ole.

Markkinoinnissa tarvitaan erityisesti SRM Ry:n apua ja omien

nettisivujen tekemistä. Rahoitusta hankitaan Finnveralta ja

pankista lainojen muodossa. Resursseja yrityksellä on niukasti ja

ne pitääkin hankkia ajoissa. Liiketila vuokrataan kaupungilta tai

yksityisiltä vuokranantajilta. Sidosryhmiksi pyritään saamaan

SRM Ry sekä paikallisia yrityksiä ja yrittäjiä, joista esimerkkinä

Muumimaailma. Tietotaitoa pyritään kehittämään

mahdollisimman nopeasti ja runsaasti.

Yritysmuotona yrityksellä on yksityinen osakeyhtiö.

Hinnoitteluperiaatteena on olla halpa ja kilpailukykyinen

majoitusvaihtoehto. Benchmarkkausta tehdään

asiakastyytyväisyyskyselyillä, mystery shoppauksella sekä

kohtaamalla muita alan yrittäjiä.

63

Naantalissa on täydellinen kilpailutilanne ja eri

majoitusvaihtoehtoja löytyy. Hostellia paikkakunnalla ei

kuitenkaan vielä ole. Varsinais-Suomen majoitusliikkeiden

käyttöaste on vuosittain noin 50 prosenttia. Yrityksen kuitenkin

uskotaan olevan kysytty, sillä se on auki vain kesäkuukausina.

Naantalin Kesähostelli Oy pyrkii muuttamaan Suomalaisten

ennakkoluuloja hotelleja kohtaan, jolloin yritys saisi lisää

asiakkaita ja juuri halutusta asiakassegmentistä.

Makroympäristöstä puhuttaessa huomioidaan yleinen ja

alakohtainen taloustilanne, Naantalin vuokratilanne sekä

tarvittavat lait, asetukset ja luvat.

Naantalin Kesähostelli Oy:n ydintuote on vuodepaikka. Tämän

ydintuotteen ympärille rakennetaan houkutteleva palvelu, joka

hinnoitellaan huonekoon mukaan. Asiakkaille suunnattu viesti

tulee luomaan yrityksestä modernin ja lapsia rakastavan kuvan.

Kannattavuuslaskelmat tukevat yrityksen perustamista, sillä

niiden mukaan yritys on kannattava hieman odotettua

heikommallakin tuloksella. Se tulee myös pitkällä aikavälillä

tuottamaan. Rahaa aloittamiseen tarvitaan 63 00 euroa.

Yritykselle on tuotettu aikataulu, jonka mukaan aloitus on vuoden

2016 alussa. Vastuuhenkilöt jaettiin ja heille annettiin tehtävät

organisaation perustamisvaiheen toimenpiteille. Toimintaa

seurataan vuosittain kirjanpidon avulla.

64

Lähdeluettelo

Bergström, S & Leppänen, A. 2003. Yrityksen

asiakasmarkkinointi. Edita Prima Oy. Helsinki.

Didactica 2012. Strateginen oppimiskehä. Luettavissa:

http://www.didactica.fi/?action=juttu&ID=1. Luettu 31.1.2012.

E-conomic 2012. Benchmarking – Mitä tarkoittaa benchmarking?.

Luettavissa:

http://www.e-conomic.fi/kirjanpito-ohjelma/sanakirja/benchmarkin

g. Luettu: 31.1.2012.

Edita 2012. Pohjoismaiset hotellisäännöt. Luettavissa:

http://dwww01.morning.fi/majoitus/hotellisaannot.html.

Luettu:6.3.2012.

Elintarvikelaki (23/2006). Luettavissa:

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060023. Luettu:

5.3.2012.

Estime 2012. Hakukoneoptimointi tuo uusia asiakkaita.

Luettavissa: http://www.estime.fi/hakukoneoptimointi/. Luettu:

12.4.2012.

Euroopan unionin virallinen lehti, 226, 25.6.2004, 4.

Evira 2009. Eviran määräys hygieniaosaamisesta. Luettavissa:

http://www.evira.fi/attachments/elintarvikkeet/hygieniaosaaminen

/eviran_maarays_hygieniaosaamisesta_2.4.09.pdf.

Luettu:6.3.2012.

65

Finnvera 2012a. Investoinnit. Luettavissa:

http://www.finnvera.fi/Liiketoiminnan-aloitus/Loeydae-raktaisuja-

rahoitustarpeisiin/Investoinnit#pop180. Luettu: 6.2.2012.

Finnvera 2012b. Naisyrittäjälaina. Luettavissa:

http://www.finnvera.fi/content/download/1124/21710/file/Naisyritt

äjälaina_netti_0610.pdf. Luettu: 6.2.2012.

Google 2012. Attract more customers. Luettavissa:

https://accounts.google.com/ServiceLogin?

service=adwords&hl=en_GB&ltmpl=regionalc&passive=true&ifr

=false&alwf=true&continue=https://adwords.google.com/um/

gaiaauth?apt%3DNone%26ltmpl%3Dregionalc&sacu=1&sarp=1.

Luettu: 12.4.2012.

Henkilötietolaki (523/1999). Luettavissa:

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990523. Luettu:

5.3.2012.

Heikkilä, L. 2011. Anneli Puustinen, Savonlinnan Seurahuone:

Venäläiset hyviä asiakkaita. Vitriini 7/2011. S.8.

Internetix 2012. Kilpailu ja sen muodot. Luettavissa:

http://opinnot.internetix.fi/fi/materiaalit/yh/yh2/03_markkinat_ja_k

ilpailu/02_kilpailu?C:D=gjzi.eyk6&m:selres=gjzi.eyk6. Luettu:

8.5.2012.

Joensuu 2012a. Markkinointi ja sen toimintaympäristö.

Luettavissa:

http://www.joensuu.fi/taloustieteet/markkinointi/kuluttajamarkkin

ointi/kul4main.htm. Luettu: 31.1.2012.

66

Joensuu 2012b. Markkinointi ja sen toimintaympäristö.

Luettavissa:

http://www.joensuu.fi/taloustieteet/markkinointi/kuluttajamarkkin

ointi/kul1.htm. Luettu: 6.3.2012.

Joensuu 2012c. Kuluttajat ja organisaatiot ostajina. Luettavissa:

http://www.joensuu.fi/taloustieteet/markkinointi/kuluttajamarkkin

ointi/kul2.htm. Luettu: 4.3.2012.

Kari, H. 23.4.2012. Yrityskonsultti. TE-keskus Uusimaa. Luento.

Porvoo.

Kari, H. 26.4.2012. Yrityskonsultti. TE-keskus Uusimaa.

Vierihoito. Porvoo.

Koskinenconsulting.com2012. Ulkoiset analyysit.

www.koskinenconsulting.com. Luettavissa:

http://www.koskinenconsulting.com/index.php?p=1_5_Ulkoiset-

analyysit. Luettu: 6.3.2012.

Koukkunen, K. 2002. Sivistyssanakirja: Nykysuomen opas. WS

Bookwell Oy. Juva.

Kuluttajansuojalaki (38/1078). Luettavissa:

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1978/19780038. Luettu:

5.3.2012.

Laki24.fi 2012. Osakeyhtiö: Yhtiömuoto. Laki24.fi. Luettavissa:

http://www.laki24.fi/yrit-osakeyhtio-yhtiomuoto.html. Luettu:

13.2.2012.

67

Laki majoitus- ja ravitsemustoiminnasta (308/2006). Luettavissa:

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060308. Luettu:

5.3.2012.

Lintunen, R. 2.2.2012. Yrittäjä. Porvoon Retkeilymaja Ky.

Haastattelu. Porvoo.

Luottokunta 2012a. Maksupäätepalveluiden hinnasto.

Luettavissa:

http://www.luottokunta.fi/portal/page/portal/fi/liitetiedostot/Maks

up%C3%A4%C3%A4tepalveluiden%20hinnasto.pdf. Luettu:

2.3.2012

Luottokunta 2012b. Hinnasto. Luettavissa:

http://www.luottokunta.fi/fi/vastaanottopalvelut/Hinnasto. Luettu:

2.3.2012

Lonely Planet 2012. Travel’s next big thing: readers’ predictions

for 2012. Luettavissa:

http://www.lonelyplanet.com/blog/2011/10/19/travels-next-big-

thing-readers-predictions-for-2012/?affil=twit. Luettu: 6.3.2012.

Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa ry 2010. Matkailu-, ravintola-

ja vapaa-ajan palveluita koskeva työehtosopimus. Luettavissa:

http://www.finlex.fi/data/tes/stes822-PT13Majoityönt1004.pdf.

Luettu: 7.3.2012.

Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa ry 2011. Majoitusliikkeiden

yleiset varaus- ja peruutusehdot. Luettavissa:

http://dwww01.morning.fi/majoitus/hotellisaannot.html. Luettu:

6.3.2012.

68

MEK2011a. Ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset kasvoivat

vuodessa 10 prosentilla - Suomi päihitti muut Pohjoismaat.

Luettavissa: http://www.mek.fi/w5/mekfi/index.nsf/%28Pages

%29/Y%C3%B6pymiset_vuonna_2011?opendocument&np=A

Luettu: 28.2.2012

MEK2011b. Matkailutilastot alueittain ja kunnittain. Luettavissa:

http://www.mek.fi/w5/mekfi/index.nsf/6dbe7db571ccef1cc225678

b004e73ed/795d2c0ef29b5444c22573f400561257/$FILE/

Finland12.xls. Luettu: 28.2.2012

MEK2011c. Rajahaastattelututkimus. Ulkomaiset matkustajat

Suomessa 2010. Luettavissa:

http://www.mek.fi/w5/mekfi/index.nsf/6dbe7db571ccef1cc225678

b004e73ed/e5e8ca881428badec22578b0001d200a/$FILE/

A171%20Rajahaastattelututkimus%202010.pdf Luettu: 28.2.2012.

MEK 2011d. Hyvinvointimatkailu. Luettavissa:

http://www.mek.fi/w5/mekfi/index.nsf/%28pages%29/Hyvinvointi

matkailu Luettu: 6.3.2012.

Naantali 2012. Naantali pähkinänkuoressa. Naantalin kaupunki.

Luettavissa: http://www.naantali.fi/Kunta-info/. Luettu: 5.3.2012.

Naantalin matkailu 2012a. Pienhotellit, villat, B&B, ym. Naantalin

Matkailu Oy. Luettavissa:

http://www.naantalinmatkailu.fi/index.php?

page=503427e95ee3e5dd910d8d98ff6b8c7. Luettu: 5.3.2012

Naantalin Matkailu Oy 2012b. Pysäköinti Naantalissa.

Luettavissa: http://www.naantalinmatkailu.fi/index.php?

page=57dab2ab6a36e69d8fa863c1c107a67. Luettu: 5.3.2012.

69

Naisyrittäjyyskeskus 2012. Ravintolan tai kahvilan perustaminen.

Käytännön neuvoja, jotka nopeuttavat perustamista ja toiminnan

aloittamista. Luettavissa:

http://www.naisyrittajyyskeskus.fi/doc/Ravintolan_tai_kahvilan_pe

rustaminen.pdf. Luettu: 5.3.2012.

Opetushallitus 2012a. Liiketoimintasuunnitelma. Luettavissa:

http://www2.edu.fi/yrittajyysvayla/?page=47. Luettu: 6.2.2012.

Opetushallitus 2012b. Sidosryhmät. Luettavissa:

http://www2.edu.fi/yrittajyysvayla/?page=227. Luettu: 7.5.2012.

Opetushallitus 2012c. Segmentointi. Luettavissa:

http://www2.edu.fi/yrittajyysvayla/?page=296. Luettu: 5.3.2012.

Opetushallitus 2012d. Strategian käsitteestä. Luettavissa:

http://www2.edu.fi/yrittajyysvayla/?page=219. Luettu 20.3.2012.

Opetushallitus 2012e. Tuote. Luettavissa:

http://www2.edu.fi/yrittajyysvayla/index.php?page=300. Luettu:

28.3.2012.

Opetushallitus 2012f. Tuotanto ja teknologia. Luettavissa:

http://www2.edu.fi/yrittajyysvayla/index.php?page=73. Luettu:

15.4.2012.

Opetushallitus 2012g. Teknologian määrittely. Luettavissa:

http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/teknologia/html/01-1.html.

Luettu: 2.3.2012.

70

Opetushallitus 2012h. Hinta. Luettavissa:

http://www2.edu.fi/yrittajyysvayla/index.php?page=301. Luettu:

28.3.2012.

Opetushallitus 2012i. Saatavuus. Luettavissa:

http://www2.edu.fi/yrittajyysvayla/index.php?page=302. Luettu:

28.3.2012.

Pelastuslaki (379/2011). Luettavissa:

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110379. Luettu:

8.5.2012.

Pohjola 2012a. Henkilöstö. Luettavissa:

https://www.pohjola.fi/pohjola/yritys--ja-yhteisoasiakkaat/vakuutu

kset/uudet-yritykset/henkilosto?id=321110&srcpl=8. Luettu:

7.3.2012.

Pohjola 2012b. Omaisuus. Luettavissa:

https://www.pohjola.fi/pohjola/yritys--ja-yhteisoasiakkaat/vakuutu

kset/uudet-yritykset/omaisuus?id=321120&srcpl=8. Luettu:

7.3.2012.

Pohjola 2012c. Toiminta. Luettavissa:

https://www.pohjola.fi/pohjola/yritys--ja-yhteisoasiakkaat/vakuutu

kset/uudet-yritykset/toiminta?id=321130&srcpl=8. Luettu:

7.3.2012.

Pohjola 2012d. Vastuuvakuutus. Luettavissa:

https://www.pohjola.fi/pohjola/yritys--ja-yhteisoasiakkaat/vakuutu

kset/vakuutustuotteet/toiminnan-vakuutukset/vastuuvakuutus?

cid=330802410&srcpl=3. Luettu: 7.3.2012.

71

Pohjola 2012e. Matkat. Luettavissa:

https://www.pohjola.fi/pohjola/yritys--ja-yhteisoasiakkaat/vakuutu

kset/uudet-yritykset/matkat?id=321150&srcpl=8. Luettu:

7.3.2012.

SRM 2012. Majoitusliike SRM-hostelliksi? Liity kansainvälisten

menestyjien joukkoon! Luettavissa: http://hostellit.fi/miten-srm-

hostelliksi.aspx. Luettu: 6.2.2012.

Suomen Yrittäjät 2012a. Yritysmuodot ja liiketoiminta. 2012.

Luettavissa:

http://www.yrittajat.fi/fi-FI/yritystoiminnanabc/yritysmuodot_ja_lii

ketoiminta/. Luettu: 2.5.2012.

Suomen Yrittäjät 2012b. Osakeyhtiö. Luettavissa:

http://www.yrittajat.fi/fi-FI/yritystoiminnanabc/yritysmuodot_ja_lii

ketoiminta/osakeyhtio/. Luettu: 13.3.2012.

Suomen Yrittäjät 2012c. Avoin Yhtiö. Luettavissa:

http://www.yrittajat.fi/fi-FI/yritystoiminnanabc/yritysmuodot_ja_lii

ketoiminta/avoin_yhtio/. Luettu: 13.3.2012.

Suomen Yrittäjät 2012d. Kommandiittiyhtiö. Luettavissa:

http://www.yrittajat.fi/fi-FI/yritystoiminnanabc/yritysmuodot_ja_lii

ketoiminta/kommandiittiyhtio/. Luettu: 13.3.2012.

Sähköisen viestinnän tietosuojalaki 516/2004. Luettavissa:

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040516. Luettu:

5.3.2012.

72

Tekel 2012. Matkailuteknologiaa esiteltiin Matka 2012 –messuilla.

Luettavissa: http://www.tekel.fi/ajankohtaista/?

x95000094=96709448. Luettu: 2.3.2012.

Tekijänoikeuslaki (404/1961). Luettavissa:

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404. Luettu:

8.5.2012.

TEM 2012a. Toimialapalvelut. TEM. Luettavissa:

http://www.temtoimialapalvelu.fi/:. Luettu: 5.3.2012.

TEM 2012b. Toimialojen tulevaisuuden näkymiä 2012. TEM.

Luettavissa:

http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/1460/Toimialojen_tulevaisu

uden_nakymia_2012f.pdf. Luettu 5.3.2012.

Tietosuojavaltuutetun toimisto 2012. Henkilötietolaki.

Luettavissa: http://tietosuoja.fi/1577.htm. Luettu: 5.3.2012.

Tilastokeskus 2010. Majoituspalveluiden ulkomainen kysyntä laski

11 prosenttia vuonna 2009. Tilastokeskus. Luettavissa:

http://tilastokeskus.fi/til/matk/2009/matk_2009_2010-08-

06_tie_001.html. Luettu: 5.3.2012.

Tilastokeskus 2011a. Yöpymiset majoitusliikkeissä lisääntyivät 11

prosenttia marraskuussa. Tilastokeskus. Luettavissa:

http://www.stat.fi/til/matk/2010/11/matk_2010_11_2011-01-

13_tie_001.html. Luettu: 5.3.2012.

Tilastokeskus 2011b. Asuntojen vuokrat. Luettavissa:

http://www.stat.fi/til/asvu/2011/04/asvu_2011_04_2012-02-

03_tau_010_fi.html. Luettu: 28.2.2012

73

Tilastokeskus 2012a. Luettavissa:

http://www.stat.fi/meta/luokitukset/toimiala/001-2008/55109.html.

Luettu: 28.2.2012

Tilastokeskus 2012b. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan

tilinpäätöstilasto 2010. Luettavissa:

http://www.stat.fi/til/matipa/2010/matipa_2010_2012-02-

22_tau_003_fi.html. Luettu 28.2.2012

Tupakkalaki (693/1976). Luettavissa:

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1976/19760693. Luettu:

5.3.2012.

Turku Touring 2012. Matkailun Tunnuslukuja. Luettavissa:

http://www.turkutouring.fi/sites/default/files/turkutouring/varsinai

s-suom1211.pdf Luettu: 30.3.2012

Työaikalaki (605/1996). Luettavissa:

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19960605. Luettu:

7.3.2012.

Urbaani Sanakirja 2012. Reunaehto. Luettavissa:

http://urbaanisanakirja.com/word/reunaehto. Luettu: 8.2.2012.

Uusyrityskeskus 2012. Perustamisopas alkavalle yrittäjälle.

Luettavissa:

http://uusyrityskeskus.fi/sites/uusyrityskeskus.fi/files/Perustamiso

pas_2012_SUK_web.pdf. Luettu: 7.3.2012.

Wikipedia 2012. Sidosryhmä. Luettavissa:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Sidosryhm%C3%A4. Luettu: 8.2.2012.

74

75

Liite 1: Aikataulutus

Viikko 4

Raportin työstämistä 24.1

Raportin palautus 27.1

Niko ja Maria harjoittelevat myyntipuhetta ja tekevät mahdollisen

Power Pointin 27.1.

Mirko lähettää yrityshaastattelukyselyt 24.1 ja vahvistukset

paikoista mielellään tällä viikolla.

Maria tekee yrityshaastattelun arkkitehti Jouni Sjöblomin

yrityksestä.

Viikko 5

Niko ja Maria pitävät myyntipuheen englanniksi 30.1.

Ensimmäisen esseen palautus 3.2.

Yrityshaastattelut

Viikko 6

Vierihoidot 6.2, jonka jälkeen työstämme mahdollisesti raporttia

sekä yrityshaastatteluiden yhteenvetoa.

Tehdään seuraava Power Point –esitys ja harjoitellaan sitä 7.2.

Viikko 7

Sisäisten analyysien sekä haastatteluiden esitykset 13.2.

Viikko 8

Hiihtoloma

Viikko 9

Ulkoisten analyysien vierihoito 27.2.

Viikko 10

76

Raportin työstämistä 5.3.

Raportin palautus 8.2.

Esityksien laadintaa ja harjoittelua 8.2.

Viikko 11

Ulkoisten analyysien esitykset 12.3.

Raportin työstämistä 13.3.

Täsmennetyn liikeidean esittämisen työstämistä 15.3.

Viikko 12

Intensiiviviikko.

Raportin palautus 22.3.

Viikko 13

Täsmennetyn liikeidean esittely 26.3.

Toisen esseen palautus 29.3.

Viikko 14

Toimenpiteiden vierihoidot 2.4.

Viikko 15

Åtgärder på svenska –esityksen työstämistä 10.4.

Raportin työstämistä 12.4.

Viikko 16

Opintomatka Tukholmaan

Raportin palautus 16.4.

Viikko 17

Åtgärder på svenska –esitys 23.4.

Raportin ja kannattavuuden esittämisen työstämistä 26.4.

77

Viikko 18

Raportin palautus 2.5.

Seuraavan raportin työstämistä 3.5.

Kannattavuuden esitykset 4.5.

Viikko 19

Raportin palautus 9.5.

Liiketoimintasuunnitelma –esityksen työstämistä 10.5.

Viikko 20

Liiketoimintasuunnitelman esittely 14.5.

Lukukauden päättyminen.

78

Liite 2: Vastuunjako

Ryhmässä on seuraavat neljä henkilöä: Emmi-Riikka Rantamo,

Maria Sjöblom, Niko Tummala ja Susanna Vainio. Vastuu pyritään

jakamaan mahdollisimman tasaisesti, mutta puheenjohtajana

toimii pysyvästi Maria Sjöblom. Sihteerin rooli kiertää muiden

ryhmäläisten kesken.

79

Liite 3: Liiketoimintasuunnitelman eri vaiheiden

vaativuus

Ensimmäisessä vaiheessa eli yritysidean muodostamisessa

vaativuutta saattaa tuottaa ideoiden puute. Tehtävä ei edisty ellei

selvää ideaa synny.

Toisessa vaiheessa eli taustat ja niiden vaikutus yritystoimintaan,

ongelmia saattavat tuottaa tietämättömyys sisäisistä ja ulkoisista

analyyseistä. Vaativuutta tuottavat myös näiden analyysien

laajuus ja niiden hahmottaminen. SWOT:n ja riskien

analysoiminen voi myös tuottaa ongelmia laajuutensa vuoksi.

Lisäksi kaikkia riskejä ei voi tietää ennalta.

Kolmannessa eli liikeidean täsmennysvaiheessa emme usko

olevan muuta vaativuutta kuin työmäärä, joka saattaa olla

joillekin liikaa. Burnoutin vaara koputtelee koko ajan tuohon

lujaan ja vahvaan teräsoveen, jota me kaikki yhdessä yritämme

pitää kaikin voimin kiinni.

Neljännessä vaiheessa, joka käsittelee tavoitteita ja strategisia

päätöksiä sekä yritysmuodon valintaa, hankaluuksia saattaa

tuottaa tulevaisuuden tavoitteiden asettaminen ja niissä

pysyminen.

Viidennessä vaiheessa eli toimintasuunnitelmassa ongelmia voi

tuottaa seinän vastaan tuleminen esimerkiksi resurssien

loppuminen kesken kaiken.

Budjetoinnissa haastavuus syntyy siinä, että mistä tarvittavat

varat saadaan, jos saadaan ollenkaan. Meininki on siis make it or

break it.

80

Aikataulussa pysyminen on aina vaativaa ja vastuu saattaa

jakautua liian epätasapuolisesti.

Seurannan haasteellisuus tulee ilmi siinä, kun ei tiedetä mitä

seurataan ja ennen kaikkea miten.

81

Liite 4: SWOT-analyysi

Sisäiset vahvuudet:

Halpa Perheystävällinen Koiraystävällinen Hyvä sijainti lähellä

palveluita Naantalissa

vetovoimaisia matkakohteita

Vastaanotto auki 24/7

Kuuluminen SRM-järjestöön

Sisäiset

heikkoudet:

Ei asiakkaita tarpeeksi talvikausina

Kaupunkiin ei yleensä poiketa ohimennen

Resurssien puute Työvoiman puute Tietotaidon puute Taloustilanne,

ihmisten matkailuinto heikko

Ulkoiset

mahdollisuudet:

Vahva ja monipuolinen asiakaskunta

Voimakas kysyntäo Hyvä

tunnettavuuso Positiivinen

maine Vähäinen kilpailu Ympärivuotinen

aukioloaika Yrityksen

laajentuminen

Ulkoiset uhat:

Kilpailijat Rahoituksen

saaminen Toimitilojen

löytäminen SRM:n jäseneksi

ei pääsekkään Nykyinen huono

taloustilanne Hostellien maine

Suomessa

82

Lisätyöllistäminen Liikevoitto Velattomuus

Ulkoiset mahdollisuudet

Mikäli yritys kykenee synnyttämään tai ympäristössä ilmenee

edellä mainitut mahdollisuudet, tulee yrityksen parhaansa

mukaan hyödyntää ne. Vahvan ja monipuolisen asiakaskunnan

yritys saa asiakkaiden positiivisista kokemuksista yrityksessä,

mikä tuo asiakkaat uudelleen yritykseen. Tämä myös luo hyvän

maineen kuluttajien kesken. Hyvän tunnettavuuden yritys voi

saada markkinoimalla itseään oikein ja tehokkaasti. Markkinointi

luo myös kysyntää, mikä on yrityksen kannalta elintärkeää. Mikäli

ilmenee vähäistä kilpailua, on se ainoastaan yritykselle etu, sillä

asiakkaista ei silloin tarvitse taistella aggressiivisesti. Mikäli

kysyntää on paljon, voidaan hostelli avata ympärivuorokautiseksi,

mikä taas johtaa yrityksen laajenemiseen ja parempaan

työllistämiseen. Voimakas kysyntä toisi yritykselle asiakkaita,

josta syntyisi liikevoittoa millä maksettaisiin yrityksen velat pois

ja yritys tuottaisi enemmän liikevoittoa.

Ulkoiset uhat

Suurimpana uhkana hostellillemme ovat totta kai sen kilpailijat.

Naantali on suosittu matkailukohde etenkin kesäisin, joten siellä

on jo ennestään monia erilaisia majoituspaikkoja, joista kukin

matkailija voi valita itselleen sopivimman. Koska kyseiset

majoituspaikat ovat olleet siellä jo ennestään, on niillä varmasti jo

omat uskolliset kävijänsä ja ne tunnetaan jo paremmin, joka taas

tuo lisää mahdollisuuksia heille menestyä, kun taas me tulemme

aivan uusina paikkakunnalle muiden rinnalle.83

Alkutaipaleen suurimpina uhkina ovat yksinkertaisesti

tarpeellisen rahoituksen saaminen ja sopivien toimitilojen

löytäminen. Olemme kaikki vasta-alkajia kyseisessä tilanteessa,

eikä meistä kellään ole laittaa niin paljoa omaa rahaa tähän että

siitä olisi hyötyä. Tästä syystä meidän on turvauduttava pankkiin

ja yritettävä saada sieltä niin paljon lainaa ja toisaalta taas yrittää

saada muita rahoittajia niin, että pystymme vuokraamaan

tarvittavat tilat ja hankkimaan kaikki tarvitsemamme kalusteet ja

tavarat sekä mahdollisesti remontoimaan vuokraamamme tilan.

Myös tarvittavan rakennuksen löytäminen tuottaa todennäköisesti

ongelmia, sillä ei varmasti ole helppoa saada kokonaisen hostellin

tarvitseman tilan kokoista rakennusta itselleen vuokralle, saati

löytää sellaista tilaa. Tilojen pitää olla tarpeeksi suuret ja sopivat

hostellin pitämiseen, mieluiten totta kai vuokraisimme tilat joita

on jo mahdollisesti etukäteen pidetty hostellina tai ne on

suunniteltu sellaiseen käyttöön, jotta mahdollisen remontin tarve

ei olisi niin suuri.

Emme myöskään voi olla varmoja, hyväksyy Suomen

Retkeilymajajärjestö eli SRM meitä jäsenikseen. Täytämmekö

heidän vaatimuksensa ja tasonsa. Olemme perustaneet

ajatuksemme ja toimintamme siihen, että meidät hyväksytään

jäseniksi, emmekä ole miettineet tarpeeksi kuinka meidän käy jos

meitä ei hyväksytäkään.

Koko maailmaa jälleen ravisteleva taloustilanne ja sen laantuma

on myös yhtenä suurena uhkana. Matkustavatko ihmiset tarpeeksi

jotta matkailijoita riittää meillekin yöpymään?

Sisäiset vahvuudet

84

Hostellin vahvuuksia on sen halpuus sekä perhe- ja

eläinystävällisyys, joiden vuoksi se tulee saamaan esimerkiksi

lapsiperheitä asiakkaikseen. Hostelli sijainti aivan Naantalin

keskustassa, joten paikan päällä ei juurikaan tarvita autoa.

Naantalissa on monia matkakohteita, jotka vetävät turisteja

kesäisin puoleensa.

Sisäiset heikkoudet

Heikkouksena yrityksessä on, että yrityksen tulee sulkea ovet

talvisin, sillä asiakkaita ei silloin ole tarpeeksi. Naantalin sijaitsee

hieman syrjässä, joten asiakkaat luultavasti suunnittelevat

matkansa sinne, eivätkä vain poikkea ohimennen ja jää yöksi.

Heikkouksia ovat lisäksi resurssien, työvoiman sekä tietotaidon

puute. Yrityksen perustusvaiheessa tarvitaan paljon resursseja,

joita yrittäjillä ei vielä ole, kuten ei ole myöskään tietotaitoa.

Heikon taloustilanteen takia ihmiset eivät käytä rahaa

matkustamiseen niin paljon mitä aikaisemmin, mutta yritys pyrkii

tarjoamaan sellaisia hintoja, joihin kaikilla olisi varaa.

85

Liite 5: Kannattavuuslaskelmat

Liitteen kuvat ja tiedot ovat peräisin yrityskonsultti Harri Karin

Excel-ohjelmalla tehdystä kannattavuuslaskelmasta (23.4.2012).

(Kari, H. 26.4.2012.)

86

23.4.2012Naantalin Kesähostelli OyEmmi-Riikka Rantamo, Maria Sjöblom,Niko Tummala ja Susanna Vainio

LIIKETOIMINTASUUNNITELMAAN

LIITTYVÄT LASKELMAT

ALOITTAVA TASERAHAN TARVE (INVESTOINNIT) RAHAN LÄHTEET Korko Laina-aika (v)

0. Kiinteistöt ja maa-alueet 01. Vuokratakuu 0 Pankkilaina 20000 5,0 % 5

2. Remontti 0 Finnvera 35000 4,5 % 5

3. Puh,fax,kopio 1 850 Muu laina 0 5,0 % 5

4. Atk koneet&ohj. 5 300 VIERAS PO YHT. 55 0005. Tuotantokon&lait 22 880 Osakepo rahana 4 0006. Kalusteet 3 300 Osakepo apporttina 4 0007. Tarvikkeet 0 Muu oma po rahana 08. Auto 0 Muu oma po app:na 09. Mallit, protot ym 0 Yritystuet 010.Markkin. invest. 3 560 OMA PO YHT. 8 00011.Kaupparek.mak. 35012.Muut yhteensä 013.Alkuvarasto 50014.Kassareservi 29915.Käyt.pääoma yht. 24 96116.YHTEENSÄ 63 000 YHTEENSÄ 63 000

KUSTANNUSRAKENNE / MYYNTITARVE ("Tuloslaskelma")KUUKAUSITILIKAUSI 6

17.Oma nettopalkka(tarve) 0 018.+ Lainojen lyhennys 333 4 00018a.- Poistot -694 -8 333 19.= Tulot verojen jälkeen 694 8 33320.+ Verot 24,50 % 0 021.= Bruttotulo(tarve) 694 8 33322.+ Lainojen korot 206 2 47523.= Käyttökate(tarve) 901 10 80824.Kiinteät kulut (alv 0%) 0 025. +Palkat ja palkkiot 7 908 47 44826. +Henkilösivukulut 4 604 27 62327. +Muut henkilöstösivukulut (Yrittäjän YEL) 0 028. +Kiinteistökulut 10 407 62 43929. +Kone-,laite-, ja kalustokulut 252 1 51230. +Kuljetus- ja huolintakulut 0 031. +Ajoneuvokulut 0 032. +Matkakulut 0 033. +Myynti ja markkinointikulut 81 48834. +Edustuskulut 0 035. +Tutkimus- ja kehittämiskulut 0 036. +Asiantuntijakulut 407 2 43937. +Vakuutukset 100 60038. +Hallintokulut 203 1 22039. +Muut liiketoiminnan kulut 122 73240.Kiinteät (25-39) yhteensä (alv 0%) 24 083 144 50041.=Myyntikate(tarve) (23+40) 24 984 155 30742.+Aineet&tarvikkeet (-ALV) 1 379 8 57344.=LIIKEVAIHTO(TARVE) 26 363 163 88045.+ALV edelliseen 9,00 % 2 373 14 74946.KOKONAISMYYNTI(TARVE) 28 736 178 629

kk viikko päivä tuntiMYYNTITARVE EUROA PER 29772 6844 1369 171Aikamäärittelyt 1v = 6 kk 1vko = 5 pv

1kk = 4,35 vko 1pv = 8 h

87

INVESTOINNIT = RAHAN TARVE

Nimike UUSI APPORTTI YHTEENSÄ POISTO

Kiinteistö 0Maa 0Muuta 00. KIINTEISTÖT JA MAA-ALUEET 0 0 0 7 % 0

Remonttitarpeet 0* työ 0Muuta 02. REMONTTI YHTEENSÄ 0 0 0 0

Puhelin&gsm 300 300maksupääte 50 50Kopiokone 1000 1000Toimisto 500 5003. PUHELIN...YHTEENSÄ 1850 0 1850 1850

atk koneet 700 4000 4700atk ohjelmat 600 600muuta 04. ATK YHTEENSÄ 1300 4000 5300 5300

Lakanat, peitot ja tyynyt 1100 1100

Sängyt 9900 9900

Koirankopit 600 600Peilit ja keittiö 5640 5640työpöydät ja -tuolit 5640 5640

05. TUOTANTOKON & LAITT. YHTEENSÄ22880 0 22880 22880

Oleskelutila ja sisustus 33000

6. Kalusteet yht 3300 0 3300 3300

7. Tarvikkeet 0 0

8. Auto 0 0

9. Mallit, protot ym 0 0

Käyntikortit 60EsitteetNettisivut (www-sivut) 3000Kyltit 500MessustandiSuorapostitusMuutaMARKKINOINTI-INVEST. YHT. 3560 3560

12.Muut yhteensä 0 0

13.Alkuvarasto 500 500

KAIKKI INVEST. YHTEENSÄ 33390 4000 37390 33330 -8 333

UUSI APPORTTI YHTEENSÄ POISTO 25 %

88

KIINTEÄT KUSTANNUKSET

1

Tilikauden pituus -> 6 kk kk VUOSI KTÖPO kk 6

Palkat vieraille 7 908 Valitse ALV:n 47 448 7 908 1 0palkan sivukulut 4 604 alhaalta osuus 27 623 4 604 1 0Työntekijöiden kiinteät palkat 12 512 oikea osto- 75 070 12 512 1

Oma nettopalkkatarve ALV- hin- 0 0 1 0Oma vero 24,00 % 0 kanta nasta 0 0 1 0Yrittäjäeläkkeen perusteena oleva palkkasumma 1

YEL-vakuutus -> 22,50 % 0,0 0 0 1 0

Vuokrat m2*€ 1 10000 10 000 0% 0 60 000 10 000 1 0Sähkö/lämpö 300 23% 56 1 800 300 1 0Jätehuolto 200 23% 37 1 200 200 1 0Siivous 23% 0 0 0 1 0KIINTEISTÖKULUT 10 500 93 63 000 10 500

Korjaukset, huollot, ohj.päivitykset 23% 0 0 0 1 0Laitteisto 100 23% 19 600 100 1 0Ohjelmistojen täydennys 10 23% 2 60 10 1 0Huollot ym 200 23% 37 1 200 200 1 0KONE-,LAITE JA KALUSTOKULUT 310 58 1 860 310

Kuljetukset 23% 0 0 0 1 0Huolinta 23% 0 0 0 1 0KULJETUS JA HUOLINTA 0 0 0 0

Matkakulut 0% 0 0 0 1 0Matkaliput 9% 0 0 0 1 0Majoitus 9% 0 0 0 1 0Muut 9% 0 0 0 1 0YHTEENSÄ 0 0 0 0

Myynti ja markkinointi 23% 0 0 0 1 0Mainonta 100 23% 19 600 100 1 0Messut 23% 0 0 0 1 0Myynnin edistäminen 23% 0 0 0 1 0Muut 23% 0 0 0 1 0YHTEENSÄ 100 19 600 100

Edustus 23% 0 0 0 1 0Amm.lehdet,-kirjall. 9% 0 0 0 1 0Koulutus 23% 0 0 0 1 0Muuta 23% 0 0 0 1 0TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISKULUT 0 0 0 0

ASIANTUNTIJAKULUT mm kirjanpito 500 23% 93 3 000 500 1 0Vahinko- ym. vakuutukset 0% 0 0 0 1 0Tapaturmavakuutukset 0% 0 0 0 1 0Vastuuvakuutukset 100 0% 0 600 100 1 0Muut vakuutukset 0% 0 0 0 1 0VAKUUTUKSET YHTEENSÄ 100 0 600 100

Puhelin 100 23% 19 600 100 1 0Tietoliikenne 50 23% 9 300 50 1 0Toimistokulut 50 23% 9 300 50 1 0Muut 50 23% 9 300 50 1 0HALLINTOKULUT YHTEENSÄ 250 47 1 500 250

Auton vakuutukset 0% 0 0 0 1 0Auton käyttökulut 23% 0 0 0 1 0AJONEUVOKULUT 0 0 0 0

Muut kiinteät kulut 23% 0 0 0 1 0Pakkaustarvikkeet 23% 0 0 0 1 0Posti- ja pankkikulut 50 23% 9 300 50 1 0Muut 100 23% 19 600 100 1 0MUUT KIINTEÄT KULUT YHTEENSÄ 150 28 900 150

YHTEENSÄ 24 422 338 146 530 24 422

89

TYÖNTEKIJÖIDEN PALKAT

€/kk 1 1 kk/V Vuosi- Sivukulut SivukulutHlö Nimike €/t t/pv p/vko vko/V palkka % vuodessa1 Emmi-Riikka Rantamo 1700 1 1 6 10200 62 % 63242 Maria Sjöblom 1700 1 1 6 10200 62 % 63243 Niko Tummala 1700 1 1 6 10200 62 % 63244 Susanna Vainio 1700 1 1 6 10200 62 % 63245 osa-aikainen 7,99 8 2 26 3323,84 35 % 1163,3446 osa-aikainen 7,99 8 2 26 3323,84 35 % 1163,3447 0 35 % 08 0 35 % 09 0 35 % 010 0 35 % 0

YHT 47447,7 27622,688

kk 6 vuosi tilikausiPALKAT 7908 47447,68 47447,7SIV.KUL 4604 27622,688 27622,7

YHTEENSÄ 12512 75070 75070,4

MYYNTIBUDJETTI Tuote 9 Tuote 10 Tuote 11 Tuote 12 Tuote 13 Tuote 14 Tuote 15 Tuote 16 Yhteensä HUOMAUTUKSIA

(Vuosimyynti) 1 hh vuodepaikka2 hh vuodepaikka4 hh vuodepaikka6 hh vuodepaikka 0 0 0 0

My-määrä, yksikköä 200 400 2880 2160 0 0 0 0Yksikköhinta , sis.alv € 50 45 40 30 0 0 0 0Kokonaismyynti € 10000 18000 115200 64800 0 0 0 0 208000 -alv € 826 1486 9512 5350 0 0 0 0 17174 = Liikevaihto € (alv 0%) 9174 16514 105688 59450 0 0 0 0 190826 Ostot/yksikkö sis alv € 2 2 2 2 0 0 0 0 Kokonaisostot € 400 800 5760 4320 0 0 0 0 11280 -alv € 46 92 663 497 0 0 0 0 1298Netto-ostot (alv 0%) 354 708 5097 3823 0 0 0 0 9982Myyntikate € 8820 15806 100591 55627 0 0 0 0 180843Myyntikate % 96,14 % 95,71 % 95,18 % 93,57 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 95 %Prosenttiosuus myk:sta 4,88 % 8,74 % 55,62 % 30,76 % 0,00 % 0,00 % 0,00 % 0,00 %

Myyntikate € / tunti 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Yhteensä käytetty Jäljellä tValmistustunnit / yksikkö 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0 0 1880Valmistustunnit yhteensä 0 0 0 0 0 0 0 0 Jäljellä päiviä 235

Tuotenimi Tuote 9 Tuote 10 Tuote 11 Tuote 12 Tuote 13 Tuote 14 Tuote 15 Tuote 16Tuotenimi 1 hh vuodepaikka2 hh vuodepaikka4 hh vuodepaikka6 hh vuodepaikka

My-määrä, yksikköä 200 400 2880 2160Yksikköhinta , sis.alv € 50 45 40 30 Valitse alv-kanta -> 9% 9% 9% 9% 23% 23% 23% 23% -alv € 4,13 3,72 3,30 2,48 0,00 0,00 0,00 0,00 17174,31Ostot/yksikkö sis alv € 2 2 2 2 Valitse alv-kanta -> 13% 13% 13% 13% 23% 23% 23% 23% -alv € 0,23 0,23 0,23 0,23 0,00 0,00 0,00 0,00 1297,70Valmistustunnit/yksikkö

90

ALOITTAVA TASE

RAHAN TARVE (INVESTOINNIT) kk RAHAN LÄHTEET Korko Aika (v)

0.Kiinteistöt ja maa-alueet 0 Pankkilaina 20 000 5,0 % 5

1. Vuokratakuu 0 0 Finnvera 35 000 4,5 % 5

2. Remontti 0 Muu laina 5,0 % 5

3. Puh,fax,kopio 1 850 VIERAS PO YHT. 55 0004. Atk koneet&ohj. 5 300 Osakepo rahana 4 0005. Tuotantokon&lait 22 880 Osakepo apporttina 4 0006. Kalusteet 3 300 Muu oma po rahana 07. Tarvikkeet 0 Muu oma po app:na 08. Auto 0 Yritystuet9. Mallit, protot ym 0 OMA PO YHT. 8 00010.Markkin. invest. 3 56011.Kaupparek.mak. 350 Käyttöpääoman korjaus12.Muut yhteensä 0 37 240 013.Alkuvarasto 500 Kassareservi/rahoitustarve14.Kassareservi 299 -0 15.Käyt.pääoma yht. 24 96116.YHTEENSÄ 63 000 YHTEENSÄ 63 000 Täytyy mennä tasan

TULOSVERTAILU JA KRIITTINEN PISTE

HERKKYYSANALYYSI KRP100 % 95 % 90 % 80 % 70 %

MYYNTITARVE(alv 0%) 163 880 163 880 163 880 163 880 163 880 86 %LIIKEVAIHTO (alv 0%) 190 826 181 284 171 743 152 661 133 578EROTUS 26 946 17 405 7 863 -11 219 -30 302

Tasevertailu

Käyttöpääoma yhteensä 24 961Käyttöpääoman korjaus

Kassareservi 299

Investoinnit yhteensä = rahoitustarve 63 000Rahoitus yhteensä 63 000Kassareservi/lisärahoitustarve -0

91

3v TULOSENNUSTE

Muutos prosenttia edelliseen vuoteen 5 % 5 %

1 vuosi >->> 2 vuosi >->> 3 vuosiMyyntituotot 208 000 218 400 229 320Myynnin oikaisuerät -17 174 -18 033 -18 935 Liikevaihto 190 826 200 367 210 385Varastomuutos 0 0 0Valmistus omaan käyttöön 0 0 0Liiketoiminnan muut tuotot 0 0 0Tuotot yhteensä 190 826 200 367 210 385Materiaalit ja palvelut 0 0 0Ostot tilikauden aikana -11 280 -11 844 -12 436 Ostojen oikaisuerät 1 298 1 363 1 431Varastomuutos 0 0 0Ulkopuoliset palvelut 0 0 0Henkilöstökulut 0 0 0Palkat ja palkkiot -47 448 -49 820 -52 311 Henkilösivukulut -27 623 -29 004 -30 454 Muut henkilöstösivukulut 0 0 0Poistot -8 333 -8 333 -8 333 Liiketoiminnan muut kulut 0 0 0Vapaaehtoiset henkilöstökulut 0 0 0Toimitila- ja kiinteistökulut -62 439 -65 561 -68 839 Kone-, laite-, ja kalustokulut -1 512 -1 588 -1 667 Kuljetus-ja huolintakulut 0 0 0Ajoneuvokulut 0 0 0Matkakulut 0 0 0Myynti- ja markkinointikulut -4 048 -512 -538 Edustuskulut 0 0 0Tutkimus- ja kehittämiskulut 0 0 0Asiantuntijakulut -2 439 -2 561 -2 689 Vakuutuskulut -600 -630 -662 Hallintokulut -1 220 -1 280 -1 345 Muut liiketoiminnan kulut -732 -768 -807 Liikevoitto -tappio 24 451 29 828 31 736Rahoitustuotot ja -kulut -2 475 -2 078 -1 484 Voitto (tappio) ennen sat. eriä 21 976 27 750 30 252Satunnaiset erät 0 0 0Satunnaiset tuotot 0 0 0Satunnaiset kulut 0 0 0Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 21 976 27 750 30 252Tilinpäätössiirrot 0 0 0Tuloverot -5 384 -6 799 -7 412 Muut välittömät verot 0 0 0Tilikauden voitto (tappio) 16 592 20 951 22 840

Alkukassa 25 260 48 185 71 094Tilikauden voitto (tappio) 16 592 20 951 22 840Poistot 8 333 8 333 8 333Lainojen lyhennys -2 000 -6 375 -6 375 Loppukassa 48 185 71 094 95 892

92