NELJÄS)SEKTORI)) –VILLI)JAVAPAA?) - kaupunkiaktivismi.fi · Neljäs)sektori) • Kansalaistoimintaon! digitalisaaon !myötämoninaistunutja siirtynytyhäenemmän! järjestöjen!ulkopuolelle,!somessa!

Osallistavan budjetoinnin T&K-‐päivä, Espoo 21.11.2017

NELJÄS SEKTORI – VILLI JA VAPAA?

Harri Raisio Mikko Rask

Pasi Mäenpää Maija Faehnle

Osallistavan budjetoinnin T&K-‐päivä, Espoo 21.11.2017

NELJÄS SEKTORI UUDISTAA VALLAN, DEMOKRATIAN JA MARKKINAT

Pasi Mäenpää & Maija Faehnle Kaupunkiak)vismi metropolin voimavarana -‐hanke Helsingin yliopisto, sosiaali)eteiden laitos Suomen ympäristökeskus

Neljäs sektori

•  Kansalaistoiminta on digitalisaa)on myötä moninaistunut ja siirtynyt yhä enemmän järjestöjen ulkopuolelle, somessa kokoontuviin vertaisverkostoihin = neljännelle sektorille.

•  Neljäs sektori on ennen kaikkea toiminnan tyyppi. Kansalaistoiminnan voi kärjistää kahteen ääripäähän: vahvas) neljäs sektori -‐tyyppiseen toimintaan ja perinteiseen järjestötoimintaan.

•  Neljäs sektori -‐tyyppistä toimintaa voi olla myös muilla kuin varsinaisilla neljännen sektorin toimijoilla.

KANSALAISET

JULKINEN SEKTORI

YKSITYINEN SEKTORI

KOLMAS SEKTORI

NELJÄS SEKTORI

Ak)vismi viriää

Esim. someryhmä, tapaamiskäytäntö, osuuskunta, hanke

vaikutetaan tavoiCeisiin ja toimintatapoihin, käytetään yhdistystä tuenhakuun, perustetaan oma yhdistys, kilpaillaan toimijuudesta ryhdytään asiakkaaksi,

perustetaan mikro-‐, start up-‐ tai yhteiskunnallinen yritys, vaikutetaan markkinoihin

haetaan )etoa, lupia ja tukia, vaikutetaan toimintatapoihin, haastetaan toimintatapoja

Yhteiskunnan neljän sektorin rajat häilyvät. YksiCäinen toimija tai toiminta ei välCämäCä lukeudu selväs) mihinkään sektoriin. Rajat liudentuvat ja sektorien suhteet muovautuvat erityises) verkostomaisessa yhteistoiminnassa.

Mitä on kaupunkiakRvismi?

Kansalaisten itse organisoimaa ja omaehtoista yhteistoimintaa, joka

•  tapahtuu yleensä järjestötoiminnan ulkopuolella •  on luonteeltaan aloiCeellista, proak)ivista ja rakentavaa •  suuntautuu ensisijaises) toimintaan, ei poliiFseen

mielipiteenmuodostukseen tai vaikuCamiseen •  nojaa tee-‐se-‐itse-‐henkeen ja commons-‐ajaCeluun •  hyödyntää interne)ä ja sosiaalista mediaa toiminnassaan

ja järjestäytymisessään •  ja tapahtuu kaupunki)lassa tai liiCyy kaupungin oloihin.

Kaupunkiak)vismi Neljäs sektori

Kansalaistoiminnan ideaalityyppien piirteitä

Neljäs sektori -‐tyyppinen toiminta Perinteinen järjestötoiminta

Organisoituminen: esim. vain some-‐ryhmä Organisoituminen: järjestö

Some keskeinen Some apuna Hakkeriasenne vaikuCamiseen VaikuCaminen valm. ja päätöksenteon kauCa

Tapahtumia, toimintaa, DIY Vaikutusvalta

Yhteisöllisyys Kumppanina kunta

Verkostoituminen, yritykset Edustavuus

Avoimuus, jakaminen Jatkuvuus

Näkyvyys Edunvalvonta

Hetkellisyys HalliCu kokonaiskehitys

Hiearkioiden kaihtaminen Hierarkkisuus

Toiminnan palo, uuden keksintä Tehdään, koska ennenkin

Proak)ivisuus, YIMBY Myös vastustamista, NIMBY

YksiCäisen ryhmän tai organisaa)on toiminnassa voivat painoCua neljännen sektorin tai perinteisen järjestötoiminnan piirteet. Piirteitä voi tarkastella alla olevilla jatkumoilla. Mikä kohta jatkumossa kuvaa omaa ryhmääsi tai organisaa)otasi parhaiten?

Systeeminen muutos

Oma juVu

Tee-‐se-‐itse -‐toiminta

Oman asunnon tai auton

vertaisvuokraus

Aikapankit

Myyrmäki-‐liike

(Perinteiset kaupunginosa-‐yhdistykset)

Siivouspäivä

VaikuVaminen valmisteluun ja päätöksen-‐

tekoon

Nappi Naapuri

Lisää kaupunkia Helsinkiin

Ei laiteta pakasteita pieneen pussiin -‐kampanja

Ravintolapäivä

FB-‐kirpputorit

Hätäkahvit

HakRvismi

Ympäristömummo-‐ ja -‐vaaritoiminta

Hertsikan pumppu REKO-‐renkaat

Varjokaavoitus

Tuunauspajat

Hävikkiruoka-‐akRvismi

Kallio-‐liike

Neljännen sektorin akRvismi = jonkin alueen tai asian parantaminen itse tekemällä ilman virallista järjestäytymistä.

ReakRivisuus, vastustaminen

Vapaamuotoinen Pitkälle järjestäytynyt

Rakentava yhdistystoiminta = järjestäytynyt jonkin alueen tai asian parantaminen itse tekemällä.

ProakRivisuus, rakentavuus

KevyesR organisoitu protestoinR sellaisia muutoksia vastaan, jotka voivat uhata olemassa olevaa hyvää. Esim. vastustava mielenosoitus.

Järjestäytynyt sellaisten muutosten vastustaminen, jotka voivat uhata olemassa olevaa hyvää. ProtestoinRa organisoiva yhdistys.

KansalaisakRvismia on montaa lajia – demokraRa tarvitsee kaikkia!

Mihin yhteiskunta on menossa?

Neljännen sektorin nousu osa yhteiskunnallista murrosta, jossa nähtävissä kolme kehityskulkua: 1) Julkinen valta muuCuu: kaupunkilaiset oCavat itselleen edustukselliselle järjestelmälle kuuluneita tehtäviä. 2) Markkinat muuCuvat: jakamistalous ja vertaistuotanto uudistavat hyödykkeiden tuotantoa ja jakautumista. 3) Valta, demokra)a ja kansalaisuus muuCuvat – oletusarvoises) tasaveroisempaan ja yhteisöllisempään suuntaan.

Mäenpää P. & Faehnle, M. (2017). Itseorganisoituva kaupunki: hallinta, talous ja demokra)a. Futura 4/17.

Värkkääjät

Kuinoma

Lisää kaupunkia Helsinkiin

Reko-‐renkaat

Saaremme-‐osuuskunta

Kaupunkifillarit.fi Myyrmäki-‐

liike

Aikapankit

Mushrooming-‐verkosto

Kimppakyy)ryhmät

Hätäkahvit

Varjokaavoitus

Kaupunkilaisten ja hallinnon

suhde

Tee se itse -‐henki VaikuVaminen valmisteluun ja päätöksentekoon

Talous ja markkinat

Yhteiskunnalli-‐sen vallan

jakautuminen

Vertais-‐ ja suorakauppa haastaa yritykset

Joukkorahoitus valtaistajana

Kaupunkilaisten ja hallinnon suhteet moninaistuvat: hallinto väliCäjänä, fasilitaaCorina, kumppanina, luviCajana, väistäjänä

Ak)vismista syntyy yriCäjyyCä, ak)vis)henki ≈ start-‐up-‐henki

Kansalaislähtöinen jakamistalous hyvinvoin)mallin tukijalkana Toiminnan organisoin)

itse, ne)n ja somen avulla ilman perinteisiä organisaa)oita Rinnakkaisvaluutat ja

uudet talousjärjestelmät monipuolistavat markkinoita

Kallion sabat kiertoon

Itse tehty skeiFpuisto

Trashlab-‐korjauspajat

Paikallisraha-‐ak)vismi

Sompasauna

Ryhmärakentaminen

Miksi pyrkiä hallinnoimaan neljäVä sektoria?

•  ToimintakulCuurin ja käytäntöjen mukauCaminen vapauCaa merkiCäväs) voimavaroja kaupunkien ekologisen kestävyyden, osallisuuden, yhteisöllisyyden ja elinvoimaisuuden edistymiseen.

•  Ak)vis)t voivat hoitaa asioita tehokkaammin ja paremmin kuin perinteiset organisaa)ot yksinään.

Julkisen hallinnon toimintakulCuuri ja käytännöt jarruCavat kansalaistoimintaa. Tällöin hallinto on vaarassa meneCää demokraaFsen oikeutuksensa, varsinkin, kun moni on samalla peCynyt edustukselliseen demokra)aan. Ak)vis)t mm. kokoavat nopeita joukkoja öljyntorjuntaan öljyvahingon saCuessa (tapaus Maunulanpuro) ja

parantavat palvelujen laatua (ympäristömummot ja vaarit Lahden päiväkodeissa, kaupunkifillarit.fi

kaupunkipyörien käytön helpoCajana).

Hallinnon ja neljännen sektorin suhde on epäsymmetrinen ja epätahRnen

Hallinnon ja neljännen sektorin suhde on epäsymmetrinen ja epätahRnen

•  YhteissuunniCelua, -‐kehiCämistä ja -‐hallintaa ajateltu usein

toimintana, jossa hallinto jakaa suunniCelu-‐ ja päätösvaltaansa yhteisöjen kanssa, mm. tekemällä 4P-‐kumppanuussopimuksia.

•  MuCa neljäs sektori ei tyypillises) 1)  hae päätösvaltaa vaan soveltaa ”asukkuuteen”

perustuvaa omaa toimintavaltaa 2)  pyri sopimuskumppaniksi tai edes muodosta

oikeushenkilöä 3)  toimi hallinnon aikakäsityksen mukaan vaan he)

Kuinka hallinnoida neljäVä sektoria?

•  Katse rakenteista vuorovaikutukseen, hallinnosta hallinnoin)in

•  Ei riitä, eCä kansalaisia –  palvellaan käyCäjälähtöises) ja –  osallistetaan hallinnon toimiin demokraaFses) –  päinvastoin hallinnon tulee oppia osallistumaan rakentavas) kansalaisverkostojen toimintaan

•  Miten saada julkishallinto ja neljäs sektori pelaamaan samaan maaliin?

Kuinka hallinnoida neljäVä sektoria?

•  Neljäs sektori tunnustetaan omaksi toimijaryhmäksi, jonka toimintatapoihin hallinto yhdistää tapauskohtaises) omaa toimintaansa yhteistyössä kokeillen ja oppien

•  Tunnistetaan ja tuetaan neljännen sektorin toimintamalleja •  Kehitetään, levitetään, skaalataan ja sovelletaan niitä muualla

•  Koordinoidaan niitä keskenään ja integroidaan kaupunginhallintoon

•  Joustava ja tapauskohtainen toiminta kokeilujen ja jatkuvan oppimisen kauCa kehiteCävän repertuaarin pohjalta

Tukipuu toimintatapojen repertuaarin

luomiseen: yhdistelmähallinnoinnin portaat

•  Portaat kuvaavat ak)vismien ja hallinnon yhteistoiminnan muotojen kirjoa yhteistoiminnan )iviyden suhteen

•  Alimmalla portaalla ak)vismi ja hallinto toimivat täysin toisistaan erillään, ylimmällä niiden toiminta integroituu, esim. osallistava budjetoin) ja joukkorahoitus, yhdistetyt palvelut

•  Yhdistelmähallinnon toimintarepertuaarissa käytössä portaiden kaikki kahdeksan tasoa, jopa ylin eli integroitumisen taso

•  Portaiden avulla voi keskustella, mikä on tavoiteltava taso missäkin tapauksessa. Joissain tapauksissa hyödyllistä tähdätä portailla ylemmäs, muCei suinkaan aina!

Portaista lisää julkaisussa: Mäenpää, P., Faehnle, M. 2017. Kaupunkiak)vismi – ratkaisuja itseorganisoituvan kaupunkiyhteisön hallintaan. KvarF 2/2017, 32-‐47. hCp://www.kvarF.fi/fi/ar)kkelit/kaupunkiak)vismi-‐ratkaisuja-‐itseorganisoituvan-‐kaupunkiyhteison-‐hallintaan

Mäenpää P. & Faehnle, M. (2017. Hommelit haastavat himmelit: järjestelmästä vuorovaikutukseen. Teoksessa AluekehiCämisen menestystarinoita. TEM oppaat ja muut julkaisut 10/2017.

•  Hallitus) hybridihallinnon integraa)oon? •  VastakkainaseCeluun hallinnon kanssa? •  Loogises) anarkismiin? •  ”Takaisin” kolmanteen sektoriin? •  Yritystoimintaan esim. osuuskun)na? •  Deliberaa)oon edustuksellisen demokra)an kyljessä (esim. Viiden tähden liike)?

•  DemokraaFsen järjestelmän vallankumoukseen?

Mihin neljäs sektori menee?

•  Kansalaisille ideoita, )etolähteitä, välineitä avuksi kansalaistoimintaan •  Hallinnolle apua kansalaistoiminnan reiluun tukemiseen ja hyödyntämiseen

21.3.2017 Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka 21.3.2017

Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka

•  KeCerä kaupunki – Dwellers in Agile Ci)es (DAC), STN 2016-‐2019 –  Kaupunki yhteiskehiCämisen

alustana, mm. eri ryhmien osallisuus, asumisratkaisut, yhteisölliset työ)lat, )lojen väliaikaiskäyCö

•  Yhteistoiminnallisia ratkaisuja sirpaloituvien yhteiskun)en ongelmiin – käänne yhteishallintaan ympäristöpäätöksenteossa (CORE), STN 2017-‐2021 –  Kolmas ja neljäs sektori

mutkikkaiden ympäristöongelmien ratkaisemisessa

Tulevia tutkimustuloksia avuksi neljännen sektorin toimintaan ja hallintaan

@agiledwellers

@agile_dwellers

www.agilecities.fi

#keCeräkaupunki

#yhteishallinta

TERVETULOA MUKAAN KESKUSTELEMAAN JA

YHTEISKEHITTELEMÄÄN!

[email protected] [email protected] 0295 25 1109

[email protected] 040 592 3933

KaupunkiakRvismi Kaupunkiak)vismi.fi / Neljässektori.fi Facebook-‐ryhmä: Kaupunkiak)vismi #kaupunkiak)vismi Jakamistalouden T&K-‐verkosto www.kaupunkiak)vismi.fi/fi/teemat/jakamistalous Facebook-‐ryhmä: Jakamistalouden T&K-‐verkosto #jatke SoMe & KaupunkisuunniVelu Facebook-‐ryhmä: SoMe & KaupunkisuunniCelu #kaupsusome

•  Mäenpää, P. & Faehnle, M. 2018: Neljäs sektori: kuinka vertaistoiminta haastaa hallinnon, muuCaa markkinat ja uudisrakentaa yhteiskunnan (työnimi). Hankkeen tulokset kokoava kirja, tulossa 2018.

•  Mäenpää P. (2017). Jakamistalous tekee pikkukodin. RakenneCu ympäristö -‐leh) 4/17. Tulossa. •  Mäenpää P. & Faehnle, M. (2017). Itseorganisoituva kaupunki: hallinta, talous ja demokra)a. Futura 4/17. Tulossa. •  Faehnle, M. & Mäenpää, P. & Blomberg, J. & Schulman, H. 2017: Civic engagement 3.0 -‐ Shins towards self-‐made society in

Helsinki metropolitan region. YhdyskuntasuunniCelu-‐leh) 3/2017. Tulossa. •  Mäenpää, P., Faehnle, M. & Schulman, H. 2017. Kaupunkiak)vismi, jakamistalous ja neljäs sektori. Teoksessa Kansalaiset

kaupunkia kehiCämässä (toim. Bäcklund, Häkli & Schulman). Tampere University Press. Tulossa. •  Mäenpää P. & Faehnle, M. (2017. Hommelit haastavat himmelit: järjestelmästä vuorovaikutukseen. Teoksessa

AluekehiCämisen menestystarinoita. TEM oppaat ja muut julkaisut 10/2017. •  Harmaala, Toivola, Faehnle, Manninen, Mäenpää & Nylund 2017. Jakamistalous. Alma Talent, Helsinki. •  Mäenpää, P. & Faehnle, M. 2017. Neljäs sektori suuntaa kaupunkien elinvoimaa, yhteisöllisyyCä ja kestävyyCä. Helsingin

seudun suunnat 2/2017. •  Mäenpää, P. & Faehnle, M. 2017. Kaupunkiak)vismi: ratkaisuja itseorganisoituvan kaupunkiyhteisön hallintaan. KvarF 2/2017. •  Mäenpää, P. & Faehnle, M. 2017. Urban ac)vism as a resource for ci)es. Helsinki Quarterly 1/2017. •  Mäenpää, P., Faehnle, M. & Lehtonen, T. 2016. Laiturilla ruodiFin Lisää kaupunkia Helsinkiin -‐ryhmää: ”Jälkistalinis)nen

hirviö” vai suunniCelukeskustelun uudistaja? YhdyskuntasuunniCelu 54:4. •  Mäenpää, P. & Faehnle, M. 2016. Kaupunkiak)vismi voimavarana. KvarF 3/2016, 16-‐33. •  Faehnle, M., Immonen, H., Mäenpää, P., Nylund, M., Träskman, T. 2016. Jakamistalous ja verotus: Eväitä yhteiskunnalliseen

keskusteluun. Arcada Working Papers 4/2016.

Julkaisuja

Documents

NELJÄS)SEKTORI)) –VILLI)JAVAPAA?) - kaupunkiaktivismi.fi · Neljäs)sektori) • Kansalaistoimintaon! digitalisaaon !myötämoninaistunutja siirtynytyhäenemmän! järjestöjen!ulkopuolelle,!somessa!