Upload
others
View
1
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
www.helsinki.fi/yliopisto
Neljäs sektori laajentaa demokratiaa
Kaupunkiaktivismi metropolin voimavarana -hanke 2015–2017 Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos
Kaupunkitutkimuksen päivät 3.5.2018
Pasi Mäenpää, Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos Maija Faehnle, Suomen ympäristökeskus SYKE ja Tampereen yliopisto (Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos)
Valtiotieteellinen tiedekunta
KAUPUNKIAKTIVISMI – MITÄ SE ON?
Kaupunkilaisten organisoimaa omaehtoista yhteistoimintaa, joka • tapahtuu yleensä järjestötoiminnan ulkopuolella • luonteeltaan aloitteellista, proaktiivista ja rakentavaa • suuntautuu ensisijaisesti toimintaan, ei poliittiseen
mielipiteenmuodostukseen tai vaikuttamiseen • nojaa tee-se-itse-henkeen ja commons-ajatteluun • järjestäytyy ja toimii internetin ja somen avulla.
Termi tullut yleiskieleen suunnilleen tässä merkityksessä noin vuosina 2011–2012
2
Valtiotieteellinen tiedekunta
Mäenpää & Faehnle, Kvartti 3/16
Jakamis/alustatalous
-palvelut
Tila-aktivismi
Yhteisöaktivismi
Digiaktivismi
ITSE- ORGANISOITUVA KAUPUNKI
Kaupunki- tapahtumat
Paikalliset liikkeet
Kaupunki-suunnnitte-
luryhmät
Innovaatio- ja välittäjäyhteisöt
Sosiaalinen vertaistuki
Talon tai tilan valtaajat, avaajat ja tuunaajat
Artivismi
Vertais-kauppa,
ruoanvälitys
Palvelujen vaihto, vertais-
vuokraus
Haktivismi
Digiyhteiskunnan kehittäminen
Julkisten palvelujen parantaminen
Aktivismien välineiden
kehittäminen
Ekoliikkeet Aktivoiva viestintä
Aktivismien tuki
Vihreällä aktivismityypit, joihin erityisesti voi liittyä ekologisen kestävyyden edistämistä, ”ekoaktivismit”
1. Käynnissä on yhteiskunnallinen murros, jossa sosiaaliset ja taloudelliset suhteet rakentuvat uudestaan, kun digitalisaatio,
internet ja some mahdollistavat kansalaisille uusia toimijuuksia itseorganisoituvissa verkostoissa perinteisten
organisaatioiden ulkopuolella.
2. Murroksen lupaus on, että yhteiskunnan resurssipohja ja demokratia laajenevat, kun ihmiset vapautuvat uusiin
toimijuuksiin ja toimintasuhteisiin.
KANSALAISET
JULKINEN SEKTORI
YKSITYINEN SEKTORI
KOLMAS SEKTORI
NELJÄS SEKTORI
Aktivismi viriää
Esim. someryhmä, tapaamiskäytäntö, osuuskunta, hanke
vaikutetaan tavoitteisiin ja toimintatapoihin, käytetään yhdistystä tuenhakuun, perustetaan oma yhdistys, kilpaillaan toimijuudesta ryhdytään asiakkaaksi,
perustetaan mikro-, start up- tai yhteiskunnallinen yritys, vaikutetaan markkinoihin
haetaan tietoa, lupia ja tukia, vaikutetaan toimintatapoihin, haastetaan toimintatapoja
Valtiotieteellinen tiedekunta
Valtiotieteellinen tiedekunta
Jeremy Heimansin ja Henry Timmsin kuvaus vanhan ja uuden vallan luonteista. https://hbr.org/2014/12/understanding-new-power
www.helsinki.fi/yliopisto
• Rättilä ja Rinne (2016): asukkaiden välille syntyvien luottamussuhteiden merkitys on kasvanut ja vastaavasti kuntalaisten ja kuntapäättäjien välisten luottamussuhteiden merkitys on pienentynyt - kuntademokratia kulkee kaksilla raiteilla.
• Sitran Uusi demokratia -forum 2012: uusi demokratia on tekemisen demokratiaa (koulutus, vapaa-aika)
• Herttoniemeläiset kaupunkiaktiivit: ”Länsimaiset demokratiat ovat viritetty 1900-luvun teolliseen aikakauteen. Uudentyyppinen ennustamattomasti virtaava digitaalisiin verkostoihin kytketty järjestäytyminen ja sitä seuraava joukkojen valta luo uusia ilmiöitä, joille ei ole vakiintunutta paikkaa, y-tunnusta tai nimeä demokratian kertomuksessa.”
• Yhteismaa ry:n Pauliina Seppälä (2018): jämähtäminen teollisen ajan organisaatiomaailmaan ilman ymmärrystä sosiaalisen median todellisesta luonteesta ”toimintamediana”:
• Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta (2014): ”Uudet voimaantuvat yhteisöt tulevat haastamaan vanhoja instituutioita. Vanhaa demokratiaa on syytä vahvistaa ja uutta demokratiaa ennakoida.”
• Neljäs sektori esikuvana demokratiaa uudistavalle poliittiselle mobilisaatiolle (Apunen, Jungner & Tujunen 2016; Hyssälä & Backman 2018; Liike Nyt)
Valta virtaa tekemisen verkostoissa
www.helsinki.fi/yliopisto
• Tiedon avoimuus ja avoin lähdekoodi perimässä (hakkerietiikka)
• Inklusiivisuus ihanteena • Yhteisöllisyys jopa itseisarvona • Osallistaminen ja joukkoistaminen toimintaperiaatteina • Jakamisen kulttuuri yleisasenteena (somekulttuuri) • Verkostomainen järjestäytyminen, hierarkiattomuus
ihanteena • Toiminnan läpinäkyvyys (some kanavana) • Tavoitteenasetteluna yhteinen hyvä • Suora demokratia päätöksenteossa (avoimet kokoukset,
some)
Neljännen sektorin demokraattisuus
Valtiotieteellinen tiedekunta
NELJÄNNEN SEKTORIN NOUSU EHDOTTAA
1. laajentamaan käsitystämme demokratiasta yli edustuksellisen demokratian (ja kansalaisjärjestötyön)
2. kehittämään tapoja soveltaa käytännössä laajennettua demokratiaa kaupunkien hallinnoinnissa
3. pohtimaan sitä, miten demokratian laajentumat integroidaan edustukselliseen demokratiaan
11
Valtiotieteellinen tiedekunta
OSALLISUUS MÄÄRITELTÄVÄ UUDELLEEN
• Julkisen vallan tiedon monopoli murtuu • Toimijuuden muutos: asukas, asiakas, kuluttaja – moniroolinen
kaupunkilainen • Vaikuttaminen – tekeminen • Osallisuus poliittis-hallinnollisessa prosessissa – osallisuus
vertaisverkostojen projekteissa • Osallisuutta esimerkiksi: vertaistuki, vertaiskauppa, paikallisten
hankkeiden rahoittaminen, vaihtoehtosuunnittelu ja someryhmän perustaminen ja ylläpitäminen
www.helsinki.fi/yliopisto
• Sauri (2015): ”Osallisuuden käsitettä on kyettävä laajentamaan demokratiasta eli päätöksenteon legitimiteetistä ihmisten osaamisen, ideoiden ja kapasiteetin valjastamiseen yhteisen hyvän eli koko yhteisön parhaaksi. --- On silkkaa voimavarojen haaskausta, elleivät kaupungit kykene niitä hyödyntämään.”
• ”Voimavarojen haaskaamista” : tasapuolisuuden periaate tukipolitiikassa (alueittain) ja vaihtoehtokaavojen vastaanotossa ”yhtenä mielipiteenä muiden joukossa”, neutraalius hankinnoissa (konsultit OK, kansalaistoimijat ei)
• Carmona (2014) : “The principle of “cities for all” is fundamental, yet it is also important to acknowledge that not every space will, or should, appeal equally to every citizen. This is a form of inclusion rather than exclusion: it recognises the diversity of lifestyles and preferences amongst urban populations and that cities should offer something for everyone in the right locations, rather than everything for everyone everywhere, which may all too easily lead to lowest-common-denominator design and to nothing appealing to anyone anywhere. Inclusion, in that sense, is a strategic concept in terms of addressing the multiplicity of need.”
Voimavarademokratia
Valtiotieteellinen tiedekunta
MITEN TOTEUTTAA VOIMAVARA-AJATTELUA DEMOKRAATTISESTI
Tasapuolisuudesta positiiviseen diskriminaatioon voimavarademokratian kriteeristöllä:
1) avoin lähdekoodi ja commons – onko toiminta lähtökohdiltaan, tuloksiltaan ja tuotoksiltaan avointa eli kaikkien halukkaiden vapaasti hyödynnettävissä ja hallinnoitavissa? 2) inklusiivisuus – onko toiminta avointa ja mukaan kutsuvaa suhteessa kaikkiin kansalaisryhmiin? 3) itsekorjaavuus – sisältyykö toimintaan mekanismeja, joilla siinä esiintyviä vikoja, puutteita, ongelmia ja haitallisia ulkoisvaikutuksia korjataan? 4) synergiaedut – tuottaako toiminta hyötyjä yhdessä jonkin toisen toiminnan kanssa? 5) innovatiivisuus – luoko toiminta uusia tapoja toimia tai näkökulmia lähestyä asioita? 6) skaalattavuus – voiko toiminnan mittakaavaa kasvattaa tai levittää sitä muualle? 7) kaupunginhallinnon tavoitteiden ja toiminnan tukeminen (kriteeriä ei tule soveltaa poissulkevasti, jotta ylläpidetään yhteiskunnan moniarvoisuutta)
Kansalaistoiminnan demokraattiset hyveet (ei sääntöjä vaan taipumuksia käyttäytyä ja toimia)
14
www.helsinki.fi/yliopisto
• Lefevbreä (1996) ja Purcellia (2002) seuraten Iveson (2013, 945) esittää, että kaupunkilaisuuteen kuuluva ominaisuus asuttaa (inhabit) aluettaan tarjoaa kaupunkilaisille sellaisen auktoriteetti- tai valta-aseman (authority) muokata ympäristöään, jota voi pitää jopa muuta valtaa demokraattisempana.
-> ”asutuksellisuus” edustuksellisuuden haastajana demokraattisen vallankäytön oikeutuksen perustana
• Oikeutus: jos minulla oikeus, on muillakin – hallinnon oikeutus heikompi, koska hallinto edustaa yleisen tiedon edustamaa valtaa asukkaiden paikallisen, partikulaarisen ja kontekstuaalisen tiedon valtaan nähden
• Kaupunkiaktivismissa yleensä kyse rakenteiden parantelusta tai kehittelystä kaupunkilaisten tarpeita ja toiveita paremmin toteuttavaksi (vegekioski, viihtyisyys, luomu, hävikkiruokaa köyhille)
• ”Asutuksellinen demokratia” demokratiaa muokkaavana, korjaavana ja päivittävänä näkökulmana, joka tunnistaa ja tunnustaa monien rinnakkaisten ja sisäkkäisten todellisuuksien läsnäolon ja yhteiselon kaupungissa: monet kaupungit yhdessä kaupungissa (Lefebvre: cities within cities, Carmona: inclusion of diversity)
Asutuksellinen demokratia
www.helsinki.fi/yliopisto
• Tekemisen demokratian termi lienee perua amerikkalaiselta libertaaripuolueelta ja on levinnyt sieltä avoimen lähdekoodin, wikinomian ja YIMBY-liikkeen toimintakentille
• Sitran Uusi demokratia -forumin raportin mukaan ”(t)ekemisen demokratiassa osallistuminen tuottaa enemmän suoria tuloksia kuin vaatimuksia siitä, mitä jonkun muun pitäisi tehdä”. Tekemisen demokratiassa ajatellaan jonkin tehtävän hoitamisen oikeuttavan itse itsensä (lähettäjänä yleinen etu)
• Edustuksellista demokratiaa täydentävä, kirittävä ja haastava kansalaistoiminnan kenttä, jonka tulisi antaa uudistaa kaupunkien hallinnan ja kehittämisen repertuaaria.
• Sauri (2017): tekemisen demokratia on kansalaisyhteiskunnan kokeilukulttuuria
• Tekeminen laajentaa yhteiskunnallista osallisuutta puhujista tekijöihin, kognitiivisista käytännöllisiin (vrt. yhdistystoiminta)
• Aktivismit leikkinä vs työ (maailmanpelastus, innovaatiot, hauskanpito?)
Tekemisen demokratia
www.helsinki.fi/yliopisto
• Joukkoistaminen osallistumista aktiivisempana muotona, jossa tehtävänanto (ongelma, tuotanto) ulkoistetaan yleisölle hyödyntäen asiantuntijoita laajemman joukon osaamista ( Brabham 2013)
-> Joukkoistamisdemokratia: mikä taho tahansa voi tehdä aloitteen antamalla yleisölle (julkisolle) tehtävän (ongelmanratkaisu, tuotanto) (joukkoistava kuntalaisaloite!)
• Laaja ja tehokas kommunikaatio on edellytys demokratian toteutumiselle
-> Somedemokratia: sosiaalisen median luonne 1) laajasti kansalaisten ajankohtaisia tuntoja, mielipiteitä ja arvostuksia kanavoivana ja jäsentävänä julkisona sekä 2) ryhmäytymisen ja järjestäytymisen, 3) yhteistoiminnan ja 4) poliittisten kampanjoiden alustana sekä 5) kansalaisyhteiskunnan tuntosarvina (big data).
• Aineellisen hyvinvoinnin ja palvelutarjonnan parantaminen sekä käyttöoikeuksien jakaminen
-> Jakamistalousdemokratia tasa-arvoisena tai laajana pääsynä resursseihin sekä kuluttajuutta vahvemmat toimijuudet markkinoilla (prosumeri, alustaylläpitäjä, yhteisvarantojen hallinnointi)
• Yhdistelmädemokratia: hallinnon ja kansalaisten luomat vaikuttamismahdollisuudet sekä tavat määritellä ja säädellä näitä mahdollisuuksia toisiaan täydentäen
Joukkoistamisdemokratia, somedemokratia, jakamistalousdemokratia – yhdistelmädemokratia
DEMOKRATIA KEHITTYY KOKEILLEN
• Kehitteillä Demokratiakiihdyttämö demokratiakokeilujen alustaksi ja demokratian kehittämisestä kiinnostuneiden yhteisöksi
• BIBU-hanke yhdessä muiden STN-hankkeiden kanssa
bibu.fi, collaboration.fi, paloresearch.fi, allyouthstn.fi, wiseproject.fi
• Millaista tukea kaipaisit demokratian kehittämiseen? Miten Demokratiakiihdyttämö voisi auttaa?
• Tervetuloa inspiroitumaan ja suuntaamaan Demokratiakiihdyttämön kehittämistä Demokratiakokeilujen arviointi -aamukahveilla 7.6.!
Klo 8.30-10.00 Valtimo, Kirkkokatu 14 http://kokeilevasuomi.fi/artikkeli/-/asset_publisher/arviointiaamukahvit-5-5-kokeilujen-arviointi-7-6-2018
Kaupunkiak)vismi.fi
Valtiotieteellinen tiedekunta
JULKAISUJA
• Mäenpää, P. & Faehnle, M. 2018: Neljäs sektori: kuinka vertaistoiminta haastaa hallinnon, muuttaa markkinat ja uudisrakentaa yhteiskunnan (työnimi). Hankkeen tulokset kokoava kirja, tulossa 2018.
• Mäenpää P. & Faehnle, M. (2017): Itseorganisoituva kaupunki: hallinta, talous ja demokratia. Futura 4/17. • Faehnle, M. & Mäenpää, P. & Blomberg, J. & Schulman, H. 2017: Civic engagement 3.0 - Shifts towards self-made
society in Helsinki metropolitan region. Yhdyskuntasuunnittelu-lehti 3/2017. • Mäenpää P. (2017): Jakamistalous tekee pikkukodin. Rakennettu ympäristö -lehti 4/17. • Mäenpää P. & Faehnle, M. (2017): Hommelit haastavat himmelit: järjestelmästä vuorovaikutukseen. Teoksessa 100
vuotta suomalaista aluekehittämistä. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. • Mäenpää, P., Faehnle, M. & Schulman, H. 2017. Kaupunkiaktivismi, jakamistalous ja neljäs sektori. Teoksessa
Kansalaiset kaupunkia kehittämässä (toim. Bäcklund, Häkli & Schulman). Tampere University Press. • Harmaala, Toivola, Faehnle, Manninen, Mäenpää & Nylund 2017: Jakamistalous. Alma Talent, Helsinki. • Mäenpää, P. & Faehnle, M. 2017. Neljäs sektori suuntaa kaupunkien elinvoimaa, yhteisöllisyyttä ja kestävyyttä.
Helsingin seudun suunnat 2/2017. • Mäenpää, P. & Faehnle, M. 2017. Kaupunkiaktivismi: ratkaisuja itseorganisoituvan kaupunkiyhteisön hallintaan.
Kvartti 2/2017. • Mäenpää, P. & Faehnle, M. 2017. Urban activism as a resource for cities. Helsinki Quarterly 1/2017. • Mäenpää, P., Faehnle, M. & Lehtonen, T. 2016. Laiturilla ruodittiin Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmää:
”Jälkistalinistinen hirviö” vai suunnittelukeskustelun uudistaja? Yhdyskuntasuunnittelu 54:4. • Mäenpää, P. & Faehnle, M. 2016. Kaupunkiaktivismi voimavarana. Kvartti 3/2016, 16-33. • Faehnle, M., Immonen, H., Mäenpää, P., Nylund, M., Träskman, T. 2016. Jakamistalous ja verotus: Eväitä
yhteiskunnalliseen keskusteluun. Arcada Working Papers 4/2016.
TERVETULOA MUKAAN KESKUSTELEMAAN JA
YHTEISKEHITTELEMÄÄN!
[email protected] [email protected] 0295 25 1109
[email protected] 040 592 3933
Kaupunkiak:vismi Kaupunkiak)vismi.fi / Neljässektori.fi Facebook-‐ryhmä: Kaupunkiak)vismi #kaupunkiak)vismi Jakamistalouden T&K-‐verkosto www.kaupunkiak)vismi.fi/fi/teemat/jakamistalous Facebook-‐ryhmä: Jakamistalouden T&K-‐verkosto #jatke SoMe & KaupunkisuunniFelu Facebook-‐ryhmä: SoMe & KaupunkisuunniRelu #kaupsusome