2000-LUVUN OPPIMISYMPÄRISTÖT

perinteisen kouluympäristön evoluutiotoimivaksi tulevaisuudenoppimisympäristöksi

Tulevaisuuden koulu - ohjelman tavoitteena on saattaa perinteisetkoulut ja koulurakennukset 2000-luvulle. Keskiössä ovat oppilaidenvalmiudet oppia ja niitä tukevat toiminnalliset kokonaisuudet.Muutospaineet kohdistuvat erityisesti opettajuuteen, johtajuuteen,opetuksen tukipalveluihin kuten täydennyskoulutukseen,opetusteknologiaan sekä tila- ja oppimisympäristöratkaisuihin.Muutostyötä tuetaan ja vauhditetaan kehittämishankkeilla.Valintamenettelyn kautta valitut koulukohteet toimivat Livinglab -testausympäristönä ja suunnannäyttäjinä koulun toimintakulttuurinmuutoksessa.

Oulussa on työhön valittu kymmenen Smart School -koulua, joillajokaisella on oma kehittämishanke tukemassa kokonaisuudenmuutosta. SmartSchool -verkoston koulut saavat hankerahoituksenlisäksi tukea normaalista käyttösuunnitelmasta laitehankintoihin jaoppimiskulttuurin muutoksen läpi viemiseen. Ennen näidenhankintojen suorittamista koulut tarvitsevat apua ja konsultaatiotaTulevaisuuden koulu -ideologian sekä oman pedagogisen toiminnanyhteensovittamisessa erityisesti kalustamiseen jaoppimisympäristöjen kehittämiseen liittyvissä asioissa. Työ tehdäänyhdessä opetustoimen pedagogisten asiantuntijoiden, koulun väen jatarjouspyyntömenettelyn kautta valitun arkkitehtitoimiston kanssa.Näiden pohjalta on luotu tässä paperissa esiteltävät luonnoksetseitsemästä koulukohteesta.

TAUSTA

Sisäänkäynti ja aulaPääsisäänkäynti on hyvin tärkeä osa koulurakennusta. Aulan tuleeolla kutsuva ja sen täytyy antaa vierailijalle vaikutelma siitä, ettätämä on tervetullut. Ensivaikutelmasta tulee käydä ilmi tilojentarkoitus ja mitä toimintaa rakennuksessa tapahtuu. Sen tuleetukea eri-ikäisiä käyttäjiä moniammatillisesti ja huomioiden kaikkihallintokunnat. Kalustuksen, värien ja valaistuksen tulee henkiänykyaikaisen julkisen tilan monikerroksista toimintaperiaatteita jahäivyttää katsojan silmistä perinteinen koulumainen,institutionaalinen tilakokemus.

Aulan tulisi muodostaa useita erilaisia toimintapisteitä jaoppimisympäristöjä, jotka rajataan kalustuksella ja värityksellä javalaistuksella. Monikäyttöiset toimintapisteet tarjoavat tilanpäiväsaikaan oppilaiden vapaamuotoiselle kokoontumiselle ”löhöilymahdollisuuksineen”, pieniä ryhmäkokoontumistiloja jaoppimisympäristöjä opiskelutarkoituksiin, vitriinejä ja hyllyjä lyhyt- japidempikestoisiin näyttelyihin kirjaston, muiden toimijoiden jayhteisön käyttöön, kalusteryhmiä päiväkotilapsia ja pieniäkoululaisia vastaantuleville vanhemmille ja kirjaston asiakkaille.

Arkkitehtikierroksen luonnokset edustavat uusinta ajattelumalliajulkisten toimitilojen peruskorjauksessa ja rakentamisessa. Tilojenkäyttöä ohjaavat toiminnalliset lähtökohdat, jotka perustuvatyhteisesti sovittuihin arvoihin ja uudenlaiseen toimintakulttuuriin2000-luvun oppimisen ja oppimisympäristöajattelun pohjalta.Tulevaisuuden koulu toimintaa tukee yhtenäinen organisaatiomallija johtamisjärjestelmä. Kantavina teemoina ovat hyvinvointi jayhteisöllisyys, joiden täytyy näkyä kaikessa: koulujen toiminnassa,tiloissa, kalustamisessa sekä suhteessa ulkopuolisiin sidosryhmiin.Kalustamalla ja varustamalla rento ja viihtyisä oppimisympäristölisätään kouluviihtyvyyttä ja oppimismotivaatiota. Seuraavassaesimerkit kahdesta tilaratkaisusta toimintoineen, joihin on kiinnitettyerityistä huomiota.

Kokonaisuuksien tulee olla liikuteltavia ja muokattavissa muihinkintarkoituksiin Toimintapisteet voidaan suunnitella esimerkiksipelillisestä ja leikillisestä näkökulmasta käsin. Yhteisöllisyyttätukeva ja lähialueen yhdistyksiä tai seuroja palveleva tapaamis- jakokouspaikka sijaitsee aulassa. Kohtaamispaikka voi olla erillinen,tarvittaessa näköesteen tarjoava lasikuutio tai pyöreämuotoinensermeistä rakennettu pesä. Tila tarjoaa mahdollisuudenpienimuotoisiin kokouksiin, kuten aktiivisen oppilaskunnantoimintaan. Aulatilassa korostuu erityisesti monikäyttöisyys jamuovailtavuus. Lähtökohtana on, että koulun kaikki tilat ovatoppimistiloja.

HANKEKUVAUS

Kotipesä oppimisympäristönäKotipesän solussa työskentelevät oppilaat, opettajat ja avustavahenkilökunta muodostavat oppivan yhteisön. Oppiva yhteisösuunnittelee yhteistoiminnallisesti koulun ops:aan, arvoihin jatoimintakulttuuriin pohjautuen alueella tapahtuvan toiminnan,oppimisen ja opettamisen. Suunnittelu pitää sisällään sisällöt,kokonaisuudet, tilan käytön, käytettävän teknologian ja apuvälineet,ryhmäjaot sekä käytettävän pedagogisen perustan. Pedagogisenaperustana käytetään tutkivan, projekti- tai ilmiöpohjaisen oppimisenmenetelmiä, luovaan ongelmaratkaisuun perustuvaa oppimista taiyhteisöllisen oppimisen elementtejä. Toiminnasta vastaamoniammatillinen tiimi ja tiiminvetäjänä toimiva opettaja.

Perustaitoja eli lukeminen, laskeminen, kirjoittaminen jatiedonkäsitys opetellaan kypsyys- ja taitoryhmittäin mielenkiinnonmukaisissa ryhmissä eikä välttämättä ikäluokittain. Oppimaanoppimisen ja ajattelun taitoja kasvatetaan huomioiden oppijoidenvalmiudet, ikä ja osaaminen. Mediataidot ovat oleellinen osaviihtyisää ja rentoa käyttöympäristöä. Koulu avautuu muuhunyhteiskuntaan ja pitää sisällään elämänhallinnan taidot, esim.lifecoach-tyyppisessä personoidussa opinto-ohjauksessa.

Tilan käyttö ja toiminta perustuu avoimeen oppimisympäristöön,jossa hyödynnetään avattavia seiniä ja joustavia rakenteita.Oppimisympäristön tulee mukautua kalustuksen, valaistuksen,siirrettävyyden ja teknologian käytön osalta monipuoliseenryhmittelyyn. Kalusteiden tulee olla helposti siirrettäviä ja niillä onvoitava tehdä pienimuotoisia ”kotipesä” - ratkaisujapienryhmätyöskentelyyn. Kalusteet, sermit, verhot ja valkotauluttoimivat tilan rajaajina. Perusluokkatyöskentelyn aikana ja seinienollessa suljettuna, tulee luokkien välissä olevan avoimen tilantarjota tiloja eriyttämiseen ja pienryhmätyöskentelyyn. Alueellesijoitetaan selvästi rajattuja kalustoryhmiä, joita voidaan sujuvastiliikutella ja muotoilla pedagogisesti erilaiseen järkevääntarkoitukseen. Samojen kalusteiden tulee mukautua myös avoimenoppimisympäristön työskentelyyn. Opetussuunnan,havainnollistamisen ja esittämisen, tulisi mahdollisuuksien mukaanpystyä tapahtumaan kaikkiin suuntiin.

Kaikkialla koulualueella pitää pystyä järjestämään pienimuotoisiaopetustilanteita. Kaikki koulun tilat tulee nähdä ennen kaikkeaoppimistiloina ja koko ympäröivän yhteisön käytössä. Muuttoiminnot, kuten siivous ja teknologian käyttö, arvioidaan tätälähtökohtaa vasten. Lähtökohtana on oppilaiden turvallisuus,kodikkuus ja omistajuuden syntyminen tiloihin. Vaikka työtila esim.oma pulpetti ei olekaan pitkiä ajanjaksoja samalla paikalla, oppilaatkokevat alueen omaksi kotipesäkseen ja viihtyisäksi ja motivoivaksioppimisympäristöksi. Jokaiselle oppilaalle löytyy alueeltavastuullinen aikuinen, joka vastaa omasta oppilasryhmästään.Oppilas ymmärtää myös sen, että välillä työskennellään samallatutulla alueella toisten lasten ja toisten aikuisten kanssa, mutta itsevastaten omasta työstään. Hyvässä koulutyöympäristössä kalustus-ja teknologia suunnitellaan käyttäjän tarpeista käsin ja nämäintegroidaan mahdollisimman sujuvasti yhteen.

Tulevaisuuden koulu - ohjelmaOulun seutu kehittää koulujaan ja opetustaan vastaamaantulevaisuuden koulunkäynnin haasteisiin. Keskiössä ovat 2000-luvun koulun oppilaat ja oppilailta vaadittavat valmiudet oppia,taidot ja tiedot. Oppiminen on muuttunut, oppijat ovat muuttuneet jamolempien on vastattava tulevaisuuden asettamiin vaatimuksiin.Oppimisympäristöjen on kehityttävä vastaamaan tätä kuvaa jatämän on näyttävä konkreettisesti tulevaisuuden luokkahuoneessa.Oulun kaupunki valittiin Microsoftin maailman laajuiseen School ofthe Future (SOF). Tulevaisuuden koulu -ohjelma haastaa kaikkialan toimijat yhdessä kehitystyöhön ja vastaamaan tähäntarpeeseen, luomaan tulevaisuuden oppimista tuleville oppilaille.Kehitystyö tehdään seutukunnallisesti ja hankkeesta saaduttulokset hyödyntävät alueen osaamista, palveluiden tuotantoa sekäelinkeinoelämän toimintaedellytyksiä markkinoiden osaamistakansallisesti ja kansainvälisesti. Tulevaisuuden koulu ajattelussamuutokset kohdistuvat uusiin koulurakennuskohteisiin,remontoitaviin tai kunnostettaviin kouluihin tai kouluntoimintakulttuurin muutokseen. Muutos on aina mahdollisuus.

www.edu.ouka.fi/sof

Arkkitehtitoimisto Archeus OyArcheus Oy on oululainen rakennusalan konsulttitoimisto, joka onerikoistunut korkeatasoisen arkkitehtuurin luomiseen.Arkkitehtisuunnittelun lisäksi toimisto tekee laajaltisisustussuunnittelua. Toimiston arkkitehtoninen laatu on saanuttunnustusta sekä kotimaisten että ulkomaisten julkaisujenmuodossa jo useiden vuosien aikana.

www.archeus.fi

TOIMIJAT

1. Hankkeesta tiedottaminen, kohdekoulujen esikatselmus jakoulukohtaisena ennakkotehtävänä toiminnankuvauksenlaatiminen

2. Katselmus valitun koulun oppimisympäristöihin jatavoitekeskustelu

3. Yhden toiminnallisesti kehitettävän kohteen luonnosmainensuunnitelma tilaratkaisuineen ja kalustuksineen

4. Suunnitelman esittely kouluille5. Luonnosten tarkentaminen palautekeskustelun perusteella

ja suunnitteluprosessin vieminen eteenpäin

Esikatselmus ja ennakkotehtäväEnnakkotehtävänä kouluja pyydettiin toimittamaan sähköisetpohjapiirustukset sekä keskustelemaan rehtorien johdollakehittämiskohteista, sekä valmistautumaan tulevaanesikatselmukseen. Kouluja pyydettiin miettimään toiminnallisistalähtökohdista (pedagogia, profiili, kehittämisen painopisteet)kehittämiskohde (luokka, aula, kirjasto, käytävä, piha tms.). Joskoulu ei kohdetta vielä pystynyt nimeämään, sitä pohdittiin yhdessärehtorin, kehittäjäopettajien sekä arkkitehtiryhmän muodostamanasiantuntijaverkoston avulla.

A) Oppimistapahtuman analyysi yhdessä pedagogisten asiantuntijoiden kanssa:

• oppimistapahtuma (mm. ikäluokat, ryhmäkoot, ympäristö)• opetusmetodi• pedagogiset tavoitteet• Tulevaisuuden koulu - ohjelman tavoitteet

B) Fyysisen kohteen analyysi yhdessä koulun väen, pedagogisten asiantuntijoiden, arkkitehtien ja tilapalvelun edustajan kanssa:

• arkkitehtuuri ja estetiikka• toiminnallisuus ja ergonomia (mm. kalustus, valaistus)• työympäristön terveellisyys (esim. materiaalit, sisäilma)• huolto ja taloudellisuus• Tulevaisuuden koulu - ohjelman tavoitteet

C) Kohtien A ja B yhteensovittaminen• johtopäätökset• kehittämissuunnitelma• palautekeskustelu ja jatkotyöstö• suunnitelman esittely

PROSESSIN KUVAUS

Esimerkki 1Vuosiluokkiin sitomaton opetus (VSOP) on meillä nykyään pysyvätoimintamalli. (…) Muodostamme tarkoituksenmukaisia ryhmiä erioppiaineissa luokkarajat rikkoen. Fyysiset ja psyykkisetoppimisympäristöt on muokattu pienten lasten tarpeisiin. Yhteisöllisyysja yhteistoiminnallisuus ovat sekä aikuisten että lasten toimintatapa(…) Tavoitteenamme on nykyisen toimintamallin kehittäminen jalaajentaminen sekä uudenlaisen oppimista tukevan teknologianhyödyntäminen, toiminnallisten työtapojen kehittäminen luma -aineissa, toiminnallisen ja itsenäistä työtä tukevan materiaalinvalmistaminen ja hankinta ja opettajien yhteissuunnittelu.

Koulupäivä uudessa oppimisympäristössä:”Aamulla lapset rientävät innosta puhkuen kouluun, jättävätulkovaatteet eteiseen ja saapuvat kengättömään,henkeäsalpaavaan ja vaikuttavaan oppimismiljööseen.Lapset ”heräävät” miellyttävällä tavalla valaistussaympäristössä koulutyöskentelyyn. Kaikki lapset kokoontuvatyhteiseen aloitukseen…”

Esimerkki 2Matematiikassa opetuksen lähtökohtana on oppilaiden omatodellisuus ja toiminnallinen työtapa. Toiminnallista matematiikkaaohjaa ns. aktiivisen oppimisen periaate. Toiminnallisuudellavälineineen pyritään pintatason oppimisesta syväoppimiseen.Toimintavälineet matematiikan opetuksessa tarkoittavat materiaalinavulla oppimista siten, että oppilaat yksin, pareittain, pienryhmissä taikoko luokkana tutkivat, kokeilevat ja konkretisoivat. Ratkoessaanongelmaa toimintamateriaaleilla oppilaat huomaamattaan pohtivattyötapaesimerkkejä ovat opettajajohtoinen kyselevä opetus,ongelmakeskeinen opetus, itsenäinen opiskelu, mallintaminen,tietokoneavusteinen opetus, työpistetyöskentely, toiminnallinenlähestymistapa, yhteistoiminnallinen työtapa, projektityöt,urakkatyöskentely, pelit ja leikit. Erilaiset oppimistyylit ja mahdollisetoppimisvaikeudet huomioidaan harjaannuttamalla monipuolisesti mm.muistia, tarkkaavaisuutta, päättelykykyä, kielellisiä toimintoja,visuaalista havainnointia ja motoriikkaa.

Toiminta:”Erityisopettajan ryhmän kuusi oppilasta menevät peliluolaanpelailemaan matikkapelejä. Tilassa on huomioitu äänieristysja siellä säilytetään lautapelejä. Joskus pelit jäävät kesken jatilaan voidaan palata jatkamaan peliä välitunnin jälkeen.Peliluola voisi myös olla rakentelu- jaryhmätyöskentelypaikka…”

Kommentit, millainen on tulevaisuuden oppimisympäristö:”Yleisesti ottaen tulevaisuuden oppimismiljöömme tulisi ollamielestämme rauhoittava, motivoiva, virikkeellinen,turvallinen, erilaiset oppilaat, oppimistyylit ja -tilanteethuomioiva, muunneltavissa oleva, opettajillekin mieluisatyöympäristö, jossa kaikki on lähellä (materiaalit, tilat, lapsetja opettajat). Lisäksi tällainen oppimisympäristö huomioisimeidän alueen lasten tarpeet laajasti. Eipä tässä paljonvaaditakaan!”

TOIMINNAN KUVAUS

Esimerkki 4Opimme yhdessä:

”Koulun oppilaat aloittavat yhteisen projektin. Opettajatesittelevät projektin tavoitteet, työtavat ja aikataulun. Tämänjälkeen osa oppilaista lähtee työskentelemään koulunyhteydessä olevaan kirjastoon, osa koulukirjastoon, osamediatilaan, osa aineluokkaan. Aulassa ja kerroksissa ontyöskentelypisteitä, joissa voi käyttää langatontatietoverkkoa kannettavilla tietokoneilla tai kämmenmikroilla.Kannettavia voi ottaa omaan koulukäyttöön projektissa taihyödyntää omaa laitetta. Lukunurkkauksessa on aiheeseenliittyvää kirjallisuutta. Osa oppilaista suunnittelee kysely- jahaastattelulomakkeita ja haastattelun toteutusta. Usean erioppiaineen opettajat ohjaavat oppilaiden työskentelyä eripaikoissa. Aulatiloissa on sohvia ja pöytäryhmiä esim.ryhmätyöskentelyä varten. Työskentely aulassa ei häiritsemuiden ryhmien opiskelua luokissa, koska äänet eivätkantaudu luokkiin. Oppilaat vierailevat projektiin liittyvissäpaikoissa, esim. yrityksissä ja koulussa käy vieraita. Markinryhmä on kuvannut vierailuja ja valmistelee… Näytelmäätekevä ryhmä työskentelee…”

Esimerkki 3Koulu alkaa:

”Tatu jättää pyöränsä hyvin opastettuun paikkaan. Tatuajännittää: osaako hän mennä oikeaan paikkaan, tutustuukohän keneenkään. Osittain katetulla sisäpihalla on viihtyisää:kasveja, penkkejä, pöytiä, pihakeinuja ja aktiviteetteja. Tatuhuomaa edellisenä keväänä tapaamansa kummitukioppilaanpelaamassa pihakorista muiden uusien seiskojen kanssa.Kummitukioppilas tervehtii iloisesti ja pyytää Tatua mukaanpeliin. Oppilaat huomaavat sisäpihan kellosta, että on aikasiirtyä koulun juhlasaliin tervetuliaistilaisuuteen. Aulan lavallaon yläasteen ja lukion oppilaita musisoimassa: he haluavattoivottaa uudet oppilaat tervetulleiksi. Myös aulan näytöllätoivotetaan kaikki oppilaat tervetulleiksi ja näytöllä pyöriikuvakooste koulusta. Koulun aula on Tatun mielestäerilainen kuin alakoulun aula: se näyttää jotenkin hienolta jaaikuismaiselta, vaikka onkin kiva…”

* Perusideana päivän tai muutaman päivänkonsultaatio, jossa kartoitetaan kohteenoppimisympäristöt ja toimintakulttuuri.

* Kohteen valintaan vaikuttaa erityisen paljontoiminnallinen lähtökohta: mikä on kyseisenkoulun teema, kehittämisidea ja pedagoginenpainopiste Tulevaisuuden koulu-ajattelussa.

* Toteutukseen eri kohteissa eiluonnosvaiheessa ole varattu resursseja. Hyvälleasialle löytyy aina tarvittava rahoitus.

* Saatua materiaalia voidaan hyödyntääoppimisympäristöjen suunnittelussa,mallintamisessa, peruskorjaamisessa taiuudisrakentamisessa.

* Saatuja malleja on tarkoitus hyödyntää jaesitellä kansallisesti ja kansainvälisille verkostoille.

HYÖTY

SUUNNITTELUKOHTEET

A r c h e u s o y H i n t a n t i e 1 8 9 0 5 0 0 O u l u P u h. ( 0 8 ) 8 1 8 4 4 4 4 F a x ( 0 8 ) 8 1 8 4 4 0 0 w w w . a r c h e u s . f i a r k k i t e h d i t @ a r c h e u s . f i

08.46 | Tulevaisuuden koulu | 3 ensimmäistä koulua

1:7,1815.9.2009

1.Myllyojan koulu2.Oulujoen koulu3.Terva-Toppilan koulu

A r c h e u s o y H i n t a n t i e 1 8 9 0 5 0 0 O u l u P u h. ( 0 8 ) 8 1 8 4 4 4 4 F a x ( 0 8 ) 8 1 8 4 4 0 0 w w w . a r c h e u s . f i a r k k i t e h d i t @ a r c h e u s . f i

08.46 | Tulevaisuuden koulu1 | Myllyojan koulu, olemassa oleva tilanne

1:1,25, 1:20015.9.2009

A r c h e u s o y H i n t a n t i e 1 8 9 0 5 0 0 O u l u P u h. ( 0 8 ) 8 1 8 4 4 4 4 F a x ( 0 8 ) 8 1 8 4 4 0 0 w w w . a r c h e u s . f i a r k k i t e h d i t @ a r c h e u s . f i

08.46 | Tulevaisuuden koulu1 | Myllyojan koulu, pohjapiirustus

1:10015.9.2009

keskuskirjasto

näyttämö /työtila

säilytyskaluste

ikkunat luokkien ja aulan välilläovat suljettavissa liukuvienesittelyseinien avulla

luokkaluokka

käytävä katkaistaan kaikilleyhteiseen keskuskirjastoon,liikenteelliseen solmukohtaan

kirjahyllyt

kirjahyllyt

kirjahyllyt

katsomo /ryhmätyötila

kausittain vaihtuvatöiden esittelykoroke

työskentelypesät

uusi ikkuna-aukko /vitriini,

alaosassa kirjahyllyjäkirjastoon päin

lattiamateriaalinvaihdos

lattiamateriaalinvaihdos

ja h

ylly

jä k

irjoi

lle seinän h= 1200, katsomonpuolella paksu verho, jollatila saadaan suljettua

työp

iste

itä

penkki

kirja

hylly

t

lattiamateriaalinvaihdos

uusi ikkuna-aukko /vitriini,

alaosassa kirjahyllyjäkirjastoon päin

uusi ikkuna-aukko /vitriini,

alaosassa kirjahyllyjäkirjastoon päin

uusi ikkuna-aukko / vitriini,alaosassa kirjahyllyjä kirjastoon päin

säilytyskaluste

säilytyskaluste säilytyskaluste

1 340 1 800

naulakoidensijoitteluluonnos

63 kpl

naulakon h= 1400

1 200 2 800

naulakoidensijoitteluluonnos

77 kpl

naulakon h= 1400

Olemassa olevat käytävät laajenevat keskuskirjastoksi koko aulan alueelle. Tila jaetaan siten, että pitkät käytävät jatkuvat reitteinä kirjaston lävitse.Keskuskirjastosta muodostuu aktiivinen oppimisympäristö myös välituntien ajaksi. Luokkahuoneita avataan suurilla laseilla keskuskirjastoon. Aukot ovatpeitettävissä liukuvilla seinillä. Liukuseinät toimivat oppilaiden töiden esittelyseininä, joihin voidaan ripustaa piirustuksia molemmille puolille.

Kirjaston keskellä käytävien leikkauspisteessä on kausittain vaihtuvien töiden esittelykoroke. Korokkeella esitellään oppilaiden tekemiä veistoksia, valokuvia,piirroksia, aineita ym. Jouluna korokkeelle voidaan pystyttää joulukuusi.Työskentelypesät toimivat ryhmätyötiloina ja oppilaiden rauhoittumispesinä sekäitsenäisen työskentelyn tiloina. Pesät ovat majamaisia, rauhallisia ja mukavia soppia, joissa voidaan tutustua kirjaston materiaaliin sekä työskennellä myösopppituntien aikana.

Tilasta poistettavat oppilaiden naulakot lisätään käytävien päihin auloihin käyttämättömiin tiloihin.Auloihin voidaan sijoittaa yhteensä 140 kpl 250 mm leveitä naulakkoja.

A r c h e u s o y H i n t a n t i e 1 8 9 0 5 0 0 O u l u P u h. ( 0 8 ) 8 1 8 4 4 4 4 F a x ( 0 8 ) 8 1 8 4 4 0 0 w w w . a r c h e u s . f i a r k k i t e h d i t @ a r c h e u s . f i

08.46 | Tulevaisuuden koulu2 | Oulujoen koulu, olemassa oleva tilanne

1:200, 1:1,41, 1:1,2115.9.2009

A r c h e u s o y H i n t a n t i e 1 8 9 0 5 0 0 O u l u P u h. ( 0 8 ) 8 1 8 4 4 4 4 F a x ( 0 8 ) 8 1 8 4 4 0 0 w w w . a r c h e u s . f i a r k k i t e h d i t @ a r c h e u s . f i

08.46 | Tulevaisuuden koulu2 | Oulujoen koulu, pohjapiirustus

1:10015.9.2009

PPP

+3,800+4,500

+4,500

+4,950

+4,550

+3,950

+3,800

säilytyskaluste

luokkahuone

terveyden-hoitajanhuone

oppilaidenhenkilökohtaisetlaatikot työtason alla

tasoon upotettuoleskelutila, sähkö- ja

nettiliitännätpystypinnoissa

tilan voi jakaa osiinpaksulla verholla

työskentelytila

työskentelytila

Sm

artB

oard

istuinten alla vetolaatikot

tilat voidan yhdistääyhdeksi suureksi

oppimistilaksi tai jakaapienempiä ryhmiä varten

Naulakkotilatala-aulassa

kirjat

kirjat

AV-kalusteet

proi

jekt

iloke

rot

kääntyväprojektorikatossa sä

ilyty

skal

uste

ja ik

kuna

penk

ki

ikkuna lisätään

tekniikkalattia,jossa avattavat

luukutpistokkeille

ikkunoissapimennysverhot

tuolien korkeus helpostisäädettävä

opettajansiirrettävä

kaappi

BBluokassa korotettu lattia,sähkö- ja nettipistokkeet

avattavien luukkujen takana

Luokkaa suurennetaan purkamalla tehoton varasto. Näin ollen perinteinenneliskulmainen luokkamuoto muuttuu. Luokka on jaettavissa kahtia paksullaverholla erilaisia oppimistilanteita varten.

Oppilaiden omat lokerot integroidaan koko luokan pituudella olevaantyöskentelytasoon. Opettajan tavarat säilyvät lukittavassa kaapissa. Myösopettaja voi työskennellä työtason äärellä yhdessä oppilaiden kanssa.

Toinen oppimistila rakennetaan samaan kerrokseen sokkeloisten oheistilojenpaikalle. Kaksi ryhmätyötilaa ovat yhdistettävissä toisiinsa liukuviaopetustauluja siirtämällä. Toinen tila varustetaan sohvilla, joihin on integroitusähkö- ja nettipistokkeet, toinen pyöreillä pöydillä ja tuoleilla.

Tähän tilakokonaisuuteen on toteutettavissa myös mahdollinenyritysyhteistyönä toteutettava kalustus.

Perusluokka muutetaan rennon oppimisen keskukseksi tekemällä koko tilaanasennuslattia, johon integroidaan sähkö- ja nettipistokkeet.

Oppilaat voivat valita paikkansa vapaammin kuin ennen. Lattiaan upotetussaoppimiskolossa on pohjalla patja ja tyynyjä.

Myös perinteisempiä työskentelupisteitä löytyy niin luokan sisältä kuinmuistakin opppimistiloista.

Valaistuksessa huomioidaan:

* Näköergonomia: häikäisemättömyys, soveltuvuus erilaisille näkötehtäville,himmennettävyys, värintoisto, värilämpötila

* Elinkaarikustannukset: energiankulutus, huolto, ympäristövaikutukset

* Valaistuksen tunnelma: vaikutus tilakokemukseen