Netti liittää lapset toisiinsa · 8 %:iin. Netin käyttö tuntuu olevan hieman parem-min hallinnassa kuin viime vuonna. 5.4 vanhemmat kertovat juttelevansa lastensa kanssa netistä

Lapsen ääni 2006 -kysely

Netti liittää lapset toisiinsa

�

Sisällysluettelo

1. Mikä on LapSen ääni? 4

2. YLeiStä vaStaajiSta 4

3. ikävuodet 7–10 4

4. ikävuodet 11–17 6

4.1 Netti on lapselle yhteydenpitoa 64.2 Pojat kasvavat pelaajista yhteydenpitäjiksi 74.� Kolmasosa lapsista on ahdistunut tai järkyttynyt netin materiaalista 8

5. vanheMpien rajat netin käYtöLLe ovat

tiukentuneet 8

5.1 Vanhemmat rajoittavat netin käyttöä 85.2 Netti koetaan hyödylliseksi lapselle, äitien nettikielteisyys lisääntynyt 85.� Omien lasten myötä yhteydenpito ja netin viihdekäyttö vähenee 105.4 Vanhemmat kertovat juttelevansa lastensa kanssa netistä 115.5 Lapset taas kokevat netistä ja sen käytöstä juttelemisen vähentyneen 125.6 Lapsiperheen nettikone on olohuoneessa 1�

6. peLaStakaa LaSten SuoSitukSia 13

Tarkempi raportti tuloksista löytyy Pelastakaa Lasten nettivihjeen sivuilta osoitteesta http://www.pelastakaalapset.fi/nettivihje/nettikayton-kyselyja.

Etukannen kuva: Arttu-Eerik Ristola, Lapsen ääni -piirustuskilpailu

4

1. Mikä on LapSen ääni?

Lapsen ääni on Pelastakaa Lasten lapsille suunnattu nettikysely, jota on toteutettu vuodesta 2001 lähti-en. Tavoitteena on saada lapsen ääni kuuluviin yh-teiskunnallisessa keskustelussa ja toisaalta aktivoida lapsia osallistumaan siihen.

Osa kysymyksistä on pysynyt samoina vuodesta toi-seen. Osa on vaihdellut riippuen kulloinkin ajankoh-taisista asioista. Tietotekniikkaan liittyvät kysymyk-set ovat olleet vahvasti painotettuina vuosina 2005 ja 2006. Tämän vuoden kyselyyn keräsimme jo toi-sen kerran vastauksia myös aikuisilta.

Lapsen ääni -kyselyyn vastanneita ei ole poimittu otantamenetelmillä, vaan kysely on toteutettu avoi-mena internetkyselynä. Kyselyn linkkiä on mainos-tettu eri vuosina hieman eri tavoin. Lapsen ääni ei ole varsinainen tutkimus, vaan pikemminkin suun-taa antava nettikysely.

Keskeiset tulokset vuonna 2006Pienten lasten vanhempien kaipuu kasvaa; eri-tyisesti tytöt kaipaavat isäänsä.Pienten lasten yleinen elämäntilanne on hyvä.Tytöt pitävät yhteyttä ystäviinsä, pojat kasvavat pelaajista yhteydenpitäjiksi.Netti on kyselyyn vastanneille lapsille luonte-va osa elämää.Kolmasosa lapsista on ahdistunut tai järkytty-nyt netin materiaalista.Vanhempien rajat lasten netin käytölle ovat tiu-kentuneetNetti koetaan yhä hyödylliseksi lapselle: äitien kielteisyys nettiä kohtaan on lisääntynyt, isien vähentynytVanhemmat kertovat juttelevansa lastensa kanssa netistä. Etenkin isien keskustelu lasten kanssa nettiin liittyvissä asioissa kasvoi edelli-sestä vuodestaLapset puolestaan kokevat netistä ja sen käy-töstä juttelemisen vähentyneen

2. YLeiStä vaStaajiSta

Lapsen ääni -kysely oli avoin nettikysely. Kyselyn vastaajien iästä ei ole täyttä varmuutta ja sama hen-kilö on saattanut vastata useampaan kertaan. Voi-daan olettaa, että nettikyselyyn vastanneet ovat keskimääräistä tottuneempia netin käyttäjiä.

Kyselyn tulosten hyöty on ehkä parhaimmillaan sii-nä, että voimme seurata, millaiseksi netin käyttö ja sitä koskevat arvot ja asenteet muotoutuvat, kun

”nettikelkkaan” tulee astuneeksi.

•

••

•

•

•

•

•

•

Kysymykset esitettiin pääosin samassa muodossa vuosien 2005 ja 2006 kyselyissä, joten tuloksia on mahdollista vertailla.

Linkki kyselyyn oli huhtikuun alussa 2006 Suomi24:n ja Soodan sivuilla. Kysymykset vaihtelivat ikäryh-mittäin. Eri kysymykset suunnattiin alle 11-vuotiaille (jotka jaettu yli ja alle 7-vuotiaisiin), 11–17-vuotiaille, lapsettomille aikuisille sekä aikuisille, joilla on lap-sia. Kyselyyn vastasi yhteensä 4092 henkilöä. Alle 7-vuotiaita oli niin vähän, ettei heidän vastauksiaan käsitellä tässä raportissa. Eri kohderyhmille esitetyt kysymykset ja kaikki vastaukset löytyvät osoittees-ta www.pelastakaalapset.fi/nettivihje/nettikayton-kyselyja

Vastaajaryhmät ja vastanneiden määrät7–10-vuotiaat, tytöt (82), pojat (59)11–12-vuotiaat, tytöt (115), pojat (�4)1�–15-vuotiaat, tytöt (250), pojat (94)16–17-vuotiaat, tytöt (2�7), pojat (7�)lapsettomat aikuiset, naiset(961), miehet(202)vanhemmat, äidit (1715), isät (24�)lisäksi alle 7-vuotiaita vastaajia oli 27

3. ikävuodet 7–10

Yhä harvempi lapsi vastaa myönteisesti kysymyk-seen: vietätkö mielestäsi riittävästi aikaa vanhem-piesi kanssa. Laskeva suuntaus on ollut selvä vuo-desta 200� lähtien.

Eri vuosien tulokset eivät ole aivan vertailukelpoisia, sillä ikäryhmät, kysymykset sekä myös vastausten keräystavat ovat hieman vaihdelleet.

Vuosina 2005 ja 2006 kysyimme 7–10-vuotiailta ty-töiltä ja pojilta kysymykset ”Vietätkö mielestäsi tar-peeksi aikaa äitisi kanssa?” ja ”Vietätkö mielestäsi tarpeeksi aikaa isäsi kanssa?”. Vuosina 200� ja 2004 kohderyhmänä taas olivat 7–12-vuotiaat lapset ja kysymykset kuuluivat ”Onko äiti kanssasi tarpeek-si?” ja ”Onko isä kanssasi tarpeeksi?”.

Isän aika näyttää lasten silmissä siis olevan kortilla; erityisesti tytöt kaipaavat isää.

Lapsista 89 prosentilla on hyvä kaveri. Tässä suh-teessa tulokset noudattavat aikaisempien vuosien linjaa. Tulosta voidaan pitää hyvänä. Melko positii-vista on myös, että 79 % lapsista kokee vanhempi-ensa kuuntelevan häntä. 62 % kertoo, että hänellä on kivaa koulussa ja 58 % katsoo, että mikäli van-hemmat lupaavat hänelle jotakin, he myös pitävät lupauksensa.

•••••••

5

��

��

��

� ��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

Kuva 1. Äidin kanssa riittävästi aikaa viettävien tyttöjen osuus on vähentynyt kolmessa vuodessa 18 prosenttiyksikköä.

Kuva 2. Isän kanssa riittävästi aikaa viettävien tyt-töjen osuus on vähentynyt kolmessa vuodessa 20 prosenttiyksikköä.

Kuva �. Äidin kanssa riittävästi aikaa viettävien poikien osuus on vähentynyt kolmessa vuodessa 15 prosenttiyksikköä.

Kuva 4. Isän kanssa riittävästi aikaa viettävien poikien osuus on vähentynyt kolmessa vuodessa 15 prosenttiyksikköä.

6

4. ikävuodet 11–17

4.1 netti on lapselle yhteydenpitoa

Niin tytöt kuin pojatkin käyttävät nettiä varsin run-saasti, pojat hieman enemmän kuin tytöt. Poikien joukosta löytyy myös yli kaksi kertaa tyttöjä enem-män netin tehokäyttäjiä. Kun 11–17-vuotiaista ty-töistä 8 % käyttää nettiä yli 20 tuntia viikosta, on näin ahkeria netinkäyttäjiä poikien joukossa jo 21 %. Kyselyn netinkäytön määriin liittyviin kysymyk-siin on kuitenkin syytä suhtautua varauksella. Lap-sen ääntä on markkinoitu suosituilla sivustoilla ja on oletettavaa, että kyselyssä ovat jonkin verran yli-edustettuina paljon nettiä käyttävät.

Netin käyttöä kartoitettiin kysymyksellä ”Mikä ku-vaa sinua parhaiten netinkäyttäjänä?” Kysymykseen saattoi valita vain yhden vastausvaihtoehdon. Vasta-usten perusteella netti on tytöille nimenomaan vä-

line yhteydenpitoon ystävien kanssa. Erityisen ah-keria tässä suhteessa ovat 1�–15-vuotiaat, joista peräti 57 % valitsi tämän vaihtoehdon. Varsin moni luokittelee itsensä nettiseikkailijaksi, heidän osuu-tensa nousee 20 %:iin. Tiedonhakijoiden määrä tun-tuu kasvavan, kun ikää tulee lisää; 11–12-vuotiaista tiedonhakijoiden osuus on 2 % ja 16–17-vuotiaista 10 %. Myös musiikkia ja muita tiedostoja lataavien määrä kasvaa iän myötä: 11–12-vuotiaat � %, 1�–15-vuotiaat 4 % ja 16–17-vuotiaat 5 %.

Nettipelaajien määrä sen sijaan vähenee; 11–12-vuo-tiaista 8 % pelaa, kun 16–17-vuotiaista pelaa enää 2 %. Myös nettiriippuvaisiksi itsensä tunnustavien määrä laskee jyrkästi 11–12-vuotiaista nettiriippu-vaisina itseään pitää 9 %, 1�–15-vuotiaista 7 % ja 16–17 –vuotiaista enää vain 2 %. Tämä kehityskulku vaikuttaa myönteiseltä.

Kuva 5. Tyttöjen netinkäytön tavat eri ikäryhmissä.

Kuva 6. Poikien netinkäytön tavat eri ikäryhmissä.

��

��

�

��

��

�

�

��

��

� � ��

��

��

�

� �

��

�

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

�

��

�

�

��

��

��

� �

��

�

��

��

��

�

�

�

�

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

7

4.2 pojat kasvavat pelaajista yhteydenpitäjiksi

Moni poika tunnustautuu nettipelaajaksi. Määrä kui-tenkin vähenee jyrkästi iän lisääntyessä. Kun 11–12-vuotiaista joka kolmas luokittelee itsensä nettipelaa-jiksi, 1�–15-vuotiaissa heitä on hieman vähemmän ja 16–17-vuotiaissa enää joka kahdeksas. Nettipe-laamisen tilalle nousevat vahvasti yhteydenpito ys-täviin ja nettiseikkaileminen. Yhteydenpitäjiä on 16–17-vuotiaiden ikäluokassa kaksi viidestä, mikä on huomattavasti vähemmän kuin tytöillä. Nettiseik-kailijapoikia taas on 16–17-vuotiaista joka viides eli hieman enemmän kuin nettiseikkailijatyttöjä. Nou-

sijoista mainittakoon vielä tiedostojen lataajat, joi-den määrä nousee 6 %:sta ylöspäin niin, että jo joka kymmenes 16–17-vuotias poika tunnustautuu ensi-sijaisesti tiedostojen lataajaksi.

Pelaajien ohella laskusuunnassa on myös nettiriip-puvaisiksi tunnustautuvien määrä. 16–17-vuotiais-ta 4 % kokee kuuluvansa tähän ryhmään, kun sekä 11–12-vuotiaiden että 1�–15-vuotiaidenkin ryhmis-sä riippuvaisiksi tunnustautuvia on peräti 9 %.

Niin tyttöjen kuin poikienkin kohdalla tuloksek-si siis saadaan varsin korkeita nettiriippuvuusluku-

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

Kuva 6. Poikien netinkäytön tavat eri ikäryhmissä.

Kuva 7. Lasten yhteydenpito netissä.

8

ja 11–15-vuotiaiden ryhmässä, jolloin myös nettipe-laajien osuudet ovat koholla. Nettiriippuvuuden ja nettipelaamisen yhteydestä ei kyselyn perusteella kuitenkaan voida tämän enempää sanoa, sillä netin käyttöä kartoittavaan kysymykseen saattoi valita vain yhden vaihtoehdon, eikä eri vastausvaihtoeh-tojen välisiä yhteyksiä voi tutkia.

Netti toimii siis niin tytöillä kuin pojillakin selkeästi yhteydenpitovälineenä. Yhteydenpitoa kartoitettiin tarkemmin kysymyksellä ”Mikä seuraavista kuvaa sinua?” Kysymykseen sai valita vain yhden vastaus-vaihtoehdon. Vaihtoehdot on rakennettu siten, että ne ikään kuin sulkevat toisensa pois.

Kolmasosa lapsista pitää netin kautta yhteyttä vain ennestään tuttuihin ihmisiin. Hieman useampi jutte-lee netissä myös tuntemattomien kanssa, mutta ei tapaa heitä. Joka neljästoista on tavannut netissä ta-paamiaan myös oikeassa elämässä. Joka kuudennel-le nettituttavista on tullut myös ystäviä. Vastaukset ovat kohtuullisen samankaltaisia kaikissa 11–17-vuo-tiaiden ikäryhmissä.

Netti on lapsille tarpeellinen väline. Juuri kukaan ei toivo, ettei nettiä olisi. Viidennes kertoo, etteivät he voisi elää ilman nettiä. Kaksi kolmasosaa pitää nettiä tarpeellisena, mutta ei anna sen hallita itse-ään. Vaikuttaa siltä, että lapset kokevat netin luon-tevana osana omaa elämäänsä, eivätkä tee siitä on-gelmaa.

4.3 kolmasosa lapsista on ahdistunut tai järkyttynyt netin materiaalista

Lapsen ääni -kyselyssä tiedusteltiin: ”Oletko löytä-nyt netistä sinua ahdistanutta tai järkyttänyttä mate-

riaalia?” Lapsista noin kolmasosa oli löytänyt tällais-ta aineistoa. Aikuisista kyllä-vastaajia oli yli puolet.

11–12-vuotiaiden enemmistö oli ahdistunut tai jär-kyttynyt eniten seksipitoisesta aineistosta, kun taas aikuiset ja vanhemmat lapset olivat järkyttyneet eni-ten väkivaltaa sisältävästä tai sivuavasta aineistosta.

5. vanheMpien rajat

netin käYtöLLe ovat

tiukentuneet

5.1 vanhemmat rajoittavat netin käyttöä

Lapsen ääni -kyselyssä kysyimme ”Rajoitatko lastesi netin käyttöä jollain lailla?” Vastausvaihtoehdoista saattoi valita vain yhden, mutta vaihtoehdot olivat toisensa poissulkevia; etenemisjärjestys oli lievim-mästä jyrkimpään.

Suurin osa vanhemmista rajoittaa lastensa netin käyttöä jollain lailla. Vain 2� % vastanneista kertoo, ettei rajoita lastensa netin käyttöä millään lailla. To-dennäköisesti osalla heistä lapset ovat jo niin isoja, ettei rajoittaminen enää onnistu. Viime vuoden ky-selyyn verrattuna vanhempien asenteet ovat hieman tiukentuneet. Vain keskustelun voimaan rajoittajana luottavien osuus oli pudonnut vuoden 2005 28 %:sta vuonna 2006 26 %:iin. Aikarajoituksia käyttävi-en osuus oli noussut �5 %:sta �8 %:iin. Suodatinoh-jelmaa eli lapsilukkoa käyttävien osuus oli noussut 12 %:sta 1� %:iin.

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

Kuva 8. Lapset ja aikuiset, jotka ahdistuneet tai järkyttyneet netin aineistosta.

9

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

�

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

�

��

��

�

��

��

��

��

��

��

��

��

��

Kuva 9. Vanhempien rajoitukset lasten netinkäytölle.

Kuva 10. Äitien suhtautuminen netin hyö-tyihin lapselle.

Kuva 11. Isien suhtautuminen netin hyö-tyihin lapselle.

10

5.2 netti koetaan hyödylliseksi lapselle, äitien nettikielteisyys lisääntynyt

Lapsen ääni -kyselyssä esitettiin väittämä ”Interne-tin hyödyt lapselle ovat suuremmat kuin sen haitat.” Vastausvaihtoehdoiksi saattoi valita joko voimak-kaasti samaa mieltä, jokseenkin samaa mieltä, jok-seenkin eri mieltä, voimakkaasti eri mieltä tai en tiedä.

Vanhemmat kokevat netin pääosin hyödylliseksi lap-selle. Isien ja äitien suhtautumisessa on tapahtunut pieni muutos viime vuoteen verrattuna. Äitien kiel-teisyys nettiä kohtaan on lisääntynyt kun taas isien suhteen on tapahtunut päinvastoin.

Kun vuonna 2005 59 % vastanneista äideistä oli joko voimakkaasti tai jokseenkin samaa mieltä ne-tin hyödyllisyydestä, nyt tätä mieltä oli 54 % äideistä.

Jokseenkin tai voimakkaasti eri mieltä olevien äitien osuus taas oli noussut �4 %:sta �7 %:iin.

Isien myönteisyys lasten netin käyttöä kohtaan on lisääntynyt. Kun vuonna 2005 66 % vastanneista isis-tä oli joko voimakkaasti tai jokseenkin samaa miel-tä väittämän kanssa, nyt tätä mieltä oli 68 % isistä. Jokseenkin tai voimakkaasti eri mieltä olevien isien osuus taas oli laskenut 26 %:sta 25 %:iin. Mainit-tavaa on kuitenkin, että väittämän kanssa voimak-kaasti samaa mieltä olevien isien joukko oli pienen-tynyt, jokseenkin samaa mieltä olevien joukko taas kasvanut.

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

Kuva 12. Äitien netinkäyttö.

Kuva 1�. Isien netinkäyttö.

11

5.3 omien lasten myötä yhteydenpito ja netin viihdekäyttö vähenee

Aivan kuten lastenkin kohdalla, myös aikuisten netin käyttöä luodattiin kysymyksellä ”Mikä kuvaa sinua parhaiten netinkäyttäjänä?”. Vastausvaihtoehdot olivat muutoin samat, mutta näiden lisäksi oli lisätty kohta ”käytän nettiä työssäni”. Suurin osuus äideis-tä ja isistä luokittelee itsensä tiedonhakijoiksi. Isillä seuraavalla sijalla tulevat netin työkäyttö ja yhtey-denpito ystäviin. Äideillä taas liki tiedonhaun kanssa tasavahvana on yhteydenpito ystäviin. Lapsettomis-ta naisista ja miehistä suurin osuus taas luokitte-lee itsensä yhteyttä ystäviinsä pitäviin. Vaikuttaa sil-tä, että omien lasten saamisen myötä ylimääräinen aika vähenee, sosiaalisille suhteille ei ainakaan netin kautta jää aikaa. Myös internetin viihdekäyttö vä-henee.

Nettiriippuvaisiksi itsensä luokittelevien osuus on vähentynyt äitien kohdalla vuoden 2005 � %:sta tä-män vuoden 1 %:iin. Isien kohdalla nettiriippuvais-ten osuus on vähentynyt 4 %:sta 2 %:iin.

Myös lapsettomien naisten nettiriippuvuus on vä-hentynyt � %:sta 2 %:iin. Ainoastaan lapsettomien miesten nettiriippuvuus on hieman noussut, 6 %:sta 8 %:iin. Netin käyttö tuntuu olevan hieman parem-min hallinnassa kuin viime vuonna.

5.4 vanhemmat kertovat juttelevansa lastensa kanssa netistä

Lapsen ääni -kyselyn kysymyksen ”Oletko jutellut lastesi kanssa internetistä ja sen käytöstä?” vastaus-vaihtoehdot olivat usein, joskus, en koskaan tai lap-

��

��

�

��

�

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

�

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

Kuva 14. Äitien juttelu lapsensa kanssa netistä

Kuva 15. Isien juttelu lapsensa kanssa netistä.

12

seni ovat niin pieniä, etteivät ymmärrä asiasta vie-lä mitään. Seuraavaksi vastauksia tarkastellaan vasta sen jälkeen, kun on karsittu pois viimeisen vaihto-ehdon valinneet vastaajat.

Äideistä 49 % juttelee aiheesta lastensa kanssa usein, 49 % juttelee joskus ja vain 2 % ei koskaan. Vuon-na 2005 ”ei koskaan” -vastausvaihtoehdon valinnei-ta oli 4 %.

Isät ovat lisänneet internetistä ja sen käytöstä jutte-lemista vielä enemmän. Usein juttelevien osuus on noussut huomattavasti: vuoden 2005 �2 % on ko-honnut 42 %:iin. Joskus juttelevien osuus on kuiten-kin laskenut hieman: 55 %:sta 54 %:iin. Ei koskaan juttelevien osuus on laskenut puolella 14 %:sta 7 %:iin.

Näyttää siltä, että isät ottavat yhä enemmän vastuu-ta lastensa ”nettikasvatuksesta”. Toki on mahdollis-ta, että ne asiat, joista isät ja äidit lastensa kanssa netin suhteen juttelevat, ovat eri tyyppisiä. Oletet-tavaa on, että äidit painottavat enemmän kasvatuk-sellista näkökulmaa kun taas isien näkökulma on enemmän tekninen, välineen käyttöön liittyvä. Tä-hän kysymykseen ei Lapsen ääni -kysely kuitenkaan anna vastausta.

5.5 Lapset taas kokevat netistä ja sen käytöstä juttelemisen vähentyneen

Myös lapsilta kysyttiin, ovatko he jutelleet vanhem-piensa kanssa internetistä ja sen käytöstä. Useam-pi kuin kaksi kolmesta vastasi juttelevansa joskus, joka kymmenes usein ja joka viides ei koskaan. Vii-me vuoden kyselyssä vanhempien kanssa juttelijoita oli hieman enemmän; ei koskaan jutelleita oli 17 % kun nyt heitä oli 21 %.

Eräs mahdollinen syy vanhempien ja lasten väliseen näkemyseroon nettijutteluasiassa on se, että kyse-lyyn vastanneet vanhemmat edustavat juuri niitä, jotka liikkuvat paljon netissä ja myös osaavat enem-män keskustella netistä lastensa kanssa.

Toisaalta lasten kokemaan nettijuttelun vähenemi-seen löytyy näkökulma myös vanhempien tiuken-tuneesta asenteesta netin käytön rajoittamiseen. Keskusteleminen netin käytön rajoittimena oli vä-hentynyt ja aikarajoitusten sekä suodatinohjelmien käyttö lisääntynyt.

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

Kuva 16. Lasten juttelu vanhempiensa kanssa netistä.

1�

5.6 Lapsiperheen nettikone on olohuoneessa

Kaikista nettiyhteydellä varustetuista vanhempi-en koneista olohuoneessa sijaitsi �6 %. Seuraavak-si yleisin sijaintipaikka oli työhuone 27 %, makuu-huone 27 %, lastenhuone 9 %, keittiö 4 %. Jossain muussa huoneessa oli 6 % koneista ja 11 %:lla oli kannettava, jonka paikkaa vaihdellaan.

Kotitalouksissa olevien tietokoneiden määrät ovat kasvaneet. Tämän kyselyn vastausten mukaan kas-vu on ollut 20 %:n luokkaa.

6. peLaStakaa LaSten

SuoSitukSia

Vanhempien ajan niukkuus kuultaa edelleen läpi ky-selyn vastauksista. Yhdessä vietetty aika on perus-luottamuksen rakentamista, myös netissä ja nettiin liittyen.

Tietokoneen sijoittaminen perheen yhteisiin tiloi-hin antaa vanhemmille mahdollisuuden seurata lap-sen reaktioita. Luonnollisten keskustelutilanteiden mahdollisuus kasvaa, kun lapsi reagoi lukemaansa tai kokemaansa. Vanhemmalle tarjoutuu näin luon-tevia tilaisuuksia keskusteluun lapsen kanssa.

Perehdy lapsen käyttämiin nettiympäristöihin. Älä ylireagoi, äläkä syyllistä.

Netti on lapselle yhteydenpidon väline. Tutustu lap-sesi nettiystäviin, mutta kunnioita hänen yksityi-syyttään.

Kiusaaminen ja häirintä on verkkomaailmassa va-litettavan yleistä. Keskustele lapsen kanssa näistä asioista ja tue tarvittaessa.

Tarkempi raportti tuloksista löytyy Pelastakaa Las-ten nettivihjeen sivuilta osoitteesta http://www.pelas-takaalapset.fi/nettivihje/nettikayton-kyselyja.

Samassa osoitteessa on myös Kännykkäkamera käy –kysely, jossa selvitetään mm. kännykkäkiusaamista ja sen yleisyyttä.

Kuva 17. Nettikoneen sijainti lapsiperheessä.

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

��

16

keskustoimistoPelastakaa Lapset - Rädda BarnenKoskelantie �800610 Helsinki(Postiosoite: PL 95, 00601 Helsinki)Puh. (09) 41�5 5400Fax (09) 41�5 5444info @ pelastakaalapset.fi

etelä-Suomen aluetoimistoPelastakaa Lapset - Rädda Barnen Koskelantie �800610 Helsinki(Postiosoite: PL 95, 00601 Helsinki)Puh. (09) 41�5 5400Fax (09) 41�5 5444

Länsi-Suomen aluetoimistoPelastakaa Lapset - Rädda Barnen Hämeenkatu 14 C 2�, � krs.��100 TamperePuh. (0�) �142 8000 (puhelinaika klo 10.00 - 15.00)Fax (0�) �142 80�0

keski-Suomen aluetoimistoPelastakaa Lapset - Rädda BarnenKeskustie 18 E 2140100 JyväskyläPuh. (014) 860 5500 (puhelinvaihde auki arkisin klo 9-15)Fax (014) 860 55��

itä-Suomen aluetoimistoPelastakaa Lapset - Rädda BarnenSiltakatu 12 C, 5 krs.80100 Joensuu Puh. (01�) 264 5200Fax (01�) 264 5215

pohjois-Suomen aluetoimistoPelastakaa Lapset - Rädda BarnenValtatie 6790500 Oulu Puh. (08) 562 4200, Fax (08) 554 5202

turun paikallistoimistoPelastakaa Lapset - Rädda BarnenHämeenkatu �220700 TurkuPuh./fax (02) 2517 ��

Seinäjoen paikallistoimistoPelastakaa Lapset - Rädda BarnenJärjestötaloKauppakatu 160100 SeinäjokiPuh. (06) 4�� 444

Lasten hätäapurahastoKeräyspuhelin 0700-0-441 (12,56 € + ppm)Keräystilit Nordea 1017�0-210727 Okopankki 5722411-2�8692 Sampo 800018-71026424 Handelsbanken �1�1�0-1117951

www.pelastakaalapset.fi

Pelastakaa Lapset tekee työtä kaikkein vaikeimmissa oloissa elävien lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja oikeuksien puolesta kotimaassa ja maailmalla. Kansainvälinen Pelastakaa Lapset toimii yli sadassa maassa lapsen oikeuksien toteutumiseksi. Suomen Pelastakaa Lapset perustettiin vuonna 1922.

Jos haluat tutustua muuhun toimintaamme, saat lisätietoja Pelastakaa Lasten toimistoista ja www-sivuil-tamme www.pelastakaalapset.fi

Documents

Netti liittää lapset toisiinsa · 8 %:iin. Netin käyttö tuntuu olevan hieman parem-min hallinnassa kuin viime vuonna. 5.4 vanhemmat kertovat juttelevansa lastensa kanssa netistä